MAAILMAN PARAS? VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAILMAN PARAS? VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1/2010 Kovia kokenut Kristiinankaupunki iloitsee uudesta uimahallista, Riitta El-Nemr sanoo s. 36 sivulla 36 Talviolympialaisten kisakylä noudattaa kestävyyden kriteerejä sivu 12 Uusikaupunki hyvää vauhtia hiilineutraaliksi sivu 14 Helsinki linjasi puistokasvien käytön sivu 24 Jätevesiselvitys tehostaisi neuvontaa sivu 43 Kuntatekniikan investoinneista ei tingitä sivu 49 VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa sivu 6 MAAILMAN PARAS?

2 Maahantuoja:

3 SISÄLTÖ 1 / helmikuuta 39 Australialainen Geelong rakensi laadukkaan skeitti- ja toimintapuiston ja sai rantaalueesta osan elävää kaupunkikeskustaa. 14 Uudestakaupungista on hyvää vauhtia tulossa hiilineutraali, Jouko Antola ja Kari Koski vahvistavat. 27 Nan Lian Garden on rauhan keidas Hongkongissa. Puutarhan elementtejä ovat mm. vesi, suuret kivet ja ikivanhat puut. 46 Maanmittaripulaan etsitään helpotusta koulutuksella. Jussi Syväjärvi opiskelee maanmittausinsinööriksi Rovaniemellä. YHDYSKUNTA Kestävän kehityksen Vancouver menestyy metropolivertailuissa 6 Matkailukylä Whistler on rakennettu kestävyyden kriteereillä 12 ILMASTONMUUTOS Ilmastotyö vahvistaa Uudenkaupungin imagoa 14 Viisi kuntaa haluavat hiilineutraaleiksi 2030 mennessä 16 Ilmastoa ei vielä saatu pelastettua Kööpenhaminassa 18 VIHERALUEET Suomen vanhin perhepuisto uudistuu Jyväskylässä 20 Jyväskylä saa mittavan viherpalveluohjelman 22 Valaistus sisustaa Kirkkopuiston 23 Helsinki linjasi viheralueidensa kasvien käytön 24 Puistot ovat Hongkongin ihme 27 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 Kuntien Putkimestarit 33 UKTY 34 LIIKUNTAPAIKAT Kristiinankaupunki rakensi asukkailleen toiveuimahallin 36 Skeittipuisto istuu Geelongin yliopistokaupungin imagoon 39 VESIHUOLTO Haja-asutukseen kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa 43 Selvitysmies Tarastin ehdotusten vaikutukset kunnassa 44 TEKNISET PALVELUT Uudesta YAMK-tutkinnosta etsitään ratkaisua maanmittaripulaan 46 Investoinnit jatkuvat vakaina, käyttömenoissa leikkauksia 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Uusi elämä uusilla nimillä 19 Kolumni/Mette Granberg: Hyvää tulevaisuutta 41 Lukijoilta/Maila Herrala: Kunnallistekniikka, kenen bisnes? 51 Uutisia 52 Pakina/Eero Hiltunen: Sanasta miestä 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2010 3

4 Mieti hankintojasi oikeassa Valintasi jättää jäljet moneen asiaan Laatua ja kestävyyttä Niemisen valimon laatusertifioidut kansistot ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia. Älä mene halpaan Halpatuonti ei vastaa suomalaisia kriteerejä laadultaan, kantavuudeltaan, turvallisuudeltaan... Valmistettu Suomessa Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä ja pidät pyörät pyörimässä. Toimitukset läheltä säästävät ympäristöä. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh kedm.fi

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 1/2010 Talviolympialaisten kisakylä noudattaa kestävyyden kriteerejä sivu 12 Kovia kokenut Kristiinankaupunki iloitsee uudesta uimahallista, Riitta sivulla 36 El-Nemr sanoo s. 36 Uusikaupunki hyvää vauhtia hiilineutraaliksi sivu 14 Helsinki linjasi puistokasvien käytön sivu 24 Jätevesiselvitys tehostaisi neuvontaa sivu 43 Kuntatekniikan investoinneista ei tingitä sivu 49 VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa sivu 6 MAAILMAN PARAS? Kannen kuva: Canadian Tourism Commission TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Helsingin Energian etukeno Pitkästä aikaa Etelä-Suomeenkin saatiin kunnon pakkastalvi. Ikään kuin sen kunniaksi Helsingin Energia julkisti kunnianhimoisen suunnitelman hiilettömästä Helsingistä. Suuri yleisö sai hyvän puheenaiheen ja valtuusto mitä tilasi. Merkittäviä uusia avauksia ja jätti-investointeja pursuava suunnitelma oli se, mitä maan johtavalta kunnalliselta energialaitokselta odotettiinkin. Nyt päästään keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja arvioimaan vaihtoehtoja. Perusteellista keskustelua ja arviointia laadittu kehityssuunnitelma edellyttääkin. Sen onnistuneeseen toteutukseen sisältyy valtavia teknisiä ja taloudellisia haasteita. Niitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton tekniikka ja kaukolämmön houkuttelevuus kiinteistöjen lämmitystapana. Jälkimmäinen on olennainen koko uudistuksen taloudellisten edellytysten täyttymiseksi. Lisäksi suunnitelma ulottuu niin pitkälle tulevaisuuteen, että sinne on vaikea nähdä. Joka tapauksessa se on tarpeellinen lähtölaukaus pääkaupunkiseudun energiatulevaisuuden hahmottamisessa. Kanadan Vancouver tunkee televisiosta maailman olohuoneisiin pariksi viikoksi helmikuussa. Olympiaisännyys on osaltaan vauhdittanut kaupunkia kestävän kehityksen tiellä, jolle se suuntasi jo 1990-luvulla. Se näkyy kaupunkikehityksen ohjauksessa ja myös kisojen toisen päänäyttämön Whistlerin hiihtokeskuksen kehityssuunnitelmissa. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat vahvasti esillä. Vancouver on arvioitu useissa kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoille asuinpaikkana kaupunkiympäristönsä vuoksi. Siitä huolimatta isossa kaupungissa riittää haasteita. Kaupunkikehityksessä yksityisen ja julkisen sektorin intressit on kenties Vancouverissa onnistuttu sovittamaan yhteen paremmin kuin monissa muissa kaupungeissa. Korkeaa, matalaa ja vihreää mahtuu samaan kaupunkiin. Töihin, töihin sano Lapatossu Lapatossu oli legendaarisen T. J. Särkän elokuvahahmo 1940-luvulta. Sen esikuvana oli nykyisen Hämeenlinnan Heinun kylässä syntynyt ratatyömies. Lapatossu oli laiska ja pulskanpuoleinen veijari, joka lennokkailla jutuillaan viihdytti työtovereitaan. Elokuvista jäi kansan suuhun elämään otsikon sananparsi. Viime viikkojen talvisäässä on tarvittu sekä lapasia että tossuja. Töitä puolestaan tarvitsevat tulevana kesänä kuntatekniikan tulevaisuuden toivot, jotka opiskelevat joko ammatillisissa oppilaitoksissa tai alan korkeakouluissa. Näyttää siltä, että useat kaupungit ja kunnat tarjoavat tiukasta taloudesta huolimatta esimerkillisesti kesätöitä tulevanakin kesänä. Siihen joukkoon on viisasta liittyä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 2/ Vesihuolto Jätehuolto Jäähallit 3/ Ilmastonmuutos Kiinteistöt Liikenne ja väylät 4/ Rakentaminen Asuntomessunumero Maankäytön suunnittelu 5/ Ilmastonmuutos Hankinnat 6/ Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Olympiakaupunki on kirinyt kärkisijoille kansain VANCOUVER vahvis kestävästi City of Vancouver Aija Staffans 6 Kuntatekniikka 1/2010

7 YHDYSKUNTA välisissä vertailuissa taa kilpailukykyään Vancouver on sijoittunut kansainvälisille kärkisijoille sekä taloudellisen kehityksen vertailuissa että useissa elämänlaatua mittaavissa (quality of life) metropolitarkasteluissa. Taloudellinen kilpailukyky, erinomaiseksi arvioitu elämänlaatu ja menestyksellinen kestävän kehityksen politiikka ovat yhdistelmä, johon Vancouverin globaali maine perustuu. Kuntatekniikka 1/2010 7

8 YHDYSKUNTA Kaupungin rantoja kiertää reitistö, joka on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Reitin varrella on mm. puistoja, leikki- ja pelikenttiä, venelaitureita ja taideteoksia. City of Vancouver Vancouver Vancouverin kaupunki ja sitä ympäröivä Greater Vancouver Regional District Tyynen valtameren rannalla. Talviolympialaiset ovat yksi esimerkki Vancouverin ekotehokkuuden kunnianhimoisista tavoitteista. Richmond Olympic Oval on kisojen pikaluisteluareena. VANOC/COVAN miljoonan asukkaan väestökasvua, mutta Vancouverin seudulla sen arvioidaan toteutuvan 25 vuodessa ja Helsingin seudulla 45 vuodessa. Living first elämänlaatu etusijalla Vancouverin seudun suunnitelmissa toistuvat kasvu, kestävyys ja elämänlaadun turvaaminen. Tärkeimmät strategiset päätökset ovat 1990-luvun jälkipuoliskolta. Kuluneet vuotta osoittavat tehtyjen linjausten tuloksellisuuden. Tärkein seudullinen strategia on asuttavuutta koskeva Livable Region Strategic Plan vuodelta Sen tavoitteena on suojella viheralueita, rakentaa mahdollisimman valmiita yhteisöjä, luoda tiivis metropoliseutu ja lisätä valinnaisuutta seudun liikennejärjestelmässä. Seutustrategian toteutumista on sen hyväksymisen jälkeen seurattu vuosittain. Vancouverin kaupungin tärkein johtolause on pitkään ollut Living first, jolla on haluttu iskostaa elämänlaatukysymykset kaupunkipolitiikan kärkeen. Strategisena tulevaisuustyökaluna on ollut kaupunginvaltuuston 1995 hyväksymä ns. CityPlan, jonka valmisteluun osallistui hallinnon rinnalla tuhansia asukkaita. CityPlan käsittelee hyvin samoja asioita kuin seutustrategia, mutta tarkemmin. CityPlan-prosessin jälkeen kaupunki käynnisti 1997 Community Vision -ohjelman. Kaupunginosakohtaisten, kaksivuotisten prosessien tarkoituksena on jalkauttaa City- Plan paikallisen tason toimintaohjeeksi. Valmistuneet visiot ovat kattavia paikallisia kuvauksia siitä, mihin suuntaan kyseisiä alueita tullaan kehittämään. Viimeisin paikallisvisio hyväksytään tämän vuoden aikana, minkä jälkeen visiot kattavat asukkaan elinympäristön. Visioiden toteutusohjelma on käynnissä, ja sitä seurataan tiiviisti. EcoDensity edistää täydennysrakentamista Paikallisvisioiden rinnalla on viimeisen kahden vuoden aikana toteutettu myös täydennysrakentamista edistävä Eco- Density-ohjelma. Siihen liittyen elokuussa 2009 hyväksyttiin ns. Laneway Housing -ohjeisto, jonka perusteella myönnetään täydennysrakentamislupia pientaloalueiden takapihoilla sijaitsevien kujien varteen. EcoDensity-ohjelmaan sisältyi laaja yleisökonsultaatio, ja mallia kehitettiin yhteistyössä asukkaiden kanssa. Ohjeisto onkin saanut pääasiassa myönteisen vastaanoton, ja ensimmäisiä lupia on myönnetty eri puolille kaupunkia. Täydennysrakentamisessa korostetaan myös ekotehokasta rakentamistapaa; British Columbia on jo nyt edelläkävijä LEEDsertifioinnin soveltamisessa. Ekotehokkaat talviolympialaiset Vancouverin talviolympialaiset helmikuuta ovat yksi esimerkki ekotehokkuuden kunnianhimoisista tavoitteista. Kisojen taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä kestävyydestä on tehty ennen- 8 Kuntatekniikka 1/2010

9 Aija Staffans Kaupunki edistää täydennysrakentamista EcoDensity-ohjelmalla yhteistyössä asukkaiden kanssa. LIVABLE REGION STRATEGIC PLAN Vancouverin metropolialueen (Greater Vancouver Regional District) strategisen suunnittelun tavoitteet on määritelty seuraavasti: Suojella vihervyöhykkeitä Noin kaksi kolmasosaa seudun pinta-alasta on luontoympäristöä. Strategisessa suunnitelmassa luontoympäristöt on jäsennetty neljään erilaiseen vyöhykkeeseen, joiden säilyminen turvataan. Näitä ovat terveyden kannalta tärkeät vedenjakaja- ja tulva-alueet, ekologisesti tärkeät erämaat ja eläinten pesimäalueet, ulkoilun ja virkistäytymisen kannalta tärkeät maisemat ja puistot sekä maa- ja metsätalouden kannalta tärkeät uusiutuvat luontoalueet. Rakentaa valmiita yhteisöjä Seudun eri osia kehitetään entistä paremmin vastaamaan asukkaiden arjen tarpeita. Suunnitelma nimeää seudullisen ydinalueen eli Vancouverin keskustan lisäksi 8 seudullista keskusta ja 13 kunnallista keskusta, joihin rakentamista keskitetään ja joiden palvelut turvataan. Näiden lisäksi kunnat voivat täydentää verkostoa muilla keskuksilla. Luoda tiivis metropoliseutu Suunnitelmassa määritellään alue, jolle seudun kasvu keskitetään. Tällä halutaan vähentää vihervyöhykkeille kohdistuvia paineita ja toisaalta vahvistaa olemassa olevan urbaanin ympäristön palvelutaso. Lisätä valinnaisuutta liikennejärjestelmässä Seudun sisäisiä liikenneyhteyksiä vahvistetaan parantamalla kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia sekä lisäämällä valinnaisuutta eri kulkumuotojen suhteen. Seutustrategia on hyväksytty 1996, ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti. Seurantaa varten on jokaista pääkohtaa varten määritelty 6 10 indikaattoria, joiden kehitys raportoidaan vuosittain. Seutustrategia Livable Region Strategic Plan: Strategian vuosiraportti: Publications/LRSP-AnnualReport-2005.pdf Kuntatekniikka 1/2010 9

10 City of Vancouver Kitsilano Beach on yksi Vancouverin upeista hiekkarannoista. näkemättömän kattava suunnitelma, jonka toteutumista monitoroidaan jatkuvasti. Olympialaisten markkina-arvo on valtava, ja hyvien tulosten odotetaan yltävän useiden uusien ratkaisujen läpimurtoon maailmalla. Tehokkaasti visioista toteutukseen Vancouverin seudun menestymistä siivittää visionäärinen poliittinen tavoitteenasettelu yhdistettynä avoimeen ja johdonmukaiseen valmisteluun. Selkeät seudulliset tavoitteet ja niiden rinnalla lähelle asukkaita menevät paikalliset toimintatavat vievät samaan suuntaan. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Kanadassa yhdistyvät vahva julkinen hallinto ja amerikkalainen developpaus eli alueiden yksityinen kehittäminen. Poliittiset päätökset antavat tukevan selkänojan virkamiesten valmistelu- ja neuvottelutilanteisiin niin suuren yleisön kuin aluekehittäjien kanssa. Alueiden kehittämishakemusten käsittelyä ohjaavat paitsi selkeät vaatimukset (kriteerit) myös asiantuntijapaneelit ja asukastilaisuudet. Järjestelmän ehdoton vahvuus on kaupunkisuunnitteluprosessien pitkäjänteisyys, joka ulottuu tavoitteiden asettamisesta ohjaukseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjaus on kiinteässä yhteydessä toteutukseen, mikä tekee järjestelmästä tuloksellisen ja tehokkaan. Prosesseihin sisältyy myös systemaattinen seuranta ja raportointi niin päätöksentekijöille kuin asukkaille. Aluekehitysprosessit ovat selkeitä, ja niihin on ulkopuolisenkin helppo tutustua erinomaisten verkkoaineistojen avulla. Korkeaa ja matalaa, tiivistä ja vihreää Vancouverin maantieteelliset rajat ovat jyrkät, ja kaupunki on rakenteeltaan kompakti. Rakenne perustuu ruutukaavaan, jonka kortteleita keskustan alueella leimaavat 30-kerroksiset pilvenpiirtäjät (condominium, condo ) ja muilla alueilla eri etäisyyksillä toisistaan sijaitsevat erillispientalot. Kaupunkikuva on näin ollen paitsi selkeä, myös kaksijakoinen. Niemellä sijaitsevaa korkeaa keskustaa ympäröi matala ja vihreä rakenne. Tyypillisessä keskustakorttelissa on keskellä yksi tai kaksi hoikkaa tornia ja niiden tuntumassa katujen varsilla toisiinsa kytkettyjen kaupunkipientalojen (townhouse) rivistöjä. Ratkaisu takaa mittakaavallisesti miellyttävän maantasoympäristön. Vastakohtana muistuivat mieleen Wienin Donaustadtin koleat pil- ALUEIDEN KEHITTÄMISPROSESSI (CO-OPERATIVE PLANNING MODEL) VANCOUVERISSA PERIAATEPÄÄTÖS VIRALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MAANKÄYTÖN JA KAUPUNKISUUNNITTELUN OHJEISTUS KEHITTÄMISLUVAT Rakennuslupahakemus Kaupunkisuunnittelupaneeli Kehittämislupalautakunta Hyväksyminen/Ehdollinen hyväksyminen/ Hylkääminen RAKENNUSLUVAT Aluekehittämishankkeiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessin vaiheet Vancouverissa. 10 Kuntatekniikka 1/2010

11 YHDYSKUNTA Kyösti Oasmaa City of Vancouver Aija Staffans venpiirtäjäkorttelit, joiden tornit nousivat paljailta kansilta ja joissa tuuli ulvoi. Vancouverin positiivisen lopputuloksen varmistavat korkeatasoisesti suunnitellut ja toteutetut pihat sekä runsaat istutukset. Korkean ja matalan rakentamisen yhdistelmä on vaikuttava; korkea lisää tehokkuutta ja matala tarjoaa maantasoasumisen Arkkitehti Graig Lane esittelee Vancouverin tyypillistä korttelitypologiaa. Vancouver korkeaa ja matalaa, vihreää ja vettä. Kaupunkipientalot ja asuintornit ovat rinnakkain. lisäksi miellyttävän katukuvan. Ja korkeakin kutistuu yllättävän pieneksi, kun ympärillä on lumihuippuinen vuoristo. Kiitelty rantavyöhyke vilkkaassa käytössä Kaupungin rantavyöhykkeen kehittämiseksi on tehty paljon, ja lopputulosta on kiitelty ja palkittu. Rantoja kiertää reitistö, joka on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Reitin varrella on puistoja, leikki- ja pelikenttiä, laajoja nurmikko- ja istutusalueita, venelaitureita, taideteoksia jne. Vancouverin kaupunkikuva on erittäin vihreä. Vihreys huipentuu keskustan välittömässä läheisyydessä, kaupungin paraatipaikalla sijaitsevaan noin 400 hehtaarin laajuiseen Stanley Parkiin. Virkistävin vihreä havainto oli se, että maatalouskin voi olla osa kestävää metropolipolitiikkaa. Seudulla toimii lukuisia maatiloja, tuottajatorit ovat suosittuja ja viljelypalstoja välittävän cityfarmarin (city farmer) toiminta on vilkasta. Vancouver on alueensa ehdoton moottori Vancouverin kaupungin menestys on mielenkiintoinen yhdistelmä taloudellista kasvua, monikulttuurisuutta ja kaikesta päätellen myös aktiivista kaupunkipolitiikkaa, jolla tasapainoisesta kehityksestä pyritään huolehtimaan. Vancouver on oman alueensa ehdoton moottori, päinvastoin kuin esimerkiksi Toronton alue, jossa on rinnakkain monta suurta ja kasvavaa kaupunkia. Kasvun avain on ollut vilkas yhteys Aasiaan ja sieltä tullut merkittävä aasialaisväestö. Noin 45 prosenttia Vancouverin seudun asukkaista on Itä-Aasiasta, pääasiassa Kiinasta. Vancouver on myös nuori kaupunki, mikä näkyy kaupunkikuvassa: historiallisia rakennuksia ja muita urbaaneja kerrostumia on vähän. Monikulttuurisuus ruokkii luovuutta, mutta myös pakottaa ottamaan huomioon erilaisten ryhmien tarpeet ja pyrkimykset kaupungin kehittämisessä. Voimakas maahanmuutto ja ripeä kasvu ovat kuitenkin tuoneet myös suurkaupungeille tyypillisiä ongelmia. Perheiden ansiotaso on laskenut lisääntyneen työttömyyden seurauksena, ja myös huumeongelma on merkittävä. Vancouverissa tehdään esimerkillistä tulevaisuustyötä, jossa elämänlaadun ja kestävyyden vaatimuksia pyritään toden teolla LEED LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on USA:ssa kehitetty sertifiointijärjestelmä rakentamisen energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden arviointiin. LEED-sertifiointi voidaan myöntää eri käyttötarkoitusten mukaisille rakennuksille tai kokonaisille alueille. Kullekin näistä on määritelty oma pisteytysjärjestelmänsä, jonka mukaan arviointi tehdään. LEED voidaan myöntää platina-, kulta-, hopea- ja sertifioitu -tasolla sen mukaan, miten eri pisteitä kertyy. Pisteytys kohdistuu kuuteen asiakokonaisuuteen: Kestävän kehityksen mukainen rakennuspaikka Vedenkäyttö Energia Materiaalit ja luonnonvarat Sisäilman laatu Innovaatiivisuus ja suunnitteluprosessi Vancouverin kaupunki on 2005 hyväksynyt vihreän rakentamisen strategian (Green Building Strategy), jollaisen se vaatii myös erikseen kaikilta laajemmilta aluekehittämishankkeilta. Sekä Vancouver että British Columbian osavaltio ovat vihreän rakentamisen edelläkävijöitä. Niissä on toteutuneita LEED-kohteita eniten Kanadassa. yhdistämään taloudelliseen kehitykseen. Maailmanlaajuista huomiota herättäneelle vancouverismille näyttäisi löytyvän hyvät perusteet. planning/cityplan/cityplan.htm planning/cityplan/visions/index.htm vancouver.ca/commsvcs/planning/ cityplan/visions/review/index.htm index2.php Kuntatekniikka 1/

12 Tiukat kriteerit ohjanneet kisakylän rakentamista WHISTLER haluaa olla kestävä ma Vancouverin talviolympialaisten alppilajien kisapaikka Whistler on vajaan asukkaan matkailuyhdyskunta, jolla on kestävän kehityksen tavoite. Tiukat kestävyyden kriteerit ovat ohjanneet myös olympiakylän rakentamista. Tiina Merikoski maisema-arkkitehti, tutkija Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Talviolympialaisten alppilajien kisapaikka Whistler sijaitsee noin 115 kilometriä Vancoucerista pohjoiseen. Whistlerin talviurheilukeskuksessa kilpaillaan alppihiihdon lisäksi pohjoismaisissa hiihtolajeissa, ampumahiihdossa ja kelkkailussa. Whistler on kasvanut 30 vuodessa pienestä 600 asukkaan kyläyhteisöstä vajaan vakituisen asukkaan matkailuyhdyskunnaksi, jossa vierailee vuosittain yli 2 miljoonaa kävijää. Whistlerin kunnianhimoisiin tavoitteisiin kuuluu nousta edelläkävijäksi kestävänä matkailuyhdyskuntana. Tätä visiota on pyritty toteuttamaan myös olympialaisten rakentamisessa. Whistlerin nopea kasvu luvuilla merkitsi investointeja maankäytön suunnitteluun, matkailupalveluihin ja -rakenteisiin. Kehitys ei kuitenkaan voinut jatkua ilman arvolatautunutta keskustelua sosiaalisesta hyvinvoinnista ja luonnonympäristön kantokyvystä luvulla kasvun rakentamisen politiikka alkoi vähitellen muuttua kasvun hallintaa etsiväksi strategiseksi suunnitteluksi. Whistler visio 2020 Whistlerin suunnittelua ja rakentamista ohjaamaan laadittiin lopulta Whistler 2020 visio, joka on pitkän tähtäimen strategiasuunnitelma sekä prosessin kuvaus kohti alueellista kestävyyttä ja menestystä matkailualueena. Vision lopullisena tavoitteena on, että Whistler kehittyy kestäväksi yhdyskunnaksi vuoteen 2060 mennessä. Whistlerin visio omasta tulevaisuudestaan ja sen avulla määritetyt käytännön tavoitteet perustuvat laajaan osallistumiseen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyöhön, sitoutuneisuuteen sekä matkailutoiminnan vetovoimaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Yhdyskuntasuunnittelulle ja rakennushankkeille Whistler 2020 merkitsee jokaisen laaditun suunnitelman heijastamista visioon ja siinä asetettuihin prioriteetteihin ja tavoitteisiin: miten suunnitelma toteuttaa visiota. Whistler 2020 vision toteutuminen pyritään varmistamaan ensinnäkin sen roolilla kaikkea suunnittelua ja toimintaa ohjaavana työkaluna, mutta myös seurannan ja arvioinnin keinoilla. Visio toimii seurannan ja arvioinnin keskiössä: käytännön toiminnan vaikutukset arvioidaan suhteessa visioon, ja vision pohjalta on kehitetty indikaattoreita mittamaan kestävän yhdyskunnan muutosta. Seurannan ja arvioimisen to- 12 Kuntatekniikka 1/2010

13 YHDYSKUNTA VANOC/COVAN Whistler Olympic Park/sivun 13 kuvat Somenice tkailuyhdyskunta teuttajina toimivat vision eri osaalueiden ohjausryhmät. Ohjausryhmissä yhteisön jäsenet ja asiantuntijat kehittävät yhdessä pitkän tähtäimen strategioita ja arvioivat vuosittain edellisen vuoden kehityksen ja mahdollisen edistyksen tilan. Arvion pohjalta ohjausryhmissä pyritään tunnistamaan fokusalueet sekä laaditaan suositukset ja toimintaehdotukset seuraavalle vuodelle. Tiukat tavoitteet Olympialaisten rakentamisessa Whistlerin kestävän matkailuyhdyskunnan vision toteutuminen näkyy tiukoissa rakennus- ja aluetason tavoitteissa. Urheilijoiden majoittamiseksi toteutettu olympiakylä Cheakamus Valley on ollut yksi LEED ND (neighborhood development) pilottiprojekteista ja siten osa aluetason LEED-sertifioinnin kehittämistä. Alueen suunnittelulle ja rakentamiselle asetettiin tarkat tavoitteet sekä kriteerit, joilla tavoitteiden toteutumista pyrittiin varmistamaan. Kestävyyden kriteerit heijastuvat muun muassa harkittuun sijaintiin ja alueen energiajärjestelmään. Kylän rakentamiseen ei ole käytetty ennestään koskematonta maata, vaan se sijoittuu entiselle jättömaalle. Kaukolämpöverkosto puolestaan hyödyntää jäteveden käsittelylaitoksen tuottamaa hukkalämpöä. Kohti kestävää yhdyskuntaa Whistlerin vision taustalla vaikuttaa kasvava ymmärrys alueen kehittymiseen kytkeytyvien globaalien ja paikallisten haas- WHISTLER 2020 Kestävän yhdyskunnan vision perustavoitteet ovat minimoida ja lopulta eliminoida luonnonresurssien (kestämätön) hyödyntäminen (esim. siirtymällä energiantuotannossa uusiutuviin energialähteisiin), minimoida ja lopulta eliminoida yhdyskuntien tuottamat (jäte)materiaalit ja päästöt (esim. luopumalla kemiallisista lannoitteista sekä 100 % kierrätyksen avulla), minimoida ja lopulta eliminoida ympäristön fyysinen kuluminen (esim. kestävän metsänhoidon keinot) sekä varmistaa ihmisten kyky ja mahdollisuudet tyydyttää perustarpeensa (esim. varmistaa kaikkien mahdollisuus koulutukseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen). teiden merkityksestä. Halu vaikuttaa alueen tulevaisuuteen synnytti tarpeen kehittää pitkän aikajänteen suunnitelmaa kohti kestävää yhdyskuntaa. Whistleriin matkailualueena kytkeytyviä globaaleja haasteita ovat muun muassa maailmantalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset turismiin. Kasvava kilpailu matkailualueiden kesken samoin kuin vähenevät luonnonresurssit luovat paineen muuttaa matkailutoimintaa. Matkailutottumusten muutosta ohjaavat kasvavan ympäristötietoisuuden ja maailmantaloudellisten näkökulmien lisäksi sosiaalisten muutosten vaikutukset, kuten muutokset väestörakenteissa, globaali sosio-poliittinen epävarmuus ja kasvavat varallisuuserot. Huoli luonnon hyvinvoinnista kasvaa Globaalit haasteet heijastuvat paikalliselle tasolle. Whistleriin, kuten moniin muihinkin pohjoisiin matkailukeskuksiin, kohdistuu alueellisen kasvun, hintojen nousun (mm. asumisen ja rakentamisen kustannukset) sekä turismituotteiden ja -palveluiden kysynnän muutosten aiheuttamia paineita. Ilmastonmuutos merkinnee luonnonympäristöllisten vaikutusten lisäksi muutoksia talvilajien toteuttamiselle ja matkailusesongeille. Huoli luonnon hyvinvoinnista ja monimuotoisuuden säilymisestä kasvaa samalla, kun luonnonresurssit vähenevät ja niiden hyödyntäminen kallistuu. Terveys ja hyvinvointi ovat keskeisessä merkityksessä pohjoisilla luontomatkailualueilla, jolloin ilmaan, veteen ja maahan kerääntyvien haitta-aineiden vaikutuksilla on niin ikään suora yhteys matkailutoimintaan. Whistlerissä nähtiin perinteiset yhdyskuntasuunnittelun keinot riittämättömiksi ratkaisemaan moniulotteisia ongelmia aktiivisesti ennakoiden. Whistler 2020 visio onkin pyrkimys vastata sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin kokonaisvaltaisesti, eri osa-alueet ja -tekijät yhdistäen Kuntatekniikka 1/

14 Sähköautoja, ekotuoleja, biodieseliä ympäristöin UUDESTAKAUPUNGISTA hyvää Kun Uuttakaupunkia pari vuotta sitten kysyttiin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävään hankkeeseen, idea tuntui kaupunginjohtaja Kari Koskesta heti hyvältä: ilmastonsuojelu luo myönteistä julkisuutta, pienentää kaupungin sähkölaskua, parantaa ilmanlaatua ja voi vahvistaa työllisyyttä. Tästä on ollut suurta imagohyötyä kaupungille, valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola sanoo. TEKSTIT Anni Turunen KUVAT Merja Ojala Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen (HINKU) osallistuminen jatkaa Uudenkaupungin ilmastotyön pitkiä perinteitä. Kaupunki on ollut Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjassa mukana vuodesta Kaupunki solmi 2001 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästösopimuksen ja 2008 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Nykyinen sopimus tähtää yhdeksän prosentin energiansäästöön 2016 mennessä. Kiinteistöihin on tehty energiakatselmuksia ja niiden energiatehokkuutta on peruskorjausten yhteydessä parannettu. Mittaamme energiankulutusta esimerkiksi isoissa teollisuushalleissa, sairaalassa, terveyskeskuksessa ja uimahallissa, kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo. Rakenteilla olevan Energiapuiston suurimman hallin käyttövesi lämpenee aurinkovoimalla. Kaupungin rakennukset ovat myös pääsääntöisesti kaukolämpöverkossa, valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola sanoo. Kaukolämmöstä valtaosa, yli 85 prosenttia, on lannoitteita valmistavan Yara Suomen Uudenkaupungin tehtailla syntyvää prosessilämpöä, jota on syötetty kaukolämpöverkkoon vuoden 2000 lopulta lähtien. Lisää tuulivoimaa Uudessakaupungissa on kaksi 1999 valmistunutta kilowatin tuulivoimalaa. Niiden tuottama energia riittää vuodessa kattamaan kerrostaloasunnon sähköntarpeen. Kosken mukaan suunnitteilla on vielä viisi kilowatin voimalaa lisää. Maakuntakaavan uudistus on parhaillaan työn alla. Tuulivoimaloille on osoitettu alueita esimerkiksi Haiduksen ja Kirstan saarista sekä sataman läheisyydestä, Koski kertoo. Mikään läpihuutojuttu tuulivoiman rakentaminen ei ole. Maakuntakaavasta tehtiin lähes 60 muistutusta, joista suurin osa koski tuulivoimaloille varattuja alueita. Etenkään loma-asukkaat eivät halua muutoksia maisemaan. He pitävät myös meluvaikutuksia häiritsevinä. Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola (vas.) ja kaupunginjohtaja Kari Koski kertovat, että alueen yritykset ovat lähteneet ilmastotyöhön innokkaasti mukaan. Maakuntakaava tulee hyväksyttäväksi aikaisintaan keväällä. Valtiolta toivoisimme lopultakin päätöstä uusiutuvan energian syöttötariffista, Koski sanoo. Vakka-Suomen Voima suunnittelee kaupunkiin biovoimalaitosta. Toimitusjohtaja Jarmo K. Lahtinen kertoo, että alustavan aikataulun mukaan voimala olisi tarkoitus ottaa käyttöön Lahtisen mukaan yhtiöllä on tonttivarauksia autotehtaan suunnalla. Autotehtaan lämmöntuotanto siirtyi meille vuodenvaihteessa ja perustuu kokonaan raskaaseen polttoöljyyn. Öljynkäyttö pitäisi saada selvästi vähenemään, Lahtinen sanoo. 14 Kuntatekniikka 1/2010

15 ILMASTONMUUTOS novaatioista nostetta tavoitteelle vauhtia hiilineutraali Valmet Automotivessa on tarkoitus valmistaa tänä vuonna tuhansia THINK City -sähköautoja, mikä työllistää yli sata ihmistä. Norjalaisen sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa joulukuussa. Avainsana on koordinointi Kuntien ilmastotyön suurimpia esteitä ovat Kuntaliiton joulukuussa julkaiseman selvityksen mukaan ajan, voimavarojen ja rahan puute. Uudessakaupungissa näitä kaikkia on riittänyt. Uusikaupunki uutta energiaa strategiassa on sovittu, että kaupunkiin houkutellaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Päätöksenteossa toteutetaan hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita. Konkreettisesti Uusikaupunki on panostanut ilmastotyöhön muun muassa palkkaamalla Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen koordinoijaksi projektipäällikkö Reijo Laineen Senior & Sons Oy:stä. Laine vetää kaupungin viranhaltijoista koostuvaa vastuutyöryhmää, jossa on mukana virastojen johtajia ja asiantuntijoita. Ryhmässä käsitellään kaavoitusta, jätehuoltoa, kaupungin hankintoja sekä kiinteistöjen korjausta ja lämmitystä. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi yritystilojen energiaratkaisuissa, Laine selvittää. Kuntalaisilta ideaa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta viedään Uudessakaupungissa eteenpäin neljällä osa-alueella, joita ovat kaupungin omat toimet, Novoplastikin uusin keksintö on sataprosenttisesti biohajoava tuoli. Tuoleja valmistetaan tänä vuonna tuhansia kappaleita. COMPOS-nimiseen mallistoon sisältyvien tuolien istuimet ovat pellavasta ja maissisokerista polymeroitua luonnonkuitua. Jalat ovat terästä, ja ne voidaan käyttää uudestaan ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Malliston on muotoillut Samuli Naamanka. Kuntatekniikka 1/

16 Rami Salmisen yritys Rovina tekee biodieseliä kalanperkuujätteistä. Salminen on myös osakkaana yrityksessä, joka alkaa rakentaa Uuteenkaupunkiin keväällä biokaasulaitosta. yritykset, maatalous ja asukkaat. Kuntalaiset ja yritykset ovat lähteneet ilmastotyöhön hyvin mukaan. Uusikaupunki teetti keväällä 2009 kuntalaisille ja kesäasukkaille verkkokyselyn, johon osallistui lähes henkilöä. Vastaajat tuottivat ilmastonmuutoksen torjumiseen yli ajatusta. Eniten ideoita kertyi liikenteen ja liikkumisen järjestämisestä. Vastaajat toivoivat rautatielle henkilöliikennettä ja ehdottivat muun muassa, että kaupunki voisi vuokrata citypyöriä. Verkkohaastattelussa kiinnitettiin erityistä huomiota jätteiden käsittelyyn. Kierrätystä pidettiin tärkeänä. Olemme parhaillaan selvittämässä, mihin jätteet tulisi toimittaa, jotta niiden Viiden kunnan tavoite: päästöt 80 % alas 2030 mennessä Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa viisi kuntaa Uusikaupunki, Mynämäki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia nykytasosta 2030 mennessä. Suomen virallinen tavoite on päästä samaan 2050 mennessä. Kaksivuotinen hanke alkoi ja päättyy Hankkeeseen on saatu rahoitusta Suomen ympäristökeskukselta, Tekesiltä ja yrityksiltä runsaat euroa. Hankkeen vastuuhenkilö Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta uskoo, että kaikilla viidellä hankekunnalla on hyvät mahdollisuudet hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Hiilineutraalia tilaa tavoitellaan näissä kunnissa osin samanlaisin toimin. Kuntien omistamissa kiinteistöissä on mitattu energiankulutusta; energian tuotantotavoiksi on valittu ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Merkittävin kunnan toimi on se, että kunnan kiinteistöt on saatu kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö tuotetaan nykyään puupelleteillä öljyn polton sijaan, Mynämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki kertoo. 16 Kuntatekniikka 1/2010 Parikkalan keskustan ja Akonpohjan taajaman kaukolämpölaitoksissa on lisätty hakkeen käyttöä. Entisen Kiipolan koulun lämmityksessä siirryttiin syksyllä 2008 öljylämmityksestä puupellettilämmitykseen, sanoo Parikkalan elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn. Merkittävä osa Padasjoen kunnan omistamista kiinteistöistä on siirtynyt hakelämpölaitoksen lämmön käyttäjiksi. Kunnan katuvalaistusta on pyritty muuttamaan energiaa säästävämmäksi. Led-valojen hankintaa on mietitty, kertoo Padasjoen ja Kuhmoisten yhteinen ympäristösihteeri Maria Virtanen. Energiaopas mökkiläisille Kuhmoisten keskustaajamaan suunnitellaan biopohjaista kaukolämpölaitosta. Padasjoen ja Kuhmoisten kunnissa toimii vapaa-ajan asukkaista koostuva ryhmä, joka työstää energiaopasta mökkiläisten käyttöön. Padasjoki ja Kuhmoinen ovat suosittuja mökkikuntia. Hyvin varustellut vapaa-ajanasunnot tarvitsevat merkittävän määrän sähköä peruslämmön ylläpitoon. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa eri tavoista, joilla sähkölaskua saa pienemmäksi mukavuuksista luopumatta, Virtanen sanoo. Mynämäellä mietitään maalämpöä Mynämäen keskustaan aletaan rakentaa tänä vuonna passiivikerrostaloa. Kunnan keskustaajamasta noin kilometrin päässä sijaitsevalla Raimelan asuinalueella suunnitellaan maalämpöpumppujen käyttöönottoa. Tällä hetkellä yleisin lämmitysmuoto on öljylämmitys. Mynämäki on myös pilottikohteena hankkeessa, jossa luodaan kimppakyydin palvelumallia. Ideana on räätälöidä kunnan tarpeisiin palvelu, jossa kimppakyytejä etsitään ja tarjotaan internetissä. Palvelumallia ja Kyydit.net -kimppakyytisivustoa kehittävät Turun ammattikorkeakoulu ja Anadium Group Oy. Parikkalassa tavoitteena on laskea peltojen typpilannoitustasoa kymmenen prosenttia. Kunnassa on niin ikään suunniteltu karjan lantaan ja muuhun maatalousjätteeseen perustuvaa bioenergian tuotantoa. Mynämäen Pekka Myllymäki ehdottaa, että palkkio kunnan onnistuneesta ympäristöpolitiikasta näkyisi valtionosuuksien määrässä. Hän huomauttaa, että ilmastotyössä voivat tulla myös lain rajat vastaan. Kunnan toimintaa sanelee esimerkiksi hankintalaki. Jos olemme saaneet selville, että Ukrainasta tai Argentiinasta tehtävien hankintojen ympäristövaikutukset ovat haitalliset, miten saamme äkkiä sellaisen lainsäädännön, että voimme valita hankintojen tuottajaksi jonkin muun maan? Kuinka paljon sopimukset joustavat ilmastonsuojelun nimissä, Myllymäki kysyy. Asukkaita herätellään Jyri Seppälän mukaan kaikkien HINKU-kuntien johto on selvästi sitoutunut hankkeen eteenpäin viemiseen. Päävastuu on kunnissa ympäristösihteerillä, teknisen toimen johtajalla ja elinkeinojohtajalla tai teknisen toimen johtajalla ja kunnanjohtajalla. Uudessakaupungissa hanketta vetämään on palkattu projektipäällikkö yrityksestä. Seppälän mukaan kuntalaisten herättelyyn on määrä panostaa tänä vuonna. Tavalliset ihmiset ovat kuitenkin avainasemassa, kun katsotaan asumisen ja liikkumisen energiatehokkuutta, hän muistuttaa.

17 ILMASTONMUUTOS energia voitaisiin parhaiten hyödyntää, Laine sanoo. Yritykset kantavat kortensa kekoon Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen on tähän mennessä tullut Uudessakaupungissa mukaan nelisenkymmentä yritystä. Laine on laskenut useimmille niistä oman hiilijalanjäljen, jota yritykset pyrkivät pienentämään. Useiden yritysten energiataseisiin on tulossa suuria muutoksia, kun esimerkiksi raskaan polttoöljyn laitoksissa siirrytään bioenergiaan, Laine kertoo. Ajoneuvojen sisustusosia tekevä Novoplastik lähti viime vuonna mukaan huonekalubisnekseen suunnittelemalla sataprosenttisesti biohajoavan tuolin. Tänä vuonna yritys joutuu valmistamaan istuinosan tuhansiin ekotuoleihin kysynnän lähdettyä kasvuun maailmalla. Tuoleja on myyty jo ainakin Japaniin ja Dubaihin, Novoplastikin toimitusjohtaja ja omistaja Johannes Heiskanen kertoo. Heiskanen ideoi työkseen uusia käyttötarkoituksia polylaktaatille, joka on maissisokerista polymeroitu muovi. Materiaali on sataprosenttisesti biohajoava. Novoplastik tekee yhteistyötä useiden autonvalmistajien kanssa. Yrityksen pääbisnestä ovat autojen kojelaudat ja sisäverhoilut. Tämän vuoden aikana luonnonkuitua tulee volkkarien pikkubussien sisäpintoihin. Biohajoava aine tulee kantavaksi rakenteeksi, Heiskanen sanoo. Sähköautojen yleistyminen vaatii kannustimia Uudessakaupungissa valmistetaan myös ympäristöystävällisiä autoja. Valmet Automotive aloitti norjalaisen THINK City -kaupunkisähköauton ja sähköisen Garia-golfauton valmistuksen joulukuussa. Syksyllä tehtaalla alkaa neliovisen verkosta ladattavan Fisker Karma -luksushybridiauton valmistus. Sähköiset ajoneuvot ovat vielä teknologian alkuvaiheessa ja kalliita muun muassa akkujen korkean hinnan vuoksi. Niiden yleistyminen vaatii hallituksilta kannustimia, kuten käytön ja hankinnan verohelpotuksia. Näitä on jo monissa maissa. Myös Suomessa on keskustelua, muttei päätöksiä, viestintäpäällikkö Teija Åhlman sanoo. Yritys on mukana Teknologiateollisuuden energiatehokkuussopimuksessa. Valmet Automotive on sitoutunut ympäristöön vaikuttavien toimien jatkuvaan parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. ISO ympäristösertifikaatti yrityksellä on ollut vuodesta Tehtaassa rakentaminen säästää ympäristöä Uusikaupunkilainen rakennusyritys Neapo alkoi käyttää energianaan tuulivoimaa tämän vuoden alusta. Noin kymmenen henkeä työllistävä yritys valmistaa muun muassa hissitorneja ja moduuleista koostuvia rakennuksia. Rakennuksen kantavan rakenteen muodostavat suurmoduulit varustellaan valmiiksi tehtaalla ja viedään paikalleen yhtenä kappaleena. Neapon rakennuspäällikkö Pertti Rantanen pitää moduulirakentamista ympäristöä säästävänä. Teemme moduulit ja hissitornit tehtaassa. Jos ne tehtäisiin rakennustyömaalla, kaikki osat toimitettaisiin sinne eri kuljetuksilla ja eri pakkauksissa. Kun rekka tuo osat tehtaalle, ne saadaan heti siirrettyä kuiviin oloihin, jolloin pakkaamista ei tarvita, Rantanen kertoo. Biodieseliä kalanperkuujätteistä HINKU-hankkeen erikoisimpia yrityksiä on Uudessakaupungissa kalanperkuujätteistä biodieseliä valmistava Rovina. Liikeidea sai alkunsa käytännön ongelmasta. Olen ollut kalankasvattajaa Monipuoliset Lappset lähiliikuntapaikat aktivoivat liikkumaan yhdessä Tiesitkö, että voit hakea valtionavustusta lähiliikuntapaikan perustamiseen? Lisätietoja ja hakuohjeet löydät osoitteesta: Puh , Fax , S-posti: ~ Kuntatekniikka 1/

18 ILMASTONMUUTOS koko ikäni ja miettinyt, mihin ne kalanperkeet oikein voisi laittaa, yrittäjä Rami Salminen kertoo. Lopulta ratkaisu löytyi. Rovina on jalostanut kalanperkuujätteitä biodieseliksi vuodesta Tätä nykyä yritys tuottaa biodieseliä vuosittain noin 300 tonnia. Öljyasiakkaita se ei voi ottaa tällä hetkellä yhtään lisää. Kaikki menee. Kapasiteettia olisi tehdä huomattavasti enemmän, mutta raaka-ainetta ei ole tarpeeksi, Salminen harmittelee. Biodieseliä ostavat kesäaikaan maansiirtourakoitsijat. He ovat suurin asiakasryhmä. Talviaikana biodiesel menee lämmityskäyttöön. Biodieseliä on mahdollista käyttää myös auton polttoaineena. Salminen kertoo itse ajaneensa kalanperkuujätteistä tehdyllä biodieselillä jo usean vuoden ajan. Talvipakkasilla ainetta ei kuitenkaan kannata tankkiin laittaa. Kalanperkuujätteitä Rovina saa ympäri Suomea. Suurin osa tulee kuitenkin Saaristomeren alueelta. Olemme kehittäneet esikäsittelylaitteen, joka murskaa kalanperkeet. Murskaan sekoitetaan muurahaishappoa, minkä jälkeen aine menee putkea pitkin ulos tankkiin. Kun tankki on täynnä, se haetaan pois. Kalankasvattajan ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin ostaa esikäsittelylaite ja säiliö. Biokaasulaitos alkuun toukokuussa Monitoimimies Salminen on osakkaana myös Biolinja-nimisessä yrityksessä, joka alkaa rakentaa toukokuussa biokaasulaitosta Munaistenmetsän kaatopaikka-alueen yhteyteen. Biokaasun raaka-aineina käytetään jätevedenpuhdistamon lietettä, biojätettä, elintarviketeollisuuden sivujakeita ja levämassaa. Tuotannossa syntyvä massa kompostoidaan maanparannusaineeksi. Biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä kaatopaikan päästöt vähenevät, kun kaatopaikkakaasun poltto loppuu. Laitos on tarkoitus saada toimintaan vuoden päästä, Salminen kertoo. Biokaasu johdetaan läheiseen teollisuushalliin. Sinne siirtyy Rovinan lisäksi Salmisen toinen yritys Ramirakenne, joka valmistaa erilaisia elintarviketeollisuuden laitteita, kuten kalankäsittelylaitteita kalankasvattajien tarpeisiin. Tarkoitus on, että biokaasulaitos tuottaisi sähköä ja lämpöä myös myytäväksi. Yritysmyönteisyydestä kiitosta Uudenkaupungin yrittäjät kehuvat kilvan kaupunginjohtaja Kari Koskea. Uusikaupunki on varmaan yrittäjäystävällisin paikka Suomessa. Mikään ei ole vaikeaa, jos haluaa vaikka laajentaa toimintaansa ja tarvitsee maata tai toimitiloja. Kaupungilla on myös riskipääomarahasto, josta voi saada lainaa, Novoplastikin omistaja ja toimitusjohtaja Johannes Heiskanen sanoo. Kari Kosken mukaan elinkeinorakenteen monipuolistaminen on ollut kaupungille elinehto. Autotehtaalla on ollut parhaillaan työntekijää, nykyisellään vain 800. Muita elinkeinoja on ollut pakko luoda autotehtaan toiminnan hiipuessa. Olemme joutuneet toteuttamaan poikkeuksellisen aktiivista elinkeinopolitiikkaa viimeisten 15 vuoden ajan 1990-luvun vaikeuksien takia. Enää ei saa tehdä sellaista virhettä, että jättää kaupungin vain yhden tai kahden suuren työnantajan varaan, Koski varoittaa. Pahimmillaan 1993 koettu yli 30 prosentin työttömyys on saatu painettua noin kymmeneen prosenttiin. Pienille yrityksille kaupunki tarjoaa apua muun muassa verkostoitumisessa. Bioenergia-alalla ja uusiutuvan energian alalla yritykset ovat pienehköjä. Ne tarvitsevat verkostoja, koska kukaan ei osaa yksin kaikkea. Tällaisia yrityksiä yritämme saada Energiapuistoon samoihin tiloihin, jolloin ne hyötyvät toisistaan, Koski sanoo. Uudenkaupungin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta 30 prosenttia 2015 mennessä ja 80 prosenttia 2020 mennessä. Suomen luovimmaksi kunnaksi valitulta kaupungilta tavoitteet näyttäisivät olevan hyvää vauhtia toteutumassa. Greenpeace Finland Ilmastoa ei saatu vielä pelastettua Kööpenhaminassa Greenpeace-aktivistit osoittivat mieltään Bella Centerin ulkopuolella YK:n ilmastosopimuksen toistaiseksi suurin ja järjestyksessä 15. osapuolikokous (COP15) pidettiin Kööpenhaminassa Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli sopia vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan jatkosta eli ilmastopäästöjen vähentämisestä 2012 jälkeen. Kokous päättyi toistaiseksi laihoin tuloksin huolimatta arvovaltaisesta ja laajasta osallistujajoukosta, erityisen suuresta järjestöjen osallistumisaktiviteetista ja tiedotusvälineiden kiinnostuksesta. Sopijaosapuolia todella sitovaan tavoitteeseen olisi tarvittu yksimielisyys ja rintamaan erityisesti Kioton pöytäkirjan ratifioimatta jättäneen USA:n mukaan saaminen. Päästöjen vähentämisen osalta saatiin sentään aikaan julistus, Copenhagen Accord, jossa ilmakehän lämpeneminen luvataan rajoittaa 2 asteeseen. Osapuolet listaavat tammikuun 2010 aikana maakohtaiset päästövähennystavoitteensa. Tämä koskee sekä teollisuus- että kehitysmaita. Osapuolet ovat sinänsä varsin yksimielisiä ilmastonmuutoksen uhasta ja päästöjen leikkaamisen välttämättömyydestä. Kehitysmaiden taloudellisissa avustamispyrkimyksissä hillinnän ja sopeutumisen osalta edistyttiin. Puolen vuoden päästä Bonnissa pidettävässä kokouksessa tilannetta arvioidaan uudelleen ja hiotaan sopimustekstejä. Varsinainen uusi koitos pidetään 2010 lopulla Meksikossa. Kokouksen epäonnistumisen syistä on esitetty useita erilaisia tulkintoja aina järjestelyjä ja suurta osallistujamäärää myöten. Yhden selityksen mukaan Tanskan hallitus olisi pimittänyt 25 maan kesken sorvattua sopimusluonnosesitystä muilta ja erityisesti kehitysmailta liian pitkään. Toisen tulkinnan mukaan kehitysmaista erityisesti Sudan olisi toiminut öljynviejistä erityisesti Saudi-Arabian pillin mukaan. Varmaa on kuitenkin ainoastaan se, että USA ei suurista ennakko-odotuksista huolimatta hievahtanut asemistaan eli jo ennakkoon ilmoittamastaan tavoitteesta vähentää päästöjä määrällä, joka vastaa enintään neljää prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. Luku on vaatimaton, kun muistetaan Kioton pöytäkirjakauden keskimääräinen teollisuusmaiden päästövähennys 5,2 prosenttia tai EU:n sitoumus 8 prosenttia. Ehkä odotuksissa USA:n presidentinvaihdoksen ja Barack Obaman Nobelin rauhanpalkinnon varaan oli laskettu liikaa. USAsta alkanut talouskriisi ilmeisesti selätti optimismin. Kalevi Luoma energiainsinööri Kuntaliitto 18 Kuntatekniikka 1/2010

19 Uusi elämä uusilla nimillä Vuosi 2010 toi mukanaan uusia toimijoita Suomen valtion hallintoon. Esittelemme tässä AVI:n ja ELY-keskukset sekä Liikenneviraston. AVI tarkoittaa muuten myös Audio Video Interleavea ja Alvajärven rautatieasemaa. ELY on ennestään mm. Espoon seudun Lastentarhanopettajat ry ja Evankelinen Lähetysyhdistys. Se akronymeista. Aluehallintovirastot läänien pohjalta AVIen määrä säilyi samana kuutena kuin läänien. Niihin rinnastetaan seitsemäntenä Ahvenanmaan valtionvirasto. Ylijohtajiksi tulivat Turkuun, Hämeenlinnaan ja Rovaniemelle asianomaiset maaherrat Rauno Saari, Anneli Taina ja Timo E. Korva. Mikkeliin tuli terveysneuvos Elli Aaltonen, Vaasaan kehitysjohtaja Jorma Pitkämäki ja Ouluun valtiosihteeri Terttu Savolainen. Tehtäviksi AVIt saivat peruspalvelua, pelastustointa, oikeusturvaa, työsuojelua ja ympäristölupia. Tampere ei saanut nytkään läänintason Seitsemän AVIa (päätoimipaikka punainen ympyrä, muu toimipaikka sininen ympyrä) statusta vaan joutui vaihteeksi Vaasan alaisuuteen. Koettakaa kestää. Viisitoista ELYä (päätoimipaikka värillinen ympyrä, muu toimipaikka pienempi musta ympyrä) ELYt uusi yhdistelmä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin laitettiin yhteen tiepiirit, lääninhallitusten liikenneosastot, ympäristökeskukset ja TE-keskukset. Niitä tuli kaikkiaan 15. Yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1. Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri 2. Liikenne ja infrastruktuuri 3. Ympäristö ja luonnonvarat Elinkeinot ovat uutena tässä yhdistelmässä. Suomi lähestyy aluetasolla hiljakseen monissa maissa tunnettua talousministeriön mallia, joka jäi vielä ministeriötasolla liikennettä paitsi. Uudenmaan ELY kaappasi Hämeenmaasta liikenneasioiden osalta Kanta- ja Päijät-Hämeen eli siis Hämeenlinnan ja Lahden ympäristöineen. Mainituista kaupungeista tuli siis virallisestikin Helsingin lähiöitä, jollaisina ne ovat hyvien rata- ja motariyhteyksien ansiosta jo toimineetkin. Tiejohtaja Rita Piirainen sai ylennyksen Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtajaksi. Liikennevirastotkin saman katon alle Keskushallinnossa merenkulku, raideliikenne ja tiehallinto laitettiin samaan koriin liikennevirastoksi. Liikenteen turvallisuudesta huolehtimaan koottiin toinen virasto TraFi pääjohtajanaan Kari Wihlman. Liikenneviraston pääjohtajaksi tuli ministeriöstä ylijohtaja Juhani Tervala, joka suorasukaisella tyylillään varmaan paimentaa isoa laumaansa kurissa ja nuhteessa. Muut nimitykset menivät helposti siirtämällä Markku Mylly, Ossi Niemimuukko ja Jukka Hirvelä osastojen ylijohtajiksi. Pienen ja myönteisen yllätyksen tuotti liikennejärjestelmä-nimikkeen nousu neljänneksi osastoksi, jota johtaa Ratahallinnosta tullut samannimisen osaston johtaja Anne Herneoja. Vuosikymmenien unelmat toteutuivat Moni on ihmetellyt, mitä nyt taas myllätään, mutta totuus on, että mm. kulkulaitosten koordinoinnista on puhuttu vuosikymmenet ilman tuloksia. Nyt tapahtui paljon kertaheitolla. Hallintoalamaisetkin ovat varmaan tyytyväisiä. Yhdeltä luukulta saavat nyt topisukarit ja kyöstikakkoset kaiken tarvitsemansa uutta valkoista valastaan varten: EU-avustukset, pari uutta moottoritieliittymää ja YVA-prosessit. Pekka Rytilä on 71-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Liikenneviraston logo tehtiin TAIKin opintoprojektina. Elementtien visuaalisuus on keskeistä, ei sanan luettavuus, tiedote kertoo ja jatkaa, että viraston nimi kirjoitetaan oikeinkirjoitussääntöjä noudattaen. Kuntatekniikka 1/

20 Surukuusimetsään on tulossa usvainen valo tehostamaan satumetsän vaikutelmaa (oikealla kuva valaistussuunnitelmasta). Timo Soini Mäki-Matin saneerauksessa säilyy tilava vehreys Suomen vanhin perhepuisto Jyväskylän Mäki-Matin perhepuisto täytti viime vuonna 30 vuotta. Juhlan kunniaksi kaupunki aloitti puiston mittavan saneerauksen sen historiallista leimaa ja paikan henkeä, tilavaa vehreyttä kunnioittaen. Leena Rapo rakennuttajahortonomi Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka Leikkipuistopalvelut ovat yksi Jyväskylän viherpalveluohjelman osioista. Leikkipuistopalveluille tehtyä kymmenvuotisinvestoin- tisuunnitelmaa on noudatettu viherpalvelujen toiminnan suunnittelussa jo viisi vuotta. Toiminnan kolme pääperiaatetta ovat vanhojen leikkipuistojen saneeraaminen, poistaminen sekä uusien rakentaminen. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt eri osaalueiden viherpalvelun verkoston laajuuden ja tason. Investointiohjelmasta päätetään kuitenkin vuosittain. Saneeraus alkoi 30-vuotisjuhlista Mäki-Matin perhepuiston saneeraus on ollut merkittävä Jyväskylän viherpalveluohjelmaan sisältyvä kohde. Lähes jokainen jyväskyläläinen on vieraillut puistossa joko itse lapsena tai lastensa sekä lastenlastensa kanssa. Kohteessa oli paljon valmiita puistomaisia elementtejä, jotka olivat käyttäjien mielestä paikan hengen luoja: tilava vehreys. Työ aloitettiin 2009 Mäki- Matin perhepuiston viettäessä 30-vuotisjuhlaansa. Viherpalveluille myönnettiin kaupungin juhlarahoitusta euroa yli normibudjetin. Suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä käyttäjien sekä Mäki-Matin perhepuiston tuki ry:n kanssa. Suunnittelutyön ohjauksessa olivat mukana myös Keski- Suomen museo sekä Jyväskylän Tilapalvelu, koska puistoalueella olevat rakennukset ovat suojeltuja, mutta edelleen aktiivisessa päivätoimintakäytössä. Historiallinen leima haluttiin säilyttää Puiston suunnitelma hyväksyttiin vuosi sitten. Uutuutena alueelle suunniteltiin vesileikkialue, muuten puiston historiallinen leima haluttiin säilyttää ja pitää tilajäsentely kutakuinkin ennallaan. Suunnitelman käytännön laadintatyöstä vastasi Ympäris- Merirosvolaiva toi puistoon kaivattua toimintaa hieman isommillekin lapsille. 20 Kuntatekniikka 1/2010

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa Helsingin seutu 14 itsenäistä ja heterogeenistä kuntaa Painetta yhteistyölle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Hinku-hankkeen esittely Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle - 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 1 Hinku-hankkeen esittely 2 Hinku-hankkeen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus PARIISIN ILMASTOKOKOUS JA PUHTAAT RATKAISUT SUOMELLE 25.11.2015, Pikkuparlamentin auditorio Puhdas ratkaisu

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 23 Kulttuurilautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh. 050 301 9426 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Uudenmaan ELY:ssä nyt

Uudenmaan ELY:ssä nyt Uudenmaan ELY:ssä nyt Maakuntakirjastopalaveri, Hämeenlinna 25.3.2011 Kristiina Kontiainen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 31.3.2011 1 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin yhdistämällä TE-keskuksen,

Lisätiedot