Tarja Pääkkönen: Mainestrategiaan panostettava myös hallitustyössä. PwC:n asiakaslehti 1/2011. Osaajia metsästämässä Tärkeimmät rekrytointimarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarja Pääkkönen: Mainestrategiaan panostettava myös hallitustyössä. PwC:n asiakaslehti 1/2011. Osaajia metsästämässä Tärkeimmät rekrytointimarkkinat"

Transkriptio

1 PwC:n asiakaslehti 1/ Osaajia metsästämässä Tärkeimmät rekrytointimarkkinat löytyvät yritysten sisältä globalisoituvassakin maailmassa. 22 Mittaajan kasvubisnes Vain mielikuvitus määrittää rajat havainnointiteknologialle. 25 Johtamisopit murroksessa Perinteikäs yritysjohtajahaastattelu listasi lähivuosien haasteet. Tarja Pääkkönen: Mainestrategiaan panostettava myös hallitustyössä

2 4 Maineesta arvoa Mainestrategia luo menestystarinoita. Tarja Pääkkösen mielestä suomalaisyritysten tulisi keskittyä tähän entistä selkeämmin myös hallitustasolla. 8 Tutkain Metsä-, paperi- ja pakkausteollisuus on kaikkea muuta kuin auringonlaskun ala, jos yrityksiltä löytyy rohkeutta uudistua. 13 tässä lehdessä Kisälliksi PwC:lle Harjoittelijaohjelma tarjoaa vuosittain yli 50 opiskelijalle mahdollisuuden tutustua asiantuntijan työhön. 18 Virtaa varastoon European Batteries pystytti akkutehtaansa Varkauteen. Lisää lienee luvassa. 14 Yritysvastuu puntarissa Ulkopuolinen arvioitsija osaa katsoa vastuuraportointia uusin silmin. 16 Arvoketjun globaalit lonkerot Riskienhallinta kannattaa, sillä brändi voi kolhiintua arvoketjussa täysin itsestä riippumattomista syistä Alansa huippu Laitahyökkääjä Jyrki Louhi siirtyi kaukalosta tilintarkastukseen. Mittaajan menestys Mittalaitebisneksessä seurataan silmä kovana eri alojen kasvupotentiaalia Missasitko tämän? Johtamisseminaarissa kannustettiin panemaan johtamisopit täysremonttiin. Uusinta uutta Kirjanpidon yleisohje, vihreä toimisto, naistenpäivän juhlintaa, Oscareiden salat jne. 20 DigiEcoCity 400 miljoonaa kiinalaista etsii pian kaupunkikotia. Julkaisija PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015 (Itämerentori 2), Helsinki, Puh. (09) , osoitteenmuutokset: Päätoimittaja Johan Kronberg Toimituspäällikkö Hanna Kauko Toimitusneuvosto Kim Karhu, Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen Toimitus Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut, toimituspäällikkö Kimmo Holappa, johtaja Marko Haikonen

3 pääkirjoitus Uutta vauhtia Pohjoismaiden yhteistyöhön 10 Rekrytoinnin trendit Helpoiten osaaja löytyy oman firman sisältä. PwC:n talvella julkistaman maailmanlaajuisen toimitusjohtajatutkimuksen (Global CEO Survey) mukaan ylimmän johdon luottamus kasvuun on palautunut lähes talouskriisiä edeltävälle tasolle. Suomalaiset toimitusjohtajat ovat luottavaisia lähimmän 12 kuukauden suhteen, mutta seuraavan kolmen vuoden näkymät eivät ole yhtä myönteisiä. Suomalaisjohtajat uskovat yritystensä kasvumahdollisuuksien löytyvän maan rajojen ulkopuolelta. Kotimarkkinoihin panostavat yritykset kohtaavat jo kolmen vuoden sisällä haasteita. Tutkimuksen mukaan suomalaisissa yrityksissä kustannussäästöt on nyt tehty. Henkilöstöä on vähennetty muiden Pohjoismaiden tapaan enemmän kuin muualla. Kasvua lähdetään hakemaan muun muassa yritysostojen avulla. Vaikka suomalaiset yritysjohtajat aikovat palkata lisää henkilöstöä hyvin maltillisesti lähiaikoina, heidän vastauksissaan nousee kuitenkin selkeästi esille huoli osaamisen saatavuudesta. Rekrytoinnin haasteita pohditaan lisää tämän lehden sivulta 10 alkaen. Pohjoismaiden menestystarina ja sen taustat olivat näyttävästi esillä Davosissa tammikuussa pidetyssä World Economic Forumin (WEF) kokouksessa. WEF:n kilpailukykylistalla Pohjoismaat yltävät lähes aina mitalisijoille 16 globaalia indikaattoria yhdistävässä metaindeksissä Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kärjessä. Indikaattoreita ovat muun muassa kilpailukyky, tuottavuus, kasvu, elämänlaatu ja tasa-arvoisuus. Pohjoismainen yhteistyö on merkittävä menestystekijä. Lähihistoriasta hyvän esimerkin pohjoismaisesta yhteistyöstä tarjoaa NMT (Nordisk Mobiltelefon), eli yhteispohjoismainen matkapuhelinverkko. Sen kehitystyö aloitettiin 1970-luvulla, ja se otettiin Pohjoismaissa käyttöön Seuraava yhteinen kehityshanke, jossa Pohjoismaat olivat aloitteentekijöinä, oli yleiseurooppalainen matkapuhelinjärjestelmä GSM. Kuten kaikki hyvin muistanevat, tämä ns. toisen sukupolven mobiilistandardi levisi maailmanlaajuisesti ja toimi ponnahduslautana sekä puhelinverkko- että päätelaitevalmistajien kasvulle. Nordic Investment Bankin toimitusjohtaja Johnny Åkerholm ehdotti helmikuun lopussa Tukholmassa pidetyssä Post Davos -tapahtumassa, että uusi menestystarina voisi löytyä cleantechin parista kehittämällä yhteinen pohjoismainen standardi, jota pyrittäisiin levittämään maailmanlaajuisesti. Mielestäni tämä on erinomainen ehdotus. Kysyntää ympäristöosaamiselle ainakin löytyisi, kuten juttumme Kiinan kaupunkisuunnittelusta kertoo. Aurinkoista kevättä! Ulkoasu Petteri Rautio, Grapina Oy Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo. ISSN Kansikuva Tarja Pääkkönen, kuvaaja Pekka Järveläinen Johan Kronberg Päätoimittaja

4 johtopaikalla Hallitus kirjoittaa menestystarinaa Suomalaisten yritysten tulisi keskittyä mainestrategiaan entistä voimakkaammin myös hallitustasolla. Asiakkaat rakastavat menestystarinoita, ja jokaisen menestystarinan takana on hyvä hallitus, hallitusammattilainen Tarja Pääkkönen sanoo. Teksti: Jorma Leppänen Kuvat: Pekka JÄrvelainen Suomalaiseen perinteeseen ei kuulu, että hallitus puuttuu operatiiviseen toimintaan. Tarja Pääkkösen mielestä pienissä kasvuyrityksissä hallituksen jäsenillä tulisi kuitenkin olla aikaa ja kykyä toimia johdon tukena myös arjessa kunhan vastuut ovat kirkkaat ja sovittu myös kirjallisesti. Yhtiön hallituksen tulee Boardmanin partnerin ja hallituksen jäsenen Tarja Pääkkösen mukaan keskittyä ennen kaikkea kolmeen asiaan. Hallituksen jäsen vastaa siitä, että yrityksen menestysstrategia on oikea. Hän vastaa myös siitä, että yrityksen johtoryhmä on oikealla tavalla miehitetty: erityisesti toimitusjohtajan nimitys on tärkeä. Lisäksi hän katsoo, että päätökset ja toiminta noudattavat hyvää hallintotapaa. Esimerkiksi Piilaaksossa pienten kasvuyritysten hallituksia rakennettaessa kiinnitetään paljon huomiota siihen, onko jäsenellä kyvykkyyttä ja ketteryyttä hypätä tukemaan yrityksen arkea. Mielestäni Suomessakin kasvuyrityksen hallituksen jäsen voisi hyvin hakea lisää pääomitusta, tukea talousjohtajaa tai jopa toimia virkaa tekevänä toimitusjohtajana. Pääkkönen korostaa, että yrityksen menestyksen kannalta olennaisinta on löytää oikeanlaista osaamista hallituksiin ja johtoryhmiin. Hänen mielestään nimitysprosesseihin olisi syytä käyttää enemmän aikaa. Menestyksessä 80 prosenttia on ihmisten johtamista. Asiat ovat loppujen lopuksi aika helppoja, vaikka niitä usein on paljon. Mutta jos johtajien valinnassa tehdään virheitä, eikä tiimi osaa pelata yhteen, menestystä ei tule. Hallitusten jäsenten nimitysprosesseissa vaihtoehtoja voitaisiin ehkä hakea entistä enemmän. On käytettävä aikaa siihen, että yritykselle saadaan paras mahdollinen hallitus, ja samanlainen nimitysprosessi tarvitaan eri johtoryhmien hakemiseen. Maineensa mittainen Pääkkönen korostaa, että hallitus on keskeisessä asemassa myös yrityksen maineen rakentajana, menestystarinan kirjoittajana. Mainestrategialla ja sen toteuttamisella voi merkittävästi kasvattaa yrityksen arvoa. Maailman arvokkaimpiin kuuluvat yritykset, kuten Apple ja Google, ovat hyviä esimerkkejä järjestelmällisestä brändin rakentamisesta. Molempien arvot mitataan miljardeissa. Yrityksen arvon kehitys on yksi hallituksen ja johdon tärkeimmistä tehtävistä ja vahvasti myös omistajien intressissä. Suomalaiset yritykset voivat saavuttaa paljon panostamalla mainestrategiaan myös hallitustyöskentelyssä. Maine pitäisi nostaa vuosikelloihin, ja sen kehittymistä pitäisi seurata koko ajan. Myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä Pääkkönen on oppinut välttämään sanaa brändi, koska se ei suomalaisten mielikuvissa ulotu paljon logoa syvemmälle. 4 aviisori

5 Menestyksessä 80 prosenttia on ihmisten johtamista. Brändin rakentaminen nähdään usein isojenkin yhtiöiden johtoryhmissä ja hallituksissa liian kapeasti, joskus jopa vain visuaalisen ilmeen määrittelynä. Brändi pitää brändätä uudestaan. Siksi korvaan sanan brändi suomen erinomaisella sanalla maine aina kun mahdollista. Maine kattaa kaikki kokemukset ja mielikuvat yrityksestä. Maineen rakentaminen lähtee yrityksen liiketoimintastrategiasta ja aidosta, todesta tarinasta. Lupaus ja lunastus Tutkimusten mukaan maailman menestyneimpiä yrityksiä yhdistää niiden kyky pitää asiakaslupauksensa kirkkaana ja myös tehdä, mitä lupaavat. Mitä suuremmasta yhtiöstä on kysymys, sitä haasteellisempaa tämä on. On esimerkiksi tavallista, että kasvaviin konserneihin ostetaan uutta liiketoimintaa, vuodessa kymmeniäkin erinimisiä yhtiöitä. Tästä on usein seurauksena asiakkaalle annettavan lupauksen hämärtyminen, mikä puolestaan tekee lupauksen lunastamisen vaikeaksi aviisori 5

6 johtopaikalla Maineen ruori : onnistumisten summa kuudella osa-alueella Strategia ja uusiutumiskyky Menestyminen Asiakaskokemus MAINE Kulttuuri, arvot ja johtaminen Julkinen kuva Oma Ostettu Ansaittu Vastuullisuus Maine = kokemus + mielikuvat Konsernin maine kärsii, ja samoin kärsii osakkeen arvo, Pääkkönen pahoittelee. Jotta vahinkoa ei tapahtuisi, konsernin hallituksen ja johdon on kirkastettava asiakaslupaus ajoissa. On vedettävä liiketoimintastrategiasta mielikuvatavoitteet ja selkeytettävä monimutkaista nimiarkkitehtuuria esimerkiksi yhtiönimiä karsi malla. Pääkkönen toteaa, että maineen rakentaminen on usein sitä, että valitaan aktiivisesti asioita pois. Se on eri asia kuin priorisointi, joka on sitä, että valitaan samat asiat ja pannaan ne tärkeysjärjestykseen. Asiakaslupausta kirkastettaessa yhtiön tai yhtymän on usein luovuttava tärkeinä pidetyistä asioista. Tämä on psykologisesti vaativaa. Maineen johtaminen on usein muutosjohtamista, jossa hallituksen tuki on todella tärkeää. Mihin arvot pannaan? Paraskaan mainestrategia ei riitä, jos sen taakse ei saada koko henkilöstöä. Pääkkönen muistelee mielellään tilaisuutta, jossa hän oli lanseeraamassa Suomen vanhimman yhtiön henkilöstölle Itellan brändiä. Esiteltyämme henkilöstölle liiketoimintastrategiasta lähtevän mainestrategian pyysin kaik- Jokainen työntekijä on yrityksen maineen suurlähettiläs. kia niitä ihmisiä nousemaan ylös, jotka katsoivat rakentavansa Itellan uutta brändiä. Ensin nousi markkinointi- ja myyntiosasto, sen jälkeen viestintäosasto, ja kohta kaikki ihmiset salissa olivat nousseet seisomaan. Se oli hieno kokemus. Jokainen työntekijä on yrityksen maineen suurlähettiläs. Koska asiakaslupaus ja mielikuvatavoitteet ohjaavat henkilöstön toimintaa, niiden tulisi Pääkkösen mukaan olla sopusoinnussa yhtiön arvojen kanssa. Jos otamme vaikkapa kymmenen isoimman Pohjoismaissa toimivan yhtiön arvot, ne ovat aika pitkälle samat. Niissä on paljon elementtejä, jotka liittyvät tapaan toimia ja jotka eivät erota yhtiöitä kilpailijoistaan. Arvojen lisäksi yhtiöillä on mielikuvatavoitteet, joiden avulla erilaistumista haetaan. Mielestäni arvojen ja mielikuvatavoitteiden pitäisi olla yhtä. Olennaisinta on löytää koskettava asiakaslupaus ja siihen liittyvät, mitattavissa olevat mielikuvatavoitteet. Toimintatapoihin liittyvät asiat voidaan kirjata jonnekin muualle, esimerkiksi eettisiin ohjeisiin. Pääkkönen korostaa, että asiakkaan palvelemista tukevia mielikuvatavoitteita ei saisi olla kuin muutama. Kolme tai neljä riittää, olennaista tässäkin on selkeys. Asiakkaalle tarjottavien mielikuvien tulee vedota sekä järkeen että tunteeseen. 6 aviisori

7 Vastuullisuus korostuu Nopea tiedonvälitys ja lisääntynyt läpinäkyvyys ovat entisestään lisänneet vastuullisuuden merkitystä yritysten toiminnassa. Maineen rakentaminen kestää vuosia, mutta sen tuhoutuminen tapahtuu hetkessä. Vastuullisuus on hyvää taloudenpitoa, kestävää kehitystä ja paljon muuta. Yrityksen vastuullisuus ulottuu yhä laajemmalle alueelle, kuten alihankkijaketjuun riskimaissa. Tämä on erittäin vaativa maineen johtamisen alue. Vaikka kaikkien mahdollisten riskien eliminoiminen on mahdotonta, ainakin suurimpien riskien toteutumiseen on osattava varautua. Esimerkiksi öljyjätti BP aiheutti paljon vahinkoa maineelleen ja markkina-arvolleen reagoimalla hitaasti katastrofiin Yhdysvaltain edustalla. Mielikuvat syntyvät muutamassa sekunnissa, maailmanlaajuisesti. Öljykatastrofi on aina olemassa oleva riski, ja siihen BP:n olisi pitänyt osata varautua ennakolta. Hyvällä ja nopealla viestinnällä BP olisi voinut pienentää vahinkoa, joka sen julkiselle kuvalle koitui. Pääkkönen kuitenkin huomauttaa, että yhä suurempi valta yrityksen julkisen kuvan luomisessa on kansalaisilla ja medialla, erityisesti sosiaalisella medialla. Yrityksellä on kolme tapaa vaikuttaa mielikuviin: oma, ostettu ja ansaittu näkyvyys. Ne ovat ikään kuin kolme sisarta. Yritys voi vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin jossain määrin omalla viestinnällään, mainonnallaan, myymälöillään ja niin edelleen, mutta yhä tärkeämpää on se, että yritys ansaitsee julkisuutensa ja maineensa. Yritysten ympärille syntyy sosiaaliseen mediaan yhteisöjä, joissa keskustellaan niin tuotteista ja palveluista kuin vastuullisuudesta ja muistakin asioista. Kiinnostavaa on, että kun Facebook yritti omia oikeuksia ihmisten tuottamaan sisältöön, Facebookiin syntyi heti ryhmä, joka painosti yhtiötä luopumaan aikeistaan. Valta on siirtynyt yhä enemmän asiakkaille. Yrityksen hyvä menestys ja suotuisasti kehittyvä osakekurssi ovat osittain seurausta onnistuneesta työstä maineen hyväksi, ja toisaalta ne myös vahvistavat mainetta. Menestys ruokkii menestystä. Asiakkaat ja omistajat rakastavat menestystarinoita, ja haluavat niiden jatkuvan. Menestys ruokkii menestystä. Asiakkaat ja omistajat rakastavat menestystarinoita, ja haluavat niiden jatkuvan. Tarja Pääkkönen Tarja Pääkkönen on hallitustyöskentelyn ja liikkeenjohdon kehittämiseen erikoistuneen Boardmanin partneri ja hallituksen jäsen. Toimiessaan Itellan johtokunnan jäsenenä ja myynti- ja markkinointiyksikön johtajana vuosina Pääkkönen rakensi konsernin strategiaa, brändiä ja kansainvälistä kasvua viidessätoista Pohjois-Euroopan maassa ja Venäjällä. Ennen Itellaa Pääkkönen toimi lähes kymmenen vuotta Nokian palveluksessa useassa Senior Vice President -tasoisessa johtotehtävässä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Hän oli myös Nokia Mobile Phonesin johtoryhmän jäsen. Lisäksi hän on työskennellyt liikkeenjohdon konsultointitehtävissä Kienbaum & Partnersilla Saksassa ja BE&K:lla Yhdysvalloissa. Pääkkönen toimii Marimekon, Olvin, HYY Yhtymän, SEVERAn ja Markkinointijohdon ryhmä ry:n hallituksissa. Tänä keväänä hän on ehdolla muun muassa IDEANin ja Spinversen hallituksiin. Tekniikan tohtori Tarja Pääkkönen teki väitöskirjansa yritysstrategioista. Hän on opiskellut myös kansainvälistä markkinointia aviisori 7

8 tutkain Kasvu itää jo metsässä Metsä-, paperi- ja pakkausteollisuus on myös tulevaisuuden ala. Menestys vaatii nyt oman toimialan rajojen yli näkemistä sekä uudenlaista joustavuutta. Teksti: Johanna Paasikangas-Tella kuva: Lehtikuva Metsä- paperi- ja pakkausteollisuuden on jatkossa kehityttävä yhä ripeämmin markkinoiden mukana. Muuten markkinaosuudet siirtyvät parin vuosikymmenen kuluessa joustavammille toimijoille, kertoo PwC:n raportti. Growing the Future -raportti nostaa esiin muutostarpeen syyt. Teknologian ja arvoketjujen kehittyminen, kuitukilpailu, uudet yhteistyömallit, odottamattomat kilpailijat, sääntely, sekä kaikkien näiden seurauksena syntyvät uudet liiketoimintamallit tuovat alan yrityksille kovat paineet. Vanhoihin voimavaroihin tukeutumisen ohella on satsattava innovaatio- tutkimus- ja kehitystyöhön. Muutoksiin kykenemättömät yritykset ovat vaarassa pudota markkinoilta, sanoo PwC:n metsä-, paperi- ja pakkausteollisuustoimialan globaali johtaja Clive Suckling. Suckling näkee, että yrityksellä ei todennäköisesti ole tulevaisuutta perinteisen sellu- ja paperituotannon varassa, varsinkin jos se sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla. Vaikka sellun hinta on viime vuonna noussut ja paperin kysyntä hiukan toipunut, rakenteellinen trendi on laskeva kysyntä. Mutta jos yrityksen ydintoiminta on terveellä pohjalla, sillä on hyvät edellytykset menestyä alan uudistuessa. Rohkeaa johtajuutta kaivataan Suckling arvioi, että tulevaisuudessa metsäsektorilla menestyvät ne, joilla on tase kunnossa, tuotannon tekijöitä saatavilla edullisesti ja riittävästi, jotka ovat mahdollisimman energiaomavaraisia ja jotka uskaltavat leikata tappiolliset toiminnot. Johdon tulee olla valmiina muutokseen ja yrityksellä on oltava tulevaisuuteen katsova strategia. Passiivisen odottelun sijasta tarvitaan aloitteellisuutta. Metsäsertifiointien menestys itsesäätelyn keinona on jo osoittanut aloitteellisuuden kannattavan. Laajalla yhteistyöllä voidaan luoda malli, jolla maailman kuituresurssit jaetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuottamaan mahdollisimman suurta arvoa, sanoo Suckling. Kasvava kilpailu kuidusta muokkaa toimitusketjuja ja luo täysin uusia keinoja kuidun han- 8 aviisori

9 14th Annual Global CEO Survey Main report In this publication: Mergers and acquisitions activity in the metals industry uudet julkaisut Julkaisuja voi tiedustella osoitteesta Vanhoihin voimavaroihin tukeutumisen ohella on satsattava innovaatio-, tutkimus- ja kehitystyöhön. The World in 2050 PwC:n tuottama The World in raportti maailmantalouden näkymistä kertoo globaalin talouskriisin edistävän osaltaan taloudellisen vallan siirtymistä kohti kehittyviä markkinoita. Raportti antaa kuvan eri valtioiden todellisesta taloustilanteesta, sillä bruttokansantuote mitataan suhteessa ostovoimapariteettiin. Analyysi osoittaa, että kehittyvät E7-taloudet (Kiina, Intia, Brasilia, Venäjä, Meksiko, Indonesia ja Turkki) peittoavat todennäköisesti perinteiset talousmahdit eli G7-maat (USA, Japani, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Kanada) jo vuoteen 2020 mennessä. January 2011 The World in 2050 The accelerating shift of global economic power: challenges and opportunities kintaan. Kansainvälisten kuitupörssien ja biomassan murskateollisuuden ohella myös muita hankintakeinoja saattaa syntyä, Suckling kommentoi. Kilpailua ja yhteistyötä toimialarajojen yli Uusien toimijoiden ennakoidaan muuttavan alan toimintamalleja. Esimerkiksi kemikaali- ja energiayhtiöt haluavat varmistaa puukuidun saatavuuden tarpeisiinsa. Tämän uskotaan muuttavan kilpailutilannetta ja jopa koko toimialan rakenteita. Toimialarajat ylittävä työskentely tulee myös entistä tärkeämmäksi. Suomen metsäteollisuus on Sucklingin mukaan pääpiirteissään hyvissä kantimissa. Puuvaranto on hyvin hoidettu, tutkimukseen ja kehitykseen on panostettu ja työntekijät ovat hyvin koulutettuja. Muutamia menestyksen avaimia voisivat olla ainakin tehokkaan biomassapohjaisen energian käyttö teollisuudessa sekä sellaisten klustereiden kehittäminen, jotka vahvistavat koko arvoketjua metsänhoidosta puun prosessointiin ja tuotetarjontaan. Varmasti olisi mahdollista myös ottaa oppia muiden, muutoksista selvinneiden sektoreiden uudistumisesta. Lue koko raportti osoitteesta Growth reimagined Prospects in emerging markets drive CEO confidence Global CEO Survey PwC:n maailmanlaajuisen toimitusjohtajatutkimuksen mukaan ylimmän johdon luottamus tulevaan kasvuun on palautunut lähes globaalia talouskriisiä edeltävälle tasolle. Suomalaisjohtajat hakevat kasvua ulkomailta ja ovat huolissaan verotuksen kiristymisestä. Hot Spots for Tech Sector deals Changing deal dynamics The return of Private Equity Tech Stocks outstrip the Market Geographic Trends: the West steps up Technology M&A Insights What s generating deals in the Technology Sector? Emerging Trends in Real Estate Europe Emerging Trends in Real Estate Europe 2011 PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI) yhteistyössä julkaiseman Emerging Trends in Real Estate Europe tutkimuksen mukaan aiempaa tarkempi sääntely, tiukka taloudenpito Euroopassa, valtioiden velkakriisi ja edelleen niukat lainamarkkinat haastavat Euroopan kiinteistömarkkinat vuonna Technology M&A Insights 2011 PwC:n Technology M&A Insights raportin mukaan teknologiayrityskauppojen arvo maailmanlaajuisesti on selvässä kasvussa. Vuosi 2011 lupaa teknologia-alalle paljon hyvää. Next4 Metals Deals Forging Ahead 2010 Annual Review Global Metal Deals PwC:n Global metal deals -tutkimuksen mukaan metallisektorin vuosi 2011 näyttää valoisalta erityisesti yrityskauppojen osalta. Vahvimmat tekijät löytyvät kehittyneiltä markkinoilta ja Brasiliasta. Myös Afrikkaa kannattaa pitää silmällä vuonna Issue In this issue: Page 5 Trust: the overlooked asset Page 10 IFRS: from complaints to progress Page 12 Investors speak out on fair value Page 13 Investors want narrative with numbers Page 14 Time to move the audit forward World Watch Governance, Reporting and Assurance World Watch - Issue 1/2011 PwC:n julkaisu käsittelee monipuolisesti ajankohtaisia taloudelliseen raportointiin ja hyvään hallintotapaan liittyviä aiheita aviisori 9

10 Kisa osaajista kovenee Henkilöstön rekrytointimarkkinat laajenevat globaaleiksi hitaammin kuin itse yritykset. Tärkeimmät osaajamarkkinat löytyvät yhä yritysten sisältä. Teksti: Risto Pennanen Kuvat: Juha Salminen Hyviä ihmisiä on vaikea saada joka paikassa. Kun yritykset kansainvälistyvät, niillä on käytössään myös entistä suuremmat kansainväliset osaajamarkkinat. Silti suuri osa suomalaisyrityksistä on edelleen lähes täysin riippuvaisia kotimaisista rekrytointimarkkinoista. Suomalaisyritysten johdossa on jatkossakin paljon tehtäviä, joissa suomen kielen osaaminen on keskeinen asia. Esimerkiksi sadan miljoonan euron liikevaihtoa tekevän teollisuusyrityksen johdon rekrytointimarkkina on lähes poikkeuksetta Suomi ja ulkomailla olevat suomalaiset, sanoo ylimmän johdon suorahakuun keskittyneen Boydenin toimitusjohtaja Jussi Eränen. Suuremmissakin yrityksissä ylimmät johtajan paikat ovat pitkälti kotimaisissa käsissä, vaikka koko henkilöstöstä yli puolet tulisi Suomen ulkopuolelta. Helsingin pörssin suomalaisyrityksistä vain muutamalla on ulkomainen toimitusjohtaja. Tältä osin Suomi ei ole mikään poikkeus, sillä myös saksalaisten yritysten johtokuntapaikat ovat saksalaisten käsissä ja amerikkalaisyritysten avainpaikat amerikkalaisten hoidossa. Vaikka suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin merkitys vähenisi entistä vauhdikkaammin, kansainvälistyvät johtoryhmät hitaasti. Täytyy kysyä, kuinka paljon täällä on suuresta maailmasta tulevia johtajia kiinnostavia työpaikkoja. Niitä on jonkin verran, mutta ei valtavasti, sanoo Eränen. Koska valtaosan suomalaisyrityksistä täytyy löytää osaajat avainpaikoilleen kotimaasta, tiukentaa suurten ikäluokkien eläköityminen kisaa parhaista tekijöistä entisestään. Osaajapooli laajenee Jos tarkastelua laajennetaan ylimmästä johtoryhmästä kakkostason johtajiin ja asiantuntijoihin, näyttävät monet suuret yritykset erittäin kansainvälisiltä. Tämä on luonnollista jo siksi, että yhä suurempi osa näistä tehtävistä sijoittuu Suomen ulkopuolelle. Muutos näkyy muun muassa suorahakuyhtiöissä, jotka tekevät entistä enemmän kansainvälisiä hakuja. Jos yritys voi tehtävää täyttäessään laajentaa katseensa ulkomaille, avautuu eteen aivan erilainen markkina kuin pienessä kotimaassa. Silti ei kannata kuvitella, että esimerkiksi Kiinan miljoonien insinöörien joukosta olisi helppo löytää sopivia ammattilaisia. Hyviä ihmisiä on vaikea saada joka paikassa. Kiinassakin on hieman epäselvää, kuinka suuri osa esimerkiksi insinööreistä täyttää länsimaiset kriteerit kansainvälisyyden ja kielitaidon suhteen, muistuttaa Eränen. Eurooppalaisilla yrityksillä on kuitenkin monien kasvumarkkinoiden rekrytointikisassa hyvä vetovoima ainakin niiden keskuudessa, jotka tuntevat eurooppalaista kulttuuria. Kulttuurissamme on jotain vetoavaa, joka johtuu ilmeisesti avoimemmasta johtamisesta ja vähäisemmästä hierarkiasta kuin paikallisissa yrityksissä, sanoo Metson henkilöstöjohtaja Merja Kamppari. Kamppari muistuttaa kuitenkin, että yrityksen täytyy soveltaa omaa johtamiskulttuuriaan paikallisiin oloihin. Aasialainen työntekijä odottaa joiltain osin työnantajalta erilaisia asioita kuin pohjoismainen työntekijä. Siksi Metsokin on määritellyt yrityksen johtamisen periaatteet prosessissa, johon 10 aviisori

11 Kaikki maat eivät jaa pohjoismaista käsitystä pienistä palkkaeroista hyveenä. osallistui satoja esimiehiä useasta maasta. Yleiset periaatteet ovat samat kaikissa maissa. On kuitenkin tärkeää, että eri maissa keskustellaan, mitä Metson johtamisen periaatteet ja arvot tarkoittavat kunkin työssä. Sitä kautta saamme globaalisti yhtenäisen punaisen langan, sanoo Kamppari. Ammattilaiset tuntevat arvonsa Vaikka osaajamarkkinat ovat muuttuneet joltain osin globaaleiksi ja suuremmiksi, ei se ole laskenut osaajien hintatasoa. Näyttää pikemminkin siltä, että ammattilaiset hinnoittelevat osaamisensa kalliimpien markkinoiden mukaan jopa niin sanotuissa halpamaissa. Kasvavien markkinoiden esimiehille ja johtajille näyttää syntyneen eurooppalainen hintataso, sanoo Merja Kamppari. Boydenin Jussi Eränen muistuttaakin, että huippuosaajien ja rivityöläisten palkkaerot ovat monissa maissa suuret. Kaikki maat eivät jaa pohjoismaista käsitystä pienistä palkkaeroista hyveenä. Omista kyvyistä pidettävä kiinni Koska yhä useamman yrityksen menestys riippuu osaamisesta, taistelevat yritykset entistä tiukemmin parhaista tekijöistä. Kun väestö ikääntyy lähes kaikissa Euroopan maissa, joutuvat yritykset näkemään entistä enemmän vaivaa osaajien löytämiseksi. Sota talenteista on jo totta. Etenkin miljardiluokan yritysten johtoon on entistä vaikeampi löytää sopivia ihmisiä, sanoo johtaja Nina Kurola suorahakuyhtiö Heidrick & Strugglesilta. Yritykset tuskin tulevat näkemään varsinaista johtajapulaa, mutta markkinoiden voi olettaa kiristyvän lähivuosina. Siksi yritysten on yhä tärkeämpää pitää hyvää huolta nykyisistä tekijöistä aviisori 11

12 Voittajia ovat yritykset, jotka kasvattavat avainpaikoille pitkäjänteisesti omaa henkilökuntaansa, sanoo Kurola. Yrityksen ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa sen on pakko etsiä esimerkiksi toimitusjohtaja talon ulkopuolelta siksi, että omia hyviä ehdokkaita ei ole olemassa. Kurola muistuttaa, että yrityksen ulko puolelta palkatun johtajan epäonnistumisriski on merkittävästi suurempi kuin talon sisältä palkatun. Siksi yritysten kannattaisi kasvattaa merkittävä osa avainpelaajista itse ja hankkia ulkopuolelta lähinnä itseltä puuttuvaa osaamista. Ulkopuolinen johtaja on toki luonnollinen valinta muun muassa silloin, kun yritys tarvitsee suurta muutosta strategiassaan. Joissain tilanteissa yritys voi joutua hakemaan nopeassa tahdissa jopa satoja ammattilaisia talon ulkopuolelta. Näin on esimerkiksi teollisissa yrityksissä, jotka ovat päättäneet laajentua nopeasti palveluliiketoimintaan. Tällöin rekrytointi tapahtuu tosin yleensä myös yritysostojen avulla. Urasuunnittelu yhä tärkeämpää Omien osaajien kasvattaminen yhdistää keskeisellä tavalla yrityksen ja työntekijöiden tarpeet. Kun ihmisen osaaminen paranee, pystyy hän antamaan enemmän yritykselle. Samalla hänen oma arvonsa työmarkkinoilla nousee. Siksi sekä yrityksen osaamistarpeiden että työntekijöiden uran suunnittelu on entistä tärkeämpää. Yhä useammat yritykset ovatkin oivaltaneet sisäisten rekrytointimarkkinoiden merkityksen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että useat suorahakuyhtiöt ovat perustaneet yksiköitä, jotka auttavat asiakasyrityksiä muun muassa seuraajasuunnitelmien tekemisessä ja henkilöstön sitouttamisessa. Pitkän tähtäimen osaamistarpeen tunnistaminen, suunnittelu ja kommunikointi ovat esimiesten tärkeitä tehtäviä. Samoin jokaisen työntekijän pitäisi itsekin olla aktiivinen tässä asiassa, sanoo Metson Merja Kamppari. Heidrick & Strugglesin kansainvälinen selvitys kertoo, että yritysten henkilöstön kehittäminen on liiankin vahvasti koulutuskeskeistä. Sen sijaan tehokasta tehtäväkiertoa, organisaation rajat ylittäviä projekteja ja sisäistä mentorointia yritykset voisivat käyttää paljon nykyistä systemaattisemmin. Pitkäjänteinen ja molemminpuolinen suunnittelu konkretisoituu muun muassa tilanteissa, joissa ulkomaisella komennuksella oleva henkilö haluaa palata Suomeen. Moni paluumuuttaja saattaa pettyä, koska kotimaassa ei olekaan sopivaa tehtävää avoinna juuri hänen haluamansa paluuajan kohdalla. Paikat avautuvat usein yllättäen. Näissä tilanteissa ulkomailla toimivat ovat yksi vaihtoehto, mutta ulkomaankokemus ei sinänsä aja toisten edelle, sanoo Kamppari. Paluumuuttajien urapolun suunnittelu on yksi alue, jota moni yritys voi kehittää nykyistä systemaattisemmaksi. Jos paluu kotimaahan epäonnistuu, eroavat yrityksen ja paluumuuttajan tiet helposti. Paluumuuttajien menetys on kallis isku yrityksille. Kansainvälistä kokemusta omaavilla ammattilaisilla on paljon kysyntää, joten meidän on kyllä helppo sijoittaa heidät uusiin tehtäviin, sanoo Nina Kurola. Henkilöstöjohdon rooli kasvaa Kun osaamisen merkitys yrityksen kilpailukyvylle kasvaa, pitäisi henkilöstöjohdon rooli yrityksessä vahvistua. Tämä näkyykin muun muassa siinä, että HR-johtaja on yhä useamman yrityksen johtoryhmässä. Tämä vaatii vahvaa henkilöstöjohtajaa, joka on kiinnostunut itse liiketoiminnasta ja pystyy rakentamaan aitoa dialogia muun johdon kanssa, pohtii Heidrick & Strugglesin Nina Kurola. Tällainen muutos tapahtui muun muassa Metsossa, jonka HR-johtaja Merja Kamppari nousi maaliskuun alussa nimitettyyn uuteen johtoryhmään. Metson henkilöstöhallinnon liiketoimintaosaaminen ei ole kuitenkaan pelkästään Kampparin harteilla. Meillä on jokaisessa liiketoimintayksikössä HR-henkilö, jonka tehtävä on nimenomaan katsoa oman yksikkönsä osaamistarpeita, sanoo Kamppari. 12 aviisori

13 Iiris Jokivuorelle ja Jukka Paunoselle kisälliohjelma on antanut keinon yhdistää teoreettiset opit käytännön työelämään. Kisälli pääsee tosi duuniin Kisälliohjelmassa opiskelija tutustuu yritykseen ja yritys mahdolliseen työntekijään. teksti: Risto Pennanen kuva: Juha Salminen Olen yllättynyt, että pääsin tekemään oikeita vastuullisia tehtäviä osana tiimiä, sanoo PwC:n kisälliohjelmassa työskentelevä Iiris Jokivuori. Kisälliohjelma tarjoa vuosittain yli 50 korkeakouluopiskelijalle mahdollisuuden tutustua asiantuntijan työhön. Eniten kisällejä PwC ottaa tilintarkastukseen, mutta myös verokonsultointi ja neuvontapalvelut tarjoavat harjoittelupaikkoja. Opintojensa loppuvaiheessa olevat harjoittelijat ovat yritykselle sekä tärkeä apu että potentiaalisia tulevaisuuden työntekijöitä. Tarkoitus on, että sekä harjoittelija että yritys hyötyvät harjoittelusta aidosti. Siksi valtaosa PwC:n kisälleistä osallistuu ohjelmaan tammi helmikuussa, jolloin etenkin tilintarkastuspuolella on eniten työtä. Kiireisimpään aikaan taloon halutaan ihmisiä, jotka sekä oppivat että tekevät. Onnistuminen riippuu toki myös siitä, miten hyvin työ on suunniteltu. Kisälleistä on ollut meille tosi suuri apu, vaikka tietenkin se edellyttää, että heitä myös coachataan, sanoo itsekin kisälliohjelman kautta taloon tullut Treasury assurance -yksikön ryhmäpäällikkö Jukka Paunonen. Parin kuukauden työhaastattelu Kisälliohjelma on tärkeä rekrytointitilaisuus, jonka aikana opiskelija näkee yrityksen arjen ja yritys opiskelijan taidot. Osumatarkkuus on ollut jopa huikea, sillä yhtiössä on 15 vuoden aikana ollut 365 kisälliä, joista 232 on palkattu vakituisiksi. Näistä noin 150 on edelleen yrityksen palveluksessa. Kisällit oppivat, mihin ovat ryhtymässä, ja yrityksen kannalta kyseessä on kahden kuukauden työhaastattelu, sanoo Paunonen, joka on kolmen vuoden ajan osallistunut myös kisällien valintaan. Paunoselle itselleen vuonna 2003 tehdyn kisälliohjelman seurauksena aukesi graduntekopaikka ja sen jälkeen vakituinen työ. Kytkettyjä johdannaisia käsitelleessä lopputyössään Paunonen pääsi yhdistämään rahoituksen ja laskentateorian oppeja. Iiris Jokivuori puolestaan sanoo, että kisällityöskentely yritysverotuksen parissa on tuonut paljon uutta oppia ja syventänyt vanhan opin ymmärrystä. Harjoittelu on tuonut uuden näkökulman opiskeluun. Nyt opinnot osaa sitoa käytäntöön aivan uudella tavalla, sanoo Jokivuori. Opiskelijan näkemykset tarkentuvat Kisälliohjelmaan osallistuneet pitävät hyvänä, että mukaan ei yleensä oteta opintojensa alkuvaiheessa olevia nuoria. Tässä vaiheessa on ymmärrystä siitä, mistä työpaikalla puhutaan. Tulee tunne, että voi osallistua ja olla oikeasti hyödyksi. Tämä on myös oikea aika miettiä omaa uraa ja työnantajaa, sanoo Jokivuori. Jukka Paunonen tunnustaa, että työn kuva yllätti ainakin hänet itsensä, vaikka opintoja oli takana jo muutama vuosi. Oletin tilintarkastajan työn olevan mappien selaamista yksin hämyisessä huoneessa. Todellisuudessa tämä on pääosin tiimityötä, jossa keskustellaan paljon asiakkaiden kanssa. Lisäksi tämä on selvästi kansainvälisempää kuin kuvittelin aviisori 13

14 yritysvastuu Vastuullisuus syyniin ulkopuolisen silmin Yrityksiltä vaaditaan yhä laajempaa vastuunkantoa aina raakaaineiden hankinnasta tuotteiden loppukäyttöön asti. Siksi yritykset raportoivatkin toimintansa vastuullisuudesta huomattavasti aikaisempaa aktiivisemmin. Raporttien todenmukaisuus tulee kuitenkin vahvistaa. Silloin ulkopuolisen toimijan tekemä varmennus on paikallaan. Teksti: Minna Valtari kuva: Juha Salminen Energia-ala elää mielenkiintoista ja haastavaa vaihetta lainsäädännön uudistusten ja yhteiskunnan muuttuvien odotusten vuoksi. Neste Oil on yksi niistä yrityksistä, jotka muokkaavat toimintojaan ja prosessejaan uudistuvien odotusten paineessa: arkipäivän vastuullisuus lähtee siitä, että omien jalostamoiden prosessit sekä koko tuotteen elinkaari tunnetaan juurta jaksain. Vastuullisuuden merkitys kasvaa voimakkaasti. Odotukset muuttuvat koko ajan tiukemmiksi ja ne suuntautuvat laajemmalle osalle yrityksen toimintaa. Vastuullisuusasiat ovat nykyään tärkeä johtamisen osa-alue. Vastuullisuuden kehittäminen koskee koko yritystä, sen tuotteita ja toimintoja, tietävät Pekka Tuovinen, Seppo Loikkanen, Pirjo Rantala, Simo Honkanen (takana seisomassa), Pekka Rahkamaa ja Kjell Tallberg. 14 aviisori

15 yritysvastuu Siksi luotettava raportointikin on tärkeää, sanoo Neste Oilin ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Simo Honkanen. Hyvä raportointi on avainsana toiminnan läpinäkyvyydelle. Haluamme, että sidosryhmämme voivat arvioida toimintaamme ja että he huomaavat sitoutuneisuutemme vastuullisuuden kehittämiseen, Honkanen sanoo. Yritysvastuuraportit ovat yksi keskeinen työväline tässä prosessissa. Neste Oililla on pitkä historia ympäristö- ja turvallisuusraportoinnista, joista viime vuosina on tullut osa laajempaa vastuullisuuskokonaisuutta. Uutta näkökulmaa asioihin Neste Oil on parin vuoden ajan noudattanut vastuullisuusraportin laatimisessa kansainvälistä GRI-raportointiohjeistusta (Global Reporting Initiative). PwC varmensi Neste Oilin viimevuotisen vastuullisuusraportin. Systemaattisesta varmennusprosessista on hyötyä myös vastuullisuusraportin laatineelle yritykselle. Hyvän varmentajan kysymykset herättävät jatkokysymyksiä yrityksessä ja raportin laatimisen jälkeiset avaamiskeskustelut tuovat uusia näkökantoja asioihin, Honkanen kertoo. Vastuullisuusraporttien varmennus lisää raporttien käyttäjien luottamusta raportin sisältöön. Siksi ulkopuolisesta varmennuksesta on viime vuosina tullut tärkeä osa yritysvastuuraportoinnin kokonaisuutta erityisesti yrityksissä, joiden raportointi on vakiintunutta. Myös uudet raportinlaatijat ottanevat varmennuksen osaksi normaalia käytäntöä joko alusta alkaen tai ainakin heti ensimmäisinä raportointivuosina. Parhaimmillaan varmennusprosessi nivoutuu raportoinnin kokonaisuuteen, sanoo KHT-tilintarkastaja, yritysvastuuraportoinnin konkari Maj-Lis Steiner PwC:ltä. Raportoiva yritys saa tietojen varmennuksesta ja itse varmennusprosessista monenlaisia hyötyjä, joita yritys voi edelleen hyödyntää omien prosessiensa kehittämisessä ja arvon tuottamisessa. Avainsanat varmennuksen hyötyjä arvioitaessa ovat läpinäkyvyys, oikeellisuus ja tehokkuus. Yritysvastuutietojen ja prosessien varmennuksesta saatavat hyödyt konkretisoituvat erityisesti näillä alueilla. Voiko vastuullisuutta mitata? PwC:n varmennusprosessin lopputuloksena syntyy johtopäätös vastuullisuustiedoista. Prosessi alkoi Neste Oilin raportointiprosesseihin perehtymisellä ja raportoitavien lukujen sekä muiden tietojen lähteiden selvittämisellä. Näiden tietojen asianmukaisuus ja luotettavuus testattiin. Yrityksen johtoa sekä henkilökuntaa organisaation eri tasoilta haastateltiin. Myös raportin tietojen yhdistelyä konsernitasolla testattiin otospohjaisesti. Yrityksen sisäisen tiedon lisäksi selvitettiin ympäröivän yhteiskunnan suhtautumista Neste Oiliin ja odotuksia, joita yrityksen toiminnalle yleisesti ottaen asetetaan. Näin yritys sai tietää, mitkä vastuullisuuden osaalueet juuri sen toiminnassa korostuvat. PwC:n tiimi oli ammattitaitoinen, sillä sen esittämät kysymykset ja käyttämät menetelmät tarjosivat Neste Oilille mahdollisuuden muokata omia ajattelutapoja vastuullisuudesta, Honkanen kertoo. Saimme myös suosituksen jatkaa sidosryhmiemme odotusten kartoittamista entistä systemaattisemmin, jotta ymmärtäisimme, mitä meiltä odotetaan. Meidän tulee siis määritellä vastuullisuustekijöiden tärkeysjärjestys selkeästi. Yrityksen täytyy tarkkaan tietää, mitä siltä odotetaan, jotta odotuksiin voidaan vastata. Maailmanlaajuisesti toimivien yritysten haasteena on jatkuva toimintaympäristön muuttuminen entistä monimutkaisemmaksi. Energiayhtiöiden hankintaketjut ovat globaaleja ja eri maissa eri markkinoilla toimittaessa vastuukysymykset ovat laajoja ja monipuolisia. Vastuullisuusraportin varmentamisen piirissä tehty yhteistyö PwC:n kanssa vahvisti käsitystämme, että turvallisuuden ja ympäristövastuullisuuden saralla tarvitaan toimintaa ohjaavia mittareita ja järjestelmiä, Honkanen sanoo. Olemme melko pitkällä tässä työssä, ja nyt keskustelemmekin mittaristomme ja järjestelmiemme seuraavasta vaiheesta. Sosiaalisen yritysvastuun ja turvallisuuden ohjaaminen erottuu entistä tärkeämpänä yrityksen toiminnan alueena. Tarvitaan entistä parempia indikaattoreita, joiden avulla johto voi tätä aluetta johtaa aviisori 15

16 yritysvastuu Arvoketjun pitkät lenkit Arvoketjun lonkerot ulottuvat pitkälle. Joskus ne päättyvät hallinnan ulottumattomiin vaikkapa yksittäisiin perheisiin kauas Aasian perukoille. Teksti: Sirpa Juutinen Kuva: Istockphoto Varsinkaan aikaisemmin maailman toiselle laidalle ei yltänyt minkäänlainen valvonta tai työolojen seuranta. Nopea tiedonvälitys ja erityisesti sosiaalinen media nostavat kuitenkin entistä useammin epäkohtia kaikkien tietoisuuteen. Ongelmat yhdistetään yleensä arvoketjun tunnetuimpaan brändiin riippumatta siitä, onko se edes voinut vaikuttaa kyseiseen asiaan. Riskienhallinta arvoketjussa on tärkeää monestakin syystä, ei vähiten maineenhallinnan kannalta. Mainetta kolhivia asioita voi nousta koko ketjun mitalta. Poliittisia riskejä on vaikea hallita Arvoketjussa toteutuva riski voi maineen lisäksi vaarantaa tuotannon. Yhteiskunnalliset kriisit ja poliittisesti epävakaat olosuhteet saattavat hankaloittaa tärkeän raaka-aineen ja komponentin tuontia. Myös hupenevat energia- tai vesivarat voivat muuttaa olosuhteita siten, ettei alihankkija pysty sovittuihin toimituksiin. Poliittista ilmapiiriä arvoketjun jossakin maassa ei pysty Suomesta käsin hallitsemaan, mutta mahdolliset vaikutukset arvoketjun eri osille pitää pystyä tunnistamaan. Paine kustannusten alentamiseen ulottuu koko ketjuun. Säästöjä ei voi tehdä seurauksista piittaamatta, vaan kustannusten alentamisen on oltava sopusoinnussa sen kanssa, mitä yleisesti pidetään hyväksyttävänä ja toivottavana. Halvat mutta työskentelyolosuhteiltaan ala-arvoiset toimittajat eivät ole oikea ratkaisu. Niinpä kustannussäästöjä etsitään nykyisin esimerkiksi energiatehokkuudesta, ja samalla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Sijoittajia kiinnostavat sijoituksen mahdollisesti vaarantavat riskit ja toisaalta myös liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Siksi yrityksiltä on alettu vaatia esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai vedenkulutukseen liittyvien tietojen julkistamista. Yritys, joka pystyy antamaan tietoja myös alihankintaketjustaan, osoittaa hyvää asioiden hallintaa ja johtamiskykyä, pitkän aikavälin arvonmuodostuksen ymmärtämistä sekä tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien hahmottamista. Maailma muuttuu tunnista muutokset ajoissa Arvoketjun perkaaminen perustuu ympäröivän maailman muutoksiin sekä sen ymmärtämiseen, mitä vaikutuksia muutoksilla on kuluttajien ja ylipäätänsä ihmisten odotuksiin. Tieto lisää tuskaa: emme elä tiedollisessa tyhjiössä tai umpiossa, vaan ymmärrämme yhä paremmin erilaisen toiminnan ympäristölle ja yhteiskunnalle tuomat vaikutukset. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että yritys pystyy ennakoivasti tunnistamaan kielteiset asiat arvoketjussaan ja hallitsemaan niihin liittyvät riskit. Kilpailuedun tavoitteleminen synnyttää innovaatioita ja kannustaa kehittämään parempaa tulevaisuutta luovia ratkaisuja. Tämä näkyy usein muutoksina strategisissa painopisteissä. Oikoteitä tuskin on tässäkään asiassa, mutta kaikki matkat alkavat ensimmäisellä askeleella. Työ voi olla hidasta ja hankalaa mutta välttämätöntä. Arvoketjun hallintaan päästään lenkki lenkiltä. Kirjoittaja toimii PwC:llä partnerina ja yritysvastuupalveluiden johtajana. 16 aviisori

17 alansa huippu Jyrki Louhi siirtyy jääkiekon SM-liigasta tilintarkastuksen maailmanliigaan. Teksti: Marianna Salin Kuva: Mikaela Löfroth Jäältä toimistohommiin Moni pikkupoika on aikonut jääkiekon ammattipelaajaksi, ja osa heistä on päätynyt tilintarkastajiksi. Näin kävi myös Jyrki Louhelle. Tosin hän ehti pelata 15 vuotta SM-liigassa ja voittaa Suomen mestaruuden Hämeenlinnan Pallokerhon riveissä sekä maailmanmestaruuden nuorten maajoukkueessa. Opiskelemaan hän ryhtyi kahdeksan vuotta sitten pelaamisen ohessa. Olen ollut aina kiinnostunut talousasioista, joten kaupallinen ala oli luontevin vaihtoehto, Louhi kertoo. Hän arvelee, että myös muiden urheilijoiden esimerkki kannusti häntä hakemaan kauppakorkeakouluun. Muun muassa jalkapallon ex-ammattilainen Janne Salli työskentelee PwC:n tilintarkastajana Tampereella. Jyrki Louhi aloitti vuodenvaihteessa tilintarkastusassistenttina PwC:n toimistolla Hämeenlinnassa ja luopui laitahyökkääjän pestistä talven pelikauden jälkeen, 33-vuotiaana. Hän uskoo, että urheilijan asenne sopii mainiosti myös uusiin tehtäviin. Ammattipelaajan suurin haaste on olla nöyrä ja keskittynyt joka päivä. On oltava pitkäjänteinen ja uskottava omaan suoritukseen vaikeinakin hetkinä. Louhi aikoo saattaa opintonsa loppuun parin vuoden aikana ja perehtyä samalla paikalliseen ja kansainväliseen taloushallintoon PwC:llä. Luvassa on myös parin kuukauden mittainen Kisälli-harjoitteluohjelma, jolla Suomen PwC on vastaanottanut jo yli 300 loppuvaiheen opiskelijaa. Tähän mennessä Louhi on osallistunut PwC:llä tilintarkastuspalveluiden myyntiin ja markkinointiin sekä avustanut tilintarkastustehtävissä. Miten kiekkoilija sopii bisnesympäristöön? Olen työskennellyt hämeenlinnalaisten ja helsinkiläisten yhteistyökumppaneiden kanssa 18-vuotiaasta lähtien, joten yritysmaailma toimintaympäristönä on tuttu, ammattipelaaja muistuttaa. Hän on osallistunut markkinointikampanjoihin, kiertänyt golfkenttiä bisnesväen kanssa ja isännöinyt aitioissa silloin, kun loukkaantumiset ovat estäneet pelaamisen. Jääkiekko yhdistää ja se on myös opettanut vuorovaikutustaitoja, jotka ovat olennainen osa myös tilintarkastusta. Osaaminen tilintarkastajana on sitten osoitettava erikseen. Tutusta ympäristöstä huolimatta Louhi on varautunut ainakin yhteen suureen muutokseen. Tunneskaala varmasti pienenee. Ei tule välttämättä yhtä kovia pettymyksiä tai onnistumisen riemuja kuin jääkiekossa. Eikä tähtihetkiä. Pikkupojat tulevat tuskin pyytämään nimmaria, tuleva tilintarkastaja nauraa aviisori 17

18 Akkubisneksen edelläkävijä Sähköauto tulee, mutta milloin? European Batteriesissä ei ole jääty pohtimaan tätä. Siellä uskotaan, että suurille litiumioniakuille riittää kysyntää joka tapauksessa jo lähivuosina. teksti: Marianna salin KUVA: Juha Salminen Sähköauton läpimurto massamarkkinoilla edellyttää ainakin nykyistä edullisempia ja kevyempiä akkuja tai huomattavasti kiristettyjä päästörajoituksia. Kuka uskaltaa ryhtyä akkutehtailijaksi tässä vaiheessa? Suomalainen European Batteries Oy. Se pystytti akkutehtaansa Varkauteen varsin ennakkoluulottomasti viime vuonna, mutta se ei laskekaan pelkän sähköauton varaan. Melutonta, päästötöntä Suuria litiumioniakkuja sovitellaan polttomoottorin rinnalle jo monella eri toimialalla. Hybridibussien ohella Espanjassa ajaa hybridijäteautoja. Hollannissa rakennetaan huvijahteja, jotka lipuvat satamiin hiljaisesti sähköllä. Hankkeita ajavat eteenpäin meluttomuus, päästöttömyys ja energian säästö, sanoo European Batteriesin CFO Martti Ukkonen. Hän uskoo akkujen muuttavan merkittävästi myös työkoneiden energiankulutusta. Esimerkiksi järeän satamanosturin dieselmoottori joudutaan tavallisesti mitoittamaan painavimmalle taakalle, vaikka valtaosa töistä hoituisi pienemmälläkin pelillä. Jos kuitenkin huipputeho tuotetaan akkujen tuella, dieselmoottorin kokoa voidaan pienentää. Sama toimii laivoissa, jolloin voidaan säästää arvokasta tilaa ja vähentää painoa. Ukkonen odottaa, että myös aurinko- ja tuulienergian tuottajat sekä sähköverkkoyhtiöt haluavat käyttää litiumioniakkuihin perustuvia energiavarastoja tasaamaan tuotannon ja kulutuksen piikkejä sekä varmistamaan keskeytymättömän sähköntuotannon. Vähitellen myös ympäristölle haitallisia ja suorituskyvyltään heikkoja lyijyakkuja korvattaneen litiumioniakuilla eri toimialoilla. Kilpailijat Aasiassa Olettakaamme, että ajoneuvojen ja työkoneiden valmistajat lähtevät todellakin lähivuosina akkuostoksille. Mutta mihin? Martti Ukkosen mukaan valtaosa Euroopan ja Amerikan akkutehtaista on tiukasti kytköksissä autotehtaisiin. Itsenäisiä akkujen valmistajia löytyy kuitenkin Aasiasta ja Varkaudesta. European Batteries kilpailee aasialaisten kanssa automatisoidulla tuotannollaan sekä sijainnillaan lähellä eurooppalaisia asiakkaita. Ukkonen vetoaa myös siihen, että suomalaisyritys ei ole pelkkä akkutehdas. Valmistamme kokonaisia akkujärjestelmiä, kun taas muut valmistavat vain kennoja. Kenno ja koko järjestelmä Akkujärjestelmän edut selviävät nopeasti sille, joka saa sähköjohtoa ja säkillisen kännykän akkuja sähkömopon rakentamiseen. Tämänkaltaisessa tilanteessa ovat monet ajoneuvojen ja työkoneiden valmistajat, kun he haluavat siirtyä polttomoottorista täysin sähköiseen tai hybridijärjestelmään. European Batteriesin akkukenno on litteä A4:n muotoinen foliopussi, joka painaa noin kilon. Esimerkiksi sähköautoon näitä tarvitaan parisataa. Kennot pakataan Varkaudessa moduuleihin ja moduulit akkulaatikoihin. Samalla asennetaan akkujenhallintaelektroniikka, ja muun muassa jännite, teho, jäähdytys ja paketin muoto sovitetaan asiakkaiden laitteisiin. Kun hallitsemme koko ketjun, pystymme antamaan myös jälkihoitoa ja takuun, Martti Ukkonen toteaa. Ei ole ihme, että European Batteriesissä on nyt kiire. Tuotekehityshankkeet on aloitettu asiakkaiden kanssa, ja syksyllä startannut tehdas tuottaa testauspaketteja. Suunnitelmien mukaan tehdas kykenee vuoden loppuun mennessä tuottamaan akkuja 100 MWh:n verran vuodessa. Sillä saisi va- 18 aviisori

19 European Batteries Oy perustettiin vuonna 2003 suunnittelee ja valmistaa akkujärjestelmiä ensimmäinen sähköautojen litiumioniakkuja valmistava tehdas Euroopassa tekee sähkökemiaan liittyvää kehitysyhteistyötä amerikkalaisen K2 Energy Solutions Inc:n kanssa omistajina mm. EM Group Oy, Teollisuussijoitus Oy ja Fennia-ryhmä 70 työntekijää Varkaudessa, Tuusulassa ja Espoossa Valmistamme kokonaisia akkujärjestelmiä, kun taas muut valmistavat vain kennoja, kertoo Martti Ukkonen European Batteriesin vahvuuksista. rustettua täyssähköautoa tai noin tuhat raskaampaa hyötyajoneuvoa. Lisää tehtaita Jos akkujen kysyntä kasvaa, kuten Ukkonen maalailee, European Batteries alkaa vaikuttaa pian melkoisen pieneltä pelurilta. Pelkästään yksi asiakas voisi kahmaista helposti koko tuotannon. Tarkoitus onkin kolminkertaistaa tehtaan kapasiteetti muutaman vuoden sisällä, mutta riittääkö sekään? Kyse on kuitenkin asiakkaan bisnekselle kriittisestä palikasta. Voimme aina rakentaa tehtaan asiakkaan lähelle, Ukkonen lupaa. Hänen mukaansa suomalaisyritys voi suunnitella ja rakentaa tehtaita myös lisenssivalmistajille. Joka tapauksessa Ukkonen uskoo massamarkkinoiden avautuvan koneiden ja hyötyajoneuvojen osalta jo vuoden parin päästä. Haasteena on tietenkin uusi tuote ja uusi markkina, jota vasta luodaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kassavirtaa odotellessa Jotta European Batteries voi jatkaa massamarkkinoille, se tarvitsee lisää pääomaa tämän ja ensi vuoden aikana. Tähän mennessä tehdashankkeeseen on investoitu lähes 50 miljoonaa euroa. Martti Ukkonen arvioi saman verran kuluvan tehtaan laajentamiseen lähivuosina. Samalla pitäisi panostaa tuotekehitykseen niin yksin kuin yhdessä asiakkaidenkin kanssa. Ukkosen mukaan ilman isoja pääomasijoituksia yhtiö voi menettää etumatkansa, joka sillä on Euroopassa. Silloin edessä olisi selkeä erikoistumisen polku tai teknologian myynti ulkomaille. Ukkonen uskoo, että ostajia kyllä piisaisi, sillä uutta akkuteknologiaa ei saa polkaistua markkinakuntoon muutamassa vuodessakaan, jos yritys lähtee nollasta. Mikäli Suomeen halutaan uutta valmistavaa teollisuutta Nokian jatkoksi, se edellyttää aitoa riskinottoa pääomasijoittajilta. Hankkeita ajavat eteenpäin meluttomuus, päästöttömyys ja energian säästö aviisori 19

20 Kiinan uusi kaupunki on DigiEcoCity Kiinassa 400 miljoonan ihmisen arvioidaan muuttavan maaseudulta kaupunkeihin vuoteen 2030 mennessä. Massiiviseen rakennemuutokseen vastataan rakentamalla kaupunkeja, joissa yhdistyvät digitaalisuus ja ekologisuus. teksti: Harri mäkelä KUVAT: TOMMILA ARCHITECTS Ihmiskunnan historian suurinta muuttoliikettä ei ratkaista vanhoilla kaupunkistandardeilla on luotava jotain uutta. Kiinan valtio ja aluehallinnon viranomaiset satsaavat kaupunkimalleihin, joissa pyritään yhdistämään asuminen, työ ja vapaa-aika mahdollisimman vähän kuluttavaksi elämäntavaksi. Kun puhutaan satojen miljoonien ihmisten asuttamisesta kaupunkeihin, kyse ei ole pelkästään Kiinan omasta asiasta vaan muutos vaikuttaa koko maapallon hyvinvointiin, korostaa DigiEcoCity Oy:n toimitusjohtaja ja arkkitehti Mauri Tommila. Hän johtaa DigiEcoCityä, joka on saanut tehtäväkseen suunnitella Kiinaan kaksi noin asukkaan kaupunkia. Ensimmäisen kaupungin, Gongqingin infrastruktuurin rakentaminen alkoi viime keväänä. Kaupunki sijaitsee Shanghaista 550 kilometriä lounaaseen. Toinen kaupunkihanke, Danyang sijaitsee Jiangsun provinssissa 200 kilometriä Shanghaista länteen. Sen kaavasuunnittelu on käynnissä. Kulmakivinä digi ja eko Kiinassa tiedostetaan koko ajan paremmin elämisen ja kuluttamisen ympäristövaikutukset, joten mallikaupungeissa oleelliset arvot ovat ekologisuus ja nykyteknologia. Luonnonvarat eivät yksinkertaisesti edes riittäisi tarvittavien kaupunkien rakentami- 20 aviisori

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Wulff-Yhtiöt on ostanut 28.9.2008 Ibero Liikelahjat Oy:n koko osakekannan Progift Oy:ltä. Yrityskauppa vahvistaa Wulff-konsernin liikelahjamyyntiä ja asemaa liikelahjamarkkinoilla.

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Risto Jämsén Elintarvikepäivä 2016 Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Oppia neljällä vuosikymmenellä 12.5.2016 2 Hallintoa ja hallituspaikkoja 12.5.2016 3 Makua Foods Oy käynnistyy Kotimainen

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Kohti toimialan parasta kannattavuutta Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Turvallisuus etusijalla tavoitteena nolla tapaturmaa SSAB:n tavoitteena on olla yksi maailman turvallisimmista teräsyhtiöistä Joissakin

Lisätiedot

Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut. If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If

Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut. If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If HS 19.1.2011 HS 20.1.2011 HS 19.1.2011 HS 19.1.2011 HS 19.1.2011

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot