UUSI AKKUTEKNIIKKA JA SEN VAATIMUKSET SÄHKÖAUTOSOVELLUKSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSI AKKUTEKNIIKKA JA SEN VAATIMUKSET SÄHKÖAUTOSOVELLUKSISSA"

Transkriptio

1 Tomi Voutilainen UUSI AKKUTEKNIIKKA JA SEN VAATIMUKSET SÄHKÖAUTOSOVELLUKSISSA Opinnäytetyö Auto- ja kuljetustekniikka Huhtikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tomi Voutilainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Auto- ja kuljetustekniikka Nimeke Uusi akkutekniikka ja sen vaatimukset sähköautosovelluksissa Tiivistelmä Työn tavoitteena oli selvittää uudelle sähköautoissa käytettävälle akkutekniikalle asetetut vaatimukset sekä esittää uusien akkutekniikoiden soveltuvuus näihin vaatimuksiin. Tavoitteena oli löytää tämän hetken akkutekniikoista paras vaihtoehto sähköautokäyttöön. Työssä käsiteltiin akkujen ja sähköautojen historiaa, rakennetta, ominaisuuksia, turvallisuutta, suorituskykyä, ympäristöystävällisyyttä sekä hintoja esimerkein ja laskelmin. Lisäksi työssä oli tavoitteena perehtyä akkujen kanssa käytettäviin akkujen hallintajärjestelmiin tutkimalla saatavilla olevia järjestelmiä ja vertailemalla niiden ominaisuuksia ja toimintaperiaatteita. Uusista akkutekniikoista parhaiten asetettuihin vaatimuksiin soveltui litium-rautafosfaattiakut, joiden etuina olivat hyvä energiatiheys, pitkä elinikä, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Akkujen käyttöä kuitenkin rajoittaa matala tuotantokapasiteetti ja täten korkea hinta. Uusi akkutekniikka ei mahdollistanut eri laskuesimerkeissä samaa suorituskykyä järkevässä hintaluokassa kuin perinteiset polttomoottorikäyttöiset autot. Lisäksi uuden akkutekniikan mahdollistama käyttösäde ei yltänyt samalle tasolle perinteisten energianlähteiden kanssa. Akkujen kanssa käytettävät hallintajärjestelmät osoittautuivat varsin tarpeellisiksi sähköautokäyttöä silmälläpitäen. Järjestelmien tärkeimmät ominaisuudet ja toimintaperiaatteet osoittautuivat hyvin samankaltaisiksi, tosin kalliimmissa järjestelmissä lisäominaisuuksien määrä oli korkeampi. Asiasanat (avainsanat) Sähköautot, akut, autotekniikka Sivumäärä Kieli URN 44 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ei liitteitä Ohjaavan opettajan nimi Jussi Ramu Opinnäytetyön toimeksiantaja Omaan käyttöön

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tomi Voutilainen Degree programme and option Bachelor s degree in automotive technology Name of the bachelor's thesis New battery technology and its requirements in electric cars Abstract The first purpose of this bachelor s thesis was to discover what requirements are set for today s electric cars and their battery technology, and to find the best solutions to meet these requirements. The topics that were presented in this thesis included history of electric cars and their batteries, their safety, construction, performance, environment friendliness and prices. These topics consisted of theory, examples and calculations. The second purpose was to study battery management systems for the new battery technology by comparing their properties and working principles. The best choice from the field of new battery technology for meeting the requirements was lithiumironphosfate batteries. Their advantages were good energy density, long lifespan, good safety and environment friendliness. At the moment the wide usage of these batteries is limited by small production quantities and therefore high prices. Examples show that at the moment the new battery technology doesn t offer the same performance in sensible price classes compared to normal gasoline powered cars. Also the limited driving range of battery-powered cars can t compete with traditional solutions. The studies of battery management systems showed that they are very important and useful in electric cars. The main properties and working principles of the systems were quite alike even though in more expensive systems the amount of properties was greater. Subject headings, (keywords) Electric car, battery, car technology Pages Language URN 44 Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices No notes or remarks Tutor Jussi Ramu Bachelor s thesis assigned by Own usage

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AKKUTEKNIIKAN JA SÄHKÖAUTON HISTORIAA AUTOTEOLLISUUDESSA Sähköauton ensimmäinen nousu ja tuho Sähköauton toinen nousu ja tuho Sähköauton kolmas nousu ja? UUDEN AKKUTEKNIIKAN VAATIMUKSET SÄHKÖAUTOISSA Turvallisuus Sähköturvallisuus Kemiallinen turvallisuus Rakenteellinen turvallisuus Suorituskyky Käyttösäde Ympäristöystävällisyys Hinta AKKUTEOLLISUUDEN RATKAISU: LITIUM-IONIAKUT Litium-ioniakun toiminta ja rakenne Litium-kobolttioksidiakut (LiCoO 2 ) Litium-rautafosfaattiakut (LiFePO 4 ) Akkujen energiatiheys Akuista saatava jännite Akkujen elinikä Akkujen hinta Akkujen mahdollistama suorituskyky Teho ja vääntö Nopeudet eri vaihteilla Kiihtyvyys Akkujen mahdollistama käyttösäde Akkujen turvallisuus Sähköturvallisuus Kemiallinen turvallisuus... 24

5 4.7.3 Rakenteellinen turvallisuus Akkujen ympäristöystävällisyys MODERNIEN AKKUJÄRJESTELMIEN HALLINTA JA MONITOROINTI Litium-ioniakkujen asettamat vaatimukset sähköautosovelluksissa Yksinkertaiset järjestelmät Black Sheep Technology Low-end BMS Agni Motors Lithium-ion Cell Charge and Discharge Controller Volt Blocher Yhteenveto Hienostuneet järjestelmät FEVT CCS Elithion Li-Ion BMS Yhteenveto POHDINTA LÄHTEET... 41

6 1 JOHDANTO 1 Akkukäyttöinen sähköauto on ollut olemassa kauan ennen nykyaikaisia polttomoottorilla varustettuja autoja. Sen historia on täynnä mielenkiintoisia käänteitä aina nykypäivään asti. Mistä syystä sähköautot eivät ole maailmassamme yleistyneet ja onko niiden aika vihdoin tullut? Akkukäyttöisten sähköautojen tuleminen perinteisten otto- ja dieselmoottoreilla varustettujen autojen markkinoille asettaa akuille monia vaatimuksia, joita perinteinen akkutekniikka ei ole voinut ratkaista. Viimeaikojen kehitys akkutekniikan alalla on kuitenkin mahdollistanut sähköautojen uuden tulemisen. Tämän työn tarkoituksena on luoda katsaus akkukäyttöisten sähköautojen historiaan, nykyaikaiseen sähköautoissa käytettävään akkutekniikkaan ja tutkia työn alussa nykypäivän akkutekniikalle asetettuja vaatimuksia käyttäen vertailukohtana perinteistä tekniikkaa. Tavoitteena on selvittää, mikä uusista akkutekniikoista on ominaisuuksiltaan sopivin sähköautoihin ja tehdä sen pohjalta esimerkkilaskelmia vertaillen akkujen mahdollistamaa suorituskykyä perinteisellä polttomoottoritekniikalla varustettuun autoon. Nykyaikaisen akkukäyttöisen sähköauton sisältämä akusto voi koostua jopa tuhansista yksittäisistä akkukennoista, joiden tehtävänä on tuottaa sähköauton tarvitsema energia. Kennojen valmistustoleransseista sekä olosuhteiden erilaisuudesta johtuva kennojen erilainen käyttäytyminen vaatii sähköauton akustolle erillisen hallintajärjestelmän, joka takaa kennojen pitkäikäisyyden ja toimivuuden. Paneudun työssäni täten akkutekniikan lisäksi myös nykyaikaisen akkutekniikan vaatimiin hallintajärjestelmiin, tarkoituksena luoda yleiskatsaus tämän hetken sähköautosovelluksiin tehdyistä akkujen hallintajärjestelmistä vertaillen niiden toimintatapoja sekä muita ominaisuuksia. Tarkoituksena on löytää potentiaaliset järjestelmät esimerkiksi Sähköautot - NYT! yhteisön sähköautokonversiota varten. Opinnäytetyön henkilökohtaisena tavoitteena on päästä sisälle täysin uudenlaiseen tulevaisuuden tekniikkaan, josta ei kouluopetuksessa ole ollut puhetta ja näin saada tulevaisuutta varten tärkeää tietoa itselle.

7 2 2 AKKUTEKNIIKAN JA SÄHKÖAUTON HISTORIAA AUTOTEOLLISUUDESSA Autoteollisuuden syntypäivistä tulee varmasti monelle mieleen ensimmäisenä nimet Nikolaus Otto, Carl Benz, Gottlieb Daimler sekä Henry Ford. Kaikki edellä mainitut olivat osaltaan polttomoottorikäyttöisten autojen pioneereja. Harva kuitenkaan tietää, että puoli vuosisataa ennen kyseisiä henkilöitä nimet, kuten Thomas Davenport ja Charles Page huristelivat ensimmäisillä akkukäyttöisillä sähköautoilla. (Leitman & Brant 2009, 35.) 2.1 Sähköauton ensimmäinen nousu ja tuho Alessandro Voltan vuonna 1800 esittelemä Voltan patsas oli ensimmäinen askel akkutekniikan ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen tiellä. Voltan patsas oli sinkki- ja kuparilevyistä sekä suolaveteen kastetuista papereista muodostettu sähköpari. Yksinkertaisen hapettumis-pelkistymisreaktion seurauksena saatiin aikaiseksi ionien liikkeestä johtuvaa sähköenergiaa, joka synnytti sinkki- ja kuparilevyjen välille jännitteen. (Leitman & Brant 2009, 35.) Keksityn sähköparin käyttöä ajoneuvoissa edesauttoivat tasavirtamoottorin (DCmoottori) keksiminen 1830-luvulla. Ensimmäisen sähkökäyttöisen ajoneuvon toteutti yhdysvaltalainen seppä Thomas Davenport vuonna Voimanlähteenä se käytti sähköpareja, joita ei voitu ladata uudelleen. Muutama vuosi myöhemmin vuonna 1851 Charles Page esitteli sähkökäyttöisen auton, jonka huippunopeus oli 20 mailia tunnissa (Leitman & Brant 2009, 35). Sähköautojen yleistyminen vauhdittui kuitenkin vasta akkutekniikan läpimurron myötä vuonna 1859, kun Gaston Plante kehitti ladattavan lyijyakun (Leitman & Brant 2009, 35). Lyijyakun keksimisen jälkeen akuilla toimivat sähköautot saivat tuulta alleen ympäri maailmaa. Ensimmäiset maalla toteutetut nopeusennätykset ovat sähköautoilla toteutettuja, vuonna 1899 ranskalainen sähköauto La Jamais Contente oli ensimmäinen auto, joka rikkoi yli 100km/h nopeuden. Autossa oli kaksi 12 hevosvoiman sähkömoottoria ja 200 voltin akusto. (Leitman & Brant 2009, 37.)

8 3 Sähköautojen kulta-aikana vuonna 1912 Yhdysvalloissa oli rekisteröitynä sähköautoa. Sähkökäyttöiset henkilöautot, taksit ja raskaammat jakeluautot olivat yleinen näky New Yorkin ja Pariisiin kaltaisissa kaupungeissa. Vaikka vuonna 1908 esitelty Ford T-malli oli jo markkinoilla, sähköautojen etuina olivat luotettavuus ja riittävä toimintasäde kaupunkiolosuhteissa. (Leitman & Brant 2009, 36.) Henry Fordin vuonna 1908 esittelemä Ford Model T oli ensimmäinen naula sähköautojen arkkuun. Yhdysvaltain öljyvallankumouksen jälkeen öljystä oli tullut maan suurin vaurauden lähde ja se haluttiin luonnollisesti hyödyntää autoteollisuuden parissa. Henry Fordin kehittämä liukuhihnaan perustuva autojen kokoonpano oli merkittävä keksintö kustannustehokkaiden polttomoottorikäyttöisten autojen tuomiseksi markkinoille. Viimeinen naula sähköautojen arkkuun oli polttomoottoriautojen käyttömukavuutta huomattavasti parantanut starttimoottori. Ironisesti sähköautot tuhonnut starttimoottori pohjautui täsmälleen samaan tekniikkaan, jota sähköautot käyttivät liikkuakseen. (Leitman & Brant 2009, 36.) 2.2 Sähköauton toinen nousu ja tuho Kalifornian alueen erittäin huono ilmanlaatu sai vuonna 1990 California Air Resources Boardin (CARB) säätämään Zero Emission Vehicle Mandaten (ZEV), jonka tarkoituksena oli vähentää alueen huonon ilmanlaadun aiheuttamia vakavia terveyshaittoja. Mandaatin tarkoituksena oli vähentää ajoneuvojen päästöjä niin, että vuoteen 1998 mennessä Kalifornian alueella myytävien automerkkien valikoimasta tulisi olla täysin päästöttömiä autoja 2%. Vuoteen 2001 mennessä määrän tuli olla 5% ja vuoteen 2003 mennessä 10%. Säädös oli hyvin rohkea veto yhdysvaltalaisessa öljy-yhtiöiden hallitsemassa autoteollisuudessa. Autonvalmistajat olivat hyvin käärmeissään uusista säädöksistä, mutta pakon edessä niiden oli kehiteltävä markkinoille täysin päästöttömiä malleja. (Paine 2006.) Vuonna 1996 General Motors toi markkinoille täysin sähkökäyttöisen auton. EV1 oli rakennettu alusta asti täysin sähköiseksi autoksi uusinta elektroniikan ja akkutekniikan tuntemusta hyväksikäyttäen. Lopputuloksena oli hyvin viimeistelty ajoneuvo, jonka käyttösäde oli alkuvaiheessa perinteisillä lyijyakuilla 120km ja myöhemmässä vaiheessa NiMH-akuilla jopa 240km yhdellä 8 tunnin kertalatauksella. Maksiminopeus

9 4 oli elektronisesti rajoitettu 130km/h. Autoa ei saanut kuitenkaan ostettua itselleen, vaan EV1 oli leasing-sopimuksella toimitettava ajoneuvo. General Motorsin EV1:en aikaan ilmaantui markkinoille myös Toyotan, Hondan, sekä Fordin täysin sähköisiä akkukäyttöisiä autoja. (Paine 2006.) Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että sähköautojen yleistymistä vastaan olevat voimat olivat liian suuret. Yhdysvaltain öljyteollisuus, yhdessä autoteollisuuden ja jopa George W. Bushin johtaman liittovaltion kanssa haastoivat CARB:n oikeuteen Zero Emission Vehicle Mandaten johdosta. Autoteollisuuden rintamassa keskeisenä yrityksenä oli General Motors, joka muutama vuosi sitten oli tuonut markkinoille oman EV1 sähköautonsa. Autoteollisuus yhdessä öljyteollisuuden kanssa vakuuttivat CARB:n sähköautojen kysynnän olevan olematon ja, että tulevaisuus olisi vetykäyttöisten polttokennojen parissa. CARB myöntyi painostuksen alla ja hylkäsi Zero Emission Vehicle Mandaten. (Paine 2006.) Muutama kuukausi CARB:n päätöksen jälkeen General Motors yhdessä muiden autovalmistajien kanssa alkoivat kerätä asiakkailtaan pois leasing-sopimuksilla olleet sähköautot. Asiakkaiden vaatimuksista huolimatta leasing-sopimuksia ei jatkettu, vaan autot pakotettiin luovuttamaan takaisin autovalmistajille rikosvastuun uhalla. Sähköautojen omistajat järjestäytyivät ja protestoivat autovalmistajien järjettömiä päätöksiä vastaan, mutta tuloksetta. Sähköautojen toisen tuhon hetkenä voidaan pitää tapahtumaa kun General Motors kuljetti keräämänsä EV1-sähköautot suljetulle testialueelleen, jossa ne romutettiin täysin. Samalla tavalla toimivat mm. Ford ja Honda omien sähköautojensa kanssa. (Paine 2006.) 2.3 Sähköauton kolmas nousu ja? Viime aikojen maailmanpoliittisesti merkittävät päätökset yhdessä huimasti nousseen polttoaineiden hintojen, taloudellisen taantuman sekä ilmaston lämpenemisen kanssa ovat pedanneet tien sähköautojen kolmannelle tulemiselle. Yhdysvaltojen päätös vähentää miehitystään Lähi-idässä ja keskittää voimavaransa öljyriippuvuuden vähentämiseksi on suorastaan vallankumouksellinen päätös sähköautojen ja akkutekniikan osalta. Barack Obaman juuri amerikkalaiselle autoteollisuudelle myöntämät 2,4 miljardin dollarin avustukset akkutekniikan, sähköautojen sekä latausinfrastruktuurin ja

10 asiaan liittyvän koulutuksen kehittämiseksi antaa osviittaa tulevaisuudesta. (Yhdysvaltain energiavirasto 2009.) 5 Autoteollisuus ympäri maailman painii taantuman alla autojen myyntilukujen laskiessa. Moni suuri autonvalmistaja onkin jo tässä vaiheessa päättänyt lähteä aktiivisesti sähköautojen sekä akkutekniikoiden pariin. Nissan-Renault allianssi on julkistanut rakentavansa suuren akkutehtaan Portugaliin ja keskittyvänsä tulevaisuudessa pääasiassa sähköautojen kehitykseen (Reuters 2009). General Motors tuo markkinoille Yhdysvalloissa Chervolet Volt sähköautonsa. Eurooppaan kyseinen auto tulee Opel Amperan nimellä Toyota on ollut pitkään hybriditeknologian puolestapuhuja ja onkin nyt julkistanut verkkovirrasta ladattavan uuden Prius-mallin. Sähköautojen uuden tulemisen aallonharjalla ratsastaa tällä hetkellä kuitenkin markkinoille uutena autovalmistajana rynninyt, Piilaaksossa päämajaansa pitävä Tesla Motors. Teslan menestystarinan takana on ehdottomasti uusimpien sähköautoihin liittyvien innovaatioiden hyödyntäminen, niin akkutekniikassa kuin moottoreissakin. Tesla julkaisi vuonna 2006 urheiluauton nimeltään Tesla Roadster. Kunnioitettavalla 393km käyttösäteellä ja räjähtävällä kiihtyvyydellä varustettu urheilullinen sähköauto oli täysin uutta citymaastureiden aikakaudella. Tesla Roadsterin dollarin hinta tosin rajaa ostajakunnan varsin pieneksi. Tesla Motors ei kuitenkaan lepää laakereillaan, vaan on juuri julkistanut uuden Tesla Model S-mallin. Model S on täysiverinen neliovinen sedanmallinen perheauto jopa 480km käyttösäteellä ja dollarin hintalapulla. Lisäksi Tesla on kovaa vauhtia kehittelemässä sähköautoa kilpailemaan dollarin hintaluokassa. Kaupallisten autovalmistajien lisäksi sähköautojen uudesta noususta kertoo lukuisat pienempien yhteisöjen, yritysten sekä yksityishenkilöiden suorittamat sähköautokonversiot. Konversion tarkoituksena on muuntaa otto- tai dieselmoottorilla varustettu henkilöauto täysin sähkökäyttöiseksi. Konversion teko on ideana varsin viisas, valmiin auton käyttäminen on ympäristölle huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kokonaan uuden auton valmistus. Akkukäyttöinen sähköauto on tällä hetkellä kaikkien huulilla autoteollisuudessa. Sen läpimurto voi tapahtua aikaisemmin, kuin monet kuvittelevatkaan. Paljon riippuu meistä kuluttajista, haluammeko tulevaisuudessa ajaa päästöttömästi sähköautoilla vai jatkammeko fossiilisten polttoaineiden kulutusta surutta?

11 3 UUDEN AKKUTEKNIIKAN VAATIMUKSET SÄHKÖAUTOISSA 6 Öljy-yhtiöiden hallitsemassa automaailmassa sähköauton yleistyminen vaatii akkuteollisuudelta erittäin suurta panosta tuotekehitykseen sekä markkinointiin. Autotehtaiden asiakkaat ovat tottuneet jo äidinmaidossaan polttomoottoriin perustuvaan tekniikkaan sekä siihen liittyvään käyttökokemukseen. Sähköautoista puhuttaessa kuluttajien suusta kuultavat sähköautoja koskevat kysymykset ovatkin yleensä: ovatko ne turvallisia?, kuinka pitkälle niillä pääsee?, ovatko ne tarpeeksi tehokkaita? sekä kuinka paljon ne maksaa?. Nämä yksinkertaiset kysymykset luovat tärkeimmät vaatimukset sähköautoissa käytettävälle akkutekniikalle. Tässä osiossa tutkin mitä vaatimuksia perinteinen polttomoottoritekniikka asettaa sähköautojen akkutekniikalle. 3.1 Turvallisuus Autoteollisuuden yksi tärkeimmistä lähtökohdissa nykyisessä autosuunnittelussa on kuljettajan, matkustajien sekä muiden tielläliikkujien turvallisuus kaikissa ajotilanteissa. Tähän syvälle juurtuneeseen turvallisuusajatteluun myös uuden akkutekniikan on sovittava saumattomasti Sähköturvallisuus Perinteisen polttomoottorikäyttöisen henkilöauton sähköjärjestelmä toimii 12V nimellisjännitteellä. Virran järjestelmään tuottaa kolmivaiheperiaatteella toimiva kampiakselin pyörittämä generaattori, kansankielisesti laturi. Laturin tuottama energia tallennetaan perinteiseen lyijyakkuun. Sähköjärjestelmä osallistuu pääasiassa vain oheislaitteiden sekä sytytyksen hoitoon bensiinikäyttöisissä järjestelmissä. Varsinaista liikeenergiaa se ei tuota normaalissa ajotilanteessa. Järjestelmä on yleensä maadoitettu auton metallisiin runkorakenteisiin. 12 voltin tasajännitteellä toimiva järjestelmä on varsin turvallinen myös vikatilanteessa sähköturvallisuuden kannalta. Alle 50 voltin tasajännitteellä toimivat järjestelmät luovat harvoin hengenvaaran esimerkiksi sydänpysähdyksen muodossa, mutta voivat aiheuttaa soluvaurioita ja vakavia palovammoja suuren oikosulkuvirran ansiosta. (Tukes 2009.)

12 7 Sähköauton kohdalla auton pääasialliset sähköjärjestelmät koostuvat kahdesta erillisestä järjestelmästä: korkea- ja matalajännitejärjestelmistä. Matalajännitejärjestelmänä voi toimia esimerkiksi perinteinen 12 voltin käyttöjännitteeseen pohjautuva järjestelmä, jonka tehtävänä on apulaitteiden, kuten valojen ja sähköisen ohjaustehostimen hoitaminen. Korkeajännitejärjestelmän tehtävänä on tuottaa auton liikuttamiseen saatava energia. Korkeajännitejärjestelmän nimellisjännite voi sähköautosta ja haluttavasta suorituskyvystä riippuen olla esimerkiksi Tesla Roadsterin 375 volttia. Järjestelmässä esiintyvä jännite on täten yli kolmekymmentä kertaa suurempi, kuin perinteisen polttomoottorikäyttöisen auton kohdalla. Kun lisätään yhtälöön järjestelmässä kiihdytyksessä esiintyvät suuret virrat on ensiarvoisen tärkeää, että auton sähköturvallisuus olisi riittävä Kemiallinen turvallisuus Polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen energianlähteenä on perinteisesti olleet maaöljystä tislatut eri bensiini- sekä diesellaadut. Kyseisten energianlähteiden toimivuuden kannalta niiden itsesyttymislämpötila on bensiinillä n. 300 celsius astetta ja dieselillä n. 250 astetta (Bauer ym. 2002). Tämän vuoksi niiden höyryt ovat tilanteesta riippuen erittäin palamis- ja räjähdysherkkiä. Moottoribensiini luokitellaan virallisesti erittäin helpoksi syttyväksi, myrkylliseksi sekä ympäristölle vaaralliseksi nesteeksi (Työterveyslaitos 2006). Moottoribensiinin syttymisherkkyys onkin hyvin yleinen syy autopaloihin esimerkiksi kolaritilanteessa. Sähköauton akkujärjestelmän turvallisuus riippuu suurelta osalta akun reagoinnista vikatilanteissa, kuten oikosulkutilanteessa tai kolaritilanteessa akun saadessa fyysisiä vaurioita. Akun täytyisikin olla myös kemialliselta rakenteeltaan sellainen, että oikosulut tai fyysiset vauriot eivät aiheuta akun kemiallisten aineiden reagoidessa palamis- tai räjähdysreaktiota ajoneuvossa.

13 3.1.3 Rakenteellinen turvallisuus 8 Nykyaikainen auto on suunniteltu hyvin pitkälle siinä käytettävän otto- tai dieselmoottoriteknologian vaatimusten mukaan. Perinteistä teknologiaa käytettäessä iso polttomoottori toimilaitteineen on sijoitettu yleensä auton etuosaan ja polttoainevarastona toimiva polttoainetankki auton takaosaan. Sähköauton tapauksessa varsinainen moottori on huomattavasti pienempi fyysiseltä kooltaan ja voi täten sijaita perinteisellä paikalla auton etuosassa tai napamoottorina suoraan pyörässä. Haasteen sähköautolle asettaakin ison akuston sijoittaminen korirakenteisiin. Akuston suuri fyysinen koko sekä paino tulee ottaa huomioon auton suunnittelussa, koska se vaikuttaa auton ajettavuuteen sekä käyttäytymiseen kolaritilanteissa. 3.2 Suorituskyky Viime aikojen kehityksen trendinä polttomoottoritekniikassa on ollut käsikädessä kulkeva moottoritehojen kasvu kulutuksen pienentyessä. Ahdintekniikan kehittyminen ja yleistyminen litratilavuudeltaan pienien moottorien kanssa ovat mahdollistaneet kulutukseltaan varsin maltilliset, mutta tehokkaat moottorit. Perinteisen moottoritekniikan avulla liikennevirran mukana pysyminen sekä tarvittavien nopeuksien saavuttaminen toteutuu jokaisessa tilanteessa edullisillakin autoilla. Menestyvältä sähköautolta tulisi täten odottaa samanlaista suorituskykyä. 3.3 Käyttösäde Nykyisten otto- ja diesel-moottorilla varustettujen henkilöautojen kulutuslukemat ovat laskeneet viime aikoina hyvin maltilliselle tasolle erityisesti ahdintekniikan kehittymisen vuoksi. Ford Fiesta 1,6TDCi ECOnetic mallin yhdistetyksi EU-kulutukseksi valmistaja ilmoittaa 3,7l/100km ja polttoainetankin kooksi 45 litraa (Ahonen, Hannu 2009). Käyttösäde olisi tällöin varsin huima n. 1215km yhdellä tankillisella. Sähköauton akkutekniikalla on täten suuret saappaat täytettäväksi voidakseen mahdollistaa bensiini- sekä dieselmoottoristen autojen tuottaman käyttösäteen.

14 3.4 Ympäristöystävällisyys 9 Polttomoottorilla varustettujen autojen päästöt ovat olleet puheenaiheena jo kymmeniä vuosia. Haitallisia päästöjä on rajoitettu ajan saatossa katalysaattoreilla sekä hiukkassuodattimilla. Kasvihuonekaasuksi luokitellun hiilidioksidin tupruamista pakoputkesta ei kuitenkaan voida millään suodattimella estää, niin kauan kuin moottori tuottaa liikeenergiansa palamisen seurauksena. Lisäksi polttomoottorilla varustetut autot tuottavat moottoria koskevien huoltojen sivutuotteina huiman määrän jätettä, jota ei sähköauton tapauksessa synny. Sähköautojen tärkeimpänä asiana markkinoinnissa aikojen saatossa on ollut sähköauton ekologisuus ja ympäristöystävällisyys. Täysin päästöttömän ja ylivertaisella moottorin hyötysuhteella varustetun sähköauton tulisi olla akkutekniikankin osalta mahdollisimman ympäristöystävällinen hyvän kokonaisuuden kannalta. Lisäksi sähköautoon valittavien akkutekniikoiden kohdalla kierrätys tulee olemaan tulevaisuudessa hyvin tärkeä asia. Sähköautojen vallatessa markkinat akkujen tuotanto kasvaa räjähdysmäisesti. Samalla akuista syntyvän jätteen määrä kasvaa huimasti. Ekologisesti hyväksyttävän akun tulisi olla materiaaleiltaan, sekä kierrätettävyydeltään mahdollisimman ympäristöystävällinen. 3.5 Hinta Suomen suosituin auto Toyota Corolla kuuluu hinnaltaan n euron luokkaan. Tällä kertasijoituksella saa toimivan käyttöauton pienellä ja taloudellisella 1,4 litraisella bensiinikoneella. Jotta akkukäyttöisestä sähköautosta saadaan jokaisen perussuomalaisen kulkuväline, sen hankintahinnan täytyy olla kilpailukykyinen perinteisiin vaihtoehtoihin verrattuna. Sähköautojen suurin menoerä kautta aikojen on ollut akuston hankinta. Juuri akkujen korkea hankintahinta on rajoittanut sähköautotekniikan yleistymistä normaalissa hintaluokassa. Akkuteollisuudella on näin ollen suuri haaste saadakseen markkinoille kilpailukykyisesti hinnoiteltuja akkuja.

15 4 AKKUTEOLLISUUDEN RATKAISU: LITIUM-IONIAKUT 10 Litium-ioniakut ovat vallanneet viime vuosina akkumarkkinat niin kännyköissä, ladattavissa paristoissa kuin kannettavien tietokoneiden akkuinakin. Niiden keveyden sekä muiden hyvien ominaisuuksien ansiosta ne ovat selkeä valinta myös sähköautosovelluksiin. Tällä hetkellä sähköautosovelluksissa suosituimmat ja lupaavimmat litiumioniakkutekniikat ovat litium-kobolttioksidi- (LiCoO 2 ) sekä litium-rautafosfaattiakut (LiFePO 4 ) ja näiden eri variaatiot. Keskitynkin tutkimaan etenkin näiden kahden akkutekniikan ominaisuuksia ja mahdollisuuksia sähköautosovelluksissa verraten niitä perinteisiin akkutekniikoihin. 4.1 Litium-ioniakun toiminta ja rakenne Litium-ioniakku on uudelleen ladattavissa oleva sähkökemiallinen pari joka koostuu yhdestä tai useammasta katodin, anodin sekä elektrolyytin muodostamasta kennosta. Nämä yksittäiset kennot muodostavat sähköauton akuston. KUVA 1. Litium-kobolttioksidiakun rakenne ja toiminta (Panasonic 2007)

16 11 Litium-ioniakku varastoi kemiallista energiaa litium-ionien muodossa akkukennon elektrolyyttiin sekä anodille. Tämä kemiallinen litium-ionien sisältämä energia voidaan muuntaa sähkövirraksi hapetus- ja pelkistysreaktioiden avulla. Varattua litiumioniakkua purettaessa akun napojen välille syntyvä jännite johtuu anodiin ja elektrolyyttiin varastoituneiden litium-ionien liikkeestä katodille. Akun napojen välille syntyvä potentiaalieron suuruus riippuu anodi- ja katodimateriaaleista, niiden rakenteesta sekä käytettävästä elektrolyytistä. Ladatessa litium-ioniakkua, ulkoiselta virtalähteeltä saadut elektronit aiheuttavat litiumionien kulkeutumisen katodilta takaisin anodille ja elektrolyyttiin. (Dhameja 2002) Litium-kobolttioksidiakut (LiCoO 2 ) Litium-kobolttioksidia katodina käyttävät akut ovat tällä hetkellä markkinoiden tehokkaimmat litium-ionisovellukset akkutekniikan saralla. LiCoO 2 kenno muodostuu normaalisti litium-kobolttioksidilla päällystetystä katodista sekä grafiitilla päällystetystä anodista. LiCoO 2 -akun pitkän kehitystyön tuloksena 1990-luvun alusta lähtien sen energiatiheys on tällä hetkellä saatavista litium-ioniakuista paras. LiCoO 2 -akun suurena haittapuolena on kuitenkin sen epästabiilius korkeissa lämpötiloissa sekä koboltin myrkyllisyys. Oikosulun aiheuttaman ylikuumenemisen tai liian korkean latausjännitteen seurauksena voi olla metallisen litiumin reagoiminen hapen kanssa, joka aiheuttaa vakavan räjähdysvaaran. LiCoO 2 -akkujen käyttö sähköautosovelluksissa vaatiikin erittäin tarkkaa akkujen valvonta- ja hallintalaitteistoa turvallisuuden takaamiseksi. LiCoO 2 -akkujen mahdolliset turvallisuushaitat ovat pakottaneet kehittelemään stabiilimpia rakenteita Litium-rautafosfaattiakut (LiFePO 4 ) Litium-rautafosfaattia katodipinnoitteena käyttävät akkurakenteet ovat tällä hetkellä akkuteollisuuden suurimman mielenkiinnon kohteina. LiFePO 4 -kenno koostuu esimerkiksi litium-rautafosfaatilla päällystetystä katodista sekä grafiittipäällysteisestä anodista. LiFePO 4 -akkujen suurimpana etuna on niiden hyvä stabiliteetti verrattuna muihin litium-ioniakkuihin. Raudan ja hapen väliset sidokset ovat paljon vahvemmat kuin esimerkiksi koboltin ja hapen. Näin LiFePO 4 -akuissa tarvitaan huomattavasti

17 suurempi lämpötila näiden sidoksien hajottamiseen. Sähköautosovelluksia ajatellen turvallisuus on kunnossa Akkujen energiatiheys Akkujen paino verrattuna niistä saatavaan energiamäärään on ollut aina yksi suurimmista ongelmista sähköautoissa. Akkutekniikoiden energiatiheys on merkittävin tekijä sähköauton käyttösäteelle. KUVIO 1. Akkutekniikoiden erot energiatiheydessä (Leino 2009) Moottoribensiinin energiatiheys eli ominaislämpöarvo on 42,7MJ/kg (Bauer ym. 2002, 280), tämä muutettuna akkujen kanssa käytettävään wattituntia per kilogramma on n Wh/kg. Voidaankin huomata, että bensiini on monikymmenkertaisesti parempi polttoaine energiatiheydeltään kuin yksikään nykypäivän akkutekniikan sovellus. Akkutekniikan kehityksessä paneudutaankin tällä hetkellä voimakkaasti juuri energiatiheyden kasvattamiseen esimerkiksi nanoteknologian avulla. Tämän hetken litiumakkutekniikoista parhaan energiatiheyden omaa vielä LiCoO 2. LiFePO 4 akut kurovat kuitenkin jatkuvasti välimatkaa kiinni. Molemmat akkutekniikat omaavat jo tällä hetkellä huomattavasti paremman energiatiheyden, kuin sähköautoissa perinteisesti käytetyt lyijy- tai nikkelimetallihybridiakut.

18 4.3 Akuista saatava jännite 13 Akuissa tapahtuvat kemialliset reaktiot määräävät syntyvän potentiaalieron suuruuden ja täten kennosta saatavan jännitteen. Sähköautosovelluksissa suorituskyky on riippuvainen yksittäisten kennojen muodostamasta kokonaisjännitteestä sekä niiden virranantokyvystä. Onkin edullista, että yhdestä kennosta saatava jännite olisi tarpeeksi suuri. KUVIO 2. Akkutekniikoiden erot kennojännitteissä (Leino 2009) Lyijyakussa yksittäisen kennon elektrodien välille syntyvä jännite on lepotilassa 2V. Auton 12V käynnistysakussa on täten kuusi tällaista kennoa sarjaankytkettynä. Käytettäessä esimerkiksi LiCoO 2 -pohjaisia kennoja sama jännite saataisiin teoriassa 3,33 kennolla. Esimerkiksi Toyota Prius hybridiautossa käytettävien NiMH-akkujen akilleenkantapää on kennoista saatava matala jännite. Priuksen 168 NiMH-kennoa tuottaa yhteensä n. 201V jännitteen, sama jännite saadaan käytännössä 56:lla LiCoO 2 - kennolla tai 63:lla LiFePO 4 -kennolla. Sähköautokäyttöä silmälläpitäen suurin jännite saadaan LiCoO 2 -kennoista. Myös LiFePO 4 -kennoista saatava jännite on varsin kelvollinen verrattuna perinteisiin vaihtoehtoihin.

19 4.4 Akkujen elinikä 14 Perinteisellä bensiini- tai dieselmoottorilla varustetun auton kohdalla ei ole kertakäyttöisen energianlähteen vuoksi varsinaista tankkauskertojen maksimimäärää. Auto kulkee niin pitkään kun moottori sekä apulaitteet toimivat ja polttoainetankki pysyy vuotamattomana. Sähköauton kohdalla akkutekniikan kemiallisen luonteen vuoksi kennot kuluvat hieman jokaisen lataus-purkusyklin aikana. Pidemmällä aikavälillä tämä näkyy kennoista saatavan energiakapasiteetin vähenemisenä. Näin ollen on tärkeää, että akkujen elinikä on riittävä auton elinikään nähden. KUVIO 3. Akkutekniikoiden erot eliniässä (Leino 2009) Nykyisillä LiFePO 4 -kennoilla voidaan saavuttaa jopa 3000 latauksen lukemia vanhojen lyijyakkujen latauskertojen jäädessä 300 kertaan. Jos kuvitellaan sähköauton akkujärjestelmän pystyvän tuottamaan yhdellä latauksella energiaa esimerkiksi 100km matkaa varten, voidaan LiFePO 4 kemialla varustetuilla kennoilla saada teoriassa jopa km kestävyys. Käytännössä latauskertojen lukumäärään ja akkujen kulumiseen vaikuttaa huomattavasti muuttuvat olosuhteet sekä akkujen hallinta ja ajotapa, joten todellinen kestävyys on riippuvainen monesta asiasta. Akkutekniikoiden elinikää verrattaessa litium-rautafosfaattiakut ovat ylivertaisia muihin tekniikoihin verrattuna ja täten ne ovat paras vaihtoehto pidempiaikaiseen käyttöön sähköautoissa.

20 4.5 Akkujen hinta 15 Sähköautojen ja niissä käytettävän uuden litium-ioniakkutekniikan yleistymistä rajoittaa tällä hetkellä niiden matala tuotantokapasiteetti ja täten erittäin korkea hinta. Joidenkin akkutyyppien kohdalla hintaa nostaa myös käytettävien materiaalien korkea maailmanmarkkinahinta. KUVIO 4. Akkutekniikoiden erot hinnoissa (Taskinen 2008) Sähköautosovelluksissa tämän hetken edullisin akkuvaihtoehto on vieläkin ehdottomasti perinteinen lyijyakku. Sen valtaisa tuotantokapasiteetti sekä yksinkertainen rakenne mahdollistavat edullisen hinnan. Lisäksi lyijyakkujen tuotanto painottuu sähköautokäyttöä ajatellen suuriin kokoihin. NiMH-akuissa hintaan vaikuttaa nikkelin korkea maailmanmarkkinahinta. Sama koskee LiCoO 2 -akuissa käytettävää kobolttia. Lisäksi molempien akkujen rasitteena on se, että tuotantolaitokset ovat keskittyneet tuottamaan pääasiassa pieniä akkuja matkapuhelimiin ja muuhun elektroniikkaan. Tulevaisuuden litium-ioniakuista LiFePO 4 omaa parhaat mahdollisuudet kasvaa kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. LiFePO 4 -akkujen hinnat ovatkin tulleet muutaman viime vuoden aikana alas lehmän hännän lailla tuotantokapasiteetin kasvaessa. LiFe- PO 4 omaa lisäksi huomattavan edun edullisen raudan käytössä raaka-aineena. LiFe-

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen

Bussiliikenteen sähköistyminen. Keijo Kilpinen Bussiliikenteen sähköistyminen Keijo Kilpinen Esityksen sisältö Yleistä päästöjen vähentäminen Berliini: puhtaampi tulevaisuus Wien: paikallispäästötön kaupunkibussi Potzdam: dieselistä sähköbussi Bussin

Lisätiedot

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Transporter Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

y Polttonestetoiminen lämmitin 87

y Polttonestetoiminen lämmitin 87 Klimat 5 1 y Polttonestetoiminen lämmitin 87 912-B, 912-D Op. no. 87516 01- Bensiini 30618 095-1 Diesel 3730 340-1 20000 paitsi AT Bensiini 30618 095-1 912-B edustaa lämmittimien uuttaa sukupolvea. Tämä

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy Tekniset tiedot Mallivuosi 14 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Stay in charge. Suomen olosuhteet OPTIMAL CHARGING TEMPERATURE COMPENSATING

Stay in charge. Suomen olosuhteet OPTIMAL CHARGING TEMPERATURE COMPENSATING EXTRA CABLE INCLUDED Stay in charge OPTIMAL CHARGING Suomen olosuhteet EXTRA CABLE INCLUDED 12/3.8 Pieni ja tehokas Exide 12/3.8 -varaaja (12 V, 3.8 A) on pieni, mutta erittäin tehokas. Erinomainen akku

Lisätiedot

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE TransEco Seminaari 3.11.2011 Jukka Nuottimäki, VTT Polttoaineen kulutus / CO 2 päästö 3.11.2011 2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN

Lisätiedot

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen

Lisätiedot

SÄHKÖAUTOJEN SUORITUSKYKY MIHIN RIITTÄÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA. Sähköurakoitsijapäivät Turku 19.11.2009 Kimmo Erkkilä Nils-Olof Nylund

SÄHKÖAUTOJEN SUORITUSKYKY MIHIN RIITTÄÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA. Sähköurakoitsijapäivät Turku 19.11.2009 Kimmo Erkkilä Nils-Olof Nylund SÄHKÖAUTOJEN SUORITUSKYKY MIHIN RIITTÄÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA Sähköurakoitsijapäivät Turku 19.11.2009 Kimmo Erkkilä Nils-Olof Nylund SISÄLTÖ Yleistä Sähköauto, hybridi, plug-in hybridi toimintaperiaatteita

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lithiumakun oikeanlainen käyttö ja säilytys.

Lithiumakun oikeanlainen käyttö ja säilytys. Lithiumakun oikeanlainen käyttö ja säilytys. Laadukas Lithiumakku on turvallinen ja pitkäikäinen, kun sitä käytetään ja säilytetään oikein. Oikeanlaisella käytöllä ja säilytyksellä akun käyttöikää voi

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Esittely: akun elvytys

Esittely: akun elvytys Esittely: akun elvytys 2 REPLUS-akkuelvytin poistaa liiallisen sulfaatin pidentää akun käyttöikää tuottaa yksityiskohtaisia raportteja täysin automaattinen ja helppokäyttöinen ilmainen ohjelmisto laitteen

Lisätiedot

AUTO-HIFI TUUNAUS 4 X 4 VENESOVELLUKSET

AUTO-HIFI TUUNAUS 4 X 4 VENESOVELLUKSET AUTO-HIFI TUUNAUS 4 X 4 VENESOVELLUKSET OPTIMA YELLOWTOP SYVÄSYKLIAKUT ÄÄRIMMÄISEN VAATIVIIN SOVELLUKSIIN ALHAINEN SISÄINEN VASTUS MAHDOLLISTAA PAREMMAN ÄÄNEN LAADUN EI KAASUNMUODOSTUSTA EIKÄ EPÄMIELLYTTÄVIÄ

Lisätiedot

Toimeksiannon määrittely

Toimeksiannon määrittely Sähköautojen tulevaisuus Suomessa - sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle Nils-Olof Nylund/VTT 16.2.2011 Kuva: Renault Toimeksiannon määrittely

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Harjoitustyö litiumioniakuista

Harjoitustyö litiumioniakuista Harjoitustyö litiumioniakuista Energian varastointi on eräs suurista haasteita uusiutuvan energian käytön lisääntyessä. Keveytensä ansiosta litiumioniakut ovat yleistyneet nopeasti hybridiautojen energiavarastoina.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköavusteinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä on haasteellinen nimi, joka on hidastanut tuotteiden markkinoille leviämistä ja ollut markkinoinnin haasteena.

Lisätiedot

TG7200_7220NE(fi-fi)_QG.fm Page 1 Wednesday, July 25, 2007 4:57 PM. Koukku (220 240 V, 50 Hz) (KX-TG7202/KX-TG7203/KX-TG7222) Koukut

TG7200_7220NE(fi-fi)_QG.fm Page 1 Wednesday, July 25, 2007 4:57 PM. Koukku (220 240 V, 50 Hz) (KX-TG7202/KX-TG7203/KX-TG7222) Koukut TG7200_7220NE(fi-fi)_QG.fm Page 1 Wednesday, July 25, 2007 4:57 PM Pikaopas Digitaalinen langaton puhelin Malli KX-TG7200NE/KX-TG7202NE KX-TG7203NE Digitaalinen langaton vastaajapuhelin Malli KX-TG7222NE

Lisätiedot

SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ

SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ Latausopas Miten tasapuolinen laskutus ja turvallinen tekniikka järjestetään helposti? PARKKISÄHKÖ OY Parkkikenttä on päivitettävä vastaamaan uusia tarpeita PARKKIPAIKKOJEN PÄIVITYS

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

Smart 20 1 120 Ah lyijyakuille

Smart 20 1 120 Ah lyijyakuille KÄYTTÖOPAS Akun laturi Smart 20 1 120 Ah lyijyakuille Lue käyttöopas huolellisesti ennen latauslaitteen käyttämistä Käytä suojalaseja akkuja käsitellessäsi ESITTELY Kiitos, että valitsit ammattilaistason

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Muistimoduulit Käyttöopas

Muistimoduulit Käyttöopas Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Tulostanut:Pekka Vuorivirta Palvelu Alustatunnus Polku 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Malli Tunniste FH (4) 132355236 Julkaisupäivämäärä 29.11.2013 Tunnus/Käyttö

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

CHARGE BOX 0.8 USER MANUAL BATTERY-CHARGER 0,8 AMP WWW.4LOAD.DE. 4 Load GmbH. Glendale Str. 4 87700 Memmingen Germany www.4load.de

CHARGE BOX 0.8 USER MANUAL BATTERY-CHARGER 0,8 AMP WWW.4LOAD.DE. 4 Load GmbH. Glendale Str. 4 87700 Memmingen Germany www.4load.de CHARGE BOX 0.8 BATTERY-CHARGER 0,8 AMP USER MANUAL 4 Load GmbH Glendale Str. 4 87700 Memmingen Germany www.4load.de WWW.4LOAD.DE 3 2 5 1 4 8 9 7 6 10 Sisältö ohdanto Oma turvallisuutesi...sivu 54 Määräystenmukainen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS Akkujen laturi Smart 100 sisäänrakennettu vilkkuvalo 6 240 Ah lyijyakuille

KÄYTTÖOPAS Akkujen laturi Smart 100 sisäänrakennettu vilkkuvalo 6 240 Ah lyijyakuille KÄYTTÖOPAS Akkujen laturi Smart 100 sisäänrakennettu vilkkuvalo 6 240 Ah lyijyakuille Lue käyttöopas huolellisesti ennen latauslaitteen käyttämistä Käytä suojalaseja akkuja käsitellessäsi ESITTELY Kiitos,

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit Työstä vastaa Tanja Kallio (tanja.kallio@aalto.fi)

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle HW 1800 HW 1800 HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle Liikkuva lämmöntuottaja - 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C lämpöistä vettä. Kuljetuksen, kokoamisen,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

1

1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 112 13 [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] 380 340 300 260 140 [190] 120 [163] 100 [136] 80 [109] 380 340 300 260 140 [190] 120

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK

Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k0201291, TP02S-D EVTEK 12.1.2004 Asko Kippo Automaatiotekniikka EVTEK AUTOMAATTIVAIHTEISTO Tiivistelmä Vaihteisto on auton tärkein osa moottorin ja korin rinnalla. Tässä raportissani

Lisätiedot

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Dafo Brand AB 2009. All rights reserved. Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Palonsammuttamisessa aika on merkittävä tekijä Nopea reagointi, vähemmän vahinkoa Ympäristönsuojelu, ympäristöarvot

Lisätiedot

Machine Silver (9S) metalliväri. Sand Track (D5U) metalliväri. Dark Gun Metal (E5B) metalliväri. Space Blue (J3U) metalliväri.

Machine Silver (9S) metalliväri. Sand Track (D5U) metalliväri. Dark Gun Metal (E5B) metalliväri. Space Blue (J3U) metalliväri. Kia cee d 5-ovinen 1,4 ISG 1,6 ISG 1,6 DCTautomaatti 1,4 CRDi ISG 1,6 CRDi ISG 1,6 CRDi EcoDynamics 100 hv EcoDynamics 135 hv 135 hv EcoDynamics 90 hv EcoDynamics 128 hv automaatti 128 hv Varustetasot

Lisätiedot

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE B sivu 1(6) TEHTÄVÄOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min. Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa on 12 valintatehtävää. Tämän

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750 TEKNISET TIEDOT Täysin uusi Ford Transit alustavat tekniset tiedot Mallisto Täysin uusi Transit Van -pakettiauto L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli 3300 3750 3750 Kokonaispituus 5531 5981 6704 Kokonaispaino 3100

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä: Mekaaninen energia Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa Suppea energian määritelmä: Energia on kyky tehdä työtä => mekaaninen energia Ei

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

Tomi Lintula SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN SÄHKÖAUTOPROJEKTIN AKUSTO JA BMS-JÄRJESTELMÄ

Tomi Lintula SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN SÄHKÖAUTOPROJEKTIN AKUSTO JA BMS-JÄRJESTELMÄ Tomi Lintula SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN SÄHKÖAUTOPROJEKTIN AKUSTO JA BMS-JÄRJESTELMÄ Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN SÄHKÖAUTOPROJEKTIN AKUSTO JA BMS-JÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia Luo mahdollisuuksia LÄNNEN RAIL SYSTEMS HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN RAIL MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA, TURVALLINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SÄHKÖRATARAKENTAMISESSA JA RATAYMPÄRISTÖN KUNNOSSAPIDOSSA Lännen - Rataympäristön

Lisätiedot

Turvallista matkaa alkolukon kanssa

Turvallista matkaa alkolukon kanssa Turvallista matkaa alkolukon kanssa räger Interlock XT on helposti asennettava ja laadukas alkolukko, joka estää alkoholin vaikutuksenalaista kuljettajaa ajamasta ajoneuvoa. Jos kuljettajan uloshengitysilman

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE Malli: AW7010-, AW7014- cal. J850. * Aurinkopaneeli on kellotaulun sivulla

KÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE Malli: AW7010-, AW7014- cal. J850. * Aurinkopaneeli on kellotaulun sivulla KÄYTTÖOHJE CITIZEN ECO-DRIVE Malli: AW7010-, AW7014- cal. J850 * Aurinkopaneeli on kellotaulun sivulla Ominaisuudet Eco-Drive kello (valoenergiaa hyödyntävä) Kello toimii muuntamalla taulussa olevan aurinkokennon

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

12.5 ECO IKÄSUOSITUS: 2-5 v RACING IKÄSUOSITUS: 2-5 v.

12.5 ECO IKÄSUOSITUS: 2-5 v RACING IKÄSUOSITUS: 2-5 v. 2017 Ajamisen opettelu ei vielä koskaan ole ollut näin yksinkertaista ja turvallista. OSET -sähkömopot ovat kevyitä, rakenteeltaan yksinkertaisia ja hämmästyttävän helppokäyttöisiä. Näillä pyörillä voidaan

Lisätiedot

Muistimoduulit Käyttöopas

Muistimoduulit Käyttöopas Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: 0-100 0 C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: 0-100 0 C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa HydroHeater HW HydroHeater UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi Tuotantokyky: 103 kw 0-100 0 C Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa HW HydroHeater Liikkuva yksikkö lämpimän veden nopeaan toimitukseen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE XC 0.8 TÄYTEEN LADATTU PULSE, YLLÄPITOLATAUS 48 FI 6V/0.8A PISTOTULPPA* VIRTAJOHTO CTEK COMFORT CONNECT LATAUSKAAPELI VIKATILAN MERKKIVALO

KÄYTTÖOHJE XC 0.8 TÄYTEEN LADATTU PULSE, YLLÄPITOLATAUS 48 FI 6V/0.8A PISTOTULPPA* VIRTAJOHTO CTEK COMFORT CONNECT LATAUSKAAPELI VIKATILAN MERKKIVALO 6V/0.8A KÄYTTÖOHJE ONNITTELEMME uuden ammattikäyttöön soveltuvan ensikytkentäisen akkulataajan hankinnasta. Tämä lataaja kuuluu CTEK SWEDEN AB:n valmistamaan sarjaan ammattikäyttöön tarkoitettuja lataajia,

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Vuodesta 1946 Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Lutz - ammattilaisen turvallinen valinta Lutz pumput ovat ammattilaisen turvallinen valinta pumpattaessa tynnyreistä, konteista tai

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder.

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Äärimmäistä voimaa äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loader ja Arocs Grounder. Erityisen korkeaa hyötykuormaa ja äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loaderin

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

PULLOJÄÄKAAPPI. Käyttäjän käsikirja

PULLOJÄÄKAAPPI. Käyttäjän käsikirja PULLOJÄÄKAAPPI Mistral TYYPPI: M60, M90, TC60 Käyttäjän käsikirja S/N: Rev.: 2.0 Hyvä asiakkaamme, Onnittelumme, että valitsitte Metos-laitteen palvelemaan keittiötoimintojanne. Teitte hyvän valinnan.

Lisätiedot

Jokainen autonostaja haluaisi saada "ensivuoden mallin", ja Opel on koettanut toteuttaa tämän toiveen

Jokainen autonostaja haluaisi saada ensivuoden mallin, ja Opel on koettanut toteuttaa tämän toiveen Ofint KAPITAN jlyjl itä tarkimmin valitut raakaaineet ja äärimmäisen huolellinen tarkkuus työ tekevät jokaisesta Opelista ainutlaatuisen arvokkaan vaunun. Jokainen autonostaja haluaisi saada "ensivuoden

Lisätiedot