NUORISOVIESTINTÄ SUOMESSA Mistä tekijöistä toimiva nuorisotiedotus muodostuu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORISOVIESTINTÄ SUOMESSA Mistä tekijöistä toimiva nuorisotiedotus muodostuu?"

Transkriptio

1 NUORISOVIESTINTÄ SUOMESSA Mistä tekijöistä toimiva nuorisotiedotus muodostuu? Piia Harala - Jenni Id Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Piia Harala & Jenni Id. Nuorisoviestintä Suomessa. Mistä tekijöistä toimiva nuorisotiedotus muodostuu? Turku, kevät sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Nuorisotiedotus sekä -neuvonta ovat nykyisessä nuorisotyössä yhä tärkeämmässä roolissa. Nämä käsitteet sisältyvät nuorisotyön viestintään ja elävät jatkuvassa muutoksessa muuttuvien olosuhteiden ja kehityksen kentällä. Nuorisotiedotus tarkoittaa lähinnä nuorille suunnattavaa informaatiota sekä sen tuottamista. Nuorisoneuvonta työnä on taas henkilökohtaisempaa sekä vuorovaikutteisempaa asiakaspalvelua, jossa nuorta opastetaan käytännön asioissa sekä ohjataan löytämään itse oikeat tiedonlähteet. Tärkeää onkin kartoittaa nuorten tarvitseman tiedon sekä ohjauksen laatu sekä heidän mielenkiinnon kohteensa, jotta nuorisotoimen palvelut olisivat mahdollisimman hyödyllisiä. Lisäksi on välttämätöntä selvittää, millaisia viestintäkanavia nuoret seuraavat sekä haluavat itse käyttää, jotta halutut sanomat saataisiin perille ymmärrettävässä muodossa. Suuret kaupungit ovat vastanneet nuorisoviestinnän tarpeeseen toteuttamalla erilaisia neuvontapisteitä, mutta monilla pienillä kunnilla on niukat resurssit kehittää nuorisotiedotusta haluamaansa suuntaan tai edes tutkia, millaisia tarpeita kunnan nuorisotiedotuksella edes olisi. Hangon nuorisotoimelle valmistettu viestintäsuunnitelma on laadittu alustavaksi pohjaksi heidän viestinnälleen. Viestintäsuunnitelmassa kartoitettiin nykyistä tilannetta sekä pyrittiin etsimään parannuksia ongelmakohtiin. Työ aloitettiin laatimalla monivalintakyselylomake 140 hankolaiselle yläkouluikäiselle nuorelle. Otosryhmät jaettiin vielä tasan ruotsin- ja suomenkielisille oppilaille, jotta saatiin arvokasta tietoa kieliryhmien eroista. Kyselytutkimuksella selvitettiin, mitä mieltä hankolaiset nuoret ovat nuorisotoimen palveluista sekä mitä he toivoisivat palveluilta ja toiminnalta tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kävi ilmi suuriakin eroja kieliryhmien välillä nuorisotoimen palvelujen käytössä ja nuoritaloilla viihtymisessä. Ruotsinkieliset nuoret vaativat usein melko painokkaastikin omaa nuorisotaloa. Viestintäsuunnitelman laatimisen avuksi toteutettiin myös kysely 16 eri paikkakunnan nuorisotoimelle. Näistä lomakkeista saatiin selville tietoa erikokoisten nuorisotoimien nykytilanteesta sekä ideoita Hangon nuorisotoimen viestintäsuunnitelmaan. Vaikka on olemassa lakeja turvaamassa nuorisotiedotuksen sekä -neuvonnan vähimmäisvaatimuksia, on kunnallisessa nuorisotyössä myös hyvä pohtia ja selvittää oman kunnan tarpeita, ja tiedostaa nuorten muuttuvat intressit juuri omassa kunnassa. Pääasiassa nuorisotiedotus toimii eurooppalaisen nuorisotiedotusjärjestö ERYICA:n hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Tarkoituksena on tehdä palvelusta nuorisolähtöinen. Asiasanat: nuorisoviestintä, nuorisotiedotus, nuorisoneuvonta, kyselytutkimus, viestintäsuunnitelma, kvantitatiivinen tutkimus, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Piia Harala & Jenni Id. Youth Information in Finland. Which factors formulate functional youth publicity? Turku, Spring pages, 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit. Degree Programme in Communications and Media, Bachelor of Media, Option of Media Education. Youth advisory and counseling have, in contemporary youth work, an ever increasingly important role. These concepts are a part of youth communication and go through constant change in the field of development and changing conditions. With youth information we understand producing of and targeting information primarily for young people. Youth counseling, as an occupation is on a more personal level, interacting to guide the youth and help them find information. It is important to chart the needs for required information and to find points of interest in order to be able to provide the best possible service. It is imperative to find out which sources of information the young are using, and want to use, in order to get the information through in an understandable format. Large cities have met the demand by setting up information points, but many small municipalities struggle with limited resources so they can not develop their service, or even study the need for youth information. A communication plan has been made for Hanko youthwork service as a preliminary basis for the municipality s communication and will be used in further development. The communication plan charted the present situation and sought to find improvements in problem areas. The plan started with a multiple-choice questionaire that was distributed to 140 high school-aged students. The sample groups were divided equally between Finnish- and Swedish-speaking groups in order to obtain valuable information of the differences between the groups. A questionnaire was made in order to find out how the young feel about the youthwork service and how they would like to see it developed in the future. As a back-up to the communication plan a questionnaire was sent to 16 different youthwork services in different parts of the country. These inquiries gave information about the present status of different youthwork services and gave some ideas for the plan in Hanko. Even though there are laws to secure a minimum standard for youth information and counseling, it is useful to consider and chart the needs in municipalities and to be aware of the changes of interests the youth experience, especially in a specific municipality. The youth information operates mainly according to the European Youth Information Charter ERYICA:s standards and approved principles. The service is meant to be youth centered. It is important to note that outer communications are founded on a functioning inner communication where the communication between the professionals working with the youth is vital. Key words: youth communication, youth information, youth counseling, questionnaire, communications plan, quantitative research, qualitative research.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 VIESTINTÄ JA ONNISTUNUT VIESTINTÄ 7 3 NUORISOTIEDOTUS JA NUORISOTOIMEN VIESTINTÄ Oikeus tiedonsaantiin Nuorisolaki Nuorisotiedotuksen rahoitus Nuorisotiedotuksen periaatteet Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön valtakunnalliset ja alueelliset toimijat Ammattietiikka ja etiikka nuorisotiedotuksessa 17 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Kyselylomake yläkoulun oppilaille nuorisotoimen palveluista Nuorisotoimien palveluiden kartoittaminen kyselylomakkeella Haastattelu Helsingin nuorisoasiankeskuksen viestinnän kehittämiskokeilusta Nelikenttä eli SWOT-analyysi kertoo uhat ja mahdollisuudet 49 5 NUORISOTIEDOTUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTEET Nuorisotiedotuksen keinot valitaan tarpeiden mukaan Oikeilla välineillä viesti perille Nuorisopalvelujen markkinointi Keinot eri kohderyhmiin kuuluvien nuorten tavoittamiseen Tekijät 54 6 VIESTINTÄSUUNNITELMA HANGON KAUPUNGIN NUORISOTOIMELLE Viestintäsuunnitelman tavoitteet Viestintäsuunnitelman onnistuminen 58 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 60 LÄHTEET 63 LIITE 1: Nuorten mielipiteet nuorisotoimen palveluista Hangossa 66 LIITE 2: Ungdomars åsikter om Hangö stads ungdomasbyråns tjänster 68 LIITE 3: Nuorisotoimen palvelut ja viestintä 70 LIITE 4: Viestintäsuunnitelma Hangon kaupungin nuorisotoimelle 72 LIITE 5: Logokilpailun tiedote 124

5 1 JOHDANTO Kiinnostuimme nuorisotiedotuksesta opinnäytetyön aiheena muun muassa työharjoitteluidemme kautta. Olemme tehneet työharjoittelut nuorisotiedotuspiste Nuorten Turussa sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton tiedotuksessa. Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö on nykyisessä muodossaan muun muassa internet-portaaleineen melko tuore ilmiö, eikä siitä ole kirjoitettu paljon. Halusimme syventyä asiaan paremmin. Lopputuloksena syntyi viestintäsuunnitelma Hangon nuorisotoimelle (LIITE 4: Viestintäsuunnitelma Hangon kaupungin nuorisotoimelle) sekä kirjallinen tutkimuksemme, jossa etsimme vastausta tutkimuskysymykseemme Mistä tekijöistä koostuu toimiva nuorisotiedotus Suomessa vuonna 2008?. Hangon nuorisotoimelle laatimassamme viestintäsuunnitelmassa käymme läpi nykyistä tilannetta, ongelmia ja mahdollisuuksia. Esittelemme keinoja, joilla nuorisotoimi saisi paremmin tiedotettua toiminnastaan nuorille ja myös ideoita sen omaan sisäiseen viestintään sekä viestimiseen sidosryhmille. Keskeiseksi ongelmanratkaisuksi nostimme selkeät ja kattavat internet-sivut, jotka nuorisotoimelta projektin alkaessa käytännössä puuttuivat. Opinnäytetyömme kirjallisessa osassa on tarkoitus selvittää Suomen eri kaupunkien nuorisotoimien toiminta- ja tiedotustapoja. Toivoimme, että saisimme siitä vinkkejä myös tuoteosaamme. Halusimme näin saada myös jonkinlaista kuvaa siitä, onko viestintäkasvattajilla kysyntää nuorisotoimen kentällä. Kirjallisuuden lisäksi käytimme aineistona laatimiamme kyselylomakkeita. Hankolaisilta nuorilta kysyimme tuoteosaamme ja Hangon kaupungin nuorisotoimea varten heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään nuorisotoimen palveluista ja viestinnästä. Käytimme samalla tilaisuutta kysyä, minkälaista toimintaa he itse haluaisivat, ja mitä mahdollisilta nettisivuilta tulisi löytyä.

6 6 Toisen kyselylomakkeen lähetimme satunnaisesti valitsemillemme erikokoisten kaupunkien nuorisotoimille. Näiltä kysyimme, millaista toimintaa ne tarjoavat, miten siitä tiedotetaan ja millaisia ja kuinka paljon osaajia toiminta työllistää. Kvalitatiivisen aineiston analyysissa tarkastelemme nuorisotoimien kokemuksia onnistuneesta viestinnästä ja palvelutarjonnasta. Koetimme myös löytää yhteisiä nimittäviä tekijöitä onnistumisiin ja epäonnistumisiin. Hankolaisille yläkouluikäisille nuorille toimittamassamme kyselylomakkeessa tutkittiin kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin nuorten mielipiteitä nuorisotoimen tavoitettavuudesta ja tyytyväisyydestä sen palveluihin. Opinnäytetyöprosessin aikana Helsingin nuorisoasiankeskus haki Helsingin Sanomien kautta nuoria ideoimaan mainontaansa sekä tiedotustaan. Saimme haastattelun avulla mahdollisuuden tutustua tähän tapaan tehostaa viestintää. Olimme yhteydessä verkkotoimittaja Jonna Pennaseen ja toimittaja Ulla Jänttiin. Tutkimme siis tuoteosaamme varten sitä, mikä tiedotusmuoto tavoittaisi nuoret parhaiten ja saisi heidät mukaan nuorisotoimen toimintaan. Haastattelimme jo ennen opinnäytetyömme aiheen varmistumista Hangon nuorisotoimen vastaavaa nuorisotyöntekijää Stefan Fritä nuorisotoimen viestinnän nykytilanteesta. Halusimme varmistua siitä, että panoksemme on tärkeä ja että viestinnässä ylipäätään olisi heidänkin mielestään kehittämisen tarvetta. Alustava opinnäytetyösuunnitelmamme varmistui haastattelun jälkeen erittäin hyödylliseksi ja ajankohtaiseksi. Stefan Fri kertoi, että tiedotuksen puutteet ovat jollain tavoin tiedossa, mutta vielä asioille ei ole tehty mitään. Viestintäsuunnitelmassamme pystymme toivottavasti antamaan heille vinkkejä viestiä uusin keinoin heidän mahdollisuuksiensa rajoissa.

7 7 2 VIESTINTÄ JA ONNISTUNUT VIESTINTÄ Tiedottamisesta sekä yleisesti viestinnästä on lukuisia lakisäädöksiä. Toivottavaa viestinnässä on, ettei se kattaisi ainoastaan sitä, mitä laki edellyttää. Lait ovat vain turvaamassa, että viestinnän vähimmäisvaatimuksia noudatetaan. Nuorisotoimi osana kuntaa onkin vastuussa monista laissa sanelluista asioista, ja sen tulisi muutenkin toimia avoimena ja aktiivisena viestijänä. Kunnan viestintää ohjaavia lakeja löytyy kuntalaista. Vaikka ulospäin suunnattu viestintä on näkyvää, on kuitenkin toimiva sisäinen viestintä lähtökohta myös tehokkaalle ulkoiselle viestinnälle. Kun organisaation sisällä on avoin ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, organisaatiolla on hyvät edellytykset saada sisäinen tiedotus toimimaan tehokkaasti. Tässä on myös edellytyksenä, että vastuu viestinnästä on jaettu tarkoin. Näin jokainen organisaation työntekijä muodostaa yhdessä toimivan kokonaisuuden, jossa ei ole epäselvää kenelle kuuluu mikäkin työ. Hyvin suunniteltu viestintäsuunnitelma varmistaa, että nämä vastuualueet ovat kaikkien tiedossa, eikä edes yllättävissä tilanteissa ole epäselvyyttä vastuussa olevasta tahosta. Kun vuorovaikutus sujuu organisaation sisällä, on työntekijöiden helpompi motivoitua työhön ja olla myös mukana kehittämässä asioita eteenpäin oman ideointinsa avulla. Tällainen esimerkillinen viestintä organisaation sisällä vaatii informaation jakelun lisäksi myös säännöllisiä tapaamisia henkilöstön ja sidosryhmien välillä. Kunnassa tämä vaatii myös hieman enemmän. Esimerkiksi nuorisotoimen on säännöllisesti oltava vuorovaikutuksessa myös toisten hallintokuntien sekä päätöksentekijöiden kanssa. Nuorisotoimi on yhteydessä usein myös erilaisten yhdistysten sekä kunnan ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Jotta viestintää voidaan pitää onnistuneena ja jotta se täyttäisi sille asetetut tavoitteet, on myös henkilöiden tai ryhmän viestintäosaamisella suuri vaikutus. Viestintäosaamisen eli viestintäkompetenssin käsitteeseen voidaan laskea mukaan puhe-, luku- ja kirjoitustaito, vuorovaikutustaito sekä informaatio-

8 8 osaaminen ja mediakompetenssi eli medialukutaito. Viestinnästä tietoon- teoksessa jaetaan viestintäosaamisen alle neljä eri ulottuvuutta: affektiivinen, kognitiivinen, behavioristinen sekä eettinen osaaminen. Affektiiviseen osaamiseen sisältyvät myönteiset viestintäasenteet sekä rohkeus ja halu viestiä. Kognitiiviseen viestintäosaamiseen taas vaaditaan viestintään liittyvät tiedot, jotta tekijä hallitsisi viestintäkäyttäytymistä säätelevät prosessit. Viestintäkäyttäytymisen ja -taitojen osuus taas kuuluu behavioristiseen ulottuvuuteen. Eettiseen ulottuvuuteen päästään, kun tekijän viestintäosaamiseen sisältyvät eettisesti hyväksyttävät periaatteet. (Huotari 2005, 75.) Näiden eettisten arvojen noudattaminen nouseekin nuorisotyössä vahvasti esille. Nuorisotiedotuksen etiikkaa käsitellään tarkemmin luvussa 3.6. Viestintä on toimivassa organisaatiossa oleellinen osa, ja sitä tarvitaan sosiaalisten suhteiden ylläpitäjänä ja luojana, ryhmätyöskentelyssä sekä työssä oppimisessa. Yksilöiden välistä viestintää kutsutaan Wiion määritelmällä keskinäisviestinnäksi, mutta ongelmana on erottaa tämä termi lähellä olevasta ryhmäviestinnästä. Keskinäisviestintään kuuluu kahden tai useamman henkilön välinen viestintä, mutta raja ryhmäviestintään kulkee häilyvästi siinä, etteivät nämä henkilöt tiedosta muodostavansa keskenään omaa ryhmää. Mutta mikäli keskinäisviestinnän termiä lähestytään numeerisesti, voidaan vielä viidenkin henkilön välistä viestintää pitää keskinäisviestintään kuuluvana. (Puro 1998, ) Ratkaisevana tekijänä on kuitenkin se, etteivät työpaikalla käydyt ammattimaiset tilanteet ole keskinäisviestintää, mutta vapaamuotoiset usein kylläkin. Sisäiseen viestintään vaikuttaa kuitenkin niin työntekijöiden ammattimainen viestintä kuin myös muut sosiaaliset tilanteet. Tärkeää toimivan vuorovaikutuksen saavuttamisessa on, että työilmapiiri on avoin ja rehellinen. Keskinäisviestinnän yksi tavoite onkin hyvien ihmissuhteiden syventäminen ja ylläpitäminen. Keskinäis- ja organisaatioviestintää kutsutaan nykyisin Suomessa yhteisöviestinnäksi. (Kivikuru & Kunelius 1998, 105.) Kivikuru ja Kunelius ovat poimineet eri lähteiden keskinäisviestinnän luonnehdinnoista viisi esimerkkiä, jotka avaavat termiä. 1. Keskinäisviestinnässä tarkastellaan tilanteita, joissa viestintään osallistuvat ovat välittömässä yhteydessä toisiinsa. He ovat luon-

9 9 nollisen katse- ja kuuloetäisyyden päässä toisistaan ja heillä on tilanteessa mahdollisuus keskittyä toistensa viestintään. 2. Keskinäisviestintä on vuorovaikutusta. Viestijöiden odotetaan vuorollaan puhuvan ja toisaalta kuuntelevan viestintätilanteen toista osapuolta. Puhujan ja kuuntelijan roolien tulee vaihdella tilanteessa niin, että kumpikin osallistuu aktiivisesti siihen. 3. Keskinäisviestintä on luonteeltaan verbaalista (kielellistä) ja nonverbaalista(sanatonta). Viestintätilanteita tarkasteltaessa on näin ollen kiinnitettävä huomioita paitsi kieleen ja sen ominaispiirteisiin, myös esimerkiksi eleisiin, ilmeisiin, äänenpainoihin ja taukoihin. 4. Viestintä, joka on merkityksetöntä tai tarkoituksetonta viestintätilanteeseen osallistuville, ei ole keskinäisviestintää. Vasta, kun viestijät mieltävät, että he jakavat ja kokevat jotain yhteistä, kyseessä on aito keskinäisviestinnällinen tapahtuma. 5. Keskinäisviestintä on niin ajallisessa kuin sisällöllisessäkin mielessä prosessinomaista sekä aika- ja paikkasidonnaista. Tästä johtuen keskinäisviestintään liittyy erottomasti se, että sen muodot ja tavoitteet muuttuvat jatkuvasti ajan myötä. (Kivikuru & Kunelius 1998, ) Nuorisotyössä eletään herkällä maaperällä, sillä nuoret ovat erityisen tarkkoja siitä, miten heidän kanssaan tulee toimia ja käyttäytyä. Tämän takia onkin perusteltua, että nuorisotyötä tekevät ammattilaiset ovat tietoisia niin keskinäisestä kuin nuorille suunnatusta viestinnästään. Nuorten asioihin liittyvässä viestinnässä on tärkeää myös viestinnästä vastaavien työntekijöiden taito tuottaa tietoa sekä näiden jakaa sitä nuorten ymmärtämässä muodossa. Viestintäosaamisen eli viestintäkompetenssin yksiselitteinen määritteleminen on mahdotonta, koska viestintä on ilmiönä niin monimuotoista. Viestintä-käsitteen määrittelyssä joudutaan ottamaan kantaa siihen, mikä viestinnän ilmiön osa on kaikkein keskeisin. Viestinnän määritelmissä voivat korostua esimerkiksi informaation välittyminen ja tiedon rakentuminen, vallankäyttö ja vaikuttaminen, ihmisten välisen yhteyden rakentuminen ja yhteistoiminta tai viestintätekniikka. Viestinnästä tietoon.(huotari, Hurme&Valkonen 2005, 75.) Viestintä on informaation siirtämistä tai sen jakamista. Kulttuurintutkija Stuart Hall on (Huotari ym. 2005, 75 mukaan) kuitenkin laajentanut tätä näkemystä

10 10 siten, että tieto olisi mahdollista vain merkityksentämisen kautta. Merkityksiä tuotetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, eikä viestintä näin aina ole pelkkää tiedon välittämistä, vaan sosiaalinen tapahtuma, jossa yhdessä luodaan itseä tai toisia koskevia käsityksiä. Viestintä on siis prosessi, jonka avulla yksilöt vuorovaikutussuhteissa, ryhmissä, organisaatioissa, yhteisöissä, yhteiskunnassa tai kulttuurissa luovat viestejä ja reagoivat niihin. (Huotari ym. 2005, 76). Informaatio-osaaminen voidaan nostaa esille viestintäkompetenssin keskeisenä osa-alueena. Ennen käsitteellä tarkoitettiin lähinnä informaation merkitystä organisaation voimavarana sekä informaation ymmärtämistä ja käyttöä ongelmanratkaisuissa ja päätöksenteoissa. Nykyisin informaatio-osaaminen voidaan yksinkertaisesti selittää yksilön kyvyllä hankkia tietoa useista eri lähteistä sekä taidolla käyttää ja arvioida sitä kriittisesti. Käytännössä käsitteeseen siis liittyvät niin kognitiiviset kyvyt, tekniset taidot kuin myös eettisten periaatteiden noudattaminen. (Huotari ym. 2005, 77.)

11 11 3 NUORISOTIEDOTUS JA NUORISOTOIMEN VIESTINTÄ Nuorisotiedotus on yleishyödyllisen ja laaja-alaisen nuoria koskettavan tiedon välittämistä nuorille. Tällaista tietoa ovat muun muassa kansainvälisyyteen, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, asevelvollisuuteen, rakkauteen ja seksuaalisuuteen, monikulttuurisuuteen, ympäristöön ja muihin nuorta itseään askarruttaviin kysymyksiin liittyvät asiat. Nuorisotiedotuksen pitäisi olla tasapuolista, eettistä ja markkina-arvot sivuuttavaa nuoren kasvun tukemista. Nuorisotiedotuksen aihealueet lähtevät nuorten omista kiinnostuksen kohteista. "Nuoriso" ei ole yksi yhtenäinen ryhmä, jonka tiedontarpeet ja elämäntilanteet voisi niputtaa yhteen. Nuorilla voi olla hyvinkin erilaisia tilanteita ja ongelmia, ja nuorta tulisi auttaa juuri hänen oma tilanteensa mukaan. Tiedon tulisi olla kaikkien nuorten helposti saatavilla ja ymmärrettävissä. Usein nuorisotiedotus ja -neuvonta on järjestetty internet-portaaleilla tai erityisillä nuorisotiedotuspisteillä, joissa työhön koulutetut ammattilaiset jakavat nuorille tietoa ja auttavat heitä tiedon etsimisessä. Nuorten puolesta ei tehdä päätöksiä, eikä heitä suunnata tiettyyn suuntaan, vaan autetaan etsimään tietoa. Tällaisia nuorisotiedotuspisteitä on jo monissa isommissa kaupungeissa. Sähköisten nuorisotiedotusportaalien sisältö on pitkälti sama jokaisella kaupungilla, lukuun ottamatta tietenkään kaupungin omaa koulutus- ja harrastustarjontaa sekä tapahtumia, joten joka kunnan ei ole järkevää laatia verkkoon samanlaista sivustoa. Oman kunnan ja maakunnan asiat ja tapahtumat olisi hyvä löytyä tässä tapauksessa nuorisotoimen wwwsivuilta. Nuorisotoimen viestintä sivuaa nuorisotiedotusta siinä, että sillä pyritään tavoittamaan nuoria ja viestimään heille heitä kiinnostavista asioista. Käytännössä nuorisotoimen ulkoinen viestintä on useasti enemmän esimerkiksi erilaisten, kenties nuorisotoimen itsensä järjestämien tapahtumien ja vaikkapa toimintapajojen mainostusta, sekä kunnan nuoria koskevista päätöksistä, nuorisotilojen aukioloajoista ja liikuntavuoroista tiedottamista. Usein selkeä linkki nuorisotoimen sivuilla jollekin yleishyödylliselle nuorisoportaalille riittäisi, koska lopulta kaikki Suomen nuoret kaipaavat tietoa suurin piirtein samoista asioista. Kunnan

12 12 nuorisotyötä säätelee nuorisolaki. Nuorisotyöhön käytettävät resurssit täytyy jakaa muillekin nuorisotyön aloille kuin tiedottamiseen. Kuntien resurssit luonnollisesti vaihtelevat, joten joka kunnassa ei ole mahdollista tai edes järkevää perustaa fyysistä nuorisotiedotuspistettä, ja kunnat päättävät nuorisotyön painopisteistään itse. 3.1 Oikeus tiedonsaantiin Jokaisella on oikeus saada ja jakaa tietoa. Suomen perustuslaissa todetaan, että jokaisella yksilöllä on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennaltaehkäisemättä. Laissa on maininta myös viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuudesta. Nämä asiakirjat ovat julkisia, jos niiden julkisuutta ei ole "välttämättömien syiden" vuoksi erikseen rajattu lailla. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. (Timonen-Verma 2003, 110.) Oikeus tiedonsaantiin on ilmaistu myös muun muassa Yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa, Lapsen oikeuksien julistuksessa, Euroopan ihmisoikeus- ja perusvapaussopimuksessa sekä Euroopan neuvoston suosituksessa nuorisotiedotuksesta ja -neuvonnasta Euroopassa (Laakso & Äikää-Torkkeli 2006). 3.2 Nuorisolaki Nuorisotyöstä säädetään nuorisolailla. Uusin nuorisolaki (Nuorisolaki /72) on tullut voimaan maaliskuussa Merkittävin uudistus edelliseen, vuonna 1995 säädettyyn lakiin, on nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka sisältää sekä valtakunnalliset tavoitteet että läänien ja kuntien ohjelmatyön suuntaviivat. Nuorisotyö kuuluu kunnan toimialaan. Uusi laki velvoittaa kuntia kuulemaan nuoria heitä koskevista asioista päätettäessä. Laki määrittelee nuoren alle 29-vuotiaaksi. Lain tarkoituksena on edistää nuorten aktiivista kansalai-

13 13 suutta ja sosiaalista vahvistumista ja tukea nuorten itsenäistymistä sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolain pykälän seitsemän mukaan; nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. (Nuorisolaki 2006/72.) Uudessa laissa on lueteltu tärkeimmät palvelut, joista hyvä kunnallinen nuorisotyö koostuu, vaikkakin jokainen kunta päättää omasta nuorisopolitiikastaan. Näitä palveluja ovat kasvatuksellinen ohjaus, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, toimintatilat ja harrastemahdollisuudet, nuorten ympäristökasvatus, tieto- ja neuvontapalvelut sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin oloihin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. (Nuorisolaki 2006/72.) Nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelimenä on valtioneuvoston asettama valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, joka toimii opetusministeriön yhteydessä. Opetusministeriön asiantuntijaelimenä toimii valtioneuvoston asettama arviointija avustustoimikunta, jonka toimialaa ovat valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen avustusasiat. (Nuorisolaki 2006/72.) Kunnille myönnetään valtionosuutta nuorisotyölain pykälän seitsemän mukaiseen toimintaan eli edellä mainittuihin lain määrittelemiin nuorisotyön tärkeimpiin palveluihin. Rahoituksesta määrätään laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ( /635). Tämän lain neljännessätoista pykälässä määrätään nuorisotyön rahoituksesta kunnittain. Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuorisotyön käyttökustannuksiin 29,70 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnan alle 29- vuotiaiden asukkaiden määrä kerrotaan nuorisotyötä varten asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla. (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1998/635.) Nuorisotyön yksikköhinta kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden määritellään vuosittain valtion talousarvion rajoissa (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1998/635).

14 Nuorisotiedotuksen rahoitus Suomen valtion rooli nuorisotiedotuksessa on opetusministeriön kautta rahoittaa nuorisotiedotustyön hankkeita ja kansainvälistä osallistumista ja kannustaa kuntia tiedotuskeskusten ja -palveluiden luomiseen. Jokainen kunta eli käytännössä kunnanvaltuusto ja kunnan nuorisolautakunta, kuitenkin päättää itse kehitettävistä palveluistaan. (Timonen-Verma 2003, 111.) Nuorisomäärärahat kertyvät pääosin veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittorahoista (Opetusministeriö). Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry edustaa suomalaista nuorisotiedotusta eurooppalaisessa nuorisotiedotusyhteistyössä (ERYICA). Allianssin toimintaa tukee taloudellisesti opetusministeriö, joka rahoittaa myös sähköisten tietopalvelujen kehittämistä. Paikallisia nuorisotiedotuskeskuksia ja -palveluita rahoittaa Suomessa yleensä kunnallinen nuorisotoimi, jota rahoittaa opetusministeriö. (Timonen-Verma 2003, 112.) Vuonna 2008 Opetusministeriö rahoittaa nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön toimintaa yhteensä 11 miljoonalla eurolla, joka on euroa enemmän, kuin vuonna Rahaa saa yhteensä 67 järjestöä. (Yle radiouutiset ) Vuonna 2008 nuorisotyön yksikköhinta on 13, 50 euroa kunnan yhtä alle 29- vuotiasta asukasta kohden (Opetusministeriö). 3.4 Nuorisotiedotuksen periaatteet Nuorisotiedotuskeskukset ja -palvelut noudattavat Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA:n jäsenjärjestöjen luomia ammattiperiaatteita, jotka toimivat kehyksenä nuorisotiedotuspalvelujen toiminnalle nuorten tiedonsaannin turvaamiseksi. Periaatteena on, että tiedon tulisi olla kaikkien nuorten saatavilla tasapuolisesti riippumatta ulkoisista tekijöistä, tiedon tulisi kattaa kaikki nuoria kiinnostavat alat ja perustua tiedon käyttäjien ilmaisemiin toiveisiin ja tarpeisiin

15 15 vailla aatteellisia, kaupallisia, poliittisia tai muita hyötynäkökulmia. Jokaisen asiakkaan tulisi saada ilmaiseksi yksilöllistä palvelua ilman ajanvarausta. Yksilön tietosuojaa ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta on kunnioitettava. Nuorille on tarjottava monista lähteistä tarkastettua puolueetonta, luotettavaa, kattavaa, tuoretta ja helposti sovellettavaa tietoa. Tiedotuspalveluista vastaa erikoiskoulutuksen saanut henkilökunta. Sponsoroinnin tai maksetun mainonnan käyttämisessä tulee punnita ja taata tarjottavan tiedon riippumattomuus ja puolueettomuus. (Fedotoff & Timonen-Verma 2003, ) Opetusministeriön suositus nuorisotiedotuksesta kunnissa mukailee ERYICA:n jäsenjärjestöjen yhdessä laatimia ja hyväksymiä nuorisotiedotuksen periaatteita. Näiden lisäksi opetusministeriön suosituksessa kunnille mainitaan yhteistyön edistäminen tiedottamisessa eri hallintokuntien sekä muiden yhteisöjen ja järjestöjen välillä, huolehtiminen nuorisotiedotuksen alueella toimivien työntekijöiden koulutuksesta ja erilaisten tiedonantotapojen käyttämisen edistäminen. Näiksi muiksi tiedonantotavoiksi opetusministeriö mainitsee nuorille tarkoitetut tiedotteet, erilaiset tilaisuudet ja nuorisotietopankin käyttämisen. Kuntien nuorisotiedotusmuodoiksi opetusministeriö luettelee erilliset nuorisotiedotuspisteet, nuorille tarkoitetut omat tiedotteet, monisteiden jakamisen, ilmoitustaulut, kouluissa ja nuorisotaloilla tiedottamisen sekä nuorten henkilökohtaisen neuvonnan ja opastuksen, kuten palvelevan puhelimen, sekä paikallisradiot ja määräajoin ilmestyvät julkaisut. (Fedotoff & Timonen-Verma 2003, 288.) 3.5 Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön valtakunnalliset ja alueelliset toimijat Opetusministeriön vastuualueena nuorisotiedotustyössä on sen valtakunnallinen tukeminen, rahoitus, osallistuminen ja nuorten elinolojen tutkimus ja tilastointi. Tämän lisäksi opetusministeriö tiedottaa opiskelumahdollisuuksista. Opetusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, nuorisoasiain neuvottelukunta, työskentelee yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa nuorten elinolojen parantamiseksi. Koulutus, sekä työ- ja ammattimahdollisuudet ovat työministeriön vastuualueita, sosiaaliturva ja terveys kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön

16 16 kentälle. Ympäristöministeriön vastuualueena on asuminen. (Timonen-Verma 2003, 124.) Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre of internatiol mobility) on kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO toimii opetusministeriön alla. CIMO markkinoi suomalaista koulutusta ulkomailla sekä tukee kansainvälistymistä tiedotuksen, neuvonnan, koulutuksen ja julkaisujen avulla. Se vastaa myös suurimmasta osasta Euroopan unionin kulttuuri-, koulutus- ja nuoriso-ohjelmien toimeenpanosta Suomessa sekä koordinoi ja toteuttaa henkilövaihto- ja apurahaohjelmia. CIMO:n toiminta-ajatuksena on lisätä suomalaisten osaamista edistämällä kansainvälistä yhteistyötä niin koulutus-, työja kulttuurielämässä kuin nuorison keskuudessa. CIMO toimii Suomessa myös Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelmaan kuuluvan Eurodesk-toiminnon kansallisena vastuutahona. Verkostoon kuuluu noin 30 maata lukuisine eri tiedotuspisteineen. Eurodesk-verkosto tiedottaa EU:n tarjoamista mahdollisuuksista nuorille ja näiden parissa työskenteleville, ja vastaa Euroopan unionin komission tarjoaman Euroopan nuorisoportaalin sisällön tuottamisesta. CIMOn Eurodesk-palveluita ovat koulutus, neuvontapalvelut, julkaisut sekä tiedottaminen eurooppalaisten ohjelmien mahdollisuuksista. Alueellisella tasolla Eurodeskverkoston jäseniä ovat nuorten tieto- ja neuvontakeskukset. Suomessa Eurodesk-toimintaa rahoittavat opetusministeriö sekä Euroopan komissio Youth in Action -ohjelmansa kautta. (Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO.) Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry toimii valtakunnallisena nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestönä. Se on yli sadan eli miltei jokaisen suomalaisen nuoriso- tai kasvatusalan järjestön kattojärjestö. Allianssin jäseniä ovat muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Partiolaiset, Seksuaalinen Tasavertaisuus SETA Ry ja monet muut kirkon, puolueiden ja eri sairauksien ympärille perustetut nuorisojärjestöt. Allianssi on ERYICA:n jäsen ja hyväksyy sen periaatteet. Allianssin tehtävä Suomen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön toimintaympäristössä on nuorisotiedotustyön kansainvälisen edustamisen lisäksi muun muassa tuottaa palveluita nuorille ja nuorisoalan toimijoille, edistää nuorten osallistumista sekä tiedottaa ja vaikuttaa.

17 17 Allianssi palvelee erityisesti jäsenjärjestöjään, mutta tuottaa myös suoraan nuorille palveluja, kuten virtuaalisia tieto- ja palveluportaaleja, julkaisuja ja nuorisovaihdon koordinointia. Ehkä konkreettisin Allianssin nuorille suuntaama palvelu on Euro <26 -kortti, eurooppalainen etu- ja palvelujärjestelmä, jolla nuori saa alennuksia, tietoa ja palveluita yli neljässäkymmenessä Euroopan maassa. Allianssin jäsenjärjestöjen vastuualueeksi suomalaisella nuorisotiedotus- ja neuvontatyön kentällä voidaan katsoa järjestön omasta toiminnasta ja aihealueesta tiedottaminen. (Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi.) Suomen nuorisotiedotusverkosto kehittää työmuotoja ja niiden sisältöä, laatua ja kriteerejä sekä nuorisotiedotustyöntekijöiden ammattitaitoa yhteistyön ja nuorisotiedotustyön kansallisen koordinoinnin avulla. Yhteisiä kokemuksia jaetaan muun muassa seminaareissa. Suomen Kuntaliitto järjestää koulutusta, tiedottaa ja tuottaa julkaisuja sekä tuottaa tutkimuksia ja tietoja nuorista, kuten STAKES (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) ja Suomen nuorisotutkimusseurakin. (Timonen-Verma 2003, 124.) Edellä mainitut tahot ovat kansallisia toimijoita. Alueellisella ja paikallisella tasolla nuorisotiedotuksesta vastaavat muun muassa kunnat ja kuntien eri hallintokunnat, työvoimatoimistot ja koulutuslaitokset, vapaaehtoisjärjestöt sekä nuorisotiedotuspisteet yhteistyössä nuorisotiedotusverkoston kanssa. (Timonen- Verma 2003, 125.) 3.6 Ammattietiikka ja etiikka nuorisotiedotuksessa Etiikka on oikeaan ja väärään liittyvien ongelmien tarkastelua. Etiikka ei ole sama asia kuin moraali, jolla taas tarkoitetaan ihmisten ajattelu- ja toimintatapoja. Etiikka on filosofian osa-alue, joka voidaan jakaa useampaan osaan. (Kotkavirta, Räikkä & Sajama 1995, 7 8.) Yksi näistä yleisimmistä jaoista on jako teoreettiseen ja käytännölliseen etiikkaan. Teoreettinen etiikka käsittelee enemmän abstrakteja periaatekysymyksiä, kun taas käytännöllinen etiikka nojaa enemmän käytännölliseen moraaliin ja pyrkii löytämään järkiperäisiä vastauksia ih-

18 18 misten ongelmiin. (Kotkavirta & Nyyssönen 1996, 24.) Näitä molempia tarvitaan nuorisotiedotustyössä. Nuorisotiedotuksen yhteisiä suuntaviivoja ja arvoja pohdittaessa kysymys on enemmänkin teoreettisesta etiikasta. Käytännön etiikkaa taas tarvitaan jokapäiväisessä työssä, kun esimerkiksi nuorisotiedotuspisteen työntekijä kohtaa nuoren yksilöllisine ongelmineen ja lähtökohtineen. Yleisesti ammattietiikalla tarkoitetaan sitä, mikä on jotain ammattia harjoitettaessa eettisesti hyväksyttävää ja suositeltavaa. Ammattieettiset kysymykset eivät eroa muista eettisistä kysymyksistä muussa kuin siinä, että ne koskevat ammatillisten tekojen eettisyyttä. Kuten eettiset kysymykset yleensä, myös ammattieettiset kysymykset ovat avoimia useille erilaisille vastauksille. (Kotkavirta ym. 1995, 14.) Useissa ammateissa eettiset pohdinnat ovat melko samansuuntaisia. Joissakin ammateissa ammattiliitto on esimerkiksi laatinut oman eettisen ohjeistuksensa, kuten journalistin ohjeet, mainonnan kansainväliset perussäännöt tai hoito- ja sosiaalityössä oma eettisten periaatteiden koodisto. Tällaiset eettiset säännöt eivät ole lakeja. (Kotkavirta ym. 1995, ) Joissain ammateissa, kuten nuorisotiedotuksessa, joutuu ammatin laaja-alaisuuden vuoksi kokoamaan oman eettisen normistonsa monien eri ammattien eettisistä ohjeista. Edellä mainitut ammatit kuuluvat niiden ammattien joukkoon, jotka ovat niin sanotusti eettisesti herkempiä kuin jotkin toiset ammatit. Ammatin eettiseen herkkyyteen vaikuttaa sen etäisyys arkipäivän moraalista (esimerkiksi sotilas), se, kuinka paljon ammattiin kuuluu valtaa tai itsenäisiä valintoja (esimerkiksi toimittaja) ja se, kuinka tunneperäisesti ihmiset suhtautuvat ammatinharjoittajan työhön ja sen tuloksiin (esimerkiksi lääkäri, sosiaalityöntekijä ja pappi). Täysin erilaisten ammattienkin eettisessä koodistossa on paljon yhtäläisyyksiä. Koska eettiset säännöt ovat useimmiten itsestäänselviä, tulkinnanvaraisia ja ristiriitaisia, on järkevää kysyä, mikä sääntöjen tarkoitus oikein on (Kotkavirta ym. 1995, 19). Vastaukseksi kirja antaa eettisille säännöille kolme tarkoitusta. Ne ovat eettisen harkinnan apukeinoja, ammattia määrittäviä periaatteita ja niillä on poliittinen merkitys. Poliittisella merkityksellä tarkoitetaan tässä sitä, että eettisillä säännöillä kyseinen ammattiala pyrkii oikeuttamaan ammattinsa, tekemään siitä eet-

19 19 tisesti hyväksyttävän, ja viestimään muille aloille toimivansa eettisesti. Kun ammatti on eettisesti hyväksyttävä, se voi hyvin perustein kilpailla muiden ammattien kanssa palkkojen suuruudesta ja muista eduista. Ammattieettisten sääntöjen avulla ammatinharjoittaja voi siis tuntea turvaavansa omaa ammattiaan muiden ammattiryhmien kilpailua vastaan. Kun eettiset säännöt nähdään tästä näkökulmasta, herää kysymys, onko säännöillä minkäänlaista vaikutusta itse ammatinharjoittajan tekemisiin. (Kotkavirta ym. 1995, 20.) Nuorisotiedotuksen etiikka rakentuu ammatin laaja-alaisuuden vuoksi monen eri ammattialan eettisistä koodistoista. Nuorisotiedotuksen etiikan pohjana ovat ERYICA:n määrittelemät eettiset periaatteet. Milla Härmä (2003, 35 41) etsii artikkelissaan yhtymäkohtia nuorisotiedotustyön etiikkaan läheisten ammattien ammattietiikasta. Nämä ammatit Härmä jaottelee karkeasti kolmeen luokkaan: kasvattajiin (esimerkiksi opettaja ja oppilaanohjaaja), tukijoihin (esimerkiksi sosiaalityöntekijä, lääkäri, sairaanhoitaja) ja tiedottajiin (toimittaja, tiedottaja, kirjastotyöntekijä). Härmä poimii näiden ammattien etiikasta muutamia sääntöjä, jotka sopivat myös nuorisotiedotukseen. Hoitohenkilöstön halu toimia potilaan hyväksi ja auttaa tätä sekä velvoite kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tämän yksilöllisyyttä voidaan nähdä myös osasina nuorisotiedottajan ammattietiikassa. Kasvattajien tulisi ohjata nuoria itsenäisiin valintoihin ja valmentaa verkostoituvaan, demokraattiseen yhteiskuntaan. Nuoria tulisi ohjata yhteiskunnan arvojen mukaiseen suuntaan, mikä toisaalta murentaa nuorisotiedotuksen näennäisen riippumattomuuden ja arvovapauden ajatusta. Kasvatuksessa ja nuorisotiedotuksessa on myös koko ajan läsnä sama tiedostetun tai tiedostamattoman piilovaikuttamisen ongelma. Härmän mukaan oppilaanohjaajan ammatti on ehkä lähinnä nuorisotiedottajan ammattia. Oppilaanohjauksessa korostetaan ohjaajan vastuuta luotettavana tiedonlähteenä, hyvien ohjeiden tarjoamista ja etenkin ohjattavan omaehtoista ja aktiivista roolia ohjauksessa. Nämä kaikki sopivat suoraan myös nuorisotiedottajan eettisiksi periaatteiksi. Journalistin ohjeiden mukaan tiedon on oltava puolueetonta, oleellista ja monipuolista, ja tiedonlähde on hyvä mainita, eikä esittää tietoa omanaan. Tähän pyrkii myös nuorisotiedottaja. (Härmä 2003, ) Nuorisotiedotuksen eettisiä ongelmia tai ainakin pohdinnan arvoisia asioita ovat ainakin edellä mainittu piilovaikuttamisen mahdollisuus ja yleisemmin se, saako

20 20 nuori tarkoituksenmukaista ja yksinkertaisesti parasta mahdollista palvelua. Nuorisotiedotus koostuu niin monesta eri alasta, että nuorisotiedottaja ei voi aiemmasta koulutustaustastakaan huolimatta olla todellinen asiantuntija jokaisella alalla, joista nuorisotiedotuksessa tietoa välitetään. Nuorisotiedottajalla on nuoreen nähden myös tietynlainen valta-asema: nuori odottaa saamansa tiedon olevan oikeaa, ajantasaista, kattavaa ja arvomerkityksetöntä. Nuorisotiedottajan, kuten muidenkin lasten ja nuorten parissa työskentelevien, työssä valtaa on siinä mielessä vielä enemmän, että asiakas, tiedon ja neuvon tarvitsija, on vasta kehittymässä aikuiseksi. Nuoresta pitäisi kasvattaa tätä kuitenkaan liiemmin suuntaan tai toiseen ohjailematta vastuullinen yhteiskunnan jäsen. (Härmä 2003, 35.) Härmä on artikkelissaan pohtinut konkreettisia esimerkkejä eettisistä valintatilanteista nuorisotiedotustyön arkipäivässä yhdessä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin työryhmän kanssa. He ovat koonneet seuraavat esimerkit: palvelujen ilmaisuus, itseohjautuvuus, työntekijöiden tehtävien vaikeutuminen, palvelujen tasapuolisuus, keskustelu laadusta ja määrästä, työntekijän vastuu ja rooli asiantuntijana sekä palvelun laatu. Palvelujen tulisi olla käyttäjilleen ilmaisia, mutta nuorilta tulee usein toiveita maksullisista puhelin-, kopiointi- ja tulostuspalveluista. Näissä hinta ei olisi varmasti suuri, mutta tulee pohtia, tekeekö pienikin materiaalimaksu nuorten asemasta eriarvoisen. Itseohjautuvuuden ajatuksessa pohdituttaa kysymys siitä, voiko periaate siitä, että nuori etsii ja löytää tarvitsemansa tiedon suureksi osaksi itse muuttua nuorisotiedottajan välinpitämättömyydeksi. Kuinka pitkälle nuorisotiedotuspisteen työntekijä voi ja saa opastaa nuorta, jos tämän tulisi kuitenkin voida tehdä päätöksensä itse? Työntekijöiden tehtävät kasvavat ja vaikeutuvat luonnollisesti koko ajan, mutta miten päättää esimerkiksi kyseisen palvelun lopettamisesta nuorisotiedottajan liian suureen työmäärään vedoten, jos sille on nuorten keskuudessa kysyntää. Kuinka paljon nuoria voi opastaa muiden tahojen puoleen? Kuinka paljon pitäisi osata auttaa itse? Tasapuolisuuden ongelma on siinä, että jokainen nuori ja hänen ongelmansa tai

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA

VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 3.- 4.10.2013 Seinäjoki MITÄ VERTTI-TOIMINTA ON? Seutukunnallista yläkoulun oppilaiden toteuttamaa nuorisotiedotusta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Nuorisolain uudistusta valmistellaan Katsaus toimialaan Nuorisolain uudistusta valmistellaan Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Mika Pietilä, suunnittelija, Oulu Monday, May 10, 2010 1 Kyselyn taustaa Kyselyllä pyrittiin selvittämään nuorten tieto ja neuvontapalveluiden nykytilaa

Lisätiedot

Suomen. Nuorisokeskukset

Suomen. Nuorisokeskukset Nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä valtakunnalliset Nuorisokeskukset 10 keskusta Koko kattava verkosto Yhteinen toimipiste ja yhdistys Helsingissä linnassa Taustaa ETYK-kokous 1975: miten

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 Yhteistyösopimus 19.11.2014 1. Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja: Luumäen kunta Linnalantie 33 54501 TAAVETTI Palvelun

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot