Konepajalta maailmalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konepajalta maailmalle"

Transkriptio

1 Konepajalta maailmalle Sosiaalinen media töissä Liiton jäseniä edustajaehdokkaina Koeaika luo epävarmuutta

2 Sisällys 1/ Laatu ja esimiestyö arvossaan 14 Uusi valtakunnansovittelija aloitti 16 Sosiaalinen media arkityössä 18 Ay-liike Filippiineillä 20 Oikeuskulut ovat kasvaneet 22 Konepajatuote tuulivoimaloihin 24 Liiton jäseniä vaaliehdokkaina 28 Vaihtoehtoina kaasu tai sähkö 38 Järjestöjohto koolla 41 Maailma insinöörin silmin 43 Lautapelit kiehtovat VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 15 Kolumni 30 Oikeutta 32 Tutkittua 34 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Juha Tanhua Järjestöjohto kokoontui Tampereella s. 38 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 19.3., 7.5., 11.6., 20.8., 1.10., , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Jatkuva muutos on pahasta Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on rakennettu kahdelle raiteelle. Tiedepohjaisen raiteen tehtävä on muun muassa edistää vapaata tutkimusta ja sivistystä sekä antaa tieteelliseen tutkimukseen nojaavaa ylintä opetusta ja tieteellistä jatkokoulutusta. Yliopistot myös tuottavat eri alan asiantuntijoita työelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin. Ammattikorkeakouluilla on oma tehtävänsä. Tutkinnot ovat yliopistotutkintoja työelämälähtöisempiä, mikä tekee ammattikorkeakouluista mainion opiskelupaikan nuorille, joille yliopistotutkinto ei ole vaihtoehto. Molemmat raiteet ovat työelämälle yhtä tärkeitä. Näiden lisäksi yritykset tarvitsevat ammatillisen reitin valinneita osaajia. Ammattikorkeakoulut tarjoavat näille ammatillisen tutkinnon suorittaneille väylän korkeakoulutukseen, jos työuran jossain vaiheessa jatko-opiskelu kiinnostaa. Talven aikana korkeakoulujärjestelmän duaalimalli on asetettu kyseenalaiseksi. Vaihtoehdoksi on tarjottu mallia, jossa työelämäpohjainen ja tiedepohjainen korkeakoulutus yhdistetään yhteisen lainsäädännön alle. Perusteluina on käytetty muun muassa yhteistyön lisäämistä ja sen kautta saatavia määrällisiä ja laadullisia hyötyjä. Halu järjestelmän näin radikaaliin uudistamiseen tuntuu omituiselta juuri nyt, kun hiljan on saatu valmiiksi edellinen uudistus, joka antoi molemmille raiteille mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa. Näin on myös tehty: on uudistettu opetusta, tehostettu molempien sektorien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä ennen kaikkea parannettu mahdollisuutta yhteistyöhön. Ei ihme, että monet alan ammattilaiset, opiskelijat ja etujärjestöt ovat heristäneet uudistajille varoittavasti sormeaan. Jokainen tietää, kuinka vaikeaa on keskittyä olennaiseen jatkuvien muutosten keskellä. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on annettava työrauha kehittää omaa toimintaansa. Jatkuva uudistaminen ilman selkeää tarkoitusta vaarantaa koko korkeakoulujärjestelmän ja etenkin työelämäpainotteiset ammattikorkeakoulut, joiden merkitys elinkeinoelämälle ja alueiden kehitykselle on tärkeää. Suomi on toistaiseksi koulutuksen huippumaa, joka osaa tuottaa erilaisen koulutusreitin käyneitä ammattilaisia eri työtehtäviin. Toimivien rakenteiden purkamisen sijaan on keskityttävä koulutuksen laadun kehittämiseen. Se on tieteen, taiteen, yritysten, elinkeinoelämän ja ennen kaikkea nuorten edun mukaista. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Entistä useampi messukävijöistä harkitsi moottoripyörän ostoa Kuun vaihteessa järjestettyjen MP-messujen kävijät olivat ostamassa entistä enemmän uusia moottoripyöriä seuraavan vuoden aikana. Kiinnostus käytettyihin moottoripyöriin oli pienessä laskussa. MP-messuilla vieraili kolmen päivän aikana yli kävijää. Heistä viidennes harkitsi uuden moottoripyörän hankkimista tänä vuonna, kun vastaava luku viime vuonna oli 11 prosenttia. Käytetyn moottoripyörän hankinta oli mielessä tänä vuonna 17 prosentilla, kun vastaava luku viime vuonna oli 22 prosenttia. Tämä selviää TNS Gallupin messujen aikana tekemästä kävijätutkimuksesta. Kävijöistä joka kymmenes harkitsi uuden moottoripyörän ostoa ja 14 prosenttia käytetyn moottoripyörän ostoa seuraavan kolmen vuoden aikana. Nämä luvut olivat lähes viimevuotisella tasolla. Tänä vuonna messujen yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa Superenduron MM -osakilpailut; rakennettujen moottoripyörien Petrol Circus Custom Bike Show oli entistä laajempi. Kaikki suurimmat merkit esittelivät uusia moottoripyöriä, mopoja ja varusteita. Kimmo Brandt MP-messut kokosi Messukeskukseen pääasiassa moottoripyöräilijöitä, sillä 71 prosenttia kertoi omistavansa moottoripyörän, mopon tai skootterin; 14 prosentin lähipiirissä oli moottoripyöräilyä harrastava ja uusia harrastuksen mahdollisesti aloittavia oli 12 prosenttia messujen kävijöistä. 0,8 % EU-komissio ennustaa Suomelle tänä vuonna 0,8 prosentin talouskasvua. Euromaista ainoastaan Italian ja Kyproksen taloudet kehittyvät heikommin. Teknologiateollisuus karsisi yliopistojen määrää Teknologiateollisuus ry haluaa vähentää yliopistojen määrän puoleen nykyisestä. Järjestön mukaan uudet huippuyksiköt palvelisivat paitsi elinkeinoelämää myös tieteellistä tutkimusta paremmin kuin nykyinen yliopistojen maakuntamalli. Suomen kokoisella Tanskalla on seitsemän yliopistoa. Meillä on neljätoista, joten ainakin joku naapurimaista on pystynyt tämän tekemään, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo. Teknologiateollisuus haluaa sulkea puolet nykyisistä neljästätoista yliopistosta. Päällekkäistä hallintoa purkamalla vapautuisi rahoitusta ja työvoimaa jäljelle jäävien yliopistojen kehittämiseen. Turusen mielestä koulutuksen tasosta ja laadusta ei saa tinkiä millään asteella. Tämä on yksi perusedellytys, että meillä ylipäätänsä syntyy näitä uusia innovaatioita. Sama koskee tutkimusta sekä perustukimusta, että soveltavaa tutkimusta. Näissä meidän pitää tavoitella maailman huippua, jotta me pärjätään jatkossa globaalissa kilpailussa. Järjestön mukaan uudet huippuyksiköt palvelisivat paitsi elinkeinoelämää myös tutkimusta ja sivistystä paremmin kuin nykyinen yliopistojen maakuntamalli. 4

5 BITTIKATTAUS Missä on paras savuton työpaikka 2015? TTänä vuonna etsitään jälleen Suomen parasta savutonta työpaikkaa. Viime vuonna kilpailun voitti traktoreita valmistava suolahtelainen Valtra Oy. Moni metallialan firma on alkanut esimerkkimme innostamana harkita savuttomuutta, kertoo henkilöstöjohtaja Jari Suuronen. Valtran tie kohti savuttomuutta alkoi kesällä Hanketta veti HR-ammattilainen ja mallia otettiin muista, jo savuttomista yrityksistä. Henkilöstö tuotiin heti mukaan suunnitteluun. Myös työterveyshuolto oli tiiviisti mukana. Valtrassa säännöt ovat selvät: tehdasalueella ei polteta, ei tupakkaa eikä esimerkiksi sähkösavukkeita. Omalla ajallaan, käytännössä lounasaikaan, työntekijä voi käydä tupakoimassa tehdasalueen ulkopuolella. Valtrassa sairauspoissaolot ovat vähentyneet, vaikka suoraa yhteyttä savuttomuuteen onkin vaikea osoittaa. Projektin alkumetreillä Suuronen laski, että tuhannen työntekijän yritys maksaa käytännössä 3 4 työntekijälle pelkästä tupakoinnista. Shutterstock Savuttomuudesta kiinnostuneita työpaikkoja Suuronen neuvoo satsaamaan suunnitteluun. Paras Savuton Työpaikka kilpailuun voi ilmoittautua mukaan 5. huhtikuuta asti. STX Finlandilta irtisanotuille tukea Suomi on saanut Euroopan globalisaatiorahastolta rahoitusta STX Finlandin Rauman telakalta irtisanottujen tukitoimiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Tehdyn päätöksen arvo on 2,4 miljoonaa euroa, josta globalisaatiorahaston osuus on 60 prosenttina ja Suomen valtion 40 prosenttia. Rahat on tarkoitettu Rauman telakan sulkemisen johdosta työttömäksi jääneiden työllistymisen ja uudelleen kouluttautumisen tukemiseen. Tukihakemukseen sisältyy työllistymistä tukevia toimia kaikkiaan 570 irtisanotulle. Suomi hakee globalisaatiorahaston rahoitusta myös Broadcom Communications Finlandilta irtisanottujen tukitoimiin. Yhtiö lopetti Suomen toimintonsa viime syksynä, mikä johti töiden loppumiseen yli 500 henkilöltä. Tukihakemus koskee irtisanottuja erityisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella, mutta se koskettaa myös Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan seutuja. Euroopan globalisaatiorahasto tukee suurissa rakennemuutostilanteissa sekä maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleenkoulutuksessa, -sijoittumisessa sekä työllistymisessä. Suomen teollista perintöä juhlitaan Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teemavuosi käynnistettiin Museokeskus Vapriikissa Tampereella. Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen Euroopan laajuinen tapahtuma, joka kokoaa ihmiset yhteen juhlimaan omaa kulttuuriympäristöään ja -perintöään. Teollisuus ja tekniikka ovat vuosisatojen ajan yhdistäneet Suomea muuhun Eurooppaan, joten teema sopii erinomaisesti vahvistamaan yhteisiä eurooppalaisia juuriamme, kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen sanoo. Teollisuuden jäljet näkyvät kaupunki- ja taajamarakenteessa, yksittäisissä rakennuksissa, paikkojen nimissä, arjen erilaisissa tuotteissa ja tavaroissa sekä jopa puheenparressa. Osana kulttuuriympäristöpäiviä järjestetään Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu, jonka tarkoitus on innostaa lapsia ja nuoria vaikuttamaan kulttuuriympäristöön nyt ja tulevaisuudessa. Kilpailu kannustaa lapsia ja nuoria havainnoimaan, tutkimaan ja arvioimaan lähiympäristöään. Kilpailun avulla halutaan myös rohkaista heitä osallistumaan ja vaikuttamaan oman ympäristönsä kehittämiseen ja kulttuurin uudistamiseen. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun vuoden 2015 otsikko on Kerro tuotteen tarina. Kilpailuaika päättyy 15. lokakuuta. Euroopassa kymmeniin tuhansiin tapahtumiin osallistuu arviolta 30 miljoonaa ihmistä. Suomessakin tapahtumiin osallistuu tuhansia ihmisiä. 5

6 BITTIKATTAUS Palkansaajien ansiot nousivat runsaan prosentin ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Kolmannen vuoden aikataulu Neuvottelujärjestelmän uudistus on määrä saada ratkaistuksi helmikuun puoliväliin mennessä. Tavoite on uudistaa työrauhaja sovittelujärjestelmää tavalla, joka kelpaa molemmille osapuolille, työntekijöille ja työnantajille. Uskon meidän selviytyvän tästä tehtävästä niin hyvin, että keväällä on edessä palkankorotusneuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden korotuksista. Takarajaksi näille neuvotteluille on sovittu kesäkuun puoliväli. Määräaika on siis selvä. Jonkin verran on ollut poreilua siitä, milloin näitä neuvotteluja olisi järkevää käydä. Vallalla oleva yleinen näkemys on, että voimassa olevan keskitetyn ratkaisun jatkoa mietitään vasta huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen. Alkuperäinen malli on siis sopia vuoden jatkosta, mutta jo nyt on väläytelty mahdollisuutta sopia kokonaan uudesta kaksi-, jopa kolmevuotisesta keskitetystä ratkaisusta. Ajatus vaalien jälkeisestä aikataulusta perustuu siihen, että tulevan hallituksen kokoonpanolla on merkitystä valittavaan talouspoliittiseen linjaan, ja että meidän kannattaa katsoa ensin veroratkaisut ja vasta sitten sopia palkkalinjasta. Tämä on hyvä vaihtoehto, mutta asiaa voi miettiä myös vaihtoehtoiselta kantilta. Toinen malli on sopia työmarkkinaratkaisu pohjalle, jolloin sitä ei sekoiteta poliittiseen päätöksentekoon. Meillä on neuvottelujen pohjaksi kohtuullisen hyvä tieto talouden kehityksestä, ostovoimaa tukevasta palkankorotusvarasta sekä osapuolten muut näkemykset. Tämä aikataulu mahdollistaa valtiovallalle mahdollisuuden hoitaa tehtäviään roolinsa mukaisesti. Kun palkankorotus- ja muu työmarkkinalinja on tiedossa, asioita voi mitoittaa sen mukaan. Työmarkkinajärjestöjen ei tarvitse ripustautua hallituksen linjaan ja hallitus voi puolestaan hoitaa talouspoliittisia tehtäviä ennustettavissa merkeissä. Jos näin tehdään, kuuluisat puurot ja vellit eivät mene sekaisin. Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuoden loka-joulukuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 0,5 prosenttia edellisen vuoden neljänteen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu. Vuoden 2014 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia ja reaaliansiot nousivat 0,4 prosenttia. Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuoden loka-joulukuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Palkansaajien säännöllisillä ansioilla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä. Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2013 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen. Vuoden 2014 indeksit ovat vielä ennakollisia. Ne perustuvat sopimusvaikutusten ja palkkaliukumien arvioihin. Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi selvästi Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi viime vuonna merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 se on laskenut neljänneksen. Viime vuonna määrä alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla henkeä. Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen vaikutti eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Sitä ei myönnetä enää vuonna 1952 tai sen jälkeen syntyneille. Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi noin henkilöä, yli henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä laski. Suurin osa työeläkkeelle siirtyneistä, yli 70 prosenttia, siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2008 eläkkeelle siirtyneistä alle puolet jäi vanhuuseläkkeelle, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo. Merkittävää on myös ikääntyneiden työllisyysasteen nousu. Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle. 6

7 BITTIKATTAUS Insinöörikoulutuksen tulevaisuus puheissa Yhteistyön tiivistäminen korkeakoulujen ja yritysten välillä, tulevaisuuden insinöörikoulutus ja osaamistarpeet nousivat esiin Inssiforum tapahtumassa. Paneelikeskustelijat korostivat insinöörien perus- ja erityisosaamisen tärkeyttä, työkokemuksen merkityksestä ja koulutuksen laatua. Korkeakoulujen resurssien tehokas käyttö, profiloituminen ja yhteistyö nostettiin esiin useissa puheenvuoroissa. Inssifoorumin yhteydessä jaettiin ammattikorkeakouluopiskelijoille järjestetyn projektikilpailun palkinnot. Ensimmäisen sijan vei Metropolia Ammattikorkeakoulun bio- ja kemiantekniikan viiden opiskelijan joukkue Pinnoitus Helin Oy:lle kehittämällään alumiinin anodisoinnin tiivistysmenetelmällä. Toisen sijan saivat Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat Envor Biotech Oy:lle suunnittelemallaan jätevesipuhdistamolla. Kolmatta kertaa järjestettyyn Inssifoorumiin osallistui noin 300 koulutuksen ja elinkeinoelämän vaikuttajaa ja alan opiskelijaa. Tapahtuman järjesti Metropolia Ammattikorkeakoulu tammikuussa Helsingissä. Ditte Wärn, Metropolia AMK Terveysteknologia on kasvava ala Uusi terveysteknologiaan keskittyvä, kansallinen yrityskiihdyttämö aloittaa toimintansa pääkaupunkiseudulla. Ammattikorkeakoulu Metropolia on mukana yrityskehitysammattilaisten perustamassa Vertical-kiihdyttämöhankkeessa, joka on saanut pääkumppanikseen maailman suurimman kulutuselektroniikkavalmistajan Samsung Electronicsin.t Terveysteknologia on identifioitu yhdeksi selkeäksi kasvualueeksi, lisäpanostuksen kohteeksi ja sitä kautta uuden yrittäjyyden ja työllisyyden lähteeksi. Suomi on jo nyt yksi kymmenestä maasta maailmassa, jotka vievät enemmän terveysteknologiaa kuin tuovat. Alan kotimainen liikevaihto on kolme miljardia euroa vuosittain, sanoo Verticalkiihdyttämön vetäjä Pekka Sivonen. Terveysteknologiaan ja älykkääseen elämään keskittyvä Vertical-yrityskiihdyttämö toimii yrittäjävetoisesti ammattilaisten vetämänä. Kahdesti vuodessa vedettävään 4 6 kuukauden kiihdyttämöohjelmaan valitaan kerrallaan 15 aikaisen vaiheen yritystä terveysteknologian, hyvinvoinnin, biotieteen ja ravitsemuksen aloilta. Kiihdyttämö tarjoaa yrityksille kehitysympäristön, toimitilat, kansainvälisen tason valmennusohjelman. Mikä on sinulle tärkeintä työssä? Tilastokeskuksen Työolotutkimusten mukaan suomalaiset palkansaajat odottavat työltä muutakin kuin taloudellista hyötyä. Työn kiinnostavuutta ja mahdollisuutta kehittää itseään arvostetaan laajasti. Työn sisältö on kasvanut palkkaa tärkeämmäksi 1980-luvulta saakka. Vuonna 2013 naisista vajaa 70 prosenttia sanoi, että sisältö merkitsee enemmän. Miehistä noin 55 prosenttia oli samaa mieltä. Insinööriliiton tammikuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, mikä on tärkeintä omassa työssä. Vastaajia oli yhteensä 963. Heistä 68 prosenttia katsoi, että sekä palkka että sisältö ovat yhtä tärkeitä. 68 % molemmat yhtä tärkeitä 14 % palkka 18 % työn sisältö 7

8 ILMOITUS

9 PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Yritysten on aika investoida Kataisen hallitus kevensi pari vuotta sitten yritysten verotusta alentamalla yhteisöveron 20 prosenttiin. Ministerit vakuuttivat, että päätös on positiivinen signaali, joka avaa investointien suman ja parantaa työllisyyttä. Verohuojennuksen piti maksaa itsensä ja tuottaa lisää verotulojakin. Mitä tapahtui? Hallituksen tavoitteena ollut uutta työpaikkaa muuttui uudeksi työttömäksi. Riskisijoitus kevensi valtion kassaa 800 miljoonalla eurolla vuodessa. Osa investointeihin ajatelluista miljoonista jäi yritysten taseisiin, suuri osa meni osakkeenomistajien taskuun muhkeampana osinkona. Tarkoitus oli varmasti hyvä ja vilpitön, mutta harvoin kukko käskien laulaa ja kaikki ilmainen raha löytää paikkansa. Pitäisikö kannustimet ollakin enemmän ohjaavia sen sijaan, että yrityksille annetaan verohelpotuksia ja uskotaan niiden tuovan lisää verotuloja? Kannustaisiko yrityksiä investointeihin Viron malli, se että veroja maksetaan vasta kun rahaa maksetaan ulos yrityksestä? Sitä kannattaa kokeilla määräajan. Muitakin yrityksiä suosivia uudistuksia pitää aina kokeilla ensin määräaikaisena, teoreettiset mallit kun eivät aina toimi käytännössä. Korjausliikkeitä tarvitaan pian, sillä jokainen uusi työtön ja pitkäaikaistyötön ovat liikaa. Pitää keskittyä oikeasti uusien työpaikkojen syntyyn. Osa taloustieteilijöitä on esittänyt teorian, että työvoiman tarjonta lisää työllisyyttä. Tällä hetkellä työvoimaa on tarjolla yli työttömän verran. Missä vaiheessa teoria alkaa toimia? Tarvitaanko vielä toiset työtöntä lisää ennen kuin idean isät myöntävät erehtyneensä? Oma teoriani on, että yritys palkkaa lisää käsipareja, kun niille on käyttöä. Tuotteiden on mentävä siis paremmin kaupaksi. Yritys ei palkkaa nurkkiin ylimääräistä väkeä, vaikka työvoiman hinta halpenisi tarjontaa lisäämällä. Toki yritys mielellään maksaa pienempiä palkkoja, mutta ei useammalle henkilölle, jos työtä ei ole. Koko villakoiran ydin on saada tuotteita enemmän kaupaksi. Tähän talousviisaatkin voisivat keskittyä. Globaalit yritykset eivät juuri työllistä lisää Suomessa. Ne ovat oppineet toimimaan aina siellä, missä työvoiman saa halvimmalla ja missä avautuu uusia markkinoita. Globaalit yritykset pärjäävät kyllä, niille valtion yritystukia ei kannata sijoittaa. Teollisuudelle ei pidä luoda uusia rasitteita ja rahoituksen saamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Onko pk-yrityksen mahdollista saada rahoitusta kilpailukykyiseen hintaa verrattuna kilpailijamaihin, jos yritys haluaa kasvaa ja lähteä vientimarkkinoille? Yrityksiä on kannustettava investointeihin, jotta niitä uusia tuotteita syntyy ja myytävää riittää. 9

10 Kosmetiikkateollisuus tarjoaa insinööreille töitä. Toisia kiinnostavat valmiit tuotteet ja hygienia, toisia innostaa valmistustekniikka ja prosessit. Laatu ja esimiestyö ratkaisevat TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala 10

11 Lumenella insinöörit työskentelevät vaihtelevissa tehtävissä. Tuotannossa liikutaan aina myssy päässä ja valkoinen takki yllä. 11

12 Välillä saa tehdä pitkää päivää, sillä mikrobit eivät kulje kello kädessä, Outi Huovinen kertoo. Laboratorioinsinööri Outi Huovinen työskentelee Lumenella laadunvarmistuksessa. Hänen työtehtäviin kuuluu mikrobiologinen laadunvarmistus. Kaikista tuotteista kuten voiteista, puutereista ja ripsiväreistä tutkitaan mikrobiologinen puhtaus. Lisäksi mikrobiologista puhtautta tutkitaan muun muassa raaka-aineista, vedestä ja ilmasta sekä tarvittaessa pakkausmateriaaleista. Kun tarvittavat analyysit on tehty ja hyväksytty niin, että tuote täyttää laatuvaatimukset, vapautan sen markkinoille, Huovinen kertoo. Hän aloitti työt Lumenella 12 vuotta sitten, jolloin talossa ei vielä ollut omaa mikrobiologista laboratoriota, vaan tuotteet lähetettiin ulkopuolelle tutkittavaksi. Alkuvuosina Huovisen työ sisälsi paljon muutakin laadunvarmistustehtäviä. Esimiehensä kanssa Huovinen perusti mikrobiologisen laboratorion. Pohjalle tarvittiin mikrobiologian perusteita sisältäviä kursseja sekä apua käytännön asioihin yrityksiltä, joissa tuotteet aiemmin tutkittiin. Tukena olivat myös Lumenen noudattamat kansainväliset kosmetiikkastandardit. Aikaa kului noin vuoden verran ennen kuin laboratorio pyöri kunnolla. Aluksi sekä ulkopuolinen että talon oma mikrobiologinen laboratorio tuki näytteet rinnakkain, jotta varmistuttiin tulosten keskinäisestä vastaavuudesta ja käyttöön otettujen menetelmien toimivuudesta. Olen kokemuksesta ylpeä. Harvassa paikassa pääsee enää nykyään perustamaan mikrobiologista laboratoriota, Huovinen sanoo. KEMIAN ALAA PITKÄN KAAVAN KAUTTA Huovinen oli jo nuorena kiinnostunut kemiasta. Hän opiskeli ammattikoulussa kemianteollisuuden perustutkinnon, jonka jälkeen vuorossa oli kemian- ja ympäristötekniikan insinöörin tutkinto. Lumene oli teinitytön unelmatyöpaikka, joten Huovinen hakeutui kesätöihin taloon ammattikoulun aikana. Myöhemmissä kesä- ja harjoittelutöissä hän hankki monipuolista kokemusta erilaisista työpaikoista. Valmistumisen jälkeen pari vuotta kului puolijohdeteollisuudessa puhdastilatyöskentelyssä. Huovinen muistuttaa, että mikrobiologiaa ja mikrobeja on kaikkialla; ne kuuluvat elämään. Osa on hyviä ja hyödyllisiä, osa ei. Työssään hän on paljon tekemisissä mikrobien kanssa, mihin liittyy omat työturvallisuusriskinsä. Kun tuntee työnsä, tietää, mitä tekee ja omaa oikeat työskentelytavat sekä ammattitaidon, välttää riskit. 12

13 ALALLA ON ISOJA TYÖLLISTÄJIÄ Insinööriliiton jäsenistä noin työskentelee kemian alalla. Isompia insinöörien työnantajia ovat esimerkiksi Neste Oil, Kemira ja Orion. Lumenen palveluksessa on runsas 500 henkilöä, joista noin 330 on Suomessa. Espoon pääkonttorissa ovat yrityksen tuotekehitys, tuotanto ja hallinto sekä myynti ja markkinointi. Lisäksi tärkeimmissä vientimaissa toimivat myynti- ja markkinointiorganisaatiot. Toissa vuonna liikevaihto oli 90 miljoonaa euroa, josta puolet tulee viennistä. Lumenen laboratoriossa työskentelevästä paristakymmenestä henkilöstä Huovinen on ainoa insinööri. Talon ainoa insinööri hän ei kuitenkaan ole, vaan heitä on kymmeniä. Tuotantovalmentaja Teppo Martikainen työskentelee työnjohtotehtävissä; lisäksi hän on mukana pakkaamon prosessien kehittämisessä. Martikaisen työ sisältää esimiestehtäviä, pulmien ratkaisuja sekä nopeita päätöksiä. Pakkauskoneissa voi joku mennä rikki tai uutuustuotteet saattavat edellyttää uudenlaisia tapoja toimia. Kun näkee epäkohdan tuotannossa, mietin tekemiselle vaihtoehtoja ja erilaisia lähestymist apoja. Esimiehet ovat kuunnelleet ja ymmärtäneet Martikaisen perusteita muuttaa toimintaa. Parhaillaan hän pohtii, kuinka voidaan säästää työaikaa ja teettää koneilla ikäviä ja tylsiä työvaiheita. Koska kilpailijat kehittävät tuotteitaan ja tekevät halvemmalla paremmin, meidänkin pitää toimia samalla tavoin. INSINÖÖRIVERKOSTO AUTTOI URALLA Martikainen päätyi sattumalta Lumenelle kymmenen vuotta sitten. Edellisen työnantajan yksi tehdas lakkautettiin ja suuri osa henkilökunta irtisanottiin. Irtisanomisaikana kollegat vinkkasivat vapaasta insinööristä, ja Lumenelta kysyttiin töihin. Kun tuntee muita insinöörejä, pääsee helpommin uralla eteenpäin. Jo edellisessä työpaikassa Martikainen kävi erilaisia esimieskursseja. Viime aikoina hän on käynyt lähinnä työehtosopimuksiin ja työlainsäädäntöön liittyvää kursseja, joiden tietoja hän tarvitsee esimiehenä päivittäin. Ihmisten johtamista ei opi kuin käytännössä. Työelämä ja kollegat ovat opettaneet. Tuotantovalmentaja sanoo nähneensä sekä hyviä että huonoja esimiehiä. Hyviltä hän on ottanut oppia; huonojen virheitä ja tapoja hän on yrittänyt välttää. Martikainen arvelee, ettei hänen työtehtävänsä kemian alalla poikkea juurikaan muista aloista. Työsuhdeasioiden hoitaminen on samanlaista alalla kuin alalla, sillä ihmiset ovat samankaltaisia joka paikassa. TYÖ OPETTAA TUTKINNON JÄLKEEN Teppo Martikainen valmistui koneautomaatioinsinööriksi kaksi vuosikymmentä sitten. Hän kokee, että opinnoista sai eväitä oivaltaa syyyhteyksiä sekä valmiuksia ymmärtää koneita ja prosesseja. Outi Huovisen insinööriopintoihin sisältyi vain yksi pakollinen kurssi mikrobiologiaa. Teoriapainotteinen kurssi olisi ollut hyödyllisempi, jos sen lisäksi olisi saanut käytännön laboratorioharjoittelua. Koulutuksessa opitun insinöörimäisen ajattelutavan myötä hän omaksui tiedon keräämisen sekä sen käsittelyn. Teppo Martikaisen mielestä esimiehen on kuunneltava muita tarkoin, sillä jokaiselta saa hyviä vinkkejä. 13

14 Työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan, sanoo Minna Helle, joka joutunee ratkomaan niitä tulevaisuudessa. Sovittelija Minna Helle haluaa uudistuksia TEKSTI: Mika Peltonen /UP KUVA: Jarno Mela Uuden valtakunnansovittelijan mielestä kolmikannan uskottavuus syntyy vain tulosten kautta. Vuoden alusta työssään aloittanut valtakunnansovittelija Minna Helle kannattaa kolmikantajärjestelmää. Olen tehnyt lähes koko 20-vuotisen työurani työmarkkinajärjestöissä ja sinä aikana kolmikanta on ollut keskeinen väline vaikuttaa asioihin ja hoitaa niitä, Helle kertoo. Lainvalmistelussakin on Helteen mukaan saatu kolmikannassa hyviä tuloksia. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee syksyn eläkeuudistuksen. Kolmikannassa saadaan aikaiseksi asiantuntevia esityksiä. Sitä ei kuitenkaan voi enää nykyisin perustella sillä, että kun näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin. Kolmikanta voi Helteen mielestä olla hyvä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikaiseksi hyviä tuloksia. Esimerkiksi huonoista tuloksista hän ottaa työlainsäädännön kehityksen. Siinä ei ole tällä hallituskaudella tapahtunut juuri mitään. Nykyaika haastaa näitä yhteiskunnan perinteisiä mekanismeja. Kolmikannan uskottavuuskin syntyy vain tulosten myötä. JÄRJESTELMÄ KAIPAA KEHITTÄMISTÄ Suomalaista työmarkkinajärjestelmää Helle kehuu toimivaksi, mutta sitäkin pitää hänen mielestään kehittää. Työmarkkinajärjestelmä on taannut yhteiskuntarauhan ja sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan ja kehittää sitä. Muuttunut toimintaympäristö haastaa Helteen mukaan myös työmarkkinat. 14

15 Me olemme ihan erilaisessa globaalissa kilpailussa kuin aikaisemmin. Kun taloustilanne ja työllisyystilanne ovat huonot, millään yhteiskunnan osa-alueella ei voida jatkaa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää yritetään parhaillaan uudistaa. Mitä sovittelija odottaa uudistukselta? Toivon, että sieltä syntyy lopputulos. Neuvottelujärjestelmää pitää kehittää, Helle vaatii. SOVITTELUKIN VOI UUDISTUA Myös sovittelu on työmarkkinajärjestöjen uudistettavien asioiden listalla. Koska sovittelujärjestelmä on yksi osa sopimis- ja neuvottelujärjestelmää, se kannattaa katsoa läpi. Työriitojen sovittelua koskeva lainsäädäntöhän on 1960-luvun alusta, eikä sitä ole muutettu sen jälkeen, Helle sanoo. Hän on tyytyväinen, että sovittelulainsäädäntö on kirjoitettu aika väljästi ja joustavasti. Se mahdollistaa järjestelmän kehittämisen ilman, että lakeja tarvitsee lähteä muuttamaan. Toivon, että sovitteluun tulee lisää eväitä, mutta tuskin sieltä mitään mullistavaa uutta on tulossa, Helle arvelee. Hänen mukaansa mahdollisessa uudistamisessa on kyse vain menettelytavoista ja siitä, mitä osapuolet haluavat ja mihin sovittelijan resurssit riittävät. LAKKOJEN MÄÄRÄ ON MAKUASIA Työnantajien mielestä Suomessa lakkoillaan liikaa, palkansaajapuolen mielestä ei. Valtakunnansovittelija puhuu näkökulmista. Vuonna 2013 meillä oli 121 työtaistelua. On makuasia, onko se paljon vain vähän, mutta tavoite on vähentää niitä. Työnantajat arvostelevat jopa päivän tai kahden ulosmarsseja, joita muualla Euroopassa ei pidetä lakkoina. Helle toivoo, että työmarkkinajärjestöt löytävät neuvotteluissaan keinoja ulosmarssien vähentämiseen. Yt-menettelyihin, palkkaukseen ja työnjohtoon sopimuskauden aikana liittyvät ulosmarssit kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan. Sovittelija sovittelee riitoja, kun sopimus on katkolla ja mahdollinen työtaistelu on laillinen. Helle muistuttaa, että työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan ja että meillä on lakko-oikeus. Toissa vuoden 121 tilastoidusta työtaistelusta vain muutamaa soviteltiin täällä. Jokaisen työmarkkina-asioissa toimivan tavoitteena pitäisi Helteen mielestä olla, että työtaisteluja tulisi mahdollisimman vähän. Tavoitteemme on, että tänne Bulevardille ei tulisi kukaan. Silloin on tilanne hyvä, kun meillä ei ole asiakkaita. KOLUMNI Samu Salo puheenjohtaja Helsingin Insinöörit HI ry Jäsenyyteen on monta hyvää syytä Työuran aikana ehtii tapahtua kaikenlaista, siksi järjestäytyminen jo nuoresta alkaen kannattaa. Insinööriliiton työsuhde-, ura- ja palkkaneuvonta ovat kullanarvoisia etuja nuorelle. Liiton jäsen voi varata esimerkiksi ajan henkilökohtaiselle käynnille. Tapaamisessa liiton työntekijä keskittyy nimenomaan jäsenen tilanteeseen ja vinkkaa, kuinka edetä uran eri tilanteissa. Insinööriliitto järjestää yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa korkeatasoista ja laaja-alaista koulutusta sekä opiskelijajäsenille että jo valmistuneille. Koulutuksia kannattaa käydä useita, jolloin saa erinomaisen hyödyn kokonaisuudesta työelämän matkaa varten. Työehtosopimukset ovat oleellinen osa suomalaista työelämää. Niissä sovitaan kaikkien työntekijöiden osalta tärkeimmistä työehdoista, joista ei ole eri laeissa sovittu. Mitä enemmän on järjestäytyneitä, sitä suurempi vaikutusvalta sopijoilla on neuvotteluissa; tätä kautta on saavutettavissa parempia tuloksia työntekijöiden kannalta. Siksi jokaisen järjestäytyminen on tärkeää. Kun työntekijät järjestäytyvät, heillä on oikeus myös saada henkilöstön edustaja omalle työpaikalleen. Työehtosopimuksissa yleensä sovitaan henkilöstön edustajan olevan luottamusmies, joka on tehokkain paikallinen edunvalvoja. Luottamusmiehen tehtävänä on pitää huolta edustettavistaan ja toimia henkilöstön edustajana kun työpaikalla tulkitaan työehtosopimuksia, lakeja ja määräyksiä. Järjestäytymätön työntekijä luovuttaa kaiken tulkintavallan työnantajalle. Työlainsäädäntöön vaikutetaan lainvalmisteluvaiheessa; mitä isompi liitto on, sitä varmemmin se saa edustajansa mukaan valmisteluun. Hyödyntämällä Insinööriliiton palveluita ja etuja saat hyvän vastineen vuotuiselle jäsenmaksullesi. Aloita etujen hyödyntäminen jo tänään, sillä työnantajakin on järjestäytynyt, mikset siis myös sinä? 15

16 Annikki Hirvonen toimii toista vuotta Tiedon päätyösuojeluvaltuutettuna. Tietolaiset hyödyntävät sosiaalista mediaa TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Pekka Sippola ja Bloomua /Shutterstock.com Tiedon henkilöstö käyttää ahkerasti intranetissä toimivia keskustelukanavia, jotka nopeuttavat työasioiden hoitamista. Ohjelmistoyritys Tiedolla intranetissä toimivat keskustelukanavat ovat olleet käytössä jo useamman vuoden ajan. Näiden kautta voi jakaa työhön liittyvää tietoa sekä keskustella työyhteisön yhteisistä asioista. Yhtiössä on laadittu omat sisäisen ja ulkoisen sosiaalisen median ohjeet, joissa muistutetaan muun muassa hyvistä keskustelutavoista. Tiedon päätyösuojeluvaltuutettu Annikki Hirvosen mukaan tietoalan asiantuntijoilla on matala kynnys käyttää sosiaalisen median palveluita. Tiedon nopea ja avoin levittäminen sekä yhteisöllisyyden tunteen syntyminen ovat eräitä sosiaalisen median valttikortteja, joita tietoalan asiantuntijat arvostavat. Toistaiseksi sosiaalisen median käyttö tuntuu enemminkin helpottavan kuin kuormittavan työntekoa, Hirvonen sanoo. LinkedIn, Facebook ja Twitter ovat käytössä yhtiön ulkoisessa viestinnässä. Tietolaisilla on mahdollisuus viestittää myös ulkoisten sosiaalisten mediapalveluiden kautta. Henkilökunnalle on annettu ohjeistus, että kirjoittaessaan on hyvä mainita esittävänsä mielipiteensä yksityishenkilönä eikä Tiedon virallisena kantana. 16

17 Kuormittavuus pelottaa työyhteisöjä Sosiaalisen median käyttämistä ja siitä aiheutuvaa kuormittumista pelätään useilla työpaikoilla. Yhteisten pelisääntöjen laatiminen ja noudattaminen vähentävät riskejä. Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuus keskuksen viime vuonna toteutetussa Työsuo jelupaneelissa kysyttiin työsuojeluhenkilöstöltä etätyön ja sosiaalisen median käytön haasteista työpaikoilla ja työsuojelussa. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Minna Janhosen mukaan tutkimuskyselyn suurin yllätys oli se, että vain 10 prosenttia työyhteisöistä on kartoittanut sosiaalisen median aiheuttamia kuormitustekijöitä. Sosiaalisen median käytön koetaan lisäävän työkuormitusta, sillä se vie aikaa muulta työltä. Janhosen mukaan tämä osoittaa, että sosiaalisen median käyttö ei ole vielä monellakaan työpaikalla osa sitä käyttävien henkilöiden työnkuvaa, vaan jotain ylimääräistä. Työyhteisöissä pelätään myös sosiaalisesta mediasta tulevaa epäasiallista palautetta. PELISÄÄNNÖT LAADITTAVA YHDESSÄ Kyselyn perusteella vain 49 prosenttia työyhteisöistä oli laatinut yhteiset pelisäännöt ja 44 prosenttia eettiset ohjeet sosiaalisen median käytöstä. Janhosen mielestä ohjeiden laatimiseen pitäisi osallistua niin johdon kuin muun henkilökunnan. Ohjeissa on hyvä mainita muun muassa, ketkä käyttävät ja mitä sosiaalista mediaa, mihin tarkoitukseen ja milloin. Lisäksi on hyvä muistuttaa asiallisesta kielenkäytöstä. Kyselyn perusteella noin puolet työpaikoista käyttää ulkoista sosiaalista mediaa, kuten Facebookia. Kolmannes vastaajista kertoo, että heillä käytetään esimerkiksi intranetin keskustelupalstaa. Jos työyhteisössä ei käytetä sisäistä sosiaalista mediaa, käytön puute johtuu useimmiten organisaatiokulttuurin vanhanaikaisuudesta, tietoturvasta, työpaikan pienestä koosta, teknisistä ongelmista tai työn luonteesta. Johdon myönteisellä suhtautumisella on vaikutusta sosiaalisen median aktiiviseen käyttöön. Vastaajien mukaan sosiaalisen median suurimmat hyödyt tulevat nopeudesta, viestinnän ja kontaktien ylläpidon tehostumisesta sekä markkinointiin, imagoon ja näkyvyyteen liittyvistä myönteisistä vaikutuksista. Lue ensin, julkaise sitten. RISKIT PIENENEVÄT OHJEILLA Hirvosen korviin ei ole vielä tähän mennessä kantautunut viestiä epäasiallisesta työhön liittyvästä palautteesta tai keskustelusta sosiaalisessa mediassa. Uskon, että keskustelu säilyy jatkossakin open source -kulttuurimme periaatteiden hengessä. Hirvosen mukaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvia työsuojeluriskejä voidaan parhaiten välttää laatimalla ja jalkauttamalla ohjeet. Kun henkilökunta tietää, miten sosiaalisessa mediassa kuuluu toimia, voidaan välttyä monelta harmilta ja väärin käsitykseltä. Sosiaalisen median käyttöä on turha pelätä, mutta pelisäännöistä kannattaa pitää kiinni. Oma teksti kannattaa aina lukea ennen sen tallentamista sosiaalisen mediaan. Talon sisäiset sosiaalisen median kanavat ja erityiset pikaviestintäpalvelu Lyncin käyttö ovat vähentäneet puhelimitse ja sähköpostitse tehtyjä niin työsuojeluun kuin muihin työasioihin liittyviä yhteydenottoja. Hirvonen arvioi, että suuntaus jatkuu myös tulevaisuudessa. 17

18 Talkoomatkalaiset marssivat mukana mielenosoituksessa. Ay-liike vauhdittaa muutosta Filippiineillä TEKSTI ja KUVAT: Minna Virolainen Mahdollisuus kuulua ammattiliittoon ei ole Filippiineillä itsestään selvää. Järjestäytyminen on heikkoa ja pirstaloitunut ammattiyhdistyskenttä tekee hartiavoimin töitä saadakseen äänensä kuuluviin. Filippiineillä vain vakituisessa työsuhteessa olevilla on oikeus kuulua liittoon ja niiden neuvottelemat työehtosopimukset koskevat ainoastaan liittojen jäseniä. Enemmistö työntekijöistä on määräaikaisia; epätyypillisten työsuhteiden määrä vain kasvaa. Merkittävä joukko ihmisiä työskentelee virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella esimerkiksi päivätyöläisinä rakennuksilla ja katukaupustelijoina. Pelkkä järjestäytymisoikeus ei riitä turvaamaan liittoja tai niiden jäseniä. Osa työnantajista yrittää pitää liitot poissa työpaikoilta irtisanomalla järjestäytymään pyrkivät työntekijät. Monet ay-aktiivit kertoivat työnantajan myös pitäneen huolta, että potkujen jälkeen töitä ei enää alalta saa. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK järjestää vuosittain talkoomatkan, jonka aikana ryhmä suomalaisia ay-aktiiveja tutustuu kohdemaan ammattiyhdistystoimintaan ja työpaikkoihin. Vastaavasti matkalaiset kertovat paikallisille toimijoille suomalaisesta järjestelmästä ja omista liitoistaan. Viime vuoden lopulla kolmetoista talkoomatkalaista perehtyi filippiiniläiseen työelämään kahden viikon ajan. Ay-toimijoiden tapaamiset ja yritysvierailut keskittyivät Metro Manilaan ja sen ympäristöön. JULKISEN ALAN HANKALA ASEMA Järjestäytyminen julkisella sektorilla on ongelmallista. Valtiota on vaikea saada tunnustamaan liittojen neuvotteluoikeuksia, joten alle 40 prosenttia julkisesta sektorista kuuluu työehtosopimusten piiriin. 18

19 Asuinyhteisö on tärkeä. Isuzun autotehtaalla liitoilla on vankka asema. Pääpostissa riittää kiirettä. Parhaillaan julkisten alojen liitot ja ay-keskusjärjestöt kampanjoivat yhdessä, jotta Filippiinien hallitus saataisiin ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestö ILOn julkisia aloja koskevan yleissopimus numero 151. Postityöntekijöiden ammattiliitto PEUP on toiminut pitkään ja sillä on jäseniä ympäri maata. Vaikka postissa on onnistuttu järjestäytymään kattavasti, liiton toimintamahdollisuudet ovat vaillinaiset. Koska posti on valtiollinen laitos, postityöläisten liiton jäsenillä ei ole lakko-oikeutta. Myös liiton mahdollisuudet neuvotella työehtosopimuksista ovat rajalliset. Viime vuosina postissa on ollut käynnissä ankara järkeistämisohjelma, jonka seurauksena vakituisia työntekijöitä on vähennetty lähes kolmanneksella. Tilalle on otettu pätkä- ja vuokratyöläisiä. Sen lisäksi, että vuokra- ja pätkätyöläiset eivät voi kuulua liittoon, menetimme henkilöstövähennyksissä myös monia toimijoitamme, liiton johto kertoi. NEUVOTTELUT PAIKALLISESTI Vaikeuksista huolimatta erityisesti yksityisellä sektorilla on myös vahvoja liittoja, jotka ovat onnistuneet parantamaan työntekijöiden asemaa. Koska ammattiliitot ovat yrityskohtaisia, myös työehtosopimukset neuvotellaan paikallisesti. Suomalaisittain osa sopimusten kirjauksista vaikuttaa erikoisilta. Isuzun autotehtaan työehtosopimuksessa on sovittu esimerkiksi erorahasta, palkanpäälle tulevasta riisilisästä ja erityisistä tilannekohtaisia perheavustuksia. Erilaisilla eduilla ja korvauksilla paikataan osaltaan Filippiinien olematonta työttömyys- ja sosiaaliturvaa. Perhe on ainoa sosiaaliturva. Koska julkinen terveydenhuolto ei toimi, terveysvakuutus on yksi tärkeimmistä ja tavoitelluimmista eduista. Vakuutus ei koska vain työntekijää, vaan myös hänen perhettään. Chanel 2 tv- ja radioyhtiön liitto on onnistunut sisällyttämään etuun filippiiniläisen ajatuksen laajemmasta perheestä. Jos työntekijä ei ole naimisissa, terveysvakuutus koskee myös hänen vanhempiaan ja naimattomia sisaruksiaan. Neuvotteluyhteyden ja luottamuksen rakentaminen vaatii usein liitoilta vuosien työtä. Työehtosopimuksen teossa edistytään pienin askelin. Kun järjestelmä on todettu hyödylliseksi, myös työnantajan avoimuus ja arvostus lisääntyvät. Autojen sähkökaapeleita valmistavan PKI:n liitot ovat saaneet työnantajalta sitoumuksen, että tehtaan työntekijöistä on aina vähintään 60 prosenttia vakituisia. Lupaus on kirjattu tuoreimman sopimuksen lisäpöytäkirjaan. Vaikka asiasta on sovittu, työnantaja ei halunnut kirjausta suoraan sopimukseen. He epäilivät, että muut yritykset hermostuisivat siitä, kertoi neuvotteluissa mukana ollut liiton edustaja. YHTEISTYÖ VAHVISTAA Halu muutokseen on Filippiineillä vahva. Tästä on osoituksena tuore aykeskusjärjestö Sentro, jonka alkutaipaletta on ollut mukana kätilöimässä myös SASK. Sentro pyrkii vahvistamaan ammattijärjestöjen asemaa kokoamalla hajanaiset liitot yhteen. Yhtenäistä rintamaa tarvitaan, sillä ammattiyhdistysliikkeen taistelu ei rajoitu pelkästään työelämäasioihin. Se on mukana myös kitkemässä laajalle levittäytynyttä korruptiota ja vaatimassa ihmisoikeuksien toteutumista. Lue lisää verkkolehdestä 19

20 Osapuolten kesken voi syntyä sovinto ennen varsinaista pääkäsittelyä oikeudessa, Timo Jarmas sanoo. Käräjöinti työnantajaa vastaan on kallista TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jyrki Luukkonen ja Kirsi Tamminen Oikeudenkäyntikulut ovat kallistuneet 2000-luvun kuluessa, mikä näkyy siinä, että Insinööriliiton jäsenmaksun sisältämä vakuutus ei välttämättä riitä enää hovioikeuskäsittelyyn. Vuonna 1993 uudistettiin oikeudenkäymiskaari, mikä on asianajaja Tuula Lehtisen mielestä perimmäinen syy kulujen kasvuun. Kun palkansaaja nostaa oikeudenkäynnin työnantajaa vastaan, esiin on tuotava kaikki vaihtoehtoisetkin vaihtoehdot. Samasta asiasta ei voi käydä oikeutta toista kertaa muuntyyppisellä vaatimuksella. Esimerkkinä Lehtinen mainitsee perinteisen taloudellis-tuotannollisen irtisanomisriidan. Onko kyseessä perusteeton irtisanominen vai takaisinottovelvoite? Nehän perustuvat eri perusteeseen ja eri korvausnormiin sekä ovat muutenkin ihan erilaisia luonteeltaan. Käytännössä voi tulla eteen tilanne, että käräjäoikeuden mukaan irtisanomisperuste puuttuu, mutta hovioikeus toteaa, että irtisanomisperuste on olemassa; sen sijaan takaisinottovelvoitetta on loukattu. Siksi alusta asti täytyy vedota kumpaankin seikkaan ja esittää sitä koskevaa vastanäyttöä. On myös tilanteita, että oikeusjuttu palautuu takaisin käräjäoikeuteen. Siihen ei riitä kenenkään rahat, sanoo asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy:ssä työskentelevä Lehtinen. TYÖNANTAJALLA USEITA JURISTEJA Aiemmassa käytännössä samassa työsuhdejutussa saattoi olla useita käsittelykertoja eivätkä jutut silti paisuneet kuten nykyisin. Tämä lisää kustan- 20

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT 1. Sijoittuminen yhteiskunnan eri aloille: -> 4 isoa alaa: terveys, sosiaaliala, oppilaitokset, työ - psykologit laillistettu 1994 - Laki 559/94 - lainsäädäntö

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Työelämään.fi -kysely

Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Vastausaika 26.4-17.5. Vastaajina lähes 6 000 AMK -opiskelijaa Selvittää: Opiskelijoiden suhtautumista ja toiveita työelämäkoulutuksen suhteen Opiskelijoiden

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot