VERKKOLEHTIEN VIEHÄTYSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKOLEHTIEN VIEHÄTYSTÄ"

Transkriptio

1 VERKKOLEHTIEN VIEHÄTYSTÄ Tutkimus verkkolehtien konseptisuunnittelusta Heikki Ylipaavalniemi 2007 Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2 VERKKOLEHTIEN VIEHÄTYSTÄ Tutkimus verkkolehtien konseptisuunnittelusta Heikki Ylipaavalniemi Opinnäytetyö Viestinnän koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

3 TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2007 Kulttuurialan yksikkö, viestinnän koulutusohjelma Työn tekijä: Heikki Ylipaavalniemi Työn nimi: Verkkolehtien viehätystä. Tutkimus verkkolehtien konseptisuunnittelusta Name of thesis: The Attraction of E-zines. A study on the concept design of web magazines Sivumäärä: 67 sivua + liitteitä 5 sivua Verkko on mahdollistanut aivan uudenlaisen tavan julkaista omaa sisältöä. Käytännössä kenellä tahansa ovat työkalut ulottuvillaan, joiden avulla voi perustaa oman verkkolehden esimerkiksi harrastuksensa tai muun kiinnostuskohteensa ympärille. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia konsepteja verkkolehtien joukosta tällä hetkellä löytyy, kuinka niitä on lähdetty suunnittelemaan ja millaisia lopputuloksia suunnittelun pohjalta on saatu. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan verkkolehtiä mediana myös konseptisuunnittelijan näkökulmasta. Tutkielman aineisto koottiin kyselytutkimuksien pohjalta, jotka lähetettiin verkkolehtien suunnitteluun ja perustamiseen osallistuneille henkilöille. Lehdet on valittu sillä perusteella, että niillä ei ole entuudestaan taustalla esimerkiksi painettua lehteä. Tämän rajauksen tein sen vuoksi, että painetun lehden pohjalle perustetulla verkkolehdellä on painolastinaan painetun lehden historia ja toisaalta verkkolehden konsepti nojaa hyvin pitkälti painettuun lehteen. Kyselytutkimusta lähetettäessä myös painotettiin haastateltaville sitä, että heidän toivottiin olleen mukana lehden perustamisessa alusta saakka. Konseptisuunnittelijan näkökulmaa hain tutkielmaani haastattelun pohjalta, jonka tein henkilöhaastatteluna. Tutkielmassani kävi ilmi, että verkkolehtien konsepteja on lähdetty suunnittelemaan pikemminkin omien mielikuvien ja oletuksien pohjalta kuin laajojen taustaselvitysten ja -kartoitusten avulla. Tarkempia selvityksiä lehden kohderyhmästä tai tarpeesta ei periaatteessa ollenkaan toteutettu, vaan luotettiin enemmän omaan ammattitaitoon ja asiantuntemukseen. Lehtien perustamisen taustalla oli tuntemus siitä, että kyseisenlaista verkkolehteä ei entuudestaan ole, ja oletus siitä, että sen kaltaiselle lehdelle olisi kysyntää. Asiasanat: verkkolehti, verkkojulkaisu, konsepti, konseptisuunnittelu, journalismi, internet, verkko

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ JOHDANTO KOHDERYHMÄN VAIKUTUS KONSEPTIIN Verkkolehti toi uusia mahdollisuuksia Kuinka verkkoon kirjoitetaan? Konseptisuunnittelu vai konseptin suunnittelu Asiakaslähtöinen viestintä Vuorovaikutus verkossa Yhteisöt verkon voimana Verkossa muodostuneet yhteisöt Suomessa TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimusmenetelmä ja kysymysten asettelu Tutkimukseen haastatellut VERKKOLEHTIEN KONSEPTIT Värikäs joukko perustajia ja perusteita perustamiselle Vikkelä media suunnitella ja muuttaa suunnitelmia Sisältö koukuttaa lukijan Voiko verkolla tienata? TEKNOLOGIAN PAINUTTAVA PINNAN ALLE MARKKINARAON TUNNISTAMINEN ELINEHTONA Vikkelä media vaatii harkintaa Verkkolehden konseptisuunnittelun prosessi Ensimmäisen vaiheen tavoitteiden määritteleminen Toisen vaiheen käyttäjä- ja teknologiatutkimus Iteratiivinen konseptin kehitys kolmannessa vaiheessa Viimeisen vaiheen tulosten koonti ja lopullinen konsepti LOPUKSI...62 LÄHTEET...65 LIITTEET Liite 1. Kysely verkkolehtien konseptisuunnittelusta Liite 2. Kysymykset konseptisuunnittelija Marko Arffmanille

5 1 JOHDANTO Internetin kehitys on tuonut mukanaan mahdollisuuden lähes kenen tahansa alkaa julkaista omaa sisältöään verkossa. Kotisivujen ja blogien lisäksi verkkoon on hyvin helppoa perustaa myös kokonainen oma julkaisu, kuten verkkolehti. Tähän tarkoitukseen on olemassa valmiita julkaisualustoja, joiden avulla toimituksen jäseniltä ei edes välttämättä vaadita laajamittaista teknistä osaamista. Riittää, kun ymmärtää joitain verkon perustekniikoita, joiden avulla pystyy valmiin julkaisualustan asentamaan. Toki lehden ylläpitäminen ja kehittäminen pidemmälle vaatii jo myös tekniikkaan perehtymistä. Verkkolehtien perustamisen yksinkertaisuus onkin tuonut mediakenttään monia uusia julkaisuja, joista monet ilmestyvät pelkästään verkossa. Niiden taustalla voi esimerkiksi olla yhteisöjä tai yhdistyksiä, jotka haluavat tuoda omaa asiaansa muiden ulottuville. Verkkolehden avulla voidaan täyttää aukko mediakentässä, johon ei välttämättä painettua lehteä kannata taloudellisesti perustaa. Tässä tutkimuksessa keskitytään muun muassa tanssiin ja kirjallisuuskritiikkiin keskittyneisiin verkkolehtiin. Pienelle kohderyhmälle julkaistut lehdet ovat erinomaisia tapoja välittää tietoa ja luoda yhteenkuuluvuutta esimerkiksi harrastajien kesken. Julkaisijaksi alkamisen yksinkertaisuus tarkoittaa kuitenkin vastapainona sitä, että tekijöiltä ei vaadita välttämättä minkäänlaista koulutusta tai alan työkokemusta. Verkkolehtien perustaminen on myös nopeaa, joten pitkää suunnitteluprosessia ei vaadita taustalle. Jos perustamista verrataan esimerkiksi paikallislehden perustamiseen, on etukäteen selvitettävien asioiden määrä merkittävästi pienempi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikkia asioita ei välttämättä osata tai ymmärretä ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa. Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on selvittää, millaisia alkuoletuksia lehtien perustajilla on ollut ja kuinka ennakko-odotukset ja todellisuus ovat vastanneet toisiaan. 5

6 Tutkielmassani on tarkoitus selvittää verkkolehtien konseptisuunnittelua ja prosessia, jolla erilaiset lehdet ovat lähteneet omaa julkaisuaan kehittämään. Tarkoituksena tutkimuksessa on käsitellä sellaisia lehtiä, jotka ovat syntyneet verkossa ja joilla ei ole aikaisempaa historiaa painotuotteena. Näiden lehtien kokemuksien kautta haluan valottaa sitä, miten verkkolehtien konsepteja voidaan suunnitella ja mitä asioita suunnitteluvaiheessa tulisi ottaa huomioon. Itselläni on kahden vuoden kokemus Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhteishaun verkkolehden toimittamisesta. Vuonna 2006 olin mukana tekemässä Spotti-lehteä, jossa toimin taittajana sekä toimittajana. Vuoden 2007 yhteishaun aikana tein Ullakko-lehteä opinnäytetyönäni ja toimin lehdessä päätoimittajana. Produktion tilaajana oli ammattikorkeakoulun sisäinen mainostoimisto Viestintäpalvelut. Yhtenä motiivina myös tutkielmassa oli tuottaa tilaajalle käyttökelpoista materiaalia seuraavien vuosien yhteishaun verkkolehtiä varten. Verkkolehtien perustamisen yksinkertaisuus ja vaivattomuus on selkeä rikkaus. Yhä useammat voivat helposti saada omia ajatuksiaan näkyville, ja esimerkiksi monet harrastukset tai elämäntyylit pääsevät paremmin näkyville verkossa. Toiveenani on, että näiden lehtien perustajat voivat oppia muiden lehtien ensiaskelista Internetin maailmassa ja kehittää omaa toimintaansa näiden kokemusten perusteella. Tutkimus rakentuu neljästä osasta. Ensimmäisessä osassa käyn läpi konseptisuunnittelua yleensä sekä verkossa julkaistavan materiaalin edellytyksiä. Toisessa osassa esittelen tutkimukseen osallistuneet verkkolehdet sekä käyn läpi niiden tekijöiden vastauksien pohjalta saatuja tuloksia. Kolmannessa osassa käyn läpi haastattelun pohjalta saatuja tuloksia, joissa esitellään verkkolehteä mediana konseptisuunnittelijan näkökulmasta. Viimeisessä osan summaan tutkimuksen tulokset yhteen ja pohdin niiden merkitystä. 6

7 2 KOHDERYHMÄN VAIKUTUS KONSEPTIIN Verkkolehtien konseptisuunnittelua tutkiessa on ensi alkuun tärkeää selvittää, mitä konseptisuunnittelu käytännössä tarkoittaa ja millaisia rajoja ja kehyksiä verkkoon sisällön tuottaminen asettaa. Konseptisuunnittelu on terminä itsessään niin uusi ja monimerkityksellinen, että alkuun on hyvä hieman avata kyseistä termiä. Pyrin myös pohtimaan, miten verkkolehdet voivat suunnitella konseptiaan asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutuksen huomioon ottaen. 2.1 Verkkolehti toi uusia mahdollisuuksia Verkkolehtien historia ei Suomessa ulotu kovin pitkälle. Niiden läpimurtona voidaan pitää 1990-luvun puoliväliä, jolloin ensimmäiset verkkolehdet alkoivat ilmestyä. Ensimmäisenä tiedon valtateille ehti Turun Sanomat, mutta aidon verkkolehden lanseerasi ensimmäisenä Iltalehti Online. (Kaikumo, Kumar & Pelanne 2003, 3.) Lehdet siirtyivät alussa verkkoon erityisesti sen vuoksi, että kaikki muutkin olivat menossa sinne. Kukaan ei voinut jäädä kilpailussa viimeiseksi, joten tärkeintä oli, että yritykseltä löytyy jotain verkosta, ei niinkään se mitä sieltä löytyy. Ari Heinonen toteaa, että on tultu sellaiseen tilanteeseen, että verkkojulkaisu on realiteetti, mutta vasta jälkeenpäin on pohdittu, onko verkko lainkaan omiaan journalistisen sisällön julkaisemiseen. (Heinonen 1998, 5.) Heinonen erottelee verkkolehtien kehityksessä kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa verkkolehdet lähinnä keskittyivät kierrättämään paperilehtien sisältöä, niiden kunnianhimo verkkojulkaisuna ei ole suuri ja ne ovatkin saaneet liikanimen lapiolehti. Toisessa vaiheessa verkkoon tuotettiin jo omaakin materiaalia. Lisäksi lehteen on lisätty monia verkolle ominaisia piirteitä kuten linkityksiä omasta sisällöstä muuhun sisältöön. Kolmannessa vaiheessa verkkolehdet eivät enää ole paperilehtien jatkeita, vaan niitä ajatellaan uuden välineen mahdollisuutena. (Heinonen 1998, 7-8.) 7

8 Tässä tutkielmassa määrittelen verkkolehden tai -julkaisun sellaiseksi, joka päivittyy tasaisin väliajoin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lehteen ilmestyy esimerkiksi uusia artikkeleita tai muuta sisältöä. Käytän tutkielmassani sekä käsitettä verkkolehti että verkkojulkaisu. Verkkojulkaisu kuvastaa sellaisia julkaisuja, jotka eivät ulkoasultaan ja tyyliltään ole lähellä painettua lehteä, vaan voivat muistuttaa enemmän esimerkiksi portaalia tai muuta verkkosivustoa. Suomessa julkaistavista pienimmistä paikallislehdistä vielä suurin osa sisällöstä on tänäkin päivänä ensimmäisen vaiheen lehtiä, joissa verkkoon tuodaan pahimmassa tapauksessa vain pari lehden isointa juttua tärpiksi. Esimerkiksi vuoden paikallislehdeksikin valittu Kalajoen seutu tarjoaa verkossa viikolla 12/2007 pääkirjoituksen lisäksi kolme uutista. Loput ovat pelkästään otsikkoina varustettuna kehotuksella lukea jutut lehdestä. Aikaisempien lehtien arkistojen tarjonta on yhtä köyhää, jokaisen viikon lehdessä on verkossa luettavissa kolme juttua. Tämän lisäksi jokainen juttu on varustettu kehotuksella lukea lisää itse lehdestä, joka antaa ymmärtää, että edes nämä jutut eivät ole kokonaisena verkossa. Parhaiten Suomessa verkkolehden mahdollisuudet on varmasti ymmärtänyt HS.fi. Lehden sivuilla on paljon verkolle ominaista sisältöä, kuten keskusteluja, äänestyksiä, blogeja ja omia erikoisosioita esimerkiksi autoille tai asumiselle. HS.fi ei myöskään edes yritä jäljitellä painetun lehden tyyliä, vaan lehdestä on pyritty rakentamaan oma kokonaisuutensa, joka ei periaatteessa edes kaipaa painettua lehteä rinnalleen. Anja Alasilta kysyy sitä, mikä tekee verkkolehdestä lehden? Hän toteaa, että lehden keskeisin tuntomerkki verkossa on tietysti itse journalismi, jolla perinteisesti on tarkoitettu tiedon ammattimaista hankintaa, seulontaa ja muokkausta. Alasilta painottaa kuitenkin sitä, että journalistinen lopputulos voi poiketa suuresti perinteisesti tuloksesta. Verkon mukana on journalistiseen työhön ujuttautunut paljon muita median keinoja aina äänen, videon kuin erilaisten interaktiivisten sisältöjen muodossa. (Alasilta. 2002, 283.) Mikä sitten tekee verkkolehdestä edelleen verkkolehden? Painettujen lehtien sisältönä on käytännössä vain tekstiä ja kuvia. Verkossa voidaankin ehkä jo puhua paremmin verkkojulkaisus- 8

9 ta kuin verkkolehdestä, koska mediana se tarjoaa niin television, radion kuin lehden ominaisuuksia. Mediana verkko on loistava väline erityisesti journalismin käyttöön. Alasilta toteaa kirjassaan, että verkkoviestinnän parhaita mahdollisuuksia ovat ajantasaisuus, vaihtoehtoisuus ja vuorovaikutteisuus. Nämä kaikki tukevat myös erinomaisesti journalismin tarkoitusta. (Alasilta 2002, 290.) Todennäköistä onkin, että tulevaisuudessa yhä useammin verkkolehdet ovat se media, joka ensimmäisenä tuo viimeisimmät tapahtumat lukijoiden tietoisuuteen. Seuraavana aamuna ilmestyvä sanomalehti on auttamattomasti liian myöhässä, jos se raportoi pelkät faktat edellisen päivän tapahtumista. Usean verkkolehden seuraamisen mahdollisuus ja uutisten reaaliaikainen päivittyminen antavat lukijoille aivan uusia mahdollisuuksia pysyä ajan tasalla maailman tapahtumista. Huomisen lehden valttikortti ei enää löydy tämän asian kanssa kilpailusta, sen sijaan lehdet voivat tarjota paljon lisäarvoa lukijoille syventämällä, taustoittamalla sekä pohtimalla edellisen päivän tapahtumien merkitystä Kuinka verkkoon kirjoitetaan? Anja Alasilta on pohtinut kirjassaan Verkkokirjoittajan käsikirja laajasti verkkokirjoittamisen edellytyksiä. Alasilta toteaakin heti alkuun, että verkossa julkaistaan yhä paljon sellaista materiaalia, joka ei eroa painettuun kohteeseen kirjoitetusta tekstistä millään tavalla. Hän toteaakin, että tarkkaa rajaa paperi- ja verkkotekstin välille on mahdotonta vetää. (Alasilta 2002, 23.) Alasilta painottaa verkkoon kirjoitettaessa erityisesti kiteytyksen merkitystä. Kiteyttävä kirjoittaja sanoo asiansa yksinkertaisesti, selkeästi ja kiinnostavasti. (Alasilta 2002, 45.) Kiteyttäminen on erityisen tärkeää verkossa tapahtuvalle viestinnälle, koska verkolle ominainen lukutapa suosii esimerkiksi silmäilyä. Selkeillä otsikoilla ja lyhyillä kappalejaoilla lukija pystyy hahmottamaan kokonaisuuden helpommin. Pitkän tekstin näkeminen voi lannistaa heti alkuun, jolloin mielenkiintoinenkin teksti voi jäädä lukematta. Verkkoa ei esimerkiksi voida verrata painettuun lehteen. Painetussa lehdessä merkin juttu on tavallinen 9

10 mitta, joka ei vie yhdeltä sivulta suurta tilaa. Verkossa sen sijaan merkin mittainen juttu on paljon. Kuvien kanssa se voi helposti viedä enemmän kuin yhden näytön mitan tilaa korkeussuunnassa. Toisin sanoen lukija pystyy paperilehdessä silmäilemään useamman merkin jutun yhdeltä sivulta, mutta verkossa näin pitkän jutun silmäileminen ei välttämättä enää onnistu. Kiteyttämisen tärkein edellytys on se, että kirjoittajalla on itsellään mielessä kirkkaana se, mitä aikoo sanoa. (Alasilta 2002, 46.) Selkeä ajatus omassa mielessä vaikuttaa myös siihen, että lukija pystyy todennäköisemmän ymmärtämään saman ajatuksen. Monimutkaisemmassa tekstissä on riski, että kaksi eri lukijaa ymmärtää asian hieman eri tavalla. Alasilta käyttää omassa tekstissään termiä ajatuksen kristalloituminen. Verkossa turhan asian toistaminen vie vain tilaa sellaiselta asialta, joka on merkityksellisintä kyseisen asian kannalta. Koska tiedetään, että käyttäjät silmäilevät tekstiä, lyhyellä ja selkeällä tekstillä on todennäköisempää, että he osuvat juuri siihen asiaan, johon kirjoituksessa tähdättiin. Alasillan (2002, 294) mukaan tavallisin ratkaisu verkkolehdissä, joilla on taustalla painettu lehti, on painetun lehden sisällön ja ulkoasun kevyt muokkaaminen verkolle ominaiseen muotoon. Muokkaus voi olla jotakin tai kaikkia seuraavista: juttujen määrän karsiminen juttujen lyhentäminen rakenteen muokkaaminen hypertekstimuotoon juttujen taustoittaminen aiemmin julkaistuilla jutuilla. Suurin osa verkkolehdistä todennäköisesti käyttää kaikkia yllämainituista keinoista. Verkkolehtien kehityksessä huomaa paljon myös uusia ominaisuuksia, jotka automaattisesti hyödyntävät esimerkiksi verkon hyperteksti-ominaisuuksia. Tämä voi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että jutussa mainitut henkilöt ovat aina linkkejä aikaisemmin samasta henkilöstö julkaistuihin juttuihin, riippumatta siitä, onko muita juttuja vielä arkistossa edes olemassa. Tulevaisuudessa on kuitenkin todennäköistä, että sama henkilö mainitaan jossain jutussa uudelleen, joten siinä vaiheessa nyt kirjoitettu juttu löytyy jo arkistosta. Alasilta myös toteaa, että tällä hetkellä on hyvin harvinaista, että lehdet tarjoavat linkkejä muualle 10

11 kuin oman lehtensä sisälle. Tämä on ymmärrettävää, koska toimittajat eivät voi olla vastuussa muiden sivustojen sisällöstä. Kehitysmahdollisuuksia tässäkin kuitenkin on olemassa. Suurin osa toimittajista käyttää jo varmasti verkkoa paljon tiedon etsimisessä ja lähteenä. Juttujen loppuun olisi mahdollista kerätä linkit niistä lähteistä, joita toimittaja on hyödyntänyt juttua kirjoittaessa. Tämä mahdollistaisi sen, että lukija pystyy halutessaan lukemaan enemmän kyseisestä aiheesta tai pelkästään tarkistamaan toimittajan kirjoittaman tekstin vastaavuuden alkuperäiseen lähteeseen. Tämä lisäisi merkittävästi journalismin läpinäkyvyyttä. 2.2 Konseptisuunnittelu vai konseptin suunnittelu Konseptisuunnittelu-termin määritteleminen vedenpitävästi on vaikea tehtävä. Se on terminä varsin nuori ja sen merkitystä eivät välttämättä ole sisäistäneet edes käyttäjät, saati sitten esimerkiksi mainostoimistojen asiakkaat. Kirjallisia lähteitä konseptisuunnittelusta on olemassa varsin niukasti. Selkeimmin omaa aihettani lähestyy Jonna Iljin artikkelissaan Mitä konseptisuunnittelu on, joka on julkaistu Minne matka, luova talous -kirjassa (2006). Iljin määrittelee artikkelissaan digitaalisessa viestinnän konseptisuunnittelun lopputuloksesi suunnitteludokumentin, jonka avulla toteutetaan asiakkaan ja käyttäjän tarpeet täyttävä verkkopalvelu. (Iljin 2006, ) Iljinin mukaan konsepti sanan juurena on latinankielinen substantiivi conseptum, joka pohjautuu verbiin concipere. Suomeksi concipere tarkoittaa sommittelua tai kirjoittamista, mutta viittaa tässä tapauksessa keskeneräiseen työhön, kuten puheen käsikirjoitukseen tai puhtaaksikirjoittamattomaan tekstiin. Arkikielessä termillä viitataan suunnitelmin tai ennakkolaskelmiin. (Iljin 2006, ) Kokkonen, Kuuva, Leppimäki, Lähteinen, Meristö, Piira ja Sääskilahti (2005, 17) jakavat konseptien kehittämisen neljään kategoriaan. Heidän mukaansa kaksi pidemmälle tulevaisuuteen tähtäävää kategoriaa ovat visioiva (visioning) ja ke- 11

12 hittävä (emerging) konseptisuunnittelu, jotka eivät kuitenkaan välttämättä johda tuotteen kehittämiseen. Tuotekehitysprojektiin liittyvät suoraan määrittelevä (defining) ja ratkaiseva tuotekonseptointi (solving). Visioivalla tuotekonseptilla tarkoitetaan hankkeita, joilla kartoitetaan tulevaisuuden tuotemahdollisuuksia. Kehittävässä tuotekonseptoinnissa voidaan esimerkiksi tutkia lupaavia teknologioita tai uusia, potentiaalisia markkinoita. Määrittelevällä tuotekonseptoinnilla etsitään vaihtoehtoisia tuotteen kokonaisratkaisuja. Tuotekehitysprojektissa tehtävää konseptisuunnittelua voidaan kutsua ratkaisevaksi konseptisuunnitteluksi. (Kokkonen ym. 2005, ) Iljin painottaa omassa kirjoituksessaan, että terminä konseptisuunnittelu on hankala. Iljin on tutkinut konseptisuunnittelua haastattelemalla muun muassa mainostoimistojen ammattilaisia, jotka käyttävät itsestään nimitystä konseptisuunnittelija. Lähes kaikki tutkimuksessa haastatellut henkilöt ovat törmänneet termin epäselvyyteen. Yleisin syy oli, että asiakkaat eivät ymmärtäneet termiä tai ymmärsivät sen väärin. (Iljin 2006, ) Yhtenä syynä on todennäköisesti se, että itse konseptisuunnittelijatkaan eivät ole yksimielisiä termin merkityksestä. Esimerkiksi termejä konsepti ja konseptisuunnittelu osa kyselyyn vastanneista piti synonyymeina. Lopuilla termien merkityserot vaihtelivat merkittävästi. 2.3 Asiakaslähtöinen viestintä Jonna Iljin puhuu artikkelissaan siitä, miten viime vuosina on tapahtunut kehitystä konseptisuunnittelun periaatteissa. Hänen mukaansa vielä 1990-luvun lopulla konseptisuunnittelussa korostui tarjolla olevien teknologioiden tunteminen sekä sisältöjen suunnittelu. Sen jälkeen suunnittelussa on korostunut kaksi erittäin tärkeää osa-aluetta eli käyttäjäkeskeinen sekä asiakaslähtöinen suunnittelu. (Iljin 2006, ) 12

13 Verkkolehdissä konseptisuunnittelun käyttäjäkeskeisyys ja asiakaslähtöisyys korostuvat erityisesti. Tähän kyselyyn valituista verkkolehdistä kaikki keskittyvät tietylle kohderyhmälle suunnatun sisällön tuottamiseen. Kohderyhmä voi olla kiinnostunut kirjallisuudesta tai musiikista. Kohderyhmän ollessa selkeästi rajattu, on myös heille mielenkiintoisen sisällön tuottaminen helppoa. On myös todennäköistä, että jos lehti käsittelee esimerkiksi valokuvausta, on lehden toimittajakunta myös alan harrastajia tai ammattilaisia. Toimittajien oma mielenkiinto ja asiantuntemus takaavat osittain myös sen, että lehden sisältö on mielenkiintoista ja käyttökelpoista. Alasilta painottaa, että verkkoon kirjoittaessa täytyy tietää kenelle on kirjoittamassa. Hän painottaa erityisesti sitä, että tekstit eivät voi enää elää omaa elämäänsä. Ne ilmentävät itsessään sen julkaisun toimintaperiaatteita, samoin kuin tapaa, jolla asiakkaisiin ja asiakkuuksiin suhtaudutaan. (Alasilta 2002, 36.) Tähänkin tutkimukseen osallistuneista verkkolehdistä kaikki olivat profiloituneet hyvin tarkasti määritellylle kohderyhmälle. Kirjoittajan täytyy siinä vaiheessa osata profiloida omaa tekstiään tälle kohderyhmälle. Ellei kirjoittaja pysty tähän, on kirjoitettu juttu irrallinen muusta kokonaisuudesta ja antaa myös hajanaisen kuvan koko verkkolehden sisällöstä. Profilointi tai räätälöinti antaa verkossa monia mahdollisuuksia yksittäiselle lukijalle muokata omaa lukukokemustaan itselleen sopivaksi. Esimerkiksi viimeaikaisena uudistuksena hakukone Google tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden personoida hakukoneen etusivun itselleen sopivaksi. 13

14 KUVIO1. Googlen etusivun pystyy käyttäjä personoimaan omaan käyttöönsä. Vastaavaa periaatetta on täysin mahdollista hyödyntää myös verkkolehdessä. Rekisteröitymällä verkkolehden käyttäjäksi voi henkilö valita tarkasti lehdessä, mitä osioita hän haluaa nähdä, ja miltä verkkolehden etusivu näyttää. Iljinin mukaan suunnittelun painopiste on laajentunut suunniteltavan toteutuksen keskiöstä sen ympärille. Suunnittelussa pyritään huomioimaan koko viitekehys käyttäjistä ja asiakkaista lähtien aina vallitsevaan yhteiskuntaan ja markkinatilanteeseen. (Iljin 2006, ) 14

15 KUVIO2. Konseptisuunnittelun painopisteiden muuttuminen (ks. tarkemmin Iljin 2006, 89) 2.4 Vuorovaikutus verkossa Vuorovaikutuksen mahdollisuus verkossa on yksi olennainen lisäpalvelu, jota verkkolehdet voivat ja jota niiden tulisi hyödyntää. Vuorovaikutus, tai hienommin sanottuna interaktiivisuus, on kuitenkin monesti sananhelinää, jolla ei ole käytännössä minkäänlaista merkitystä. Ne keinot, joita oikeasti voitaisiin hyödyntää verkossa vuorovaikutuksen kautta, ovat hyödynnettynä todellisuudessa hyvin vähän ja rajoittuvat yleensä pelkästään palautteen lähettämisen tai keskustelun mahdollisuuteen. Silti verkossa on suunnaton potentiaali tällä osa-alueella ja verkkolehdet voisivat päästä uudelle tasolle hyödyntämällä mahdollisuutta. Verkkolehti voisi esimerkiksi sallia käyttäjien aktiivisemmin vaikuttaa mielipiteellään esimerkiksi jutun näkökulman laajentamiseen toisella aiheeseen liittyvällä jutulla. Vuorovaikutus on terminä kuitenkin niin häilyvä, että sen käsittäminen 15

16 vaatii itsessään tarkempaa pohdintaa. Janne Matikainen on perehtynyt kirjassaan Vuorovaikutus verkossa (2001) erityisesti oppimisympäristöjen tarjoamiin vuorovaikutusmahdollisuuksiin, mutta kirjan esittämät perusväitteet pätevät myös verkkolehtiin. Matikainen viittaa Förnäkseen (1999), jonka mukaan vuorovaikutus ei ole niinkään mediassa itsessään, vaan median ja käyttäjän välisessä suhteessa. Tietoverkkoja voidaan käyttää niin monella tavalla, että niitä ei voida yksinkertaisesti jaotella vuorovaikutteisiksi tai ei-vuorovaikutteisiksi, koska mitä tahansa mediaa voidaan käyttää vuorovaikutteisesti tai olla käyttämättä. Tämä näkökulma suhtautuu kriittisesti teknologiseen determinismiin. Kyse on pikemminkin siitä, miten ihmiset käyttävät tai ovat käyttämättä medioita. Olennaista on, että vuorovaikutuksen luonteen määräävät käyttäjät, heidän suhtautumisensa ja toimintansa. (Matikainen 2001, 9.) Mitä vuorovaikutus sitten on? Tähän ei edes Matikainen löydä kirjassaan yksiselitteistä vastausta. Hän viittaa muun muassa Lahikaisen ja Pirttilä-Backmanin (1998) määritelmään, jossa sosiaalinen vuorovaikutus sijoittuu minän ja muiden, minuuden ja toiseuden virittämään kenttään. (Matikainen, 2001, 16.) Yksinkertaista ja selkeää määritelmää vuorovaikutukselle on vaikea löytää. Matikainen viittaa vuorovaikutuksen määritelmässään myös Eskolaan (1982), jonka mukaan vuorovaikutusta mitataan usein virheellisesti määrällisesti. Eli esimerkiksi, jos keskustelualueella on paljon viestejä, tulkitaan vuorovaikutus vilkkaaksi. Olennaista on kuitenkin sanan loppuosa, joka viittaa sosiaaliseen vaikutukseen eli siihen, miten ihmiset vaikuttavat toisiinsa keskustelun kuluessa. (Matikainen 2001, 18.) Jaotellessaan digitaalisia vuorovaikutusvälineitä viittaa Matikainen Roposen (1998) tekemään erittelyyn, jossa tämä luo katsauksen erilaisten välineiden vaikutukseen vuorovaikutusprosessissa. Roponen näkee vuorovaikutuksessa viisi tasoa: 16

17 kahden henkilön välinen tekstipohjainen vuorovaikutus useamman henkilön välinen tekstipohjainen vuorovaikutus vahvasti kontekstiin sidottu useamman henkilön välinen tekstipohjainen vuorovaikutus puheeseen perustuva vuorovaikutus äänen, kuvan ja tekstin hyödyntäminen vuorovaikutuksessa. Matikaisen mukaan nykyisin käytössä ovat lähinnä kolme ensimmäistä tasoa, ja vaikka myös kaksi viimeistä ovat teknisesti mahdollisia, ei niiden käyttö ole yleistä. (Matikainen 2001, 25.) Matikaisen kirjan jälkeen on tähän tilanteeseen tullut merkittäviä muutoksia tietoverkoissa. Esimerkiksi Skypen ja muiden verkkopuhelut mahdollistavien ohjelmien yleistyminen on lisännyt tason neljä vuorovaikutusta merkittävästi. Myös esimerkiksi webkameroiden yleistyminen on tuonut tason viisi vuorovaikutuksen käytännössä kaikkien saataville. 2.5 Yhteisöt verkon voimana Verkko ei vielä taloudellisesti ole sellainen media, jota on helppo saada kannattamaan. Sen vuoksi kirjoittajien palkkioiden rahoittaminen voi olla vaikea tehtävä. Verkossa kuitenkin lehtien toimituskunnan pystyy perustamaan vahvan yhteisön pohjalle, joka on valmis osallistumaan lehden tuottamiseen. Kirjoittajat voivat esimerkiksi olla vannoutuneita alan harrastajia, jotka haluavat jakaa omaa tietouttaan muille tai muuten kehittää itseään kirjoittajana. Yhteisö käsitteen merkitys voi vaihdella esimerkiksi sen käyttöyhteyden mukaan. Lehtonen (1990) on määritellyt yhteisön terminä ihmisten välisen vuorovaikutuksen ilmenemismuotona ja -tapana eli yhteisöllisyytenä. (Lehtonen 1990, ) 17

18 Kaipio ja Murto jakavat yhteisöt neljään eri kehitystasoon: 1. Hajanainen joukko, jolta puuttuu yhteiset tavoitteet ja normisto. Yhteisön kommunikaatio on epärehellistä ja vähäistä ja sen sisällä vallitsee vahvimman laki. 2. Ulkoisesti yhtenäinen yhteisö, jolla on keskinäisiä normeja, joita valvotaan demokraattisen päätännän ja ulkokohtaisen yhteistyön kautta. Demokratiaa pyritään käyttämään omien etujen ajamiseen, kommunikaatiota on enemmän mutta se perustuu yhä epärehellisyyteen. 3. Sosiaalinen yhteisö, jonka ydinjoukko määrittelee käytettävän normiston. Yhteenkuuluvuuden tunne on lisääntynyt ja yhteisö toimii oikeudenmukaisesti kaikkia jäseniään kohtaan. 4. Yhteisökasvatuksellinen yhteisö, jossa jäsenillä on yhteiset päämäärät ja normit. Yhteisö toimii demokraattisesti, tehtävänjako ja valvonta on joustavaa, keskeinen toiminnan motiivi ja päätöksenteon perusta on vastuu yhteisöstä ja sen jäsenistä. (Kaipio & Murto 1988, ) Verkko on mahdollistanut perinteisten yhteisöjen rinnalle aivan uudenlaisten yhteisöjen syntymisen, joiden erona on se, että niiden jäsenet eivät ole välttämättä ollenkaan fyysisessä yhteydessä toisiinsa. Näistä voidaan käyttää esimerkiksi termiä virtuaaliyhteisö. Preecen (2000) mukaan virtuaaliyhteisöjen määritteleminen on vaikeaa, koska sana on saanut niin monia merkityksiä. Hän yrittää määritellä termin vedenpitävästi määrittelemällä, mistä virtuaalinen yhteisö koostuu. Hänen mukaansa virtuaalinen yhteisö koostuu: ihmisistä, jotka ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kanssakäymisessä, koska haluavat täyttää omia tarpeitaan tai toimia erityisessä roolissa, kuten johtajana tai valvojana jaettu tarkoitus, kuten kiinnostuksen kohde, tarve, informaation vaihto tai palvelu, joka luo syyn yhteisön olemassaololle toimintatavat, jotka muodostuvat sanomattomista oletuksista, rituaaleista, käytännöistä, säännöistä ja laeista, jotka ohjaavat ihmisten toimintaa tietokonejärjestelmät, jotka tukevat ja jakavat sosiaalista vuorovaikutusta ja luovat tunteen yhteenkuuluvuudesta. (Preece 2000, 10.) 18

19 Preece tarkastelee myös muiden käsityksiä virtuaaliyhteisöjen määrityksestä. Hän viittaa muun muassa Rheingoldiin (2000), jonka mukaan virtuaaliyhteisöllä tarkoitetaan sosiaalista muodostelmaa, joka syntyy, kun tarpeeksi monta ihmistä keskustelee julkisesti verkon välityksellä, niin että heidän välilleen syntyy inhimillisiä tunteita ja ne luovat henkilökohtaisia suhteita toisiinsa. Rheingold painottaa sitä, että verkon tulevaisuus liittyy läheisesti yhteisöjen, demokratian, koulutuksen, tieteen ja kaiken älyllisen elämän tulevaisuuteen. Monet ihmisten instituutioista, joita he pitävät itselleen tärkeinä, siirtyvät verkkoon. (Rheingold 2000, 5-6.) Verkossa muodostuneet yhteisöt Suomessa Verkkolehtien, kuten kaikkien muidenkin medioiden, perimmäisenä tavoitteena on luoda itselleen oma käyttäjäkuntansa. Mediakentän laajentuessa hajoaa myös ihmisten päivän aikana käyttämä aika yhä useamman median kesken. Mediat ovatkin lähteneet yhä enemmän profiloitumaan tietylle käyttäjäryhmälle. Televisiokanavista esimerkiksi vuonna 2001 perustettu SubTV määrittelee pääkohderyhmäkseen nuorekkaat ja aktiiviset kaupunkilaiset. Ikäryhmältään kanavan pääkohderyhmä on vuotiaat. (SubTV 2007) Erilaisten medioiden runsauden vuoksi on niiden yhä selkeämmin rakennettava itselleen omaa identiteettiä. Tehokkaimpia keinoja rakentaa oma identiteetti on pystyä luomaan oman median ympärille oma yhteisö. Aktiivisten käyttäjien avulla media voi saada nopeasti itselleen laajan kohdeyleisön. Tähän tutkimukseen osallistuneista verkkolehdistä kaikki ovat profiloituneet hyvin tiukasti jollekin kohderyhmälle, esimerkiksi lemmikkieläinten omistajille tai tanssitaiteesta kiinnostuneille. Näiden kohderyhmien rakentaminen yhteisöksi on ensisijainen tavoite, jolla uusi media pystyy luomaan itselleen näkyvyyttä. Suomessa erityisesti verkkoyhteisöjen luomista on tutkittu suhteellisen paljon. Tampereen yliopiston käynnistämä Mansetori on yksi tunnetuimmista esimer- 19

20 keistä. Sen keskeisenä lähtökohtana on, että paikalliset asukkaat ja yhteisöt voivat toteuttaa omia kaupunginosasivuja omien tarpeidensa ja kiinnostustensa mukaan. Perustamisen jälkeen on Mansetorista tullut merkittävin paikka Tampereen kaupunginosien omille kotisivuille. Tällä hetkellä kaupunginosista on verkkoon siirtynyt Mansetorin avulla 17. (Kaivonen 2004, ) Kaupungeissa asuvien välille on vaikeaa luoda tiiviitä yhteisöjä, joten verkon tarjoamat mahdollisuudet tuovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yhteydenpidolle. Esimerkiksi tapahtumista tiedottaminen tai alueen kunnossapitoon liittyvistä ehdotuksista on helppoa tiedottaa verkossa. Verkko on myös mediana aikaan ja paikkaan sitomaton, jolloin asukkaat voivat käydä katsomassa uutta tietoa sivuilta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Virpi Kaivosen aiheesta toteuttaman pro gradun mukaan kaupunginosasivuprojektien ensisijainen tavoite on ollut asukkaiden aktivoiminen yhteiseen toimintaan parantamalla mielipiteenilmaisun ja osallistumisen mahdollisuuksia Internetissä. (Kaivonen 2004, 58.) Mansetorin tapauksessa kaupunginosien kotisivut tunnetaan pidempään verkossa toimineiden kotisivujen osalta jo suhteellisen hyvin. Niiden käyttö vaikuttaa kuitenkin olevan vielä melko vähäistä. Kotisivuille on muodostunut pieni aktiivisten käyttäjien joukko, mutta muiden käyttö on satunnaista. Tutkimuksen mukaan sivuilla käydään vilkkaasti, kun sivut ovat juuri julkaistu ja niistä tiedotetaan aktiivisesti, kävijämäärät kuitenkin laskevat tämän jälkeen. (Kaivonen 2004, 73.) Ongelmana tiukalle yhteisölle suunnatussa mediassa on nimenomaan se, että miten ihmiset saadaan aktivoimaan sen käyttäjäksi. Yhteisöjen luomisen edellytyksenä on, että jäsenet pystytään sitouttamaan siihen mukaan. Jotta asukkaat alkavat tuottaa sisältöä verkkoon, täytyy heidän tosissaan tuntea se mediana ja vaikutuskanavana tarpeelliseksi ja toimivaksi. Tutkijan mukaan kaupunginosasivuja tekevien tiimien haasteena ovat erityisesti ihmisten tarpeet ja kiinnostus kotisivuja kohtaan. Tärkein motivaatio sivujen käyttämiselle on, että ne koetaan tarpeellisiksi. Asukkaiden toiveissa on esimerkiksi, että sivujen kautta voitaisiin parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuutta omaa aluetta koskevissa asioissa. (Kaivonen 2004, 74.) Lähempänä verkkolehtien tapaista mediaa yhteisöjen luomiskeinona on tutkittu Verkkoyhteisöjen kehittyminen -hankkeessa, jota edelsi Paikallisuus verkkomediassa -hanke. Siinä opiskelijat tekivät yhteistyössä asukkaiden kanssa verkko- 20

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA?

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? HENGÄHDYSTAUKO PRINTTI ON KUOLLUT? Mieti, jos postilaatikostasi tulisi yhtä paljon mainoksia kuin mitä näät päivän aikana sähköisessä muodossa? Et ehkä edes

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Tosipaikallinen verkkopalvelu

Tosipaikallinen verkkopalvelu Tosipaikallinen verkkopalvelu Palvelu siellä missä mekin Kaleva-konserni konsernin emoyhtiö perustettu vuonna 1907 Oulussa kustantaa sanoma- ja kaupunkilehtiä, tuottaa erilaisia sähköisiä palveluja sekä

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Sisältömarkkinointi Suomessa

Sisältömarkkinointi Suomessa Sisältömarkkinointi Suomessa 2014 Vastaajat Vastaajien asema Ylin johto 11 % Päällikkötaso 36 % Asiantuntija 43 % Yrittäjä 4 % Jokin muu, mikä 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaikki (KA:2.6, Hajonta:0.97)

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014 Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013 Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista suunnitteleville sekä kaikille verkkosivujen kehittämisestä kiinnostuneille. Tässä oppaassa keskitytään perusasioihin, joiden korjaaminen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen Klikit Myynniksi Raahe 31.10.2016 Jaakko Suojanen Sisältö Verkossa myyminen Tehokas verkkosivu Liikennemäärän kehittäminen Hakukoneoptimointi Google Adwords Facebook Konversion kehittäminen Jaakko Suojanen

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Verkkopalveluuudistus

Verkkopalveluuudistus Verkkopalveluuudistus Johdanto Yliopiston verkkosivustoille toteutetaan parhaillaan uutta yliopiston strategiaa sekä uutta brändi-ilmettä tukevaa verkkopalvelun uudistusta. Samalla uudistetaan myös sisällön

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot