Energiansäästöviikon. Gasumilla suuret suunnitelmat Etäluettavat mittarit tulevat. Lähikuvassa Mari Savio. Syksyn kukkaloisto Järkevä sähköverkko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiansäästöviikon. Gasumilla suuret suunnitelmat Etäluettavat mittarit tulevat. Lähikuvassa Mari Savio. Syksyn kukkaloisto Järkevä sähköverkko"

Transkriptio

1 Porvoon Energia -yhtiöiden asiakaslehti Lähikuvassa Mari Savio Gasumilla suuret suunnitelmat Etäluettavat mittarit tulevat Energiansäästöviikon erikoissivut Syksyn kukkaloisto Järkevä sähköverkko

2 KUVA Virpi lehtinen Porvoon Energia Vieläkin vihreämpää Pyrimme arvojemme mukaisesti järjestelmällisesti vähentämään ekologista jalanjälkeämme. Investoimme ympäristöystävälliseen energiatuotantoon. Meillä on Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkillä sertifioitua sähköä myytävänä. Ekosähköä tuotamme puulla omassa lämpövoimalaitoksessa Tolkkisissa. Tolkkisten lämpövoimalaitoksen viereen valmistuva uusi biovoimalaitos lähes kaksinkertaistaa vihreän ekosähkön tuotantokapasiteettimme. Kaukolämmön tuottajana olemme kokoluokkamme vihreimpiä energiayhtiöitä Suomessa. Tuotamme lähes 70 prosenttia lämmöstä uusiutuvilla polttoaineilla. Tolkkisten biovoimalaitoksen ansiosta osuus nousee noin 90 prosenttiin. Vihreän linjamme mukaisesti satsaamme jatkuvasti myös vesi- ja tuulivoimaan. Lisäksi tutkimme aurinkovoimalan rakentamisedellytyksiä. 2 3

3 Pääkirjoitus Muotoilu on osa arkeamme s.16 Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle kuva eeva kangas Sisältö LNG-terminaali Tolkkisiin? s. 12 JULKAISIJA Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, PL 95, Porvoo puh faksi PÄÄTOIMITTAJA Nina Fransas TOIMITusneuvosto Benny Broman, Etäluettavat mittarit tulevat PBE Uutiset Tolkkisten biovoimalaitos LNG-terminaali Tolkkisiin? Jouhevaa kyytiä vihreällä sähköllä Muotoilu on osa arkeamme PBE Uutiset Tietonurkka Kukkaloistoa syksyn pimeään Nina Fransas, Magnus Nylander, Ari Raunio, Tommi Vierikko, Patrick Wackström, Merja Wilkman TOIMITUS & ULKOASU peak press & productions oy Laivurinkatu 2, Loviisa TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Seppo Iisalo Energiansäästöviikko s TOIMITTAJA Rolf Gabrielsson AD Sanna Nylén KANNEN KUVA Virpi Lehtinen PAINO Painoyhtymä Oy Teollisuustie Porvoo PAINOSMÄÄRÄ kpl Porvoon palveluskoirat s. 26 Kivaa kevyttä Reseptinurkka Kaukolämpö on huoleton vaihtoehto Mr. Tolkkinen Järkevä sähköverkko Piilosyöpöt esiin Hehkulamput historiaan, mitä tilalle? Äänestä vuoden hyötyliikkuja Ekotehopäivä PBE sähkötuotteet Seitlahti s. 22 Energia-alalla tutkitaan jatkuvasti uusia tuotantomuotoja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Tulosten osalta pätee toistaiseksi sanonta ei paljon uutta auringon alla. Poikkeuksen muodostaa, ehkä, mahdollisuus käyttää juuri aurinkoa kaukolämmön tuottamiseen tulevaisuudessa. Selvityksistä tehtävät johtopäätökset riippuvat paljolti siitä, missä ne on tehty, mitä paikkakuntaa ja aluetta ne koskevat. Porvoossa olemme voineet todeta täällä jo vuosia sitten tehtyjen korvaavien ja uusien tuotantoinvestointien olleen siinä määrin tulevaisuuteen suuntautuvia, että esimerkiksi lämpöpumppujen kaltaiset uudet lämmöntuotantovaihtoehdot eivät ole taloudellisesti kannattavia. Nähtäväksi jää, mihin tuloksiin päädytään Skaftkärr-hankkeeseen sisältyvän aurinkovoimalavaihtoehdon suhteen. Teknisesti aurinkovoimala on toteutettavissa. Taloudellinen kannattavuus onkin sitten toinen asia. Tolkkisiin valmistuvalla biovoimalaitoksella pystymme edullisesti tuottamaan entistä enemmän energiaa uusiutuvia polttoaineita käyttäen. Näin voimme vähentää uusiutumattomien polttoaineiden osuuden kaukolämpötuotannossa noin 10 prosenttiin. Biovoimalaitoksen matalat lämmön tuotantokustannukset eivät voi olla vai- Porvoon Energia pyrkii taloudellisesti järkevään tuotantoon, joka samalla on sataprosenttisesti uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaa. kuttamatta aurinkoenergiaan perustuvan kaukolämpötuotannon kannattavuuslaskelmiin. Selvää on, että ainakaan ilman merkittävää investointitukea aurinkokaukolämmöstä ei tule kannattavaa. Porvoon Energia pyrkii taloudellisesti järkevään tuotantoon, joka samalla on sataprosenttisesti uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaa. Tolkkisten biovoimalaitoksen valmistuttua uusiutuvien polttoaineiden osuus nousee jo 90 prosenttiin. Aurinkoenergian hyödyntäminen olisi yksi tapa päästä lopulliseen päämäärään. Silti on paikallaan kysyä, olemmeko kääntäneet kaikki kivet löytääksemme uusia tapoja käyttää uusiutuvia energianlähteitä. Paljon lienee vielä tehtävissä esimerkiksi biorintamalla. Patrick Wackström, toimitusjohtaja 4 5

4 Operaatio mittarinvaihto Kerros- ja rivitaloissa mittarinvaihto loppusuoralla Seuraavaksi vuorossa omakotitalot Loppukeväällä alkanut sähkömittareiden vaihtaminen etäluettaviksi on edennyt aikataulun mukaisesti. Noin neljäsosa mittareista on jo vaihdettu. Seuraavaksi vuoroon tulevat omakotitalojen mittarit. Rolf Gabrielsson Kuva Studio Lindell/Oscar 6 7

5 Omakoti- ja paritalojen mittarivaihdon aikataulu 2013 Operaatio mittarinvaihto marraskuu 2012 tammi-helmikuu helmi-maaliskuu maalis-huhtikuu huhti-toukokuu touko-kesäkuu kesä-heinäkuu heinä-elokuu elo-syyskuu syys-lokakuu loka-marraskuu marras-joulukuu joulukuu Omakotitalojen mittarit ovat Kamstrup-merkkiset. Vaihtotöistä vastaa Eltel Networks Oy. Kerros- ja rivitalojen Aidon-merkkisten mittareiden vaihdon urakoitsijana toimi Voimatel Oy. Haluamme nyt varmistaa, että kaikki sujuu jatkossakin suunnitelmien mukaan ennen kuin siirrymme omakotitalojen mittareiden massavaihtoon. Massavaihto vuoden 2013 aikana Omakotitalojen mittareiden massavaihto alkaa ensi vuoden tammi helmikuussa. Tomas Nordströmin mukaan kaikki verkkoalueen mittarit on määrä vaihtaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Asiakkaat saavat hyvissä ajoin kirjeitse ilmoituksen vaihtotyön tarkasta ajankohdasta. - Ilmoitamme noin kahden tunnin aikaikkunan, jonka puitteissa työ tehdään, Nordström kertoo. Kirjeessä on tarkat ohjeet, joita noudattamalla voi omalta osaltaan varmistaa, että mittarin vaihto sujuu vaivattomasti. Jos mittari sijaitsee toisaalla kuin Porvoon Energian tiedoissa ilmenee, on siitä ilmoitettava yhtiölle. Liittymätiedot voivat olla jopa viidenkymmenen vuoden takaisia, joten muutoksia on saattanut tulla matkan varrella, Nordström perustelee. Tarpeen vaatiessa yhteys Porvoon Energiaan Koska omakotitalojen sähkömittareita aletaan vaihtaa suuressa mittakaavassa talvella, asiakkaan tulee huolehtia siitä, että lumityöt ulkona sijaitsevan mittarin luona on tehty. Muutenkin on varmistettava, että mittarin edessä ei ole esteitä hankaloittamassa vaihtoa. Tärkeää on myös olla yhteydessä Porvoon Energiaan, jos vaihtotyölle ilmoitettu aika ei painavasta syystä sovi. Itse mittarinvaihto aiheuttaa korkeintaan 30 minuutin sähkökatkon. Yleensä sähköt ovat kuitenkin poissa vain 5 10 minuuttia. Sähkölaitteille siitä ei ole haittaa. Jos kotona on kuitenkin esimerkiksi sairaudenhoitoon liittyviä tai muita hyvin herkkiä laitteita, meihin kannattaa olla etukäteen yhteydessä, Nordström sanoo. Asiakkaan saamasta kirjeestä löytyvät puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Mittareita vaihdetaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Mittarinvaihdon jälkeen asentaja jättää asiakkaalle ilmoituskortin, josta näkee poistetun mittarin kulutuslukemat ja uuden mittarin käyttöohjeet. Saariston talot oma ryhmänsä Vapaa-ajan asuntojen mittareiden vaihto toteutuu ensi kevään, kesän ja syksyn aikana. Saaristossa sijaitsevat talot, joihin ei autolla pääse, muodostavat oman ryhmänsä. Noin 700 mittarin vaihtourakasta huolehtivat Porvoon Energian omat asentajat. Ulkopuolelle mittarinvaihto-operaation jäävät yli 3 x 63 ampeerin liittymät. Porvoon Energian verkkoalueella on kaikkiaan noin sähkömittaria. Niiden vaihtaminen aloitettiin kerros- ja rivitalojen monimittarikeskuksista. Tähän mennessä on ehditty vaihtaa noin mittaria. Mittauspäällikkö Tomas Nordström kiittää asiakkaita myönteisestä suhtautumisesta vaihto-operaatioon. Yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Meihin on oltu yhteydessä, jos jotain on jäänyt epäselväksi. Mittarinvaihto aiheuttaa korkeintaan 30 minuutin sähkökatkon. Sähkölaitteille siitä ei ole haittaa. Ei haittaa arkirutiineita Nordströmin mukaan kerros- ja rivitalojen mittareiden vaihto ei pientä asennuksen vaatimaa sähkökatkosta lukuun ottamatta vaikuta asiakkaan arkirutiineihin. Mittarit sijaitsevat taloyhtiöiden mittarikomeroissa, eikä asentajien tarvitse käydä asunnoissa. Seuraavaksi vaihdetaan omakotitalojen mittarit, joita on noin Osa mittareista sijaitsee paikassa tavallisimmin talon sisällä minne asentajat eivät pääse ilman asukkaan apua. Tästä syystä yhteistyö asiakkaan kanssa on nyt entistä tärkeämpää. Asiakkaan on oltava paikalla tai muulla tavoin varmistettava asentajan pääsy mittarille, Nordström painottaa. Velkalan kaupunginosa pilottialueena Porvoon Velkalan kaupunginosa tulee olemaan ensimmäinen omakotialue, jossa mittarinvaihto suoritetaan. Se on pilottihanke, joka on aikataulutettu loppusyksyksi. Mittareita Velkala Pihjatien alueella on noin 500. Raportointipalvelusta paljon hyötytietoa Mittarinvaihdon rinnalla rakennetaan asiakasraportointipalvelu, joka valmistuu käyttöönottokuntoon syksyn aikana. Palvelun ansiosta asiakas voi jopa tunnin tarkkuudella seurata omaa sähkönkulutustaan. Mittauspäällikkö Tomas Nordström arvelee varsinkin omakotitaloissa asuvien hyötyvän uudesta palvelusta. Toki muillekin on hyötyä siitä, että voivat nähdä mihin ja miten sähköä eniten kuluu. Sen tiedon perusteella sähköä voi käyttää aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja kustannustehokkaammin. Säästökohteiden tunnistaminen helpottuu ja säästötoimenpiteiden vaikutukset näkyvät nopeasti. Rekisteröidy palveluun Ilmaisen palvelun käyttäjäksi pääsee Porvoon Energian kotisivujen kautta. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä. Sen yhteydessä annetaan tarkempia tietoja omista sähkönkäyttöolosuhteista, joiden perusteella asiakas voi saada vertailutietoa samanlaisista sähkönkäyttäjistä. Uusia palveluja tulossa Hyödyt tulevat Nordströmin mukaan tulevaisuudessa vielä lisääntymään, kun etäluennan piiriin kehitetään uusia palveluja. Tekniikka mahdollistaa myös asiakkaan oman tuotannon verkkosyötön mittaamisen. Yksi keskeinen hyöty on se, että arvioja tasauslaskut jäävät historiaan ja korvautuvat täsmällisillä, kulutukseen perustuvilla sähkölaskuilla. Samalla asiakas vapautuu mittarilukemien ilmoittamisen vaivasta. Nordström muistuttaa, että asiakas hyötyy myös etäluennan verkkoyhtiölle antamista uusista keinoista paikallistaa sähkövikoja esimerkiksi myrskyjen jälkeen. Etäluettavat mittarit ovat monikäyttöinen työkalu, jolla voi tälläkin tavoin vastata sähkön tiukkeneviin toimitusvarmuusvaatimuksiin. 8 9

6 Uutiset Koonneet Rolf Gabrielsson ja Seppo Iisalo Sähkönkulutus vähentynyt Sähkönkulutus laski tammi kesäkuussa 2,4 prosenttia. Vuodessa pudotus on ollut peräti 4,9 prosenttia, ilmenee Energiateollisuuden julkistamista sähkönkulutusluvuista. Tammi-kesäkuussa sähköä käytettiin 43,5 terawattituntia (TWh). Siitä katettiin 30 prosenttia sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP), 6 prosenttia erillistuotannolla, runsaat 25 prosenttia ydinvoimalla ja runsaat 18 prosenttia kotimaisella vesivoimalla. Nettotuonti kattoi lähes 20 prosenttia. Sähkön nettotuonti on lisääntynyt vuoden alusta peräti 78 prosenttia. Lisäys johtuu pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella jo pitkään vallinneesta hyvästä vesitilanteesta. Hyvä vesitilanne on siivittänyt myös kotimaista vesivoimatuotantoa, joka kasvoi vuoden alkupuoliskolla lähes 43 prosenttia. Termit tutuiksi xxxxxx 1. xxx Kantaverkko Sähkön valtakunnallinen suurjänniteverkko, josta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid. Suomen kantaverkko on yhteydessä Ruotsin, Norjan, Viron ja Venäjän sähköverkkoihin. Porvoo sähkönkäyttäjien kärkiryhmässä Porvoo on edelleen sijalla 8 kuntien sähkönkulutustilastossa. Loviisa on noussut pykälän sijalle 71.Energiateollisuuden kokoama kuntien sähkönkulutustilasto osoittaa, että vuonna 2011 lähes kaikissa kunnissa sähkönkulutus laski muutamilla prosenteilla. Helsinki on selvä ykkönen runsaan gigawattitunnin kulutuksellaan. Sen jälkeen kärkikymmenikön miehittävät energiavaltaiset teollisuuspaikkakunnat lukuun ottamatta Espoota, joka on yhdeksäs. Porvoossa kulutus laski gigawattituntiin oltuaan gigawattituntia vuonna Loviisassa sähkönkulutus laski 206 gigawattitunnista 190 gigawattituntiin. Loviisassa suurimman kulutusryhmän muodostavat asuminen ja maatalous. Porvoossa teollisuus on ylivoimaisesti suurin sähkönkuluttaja. Sen osuus kasvoi sekä määrällisesti että suhteellisesti. Vuonna 2010 sähköä kului teollisuudessa gigawattituntia, viime vuonna gigawattituntia. Liikevaihto kasvussa Porvoon Energia -yhtiöiden liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla neljä prosenttia ollen 28,2 miljoonaa euroa. Liikevoittoa syntyi puolivuotiskatsauksen mukaan 1,8 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja oli 1,5 miljoonaa euroa. Koko vuoden tuloksen arvioidaan muodostuvan edellisvuotta hieman paremmaksi. Sähkönkulutus pieneni ensimmäisellä vuosipuoliskolla 0,4 prosenttia. Lämmönkulutus säilyi Porvoossa ennallaan. Loviisassa kulutus sen sijaan jatkoi kasvuaan. Kasvuprosentiksi kirjattiin kolme prosenttia. Tolkkisten biovoimalaitos on valmistumassa Porvoon Energian biovoimalaitoshanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Kaukolämpöä ja sähköä tuottamaan suunniteltu laitos valmistuu vuoden lopussa, jolloin alkaa sen koekäyttö. Rolf Gabriesson kuva Studio lindell/oscar Luovutuksen on määrä tapahtua ensi vuoden alkupuolella, minkä jälkeen laitos otetaan tuotannolliseen käyttöön. Polttoaineena uudessa voimalassa käytetään haketta, puunkuorta, pilkettä ja sahanpurua. Samalla uusiutuvien polttoaineiden osuus yhtiön kaukolämmön tuotannosta nousee nykyisestä noin 70 prosentista peräti 90 prosenttiin. Näillä prosenttiluvuilla Porvoon Energia lukeutuu kokoluokkansa vihreimpiin energiayhtiöihin Suomessa. Yhtiön tavoitteena on ajan mittaan päästä sadan prosentin bioperäisten polttoaineiden osuuteen kaukolämmön tuotannossa. Sähköntuotantokapasiteettiin reilu lisäys Uuden biovoimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 300 GWh vuodessa. Kapasiteettilisää laitos tuo lähes 100 GWh. Jotta tämä on mwahdollista, kaukolämmön runkoputkilinjaa Tolkkisista suurennetaan ja Gammelbackaan rakennetaan pumppaamo paineen pitämiseksi riittävällä tasolla. Sähköntuotantokapasiteetti kasvaa 43 GWh:sta 70 GWh:iin vuodessa. Uuden laitoksen vuotuinen polttoainekulutus on noin irtokuutiota nykyisen ollessa noin kuutiota. Puolentoista vuoden urakka Biovoimalaitoksen rakennustyöt alkoivat heinäkuussa Peruskivi muurattiin 19. elokuuta Laitoksen harjannostajaisia vietettiin Parhaimmillaan voimalaitostyömaa on työllistänyt lähes parisataa eri alojen työntekijää. 2. Alueverkko Muiden toimijoiden omistamat alueverkot liittyvät kantaverkkoon ja huolehtivat sähkön siirrosta alueellisella tasolla. kuva xx 3. Jakeluverkko Jakeluverkkoa käytetään sähkön siirtoon kulutusalueilla pienille ja keskisuurille sähkönkäyttäjille. Jakeluverkot voidaan jakaa edelleen keski- ja pienjänniteverkkoihin. keskijännite on Suomessa useimmiten 20 kv. Pienjänniteverkoissa käytetään 400 V jännitettä. Tavalliselle sähkönkäyttäjälle tutuin 230 V jännite on pienjänniteverkon vaihejännite. Tanska satsaa tuulivoimaan Tanskalainen Oticon Foundation ja Legon emoyhtiö Kirkbi ovat investoimassa noin 675 miljoonaa euroa uuden lähes 280 megawatin tuulivoimapuiston perustamiseen Tanskan länsirannikolle Pohjanmerelle. Tuulivoimapuistoon tulee 77 tuuliturbiinia 3,6 megawatin tuulivoimalaa. Jokaisen roottorin halkaisija on 120 metriä. Valmistuttuaan vuonna 2015 tuulivoimapuisto pystyy tuottamaan sähköenergiaa kotitalouden kulutusta vastaavan määrän. Tanskan ja Ruotsin väliselle Anholtin saarelle on valmistumassa vielä tätäkin suurempi, yhteensä 400 megawatin tuulipuisto. Tanskan valtion enemmistöomisteisen Dong Energyn tuulivoimapuistoon nousee 111 suurta turbiinia vuoden 2013 loppuun 4. mennessä. Etäluettava sähkömittari Tanska on maailman johtavia tuulivoimamaita. Tuulivoiman Mittari, jolta verkkoyhtiö saa mittarilukemat käymättä paikan päällä maan tuulivoimakapasiteetti oli yhteensä megawattia. Uusi biovoimalaitos rakennetaan nykyisen yli 30 vuotta vanhan lämpövoimalaitoksen osuus Tanskan sähköntuotannosta on jo yli viidennes. Vuonna viereen. Se jää edelleen käyttöön. Molempien voimaloiden ohjaus- ja valvomotoiminnot keskitetään yhteen paikkaan

7 LNG-terminaali Tolkkisiin? Terminaalialue Vaihtoehtoiset kaasuputkilinjaukset Olemassa oleva maakaasuverkosto Porvoon Energia toivoo, että Gasum sijoittaa kaasun tuontiterminaalinsa Tolkkisiin. Yhtiö voisi myös harkita osakkuuden hankkimista terminaaliyhtiöstä, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Porvoon Energia odottaa niin ikään mielenkiinnolla Gasumin biojalostamoratkaisuja. Rolf Gabrielsson Kuvat gasum Gasumin terminaalihanke kiinnostaa Porvoon Energiaa, koska se tarjoaisi mahdollisuuden korvata öljy kaasulla Tolkkisten voimalaitosten varapolttoaineena. Samalla terminaalista voisi vetää putkilinjan muutamien kilometrien päähän sijaitseviin voimalaitoksiin. Porvoon Energian Harabackan maakaasulla toimiva lämpövoimalaitos voisi myös olla mahdollinen LNG:n eli nesteytetyn maakaasun käyttäjä. Saisimme vaihtoehdon Gasumin tuontiputkilinjaa pitkin toimitettavalle venäläiselle maakaasulle, Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström toteaa. Kilpailukykyinen vaihtoehto Wackströmin mukaan putkikaasu on yleensä nesteytettyä maakaasua kalliimpi. LNG tarjoaisi myös kustannustehokkaan tavan varmistaa maakaasun huoltovarmuus. Höyrystetty LNG syötettäisiin maakaasuverkkoon Nybyssä noin neljä kilometriä pitkää kaasuputkea pitkin. Kartassa näkyvät kaasuputken vaihtoehtoiset linjaukset Tolkkisista

8 Nesteytetyn maakaasun tuotantoa on nykyään monessa maassa ympäri maailmaa, myös Venäjällä. Tuotantokapasiteetti on kasvanut, mikä yhdessä uusien kaasuvarojen hyödyntämisen kanssa on tehnyt siitä kilpailukykyisen vaihtoehdon putkiverkostoa pitkin tuotavalle kaasulle. Suuri kansallinen hanke Gasumin porvoolainen kehittyvistä liiketoiminnoista vastaava johtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Björn Ahlnäs korostaa, että tuontiterminaalihankkeella on suuri kansallinen merkitys. Sillä on myös valtiovallan täysi tuki. Teollisuuden kilpailukyky riippuu paljon edullisen energian saatavuudesta. LNG:n tuontiterminaali avaa oven maakaasun hankkimiseksi maailmanmarkkinahintaan, hän toteaa. Paljon välillistä hyötyä Ahlnäsin mukaan Porvoon Energia hyötyisi terminaalin sijoittamisesta Tolkkisiin ennen kaikkea välillisesti. Yhtiön omistava Porvoon kaupunki saisi kiinteistöveroa ja terminaaliyhtiön kotipaikkakunnan ollessa Porvoo myös yhteisöveroa. Työpaikkoja syntyisi, joten nekin toisivat kaupungille verotuloja. Porvoon Energia voisi halutessaan tulla mukaan terminaaliyhtiön osaomistajana samalla tavalla kuin yhtiö on hankkinut osakkuuksia esimerkiksi vesivoima- Gasumin LNG-hanke Seuraamme mielenkiinnolla terminaalihankkeen tarjoamia mahdollisuuksia, toimitusjohtaja Patrick Wackström toteaa. Gasum suunnittelee nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontia ja selvittää mahdollisuutta rakentaa tuontiterminaali joko Porvoon Tolkkisiin tai Inkoon Joddböleen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on molempien osalta kesken. Prosessin arvioidaan kestävän ensin kesään asti, minkä jälkeen päätetään hankkeen jatkovaiheista. Gasumin LNG-terminaalin on määrä valmistua täydellä tuonti-, varastointi- ja verkkoonsyöttökapasiteetilla vuoden 2018 loppuun mennessä. Terminaalin kautta voitaisiin tuoda nesteytettyä maakaasua määrä, joka vastaa jopa puolta Suomen maakaasun nykykulutuksesta. Nesteytetty maakaasu kuljetetaan erikoisrakenteisilla aluksilla, jotka eivät ui yhtä syvällä kuin öljytankkerit. Ensimmäiset jääluokitellut LNG-alukset ovat jo rakenteilla. Rakentaminen työllistäisi sata Investoinnin kokoluokka on miljoonaa euroa. Rakentamisen aikana sen työllistävä vaikutus olisi parhaimmillaan Tuontiterminaali toisi Porvoolle työpaikkoja ja erilaisia välillisiä verotuloja, Gasumin Björn Ahlnäs sanoo. ja tuulivoimayhtiöistä, Ahlnäs toteaa. Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström pitää ajatusta mielenkiintoisena. Terminaalihankkeen avaamien mahdollisuuksien lisäksi hän seuraa mielenkiinnolla Gasumin biokaasusuunnitelmien etenemistä. Niiden toteutuminen tarjoaisi meille mahdollisuuden korvata Harabackassa maakaasu biokaasulla, jolloin pääsisimme tavoitteeseemme sataprosenttisesti uusiutuviin polttoaineisiin perustuvasta kaukolämpötuotannosta. Joutsenoon kaavaillun biokaasujalostamon tuotannolla pystytään korvaamaan jopa viidennes Suomessa käytettävästä maakaasusta. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin kaasuverkossa asiakkaille. Porvoon Energia voisi tällä tavoin saada biokaasua Harabackan voimalaitokselle. Björn Ahlnäsin mukaan tähän mennessä tehdyt selvitykset osoittavat, että hanke on teknisesti toteuttamiskelpoinen ja että biokaasun tuotantoprosessi voidaan integroida Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan yhteyteen. 100 henkilöä, tuotantokäytössä arvioilta henkilöä. Tolkkisten vaihtoehto edellyttää noin 4 km:n pitkän kaasuputken rakentamista (Tolkkinen-Nyby) höyrystetyn LNG:n maakaasuverkkoon syöttämistä varten. Inkoossa syöttöputken pituudeksi tulisi 20 km. Kaikkea kaasua ei toimitettaisi putkea pitkin, vaan osa kulkisi esimerkiksi säiliöautoilla kaasuverkoston ulkopuolella sijaitseville asiakkaille. Säiliöautoliikenteen määräksi on arvioitu muutamia kymmeniä autoja vuorokaudessa. Tolkkisissa Gasum omistaa terminaalin edellyttämät maa-alueet, Inkoossa ei. Gasumin omistavat Fortum (31 %), Suomen valtio (24 %), venäläinen Gazprom (25 %) ja saksalainen E.ON (20 %). Nissan Leaf on niin sanottu täyssähköauto. Se kulkee ainoastaan sähköllä, jota on ladattava auton akkuun. Jouhevaa kyytiä vihreällä sähköllä Rolf Gabrielsson Kuva Studio Lindell/Oscar Porvoon Energia on hankkinut käyttöönsä kaksi Nissan Leaf sähköautoa. Saatuja kokemuksia yhtiö hyödyntää sähköverkkonsa kehittämisessä ja lataustolppaverkoston rakentamisessa. Autot on liisattu porvoolaiselta Secto Automotivelta, ja ne ovat Porvoon Energian ja Porvoon Sähköverkon työntekijöiden päivittäisessä käytössä eri työtehtävissä. Koska Porvoon Energia ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon ympäristön, nollapäästöisten sähköautojen käyttö on sille hyvin luontevaa. Autot kulkevat tietysti sertifioimallamme Suomen luonnonsuojeluliiton vihreällä sähköllä, kaukolämpöpäällikkö Ari Raunio toteaa. Yhtiö tekee yhteistyötä lataustolppia valmistavan porvoolaisen Enston kanssa. Ensimmäiset julkiset latauspisteet on jo pystytetty kaupungintalon eteen, Rihkamatorille ja Katajamäen liityntäpysäköintialueelle. Pikalataus puolessa tunnissa Lataaminen käy normaalista pistorasiasta. Hitaaseen lataamiseen kuluu tuntia. Pikalataaminen käy puolessa tunnissa, jolloin akku täyttyy 80-prosenttisesti. Kojetaulusta näkyy, kuinka pitkälle akun kulloisellakin latausasteella pääsee. Kilometriluku on ohjeellinen, koska toimintasäteen pituus riippuu ajotavasta, nopeudesta, liikennetilanteista ja ilmastolaitteen käytöstä. Talvella lämmitys syö toimintasädettä melkoisesti. Täydellä sähkölatingilla pitäisi päästä 175 km. Vaikka ajo syö sähköä, tuottaa se sitä myös jonkin verran. Joka jarrutuksella akku latautuu. Kattospoilerissa on myös pieni aurinkopaneeli, joka lataa sähköä auton apulaitteiden toimintaan. Moderni henkilöauto Autona Nissan Leaf on kuin mikä tahansa moderni henkilöauto. Sisustus on laadukkaan tuntuinen, ajoasento on erinomainen ja Nissan Leaf Paino: kg Moottori: synkroninen sähkömoottori Teho: 80 kw/109 hv Vääntö: 280 Nm/2 730 r/min Voimansiirto: automaattinen, etuveto Kiihtyvyys: km/h 11,9 s Huippunopeus: 145 km/h Kulutus: 173 Wh/km (noin 2 euroa/100 km) Toimintasäde: 175 km (NEDC-standardi) Akku: litium-ioniakku Akkukapasiteetti: 24 kwh/yli 90 kw Latauskaapeli: 6 m ajaminen kaiken kaikkiaan miellyttävä. Sähkömoottorin 280 Nm:n vääntö takaa jouhevan etenemisen ja ilmoitettu 145 km/h:n huippunopeus riittää hyvin Suomen liikenteeseen. Vaihtaa ei tarvitse, sähkömoottorin voimansiirto on automaattinen ja pehmeän katkeamaton. Tavallisen auton vaihdekepin paikalla on pyörylä, jolla valitaan etenemissuunta. Eteenpäin on valittavissa kaksi etenemistapaa, normaali ja taloudellinen. Auto käynnistyy nappia painamalla, jolloin kojelaudan mittarinäytöt syttyvät. Muuta ei tapahdu, moottorin ääntä ei kuulu. Kaupunkiajossa auto on siinä määrin niin äänetön, että varusteista löytyy synteettinen ääni, jonka voi kytkeä päälle jalankulkijoiden huomion kiinnittämiseksi

9 Muotoilu on osa arkeamme Porvoolainen Mari Savio aloitti työnsä helmikuun alussa Uudenmaan muotoilukasvatuksen läänintaiteilijana. Hänen tavoitteenaan on tuoda muotoilua lähemmäksi suomalaisten arkea ja liittää se luonnolliseksi osaksi peruskasvatusta. Reija Kokkola Kuvat Virpi Lehtinen 16 17

10 Aarreaitta lapsille Mari Savion mielestä nykylapsille annetaan kaikki liian valmiina. Lelut, leikit, pelit ja pensselit. Nykypäivän lapsille ei anneta mahdollisuutta luovaan tekemiseen. Tai jos annetaan, sekin on jotenkin ylhäältä päin ohjattua, aikuisen ehdoilla tekemistä. Luultavasti entisajan tunnetut muotoilijat suunnittelivat itse lelunsa. Ehkä he olivat muotoilijoita jo kaksivuotiaina. Savio kiittää Porvoon kuvataidekoulua, mutta toivoo samalla, että taide ja muotoilu tuotaisiin kaikkien saataville, ja yhteistyö esimerkiksi sosiaalitoimen kanssa olisi aktiivisempaa. Hankalassa elämäntilanteessa taiteen antama apu on suurin. Yksi Savion tulevista projekteista onkin viedä muotoilu osaksi peruskouluopetusta. Kurssiin osallistuvat koululaiset pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan muotoiluprojektin. Projektissa on tarkoitus suunnitella ja pilotoida uusi muotoilun valinnaisainekurssi peruskoululaisille. Mahtava idea Saviosta olisi mahtavaa, jos Porvoossa toimisi luova paja tai tila, eräänlainen aarreaitta lapsille ja nuorille. Pajassa olisi kaikenlaista materiaalia. Ympäristö ei saisi olla liian steriili ja siisti. Luova tekeminen ei saa olla myöskään ohjattua, aikuisen suitsimaa. Ihannetilanne on se, että lapsi pääsee keskelle luovuuden aarreaittaa vapaasti käytettävien materiaalien pariin. Luovuuspajoissa voisivat käydä lastenkodit, iltapäiväkerhot ja esikoulut. Pajatoiminta on Savion mukaan satsausta tulevaisuuteen. Lapsen täytyy saada puuhata omaehtoisesti ja luovasti voidakseen hyvin. Ylivilkaskin lapsi keskittyy oikeanlaisessa ympäristössä. Hyvinvoivista lapsista tulee hyvinvoivia aikuisia. Aivan kuten Porvoon tai Loviisan pitää suosia omaa muotoilua, myös koko Suomen pitäisi tukea suomalaista muotoilua, Mari Savio sanoo. edistää suomalaista muotoilua ja muotoilukasvatusta sekä sen arvostusta. Parhaimmillaan -Haluan muotoilu tuo elämään lisäarvoa, iloa ja elämänlaatua. Minulla on kolme vuotta aikaa tuoda muotoilu lähemmäksi ihmistä, toivottavasti pysyvästi, Savio sanoo. Häntä hieman hymyilyttää parhaillaan vellova keskustelu Helsingin uusista raitiovaunuista. Miksi ihmeessä juuri raitiovaunujen muotoilu herättää niin voimakkaita tunteita? Muotoilu on paljon muutakin kuin ulkokuori. Savio painottaa kokonaisosaamisen tärkeyttä muotoilussa. Esimerkiksi puhelimissa vaikuttavat ulkonäön lisäksi käyttöliittymä- ja palvelumuotoilu. Kun siinä onnistutaan, voi pieni firma nousta maailmanmaineeseen. Ja päinvastoin, epäonnistuminen kovassa kilpailussa voi syöstä bisnesjätin nurin. Jos muotoilumaailma ei puhuttele, ei tuote tai palvelu myy eikä kiinnosta. Yhteistyö kannattaa Savio haluaa kiinnittää huomion siihen, että muotoilu vaikuttaa paitsi kaupunkilaisten hyvinvointiin, myös alueen yritystoimintaan ja sitä kautta koko kansantalouteen. Läänintaiteilijana hän haluaa myös Porvoon havahtuvan siihen, että oman alueen muotoilijoiden työ pitää huomata ja myös edistää sen säilymistä ja kehittymistä. Energinen nainen Porvoolainen Mari Savio on Uudenmaan taidetoimikunnan uusi muotoilukasvatuksen läänintaiteilija. Ennen läänintaiteilijakautta hän on toiminut suunnittelijana mainostoimisto-, kustannus- ja vaatetusalalla. Mari Savio on julkaisut useita kirjoja: Surrur - tee oma marimekkosi, Maja, Juju sekä oppimateriaaleja mm. Oppi&ilo -sarjaan. Lisäksi hän on toiminut pukusuunnittelijana ja osallistunut monenlaisiin lastenkulttuuriprojekteihin. Jos Porvoossa ei käytetä paikallista muotoilua, osaajat siirtyvät pääkaupunkiseudulle, mikä köyhdyttää kaupunkia eri tavoin. Läänintaiteilijana toimin kontaktien ja yhteistyöverkkojen kehittäjänä ja luojana eri toimijoiden välillä sekä autan edistämään alaan liittyviä projekteja. Savio toivoo muotoiluun liittyvää avointa keskustelua. Että ymmärrettäisiin sen olevan luonteva osa arkeamme, osa yhteiskuntaamme. Porvoossa voitaisiin järjestää workshopeja, johon alan ihmiset kerääntyisivät ideoimaan. Sen ei tarvitse olla monimutkaista eikä vaikeaa. Satsaukseksi varmaankin riittäisi pieni osallistumispalkkio ja hyvät safkat. Yhteisen hyvän eteen voi tehdä hommia ihan vain hyvän mielen ja valoisamman tulevaisuuden takia. Muotoilualan pitäisi verkostoitua, jotta saataisiin synergiaetua. Lopputuloksena voisi olla entistä avoimempi ja viihtyisämpi Porvoo. Rohkeutta muotoiluun Savio osallistui äskettäin kiinnostavaan Demos Helsingin järjestämään seminaariin, johon kerääntyi taiteen alan ihmisiä Suomesta ja Skandinaviasta. Designin tilaa pohdittiin muun muassa aivoriihissä. Se oli todella avartavaa! Ruotsalaiset nostivat esiin kritiikin tärkeyden muotoilussa. Jos halutaan nostaa muotoilu kansainväliselle tasolle, on tiukka kritiikki paikallaan. Isoissa muotoilumaissa syntyy hienoa jälkeä, kun parhaat jutut pääsevät esiin. Savio pitää Suomea hyvänä muotoilumaana, mutta peräänkuuluttaa rohkeutta pitäytyä omassa näkemyksessä, vaikka siirryttäisiin isoille areenoille. Kansainvälisen menestyksen myötä suomalaista muotoilua uhkaa mitäänsanomattomuuden ja tylsyyden vaara, kun aletaan varmistella massojen miellyttämistä. Indie- ja undergroud-muotoilussa syntyy mahtavia oivalluksia, mutta kansainvälisellä tasolla aletaan jotenkin jännittää ja varmistella, eikä uskalleta kokeilla rohkeasti. Aivan kuten Porvoon tai Loviisan pitää suosia omaa muotoilua, myös koko Suomen pitäisi tukea suomalaista muotoilua käyttämällä sitä

11 Uutiset tietonurkka Koonneet Rolf Gabriesson ja Seppo Iisalo Vanha vesilinna kunnostetaan ja otetaan käyttöön Miksi? Mikä? studio lindell/oscar Tolkkisten vanhan selluloosatehtaan lähellä sijaitseva pahoin rapistunut vesilinna kunnostetaan osana biovoimalaitoshanketta. Sekä rakenteilla oleva että nykyinen voimalaitos tulevat saamaan vesilinnasta sprinkleri- ja kattilavetensä. Vetenä käytetään Porvoon Veden vesijohtovettä. Vesilinnaan tehdään uusi katto, sen sisällä olevan noin 400 kuution suuruisen betonisen vesisäiliön pinta uusitaan ja tiilikuori korjataan tarvittavilta osin. Voimalaitokset kytketään vesilinnaan kymmeniä metrejä pitkän uuden vesijohtoputkiston avulla. Jäähdytykseen käytettävää merivettä varten on rakennettu oma pumppaamo, kun jäädytysvesi tähän asti on saatu sahan pumppaamosta. Jatkossa makeavesialtaan vettä ei enää tarvita. Paikallishistoriallinen arvokohde Vesilinna rakennettiin 1920-luvulla selluloosatehtaan laajennuksen yhteydessä. Ajan mittaan se kävi tarpeettomaksi selluloosatuotannon vaihtuessa sahatavaravalmistukseen tehdasalueen tullessa kunnallisen vesijohtoverkoston piiriin. Porvoon Energian omistukseen pyöreä punatiilinen vesilinna siirtyi yhtiön Stora Enson kanssa tehdyn kiinteistökaupan yhteydessä vuonna Päästökauppa Päästökaupan taustalla ovat kansainväliset ilmastoneuvottelut ja Kioton ilmastosopimus, jonka allekirjoittaneet maat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjään. EU:ssa on määritelty, kuinka paljon hiilidioksidia sen teollisuus ja energiantuotanto saavat tuottaa. Yritysten täytyy vuosittain todentaa omat päästönsä. Päästöoikeuksia yritykset voivat tarpeensa mukaan ostaa ja myydä kansainvälisessä pörssissä. Sähköntuotantoon päästökauppa vaikuttaa siten, että fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön tuottaminen kallistuu. Sähkön verkkomaksu Kuluttaja voi Suomessa ostaa sähköä miltä tahansa Suomessa toimivalta sähkön myyjältä, joka tarjoaa sähköä kuluttajan sähkönkäyttöpaikkaan. Sähköverkkoyhtiötä kuluttaja ei sen sijaan voi valita, vaan sähkön siirrosta vastaa se verkkoyhtiö, jonka alueella asiakas asuu. Sähkömarkkinoiden avauduttua vapaalle kilpailulle sähkön siirto jätettiin kilpailun ulkopuolelle, koska ei ole järkevää ryhtyä rakentamaan rinnakkaisia verkkoja kilpailemaan keskenään. Verkkotoiminnan harjoittaminen vaatii viranomaisen myöntämän toimiluvan. Verkkoyhtiön toimintaa sekä siirron hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiamarkkinavirasto. Pyöreän punatiilinen vesilinna on noin 4,5 metriä korkea ja sen ulkoinen halkaisija noin 20 metriä. Rapistunut vesilinna saa uuden katon, sen sisällä olevan betonisen vesisäiliön pinta uusitaan ja tiilikuori korjataan tarvittavilta osin. SÄHKÖLASKU HELPOSTI VERKKOPANKKIISI! Vuosi 2011 Suomessa Sähkönjakelun häiriöt poikkeuksellisen pitkät Energiateollisuuden julkistaman tuoreen keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2011 keskeytyneenä keskimäärin lähes 8 tuntia sähkönkäyttäjää kohti. Keskeytysaika oli huomattavasti edellisiä vuosia korkeampi. Tärkein syynä poikkeuksellisen pitkiin häiriöihin löytyy vuodenvaihteen myrskyistä ja talven lumikuormista. Tilasto vahvistaa, että kyseessä olivat Suomen olosuhteissa poikkeukselliset häiriöt. Tästä huolimatta Suomen sähköjakelun toimitusvarmuus on keskimäärin ollut hyvin luotettavaa viimeisten vuosien aikana. Maaseudun sähkönkäyttäjän keskimääräinen yhteenlaskettu keskeytysaika oli vuonna 2011 hieman yli 12 tuntia. Taajamassa keskimääräinen keskeytysaika oli 2 tuntia ja kaupungissa 10 minuuttia. Pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna keskeytysajat ovat moninkertaiset. Tee sopimus verkkopankissasi ja huomaa, miten vaivaton e-lasku voi olla. Se on helppoa ja turvallista. - lasku tulee suoraan verkkopankkiisi - vältyt näppäilyiltä ja virheiltä, koska tiedot ovat valmiina - helppokäyttöinen ja turvallinen maksutapa - laskua ei veloiteta ilman hyväksymistäsi - kätevä laskujen arkistointi, ei enää paperilaskua - e-lasku säästää sekä aikaa että paperia - e-lasku säästää luontoa 20 Lisätietoja e-laskutuksesta saat asiakaspalvelustamme ,

12 Marjakanerva viihtyy niin auringossa kuin varjossakin. Kastelujen välissä sen annetaan kuivahtaa. Kestää pientä pakkasta. Puutarhuri Barbro Lindroos ja syysasteri. Kukkaloistoa syksyn pimeään 1. Kevät ja kesä ovat puutarhaihmisten onnen aikaa. Mutta ei syksylläkään tarvitse jäädä ilman kukkaloistoa. Reija kokkola Kuvat virpi LEHTINEN Seitlahden puutarhan myymälästä poistuu tyytyväisen näköisiä kasvi-ihmisiä kukkapusseineen. Tarjolla on monta ihanaa kukkaa ja kasvia, jotka pärjäävät pitkälle syksyyn. Jotkut jopa läpi talven, kuten kanervat ja callunat sekä kaunis ja herkkä hopealanka. Puutarhuri Barbro Lindroos neuvoo, mitkä lajit viihtyvät viileässä. Pallokrysanteemi, koristekaali, marjakanerva ja syysasteri, hän luettelee. Barbro Lindroosista on mukavaa, että nykyään myös kerrostaloissa voidaan nauttia kauniista puutarhasta omalla parvekkeella. Lasitukset pidentävät huomattavasti kukkien ja kasvien elinaikaa parvekkeilla. Ihmiset haluavat ympärilleen piristystä, kun syksyn pimeät ajat koittavat. Myös sormet voi työntää multaan aika pitkällekin syksyyn. Perennat sekä pensaiden ja puiden taimet voi istuttaa vielä syksyn vilakassakin. Aika usein minulta kysytään, mihin mennessä istutukset tulee viimeistään tehdä. Siihen vaikuttavat tietenkin säät, mutta en suosittele istuttamista enää lokakuun jälkeen. Taimelle täytyy jäädä pari viikkoa aikaa juurtua ennen maan routaantumista, hän neuvoo. Lindroosin mukaan uusi kukkaaika koittaa jouluna, jolloin perinteisten hyasintin, joulutähden ja amarylliksen lisäksi haetaan muutakin väriloistoa ympärille. Jouluruusut ja orkideat ovat nykyään suosittuja. Niissä on kauniita erilaisia värivaihtoehtoja saatavilla Puutarhuri Sanna Lindström pallokrysanteemien joukossa. Pallokrysanteemi on loppukesän ja alkusyksyn ehdoton suosikki. Pallomainen kasvutapa ja upeat värit tuovat hehkua puutarhaan ja parvekkeille pitkän kesän jälkeen. Näistä voit iloita aina ensimmäisiin pakkasiin asti. 2. Syysasteri. Viihtyy auringosta puolivarjoon. Sietää pientä pakkasta. Löytyy useissa eri väreissä: pinkki, liila, sininen ja valkoinen. 3. Hopealehti. Tätä hopeista ruohokasvia kasvatetaan yleensä yksivuotisena ryhmäkasvina kukkaryhmien reunuksilla sekä astia- ja hautaistutuksissa. Käyttö perustuu pääasiassa hopeanharmaisiin, liuskaisiin lehtiin. Suotuisalla kasvupaikalla kasvi on kaunis vielä syksyn pakkasillakin. 4. Kesäomena. Jättimelba. 5. Komeamaksaruoho. Perenna. Pystykasvuiset, korkeahkot maksaruohot kukkivat keskikesästä pitkälle syksyyn. Litteät ja kymmenisen senttiä leveät kukinnot houkuttelevat perhosia ja kimalaisia mettä imemään. Pientä pakkasta kestävät kukat voi kuivata maljakkoon. 23

13 Kivaa kevyttä! Koonneet Rolf Gabriesson ja Seppo Iisalo Päivi Ahvonen Marco Väkelä Rakkaudessa sen salaisuus Jos olet nähnyt elokuvan Pieni Suklaapuoti, sinun on tutustuttava myös vanhankaupungin Pieneen Suklaatehtaaseen. Pienen suklaatehtaan puoti on pientäkin pienempi. Kun sisällä on viisi ihmistä, on tupa täynnä. Tuomiokirkon kupeessa sijaitsevalla puodilla on maaginen vetovoima kengät suuntavat ikään kuin itsestään ovea kohti. Suklaatehtaan myyntivaltteja ovat käsintehdyt suklaat, joita löytyy 80 eri makua. Jotkut asiakkaamme valitsevat aina valkoisen suklaan, toiset pitävät tummista ja monet kokeilevat myös terva- tai salmiakkisuklaata on vaikea sanoa mikä niistä on suosituin, kertovat suklaamestari Peter Westerlund ja Mia Westerlund. Joulumaut ovat ihan erikseen. Ne ovat appelsiini-neilikka, piparkakku ja glögi. Niitä saa pikkujoulusta lähtien. Suklaan ystävät odottavat myös uutta vuotta kuin kuuta nousevaa. Silloin meiltä saa herkullista sampanja-tryffelisuklaata. Se on todellakin myynnissä vain kerran vuodessa, uutena vuotena, ja siksi se on erityisen haluttua. Pieni Suklaatehdas Porvoo Kirkkotori 1, Vanha Porvoo puh Avoinna: ma-pe la su Bistro Sinne, herkkusuiden keidas Taidetehtaalla majailevan uuden bistroravintola Sinnen ovi käy tiuhaan. Sana on kirinyt herkkusuiden kesken täällä ruokailu on ravintoa kaikille aisteille. Yrttejä viljellään osana ravintolan sisustusta ja niitä myös käytetään lähiruokaa sanan todellisessa merkityksessä. Keittiömestari Kaj Kallio rakentaa listansa kotimaisten ja lähellä tuotettujen raaka-aineiden pohjalta. Lähiruoka-filosofia on viety niin pitkälle, että ravintolalla on jopa oma pelto Ruotsinpyhtäällä. Siellä viljellään salaatteja, yrttejä, vihanneksia ja juureksia talon tarpeisiin. SINNE BISTRO, CAFÉ & PUTIIKKI Läntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo puh Avoinna: ma ti pe , la su brunssi bistrosinne.fi Marco Väkelä 24 Valmiina palvelukseen! Porvoon palveluskoirat ry:n karvakuonot ovat monessa mukana. Yksi mieluisimmista tehtävistä on lasten vetäminen pulkassa tai kärryssä. Lapsilauman keskellä palveluskoiran täytyy olla hyvähermoinen ja varmakäytöksinen. Koirat ovat sosiaalisia ja ihmisystävällisiä. Kärryn kanssa ei saa myöskään lähteä kiitämään, kertoo pelastuskoiravastaava Anna- Mari Matikainen. Palveluskoirat ovat tervetulleita monenlaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Yhdistykset, seurakunnat ja päiväkodit tilaavat koiria tapahtumiinsa. Ne ovat suosittuja myös erilaisissa kylä-, piha- ja korttelitapahtumissa. Tämän lisäksi palveluskoirilla on tärkeät tehtävä pelastustoiminnassa. Huippukoulutetut ja käytännössä testatut koirat ovat valmiina etsintöihin, kun henkilö ilmoitetaan kadonneeksi. Hälytyksiä tulee vuosittain vajaa kymmenen, joista suurin osa koskee dementoituneen henkilön eksymistä. Ohjaajat tarkkailevat koiraa koko ajan maastossa. Koirat ilmoittavat haukkumalla tai muulla eleellä löytäneensä etsittävän. Jos kadonnut on esimerkiksi pudonnut sellaiseen paikkaan, ettei koira pääse lähelle, tarkkaavainen ohjaaja näkee koiran käytöksestä sen kuitenkin löytäneen kohteen, Matikainen kuvailee. VIRPI LEHTINEN Poroleipäjuustopiirakka Pohja: 2 dl moniviljajauhoja Noin 1 dl vehnäjauhoja 100 g voita (huoneenlämpöistä) 1 tlk leivinjauhetta 1 kpl kanamuna 1 dl juustoraastetta Täyte: 40 g purjosipulia 150 g savustettua pororouhetta ½ tlk mustapippuria 3 dl juustoraastetta 200 g leipäjuustokuutioita 1 dl persiljaa 3 kpl kanamunaa 2 dl ruokakermaa 120 g smetanaa Sekoita kulhossa moniviljajauhot, vehnäjauhot, leivinjauhe, kanamuna ja juustoraaste. Nypi joukkoon voi. Painele kevyesti voideltuun piirakkavuokaan. Laita vuoka hetkeksi jääkaappiin. Esipaista 200 asteessa noin 10 minuuttia. Sekoita pororouhe, hienonnettu purjosipuli, persilja, leipäjuustokuutiot, juustoraaste ja mustapippuri. Lisää sekoitetut täytteet esipaistetulle piirakkapohjalle. Kaada lopuksi kananmuna ruokakerma smetana-seos täytteen päälle ja paista piirakkaa vielä noin 30 minuuttia 175 asteessa. Tarjoile raikkaan salaatin ja karpalovichyn kera. Reseptinurkka

14 meni talon ohitse, joten meille oli itsestään selvää liittyä kaukolämpöön. Se oli helpoin ja -Kaukolämpöputki edullisin vaihtoehto. Öljylämmitystä emme edes ajatelleet missään vaiheessa, Mika Jäävaara sanoo. Nyt edessä on kolmas talvi uudessa kodissa. Kovat pakkastalvet ovat sujuneet hyvin, lämpöä on riittänyt. Etenkin Sini Westerberg on nauttinut mukavasta lattialämmityksestä. Olen tällainen kylmäkissa. Jalat palelevat helposti. Nyt ei ole varpaita palellut, hän hymyilee. Liittyminen sujui nopeasti Jäävaaran mielestä rankan rakennusprojektin keskellä myös kaukolämpöön liittymisen helppous oli varteenotettava seikka. Tiesimme, että putki menee talon vieressä, joten soitimme Porvoon Energiaan, ja homma alkoi rullata. Liittyminen meni nopeasti ja hyvin. Kun työt oli tehty, vuorokaudessa jo lattiat lämpenivät. Perheen vanhemmat ovat kiireisiä yrittäjiä, joten heille on tärkeää, ettei ylimääräistä energiaa tai huolta tarvitse kantaa kodin lämmittämisestä. Lämmitys toimii silloin parhaiten, kun sitä ei edes tarvitse ajatella. Kaukolämpö on huoleton vaihtoehto. Ei tarvitse pohtia, onko öljyä säiliössä. Asuminen on huoltovapaata, mikä sopii hyvin meille, Jäävaara toteaa. Varaava takka tuo kustannusetua Perheen omakotitalossa on pari sataa lämmitettävää neliötä. Huonelämpötila on 21 tai 22 asteen paikkeilla, makuuhuoneissa hieman alempi. Lämpö on ollut tasaista. Meille on myös tärkeää, että lämpimän veden saanti on taattu vuodenajasta riippumatta. Lapsetkin tykkäävät olla suihkussa. Eipähän tarvitse pelätä, että lämmin vesi loppuu kesken suihkuhetken. Kyllä asumisen perusasioiden pitääkin toimia, Jäävaara pohtii. Vaikka taloa lämmitetäänkin pääasiassa kaukolämmöllä, on pihalla muhkea motti halkoja. Niitä Jäävaara ja Westerberg saavat mielin määrin omalta mökiltään. Varaava takka yhdistettynä muuhun lämmitykseen on kustannusetu etenkin kovina pakkastalvina. 26 Kaukolämpö on huoleton vaihtoehto Mika Jäävaara ja Sini Westerberg eivät joutuneet pohtimaan eri lämmitysvaihtoehtojen välillä alkaessaan rakennuttaa tilavaa taloaan Porvoon Puromäenkadulle. Reija Kokkola kuvat Virpi Lehtinen 27 27

15 Mikä mies? Mr.Tolkkinen Tavallista kiireisempi mies Tolkkisten voimalaitospäällikkö Tom Tallberg on viime aikoina ollut tavallistakin kiireisempi mies. Normaalien työtehtävien lisäksi häntä on työllistänyt rakenteilla oleva biovoimalaitos. Rolf Gabrielsson Kuvat Studio Lindell/Oscar Vuosi kerrallaan Viime vuonna Tom Tallberg olisi ikänsä puolesta voinut siirtyä eläkkeelle, mutta hän sopi työnantajan kanssa jatkoajasta biovoimalahankkeen vuoksi, ja nyt mennään vuosi kerrallaan. Se sopii minulle hyvin. On antoisaa olla mukana toteuttamassa uusinta teknologiaa edustavaa voimalaitosta. Rakentaminen kestää noin puolitoista vuotta, eli saman verran kuin aikanaan vanhan laitoksen rakentaminen. Silloin ulkomaista työvoimaa ei juurikaan työmaalla näkynyt. Nyt urakoitsijoiden palveluksessa heitä on paljon. Työnjohto on kuitenkin edelleen pitkälti kotimaisissa käsissä, Tallberg vertailee. käyttö tulee aikanaan vast uulleni, Tom Tallberg Senkin kertoo. Konemestarin ammatin itselleen hankkinut, kuusi vuotta merillä leipänsä tienannut voolahtelainen jäi maihin vuonna 1976 ja ryhtyi huoltopuolen työnjohtajaksi Tolkkisten sahalla. - Minulla oli perhe ja pieniä lapsia, joten mahdollisuus olla enemmän kotona kuulosti houkuttelevalta. Meri ja laivat olivat olleet hiekkarahtaamisesta elantonsa hankkivassa perheessä varttuneelle Tallbergille kaikki kaikessa, joten ajatus palaamisesta merille lasten kasvettua isommiksi eli vielä tuolloin. Mielekäs työ Tolkkisissa vei kuitenkin mennessään. Jo parin vuoden päästä hän siirtyi entisen selluloosatehtaan päässä sijaitsevan voimalaitoksen käyttövalvojaksi. Sähköä siellä ei silloin enää tuotettu. Turbiinit oli poistettu ja kaikki höyry meni sahan tarpeisiin, hän kertoo. Samaan aikaan rakennettiin uutta voimalaitosta, josta tuli Tallbergille työpaikka kymmeniksi vuosiksi. Oman aikansa biovoimalaitos Polttoaineena laitoksessa käytettiin alussa pelkästään sahalta saatua kuorta ja sahapurua. Se oli biovoimalaitos aikana, jolloin vihreistä arvoista ja biovoimasta ei vielä juurikaan puhuttu. Kun vuonna 1981 laitokselta alettiin toimittaa myös kaukolämpöä Porvooseen, sahan puujätteet eivät enää riittäneet, vaan jouduttiin käyttämään myös muita polttoaineita, ensin öljyä ja sitten hiiltä. Biovoima-aikaan palattiin vajaan kymmenen vuoden jälkeen, kun laitos muutettiin takaisin pelkästään puuta käyttäväksi vuonna Työrutiinit uusiksi Tom Tallberg on hoitanut samoja tehtäviä jo 30 vuotta, vuodesta 1982 lähtien. Moni asia on sinä aikana muuttunut. Esimerkiksi raporttilaskelmat ja muut hallintotyöt tehtiin vielä 1970-luvun loppupuolella kynällä ja paperilla, hän mainitsee esimerkkinä. Uuden voimalaitoksen myötä laitoksen käytössä siirryttiin tietokoneaikaan. Käyttöohjaus helpottui, kun automatiikka hoiti aikaisemmin käsin tehtyjä toimia. Työrutiinit ovat muuttuneet. Byrokratia vie yhä enemmän aikaa. Tällaiselle käytännönläheiselle ihmiselle se tuntuu välillä turhauttavalta. Tom Tallberg viihtyy silti työssään erinomaisesti hyvien työkaverien ansiosta

16 Harri Hämäläinen Järkevä sähköverkko Malla Juuma Vajaa kolmannes jakeluverkostosta on jo siirretty maan alle. Magnus Nylander Toimitusvarmuusvaatimukset tiukentuvat Porvoon Sähköverkko on hyvin varautunut Porvoon Sähköverkko Oy voi jo nyt taata, että mahdollinen keskeytys sen sähkönjakelussa ei kestä kuutta tuntia pidempää puolella taajama-alueilla sijaitsevista sähkönkäyttöpaikoista. Rolf Gabrielsson Valtakunnallisesti samaan toimintavarmuuteen on määrä päästä vuoden 2019 loppuun mennessä. Porvoon Energia -konserniin kuuluva Porvoon Sähköverkko Oy on määrätietoisesti satsannut ilmajohtojen vaihtamiseen maakaapeleihin. Yhtiö on valinnut maakaapeloinnin keskeiseksi sähkönjakelun varmuuden parantamiskeinoksi. Vajaa kolmannes jakeluverkostosta on jo siirretty maan alle. Verkkomme on kilometrin pituinen. Tavoitteenamme on ollut saada noin kolme neljäsosaa siitä maakaapeloinnin piiriin kahdessakymmenessä vuodessa, toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo. Nylanderin mukaan tämä tahti ei kuitenkaan riitä, jos työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmat kiristää sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimuksia toteutuvat. Sähkönjakelun keskeytyksen keston ylärajaksi suunnitellaan asemakaava-alueilla 6 tuntia ja muualla 24 tai 36 tuntia. Lakimuutos toteutuu mahdollisesti jo vuoden 2013 lopussa. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että uusiin aiempaa tiukempiin tavoitteisiin pitäisi päästä vaiheittain viidentoista vuoden aikana. Jakeluvarmuuden parantamisen ensimmäinen vaihe päättyisi vuonna 2019 ja seuraavat vuosina 2019 ja 2027, jolloin uudistetut vaatimukset koskisivat kaikkia käyttöpaikkoja. On arvioitu, että pelkästään ensimmäisen vaiheen toteuttaminen maksaa sähkönjakelusta huolehtivalle Porvoon Sähköverkolle noin 35 miljoonaa euroa. Kova hintalappu Kun yhtiöt siirtävät investointikustannuksensa verkkomaksuihin, on kuluttajille odotettavissa keskimäärin 30 prosentin sähkön siirtomaksujen korotus. Sähkönkäyttö kokonaisuudessaan kallistuu Suomessa laskelmien mukaan noin 10 prosenttia, kun otetaan huomioon sekä energian hinta että sen siirtämisestä kuluttajille perittävät maksut. Esitys voi vielä muuttua Jos työ- ja elinkeinoministeriön esitys toteutuu, kustannusvaikutukset Porvoon Sähköverkolle ja kuluttajille olisivat Nylanderin mukaan huomattavat. Lähestymme tilannetta, jossa lähes puolet yhtiön nykyisestä liikevaihdosta menisi verkkoinvestointeihin, eli puhutaan noin kuudesta miljoonasta eurosta vuositasolla. Tämä heijastuisi kuluttajien siirtomaksuihin noin kymmenen prosentin nousuna. Nylander haluaa kuitenkin huomauttaa, että toistaiseksi kyse on vasta työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä. Se tulee syksyllä hallituksen käsiteltäväksi ja sen jälkeen eduskuntaan päätettäväksi. Niin esityksen sisältöön kuin lain täytäntöönpanoonkin voi vielä tulla muutoksia. Maakaapelointi on hyvä mutta kallis ratkaisu Ilmajohdon päälle kaatuvat tai taipuvat puut ovat yleisin sähkökatkojen aiheuttaja Suomessa. Keskeytyksiä aiheuttavat ukonilmat, laiterikot, kovan tuulen tai tykkylumen sähköjohdoille kaatamat puut sekä jännitteisiin osiin joutuneet vieraat esineet kuten puunoksat tai pieneläimet ja linnut. Maakaapelointi on erinomainen tapa lisätä sähköverkon toimintavarmuutta. Asentamisintoa hillitsee kuitenkin ilmajohtoa olennaisesti kalliimpi hinta. Yleensä on mielekästä aloittaa maakaapelointi sähköverkon kriittisimmistä kohdista eli sieltä, missä varmistetaan mahdollisimman suurten väestömäärien sähkönsaanti. Yksi ongelma on ollut se, että sähköjohtoja ja kaapeleita on tähän asti voitu laittaa vain ojan toiselle puolelle, metsään, jossa kaivaminen on työlästä. Vireillä oleva maantielain muutos mahdollistaisi jatkossa kaapelin asentamisen tien ja ojan väliin, jolloin kaapelioja voidaan vetää aikaisempaa helpommin auraamalla

17 Arjen asuminen on kokonaisuus, johon voidaan parhaiten vaikuttaa koko perheen voimin. Piilosyöpöt esiin! Ihmisten on joskus vaikea havaita tai tiedostaa piilossa olevia energiasyöppöjä. Mistä saisi apua? Mittariuudistus tuo käyttäjille seikkaperäistä ja oikeaa tietoa kulutuksesta, tutkija Vesa Kemppainen sanoo. Seppo Iisalo kuvitus shutterstock P orvoon Energia teetti hiljattain käyttäjälähtöiseen kehittämiseen erikoistuneella Movense Oy:lla tutkimuksen, jolla kerättiin porvoolaisten kokemuksia energian käytöstä. Tutkimus osoitti, että omakotiasukkaat ovat yleensä kerrostaloasukkaita tietoisempia energiankulutuksestaan. Monilla on kuitenkin edelleen melkoisia tietoaukkoja energiansäästöön liittyvästä tiedottamisesta huolimatta. Miten tilannetta voisi parantaa? Energiansäästökohteita tai -tapoja löytää parhaiten silloin, kun tiedostaa kokonaiskulutuksen ja pienten kulutuksen lähteet kodin arjessa. Arjen mutu- ja yleisempää faktatietoa yhdistellen löytyvät parhaat ja luontevimmat säästökohteet, tutkija Vesa Kemppainen vastaa. Uudet kulutuslähteet Takavuosina energiaa yllättävän paljon kuluttaviksi paljastuivat vesipatjojen lämmitysvastukset. Nykyisin vaikeasti havaittava ener- gian kulutus syntyy useista isoista ja pienistä energiavirroista, joiden yhteisvaikutusta on vaikea hahmottaa, Kemppainen sanoo. Uudet talot rakennetaan tiiviiksi ja energiatehokkaiksi, jolloin asukkaat monesti olettavat, että myös sähkönkulutus on automaattisesti alhainen. Kodeissa on kuitenkin nykyään paljon kodinkoneita, erilaisia sähkölaitteita, tietokoneita ja viihde-elektroniikkaa, jotka kuluttavat sähköä myös silloin kun ne eivät ole päällä. Yhteisvaikutus saattaa aiheuttaa yllätyksen, kun tulee sähkölaskun maksamisen aika. Mittariuudistuksesta kaikki irti Tutkija uskoo kuitenkin, että jo lähitulevaisuudessa monet energiankulutuksen arviointiin liittyvät kuluttajien pulmat vähenevät. Mittariuudistuksen ja etäluennan ansiosta käyttäjien on jatkossa entistä helpompi paikallistaa energiasyöpöt laitteet, ottaa oma tilanne haltuunsa ja vaikuttaa energiankulutukseensa. Mittarien Käyttöveden lämmitys 32 Lämmitys ja ilmastointi Movense Oy:n porvoolaisille asukkaille tekemässä tutkimuksessa paljastui useita esimerkkejä energiasyöpöistä: Varaston sähkölämmityspatteri tahattomasti päällä TV:n, konsolien, modeemien, tietokoneiden ja oheislaitteiden valmiusvirrat Jääkaapin tai pakastimen pölyinen jäähdytinritilä Tuhti jääkerros pakastimessa Auton pitäminen jatkuvasti sellaisessa lämmityspistokkeessa, jossa ei ole ajastinta Suihkuveden lämmöllä suihkutilan lämmittäminen Parvekkeen/terassin oven pitäminen raollaan myös viileämmällä säällä, jotta kissa pääsee sisään, kun haluaa Valojen jättäminen päälle kulkutiloihin (liikkeentunnistus puuttuu) Parhaimmillaan ne ovat arkitilanteissa silloin ja siellä missä energiaa kuluu: saunaa lämmitettäessä, suihkussa, ruokaa laittaessa tai huonelämpötiloja säädettäessä. Samalla tutkija korostaa, että energiankulutus on hyvä tehdä näkyväksi kaikille perheenjäsenille. Tottumukset ja roolitkin voivat muuttua. Nykyään myös pojat käyvät usein suihkussa ja tekevät ruokaa. Arjen asuminen on kokonaisuus, johon voidaan parhaiten vaikuttaa koko perheen voimin. Koko perheen projekti Itsestä kiinni Tutkija kehottaa käyttäjiä tekemään kodin sähkölaitteille päälle ja pois päältä -kokeiluja. Se auttaa oman talouden välttämättömien ja ei-välttämättömien kulutuslähteiden hahmottamisessa ja sen pohtimisessa, voisiko omia tottumuksiaan muuttaa jossakin vähän ja saada säästöjä toisaalla enemmän. Myös energiankulutusmittareita Kemppainen pitää hyvinä apuvälineinä energiankulutuksen hallinnassa. Loppupeleissä kysymys on omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta energiankulutuksen vähentämiseen. Tutkimuksemme perusteella energiaa käytetään tietoisesti paljon tai vähän. Tuhlaajat eivät soittele laskunsa perään. Joillakin taas on minimaalinen kulutus, mutta silti he ovat tyytyväisiä vasta silloin, kun pystyvät edelleen säästämään. Kemppaisen mukaan myös energian tuottaja voi aktivoida asiakkaitaan omalla esimerkillään. Porvoon Energia on pieni ja nokkela energiayhtiö, jolla on uudistumishalua ja -kykyä, esimerkkinä vaikkapa aurinkoenergian kokeilut. Tämä voi herättää myös energian käyttäjiä miettimään energiatehokkaampia ja pienemmän hiilijalanjäljen tilanteita ja arkea kokonaisuutena. Käytä järkeä! Sammuta valot ja laitteet, kun et tarvitse niitä. Hyödynnä energiatehokasta teknologiaa valaistuksessa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa sekä keittiölaitteissa. Sulje hana ja tuki vesivuodot. Lämmitä ja viilennä viisaasti Osta energiatehokkaita ja ympäristömerkittyjä tuotteita. Suosi julkista liikennettä. Jos ajat omalla autolla, aja taloudellisesti. Energian loppukäyttö sektoreittain 2010 Energian kulutus kotona Kotitaloussähkö Esimerkkejä salakavalista energiasyöpöistä vaihdon jälkeen ei tarvitse enää muistella, mitä energiaa kuluttavaa on puolen vuoden aikana tullut tehtyä, koska kulutuksesta saa tietoa ihan hetkessä. Yhä vähemmän siis jää arvailun varaa. Mittariuudistuksen etuna on Kemppaisen mukaan sekin, että jatkossa pystytään puuttumaan nopeammin esimerkiksi energian kulutuksen hyppäykseen ennen kuin energiakuluja ehtii kertyä. Tästä mahdollisuudesta asukkaiden kannattaa ottaa kaikki irti, hän sanoo. Erilaisissa kodeissa energiaa kuluu vaihtelevasti, mutta pääpiirteittäin jakauma säilyy ennallaan. Kotitaloussähkö sisältää esimerkiksi valaistuksen, ruoanvalmistuksen, kylmäsäilytyksen ja pyykkäyksen sekä viihdelaitteiden kulutuksen. Muut Rakennusten lämmitys Tavoitteet 2020 ja 2050 Teollisuus Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on vähentää energian kokonaiskulutusta 37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä. Tästä määrästä sähkön säästötavoite on viisi terawattituntia. Vuoteen 2050 mennessä energiankulutusta on edelleen vähennettävä kolmasosalla vuoden 2020 määrästä. Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta, kulutus ja hinnat Lähde: Adato Energia Liikenne 33

18 Hehkulamput historiaan, mitä tilalle? Viimeisetkin hehkulamput poistuvat kauppojen valikoimista syksyn aikana. Tilalle tulevat energiansäästölamput, ledilamput ja halogeenilamput. Tässä pikaapua lamppujen valintaan. Seppo Iisalo kuvitus shutterstock Hävitä lamput oikein Hehkulamput ja halogeenilamput ovat sekajätettä ja ne voi laittaa tavalliseen roska-astiaan. Energiasäästölamput, loisteputket ja ledlamput sisältävät haitallisia aineita ja ne tulee viedä keräyspisteille asianmukaiseen käsittelyyn. Maksuton keräys on järjestetty Itä-Uudenmaan Jätehuollon pienjätejäteasemilla. Turhan autoilun vähentämiseksi on suositeltavaa, että energiasäästölamput, loisteputket ja led-lamput kerätään kotona esimerkiksi pahvilaatikkoon ja tuodaan jäteasemalle laatikon täyttyessä tai muun jäteasemakäynnin yhteydessä, tiedottaja Katariina Lossi neuvoo. Porvoolaiset ja loviisalaiset saavat käyttää kaikkia Itä-Uudenmaan jätehuollon pienjäteasemia. Lähimpänä ovat Porvoon Domargård, Sipoon Mömossen sekä Loviisan ja Ruotsinpyhtään pienjäteasemat. Lisätietoja: Halogeenilamput Energiansäästölamput Halogeenilamppujen tekniikka, ulkonäkö ja ominaisuudet ovat varsin samanlaiset kuin hehkulamppujen, mutta ne kuluttavat noin 30 % vähemmän sähköä kuin hehkulamput. Niiden elinikä on kaksinkertainen perinteiseen hehkulamppuun verrattuna. Halogeenilampuilla kannattaa korvata hehkulamput sellaisissa käyttökohteissa, joihin energiansäästölamput tai ledit eivät yleensä sovellu, esimerkiksi saunassa ja himmennettävissä valaisimissa tai kristallikruunuissa. Kohde- ja korostusvalaistukseen soveltuvat energiaa säästävät ja perinteiset halogeenispotit. Halogeenilamppuja on saatavilla ainakin vuoden 2016 syksyyn saakka. Energiansäästölamput ovat pienloistelamppuja. Ne kestävät noin kymmenen kertaa hehkulamppuja pidempään ja kuluttavat jopa % vähemmän sähköä kuin hehkulamput. Energiansäästölamput toimivat hyvin yleisvalaistuksessa ja käyttökohteissa, joissa tarvitaan paljon valoa. Energiansäästölamppua ei kannata käyttää saunan valona eikä käyttökohteissa, joissa valoa joudutaan sytyttämään ja sammuttamaan tiuhaan. Ulkovalaistuksessa energiansäästölamput ovat energiansäästön kannalta parhaimmillaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pakkauksessa mainittu käyttöikä jää ulkokäytössä huomattavasti lyhyemmäksi, koska käyttöikä ilmoitetaan tyypillisen sisäkäytön mukaan. Huom! Ulkokäytössä on suositeltavaa käyttää sinne tarkoitettuja lamppuja. Kaikki energiansäästölamppuja ei ole suunniteltu ulkokäyttöön. Tarkempia tietoja Motivan ja valaistusalan toimijoiden verkkopalvelusta osoitteessa 34 Energiansäästöviikkoa vietetään viikolla 41 eli tänä vuonna lokakuuta. Motiva on järjestänyt energiansäästöviikon vuodesta Mikä viikko? Energiansäästöviikko on vuosittain viikolla 41 toistuva kampanja, jonka aikana kiinnitetään huomioita energiansäästöön ja tottumuksiin käyttää energiaa. Energiansäästöviikolla annetaan jokaiselle päivälle pieniä tehtäviä, jotka auttavat juurruttamaan fiksusti pihit elämäntavat arkeen. Ole mukana! Facebookista noukit ideoita paitsi energiansäästöviikolla myös pitkin vuotta: Aina kotiin päin! Ledilamput Ledilamput ovat erittäin pitkäikäisiä jopa vuotta ja energiatehokkaita. Ne syttyvät välittömästi ja niiden sävyvalikoima on laaja. Ne soveltuvat erityisen hyvin kohde- ja korostusvalaistukseen. Ledien valontuotto-ominaisuudet vaihtelevat merkittävästi, mutta niiden tehokkuus paranee kovaa vauhtia. Tänä syksynä moni lamppuvalmistaja tuo markkinoille 60 tai jopa 75 wattisen hehkulampun korvaavia ledilamppuja. Ledilamppua valitessa kannattaa tarkistaa pakkauksesta, että valontuotto riittää haluamaasi kohteeseen. Pakkaukseen merkitty lumen-arvo kertoo, kuinka paljon valoa lamppu tuottaa. Muistathan, että energiansäästäjä on oman taloutensa isäntä. Jokainen säästetty kilowatti, kertyypä se sitten kodin lämmityksestä, sähkönkäytöstä tai lämpimän käyttöveden kulutuksesta, on kotiin päin. Erityisen kannattavaksi säästämisen tekee se, että energian hintaan kohdistuu toistuvasti nostopaineita. Pieniä tekoja Isompia pihistelemättäkin jokainen pystyy vaikuttamaan kulutukseensa asuupa yksin tai suurperheessä, kerrostalossa keskikaupungilla tai maaseudun rauhassa omakotitalossa. Porvoo mukana HUS Porvoon sairaala on yksi energiansäästöviikon osallistuja. Sen kampanjalupaus kuuluu näin: Pienellä teollasi saavutat suuret vaikutukset. Energiansäästöviikolla Porvoon sairaala keskittyy paperin säästöön. Tavoitteena on vähentää turhien tulosteiden tuottamista. Asiaa edistetään ständillä, jossa on jatkuvasti ympäristövastaavia jakamassa säästövinkkejä. Porvoon sairaanhoitoalue on HUS-sairaanhoitopiirin itäinen alue. Se tuottaa erikoisairaanhoitoa noin asukkaalle, josta ruotsinkielisten osuus on 31 prosenttia. Alueeseen kuuluvat kunnat ovat Askola, Lapinjärvi, Pornainen, Porvoo ja Sipoo.

19 Ehdota vuoden hyötyliikkujaa! Lajissaan ensimmäisen vuoden porvoolaisen hyötyliikkujan etsintä on käynnistynyt Facebookissa. Hyötyliikkuja palkitaan 13. lokakuuta Taidetehtaalla järjestettävässä ensimmäisessä Ekotehopäivässä. Vuoden porvoolaista hyötyliikkujaa voi käydä ehdottamassa ja äänestämässä Facebookissa osoitteessa Linkki kilpailuun löytyy myös kaupungin internetsivustolta osoitteesta ekotehopaiva. Ilmianna ystäväsi, asetu ehdolle ja äänestä mennessä! Eniten peukutuksia saanut voittaa hierontalahjakortin. Vuoden ilmastoteko -palkinto Vili Vileniukselle Hyötyliikkuja kulkee pyörällä, kävellen ja käyttää julkista liikennettä. suosii kotimaanmatkailua ja välttää lentämistä. haluaa pienentää hiilijalanjälkeään ja toimii esimerkkinä myös lähipiirilleen. Lukijakilpailu Klo // Taidetehdas Ilmaistapahtuma koko perheelle. Osallistu kilpailuun ja ja voita sähköpolkupyörä Kierrätyspiste: kierrätä lelut, kirjat, cd-levyt ja ja laukut Lapsille satunurkkaus ja ja askartelua Esiintyjänä Teleks Paikallisbussit 1-4 ilmaisia koko päivän 100:lle ensimmäiselle loistava yllätyslahja Pienetkin teot auttavat ympäristönsuojelussa, mutta pitää myös uskaltaa tehdä suurempia ratkaisuja. Muuten emme pääse eteenpäin, Linnankosken lukioon siirtynyt Vili Vilenius sanoo. Porvoolainen Vili Vilenius on palkittu Vuoden ilmastoteko -kirjoituskilpailussa, jonka aiheena oli Kerro, millainen tai mikä on paras ilmasto- tai ympäristöteko. Kilpailuun otti osaa 114 nuorta eri puolilta Suomea. Kolme parasta palkittiin, heistä Albert Edelfeltin koulun oppilas Vili Vilenius 9.-luokkalaisten sarjassa. Kilpailu järjestettiin keväällä 2012 Motivan jaenergiateollisuus ry:n yhteistyönä. Asiakaslehden 2/2012 lukijakilpailussa kysyttiin, miten hyödyt asiakkaana etäluettavasta sähkömittarista. Asiakas hyötyy etäluettavasta sähkömittarista mm. seuraavasti: Täsmälliset, kulutukseen perustuvat sähkölaskut. Arviolaskut jäävät nyt historiaan. Lisätietoa energiankäytöstä. Asiakas voi jatkossa seurata energian kulutustaan jopa tuntitasolla. Enää asiakkaan ei tarvitse ilmoittaa mittarilukemia, koska mittarin luku tapahtuu automaattisesti. Esim. myrskyjen jälkeisten vikatilanteiden hallinta helpottuu. Uudenlaisia tuotteita ja raportointipalveluita. Vastauksia saimme 229 kappaletta. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme 200 euron arvoisen lahjakortin Seitlahden puutarhamyymälään. Arvonnan voitti Juhani Kotilainen. Onnea voittajalle!

20 PBE ORIGINAALI Uusi nimi, sama vakaa tuote Tuotevalikoiman selkeyttämiseksi olemme antaneet sähkösopimustuotteillemme uudet nimet. Suositun ja ylivoimaisesti eniten myydyn tuotteemme nimi on nyt PBE ORIGINAALI. Kysymyksessä on sama vakaa tuote, josta käytimme aikaisemmin nimeä Listahinta. Vain nimi on siis muuttunut. Tavoitteemme on pitää PBE ORIGINAALIn hinta vakaana ja kilpailukykyisenä samalla, kun pyrimme tekemään tuotteesta entistä vihreämpää. Voimassa oleva sopimuksesi jatkuu kuten tähänkin asti. Sinun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Alla on yhteenveto sopimustuotteistamme ja niiden nimistä. Voit myös soittaa meille, jos jotain on jäänyt epäselväksi. Så här fastställs PBE BÖRS Q -priset 1. Vi skaffar elen från den nordiska elbörsen i förväg i tre månaders perioder. Vi räknar ut ett genomsnittligt partipris på basen av dagsnoteringarna. 2. Till partipriset lägger vi anskaffningskostnader, expeditionsavgift och 23 % mervärdesskatt. 3. Kunden får prismeddelandet per e-post eller brevledes. 4. Det nya priset träder i kraft en månad efter prismeddelandet. 5. Avtalets pris ändrar 4 gånger om året. PBE BÖRS Q är en elmarknadsprodukt, vars elpris alltid är uppdaterat. Priset ändras kvartalsvis och det nya priset meddelas alltid en månad före den nya prisperioden börjar. Priset hålls oförändrat under den tre månader långa prisperioden. Förbrukningsavgiften bestäms på basen av noteringarna på Nord Pool -elbörsen. PBE BÖRS Q produktens pris består som helhet av en grundavgift, en expeditionsavgift samt en förbrukningsavgift. PBE BÖRS SPOT är en elmarknadsprodukt, vars elpris direkt bestäms på basen av marknadspriset. PBE BÖRS SPOT produktens pris består som helhet av en grundavgift, en expeditionsavgift samt en förbrukningsavgift, som är den samma som det timvisa elmarknadspriset i Helsingforsområdet. Borgå Energis börsbundna produkter är tillsvidare ikraftvarande elmarknadsprodukter. Avtalspriset följer de nordiska elmarknadspriserna. Den här elen skaffar vi från elbörsen. Avtalets uppsägningstid är 2 veckor. BORGÅ ENERGIS BÖRSBUNDNA AVTALSPRODUKTER PBE Q BÖRSEL, TILL 3 MÅNADERS FAST PRIS, ETT VAL FÖR DEN SOM FÖLJER MED MARKNADSPRISET PBE SPOT BÖRSEL, ETT VAL MED MÖJLIGHET & RISK PBE GRÖN FASTPRIS EKOLOGISK OCH TIDSBUNDEN EL Porvoon Energian toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimustuotteet PORVOON ENERGIAN SÄHKÖTUOTTEET PBE ORIGINAALI VAKAA JA KILPAILUKYKYINEN SÄHKÖ, HUOLETON VALINTA PBE VIHREÄ EKOLOGINEN SÄHKÖ PBE KIINTEÄHINTA MÄÄRÄAIKAINEN SÄHKÖ Suosittelemme toistaiseksi voimassa olevia tuotteitamme, koska Porvoon Energian kaikki tuotantoresurssit takaavat niiden kilpailukykyiset ja vakaat hinnat. Vaihtelevat pörssihinnat vaikuttavat maltillisesti myyntihintoihin. Irtisanomisaika on toistaiseksi voimassa olevissa tuotteissa 2 viikkoa. PBE ORIGINAALI on ylivoimaisesti yleisin tuotteistamme. Hinta on vakaa ja kilpailukykyinen, koska omat tuotantoresurssimme takaavat sen. Vain osan sähköstä hankimme sähköpörssistä. Tämä on huoleton, kilpailukykyinen ja vakaa valinta! PBE VIHREÄ on puhtaasti ekologinen sähkötuote. Valittavissa on EKO tai TUULI sähkö. EKO sähkö on Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekoenergiaa -merkillä sertifioitu sähkötuote. EKO sähkön tuotamme Tolkkisten voimalaitoksilla puuhakkeella. TUULI sähkön tuotamme osaomistajana tuulivoimapuistossa Haminan Mäkelänkankaalla sekä Innopowerin tuulivoimalaitoksissa ympäri Suomea. Porvoon Energian määräaikaiset kiinteähintaiset sopimustuotteet KIINTEÄHINTA- sähkösopimus tehdään yhden tai kahden vuoden ajanjaksolle. Sopimus auttaa tarkan talouden suunnittelussa, sillä energian hinta pysyy samana koko sopimuksen keston ajan. On hyvä muistaa, että markkinahinta vaihtelee koko ajan ja tästä syystä saattaa sopimushinta sopimushetkestä riippuen vaihdella paljonkin. PBE KIINTEÄHINTA on sähkömarkkinatuote. Sopimushinta seuraa Pohjoismaiden markkinahintoja, ja sähkön hankimme sähköpörssistä. PBE KIINTEÄHINTA VIHREÄ on puhtaasti ekologinen sähkötuote. Valittavissa on EKO tai TUULI sähkö. EKO sähkö on Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekoenergiaa -merkillä sertifioitu sähkötuote. EKO sähkön tuotamme Tolkkisten voimalaitoksilla puuhakkeella. TUULI sähkön tuotamme osaomistajana tuulivoimapuistossa Haminan Mäkelänkankaalla sekä Innopowerin tuulivoimalaitoksissa ympäri Suomea. VIND el producerar vi som delägare i vindkraftsparken i Mäkelänkangas i Fredrikshamn samt i Innopowers vindkraftverk på olika håll i Finland. EKO el är en av Finlands naturskyddsförbund med dess Ekoenergi-märke certifierad elprodukt. EKO elen producerar vi med träflis i våra värmekraftverk i Tolkis. PBE FASTPRIS GRÖN är en rent ekologisk elprodukt. Det finns två alternativ, EKO eller VIND. VIND el producerar vi som delägare i vindkraftsparken i Mäkelänkangas i Fredrikshamn samt i Innopowers vindkraftverk på olika håll i Finland. EKO el är en av Finlands naturskyddsförbund med dess Ekoenergi-märke certifierad elprodukt. EKO elen producerar vi med träflis i våra värmekraftverk i Tolkis. PBE GRÖN är en rent ekologisk elprodukt. Det finns två alternativ, EKO eller VIND. BORGÅ ENERGIS TILLSVIDARE IKRAFTVARANDE ELAVTALSPRODUKTER PBE FASTPRIS är en elmarknadsprodukt. Avtalspriset följer de nordiska marknadspriserna. Den här elen skaffar vi från elbörsen. Ett FASTPRIS-elavtal görs för ett eller två år till ett fast pris. Avtalet gör det lättare för kunden att planera sin ekonomi, eftersom energipriset hålls oförändrat under hela avtalsperioden. Det är skäl att minnas, att marknadspriset hela tiden varierar och därför kan också avtalspriset variera, till och med en hel del, beroende på när avtalet ingås. BORGÅ ENERGIS TIDSBUNDNA FASTPRISAVTALSPRODUKTER PBE ORIGINAL är vår överlägset vanligaste produkt. Priset är stabilt och konkurrenskraftigt, eftersom största delen av elen produceras med våra egna resurser. Bara en liten del skaffas från elbörsen. Det här är ett bekymmerslöst, konkurrenskraftigt och säkert val! Vi rekommenderar våra tillsvidare ikraftvarande avtalsprodukter, eftersom Borgå Energis alla produktionsresurser står som garanti för att priserna på dem är konkurrenskraftiga och stabila. De fluktuerande börspriserna inverkar bara litet på försäljningspriserna. Uppsägningstiden är 2 veckor. PBE FASTPRIS TIDSBUNDEN EL PBE GRÖN EKOLOGISK EL PBE ORIGINAL STABIL OCH KONKURRENSKRAFTIG EL, ETT BEKYMMERSFRITT VAL BORGÅ ENERGIS ELPRODUKTER PBE VIHREÄ KIINTEÄHINTA EKOLOGINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN SÄHKÖ Porvoon Energian pörssisidonnaiset sopimustuotteet Porvoon Energian pörssisidonnaiset tuotteet ovat toistaiseksi voimassa olevia sähkömarkkinatuotteita. Sopimushinta seuraa Pohjoismaiden sähkömarkkinahintoja, ja sähkön hankimme sähköpörssistä. Sopimuksen irtisanomisaika on 2 viikkoa. samana kolmen kuukauden pituisen hintakauden ajan. Käyttömaksu määräytyy Nord Pool -sähköpörssin noteerausten perusteella. PBE PÖRSSI Q tuotteen hinta muodostuu kokonaisuudessaan perusmaksusta, toimitusmaksusta sekä käyttömaksusta. Ditt nuvarande avtal fortsätter som tidigare, du behöver inte vidta några åtgärder. Här följer en sammanställning över våra avtalsprodukter och deras namn. Du kan också ringa oss om det är någonting som blivit oklart. Vår målsättning för PBE ORIGINAL -produktens del är att den skall vara stabil och konkurrenskraftig. Vi strävar också efter att göra den allt grönare. PBE SPOT PÖRSSISÄHKÖ, MAHDOLLISUUS & RISKI VALINTA PBE Q 3 KK:N KIINTEÄHINTAINEN PÖRSSISÄHKÖ, MARKKINAHINTA- SEURAAJAN VALINTA PBE PÖRSSI SPOT on sähkömarkkinatuote, jonka käyttömaksu määräytyy suoraan sähkön markkinahinnan perusteella. PBE PÖRSSI SPOT tuotteen hinta muodostuu kokonaisuudessaan perusmaksusta ja toimitusmaksusta sekä käyttömaksusta, joka on sama kuin Helsingin alueen sähkömarkkinahinta tunneittain. PBE PÖRSSI Q on sähkömarkkinatuote, jonka käyttömaksu on aina ajan tasalla. Hinta vaihtuu neljännesvuosittain, ja uusi hinta on tiedossa aina kuukautta ennen uuden hintakauden alkua. Hinta pysyy Näin PBE PÖRSSI Q-hinta muodostuu 1. Hankimme sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä etukäteen 3 kuukauden jaksoissa. Laskemme päivähinnoista tukkukeskihinnan. 2. Tukkuhintaan lisäämme hankintakustannukset, välityspalkkion ja 23 % alv:n. 3. Hintailmoituksen lähetämme asiakkaalle joko sähköpostilla tai kirjeitse. 4. Uusi hinta tulee voimaan kuukauden kuluttua ilmoituksesta. 5. Sopimuksen hinta vaihtuu 4 kertaa vuodessa Vi har nu namngett våra elavtalsprodukter för att förtydliga produkturvalet. Vår populära och överlägset mest sålda produkt heter nu PBE ORIGINAL. Det är samma stabila produkt, som tidigare kallades Listapris. Endast namnet har således ändrat. PBE ORIGINAL Nytt namn, samma stabila produkt 39

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Varavoima maatiloilla

Varavoima maatiloilla Varavoima maatiloilla Poista tarpeettomat logot Pihtauspäivä 15.3.2013 Jarmo Viitala Sähkökatkon aiheuttajat Lähde: energiateollisuus 2 Sähkökatkon aiheuttajat maaseudulla ja taajamissa Lähde: energiateollisuus

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Caruna. Urakoitsijapäivät 2015

Caruna. Urakoitsijapäivät 2015 Caruna Urakoitsijapäivät 2015 1 2 Uusi yritys sadan vuoden kokemus Uusi yhtiö sadan vuoden kokemuksella Aloitimme sähkönsiirron vuonna 1912 kylässä nimeltä Karuna. Suomi oli silloin pimeä maa, johon halusimme

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 Kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot