VERKKOLEHTIEN VIEHÄTYSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKOLEHTIEN VIEHÄTYSTÄ"

Transkriptio

1 VERKKOLEHTIEN VIEHÄTYSTÄ Tutkimus verkkolehtien konseptisuunnittelusta Heikki Ylipaavalniemi 2007 Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 VERKKOLEHTIEN VIEHÄTYSTÄ Tutkimus verkkolehtien konseptisuunnittelusta Heikki Ylipaavalniemi Opinnäytetyö Viestinnän koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

3 TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2007 Kulttuurialan yksikkö, viestinnän koulutusohjelma Työn tekijä: Heikki Ylipaavalniemi Työn nimi: Verkkolehtien viehätystä. Tutkimus verkkolehtien konseptisuunnittelusta Name of thesis: The Attraction of E-zines. A study on the concept design of web magazines Sivumäärä: 67 sivua + liitteitä 5 sivua Verkko on mahdollistanut aivan uudenlaisen tavan julkaista omaa sisältöä. Käytännössä kenellä tahansa ovat työkalut ulottuvillaan, joiden avulla voi perustaa oman verkkolehden esimerkiksi harrastuksensa tai muun kiinnostuskohteensa ympärille. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia konsepteja verkkolehtien joukosta tällä hetkellä löytyy, kuinka niitä on lähdetty suunnittelemaan ja millaisia lopputuloksia suunnittelun pohjalta on saatu. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan verkkolehtiä mediana myös konseptisuunnittelijan näkökulmasta. Tutkielman aineisto koottiin kyselytutkimuksien pohjalta, jotka lähetettiin verkkolehtien suunnitteluun ja perustamiseen osallistuneille henkilöille. Lehdet on valittu sillä perusteella, että niillä ei ole entuudestaan taustalla esimerkiksi painettua lehteä. Tämän rajauksen tein sen vuoksi, että painetun lehden pohjalle perustetulla verkkolehdellä on painolastinaan painetun lehden historia ja toisaalta verkkolehden konsepti nojaa hyvin pitkälti painettuun lehteen. Kyselytutkimusta lähetettäessä myös painotettiin haastateltaville sitä, että heidän toivottiin olleen mukana lehden perustamisessa alusta saakka. Konseptisuunnittelijan näkökulmaa hain tutkielmaani haastattelun pohjalta, jonka tein henkilöhaastatteluna. Tutkielmassani kävi ilmi, että verkkolehtien konsepteja on lähdetty suunnittelemaan pikemminkin omien mielikuvien ja oletuksien pohjalta kuin laajojen taustaselvitysten ja -kartoitusten avulla. Tarkempia selvityksiä lehden kohderyhmästä tai tarpeesta ei periaatteessa ollenkaan toteutettu, vaan luotettiin enemmän omaan ammattitaitoon ja asiantuntemukseen. Lehtien perustamisen taustalla oli tuntemus siitä, että kyseisenlaista verkkolehteä ei entuudestaan ole, ja oletus siitä, että sen kaltaiselle lehdelle olisi kysyntää. Asiasanat: verkkolehti, verkkojulkaisu, konsepti, konseptisuunnittelu, journalismi, internet, verkko

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ JOHDANTO KOHDERYHMÄN VAIKUTUS KONSEPTIIN Verkkolehti toi uusia mahdollisuuksia Kuinka verkkoon kirjoitetaan? Konseptisuunnittelu vai konseptin suunnittelu Asiakaslähtöinen viestintä Vuorovaikutus verkossa Yhteisöt verkon voimana Verkossa muodostuneet yhteisöt Suomessa TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimusmenetelmä ja kysymysten asettelu Tutkimukseen haastatellut VERKKOLEHTIEN KONSEPTIT Värikäs joukko perustajia ja perusteita perustamiselle Vikkelä media suunnitella ja muuttaa suunnitelmia Sisältö koukuttaa lukijan Voiko verkolla tienata? TEKNOLOGIAN PAINUTTAVA PINNAN ALLE MARKKINARAON TUNNISTAMINEN ELINEHTONA Vikkelä media vaatii harkintaa Verkkolehden konseptisuunnittelun prosessi Ensimmäisen vaiheen tavoitteiden määritteleminen Toisen vaiheen käyttäjä- ja teknologiatutkimus Iteratiivinen konseptin kehitys kolmannessa vaiheessa Viimeisen vaiheen tulosten koonti ja lopullinen konsepti LOPUKSI...62 LÄHTEET...65 LIITTEET Liite 1. Kysely verkkolehtien konseptisuunnittelusta Liite 2. Kysymykset konseptisuunnittelija Marko Arffmanille

5 1 JOHDANTO Internetin kehitys on tuonut mukanaan mahdollisuuden lähes kenen tahansa alkaa julkaista omaa sisältöään verkossa. Kotisivujen ja blogien lisäksi verkkoon on hyvin helppoa perustaa myös kokonainen oma julkaisu, kuten verkkolehti. Tähän tarkoitukseen on olemassa valmiita julkaisualustoja, joiden avulla toimituksen jäseniltä ei edes välttämättä vaadita laajamittaista teknistä osaamista. Riittää, kun ymmärtää joitain verkon perustekniikoita, joiden avulla pystyy valmiin julkaisualustan asentamaan. Toki lehden ylläpitäminen ja kehittäminen pidemmälle vaatii jo myös tekniikkaan perehtymistä. Verkkolehtien perustamisen yksinkertaisuus onkin tuonut mediakenttään monia uusia julkaisuja, joista monet ilmestyvät pelkästään verkossa. Niiden taustalla voi esimerkiksi olla yhteisöjä tai yhdistyksiä, jotka haluavat tuoda omaa asiaansa muiden ulottuville. Verkkolehden avulla voidaan täyttää aukko mediakentässä, johon ei välttämättä painettua lehteä kannata taloudellisesti perustaa. Tässä tutkimuksessa keskitytään muun muassa tanssiin ja kirjallisuuskritiikkiin keskittyneisiin verkkolehtiin. Pienelle kohderyhmälle julkaistut lehdet ovat erinomaisia tapoja välittää tietoa ja luoda yhteenkuuluvuutta esimerkiksi harrastajien kesken. Julkaisijaksi alkamisen yksinkertaisuus tarkoittaa kuitenkin vastapainona sitä, että tekijöiltä ei vaadita välttämättä minkäänlaista koulutusta tai alan työkokemusta. Verkkolehtien perustaminen on myös nopeaa, joten pitkää suunnitteluprosessia ei vaadita taustalle. Jos perustamista verrataan esimerkiksi paikallislehden perustamiseen, on etukäteen selvitettävien asioiden määrä merkittävästi pienempi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikkia asioita ei välttämättä osata tai ymmärretä ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa. Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on selvittää, millaisia alkuoletuksia lehtien perustajilla on ollut ja kuinka ennakko-odotukset ja todellisuus ovat vastanneet toisiaan. 5

6 Tutkielmassani on tarkoitus selvittää verkkolehtien konseptisuunnittelua ja prosessia, jolla erilaiset lehdet ovat lähteneet omaa julkaisuaan kehittämään. Tarkoituksena tutkimuksessa on käsitellä sellaisia lehtiä, jotka ovat syntyneet verkossa ja joilla ei ole aikaisempaa historiaa painotuotteena. Näiden lehtien kokemuksien kautta haluan valottaa sitä, miten verkkolehtien konsepteja voidaan suunnitella ja mitä asioita suunnitteluvaiheessa tulisi ottaa huomioon. Itselläni on kahden vuoden kokemus Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhteishaun verkkolehden toimittamisesta. Vuonna 2006 olin mukana tekemässä Spotti-lehteä, jossa toimin taittajana sekä toimittajana. Vuoden 2007 yhteishaun aikana tein Ullakko-lehteä opinnäytetyönäni ja toimin lehdessä päätoimittajana. Produktion tilaajana oli ammattikorkeakoulun sisäinen mainostoimisto Viestintäpalvelut. Yhtenä motiivina myös tutkielmassa oli tuottaa tilaajalle käyttökelpoista materiaalia seuraavien vuosien yhteishaun verkkolehtiä varten. Verkkolehtien perustamisen yksinkertaisuus ja vaivattomuus on selkeä rikkaus. Yhä useammat voivat helposti saada omia ajatuksiaan näkyville, ja esimerkiksi monet harrastukset tai elämäntyylit pääsevät paremmin näkyville verkossa. Toiveenani on, että näiden lehtien perustajat voivat oppia muiden lehtien ensiaskelista Internetin maailmassa ja kehittää omaa toimintaansa näiden kokemusten perusteella. Tutkimus rakentuu neljästä osasta. Ensimmäisessä osassa käyn läpi konseptisuunnittelua yleensä sekä verkossa julkaistavan materiaalin edellytyksiä. Toisessa osassa esittelen tutkimukseen osallistuneet verkkolehdet sekä käyn läpi niiden tekijöiden vastauksien pohjalta saatuja tuloksia. Kolmannessa osassa käyn läpi haastattelun pohjalta saatuja tuloksia, joissa esitellään verkkolehteä mediana konseptisuunnittelijan näkökulmasta. Viimeisessä osan summaan tutkimuksen tulokset yhteen ja pohdin niiden merkitystä. 6

7 2 KOHDERYHMÄN VAIKUTUS KONSEPTIIN Verkkolehtien konseptisuunnittelua tutkiessa on ensi alkuun tärkeää selvittää, mitä konseptisuunnittelu käytännössä tarkoittaa ja millaisia rajoja ja kehyksiä verkkoon sisällön tuottaminen asettaa. Konseptisuunnittelu on terminä itsessään niin uusi ja monimerkityksellinen, että alkuun on hyvä hieman avata kyseistä termiä. Pyrin myös pohtimaan, miten verkkolehdet voivat suunnitella konseptiaan asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutuksen huomioon ottaen. 2.1 Verkkolehti toi uusia mahdollisuuksia Verkkolehtien historia ei Suomessa ulotu kovin pitkälle. Niiden läpimurtona voidaan pitää 1990-luvun puoliväliä, jolloin ensimmäiset verkkolehdet alkoivat ilmestyä. Ensimmäisenä tiedon valtateille ehti Turun Sanomat, mutta aidon verkkolehden lanseerasi ensimmäisenä Iltalehti Online. (Kaikumo, Kumar & Pelanne 2003, 3.) Lehdet siirtyivät alussa verkkoon erityisesti sen vuoksi, että kaikki muutkin olivat menossa sinne. Kukaan ei voinut jäädä kilpailussa viimeiseksi, joten tärkeintä oli, että yritykseltä löytyy jotain verkosta, ei niinkään se mitä sieltä löytyy. Ari Heinonen toteaa, että on tultu sellaiseen tilanteeseen, että verkkojulkaisu on realiteetti, mutta vasta jälkeenpäin on pohdittu, onko verkko lainkaan omiaan journalistisen sisällön julkaisemiseen. (Heinonen 1998, 5.) Heinonen erottelee verkkolehtien kehityksessä kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa verkkolehdet lähinnä keskittyivät kierrättämään paperilehtien sisältöä, niiden kunnianhimo verkkojulkaisuna ei ole suuri ja ne ovatkin saaneet liikanimen lapiolehti. Toisessa vaiheessa verkkoon tuotettiin jo omaakin materiaalia. Lisäksi lehteen on lisätty monia verkolle ominaisia piirteitä kuten linkityksiä omasta sisällöstä muuhun sisältöön. Kolmannessa vaiheessa verkkolehdet eivät enää ole paperilehtien jatkeita, vaan niitä ajatellaan uuden välineen mahdollisuutena. (Heinonen 1998, 7-8.) 7

8 Tässä tutkielmassa määrittelen verkkolehden tai -julkaisun sellaiseksi, joka päivittyy tasaisin väliajoin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lehteen ilmestyy esimerkiksi uusia artikkeleita tai muuta sisältöä. Käytän tutkielmassani sekä käsitettä verkkolehti että verkkojulkaisu. Verkkojulkaisu kuvastaa sellaisia julkaisuja, jotka eivät ulkoasultaan ja tyyliltään ole lähellä painettua lehteä, vaan voivat muistuttaa enemmän esimerkiksi portaalia tai muuta verkkosivustoa. Suomessa julkaistavista pienimmistä paikallislehdistä vielä suurin osa sisällöstä on tänäkin päivänä ensimmäisen vaiheen lehtiä, joissa verkkoon tuodaan pahimmassa tapauksessa vain pari lehden isointa juttua tärpiksi. Esimerkiksi vuoden paikallislehdeksikin valittu Kalajoen seutu tarjoaa verkossa viikolla 12/2007 pääkirjoituksen lisäksi kolme uutista. Loput ovat pelkästään otsikkoina varustettuna kehotuksella lukea jutut lehdestä. Aikaisempien lehtien arkistojen tarjonta on yhtä köyhää, jokaisen viikon lehdessä on verkossa luettavissa kolme juttua. Tämän lisäksi jokainen juttu on varustettu kehotuksella lukea lisää itse lehdestä, joka antaa ymmärtää, että edes nämä jutut eivät ole kokonaisena verkossa. Parhaiten Suomessa verkkolehden mahdollisuudet on varmasti ymmärtänyt HS.fi. Lehden sivuilla on paljon verkolle ominaista sisältöä, kuten keskusteluja, äänestyksiä, blogeja ja omia erikoisosioita esimerkiksi autoille tai asumiselle. HS.fi ei myöskään edes yritä jäljitellä painetun lehden tyyliä, vaan lehdestä on pyritty rakentamaan oma kokonaisuutensa, joka ei periaatteessa edes kaipaa painettua lehteä rinnalleen. Anja Alasilta kysyy sitä, mikä tekee verkkolehdestä lehden? Hän toteaa, että lehden keskeisin tuntomerkki verkossa on tietysti itse journalismi, jolla perinteisesti on tarkoitettu tiedon ammattimaista hankintaa, seulontaa ja muokkausta. Alasilta painottaa kuitenkin sitä, että journalistinen lopputulos voi poiketa suuresti perinteisesti tuloksesta. Verkon mukana on journalistiseen työhön ujuttautunut paljon muita median keinoja aina äänen, videon kuin erilaisten interaktiivisten sisältöjen muodossa. (Alasilta. 2002, 283.) Mikä sitten tekee verkkolehdestä edelleen verkkolehden? Painettujen lehtien sisältönä on käytännössä vain tekstiä ja kuvia. Verkossa voidaankin ehkä jo puhua paremmin verkkojulkaisus- 8

9 ta kuin verkkolehdestä, koska mediana se tarjoaa niin television, radion kuin lehden ominaisuuksia. Mediana verkko on loistava väline erityisesti journalismin käyttöön. Alasilta toteaa kirjassaan, että verkkoviestinnän parhaita mahdollisuuksia ovat ajantasaisuus, vaihtoehtoisuus ja vuorovaikutteisuus. Nämä kaikki tukevat myös erinomaisesti journalismin tarkoitusta. (Alasilta 2002, 290.) Todennäköistä onkin, että tulevaisuudessa yhä useammin verkkolehdet ovat se media, joka ensimmäisenä tuo viimeisimmät tapahtumat lukijoiden tietoisuuteen. Seuraavana aamuna ilmestyvä sanomalehti on auttamattomasti liian myöhässä, jos se raportoi pelkät faktat edellisen päivän tapahtumista. Usean verkkolehden seuraamisen mahdollisuus ja uutisten reaaliaikainen päivittyminen antavat lukijoille aivan uusia mahdollisuuksia pysyä ajan tasalla maailman tapahtumista. Huomisen lehden valttikortti ei enää löydy tämän asian kanssa kilpailusta, sen sijaan lehdet voivat tarjota paljon lisäarvoa lukijoille syventämällä, taustoittamalla sekä pohtimalla edellisen päivän tapahtumien merkitystä Kuinka verkkoon kirjoitetaan? Anja Alasilta on pohtinut kirjassaan Verkkokirjoittajan käsikirja laajasti verkkokirjoittamisen edellytyksiä. Alasilta toteaakin heti alkuun, että verkossa julkaistaan yhä paljon sellaista materiaalia, joka ei eroa painettuun kohteeseen kirjoitetusta tekstistä millään tavalla. Hän toteaakin, että tarkkaa rajaa paperi- ja verkkotekstin välille on mahdotonta vetää. (Alasilta 2002, 23.) Alasilta painottaa verkkoon kirjoitettaessa erityisesti kiteytyksen merkitystä. Kiteyttävä kirjoittaja sanoo asiansa yksinkertaisesti, selkeästi ja kiinnostavasti. (Alasilta 2002, 45.) Kiteyttäminen on erityisen tärkeää verkossa tapahtuvalle viestinnälle, koska verkolle ominainen lukutapa suosii esimerkiksi silmäilyä. Selkeillä otsikoilla ja lyhyillä kappalejaoilla lukija pystyy hahmottamaan kokonaisuuden helpommin. Pitkän tekstin näkeminen voi lannistaa heti alkuun, jolloin mielenkiintoinenkin teksti voi jäädä lukematta. Verkkoa ei esimerkiksi voida verrata painettuun lehteen. Painetussa lehdessä merkin juttu on tavallinen 9

10 mitta, joka ei vie yhdeltä sivulta suurta tilaa. Verkossa sen sijaan merkin mittainen juttu on paljon. Kuvien kanssa se voi helposti viedä enemmän kuin yhden näytön mitan tilaa korkeussuunnassa. Toisin sanoen lukija pystyy paperilehdessä silmäilemään useamman merkin jutun yhdeltä sivulta, mutta verkossa näin pitkän jutun silmäileminen ei välttämättä enää onnistu. Kiteyttämisen tärkein edellytys on se, että kirjoittajalla on itsellään mielessä kirkkaana se, mitä aikoo sanoa. (Alasilta 2002, 46.) Selkeä ajatus omassa mielessä vaikuttaa myös siihen, että lukija pystyy todennäköisemmän ymmärtämään saman ajatuksen. Monimutkaisemmassa tekstissä on riski, että kaksi eri lukijaa ymmärtää asian hieman eri tavalla. Alasilta käyttää omassa tekstissään termiä ajatuksen kristalloituminen. Verkossa turhan asian toistaminen vie vain tilaa sellaiselta asialta, joka on merkityksellisintä kyseisen asian kannalta. Koska tiedetään, että käyttäjät silmäilevät tekstiä, lyhyellä ja selkeällä tekstillä on todennäköisempää, että he osuvat juuri siihen asiaan, johon kirjoituksessa tähdättiin. Alasillan (2002, 294) mukaan tavallisin ratkaisu verkkolehdissä, joilla on taustalla painettu lehti, on painetun lehden sisällön ja ulkoasun kevyt muokkaaminen verkolle ominaiseen muotoon. Muokkaus voi olla jotakin tai kaikkia seuraavista: juttujen määrän karsiminen juttujen lyhentäminen rakenteen muokkaaminen hypertekstimuotoon juttujen taustoittaminen aiemmin julkaistuilla jutuilla. Suurin osa verkkolehdistä todennäköisesti käyttää kaikkia yllämainituista keinoista. Verkkolehtien kehityksessä huomaa paljon myös uusia ominaisuuksia, jotka automaattisesti hyödyntävät esimerkiksi verkon hyperteksti-ominaisuuksia. Tämä voi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että jutussa mainitut henkilöt ovat aina linkkejä aikaisemmin samasta henkilöstö julkaistuihin juttuihin, riippumatta siitä, onko muita juttuja vielä arkistossa edes olemassa. Tulevaisuudessa on kuitenkin todennäköistä, että sama henkilö mainitaan jossain jutussa uudelleen, joten siinä vaiheessa nyt kirjoitettu juttu löytyy jo arkistosta. Alasilta myös toteaa, että tällä hetkellä on hyvin harvinaista, että lehdet tarjoavat linkkejä muualle 10

11 kuin oman lehtensä sisälle. Tämä on ymmärrettävää, koska toimittajat eivät voi olla vastuussa muiden sivustojen sisällöstä. Kehitysmahdollisuuksia tässäkin kuitenkin on olemassa. Suurin osa toimittajista käyttää jo varmasti verkkoa paljon tiedon etsimisessä ja lähteenä. Juttujen loppuun olisi mahdollista kerätä linkit niistä lähteistä, joita toimittaja on hyödyntänyt juttua kirjoittaessa. Tämä mahdollistaisi sen, että lukija pystyy halutessaan lukemaan enemmän kyseisestä aiheesta tai pelkästään tarkistamaan toimittajan kirjoittaman tekstin vastaavuuden alkuperäiseen lähteeseen. Tämä lisäisi merkittävästi journalismin läpinäkyvyyttä. 2.2 Konseptisuunnittelu vai konseptin suunnittelu Konseptisuunnittelu-termin määritteleminen vedenpitävästi on vaikea tehtävä. Se on terminä varsin nuori ja sen merkitystä eivät välttämättä ole sisäistäneet edes käyttäjät, saati sitten esimerkiksi mainostoimistojen asiakkaat. Kirjallisia lähteitä konseptisuunnittelusta on olemassa varsin niukasti. Selkeimmin omaa aihettani lähestyy Jonna Iljin artikkelissaan Mitä konseptisuunnittelu on, joka on julkaistu Minne matka, luova talous -kirjassa (2006). Iljin määrittelee artikkelissaan digitaalisessa viestinnän konseptisuunnittelun lopputuloksesi suunnitteludokumentin, jonka avulla toteutetaan asiakkaan ja käyttäjän tarpeet täyttävä verkkopalvelu. (Iljin 2006, ) Iljinin mukaan konsepti sanan juurena on latinankielinen substantiivi conseptum, joka pohjautuu verbiin concipere. Suomeksi concipere tarkoittaa sommittelua tai kirjoittamista, mutta viittaa tässä tapauksessa keskeneräiseen työhön, kuten puheen käsikirjoitukseen tai puhtaaksikirjoittamattomaan tekstiin. Arkikielessä termillä viitataan suunnitelmin tai ennakkolaskelmiin. (Iljin 2006, ) Kokkonen, Kuuva, Leppimäki, Lähteinen, Meristö, Piira ja Sääskilahti (2005, 17) jakavat konseptien kehittämisen neljään kategoriaan. Heidän mukaansa kaksi pidemmälle tulevaisuuteen tähtäävää kategoriaa ovat visioiva (visioning) ja ke- 11

12 hittävä (emerging) konseptisuunnittelu, jotka eivät kuitenkaan välttämättä johda tuotteen kehittämiseen. Tuotekehitysprojektiin liittyvät suoraan määrittelevä (defining) ja ratkaiseva tuotekonseptointi (solving). Visioivalla tuotekonseptilla tarkoitetaan hankkeita, joilla kartoitetaan tulevaisuuden tuotemahdollisuuksia. Kehittävässä tuotekonseptoinnissa voidaan esimerkiksi tutkia lupaavia teknologioita tai uusia, potentiaalisia markkinoita. Määrittelevällä tuotekonseptoinnilla etsitään vaihtoehtoisia tuotteen kokonaisratkaisuja. Tuotekehitysprojektissa tehtävää konseptisuunnittelua voidaan kutsua ratkaisevaksi konseptisuunnitteluksi. (Kokkonen ym. 2005, ) Iljin painottaa omassa kirjoituksessaan, että terminä konseptisuunnittelu on hankala. Iljin on tutkinut konseptisuunnittelua haastattelemalla muun muassa mainostoimistojen ammattilaisia, jotka käyttävät itsestään nimitystä konseptisuunnittelija. Lähes kaikki tutkimuksessa haastatellut henkilöt ovat törmänneet termin epäselvyyteen. Yleisin syy oli, että asiakkaat eivät ymmärtäneet termiä tai ymmärsivät sen väärin. (Iljin 2006, ) Yhtenä syynä on todennäköisesti se, että itse konseptisuunnittelijatkaan eivät ole yksimielisiä termin merkityksestä. Esimerkiksi termejä konsepti ja konseptisuunnittelu osa kyselyyn vastanneista piti synonyymeina. Lopuilla termien merkityserot vaihtelivat merkittävästi. 2.3 Asiakaslähtöinen viestintä Jonna Iljin puhuu artikkelissaan siitä, miten viime vuosina on tapahtunut kehitystä konseptisuunnittelun periaatteissa. Hänen mukaansa vielä 1990-luvun lopulla konseptisuunnittelussa korostui tarjolla olevien teknologioiden tunteminen sekä sisältöjen suunnittelu. Sen jälkeen suunnittelussa on korostunut kaksi erittäin tärkeää osa-aluetta eli käyttäjäkeskeinen sekä asiakaslähtöinen suunnittelu. (Iljin 2006, ) 12

13 Verkkolehdissä konseptisuunnittelun käyttäjäkeskeisyys ja asiakaslähtöisyys korostuvat erityisesti. Tähän kyselyyn valituista verkkolehdistä kaikki keskittyvät tietylle kohderyhmälle suunnatun sisällön tuottamiseen. Kohderyhmä voi olla kiinnostunut kirjallisuudesta tai musiikista. Kohderyhmän ollessa selkeästi rajattu, on myös heille mielenkiintoisen sisällön tuottaminen helppoa. On myös todennäköistä, että jos lehti käsittelee esimerkiksi valokuvausta, on lehden toimittajakunta myös alan harrastajia tai ammattilaisia. Toimittajien oma mielenkiinto ja asiantuntemus takaavat osittain myös sen, että lehden sisältö on mielenkiintoista ja käyttökelpoista. Alasilta painottaa, että verkkoon kirjoittaessa täytyy tietää kenelle on kirjoittamassa. Hän painottaa erityisesti sitä, että tekstit eivät voi enää elää omaa elämäänsä. Ne ilmentävät itsessään sen julkaisun toimintaperiaatteita, samoin kuin tapaa, jolla asiakkaisiin ja asiakkuuksiin suhtaudutaan. (Alasilta 2002, 36.) Tähänkin tutkimukseen osallistuneista verkkolehdistä kaikki olivat profiloituneet hyvin tarkasti määritellylle kohderyhmälle. Kirjoittajan täytyy siinä vaiheessa osata profiloida omaa tekstiään tälle kohderyhmälle. Ellei kirjoittaja pysty tähän, on kirjoitettu juttu irrallinen muusta kokonaisuudesta ja antaa myös hajanaisen kuvan koko verkkolehden sisällöstä. Profilointi tai räätälöinti antaa verkossa monia mahdollisuuksia yksittäiselle lukijalle muokata omaa lukukokemustaan itselleen sopivaksi. Esimerkiksi viimeaikaisena uudistuksena hakukone Google tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden personoida hakukoneen etusivun itselleen sopivaksi. 13

14 KUVIO1. Googlen etusivun pystyy käyttäjä personoimaan omaan käyttöönsä. Vastaavaa periaatetta on täysin mahdollista hyödyntää myös verkkolehdessä. Rekisteröitymällä verkkolehden käyttäjäksi voi henkilö valita tarkasti lehdessä, mitä osioita hän haluaa nähdä, ja miltä verkkolehden etusivu näyttää. Iljinin mukaan suunnittelun painopiste on laajentunut suunniteltavan toteutuksen keskiöstä sen ympärille. Suunnittelussa pyritään huomioimaan koko viitekehys käyttäjistä ja asiakkaista lähtien aina vallitsevaan yhteiskuntaan ja markkinatilanteeseen. (Iljin 2006, ) 14

15 KUVIO2. Konseptisuunnittelun painopisteiden muuttuminen (ks. tarkemmin Iljin 2006, 89) 2.4 Vuorovaikutus verkossa Vuorovaikutuksen mahdollisuus verkossa on yksi olennainen lisäpalvelu, jota verkkolehdet voivat ja jota niiden tulisi hyödyntää. Vuorovaikutus, tai hienommin sanottuna interaktiivisuus, on kuitenkin monesti sananhelinää, jolla ei ole käytännössä minkäänlaista merkitystä. Ne keinot, joita oikeasti voitaisiin hyödyntää verkossa vuorovaikutuksen kautta, ovat hyödynnettynä todellisuudessa hyvin vähän ja rajoittuvat yleensä pelkästään palautteen lähettämisen tai keskustelun mahdollisuuteen. Silti verkossa on suunnaton potentiaali tällä osa-alueella ja verkkolehdet voisivat päästä uudelle tasolle hyödyntämällä mahdollisuutta. Verkkolehti voisi esimerkiksi sallia käyttäjien aktiivisemmin vaikuttaa mielipiteellään esimerkiksi jutun näkökulman laajentamiseen toisella aiheeseen liittyvällä jutulla. Vuorovaikutus on terminä kuitenkin niin häilyvä, että sen käsittäminen 15

16 vaatii itsessään tarkempaa pohdintaa. Janne Matikainen on perehtynyt kirjassaan Vuorovaikutus verkossa (2001) erityisesti oppimisympäristöjen tarjoamiin vuorovaikutusmahdollisuuksiin, mutta kirjan esittämät perusväitteet pätevät myös verkkolehtiin. Matikainen viittaa Förnäkseen (1999), jonka mukaan vuorovaikutus ei ole niinkään mediassa itsessään, vaan median ja käyttäjän välisessä suhteessa. Tietoverkkoja voidaan käyttää niin monella tavalla, että niitä ei voida yksinkertaisesti jaotella vuorovaikutteisiksi tai ei-vuorovaikutteisiksi, koska mitä tahansa mediaa voidaan käyttää vuorovaikutteisesti tai olla käyttämättä. Tämä näkökulma suhtautuu kriittisesti teknologiseen determinismiin. Kyse on pikemminkin siitä, miten ihmiset käyttävät tai ovat käyttämättä medioita. Olennaista on, että vuorovaikutuksen luonteen määräävät käyttäjät, heidän suhtautumisensa ja toimintansa. (Matikainen 2001, 9.) Mitä vuorovaikutus sitten on? Tähän ei edes Matikainen löydä kirjassaan yksiselitteistä vastausta. Hän viittaa muun muassa Lahikaisen ja Pirttilä-Backmanin (1998) määritelmään, jossa sosiaalinen vuorovaikutus sijoittuu minän ja muiden, minuuden ja toiseuden virittämään kenttään. (Matikainen, 2001, 16.) Yksinkertaista ja selkeää määritelmää vuorovaikutukselle on vaikea löytää. Matikainen viittaa vuorovaikutuksen määritelmässään myös Eskolaan (1982), jonka mukaan vuorovaikutusta mitataan usein virheellisesti määrällisesti. Eli esimerkiksi, jos keskustelualueella on paljon viestejä, tulkitaan vuorovaikutus vilkkaaksi. Olennaista on kuitenkin sanan loppuosa, joka viittaa sosiaaliseen vaikutukseen eli siihen, miten ihmiset vaikuttavat toisiinsa keskustelun kuluessa. (Matikainen 2001, 18.) Jaotellessaan digitaalisia vuorovaikutusvälineitä viittaa Matikainen Roposen (1998) tekemään erittelyyn, jossa tämä luo katsauksen erilaisten välineiden vaikutukseen vuorovaikutusprosessissa. Roponen näkee vuorovaikutuksessa viisi tasoa: 16

17 kahden henkilön välinen tekstipohjainen vuorovaikutus useamman henkilön välinen tekstipohjainen vuorovaikutus vahvasti kontekstiin sidottu useamman henkilön välinen tekstipohjainen vuorovaikutus puheeseen perustuva vuorovaikutus äänen, kuvan ja tekstin hyödyntäminen vuorovaikutuksessa. Matikaisen mukaan nykyisin käytössä ovat lähinnä kolme ensimmäistä tasoa, ja vaikka myös kaksi viimeistä ovat teknisesti mahdollisia, ei niiden käyttö ole yleistä. (Matikainen 2001, 25.) Matikaisen kirjan jälkeen on tähän tilanteeseen tullut merkittäviä muutoksia tietoverkoissa. Esimerkiksi Skypen ja muiden verkkopuhelut mahdollistavien ohjelmien yleistyminen on lisännyt tason neljä vuorovaikutusta merkittävästi. Myös esimerkiksi webkameroiden yleistyminen on tuonut tason viisi vuorovaikutuksen käytännössä kaikkien saataville. 2.5 Yhteisöt verkon voimana Verkko ei vielä taloudellisesti ole sellainen media, jota on helppo saada kannattamaan. Sen vuoksi kirjoittajien palkkioiden rahoittaminen voi olla vaikea tehtävä. Verkossa kuitenkin lehtien toimituskunnan pystyy perustamaan vahvan yhteisön pohjalle, joka on valmis osallistumaan lehden tuottamiseen. Kirjoittajat voivat esimerkiksi olla vannoutuneita alan harrastajia, jotka haluavat jakaa omaa tietouttaan muille tai muuten kehittää itseään kirjoittajana. Yhteisö käsitteen merkitys voi vaihdella esimerkiksi sen käyttöyhteyden mukaan. Lehtonen (1990) on määritellyt yhteisön terminä ihmisten välisen vuorovaikutuksen ilmenemismuotona ja -tapana eli yhteisöllisyytenä. (Lehtonen 1990, ) 17

18 Kaipio ja Murto jakavat yhteisöt neljään eri kehitystasoon: 1. Hajanainen joukko, jolta puuttuu yhteiset tavoitteet ja normisto. Yhteisön kommunikaatio on epärehellistä ja vähäistä ja sen sisällä vallitsee vahvimman laki. 2. Ulkoisesti yhtenäinen yhteisö, jolla on keskinäisiä normeja, joita valvotaan demokraattisen päätännän ja ulkokohtaisen yhteistyön kautta. Demokratiaa pyritään käyttämään omien etujen ajamiseen, kommunikaatiota on enemmän mutta se perustuu yhä epärehellisyyteen. 3. Sosiaalinen yhteisö, jonka ydinjoukko määrittelee käytettävän normiston. Yhteenkuuluvuuden tunne on lisääntynyt ja yhteisö toimii oikeudenmukaisesti kaikkia jäseniään kohtaan. 4. Yhteisökasvatuksellinen yhteisö, jossa jäsenillä on yhteiset päämäärät ja normit. Yhteisö toimii demokraattisesti, tehtävänjako ja valvonta on joustavaa, keskeinen toiminnan motiivi ja päätöksenteon perusta on vastuu yhteisöstä ja sen jäsenistä. (Kaipio & Murto 1988, ) Verkko on mahdollistanut perinteisten yhteisöjen rinnalle aivan uudenlaisten yhteisöjen syntymisen, joiden erona on se, että niiden jäsenet eivät ole välttämättä ollenkaan fyysisessä yhteydessä toisiinsa. Näistä voidaan käyttää esimerkiksi termiä virtuaaliyhteisö. Preecen (2000) mukaan virtuaaliyhteisöjen määritteleminen on vaikeaa, koska sana on saanut niin monia merkityksiä. Hän yrittää määritellä termin vedenpitävästi määrittelemällä, mistä virtuaalinen yhteisö koostuu. Hänen mukaansa virtuaalinen yhteisö koostuu: ihmisistä, jotka ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kanssakäymisessä, koska haluavat täyttää omia tarpeitaan tai toimia erityisessä roolissa, kuten johtajana tai valvojana jaettu tarkoitus, kuten kiinnostuksen kohde, tarve, informaation vaihto tai palvelu, joka luo syyn yhteisön olemassaololle toimintatavat, jotka muodostuvat sanomattomista oletuksista, rituaaleista, käytännöistä, säännöistä ja laeista, jotka ohjaavat ihmisten toimintaa tietokonejärjestelmät, jotka tukevat ja jakavat sosiaalista vuorovaikutusta ja luovat tunteen yhteenkuuluvuudesta. (Preece 2000, 10.) 18

19 Preece tarkastelee myös muiden käsityksiä virtuaaliyhteisöjen määrityksestä. Hän viittaa muun muassa Rheingoldiin (2000), jonka mukaan virtuaaliyhteisöllä tarkoitetaan sosiaalista muodostelmaa, joka syntyy, kun tarpeeksi monta ihmistä keskustelee julkisesti verkon välityksellä, niin että heidän välilleen syntyy inhimillisiä tunteita ja ne luovat henkilökohtaisia suhteita toisiinsa. Rheingold painottaa sitä, että verkon tulevaisuus liittyy läheisesti yhteisöjen, demokratian, koulutuksen, tieteen ja kaiken älyllisen elämän tulevaisuuteen. Monet ihmisten instituutioista, joita he pitävät itselleen tärkeinä, siirtyvät verkkoon. (Rheingold 2000, 5-6.) Verkossa muodostuneet yhteisöt Suomessa Verkkolehtien, kuten kaikkien muidenkin medioiden, perimmäisenä tavoitteena on luoda itselleen oma käyttäjäkuntansa. Mediakentän laajentuessa hajoaa myös ihmisten päivän aikana käyttämä aika yhä useamman median kesken. Mediat ovatkin lähteneet yhä enemmän profiloitumaan tietylle käyttäjäryhmälle. Televisiokanavista esimerkiksi vuonna 2001 perustettu SubTV määrittelee pääkohderyhmäkseen nuorekkaat ja aktiiviset kaupunkilaiset. Ikäryhmältään kanavan pääkohderyhmä on vuotiaat. (SubTV 2007) Erilaisten medioiden runsauden vuoksi on niiden yhä selkeämmin rakennettava itselleen omaa identiteettiä. Tehokkaimpia keinoja rakentaa oma identiteetti on pystyä luomaan oman median ympärille oma yhteisö. Aktiivisten käyttäjien avulla media voi saada nopeasti itselleen laajan kohdeyleisön. Tähän tutkimukseen osallistuneista verkkolehdistä kaikki ovat profiloituneet hyvin tiukasti jollekin kohderyhmälle, esimerkiksi lemmikkieläinten omistajille tai tanssitaiteesta kiinnostuneille. Näiden kohderyhmien rakentaminen yhteisöksi on ensisijainen tavoite, jolla uusi media pystyy luomaan itselleen näkyvyyttä. Suomessa erityisesti verkkoyhteisöjen luomista on tutkittu suhteellisen paljon. Tampereen yliopiston käynnistämä Mansetori on yksi tunnetuimmista esimer- 19

20 keistä. Sen keskeisenä lähtökohtana on, että paikalliset asukkaat ja yhteisöt voivat toteuttaa omia kaupunginosasivuja omien tarpeidensa ja kiinnostustensa mukaan. Perustamisen jälkeen on Mansetorista tullut merkittävin paikka Tampereen kaupunginosien omille kotisivuille. Tällä hetkellä kaupunginosista on verkkoon siirtynyt Mansetorin avulla 17. (Kaivonen 2004, ) Kaupungeissa asuvien välille on vaikeaa luoda tiiviitä yhteisöjä, joten verkon tarjoamat mahdollisuudet tuovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yhteydenpidolle. Esimerkiksi tapahtumista tiedottaminen tai alueen kunnossapitoon liittyvistä ehdotuksista on helppoa tiedottaa verkossa. Verkko on myös mediana aikaan ja paikkaan sitomaton, jolloin asukkaat voivat käydä katsomassa uutta tietoa sivuilta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Virpi Kaivosen aiheesta toteuttaman pro gradun mukaan kaupunginosasivuprojektien ensisijainen tavoite on ollut asukkaiden aktivoiminen yhteiseen toimintaan parantamalla mielipiteenilmaisun ja osallistumisen mahdollisuuksia Internetissä. (Kaivonen 2004, 58.) Mansetorin tapauksessa kaupunginosien kotisivut tunnetaan pidempään verkossa toimineiden kotisivujen osalta jo suhteellisen hyvin. Niiden käyttö vaikuttaa kuitenkin olevan vielä melko vähäistä. Kotisivuille on muodostunut pieni aktiivisten käyttäjien joukko, mutta muiden käyttö on satunnaista. Tutkimuksen mukaan sivuilla käydään vilkkaasti, kun sivut ovat juuri julkaistu ja niistä tiedotetaan aktiivisesti, kävijämäärät kuitenkin laskevat tämän jälkeen. (Kaivonen 2004, 73.) Ongelmana tiukalle yhteisölle suunnatussa mediassa on nimenomaan se, että miten ihmiset saadaan aktivoimaan sen käyttäjäksi. Yhteisöjen luomisen edellytyksenä on, että jäsenet pystytään sitouttamaan siihen mukaan. Jotta asukkaat alkavat tuottaa sisältöä verkkoon, täytyy heidän tosissaan tuntea se mediana ja vaikutuskanavana tarpeelliseksi ja toimivaksi. Tutkijan mukaan kaupunginosasivuja tekevien tiimien haasteena ovat erityisesti ihmisten tarpeet ja kiinnostus kotisivuja kohtaan. Tärkein motivaatio sivujen käyttämiselle on, että ne koetaan tarpeellisiksi. Asukkaiden toiveissa on esimerkiksi, että sivujen kautta voitaisiin parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuutta omaa aluetta koskevissa asioissa. (Kaivonen 2004, 74.) Lähempänä verkkolehtien tapaista mediaa yhteisöjen luomiskeinona on tutkittu Verkkoyhteisöjen kehittyminen -hankkeessa, jota edelsi Paikallisuus verkkomediassa -hanke. Siinä opiskelijat tekivät yhteistyössä asukkaiden kanssa verkko- 20

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Katsaus verkkojulkaisuihin. Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus

Katsaus verkkojulkaisuihin. Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus Katsaus verkkojulkaisuihin Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus Käytettävyys Käytettävyys eli: - navigoitavuus - sivuston rakenteen selkeys - intuitiivisuus, asioiden löydettävyys - yhteystietojen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

AIMO käyttötapauksia

AIMO käyttötapauksia AIMO käyttötapauksia Dialog - mforum Asiakaskontaktit ja asiointipalvelut Case: Ilkka - Ystävänpäivätilaus ILKAN YSTÄVÄNPÄIVÄKAMPANJA Sanomalehti Ilkka toteutti AIMOn Dialog-palvelun avulla näkyvästi ystävänpäivän

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Ainejärjestölehtien vertailu

Ainejärjestölehtien vertailu Artikkeli on julkaistu alunperin Turun Yliopiston Kemistien ainejärjestön, TYK ry:n lehdessä Tykissä 2/2009. Ainejärjestölehtien vertailu Jorma Kim Lähes kaikkia asioita voidaan vertailla toisiinsa: tietokoneita,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan

Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Leo Suomela 2 / 13 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aloitusnäkymä... 3 3 Ohjausnäkymä... 4 4 Sivujen lisäys... 6 5 Etusivun määritys... 9 6 Teeman muokkaus... 13 3 / 13

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle?

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? SOME-INFO 16.11.2015 Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? TOIVEET PÄIVÄN TILAISUUDESTA! Maaseutukuriirin SOME-kyselyyn tuli yhteensä 20 vastausta. Kaikilla vastanneilla organisaatiolla

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen Lokkaali-hankkeen KOULUTUSKALENTERI Marraskuu 2009 To 5.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Oulu. Moniviestintä Oy, Pietilä Pe 6.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Ylivieska, Moniviestintä Oy, Pietilä

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

WordPress-blogin perustaminen

WordPress-blogin perustaminen WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi

Lisätiedot

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5. MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.2014 Tässä kalvosetissä tiimimme esittelee projektin ja siitä

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Ari Myllyviita, FM, yhteisöpedagogi (AMK), kemian opettaja, hankekoordinaattori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Miten yhteisöllisen median työkalut

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi.

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Tunnuksia jakavat Punomo.fi:n ylläpitäjät. Kun olet kirjautunut, blogin OHJAUSNÄKYMÄ

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot