Tarja Pääkkönen: Mainestrategiaan panostettava myös hallitustyössä. PwC:n asiakaslehti 1/2011. Osaajia metsästämässä Tärkeimmät rekrytointimarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarja Pääkkönen: Mainestrategiaan panostettava myös hallitustyössä. PwC:n asiakaslehti 1/2011. Osaajia metsästämässä Tärkeimmät rekrytointimarkkinat"

Transkriptio

1 PwC:n asiakaslehti 1/ Osaajia metsästämässä Tärkeimmät rekrytointimarkkinat löytyvät yritysten sisältä globalisoituvassakin maailmassa. 22 Mittaajan kasvubisnes Vain mielikuvitus määrittää rajat havainnointiteknologialle. 25 Johtamisopit murroksessa Perinteikäs yritysjohtajahaastattelu listasi lähivuosien haasteet. Tarja Pääkkönen: Mainestrategiaan panostettava myös hallitustyössä

2 4 Maineesta arvoa Mainestrategia luo menestystarinoita. Tarja Pääkkösen mielestä suomalaisyritysten tulisi keskittyä tähän entistä selkeämmin myös hallitustasolla. 8 Tutkain Metsä-, paperi- ja pakkausteollisuus on kaikkea muuta kuin auringonlaskun ala, jos yrityksiltä löytyy rohkeutta uudistua. 13 tässä lehdessä Kisälliksi PwC:lle Harjoittelijaohjelma tarjoaa vuosittain yli 50 opiskelijalle mahdollisuuden tutustua asiantuntijan työhön. 18 Virtaa varastoon European Batteries pystytti akkutehtaansa Varkauteen. Lisää lienee luvassa. 14 Yritysvastuu puntarissa Ulkopuolinen arvioitsija osaa katsoa vastuuraportointia uusin silmin. 16 Arvoketjun globaalit lonkerot Riskienhallinta kannattaa, sillä brändi voi kolhiintua arvoketjussa täysin itsestä riippumattomista syistä Alansa huippu Laitahyökkääjä Jyrki Louhi siirtyi kaukalosta tilintarkastukseen. Mittaajan menestys Mittalaitebisneksessä seurataan silmä kovana eri alojen kasvupotentiaalia Missasitko tämän? Johtamisseminaarissa kannustettiin panemaan johtamisopit täysremonttiin. Uusinta uutta Kirjanpidon yleisohje, vihreä toimisto, naistenpäivän juhlintaa, Oscareiden salat jne. 20 DigiEcoCity 400 miljoonaa kiinalaista etsii pian kaupunkikotia. Julkaisija PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015 (Itämerentori 2), Helsinki, Puh. (09) , osoitteenmuutokset: Päätoimittaja Johan Kronberg Toimituspäällikkö Hanna Kauko Toimitusneuvosto Kim Karhu, Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen Toimitus Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut, toimituspäällikkö Kimmo Holappa, johtaja Marko Haikonen

3 pääkirjoitus Uutta vauhtia Pohjoismaiden yhteistyöhön 10 Rekrytoinnin trendit Helpoiten osaaja löytyy oman firman sisältä. PwC:n talvella julkistaman maailmanlaajuisen toimitusjohtajatutkimuksen (Global CEO Survey) mukaan ylimmän johdon luottamus kasvuun on palautunut lähes talouskriisiä edeltävälle tasolle. Suomalaiset toimitusjohtajat ovat luottavaisia lähimmän 12 kuukauden suhteen, mutta seuraavan kolmen vuoden näkymät eivät ole yhtä myönteisiä. Suomalaisjohtajat uskovat yritystensä kasvumahdollisuuksien löytyvän maan rajojen ulkopuolelta. Kotimarkkinoihin panostavat yritykset kohtaavat jo kolmen vuoden sisällä haasteita. Tutkimuksen mukaan suomalaisissa yrityksissä kustannussäästöt on nyt tehty. Henkilöstöä on vähennetty muiden Pohjoismaiden tapaan enemmän kuin muualla. Kasvua lähdetään hakemaan muun muassa yritysostojen avulla. Vaikka suomalaiset yritysjohtajat aikovat palkata lisää henkilöstöä hyvin maltillisesti lähiaikoina, heidän vastauksissaan nousee kuitenkin selkeästi esille huoli osaamisen saatavuudesta. Rekrytoinnin haasteita pohditaan lisää tämän lehden sivulta 10 alkaen. Pohjoismaiden menestystarina ja sen taustat olivat näyttävästi esillä Davosissa tammikuussa pidetyssä World Economic Forumin (WEF) kokouksessa. WEF:n kilpailukykylistalla Pohjoismaat yltävät lähes aina mitalisijoille 16 globaalia indikaattoria yhdistävässä metaindeksissä Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kärjessä. Indikaattoreita ovat muun muassa kilpailukyky, tuottavuus, kasvu, elämänlaatu ja tasa-arvoisuus. Pohjoismainen yhteistyö on merkittävä menestystekijä. Lähihistoriasta hyvän esimerkin pohjoismaisesta yhteistyöstä tarjoaa NMT (Nordisk Mobiltelefon), eli yhteispohjoismainen matkapuhelinverkko. Sen kehitystyö aloitettiin 1970-luvulla, ja se otettiin Pohjoismaissa käyttöön Seuraava yhteinen kehityshanke, jossa Pohjoismaat olivat aloitteentekijöinä, oli yleiseurooppalainen matkapuhelinjärjestelmä GSM. Kuten kaikki hyvin muistanevat, tämä ns. toisen sukupolven mobiilistandardi levisi maailmanlaajuisesti ja toimi ponnahduslautana sekä puhelinverkko- että päätelaitevalmistajien kasvulle. Nordic Investment Bankin toimitusjohtaja Johnny Åkerholm ehdotti helmikuun lopussa Tukholmassa pidetyssä Post Davos -tapahtumassa, että uusi menestystarina voisi löytyä cleantechin parista kehittämällä yhteinen pohjoismainen standardi, jota pyrittäisiin levittämään maailmanlaajuisesti. Mielestäni tämä on erinomainen ehdotus. Kysyntää ympäristöosaamiselle ainakin löytyisi, kuten juttumme Kiinan kaupunkisuunnittelusta kertoo. Aurinkoista kevättä! Ulkoasu Petteri Rautio, Grapina Oy Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo. ISSN Kansikuva Tarja Pääkkönen, kuvaaja Pekka Järveläinen Johan Kronberg Päätoimittaja

4 johtopaikalla Hallitus kirjoittaa menestystarinaa Suomalaisten yritysten tulisi keskittyä mainestrategiaan entistä voimakkaammin myös hallitustasolla. Asiakkaat rakastavat menestystarinoita, ja jokaisen menestystarinan takana on hyvä hallitus, hallitusammattilainen Tarja Pääkkönen sanoo. Teksti: Jorma Leppänen Kuvat: Pekka JÄrvelainen Suomalaiseen perinteeseen ei kuulu, että hallitus puuttuu operatiiviseen toimintaan. Tarja Pääkkösen mielestä pienissä kasvuyrityksissä hallituksen jäsenillä tulisi kuitenkin olla aikaa ja kykyä toimia johdon tukena myös arjessa kunhan vastuut ovat kirkkaat ja sovittu myös kirjallisesti. Yhtiön hallituksen tulee Boardmanin partnerin ja hallituksen jäsenen Tarja Pääkkösen mukaan keskittyä ennen kaikkea kolmeen asiaan. Hallituksen jäsen vastaa siitä, että yrityksen menestysstrategia on oikea. Hän vastaa myös siitä, että yrityksen johtoryhmä on oikealla tavalla miehitetty: erityisesti toimitusjohtajan nimitys on tärkeä. Lisäksi hän katsoo, että päätökset ja toiminta noudattavat hyvää hallintotapaa. Esimerkiksi Piilaaksossa pienten kasvuyritysten hallituksia rakennettaessa kiinnitetään paljon huomiota siihen, onko jäsenellä kyvykkyyttä ja ketteryyttä hypätä tukemaan yrityksen arkea. Mielestäni Suomessakin kasvuyrityksen hallituksen jäsen voisi hyvin hakea lisää pääomitusta, tukea talousjohtajaa tai jopa toimia virkaa tekevänä toimitusjohtajana. Pääkkönen korostaa, että yrityksen menestyksen kannalta olennaisinta on löytää oikeanlaista osaamista hallituksiin ja johtoryhmiin. Hänen mielestään nimitysprosesseihin olisi syytä käyttää enemmän aikaa. Menestyksessä 80 prosenttia on ihmisten johtamista. Asiat ovat loppujen lopuksi aika helppoja, vaikka niitä usein on paljon. Mutta jos johtajien valinnassa tehdään virheitä, eikä tiimi osaa pelata yhteen, menestystä ei tule. Hallitusten jäsenten nimitysprosesseissa vaihtoehtoja voitaisiin ehkä hakea entistä enemmän. On käytettävä aikaa siihen, että yritykselle saadaan paras mahdollinen hallitus, ja samanlainen nimitysprosessi tarvitaan eri johtoryhmien hakemiseen. Maineensa mittainen Pääkkönen korostaa, että hallitus on keskeisessä asemassa myös yrityksen maineen rakentajana, menestystarinan kirjoittajana. Mainestrategialla ja sen toteuttamisella voi merkittävästi kasvattaa yrityksen arvoa. Maailman arvokkaimpiin kuuluvat yritykset, kuten Apple ja Google, ovat hyviä esimerkkejä järjestelmällisestä brändin rakentamisesta. Molempien arvot mitataan miljardeissa. Yrityksen arvon kehitys on yksi hallituksen ja johdon tärkeimmistä tehtävistä ja vahvasti myös omistajien intressissä. Suomalaiset yritykset voivat saavuttaa paljon panostamalla mainestrategiaan myös hallitustyöskentelyssä. Maine pitäisi nostaa vuosikelloihin, ja sen kehittymistä pitäisi seurata koko ajan. Myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä Pääkkönen on oppinut välttämään sanaa brändi, koska se ei suomalaisten mielikuvissa ulotu paljon logoa syvemmälle. 4 aviisori

5 Menestyksessä 80 prosenttia on ihmisten johtamista. Brändin rakentaminen nähdään usein isojenkin yhtiöiden johtoryhmissä ja hallituksissa liian kapeasti, joskus jopa vain visuaalisen ilmeen määrittelynä. Brändi pitää brändätä uudestaan. Siksi korvaan sanan brändi suomen erinomaisella sanalla maine aina kun mahdollista. Maine kattaa kaikki kokemukset ja mielikuvat yrityksestä. Maineen rakentaminen lähtee yrityksen liiketoimintastrategiasta ja aidosta, todesta tarinasta. Lupaus ja lunastus Tutkimusten mukaan maailman menestyneimpiä yrityksiä yhdistää niiden kyky pitää asiakaslupauksensa kirkkaana ja myös tehdä, mitä lupaavat. Mitä suuremmasta yhtiöstä on kysymys, sitä haasteellisempaa tämä on. On esimerkiksi tavallista, että kasvaviin konserneihin ostetaan uutta liiketoimintaa, vuodessa kymmeniäkin erinimisiä yhtiöitä. Tästä on usein seurauksena asiakkaalle annettavan lupauksen hämärtyminen, mikä puolestaan tekee lupauksen lunastamisen vaikeaksi aviisori 5

6 johtopaikalla Maineen ruori : onnistumisten summa kuudella osa-alueella Strategia ja uusiutumiskyky Menestyminen Asiakaskokemus MAINE Kulttuuri, arvot ja johtaminen Julkinen kuva Oma Ostettu Ansaittu Vastuullisuus Maine = kokemus + mielikuvat Konsernin maine kärsii, ja samoin kärsii osakkeen arvo, Pääkkönen pahoittelee. Jotta vahinkoa ei tapahtuisi, konsernin hallituksen ja johdon on kirkastettava asiakaslupaus ajoissa. On vedettävä liiketoimintastrategiasta mielikuvatavoitteet ja selkeytettävä monimutkaista nimiarkkitehtuuria esimerkiksi yhtiönimiä karsi malla. Pääkkönen toteaa, että maineen rakentaminen on usein sitä, että valitaan aktiivisesti asioita pois. Se on eri asia kuin priorisointi, joka on sitä, että valitaan samat asiat ja pannaan ne tärkeysjärjestykseen. Asiakaslupausta kirkastettaessa yhtiön tai yhtymän on usein luovuttava tärkeinä pidetyistä asioista. Tämä on psykologisesti vaativaa. Maineen johtaminen on usein muutosjohtamista, jossa hallituksen tuki on todella tärkeää. Mihin arvot pannaan? Paraskaan mainestrategia ei riitä, jos sen taakse ei saada koko henkilöstöä. Pääkkönen muistelee mielellään tilaisuutta, jossa hän oli lanseeraamassa Suomen vanhimman yhtiön henkilöstölle Itellan brändiä. Esiteltyämme henkilöstölle liiketoimintastrategiasta lähtevän mainestrategian pyysin kaik- Jokainen työntekijä on yrityksen maineen suurlähettiläs. kia niitä ihmisiä nousemaan ylös, jotka katsoivat rakentavansa Itellan uutta brändiä. Ensin nousi markkinointi- ja myyntiosasto, sen jälkeen viestintäosasto, ja kohta kaikki ihmiset salissa olivat nousseet seisomaan. Se oli hieno kokemus. Jokainen työntekijä on yrityksen maineen suurlähettiläs. Koska asiakaslupaus ja mielikuvatavoitteet ohjaavat henkilöstön toimintaa, niiden tulisi Pääkkösen mukaan olla sopusoinnussa yhtiön arvojen kanssa. Jos otamme vaikkapa kymmenen isoimman Pohjoismaissa toimivan yhtiön arvot, ne ovat aika pitkälle samat. Niissä on paljon elementtejä, jotka liittyvät tapaan toimia ja jotka eivät erota yhtiöitä kilpailijoistaan. Arvojen lisäksi yhtiöillä on mielikuvatavoitteet, joiden avulla erilaistumista haetaan. Mielestäni arvojen ja mielikuvatavoitteiden pitäisi olla yhtä. Olennaisinta on löytää koskettava asiakaslupaus ja siihen liittyvät, mitattavissa olevat mielikuvatavoitteet. Toimintatapoihin liittyvät asiat voidaan kirjata jonnekin muualle, esimerkiksi eettisiin ohjeisiin. Pääkkönen korostaa, että asiakkaan palvelemista tukevia mielikuvatavoitteita ei saisi olla kuin muutama. Kolme tai neljä riittää, olennaista tässäkin on selkeys. Asiakkaalle tarjottavien mielikuvien tulee vedota sekä järkeen että tunteeseen. 6 aviisori

7 Vastuullisuus korostuu Nopea tiedonvälitys ja lisääntynyt läpinäkyvyys ovat entisestään lisänneet vastuullisuuden merkitystä yritysten toiminnassa. Maineen rakentaminen kestää vuosia, mutta sen tuhoutuminen tapahtuu hetkessä. Vastuullisuus on hyvää taloudenpitoa, kestävää kehitystä ja paljon muuta. Yrityksen vastuullisuus ulottuu yhä laajemmalle alueelle, kuten alihankkijaketjuun riskimaissa. Tämä on erittäin vaativa maineen johtamisen alue. Vaikka kaikkien mahdollisten riskien eliminoiminen on mahdotonta, ainakin suurimpien riskien toteutumiseen on osattava varautua. Esimerkiksi öljyjätti BP aiheutti paljon vahinkoa maineelleen ja markkina-arvolleen reagoimalla hitaasti katastrofiin Yhdysvaltain edustalla. Mielikuvat syntyvät muutamassa sekunnissa, maailmanlaajuisesti. Öljykatastrofi on aina olemassa oleva riski, ja siihen BP:n olisi pitänyt osata varautua ennakolta. Hyvällä ja nopealla viestinnällä BP olisi voinut pienentää vahinkoa, joka sen julkiselle kuvalle koitui. Pääkkönen kuitenkin huomauttaa, että yhä suurempi valta yrityksen julkisen kuvan luomisessa on kansalaisilla ja medialla, erityisesti sosiaalisella medialla. Yrityksellä on kolme tapaa vaikuttaa mielikuviin: oma, ostettu ja ansaittu näkyvyys. Ne ovat ikään kuin kolme sisarta. Yritys voi vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin jossain määrin omalla viestinnällään, mainonnallaan, myymälöillään ja niin edelleen, mutta yhä tärkeämpää on se, että yritys ansaitsee julkisuutensa ja maineensa. Yritysten ympärille syntyy sosiaaliseen mediaan yhteisöjä, joissa keskustellaan niin tuotteista ja palveluista kuin vastuullisuudesta ja muistakin asioista. Kiinnostavaa on, että kun Facebook yritti omia oikeuksia ihmisten tuottamaan sisältöön, Facebookiin syntyi heti ryhmä, joka painosti yhtiötä luopumaan aikeistaan. Valta on siirtynyt yhä enemmän asiakkaille. Yrityksen hyvä menestys ja suotuisasti kehittyvä osakekurssi ovat osittain seurausta onnistuneesta työstä maineen hyväksi, ja toisaalta ne myös vahvistavat mainetta. Menestys ruokkii menestystä. Asiakkaat ja omistajat rakastavat menestystarinoita, ja haluavat niiden jatkuvan. Menestys ruokkii menestystä. Asiakkaat ja omistajat rakastavat menestystarinoita, ja haluavat niiden jatkuvan. Tarja Pääkkönen Tarja Pääkkönen on hallitustyöskentelyn ja liikkeenjohdon kehittämiseen erikoistuneen Boardmanin partneri ja hallituksen jäsen. Toimiessaan Itellan johtokunnan jäsenenä ja myynti- ja markkinointiyksikön johtajana vuosina Pääkkönen rakensi konsernin strategiaa, brändiä ja kansainvälistä kasvua viidessätoista Pohjois-Euroopan maassa ja Venäjällä. Ennen Itellaa Pääkkönen toimi lähes kymmenen vuotta Nokian palveluksessa useassa Senior Vice President -tasoisessa johtotehtävässä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Hän oli myös Nokia Mobile Phonesin johtoryhmän jäsen. Lisäksi hän on työskennellyt liikkeenjohdon konsultointitehtävissä Kienbaum & Partnersilla Saksassa ja BE&K:lla Yhdysvalloissa. Pääkkönen toimii Marimekon, Olvin, HYY Yhtymän, SEVERAn ja Markkinointijohdon ryhmä ry:n hallituksissa. Tänä keväänä hän on ehdolla muun muassa IDEANin ja Spinversen hallituksiin. Tekniikan tohtori Tarja Pääkkönen teki väitöskirjansa yritysstrategioista. Hän on opiskellut myös kansainvälistä markkinointia aviisori 7

8 tutkain Kasvu itää jo metsässä Metsä-, paperi- ja pakkausteollisuus on myös tulevaisuuden ala. Menestys vaatii nyt oman toimialan rajojen yli näkemistä sekä uudenlaista joustavuutta. Teksti: Johanna Paasikangas-Tella kuva: Lehtikuva Metsä- paperi- ja pakkausteollisuuden on jatkossa kehityttävä yhä ripeämmin markkinoiden mukana. Muuten markkinaosuudet siirtyvät parin vuosikymmenen kuluessa joustavammille toimijoille, kertoo PwC:n raportti. Growing the Future -raportti nostaa esiin muutostarpeen syyt. Teknologian ja arvoketjujen kehittyminen, kuitukilpailu, uudet yhteistyömallit, odottamattomat kilpailijat, sääntely, sekä kaikkien näiden seurauksena syntyvät uudet liiketoimintamallit tuovat alan yrityksille kovat paineet. Vanhoihin voimavaroihin tukeutumisen ohella on satsattava innovaatio- tutkimus- ja kehitystyöhön. Muutoksiin kykenemättömät yritykset ovat vaarassa pudota markkinoilta, sanoo PwC:n metsä-, paperi- ja pakkausteollisuustoimialan globaali johtaja Clive Suckling. Suckling näkee, että yrityksellä ei todennäköisesti ole tulevaisuutta perinteisen sellu- ja paperituotannon varassa, varsinkin jos se sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla. Vaikka sellun hinta on viime vuonna noussut ja paperin kysyntä hiukan toipunut, rakenteellinen trendi on laskeva kysyntä. Mutta jos yrityksen ydintoiminta on terveellä pohjalla, sillä on hyvät edellytykset menestyä alan uudistuessa. Rohkeaa johtajuutta kaivataan Suckling arvioi, että tulevaisuudessa metsäsektorilla menestyvät ne, joilla on tase kunnossa, tuotannon tekijöitä saatavilla edullisesti ja riittävästi, jotka ovat mahdollisimman energiaomavaraisia ja jotka uskaltavat leikata tappiolliset toiminnot. Johdon tulee olla valmiina muutokseen ja yrityksellä on oltava tulevaisuuteen katsova strategia. Passiivisen odottelun sijasta tarvitaan aloitteellisuutta. Metsäsertifiointien menestys itsesäätelyn keinona on jo osoittanut aloitteellisuuden kannattavan. Laajalla yhteistyöllä voidaan luoda malli, jolla maailman kuituresurssit jaetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuottamaan mahdollisimman suurta arvoa, sanoo Suckling. Kasvava kilpailu kuidusta muokkaa toimitusketjuja ja luo täysin uusia keinoja kuidun han- 8 aviisori

9 14th Annual Global CEO Survey Main report In this publication: Mergers and acquisitions activity in the metals industry uudet julkaisut Julkaisuja voi tiedustella osoitteesta Vanhoihin voimavaroihin tukeutumisen ohella on satsattava innovaatio-, tutkimus- ja kehitystyöhön. The World in 2050 PwC:n tuottama The World in raportti maailmantalouden näkymistä kertoo globaalin talouskriisin edistävän osaltaan taloudellisen vallan siirtymistä kohti kehittyviä markkinoita. Raportti antaa kuvan eri valtioiden todellisesta taloustilanteesta, sillä bruttokansantuote mitataan suhteessa ostovoimapariteettiin. Analyysi osoittaa, että kehittyvät E7-taloudet (Kiina, Intia, Brasilia, Venäjä, Meksiko, Indonesia ja Turkki) peittoavat todennäköisesti perinteiset talousmahdit eli G7-maat (USA, Japani, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Kanada) jo vuoteen 2020 mennessä. January 2011 The World in 2050 The accelerating shift of global economic power: challenges and opportunities kintaan. Kansainvälisten kuitupörssien ja biomassan murskateollisuuden ohella myös muita hankintakeinoja saattaa syntyä, Suckling kommentoi. Kilpailua ja yhteistyötä toimialarajojen yli Uusien toimijoiden ennakoidaan muuttavan alan toimintamalleja. Esimerkiksi kemikaali- ja energiayhtiöt haluavat varmistaa puukuidun saatavuuden tarpeisiinsa. Tämän uskotaan muuttavan kilpailutilannetta ja jopa koko toimialan rakenteita. Toimialarajat ylittävä työskentely tulee myös entistä tärkeämmäksi. Suomen metsäteollisuus on Sucklingin mukaan pääpiirteissään hyvissä kantimissa. Puuvaranto on hyvin hoidettu, tutkimukseen ja kehitykseen on panostettu ja työntekijät ovat hyvin koulutettuja. Muutamia menestyksen avaimia voisivat olla ainakin tehokkaan biomassapohjaisen energian käyttö teollisuudessa sekä sellaisten klustereiden kehittäminen, jotka vahvistavat koko arvoketjua metsänhoidosta puun prosessointiin ja tuotetarjontaan. Varmasti olisi mahdollista myös ottaa oppia muiden, muutoksista selvinneiden sektoreiden uudistumisesta. Lue koko raportti osoitteesta Growth reimagined Prospects in emerging markets drive CEO confidence Global CEO Survey PwC:n maailmanlaajuisen toimitusjohtajatutkimuksen mukaan ylimmän johdon luottamus tulevaan kasvuun on palautunut lähes globaalia talouskriisiä edeltävälle tasolle. Suomalaisjohtajat hakevat kasvua ulkomailta ja ovat huolissaan verotuksen kiristymisestä. Hot Spots for Tech Sector deals Changing deal dynamics The return of Private Equity Tech Stocks outstrip the Market Geographic Trends: the West steps up Technology M&A Insights What s generating deals in the Technology Sector? Emerging Trends in Real Estate Europe Emerging Trends in Real Estate Europe 2011 PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI) yhteistyössä julkaiseman Emerging Trends in Real Estate Europe tutkimuksen mukaan aiempaa tarkempi sääntely, tiukka taloudenpito Euroopassa, valtioiden velkakriisi ja edelleen niukat lainamarkkinat haastavat Euroopan kiinteistömarkkinat vuonna Technology M&A Insights 2011 PwC:n Technology M&A Insights raportin mukaan teknologiayrityskauppojen arvo maailmanlaajuisesti on selvässä kasvussa. Vuosi 2011 lupaa teknologia-alalle paljon hyvää. Next4 Metals Deals Forging Ahead 2010 Annual Review Global Metal Deals PwC:n Global metal deals -tutkimuksen mukaan metallisektorin vuosi 2011 näyttää valoisalta erityisesti yrityskauppojen osalta. Vahvimmat tekijät löytyvät kehittyneiltä markkinoilta ja Brasiliasta. Myös Afrikkaa kannattaa pitää silmällä vuonna Issue In this issue: Page 5 Trust: the overlooked asset Page 10 IFRS: from complaints to progress Page 12 Investors speak out on fair value Page 13 Investors want narrative with numbers Page 14 Time to move the audit forward World Watch Governance, Reporting and Assurance World Watch - Issue 1/2011 PwC:n julkaisu käsittelee monipuolisesti ajankohtaisia taloudelliseen raportointiin ja hyvään hallintotapaan liittyviä aiheita aviisori 9

10 Kisa osaajista kovenee Henkilöstön rekrytointimarkkinat laajenevat globaaleiksi hitaammin kuin itse yritykset. Tärkeimmät osaajamarkkinat löytyvät yhä yritysten sisältä. Teksti: Risto Pennanen Kuvat: Juha Salminen Hyviä ihmisiä on vaikea saada joka paikassa. Kun yritykset kansainvälistyvät, niillä on käytössään myös entistä suuremmat kansainväliset osaajamarkkinat. Silti suuri osa suomalaisyrityksistä on edelleen lähes täysin riippuvaisia kotimaisista rekrytointimarkkinoista. Suomalaisyritysten johdossa on jatkossakin paljon tehtäviä, joissa suomen kielen osaaminen on keskeinen asia. Esimerkiksi sadan miljoonan euron liikevaihtoa tekevän teollisuusyrityksen johdon rekrytointimarkkina on lähes poikkeuksetta Suomi ja ulkomailla olevat suomalaiset, sanoo ylimmän johdon suorahakuun keskittyneen Boydenin toimitusjohtaja Jussi Eränen. Suuremmissakin yrityksissä ylimmät johtajan paikat ovat pitkälti kotimaisissa käsissä, vaikka koko henkilöstöstä yli puolet tulisi Suomen ulkopuolelta. Helsingin pörssin suomalaisyrityksistä vain muutamalla on ulkomainen toimitusjohtaja. Tältä osin Suomi ei ole mikään poikkeus, sillä myös saksalaisten yritysten johtokuntapaikat ovat saksalaisten käsissä ja amerikkalaisyritysten avainpaikat amerikkalaisten hoidossa. Vaikka suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin merkitys vähenisi entistä vauhdikkaammin, kansainvälistyvät johtoryhmät hitaasti. Täytyy kysyä, kuinka paljon täällä on suuresta maailmasta tulevia johtajia kiinnostavia työpaikkoja. Niitä on jonkin verran, mutta ei valtavasti, sanoo Eränen. Koska valtaosan suomalaisyrityksistä täytyy löytää osaajat avainpaikoilleen kotimaasta, tiukentaa suurten ikäluokkien eläköityminen kisaa parhaista tekijöistä entisestään. Osaajapooli laajenee Jos tarkastelua laajennetaan ylimmästä johtoryhmästä kakkostason johtajiin ja asiantuntijoihin, näyttävät monet suuret yritykset erittäin kansainvälisiltä. Tämä on luonnollista jo siksi, että yhä suurempi osa näistä tehtävistä sijoittuu Suomen ulkopuolelle. Muutos näkyy muun muassa suorahakuyhtiöissä, jotka tekevät entistä enemmän kansainvälisiä hakuja. Jos yritys voi tehtävää täyttäessään laajentaa katseensa ulkomaille, avautuu eteen aivan erilainen markkina kuin pienessä kotimaassa. Silti ei kannata kuvitella, että esimerkiksi Kiinan miljoonien insinöörien joukosta olisi helppo löytää sopivia ammattilaisia. Hyviä ihmisiä on vaikea saada joka paikassa. Kiinassakin on hieman epäselvää, kuinka suuri osa esimerkiksi insinööreistä täyttää länsimaiset kriteerit kansainvälisyyden ja kielitaidon suhteen, muistuttaa Eränen. Eurooppalaisilla yrityksillä on kuitenkin monien kasvumarkkinoiden rekrytointikisassa hyvä vetovoima ainakin niiden keskuudessa, jotka tuntevat eurooppalaista kulttuuria. Kulttuurissamme on jotain vetoavaa, joka johtuu ilmeisesti avoimemmasta johtamisesta ja vähäisemmästä hierarkiasta kuin paikallisissa yrityksissä, sanoo Metson henkilöstöjohtaja Merja Kamppari. Kamppari muistuttaa kuitenkin, että yrityksen täytyy soveltaa omaa johtamiskulttuuriaan paikallisiin oloihin. Aasialainen työntekijä odottaa joiltain osin työnantajalta erilaisia asioita kuin pohjoismainen työntekijä. Siksi Metsokin on määritellyt yrityksen johtamisen periaatteet prosessissa, johon 10 aviisori

11 Kaikki maat eivät jaa pohjoismaista käsitystä pienistä palkkaeroista hyveenä. osallistui satoja esimiehiä useasta maasta. Yleiset periaatteet ovat samat kaikissa maissa. On kuitenkin tärkeää, että eri maissa keskustellaan, mitä Metson johtamisen periaatteet ja arvot tarkoittavat kunkin työssä. Sitä kautta saamme globaalisti yhtenäisen punaisen langan, sanoo Kamppari. Ammattilaiset tuntevat arvonsa Vaikka osaajamarkkinat ovat muuttuneet joltain osin globaaleiksi ja suuremmiksi, ei se ole laskenut osaajien hintatasoa. Näyttää pikemminkin siltä, että ammattilaiset hinnoittelevat osaamisensa kalliimpien markkinoiden mukaan jopa niin sanotuissa halpamaissa. Kasvavien markkinoiden esimiehille ja johtajille näyttää syntyneen eurooppalainen hintataso, sanoo Merja Kamppari. Boydenin Jussi Eränen muistuttaakin, että huippuosaajien ja rivityöläisten palkkaerot ovat monissa maissa suuret. Kaikki maat eivät jaa pohjoismaista käsitystä pienistä palkkaeroista hyveenä. Omista kyvyistä pidettävä kiinni Koska yhä useamman yrityksen menestys riippuu osaamisesta, taistelevat yritykset entistä tiukemmin parhaista tekijöistä. Kun väestö ikääntyy lähes kaikissa Euroopan maissa, joutuvat yritykset näkemään entistä enemmän vaivaa osaajien löytämiseksi. Sota talenteista on jo totta. Etenkin miljardiluokan yritysten johtoon on entistä vaikeampi löytää sopivia ihmisiä, sanoo johtaja Nina Kurola suorahakuyhtiö Heidrick & Strugglesilta. Yritykset tuskin tulevat näkemään varsinaista johtajapulaa, mutta markkinoiden voi olettaa kiristyvän lähivuosina. Siksi yritysten on yhä tärkeämpää pitää hyvää huolta nykyisistä tekijöistä aviisori 11

12 Voittajia ovat yritykset, jotka kasvattavat avainpaikoille pitkäjänteisesti omaa henkilökuntaansa, sanoo Kurola. Yrityksen ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa sen on pakko etsiä esimerkiksi toimitusjohtaja talon ulkopuolelta siksi, että omia hyviä ehdokkaita ei ole olemassa. Kurola muistuttaa, että yrityksen ulko puolelta palkatun johtajan epäonnistumisriski on merkittävästi suurempi kuin talon sisältä palkatun. Siksi yritysten kannattaisi kasvattaa merkittävä osa avainpelaajista itse ja hankkia ulkopuolelta lähinnä itseltä puuttuvaa osaamista. Ulkopuolinen johtaja on toki luonnollinen valinta muun muassa silloin, kun yritys tarvitsee suurta muutosta strategiassaan. Joissain tilanteissa yritys voi joutua hakemaan nopeassa tahdissa jopa satoja ammattilaisia talon ulkopuolelta. Näin on esimerkiksi teollisissa yrityksissä, jotka ovat päättäneet laajentua nopeasti palveluliiketoimintaan. Tällöin rekrytointi tapahtuu tosin yleensä myös yritysostojen avulla. Urasuunnittelu yhä tärkeämpää Omien osaajien kasvattaminen yhdistää keskeisellä tavalla yrityksen ja työntekijöiden tarpeet. Kun ihmisen osaaminen paranee, pystyy hän antamaan enemmän yritykselle. Samalla hänen oma arvonsa työmarkkinoilla nousee. Siksi sekä yrityksen osaamistarpeiden että työntekijöiden uran suunnittelu on entistä tärkeämpää. Yhä useammat yritykset ovatkin oivaltaneet sisäisten rekrytointimarkkinoiden merkityksen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että useat suorahakuyhtiöt ovat perustaneet yksiköitä, jotka auttavat asiakasyrityksiä muun muassa seuraajasuunnitelmien tekemisessä ja henkilöstön sitouttamisessa. Pitkän tähtäimen osaamistarpeen tunnistaminen, suunnittelu ja kommunikointi ovat esimiesten tärkeitä tehtäviä. Samoin jokaisen työntekijän pitäisi itsekin olla aktiivinen tässä asiassa, sanoo Metson Merja Kamppari. Heidrick & Strugglesin kansainvälinen selvitys kertoo, että yritysten henkilöstön kehittäminen on liiankin vahvasti koulutuskeskeistä. Sen sijaan tehokasta tehtäväkiertoa, organisaation rajat ylittäviä projekteja ja sisäistä mentorointia yritykset voisivat käyttää paljon nykyistä systemaattisemmin. Pitkäjänteinen ja molemminpuolinen suunnittelu konkretisoituu muun muassa tilanteissa, joissa ulkomaisella komennuksella oleva henkilö haluaa palata Suomeen. Moni paluumuuttaja saattaa pettyä, koska kotimaassa ei olekaan sopivaa tehtävää avoinna juuri hänen haluamansa paluuajan kohdalla. Paikat avautuvat usein yllättäen. Näissä tilanteissa ulkomailla toimivat ovat yksi vaihtoehto, mutta ulkomaankokemus ei sinänsä aja toisten edelle, sanoo Kamppari. Paluumuuttajien urapolun suunnittelu on yksi alue, jota moni yritys voi kehittää nykyistä systemaattisemmaksi. Jos paluu kotimaahan epäonnistuu, eroavat yrityksen ja paluumuuttajan tiet helposti. Paluumuuttajien menetys on kallis isku yrityksille. Kansainvälistä kokemusta omaavilla ammattilaisilla on paljon kysyntää, joten meidän on kyllä helppo sijoittaa heidät uusiin tehtäviin, sanoo Nina Kurola. Henkilöstöjohdon rooli kasvaa Kun osaamisen merkitys yrityksen kilpailukyvylle kasvaa, pitäisi henkilöstöjohdon rooli yrityksessä vahvistua. Tämä näkyykin muun muassa siinä, että HR-johtaja on yhä useamman yrityksen johtoryhmässä. Tämä vaatii vahvaa henkilöstöjohtajaa, joka on kiinnostunut itse liiketoiminnasta ja pystyy rakentamaan aitoa dialogia muun johdon kanssa, pohtii Heidrick & Strugglesin Nina Kurola. Tällainen muutos tapahtui muun muassa Metsossa, jonka HR-johtaja Merja Kamppari nousi maaliskuun alussa nimitettyyn uuteen johtoryhmään. Metson henkilöstöhallinnon liiketoimintaosaaminen ei ole kuitenkaan pelkästään Kampparin harteilla. Meillä on jokaisessa liiketoimintayksikössä HR-henkilö, jonka tehtävä on nimenomaan katsoa oman yksikkönsä osaamistarpeita, sanoo Kamppari. 12 aviisori

13 Iiris Jokivuorelle ja Jukka Paunoselle kisälliohjelma on antanut keinon yhdistää teoreettiset opit käytännön työelämään. Kisälli pääsee tosi duuniin Kisälliohjelmassa opiskelija tutustuu yritykseen ja yritys mahdolliseen työntekijään. teksti: Risto Pennanen kuva: Juha Salminen Olen yllättynyt, että pääsin tekemään oikeita vastuullisia tehtäviä osana tiimiä, sanoo PwC:n kisälliohjelmassa työskentelevä Iiris Jokivuori. Kisälliohjelma tarjoa vuosittain yli 50 korkeakouluopiskelijalle mahdollisuuden tutustua asiantuntijan työhön. Eniten kisällejä PwC ottaa tilintarkastukseen, mutta myös verokonsultointi ja neuvontapalvelut tarjoavat harjoittelupaikkoja. Opintojensa loppuvaiheessa olevat harjoittelijat ovat yritykselle sekä tärkeä apu että potentiaalisia tulevaisuuden työntekijöitä. Tarkoitus on, että sekä harjoittelija että yritys hyötyvät harjoittelusta aidosti. Siksi valtaosa PwC:n kisälleistä osallistuu ohjelmaan tammi helmikuussa, jolloin etenkin tilintarkastuspuolella on eniten työtä. Kiireisimpään aikaan taloon halutaan ihmisiä, jotka sekä oppivat että tekevät. Onnistuminen riippuu toki myös siitä, miten hyvin työ on suunniteltu. Kisälleistä on ollut meille tosi suuri apu, vaikka tietenkin se edellyttää, että heitä myös coachataan, sanoo itsekin kisälliohjelman kautta taloon tullut Treasury assurance -yksikön ryhmäpäällikkö Jukka Paunonen. Parin kuukauden työhaastattelu Kisälliohjelma on tärkeä rekrytointitilaisuus, jonka aikana opiskelija näkee yrityksen arjen ja yritys opiskelijan taidot. Osumatarkkuus on ollut jopa huikea, sillä yhtiössä on 15 vuoden aikana ollut 365 kisälliä, joista 232 on palkattu vakituisiksi. Näistä noin 150 on edelleen yrityksen palveluksessa. Kisällit oppivat, mihin ovat ryhtymässä, ja yrityksen kannalta kyseessä on kahden kuukauden työhaastattelu, sanoo Paunonen, joka on kolmen vuoden ajan osallistunut myös kisällien valintaan. Paunoselle itselleen vuonna 2003 tehdyn kisälliohjelman seurauksena aukesi graduntekopaikka ja sen jälkeen vakituinen työ. Kytkettyjä johdannaisia käsitelleessä lopputyössään Paunonen pääsi yhdistämään rahoituksen ja laskentateorian oppeja. Iiris Jokivuori puolestaan sanoo, että kisällityöskentely yritysverotuksen parissa on tuonut paljon uutta oppia ja syventänyt vanhan opin ymmärrystä. Harjoittelu on tuonut uuden näkökulman opiskeluun. Nyt opinnot osaa sitoa käytäntöön aivan uudella tavalla, sanoo Jokivuori. Opiskelijan näkemykset tarkentuvat Kisälliohjelmaan osallistuneet pitävät hyvänä, että mukaan ei yleensä oteta opintojensa alkuvaiheessa olevia nuoria. Tässä vaiheessa on ymmärrystä siitä, mistä työpaikalla puhutaan. Tulee tunne, että voi osallistua ja olla oikeasti hyödyksi. Tämä on myös oikea aika miettiä omaa uraa ja työnantajaa, sanoo Jokivuori. Jukka Paunonen tunnustaa, että työn kuva yllätti ainakin hänet itsensä, vaikka opintoja oli takana jo muutama vuosi. Oletin tilintarkastajan työn olevan mappien selaamista yksin hämyisessä huoneessa. Todellisuudessa tämä on pääosin tiimityötä, jossa keskustellaan paljon asiakkaiden kanssa. Lisäksi tämä on selvästi kansainvälisempää kuin kuvittelin aviisori 13

14 yritysvastuu Vastuullisuus syyniin ulkopuolisen silmin Yrityksiltä vaaditaan yhä laajempaa vastuunkantoa aina raakaaineiden hankinnasta tuotteiden loppukäyttöön asti. Siksi yritykset raportoivatkin toimintansa vastuullisuudesta huomattavasti aikaisempaa aktiivisemmin. Raporttien todenmukaisuus tulee kuitenkin vahvistaa. Silloin ulkopuolisen toimijan tekemä varmennus on paikallaan. Teksti: Minna Valtari kuva: Juha Salminen Energia-ala elää mielenkiintoista ja haastavaa vaihetta lainsäädännön uudistusten ja yhteiskunnan muuttuvien odotusten vuoksi. Neste Oil on yksi niistä yrityksistä, jotka muokkaavat toimintojaan ja prosessejaan uudistuvien odotusten paineessa: arkipäivän vastuullisuus lähtee siitä, että omien jalostamoiden prosessit sekä koko tuotteen elinkaari tunnetaan juurta jaksain. Vastuullisuuden merkitys kasvaa voimakkaasti. Odotukset muuttuvat koko ajan tiukemmiksi ja ne suuntautuvat laajemmalle osalle yrityksen toimintaa. Vastuullisuusasiat ovat nykyään tärkeä johtamisen osa-alue. Vastuullisuuden kehittäminen koskee koko yritystä, sen tuotteita ja toimintoja, tietävät Pekka Tuovinen, Seppo Loikkanen, Pirjo Rantala, Simo Honkanen (takana seisomassa), Pekka Rahkamaa ja Kjell Tallberg. 14 aviisori

15 yritysvastuu Siksi luotettava raportointikin on tärkeää, sanoo Neste Oilin ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Simo Honkanen. Hyvä raportointi on avainsana toiminnan läpinäkyvyydelle. Haluamme, että sidosryhmämme voivat arvioida toimintaamme ja että he huomaavat sitoutuneisuutemme vastuullisuuden kehittämiseen, Honkanen sanoo. Yritysvastuuraportit ovat yksi keskeinen työväline tässä prosessissa. Neste Oililla on pitkä historia ympäristö- ja turvallisuusraportoinnista, joista viime vuosina on tullut osa laajempaa vastuullisuuskokonaisuutta. Uutta näkökulmaa asioihin Neste Oil on parin vuoden ajan noudattanut vastuullisuusraportin laatimisessa kansainvälistä GRI-raportointiohjeistusta (Global Reporting Initiative). PwC varmensi Neste Oilin viimevuotisen vastuullisuusraportin. Systemaattisesta varmennusprosessista on hyötyä myös vastuullisuusraportin laatineelle yritykselle. Hyvän varmentajan kysymykset herättävät jatkokysymyksiä yrityksessä ja raportin laatimisen jälkeiset avaamiskeskustelut tuovat uusia näkökantoja asioihin, Honkanen kertoo. Vastuullisuusraporttien varmennus lisää raporttien käyttäjien luottamusta raportin sisältöön. Siksi ulkopuolisesta varmennuksesta on viime vuosina tullut tärkeä osa yritysvastuuraportoinnin kokonaisuutta erityisesti yrityksissä, joiden raportointi on vakiintunutta. Myös uudet raportinlaatijat ottanevat varmennuksen osaksi normaalia käytäntöä joko alusta alkaen tai ainakin heti ensimmäisinä raportointivuosina. Parhaimmillaan varmennusprosessi nivoutuu raportoinnin kokonaisuuteen, sanoo KHT-tilintarkastaja, yritysvastuuraportoinnin konkari Maj-Lis Steiner PwC:ltä. Raportoiva yritys saa tietojen varmennuksesta ja itse varmennusprosessista monenlaisia hyötyjä, joita yritys voi edelleen hyödyntää omien prosessiensa kehittämisessä ja arvon tuottamisessa. Avainsanat varmennuksen hyötyjä arvioitaessa ovat läpinäkyvyys, oikeellisuus ja tehokkuus. Yritysvastuutietojen ja prosessien varmennuksesta saatavat hyödyt konkretisoituvat erityisesti näillä alueilla. Voiko vastuullisuutta mitata? PwC:n varmennusprosessin lopputuloksena syntyy johtopäätös vastuullisuustiedoista. Prosessi alkoi Neste Oilin raportointiprosesseihin perehtymisellä ja raportoitavien lukujen sekä muiden tietojen lähteiden selvittämisellä. Näiden tietojen asianmukaisuus ja luotettavuus testattiin. Yrityksen johtoa sekä henkilökuntaa organisaation eri tasoilta haastateltiin. Myös raportin tietojen yhdistelyä konsernitasolla testattiin otospohjaisesti. Yrityksen sisäisen tiedon lisäksi selvitettiin ympäröivän yhteiskunnan suhtautumista Neste Oiliin ja odotuksia, joita yrityksen toiminnalle yleisesti ottaen asetetaan. Näin yritys sai tietää, mitkä vastuullisuuden osaalueet juuri sen toiminnassa korostuvat. PwC:n tiimi oli ammattitaitoinen, sillä sen esittämät kysymykset ja käyttämät menetelmät tarjosivat Neste Oilille mahdollisuuden muokata omia ajattelutapoja vastuullisuudesta, Honkanen kertoo. Saimme myös suosituksen jatkaa sidosryhmiemme odotusten kartoittamista entistä systemaattisemmin, jotta ymmärtäisimme, mitä meiltä odotetaan. Meidän tulee siis määritellä vastuullisuustekijöiden tärkeysjärjestys selkeästi. Yrityksen täytyy tarkkaan tietää, mitä siltä odotetaan, jotta odotuksiin voidaan vastata. Maailmanlaajuisesti toimivien yritysten haasteena on jatkuva toimintaympäristön muuttuminen entistä monimutkaisemmaksi. Energiayhtiöiden hankintaketjut ovat globaaleja ja eri maissa eri markkinoilla toimittaessa vastuukysymykset ovat laajoja ja monipuolisia. Vastuullisuusraportin varmentamisen piirissä tehty yhteistyö PwC:n kanssa vahvisti käsitystämme, että turvallisuuden ja ympäristövastuullisuuden saralla tarvitaan toimintaa ohjaavia mittareita ja järjestelmiä, Honkanen sanoo. Olemme melko pitkällä tässä työssä, ja nyt keskustelemmekin mittaristomme ja järjestelmiemme seuraavasta vaiheesta. Sosiaalisen yritysvastuun ja turvallisuuden ohjaaminen erottuu entistä tärkeämpänä yrityksen toiminnan alueena. Tarvitaan entistä parempia indikaattoreita, joiden avulla johto voi tätä aluetta johtaa aviisori 15

16 yritysvastuu Arvoketjun pitkät lenkit Arvoketjun lonkerot ulottuvat pitkälle. Joskus ne päättyvät hallinnan ulottumattomiin vaikkapa yksittäisiin perheisiin kauas Aasian perukoille. Teksti: Sirpa Juutinen Kuva: Istockphoto Varsinkaan aikaisemmin maailman toiselle laidalle ei yltänyt minkäänlainen valvonta tai työolojen seuranta. Nopea tiedonvälitys ja erityisesti sosiaalinen media nostavat kuitenkin entistä useammin epäkohtia kaikkien tietoisuuteen. Ongelmat yhdistetään yleensä arvoketjun tunnetuimpaan brändiin riippumatta siitä, onko se edes voinut vaikuttaa kyseiseen asiaan. Riskienhallinta arvoketjussa on tärkeää monestakin syystä, ei vähiten maineenhallinnan kannalta. Mainetta kolhivia asioita voi nousta koko ketjun mitalta. Poliittisia riskejä on vaikea hallita Arvoketjussa toteutuva riski voi maineen lisäksi vaarantaa tuotannon. Yhteiskunnalliset kriisit ja poliittisesti epävakaat olosuhteet saattavat hankaloittaa tärkeän raaka-aineen ja komponentin tuontia. Myös hupenevat energia- tai vesivarat voivat muuttaa olosuhteita siten, ettei alihankkija pysty sovittuihin toimituksiin. Poliittista ilmapiiriä arvoketjun jossakin maassa ei pysty Suomesta käsin hallitsemaan, mutta mahdolliset vaikutukset arvoketjun eri osille pitää pystyä tunnistamaan. Paine kustannusten alentamiseen ulottuu koko ketjuun. Säästöjä ei voi tehdä seurauksista piittaamatta, vaan kustannusten alentamisen on oltava sopusoinnussa sen kanssa, mitä yleisesti pidetään hyväksyttävänä ja toivottavana. Halvat mutta työskentelyolosuhteiltaan ala-arvoiset toimittajat eivät ole oikea ratkaisu. Niinpä kustannussäästöjä etsitään nykyisin esimerkiksi energiatehokkuudesta, ja samalla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Sijoittajia kiinnostavat sijoituksen mahdollisesti vaarantavat riskit ja toisaalta myös liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Siksi yrityksiltä on alettu vaatia esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai vedenkulutukseen liittyvien tietojen julkistamista. Yritys, joka pystyy antamaan tietoja myös alihankintaketjustaan, osoittaa hyvää asioiden hallintaa ja johtamiskykyä, pitkän aikavälin arvonmuodostuksen ymmärtämistä sekä tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien hahmottamista. Maailma muuttuu tunnista muutokset ajoissa Arvoketjun perkaaminen perustuu ympäröivän maailman muutoksiin sekä sen ymmärtämiseen, mitä vaikutuksia muutoksilla on kuluttajien ja ylipäätänsä ihmisten odotuksiin. Tieto lisää tuskaa: emme elä tiedollisessa tyhjiössä tai umpiossa, vaan ymmärrämme yhä paremmin erilaisen toiminnan ympäristölle ja yhteiskunnalle tuomat vaikutukset. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että yritys pystyy ennakoivasti tunnistamaan kielteiset asiat arvoketjussaan ja hallitsemaan niihin liittyvät riskit. Kilpailuedun tavoitteleminen synnyttää innovaatioita ja kannustaa kehittämään parempaa tulevaisuutta luovia ratkaisuja. Tämä näkyy usein muutoksina strategisissa painopisteissä. Oikoteitä tuskin on tässäkään asiassa, mutta kaikki matkat alkavat ensimmäisellä askeleella. Työ voi olla hidasta ja hankalaa mutta välttämätöntä. Arvoketjun hallintaan päästään lenkki lenkiltä. Kirjoittaja toimii PwC:llä partnerina ja yritysvastuupalveluiden johtajana. 16 aviisori

17 alansa huippu Jyrki Louhi siirtyy jääkiekon SM-liigasta tilintarkastuksen maailmanliigaan. Teksti: Marianna Salin Kuva: Mikaela Löfroth Jäältä toimistohommiin Moni pikkupoika on aikonut jääkiekon ammattipelaajaksi, ja osa heistä on päätynyt tilintarkastajiksi. Näin kävi myös Jyrki Louhelle. Tosin hän ehti pelata 15 vuotta SM-liigassa ja voittaa Suomen mestaruuden Hämeenlinnan Pallokerhon riveissä sekä maailmanmestaruuden nuorten maajoukkueessa. Opiskelemaan hän ryhtyi kahdeksan vuotta sitten pelaamisen ohessa. Olen ollut aina kiinnostunut talousasioista, joten kaupallinen ala oli luontevin vaihtoehto, Louhi kertoo. Hän arvelee, että myös muiden urheilijoiden esimerkki kannusti häntä hakemaan kauppakorkeakouluun. Muun muassa jalkapallon ex-ammattilainen Janne Salli työskentelee PwC:n tilintarkastajana Tampereella. Jyrki Louhi aloitti vuodenvaihteessa tilintarkastusassistenttina PwC:n toimistolla Hämeenlinnassa ja luopui laitahyökkääjän pestistä talven pelikauden jälkeen, 33-vuotiaana. Hän uskoo, että urheilijan asenne sopii mainiosti myös uusiin tehtäviin. Ammattipelaajan suurin haaste on olla nöyrä ja keskittynyt joka päivä. On oltava pitkäjänteinen ja uskottava omaan suoritukseen vaikeinakin hetkinä. Louhi aikoo saattaa opintonsa loppuun parin vuoden aikana ja perehtyä samalla paikalliseen ja kansainväliseen taloushallintoon PwC:llä. Luvassa on myös parin kuukauden mittainen Kisälli-harjoitteluohjelma, jolla Suomen PwC on vastaanottanut jo yli 300 loppuvaiheen opiskelijaa. Tähän mennessä Louhi on osallistunut PwC:llä tilintarkastuspalveluiden myyntiin ja markkinointiin sekä avustanut tilintarkastustehtävissä. Miten kiekkoilija sopii bisnesympäristöön? Olen työskennellyt hämeenlinnalaisten ja helsinkiläisten yhteistyökumppaneiden kanssa 18-vuotiaasta lähtien, joten yritysmaailma toimintaympäristönä on tuttu, ammattipelaaja muistuttaa. Hän on osallistunut markkinointikampanjoihin, kiertänyt golfkenttiä bisnesväen kanssa ja isännöinyt aitioissa silloin, kun loukkaantumiset ovat estäneet pelaamisen. Jääkiekko yhdistää ja se on myös opettanut vuorovaikutustaitoja, jotka ovat olennainen osa myös tilintarkastusta. Osaaminen tilintarkastajana on sitten osoitettava erikseen. Tutusta ympäristöstä huolimatta Louhi on varautunut ainakin yhteen suureen muutokseen. Tunneskaala varmasti pienenee. Ei tule välttämättä yhtä kovia pettymyksiä tai onnistumisen riemuja kuin jääkiekossa. Eikä tähtihetkiä. Pikkupojat tulevat tuskin pyytämään nimmaria, tuleva tilintarkastaja nauraa aviisori 17

18 Akkubisneksen edelläkävijä Sähköauto tulee, mutta milloin? European Batteriesissä ei ole jääty pohtimaan tätä. Siellä uskotaan, että suurille litiumioniakuille riittää kysyntää joka tapauksessa jo lähivuosina. teksti: Marianna salin KUVA: Juha Salminen Sähköauton läpimurto massamarkkinoilla edellyttää ainakin nykyistä edullisempia ja kevyempiä akkuja tai huomattavasti kiristettyjä päästörajoituksia. Kuka uskaltaa ryhtyä akkutehtailijaksi tässä vaiheessa? Suomalainen European Batteries Oy. Se pystytti akkutehtaansa Varkauteen varsin ennakkoluulottomasti viime vuonna, mutta se ei laskekaan pelkän sähköauton varaan. Melutonta, päästötöntä Suuria litiumioniakkuja sovitellaan polttomoottorin rinnalle jo monella eri toimialalla. Hybridibussien ohella Espanjassa ajaa hybridijäteautoja. Hollannissa rakennetaan huvijahteja, jotka lipuvat satamiin hiljaisesti sähköllä. Hankkeita ajavat eteenpäin meluttomuus, päästöttömyys ja energian säästö, sanoo European Batteriesin CFO Martti Ukkonen. Hän uskoo akkujen muuttavan merkittävästi myös työkoneiden energiankulutusta. Esimerkiksi järeän satamanosturin dieselmoottori joudutaan tavallisesti mitoittamaan painavimmalle taakalle, vaikka valtaosa töistä hoituisi pienemmälläkin pelillä. Jos kuitenkin huipputeho tuotetaan akkujen tuella, dieselmoottorin kokoa voidaan pienentää. Sama toimii laivoissa, jolloin voidaan säästää arvokasta tilaa ja vähentää painoa. Ukkonen odottaa, että myös aurinko- ja tuulienergian tuottajat sekä sähköverkkoyhtiöt haluavat käyttää litiumioniakkuihin perustuvia energiavarastoja tasaamaan tuotannon ja kulutuksen piikkejä sekä varmistamaan keskeytymättömän sähköntuotannon. Vähitellen myös ympäristölle haitallisia ja suorituskyvyltään heikkoja lyijyakkuja korvattaneen litiumioniakuilla eri toimialoilla. Kilpailijat Aasiassa Olettakaamme, että ajoneuvojen ja työkoneiden valmistajat lähtevät todellakin lähivuosina akkuostoksille. Mutta mihin? Martti Ukkosen mukaan valtaosa Euroopan ja Amerikan akkutehtaista on tiukasti kytköksissä autotehtaisiin. Itsenäisiä akkujen valmistajia löytyy kuitenkin Aasiasta ja Varkaudesta. European Batteries kilpailee aasialaisten kanssa automatisoidulla tuotannollaan sekä sijainnillaan lähellä eurooppalaisia asiakkaita. Ukkonen vetoaa myös siihen, että suomalaisyritys ei ole pelkkä akkutehdas. Valmistamme kokonaisia akkujärjestelmiä, kun taas muut valmistavat vain kennoja. Kenno ja koko järjestelmä Akkujärjestelmän edut selviävät nopeasti sille, joka saa sähköjohtoa ja säkillisen kännykän akkuja sähkömopon rakentamiseen. Tämänkaltaisessa tilanteessa ovat monet ajoneuvojen ja työkoneiden valmistajat, kun he haluavat siirtyä polttomoottorista täysin sähköiseen tai hybridijärjestelmään. European Batteriesin akkukenno on litteä A4:n muotoinen foliopussi, joka painaa noin kilon. Esimerkiksi sähköautoon näitä tarvitaan parisataa. Kennot pakataan Varkaudessa moduuleihin ja moduulit akkulaatikoihin. Samalla asennetaan akkujenhallintaelektroniikka, ja muun muassa jännite, teho, jäähdytys ja paketin muoto sovitetaan asiakkaiden laitteisiin. Kun hallitsemme koko ketjun, pystymme antamaan myös jälkihoitoa ja takuun, Martti Ukkonen toteaa. Ei ole ihme, että European Batteriesissä on nyt kiire. Tuotekehityshankkeet on aloitettu asiakkaiden kanssa, ja syksyllä startannut tehdas tuottaa testauspaketteja. Suunnitelmien mukaan tehdas kykenee vuoden loppuun mennessä tuottamaan akkuja 100 MWh:n verran vuodessa. Sillä saisi va- 18 aviisori

19 European Batteries Oy perustettiin vuonna 2003 suunnittelee ja valmistaa akkujärjestelmiä ensimmäinen sähköautojen litiumioniakkuja valmistava tehdas Euroopassa tekee sähkökemiaan liittyvää kehitysyhteistyötä amerikkalaisen K2 Energy Solutions Inc:n kanssa omistajina mm. EM Group Oy, Teollisuussijoitus Oy ja Fennia-ryhmä 70 työntekijää Varkaudessa, Tuusulassa ja Espoossa Valmistamme kokonaisia akkujärjestelmiä, kun taas muut valmistavat vain kennoja, kertoo Martti Ukkonen European Batteriesin vahvuuksista. rustettua täyssähköautoa tai noin tuhat raskaampaa hyötyajoneuvoa. Lisää tehtaita Jos akkujen kysyntä kasvaa, kuten Ukkonen maalailee, European Batteries alkaa vaikuttaa pian melkoisen pieneltä pelurilta. Pelkästään yksi asiakas voisi kahmaista helposti koko tuotannon. Tarkoitus onkin kolminkertaistaa tehtaan kapasiteetti muutaman vuoden sisällä, mutta riittääkö sekään? Kyse on kuitenkin asiakkaan bisnekselle kriittisestä palikasta. Voimme aina rakentaa tehtaan asiakkaan lähelle, Ukkonen lupaa. Hänen mukaansa suomalaisyritys voi suunnitella ja rakentaa tehtaita myös lisenssivalmistajille. Joka tapauksessa Ukkonen uskoo massamarkkinoiden avautuvan koneiden ja hyötyajoneuvojen osalta jo vuoden parin päästä. Haasteena on tietenkin uusi tuote ja uusi markkina, jota vasta luodaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kassavirtaa odotellessa Jotta European Batteries voi jatkaa massamarkkinoille, se tarvitsee lisää pääomaa tämän ja ensi vuoden aikana. Tähän mennessä tehdashankkeeseen on investoitu lähes 50 miljoonaa euroa. Martti Ukkonen arvioi saman verran kuluvan tehtaan laajentamiseen lähivuosina. Samalla pitäisi panostaa tuotekehitykseen niin yksin kuin yhdessä asiakkaidenkin kanssa. Ukkosen mukaan ilman isoja pääomasijoituksia yhtiö voi menettää etumatkansa, joka sillä on Euroopassa. Silloin edessä olisi selkeä erikoistumisen polku tai teknologian myynti ulkomaille. Ukkonen uskoo, että ostajia kyllä piisaisi, sillä uutta akkuteknologiaa ei saa polkaistua markkinakuntoon muutamassa vuodessakaan, jos yritys lähtee nollasta. Mikäli Suomeen halutaan uutta valmistavaa teollisuutta Nokian jatkoksi, se edellyttää aitoa riskinottoa pääomasijoittajilta. Hankkeita ajavat eteenpäin meluttomuus, päästöttömyys ja energian säästö aviisori 19

20 Kiinan uusi kaupunki on DigiEcoCity Kiinassa 400 miljoonan ihmisen arvioidaan muuttavan maaseudulta kaupunkeihin vuoteen 2030 mennessä. Massiiviseen rakennemuutokseen vastataan rakentamalla kaupunkeja, joissa yhdistyvät digitaalisuus ja ekologisuus. teksti: Harri mäkelä KUVAT: TOMMILA ARCHITECTS Ihmiskunnan historian suurinta muuttoliikettä ei ratkaista vanhoilla kaupunkistandardeilla on luotava jotain uutta. Kiinan valtio ja aluehallinnon viranomaiset satsaavat kaupunkimalleihin, joissa pyritään yhdistämään asuminen, työ ja vapaa-aika mahdollisimman vähän kuluttavaksi elämäntavaksi. Kun puhutaan satojen miljoonien ihmisten asuttamisesta kaupunkeihin, kyse ei ole pelkästään Kiinan omasta asiasta vaan muutos vaikuttaa koko maapallon hyvinvointiin, korostaa DigiEcoCity Oy:n toimitusjohtaja ja arkkitehti Mauri Tommila. Hän johtaa DigiEcoCityä, joka on saanut tehtäväkseen suunnitella Kiinaan kaksi noin asukkaan kaupunkia. Ensimmäisen kaupungin, Gongqingin infrastruktuurin rakentaminen alkoi viime keväänä. Kaupunki sijaitsee Shanghaista 550 kilometriä lounaaseen. Toinen kaupunkihanke, Danyang sijaitsee Jiangsun provinssissa 200 kilometriä Shanghaista länteen. Sen kaavasuunnittelu on käynnissä. Kulmakivinä digi ja eko Kiinassa tiedostetaan koko ajan paremmin elämisen ja kuluttamisen ympäristövaikutukset, joten mallikaupungeissa oleelliset arvot ovat ekologisuus ja nykyteknologia. Luonnonvarat eivät yksinkertaisesti edes riittäisi tarvittavien kaupunkien rakentami- 20 aviisori

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys 2.9.2015 Jaakko Hirvola Building a better working world EY:n toiminnan tarkoitus on rakentaa parempaa liike- ja työelämää ja paremmin toimivaa

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan Elinkeinoelämän keskusliitto Helsinki 10.01.2013 Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan 2012 Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 1 Kiitos! 2012 2 10.01.2013 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PKhallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus,

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Materiaalikatselmus uusi työkalu säästökohteiden tunnistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Takuutuloksia urakkapalkalla - Jaamme riskiä. Osaamissijoitusyhtiö Comset www.comset.3i www.comset.se www.comset.dk

Takuutuloksia urakkapalkalla - Jaamme riskiä. Osaamissijoitusyhtiö Comset www.comset.3i www.comset.se www.comset.dk Takuutuloksia urakkapalkalla - Jaamme riskiä 1 Yritysarvo on tulevien rahavirtojen summa. Kasvava yritysarvo = kasvava kassavirta. Arvokas yritys toimii hyvänä yrityskansalaisena ja tuottaa arvoa omistajille,

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy Ratkaisut ICT-ammattilaisia työsuhteeseen nopeasti ja hyvin ehdoin välittäjä yritys ICT-alan työmarkkinat Talent Statistics TALENT STATISTICS TALENT POOL Tilastotieto ja analyysi ICT-alan työmarkkinoista

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1 Tervetuloa Finnair Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 1. Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Klaus W. Heinemann 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskun valvojien

Lisätiedot

Talousjohtamisen uusi rooli

Talousjohtamisen uusi rooli 1 25.4.2013 Author / Subject Talousjohtamisen uusi rooli - case Ponsse Oyj Petri Härkönen, Ponsse Oyj 25.4.2013 Sanomatalo, Helsinki 2 Ponsse Oyj Talousjohtamisen muuttunut ja täydentyvä rooli Talousjohtaminen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout 21 September 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkina-asema perustettu

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Kustannustehokas hankintaosastosi Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Nikolai Sourcing Hankinta- ja logistiikkaratkaisuja ja vastuullisuuden hankintapalveluita teollisuudelle

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Sisällysluettelo 1) Mitä ollaan tekemässä ja miksi 2) Globaalit datakeskusinvestoinnit 3) Markkina-ajureita

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot