NUORISOVIESTINTÄ SUOMESSA Mistä tekijöistä toimiva nuorisotiedotus muodostuu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORISOVIESTINTÄ SUOMESSA Mistä tekijöistä toimiva nuorisotiedotus muodostuu?"

Transkriptio

1 NUORISOVIESTINTÄ SUOMESSA Mistä tekijöistä toimiva nuorisotiedotus muodostuu? Piia Harala - Jenni Id Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Piia Harala & Jenni Id. Nuorisoviestintä Suomessa. Mistä tekijöistä toimiva nuorisotiedotus muodostuu? Turku, kevät sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Nuorisotiedotus sekä -neuvonta ovat nykyisessä nuorisotyössä yhä tärkeämmässä roolissa. Nämä käsitteet sisältyvät nuorisotyön viestintään ja elävät jatkuvassa muutoksessa muuttuvien olosuhteiden ja kehityksen kentällä. Nuorisotiedotus tarkoittaa lähinnä nuorille suunnattavaa informaatiota sekä sen tuottamista. Nuorisoneuvonta työnä on taas henkilökohtaisempaa sekä vuorovaikutteisempaa asiakaspalvelua, jossa nuorta opastetaan käytännön asioissa sekä ohjataan löytämään itse oikeat tiedonlähteet. Tärkeää onkin kartoittaa nuorten tarvitseman tiedon sekä ohjauksen laatu sekä heidän mielenkiinnon kohteensa, jotta nuorisotoimen palvelut olisivat mahdollisimman hyödyllisiä. Lisäksi on välttämätöntä selvittää, millaisia viestintäkanavia nuoret seuraavat sekä haluavat itse käyttää, jotta halutut sanomat saataisiin perille ymmärrettävässä muodossa. Suuret kaupungit ovat vastanneet nuorisoviestinnän tarpeeseen toteuttamalla erilaisia neuvontapisteitä, mutta monilla pienillä kunnilla on niukat resurssit kehittää nuorisotiedotusta haluamaansa suuntaan tai edes tutkia, millaisia tarpeita kunnan nuorisotiedotuksella edes olisi. Hangon nuorisotoimelle valmistettu viestintäsuunnitelma on laadittu alustavaksi pohjaksi heidän viestinnälleen. Viestintäsuunnitelmassa kartoitettiin nykyistä tilannetta sekä pyrittiin etsimään parannuksia ongelmakohtiin. Työ aloitettiin laatimalla monivalintakyselylomake 140 hankolaiselle yläkouluikäiselle nuorelle. Otosryhmät jaettiin vielä tasan ruotsin- ja suomenkielisille oppilaille, jotta saatiin arvokasta tietoa kieliryhmien eroista. Kyselytutkimuksella selvitettiin, mitä mieltä hankolaiset nuoret ovat nuorisotoimen palveluista sekä mitä he toivoisivat palveluilta ja toiminnalta tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kävi ilmi suuriakin eroja kieliryhmien välillä nuorisotoimen palvelujen käytössä ja nuoritaloilla viihtymisessä. Ruotsinkieliset nuoret vaativat usein melko painokkaastikin omaa nuorisotaloa. Viestintäsuunnitelman laatimisen avuksi toteutettiin myös kysely 16 eri paikkakunnan nuorisotoimelle. Näistä lomakkeista saatiin selville tietoa erikokoisten nuorisotoimien nykytilanteesta sekä ideoita Hangon nuorisotoimen viestintäsuunnitelmaan. Vaikka on olemassa lakeja turvaamassa nuorisotiedotuksen sekä -neuvonnan vähimmäisvaatimuksia, on kunnallisessa nuorisotyössä myös hyvä pohtia ja selvittää oman kunnan tarpeita, ja tiedostaa nuorten muuttuvat intressit juuri omassa kunnassa. Pääasiassa nuorisotiedotus toimii eurooppalaisen nuorisotiedotusjärjestö ERYICA:n hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Tarkoituksena on tehdä palvelusta nuorisolähtöinen. Asiasanat: nuorisoviestintä, nuorisotiedotus, nuorisoneuvonta, kyselytutkimus, viestintäsuunnitelma, kvantitatiivinen tutkimus, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Piia Harala & Jenni Id. Youth Information in Finland. Which factors formulate functional youth publicity? Turku, Spring pages, 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit. Degree Programme in Communications and Media, Bachelor of Media, Option of Media Education. Youth advisory and counseling have, in contemporary youth work, an ever increasingly important role. These concepts are a part of youth communication and go through constant change in the field of development and changing conditions. With youth information we understand producing of and targeting information primarily for young people. Youth counseling, as an occupation is on a more personal level, interacting to guide the youth and help them find information. It is important to chart the needs for required information and to find points of interest in order to be able to provide the best possible service. It is imperative to find out which sources of information the young are using, and want to use, in order to get the information through in an understandable format. Large cities have met the demand by setting up information points, but many small municipalities struggle with limited resources so they can not develop their service, or even study the need for youth information. A communication plan has been made for Hanko youthwork service as a preliminary basis for the municipality s communication and will be used in further development. The communication plan charted the present situation and sought to find improvements in problem areas. The plan started with a multiple-choice questionaire that was distributed to 140 high school-aged students. The sample groups were divided equally between Finnish- and Swedish-speaking groups in order to obtain valuable information of the differences between the groups. A questionnaire was made in order to find out how the young feel about the youthwork service and how they would like to see it developed in the future. As a back-up to the communication plan a questionnaire was sent to 16 different youthwork services in different parts of the country. These inquiries gave information about the present status of different youthwork services and gave some ideas for the plan in Hanko. Even though there are laws to secure a minimum standard for youth information and counseling, it is useful to consider and chart the needs in municipalities and to be aware of the changes of interests the youth experience, especially in a specific municipality. The youth information operates mainly according to the European Youth Information Charter ERYICA:s standards and approved principles. The service is meant to be youth centered. It is important to note that outer communications are founded on a functioning inner communication where the communication between the professionals working with the youth is vital. Key words: youth communication, youth information, youth counseling, questionnaire, communications plan, quantitative research, qualitative research.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 VIESTINTÄ JA ONNISTUNUT VIESTINTÄ 7 3 NUORISOTIEDOTUS JA NUORISOTOIMEN VIESTINTÄ Oikeus tiedonsaantiin Nuorisolaki Nuorisotiedotuksen rahoitus Nuorisotiedotuksen periaatteet Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön valtakunnalliset ja alueelliset toimijat Ammattietiikka ja etiikka nuorisotiedotuksessa 17 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Kyselylomake yläkoulun oppilaille nuorisotoimen palveluista Nuorisotoimien palveluiden kartoittaminen kyselylomakkeella Haastattelu Helsingin nuorisoasiankeskuksen viestinnän kehittämiskokeilusta Nelikenttä eli SWOT-analyysi kertoo uhat ja mahdollisuudet 49 5 NUORISOTIEDOTUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTEET Nuorisotiedotuksen keinot valitaan tarpeiden mukaan Oikeilla välineillä viesti perille Nuorisopalvelujen markkinointi Keinot eri kohderyhmiin kuuluvien nuorten tavoittamiseen Tekijät 54 6 VIESTINTÄSUUNNITELMA HANGON KAUPUNGIN NUORISOTOIMELLE Viestintäsuunnitelman tavoitteet Viestintäsuunnitelman onnistuminen 58 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 60 LÄHTEET 63 LIITE 1: Nuorten mielipiteet nuorisotoimen palveluista Hangossa 66 LIITE 2: Ungdomars åsikter om Hangö stads ungdomasbyråns tjänster 68 LIITE 3: Nuorisotoimen palvelut ja viestintä 70 LIITE 4: Viestintäsuunnitelma Hangon kaupungin nuorisotoimelle 72 LIITE 5: Logokilpailun tiedote 124

5 1 JOHDANTO Kiinnostuimme nuorisotiedotuksesta opinnäytetyön aiheena muun muassa työharjoitteluidemme kautta. Olemme tehneet työharjoittelut nuorisotiedotuspiste Nuorten Turussa sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton tiedotuksessa. Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö on nykyisessä muodossaan muun muassa internet-portaaleineen melko tuore ilmiö, eikä siitä ole kirjoitettu paljon. Halusimme syventyä asiaan paremmin. Lopputuloksena syntyi viestintäsuunnitelma Hangon nuorisotoimelle (LIITE 4: Viestintäsuunnitelma Hangon kaupungin nuorisotoimelle) sekä kirjallinen tutkimuksemme, jossa etsimme vastausta tutkimuskysymykseemme Mistä tekijöistä koostuu toimiva nuorisotiedotus Suomessa vuonna 2008?. Hangon nuorisotoimelle laatimassamme viestintäsuunnitelmassa käymme läpi nykyistä tilannetta, ongelmia ja mahdollisuuksia. Esittelemme keinoja, joilla nuorisotoimi saisi paremmin tiedotettua toiminnastaan nuorille ja myös ideoita sen omaan sisäiseen viestintään sekä viestimiseen sidosryhmille. Keskeiseksi ongelmanratkaisuksi nostimme selkeät ja kattavat internet-sivut, jotka nuorisotoimelta projektin alkaessa käytännössä puuttuivat. Opinnäytetyömme kirjallisessa osassa on tarkoitus selvittää Suomen eri kaupunkien nuorisotoimien toiminta- ja tiedotustapoja. Toivoimme, että saisimme siitä vinkkejä myös tuoteosaamme. Halusimme näin saada myös jonkinlaista kuvaa siitä, onko viestintäkasvattajilla kysyntää nuorisotoimen kentällä. Kirjallisuuden lisäksi käytimme aineistona laatimiamme kyselylomakkeita. Hankolaisilta nuorilta kysyimme tuoteosaamme ja Hangon kaupungin nuorisotoimea varten heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään nuorisotoimen palveluista ja viestinnästä. Käytimme samalla tilaisuutta kysyä, minkälaista toimintaa he itse haluaisivat, ja mitä mahdollisilta nettisivuilta tulisi löytyä.

6 6 Toisen kyselylomakkeen lähetimme satunnaisesti valitsemillemme erikokoisten kaupunkien nuorisotoimille. Näiltä kysyimme, millaista toimintaa ne tarjoavat, miten siitä tiedotetaan ja millaisia ja kuinka paljon osaajia toiminta työllistää. Kvalitatiivisen aineiston analyysissa tarkastelemme nuorisotoimien kokemuksia onnistuneesta viestinnästä ja palvelutarjonnasta. Koetimme myös löytää yhteisiä nimittäviä tekijöitä onnistumisiin ja epäonnistumisiin. Hankolaisille yläkouluikäisille nuorille toimittamassamme kyselylomakkeessa tutkittiin kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin nuorten mielipiteitä nuorisotoimen tavoitettavuudesta ja tyytyväisyydestä sen palveluihin. Opinnäytetyöprosessin aikana Helsingin nuorisoasiankeskus haki Helsingin Sanomien kautta nuoria ideoimaan mainontaansa sekä tiedotustaan. Saimme haastattelun avulla mahdollisuuden tutustua tähän tapaan tehostaa viestintää. Olimme yhteydessä verkkotoimittaja Jonna Pennaseen ja toimittaja Ulla Jänttiin. Tutkimme siis tuoteosaamme varten sitä, mikä tiedotusmuoto tavoittaisi nuoret parhaiten ja saisi heidät mukaan nuorisotoimen toimintaan. Haastattelimme jo ennen opinnäytetyömme aiheen varmistumista Hangon nuorisotoimen vastaavaa nuorisotyöntekijää Stefan Fritä nuorisotoimen viestinnän nykytilanteesta. Halusimme varmistua siitä, että panoksemme on tärkeä ja että viestinnässä ylipäätään olisi heidänkin mielestään kehittämisen tarvetta. Alustava opinnäytetyösuunnitelmamme varmistui haastattelun jälkeen erittäin hyödylliseksi ja ajankohtaiseksi. Stefan Fri kertoi, että tiedotuksen puutteet ovat jollain tavoin tiedossa, mutta vielä asioille ei ole tehty mitään. Viestintäsuunnitelmassamme pystymme toivottavasti antamaan heille vinkkejä viestiä uusin keinoin heidän mahdollisuuksiensa rajoissa.

7 7 2 VIESTINTÄ JA ONNISTUNUT VIESTINTÄ Tiedottamisesta sekä yleisesti viestinnästä on lukuisia lakisäädöksiä. Toivottavaa viestinnässä on, ettei se kattaisi ainoastaan sitä, mitä laki edellyttää. Lait ovat vain turvaamassa, että viestinnän vähimmäisvaatimuksia noudatetaan. Nuorisotoimi osana kuntaa onkin vastuussa monista laissa sanelluista asioista, ja sen tulisi muutenkin toimia avoimena ja aktiivisena viestijänä. Kunnan viestintää ohjaavia lakeja löytyy kuntalaista. Vaikka ulospäin suunnattu viestintä on näkyvää, on kuitenkin toimiva sisäinen viestintä lähtökohta myös tehokkaalle ulkoiselle viestinnälle. Kun organisaation sisällä on avoin ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, organisaatiolla on hyvät edellytykset saada sisäinen tiedotus toimimaan tehokkaasti. Tässä on myös edellytyksenä, että vastuu viestinnästä on jaettu tarkoin. Näin jokainen organisaation työntekijä muodostaa yhdessä toimivan kokonaisuuden, jossa ei ole epäselvää kenelle kuuluu mikäkin työ. Hyvin suunniteltu viestintäsuunnitelma varmistaa, että nämä vastuualueet ovat kaikkien tiedossa, eikä edes yllättävissä tilanteissa ole epäselvyyttä vastuussa olevasta tahosta. Kun vuorovaikutus sujuu organisaation sisällä, on työntekijöiden helpompi motivoitua työhön ja olla myös mukana kehittämässä asioita eteenpäin oman ideointinsa avulla. Tällainen esimerkillinen viestintä organisaation sisällä vaatii informaation jakelun lisäksi myös säännöllisiä tapaamisia henkilöstön ja sidosryhmien välillä. Kunnassa tämä vaatii myös hieman enemmän. Esimerkiksi nuorisotoimen on säännöllisesti oltava vuorovaikutuksessa myös toisten hallintokuntien sekä päätöksentekijöiden kanssa. Nuorisotoimi on yhteydessä usein myös erilaisten yhdistysten sekä kunnan ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Jotta viestintää voidaan pitää onnistuneena ja jotta se täyttäisi sille asetetut tavoitteet, on myös henkilöiden tai ryhmän viestintäosaamisella suuri vaikutus. Viestintäosaamisen eli viestintäkompetenssin käsitteeseen voidaan laskea mukaan puhe-, luku- ja kirjoitustaito, vuorovaikutustaito sekä informaatio-

8 8 osaaminen ja mediakompetenssi eli medialukutaito. Viestinnästä tietoon- teoksessa jaetaan viestintäosaamisen alle neljä eri ulottuvuutta: affektiivinen, kognitiivinen, behavioristinen sekä eettinen osaaminen. Affektiiviseen osaamiseen sisältyvät myönteiset viestintäasenteet sekä rohkeus ja halu viestiä. Kognitiiviseen viestintäosaamiseen taas vaaditaan viestintään liittyvät tiedot, jotta tekijä hallitsisi viestintäkäyttäytymistä säätelevät prosessit. Viestintäkäyttäytymisen ja -taitojen osuus taas kuuluu behavioristiseen ulottuvuuteen. Eettiseen ulottuvuuteen päästään, kun tekijän viestintäosaamiseen sisältyvät eettisesti hyväksyttävät periaatteet. (Huotari 2005, 75.) Näiden eettisten arvojen noudattaminen nouseekin nuorisotyössä vahvasti esille. Nuorisotiedotuksen etiikkaa käsitellään tarkemmin luvussa 3.6. Viestintä on toimivassa organisaatiossa oleellinen osa, ja sitä tarvitaan sosiaalisten suhteiden ylläpitäjänä ja luojana, ryhmätyöskentelyssä sekä työssä oppimisessa. Yksilöiden välistä viestintää kutsutaan Wiion määritelmällä keskinäisviestinnäksi, mutta ongelmana on erottaa tämä termi lähellä olevasta ryhmäviestinnästä. Keskinäisviestintään kuuluu kahden tai useamman henkilön välinen viestintä, mutta raja ryhmäviestintään kulkee häilyvästi siinä, etteivät nämä henkilöt tiedosta muodostavansa keskenään omaa ryhmää. Mutta mikäli keskinäisviestinnän termiä lähestytään numeerisesti, voidaan vielä viidenkin henkilön välistä viestintää pitää keskinäisviestintään kuuluvana. (Puro 1998, ) Ratkaisevana tekijänä on kuitenkin se, etteivät työpaikalla käydyt ammattimaiset tilanteet ole keskinäisviestintää, mutta vapaamuotoiset usein kylläkin. Sisäiseen viestintään vaikuttaa kuitenkin niin työntekijöiden ammattimainen viestintä kuin myös muut sosiaaliset tilanteet. Tärkeää toimivan vuorovaikutuksen saavuttamisessa on, että työilmapiiri on avoin ja rehellinen. Keskinäisviestinnän yksi tavoite onkin hyvien ihmissuhteiden syventäminen ja ylläpitäminen. Keskinäis- ja organisaatioviestintää kutsutaan nykyisin Suomessa yhteisöviestinnäksi. (Kivikuru & Kunelius 1998, 105.) Kivikuru ja Kunelius ovat poimineet eri lähteiden keskinäisviestinnän luonnehdinnoista viisi esimerkkiä, jotka avaavat termiä. 1. Keskinäisviestinnässä tarkastellaan tilanteita, joissa viestintään osallistuvat ovat välittömässä yhteydessä toisiinsa. He ovat luon-

9 9 nollisen katse- ja kuuloetäisyyden päässä toisistaan ja heillä on tilanteessa mahdollisuus keskittyä toistensa viestintään. 2. Keskinäisviestintä on vuorovaikutusta. Viestijöiden odotetaan vuorollaan puhuvan ja toisaalta kuuntelevan viestintätilanteen toista osapuolta. Puhujan ja kuuntelijan roolien tulee vaihdella tilanteessa niin, että kumpikin osallistuu aktiivisesti siihen. 3. Keskinäisviestintä on luonteeltaan verbaalista (kielellistä) ja nonverbaalista(sanatonta). Viestintätilanteita tarkasteltaessa on näin ollen kiinnitettävä huomioita paitsi kieleen ja sen ominaispiirteisiin, myös esimerkiksi eleisiin, ilmeisiin, äänenpainoihin ja taukoihin. 4. Viestintä, joka on merkityksetöntä tai tarkoituksetonta viestintätilanteeseen osallistuville, ei ole keskinäisviestintää. Vasta, kun viestijät mieltävät, että he jakavat ja kokevat jotain yhteistä, kyseessä on aito keskinäisviestinnällinen tapahtuma. 5. Keskinäisviestintä on niin ajallisessa kuin sisällöllisessäkin mielessä prosessinomaista sekä aika- ja paikkasidonnaista. Tästä johtuen keskinäisviestintään liittyy erottomasti se, että sen muodot ja tavoitteet muuttuvat jatkuvasti ajan myötä. (Kivikuru & Kunelius 1998, ) Nuorisotyössä eletään herkällä maaperällä, sillä nuoret ovat erityisen tarkkoja siitä, miten heidän kanssaan tulee toimia ja käyttäytyä. Tämän takia onkin perusteltua, että nuorisotyötä tekevät ammattilaiset ovat tietoisia niin keskinäisestä kuin nuorille suunnatusta viestinnästään. Nuorten asioihin liittyvässä viestinnässä on tärkeää myös viestinnästä vastaavien työntekijöiden taito tuottaa tietoa sekä näiden jakaa sitä nuorten ymmärtämässä muodossa. Viestintäosaamisen eli viestintäkompetenssin yksiselitteinen määritteleminen on mahdotonta, koska viestintä on ilmiönä niin monimuotoista. Viestintä-käsitteen määrittelyssä joudutaan ottamaan kantaa siihen, mikä viestinnän ilmiön osa on kaikkein keskeisin. Viestinnän määritelmissä voivat korostua esimerkiksi informaation välittyminen ja tiedon rakentuminen, vallankäyttö ja vaikuttaminen, ihmisten välisen yhteyden rakentuminen ja yhteistoiminta tai viestintätekniikka. Viestinnästä tietoon.(huotari, Hurme&Valkonen 2005, 75.) Viestintä on informaation siirtämistä tai sen jakamista. Kulttuurintutkija Stuart Hall on (Huotari ym. 2005, 75 mukaan) kuitenkin laajentanut tätä näkemystä

10 10 siten, että tieto olisi mahdollista vain merkityksentämisen kautta. Merkityksiä tuotetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, eikä viestintä näin aina ole pelkkää tiedon välittämistä, vaan sosiaalinen tapahtuma, jossa yhdessä luodaan itseä tai toisia koskevia käsityksiä. Viestintä on siis prosessi, jonka avulla yksilöt vuorovaikutussuhteissa, ryhmissä, organisaatioissa, yhteisöissä, yhteiskunnassa tai kulttuurissa luovat viestejä ja reagoivat niihin. (Huotari ym. 2005, 76). Informaatio-osaaminen voidaan nostaa esille viestintäkompetenssin keskeisenä osa-alueena. Ennen käsitteellä tarkoitettiin lähinnä informaation merkitystä organisaation voimavarana sekä informaation ymmärtämistä ja käyttöä ongelmanratkaisuissa ja päätöksenteoissa. Nykyisin informaatio-osaaminen voidaan yksinkertaisesti selittää yksilön kyvyllä hankkia tietoa useista eri lähteistä sekä taidolla käyttää ja arvioida sitä kriittisesti. Käytännössä käsitteeseen siis liittyvät niin kognitiiviset kyvyt, tekniset taidot kuin myös eettisten periaatteiden noudattaminen. (Huotari ym. 2005, 77.)

11 11 3 NUORISOTIEDOTUS JA NUORISOTOIMEN VIESTINTÄ Nuorisotiedotus on yleishyödyllisen ja laaja-alaisen nuoria koskettavan tiedon välittämistä nuorille. Tällaista tietoa ovat muun muassa kansainvälisyyteen, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, asevelvollisuuteen, rakkauteen ja seksuaalisuuteen, monikulttuurisuuteen, ympäristöön ja muihin nuorta itseään askarruttaviin kysymyksiin liittyvät asiat. Nuorisotiedotuksen pitäisi olla tasapuolista, eettistä ja markkina-arvot sivuuttavaa nuoren kasvun tukemista. Nuorisotiedotuksen aihealueet lähtevät nuorten omista kiinnostuksen kohteista. "Nuoriso" ei ole yksi yhtenäinen ryhmä, jonka tiedontarpeet ja elämäntilanteet voisi niputtaa yhteen. Nuorilla voi olla hyvinkin erilaisia tilanteita ja ongelmia, ja nuorta tulisi auttaa juuri hänen oma tilanteensa mukaan. Tiedon tulisi olla kaikkien nuorten helposti saatavilla ja ymmärrettävissä. Usein nuorisotiedotus ja -neuvonta on järjestetty internet-portaaleilla tai erityisillä nuorisotiedotuspisteillä, joissa työhön koulutetut ammattilaiset jakavat nuorille tietoa ja auttavat heitä tiedon etsimisessä. Nuorten puolesta ei tehdä päätöksiä, eikä heitä suunnata tiettyyn suuntaan, vaan autetaan etsimään tietoa. Tällaisia nuorisotiedotuspisteitä on jo monissa isommissa kaupungeissa. Sähköisten nuorisotiedotusportaalien sisältö on pitkälti sama jokaisella kaupungilla, lukuun ottamatta tietenkään kaupungin omaa koulutus- ja harrastustarjontaa sekä tapahtumia, joten joka kunnan ei ole järkevää laatia verkkoon samanlaista sivustoa. Oman kunnan ja maakunnan asiat ja tapahtumat olisi hyvä löytyä tässä tapauksessa nuorisotoimen wwwsivuilta. Nuorisotoimen viestintä sivuaa nuorisotiedotusta siinä, että sillä pyritään tavoittamaan nuoria ja viestimään heille heitä kiinnostavista asioista. Käytännössä nuorisotoimen ulkoinen viestintä on useasti enemmän esimerkiksi erilaisten, kenties nuorisotoimen itsensä järjestämien tapahtumien ja vaikkapa toimintapajojen mainostusta, sekä kunnan nuoria koskevista päätöksistä, nuorisotilojen aukioloajoista ja liikuntavuoroista tiedottamista. Usein selkeä linkki nuorisotoimen sivuilla jollekin yleishyödylliselle nuorisoportaalille riittäisi, koska lopulta kaikki Suomen nuoret kaipaavat tietoa suurin piirtein samoista asioista. Kunnan

12 12 nuorisotyötä säätelee nuorisolaki. Nuorisotyöhön käytettävät resurssit täytyy jakaa muillekin nuorisotyön aloille kuin tiedottamiseen. Kuntien resurssit luonnollisesti vaihtelevat, joten joka kunnassa ei ole mahdollista tai edes järkevää perustaa fyysistä nuorisotiedotuspistettä, ja kunnat päättävät nuorisotyön painopisteistään itse. 3.1 Oikeus tiedonsaantiin Jokaisella on oikeus saada ja jakaa tietoa. Suomen perustuslaissa todetaan, että jokaisella yksilöllä on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennaltaehkäisemättä. Laissa on maininta myös viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuudesta. Nämä asiakirjat ovat julkisia, jos niiden julkisuutta ei ole "välttämättömien syiden" vuoksi erikseen rajattu lailla. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. (Timonen-Verma 2003, 110.) Oikeus tiedonsaantiin on ilmaistu myös muun muassa Yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa, Lapsen oikeuksien julistuksessa, Euroopan ihmisoikeus- ja perusvapaussopimuksessa sekä Euroopan neuvoston suosituksessa nuorisotiedotuksesta ja -neuvonnasta Euroopassa (Laakso & Äikää-Torkkeli 2006). 3.2 Nuorisolaki Nuorisotyöstä säädetään nuorisolailla. Uusin nuorisolaki (Nuorisolaki /72) on tullut voimaan maaliskuussa Merkittävin uudistus edelliseen, vuonna 1995 säädettyyn lakiin, on nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka sisältää sekä valtakunnalliset tavoitteet että läänien ja kuntien ohjelmatyön suuntaviivat. Nuorisotyö kuuluu kunnan toimialaan. Uusi laki velvoittaa kuntia kuulemaan nuoria heitä koskevista asioista päätettäessä. Laki määrittelee nuoren alle 29-vuotiaaksi. Lain tarkoituksena on edistää nuorten aktiivista kansalai-

13 13 suutta ja sosiaalista vahvistumista ja tukea nuorten itsenäistymistä sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolain pykälän seitsemän mukaan; nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. (Nuorisolaki 2006/72.) Uudessa laissa on lueteltu tärkeimmät palvelut, joista hyvä kunnallinen nuorisotyö koostuu, vaikkakin jokainen kunta päättää omasta nuorisopolitiikastaan. Näitä palveluja ovat kasvatuksellinen ohjaus, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, toimintatilat ja harrastemahdollisuudet, nuorten ympäristökasvatus, tieto- ja neuvontapalvelut sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin oloihin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. (Nuorisolaki 2006/72.) Nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelimenä on valtioneuvoston asettama valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, joka toimii opetusministeriön yhteydessä. Opetusministeriön asiantuntijaelimenä toimii valtioneuvoston asettama arviointija avustustoimikunta, jonka toimialaa ovat valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen avustusasiat. (Nuorisolaki 2006/72.) Kunnille myönnetään valtionosuutta nuorisotyölain pykälän seitsemän mukaiseen toimintaan eli edellä mainittuihin lain määrittelemiin nuorisotyön tärkeimpiin palveluihin. Rahoituksesta määrätään laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ( /635). Tämän lain neljännessätoista pykälässä määrätään nuorisotyön rahoituksesta kunnittain. Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuorisotyön käyttökustannuksiin 29,70 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnan alle 29- vuotiaiden asukkaiden määrä kerrotaan nuorisotyötä varten asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla. (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1998/635.) Nuorisotyön yksikköhinta kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden määritellään vuosittain valtion talousarvion rajoissa (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1998/635).

14 Nuorisotiedotuksen rahoitus Suomen valtion rooli nuorisotiedotuksessa on opetusministeriön kautta rahoittaa nuorisotiedotustyön hankkeita ja kansainvälistä osallistumista ja kannustaa kuntia tiedotuskeskusten ja -palveluiden luomiseen. Jokainen kunta eli käytännössä kunnanvaltuusto ja kunnan nuorisolautakunta, kuitenkin päättää itse kehitettävistä palveluistaan. (Timonen-Verma 2003, 111.) Nuorisomäärärahat kertyvät pääosin veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittorahoista (Opetusministeriö). Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry edustaa suomalaista nuorisotiedotusta eurooppalaisessa nuorisotiedotusyhteistyössä (ERYICA). Allianssin toimintaa tukee taloudellisesti opetusministeriö, joka rahoittaa myös sähköisten tietopalvelujen kehittämistä. Paikallisia nuorisotiedotuskeskuksia ja -palveluita rahoittaa Suomessa yleensä kunnallinen nuorisotoimi, jota rahoittaa opetusministeriö. (Timonen-Verma 2003, 112.) Vuonna 2008 Opetusministeriö rahoittaa nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön toimintaa yhteensä 11 miljoonalla eurolla, joka on euroa enemmän, kuin vuonna Rahaa saa yhteensä 67 järjestöä. (Yle radiouutiset ) Vuonna 2008 nuorisotyön yksikköhinta on 13, 50 euroa kunnan yhtä alle 29- vuotiasta asukasta kohden (Opetusministeriö). 3.4 Nuorisotiedotuksen periaatteet Nuorisotiedotuskeskukset ja -palvelut noudattavat Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA:n jäsenjärjestöjen luomia ammattiperiaatteita, jotka toimivat kehyksenä nuorisotiedotuspalvelujen toiminnalle nuorten tiedonsaannin turvaamiseksi. Periaatteena on, että tiedon tulisi olla kaikkien nuorten saatavilla tasapuolisesti riippumatta ulkoisista tekijöistä, tiedon tulisi kattaa kaikki nuoria kiinnostavat alat ja perustua tiedon käyttäjien ilmaisemiin toiveisiin ja tarpeisiin

15 15 vailla aatteellisia, kaupallisia, poliittisia tai muita hyötynäkökulmia. Jokaisen asiakkaan tulisi saada ilmaiseksi yksilöllistä palvelua ilman ajanvarausta. Yksilön tietosuojaa ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta on kunnioitettava. Nuorille on tarjottava monista lähteistä tarkastettua puolueetonta, luotettavaa, kattavaa, tuoretta ja helposti sovellettavaa tietoa. Tiedotuspalveluista vastaa erikoiskoulutuksen saanut henkilökunta. Sponsoroinnin tai maksetun mainonnan käyttämisessä tulee punnita ja taata tarjottavan tiedon riippumattomuus ja puolueettomuus. (Fedotoff & Timonen-Verma 2003, ) Opetusministeriön suositus nuorisotiedotuksesta kunnissa mukailee ERYICA:n jäsenjärjestöjen yhdessä laatimia ja hyväksymiä nuorisotiedotuksen periaatteita. Näiden lisäksi opetusministeriön suosituksessa kunnille mainitaan yhteistyön edistäminen tiedottamisessa eri hallintokuntien sekä muiden yhteisöjen ja järjestöjen välillä, huolehtiminen nuorisotiedotuksen alueella toimivien työntekijöiden koulutuksesta ja erilaisten tiedonantotapojen käyttämisen edistäminen. Näiksi muiksi tiedonantotavoiksi opetusministeriö mainitsee nuorille tarkoitetut tiedotteet, erilaiset tilaisuudet ja nuorisotietopankin käyttämisen. Kuntien nuorisotiedotusmuodoiksi opetusministeriö luettelee erilliset nuorisotiedotuspisteet, nuorille tarkoitetut omat tiedotteet, monisteiden jakamisen, ilmoitustaulut, kouluissa ja nuorisotaloilla tiedottamisen sekä nuorten henkilökohtaisen neuvonnan ja opastuksen, kuten palvelevan puhelimen, sekä paikallisradiot ja määräajoin ilmestyvät julkaisut. (Fedotoff & Timonen-Verma 2003, 288.) 3.5 Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön valtakunnalliset ja alueelliset toimijat Opetusministeriön vastuualueena nuorisotiedotustyössä on sen valtakunnallinen tukeminen, rahoitus, osallistuminen ja nuorten elinolojen tutkimus ja tilastointi. Tämän lisäksi opetusministeriö tiedottaa opiskelumahdollisuuksista. Opetusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, nuorisoasiain neuvottelukunta, työskentelee yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa nuorten elinolojen parantamiseksi. Koulutus, sekä työ- ja ammattimahdollisuudet ovat työministeriön vastuualueita, sosiaaliturva ja terveys kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön

16 16 kentälle. Ympäristöministeriön vastuualueena on asuminen. (Timonen-Verma 2003, 124.) Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre of internatiol mobility) on kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO toimii opetusministeriön alla. CIMO markkinoi suomalaista koulutusta ulkomailla sekä tukee kansainvälistymistä tiedotuksen, neuvonnan, koulutuksen ja julkaisujen avulla. Se vastaa myös suurimmasta osasta Euroopan unionin kulttuuri-, koulutus- ja nuoriso-ohjelmien toimeenpanosta Suomessa sekä koordinoi ja toteuttaa henkilövaihto- ja apurahaohjelmia. CIMO:n toiminta-ajatuksena on lisätä suomalaisten osaamista edistämällä kansainvälistä yhteistyötä niin koulutus-, työja kulttuurielämässä kuin nuorison keskuudessa. CIMO toimii Suomessa myös Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelmaan kuuluvan Eurodesk-toiminnon kansallisena vastuutahona. Verkostoon kuuluu noin 30 maata lukuisine eri tiedotuspisteineen. Eurodesk-verkosto tiedottaa EU:n tarjoamista mahdollisuuksista nuorille ja näiden parissa työskenteleville, ja vastaa Euroopan unionin komission tarjoaman Euroopan nuorisoportaalin sisällön tuottamisesta. CIMOn Eurodesk-palveluita ovat koulutus, neuvontapalvelut, julkaisut sekä tiedottaminen eurooppalaisten ohjelmien mahdollisuuksista. Alueellisella tasolla Eurodeskverkoston jäseniä ovat nuorten tieto- ja neuvontakeskukset. Suomessa Eurodesk-toimintaa rahoittavat opetusministeriö sekä Euroopan komissio Youth in Action -ohjelmansa kautta. (Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO.) Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry toimii valtakunnallisena nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestönä. Se on yli sadan eli miltei jokaisen suomalaisen nuoriso- tai kasvatusalan järjestön kattojärjestö. Allianssin jäseniä ovat muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Partiolaiset, Seksuaalinen Tasavertaisuus SETA Ry ja monet muut kirkon, puolueiden ja eri sairauksien ympärille perustetut nuorisojärjestöt. Allianssi on ERYICA:n jäsen ja hyväksyy sen periaatteet. Allianssin tehtävä Suomen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön toimintaympäristössä on nuorisotiedotustyön kansainvälisen edustamisen lisäksi muun muassa tuottaa palveluita nuorille ja nuorisoalan toimijoille, edistää nuorten osallistumista sekä tiedottaa ja vaikuttaa.

17 17 Allianssi palvelee erityisesti jäsenjärjestöjään, mutta tuottaa myös suoraan nuorille palveluja, kuten virtuaalisia tieto- ja palveluportaaleja, julkaisuja ja nuorisovaihdon koordinointia. Ehkä konkreettisin Allianssin nuorille suuntaama palvelu on Euro <26 -kortti, eurooppalainen etu- ja palvelujärjestelmä, jolla nuori saa alennuksia, tietoa ja palveluita yli neljässäkymmenessä Euroopan maassa. Allianssin jäsenjärjestöjen vastuualueeksi suomalaisella nuorisotiedotus- ja neuvontatyön kentällä voidaan katsoa järjestön omasta toiminnasta ja aihealueesta tiedottaminen. (Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi.) Suomen nuorisotiedotusverkosto kehittää työmuotoja ja niiden sisältöä, laatua ja kriteerejä sekä nuorisotiedotustyöntekijöiden ammattitaitoa yhteistyön ja nuorisotiedotustyön kansallisen koordinoinnin avulla. Yhteisiä kokemuksia jaetaan muun muassa seminaareissa. Suomen Kuntaliitto järjestää koulutusta, tiedottaa ja tuottaa julkaisuja sekä tuottaa tutkimuksia ja tietoja nuorista, kuten STAKES (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) ja Suomen nuorisotutkimusseurakin. (Timonen-Verma 2003, 124.) Edellä mainitut tahot ovat kansallisia toimijoita. Alueellisella ja paikallisella tasolla nuorisotiedotuksesta vastaavat muun muassa kunnat ja kuntien eri hallintokunnat, työvoimatoimistot ja koulutuslaitokset, vapaaehtoisjärjestöt sekä nuorisotiedotuspisteet yhteistyössä nuorisotiedotusverkoston kanssa. (Timonen- Verma 2003, 125.) 3.6 Ammattietiikka ja etiikka nuorisotiedotuksessa Etiikka on oikeaan ja väärään liittyvien ongelmien tarkastelua. Etiikka ei ole sama asia kuin moraali, jolla taas tarkoitetaan ihmisten ajattelu- ja toimintatapoja. Etiikka on filosofian osa-alue, joka voidaan jakaa useampaan osaan. (Kotkavirta, Räikkä & Sajama 1995, 7 8.) Yksi näistä yleisimmistä jaoista on jako teoreettiseen ja käytännölliseen etiikkaan. Teoreettinen etiikka käsittelee enemmän abstrakteja periaatekysymyksiä, kun taas käytännöllinen etiikka nojaa enemmän käytännölliseen moraaliin ja pyrkii löytämään järkiperäisiä vastauksia ih-

18 18 misten ongelmiin. (Kotkavirta & Nyyssönen 1996, 24.) Näitä molempia tarvitaan nuorisotiedotustyössä. Nuorisotiedotuksen yhteisiä suuntaviivoja ja arvoja pohdittaessa kysymys on enemmänkin teoreettisesta etiikasta. Käytännön etiikkaa taas tarvitaan jokapäiväisessä työssä, kun esimerkiksi nuorisotiedotuspisteen työntekijä kohtaa nuoren yksilöllisine ongelmineen ja lähtökohtineen. Yleisesti ammattietiikalla tarkoitetaan sitä, mikä on jotain ammattia harjoitettaessa eettisesti hyväksyttävää ja suositeltavaa. Ammattieettiset kysymykset eivät eroa muista eettisistä kysymyksistä muussa kuin siinä, että ne koskevat ammatillisten tekojen eettisyyttä. Kuten eettiset kysymykset yleensä, myös ammattieettiset kysymykset ovat avoimia useille erilaisille vastauksille. (Kotkavirta ym. 1995, 14.) Useissa ammateissa eettiset pohdinnat ovat melko samansuuntaisia. Joissakin ammateissa ammattiliitto on esimerkiksi laatinut oman eettisen ohjeistuksensa, kuten journalistin ohjeet, mainonnan kansainväliset perussäännöt tai hoito- ja sosiaalityössä oma eettisten periaatteiden koodisto. Tällaiset eettiset säännöt eivät ole lakeja. (Kotkavirta ym. 1995, ) Joissain ammateissa, kuten nuorisotiedotuksessa, joutuu ammatin laaja-alaisuuden vuoksi kokoamaan oman eettisen normistonsa monien eri ammattien eettisistä ohjeista. Edellä mainitut ammatit kuuluvat niiden ammattien joukkoon, jotka ovat niin sanotusti eettisesti herkempiä kuin jotkin toiset ammatit. Ammatin eettiseen herkkyyteen vaikuttaa sen etäisyys arkipäivän moraalista (esimerkiksi sotilas), se, kuinka paljon ammattiin kuuluu valtaa tai itsenäisiä valintoja (esimerkiksi toimittaja) ja se, kuinka tunneperäisesti ihmiset suhtautuvat ammatinharjoittajan työhön ja sen tuloksiin (esimerkiksi lääkäri, sosiaalityöntekijä ja pappi). Täysin erilaisten ammattienkin eettisessä koodistossa on paljon yhtäläisyyksiä. Koska eettiset säännöt ovat useimmiten itsestäänselviä, tulkinnanvaraisia ja ristiriitaisia, on järkevää kysyä, mikä sääntöjen tarkoitus oikein on (Kotkavirta ym. 1995, 19). Vastaukseksi kirja antaa eettisille säännöille kolme tarkoitusta. Ne ovat eettisen harkinnan apukeinoja, ammattia määrittäviä periaatteita ja niillä on poliittinen merkitys. Poliittisella merkityksellä tarkoitetaan tässä sitä, että eettisillä säännöillä kyseinen ammattiala pyrkii oikeuttamaan ammattinsa, tekemään siitä eet-

19 19 tisesti hyväksyttävän, ja viestimään muille aloille toimivansa eettisesti. Kun ammatti on eettisesti hyväksyttävä, se voi hyvin perustein kilpailla muiden ammattien kanssa palkkojen suuruudesta ja muista eduista. Ammattieettisten sääntöjen avulla ammatinharjoittaja voi siis tuntea turvaavansa omaa ammattiaan muiden ammattiryhmien kilpailua vastaan. Kun eettiset säännöt nähdään tästä näkökulmasta, herää kysymys, onko säännöillä minkäänlaista vaikutusta itse ammatinharjoittajan tekemisiin. (Kotkavirta ym. 1995, 20.) Nuorisotiedotuksen etiikka rakentuu ammatin laaja-alaisuuden vuoksi monen eri ammattialan eettisistä koodistoista. Nuorisotiedotuksen etiikan pohjana ovat ERYICA:n määrittelemät eettiset periaatteet. Milla Härmä (2003, 35 41) etsii artikkelissaan yhtymäkohtia nuorisotiedotustyön etiikkaan läheisten ammattien ammattietiikasta. Nämä ammatit Härmä jaottelee karkeasti kolmeen luokkaan: kasvattajiin (esimerkiksi opettaja ja oppilaanohjaaja), tukijoihin (esimerkiksi sosiaalityöntekijä, lääkäri, sairaanhoitaja) ja tiedottajiin (toimittaja, tiedottaja, kirjastotyöntekijä). Härmä poimii näiden ammattien etiikasta muutamia sääntöjä, jotka sopivat myös nuorisotiedotukseen. Hoitohenkilöstön halu toimia potilaan hyväksi ja auttaa tätä sekä velvoite kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tämän yksilöllisyyttä voidaan nähdä myös osasina nuorisotiedottajan ammattietiikassa. Kasvattajien tulisi ohjata nuoria itsenäisiin valintoihin ja valmentaa verkostoituvaan, demokraattiseen yhteiskuntaan. Nuoria tulisi ohjata yhteiskunnan arvojen mukaiseen suuntaan, mikä toisaalta murentaa nuorisotiedotuksen näennäisen riippumattomuuden ja arvovapauden ajatusta. Kasvatuksessa ja nuorisotiedotuksessa on myös koko ajan läsnä sama tiedostetun tai tiedostamattoman piilovaikuttamisen ongelma. Härmän mukaan oppilaanohjaajan ammatti on ehkä lähinnä nuorisotiedottajan ammattia. Oppilaanohjauksessa korostetaan ohjaajan vastuuta luotettavana tiedonlähteenä, hyvien ohjeiden tarjoamista ja etenkin ohjattavan omaehtoista ja aktiivista roolia ohjauksessa. Nämä kaikki sopivat suoraan myös nuorisotiedottajan eettisiksi periaatteiksi. Journalistin ohjeiden mukaan tiedon on oltava puolueetonta, oleellista ja monipuolista, ja tiedonlähde on hyvä mainita, eikä esittää tietoa omanaan. Tähän pyrkii myös nuorisotiedottaja. (Härmä 2003, ) Nuorisotiedotuksen eettisiä ongelmia tai ainakin pohdinnan arvoisia asioita ovat ainakin edellä mainittu piilovaikuttamisen mahdollisuus ja yleisemmin se, saako

20 20 nuori tarkoituksenmukaista ja yksinkertaisesti parasta mahdollista palvelua. Nuorisotiedotus koostuu niin monesta eri alasta, että nuorisotiedottaja ei voi aiemmasta koulutustaustastakaan huolimatta olla todellinen asiantuntija jokaisella alalla, joista nuorisotiedotuksessa tietoa välitetään. Nuorisotiedottajalla on nuoreen nähden myös tietynlainen valta-asema: nuori odottaa saamansa tiedon olevan oikeaa, ajantasaista, kattavaa ja arvomerkityksetöntä. Nuorisotiedottajan, kuten muidenkin lasten ja nuorten parissa työskentelevien, työssä valtaa on siinä mielessä vielä enemmän, että asiakas, tiedon ja neuvon tarvitsija, on vasta kehittymässä aikuiseksi. Nuoresta pitäisi kasvattaa tätä kuitenkaan liiemmin suuntaan tai toiseen ohjailematta vastuullinen yhteiskunnan jäsen. (Härmä 2003, 35.) Härmä on artikkelissaan pohtinut konkreettisia esimerkkejä eettisistä valintatilanteista nuorisotiedotustyön arkipäivässä yhdessä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin työryhmän kanssa. He ovat koonneet seuraavat esimerkit: palvelujen ilmaisuus, itseohjautuvuus, työntekijöiden tehtävien vaikeutuminen, palvelujen tasapuolisuus, keskustelu laadusta ja määrästä, työntekijän vastuu ja rooli asiantuntijana sekä palvelun laatu. Palvelujen tulisi olla käyttäjilleen ilmaisia, mutta nuorilta tulee usein toiveita maksullisista puhelin-, kopiointi- ja tulostuspalveluista. Näissä hinta ei olisi varmasti suuri, mutta tulee pohtia, tekeekö pienikin materiaalimaksu nuorten asemasta eriarvoisen. Itseohjautuvuuden ajatuksessa pohdituttaa kysymys siitä, voiko periaate siitä, että nuori etsii ja löytää tarvitsemansa tiedon suureksi osaksi itse muuttua nuorisotiedottajan välinpitämättömyydeksi. Kuinka pitkälle nuorisotiedotuspisteen työntekijä voi ja saa opastaa nuorta, jos tämän tulisi kuitenkin voida tehdä päätöksensä itse? Työntekijöiden tehtävät kasvavat ja vaikeutuvat luonnollisesti koko ajan, mutta miten päättää esimerkiksi kyseisen palvelun lopettamisesta nuorisotiedottajan liian suureen työmäärään vedoten, jos sille on nuorten keskuudessa kysyntää. Kuinka paljon nuoria voi opastaa muiden tahojen puoleen? Kuinka paljon pitäisi osata auttaa itse? Tasapuolisuuden ongelma on siinä, että jokainen nuori ja hänen ongelmansa tai

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel Rovaniemen kaupungin Liikunta- ja nuorisopalvelukeskus NUORISO Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Myynnin tukipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o palvelee sisäisiä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot