13 LUMO Uraaniliikkeet Ilkka Hanski tietää minne lajit katoavat. vuosi käynnistyi. voittoisina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13 LUMO2010- 04 Uraaniliikkeet. 14 15 Ilkka Hanski tietää minne lajit katoavat. vuosi käynnistyi. voittoisina"

Transkriptio

1 04 Uraaniliikkeet voittoisina Uraania etsineet kaivosyhtiöt perääntymässä Suomesta 13 LUMO2010- vuosi käynnistyi Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen hidastaa myös ilmastonmuutosta rakkaudesta luontoon 1/2010 2, Ilkka Hanski tietää minne lajit katoavat SÄHKöpolkupYörät testissä 20 kämppäillan talvimuonaa 18

2 2 luonnonsuojelija 1/2010 PÄÄKIRJOITUS Kansallispuistojen mahdollisuudet pääkirjoitus 1/2010 Helmikuu nro 1/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. Suomen kansallispuistot sijaitsevat pinta-alallisesti pääosin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa on suurikokoisia kansallispuistoja vain saaristossa. Tämä ei ole olemassa olevien pienempien puistojen vähättelyä. Päinvastoin, jokainen niistä on arvokas, niin luonnoltaan, käyttöarvoltaan kuin maan arvoltaan. Viimeksi mainittu seikka on estänyt Etelä-Suomen luonnon mittavamman suojelun. Kansallispuistot olivat aiemmin perustamisvaiheessaan paikallisesti jopa kirosanoja. Kuinka tilanne onkaan muuttunut. Nyt 35 kansallispuistoamme ovat tyypillisesti kuntiensa, lähiasukkaiden ja niihin tukeutuvien yritysten ylpeyden- ja ilonaiheita. Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen mukaan kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin tehdyt investoinnit voivat maksaa itsensä takaisin jopa 20-kertaisesti työpaikkoina ja taloudellisena toimeliaisuutena. Seuraava kansallispuistomme on Selkämeren kansallispuisto. Se on samalla koko Selkämeren ensimmäinen kansallispuisto. Satakunnassa sitä odotetaan ja kannatetaan. Varsinais- Suomessa Pyhärannan, Uudenkaupungin ja Kustavin kunnat ovat haranneet vastaan. Ehkä perimmältään siksi, että niiltä kysyttiin asiasta kohtuuttoman myöhään. Globaalissa tarkastelussa Suomesta ja koko Fennoskandiasta puuttuu maailmanluokan kansallispuisto. Sellainen, joka erottuisi jo maailmankartalta ja jonka maine toisi tutustumaan kauempaakin. Esimerkiksi eteläisessä Afrikassa on yhdistetty kolmen maan kansallispuistoja ja luontoalueita valtaisaksi kokonaisuudeksi. Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela on onnistunut innostamaan rajanaapurit Mosambikin ja Zimbabwen yhdistämään suojelualueitaan maailmankuulun Krugerin kansallispuiston kanssa. Raja-aitoja revitään kirjaimellisesti alas. Näin uusi rajat ylittävä Great Limpopo Transfrontier Park vetää puoleensa yhä paremmin kävijöitä, tukea, huomiota ja elinmahdollisuuksia. Henkilökunnan edustajan mukaan ekosysteemin tärkeimmät piirteet voidaan suojella nyt paremmin yhdellä strategialla. Mahdollisuudet vastaavaan ovat olemassa täälläkin. Mikäli Suomi rajanaapuriensa kanssa haluaisi, Fennoskandiaan olisi mahdollista muodostaa olemassaolevia ja perusteilla olevia suojelualueita toisiinsa kytkemällä maailmanluokan suojelualue. Pieni kilpailuhenki sallittaneen näin talviolympialaisten alla. Matti Nieminen Janne Björklund TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja p. (09) Liisa Hulkko, toimitussihteeri, taitto p. (09) Noora Kuusela, verkkotoimittaja p. (09) TOIMITUSNEUVOSTO Milla Aalto, Hanna Kaisa Hellsten, Juha Honkonen, Liisa Hulkko, Heidi Konkka, Noora Kuusela, Seppo Leinonen, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Päivi Suihkonen, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen graafinen suunnittelu Emmi Jormalainen, Marja Manner, Liisa Hulkko VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2010 TILAUSHINTA 2010 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 35. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2010 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 8.2. (18.1.), 5.4. (15.3.), 7.6. (17.5.), (9.8.), (27.9.) sekä (15.11.) KANNEN KUVA Mikko Käkelä anttila touhukkaana Silmäni avautuivat: On turha potkia vastaan. Aika on muuttunut. (...) Metsänomistajien arvot ja asenteet ovat muuttuneet. Heille on annettava enemmän vaihtoehtoja ja vapautta. (...) Tämä voi olla poliittisen itsemurhan paikka. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), HS Nyt maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin laatinut lakiesityksen, jossa valtio kontrolloisi metsänhoitoa entistä tiukemmin. Lakia arvostelevat kaikki asiantuntijat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota myöten. Se on eri laki, Anttila puolustautuu. HS puheenjohtajakilpailusta (Keskustan) puheenjohtaja ei saa olla mikään luonnonsuojelija ja vouhottaja.urpo Hautala (kesk.) tulevasta keskustan puheenjohtajasta, Lapin Kansa KEVÄTTÄ RINNASSA Eläimet ovat vähemmän häveliäitä kuin ihmiset. Ne saattavat pökkiä ulkosalla estoitta kaiken kansan silmien alla. Yle.fi Turku MITÄ MEILLÄ OIKEIN TUOTETAAN? Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon edistämispäivä! Ilmoitus tilaisuudesta Huittisissa, Maaseudun tulevaisuust Pätee moneen Elämme nyt sellaista aikaa, josta jälkeenpäin voidaan todeta, että silloin oltiin murrosvaiheessa. Vuorineuvos Simo Palokangas kansallisen ruokastrategian valmistelusta, Maaseudun Tulevaisuus T VAATIMATONTA Tällä kertaa puikoissa on keskustan HUTEJA & OSUMIA vihrein mies Kimmo Tiilikainen. (...) Tiilikainen toivoo, että keskusta tarjoaa ratkaisun maailman kahteen suureen ongelmaan: luonnonvarojen hupenemiseen ja ilmastonmuutokseen. Vihreä Lanka MEISTÄ KAIKISTA On hienoa, että meillä on metsäsimpanssin jalat ja kädet, koska niillä voi tehdä kaikenlaista, mutta merinisäkkään laskeutunut kurkunpää, joka mahdollistaa puhumisen. On myös ihanaa, että meillä on pitkään meressä tai sen lähellä eläneen nisäkkään suuret aivot, koska hauskinta, mitä tiedän, on asioiden pohdiskelu. Kirjailija Risto Isomäki HS Kuukausiliitteessä 1/2010.

3 Sisältö luonnonsuojelija 1/ TÄSSÄ NUMEROSSA SISÄLLYS Gun-Britt Väänänen / ISL Seppo Parkkinen / sll Ilmastonmuutos ja monimuotoisuus Jääleinikki siirtyy taivaaseen elinympäristöjen kadotessa. VUODEN laji 2010 on raita Pajut on tärkeä mutta aliarvostettu lajiryhmä monimuotoisuuden kannalta. luonto- ja ympäristöviikko kirjastoissa: Ennätyksellien määrä, lähes 140, kirjastoa mukana teemaviikolla! ALKUTALVEN KUVA uraaniasiantuntija vieraili Suomessa Miksi Suomi satsaa ydinvoimaan?, Gordon Edwards kysyi. 04 Markus Varesvuo / Lintukuva.fi Janne Björklund UUTISET 04 Uraaniliikkeet voittoisina 05 Soklin kaivoksesta ympäristöhirviö 06 Itsenäinen ympäristöhallinto loppui 06 Vesilaki parani 07 Norpat tarvitsevat laajemman suojelualueen 07 Kööpenhaminan jälkeen TOIMINTAA 08 Norppaluodolta Hannele Ahponen 08 Raita värittää metsämaisemaa 10 Luonto valloittaa kirjastoissa 12 Ympäri maata: Hyvä lehti aktivoi lukijansa 13 LUMO2010: Ilmasto muuttuu nopeasti, luonto sopeutuu hitaasti Tekijä & näkijä: Lajinsa parhaita ELÄMÄNTAPA Töyhtötiainen ei ole moksiskaan lumesta ja pakkasesta. Sillä on töyhtö pysyvästi pystyssä! JATKUU NETISSÄ Seuraa vihreää leimaa Luonnonsuojeluliiton verkkosivut täydentävät Luonnonsuojelijan juttukimaraa. Osa jutuista jatkuu tästä lähtien netissä - seuraa vihreää leimaa ja mene nettiin! luonto alkaa omalta pihalta Uudella palstalla kerrotaan vinkkejä luonnonmukaisen puutarhan perustamiseen ja hoitoon. Tomaattien kasvatusvinkit ja puutarhanhoidon niksit ovat verkossa osoitteessa Päivi Häikiö Ekoarjen sankarit: Mitä ekoruokaa tänään syötäisiin? 17 Arjen kolumni Hanna Kaisa Hellsten 18 Oma Piha: Helmikuussa haaveillaan 18 Norpan eväät: Kämppäillan talviruokaa 19 Taiteen reviirillä: Puistopuun uusi elämä 20 LS testaa: Sähköpolkupyörällä polkee pitkälle 21 Toimiston sähkönkulutus laskuun LUKIJOILTA 22 Näkökulmat: Mistä rahaa luonnonsuojeluun? 23 Lukijoilta NORPAN MENOT

4 4 luonnonsuojelija 1/2010 Helsingin Energia pisti paremmaksi UUTISET Metsähallituksen jatko auki Helsingin Energian johtokunta hyväksyi tammikuussa kehitysohjelman, jonka avulla yksi Suomen suurimmista energiayhtiöistä tavoittelee hiilineutraalia sähköntuotantoa vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Näihin lukeutuu uusiutuvan energian osuuden nostaminen 39 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, Helsingin Energian osallistuminen energiatehokkuushankkeisiin sekä pyrkimys kehittää hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisuja. Kehitysohjelmassa esitetyt investoinnit tulevat toki maksamaan ja vaikuttaisivat muun muassa yhtiön kykyyn tulouttaa rahaa Helsingin kaupungin kassaan. Toisaalta kysymys kuuluu, onko Helsingin Energian tehtävä toimia kaupungin muiden toimintojen maksajana. Kehitysohjelma, jonka tavoitteena on toteuttaa Helsingin kaupungin asettamat ilmastopoliittiset tavoitteet, menee nyt kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Maa- ja metsätalousministeriössä selvitetään uudelleen, voisiko Metsähallitus sittenkin jatkaa toimintaansa liikelaitoksena. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) mukaan viime hetken jatkoselvitys tuli ajankohtaiseksi, kun kävi ilmi, että vain neljässä EU-maassa valtion metsiä hoitaa yhtiö. Ei kannata tehdä yhtään enempää kuin on pakko, Anttila kertoi asiasta uutisoinneelle Maaseudun Tulevaisuudelle. Anttilan mukaan liikelaitoksen synergiaetujen ansiosta Metsähallitus satsaa vuosittain yli 50 miljoonaa euroa luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Jos tämä puretaan, nämä kaikki joudutaan rahoittamaan. Se vasta kallista on, Anttila totesi. Luonnonsuojeluliitto on varoittanut Metsähallituksen yhtiöittämisen vaarantavan suomalaisten kansallisomaisuuden hoidon. Metsähallitus vastaa valtion maista, joita on noin kolmannes Suomesta. teksti Tapani Veistola KUVA Janne Björklund Uraaniliike voittoisana Uraaniliikkeen työ kantaa hedelmää. Hallituksen esitys uudeksi kaivoslaiksi on nykyistä lakia parempi. Uraania etsinyt Namura vetäytyi Suomesta ja ydinvoimalaa suunnitellut Fennovoima Ruotsinpyhtäältä. Hallitus antoi joulukuussa esityksen uudeksi kaivoslaiksi. Luonnonsuojeluliiton mielestä se on nykylakia parempi, mutta lausunnolla ollutta luonnosta huonompi. Eduskunnan tulee vielä parantaa kaivosten ympäristöasioita. Kaivos ei ole pelkkä pieni reikä maassa. Kaivos voi vaikuttaa laajasti ympäristöön, muuhun maankäyttöön ja elinkeinoihin. Se tarvitsee yleensä myös teitä, sähkölinjoja ja vesistöjärjestelyjä. Vaikka kaivoksen ikä on usein vain joitakin vuosikymmeniä, sen jäljet voivat näkyä seuraavaan jääkauteen asti. Hyvää ja huonoa Kuntien veto-oikeus uraanikaivoshankkeisiin on merkittävä uudistus. Uudessa laissa on mahdollisuus hylätä ympäristölle erittäin merkittävästi haitalliset hakemukset. Samaan aikaan valmistellussa vesilaissa sama kohta on kuitenkin ympäristölle paljon parempi. Kaivoslain valmisteli työ- ja elinkeinoministeriö, vesilain oikeusministeriö. Kaivoksen jäljet voivat näkyä seuraavaan jääkauteen asti. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että kaivosluvat käsiteltäisiin muiden ympäristölupien tapaan uusissa aluehallintovirastoissa eikä Turvatekniikan keskuksessa. Kaivosluvat pitäisi myös päivittää kymmenen vuoden välein. Lupahakemuksista ja -päätöksistä tulisi ilmoittaa aina sanomalehdessä. Lakiesitys menee nyt eduskuntaan. Voimaan uusi laki tulisi Ulkomaiset vetäytyvät Vuodenvaihteessa kanadalaisen Cooper Mineralsin omistama etsintäyhtiö Namura Finland veti pois kaikki uraanihakemuksensa. Uraanikaivoksen uhka väistyi näin Kuusamosta, Kärsämäeltä ja Kuopiosta. Suomessa ei ole yhtään uraanikaivosta. Ainoa lainvoimainen uraanikaivosvaltaus on Pohjois-Karjalassa Joensuussa ja Kontiolahdella. Lisäksi oikeudessa on valtausvalituksia Sallasta, Paltamosta ja Joensuusta. Työ- ja elinkeinoministeriössä on uraanivaltausten hakemuksia Lapista (Ranua, Rovaniemi, Tervola ja Ylitornio). Huomattakoon, että uraania esiintyy myös eräissä muissa kultakaivoksissa ja Soklissa. Vuoden lopulla saksalaisvetoinen Fennovoima veti pois ydinvoimalahakemuksensa Ruotsinpyhtäältä, mutta ei vielä Pyhäjoelta ja Simosta. Lisäksi Fortum on hakenut ydinvoimalaa Loviisaan ja TVO Olkiluotoon. Gordon Edwardsin kolme kysymystä Suomessa: 1. Keitä uuden ydinvoimalan rakentaminen oikeasti hyödyttää? 2. Kuka huolehtii voimalan saastuttamasta maasta? 3. Mitä vaikutuksia terveyteen ydinvoman säteilyllä on? Ydinvoima-asiantuntija: Suomalaiset tarvitsevat puolueetonta tietoa ydinvoimasta Kanadalainen ydinvoima-asiantuntija Gordon Edwards tutustui vuoden alussa vajaan kahden viikon ajan Suomen ydinvoimatilanteeseen. Hän vieraili muun muassa Pyhäjoella ja tutustui Loviisan ydinvoimalaan johdon vieraana. Luonnonsuojeluliitossa vieraillessaan Edwards rohkaisi suomalaisia kyselemään. Edwardsin mielestä suomalaiset tarvitsevat valtiolta puolueetonta tietoa ydinvoiman hyvistä ja huonoista puolista, helposti ymmärrettävässä muodossa. Edwardsin mielestä yhteisöjen ei tulisi jakaantua ydinvoimaa kannattaviin ja vastustaviin vihollisleireihin. Keskustelun ydinvoimasta tulisi olla yhteisöllisyyttä vahvistava tekijä. Ihmisten tulisi tuntea, että he kokoontuvat etsimään parasta ratkaisua yhteisölleen. Montrealissa matematiikan professorina Matti Nieminen työskentelevä Edwards kertoi myös Kanadan kokemuksista uraanilouhinnan suurmaana. Hän kiinnostui itse alunperin ydinvoiman ja ydinaseiden välisestä suhteesta. Pohjois-Amerikkaan ei ole saatu kaupatuksi uutta ydinreaktoria 30 vuoteen. Edwards varoitti Suomea ydinreaktoreiden suuruudesta. Miksi niin valtavia ydinvoimaloita? Ne sitovat pitkäksi aikaa energiaratkaisunne ja ovat vaikeasti korvattavia. Edwards kertoi myös Yhdysvaltojen epäonnistuneen seitsemän kertaa ydinjätevaraston rakentamisessa, ja perääntyneen viimeksi Yucca-vuorelta. Tieteellä ei ole mitään keinoa taata, että ydinjäte pysyy siellä. Se on vain toive, Edwards sanoi. Suomen hallituksen halu olla mukana kaikissa uraanin tuotannon ja käytön vaiheissa kummastutti Edwardsia. Se on pitkälle menevä sitoumus, hän kommentoi. Kanadassa on ydinvoiman kansalaiskeskustelussa oltu eniten huolissaan taloudellisista kysymyksistä, takuista ja lupausten rikkomisesta.

5 UUTISET luonnonsuojelija 1/ Itämeren kaasuputki vastatuulessa Suojelukauppa on tuloa ilman veroa Itämeren kaasuputkihanke sai syksyllä luvan käyttää Suomen talousvyöhykettä ja räjäyttää tiellä olevat miinat. Lisäksi putken vesilupa oli lausunnoilla ennen joulua. Luonnonsuojeluliitto ja sen Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri osallistuivat kaikkiin lausuntokierroksiin. Koska niiden vaatimuksia on otettu lupaehdoissa huomioon, ne eivät ole valittaneet tähänastisista päätöksistä. Sitä vastoin Viron Luonnon Säätiö on hakenut muutosta ammusten räjäyttämisen vesilupaan. Valituksia ovat tehneet myös yksityiset ihmiset, jotka olisivat halunneet Suomen hallituksen vaihtavan putkiluvat Karjalan palauttamiseen. Liitto muistuttaa, että kaasuputki on suurin ihmisen koskaan Itämereen tekemä rakennelma. Vaikka ympäristövaikutusten arvioinnissa oli paljon hyvää, monet tärkeät asiat jäivät auki. Suomelle hankkeen riskit ovat hyötyjä suuremmat. Maakaasukin on fossiilinen polttoaine. Jos vesilupa annetaan, haittoja pitää rajoittaa tiukoilla lupaehdoilla. Luonnonsuojeluliiton aloite luonnonsuojelualueiden kauppojen verovapaudesta meni läpi eduskunnasta viime vuoden lopulla. Tänä vuonna tehtävistä suojelualuekaupoista ei enää tarvitse maksaa veroa. Liitto esitti vuonna 2008, että maiden tai vesien myynti valtiolle luonnonsuojelualueeksi tulisi verovapaaksi. Aiemmin siitä on pitänyt maksaa veroa noin viisi prosenttia. Liiton aloite hyväksyttiin vuoden 2008 budjettiriihessä. Hallitukselta meni kuitenkin puolitoista vuotta saada aikaan tarvittava yhdeksän sanan muutos tuloverolakiin. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran tätä vuotta koskevassa verotuksessa. Uudistus vauhdittaa Etelä-Suomen metsien suojelua. METSO-ohjelman toteutus pääsee tänä vuonna vauhtiin. Luonnonsuojeluliiton piirit ovat saaneet kutsun alueellisiin METSOtoimikuntiin. Ympäristöhallinto aikoo myös tehdä piirien kanssa sopimuksia METSO-tarjouksien välittämisestä. teksti Vesa Luhta Soklin kaivoksesta ympäristöhirviö UK-puiston ja Värriön luonnonpuiston väliin suunniteltu Soklin kaivos on Suomen mittakaavassa ennätysmäinen hanke. Toteutuessaan se muuttaa lähinnä luontomatkailijoille ja porotaloudelle pyhitetyn alueen. Olli toivonen / vastavalo.fi Koillis-Lapin kulmaukseen sijoittuva Soklin monimalmio pyritään avaamaan jo kolmen vuoden päästä. Yara Suomi oy:n ja Savukosken kunnanjohdon laskelmissa kaivos näyttäytyy alueen sosiaalisena pelastajana. Sen sanotaan tuovan rakennusajaksi jopa 600 työpaikkaa työllisyyden runtelemalle alueelle sekä 20 vuotta kestävänä louhinta-aikanakin lähes 200 työpaikkaa. Sokli erämaana -liike on eri mieltä. Sen mukaan kaivos tuhoaa alueelta elämisen edellytykset viimeistään kaivoksen sulkeuduttua. Kaivosyhtiö himoaa omien sanojensa mukaan fosforimalmeja maailman lannoiteteollisuuden tarpeisiin. Ohessa löytyviä torium-pitoisia niobia ja uraania jätettäisiin tuskin silti hyödyntämättä. Säteilyturvakeskus on lausunnoissaan vähätellyt mahdollisen säteilyn määriä. Itse kaivosalue on 6,6 neliökilometriä laaja. Kaivoksen suora kokonaisvaikutus ulottuu mahdollisesti jopa 40 neliökilometrin alueelle, kun mukaan otetaan maamassojen siirrot, rikastushiekan käsittelyalueet, selkeytys- ja säännöstelyaltaat. Pelkästään Sotajoen uomaan suunniteltu selkeytysallas olisi 14 miljoonan neliömetrin kokoinen. Kun päälle lasketaan räjähdysmelu ja -pöly, Sotajoen latvan kääntäminen Kemijokeen, räjähdysainetypen, fosforin ja radioaktiivisten aineitten valuminen alempiin vesistöihin, taimen- ja harjuskantojen katoaminen Nuorttijoesta (jonne myydään vuosittain 800 virkistyskalastuslupaa) sekä porolaitumien ja luonnonmarjojen saastuminen, aletaan päästä käsiksi kaivoksen todellisiin vaikutuksiin. Alueelle suunnitellaan yli 100 kilometriä pitkää voimajohtolinjaa sekä Joutsi- ja Koukkutunturien Naturaalueen poikki kulkevaa junarataa: sitä pitkin kulkisi päivittäin kaksi 825 metriä pitkää malmijunaa Kemin satamaan. Savukoskelta Tulppioon kulkevalle tielle ennustetaan jopa 900 auton liikennettä päivittäin. Lapin työpaikat ovat tärkeitä, mutta käyvät Soklin kautta kalliiksi kun kaivos lopettaa toimintansa 20 vuoden kuluttua, ovat kenties vähätkin pysyvät työpaikat kadonneet alueen poroja matkailuelinkeinoista. Lisätietoja: Soklin ympäristövaikutuksia kaivosalue 6,6 km² vaikutusalue 40 km² (selkeytysaltaat ym.) räjähdysmelu ja -pöly Sotajoen latvan kääntäminen Kemijokeen räjähdysainetypen, fosforin ja radioaktiivisten aineiden valuminen vesistöihin taimen- ja harjuskantojen katoaminen l Sokli Nuorttijoesta porolaitumien ja luonnonmarjojen saastuminen Matti Nieminen Itsenäinen ympäristöhallinto loppui Aluehallinnon muutokset etenivät ympäristön kannalta huolestuttavasti vuoden vaihtuessa. Ympäristöhallinnolta leikattiin myös määrärahoja ja henkilöstöä. Itsenäiset ja riippumattomat ympäristökeskukset jäivät vuoden vaihteessa historiaan. Uudet viranomaiset, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ja aluehallintovirastot (AVI), toimivat talousministeriöiden ohjauksessa. Suomen luonnonsuojeluliitto epäilee, ettei ympäristöhallinnolla ole yhtenä ELYn vastuualueena edellytyksiä valvoa yleistä etua ja edistää luonnonja ympäristönsuojelua. Myös aluehallinnon henkilöstöleikkaukset painottuvat ympäristöpuolelle, mikä vaikeuttaa tehtävien hoitoa entisestään. Valitettavasti näyttää siltä, että ympäristöhallinnon alasajo on hallituksen johdonmukaista politiikkaa. Talouden lyhytnäköiset intressit laitetaan ympäristönäkökulman edelle monissa muissakin meneillään olevissa lakiuudistuksissa. Eduskunnassa on keskusteltu jo ympäristöministeriön lakkauttamisestakin, dosentti Heikki Simola Joensuusta toteaa. Erikoisia nimityksiä Luonnon- ja ympäristönsuojelun Joensuun Seudun Luonnonystävät laski uudenvuodenaattona seppeleen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistoksi entisellä Lääninvirastotalolla. heikko painoarvo näkyi myös johtajanimityksissä. ELYjen ympäristöjohtajien nimityksissä biologinen ja ekologinen asiantuntemus sivuutettiin. On kummallista, että nimitettyjen joukossa ei näy ainuttakaan biologia tai ekologia, vaikka vastuualueen tehtävät ovat ytimeltään ekologisen kestävyyden turvaamista, SLL:nPohjanmaan piirin puheenjohtaja Seppo J. Ojala hämmästeli. Ympäristöhallintoa heikennetään nyt monin eri tavoin. Hallitusohjelman kaunopuheiset lauseet ympäristöasioiden tärkeydestä ja ympäristönsuojelun korkean tason vakiinnuttamisesta ovat pelkkää puhetta, Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Tuire Laurinolli moittii. Luonnonsuojeluliitto on huolissaan ekologisen kestävyyden turvaamisesta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lue lisää: TIESITKÖ, että ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti on nyt alle 0,7 prosenttia ministeriöiden kokonaisbudjetista? Talousministeriöiden osuus kasvoi 40 prosenttiin. Työvoima- ja elinkeinoministeriön budjetti paisuu yli 80 prosenttia ja valtiovarainministeriön peräti kaksinkertaistuu. Martti Vaskonen

6 6 luonnonsuojelija 1/2010 Pohjolan sudet hukassa UUTISET Uusi jätelaki ei vastaa jätehuollon haasteisiin Ruotsin suurin susijahti vuosikymmeneen herätti valtavan vastustuksen. Muun muassa tutkijat ja Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys SNF arvostelivat kannan laskemista 210 yksilöön. Yksi vastatoimi oli kantelu EU:lle. Suomessa susien metsästys on vielä suurempaa kuin Ruotsissa. Kun Ruotsin tappokiintiö on 27, Suomessa se on 37. Näin siitä huolimatta, että Suomen kanta on Ruotsia pienempi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lokakuisen arvion mukaan maamme susien lukumäärä on laskenut yksilöstä suteen. Pohjolan susipolitiikan ristiriitaisuutta kuvaa se, että samaan aikaan Ruotsi suunnittelee tuovansa susia ulkomailta. Niitä ei kuitenkaan pääse Suomen poronhoitoalueen läpi elävänä tarpeeksi turvaamaan kannan perinnöllistä monimuotoisuutta. Kiintiömetsästyksen rinnalla rehottaa laiton salametsästys. Se kohdistuu suden lisäksi myös muihin suurpetoihin. Luonto-Liitto ja Wild Lynx järjestivät joulukuussa kynttilämielenosoituksen Lapin susien ja ilveksien muistolle. Jätelain kokonaisuudistustyö kääntyy loppusuoralle. Mietinnön on määrä olla valmis maaliskuun alussa. Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on luonnonvarojen tuhlauksen lopettaminen. Uudistettu jätelaki voisi auttaa tässä. Näyttää kuitenkin siltä, että laista tulee pikemminkin vanhan lain päivitys kuin luonnonvarojen tuhlauksen suitsija, Luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen toteaa. Muualla yhteiskunnassa jätehuolto menee tutulla ladulla. Uusimman jätetilaston (2008) mukaan yhdyskuntajätemäärä nousi uuteen ennätykseen (2,77 miljoonaa tonnia), mutta kierrätysaste laski edellisvuodesta 7 prosenttia. Syy kierrätyksen vähenemiseen on jätteenpolton lisääntyminen, sillä kaatopaikoille mennyt jätemäärä pysyi samana Uusia polttolaitoshankkeita on vireillä ainakin Salossa ( tonnia) ja Pietarsaaressa ( tonnia). Vesilaki parani teksti & KUVA Matti Nieminen Purot pitäisi SLL:n mukaan suojella lähteiden tavoin luonnontilan vaarantamiskiellolla. Valtioneuvosto antoi tammikuussa esityksensä Suomen uudeksi vesilaiksi. Julkisuudessa puhuttiin heti sen vaikutuksesta Vuotokseen. Vesilaissa on kuitenkin muutakin parannuksia luonnon ja kansalaisten oikeuksiin. Oikeusministeriön vesilakiluonnos on myönteinen poikkeus hallituksen muuten heikosta ympäristöpolitiikasta, arvioi luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Hän osallistui itsekin vesilain valmistelun työryhmiin Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana. Huomio julkisuudessa keskittyi jälleen Vuotoksen ympärille. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki ja oikeusministeri Tuija Brax tulkitsivat eri lailla valtioneuvoston roolia luvanmyöntämisessä. Valtioneuvoston lausuntopykälä on noussut arvoon arvaamattomaan. Kannattaa pitää tiukasti mielessä, että valtioneuvosto on kertaalleen hylännyt hankkeen ja kertaalleen antanut luvan Kemijoki Oy:lle rakentamislupaprosessin käynnistämiseen. Minkälainen hallitus antaisi KHO:n päätöksen ja EU:n luontodirektiivien vastaisen lausunnon? Kuronen kysyy. Hallituksen lausunnolla ei ole oikeusharkinnassa ratkaisevaa merkitystä. Näin laki estää Vuotoksen tekoaltaan kaltaiset luonnon tuhoamiset, Kuronen tulkitsee lainvalmistelijan tavoin asiaa. Lehtomäen mielestä valtioneuvostolla on keskeisempi rooli luvan myöntämisessä. Luonnonsuojeluliiton mielestä on hyvä, että hankkeiden hyötyjä ja haittoja vertaillaan ensisijaisesti yleiseltä kannalta. Näin huomioidaan paremmin myös rahalla mittaamattomat luontoarvot. Vaikka lakiluonnoksessa purojen suojelu paranee, purot pitäisi Suomen luonnonsuojeluliitton mielestä suojella lähteiden tavoin luonnontilan vaarantamiskiellolla. Vesirakentaminen on edelleen Suomessa helppoa, usein luonnon kustannuksella, Kuronen muistuttaa. Kaiken kaikkiaan vesilaissa on kuitenkin paljon hyvää. Esimerkiksi vireillepano-oikeus on hieno vaikutuskanava. Yksittäiset ihmiset ja yhdistykset voivat valittaa huolestuttavista vesirakentamisen hankkeista, ja viranomaisen on vastattava. Ruoppauksiakaan ei tehdä noin vain. Lintuveden rantaa ei voi rakentaa Helsingin Östersundomprojekin johtaja Matti Visanti esitti tammikuussa rakentamista Östersundomin lintuvesien luonnonsuojelualueelle. SLL:n Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tyrmäsi ajatukset heti. Piirin mukaan kiistellyn Kapellvikenin rantaan ei voi rakentaa taloja yksinkertaisesta syystä: Se on viranomaisten kartoissa tulvavaara-aluetta. Lisäksi rakentaminen olisi lainvastsaista, koska alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Rakentaminen rikkoisi luonnonsuojelulakia sekä maankäyttö- ja rakennuslakia. Östersundomin lintuvedet kuuluvat myös EU:n Natura suojelualueverkostoon. Sille kohdistuvat haitat pitäisi arvioida myös yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Niitä alueella on Vuosaaren suursatamasta lähtien. Natura-arvoja merkittävästi heikentävälle hankkeelle ei ole Suomessa annettu yhtään poikkeuslupaa. Rantarakentaminen ei vastaavassa Paraisten makeavesialtaan tapauksessa ollut lain vaatima erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy. Lisäksi jokainen muu kaavavaihtoehto olisi poikkeusluvan este. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin mielestä Helsingin on laskettava Sipoolta kaappaamiensa maiden asukasmäärätavoitteita seudun kantokyvyn mukaiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne menettelyä, jossa ensin päätetään asukasmäärä ja rakentamistapa, mutta sitten vasta selvitetään minne oikeasti voi rakentaa, sanoo Jyri Mikkola piirin Sipoonkorpi-ryhmästä. Tapani Veistola Östersundomin lintuvedet kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan. Antti Below

7 UUTISET luonnonsuojelija 1/ Kilpisjärvelle esitetään kansallispuistoa SLL:n jäsenmäärä jatkaa kasvuaan Saanan luonnon ystävät ja Lapin luonnonsuojelupiiri ovat esittäneet Enontekiön kunnalle, että Kilpisjärvelle perustettaisiin kansallispuisto. Yhtenä perusteluna on se, että Kilpisjärvi edustaa kalkkivaikutteista, lajirikasta tunturiluontoa, joka luontotyyppinä puuttuu Suomen kansallispuistoverkostosta. Puiston perustamista puoltaa myös se, että alueella on jo tarvittava infrastruktuuri, kuten reittejä ja autiotupia. Kilpisjärven kilpailuvaltti on erämaaluonnon tarjoama hiljainen ja kiireetön hengähdystauko. Tällaista palvelua ei ole tarjolla Lapin muissa ruuhkaisissa elämys- ja hiihtokeskuksissa. Emme voi tarpeeksi painottaa sitä, miten tärkeää on säilyttää Kilpisjärvi sellaisena myös tulevaisuudessa, esityksessä todetaan. Kansallispuiston status toisi alueelle lisää matkailijoita ja ekologisesti kestävään matkailuun erikoistuneita matkailuyrittäjiä. Kansallispuiston perustamisesta hyötyisi välillisesti myös muu Enontekiön matkailu. luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä jatkoi vuoden 2009 ajan loivaa kasvuaan. Vuoden lopussa liiton jäsenmäärä oli jo yli Liiton viralliseen jäsenmäärään luetaan lisäksi mukaan nuorisojärjestö Luonto-Liiton jäsenet, jolloin jäsenmäärä on lähes Kasvua viime vuoteen oli kaksi prosenttia. Alueellisesti merkittävintä kasvu oli Keski-Suomen, Lapin, Uudenmaan ja Pohjois- Pohjanmaan piireissä. Yhä useampi liittyi Luonnonsuojeluliittoon sll.fi verkkosivujen kautta. Luonnonsuojeluliittoon voi liittyä nykyään myös tekstiviestillä. Kaduilla tapahtuvalla face-to-face kampanjalla on edelleen tärkeä merkityksensä jäsenhankinnassa. Vuoden aikana toteutettiin myös erillinen jäsenhankintakampanja. Jäsenmäärämme kasvu on suuri ilon aihe. Luonnonsuojeluliiton tärkein tuki tulee edelleen yksityisiltä kansalaisilta, sanoo liiton järjestöpäällikkö Tarja Ketola. SLL on Suomen suurin ympäristöjärjestö. Liisa Hulkko Kööpenhaminan jälkeen Kööpenhaminan ilmastokokous järjestettiin Miten kokous suijui ja mitä nyt tapahtuu? Vastaajina kokoukseen osallistunut toiminnanjohtaja Eero Yrjö- Koskinen sekä tuore ilmastovastaava Venla Virkamäki. Jouko Kuosmanen/ Kuvaliiteri Norpat tarvitsevat laajemman suojelualueen Tänä talvena on tullut tietoon jo kaksi äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan kuolemaa kalaverkkoihin. Viime talvesta alkaen tunnetaan seitsemän saimaannorpan verkkokuolemaa. Todellinen määrä on suurempi, sillä kaikki kuolemat eivät paljastu. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan asettama Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä julkaisi helmikuun alussa ehdotuksensa. Luonnonsuojeluliiton mielestä työryhmän ehdottama Saimaan 1500 neliökilometrin keväinen kalastusrajoitusalue ei riitä saimaannorpan selviämiseen. Lisäksi ydinalueelle jäi yli 200 neliökilometriä vaarallisia aukkoja, joissa edelleen kalastetaan verkoilla. Luonnonsuojeluliitto jätti eriävän mielipiteen seurantaryhmän raporttiin. Työryhmän omienkin linjausten mukaan kannan tulisi alkaa kasvaa 14 yksilöllä vuodessa. Emme usko, että työryhmän esityksillä siihen päästään, SLL:n norppa-asiantuntija Kaarina Tiainen perustelee. Luonnonsuojeluliiton mielestä suojelun lähtökohdaksi olisi pitänyt ottaa Metsähallituksen laatima kartta noin 2000 neliökilometrin laajuisesta norpan lisääntymisalueesta. Siinä on huomioitu kuuttien liikkuminen pesäpaikan ympäristössä. Jos seurannat osoittavat, että alkukesän rauhoitusaika ei riitä, sitä tulisi pidentää. Tuoreimmat onnettomuudet tapahtuivat vuodenvaihteessa. Jouluaattona hukkui kalaverkkoihin Pihlajavedellä saimaannorppa. Se menehtyi lahtialueella, jolla kalastamisen maa- ja metsätalousministeriö oli sallinut. Tammikuussa tietoon tuli jälleen lailliseen kalaverkkoon kuollut norppa. Liiton mielestä riittävät kalastusrajoitusalueet tulee muodostaa valtioneuvoston asetuksella heti, kun se on mahdollista. Valtion tulee harkita myös rahankäyttöään siten, että kalastusosakaskuntien kanssa tehtäviä sopimuksia ei kustanneta luonnonsuojelun vähäisistä rahoista. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on asettamassa työryhmän, joka selvittää laajemmin norpan tarvitsemia suojelutoimia. Selkämeren kansallispuiston koosta kiista Valtionuvosto teki viime lokakuussa periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Lopullisesti asiasta päättää eduskunta ensi syksynä. Hyvä pakkastalvi on helpottanut saimaannorpan pesintää. Kalaverkkokuolemat kuitenkin jatkuvat. Matti Nieminen Matti Nieminen Vakka-Suomessa hanke on synnyttänyt myös vastutusta. Syyksi on sanottu kalankasvatuksen vaikeutumista. Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Varsinais-Suomen piiri vetosivat myös ympäristöministeri Paula Lehtomäkeen, joka on vieraillut Pyhärannan, Uudenkaupungin ja Kustavin kiistakunnissa rakentamassa sopua. Koko laajalla Pohjanlahdella on vain Perämeren pieni kansallispuisto sekä Ruotsin puolella sijiatsevat Haaparannan ja ja Skuleskogenin kansallispuistot. Selkämerellä ei ole yhtään kansallispuistoa. Tilanne on täysin toinen Suomenlahdella, jossa on kolme laajaa kansallispuistoa: Saaristomeren, Tammisaaren ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistot. Runsaasti matalia merialueita ja maankohoamisrannikkoa sisältävänä Selkämeren laaja kansallispuisto täydentäisi merkittävästi Suomen osuutta Itämeren suojelussa. Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos ovat selvittäneet kansallispuistojen ja retkeilyalueiden merkitystä paikallistaloudelle. Niihin tehdyt investoinnit voivat maksaa itsensä 20-kertaisesti takaisin työpaikkoina ja taloudellisena toimeliaisuutena. Miten tavoitteet täyttyivät, saatiinko aikaan laillisesti sitova sopimus? Kööpenhaminan ilmastokokous oli pettymys. Mikään perusvaatimuksista ei toteutunut, eikä Kööpenhaminan julistus ole laillisesti sitova sopimus. Millaisista päästövähennystavoitteista sovittiin? Julistuksen positiivisena puolena voidaan pitää sitä, että siinä edelleen vahvistettiin tavoite pysäyttää lämpeneminen alle kahden asteen. Toisaalta tästä sovittiin jo Balilla. Julistus ei kuitenkaan tarjoa eväitä tavoitteen saavuttamiseen. Valtiot sopivat ilmastokokouksessa ilmoittavansa tammikuun loppuun mennessä, sitoutuvatko ne Kööpenhaminan julistukseen ja millaisella päästövähennystavoitteella. EU ilmoitti vähentävänsä päästöjänsä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, verrattuna 1990 vuoteen. Yhdysvallat ilmoitti sitoutuvansa 17 % päästövähennyksiin, mutta se käytttää vertailuvuotena vuotta Kiina ja Intia sitä vastoin lupasivat rajoittaa päästöjen kasvua Kiina 45 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja Intia 25 %. Tavoitteita ei voi pitää kunnianhimoisena, eivätkä ne johda lämpenemisen pysäyttämiseen alle kahden asteen, mutta toisaalta maat ovat ensimmäistä kertaa konkreettisesti sitoutuneet selkeisiin päästövähennyslukuihin. Miten kehitysmaita tuetaan? Kehitysmaiden sopeutumista ja päästövähennystoimia luvattiin tukea 30 miljardilla dollarilla vuosina Vuoteen 2020 mennessä vuosittainen rahoitus nostetaan 100 miljardiin dollariin. Avoimia kysymyksiä kuitenkin jäi, kuten se, mistä pitkän aikavälin rahoitus tulee ja miten sitä hallinnoidaan. Menivätkö metsäteollisuuden intressit metsien hiilivarastojen säilyttämisen edelle? Julistuksen hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että siinä tunnustetaan metsäkadosta johtuvien päästöjen vähentämisen tärkeys. Toisaalta metsien hiilinielukysymyksessä neuvottelujen loppusuoralla oli hyväksyttävänä ympäristön kannalta kaikkein tuhoisin ratkaisu, joka olisi mahdollistanut puhtaasti taloudellisten intressien ajamisen hiilivarastojen säilyttämisen sijaan. Suomen virallinen kanta metsäkysymyksissä oli pettymys. Miksi kokous epäonnistui? Epäonnistuminen johtuu pitkälti kansallisten etujen puolustamisesta sekä teollisuusmaiden kyvyttömyydestä sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin. Nyt tulisi pohtia, miten ilmastosopimuksen valmistelua jatketaan. Kenties neuvotteluita olisi syytä käydä suppeammalla ryhmällä, kuitenkin niin, että eri alueet ja maaryhmät ovat kattavasti edustettuina. Mitä nyt tapahtuu? Seuraavan kerran ilmastosopimuksesta neuvotellaan YK:n puitteissa touko-kesäkuussa Bonnissa sekä marras-joulukuussa Meksikossa. Selvää on, ettemme voi jäädä odottelemaan Meksikoa ja uuden ilmastosopimuksen syntymistä. Tulevana vuonna tehdään merkittäviä kansallisia, alueellisia ja paikallisia päätöksiä esimerkiksi energiaratkaisuista. Suomi voisi myös näyttää esimerkkiä ottamalla käyttöön ilmastolain vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä. Mitä Luonnonsuojeluliitto tekee? SLL jatkaa monipuolista ilmastonmuutostyötään. Kansainvälistä neuvottelua seurataan aktiivisesti, ja Suomen neuvottelukantoihin pyritään vaikuttamaan sekä omalla työllä että yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Liiton jäsenet voivat auttaa osallistumalla energia- ja ilmastoryhmän toimintaan. Yhdistyksissä kannattaa miettiä paikallista vaikuttamista, esimerkiksi paikallisiin energiaratkaisuihin ja ilmastostrategiaan vaikuttamista. Venla tulee mielellään yhdistyksiin kertomaan asioista ja auttamaan järjestämään paikallisia ilmastotempauksia. Venlan saa kiinni numeroista (09) ja

8 8 luonnonsuojelija 1/2010 TOIMINTAA NORPPALUODOLTA Raidat ovat kolopesijöiden suosikkipuita. Luonnonsuojeluliiton LUMO-koordinaattori Hannele Ahponen Näkymättömiä katoamisia Laajoista metsistämme puuttuvat kohta asukkaat, jäljellä on vain metsien näköiset kuoret. Mummot ja vaarit osaavat kertoa, miltä mökin läheinen luonto näytti vielä muutama vuosikymmen sitten. Eräs toimittaja esitti LUMO2010-vuoden avaustilaisuudessa mielenkiintoisen kysymyksen: Miten voi nähdä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen jos ei ole luonnontutkija tai ei tunne lajeja? Niin, luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei välttämättä ole helppo nähdä. Mutta ajattelepa tätä: Ilmastonmuutos työntää kasvillisuusvyöhykkeitä koko ajan pohjoisemmaksi. Korkeuskäyrät loppuvat tunturin rinteellä kesken. Jääleinikille ei ole uusia kasvupaikkoja, se ei pääse enää minnekään, vaan häviää. Entä naali, sopeutuuko se vai onko kohta näytillä viimeinen naali eläintarhassa? Lumi on tärkeää monelle suomalaiselle, myös äärimmäisen uhanalaiselle saimaannorpalle. Jotain meidän tuntemastamme ainutlaatuisesta pohjoisesta luonnosta on katoamassa, ja tilalle ei tule etelästä mitään vastaavaa. Samaa tapahtuu koko ajan muuallakin, näkymättömissä: metsissä, soilla, puroissa. Yksitellen lajeja katoaa, vaikka jokaista pientä eliötä ei koskaan näe ihmissilmin tai sitä ei edes ehditä tunnistaa tieteen keinoin. Laajoista metsistämme on pian näkyvissä vain metsän näköiset kuoret. On puita, sammalta ja varpuja, niin kuin metsässä pitää olla. Mutta monimuotoisuudesta kertovat merkit ovat usein pieniä ja näkymättömiä: käävät, naava ja lahopuuta asuinpaikakseen tarvitsevat hyönteiset puuttuvat, vaikka sitä ei heti huomaa. Muutoksia voi nähdä myös katsomalla menneisyyteen luvun maalaustaide näyttää, miltä metsissä on näyttänyt ennen tehometsätaloutta. Mummot ja vaarit osaavat kertoa, miltä mökin läheinen luonto näytti vielä muutama vuosikymmen sitten. Nyt näihin maisemiin voi kurkistaa vain kauan suojelluilla tai muuten säästyneillä alueilla. Esimerkiksi Santahaminan saari on kuin näyteikkuna menetettyyn luontoon yli satavuotiaine kilpikaarnamäntyineen. Monimuotoisuus alkaa näkyä kuin itsestään: jo pienellä matkalla tapaa erilaisia pikkunisäkkäitä ja lintuja merkillisen paljon. Jossakin vaiheessa myös luonnon kadon seuraukset muuttuvat näkyviksi, vaikka pirstomme luonnonympäristöjä ja käytämme luonnonvaroja silmät kiinni. Ravintoverkot romahtavat, hyönteisiä ei enää ole pölyttämään ihmiselle tärkeitä kasvilajeja. Luonnon hiilivarastot purkautuvat ja ilmastonmuutos kiihtyy. Voidaanko luontomme monimuotoisuus säilyttää tuleville sukupolville? Uskon, että se on yhä mahdollista. Luonnon välttämättömyys ihmiselle tunnustetaan uudelleen. Ilmastonmuutosta hidastavia, monimuotoisia metsiä ja soita on myös suojelualueiden ulkopuolella. Suomalaisilla on laadukasta luontoa virkistäytymiseen kävelymatkan päässä kotoa. On tärkeää tutkia ja suojella luonnon monimuotoisuutta. Välittää siitä mitä tapahtuu ympärillämme, vaikka se on osin näkymätöntä. Luonnonsuojeluliitto on valinnut Vuoden lajiksi suurimman pajumme raidan. Vähäarvoisina puskina pidetyt pajupuut on aliarvioitu lajiryhmä monimuotoisuuden kannalta. Raita sopii loistavasti LUMO2010- vuoden lajiksi, sillä se on eräs tärkeimmistä puulajeistamme luonnon monimuotoisuuden kannalta, LUMO-koordinaattori Hannele Ahponen toteaa. Raita kukkii jo aikaisin keväällä. Näin se on tärkeä ravinnonlähde pölyttäjähyönteisille, kuten mehiläisille ja talvehtiville päiväperhosille. Suomessa raitaa hyödyntää ravinnokseen noin 190 suurperhoslajia. Raidassa on vain vähän aineita, Riku Cajander jotka suojelisivat sitä kasvinsyöjiltä: siksi se onkin usean hyönteisen ravinnonlähde. Hyönteisiä elää niin raidan lehdillä, norkoissa kuin puuaineksessa. Nisäkkäistä etenkin jänis ja hirvi käyttävät raitaa ravinnokseen. Lukuisat käävät, jäkälät ja sammalet elävät raidan rungolla. Yksi harvinaisimmista raidan rungolla elävistä jäkälistä on raidankeuhkojäkälä. Sen esiintyminen kertoo, että ilman laatu on hyvä ja metsäluonnossa on säilynyt luonnontilaisia piirteitä, metsäasiantuntija Sini Eräjää kertoo. Raidalta on löydetty enemmän kääväkkäitä kuin muita pajulajeilta. Raidan lahottajista yleisimpiä ovat raidankääpä, kuhmukääpä ja arinakääpä. Aniksentuoksuinen raidantuoksukääpä kasvaa vain raidalla. Raita on melko lyhytikäinen puu ja elää harvoin yli 50-vuotiaaksi. Se muodostaakin nopeasti lahopuuta teksti Liisa Hulkko, Hannele Ahponen Raita värittää metsämaisemaa Raita kukkii näyttävästi huhti-toukokuussa. kasvualustaksi hyönteisille ja kääville. Vanhat raidat ovat myös kolopesijöiden, kuten pikkutikan, suosikkipesäpuita. Raita on pioneeripuu, joka ilmestyy nopeasti paljaaksi jääneeseen maahan: monesti raita hyötyykin ihmisen toiminnasta. Raitoja kulttuuriin Raidan pehmeä mutta silti sitkeä puuaines sopii koriste- ja käyttöesineiden materiaaliksi. Raidan sisältämää salisiinia on käytetty rohdoksena kuumeeseen, reumatismiin ja päänsärkyyn. Myös kipulääkkeenä käytetty aspiriini on saanut alkunsa pajun kuoresta tehdystä uutteesta. Pian koittaa myös pääsiäisaika, jolloin raidan ja muiden pajujen oksia käytetään koristeina. Etenkin Itä- Suomessa vallitsevaan perinteeseen kuuluvat pajuista tehdyt virpomavitsat. NÄIN TUNNISTAT RAIDAN Kasvumuoto: Raita (Salix caprea L.) on yleensä 3 10 metriä korkea pensas. Se voi kasvaa kuitenkin jopa 2o metriä korkeaksi monihaaraiseksi puuksi. Tuntomerkit: Raita on saanut nimensä vaaleanharmaasta pystyraitaisesta kuorestaan. Nuoren raidan kuori on kuitenkin vielä sileä, vihertävänharmaa ja kiilloton. Lehdet: Raidan lehdet ovat paksut, soikeat, kierteiset ja noin 6-10 cm pitkät. Alapuolelta ne ovat harmaakarvaiset. Kukinta: Raita kukkii keväällä (IV V). Silloin hyönteispölytteinen raita näkyy selvästi lehdettömien puiden joukosta. Levinnäisyys Suomessa: Raitaa tavataan koko Suomessa. Puuta esiintyy runsaasti etenkin Järvi-Suomessa. Elinympäristö: Kasvupaikkanaan raita suosii tuoreiden ravinteisten kangasmetsien kosteita painanteita, metsän ja suon välisiä vyöhykkeitä, ojanpenkkoja, rantoja, tienpientareita ja niittyjä. Antti Saraja / leuku.fi

9 ToIMINTAA luonnonsuojelija 1/ Liisa Hulkko Uusi norppahallitus aloitti työnsä Suomen luonnonsuojeliiton uusi liittohallitus aloitti toimintansa tammikuussa. Hallituksessa on ilahduttavasti niin uusia kasvoja kuin vanhoja konkareitakin. 12-jäsenisen hallituksen puheenjohtajana jatkaa FT Risto Sulkava Keuruulta. Hallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Tarja Heikkonen Riihimäeltä. Harva jäsen taitaa edes tietää, että Luonnonsuojeluliiton monien päätösten takana käydään innokasta keskustelua, niin nokakkain kuin hallituksen sähköpostissa, tuore varapuheenjohtaja Tarja Heikkonen pohtii. Liittohallituksen valitsee 25-jäseninen liittovaltuusto, jossa koko maa on edustettuna. Hallituksessa päätetään niin isoista kampanjoista, yritysyhteistyökuvioista kuin budjetistakin. Hallitus valitsee myös työntekijät pidempiin työsuhteisiin. Hieno piirre on se, että liitto on erittäin arvostettu työpaikkana. Joskus olemme hukkua hakemuksiin. Kampanjoihin ja sijaisuuksiin on siis tarjolla osaavaa ja ammattitaitoista väkeä. Liittohallitus on asettanut erilaisia valiokuntia suunnittelemaan ja toteuttamaan hallituksen päätöksiä. Näitä ovat järjestö-, luonnonsuojelu-, ympäristönsuojelu-, talous- ja viestintävaliokunta. Osa valiokunnista muutettiin toimikunniksi ja nopealiikkeisemmiksi toimintaryhmiksi. Uutta on myös, että hallituksen jäsenet vetävät itse tästä lähtien valiokuntia. Se lisää tiedonkulkua hallituksen, työntekijöiden ja aktiivien välillä. Hallitus on yleensä kokoontunut Helsingin keskustoimistossa, mutta viime vuosina on tullut tavaksi kokoontua myös jonkun liiton päätapahtuman kuten norppa- tai ydinvoimamielenosoitusten paikkakunnilla. Liittohallitus on siis onnistunut jopa vähän jalkautumaan ja tulemaan tutuksi paikallistason toimijoille, Tarja Heikkonen iloitsee. Se on tärkeää, sillä paikallinen toiminta on edelleen liiton kivijalka, jota piirit ja tämä norppahallituskin yrittävät päätöksillään tukea. Olen ylpeä teistä vapaaehtoisista toimijoista ympäri maata! Luonnonsuojeluliiton ylin päättävä elin on 73 edustajan liittokokous, joka kokoontuu kolmen vuoden välein. Liittokokous vahvistaa liiton pitkän aikavälin tavoiteohjelman. Käynnissä oleva liiton tulevaisuustyön tulokset käsitellään seuraavassa liittokokouksessa Kuvassa Luonnonsuojeluliiton hallitus vuonna Takarivissä vasemmalta oikealle: Vesa Luhta, Tuire Laurinolli, Sini Harkki, liittovaltuuston puheenjohtaja Markku Kuortti, Hanna-Kaisa Hellsten (varajäsen, uusi), Riku Cajander (varajäsen), Risto Sulkava (puheenjohtaja), ja Pertti Sundqvist. Eturivissä vasemmalta: Tarja Heikkonen (varapuheenjohtaja), Nelly Rontti, Katja Viberg (uusi), Heli Jutila (uusi) ja Helvi Heinonen-Tanski (uusi). Kiitos tuesta! Yhä useammassa yrityksessä päätöksiä ohjaa vastuu luonnosta ja elinympäristöstä. Kymmenet ovat jo liittyneet Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusyrityksiksi. Lämmin kiitos antamastanne tuesta vuonna 2009! Toivotamme myös uudet tukijat tervetulleiksi joukkoomme. Luonnonsuojeluliiton jäsenyys on kannanotto luonnon puolesta. Kannatusyritysten jäsenmaksut käytetään ajankohtaiseen toimintaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistämiseksi. Kannatusyritys saa: f Suomen Luonto- ja Luonnonsuojelija -lehtien vuosikerrat f Kannatusyritysilmoituksen molempiin lehtiin f Yrityksen yhteystiedot SLL:n verkkosivuille ja linkin yrityksen omille verkkosivuille Lisätietoja saa järjestösihteeri Heini Jalavalta, p. (09) tai sekä osoitteesta Tervetuloa luonnon puolelle! Kuvan kuutti on menettänyt suojan talvipesän romahdettua. Edessä on vielä kevät: joka toinen kuutti hukkuu kalastajan verkkoihin. Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää kaikkia niitä suomalaisia, jotka ovat tukeneet saimaannorpan suojelutyötä. Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusyritykset 2009 Aalto Oy Arkkitehtiyhtymä A6 Oy Cafe Engel Oy Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy Ekogen Oy EuroNet Trading Footprinte Oy Genencor International Oy Hangon tehdas Hagson - Provitek Oy Hiskinmäen Eläinsairaala Oy InDomo Oy Innato Oy Ltd Jyväskylän messut Oy Kesko Oyj Kielotien Hammaslääkäriasema Oy Kon-Tiki Tours Oy Kotka Maretarium Oy Kuusakoski Oy Lassila & Tikanoja Oyj Lindström Oy Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Macpine Oy Mainostoimisto Media M1 Metsäpalvelu Päivinen Mikebon Oy NorppaArt Oy Gardenia-Helsinki Ab Pertinax Oy Ab Raisio Yhtymä Riihimäen Messut Oy Sirkka Experience Sissy Oy SOK Stora Enso Oyj Stratec Medical Oy Suomen Lähikauppa Oy Suomen Palautuspakkaus Oy Synthes Oy Tampereen Kalastusväline Oy Tapiola-ryhmä Teo-Pal Oy Ab Turotim Oy Uulatuote Oy Vari Oy Venealan Keskusliitto Finnboat Ry Väritukku Oy Waterix Oy YAP Oy Kiitos Luonnonsuojeluliiton metsäkampanjan tukijoille. Vuonna 2009 lahjoitusvaroilla paikallistettiin yli 3000 hehtaaria luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä ja edistettiin niiden suojelua. Työ jatkuu vuonna

10 10 luonnonsuojelija 1/2010 ToIMINTAA tekstit Liisa Hulkko Uusia työntekijöitä teksti Milla Aalto kuva Markku Lähdesmäki Venla aloitti ilmastovastaavan työt YTM Venla Virkamäki, 27, aloitti vuodenvaihteen jälkeen työt SLL:n ilmastovastaavana. Tampereelta kotoisin oleva Venla on opiskellut kansainvälistä politiikkaa ja työskennellyt Euroopan parlamentissa, parlamentaarikko Riitta Myllerin valiokunta-avustajana. Työ tarjosi hyvän näköalapaikan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja ympäristö- ja ilmastolainsäädäntöön, hän kertoo. Myös Venlan järjestötausta on moninainen: hän on osallistunut niin urheiluseuran, sosialidemokraattisen nuorisoliikkeen kuin YK-yhdistyksenkin toimintaan. Venla oli myös muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston varajäsen. Ilmastovastaavan paikka SLL:ssä on minulle kuin unelmien täyttymys. Oli itsestään selvää, että hakisin paikkaa, kun näin työnhakuilmoituksen, Venla kertoo. Näen ilmastonmuutoksen valtavana uhkana ja haluan olla mukana tekemässä tärkeää vaikuttamistyötä niiden keinojen löytämiseksi ja esittämiseksi, millä haasteeseen voidaan vastata. On erityisen hienoa päästä tekemään töitä SLL:n asiantuntevan tiimin kanssa. Ilmastovastaavan työtehtäviin kuuluu erityisesti EU:n ja kotimaan ilmastopolitiikkaan vaikuttaminen sekä liiton oma ilmastotoiminta. Työhön kuuluu niin vaikuttamista lainsäädäntöön, tiedottamista sekä paikallis- ja aluetoiminnan aktivoimista. Venla kuvaa itseään aktiiviseksi, sosiaaliseksi ja uteliaaksi. Minussa on myös sekä Sini vastaa metsiensuojelusta LuK Sini Eräjää, 26, työskentelee vs. metsäasiantuntijana Harri Höltän opintovapaan ajan. Ympäristöjärjestötyö on Sinille tuttua. Hän työskenteli viime vuoden Kotkankadun toimistolla kansainvälisen Taiga Rescue Network -verkoston koordinaattorina. Lisäksi Sini on muun muassa Luonto-Liiton pitkäaikainen aktiivi ja järjestöjen ilmastosivujen ilmasto.orgin toimitussihteeri. Sinille on tärkeää saada tehdä omien arvojensa mukaista työtä. Ympäristökysymyksistä metsien suojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat tärkeimpiä. Työskentely kansainvälisemmissä hommissa vahvisti entisestään tunnetta omien pohjoisten metsiemme suojelutyön tärkeydestä. Trooppiset metsät tuntuvat olevan huomion keskipiste kansainvälisillä areenoilla tällä hetkellä, Sini miettii. Metsäasiantuntija vastaa SLL:n metsiensuojelutyön koordinoinnista ja toteuttamisesta sekä jonkin verran myös soidensuojelukysymyksistä. Kuumia teemoja tänä vuonna tulevat olemaan ainakin METSO-ohjelman toteutus, Metsähallituksen uudistaminen, metsänhoidon monipuolistaminen ja metsien asema ilmastonmuutoksen torjunnassa, Sini luettelee tulevia haasteitaan. Sini kuvaa itseään järjestelmälliseksi ja käytännölliseksi. Ehkä voisin sanoa myös olevani ennakkoluuloton, ja tykkään isoista haasteista ja pienistä seikkailuista, ne pitävät virkeänä. Olen hyvä keksimään itselleni tekemistä, enkä osaa kovin hyvin loikoilla. ripaus idealismia että ripaus kyynisyyttä. Aina tilanteesta ja ajasta riippuu kumpi on voitolla, hän punnitsee. Venla kertoo olevansa myös feministi, ja muistuttaa tarkoittavansa sillä kaikkien yksilöiden tasa-arvoa. Olisi hienoa, että yhteiskuntana oppisimme arvostamaan ainutlaatuisia yksilöitä, emmekä pyrkisi niin kovasti lokeroimaan sukupuolen, uskonnon tai värin kautta. Vapaa-ajalla Venlan voi löytää lenkkipolulta. Helsingin ja Ahvenanmaan puolimaratonit kuuluvat jokavuotiseen ohjelmaan. Ystävien ja perheen lisäksi yksi paras osa Suomeen paluuta on pääsy kunnon lenkkipoluille metsän siimekseen. Venlan tavoittaa numerosta (09) sekä sähköpostitse osoitteella Vapaa-ajallaankaan Sini ei ole paikoillaan: Tykkään liikkua, erityisesti eteläamerikkalaisten rytmien tahdissa tai ulkona, ja olla hyvässä seurassa. Pyöräilen paljon ja tänä talvena löysin uudestaan hiihdon, kun on kerrankin Helsingissäkin jotain, jonka päällä hiihtää. Sini kertoo löytäneensä luontoon itse, hänen luontosuhteensa ei ole siis peräisin esimerkiksi perheestä. Paitsi että olen suuri luonnon kauneuden ja ihmeiden ihailija, olen myös varsin pragmaattinen luonnon suhteen ja näen luonnonsuojelun oman lajimme selviytymisen edellytyksenä. Ja oman lajin hengissäpitämiseenhän meidät on ohjelmoitu, eikö? Sini kysyy pilke silmäkulmassaan. Sinin tavoittaa numerosta (09) sekä sähköpostitse osoitteella Luonto valloittaa kirjastoissa Luonnonsuojeluliiton järjestämää valtakunnallista Luonto- ja ympäristöviikkoa vietetään viikolla 7. Mukana on ennätyksellisesti lähes 140 kirjastoa. Viikon aikana kymmenissä kirjastoissa jaetaan tietoa luonto- ja ympäristöasioista, luonnonharrastusmahdollisuuksista sekä liiton, paikallisyhdistysten ja piirien toiminnasta. Teemana on tänä vuonna lähiluonto. Lähiluontoa tulisi suojella ja hoitaa oikealla tavalla. Pihat, lähimetsät ja niityt ovat ihmisille tärkeitä virkistyspaikkoja, jotka tarjoavat myös monille eläimille ja kasveille elinpiirin, sanoo liiton järjestöpäällikkö Tarja Ketola. Vesi hallitsee Kotkan seudulla merenranta ja jokialueet kuuluvat monen lähiluontoon. Saaristosta ja Kymijoesta onkin muotoutumassa teemaviikon näyttely Otsolan lähikirjastoon. Saamme myös kuulla tarinan rakkaudesta saaristoon ja lapset ovat tervetulleita piirtämään rakkaimman luontokohteensa, kertoo Tarja Kemppainen Meri-Kymen Luonto ry:stä. Talvimaisema hurmaa Imatran pääkirjastossa kokemukset teemaviikosta ovat hyviä, ja siihen osallistuminen on muodostunut jo Kirjasto tarjoaa yhdistyksille hyvät tilat ja kohtaamispaikat. perinteeksi. Yhteistyötä Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa tehdään tiiviisti teemaviikolla sekä muutenkin. Kun yhdistys on aktiivinen, kirjasto tarjoaa hyvät tilat ja kohtaamispaikan. Omaa tarjontaamme erilaiset tapahtumat puolestaan rikastuttavat, sanoo kirjastonjohtaja Marja Huuhtanen. Tänä vuonna Imatralla suunnitellaan luontokuvanäyttelyä. Esille Luonto- ja ympäristöviikko 2010 Vietetään kirjastoissa ma la Teemana lähiluonto, yksi SLL:n LUMO2010- vuoden pääteemoista. Järjestäjänä SLL yhteistyötyössä Suomen kirjastoseuran, Luonto-Liiton ja JOY:n kanssa Viikolla jaetaan luonto- ja lähiluontoaiheisia materiaaleja kaiken ikäisille sekä järjestetään satutuokioita perheen pienimmille. Yhdistykset voivat kertoa omasta toiminnastaan ja järjestää lähiluontoon liittyvää ohjelmaa Kirjastot voivat koota esimerkiksi näyttelyn lähiluontoteemaan sopivista kirjoista. Mukana olevat kirjastot on listattu verkkosivuille halutaan talvisia valokuvia, jotka kertovat menetyksistämme lähiluonnossa, jos lämpenevä ilmasto vie oikeat talvemme. Olemme pyytäneet imatralaisilta monipuolisia valokuvia asuinseudustaan. Luontoa voi ajatella laajasti, taajamaluontoa ja ihmisen toiminnan vaikutuksia miettien, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen. Näyttelyn lisäksi pääkirjastossa on luvassa videoesityksiä, nukketeatteria sekä kirjanvaihtotori. Yhteistyö kantaa Nuorisojärjestö Luonto-Liitto on ollut teemaviikolla mukana alusta lähtien. Samoin Suomen kirjastoseura, jonka kanssa yhteistyöhön päädyttiin monista syistä. Jo kirjastojen toimintaidea, lainaaminen, on hyvä esimerkki ekologisuudesta. Lisäksi kirjastoilla on tärkeä merkitys tiedonvälittäjinä ja verkostoina. Tänä vuonna uutena yhteistyökumppanina on Suomen kotiseutuliiton organisoiman JOY Jokaisen Oma Ympäristö Kulttuuriympäristökampanja 2010, joka jakaa tietoa arvokkaista kulttuuriympäristöistämme.

11 ToIMINTAA luonnonsuojelija 1/ ympäri maata teksti Liisa Hulkko l Tampere: Hyvä lehti aktivoi lukijoitaan Osa Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksistä toimittaa omaa yhdistyslehteään. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys sai innostettua remmiin mukaan ammattitoimittajan ja graafikon. Menin Tysyn syyskokoukseen kuulostelemaan, mitä vapaaehtoistyötä järjestössä voisi tehdä. Olen ammatiltani toimittaja, ja mietin, että voisi olla mukavaa ideoida ja toteuttaa järjestölehteen sisältöä. Sitä se on ollutkin, Tampereen Seudun Luonto lehden päätoimittajan pestiä hoitanut Outi Tehomaa kertoo. Hyvä lehti aktivoi lukijoitaan Tehomaan mielestä hyvä järjestölehti välittää jäsenille tietoa yhdistyksen tapahtumista, luo yhteishenkeä sekä tietoa siitä, että jotain tapahtuu. Hienoa olisi, jos se onnistuisi innostamaan lukijoita toimimaan, kuten vaikkapa perustamaan oman perhospuutarhan tai lähtemään sieniretkelle. Yhdistyksen perhospuutarhakilpailu on hyvä esimerkki onnistuneesta aktivoinnista. Lehtijuttu isoine kuvineen sekä puutarhaharrastajille, perhosseuroille ja siirtolapuutarhoihin levitetyt mainokset innostivat ihmisiä mukaan kilpailuun. Onnistunut kilpailu toteutetaan uudestaan tänä vuonna. Toimitustyön ilot ja haasteet Lehden tekeminen on innostavaa puuhaa. Hienointa on nähdä, kun juttuaihe muuttuu jutuksi. Taittovaiheessa on palkitsevaa katsoa, kun toimitetut jutut ja valokuvat ottavat tilansa sivuilta, Tehomaa kertoo. Lehteä taittaa graafisen suunnittelun opiskelija Hannele Alanko. Toisaalta lehden toimittaminen voi olla myös työlästä ja haastavaa. Lehden tekeminen vapaaehtoistyönä on hidas ja välillä arvaamatonkin prosessi. Koska avustajille ei makseta korvausta työstä, ei ole reilua myöskään vaatia tekemään työtä kovin kireässä aikataulussa. Täytyy silti kiittää avustajia, jotka ovat olleet hyvin säntillisiä. Vaikka lehden tekeminen esimerkiksi päivätyön tai opiskelun ohella voi tuntua työläältä, se kannattaa. Kiinnostava järjestölehti voi innostaa toimimaan luonnon puolesta, Outi Tehomaa innostaa. Vinkkejä yhdistyslehden toimittamiseen Tiedota jäsenistölle mahdollisuudesta osallistua lehden tekoon. Pyydä mukaan myös esimerkiksi toimittaja- ja graafikko-opiskelijoita. Sovi työnjaosta (päätoimittaja, toimituksen jäsenet, säännölliset avustajat) ja kierrätä vastuita. Vakipalstat ja juttusarjat, joilla on omat palstanpitäjänsä, helpottavat toimitustyötä. Aktivoi jäseniä mukaan toimintaan juttujen avulla. Järjestä kilpailuja, pyydä lukijoilta kuvia ja tekstejä. Yhdistyslehti ei silti ole itseisarvo: Jos innostuneita lehden tekijöitä ei ole montaa, ei yhdistyslehteen kannata uhrata voimavaroja. Yhdistyslehden sijaan voit lähestyä jäseniä myös esimerkiksi jäsenkirjeen avulla. Sähköposti on edullinen ja vaivaton tapa pitää yhteyttä. Lehden voi julkaista verkossa ja säästää näin paino- ja postikuluissa. Kansanedustajat äänestävät tänä vuonna ydinvoiman lisärakentamisesta. Ydinvoiman lisärakentaminen merkitsisi ydinsähkön vientiä ja ydinjäteongelman paisumista. Nyt on aika laittaa etusijalle turvalliset, kotimaiset ja uusiutuvat energiaratkaisut. Vaikuta kansanedustajiin tekemällä äänestyssitoumus. Sitoumuksessa lupaat ensi eduskuntavaaleissa 2011 äänestää kansanedustajaa, joka eduskunnassa äänestää uusien ydinreaktorien rakentamista vastaan, tai uutta kansanedustajaehdokasta, joka vastustaa ydinvoimaa. Kaikki sitoumuksen tehneet saavat ensi eduskuntavaalien alla tiedon siitä, ketkä kansanedustajat äänestivät ydinvoimattoman tulevaisuuden puolesta. Tee sitoumus tekstiviestillä: lähetä viesti YV Etunimi Sukunimi syntymävuosi asuinkunta numeroon (0,25 /viesti) netissä: kampanjan paikallistapahtumissa

12 12 luonnonsuojelija 1/2010 TOIMINTAA NORPAN YLÄFEMMA Liisa Hulkko Suomen luonnon monimuotoisuus lukuina Kolme LUMO-vuoden teemaa 51 % % % Lähde: Ympäristöhallinnon verkkosivut LS 2030 UUTISIA TULEVAISUUDESTA SLL:n liittokokous ensi kertaa verkossa Suomen 400 luontotyypistä 51 % on uhanalaisia. Suomen kasvi- ja eläinlajeista 1505 on uhanalaisia. Suomen eliölajista vain 35 % eli lajia tunnetaan niin hyvin, että uhanalaisuus on pystytty arvioimaan. Suomen luonnosta on hävinnyt kokonaan 186 lajia. Suomen pinta-alasta on suojeltu noin 9 % luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Palstalla esitellään Luonnonsuojelijalehden uutisia tulevaisuudesta luonnonsuojeluliitto julkaisi LUMO2010-vuoden alkajaisiksi esitteet ja verkkosivut kolmesta tärkeästä teemasta: Lumoudu lähiluonnosta: Lähiluonto on lähellä ihmistä ja sen suojeluun voi jokainen vaikuttaa. LUMO2010- vuonna herätellään suomalaisia toimimaan lähiluonnon, kuten taajamametsien, rantojen ja pienvesien puolesta. Lähiluonto on arvokasta ja ihmisten tulee vaatia laatua lähiluontoonsa. Ekosysteemipalvelut - elämän edellytys: Ekosysteemipalvelut eli luonnon palvelut ovat meille elintärkeitä. Luonnon palveluita järkevästi käyttämällä säästämme sekä rahaa että luontoa. Luonto on kansallisaarteemme ja myös kansantaloudellinen arvo. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus: Kun ilmasto lämpenee, kasvillisuusvyöhykkeiden rajat muuttuvat ja pakottavat pohjoisiin oloihimme erikoistuneet lajit väistymään. Luonnon monimuotoisuutta suojelemalla voidaan ilmastonmuutosta kuitenkin hidastaa. Esitteiden teemat esitellään myös verkkosivulla ja viereisen sivun juttusarjassa. Esitteet on julkaistu myös pdf-muodossa verkkosivuilla. Tilaa esitteitä: p. (09) Lue lisää: ( ) Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokouksessa kaikilla jäsenillä on mahdollisuus äänestää liiton puheenjohtajasta, strategiasta sekä valtuuston jäsenistä suoraan verkossa keväällä Verkossa järjestettävään kokoukseen osallistuminen ja äänioikeuden saaminen edellyttävät liiton jäsenyyttä. Tunnukset saat liiton verkkosivuilta osoitteesta Luonnonsuojeluliitto on yksi harvoista yhdistyksistä, jotka ovat hyödyntäneet täysimääräisesti uuden yhdistyslain mahdollisuudet toimia sähköisesti. Esimerkiksi liiton valtuuston päätöksenteko toimii täysin verkkopohjaisesti. Tämä mahdollistaa sen, että vuosittaisissa tapaamisissa keskitytään yhdessäoloon ja luontoretkiin. Verkkopohjainen päätöksentekomalli on viety myös moniin piireihin ja paikallisyhdistyksiin. Niiden toiminta uudistusten myötä on herännyt aivan uuteen kukoistukseen. Yhdistyksen kokouksen järjestäminen verkossa tuli mahdolliseksi jo vuonna 2010 uudistetussa yhdistyslaissa. Harva perinteinen yhdistys on kuitenkaan ottanut käyttöön täysin verkkopohjaista päätöksentekojärjestelmää samassa laajuudessa kuin Luonnonsuojeluliitto. SLL vastustaa kauppojen aukiolojen laajentamista ( ) Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa kauppojen aukiolojen laajentamista kolmeen päivään viikossa. Luonnonvaraministeri Puumalan lakiesitys kauppojen aukiolojen laajentamisesta on Luonnonsuojeluliiton mielestä luonnonvarojen kulutusta säätelevän Pekingin luonnonvarasopimuksen hengen vastainen. Vuodesta 2015 lähtien kauppojen aukioloja on rajoitettu kansainvälisesti tiukalla sääntelyllä. Samoihin aikoihin myös kaupan keskusliikkeet määrättiin kartellilainsäädännön vastaiseksi. Kymmenen vuoden siirtymäajan myötä aukioloja on rajoitettu kahteen päivään viikossa siten, että kauppa voi olla auki päivässä vain viisi tuntia. Hallituksen esityksen mukaan kaupat voisivat olla auki kolmena päivänä viikossa kuusi tuntia kerrallaan. Luonnonsuojeluliiton mukaan muutos olisi omiaan lisäämään luonnonvarojen turhaa kulutusta. Miltä PAKKANEN näyttää? Pakkanen on yksi Suomen luonnon erityispiirteistä. Kylmyyden ansiosta monissa suomalaisissa talvisissa luontokuvissa on omanlaisensa tunnelma. Lämpötila vaikuttaa lumen ja jään lisäksi ilman kosteuteen ja optisiin ominaisuuksiin. Suomalaisten suhde pakkaseen ei ole yksioikoinen: toisaalta sitä rakastetaan, toisaalta se aiheuttaa ongelmia. LUMO-vuoden aikana Ikkuna Suomen luontoon -sivustolla järjestetään useita valokuvakilpailuja. Sarjan aloittaa kisa, jolla on yksinkertainen otsikko: Pakkanen. Kisa on käynnissä helmikuun loppuun asti. Osallistuminen vaatii ikkunasuomenluontoon.fi -sivustolle rekisteröitymisen, josta löytyy ohjeet kuvien lähettämiseen. Kilpailun tuomaroi kokenut luontokuvaaja Hannu Hautala. Ikkuna Suomen luontoon on Suomen luonnonsuojeluliiton ylläpitämä luontosivusto. Käyttäjät voivat lähettää sinne luontokuviaan, saada tunnistusapua muilta käyttäjiltä tai osallistua keskusteluun. Pakkanen on huurruttanut heinät pitsiverhollaan. Tuomas Aivelo Gun-Britt Väänänen / Ikkunasuomenluontoon.fi

13 LUMO2010 luonnonsuojelija 1/ teksti Hannele Ahponen kuva Paavo Hamunen / Kuvaliiteri Ilmasto muuttuu nopeasti, luonto sopeutuu hitaasti s a r j a n os a 1 / 6 Ilmastonmuutoksen myötä kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät kohti pohjoista. Minne naali muuttaa elinympäristöjen muuttuessa? Luonnonsuojeluliitto esittää Metsiä ja soita tulee säilyttää hiilivarastoina. Turpeen kaivuu ja poltto tulee lopettaa ilmastopäästöjen hillitsemiseksi ja suoluonnon suojelemiseksi. Vesistöjen kunnostusta on lisättävä. Rantavyöhykkeet, kosteikot ja suot pidättävät vettä ja auttavat sopeutumaan ilmaston ääriolosuhteisiin kuten tulviin ja kuiviin kausiin. Maatalousluonnon perinnöllistä monimuotoisuutta tulee vaalia esimerkiksi suojelemalla perinnelajeja muuttuvien ilmasto-olojen varalta. Luontoa autetaan sopeutumaan kattavalla suojelualueiden verkostolla, elinympäristöjen ennallistamisella ja luontoarvot huomioivalla metsänhoidolla. Yhtenäisiä luonnonalueita ja ekologisia verkostoja tulee suojella lajien levittäytymisen mahdollistamiseksi ilmaston muuttuessa. Uusiutuvia energiamuotoja käytetään kestävällä tavalla luontovaikutukset huomioiden (aurinko, tuuli, vesi, biomassa). Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos kietoutuvat yhteen. Samoilla toimilla voidaan sekä suojella luontoa että hidastaa ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ruokkivat toinen toistaan. Tällä hetkellä ilmasto muuttuu nopeasti ja jos mitään ei tehdä, vauhti tulee vain kiihtymään. Useimmat elinympäristöt eivät ehdi sopeutua muutokseen. Mikäli maailman keskilämpötila nousee 2 3 astetta tällä vuosisadalla, arviolta prosenttia maailman eliölajeista katoaa. Sopeutumista hankaloittaa se, että ihminen on pirstonut ilmastopakolaisille sopivia elinympäristöjä. Maatalousalueella, taajamissa tai talousmetsässä useimmat lajit eivät löydä uusia elinalueita. Luonnon monimuotoisuuden kadolle on vaikea arvioida romahduspistettä, jonka jälkeen on mahdotonta palata entiseen, pohtii Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Mutta mitä vähemmän lajeja on, sitä vaikeampaa luonnolle on toipua muutoksista. Ekosysteemin vastustuskyky heikkenee, kun sukupuuttoon kuolleiden lajien tilalle ei löydy enää korvaavia lajeja. Keinotekoiset, vähälajiset ekosysteemit kuten Arizonan Biosfääri2 eivät ole toimineet. Pohjoinen luonto vaarassa Monet pohjoisen eläimet ovat riippuvaisia lumesta ja jäästä. Vähälumiset talvet voivat hävittää esimerkiksi uhanalaisen rupiliskon elinympäristöt: lammet saattavat kuivua kokonaan. Saimaannorpan SUOMEN KASVILLISUUS- VYÖHYKKEET Pohjoisboreaalinen Keskiboreaalinen Hemiboreaalinen Eteläboreaalinen Pohjoisten alueiden kasveille ja eläimille sopivat elinalueet kutistuvat tai katoavat, kun Suomen kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät ilmastonmuutoksen vuoksi pohjoista kohti. ja itämerennorpan pesintä on jo vaikeutunut jäiden käydessä vähiin keväisin. Lämpimät jaksot talvella saattavat myös purkaa puiden talvilevon, eivätkä ne kestä seuraavaa pakkasjaksoa. Äärioloihin sopeutuneet lajit menettävät kilpailuetunsa ilmaston lämmetessä. Esimerkiksi naali eli napakettu on joutunut ahtaalle etelästä levittäytyneen ketun vallatessa siltä elinalueita. Metsäjänikset, riekot ja muut lajit, jotka vaihtavat suojaväriään päivän pituuden perusteella, ovat valkoisissa talviasuissaan helppoja saaliita lumipeitteen sulaessa entistä aiemmin. Pohjoisten alueiden kasveille ja eläimille sopivat elinalueet kutistuvat tai katoavat ilmastovyöhykkeiden siirtyessä kohti napoja. Suomessa havumetsä- ja tunturilajisto ajautuu Jäämerta kohti kun ilmasto lämpenee, Risto Sulkava toteaa. Talvien lämpeneminen lisää myös tuholaisten sekä kasvi- ja sienitautien esiintymistä. Luonto auttaa sopeutumaan Parhaat mahdollisuudet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on monimuotoisilla, luonnontilaisilla ja toimivilla ekosysteemeillä. Ne toipuvat tuhoista parhaiten ja pystyvät ylläpitämään tarjoamiaan ekosysteemipalveluja kuten hiilen sidontaa ja tulvien torjuntaa. Esimerkiksi metsämme ovat luonnontilaisen kaltaisina ja monimuotoisina vastustuskykyisempiä uusille tuholaisille ja metsäpaloille. Lisäksi on tärkeää, että meillä on tarjota yhtenäisten luonnonalueiden verkosto myös niille lajeille, jotka joutuvat siirtymään maahamme eteläisemmiltä alueilta. Suomessa tulisi luopua turpeen nostosta ja poltosta sekä lopettaa vanhojen metsien hakkuut, sanoo Risto Sulkava. Näiden hiiltä sitovien ja varastoivien ekosysteemien suojelu on ykköskeino, jolla hidastetaan ilmastonmuutosta, helpotetaan siihen sopeutumista ja suojellaan luonnon monimuotoisuutta. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa yksi isoimmista kysymyksistä oli metsien hiilinielujen laskeminen, mutta siinäkään ei vielä päästy ratkaisuun, kertoo ilmastovastaava Venla Virkamäki Luonnonsuojeluliitosta. Jo nyt Kioton ilmastosopimukseen on kirjattu, että maankäyttö- ja metsätaloussektorien hiilinieluja tulee suojella ja ne voidaan rajoitetusti laskea hyödyiksi päästöraportoinnissa. Virkamäen mukaan kokouksessa oli positiivista poliittinen sitoutuminen REDD+ -mekanismiin, joka liittyy kehitysmaiden metsäkadon estämiseen ja metsien kunnon heikkenemisen torjumiseen. Tänä vuonna Luonnonsuojeluliitto nostaa esille erityisesti soiden ja metsien käytön kysymyksiä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi sitovan ilmastolain saaminen Suomeen olisi tärkeää, painottaa Virkamäki.

14 14 luonnonsuojelija 1/2010 TEKIJÄ&NÄKIJÄ teksti Jarmo Pasanen kuvat Mikko Käkelä Lajinsa huippuja Luonnon monimuotoisuus ei ole sanahelinää vaan ihmisen elinehto, akatemiaprofessori Ilkka Hanski sanoo. Ilkka Hanskille ovat tuttuja niin suomalaiset kedot kuin afrikkalaiset sademetsät. Viikin Gardenian puutarha antaa ripauksen tropiikin tunnelmaa.

15 TEKIJÄ&NÄKIJÄ luonnonsuojelija 1/ Kun puhutaan suomalaisesta huippututkimuksesta, monille nousee ensiksi mieleen teknologia. Poliitikot ja bisnesmiehet peräänkuuluttavat vähän väliä vempainta, joka sinkauttaisi Suomen kansantalouden nousevalle radalle. Mutta arvokasta tutkimusta tehdään onneksi muillakin aloilla. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski, 56, johtaa Helsingin yliopistossa toimivaa metapopulaatiobiologian huippuyksikköä. Mitä ihmeen salatiedettä on metapopulaatiobiologia? No, salatiedettä ei ainakaan, sillä siinä ollaan tekemisissä hyvin konkreettisten asioiden kanssa, Hanski sanoo. Metapopulaatiolla tarkoitetaan useiden saman lajin populaatioiden muodostamaa verkostoa. Metapopulaatiobiologiassa tutkitaan lajeja ja ekosysteemejä pirstoutuneissa elinympäristöissä. Ihmistoiminnan myötä useat eliölajit puristuvat yhä ahtaammille alueille; siinä mielessä ala on vahvasti kiinni nykyongelmissa, Hanski selvittää. Metapopulaatiobiologiaan liittyy hänen mukaansa kiinteästi käsitys luonnon monimuotoisuudesta. Ihmisen omien elinehtojen kannalta monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää. Vaikka emme vielä tuntisikaan kaikkia luonnon mekanismeja, on syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta ja koettaa ylläpitää luonto nykytilassa. Se, mitä lajien välisistä vuorovaikutuksista luonnossa tiedetään, antaa kyllä aihetta huolestua. Jatkuva kasvatus Ilkka Hanskia pidetään yhtenä kansainvälisesti arvostetuimpana ekologian asiantuntijana. Hän on kirjoittanut 1970-luvulta lähtien yli 200 tieteellistä artikkelia. Hanski osallistuu myös uutterasti julkiseen keskusteluun, ja häneltä on ilmestynyt useita teoksia, joissa esitellään kansantajuisesti luonnon monimuotoisuuden kysymyksiä. Tutkijan velvollisuus on tuoda tietoa kansalaisten ja myös poliittisten päättäjien ulottuville. On sitten heidän asiansa, miten he tuota tietoa käyttävät, hän arvioi. Suomessa puhe monimuotoisuudesta liittyy usein metsiensuojeluun. Kun maksimaaliseen puuntuotantoon tähtäävällä metsätaloudella on vahva asema, monimuotoisuuden vaatimuksille ei ole aina löytynyt ymmärrystä. Nykyinen aukkohakkuille ja maaperän muokkaukselle perustuva metsänhoito on lajiston kannalta tuhoisaa, Hanski sanoo. Hän esittää vaihtoehdoksi jatkuvaa kasvatusta eli poimintahakkuita ja metsän luontaista uudistumista. Tehometsätalous ei ole puhtaasti taloudellisestikaan viisasta, jos asiaa tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi Lapin 200-vuotiaiden tai jopa vanhempien luonnonmetsien hakkaaminen paperi- tai sellutehtaille on silkkaa pääoman tuhlausta. Ja muokatussa puupellossa nopeasti kasvatettu puu on laadultaan huonoa. Hitaasti kasvanut puu olisi erinomaista huonekalu- tai rakennusmateriaalia. Nyt on meneillään kuudes sukupuuttoaalto, mikä johtuu pääasiassa yhden lajin, eli ihmisen toiminnasta. Etelä-Suomen metsät Meillä jupakoidaan jatkuvasti myös siitä, miten iso pinta-ala Suomen metsistä pitäisi suojella. Siihen on mahdotonta vastata yksiselitteisellä luvulla. Yleisesti ottaen tarvitaan kuitenkin laajoja yhtenäisiä suojelualueita, jotta lajisto kokonaisudessaan säilyisi. Suurten metsänomistajien, kuten valtion, kuntien ja metsäfirmojen, soisi ottavan enemmän vastuuta, Ilkka Hanski sanoo. Metsiensuojelua ei myöskään voida keskittää vain tietylle kasvillisuusvyöhykkeelle, jokaisen lajisto kun on omanlaisensa. Hanskin mukaan ei olisi liioittelua, jos 10 prosenttia Etelä-Suomen metsien pinta-alasta suojeltaisiin. Koska etelän metsät ovat enimmäkseen yksityisomistuksessa, se edellyttäisi valtiolta metsänomistajille maksettavien suojelukorvausten tuntuvaa lisäystä. Nykyisestä metsälaista löytyy pykälä avainbiotooppien eli erityisen arvokkaiden luontokohteiden suojelusta. Hanski pitää sen merkitystä kuitenkin vähäisenä. Uhanalaisille lajeille ei ole juuri hyötyä, jos hyvin pienialaiset yksittäiset esiintymät jätetään koskematta, jos metsämaisema kokonaisuudessaan on lajeille epäedullinen. Täysin turhiksi avainbiotooppeja ei voi sanoa, mutta uhanalaisten lajien elinvoimaisuutta niillä ei voi turvata. Kirjoituksia saarilta Metapopulaatiobiologia ei ole pelkkää suomalaisen metsäluonnon seulomista. Tiede on kuljettanut Ilkka Hanskia jahtaamaan niin Borneon ja Madagaskarin sademetsien lantakuoriaisia kuin Grönlannin kaulussopuleja. Pari vuotta sitten hän kirjoitti tutkimuksistaan teoksen Viestejä saarilta. Saaret ovat kiinnostavia paikkoja, koska ainakin osa niiden eliöstöä on vääjäämättä jossakin määrin eristynyt. Saaret innoittivat aikanaan jo Charles Darwinia. Ensimmäiset saaritutkimuksensa Hanski teki 14-vuotiaana vuonna Hän laski Virolahdella, itäisen Suomenlahden rannikolla, sijaitsevan pienen Haminanluodon pesimälinnut. Hän uusi laskennan poikansa kanssa vuonna Lajeja oli likipitäen saman verran, mutta lintujen lukumäärä oli suurempi. Haminanluodon lintulaskennat olivat harrastusta, mutta joitain kiinnostavia asioita niistäkin voi päätellä. Lintujen suurempi lukumäärä tuolla luodolla saattaa johtua siitä, että nykyisin niitä ei häiritä kuten vielä luvulla, Hanski pohtii. Kansainvälisesti suurimman huomion Ilkka Hanskin tutkimushankkeista ovat saaneet Ahvenanmaalla tehdyt tutkimukset täpläverkkoperhosista. Hanke käynnistyi 1990-luvun alussa, kun halusin selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat täpläverkkoperhosen esiintymiseen ominaisuuksiltaan erilaisissa ketoverkostoissa. Vuosien mittaan täpläverkkoperhosesta on kerätty niin paljon aineistoa, että tulosten avulla on kyetty rakentamaan matemaattisia malleja, jotka lisäävät yleisellä tasolla ymmärrystä elinympäristöjen pirstoutumisen ekologisista, geneettisistä ja evolutiivisista seurauksista. Dinosaurus, ihminen ja tupajumi Luonnon monimuotoisuuden vaalijat törmäävät toisinaan kyynisiin näkemyksiin. Mitäs siitä, jos lajeja häviää, on niitä hävinnyt aina ennenkin. Yhden eliölajin elinikä on miljoonasta kymmeneen miljoonaan vuotta, missä ajassa se muuttuu toiseksi lajiksi tai häviää kokonaan tämä on osa luonnon dynamiikkaa. Hävinnyt laji ei tule takaisin. Joskus lajien sukupuuttonopeus on kiihtynyt, kuten 65 miljoonaan vuotta sitten, jolloin maapalloon törmäsi iso asteroidi. Tästä seuranneessa sukupuuttoaallossa hävisivät muun muassa dinosaurukset. Nyt on meneillään kuudes sukupuuttoaalto, mikä johtuu pääasiassa yhden lajin eli ihmisen toiminnasta, Ilkka Hanski kertoo. Mutta onko ihminen lopulta muita lajeja kummempi, eikö se joudakin menemään, jos ei ymmärrä omaa parastaan? Noin sanovat ne, jotka eivät itse yleensä luonnosta piittaa. Useimmat lienevät sitä mieltä, että ihmisen menestyminen on tärkeää. Entäs muut lajit? Nykyinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö saavutti kymmenisen vuotta sitten suurta suosiota, kun hän tokaisi, että pitääkö jokainen torakka ja tupajumikin suojella. Yhden yksittäisen lajin häviäminen tuskin vie perikatoon, mutta on vaarallista ryhtyä luokittelemaan lajeja hyödyllisiin ja hyödyttömiin. Toiset ovat ekosysteemien toiminnan kannalta ehkä tärkeämpiä kuin toiset, mutta on mahdotonta tietää varmasti, mitä lajien häviämisestä seuraa, etenkin kun ympäristöolot ovat muuttumassa. Yksi keskeinen monimuotoisuutta uhkaava tekijä on ilmastonmuutos. On selviä viitteitä siitä, että lajisto siirtyy pohjoisemmaksi. Tiettyyn elinympäristöön erikoistuneet lajit ovat suuressa vaarassa hävitä, koska niiden mahdollisuus siirtyä ilmaston lämmetessä on vähäinen. Sen sijaan isokokoiset eläinlajit ovat yleensä hyviä sopeutumaan, ja monet niistä menestyvät hyvin, jos niitä ei vainota, Hanski sanoo. Nurmikot rehottamaan! Ilkka Hanskin kiinnostus luontoon virisi alle 10-vuotiaana. Perhos- ja lintuhavainnot on merkitty tarkasti päiväkirjoihin. Biologin ura siinteli mielessä itsestään selvänä. Hän kuului Tampereella myös koulun luontokerhoon, jotka olivat 1960-luvulla voimissaan. Nykyisin luontokerhot ovat hiipuneet. On varmaan monia syitä, miksi biologian opiskelijoiden luonnontuntemus on vuosi vuodelta heikentynyt. Luontokerhojen häviäminen voi olla yksi syy. Ekologian sijasta nykybiologit ovat myös suuntautuneet enemmän molekyylibiologiaan, Hanski pohtii. Vaikka metapopulaatiobiologia särähtää jokamiehen korvassa pelottavan vaikeatajuiselta, Hanski muistuttaa, ettei se ole salatiedettä. Jännittävät tutkimuskentät löytyvät lähempää kuin uskommekaan. Omakotitalojen pihapiirit saattavat olla yllättävän monien eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. Ja useista piha-alueista koostuvat teiden ja aitojen rajaamat asuinkorttelit tai kaupunginosat muodostavat tyypillisen metapopulaation. Olisi mielenkiintoista tietää, millaiset lajit menestyvät tällaisissa verkostoissa. Mutta monimuotoisuuden hupeneminen on sielläkin uhkana. Jostakin syystä ihmiset arvostavat aukeita pihoja ja lyhyeksi leikattuja nurmikoita. Liian innokas hoitaminen köyhdyttää kuitenkin pihan luontoarvoja. Jättäkää edes jokunen nurkkaus rehottamaan, Hanski toivoo. MIKÄ SUKUPUUTTOAALTO? Liisa Hulkko Sukupuuttoaallolla tarkoitetaan tapahtumaa, missä yli puolet maapallon eliölajeista kuolee sukupuuttoon geologisesti lyhyen ajan kuluessa. Ennestään tunnetaan noin 500 miljoonan vuoden ajalta viisi sukupuuttoaaltoa, joiden yhteydessä suuri osa lajeista nopeasti katosi maapallolta. Edellinen massasukupuutto tapahtui 65 miljoonaa vuotta sitten, jolloin muun muassaa dinosaurukset hävisivät. Muutos aiheutui asteroidista, joka törmäsi maapalloon. Maailmassa on parhaillaan meneillään pääosin ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto. Lajien sukupuuttonopeus on arvioiden mukaan tällä hetkellä kertaa nopeampi kuin lajien luontainen sukupuuttonopeus ja nykymenolla vauhti kiihtyy edelleen. Elinympäristöjen muutos, pirstoutuminen ja häviäminen, ylikalastus merissä, tulokaslajit sekä ympäristön saastuminen hävittävät lajeja eri puolilla maapalloa. Ilmastonmuutos kiihdyttää ilmiötä edelleen. Aaltoa ei voi enää estää, sitä voi vain koettaa hillitä. Sukupuuttonopeus (heimoa miljoonaa vuotta kohden) SUKUPUUTTOAALLOT miljoonaa vuotta sitten

16 16 luonnonsuojelija 1/2010 ELÄMÄNTAPA teksti Päivi Suihkonen kuvitus Hannele Törrö Mitä ekoruokaa tänään syötäisiin? Varmasti jokainen ekoasiota miettivä on joskus pysähtynyt kaupan ruokahyllylle pohtimaan: miten valitsen, jos haluan syödä ympäristöystävällisesti? Ei ole helppoa saada selville ruoan kaikkia ympäristövaikutuksia. Mitä sanovat Luonnonsuojelijan tuoreet panelistit? Kasvisruokaa vai sekaravintoa? Vantaalainen Annika on törmännyt valintojen vaikeuteen: Monipuolisesti toteutettuna kasvisruoka tulee kaukaa. Soijan viljely syrjäyttää sademetsän. Kasvihuoneissa kasvatettu lähiruoka kuluttaa talvella paljon energiaa. Lihatuotteiden elinkaari kuluttaa tutkitusti enemmän energiaa kuin kasvisruoka, mutta toisaalta luomukasvintuotantoa ei voi toteuttaa ilman kotieläintuotannosta saatavaa lannoitusta. Monet kannattavat kasvisruokaa ekosyistä, mutta lampaita, vuohia ja kanoja kasvattava Ilona Eurajoelta kertoo syövänsä suhteellisen paljon lihaa. Vuohet ja lampaat entisöivät laiduntaessaan hakamaata ja eläimet popsivat myös lehdeksiä, havuja ja monenlaisia tähteitä. Pidän tämäntyyppistä lihantuotantoa suhteellisen kestävänä. Leo Helsingistä on vegaani. Lisäksi suosin aina luomua ja reilua kauppaa enkä harrasta lainkaan turhaa viihdesyömistä. gisuus kulkevat käsi kädessä. Eeva Raisiosta katsoo, että ruoka-aineiden pitkät kuljetukset ja turhat käsittelyt vähentävät niiden ravintoarvoa. Hän aikoo suosia entistä enemmän ravinteikkaita luonnonkasveja. On suoranaista tuhlausta jättää käyttämättä pihassa rehottavat nokkoset ja vuohenputket. Lapsillekin maistuvat esimerkiksi nokkoskeitto ja vuohenputkenlehdillä kirjavoitetut letut, Eeva kertoo. Kaarinassa asuva Taina on innostunut tuoreravinnosta. Yhdestä ateriasta saa vähemmän kaloreita, mutta paljon enemmän ravinteita verrattuna tavalliseen ruokaan. Siten ei tule kovinkaan pian uutta 'tankkaustarvetta' siis tarvetta kuluttaa ympäristöresursseja uudelleen. Juustolakko ei pitänyt Osa panelisteista kaipaisi selkeitä merkintöjä pakkauksiin ruoan ympäristövaikutuksista. Porilaisen Päivin mielestä kuluttajan on mahdotonta arvioida tuotteiden hiili- ja vesijalanjälkiä itse. Siksi on tärkeää saada niistä tietoa. Minna Helsingistä ei puolestaan jaksaisi tiirailla hiilijalanjälkimerkkejä kaupassa. Mieluummin hän opettelee tiedostamaan ruoan ympäristövaikutusten suuret linjat. Tietoisuus hiilidioksidipäästöistä sai Minnan kokeilemaan juustolakkoa. Se kesti kaksi viikkoa. Rakastan juustoa, enkä pysty kieltäytymään siitä. Toisen juustonystävän kanssa olemme suunnitelleet yhteistä juustotonta päivää kerran viikossa tyvestä puuhun noustaan. Ekologinen on terveellistä Useat panelistit huomauttavatkin, että ruoan terveellisyys ja ekolo- Seuraavassa numerossa Oletko huolissasi kosmetiikan kemikaaleista? Hiljattain julkistetun uutisen mukaan keskivertobrittinainen käyttää ihollaan yli 500 kemikaalia päivittäin. Ongelma koskee myös miehiä, sillä kemikaaleja löytyy deodoranteista, suihkugeeleistä, parranajotuotteista ja ihan tavallisista kosteusvoiteista. Monia näistä aineista epäillään haitallisista vaikutuksista sekä ihmisen terveydelle että ympäristölle. Mitä sinä ajattelet kosmetiikan vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen? Käytätkö sertifioitua luonnonkosmetiikkaa tai harrastatko keittiökosmetiikkaa?

17 ELÄMÄNTAPA luonnonsuojelija 1/ Ekoarjen sankarit Palstalla lukijat kuvaavat ekologisen elämäntavan ideoita ja ongelmia ARJEN KOLUMNI Kolumnistina Hanna Kaisa Hellsten Herkät identiteetit Liha maistuu suomalaisille Syödäkseen ekologisesti suomalaisten täytyisi vähentää lihan ja maitotuotteiden kulutusta sekä minimoida pois heitettävän ruoan määrä. Sen sijaan pakkausten ja kuljetusten osuus ruoan ympäristökuormassa ei ole yhtä merkittävä. Tällaisiin johtopäätöksiin päädyttiin MTT:n Foodchain -tutkimushankkeessa, jossa tarkasteltiin koko elinkaaren kattavia ruoan ympäristövaikutuksia. Suomalaisten lihankulutus on noussut viidessäkymmenessä vuodessa yli 30 kiloa henkeä kohden. Nyt suomalainen syö lähes 77 kiloa lihaa vuodessa. Vertailun vuoksi: köyhässä Bangladeshissa yksi ihminen syö lihaa keskimäärin kolme kiloa vuodessa, mutta Tanskassa lihaa kuluu hurjat 146 kiloa! Viherpiipertäjistä tuli ekoarjen sankareita Säästä ympäristöä ja rahaa Hollantilainen tutkija Elke Stehfest kollegoineen on laskenut, että ilmastonmuutoksen torjuminen maksaisi miljardia dollaria vähemmän vuoteen 2050 mennessä, jos ihmisten keskimääräinen lihankulutus tippuisi 20 kilon vuositasolle. Laskelmissa on otettu huomioon lihantuotannon päästöt ja vapautuneen laidunmaan metsittyminen, kertoo New Scientist -lehti. Ilmastonmuutoskeskustelu ei vielä näytä vähentäneen suomalaisten lihankulutusta. Ylen haastattelema Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä kertoo kuitenkin, että kiinnostus kasvisruokaa kohtaan on kasvanut ja erilaiset valikoivat ruokavaliot ovat yhä yleisempiä. Viime numerossa lukijoita pyydettiin äänestämään Viherpiipertäjä-palstan nimestä. Itseironinen nimi on herättänyt ihastusta ja vihastusta. Äänestyksessä se sai niukasti vähemmän ääniä kuin toimituksen ehdottama vaihtoehto Ekoelämää. Moni piti kuitenkin toimituksen ehdotusta tylsänä. Kokonaan uusia ehdotuksia tuli 16, ja niistä toimitus valitsi mielestään parhaan: Ekoarjen sankarit. Pyysimme lukijoita myös ilmoittautumaan palstan vakituisiksi kommentaattoreiksi, ja nyt meillä on ilahduttavat 35 panelistia eri paikkakunnilta Turusta Kuusamoon. Näkökulmia löytyy, sillä nuorin panelistimme on 11-vuotias koululainen ja vanhin opettaa ympäristöasioita jo lapsenlapsilleen. PANELISTIEN SUUSTA Meillä syödään kasvispainotteisesti. Kesällä pakastamme runsaasti marjoja ja kotimehua. Maito tulee omasta vuohesta. Matti, Hirvensalmi Perusohjeena olen pitänyt sitä, että pyrin ostamaan mahdollisimman vähän prosessoituja tuotteita. Silti töihin tulee ostettua eineksiä, mistä koen syyllisyyttä. Aino-Ilona, Helsinki Omaa ruoanvalmistustani määrittelevät syksyn sadonkorjuun hedelmät: marjat, kalat ja riista. Risto, Kuusamo Pyrin välttämään riisiä ja ruoan päätymistä biojäteastiaan. Anna, Helsinki Käytämme kotimaista järvikalaa mahdollisimman usein. Pidän tärkeänä, että lapset oppivat, ettei kala ole pelkkä kalapuikko. Mari, Lempäälä Mielestäni geenimuuntelumerkin tulisi olla lakisääteinen ja tulla pakolliseksi vuonna 2010! Anna, Laukaa Hämmästyksekseni tämä myyttinen taju voi jyrätä esimerkiksi korkeakoulutetun biologin näkemykset. Muutettuani Kainuuseen pystyin melkein tuntemaan, miten kylkeeni liimattu henkinen etiketti vaihtui. Vähän todellisesta elämästä vieraantuneen cityvihreän sijaan olin yhtäkkiä maalainen, myyttisen maakunnan asukki. Mielipiteeni ja näkemykseni saivat kertaheitolla aivan uutta, joskin aika katteetonta uskottavuutta. Ja olin siitä jollain lapsellisella tavalla hiukan tyytyväinen. Paikallistieto ja kotiseutuylpeys ovat ihan oikeasti hienoja juttuja, mutta niiden erottaminen tympeästä nurkkapatriotismista on välillä hankalaa. Ihmisen arvottaminen syntyperän mukaan on yleensä poliittisesti aika epäkorrektia, paitsi silloin kun puhutaan Suomen syrjäseuduista. En ole vieläkään täysin käsittänyt, miten elämä kaukana keskuksista ikään kuin annetusti lisää ihmisen ymmärrystä tosielämän lisäksi luonnosta ja sen kanssa elämisestä. Hämmästyksekseni tämä myyttinen taju voi jyrätä esimerkiksi korkeakoulutetun biologin näkemykset metsien ekologisesta käytöstä. Siis ilman yleistä päänpyörittelyä tai kehnon kommentin aiheuttamaa myötähäpeää. Maaseudun ja kaupungin sekä niiden asukkien jako voi erinomaisesti myös ympäristöliikkeen sisällä. Sinänsä aluepolitiikka on tärkeä kysymys, sillä liikenne- ja asumisratkaisuilla on melkoisesti väliä ympäristökuormituksemme kannalta. Aihe on kokemukseni mukaan mimosamaisen herkkä. Välillä tuntuu, että on mahdotonta esittää tutkimusperustaisia näkemyksiä tiiviin kaupunkiasumisen puolesta ilman, että samalla muistaa mainita, että myös maalla voi tehdä niitä ekologisia ratkaisuja ja että onhan se valinta elää upean luonnon lähellä tosi hieno juttu. Vaikka nämä asiat eivät liittyisikään itse keskusteluun millään tavalla. Keskustelu asumisen rakenteesta on taitolaji, sillä homma lipsahtaa lähes jatkuvasti yksilötasolle ja henkilökohtaisiin valintoihin. Iänikuinen, pinnalliseksi jäävä kaupunkilais maalaisuus eipäkumpi juupajuu -keskustelu tulee ainakin meikäläiseltä ulos jo molemmista korvista. Jos identiteetti rakentuu pelkän asuinpaikan mukaan, on se aika kehnoissa kantimissa. Eikö voitaisi sopia lähtökohdaksi seuraavaa: yksilötasolla on mahdollista tehdä ekoratkaisuja missä tahansa, olosuhteet huomioiden. Kaupungissa voi mukavasti käyttää kevyttä ja julkista liikennettä, ja maalla on helpompaa rakentaa pientuulivoimala omalle takapihalle kuin helsinkiläisessä lähiössä. Kokeilkaa vaikka. Jos kaupungit ovatkin yleistasolla ekologisempia kuin hajaasutusalueen asumisratkaisut, ei siihen viittaaminen ole henkilökohtainen hyökkäys ketään vastaan eikä se vaadi välitöntä siilipuolustusta. Järkevä keskustelu tyssää kokemukseni mukaan siihen. Saman ilmiön huomaa muissakin elämäntapaa käsittelevissä keskusteluissa, oli aiheena sitten ruoka, lämmitys tai vaikka liikennepolitiikka. Eväitä järkevälle keskustelulle voitaisiin ehkä hakea lempeästä avarakatseisuudesta niin omia kuin muidenkin elämäntapoja kohtaan. Jos omissa ratkaisuissaan ei kuvittelekaan yltäneensä virheettömyyteen ja ekologiseen täydellisyyteen, on niitä liippaavista aiheista varaa keskustella kriittisesti menettämättä kasvojaan. Samalla meiningillä voimme hyväksyä myös muiden tekemät ratkaisut, vaikka ne olisivat erilaisia kuin omamme. Niin kuin nyt vaikka asumisen maalla tai kaupungissa. Veganismin tai itse pyydetyn pienriistan syönnin. Nautinnollisen palveluiden kuluttamisen tai tähtitaivaan tuijottelun. Tai vaikka valita vähän kaikkea, tilanteen mukaan.

18 18 luonnonsuojelija 1/2010 ELÄMÄNTAPA teksti & kuvat Noora Kuusela Helmikuussa haaveillaan ja hahmotellaan Luonto alkaa omalta pihalta Uudella palstalla kerrotaan vinkkejä luonnonmukaisen puutarhan perustamiseen ja hoitoon. Kuva vasemmalla: Esikasvattamalla siemenet saat varaslähdön kasvukauteen. Keskellä: Pitääkö nurmikon olla monotonisen vihreä vai saisiko se kasvaa kimalaisten mesiaitaksi? Oikealla: Kasvatatko sinäkin ensi kesänä omat tomaatit särjen voimalla ämpäreissä? Katso kasvatusvinkki osoitteesta omapiha! Puutarhanhoito on lumoava harrastus. Kasvukauden ihmeen seuraaminen Suomen lyhyessä kesässä on elämys, eikä siihen tarvita suuria kartanon tiluksia tai edes sievää rintamamiestonttia. Ruukut ja amppelit tuovat vehreyttä pienimmille parvekkeillekin, ja tilattomat voivat kupsutella vaikka suvun kesämökillä. Puutarhat ovat vielä visusti lumivaipan alla ja parvekkeet pakkasella, mutta viherpeukaloille tämä ei tarkoita täydellisen levon aikaa. Helmikuussa valmistaudutaan täyttä päätä uuteen kasvukauteen ja hahmotellaan mitä omassa keitaassa isossa tai pienessä tänä vuonna tehdään. Lumoavan ja monimuotoisen puutarhan voi rakentaa suomalaisista luonnonkasveista. Oletko ajatellut sopisiko uhkea kullero perennapenkkiin? Entäpä rantakukka tai huopaohdake? Mitä jos parvekelaatikossa rehottaisi hiirenvirna? Luonnon monimuotoisuuden vuonna Luonnonsuojelija kysyykin, mistä monimuotoinen luonto alkaa, jos ei omasta pihasta? Omapiha-verkkosivuille kootaan kasvukauden edetessä vinkkejä monimuotoisen ja luonnonmukaisen puutarhan hoitamiseen, eikä pieniä parveke- ja rivitalopuutarhojakaan olla unohdettu. Katso omapiha. NYT ON AIKA... l Muistella edelliskesää: mikä onnistui, mitä päätit silloin tehdä ensi vuonna? l Suunnitella tulevaa: selailla puutarhalehtiä, tuumailla ja haaveilla, listata toiveita ja piirtää hahmotelmia. l Tilata siemeniä. l Puhdistaa ja korjata vanhat linnunpöntöt ja ripustaa uusia. Muista maaliskuussa... l Kaunistaa koti kohti kevättä: sipulikukat kestävät kylmää ja sopivat hyvin ruukkuihin. l Laittaa siemenet itämään. l Suojata ikivihreät puut, pensaat ja perennat auringolta ja jyrsijöiltä. l Kasvattaa pientä vihreää leivän päälle: krassi, auringonkukka ja herne itävät valossa nopeasti. teksti Laura Manninen Kämppäillan talviruokaa kasviksista Norpan eväät Uudella palstalla esitellään ekologisia ruokatottumuksia ja -reseptejä. Ryhdyin kasvissyöjäksi kymmenisen vuotta sitten, kun aloin seurustella vaimoni kanssa. Se sujui yllättävän hyvin tavalliselta sekasyöjältä olin varma, että pihviä tekee mieli, kertoo retkeilytoimittaja ja -kirjailija Jouni Laaksonen. Laaksosten lautasilta löytyy kasvisten lisäksi maitotuotteita ja kalaa, vaikka juuston ja maidon ympäristövaikutuksista he kokevatkin huonoa omaatuntoa. Näen lihansyönnin lähinnä ekologisena ongelmana. Lihantuotanto tuntuu tuhlaukselta, kun energiasta vain kymmenesosa siirtyy ravintoketjun seuraavalle tasolle. Kaukomailta tuodun soijan ostaminen kirpaisee, mutta olen ymmärtänyt, että se on silti ympäristölle parempi kuin edes kotimainen liha, Laaksonen pohtii. Luonnonkalaa Laaksonen pitää hyvänä vaihtoehtona: eväkkäät muuttavat järvien ravinteita ihmiselle sopivaan muotoon eivätkä kilpaile esimerkiksi peltopinta-alasta. Perhe ostaa mahdollisuuksien mukaan luomu- ja lähituotteita, mutta valikoima Kuhmossa ei ole yhtä laaja kuin suuremmissa kaupungeissa. Keksihyllyllä harmittaa, miksi parhaat keksit tulevat Keski-Euroopasta. Valmistajien nimiinkään ei voi luottaa: esimerkiksi Kantola kuulostaa suomalaiselta, mutta sen niminen paketti tuntuu järjestään sisältävän ulkomailta tuotuja keksejä ja jää siis hyllyyn. Retkillä Laaksoset kokkaavat itse kuivatuista kasviksista, juureksista ja kalasta. Herneet ja pavut liotetaan, keitetään ja kuivataan kotona pikapavuiksi. Uskon, että itse kuivaamalla saa parempia ja ympäristöystävällisempiä retkiruokia kuin ostamalla teollisesti tuotettuja. Jätettäkään ei juuri synny, kun muovipussit käyttää monta kertaa, Laaksonen kertoo. Oheisen reseptin Laaksonen on saanut retkeilijäystävältä. Pitkän haudutusajan takia se ei oikein sovi retkikeittimellä valmistettavaksi, mutta on oivallista kämppäillan talviruokaa, kun voi hauduttaa kamiinalla. Perunavuokaa ja beluga-linssejä 6 kuivattua perunaa 2 kuivattua sipulia 1 dl juustoa (ei välttämätön) suolaa, valkopippuria timjamia kuivattua valkosipulia maitojauhetta tai ruokakermaa (tai kasvislientä) voita beluga-linssejä Jouni Laaksonen on SLL:n liittovaltuutettu ja Kainuun luonnonsuojelupiirin hallituksen varajäsen. Liota kuivattuja perunoita vedessä tunnin verran. Kaada turha vesi pois, lisää muut aineet. Kiehauta ja hauduta kannen alla vähintään tunti. Voita ei kannata säästää. Keitä linssejä suolavedessä noin 20 minuuttia, kaada ylimääräinen vesi pois. Linssit ovat erinomaisen makuisia voisulan kera.

19 ELÄMÄNTAPA luonnonsuojelija 1/ toimittanut Milla Aalto Taiteen reviirillä Palstalla eri alojen taiteilijat kertovat suhteestaan luontoon ja pohtivat mikä luonnossa lumoaa. Mitä energiantuotantoa sinä rahoitat? Ostamalla ympäristömerkittyä sähköä muutat energiantuotantoamme paremmaksi. Näet tällä sivulla Suomen ainoan ympäristömerkin energialle. Merkki takaa sähkön kestävän tuotannon. Puistopuun uusi elämä Suunnittelija, muotoilija Merja Inki-Ihamäki: Kun sisäinen akkuni tarvitsee latausta, menen mielelläni metsään. Luonto lataa minuun voimaa, kirkastaa ajatuksia ja inspiroi luovuuteen. Aistit herkistyvät; rapsahdus risukossa, sammaleen samettinen pehmeys, suoalueen rehevä tuoksu. Kuin ohimennen muotoilijan sävykarttaan taltioituu herkkä jäkälänharmaa, räväkkä kuusenkerkänvihreä tai raikas puolukanpunainen. Puiden viipyilevä huojunta, Ihmettelen, miten mikään voi olla samaan aikaan niin keveää ja juurevaa. lehtien kevyt kahina ja oksistossa läikehtivä valon ja varjon leikki lumoavat. Ihmettelen, kuinka mikään voi olla samalla niin keveää ja juurevaa. Kaupungissa vanhan puistopuun kuhmurainen runko on kuin vanhuksen uurteiset kasvot. Puu on kestänyt vankkumatta syysmyrskyt sekä paukkupakkaset ja herättää olemuksellaan kunnioitusta. Kun se joskus kaadetaan, soisi sille vielä uuden elämän. Muotoilijalle lähialueen puistoista ja pihoilta kaadetut vanhat jalopuut ovat ainutlaatuista materiaalia. Jo sahausvaiheessa kaarnan alta paljastuu kauniita ja yllättäviä sävyjä ja kuvioita. Yksilöllinen puuaines inspiroi olemuksellaan vahvasti. Erikoiset muodot ja oksankohdat, pinnan värivaihtelut, jopa kauneusvirheet saattavat olla muotoilun lähtökohtana. Haluan suunnitella ekologisia, aikaa ja käyttöä kestäviä esineitä ja kalusteita, joilla on omistajalleen muutakin kuin tavara-arvo. Hyvä muotoilu, taidokas käsityö ja ainutlaatuisuus luovat edellytykset pitkään elinkaareen. En varmasti ikinä kyllästy puusepänverstaassa leijuvaan sahatun puun huumaavaan tuoksuun. Sileäksi viimeistelty puupinta houkuttaa koskettamaan ja on käden alla kuin lämminpintaista silkkiä. Puuhun on helppo rakastua. Lähiluonnossa kasvaneilla puilla ja ihmisillä on monia yhteisiä tarinoita, jotka jatkuvat kun puulle muotoillaan uusi elämä. Inki-Ihamäen suunnittelemassa uniikissa Inkiwood-sarjassa myös puusepänverstaan hukkapalat on hyödynnetty. Inki-ihamäki kuuluu Woodism-työryhmään, joka muodostuu joukosta muotoilijoita, sisustusarkkitehteja ja puuseppiä. Heille kaadetut puisto- ja pihapuut ovat pelastamisen arvoisia (www.woodism.fi). Woodismin pysyvä näyttely Lahden Pro Puu -keskuksen galleriassa (www.propuu.fi). Suomen luonnonsuojeluliiton sertifoimaa Ekoenergiaa voit ostaa seuraavilta yrityksiltä Suomessa: Ekosähkö Energiapolar Etelä-Savon Energia Fortum Kokkolan Energia Kraft & Kultur Pohjois-Karjalan Sähkö Porvoon Energia Vattenfall Lue lisää osoitteesta

20 20 luonnonsuojelija 1/2010 LUONNONSUOJELIJA testaa teksti& KUVAT Janne Björklund Sähköavusteiset polkupyörät testissä: Sähköpyörällä polkee pitkälle Tänä vuonna maailmassa myydään yli 25 miljoonaa sähköpyörää. Mihin suosio perustuu? Luonnonsuojelija testasi kolmea Suomesta saatavaa sähköavusteista polkupyörää. Ensimmäiset sähköpyörät valmistettiin jo 1800-luvun lopulla, mutta suurempi suosio on syntynyt kestävän ja paljon energiaa sisältävän litiumakun myötä. Kuka sähköpyöriä oikein ostaa? Sähköpolkupyöriä markkinoidaan työmatka-ajoon, kakkosauton korvikkeeksi, eläkeläisille ja nivelvaivaisille. Tavalliselle pyöräilijälle sähköpyörän hankinta voi olla käytön lisääjä sähköpolkupyörällä jaksaa ajaa pitempiäkin matkoja vaikka joka päivä. Miksi ostaa sähköpyörä eikä mopoa? Halvimmat mopot ovat nyt testattavia sähköpyöriä edullisempia, mutta toisaalta pyörän käyttökustannukset ovat olemattomat. Liikennevakuutusta ei tarvita, ja sähkö maksaa mitättömän vähän: senttiä sataa kilometriä kohden. Sähköpyörällä voi myös ajaa kaikilla pyöräteillä toisin kuin mopoilla. Mikä lopulta on sähköpyörän ja moottorajoneuvon ero? Sähköavusteinen polkupyörä saa lain mukaan avustaa korkeintaan 250 watin teholla ja vain silloin kun poljetaan. Lisäksi avustuksen pitää kytkeytyä pois, kun nopeus ylittää 25 kilometriä tunnissa. Teho ei kuulosta suurelta jos sitä vertaa mopojen tehoihin, mutta polkupyörä on kevyt. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kilpapyöräilijä pystyy ylläpitämään jonkin aikaa watin tehoa. Kolme kertaa litium Testissä on kolme sähköavusteista polkupyörää, joissa kaikissa on litiumakut. Markkinoilla on myös edullisempia jopa 500 euron hintaisia, lyijyakuilla varustettuja sähköpyöriä, mutta ne ovat jäämässä pois painonsa ja akun lyhyen teknisen käyttöiän vuoksi. Entä miten akut kestävät pakkasta? Enemmän kuin sinä!, Arne Nystedt Salamapyöristä toteaa. Akut on myös helppo ottaa mukaan sisään lämpimään ja niin kannattaakin tehdä. Litiumakun kapasiteetti laskee Heti ensimmäiset polkaisut sähköpyörällä saavat innostumaan. kylmässä hetkellisesti, mutta akku ei ehdi pahemmin jäähtyä parin tunnin ajomatkalla. Lisäpuhtia sähköstä Testasin pyöriä työmatka- ja kauppaajossa. Heti ensimmäiset polkaisut sähköpyörällä saavat innostumaan: kylläpä on kevyttä polkemista, pyörähän menee aivan itsestään! Avustus kytkeytyy päälle noin sekunnin viiveellä ja sen kyllä huomaa. Sähkön loppuessa pyörät muuttuvat kehnoiksi, tavallisiksi pyöriksi. Ilman avustusta kaikilla ajaminen on raskasta ja seuraavan latauspaikan etsintä alkaa pyöriä mielessä. Tyhjästä täyteen lataamisessa menee mallista riippuen noin viisi tuntia, mutta jo tunnin latauksella ajaa kymmenisen kilometriä. Tarkasteltaessa saavutettuja ajomatkoja on syytä korostaa, että ajoin pyörillä tarkoituksella suurimmalla avustusteholla. Frisbeessä se tarkoitti E-moodin käyttämistä siten, että kaasukahva on pohjassa. Helkamassa avustustehon voi valita kolmesta vaihtoehdosta, ja Salamapyörässä vältin suurimman vaihteen käyttöä alamäkiä lukuunottamatta, koska suurinta avustustehoa ei sillä saavuteta. Salampyörässä (kuvassa) ja Frisbeessä moottori on sijoitettu takapyörään. Jarrut ja vaihteet Kaikissa kolmessa mallissa on jalkajarru, ja pyörät ovat malliltaan naistentai unisex-pyöriä. Frisbee ja Salamapyörä luottavat Shimanon Tourney -ulkovaihteeseen. Helkamassa on hinnakkaampi sisävaihde, mutta testissä ollut pyörä vaihtoi kuitenkin viiveellä, joka on välillä jopa häiritsevän pitkä. Viive saattaa liittyä siihen, että vaihteita ei ole suunniteltu sähköpyörissä käytettäväksi, Toni Kantovuoto Shimano Nordic Cyclestä kertoo. Huollon kannalta sisävaihde on haastavampi: se pitää avata, puhdistaa ja rasvata 1 2 vuoden välein. Ulkovaihteen huollon pystyy pyöräilijä suorittamaan itsekin. Salamapyörän takavaihtaja hajosi testiajon alkuvaiheessa liikkeelle lähdettäessä, vaihtaja taittui pilalle ja se piti vaihtaa. Tomi Kantovuoto arveli vaihteen osuneen jonnekin, hänen mukaansa kovin montaa vastaavaa vikaa ei vuodessa tule vastaan. Vaihtamisen jälkeen pyörä toimi ongelmitta. Sähköpyörällä ajaminen on mukavaa ja kevyttä. Kymmenien kilometrien päivämatkat menevät kivuttomasti ja pahemmin hikeentymättä. Suosittelen sähköpolkupyörän kokeilemista, jos tuntuu että ruispohkeilla ei kerry riittävästi kilometrejä. Frisbee Euro 7 Tour Reippaimmat kyydit Rengaskoko: 26" (24" saatavilla) Massa akun kanssa: 30 kg Akun kapasiteetti: 370 Wh Jarrut: 2 x V-jarrut Shimano Vaihteet: 7 vaihdetta, Shimano Tourney Testattu/ilmoitettu ajomatka: 44 km / yli 70 km Sähköavustus: automaattinen tai kaasukahva Varusteet: valot, tavarateline, lukko, lukittuva keskijalka takapyörässä Hinta: 1650 e (lisätietoja: Frisbeessä kookas akku on sijoitettu eteen. Toiminnot ovat tässä joukossa monipuolisimmat: avustusta voi käyttää joko automaattisesti tai itse kaasukahvasta kääntäen. Akun varaustilan lisäksi näytetään moottoriin menevä virta viidellä ledillä. Pyörässä on joukon tukevin, lukittuva keskijalka. Pienenä miinuksena on jousituksen puuttuminen, kahteen muuhun verrattuna sen kyllä huomasi testiajossa. Kiireisimmälle ja laiskimmalle pyöräilijälle Frisbee tarjoaa reippaimmat kyydit, koska avustusteho säilyy korkeana myös lähestyttäessä 25 km/h -rajaa, jossa avustus loppuu. Helkama E2800 Viimeistellyin ja kallein kokonaisuus Rengaskoko: 28" (26" saatavilla) Massa akun kanssa: 24,5 kg Akun kapasiteetti: 260 Wh Jarrut: 2 x Shimano HR Vaihteet: 8 vaihdetta, Shimano Nexus Testattu/ilmoitettu ajomatka: 28 km / 80 km Sähköavustus: kolme avustustehoa 50 %, 100 % ja 150 % Varusteet: etujousitus, valot, tavarateline, keskijalka Hinta: 2190 e (lisätietoja: Helkaman avustus toimii kahdesta muusta poikkeavalla tavalla: moottori on kiinni ketjussa eikä takapyörässä. Tämä on mahdollistanut sisävaihteiston käytön. Pyörässä on myös momentin tunnistin: muita pyöriä voi huijata avustamaan vain pienellä polkimien liikuttelulla, mutta Helkamaa pitää polkea oikeasti. Avustustehoa tulee omien kaurakäyttöisten pohkeiden päälle kolmiportaisesta kytkimestä riippuen 50%, 100% tai 150%. Helkamassa on myös erinomainen etuvalo. Helkama on laadukas ja hintava pyörä. Hinnalle on kuitenkin katetta, sillä useat komponentit ovat kahta muuta pyörää selkeästi hinnakkaampia. Salama Prinsessa Hinta-laatu -suhde kohdallaan Rengaskoko: 26" Massa akun kanssa: 24,5 kg Akun kapasiteetti: 360 Wh Jarrut: levyjarru (Zoom) / V-jarrut (Apse) Vaihteet: 7 vaihdetta, Shimano Tourney Testattu/ilmoitettu ajomatka: 30 km / km Sähköavustus: automaattinen Varusteet: etujousitus, valot, tavarateline, keskijalka Hinta: 1650 e (lisätietoja: Salama Prinsessa on menevän näköinen punaisine runkoineen. Avustusteho on sitä suurempi mitä nopeammin polkee, ja tehoa on alhaisemmilla vaihteilla enemmän. Käytännössä se toimii hyvin. Testiyksilön akun kapasiteettinäyttö toimi hassusti, ja kaikki ledit katosivat ajon lopussa parin kilometrin aikana. Maahantuojan mukaan tämä on yksilövika eikä häiritse jatkossa. Salamapyörillä tuotekehitys jatkuu: testin jälkeen Prinsessaan on tullut mahdollisuus valita avustusteho sekä valot ovat vaihtuneet LED-valoiksi. Salamapyörä antaa paljon vastinetta rahalle, ja vain innokas nappeja rakastava pyöräilijä saattaa vaatia enemmän valinnanvaraa avustukselle.

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto Kuhmon uraani-ilta 4.9.2008 Kajaanin uraani-ilta 5.9.2008 Esityksen

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Tapani Veistola Rovaniemi 15.4.2010

Tapani Veistola Rovaniemi 15.4.2010 Tapani Veistola Rovaniemi 15.4.2010 Lintujen ja luonnon suojelu EU:ssa, Suomessa ja Lapissa 2010 Tilanne luonnon monimuotoisuuden vuotena 2010 Ilmastonmuutos Ekosysteemipalvelut Teemavuotena tapahtuu Vuoden

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 1 PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 ASIA HAKIJA Lassila & Tikanoja Oyj, jätteiden käsittelykeskuksen ympäristölupa, KHO:n palauttama asia, Haukipudas, Punaisenladonkangas

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kestämätön tilanne? Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty Miljoonat ihmiset elävät yhä puutteessa ja reilusti yhteiskunnallisten riskirajojen alapuolella ellemme

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi.

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi. VAPAAEHTOISTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA-logo yhteistä näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle! Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa logon tarkoituksena on saada yhteistä positiivista näkyvyyttä ja tunnettuutta

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ perustettu vuonna 1995 suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti metsää, mutta myös soita ja muita uhanalaisia elinympäristöjä hankkii omistukseensa

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oikaraisen sillan rakentamista ja Hanniojan uoman siirtämistä koskevan aluehallintoviraston päätöksen

Lisätiedot