MAAILMAN PARAS? VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1/2010 Kovia kokenut Kristiinankaupunki iloitsee uudesta uimahallista, Riitta El-Nemr sanoo s. 36 sivulla 36 Talviolympialaisten kisakylä noudattaa kestävyyden kriteerejä sivu 12 Uusikaupunki hyvää vauhtia hiilineutraaliksi sivu 14 Helsinki linjasi puistokasvien käytön sivu 24 Jätevesiselvitys tehostaisi neuvontaa sivu 43 Kuntatekniikan investoinneista ei tingitä sivu 49 VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa sivu 6 MAAILMAN PARAS?

2 Maahantuoja:

3 SISÄLTÖ 1 / helmikuuta 39 Australialainen Geelong rakensi laadukkaan skeitti- ja toimintapuiston ja sai rantaalueesta osan elävää kaupunkikeskustaa. 14 Uudestakaupungista on hyvää vauhtia tulossa hiilineutraali, Jouko Antola ja Kari Koski vahvistavat. 27 Nan Lian Garden on rauhan keidas Hongkongissa. Puutarhan elementtejä ovat mm. vesi, suuret kivet ja ikivanhat puut. 46 Maanmittaripulaan etsitään helpotusta koulutuksella. Jussi Syväjärvi opiskelee maanmittausinsinööriksi Rovaniemellä. YHDYSKUNTA Kestävän kehityksen Vancouver menestyy metropolivertailuissa 6 Matkailukylä Whistler on rakennettu kestävyyden kriteereillä 12 ILMASTONMUUTOS Ilmastotyö vahvistaa Uudenkaupungin imagoa 14 Viisi kuntaa haluavat hiilineutraaleiksi 2030 mennessä 16 Ilmastoa ei vielä saatu pelastettua Kööpenhaminassa 18 VIHERALUEET Suomen vanhin perhepuisto uudistuu Jyväskylässä 20 Jyväskylä saa mittavan viherpalveluohjelman 22 Valaistus sisustaa Kirkkopuiston 23 Helsinki linjasi viheralueidensa kasvien käytön 24 Puistot ovat Hongkongin ihme 27 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 Kuntien Putkimestarit 33 UKTY 34 LIIKUNTAPAIKAT Kristiinankaupunki rakensi asukkailleen toiveuimahallin 36 Skeittipuisto istuu Geelongin yliopistokaupungin imagoon 39 VESIHUOLTO Haja-asutukseen kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa 43 Selvitysmies Tarastin ehdotusten vaikutukset kunnassa 44 TEKNISET PALVELUT Uudesta YAMK-tutkinnosta etsitään ratkaisua maanmittaripulaan 46 Investoinnit jatkuvat vakaina, käyttömenoissa leikkauksia 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Uusi elämä uusilla nimillä 19 Kolumni/Mette Granberg: Hyvää tulevaisuutta 41 Lukijoilta/Maila Herrala: Kunnallistekniikka, kenen bisnes? 51 Uutisia 52 Pakina/Eero Hiltunen: Sanasta miestä 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2010 3

4 Mieti hankintojasi oikeassa Valintasi jättää jäljet moneen asiaan Laatua ja kestävyyttä Niemisen valimon laatusertifioidut kansistot ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia. Älä mene halpaan Halpatuonti ei vastaa suomalaisia kriteerejä laadultaan, kantavuudeltaan, turvallisuudeltaan... Valmistettu Suomessa Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä ja pidät pyörät pyörimässä. Toimitukset läheltä säästävät ympäristöä. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh kedm.fi

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 1/2010 Talviolympialaisten kisakylä noudattaa kestävyyden kriteerejä sivu 12 Kovia kokenut Kristiinankaupunki iloitsee uudesta uimahallista, Riitta sivulla 36 El-Nemr sanoo s. 36 Uusikaupunki hyvää vauhtia hiilineutraaliksi sivu 14 Helsinki linjasi puistokasvien käytön sivu 24 Jätevesiselvitys tehostaisi neuvontaa sivu 43 Kuntatekniikan investoinneista ei tingitä sivu 49 VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa sivu 6 MAAILMAN PARAS? Kannen kuva: Canadian Tourism Commission TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Helsingin Energian etukeno Pitkästä aikaa Etelä-Suomeenkin saatiin kunnon pakkastalvi. Ikään kuin sen kunniaksi Helsingin Energia julkisti kunnianhimoisen suunnitelman hiilettömästä Helsingistä. Suuri yleisö sai hyvän puheenaiheen ja valtuusto mitä tilasi. Merkittäviä uusia avauksia ja jätti-investointeja pursuava suunnitelma oli se, mitä maan johtavalta kunnalliselta energialaitokselta odotettiinkin. Nyt päästään keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja arvioimaan vaihtoehtoja. Perusteellista keskustelua ja arviointia laadittu kehityssuunnitelma edellyttääkin. Sen onnistuneeseen toteutukseen sisältyy valtavia teknisiä ja taloudellisia haasteita. Niitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton tekniikka ja kaukolämmön houkuttelevuus kiinteistöjen lämmitystapana. Jälkimmäinen on olennainen koko uudistuksen taloudellisten edellytysten täyttymiseksi. Lisäksi suunnitelma ulottuu niin pitkälle tulevaisuuteen, että sinne on vaikea nähdä. Joka tapauksessa se on tarpeellinen lähtölaukaus pääkaupunkiseudun energiatulevaisuuden hahmottamisessa. Kanadan Vancouver tunkee televisiosta maailman olohuoneisiin pariksi viikoksi helmikuussa. Olympiaisännyys on osaltaan vauhdittanut kaupunkia kestävän kehityksen tiellä, jolle se suuntasi jo 1990-luvulla. Se näkyy kaupunkikehityksen ohjauksessa ja myös kisojen toisen päänäyttämön Whistlerin hiihtokeskuksen kehityssuunnitelmissa. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat vahvasti esillä. Vancouver on arvioitu useissa kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoille asuinpaikkana kaupunkiympäristönsä vuoksi. Siitä huolimatta isossa kaupungissa riittää haasteita. Kaupunkikehityksessä yksityisen ja julkisen sektorin intressit on kenties Vancouverissa onnistuttu sovittamaan yhteen paremmin kuin monissa muissa kaupungeissa. Korkeaa, matalaa ja vihreää mahtuu samaan kaupunkiin. Töihin, töihin sano Lapatossu Lapatossu oli legendaarisen T. J. Särkän elokuvahahmo 1940-luvulta. Sen esikuvana oli nykyisen Hämeenlinnan Heinun kylässä syntynyt ratatyömies. Lapatossu oli laiska ja pulskanpuoleinen veijari, joka lennokkailla jutuillaan viihdytti työtovereitaan. Elokuvista jäi kansan suuhun elämään otsikon sananparsi. Viime viikkojen talvisäässä on tarvittu sekä lapasia että tossuja. Töitä puolestaan tarvitsevat tulevana kesänä kuntatekniikan tulevaisuuden toivot, jotka opiskelevat joko ammatillisissa oppilaitoksissa tai alan korkeakouluissa. Näyttää siltä, että useat kaupungit ja kunnat tarjoavat tiukasta taloudesta huolimatta esimerkillisesti kesätöitä tulevanakin kesänä. Siihen joukkoon on viisasta liittyä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 2/ Vesihuolto Jätehuolto Jäähallit 3/ Ilmastonmuutos Kiinteistöt Liikenne ja väylät 4/ Rakentaminen Asuntomessunumero Maankäytön suunnittelu 5/ Ilmastonmuutos Hankinnat 6/ Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Olympiakaupunki on kirinyt kärkisijoille kansain VANCOUVER vahvis kestävästi City of Vancouver Aija Staffans 6 Kuntatekniikka 1/2010

7 YHDYSKUNTA välisissä vertailuissa taa kilpailukykyään Vancouver on sijoittunut kansainvälisille kärkisijoille sekä taloudellisen kehityksen vertailuissa että useissa elämänlaatua mittaavissa (quality of life) metropolitarkasteluissa. Taloudellinen kilpailukyky, erinomaiseksi arvioitu elämänlaatu ja menestyksellinen kestävän kehityksen politiikka ovat yhdistelmä, johon Vancouverin globaali maine perustuu. Kuntatekniikka 1/2010 7

8 YHDYSKUNTA Kaupungin rantoja kiertää reitistö, joka on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Reitin varrella on mm. puistoja, leikki- ja pelikenttiä, venelaitureita ja taideteoksia. City of Vancouver Vancouver Vancouverin kaupunki ja sitä ympäröivä Greater Vancouver Regional District Tyynen valtameren rannalla. Talviolympialaiset ovat yksi esimerkki Vancouverin ekotehokkuuden kunnianhimoisista tavoitteista. Richmond Olympic Oval on kisojen pikaluisteluareena. VANOC/COVAN miljoonan asukkaan väestökasvua, mutta Vancouverin seudulla sen arvioidaan toteutuvan 25 vuodessa ja Helsingin seudulla 45 vuodessa. Living first elämänlaatu etusijalla Vancouverin seudun suunnitelmissa toistuvat kasvu, kestävyys ja elämänlaadun turvaaminen. Tärkeimmät strategiset päätökset ovat 1990-luvun jälkipuoliskolta. Kuluneet vuotta osoittavat tehtyjen linjausten tuloksellisuuden. Tärkein seudullinen strategia on asuttavuutta koskeva Livable Region Strategic Plan vuodelta Sen tavoitteena on suojella viheralueita, rakentaa mahdollisimman valmiita yhteisöjä, luoda tiivis metropoliseutu ja lisätä valinnaisuutta seudun liikennejärjestelmässä. Seutustrategian toteutumista on sen hyväksymisen jälkeen seurattu vuosittain. Vancouverin kaupungin tärkein johtolause on pitkään ollut Living first, jolla on haluttu iskostaa elämänlaatukysymykset kaupunkipolitiikan kärkeen. Strategisena tulevaisuustyökaluna on ollut kaupunginvaltuuston 1995 hyväksymä ns. CityPlan, jonka valmisteluun osallistui hallinnon rinnalla tuhansia asukkaita. CityPlan käsittelee hyvin samoja asioita kuin seutustrategia, mutta tarkemmin. CityPlan-prosessin jälkeen kaupunki käynnisti 1997 Community Vision -ohjelman. Kaupunginosakohtaisten, kaksivuotisten prosessien tarkoituksena on jalkauttaa City- Plan paikallisen tason toimintaohjeeksi. Valmistuneet visiot ovat kattavia paikallisia kuvauksia siitä, mihin suuntaan kyseisiä alueita tullaan kehittämään. Viimeisin paikallisvisio hyväksytään tämän vuoden aikana, minkä jälkeen visiot kattavat asukkaan elinympäristön. Visioiden toteutusohjelma on käynnissä, ja sitä seurataan tiiviisti. EcoDensity edistää täydennysrakentamista Paikallisvisioiden rinnalla on viimeisen kahden vuoden aikana toteutettu myös täydennysrakentamista edistävä Eco- Density-ohjelma. Siihen liittyen elokuussa 2009 hyväksyttiin ns. Laneway Housing -ohjeisto, jonka perusteella myönnetään täydennysrakentamislupia pientaloalueiden takapihoilla sijaitsevien kujien varteen. EcoDensity-ohjelmaan sisältyi laaja yleisökonsultaatio, ja mallia kehitettiin yhteistyössä asukkaiden kanssa. Ohjeisto onkin saanut pääasiassa myönteisen vastaanoton, ja ensimmäisiä lupia on myönnetty eri puolille kaupunkia. Täydennysrakentamisessa korostetaan myös ekotehokasta rakentamistapaa; British Columbia on jo nyt edelläkävijä LEEDsertifioinnin soveltamisessa. Ekotehokkaat talviolympialaiset Vancouverin talviolympialaiset helmikuuta ovat yksi esimerkki ekotehokkuuden kunnianhimoisista tavoitteista. Kisojen taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä kestävyydestä on tehty ennen- 8 Kuntatekniikka 1/2010

9 Aija Staffans Kaupunki edistää täydennysrakentamista EcoDensity-ohjelmalla yhteistyössä asukkaiden kanssa. LIVABLE REGION STRATEGIC PLAN Vancouverin metropolialueen (Greater Vancouver Regional District) strategisen suunnittelun tavoitteet on määritelty seuraavasti: Suojella vihervyöhykkeitä Noin kaksi kolmasosaa seudun pinta-alasta on luontoympäristöä. Strategisessa suunnitelmassa luontoympäristöt on jäsennetty neljään erilaiseen vyöhykkeeseen, joiden säilyminen turvataan. Näitä ovat terveyden kannalta tärkeät vedenjakaja- ja tulva-alueet, ekologisesti tärkeät erämaat ja eläinten pesimäalueet, ulkoilun ja virkistäytymisen kannalta tärkeät maisemat ja puistot sekä maa- ja metsätalouden kannalta tärkeät uusiutuvat luontoalueet. Rakentaa valmiita yhteisöjä Seudun eri osia kehitetään entistä paremmin vastaamaan asukkaiden arjen tarpeita. Suunnitelma nimeää seudullisen ydinalueen eli Vancouverin keskustan lisäksi 8 seudullista keskusta ja 13 kunnallista keskusta, joihin rakentamista keskitetään ja joiden palvelut turvataan. Näiden lisäksi kunnat voivat täydentää verkostoa muilla keskuksilla. Luoda tiivis metropoliseutu Suunnitelmassa määritellään alue, jolle seudun kasvu keskitetään. Tällä halutaan vähentää vihervyöhykkeille kohdistuvia paineita ja toisaalta vahvistaa olemassa olevan urbaanin ympäristön palvelutaso. Lisätä valinnaisuutta liikennejärjestelmässä Seudun sisäisiä liikenneyhteyksiä vahvistetaan parantamalla kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia sekä lisäämällä valinnaisuutta eri kulkumuotojen suhteen. Seutustrategia on hyväksytty 1996, ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti. Seurantaa varten on jokaista pääkohtaa varten määritelty 6 10 indikaattoria, joiden kehitys raportoidaan vuosittain. Seutustrategia Livable Region Strategic Plan: Strategian vuosiraportti: Publications/LRSP-AnnualReport-2005.pdf Kuntatekniikka 1/2010 9

10 City of Vancouver Kitsilano Beach on yksi Vancouverin upeista hiekkarannoista. näkemättömän kattava suunnitelma, jonka toteutumista monitoroidaan jatkuvasti. Olympialaisten markkina-arvo on valtava, ja hyvien tulosten odotetaan yltävän useiden uusien ratkaisujen läpimurtoon maailmalla. Tehokkaasti visioista toteutukseen Vancouverin seudun menestymistä siivittää visionäärinen poliittinen tavoitteenasettelu yhdistettynä avoimeen ja johdonmukaiseen valmisteluun. Selkeät seudulliset tavoitteet ja niiden rinnalla lähelle asukkaita menevät paikalliset toimintatavat vievät samaan suuntaan. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Kanadassa yhdistyvät vahva julkinen hallinto ja amerikkalainen developpaus eli alueiden yksityinen kehittäminen. Poliittiset päätökset antavat tukevan selkänojan virkamiesten valmistelu- ja neuvottelutilanteisiin niin suuren yleisön kuin aluekehittäjien kanssa. Alueiden kehittämishakemusten käsittelyä ohjaavat paitsi selkeät vaatimukset (kriteerit) myös asiantuntijapaneelit ja asukastilaisuudet. Järjestelmän ehdoton vahvuus on kaupunkisuunnitteluprosessien pitkäjänteisyys, joka ulottuu tavoitteiden asettamisesta ohjaukseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjaus on kiinteässä yhteydessä toteutukseen, mikä tekee järjestelmästä tuloksellisen ja tehokkaan. Prosesseihin sisältyy myös systemaattinen seuranta ja raportointi niin päätöksentekijöille kuin asukkaille. Aluekehitysprosessit ovat selkeitä, ja niihin on ulkopuolisenkin helppo tutustua erinomaisten verkkoaineistojen avulla. Korkeaa ja matalaa, tiivistä ja vihreää Vancouverin maantieteelliset rajat ovat jyrkät, ja kaupunki on rakenteeltaan kompakti. Rakenne perustuu ruutukaavaan, jonka kortteleita keskustan alueella leimaavat 30-kerroksiset pilvenpiirtäjät (condominium, condo ) ja muilla alueilla eri etäisyyksillä toisistaan sijaitsevat erillispientalot. Kaupunkikuva on näin ollen paitsi selkeä, myös kaksijakoinen. Niemellä sijaitsevaa korkeaa keskustaa ympäröi matala ja vihreä rakenne. Tyypillisessä keskustakorttelissa on keskellä yksi tai kaksi hoikkaa tornia ja niiden tuntumassa katujen varsilla toisiinsa kytkettyjen kaupunkipientalojen (townhouse) rivistöjä. Ratkaisu takaa mittakaavallisesti miellyttävän maantasoympäristön. Vastakohtana muistuivat mieleen Wienin Donaustadtin koleat pil- ALUEIDEN KEHITTÄMISPROSESSI (CO-OPERATIVE PLANNING MODEL) VANCOUVERISSA PERIAATEPÄÄTÖS VIRALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MAANKÄYTÖN JA KAUPUNKISUUNNITTELUN OHJEISTUS KEHITTÄMISLUVAT Rakennuslupahakemus Kaupunkisuunnittelupaneeli Kehittämislupalautakunta Hyväksyminen/Ehdollinen hyväksyminen/ Hylkääminen RAKENNUSLUVAT Aluekehittämishankkeiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessin vaiheet Vancouverissa. 10 Kuntatekniikka 1/2010

11 YHDYSKUNTA Kyösti Oasmaa City of Vancouver Aija Staffans venpiirtäjäkorttelit, joiden tornit nousivat paljailta kansilta ja joissa tuuli ulvoi. Vancouverin positiivisen lopputuloksen varmistavat korkeatasoisesti suunnitellut ja toteutetut pihat sekä runsaat istutukset. Korkean ja matalan rakentamisen yhdistelmä on vaikuttava; korkea lisää tehokkuutta ja matala tarjoaa maantasoasumisen Arkkitehti Graig Lane esittelee Vancouverin tyypillistä korttelitypologiaa. Vancouver korkeaa ja matalaa, vihreää ja vettä. Kaupunkipientalot ja asuintornit ovat rinnakkain. lisäksi miellyttävän katukuvan. Ja korkeakin kutistuu yllättävän pieneksi, kun ympärillä on lumihuippuinen vuoristo. Kiitelty rantavyöhyke vilkkaassa käytössä Kaupungin rantavyöhykkeen kehittämiseksi on tehty paljon, ja lopputulosta on kiitelty ja palkittu. Rantoja kiertää reitistö, joka on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Reitin varrella on puistoja, leikki- ja pelikenttiä, laajoja nurmikko- ja istutusalueita, venelaitureita, taideteoksia jne. Vancouverin kaupunkikuva on erittäin vihreä. Vihreys huipentuu keskustan välittömässä läheisyydessä, kaupungin paraatipaikalla sijaitsevaan noin 400 hehtaarin laajuiseen Stanley Parkiin. Virkistävin vihreä havainto oli se, että maatalouskin voi olla osa kestävää metropolipolitiikkaa. Seudulla toimii lukuisia maatiloja, tuottajatorit ovat suosittuja ja viljelypalstoja välittävän cityfarmarin (city farmer) toiminta on vilkasta. Vancouver on alueensa ehdoton moottori Vancouverin kaupungin menestys on mielenkiintoinen yhdistelmä taloudellista kasvua, monikulttuurisuutta ja kaikesta päätellen myös aktiivista kaupunkipolitiikkaa, jolla tasapainoisesta kehityksestä pyritään huolehtimaan. Vancouver on oman alueensa ehdoton moottori, päinvastoin kuin esimerkiksi Toronton alue, jossa on rinnakkain monta suurta ja kasvavaa kaupunkia. Kasvun avain on ollut vilkas yhteys Aasiaan ja sieltä tullut merkittävä aasialaisväestö. Noin 45 prosenttia Vancouverin seudun asukkaista on Itä-Aasiasta, pääasiassa Kiinasta. Vancouver on myös nuori kaupunki, mikä näkyy kaupunkikuvassa: historiallisia rakennuksia ja muita urbaaneja kerrostumia on vähän. Monikulttuurisuus ruokkii luovuutta, mutta myös pakottaa ottamaan huomioon erilaisten ryhmien tarpeet ja pyrkimykset kaupungin kehittämisessä. Voimakas maahanmuutto ja ripeä kasvu ovat kuitenkin tuoneet myös suurkaupungeille tyypillisiä ongelmia. Perheiden ansiotaso on laskenut lisääntyneen työttömyyden seurauksena, ja myös huumeongelma on merkittävä. Vancouverissa tehdään esimerkillistä tulevaisuustyötä, jossa elämänlaadun ja kestävyyden vaatimuksia pyritään toden teolla LEED LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on USA:ssa kehitetty sertifiointijärjestelmä rakentamisen energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden arviointiin. LEED-sertifiointi voidaan myöntää eri käyttötarkoitusten mukaisille rakennuksille tai kokonaisille alueille. Kullekin näistä on määritelty oma pisteytysjärjestelmänsä, jonka mukaan arviointi tehdään. LEED voidaan myöntää platina-, kulta-, hopea- ja sertifioitu -tasolla sen mukaan, miten eri pisteitä kertyy. Pisteytys kohdistuu kuuteen asiakokonaisuuteen: Kestävän kehityksen mukainen rakennuspaikka Vedenkäyttö Energia Materiaalit ja luonnonvarat Sisäilman laatu Innovaatiivisuus ja suunnitteluprosessi Vancouverin kaupunki on 2005 hyväksynyt vihreän rakentamisen strategian (Green Building Strategy), jollaisen se vaatii myös erikseen kaikilta laajemmilta aluekehittämishankkeilta. Sekä Vancouver että British Columbian osavaltio ovat vihreän rakentamisen edelläkävijöitä. Niissä on toteutuneita LEED-kohteita eniten Kanadassa. yhdistämään taloudelliseen kehitykseen. Maailmanlaajuista huomiota herättäneelle vancouverismille näyttäisi löytyvän hyvät perusteet. planning/cityplan/cityplan.htm planning/cityplan/visions/index.htm vancouver.ca/commsvcs/planning/ cityplan/visions/review/index.htm index2.php Kuntatekniikka 1/

12 Tiukat kriteerit ohjanneet kisakylän rakentamista WHISTLER haluaa olla kestävä ma Vancouverin talviolympialaisten alppilajien kisapaikka Whistler on vajaan asukkaan matkailuyhdyskunta, jolla on kestävän kehityksen tavoite. Tiukat kestävyyden kriteerit ovat ohjanneet myös olympiakylän rakentamista. Tiina Merikoski maisema-arkkitehti, tutkija Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Talviolympialaisten alppilajien kisapaikka Whistler sijaitsee noin 115 kilometriä Vancoucerista pohjoiseen. Whistlerin talviurheilukeskuksessa kilpaillaan alppihiihdon lisäksi pohjoismaisissa hiihtolajeissa, ampumahiihdossa ja kelkkailussa. Whistler on kasvanut 30 vuodessa pienestä 600 asukkaan kyläyhteisöstä vajaan vakituisen asukkaan matkailuyhdyskunnaksi, jossa vierailee vuosittain yli 2 miljoonaa kävijää. Whistlerin kunnianhimoisiin tavoitteisiin kuuluu nousta edelläkävijäksi kestävänä matkailuyhdyskuntana. Tätä visiota on pyritty toteuttamaan myös olympialaisten rakentamisessa. Whistlerin nopea kasvu luvuilla merkitsi investointeja maankäytön suunnitteluun, matkailupalveluihin ja -rakenteisiin. Kehitys ei kuitenkaan voinut jatkua ilman arvolatautunutta keskustelua sosiaalisesta hyvinvoinnista ja luonnonympäristön kantokyvystä luvulla kasvun rakentamisen politiikka alkoi vähitellen muuttua kasvun hallintaa etsiväksi strategiseksi suunnitteluksi. Whistler visio 2020 Whistlerin suunnittelua ja rakentamista ohjaamaan laadittiin lopulta Whistler 2020 visio, joka on pitkän tähtäimen strategiasuunnitelma sekä prosessin kuvaus kohti alueellista kestävyyttä ja menestystä matkailualueena. Vision lopullisena tavoitteena on, että Whistler kehittyy kestäväksi yhdyskunnaksi vuoteen 2060 mennessä. Whistlerin visio omasta tulevaisuudestaan ja sen avulla määritetyt käytännön tavoitteet perustuvat laajaan osallistumiseen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyöhön, sitoutuneisuuteen sekä matkailutoiminnan vetovoimaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Yhdyskuntasuunnittelulle ja rakennushankkeille Whistler 2020 merkitsee jokaisen laaditun suunnitelman heijastamista visioon ja siinä asetettuihin prioriteetteihin ja tavoitteisiin: miten suunnitelma toteuttaa visiota. Whistler 2020 vision toteutuminen pyritään varmistamaan ensinnäkin sen roolilla kaikkea suunnittelua ja toimintaa ohjaavana työkaluna, mutta myös seurannan ja arvioinnin keinoilla. Visio toimii seurannan ja arvioinnin keskiössä: käytännön toiminnan vaikutukset arvioidaan suhteessa visioon, ja vision pohjalta on kehitetty indikaattoreita mittamaan kestävän yhdyskunnan muutosta. Seurannan ja arvioimisen to- 12 Kuntatekniikka 1/2010

13 YHDYSKUNTA VANOC/COVAN Whistler Olympic Park/sivun 13 kuvat Somenice tkailuyhdyskunta teuttajina toimivat vision eri osaalueiden ohjausryhmät. Ohjausryhmissä yhteisön jäsenet ja asiantuntijat kehittävät yhdessä pitkän tähtäimen strategioita ja arvioivat vuosittain edellisen vuoden kehityksen ja mahdollisen edistyksen tilan. Arvion pohjalta ohjausryhmissä pyritään tunnistamaan fokusalueet sekä laaditaan suositukset ja toimintaehdotukset seuraavalle vuodelle. Tiukat tavoitteet Olympialaisten rakentamisessa Whistlerin kestävän matkailuyhdyskunnan vision toteutuminen näkyy tiukoissa rakennus- ja aluetason tavoitteissa. Urheilijoiden majoittamiseksi toteutettu olympiakylä Cheakamus Valley on ollut yksi LEED ND (neighborhood development) pilottiprojekteista ja siten osa aluetason LEED-sertifioinnin kehittämistä. Alueen suunnittelulle ja rakentamiselle asetettiin tarkat tavoitteet sekä kriteerit, joilla tavoitteiden toteutumista pyrittiin varmistamaan. Kestävyyden kriteerit heijastuvat muun muassa harkittuun sijaintiin ja alueen energiajärjestelmään. Kylän rakentamiseen ei ole käytetty ennestään koskematonta maata, vaan se sijoittuu entiselle jättömaalle. Kaukolämpöverkosto puolestaan hyödyntää jäteveden käsittelylaitoksen tuottamaa hukkalämpöä. Kohti kestävää yhdyskuntaa Whistlerin vision taustalla vaikuttaa kasvava ymmärrys alueen kehittymiseen kytkeytyvien globaalien ja paikallisten haas- WHISTLER 2020 Kestävän yhdyskunnan vision perustavoitteet ovat minimoida ja lopulta eliminoida luonnonresurssien (kestämätön) hyödyntäminen (esim. siirtymällä energiantuotannossa uusiutuviin energialähteisiin), minimoida ja lopulta eliminoida yhdyskuntien tuottamat (jäte)materiaalit ja päästöt (esim. luopumalla kemiallisista lannoitteista sekä 100 % kierrätyksen avulla), minimoida ja lopulta eliminoida ympäristön fyysinen kuluminen (esim. kestävän metsänhoidon keinot) sekä varmistaa ihmisten kyky ja mahdollisuudet tyydyttää perustarpeensa (esim. varmistaa kaikkien mahdollisuus koulutukseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen). teiden merkityksestä. Halu vaikuttaa alueen tulevaisuuteen synnytti tarpeen kehittää pitkän aikajänteen suunnitelmaa kohti kestävää yhdyskuntaa. Whistleriin matkailualueena kytkeytyviä globaaleja haasteita ovat muun muassa maailmantalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset turismiin. Kasvava kilpailu matkailualueiden kesken samoin kuin vähenevät luonnonresurssit luovat paineen muuttaa matkailutoimintaa. Matkailutottumusten muutosta ohjaavat kasvavan ympäristötietoisuuden ja maailmantaloudellisten näkökulmien lisäksi sosiaalisten muutosten vaikutukset, kuten muutokset väestörakenteissa, globaali sosio-poliittinen epävarmuus ja kasvavat varallisuuserot. Huoli luonnon hyvinvoinnista kasvaa Globaalit haasteet heijastuvat paikalliselle tasolle. Whistleriin, kuten moniin muihinkin pohjoisiin matkailukeskuksiin, kohdistuu alueellisen kasvun, hintojen nousun (mm. asumisen ja rakentamisen kustannukset) sekä turismituotteiden ja -palveluiden kysynnän muutosten aiheuttamia paineita. Ilmastonmuutos merkinnee luonnonympäristöllisten vaikutusten lisäksi muutoksia talvilajien toteuttamiselle ja matkailusesongeille. Huoli luonnon hyvinvoinnista ja monimuotoisuuden säilymisestä kasvaa samalla, kun luonnonresurssit vähenevät ja niiden hyödyntäminen kallistuu. Terveys ja hyvinvointi ovat keskeisessä merkityksessä pohjoisilla luontomatkailualueilla, jolloin ilmaan, veteen ja maahan kerääntyvien haitta-aineiden vaikutuksilla on niin ikään suora yhteys matkailutoimintaan. Whistlerissä nähtiin perinteiset yhdyskuntasuunnittelun keinot riittämättömiksi ratkaisemaan moniulotteisia ongelmia aktiivisesti ennakoiden. Whistler 2020 visio onkin pyrkimys vastata sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin kokonaisvaltaisesti, eri osa-alueet ja -tekijät yhdistäen Kuntatekniikka 1/

14 Sähköautoja, ekotuoleja, biodieseliä ympäristöin UUDESTAKAUPUNGISTA hyvää Kun Uuttakaupunkia pari vuotta sitten kysyttiin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävään hankkeeseen, idea tuntui kaupunginjohtaja Kari Koskesta heti hyvältä: ilmastonsuojelu luo myönteistä julkisuutta, pienentää kaupungin sähkölaskua, parantaa ilmanlaatua ja voi vahvistaa työllisyyttä. Tästä on ollut suurta imagohyötyä kaupungille, valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola sanoo. TEKSTIT Anni Turunen KUVAT Merja Ojala Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen (HINKU) osallistuminen jatkaa Uudenkaupungin ilmastotyön pitkiä perinteitä. Kaupunki on ollut Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjassa mukana vuodesta Kaupunki solmi 2001 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästösopimuksen ja 2008 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Nykyinen sopimus tähtää yhdeksän prosentin energiansäästöön 2016 mennessä. Kiinteistöihin on tehty energiakatselmuksia ja niiden energiatehokkuutta on peruskorjausten yhteydessä parannettu. Mittaamme energiankulutusta esimerkiksi isoissa teollisuushalleissa, sairaalassa, terveyskeskuksessa ja uimahallissa, kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo. Rakenteilla olevan Energiapuiston suurimman hallin käyttövesi lämpenee aurinkovoimalla. Kaupungin rakennukset ovat myös pääsääntöisesti kaukolämpöverkossa, valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola sanoo. Kaukolämmöstä valtaosa, yli 85 prosenttia, on lannoitteita valmistavan Yara Suomen Uudenkaupungin tehtailla syntyvää prosessilämpöä, jota on syötetty kaukolämpöverkkoon vuoden 2000 lopulta lähtien. Lisää tuulivoimaa Uudessakaupungissa on kaksi 1999 valmistunutta kilowatin tuulivoimalaa. Niiden tuottama energia riittää vuodessa kattamaan kerrostaloasunnon sähköntarpeen. Kosken mukaan suunnitteilla on vielä viisi kilowatin voimalaa lisää. Maakuntakaavan uudistus on parhaillaan työn alla. Tuulivoimaloille on osoitettu alueita esimerkiksi Haiduksen ja Kirstan saarista sekä sataman läheisyydestä, Koski kertoo. Mikään läpihuutojuttu tuulivoiman rakentaminen ei ole. Maakuntakaavasta tehtiin lähes 60 muistutusta, joista suurin osa koski tuulivoimaloille varattuja alueita. Etenkään loma-asukkaat eivät halua muutoksia maisemaan. He pitävät myös meluvaikutuksia häiritsevinä. Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola (vas.) ja kaupunginjohtaja Kari Koski kertovat, että alueen yritykset ovat lähteneet ilmastotyöhön innokkaasti mukaan. Maakuntakaava tulee hyväksyttäväksi aikaisintaan keväällä. Valtiolta toivoisimme lopultakin päätöstä uusiutuvan energian syöttötariffista, Koski sanoo. Vakka-Suomen Voima suunnittelee kaupunkiin biovoimalaitosta. Toimitusjohtaja Jarmo K. Lahtinen kertoo, että alustavan aikataulun mukaan voimala olisi tarkoitus ottaa käyttöön Lahtisen mukaan yhtiöllä on tonttivarauksia autotehtaan suunnalla. Autotehtaan lämmöntuotanto siirtyi meille vuodenvaihteessa ja perustuu kokonaan raskaaseen polttoöljyyn. Öljynkäyttö pitäisi saada selvästi vähenemään, Lahtinen sanoo. 14 Kuntatekniikka 1/2010

15 ILMASTONMUUTOS novaatioista nostetta tavoitteelle vauhtia hiilineutraali Valmet Automotivessa on tarkoitus valmistaa tänä vuonna tuhansia THINK City -sähköautoja, mikä työllistää yli sata ihmistä. Norjalaisen sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa joulukuussa. Avainsana on koordinointi Kuntien ilmastotyön suurimpia esteitä ovat Kuntaliiton joulukuussa julkaiseman selvityksen mukaan ajan, voimavarojen ja rahan puute. Uudessakaupungissa näitä kaikkia on riittänyt. Uusikaupunki uutta energiaa strategiassa on sovittu, että kaupunkiin houkutellaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Päätöksenteossa toteutetaan hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita. Konkreettisesti Uusikaupunki on panostanut ilmastotyöhön muun muassa palkkaamalla Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen koordinoijaksi projektipäällikkö Reijo Laineen Senior & Sons Oy:stä. Laine vetää kaupungin viranhaltijoista koostuvaa vastuutyöryhmää, jossa on mukana virastojen johtajia ja asiantuntijoita. Ryhmässä käsitellään kaavoitusta, jätehuoltoa, kaupungin hankintoja sekä kiinteistöjen korjausta ja lämmitystä. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi yritystilojen energiaratkaisuissa, Laine selvittää. Kuntalaisilta ideaa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta viedään Uudessakaupungissa eteenpäin neljällä osa-alueella, joita ovat kaupungin omat toimet, Novoplastikin uusin keksintö on sataprosenttisesti biohajoava tuoli. Tuoleja valmistetaan tänä vuonna tuhansia kappaleita. COMPOS-nimiseen mallistoon sisältyvien tuolien istuimet ovat pellavasta ja maissisokerista polymeroitua luonnonkuitua. Jalat ovat terästä, ja ne voidaan käyttää uudestaan ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Malliston on muotoillut Samuli Naamanka. Kuntatekniikka 1/

16 Rami Salmisen yritys Rovina tekee biodieseliä kalanperkuujätteistä. Salminen on myös osakkaana yrityksessä, joka alkaa rakentaa Uuteenkaupunkiin keväällä biokaasulaitosta. yritykset, maatalous ja asukkaat. Kuntalaiset ja yritykset ovat lähteneet ilmastotyöhön hyvin mukaan. Uusikaupunki teetti keväällä 2009 kuntalaisille ja kesäasukkaille verkkokyselyn, johon osallistui lähes henkilöä. Vastaajat tuottivat ilmastonmuutoksen torjumiseen yli ajatusta. Eniten ideoita kertyi liikenteen ja liikkumisen järjestämisestä. Vastaajat toivoivat rautatielle henkilöliikennettä ja ehdottivat muun muassa, että kaupunki voisi vuokrata citypyöriä. Verkkohaastattelussa kiinnitettiin erityistä huomiota jätteiden käsittelyyn. Kierrätystä pidettiin tärkeänä. Olemme parhaillaan selvittämässä, mihin jätteet tulisi toimittaa, jotta niiden Viiden kunnan tavoite: päästöt 80 % alas 2030 mennessä Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa viisi kuntaa Uusikaupunki, Mynämäki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia nykytasosta 2030 mennessä. Suomen virallinen tavoite on päästä samaan 2050 mennessä. Kaksivuotinen hanke alkoi ja päättyy Hankkeeseen on saatu rahoitusta Suomen ympäristökeskukselta, Tekesiltä ja yrityksiltä runsaat euroa. Hankkeen vastuuhenkilö Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta uskoo, että kaikilla viidellä hankekunnalla on hyvät mahdollisuudet hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Hiilineutraalia tilaa tavoitellaan näissä kunnissa osin samanlaisin toimin. Kuntien omistamissa kiinteistöissä on mitattu energiankulutusta; energian tuotantotavoiksi on valittu ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Merkittävin kunnan toimi on se, että kunnan kiinteistöt on saatu kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö tuotetaan nykyään puupelleteillä öljyn polton sijaan, Mynämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki kertoo. 16 Kuntatekniikka 1/2010 Parikkalan keskustan ja Akonpohjan taajaman kaukolämpölaitoksissa on lisätty hakkeen käyttöä. Entisen Kiipolan koulun lämmityksessä siirryttiin syksyllä 2008 öljylämmityksestä puupellettilämmitykseen, sanoo Parikkalan elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn. Merkittävä osa Padasjoen kunnan omistamista kiinteistöistä on siirtynyt hakelämpölaitoksen lämmön käyttäjiksi. Kunnan katuvalaistusta on pyritty muuttamaan energiaa säästävämmäksi. Led-valojen hankintaa on mietitty, kertoo Padasjoen ja Kuhmoisten yhteinen ympäristösihteeri Maria Virtanen. Energiaopas mökkiläisille Kuhmoisten keskustaajamaan suunnitellaan biopohjaista kaukolämpölaitosta. Padasjoen ja Kuhmoisten kunnissa toimii vapaa-ajan asukkaista koostuva ryhmä, joka työstää energiaopasta mökkiläisten käyttöön. Padasjoki ja Kuhmoinen ovat suosittuja mökkikuntia. Hyvin varustellut vapaa-ajanasunnot tarvitsevat merkittävän määrän sähköä peruslämmön ylläpitoon. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa eri tavoista, joilla sähkölaskua saa pienemmäksi mukavuuksista luopumatta, Virtanen sanoo. Mynämäellä mietitään maalämpöä Mynämäen keskustaan aletaan rakentaa tänä vuonna passiivikerrostaloa. Kunnan keskustaajamasta noin kilometrin päässä sijaitsevalla Raimelan asuinalueella suunnitellaan maalämpöpumppujen käyttöönottoa. Tällä hetkellä yleisin lämmitysmuoto on öljylämmitys. Mynämäki on myös pilottikohteena hankkeessa, jossa luodaan kimppakyydin palvelumallia. Ideana on räätälöidä kunnan tarpeisiin palvelu, jossa kimppakyytejä etsitään ja tarjotaan internetissä. Palvelumallia ja Kyydit.net -kimppakyytisivustoa kehittävät Turun ammattikorkeakoulu ja Anadium Group Oy. Parikkalassa tavoitteena on laskea peltojen typpilannoitustasoa kymmenen prosenttia. Kunnassa on niin ikään suunniteltu karjan lantaan ja muuhun maatalousjätteeseen perustuvaa bioenergian tuotantoa. Mynämäen Pekka Myllymäki ehdottaa, että palkkio kunnan onnistuneesta ympäristöpolitiikasta näkyisi valtionosuuksien määrässä. Hän huomauttaa, että ilmastotyössä voivat tulla myös lain rajat vastaan. Kunnan toimintaa sanelee esimerkiksi hankintalaki. Jos olemme saaneet selville, että Ukrainasta tai Argentiinasta tehtävien hankintojen ympäristövaikutukset ovat haitalliset, miten saamme äkkiä sellaisen lainsäädännön, että voimme valita hankintojen tuottajaksi jonkin muun maan? Kuinka paljon sopimukset joustavat ilmastonsuojelun nimissä, Myllymäki kysyy. Asukkaita herätellään Jyri Seppälän mukaan kaikkien HINKU-kuntien johto on selvästi sitoutunut hankkeen eteenpäin viemiseen. Päävastuu on kunnissa ympäristösihteerillä, teknisen toimen johtajalla ja elinkeinojohtajalla tai teknisen toimen johtajalla ja kunnanjohtajalla. Uudessakaupungissa hanketta vetämään on palkattu projektipäällikkö yrityksestä. Seppälän mukaan kuntalaisten herättelyyn on määrä panostaa tänä vuonna. Tavalliset ihmiset ovat kuitenkin avainasemassa, kun katsotaan asumisen ja liikkumisen energiatehokkuutta, hän muistuttaa.

17 ILMASTONMUUTOS energia voitaisiin parhaiten hyödyntää, Laine sanoo. Yritykset kantavat kortensa kekoon Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen on tähän mennessä tullut Uudessakaupungissa mukaan nelisenkymmentä yritystä. Laine on laskenut useimmille niistä oman hiilijalanjäljen, jota yritykset pyrkivät pienentämään. Useiden yritysten energiataseisiin on tulossa suuria muutoksia, kun esimerkiksi raskaan polttoöljyn laitoksissa siirrytään bioenergiaan, Laine kertoo. Ajoneuvojen sisustusosia tekevä Novoplastik lähti viime vuonna mukaan huonekalubisnekseen suunnittelemalla sataprosenttisesti biohajoavan tuolin. Tänä vuonna yritys joutuu valmistamaan istuinosan tuhansiin ekotuoleihin kysynnän lähdettyä kasvuun maailmalla. Tuoleja on myyty jo ainakin Japaniin ja Dubaihin, Novoplastikin toimitusjohtaja ja omistaja Johannes Heiskanen kertoo. Heiskanen ideoi työkseen uusia käyttötarkoituksia polylaktaatille, joka on maissisokerista polymeroitu muovi. Materiaali on sataprosenttisesti biohajoava. Novoplastik tekee yhteistyötä useiden autonvalmistajien kanssa. Yrityksen pääbisnestä ovat autojen kojelaudat ja sisäverhoilut. Tämän vuoden aikana luonnonkuitua tulee volkkarien pikkubussien sisäpintoihin. Biohajoava aine tulee kantavaksi rakenteeksi, Heiskanen sanoo. Sähköautojen yleistyminen vaatii kannustimia Uudessakaupungissa valmistetaan myös ympäristöystävällisiä autoja. Valmet Automotive aloitti norjalaisen THINK City -kaupunkisähköauton ja sähköisen Garia-golfauton valmistuksen joulukuussa. Syksyllä tehtaalla alkaa neliovisen verkosta ladattavan Fisker Karma -luksushybridiauton valmistus. Sähköiset ajoneuvot ovat vielä teknologian alkuvaiheessa ja kalliita muun muassa akkujen korkean hinnan vuoksi. Niiden yleistyminen vaatii hallituksilta kannustimia, kuten käytön ja hankinnan verohelpotuksia. Näitä on jo monissa maissa. Myös Suomessa on keskustelua, muttei päätöksiä, viestintäpäällikkö Teija Åhlman sanoo. Yritys on mukana Teknologiateollisuuden energiatehokkuussopimuksessa. Valmet Automotive on sitoutunut ympäristöön vaikuttavien toimien jatkuvaan parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. ISO ympäristösertifikaatti yrityksellä on ollut vuodesta Tehtaassa rakentaminen säästää ympäristöä Uusikaupunkilainen rakennusyritys Neapo alkoi käyttää energianaan tuulivoimaa tämän vuoden alusta. Noin kymmenen henkeä työllistävä yritys valmistaa muun muassa hissitorneja ja moduuleista koostuvia rakennuksia. Rakennuksen kantavan rakenteen muodostavat suurmoduulit varustellaan valmiiksi tehtaalla ja viedään paikalleen yhtenä kappaleena. Neapon rakennuspäällikkö Pertti Rantanen pitää moduulirakentamista ympäristöä säästävänä. Teemme moduulit ja hissitornit tehtaassa. Jos ne tehtäisiin rakennustyömaalla, kaikki osat toimitettaisiin sinne eri kuljetuksilla ja eri pakkauksissa. Kun rekka tuo osat tehtaalle, ne saadaan heti siirrettyä kuiviin oloihin, jolloin pakkaamista ei tarvita, Rantanen kertoo. Biodieseliä kalanperkuujätteistä HINKU-hankkeen erikoisimpia yrityksiä on Uudessakaupungissa kalanperkuujätteistä biodieseliä valmistava Rovina. Liikeidea sai alkunsa käytännön ongelmasta. Olen ollut kalankasvattajaa Monipuoliset Lappset lähiliikuntapaikat aktivoivat liikkumaan yhdessä Tiesitkö, että voit hakea valtionavustusta lähiliikuntapaikan perustamiseen? Lisätietoja ja hakuohjeet löydät osoitteesta: Puh , Fax , S-posti: ~ Kuntatekniikka 1/

18 ILMASTONMUUTOS koko ikäni ja miettinyt, mihin ne kalanperkeet oikein voisi laittaa, yrittäjä Rami Salminen kertoo. Lopulta ratkaisu löytyi. Rovina on jalostanut kalanperkuujätteitä biodieseliksi vuodesta Tätä nykyä yritys tuottaa biodieseliä vuosittain noin 300 tonnia. Öljyasiakkaita se ei voi ottaa tällä hetkellä yhtään lisää. Kaikki menee. Kapasiteettia olisi tehdä huomattavasti enemmän, mutta raaka-ainetta ei ole tarpeeksi, Salminen harmittelee. Biodieseliä ostavat kesäaikaan maansiirtourakoitsijat. He ovat suurin asiakasryhmä. Talviaikana biodiesel menee lämmityskäyttöön. Biodieseliä on mahdollista käyttää myös auton polttoaineena. Salminen kertoo itse ajaneensa kalanperkuujätteistä tehdyllä biodieselillä jo usean vuoden ajan. Talvipakkasilla ainetta ei kuitenkaan kannata tankkiin laittaa. Kalanperkuujätteitä Rovina saa ympäri Suomea. Suurin osa tulee kuitenkin Saaristomeren alueelta. Olemme kehittäneet esikäsittelylaitteen, joka murskaa kalanperkeet. Murskaan sekoitetaan muurahaishappoa, minkä jälkeen aine menee putkea pitkin ulos tankkiin. Kun tankki on täynnä, se haetaan pois. Kalankasvattajan ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin ostaa esikäsittelylaite ja säiliö. Biokaasulaitos alkuun toukokuussa Monitoimimies Salminen on osakkaana myös Biolinja-nimisessä yrityksessä, joka alkaa rakentaa toukokuussa biokaasulaitosta Munaistenmetsän kaatopaikka-alueen yhteyteen. Biokaasun raaka-aineina käytetään jätevedenpuhdistamon lietettä, biojätettä, elintarviketeollisuuden sivujakeita ja levämassaa. Tuotannossa syntyvä massa kompostoidaan maanparannusaineeksi. Biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä kaatopaikan päästöt vähenevät, kun kaatopaikkakaasun poltto loppuu. Laitos on tarkoitus saada toimintaan vuoden päästä, Salminen kertoo. Biokaasu johdetaan läheiseen teollisuushalliin. Sinne siirtyy Rovinan lisäksi Salmisen toinen yritys Ramirakenne, joka valmistaa erilaisia elintarviketeollisuuden laitteita, kuten kalankäsittelylaitteita kalankasvattajien tarpeisiin. Tarkoitus on, että biokaasulaitos tuottaisi sähköä ja lämpöä myös myytäväksi. Yritysmyönteisyydestä kiitosta Uudenkaupungin yrittäjät kehuvat kilvan kaupunginjohtaja Kari Koskea. Uusikaupunki on varmaan yrittäjäystävällisin paikka Suomessa. Mikään ei ole vaikeaa, jos haluaa vaikka laajentaa toimintaansa ja tarvitsee maata tai toimitiloja. Kaupungilla on myös riskipääomarahasto, josta voi saada lainaa, Novoplastikin omistaja ja toimitusjohtaja Johannes Heiskanen sanoo. Kari Kosken mukaan elinkeinorakenteen monipuolistaminen on ollut kaupungille elinehto. Autotehtaalla on ollut parhaillaan työntekijää, nykyisellään vain 800. Muita elinkeinoja on ollut pakko luoda autotehtaan toiminnan hiipuessa. Olemme joutuneet toteuttamaan poikkeuksellisen aktiivista elinkeinopolitiikkaa viimeisten 15 vuoden ajan 1990-luvun vaikeuksien takia. Enää ei saa tehdä sellaista virhettä, että jättää kaupungin vain yhden tai kahden suuren työnantajan varaan, Koski varoittaa. Pahimmillaan 1993 koettu yli 30 prosentin työttömyys on saatu painettua noin kymmeneen prosenttiin. Pienille yrityksille kaupunki tarjoaa apua muun muassa verkostoitumisessa. Bioenergia-alalla ja uusiutuvan energian alalla yritykset ovat pienehköjä. Ne tarvitsevat verkostoja, koska kukaan ei osaa yksin kaikkea. Tällaisia yrityksiä yritämme saada Energiapuistoon samoihin tiloihin, jolloin ne hyötyvät toisistaan, Koski sanoo. Uudenkaupungin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta 30 prosenttia 2015 mennessä ja 80 prosenttia 2020 mennessä. Suomen luovimmaksi kunnaksi valitulta kaupungilta tavoitteet näyttäisivät olevan hyvää vauhtia toteutumassa. Greenpeace Finland Ilmastoa ei saatu vielä pelastettua Kööpenhaminassa Greenpeace-aktivistit osoittivat mieltään Bella Centerin ulkopuolella YK:n ilmastosopimuksen toistaiseksi suurin ja järjestyksessä 15. osapuolikokous (COP15) pidettiin Kööpenhaminassa Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli sopia vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan jatkosta eli ilmastopäästöjen vähentämisestä 2012 jälkeen. Kokous päättyi toistaiseksi laihoin tuloksin huolimatta arvovaltaisesta ja laajasta osallistujajoukosta, erityisen suuresta järjestöjen osallistumisaktiviteetista ja tiedotusvälineiden kiinnostuksesta. Sopijaosapuolia todella sitovaan tavoitteeseen olisi tarvittu yksimielisyys ja rintamaan erityisesti Kioton pöytäkirjan ratifioimatta jättäneen USA:n mukaan saaminen. Päästöjen vähentämisen osalta saatiin sentään aikaan julistus, Copenhagen Accord, jossa ilmakehän lämpeneminen luvataan rajoittaa 2 asteeseen. Osapuolet listaavat tammikuun 2010 aikana maakohtaiset päästövähennystavoitteensa. Tämä koskee sekä teollisuus- että kehitysmaita. Osapuolet ovat sinänsä varsin yksimielisiä ilmastonmuutoksen uhasta ja päästöjen leikkaamisen välttämättömyydestä. Kehitysmaiden taloudellisissa avustamispyrkimyksissä hillinnän ja sopeutumisen osalta edistyttiin. Puolen vuoden päästä Bonnissa pidettävässä kokouksessa tilannetta arvioidaan uudelleen ja hiotaan sopimustekstejä. Varsinainen uusi koitos pidetään 2010 lopulla Meksikossa. Kokouksen epäonnistumisen syistä on esitetty useita erilaisia tulkintoja aina järjestelyjä ja suurta osallistujamäärää myöten. Yhden selityksen mukaan Tanskan hallitus olisi pimittänyt 25 maan kesken sorvattua sopimusluonnosesitystä muilta ja erityisesti kehitysmailta liian pitkään. Toisen tulkinnan mukaan kehitysmaista erityisesti Sudan olisi toiminut öljynviejistä erityisesti Saudi-Arabian pillin mukaan. Varmaa on kuitenkin ainoastaan se, että USA ei suurista ennakko-odotuksista huolimatta hievahtanut asemistaan eli jo ennakkoon ilmoittamastaan tavoitteesta vähentää päästöjä määrällä, joka vastaa enintään neljää prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. Luku on vaatimaton, kun muistetaan Kioton pöytäkirjakauden keskimääräinen teollisuusmaiden päästövähennys 5,2 prosenttia tai EU:n sitoumus 8 prosenttia. Ehkä odotuksissa USA:n presidentinvaihdoksen ja Barack Obaman Nobelin rauhanpalkinnon varaan oli laskettu liikaa. USAsta alkanut talouskriisi ilmeisesti selätti optimismin. Kalevi Luoma energiainsinööri Kuntaliitto 18 Kuntatekniikka 1/2010

19 Uusi elämä uusilla nimillä Vuosi 2010 toi mukanaan uusia toimijoita Suomen valtion hallintoon. Esittelemme tässä AVI:n ja ELY-keskukset sekä Liikenneviraston. AVI tarkoittaa muuten myös Audio Video Interleavea ja Alvajärven rautatieasemaa. ELY on ennestään mm. Espoon seudun Lastentarhanopettajat ry ja Evankelinen Lähetysyhdistys. Se akronymeista. Aluehallintovirastot läänien pohjalta AVIen määrä säilyi samana kuutena kuin läänien. Niihin rinnastetaan seitsemäntenä Ahvenanmaan valtionvirasto. Ylijohtajiksi tulivat Turkuun, Hämeenlinnaan ja Rovaniemelle asianomaiset maaherrat Rauno Saari, Anneli Taina ja Timo E. Korva. Mikkeliin tuli terveysneuvos Elli Aaltonen, Vaasaan kehitysjohtaja Jorma Pitkämäki ja Ouluun valtiosihteeri Terttu Savolainen. Tehtäviksi AVIt saivat peruspalvelua, pelastustointa, oikeusturvaa, työsuojelua ja ympäristölupia. Tampere ei saanut nytkään läänintason Seitsemän AVIa (päätoimipaikka punainen ympyrä, muu toimipaikka sininen ympyrä) statusta vaan joutui vaihteeksi Vaasan alaisuuteen. Koettakaa kestää. Viisitoista ELYä (päätoimipaikka värillinen ympyrä, muu toimipaikka pienempi musta ympyrä) ELYt uusi yhdistelmä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin laitettiin yhteen tiepiirit, lääninhallitusten liikenneosastot, ympäristökeskukset ja TE-keskukset. Niitä tuli kaikkiaan 15. Yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1. Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri 2. Liikenne ja infrastruktuuri 3. Ympäristö ja luonnonvarat Elinkeinot ovat uutena tässä yhdistelmässä. Suomi lähestyy aluetasolla hiljakseen monissa maissa tunnettua talousministeriön mallia, joka jäi vielä ministeriötasolla liikennettä paitsi. Uudenmaan ELY kaappasi Hämeenmaasta liikenneasioiden osalta Kanta- ja Päijät-Hämeen eli siis Hämeenlinnan ja Lahden ympäristöineen. Mainituista kaupungeista tuli siis virallisestikin Helsingin lähiöitä, jollaisina ne ovat hyvien rata- ja motariyhteyksien ansiosta jo toimineetkin. Tiejohtaja Rita Piirainen sai ylennyksen Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtajaksi. Liikennevirastotkin saman katon alle Keskushallinnossa merenkulku, raideliikenne ja tiehallinto laitettiin samaan koriin liikennevirastoksi. Liikenteen turvallisuudesta huolehtimaan koottiin toinen virasto TraFi pääjohtajanaan Kari Wihlman. Liikenneviraston pääjohtajaksi tuli ministeriöstä ylijohtaja Juhani Tervala, joka suorasukaisella tyylillään varmaan paimentaa isoa laumaansa kurissa ja nuhteessa. Muut nimitykset menivät helposti siirtämällä Markku Mylly, Ossi Niemimuukko ja Jukka Hirvelä osastojen ylijohtajiksi. Pienen ja myönteisen yllätyksen tuotti liikennejärjestelmä-nimikkeen nousu neljänneksi osastoksi, jota johtaa Ratahallinnosta tullut samannimisen osaston johtaja Anne Herneoja. Vuosikymmenien unelmat toteutuivat Moni on ihmetellyt, mitä nyt taas myllätään, mutta totuus on, että mm. kulkulaitosten koordinoinnista on puhuttu vuosikymmenet ilman tuloksia. Nyt tapahtui paljon kertaheitolla. Hallintoalamaisetkin ovat varmaan tyytyväisiä. Yhdeltä luukulta saavat nyt topisukarit ja kyöstikakkoset kaiken tarvitsemansa uutta valkoista valastaan varten: EU-avustukset, pari uutta moottoritieliittymää ja YVA-prosessit. Pekka Rytilä on 71-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Liikenneviraston logo tehtiin TAIKin opintoprojektina. Elementtien visuaalisuus on keskeistä, ei sanan luettavuus, tiedote kertoo ja jatkaa, että viraston nimi kirjoitetaan oikeinkirjoitussääntöjä noudattaen. Kuntatekniikka 1/

20 Surukuusimetsään on tulossa usvainen valo tehostamaan satumetsän vaikutelmaa (oikealla kuva valaistussuunnitelmasta). Timo Soini Mäki-Matin saneerauksessa säilyy tilava vehreys Suomen vanhin perhepuisto Jyväskylän Mäki-Matin perhepuisto täytti viime vuonna 30 vuotta. Juhlan kunniaksi kaupunki aloitti puiston mittavan saneerauksen sen historiallista leimaa ja paikan henkeä, tilavaa vehreyttä kunnioittaen. Leena Rapo rakennuttajahortonomi Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka Leikkipuistopalvelut ovat yksi Jyväskylän viherpalveluohjelman osioista. Leikkipuistopalveluille tehtyä kymmenvuotisinvestoin- tisuunnitelmaa on noudatettu viherpalvelujen toiminnan suunnittelussa jo viisi vuotta. Toiminnan kolme pääperiaatetta ovat vanhojen leikkipuistojen saneeraaminen, poistaminen sekä uusien rakentaminen. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt eri osaalueiden viherpalvelun verkoston laajuuden ja tason. Investointiohjelmasta päätetään kuitenkin vuosittain. Saneeraus alkoi 30-vuotisjuhlista Mäki-Matin perhepuiston saneeraus on ollut merkittävä Jyväskylän viherpalveluohjelmaan sisältyvä kohde. Lähes jokainen jyväskyläläinen on vieraillut puistossa joko itse lapsena tai lastensa sekä lastenlastensa kanssa. Kohteessa oli paljon valmiita puistomaisia elementtejä, jotka olivat käyttäjien mielestä paikan hengen luoja: tilava vehreys. Työ aloitettiin 2009 Mäki- Matin perhepuiston viettäessä 30-vuotisjuhlaansa. Viherpalveluille myönnettiin kaupungin juhlarahoitusta euroa yli normibudjetin. Suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä käyttäjien sekä Mäki-Matin perhepuiston tuki ry:n kanssa. Suunnittelutyön ohjauksessa olivat mukana myös Keski- Suomen museo sekä Jyväskylän Tilapalvelu, koska puistoalueella olevat rakennukset ovat suojeltuja, mutta edelleen aktiivisessa päivätoimintakäytössä. Historiallinen leima haluttiin säilyttää Puiston suunnitelma hyväksyttiin vuosi sitten. Uutuutena alueelle suunniteltiin vesileikkialue, muuten puiston historiallinen leima haluttiin säilyttää ja pitää tilajäsentely kutakuinkin ennallaan. Suunnitelman käytännön laadintatyöstä vastasi Ympäris- Merirosvolaiva toi puistoon kaivattua toimintaa hieman isommillekin lapsille. 20 Kuntatekniikka 1/2010