METSÄKULMANTIE ETELÄINEN

Transkriptio

1 METSÄKULMANTIE ETELÄINEN KUNTOTARKASTUS I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O TÄHTIRANTA O Y

2 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 2/25 1 YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1948 valmistunut omakotitalo (rintamamiestalo). Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Rakennus on perustettu betonianturoiden varaan ja perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenne on kellarin osalla betonia muilta osin tuulettuva puurakenteinen. Ulkoseinät ovat hirsirunkoiset, julkisivuverhouksena lautaverhous. Vesikatteena on tiilikate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkö- ja puulämmitys. Lämmönjakotapana ovat patterit ja tulisijat. Ilmanvaihto on painovoimainen. Peruskorjaus historiaa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. Kohteessa havaitut merkittävimmät asiat liittyvät rakenteiden tuuletukseen ja ulkopuolisen kosteuden hallintaan. Kohde on pääsääntöisesti rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Yläpohjaa ei voitu tarkastaa luotettavasti kaikilta osin tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Alapohjaa ei voitu tarkastaa luotettavasti tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 6. Kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 3/25 2 OLENNAISIMMAT EPÄKOHDAT, RISKIT JA JATKOTOIMENPITEET. Viite Nimike Havainto Riskirakenne Korjaus Lisätutkimus 6.1 Vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät Salaojat ovat ikääntyneitä tai niitä ei ole. Maanpintojen kallistukset Kattovedet 6.2 Perustukset ja alapohjarakenteet Perusmuurin vedeneristys on ikääntynyttä tai sitä ei ole. Alapohjarakenne Maanvastaiset seinät Ulkoseinät ja julkisivut Katokset, parvekkeet, julkisivun osat 6.7 Yläpohja 6.8 Vesikatto 6.13 Ilmanvaihto Tuulettuminen Hätäpoistumistie Tuulettuminen on niukkaa Ikääntynyt Läpiviennit Korvausilmansaanti ei ole riittävää, ilmavuotoriski rakenteiden läpi.

4 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 4/25 3 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Metsäkulmantie Eteläinen Kohteen ilmoitetut pinta-alat Huoneistoala ~ 95 m 2 Tarkistuksen tilaajat Kanta-Hämeen ulosottovirasto Kohteen ilmoitettu tilavuus (mittoja ei ole tarkistusmitattu) Rakennus- tai käyttöönottovuosi Kerroslukumäärä ½ + kellari Tarkastuspäivä Tarkastaja Kai Intke Raportointipäivä Tarkastuksen syy: Kanta-Hämeen ulosottovirasto. Läsnä olleet Kanta-Hämeen ulosottovirasto / Juha Honkala Kiinteistövälittäjä: Kari Kivistö Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet ja mittausmenetelmät. Omistushistoria Ei ole tiedossa kartoitushetkellä. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Roiskevedelle alttiissa tiloissa ja kellaritiloissa, sekä muiden riskihavaintojen yhteydessä mittaus suoritettiin riskikohdista 0,2 0,5 m välein ja muualta 1 3 m välein. Käytettävissä olleet asiakirjat Ei asiakirjoja Rajaukset kohteessa Yläpohjaa ei voitu tarkastaa luotettavasti kaikilta osin tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Alapohjaa ei voitu tarkastaa luotettavasti tarkastusluukun puuttumisen vuoksi.

5 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 5/25 4 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin. Koska rakennuksia ei aina ole rakennettu piirustusten mukaan, täyttä varmuutta rakenteista ei saada) Rakennustapa Perustamistapa Perusmuurit Salaojat Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Välipohja Vesikate Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputket Viemäriputket Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Betoniantura Betoniperusmuuri Niiden olemassaolosta ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Kellarissa Maanvarainen betonilaatta, muilta osin Tuulettuva puurakenteinen. Hirsirunkoiset Lautaverhous Hirsi- ja puurunkoiset Puiset kattokannattimet, eristeenä on puru Kellarin ja 1. kerroksen välipohjan kantavana rakenteena on betoninen ns. alalaattapalkisto. 2. välipohja on puurakenteinen Tiilikate Sähkö- ja puulämmitys Sähköpatterit ja tulisijat Painovoimainen Saatujen havaintojen mukaan muovia suojaputkessa ja kuparia Saatujen havaintojen mukaan muovia Oma kaivo ja imeytyskenttä.

6 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 6/25 5 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA (alkuhaastattelu) Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla). Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla). Omistajan tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla). Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla). Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla). Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla). Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla). Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla). Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla). Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla). Asumistottumukset: Varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. (Omistaja ei ollut paikalla).

7 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 7/25 6 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositetuille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselostus. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset ja mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu tummennettuna. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Lisäksi rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite tulee tarkastaa, huoltaa tai kunnostaa määräajoin valmistajan tai yleisten ohjeiden mukaisesti. Nykyisiin uusiin omakotitaloihin laaditaan myös tarkastamista ja huoltoa opastava huoltokirja. Riskirakenteet on määritelty kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Mikäli tarkastaja tekee tarkastuksessa riskihavainnon (havaitsee riskirakenteen), rakenne tarkastetaan kuntotarkastuksen yhteydessä pienimuotoisilla avauksilla, kuten rasiapora-avauksella tai rakenteen suhteellisenkosteuden / puunpainoprosenttikosteuden porareikämittauksella. Pienimuotoiset avaukset tehdään aina tilaajan suostumuksella. Tilaajan on ymmärrettävä, että avauksen tarkoitus on lähinnä todeta avauksesta rakenne (rakenteet eivät aina ole samanlaisia, kuin on piirustuksissa esitetty) ja havainnot koskevat vain rakenteita niiltä osin kuin ne avauksesta voidaan havainnoida ja tutkia. Aistinvaraisesti ei voida tutkia kaikkia mahdollisia rakenteissa olevia vaurioita. Rakenteen perinpohjainen kunnon tutkiminen vaatii aina kuntotarkastusmenettelyyn kuulumattoman laajemman tutkimuksen (kuntotutkimus). Jos tilaaja ei teetä riskirakenteisiin lisäselvityksiä ja - tutkimuksia, rakenteisiin voi jäädä ns. piileviä vaurioita. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

8 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 8/ Vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät Rakennuksen vierusta ja maanpintojen kallistukset: Salaojien tarkastuskaivot / huoltaminen: Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Kasvillisuus voi myös kaivaa juuria salaojiin ja perustuksiin. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat paikoin taloa kohden. Pinta- ja sulamisvesiä kulkeutuu rakennusta kohden. Salaojat: Niiden olemassaolosta ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Kohteen rakennusajankohtana käytettiin yleisesti saviputkea, jonka toimintakunnosta ei ole enää varmuutta. Kattovesien poisjohtaminen: Salaojien tarkastuskaivoja ei ole asennettu. Kattovesien poisjohtaminen ei ole riittävää. Kattovedet jäävät rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta. Tekniset käyttöiät: Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamis- ja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Salaojat on syytä uusia. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Vanhoissa taloissa salaojien asennuksen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen perustusten tai maan pettäminen.

9 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 9/25 Salaojien tarkastusta ja huoltoa (huuhtelu) suositellaan 5 vuoden välein. Tarkastus tehdään kaivamalla nurkkien salaojat esiin ja asentamalla niihin tarkastuskaivot. Huuhtelu suoritetaan esimerkiksi puutarhaletkulla valuttamalla vettä tarkastuskaivojen kautta salaojaputkiin niin, että salaojaputkien pohjalla oleva liete kulkeutuu seuraavan tarkastuskaivon pohjalle, josta liete kerätään pois. Samalla voidaan todeta salaojien toimintakunto. Yleiskuva. Yleiskuva. Kattovesiä ei ole on johdettu pois. Kasvillisuutta.

10 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 10/25 Kattovesiä ei ole on johdettu pois. 6.2 Perustukset ja alapohjarakenteet Sokkelin silmämääräinen tarkastelu: Perusmuurin vedeneristys: Sokkelissa on muutamin paikoin rakennusajankohdalle tyypillisiä halkeamia. Halkeamat eivät viitanneet rakennuksen haitalliseen painumaan yms.sokkelissa on kosteusjälkiä nurkissa, kohdissa joihin kattovedet laskeutuvat. Vedeneristyksestä ei saatu tietoa tai havaintoa. Rakenteet: Kellarin lattia ja seinät ovat betonirakenteisia. Muilta osin alapohja on tuulettuva Kellarin pintakosteusmittauksissa havaittiin paikoin kohonneita kosteuksia seinien alaosissa, lattiassa ja katossa. Havaitut kosteudet ovat tyypillistä ko. rakennusajankohdan taloissa, koska perustusten ja rakenteiden välissä ei ns. kapilaarikatkoa. Tuulettuva alapohja (ryömintätila): Tuulettuvan alapohjan ryömintätilaan ei ole tarkastusluukkua. Ryömintätilaa ei voitu luotettavasti tarkastaa. Ryömintätilaa havainnoitiin vain tuuletusaukkojen kautta otetuista valokuvista. Valokuvista ei voitu havainnoida koko ryömintätilaa. Tuulettuvan alapohjan maa-aines on kosteaa, kapilaarisen maakosteudennousun mahdollistavaa humusperäistä maata. Tuulettuvan alapohjan maapohjan päällä on orgaanista jätettä, kuten purua ja laudanpätkiä yms. Lahottajakasvustoa voi alkaa muodostua jätteeseen ja kasvusto leviää myöhemmin rakenteisiin. Tekniset käyttöiät: Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä.

11 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 11/25 Puurakenteisen alapohjan (ns. rossipohja) tekninen käyttöikä on noin vuotta. Perusmuurin vedeneristys on syytä tarkastaa / asentaa. Monikerroksisessa rakennuksessa syntyy helposti ns. savupiippuilmiö. Lämpötilaerojen vaikutuksesta rakennuksen alaosaan syntyy alipainetta ja yläosaan ylipainetta. Tämä voi aiheuttaa ilman kulkeutumista esimerkiksi kellarista tai rakenteiden läpi asuinhuoneisiin. Kellarin ulkoseinien korvausilmaventtiilit ja hormin poistoilmaventtiilit tulee pitää aina avoimena, huomioiden kuitenkin jäätymisriskit ja kohtuullinen ilmanvaihto. Poistoilman virtausta voi tehostaa esimerkiksi poistohormin yläpäähän asennettavalla huippuimurilla. Vanhoissa taloissa on tyypillistä, että perustusten ja seinien välistä, sekä maanvaraisen betonilaatan alta puuttuu ns. kapilaarikatko ja tämän vuoksi kosteutta nousee rakenteisiin, vaikkakin salaojat ja perusmuurin vedeneristys olisivat toimivia. Tämän vuoksi ilmanvaihdon toimivuus on tärkeää ja se, ettei seiniä peitettäsi kosteudesta vaurioituvilla verhoiluilla / eristeillä. Nykyisin on saatavilla kemiallisia menetelmiä, joilla kapilaarikatkot voidaan asentaa jälkikäteen. Lattioiden kapilaarikatkon aikaansaaminen vaatii koko lattiarakenteen uusimisen. Kellarin rakenteiden kokonaisvaltainen kosteudenpoistaminen vaatii peruskorjauksen, joka on syytä tehdä erikseen laadittavan korjaussuunnitelman mukaan. Kosteita rakenteita olevat orgaaniset materiaalit (puurakenteet ja mm. lämmityspuut) on syytä poistaa tai sijoittaa irti kosteista betonirakenteista. Tuulettuvaan alapohjaan on syytä tehdä tarkastusaukko ja se tulee tarkastaa. Vierustaan ja alapohjaan kohdistuvan kosteusrasituksen pystyy parhaiten havainnoimaan ryömintätilasta käsin ja sieltä saadut havainnot tarkentavat nyt saatuja havaintoja. Tuulettuvan alapohjan maapohjan päällä oleva orgaaninen jäte tulee poistaa. Maapohjan päälle on syytä asentaa kapilaarisen maakosteuden nousun ehkäisevä rakennekerros, kuten sepeli tai kevytsora. Tuulettuvan alapohjan tuuletusaukkoja on syytä lisätä. Nykyisten ohjeiden mukaan ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pintaalasta. Tuuletusaukon pinta-alalla tarkoitetaan suojaavan ritilän tai säleikön vapaata pintaalaa. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm2 sekä enimmäisvälin 6 m. Ryömintätilassa oleviin väliseiniin ja tilaa osastoiviin palkkeihin tehdään vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret tuuletusaukot kuin samalla virtausreitillä olevat ulkoilmaan avautuvat aukot.

12 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 12/25 Yleiskuva, kellari. Yleiskuva, alapohja 6.3 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinärakenne: Hirsirunko ja lautaverhoilu. Eristeistä varmaa tietoa ei kartoitushetkellä ollut käytettävissä. Verhouksen tuulettuminen: Verhouksen takana ei ole tuuletusväliä. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Verhouksen puutteellinen tuulettuminen muodostaa riskin rakenteen toimivuudelle silloin kun verhous on pinnoitettu tiiviillä pinnoitteella. Yleiskuva. Tuuletusväli.

13 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 13/ Väliseinät ja välipohjat Yleiset havainnot: Ko. rakennusosissa ei havaittu vaurioita. 6.5 Ikkunat ja ulko-ovet Yleiskunto: Ikkunoiden puuosien maalipinta on paikoin huonokuntoinen. Vesipellit: Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat paikoin vähäisiä paikoin niitä ei ole. Tekniset käyttöiät: Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Ikkunoiden huoltokäsittely on ajankohtaista. Vesipeltien asennusta ja saumojen tiivistystä suositellaan. Yleiskuva. Ei vesipeltiä 6.6 Vesipelti. Katokset, parvekkeet, terassit yms. rakennukseen liittyvät julkisivun rakenneosat Hätäpoistumistie yläkerrasta (varatie): Hätäpoistumistietikkaiden kohdalla oleva ikkuna ei avaudu helposti Hätäpoistumistietikkaiden kohdalla oleva ikkuna tulee korjata niin, että ikkuna on helposti avattavissa esimerkiksi tulipalon sattuessa. Nykyinen määräys (E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA): Varatienä käytettävä ikkuna tehdään helposti avattavaksi. Sen vapaan aukon korkeus on vähintään 600 mm ja

14 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 14/25 leveys 500 mm siten, että korkeuden ja leveyden summa on vähintään 1500 mm. 6.7 Yläpohja Yläpohjarakenteiden kunto: Yläpohjaa ei voitu tarkastaa kaikilta osin luotettavasti tavaramäärän ja tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Aluskate: Yläpohjan kautta aluskatteesta ei saatu havaintoa. Yläpohjan tuulettuminen: Yläpohjan tuulettuminen on rakennusajankohdalle tyypillisen niukkaa. Yläpohjaan on syytä tehdä tarkastusluukku ja se on syytä tarkastaa. Yläpohjan tuulettumista on syytä tehostaa molempiin harjakolmioihin ja sivu-ullakoihin asennettavilla säleiköillä (nykysuositusten mukaan yläpohjan tuuletusvälien ja säleikköjen yhteenlasketun vapaan pinta-alan tulisi olla 4 promillea yläpohjan vaakasuuntaisesta pintaalasta). Yleiskuva. Yleiskuva. 6.8 Vesikatto Vesikatteen läpiviennit: Vesikate: Vesikatteessa on paikoin kasvustoa (mm. sammalta ja jäkälää). Savupiipun läpivientiä ei ole tiivistetty. Lumiesteet: Lumiesteitä ei ole asennettu. Sadevesijärjestelmä: Sadevesikourut ja syöksyt on asennettu. Kouruissa on roskaa. Kourut ovat painuneet paikoin.

15 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 15/25 Savupiippu: Savupiipun päällä on vanerista tehty sadehattu. Piipun yläosassa on alkavaa rapautumista. Turvavarusteet: Lapetikkaat on asennettu. Kattosiltaa ei ole asennettu. Kulkeminen vesikatteella on vaarallista. Tekniset käyttöiät: Tiilikatteen tekninen käyttöikä on noin vuotta. Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen rapautumista. Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti. Kourut on syytä puhdistaa. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen. Kourujen kallistukset ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Läpivientisaumojen kunto on syytä tarkkailla ja huoltaa ne säännöllisesti. Lumiesteiden asennusta suositellaan. Asennuksessa on varmistuttava niiden riittävästä ankkuroinnista vesikaterakenteeseen. Piipun asianmukaisen sadehatun asennusta suositellaan. Yleiskuva. Sadevesikouru. 6.9 Märkä- ja kosteat tilat WC / psh (alakerta) Pinnoitteet: Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Katto on paneloitu Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu suihkunurkkauksen osalta puutteita. Lattiakaivo: Kaivosta saadun havainnon perusteella vedeneristeen lattiakaivoläpivientivahvike on asennettu asianmukaisesti kiristysrenkaalla kaivon sisään.

16 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 16/25 Ilmanvaihto: Tilassa on poistoilmakanava, mutta kynnys estää siirtoilman virtausta. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilassa ei kartoitushetkellä havaittu kohonneita lukemia. Vesikalusteet: Kartoitushetkellä vesipumppu ei ollut toiminnassa Siirtoilman saantia on syytä tehostaa esimerkiksi madaltamalla kynnystä. Tila suositellaan osittain (katon ja seinien rajapinta) korjattavaksi nykyiset määräykset täyttäväksi. Lattiakaivon korokerenkaan sauma ja läpivientiputkien ympärys on syytä tiivistää elastisella liima- ja tiivistysmassalla. Yleiskuva. Lattiakaivo Keittiö Ilmanvaihto: Tilassa on liesituuletin. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Vesikalusteet ja putkistot: Vuotovahinkojen suojaus: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Merkkejä kosteusvaurioista tai vesivuodoista ei havaittu. Kartoitushetkellä vesipumppu ei ollut toiminnassa Astianpesukoneen alla on vuotokaukalo. Veden eristyksen olemassaoloa vesilaitteiden ja putkistojen alla ei kartoituksen yhteydessä voitu todentaa Kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla.

17 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 17/25 Yleiskuva. Astianpesukone Muut sisätilat Yleiskunto: Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta aiheutuneita vaurioita ei huomioitu). Tilojen yleisilme on paikoin ikääntynyt ja peruskorjausta vaativaa. Tulisijat: Tulisijoissa ei havaittu puutteita tai vaurioita. Portaat: Portaissa ei havaittu puutteita. Talouskellari. Tilassa havaittiin merkkejä kosteusrasituksesta. Talouskellarin ilmastoinnin tehostaminen Lämmitys Lämmityksen toteutus yleisluontoisesti: Lämmönjakolaitteiden yleiskunto: Kohteen lämmitys tapahtuu asuinhuoneissa olevilla pattereilla ja tulisijoilla Lämmityspatterit ovat ikääntyneitä. Tekniset käyttöiät: Sähköistenlämmityspattereiden ja -lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. Sähköisten vesikeskuslämminvesivaraajien tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Lämmityspattereiden uusimistarpeeseen on syytä varautua.

18 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 18/25 Lämmityspatteri. Tulisija Vesi- ja viemärilaitteet Järjestelmän toteutus yleisesti: Käyttövesiputket ovat kohteessa muovi suojaputkessa (pintavedot ovat kuparia). Viemäriputket ovat muovia. Järjestelmä ei ollut käytössä kartoitushetkellä. Lämminvesivaraaja: Lämminvesivaraaja sijaitsee ulkorakennuksessa Tekniset käyttöiät: Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Ensimmäisten muovisten viemäriputkien (valmistus vuosina ) tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. Putkiston osia ja liitoksia huolletaan ja uusitaan tarvittaessa. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on C. Putkien ankkurointia on syytä lisätä. Vuotovahingon riskiä voi torjua esimerkiksi putkiliitosten läheisyyteen asetettavilla kosteushälyttimillä. Nykyisin putkiliitoksia ja vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vedeneristeellä ja liitokset sijoitetaan niin, että vuotovesi kulkeutuu turvallisesti lattiakaivoon.

19 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 19/25 Pinta-asennettua putkistoa keittiössä Ilmanvaihto Ilmanvaihdon yleinen toteutus kohteessa: Aistinvaraiset havainnot sisäilman laadusta: Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Ko. ilmanvaihdon yleisenä periaatteena on, että poistoilmanvirtaus tapahtuu piipun hormien ja poistoilmakanavien kautta. Korvausilma tulee korvausilmaventtiileistä tai hallitsemattomasti rakenteiden raoista. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. Viemärin ilmastointi Viemärin ilmastointi on asennettu kellariin johtavaan portaikkoon. Siirtoilma (väliovien kautta): Väliovien alla ei ole ilmarakoja. Siirtoilmarakojen puute heikentää ilmanvaihdon toimintaa ovien ollessa suljettuina. Viemärin ilmastointi tulisi johtaa asianmukaisesti ulkoilmaan. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi kellarista, alapohjasta tai muualta rakenteiden läpi. Asuinhuoneisiin tulee asentaa korvausilmaventtiilit (ns. raitisilmaventtiilit) esimerkiksi tuuletusluukkuihin. Väliovien alla olevien siirtoilma-aukkojen korkeus tulisi olla noin 15 mm ovien leveydestä riippuen.

20 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 20/25 Viemärin ilmastointiputki kellarin portaikossa Liesituulettimen poistoputki 6.14 Sähköistys Yleiskunto: Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Järjestelmä ei ollut kartoitushetkellä käytössä Tekniset käyttöiät: Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. Yleiskuva.

21 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 21/25 7 LIITTEET - valokuvia kohteesta - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - käsitteitä Hämeenlinna INSINÖÖRITOIMISTO TÄHTIRANTA OY Kai Intke Puh: kai.intke@tahtiranta.fi

22 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 22/25 LIITEVALOKUVAT Kuva 1. Piipun sadehattu Kuva 2. Osa alapohjaa

23 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 23/25 Kuva 3. Tulisija yläkerrassa. Kuva 4. Viemäröintiä ja vesiputkia kellarin portaikossa.

24 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 24/25 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI , KH ). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI , KH ) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa.

25 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 25/25 ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan Asbestia sisältävä rakennusaine ei ole terveydelle haitallinen mikäli rakennusmateriaali on ehjä, eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Asbestirakenteiden purkutöitä saavat suorittaa vain siihen hyväksytyt urakoitsijat. Rakennuksessa mahdollisesti asbestia sisältävät materiaalit tuodaan esille tässä tarkastuksessa, mikäli niitä havaitaan. Asbestin selvittämiseksi on olemassa erillinen asbestikartoitus. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.