Sähköautojen hidas lataus -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköautojen hidas lataus -"

Transkriptio

1 (31) Metropolia Ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Martti Vilminko Sähköautojen hidas lataus - Autolämmitystolpat lataustolpiksi Sähkötekninen projekti 1, Ohjaava opettaja: Sampsa Kupari

2 1 SISÄLLYS 1 Johdanto Lataustehon mitoitus sähköautolle Sähköautojen akkukapasiteetti Hidas ja nopea lataus Keskimääräinen lataustarve kwh/vrk Piharasiat ja niiden soveltuvuus sähköautolataukseen Yleisiä huomioita Markkinoilla olevia piharasiamalleja Perusmallit Sähköautolataukseen suunnitellut erikoismallit kwh-mittarilla varustettuja malleja Piharasian varustaminen kwh-mittarilla Sähköauton latausjohdon pistoketyypin standardointi Tulevaisuuden visioita liittyen sähköautolataukseen Sähköenergian riittävyys sähköautolataukseen Sähköautojen akut sähköverkon säätövoimana...26 Lähteet...29

3 2 1 Johdanto Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on jo pitkään ollut laajan tiedeyhteisön hyväksymä tosiasia. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoraportin mukaan maailman keskilämpötila on noussut viimeisen sadan vuoden aikana 0,74 astetta. IPCC asettaa raportissaan tavoitteeksi, että lämpeneminen ei saisi nousta 2 Celsius-astetta enempää esiteollisen ajan tasosta [1]. Tämän katsotaan olevan rajana sille, että lämpenemisen seuraukset pysyvät vielä jonkinlaisessa ennustettavuudessa ja hallinnassa. Myös Suomen hallituksen tuoreessa ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä [2]. Liikenteen osuus Suomessa on noin 20 % [3] kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja tästä tieliikenteen osuus on 80 % [4], joten liikenteellä on huomattava vastuu ilmastopäästöjen vähentämisessä. Mikäli haluamme säilyttää nykyisenmuotoisen motorisoituneeseen liikkumiseen perustuvan elämätapamme, meidän täytyy leikata radikaalisti myös liikenteen päästöjä. Tällä hetkellä tehokkain tapa autoilussa on siirtyminen mahdollisimman laajassa mittakaavassa puhtaisiin sähköautoihin, joiden välittömät päästöt on nolla. Työ- ja elinkeinoministeriön Sähköautot Suomessa työryhmän mietinnössä (elokuu 2008) esitetään tavoitteeksi, että Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista 25 % olisi sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 % täyssähköautoja vuoteen 2020 mennessä [5]. Tämän tavoitteen täyttyminen tulee sisältämään monenlaisia haasteita ja yksi merkittävä on riittävän laajan latausinfrastruktuurin rakentaminen. Ennen kuin sähköautoa voidaan hyödyntää muutenkin kuin kaupunkiautona, tarvitaan koko maan kattava latauspisteiden verkosto, joka sisältää niin sanotun hitaan lataamisen lisäksi myös nopean latauksen latauspisteitä. Valtaosan latauksesta voidaan kuitenkin tehdä hitaana, sillä suurimman osan aikaa auto seisoo parkkeerattuna kotona tai työpaikalla. Suomi on tämän suhteen suotuisassa asemassa, sillä meillä on satoja tuhansia autojen lämmitystolppia jo olemassa. Soveltuvin osin nämä käyvät tähän niin sanottuun hitaaseen lataamiseen.

4 3 Tässä projektityössä luotaan muun muassa millaisia vaateita sähköautoilla on latauksen suhteen, millaisia nykyiset lämmitystolpat käytännössä ovat ja käyn läpi mitä tulee ottaa huomioon muutettaessa autolämmitystolppia sähköauton latauskäyttöön sopiviksi. Lopuksi tarkastelen paria sähköautojen lataamiseen liittyvää laajempaa kysymystä. 1 Lataustehon mitoitus sähköautolle Sähköautojen latausongelmaa on syytä lähteä tarkastelemaan sähköautojen akkukapasiteetista ja ajomatkoista. Nämä ratkaisevat pääosin minkä tehoista ja mittaista latausta sähköauto vaatii. 1.1 Sähköautojen akkukapasiteetti Sarjatuotettuja sähköautoja ei toistaiseksi vielä ole Suomen markkinoille tarjolla, joten tarkastellaan muutamia automalleja, jotka ovat todennäköisimmin tulollaan. Lähimpänä meidän markkinoita on kaksipaikkainen Think City (kuva 1) kaupunkiauto siitä syystä, että sen tuotanto alkoi joulukuussa 2009 Valmet Automotive autotehtaalla Uudessakaupungissa. Tuotanto menee toistaiseksi ulkomaille, eikä automallin Suomen markkinoille tuloa ole vielä ilmoitettu. Kuva 1. Think City. Vaikkakin kohtuulliseen 100 km/h maantienopeuteen kykenevänä, Think City on ensisijaisesti kaupunkiauto. Lähin normaalia perheautoa vastaava sähköautomalli on Nissan Leaf (kuva 2), jonka valmistus alkaa vuoden 2010 aikana. Auto tulee aluksi

5 4 Japanin ja Yhdysvaltojen markkinoille ja Euroopan markkinoille se saapunee vuoden 2010 loppupuolella. Suomen markkinoille tulosta ei ole vielä tietoa. Kuva 2. Nissan Leaf Renaultilla on kehitteillä neljän sähköauton mallisto, joista hatchback-perhemalli Fluence Z.E. (kuva 3) on prototyyppiasteella. Markkinoille Renault kaavailee sähköautojaan vuoden 2011 aikana. Kuva 3. Renault Fluence Z.E. Kiinnostava panos sähköautomarkkinoille on pääosin harrastajavoimin toimiva Sähköautot Nyt! yhteisö. He ovat lähteneet siitä, että ei ole aikaa odottaa suurten autovalmistajien sähköautotuotannon alkamista vaan ovat kehittäneet konseptia, jossa perinteinen polttomoottoriauto konvertoidaan sähköautoksi. Yhteisö esitteli ecorollaksi

6 5 (kuva 4) nimeämänsä prototyypin syksyllä Nähtäväksi jää onko tällaisella konseptilla todellisuudessa edellytyksiä saavuttaa kysyntää. Kuva 4. ecorolla Mainittakoon vielä General Motorsin Chevrolet Volt (kuva 5), joka edustaa uudenlaista sähkömoottoripainotteista hybridimallia. Tämä auto liikkuu ainoastaan sähkömoottorin voimin, mutta sisältää myös perinteisen polttomoottorin. GM lupaa Voltille 40 mailin (n. 64 km) ajomatkan täysillä akuilla. Tämän jälkeen käynnistyy polttomoottori, joka tuottaa generaattorin kautta sähköä sähkömoottorille ja akustolle. Tällä ratkaisulla GM katsoo pystyvänsä murtamaan niin sanotun toimintamatka-ahdistuksen (eng. range anxiety), joka on ehkä keskeisin asenteellinen este kuluttajien kiinnostuksessa sähköautoja kohtaan. Kuva 5. Chevrolet Volt

7 6 Seuraavassa yhteenvetona mainittujen automallien valmistajien ilmoittamat akustojen kapasiteetit, ajomatkat ja energiankulutus (Taulukko 1). Taulukko 1. Automalli Akuston koko [kwh] Valmistajan ilmoittama ajomatka täysillä Kulutus [kwh/100 km] akuilla [km] Think City 28, ,7 Nissan Leaf 24, ,0 Renault Fluence Z.E. 20, ,5 Renault Kangoo Z.E. 20, ,5 ecorolla 30, ,0 Chevrolet Volt 16, ,0 Kun jätetään Chevrolet Volt huomioimatta sen vuoksi, että se polttomoottorin vuoksi ei ole puhtaasti sähkövoimalla kulkeva ajoneuvo niin esiteltyjen automallien keskimääräinen akkukapasiteetti on noin 25 kwh ja keskimääräinen kulutus noin 15 kwh/100 km. 1.2 Hidas ja nopea lataus Standardoitua määrittelyä, mikä on niin sanottua hidasta ja mikä taas nopeaa latausta, ei varsinaisesti ole olemassa, mutta esimerkiksi Enston teknologiajohtaja Matti Rae ehdottaa seuraavanlaista jakoa: Hidas lataus Keskinopea lataus Nopea lataus Ultranopea lataus = 1-vaiheinen alle 3,6 kw = 10,8 kw 40 kw = yli 50 kw = latausaika 5-15 minuuttiin Nopeaa latausta tarvitsemme lähinnä, kun lähdemme pidemmälle ajomatkalle tai meillä ei ole kotona tai työpaikalla mahdollista ladata autoa. Ja jotta todella päästäisin esimerkiksi 25 kwh sähköenergiamäärän lataukseen noin 10 minuutissa, tarvitsisimme

8 7 noin 150 kw tehoisen latauksen. Latausvirta olisi tällöin yli 650 A ja on luonnollista, että tämän tehoinen latauspiste vaatii aivan oman tekniikan. Koska tässä kirjoitelmassa on tarkoitus käsitellä lähinnä perinteisten autolämmityspiharasioiden käyttöä niin tarkasteltavana maksimivirtana on yksivaiheisen Schuko-pistorasian 16 A, jolloin edellisen määritelmän mukaan käsitellään vain hitaan latauksen piiriin kuuluvaa latausta. 1.3 Keskimääräinen lataustarve kwh/vrk Pääsääntöisesti sähköautojen akkujen lataustarve ja latausaika ilmoitetaan niiden täyden akkukapasiteetin mukaan. Eli kuinka kauan kestää tyhjien akkujen lataaminen täyteen varaustilaan. Tämä esitystapa toki ymmärrettävää, sillä yleensä tekniset arvot ilmoitetaan maksimiarvon mukaisesti huippunopeus, huipputeho ja niin edelleen. Todellisuudessa sähköauton akkuja ei kuitenkaan koskaan tarkoituksella ajeta ihan tyhjiksi, jolloin lataustarvekaan ei ole täyden akkukapasiteetin suuruinen, vaan kulloisenkin edellisen ajomäärän mukainen. Ja huomioiden, että sähköauto todennäköisesti tulee olemaan suurimman osan parkkeerausajastaan latauksessa, sen akkujen lataustarve on ihan käytännössäkin viimeisimmän ajomäärän mukainen. Suomalaisen autoilijan henkilöautolla suorittama keskimääräinen matkasuorite vuorokaudessa on noin 32 km (kuva 6). Lähdetään laskemaan ajamiseen tarvittavaa sähköenergian määrää tältä pohjalta.

9 8 Kuva 6. Kotimaan matkasuorite kulkutavoittain ja matkan tarkoituksen mukaan. Henkilöliikennetutkimus [6, s. 15] Nissan ilmoittaa Leaf-sähköauton kulutukseksi 15 kwh/100 km, mutta käytetään tässä laskelmassa pohjoismaisen Nordic Energy Perspectives tutkimusprojektin pohjoismaisia energiajärjestelmiä luotaavan raportin ilmoittamasta kulutusarviosta kwh/100 km keskiarvoa 21 kwh/100 km [7, s. 8]. Tässä on jo huomioitu laturin aiheuttamat tehohäviöt. Tällöin keskimääräinen ladattavan sähköenergian määrä E k vuorokaudessa saadaan seuraavasti: E k = s k kulutus = 32 km 210 Wh /km = 6720 Wh E k s k = sähköenergian määrä (keskimääräinen) = matka (keskimääräinen) 6,72 kwh on siis laskennallisesti keskimääräinen sähköenergian päivittäinen tarve suomalaisella sähköautoautoilijalla. Kun tämä suhteutetaan latauspisteeseen, jossa 16 A syöttö ja käytännössä latausvirta olisi 14 A niin keskimääräiseksi latausajaksi t k saadaan seuraavaa:

10 9 t k = E k U I = 6720 Wh 6720 Wh = 230 V 14 A 3220 W = 2,09 h t k = latausaika (keskimääräinen) E k = sähköenergian määrä (keskimääräinen) U = syöttöjännite I = latausvirta Kun palataan tarkastelemaan esimerkiksi Nissan Leafin akkukapasiteettia 24 kwh niin käytännössä siitä hyödynnettäisiin vuorokaudessa ajamiseen keskimäärin 28 %. Toki on huomioitava, että tässä laskelmassa on nimenomaan käytetty keskimääräistä päivittäistä ajomäärää. Esimerkiksi Porvoosta Helsinkiin omalla autolla töihin kulkeva ajaa noin 120 km päivittäin, jolloin lataustarve on liki nelinkertainen edelliseen laskelmaan verrattuna. Mutta kahdeksan tunnin latausaikakaan ei ole vielä ongelma vaikka latauksen suorittaisikin vain kotona, puhumattakaan, jos latausaika on jaettavissa kotona olevan latauksen ja mahdollisen työpaikan parkkipaikalla tapahtuvan latauksen välillä. On kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa tehdä laskelmia keskiarvojen tai tietyn ennalta päätetyn kriittisen massan pohjalta silloin, kun tarkastellaan laajempaa kokonaisuutta. Kuvan 7 diagrammista laskemalla nähdään, että 81 % suomalaisista selviää alle 60 km autoilulla vuorokaudessa. Sovitaan tämä varsin kattavaksi kriittiseksi massaksi autoilijoita. Tällöinkin, edellisen laskelman pohjalta, keskimääräinen latausaika vuorokaudessa jäisi alle neljän tunnin. t k = E k U I = s k kulutus 60 km 210 Wh /km Wh = = U I 230 V 14 A 3220 W = 3,91 h Näistä laskelmista voimme päätellä, että hidas lataaminen on riittävän nopeaa suurimpaan osaan päivittäisestä autoilusta.

11 10 Kuva 7. Henkilöiden jakautuminen matkasuoritteen mukaan vuosina ja Henkilöliikennetutkimus [6, s. 21] On myös syytä huomioida, että nämä kulutuslukemat edustavat tämänhetkistä sähköautojen energiankulutusta. Sähköauto ja sen moottoritekniikka ei suinkaan ole kehityksen päätepisteessä. Esimerkiksi General Motors on uutisoinut, että he kehittävät oman sähkömoottorimalliston valmistamiinsa sähköautoihin. He lupaavat uusien moottorien olevan 25 % kevyempiä ja 25 % tehokkaampia, kuin nyt esimerkiksi Voltsähköautossa käyttämänsä moottori [8]. Moottorien tehonohjauselektroniikka kehittyy myös ja parantaa jonkin verran koko sähköauton hyötysuhdetta. 3 Piharasiat ja niiden soveltuvuus sähköautolataukseen Laajan autolämmitystolppakannan vuoksi meillä on periaatteessa hyvä lähtövalmius sähköautojen lataamiseen. 16 A suojauksella varustettu pistorasia tarjoaa lataustehon, joka kattaa selvästi suurimman osan sähköautoilijoiden lataustarpeesta. Käytännössä ainoana rajoituksena näiden lämmitystolppien muuntumisessa täyspainoisiksi lataustolpiksi on piharasioihin asennetut ajastimet ja se, että nykyisissä piharasiaryhmissä ei ole kuluttajakohtaista sähköenergian kulutusmittausta.

12 Yleisiä huomioita Kun tarkastellaan kerrostalon piha-alueen autolämmityspaikkoja niin yleensä vanhoissa kiinteistökeskuksissa on 63 A pääsulakkeet ja autolämmitysryhmän sulakkeet pääsääntöisesti 25 A. Joissain 32 A ja harvemmin 63 A. VVO:n Vuokratalojen suunnitteluohjeessa (Vusu) ohjeistetaan mitoittamaan uudisrakentamisessa pääsulakkeet taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Pääsulakkeiden mitoitus. Vuokratalojen suunnitteluohje Vusu [9, s. 82] Asuntoja kpl Pääsulake X 80 A X 100 A X 125 A X 160 A X 200 A X 250 A Autolämmityspistorasioista Vusu ei anna muita ohjeita kuin, että autopaikoista sähköistetään asuntojen lukumäärää vastaava määrä ja että täytyy käyttää vuorokausikellolla ja vikavirtasuojalla varustettuja pistorasioita. Ryhmäjohto tulee mitoittaa 1500 W/autopaikka mukaan ja ryhmäsulakkeen mitoituksessa voidaan käyttää määräävänä tehona 1000 W/autopaikka [9, s. 83]. Autopaikka tarkoittaa tässä yhtä pistorasiaa. VVO:n tekniikka- ja hankintayksikön johtaja Kimmo Rintalan mukaan 80- ja 90- luvuilla asennetut autolämmitysryhmät on mitoitettu reilusti yli Vusun nykyisten ohjeiden, kun taas sitä vanhemmissa kohteissa mitoitus on vaatimattomampaa ja jonka vuoksi niissä on suosittu jonkinlaista kuormanohjusta. Usein näissä vanhemmissa kohteissa on lupa käyttää vain lohkolämmitintä. Autolämmityspaikkojen maksimimäärä per ryhmä muodostuu Vusun ohjeistuksella esimerkiksi 25 A ryhmäsyötöllä seuraavasti:

13 12 3 I U 3 25A 230V = P max / pistorasia 1000W / pr 17 pistorasiapaikkaa 3 = syöttöryhmän vaiheiden määrä I = syöttöryhmän sulakekoko U = verkkojännite P max = yksittäisen autopistorasian maksimiteho 32 A kolmivaiheryhmä mahdollistaa vastaavasti 22 paikkaa ja 63 A kolmivaiheryhmä 43 paikkaa. Pistorasiakotelo sisältää yleensä kaksi pistorasiaa, jotka kumpikin suojattu omilla 16 A johdonsuojakatkaisijoilla ja omilla tai yhteisellä 30 ma vikavirtasuojalla. Molemmilla pistorasioilla on oma ajastin, jolla voi ajastaa lämmityksen maksimissaan kahdeksi tunniksi päälle. Joissain vanhemmissa kohteissa, jossa ei ole pistorasiakohtaisia kelloja, on kuormanohjaus toteutettu esimerkiksi Termotaktin avulla, joka katkoo sähköä ulkolämpötilan mukaan. Tämä on kuitenkin väistyvää tekniikkaa ja esimerkiksi VVO:n kohteissa on järjestelmällisesti varustettu vanhojakin piharasioita ajastimilla. Uudet piharasiat tulevat aina ajastimen kanssa. Lämmitystolppien kytkentä toteutetaan 3-vaiheista ketjutusta käyttäen. 25 A ryhmässä kaapeloinnin on oltava vähintään 6 mm 2. Uusien pistorasiakoteloiden liitäntälaitteet mahdollistavat 16 mm 2 kaapeloinnin, mutta kustannussyistä toteutetaan useimmiten 10 mm 2 kaapelilla. Kaapelityyppinä on MCMK 4X10+10 mm mm 2 mahdollistaa ryhmän sulakekoon nostamisen aina 50 A asti, mikäli lämmitystolppien määrää tai olemassa olevan tolpparyhmän tehomäärää tarvitsee nostaa. Tämä on hyvä asia huomioiden tuleva suurempi tehon tarve ladattaessa sähköautoja. 3.2 Markkinoilla olevia piharasiamalleja Markkinoillamme on noin kymmenkunta eri piharasiavalmistajaa ja useimmilla on valikoimassa erilaisia valmiita malleja. On aivan perustason pistorasiakoteloita ja muutamalla myös jo malleja, joissa huomioitu jo myös sähköautolataus. Puhtaasti

14 13 sähköautojen lataukseen suunnattuja lataustolppamalleja löytyy muun muassa Enstolta ja Garolta, mutta keskityn nyt lähinnä piharasia-tyyppisiin malleihin seuraavin perusehdoin: - 16 A nimellisvirta - ei ajastinta - mahdollisuus lisätä pistokekohtainen kwh-mittari Internet-haulla löytyi parhaat tiedot seuraavien valmistajien piharasioista: - ABB - Fibox - Garo - Pike - Satmatic (entinen Siemens) Perusmallit Seuraavassa mainittujen valmistajien piharasioiden perusmallit teknisin tiedoin ja kuvin niiltä osin kuin valmistajien netissä olevat esitteet tarjoavat. ABB Valmistaja: ABB Kotelomalli: CW_ (kuva 8) Normit: EN , -3 Nimellisjännite: 230/400V 50Hz Liittimet: 5 x (2x16)mm 2 Cu yksittäisissä liittimissä Kotelon materiaali: Katto ja pohja painevalettua ja lakattua alumiinia. Sivut ja kansi alumiiniprofiilia ja tiiviste EPDM-kumia. Pylväsasennus: Putkilaipalla 60 mm putkeen Lukko: Standardiavaimella ja - lukituksella. Muunlainen lukitus tilattavissa erikseen. Ruuvit: Kotelon ruuvit ruostumattomia

15 14 Kotelointiluokka: Värivaihtoehdot: IP44 Vakioväri tumman harmaa, erikoistilauksesta vihreä ja musta Pistorasiamoduli: CWB6 (kuva 9) Pistorasioiden lukumäärä: 2 kpl Johdonsuojavikavirtakytkinyhdistelmä: Nimellisvirta: Kotelon paino: Pistorasiamodulin paino: 2 kpl 16 A 3,9 kg 1,4 kg Kuva 8. ABB:n piharasiakotelo CW

16 15 Kuva 9. ABB:n pistorasiamoduli CWB6 Fibox Valmistaja: Fibox Malli: Piha 2J1V (kuva 10) Normit: EN , EN Nimellisjännite: Liittimet: Kotelon materiaali: Pylväsasennus: Lukko: Kotelointiluokka: Värivaihtoehdot: Pistorasioiden lukumäärä: Johdonsuojavikavirtakytkinyhdistelmä (2x[16A + 30mA]): Kotelon paino: Pistorasiamodulin paino: 230V 50Hz 5 x (2x16)mm 2 Cu yksittäisissä liittimissä Lasikuituvahvisteinen polykarbonaatti Putkilaipalla 60 mm putkeen On IP24 Tumman harmaa 2 kpl 2+1 kpl 2,5 kg 1,4 kg

17 16 Kuva 10. Fibox Piha 2J1V Garo Valmistaja: Garo Malli: A (kuva 11) Normit: EN / -3 ja EN Nimellisjännite: 230/400V 50Hz Liittimet: Suurin johdinpoikkipinta 35 mm 2 Kotelon materiaali: Alumiinirunkoisissa koteloissa on vakiona lukollinen oviluukku. Pylväsasennus: Pylväsasennuskotelossa on aina mukana alumiininen pylvässovite halkaisijaltaan 60 mm pylväälle. Lukko: Ruuvit: - Kotelointiluokka: IP34 Alumiinirunkoisissa koteloissa on vakiona lukollinen oviluukku. Värivaihtoehdot: Paino: Johdonsuojakatkaisija + yhteinen vikavirtasuojakytkin (2x16A + 30mA) Alumiinipinta, päädyt mustat Ei ilmoitettu 2+1 kpl

18 17 Kuva 11. Garo A Pike Valmistaja: Pike Malli: Pike Pro 2 Av (kuva 12) Normit: Standardi EN / -3 Nimellisjännite: Liittimet: Kotelon materiaali: Pylväsasennus: Lukko: 230/400V 50Hz 5 x 16 mm 2 kytkentälaatta ketjutukseen Lasikuituvahvisteinen polykarbonaatti Putkilaipalla 60 mm putkeen On Ruuvit: - Kotelointiluokka: IP 24/34 Värivaihtoehdot: Paino: Pistorasioiden lukumäärä: Johdonsuojakatkaisija + yhteinen vikavirtasuojakytkin (2x16A + 30mA) Harmaa Ei ilmoitettu 2 kpl 2+1 kpl

19 18 Kuva 12. Pike Pro 2 Av Satmatic Valmistaja: Satmatic Malli: 8MMO441 /2 (kuva 13) Normit: Standardi EN / -3 Nimellisjännite: 230/400V 50Hz Liittimet: 5-napainen Cu- kytkentälaatta. Liittimiin (16 mm2) voidaan kytkeä seuraavat enimmäisjohdinmäärät: 1-3 kpl 16 mm 2 tai 1-4 kpl 1,5-10mm 2. Kotelon materiaali: Iskun- ja pakkasenkestävää lasikuituvahvisteista muovia Pylväsasennus: Putkilaipalla 60 mm putkeen Lukko: On Ruuvit: - Kotelointiluokka: Ei ilmoitettu Värivaihtoehdot: Harmaa Paino: Ei ilmoitettu Pistorasioiden lukumäärä: Johdonsuojavikavirtakytkinyhdistelmä (2x[16A + 30mA]): Johdonsuojakatkaisija + yhteinen vikavirtasuojakytkin (2x16A + 30mA) 2 kpl - Malli 8MMO451

20 19 Kuva 13. Satmatic 8MMO441 /2 Jokainen viidestä esitellystä mallista soveltuu sinällään hyvin sähköauton latauspisteeksi, kun käytössä on latausjohto Schuko-pistokkeella. Esitteiden perusteella kaikissa on riittävästi kytkentätilaa johdotukselle. Kaikissa on liittimet, joihin mahtuu kytkemään vähintään kaksi 16 mm 2 johtoa. Garon mallin liittimiin mahtuu jopa 35 mm 2 johdot, mikä mahdollistaa ryhmäsulakekoon nostamisen ja sitä myötä myös samaan ryhmään kytkettyjen piharasioiden määrän nostamisen. Suoraa kwh-mittarin lisäysmahdollisuutta mikään malli ei tarjoa Sähköautolataukseen suunnitellut erikoismallit Muutamalla valmistajalla on valikoimassaan nimenomaan sähköautojen lataukseen suunnattuja piharasiamalleja. Fiboxin valmistamasta mallista ei toistaiseksi ole tarjolla muuta kuin lehdistötiedotteen ( ) tiedot. Sen perusteella piharasia ei poikkea perinteisestä autolämmityspiharasiasta muuten kuin, että tässä ei ole ajastimia ja että kotelon väri on vihreä (kuva 14). Fibox tosin lupaa, että latausasemassa on varauduttu erilaisiin pistokevaihtoehtoihin ja että siihen on lisävarusteena saatavissa muun muassa käyttötuntimittari. Fiboxilta on saatavana myös päivityspaketti, jolla olemassa oleva Fibox autolämmityspistorasia muutetaan helposti sähköauton latausasemaksi. Tarkempaa informaatiota tai kuvia näistä ei ole esitetty vielä.

21 20 Kuva 14. Fiboxin sähköautolataukseen suunnattu piharasia. Garolla on oma vakiokoteloon sopiva erityinen pistorasiamoduli, joka hoitaa sähköautojen ja ladattavien hybridiautojen akkujen latauksen (kuva 15). Tämän lisäksi samaan elementtiin voidaan kytkeä perinteiseen tapaan omalla johdolla esimerkiksi hybridiauton moottorin esilämmitin ja/tai sisätilalämmitin. Hyvä huomio on tämä erillisen lämmityspistorasian säilyttäminen. Tulevaisuudessa sähköautoissa todennäköisesti tapahtuu sekä akkujen lataus, että tarvittava sisätilan lämmitys saman latausjohdon kautta, mutta erityisesti niin sanottujen plug-in-hybridiautojen joissa siis yhdistetty polttomoottori- ja sähkömoottoritekniikka kohdalla tarvitaan vielä kahta erillistä johtoa. Muunnosasennuksen kannalta kyseinen rasia on käytännöllinen sillä se ei vaadi uutta syöttöä ylimääräiselle pistorasialla vaan molemmat pistorasiat saavat virran samasta syötöstä. Kuorman ohjaus on toteutettu siten, että kerrallaan vain toisessa pistorasiassa on jännite kun ajastin kytkee lämmityspistorasian päälle se kytkee samalla akkujen latauspistorasian pois päältä. KWh-mittaria ei valitettavasti tässä modulissa ole.

22 21 Kuva 15. Garon sähköautolataukseen suunnattu piharasian pistorasiamoduli kwh-mittarilla varustettuja malleja Kun tarvitaan pistorasiakohtaista sähkönkulutuksen mittausta esimerkiksi taloyhtiön parkkipaikoilla, kätevin tapa on varustaa piharasia omilla kwh-mittareilla. Tällöin yhdellä ryhmäsyötöllä toteutettua ketjutettua kaapelointia ei tarvitse muuttaa. Tämän tyyppisiä rasioita on monella valmistajalla jo valmiina. Ne on suunnattu alkujaan esimerkiksi leirintäalue- ja vierasvenesatamakäyttöön sekä kuorma-autojen/linja-autojen pysäköintipaikoille, mutta rasiamallit käyvät soveltuvin osin myös sähköautolataukseen. Esimerkiksi ABB:lla on mallistossaan malli CWF2216E/10A (kuva 16). Kyseisessä mallissa on kwh-mittarit erillisen lukittavan kannen alla, mikä voi olla hyvä asia esimerkiksi taloyhtiönäkökulmasta. Tällaiset niin sanotut caravan-rasiat tosin ovat varustettuja harvinaisemmalla IEC standardin eli teollisuuskäytön 1-vaiheisella pistorasialla tai tuttavallisemmin sanoen caravan-pistorasialla. Tällöin sähköauton latausjohdon koiraspistoke täytyisi vaihtaa vastaavaksi pistokkeeksi. Kuluttajan kannalta parempi vaihtoehto kuitenkin on, että sähköalan ammatti-ihminen varustaa piharasian suoraan Schuko-tyyppisellä pistorasialla. Samalla näissä yleinen 10 A suojaus voidaan nostaa 16 A:iin. Nykyisten piharasiamallien räätälöitävyys mahdollistaa tämän helposti ja mikäli räätälöinti onnistuu suoraan valmistajalta tilaamalla niin aina parempi.

23 22 Kuva 16. ABB:n niin sanottu caravan-malli CWF2216E/10A 3.3 Piharasian varustaminen kwh-mittarilla Toinen vaihtoehto on lähteä liikkeelle perusmallin autolämmityspiharasiasta, jossa ei ole ajastimia. Periaatteessa piharasiaan on helppo lisätä pienet ja edulliset suoraan DINkiskoon asennettavat kwh-mittarit. Hedtecilla on mallistossaan ES-25N energiamittari, joka on vain 18 mm leveä ja siinä suhteessa siis ongelmitta mahdutettavissa useimmissa piharasioissa johdonsuojakatkaisijoiden ja vikavirtasuojien väliin (kuva 17). Pieni varaus kyseisen mittarin kohdalla on sille ilmoitettu ympäristön alin toimintalämpötila -20ºC, joka on Suomen talvessa ajoittain riittämätön.

24 23 Kuva 17. Hedtec ES-25N kwh-mittari. ABB:lta löytyy malli MINI meter EE20 (kuva 18), jonka alimmaksi toimintalämpötilaksi on ilmoitettu -40ºC. Mittari on 52,5 mm leveä ja voi taas olla hieman ahdasta mahduttaa kaksi mittari samaan rasiaa. Kuva 18. ABB MINI meter EE20 kwh-mittari. Miltään piharasiavalmistajalta ei saanut suoraan tässä esitetyistä piharasiamalleista niin tarkkoja mittatietoja esitteistä, että olisi pystynyt arvioimaan mitä niihin saisi

25 24 mahtumaan. Myöskään ei kuvien perusteella näyttäisi DIN-kisko asennus onnistuvan. Käytännössä tarvitsisi siis konkreettisesti tarkastella mittareita ja piharasioita ja katsoa miten mittareiden asennus onnistuisi. Valitettavasti tähän työhön käytössä olevan ajan puitteissa ei ollut mahdollisuutta tällaiseen kokeiluun. Piharasiavalmistajille olisi suhteellisen vaivatonta kehittää markkinoille perusmalliin pohjautuva piharasianmalli, jossa mittarit valmiina. 4 Sähköauton latausjohdon pistoketyypin standardointi Tässä kirjoitelmassa esitetyt automallit ovat kaikki varustettu oman latausjohdon lisäksi myös Schuko-tyyppisellä pistokejohdolla, jolloin standardoitu lataus on mahdollista. Schuko-pistoke ei kuitenkaan pysty tulevaisuudessa täyttämään paria keskeistä tarvetta, jotka ovat suuri latausteho (= nopea lataus) sekä ohjausdatan välitys. Tällä hetkellä sähköautojen latausjohdoissa on sekava kirjo autovalmistajien itse kehittämiä erilaisia malleja. Tavoitteena on kuitenkin saada aikaiseksi yksi yhtenäinen pistoketyyppi, joka soveltuu mahdollisimman moneen automerkkiin ja maahan. Tätä standardointityötä tehdään parhaillaan. Kansainvälisellä tasolla sähköautojen latausjärjestelmien samoin kuin autoissa käytettävien sähköisten ja elektronisten komponenttien standardisoinnista huolehtii IEC (International Electrotechnical Commission). Sähköautojen latausjärjestelmiä standardisoi komitea IEC TC 69 ja elektronisia komponentteja lukuisat komponenttikomiteat, joiden työhön osallistumisesta vastaa Suomessa Suomen sähköja elektroniikka-alan kansallinen standardisoimisjärjestö.sesko [10]. Standardoidusta latausjohtotyypistä ei ole vielä päätöstä, mutta saksalainen sähkötarvikevalmistaja Mennekes pitää omaa malliansa standardin lähtökohtana (kuva 19). Kyseinen pistoke soveltuu niin yksivaiheiseen 230 V kuin kuin kolmivaiheiseen 400 V kytkentään aina 63 A virtaan asti. Pistoke sisältää myös liittimet mahdollista datasiirtoa varten (kuva 20). Tällainen on tulevaisuudessa tarpeen esimerkiksi, kun halutaan välittää dataa sähköverkon ja sähköautossa olevan laturin välillä.

26 25 Kuva 19 [11] Kuva 20 [11] 5 Tulevaisuuden visioita liittyen sähköautolataukseen Sähköautojen lataukseen liittyy tiettyjä laajempia haasteita, mutta myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Tarkastellaan paria yksittäistä seikkaa tähän lopuksi. 5.1 Sähköenergian riittävyys sähköautolataukseen Sähköautojen määrän lisääntyminen tulee edellyttämään sähköenergian lisätuotantoa. Kuinka paljon sitä tarvitaan lisää? Mikäli kaikki Suomen nykyiset 2,7 miljoonaa autoa vaihdettaisiin nyt sähköautoihin ja yksittäinen sähköauto tarvitsisi päivittäin keskimäärin 6,72 kwh sähköenergiaa, tietäisi se vuositasolla noin 6,6 TWh:n lisäenergian tarvetta.

27 26 6,72 kwh 365 vrk autoa = kwh 6,6 TWh Tämän on 8,9 % Suomen vuonna 2008 tuottamasta sähköenergian määrästä (74,5 TWh) [12]. Mutta koska autokanta ei luonnollisestikaan vaihdu kerralla sähköiseksi niin tarkastellaan lisäenergian tarvetta vaikka TEM:n Sähköautot Suomessa työryhmän ennusteen mukaan. Tämän mukaan Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista 25 % olisi sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 % täyssähköautoja vuoteen 2020 mennessä [5]. Tämäkin arvio on todennäköisesti liian optimistinen sähköautojen yleistymisen suhteen, ja muistettava, että kyseessä on osuus uusista myytävistä autoista. Ei siis koko autokannasta. Mutta käytettäköön sitä kuitenkin pohjana. Oletetaan siis, että vuonna 2020 autokannasta olisikin 25 % sähköautoja niin vuosittainen lisäenergian tarve olisi neljäsosa eli 1,7 TWh 6,6 TWh:sta. Vuoden 2008 tuotannosta siis enää 2,2 %. Huomattava on, että tällainenkin laskelma on lähinnä suuntaa antava. Siinä ei ole huomioitu esimerkiksi miten kokonaisautokanta kasvaa, miten sähköautojen hyötysuhde kehittyy jne. Mutta näin karkeastikin laskien voidaan päätellä, että sähköenergian riittävyyden kannalta liikenteen sähköistyminen ei tule olemaan ongelma. Samaa totesivat syksyllä 2009 Electric Motor Show messuilla myös Energiateollisuuden yksikönjohtaja (sähköverkot) Kenneth Hänninen [13] ja Fortumin asiakkuuspäällikkö Juha Matikainen esitelmissään. Matikainen esitti Fortumin laskelmia, että jos sähkölämmittäjät siirtyvät hyödyntämään esimerkiksi ilmalämpöpumppua niin sillä saadaan sen verran sähköenergiaa säästettyä, mitä perheessä tarvitaan noin km:n autoiluun [14]. Huomattava määräkään sähköautoja ei siis automaattisesti laukaise sähköenergian lisätuotantotarvetta. 5.3 Sähköautojen akut sähköverkon säätövoimana Sähkön kokonaiskulutus ei ole vuorokauden läpi tasaista vaan laskee yöllä ja kasvaa päivällä. Sähköenergian tuotannon täytyy seurata tätä vaihtelua eli tuotannon täytyy olla säätyvää (kuva 19). Erityistä säätötarvetta tarvitaan myös satunnaisiin kulutuspiikkeihin, mitä esimerkiksi talven kovat pakkaset tai häiriötilanne jollain suurella sähköntuotantolaitoksella aiheuttavat. Tulevaisuudessa säätövoiman tarve lisääntyy entisestään, kun huonosti säätyvän tuulivoiman osuus kasvaa kokonaisenergiantuotannosta.

28 27 Kuva 19. Sähkön keskimääräinen kulutuksen ja tuotannon vuorokausivaihtelu Suomessa heinäkuussa Diagrammi tuotettu Fingridin koko vuoden 2009 tuntikohtaisesta kulutus/tuotanto -taulukosta. [15] Tällä hetkellä joustavaa sähköntuotantokapasiteettia on vesivoima ja lauhdevoima. Lauhdevoima on ongelmallista, kun se perustuu pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin ja huonon hyötysuhteen vuoksi on myös erittäin kallista. Sähköautoissa piilee mielenkiintoinen mahdollisuus toimia sähköntuotantoa tasaavana säätökapasiteettina. Aiemmissa laskelmissa todettiin, että keskimääräinen ajamiseen tarvittava vuorokautinen energiamäärä suomalaisella sähköautoilijalla olisi 6,72 kwh. Jos sähköauton akun kapasiteetti on 25 kwh niin vuorokaudessa siitä jää käyttämättä siis yli 18 kwh. Miljoonan sähköauton ylimääräinen kapasiteetti vuorokaudessa olisi yhteensä 18 GWh. Tämä on kapasiteettia, joka sen sijaan, että olisi passiivisena varattuna akkuihin, voisi olla aktiivisesti hyödynnettävissä sähköverkon käyttöön. Koska todennäköisesti sähköauto tulee olemaan suuren osan aikaa kytkettynä lataukseen, se on samalla myös kytkettynä sähköverkkoon. Akkuja ladataan yöllä, jolloin tuotantoa voidaan nostaa, ja päivällä, auton ollessa kytkettynä työpaikan

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012. Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies Latausstandardit Auto- ja moottoritoimittajat 12.10.2012 Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies 12.10.2012 Matti Rae, Director, New Technologies 1 Sisältöä ja määritelmiä Standardit Lataustapa 3

Lisätiedot

Vihreää valoa sähköautojen lataukseen Ensto Green Park - Plug Into a Fresh Today

Vihreää valoa sähköautojen lataukseen Ensto Green Park - Plug Into a Fresh Today Vihreää valoa sähköautojen lataukseen Ensto Green Park - Plug Into a Fresh Today 2010 BUILDING TECHNOLOGY 1 Milj. kpl maailmassa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sähköautot tulevat oletko valmis? 1,2 2010

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Pienjännitetuotteet Piharasiat

Pienjännitetuotteet Piharasiat Pienjännitetuotteet Piharasiat CW1FI09_11 1TFC 903 101 B2803 Pistorasiakotelot ulkoasennukseen Ohjausjärjestelmät Kotelot CW_ Varaosat Elektroninen ajastin...4 Yleiskuvaus...5 Valikoima...6 Pistorasiamoduulit

Lisätiedot

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima

Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima Fibox Piharasiat Uusi laajempi valikoima FIBOX PIHARASIAT Nopeasti asennettavilla Fibox-piharasioilla suuretkin sähköistysprojektit hoituvat vaivattomasti. Fibox-piharasiat ovat oikea ratkaisu piha-alueiden

Lisätiedot

Satmatic Oy. Yhteistyö kanssamme avain menestykseen

Satmatic Oy. Yhteistyö kanssamme avain menestykseen Piharasiakotelot Satmatic Oy Yhteistyö kanssamme avain menestykseen Satmatic Oy on yksi Suomen johtavista sähkö- ja automaatiotekniikan rakentajista yli 20 vuoden kokemuksella. Olemme erikoistuneet niin

Lisätiedot

Avaimet menestykseen. Tilaukset ja tiedustelut

Avaimet menestykseen. Tilaukset ja tiedustelut PIHARASIARATKAISUT 2 Avaimet menestykseen Satmatic Oy on yksi Suomen johtavista sähkö- ja automaatiotekniikan rakentajista yli 20 vuoden kokemuksella. Ulvilassa ja Keravalla työskentelee lähes 100 henkilöä

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

Sähköautoilu Suomessa

Sähköautoilu Suomessa Sähköautoilu Suomessa Sähköauton latauksen peruskäsitteitä: Terminologia Lataustasot Lataustavat Lataustyypit Sähköautot ja niiden lataustyypit Tässä oppaassa selvitetään sähköautoilussa käytetyt perustermit

Lisätiedot

IGL-Technologies Wireless solutions with IGL

IGL-Technologies Wireless solutions with IGL Perustettu joulukuussa 2009 Perustajina kolme TTY:n DI:tä Yritys on erikoistunut lyhyen kantaman verkon sovelluksiin ja -verkon hallintalaitteisiin. etolppa- myyntiversio markkinoille kevät 2011 Tekniset

Lisätiedot

etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat

etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat - Etähallittavat lämmitystolpat ja latausasemat Auton lämmittämiseen ja sähköauton lataukseen Kustannustehokas vaihtoehto taloyhtiöille etolppa on nykyaikainen

Lisätiedot

Latausasemat K-L 13/08

Latausasemat K-L 13/08 Latausasemat K-L 13/08 Latausasema on enemmän kuin tavallinen pistorasia Kaikki johtavat autotehtaat ovat panostaneet resursseja sähköautojen kehitykseen. Sähköautokanta onkin kasvanut nopeasti ja merkkivalikoima

Lisätiedot

EVE-seminaari 6.11.2012

EVE-seminaari 6.11.2012 EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon

Lisätiedot

Ladattavat autot. kiinteistöjen sisäisissä sähköverkoissa -suositus

Ladattavat autot. kiinteistöjen sisäisissä sähköverkoissa -suositus Ladattavat autot kiinteistöjen sisäisissä sähköverkoissa -suositus ESIPUHE Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista Sähköautot ovat yksi keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Lisätiedot

LADATTAVAT AUTOT KIINTEISTÖJEN SISÄISISSÄ SÄHKÖVERKOISSA -SUOSITUS

LADATTAVAT AUTOT KIINTEISTÖJEN SISÄISISSÄ SÄHKÖVERKOISSA -SUOSITUS LADATTAVAT AUTOT KIINTEISTÖJEN SISÄISISSÄ SÄHKÖVERKOISSA -SUOSITUS vat vat autot autot kiinteistöjen kiinteistöjen sisäisissä sisäisissä sä sä suositus suositus ladattavat ladattavat autot autot kiin kiin

Lisätiedot

Asennusystävällinen PIKE PRO pihakeskus

Asennusystävällinen PIKE PRO pihakeskus 08 / 2007 34 Keskukset Asennusystävällinen PIKE PRO pihakeskus - autonlämmitykseen, puutarhaan, pienvenesatamaan, karavaanialueelle jne. Mukavammin sähköllä! PIKE PRO -pihakeskus tuo sähkön pihapiiriin

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Näin lataat autosi. Ladattavat autot ja lataaminen

Näin lataat autosi. Ladattavat autot ja lataaminen FINLAND OY FINLAND OY Näin lataat autosi. Ladattavat autot ja lataaminen 1 Tulevaisuuden autoilua jo tänään Ladattavalla autolla ajaminen on helppoa ja mukavaa. Käytännössä suurin ero nykyiseen on, että

Lisätiedot

Sähköllä liikenteessä Kuluttajanäkökulmaa. 24.10.2014 Plugit Finland Oy Studio: Vattuniemenkatu 19, 00210 HKI www.plugit.fi Y-tunnus: 2513960-7 1

Sähköllä liikenteessä Kuluttajanäkökulmaa. 24.10.2014 Plugit Finland Oy Studio: Vattuniemenkatu 19, 00210 HKI www.plugit.fi Y-tunnus: 2513960-7 1 Sähköllä liikenteessä Kuluttajanäkökulmaa 24.10.2014 Plugit Finland Oy Studio: Vattuniemenkatu 19, 00210 HKI www.plugit.fi Y-tunnus: 2513960-7 1 PLUGIT FINLAND OY PlugIt Finland Oy on vuonna 2012 perustettu,

Lisätiedot

FPK-PISTORASIAKESKUKSET

FPK-PISTORASIAKESKUKSET 16 FPK-PISTORASIAKESKUKSET Tekniset tiedot: EN 60439-1:1999 EN 60439-3:1991 Nimellisvirta: I n 16-125A Nimellisjännite: U e 230, 230/400V Nimellistaajuus: f 50 Hz Nim.eristysjännite: U i = U e Oikosulkulujuus:

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Kotimaiset Näpsä SMART kuivan tilan vakiokeskukset Ryhmä- ja data-ryhmäkeskukset, mittauskeskukset, KNX-kotelot sekä data-asennuskotelot

Kotimaiset Näpsä SMART kuivan tilan vakiokeskukset Ryhmä- ja data-ryhmäkeskukset, mittauskeskukset, KNX-kotelot sekä data-asennuskotelot Pienjännitetuotteet, NäpsäSmart 2FI 15-01 Kotimaiset Näpsä SMART kuivan tilan vakiokeskukset Ryhmä- ja data-ryhmäkeskukset, mittauskeskukset, KNX-kotelot sekä data-asennuskotelot Näpsä SMART -sisäkeskusten

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ

SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ SÄHKÖAUTOT TALOYHTIÖSSÄ Latausopas Miten tasapuolinen laskutus ja turvallinen tekniikka järjestetään helposti? PARKKISÄHKÖ OY Parkkikenttä on päivitettävä vastaamaan uusia tarpeita PARKKIPAIKKOJEN PÄIVITYS

Lisätiedot

Sähköauton historia I

Sähköauton historia I Puhtaasti sähköllä! Sähköauton historia I Ensimmäinen sähkömoottori 1821 Ensimmäiset sähköautot 1820-luvulla Ánvos Jedlik kehitti 1828 ensimmäisen sähköauton Sähköauton historia II Camille Jenatzyn "Le

Lisätiedot

Maailman helppokäyttöisin akkulaturi

Maailman helppokäyttöisin akkulaturi Maailman helppokäyttöisin akkulaturi -akkulaturilla saat helposti täyteenladatun akun. Sinun tarvitsee vain kytkeä akkulaturi sähköverkkoon, liittää helppokäyttöiset liittimet akkuun ja painaa virtapainiketta.

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

FFEKTA. ower Supplies. Aurinkosähköinvertteri AX -sarja EFFEKTA. 1-5 kva Hybridi-invertteri

FFEKTA. ower Supplies. Aurinkosähköinvertteri AX -sarja EFFEKTA. 1-5 kva Hybridi-invertteri FFEKTA Aurinkosähköinvertteri AX -sarja EFFEKTA Power Supplies - 5 kva Hybridi-invertteri UUTUUS ower Supplies - PV invertteri - -portainen PV -akkulaturi - UPS - Siniaaltoinvertteri laturilla - -vaihevalmius

Lisätiedot

Uudistunut asennusystävällinen PIKE PRO 2TE 2AV -pihakeskus

Uudistunut asennusystävällinen PIKE PRO 2TE 2AV -pihakeskus 6 / 2013 34 Keskukset Uudistunut asennusystävällinen PIKE PRO 2TE 2AV -pihakeskus - autonlämmitykseen, puutarhaan, pienvenesatamaan, karavaanialueelle jne. PIKE PRO -pihakeskus tuo sähkön pihapiiriin monipuolistaen

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori.

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo on veneilijän tulevaisuutta. Perämoottori, joka menestyy sitä paremmin, mitä tiukemmaksi ympäristömääräykset käyvät. Markkinoiden tehokkaimmat

Lisätiedot

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi

Lisätiedot

SÄHKÖAUTO PERHEAUTONA - KOKEMUKSIA SÄHKÖAUTOILUSTA. Kevätkummun kirjasto, Porvoo 5.2.2014 Kasperi von Schrowe - Celes Oy

SÄHKÖAUTO PERHEAUTONA - KOKEMUKSIA SÄHKÖAUTOILUSTA. Kevätkummun kirjasto, Porvoo 5.2.2014 Kasperi von Schrowe - Celes Oy SÄHKÖAUTO PERHEAUTONA - KOKEMUKSIA SÄHKÖAUTOILUSTA! Kevätkummun kirjasto, Porvoo 5.2.2014 Kasperi von Schrowe - Celes Oy PERHEEN AUTOT Perhe asuu Ähtärissä: vaimo, kolme lasta ja koira. Kesämökki Hollolassa

Lisätiedot

Sähköautot Nyt! ecars - Now!

Sähköautot Nyt! ecars - Now! Sähköautot Nyt! ecars - Now! Tämän esityksen sisältö: 1. Mikä on sähköauto? 2. Miksi sähköauto? 3. Sähköautot Nyt! - Yhteisö & Hanke 4. ecorolla Sähköautot Nyt! Mikä on sähköauto? Sähköauto Historia Ensimmäisiä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähköautot tulevat. Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari 4.11.2009

Sähköautot tulevat. Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari 4.11.2009 Sähköautot tulevat Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari 4.11.2009 Sähköautot tulevat Sähköautoja jo yli sata vuotta Autoteollisuuden murros: sähkö

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Hinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet

Hinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 26.9.2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät

Lisätiedot

Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet

Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 9 / 2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Sähköautojen latausverkon yleissuunnittelu

Sähköautojen latausverkon yleissuunnittelu Ünsal Yurdakul Sähköautojen latausverkon yleissuunnittelu Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 5.12.2013 Työn

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja MOOTTORIVENTTIILI Käsikirja Tutustu käsikirjaan huolella ennen järjestelmän käyttöönottoa. Ainoastaan valtuutettu huoltohenkilökunta on oikeutettu suorittamaan säätöja korjaustoimenpiteitä. Korjauksessa

Lisätiedot

Sisilisko Sähköskootterit

Sisilisko Sähköskootterit Sisilisko Sähköskootterit P u h t a a s t i s ä h k ö i n e n a j o n a u t i n t o. Ekologinen. CO2-päästöt 0 g / 100 km. Ei päästöjä. Ei melua. Ei katkua. Edullinen. Lataus tavallisesta pistorasiasta.

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT

ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT ESIMERKKI: RYHMÄJOHDOT Esimerkkitoimisto koko 12 x 10 m 12 työpistettä Työpisteessä: perussähköistykseen pistorasiat (2 kpl) erilliset DATA-pistorasiat tietokoneita varten tietoverkkoliitäntä Vikavirtasuojat

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Fibox-piharasiat. Sisällysluettelo

Fibox-piharasiat. Sisällysluettelo Fibox-piharasiat Fibox-piharasiat Pohjolan kylmien talvien aikana on erityisen tärkeää pitää autostaan huolta. Lämmitetty auto ei säästä vain kuljettajan hermoja, vaan myös auto ja ympäristö kiittävät

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

SÄHKÖAUTOT MENESTYKSEN KESKEISET EDELLYTYKSET

SÄHKÖAUTOT MENESTYKSEN KESKEISET EDELLYTYKSET SÄHKÖAUTOT MENESTYKSEN KESKEISET EDELLYTYKSET Fortum ja Nokia Siemens Networks tekevät yhteistyötä monialaisessa suomalaisessa tutkimusohjelmassa Energiamarkkinat ovat muutosvaiheessa ja monet tekijät

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

MIKSI SÄHKÖAUTOT YLEISTYVÄT NYT?

MIKSI SÄHKÖAUTOT YLEISTYVÄT NYT? MIKSI SÄHKÖAUTOT YLEISTYVÄT NYT? Vihreys - CO2-päästöt paikallisesti sähköllä nolla Tavoitteet - Kansainväliset ja kansalliset päästötavoitteet Pakko - Puhtaan liikenteen direktiivi: Päästöt 125 g:sta

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina

Lisätiedot

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 V asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan). 2. Akut. Kaksi

Lisätiedot

Laituri- ja Satamatuotteet

Laituri- ja Satamatuotteet Laituri- ja Satamatuotteet * Nyt annamme 5 vuoden takuun uusille tuotteille. Sinun tarvitsee vain mennä kotisivullemme, rekisteröityä ja rekisteröidä tuote. El-Björn Oy El-Björn AB on Pohjoismaiden johtava

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Lataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje

Lataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje Lataussäädin 12/24V 10A Käyttöohje 1 Yleistä Lataussäätimessä on näyttö ja sen latausmenetelmä on 3-vaiheinen PWM lataus. Siinä on myös kaksi USB liitintä pienten laitteiden lataamiseen. 2 Kytkentäkaavio

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE XC 0.8 TÄYTEEN LADATTU PULSE, YLLÄPITOLATAUS 48 FI 6V/0.8A PISTOTULPPA* VIRTAJOHTO CTEK COMFORT CONNECT LATAUSKAAPELI VIKATILAN MERKKIVALO

KÄYTTÖOHJE XC 0.8 TÄYTEEN LADATTU PULSE, YLLÄPITOLATAUS 48 FI 6V/0.8A PISTOTULPPA* VIRTAJOHTO CTEK COMFORT CONNECT LATAUSKAAPELI VIKATILAN MERKKIVALO 6V/0.8A KÄYTTÖOHJE ONNITTELEMME uuden ammattikäyttöön soveltuvan ensikytkentäisen akkulataajan hankinnasta. Tämä lataaja kuuluu CTEK SWEDEN AB:n valmistamaan sarjaan ammattikäyttöön tarkoitettuja lataajia,

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

Varavoima maatiloilla

Varavoima maatiloilla Varavoima maatiloilla Poista tarpeettomat logot Pihtauspäivä 15.3.2013 Jarmo Viitala Sähkökatkon aiheuttajat Lähde: energiateollisuus 2 Sähkökatkon aiheuttajat maaseudulla ja taajamissa Lähde: energiateollisuus

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Fibox AL Digi Piharasia asennus- ja käyttöohjeet

Fibox AL Digi Piharasia asennus- ja käyttöohjeet Fibox AL Digi Piharasia asennus- ja käyttöohjeet HUOM! Ennen kuin asennus aloitetaan, on tämä asennus- ja käyttöohje luettava huolellisesti. Asennuksen ja käytön on muilta osin noudatettava paikallisia

Lisätiedot

Nokeval. FD100-sarja. Käyttöohje

Nokeval. FD100-sarja. Käyttöohje Nokeval FD100-sarja Käyttöohje Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD100A4 and FD100A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 7 Dokumentin tiedot Soveltuvuus

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Kotimaiset Näpsä SMART ulkomittauskeskukset kestävä valinta Toimii myös työmaakeskuksena

Kotimaiset Näpsä SMART ulkomittauskeskukset kestävä valinta Toimii myös työmaakeskuksena Pienjännitetuotteet, Näpsä Smart 1FI 13-04 Kotimaiset Näpsä SMART ulkomittauskeskukset kestävä valinta Toimii myös työmaakeskuksena Ennen omakotitalon perustustöiden aloittamista rakentajan on päätettävä

Lisätiedot

Fisker Karma ja sähköautojen teknologiat. Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy ECT Forum 09 23.9.2009

Fisker Karma ja sähköautojen teknologiat. Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy ECT Forum 09 23.9.2009 Fisker Karma ja sähköautojen teknologiat Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy ECT Forum 09 23.9.2009 Uuden ajoneuvoteknologian eturivissä Valmet Automotive tänään Autoteollisuus murroksessa

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

Toimeksiannon määrittely

Toimeksiannon määrittely Sähköautojen tulevaisuus Suomessa - sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle Nils-Olof Nylund/VTT 16.2.2011 Kuva: Renault Toimeksiannon määrittely

Lisätiedot

MODUULIN PERUSTOIMINNOT Sähkövirran tulot Kytketyn perävaunun automaattinen tunnistus LED-valojen ja yksittäisten hehkulamppujen tuki

MODUULIN PERUSTOIMINNOT Sähkövirran tulot Kytketyn perävaunun automaattinen tunnistus LED-valojen ja yksittäisten hehkulamppujen tuki WH1 PRO Moduuli on suunniteltu ohjaamaan perävaunun valojärjestelmää, ja se sopii perävaunun vakiomalliseen 7-napaiseen kytkentään.. Ohjausmoduuli on taloudellisimman laitteen kehittynyt versio, jossa

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Moninapapistoliittimet Sarja Han

Moninapapistoliittimet Sarja Han Moninapapistoliittimet Sarja LUETTELO-OSIO: 01 KOMPONENTIT J ERIKOISKPELIT 1 3 Sisältö Sivu Tekniset tiedot......................................... 01.10 Tekniset tiedot 3 HRX -tekniikalla.......................

Lisätiedot

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori.

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori. Torqeedo on veneilijän tulevaisuutta. Perämoottori, joka menestyy sitä paremmin, mitä tiukemmaksi ympäristömääräykset käyvät. Markkinoiden tehokkaimmat

Lisätiedot

SÄHKÖAUTOJEN LATAAMINEN AUTO- LÄMMITYSPISTORASIOISTA

SÄHKÖAUTOJEN LATAAMINEN AUTO- LÄMMITYSPISTORASIOISTA SÄHKÖAUTOJEN LATAAMINEN AUTO- LÄMMITYSPISTORASIOISTA Atte Syrjä Opinnäytetyö Kesäkuu 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelma Talotekniikan suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Nestelämmittimet ja lisävarusteet

Nestelämmittimet ja lisävarusteet 2012 Nestelämmittimet ja lisävarusteet Tuotteet nesteiden lämmitykseen Veden lämmitys Öljyn lämmitys Läpivirtauslämmittimet Kytkentäkotelot ja termostaatit Asennustarvikkeet ym. Sivu 2 Hinnat ovat ohjehintoja

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry

Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Verkostomessut 28.1.2015 Vision allekirjoittajina sähköistysalan järjestöt: Toteutamme visiota: Miksi visio? Mukavuus ja turvallisuus Hyvinvointia

Lisätiedot

Artic ylijännitesuojat

Artic ylijännitesuojat Artic ylijännitesuojat Tehokas suoja sähkölaitteiden ja verkon toimivuudelle Sähkölaitteiden ja verkon toimivuus Strömfors Artic ylijännitesuojat Verkkojännitteessä esiintyy toisinaan hetkellisiä ylijännitteitä.

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

SAUMAUSPISTOOLI AMMATTIKÄYTTÖÖN

SAUMAUSPISTOOLI AMMATTIKÄYTTÖÖN Saumauspistoolit, 2012/2013 Huippuluokan ladattavat työkalut ammattikäyttöön SAUMAUSPISTOOLI AMMATTIKÄYTTÖÖN UUSI 4,2 Ah 14,4 V / 4,2 Ah: ENNENNÄKEMÄTÖN AKKUKAPASITEETTI TUO TEHOA TOIMINTAAN TEHOA, KÄYTÄNNÖLLISYY

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot