Mediakasvatuksen työkirja. Juuso Peura Arsi Veikkolainen Marjo Kankkonen Anna Suutarla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediakasvatuksen työkirja. Juuso Peura Arsi Veikkolainen Marjo Kankkonen Anna Suutarla"

Transkriptio

1 Mediakasvatuksen työkirja Juuso Peura Arsi Veikkolainen Marjo Kankkonen Anna Suutarla

2 Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on tuottanut MLL:n Joka kodin konstit -projekti, joka toteutettiin Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina Käsikirjoitus: VTM, sosiaalipsykologi Juuso Peura, MLL Suunnittelija Arsi Veikkolainen, MLL PsM, psykologi, YET-psykoterapeutti Marjo Kankkonen, MLL TtM, terveydenhoitaja Anna Suutarla, MLL Muu työryhmä: PsT Anu Mustonen, Jyväskylän Yliopisto Ulkoasu ja kuvitus: Tarja Petrell, Studio Gemma Oy Tallenna työkirja omalle tietokoneellesi. Tämän jälkeen voit työskennellä sen kanssa, esim. lukea sitä näyttöruudulta ja kirjoittaa pohdintojasi ja vastauksiasi kysymyksiin tyhjille riveille. Et voi kuitenkaan tallentaa omia merkintöjäsi. Jos käytössäsi on maksullinen Adobe Acrobat Standard- tai Professional ohjelma, omien merkintöjenkin tallentaminen on mahdollista. Voit myös tulostaa työkirjan tulostimellasi ja käyttää sitä paperisena versiona. Voit tulostaa sen jo ennen kuin olet tehnyt omia merkintöjäsi ja kirjoittaa kaikki vastauksesi käsin. Tai sitten voit tulostaa sen siinä vaiheessa, kun olet tehnyt merkintäsi koneella. Näin vastauksesi säilyvät paperilla. Työkirjan tekstin, kuvien ja tehtävien kopioiminen, muuttaminen ja käyttäminen muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseensa ilman tekijöiden lupaa on kielletty. Kunnioita tekijänoikeuslakia. Päivitä itsellesi uusin versio Adobe Acrobat Reader -ohjelmasta.

3 Sisältö 1. Johdanto Perheen median käyttö Perheen median käyttö -testi Enemmistöä vai vähemmistöä? Median vaikutukset ja lasten suojeleminen Mikä suojelee median haitallisilta vaikutuksilta? Erilaisia tapoja suojella lasta Televisio ja eri-ikäisten lasten pelot Lasten internetin käyttö Internetin käytöstä perheen yhteinen asia Tietokoneen käytön pelisäännöt ja tekniset rajoittimet Tietokonepelit Tietokonepelaamisen myytit Pelikokemuksen psykologiaa Pelaamisen hyödyt ja haitat Vinkkejä hyviin pelikokemuksiin Median käytön hallinta ja yhteiset sopimukset Ajankäyttö on arvovalinta Yhteiset kokemukset Lähteitä ja oheislukemista Vanhemman muistilista median hallintaan kotona Lapsen sopimus internetin käytöstä Vanhemman sopimus Tietokoneenkäyttösopimus Sanasto... 52

4 1. Johdanto Vanhemmat ovat uudessa tilanteessa medioita käyttävien lastensa kanssa. Tietotekninen kehitys on tuonut aikuisten ja lasten elämään monta uutta medialaitetta ja aivan uusia käyttötapoja. Monelle vanhemmalle asiat ovat uusia, vieraita ja vähän pelottaviakin. Silti arki täyttyy monenlaisten medialaitteiden käytöstä ja eri medialähteiden seuraamisesta. Myös lapset käyttävät ja seuraavat mediaa, mutta usein hyvin toisella tavalla kuin vanhemmat. Vanhemmat voivat vaikuttaa paljon siihen, miten lapsi kasvaa ja kehittyy medioiden maailmassa. Tämän työkirjan tarkoituksena on auttaa vanhempia tekemään lastensa median käyttöön liittyviä tietoisia valintoja, joihin ei ole yksinkertaisia tai itsestään selviä vastauksia. Työkirjassa etsitään keinoja, joilla lasten ja vanhempien mediamaailmat voisivat lähentyä toisiaan, tulla yhdessä jaetuksi ja sovitetuksi perheen arkeen. Työkirja haastaa vanhemman myös pohtimaan omaa ja lastensa suhdetta mediaan. Työkirja on laadittu työvälineeksi kaikille vanhemmille: uusien medioiden käytössä kokemattomatkin pärjäävät ja perehtyneemmille löytyy uutta ajateltavaa. Vanhempien toivotaan tuovan mediakasvatustilanteissa esille arvojaan ja elämänkokemustaan, ei teknistä osaamista tai tietoa. Media on laaja käsite. Tässä kirjassa käsitellään lähinnä sähköistä mediaa eli television, tietokoneen, kännykän ja pelilaitteiden käyttöä. Media-sanalla tarkoitetaan medialaitteita, esim. televisiota ja kännykkää, ja niiden välittämiä sisältöjä. Mediasisällöistä tai mediaesityksistä puhuttaessa tarkoitetaan mediassa välitettäviä viestejä tai niiden kokonaisuuksia, esim. televisiomainosta tai tietokonepeliä. Työkirja jakaantuu seitsemään lukuun. Lukija voi poimia niistä itseä kiinnostavat asiat tai lukea kirjan kokonaisuutena. Toivotamme sinulle kiinnostavia kokemuksia! Luku 2: Perheen median käyttö. Työkirjan voi aloittaa Perheen median käytön testillä. Oman perheen testituloksia voi sitten verrata tutkimuksissa saatuihin tietoihin lasten ja nuorten median käytön tavoista Suomessa. Luku 3: Median vaikutukset ja lasten suojeleminen. Miten media vaikuttaa lapsiin? Miten voin suojata lapsiani median haitallisilta vaikutuksilta? Luku auttaa ymmärtämään mediaa osana lapsen elämää ja tutustumaan lukijan omiin tapoihin suojata lapsiaan median epätoivotuilta vaikutuksilta. Luku 4: Televisio ja eri-ikäisten lasten pelot. Mitkä asiat pelottavat lapsia? Miten eri-ikäiset lapset käsittelevät näkemäänsä ja miten voit vanhempana parhaiten auttaa pelkäävää lasta. Luku 5: Lasten internetin käyttö. Luvussa esitellään lasten tyypillisiä internetin käyttötapoja ja annetaan vinkkejä siihen, miten internetin käytöstä on mahdollista tehdä enemmän yhteinen, koko perheen asia. Jos perheessänne tarvitaan internetin käyttöä koskevia pelisääntöjä tai teknisiä rajoittimia, työkirja auttaa siinä. Luku 6: Tietokonepelit. Luku kannustaa tutkimusmatkalle tietokonepelien maailmaan lasten silmin. Lasten pelaamiseen sisältyy monenlaisia asioita, joiden ymmärtäminen tukee mediakasvatusta molemmin puolin. Luku 7: Median käytön hallinta ja yhteiset sopimukset. Luvussa on vanhemman ja lapsen yhteisiä tehtäviä, joiden avulla voi terästää mediankäytön hallintaa ja rakentaa entistä tietoisempaa suhdetta median käyttöön. Sanasto: Työkirjassa voi tulla vastaan tietotekniikkaan ym. liittyviä käsitteitä, jotka eivät ole entuudestaan tuttuja. Sanaston avulla mediamaailma tulee vähän tutummaksi. 4

5 2. Perheen median käyttö Tutustumismatkan perheen median käytön tapoihin voi aloittaa median käyttö -testillä. Testi on samalla johdatus työkirjassa myöhemmin käsiteltäviin asioihin. Testi nostaa esiin perheenne mediatottumuksiin liittyviä huomionarvoisia asioita. Testin jälkeen voit verrata vastauksiasi eri tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Kysymyksiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Jos testissä on käsitteitä, joita et ymmärrä, ota avuksesi työkirjan lopussa oleva sanasto Perheen median käyttö -testi A. Televisio ja videot 1. Lapseni katsoo televisiota tai videoita päivittäin. alle tunnin 1 3 tuntia yli 3 tuntia 2. Itse katson televisiota tai videoita päivittäin. alle tunnin 1 3 tuntia yli 3 tuntia 3. Lapseni katsoo televisiota ikätovereitaan enemmän. kyllä ei 4. Sen, mitä ohjelmia ja kuinka paljon lapsi katsoo televisiota, päättävät meillä yleensä vanhemmat lapset sovitaan yhdessä 5. Noudatamme televisio-ohjelmien ja videoiden ikäsuosituksia. aina yleensä joskus emme koskaan 6. Keskustelen lapseni kanssa ohjelmista ja mainoksista. usein joskus en koskaan 7. Lapsellani on televisio omassa huoneessaan. kyllä ei 8. Lapseni on nähnyt painajaisia tai kärsinyt nukahtamisvaikeuksista katseltuaan televisiota tai videoita. usein joskus ei koskaan B. Internet, sähköposti ja keskustelut 1. Lapseni käyttää internetiä päivässä ei lainkaan alle tunnin 1 3 tuntia yli 3 tuntia 2. Itse käytän internetiä päivässä en lainkaan alle tunnin 1 3 tuntia yli 3 tuntia 3. Lapsellani on pääsy internetiin omassa huoneessaan. kyllä ei 5

6 4. Perheellämme on internetiin liittyviä sääntöjä (aikarajoituksia, sopimuksia siitä, mihin tarkoitukseen nettiä käytetään, miten jutellaan tuntemattomien kanssa, miten yksityisyyttä suojataan yms.) on selvät säännöt on joitain sääntöjä ei ole sääntöjä 5. Tiedän, mitä lapseni internetissä tekee (mitä verkkosivuja lukee, kenen kanssa, missä keskustelee, mitä ja minkälaisia pelejä pelaa yms.). hyvin pitkälle jonkin verran en ollenkaan C. Tietokonepelit 1. Lapseni pelaa tietokonepelejä päivittäin. ei lainkaan alle tunnin 1 3 tuntia yli 3 tuntia 2. Itse pelaan tietokonepelejä. joskus lapseni kanssa yksin usein lapseni kanssa en koskaan 3. Perheessämme on tietokonepelaamiseen liittyviä sääntöjä. kyllä, aikarajoja kyllä, mitä pelejä saa pelata ei ole sääntöjä 4. Tutustun lapseni peleihin ennen niiden hankintaa (esim. pelaamalla tai lukemalla arvosteluja). usein joskus en koskaan 5. Pelien ikärajat ja sisältöä kuvaavat symbolit vaikuttavat siihen, mitä pelejä perheessämme pelataan. usein joskus en koskaan D. Kännykkä eli matkapuhelin 1. Lapseni on saanut oman kännykän. alle 7-vuotiaana 8 10-vuotiaana vuotiaana yli 13-vuotiaana ei ole saanut kännykkää 2. Lapseni käyttää kännykkää eniten Laita seuraavat vaihtoehdot järjestykseen 1:stä 5:een. puhumiseen tekstiviesteihin pelaamiseen valokuvaukseen johonkin muuhun 3. Rajoitan lapseni kännykän käyttöä. sovituilla säännöillä puheluestoilla saldorajoilla en millään näistä 6

7 2.2. Enemmistöä vai vähemmistöä? Tutkimukset tarjoavat tietoa siitä, kuinka paljon ja millä tavoin lapset ja nuoret keskimäärin käyttävät eri medioita. Lue alla esitellyt tutkimustulokset ja vertaa Perheen median käyttö -testissä antamiasi vastauksia niihin. Tutkimustulokset antavat sinulle myös viitteitä siitä, mihin suuntaan lapsesi median käyttö ehkä kehittyy tulevaisuudessa. Tilastotiedot on poimittu vuosina tehdyistä suomalaisista tutkimuksista. Lisätietoa tutkimuksista löydät alakappaleiden lopusta. A. Television käyttö 1. Onko lapsesi television suurkuluttaja? Vuonna 2004 julkaistussa WHO:n tutkimuksessa luokiteltiin television suurkuluttajiksi ne lapset, jotka katsoivat televisiota päivittäin yli neljä tuntia. Kyselyyn vastasi suomalaista 11-, 13- ja 15-vuotiasta lasta ja nuorta. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut juuri eroja. Suomalaiset lapset sijoittuivat kansainvälisessä vertailussa hieman keskiarvon alapuolelle seuraavin tuloksin: 15-vuotiaista lapsista 20 % katsoi televisiota arkisin yli neljä tuntia päivässä vuotiaista lapsista 40 % katsoi televisiota viikonloppuisin yli neljä tuntia päivässä. Lasten television katselun määrään vaikuttavat monet tekijät. Suomalaislasten koulupäivät ovat melko lyhyitä. Yleensä molemmat vanhemmat ovat töissä kodin ulkopuolella. Lapset ja nuoret viettävät itsenäisiä iltapäiviä tekemällä läksyjä, harrastamalla, olemalla kavereiden seurassa tai television ja tietokoneen parissa. Mitä vanhempi lapsi, sitä enemmän hänen mediankäyttöönsä vaikuttavat kavereiden ja heidän sisarustensa mediankäyttötavat. Vaikka kavereiden tavat vaikuttavat, myös vanhemmilla on merkittävä vaikutus lasten katselutottumuksiin. Katselutottumukset syntyvät perheen elämäntapojen, televisiota koskevien asenteiden ja vanhempien esimerkin pohjalta. Vanhemmat ottavat kantaa esim. siihen, kuinka paljon televisiota pidetään auki, katsellaanko televisiota yhdessä vai yksin, millaisia ohjelmia vanhemmat itse katselevat ja miten lasten katselua säädellään. Jos lapsen tai nuoren annetaan itse päättää katselutottumuksistaan, sekin on vanhemman kannanotto, joka korostaa lapsen vapautta ja kykyä päättää valinnoistaan. 2. Katsooko lapsesi televisiota ikätovereitaan enemmän? Tutkimuksissa on havaittu, että lähes kaikki vanhemmat arvioivat lastensa katselevan 7

8 televisiota keskimääräistä vähemmän ja ovat sitä mieltä, että omien lasten television katselumäärä on kohtuullinen. Jos olet sitä mieltä, että lapsesi katsoo televisiota ikätovereitaan enemmän, olet harvinainen poikkeus! 3. Onko lapsella televisio omassa huoneessaan? Tutkimusten mukaan tehokas keino lisätä lasten television katselua on sijoittaa televisio lapsen huoneeseen. Suomalaisista lapsista: 8 10-vuotiaista 40%:lla on televisio huoneessaan. 19-vuotiaista yli puolet katselee televisiota huoneessaan. 4. Saako lapsesi valita vapaasti, mitä ohjelmia hän katsoo? Miksi vanhemmat rajoittavat lasten television katselua? Yleisin katselun rajoittamisen syy on ohjelmien sisältämä väkivalta. Vanhemmat haluavat suojella lastaan järkyttäviltä tai pelottavilta kokemuksilta. Katselua rajoitetaan myös lähetysajan mukaan. Pienten lasten television katselu on usein kokonaan kiellettyä esim. iltauutisten jälkeen. Tutkimusten mukaan lapsella on todennäköisesti enemmän vapautta valita katsomansa, mikäli hänellä on vanhempia sisaruksia vanhemmilla on alhainen koulutustaso tai he ovat pienituloisia vanhemmat eivät koskaan katso televisiota yhdessä lapsen kanssa perheessä on tapana pitää televisio jatkuvasti auki lapset katsovat televisiota yksin esim. omassa huoneessaan. Katselurajoitukset perustellaan lapsille eri perheissä eri tavoin. Lapset hyväksyvät melko hyvin perusteluksi sen, etteivät he saa katsella kaikkia samoja ohjelmia kuin aikuiset tai vanhemmat sisarukset. He myös yleensä sisäistävät rajoitukset ja alkavat noudattaa niitä itsenäisesti silloinkin, kun vanhempi ei ole valvomassa. Kiistanaiheiksi nousevat erityisesti ohjelmat, joita lapset tietävät samanikäisten ystäviensä katsovan. Varsinkin pojille tiettyjen ohjelmien katselu tai katsomisella kehuminen tuo sosiaalista arvostusta kaveripiirissä. Monissa perheissä katseluun liittyviä sääntöjä ei ole lausuttu julki. Säännöt tulevat ajankohtaisiksi vasta, jos perheessä syntyy niihin liittyviä ristiriitoja. Kysyttäessä 8 10-vuotiailta lapsilta vain joka viides katsoo säännöllisesti televisiota yhdessä äidin tai isän kanssa heidän mielestään suosituimpia ohjelmia ovat lastenohjelmat ja kotimaiset sarjat vain harvat saavat oman kokemuksensa mukaan valita vapaasti, mitä ohjelmia he katsovat. Kysyttäessä vuotiailta nuorilta he katsovat mieluiten ulkomaisia ja kotimaisia sarjoja sekä pitkiä elokuvia monet nuoret saavat valita vapaasti, mitä ohjelmia he katsovat. 8

9 5. Ovatko televisio-ohjelmat tai videoelokuvat aiheuttaneet painajaisunia tai nukahtamisvaikeuksia lapsellesi? Viestintäviraston tutkimuksen (2004) mukaan puolet vanhemmista oli havainnut televisio-ohjelman katselusta olleen haittaa lapselleen. Yleisimmät haitat olivat: painajaisunet (30 % vanhemmista oli havainnut) levottomuus (21 % vanhemmista oli havainnut) nukahtamisvaikeudet (16 % vanhemmista oli havainnut) väkivaltainen käytös (10 % vanhemmista oli havainnut) paha mieli (10 % vanhemmista oli havainnut). Television käyttöä koskevat tilastot on koottu seuraavista tutkimuksista: Modinos, Tuija Tuttu ja turvallinen televisio. Teoksessa Luukka ym Mediat nuorten arjessa vuotiaiden nuorten mediakäytöt vuosituhannen vaihteessa. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen laitos. World Health Organization Young people s health in context. Health Behaviour in School-Aged Children (HBSC) study: international report from the 2001/2002 survey. Suoranta, Juha & Lehtimäki, Hanna & Hakulinen, Sampsa Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina. Tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksen työraportteja 16/2001. Viestintävirasto Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain lastensuojelunormiston toteutumista koskeva selvitys. Verkkojulkaisu. Virokannas, Elina Uusmediat lapsen arjessa. Katsaus tutkimustietoon. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. B. ja C. Internetin käyttö ja tietokonepelit Suomalaisten perheiden television katseluun käyttämä aika ei ole tutkimusten mukaan lisääntynyt viime vuosina. Sen sijaan lapset viettävät vapaa-aikaansa yhä enemmän internetissä ja tietokonepelien parissa. Suomalaisilla lapsilla on kansainvälisissä vertailuissa keskimäärin hyvät mahdollisuudet käyttää tietokoneita ja internetiä. Nopealla nettiyhteydellä varustetusta kotitietokoneesta on tullut ennen kaikkea lasten yhdessäolon väline ajanviettopaikka, jossa jutellaan, vaihdetaan valokuvia sekä viihdytään ja tutustutaan uusiin ihmisiin niin kuin kahvilassa tai muissa kokoontumistiloissa. Lapset käyttävät tietokonetta entistä useammin myös piirtämiseen, kirjoittamiseen ja tietokoneohjelmointiin. Selvästi eniten viime vuosina on lisääntynyt tietokonepelien pelaaminen. 6. Onko lapsesi tietokoneen suurkäyttäjä? Vuonna 2004 julkaistussa WHO:n tutkimuksessa luokiteltiin tietokoneen suurkäyttäjiksi ne lapset, jotka käyttivät tietokonetta yli kolme tuntia päivässä. Suomalaiset vuotiaat lapset sijoittuivat kansainvälisessä vertailussa jonkin verran keskiarvon alapuolelle seuraavasti: 9

10 Päivittäinen tietokoneen käyttö sukupuolen mukaan Pojat Tytöt Arkisin yli 3 tuntia päivässä 20 % 3 % Viikonloppuisin yli 3 tuntia päivässä 30 % 6 % Suurkäyttäjissä on selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä. Tutkimuksen mukaan suurin osa suurkäyttäjistä on jäänyt koukkuun tietokonepelien maailmaan. Koukkuun jäämisellä tarkoitetaan sitä, että tietokonepelit täyttävät lapsen ajatusmaailman niin kokonaisvaltaisesti, että muut asiat eivät enää kiinnosta. Lapsen puheen sisältö on pelimaailman pohdiskelua ja ystävyyssuhteet perustuvat lähes pelkästään yhteiseen pelaamiseen. Lapsen tarve pelata on pakonomainen, ja jos pelaaminen estetään, hän tulee ärtyneeksi, levottomaksi tai passiiviseksi. Pojat ovat pitkään olleet tyttöjä aktiivisempia tietokoneen käyttäjiä ja pelaajia. Sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin kaventuneet viime vuosina, kun markkinoille on tullut myös tyttöjä kiinnostavia pelejä. Vaikka tyttöjen tietokonepelaaminen on lisääntynyt huomattavasti, pojat pelaavat yhtäjaksoisesti pitempään kuin tytöt. Tytöille tietokone on poikia useammin sosiaalisten suhteiden hoidon väline, ja he käyttävät poikia enemmän myös tietokoneiden hyötysovelluksia. Viikonloppuisin tietokoneen käyttö lisääntyy sekä tytöillä että pojilla. Kun vapaa-aikaa on enemmän, tietokonetta käytetään myös enemmän. Poikien ja tyttöjen tietokoneen käytön eroissa voivat näkyä myös vanhempien käsitykset ja asenteet. Esim. poikien tietokoneharrastusta ja erityisesti pelaamista pidetään hyväksyttävämpänä kuin tyttöjen. Pojilla on tutkimusten mukaan tehokkaammat koneet kuin tytöillä. 7. Pelaako lapsesi tietokonepelejä ainakin kerran viikossa? Lasten tietokonepelaamista on tutkittu suhteellisen vähän, eikä kattavia kyselyjä pelaamisen määristä ole Suomessa juuri tehty. Tampereen yliopiston vuonna 2004 julkaiseman tutkimuksen mukaan vuotiaista lapsista 98 % pelasi digitaalisia pelejä ainakin joskus ja 75 % ainakin kerran viikossa. Päivittäin pelaavia oli alle 10 % ja heistä suurin osa oli poikia. Yleisin pelikone oli pc-tietokone (88 %). Playstation löytyi joka toisesta perheestä. Suosituimpia pelien lajityyppejä ovat toiminta- ja seikkailupelit. Poikien suosiossa ovat lisäksi erityisesti urheilu-, strategia- ja roolipelit. Tytöt ilmoittivat pelaavansa enemmän tasohyppely-, simulaatio- ja ongelmanratkaisupelejä. Pelaaminen ajoittui yleensä iltaan läksyjen tekemisen jälkeen. 8. Onko perheessänne digitaalinen kuilu? Em. tutkimuksessa lasten ja vanhempien välillä havaittiin digitaalisen kuilu. Kun 75 % lapsista ilmoitti pelaavansa digitaalisia pelejä ainakin kerran viikossa, niin vastaavasti 73 % vanhemmista ilmoitti, että ei itse pidä digitaalisten pelien pelaamisesta lainkaan 10

11 tai juuri lainkaan. Suurin osa lapsista pelaisi mielellään myös vanhempiensa kanssa. Vanhempien pelaamattomuus ja pelien vierastaminen johtavat tutkijoiden mukaan siihen, että vanhemmat eivät näe tarvetta keskustella peleistä samaan tapaan kuin muista medioista, eikä monilla vanhemmilla ole edes halua ottaa selvää, mistä peleissä on kyse. Pelien valintaan vaikuttavat eniten kaverien suositukset, vaikka vuotiaille pelin ostaakin yleensä joku aikuinen. Vanhempien tietämättömyys peleistä vaikeuttaa pelaamiseen ja sen rajoittamiseen liittyvää neuvottelua. Tietokonepelaamista ja vanhemman mahdollisuuksia tutustua lasten pelaamiseen käsitellään tarkemmin työkirjan luvussa viisi. Tietokoneen käyttöä ja pelaamista koskevat tilastot on koottu tutkimuksista: Ermi, Laura & Heliö, Satu & Mäyrä, Franz Pelien voima ja pelaamisen hallinta. Lapset ja nuoret pelikulttuurin toimijoina. Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion verkkojulkaisuja World Health Organization Young people s health in context. Health Behaviour in School-Aged Children (HBSC) study: international report from the 2001/2002 survey. D. Matkapuhelimen käyttö Suomessa lapset ja nuoret käyttävät kännykkää useammin kuin missään muualla maailmassa. Kännykkä hankitaan turvallisuussyistä jo pienille lapsille heti, kun lasten arki erkaantuu vanhempien arjesta, eivätkä lapset enää ole aikuisen jatkuvan silmällä pidon alla esim. koulumatkoillaan tai iltapäivisin. Lasten ja nuorten kännyköiden käyttötavat poikkeavat aikuisten tavoista. Lapsille kännykkä on usein peli- ja ajanvietelaite. Kännykällä lapset myös ylläpitävät sosiaalisia suhteitaan ja organisoivat arkeaan. Nuoret puolestaan lähettävät muita enemmän tekstiviestejä, pelaavat kännykkäpelejä ja personoivat puhelimiaan erilaisilla lisäpalveluilla ja puhelimen ulkonäköä muuntelemalla. Kommunikoinnin lisäksi lapset ja nuoret käyttävät kännykkää hyötyesineenä kuten herätyskellona ja kalenterina vuotiaat lapset joka neljännellä (25 %) on oma kännykkä kännykän käyttö on tarkoin vanhempien rajoittamaa käyttävät kännykkää eniten pelaamiseen soittavat enemmän kuin kirjoittavat tekstiviestejä vuotiaat lapset kolmella neljästä (75 %) on oma kännykkä kuukausilasku tai saldorajoitus on keskimäärin 15 euroa puhelujen kesto on keskimäärin 1,75 minuuttia tekstiviestien pituus on keskimäärin 35 merkkiä. 11

12 13 15-vuotiaat lapset 85 %:lla on oma kännykkä kuukausilasku tai saldorajoitus on keskimäärin 20 euroa puhelujen kesto on keskimäärin 2,25 minuuttia tekstiviestien pituus on keskimäärin 60 merkkiä. Kännykän käyttöä koskevat tilastot on koottu tutkimuksista: Kangas, Sonja & Kuure, Tapio (toim.) Teknologisoituva nuoruus. Nuorten elinolot -vuosikirja. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 33 & Nuora, julkaisuja 23 & Stakes. Virokannas, Elina Uusmediat lapsen arjessa. Katsaus tutkimustietoon. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Tehtävä Lue uudelleen kappaleessa 2.1. esitetyt testiväittämät ja vastauksesi. Valitse niistä kolme sellaista perheenne mediankäyttöön liittyvää tottumusta, mihin toivoisit muutosta. Kirjaa ne alle muotoon: Toivoisin, että meillä... 12

13 3. Median vaikutukset ja lasten suojeleminen Media on osa lasten jokapäiväistä elämää ja sosiaalisia suhteita. Media värittää lasten puheita ja leikkejä silloinkin, kun mitään medialaitetta ei ole näköpiirissä. Media vaikuttaa myös arjen ajankäyttöön ja elämäntapaan. Monet lapset ja nuoret viettävät median parissa paljon enemmän aikaa kuin seurustelevat perheensä kanssa. Vanhempien esimerkin ja kasvatuksen ohella lapsi ottaa myös mediasta aineksia tunneelämänsä, itsetuntonsa ja maailmankuvansa rakentamiseen. Lapsi oppii mediasta paljon hyödyllisiä ja myönteisiä asioita, ja media voi haastaa lapsen käyttämään älyään aivan uudella tavalla. Vanhemman tulee kuitenkin auttaa lastaan ymmärtämään, ettei median maailma ole todellisuuden peili. Median kieli ja kuvitus rakentuvat usein stereotypioiden ja yksinkertaistuksien varaan. Faktaa on yhä vaikeampi erottaa fiktiosta. Toimittajan, kameran tai mikrofonin paikallaolo vaikuttaa aina tapahtumien kulkuun. Mediassa rakennetaan tarinoita, joissa tärkeitä ovat tunnevaltaiset huiput ja käännekohdat, olipa kyseessä sitten uutiset, saippuaooppera tai tietokonepeli. Media välittää raakuuksia, väkivaltaa ja seksiä lasten silmien eteen ennen kuin lapset kykenevät edes ymmärtämään niitä. Pelkoa herättäviä tapahtumia tunkeutuu yhä enemmän lasten maailmaan myös aivan tavallisissa uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmissa. Media tuo kaupallisuuden ja mainonnan lasten maailmaan jo taaperoiästä lähtien. Alaikäisten merkitys kuluttajina on havaittu: alaikäisiin kohdistuvalla markkinoinnilla on suora yhteys lapsiperheiden kulutuskäyttäytymiseen. Suhtautuminen alaikäisiä koskevaan markkinointiin on kiristynyt, mutta mainonta hakee uusia vaikuttamisen muotoja ja mainonnan tunnistaminen on usein aiempaa hankalampaa. Sponsorointi on yleistynyt, samoin nk. product placement eli tunnistettavien tuotteiden sijoittelu osaksi ohjelmaa tai elokuvaa. Ajanvietteen ja markkinoinnin yhdistäminen sekä erilaiset kilpailut ja arvonnat internetissä ovat tehokkaita tapoja tavoittaa suoraan nuoria kuluttajia. Media vaikuttaa myös lasten fyysiseen terveyteen, usein pitkälle aikuisikään asti. Television katselu on yhteydessä lasten ylipainoon. Runsas television ääressä nököttäminen vie aikaa ja innostusta liikkumiselta ja hidastaa aineenvaihduntaa. Mainokset innostavat popsimaan epäterveellisiä välipaloja. Samalla kun media tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, lapset kohtaavat mediassa myös heille sopimattomia asioita. Seuraavassa luvussa käsitellään lapsen suojelemista median epätoivotuilta vaikutuksilta. 13

14 3.1. Mikä suojelee median haitallisilta vaikutuksilta? Lasta suojaavat median epätoivotuilta vaikutuksilta samat tekijät kuin elämässä yleensä: hyvät oppimisvalmiudet, tasapainoinen tunne-elämä, ikä ja turvalliset lähisuhteet. Esim. mediaväkivallan vaikutusten vastavoimana toimii turvallinen koti sekä lämmin ja arvostava kasvatus. Mikäli lapselle syntyy jo varhaisessa vaiheessa käsitys oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta, hän kykenee paremmin kohtaamaan myös median maailman. Lapsen kyky tuntea myötätuntoa voi heikentyä väkivaltaisten kuvien toistuvasta katselusta. Silloin puhutaan tunteiden turtumisesta. Milloin itse viimeksi hätkähdit televisiossa esitettyä väkivaltaa? Lapsi ei ime vaikutteita mediasta suoraan ja sellaisinaan, vaan hän suodattaa ja tulkitsee näkemäänsä. Lapsi käsittelee nähtyä myös leikkimällä ja tarinoimalla. Lapsen tulkinta mediaviestistä elää ja kehittyy, kun hän keskustelee niistä vanhempiensa tai kavereidensa kanssa. Leikki on monelle lapselle luonteva tapa tutustua uusiin, hämmentäviin tai mielenkiintoisiin aikuisten maailmaan kuuluviin asioihin. Lapsi leikkii näkemiään ja kuulemiaan asioita tarinoiksi. Leikkiessään yksin tai yhdessä toisten kanssa lapset kehittävät kykyään eritellä myös mediassa kohtaamiaan asioita. Leikissä yhdistyvät todelliset kokemukset ja median tarjoamat tarinat osaksi lasten mielikuvitusmaailmaa. Median kautta välittyy kuvia ja tunnelmia, jotka voivat pelottaa tai hämmentää lasta, ainakin hetkellisesti. Lapsen ensimmäinen, usein hyvin tunnevaltainen tulkinta nähdystä tai kuullusta syntyy välittömästi siinä tilanteessa, jolloin median viesti tavoittaa hänet. Jonkin pelottavan kuvan, kuten väkivallan uhriksi joutuneen lapsen kasvojen nopea välähdys televisioruudulla, voi jättää muistiin pysyvän, ahdistavan mielikuvan. Mediassa kohdattu asia vaikuttaa eri tavoin ihmisiin. Katsoja tulkitsee median sisältöjä kehityksensä, ajattelutaitojensa ja aikaisempien kokemustensa suodattamina. Toiset lapset ovat jo syntymästään lähtien herkemmin ja voimakkaammin reagoivia kuin toiset. Lapselle, joka on kokenut oikeassa elämässään väkivaltaa, totuudenmukainen mediaväkivalta voi lisää entisestään turvattomuuden tunnetta ja väkivallan hyväksymistä. Vanhemmilla on siis mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten lapsen taito ymmärtää ja tulkita mediassa näkemäänsä ja kuulemaansa kehittyy. Keskustelu vakavista aiheista ei ole aina ihan helppoa tai lapselle mieleistä. Lapset kuitenkin tahtovat keskustella vanhempiensa kanssa vaikeista ja vakavista asioista kuten väkivallasta, sodista, seksistä ja päihteistä. Hyvä alku keskustelulle on jo muutaman sanan vaihtaminen. Sopivan tilaisuuden tullen, esim. yhteisen tekemisen ohessa, keskustelu voi jatkua ja edetä syvemmälle. Hyvä alku keskustelulle on tarttua lapsen kysymykseen. Media haastaa keskustelemaan. Lasten kommentit ja kysymykset mediasta ovat tärkeitä avauksia keskusteluille. Yhteisen ymmärryksen syntyminen edellyttää jaettuja mediakokemuksia: yhdessä katselemista, lukemista tai pelaamista. Media antaa hyviä sytykkeitä hankalampien aiheiden käsittelyyn teini-ikäisen kanssa. Media voi olla monella tapaa myös perheenjäseniä yhdistävä tekijä. 14

15 10 vihjettä vanhemman ja lapsen avoimen keskusteluyhteyden luomiseen 1. Aloita ajoissa Kun lapsi haluavaa tietoa, neuvoja ja ohjausta, hän kääntyy ensin vanhempiensa puoleen. Varttuessaan nuoreksi hän kaipaa edelleen läheistä aikuista keskustelukumppanikseen. On osoitettu, että lapsena vanhempiensa kanssa keskustellut kääntyy todennäköisemmin vanhempiensa puoleen myös teini-iässä. 2. Tee aloite ja käytä arjen tilanteet hyväksi Vaikka toivot lapsen tulevan luoksesi, kun häntä askarruttaa jokin asia, on usein välttämätöntä, että sinä aloitat keskustelun. Televisiosta ja muusta mediasta saa päivittäin keskustelujen aiheita. Arjesta nousevat puhumisen paikat ovat parhaita tilanteita aloittaa vakavien ja hankalienkin aiheiden pohdinta. 3. Luo avoin ilmapiiri Luo ilmapiiri, jossa lapsi voi vapaasti kysyä mitä vaan ja mistä vaan tuntematta pelkoa seurauksista. Tämä onnistuu rohkaisemalla, kannustamalla ja olemalla itse esimerkki avoimuudesta. 4. Kuuntele lastasi On tärkeää löytää sellaista aikaa, jolloin lapsi saa jakamattoman huomiosi. Tarkkaavainen kuuntelu vahvistaa lapsen itsetuntoa. Lapsi saa silloin tietää, että hän ja hänen ajatuksensa ovat sinulle tärkeitä. 5. Ole rehellinen Jos et vanhempana anna lapsellesi suoraa vastausta, hän keksii oman vastauksen. Lapsen mielikuvituksen tuottama selitys voi olla paljon rajumpi tai pelottavampi kuin mikään tosi, rehellinen vastaus. Vaikka et haluaisi jakaa kaikkia yksityiskohtia kyseisestä asiasta lapsesi kanssa, älä jätä vastaukseesi suuria aukkojakaan. Lapsi täyttää aukot itse, mikä voi sekoittaa ja huolestuttaa häntä. 6. Kerro omista arvoistasi Vanhempana saat olla ensimmäinen henkilö, joka puhuu lapsesi kanssa vakavista asioista kuten päihteistä tai väkivallasta. Tutkimukset osoittavat, että lapset haluavat ja tarvitsevat moraalista johdatusta isältään ja äidiltään, joten älä arkaile ilmaista selkeästi käsityksiäsi. 7. Ole kärsivällinen Kuuntele lastasi kärsivällisesti. Anna hänelle aikaa ajatella ja kertoa asiansa omaan tahtiinsa. 8. Keskustelkaa jopa seksistä ja suhteista Jos sinusta on kiusallista puhua lapsesi kanssa herkistä aiheista, kuten ihmissuhteista ja seksistä, et ole ainoa. Yritä kuitenkin ylittää kiusaantuneisuutesi ja ottaa aiheet käsittelyyn. Joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin lapsesi kuulee asioista medioista ja kavereiltaan, eikä tämä tieto ehkä sisällä niitä arvoja ja näkökulmia, joita haluaisit lapsesi sisäistävän. 9. Pilke silmäkulmassa ei ole pahitteeksi On aiheita, joiden käsittely ei naurata. Maailmassa tapahtuu surullisia ja pelottavia asioita, joista keskusteltaessa ollaan vakavia. Mutta mediamaailmassa on myös paljon asioita, joita voi tarkastella pieni pilke silmäkulmassa. 10. Keskustelkaa uudelleen ja uudelleen Muista, että useimmat lapset kykenevät, jaksavat tai viitsivät vastaanottaa vain pienen määrän tietoa yhdellä kerralla. Samasta asiasta kannattaa keskustella uudelleen lapsen ollessa eri-ikäinen, koska sekä hänen että sinun kokemuksesi asiasta syvenevät ja laajenevat vuosien aikana. 15

16 3.2. Erilaisia tapoja suojella lasta Kasvattajan tehtävä ei ole helppo, sillä lapsen suojeleminen median haitallisilta viesteiltä on lähes mahdotonta. Vaikka yhteiskunnalla on vastuu suojella lapsia sopimattomalta aineistolta, käytännössä lapsi voi törmätä hänelle sopimattomaan mainoskylttiin tai lööppiin kadulla tai aikuisille tarkoitettuun ohjelmaan painaessaan väärää television nappulaa. Vanhemmat joutuvatkin usein auttamaan lastaan, kun tämä on jo nähnyt tai kuullut jotain sopimatonta tai hämmentävää. On tärkeää, että vanhempi kannustaa lastaan ilmaisemaan ajatuksiaan ja kysymään mieltä askarruttavista asioista, joita nähty materiaali on herättänyt. Pienen lapsen vanhemman on vakuutettava ja autettava lastaan palauttamaan kadonnut turvallisuuden tunne. Tämän voi tehdä esim. sanomalla: Meillä ei ole mitään hätää. Sellaista ei voi tapahtua meille. Vähän isomman lapsen kanssa vanhemman on tasapainoiltava totuudenmukaisen maailmankuvan välittämisen ja lapsen turvallisuuden tunteen säilymisen välillä. Nuorten kanssa voidaan keskustella tapahtuneesta, miettiä sen vaikutuksia laajemmin ja pohtia oikeudenmukaisuuden näkökulmaa. Mutta hekin toivovat aikuisilta usein turvaa ja järjestystä omaan maailmaansa. Vanhemmat voivat valita erilaisia tapoja suojata lastaan medialta. Alla olevassa tehtävässä tavat on jaettu neljään tasoon. Suojaustasot voivat vaihdella perheessä sen mukaan, mistä mediasta on kysymys. Myös eri-ikäisille lapsille säännöt ovat usein erilaiset. Tehtävä Tutustu medialta suojaamisen eri tasoihin. Mieti sitten, mikä on sinun tapasi suojata lasta. Käytä hyväksesi lopussa olevaa taulukkoa. TASO 1. Käytön kieltäminen Pidän lapseni erossa tästä mediasta. En hanki kyseistä mediaa tai medialaitetta kotiini tai kiellän lapseltani sen käytön. TASO 2. Käytön rajoittaminen Sallin tämän median käytön tietyin rajoituksin. Rajoitan sitä teknisesti (esim. kännykän saldoraja, netin suodatinohjelmat) tai asettamillani säännöillä (esim. aikaraja: klo 21 jälkeen ei katsota televisiota). Valvon median käyttöä joko lapseni tietäen tai häneltä salaa. TASO 3. Käyttöön osallistuminen Käytän mediaa yhdessä lapseni kanssa. Etsin siitä lapselleni ikäluokitusten mukaisia ja aihepiiriltään sopivia sisältöjä ja keskustelen hänen kanssaan median sisällöistä. Päämääräni on vahvistaa lapsen omia valmiuksia käyttää tiettyä mediaa turvallisesti. Luotan myös lapsen omaan harkintaan median käyttäjänä. 16

17 TASO 4. Vapaa käyttö En seuraa tämän median käyttöä enkä juuri osallistu lapseni median käyttöön. Tähän on syynä jokin seuraavista asioista: a) En ole aikaisemmin kiinnittänyt asiaan huomiota; b) Minulla ei ole aikaa; c) En oikein osaa vaikuttaa asiaan; d) Minun ei tarvitse rajoittaa lapseni median käyttöä, koska luotan siihen, että hän kykenee toimimaan itsenäisesti ja tiedän, että hän tarvittaessa kääntyy puoleeni. Millä tavoin suojelet lastasi erilaisilta medioilta? Vastaa mieluummin arjen kokemusten kuin omien toiveittesi tai ihanteittesi mukaan. Merkitse ruksit taulukkoon. Voit täyttää jokaiselle lapselle oman taulukon. TASO 1 kieltäminen TASO 2 rajoittaminen TASO 3 osallistuminen TASO 4 vapaa käyttö Painettu media Kirjat Sarjakuvalehdet Sanoma- ja aikakauslehdet Audiovisuaalinen media Televisio Videot Musiikin kuuntelu (cd-soitin tms.) Tietokone Tietokonepelit Verkkopelaaminen Internetsivujen selaaminen Chat ym. nettikeskustelut Mobiilimedia Kännykällä pelaaminen Soittaminen ja tekstiviestit Kännykän maksulliset palvelut Kannettavat pelilaitteet 17

18 Vanhemmat suojaavat lastaan medialta yleensä yhdistelemällä eri tapoja lapsen kehityksen, iän ja valmiuksien mukaan. Usein vasta lapsen pulmat, kuten väsymys, kouluvaikeudet, eristäytyminen ikätovereista tai painajaisunet, saavat vanhemman tarkistamaan linjaansa. Median haitalliset vaikutukset ovat kuitenkin harvoin selvästi erotettavissa, joten ongelmien ennaltaehkäisy on tärkeää. Vanhempien säännöllinen osallistuminen lasten median käyttöön, median sisällöistä keskusteleminen ja mediankäytön harkittu rajoittaminen ovat tärkeitä asioita, vaikka pulmia ei varsinaisesti olisi. Tehtävä Mitä ajatuksia erilaiset tavat suojata lasta medioilta sinussa herättivät?... 18

19 4. Televisio ja eri-ikäisten lasten pelot Lapsen varttuessa hänen kykynsä ymmärtää ja rajata näkemäänsä sekä käsitellä pelottavia ohjelmia kehittyvät. Kouluikäinen lapsi osaa jo suojata itseään luokittelemalla näkemäänsä: se on viihdettä, ei totta ollenkaan. Iän mukana lapsen tietomäärä kodin ulkopuolisesta maailmasta kasvaa ja hänen on mahdollista ymmärtää asioita laajemmin. Hän kykenee etäännyttämään esim. uutiskuvat oikeisiin mittasuhteisiin ymmärtämällä, että asiat tapahtuvat toisella puolen maapalloa, eikä hän voi tilanteelle mitään. Jalostamisen taito on kouluikäisen lapsen kykyä järkeillä näkemäänsä ja kokemaansa. Lapsi voi esim. miettiä, että kuva liioitteli ja vääristeli tilannetta eikä tuonut muita näkökulmia esiin. Tapahtumien todennäköisyyden arviointi vaatii lapselta jo hyvin kehittynyttä ajattelutaitoa ja laajaa tietämystä. Vasta silloin voi vastata kysymykseen, miten tavallinen televisiossa nähty tapahtuma on, ja voisiko tapahtuma toistua minun elämässäni. Alle kouluikäiset lapset Alle 3-vuotiaille kaikki mediasta nähty ja kuultu on totta. He eivät erota faktaa fiktiosta. Aivan pienet lapset eivät seuraa ohjelmia kokonaisuuksina vaan pätkittäin kiinnittämällä huomion yksityiskohtiin. Lapsi voi poimia aikuiselle täysin viattomalta vaikuttavan yksityiskohdan, joka on hänelle outo, tuntematon ja pelkoa herättävä. Yhdessäolo, läheisyys ja lapsen ajatusten kuuleminen riittävät yleensä lievittämään pelkoa. 6-vuotiaat osaavat jo erottaa lastenohjelmien hyvät ja pahat hahmot toisistaan, mutta eivät sitä, mikä todellista ja mikä kuviteltua. Vanhempien ja sisarusten reaktiot vaikuttavat lapsen pelkoihin. Jos lapsi pelkää, mutta vanhempi vakuuttaa, että lapsi on täysin turvassa, lapsi uskoo vanhempaa ja vähitellen rauhoittuu. Lapsen pelkoa lisää, jos vanhempi ahdistuu voimakkaasti jostain näkemästään, tuo sen puheissaan esiin tai antaa lapsen muuten ymmärtää, että hän pelkää esim. terroristien hyökkäystä Suomeen tai naapurimaan ydinvoimalaonnettomuutta. Alle kouluikäisen lapsen ajattelutaito ei ole niin kehittynyt, että hän kykenisi luokittelemaan, etäännyttämään tai jalostamiseen näkemäänsä kuten isommat lapset ja aikuiset automaattisesti tekevät. Havahduttavat kuvat ja voimakkaat äänet vaikuttavat eniten pieniin, alle kouluikäisiin lapsiin. Lapsen mielikuvitus on tässä iässä vilkas ja nähdyt ja kuullut asiat voivat muuttua lapsen mielessä entistäkin kammottavammiksi. Alle kouluikäisten pelot ovat koululaisiin verrattuna selkeämmin tunnistettavissa, koska pienet lapset osoittavat pahan olonsa kokonaisvaltaisesti. He voivat olla itkuisia, takertuvia tai kieltäytyä syömästä tai käymästä vessassa. Nukkumaan meno saattaa olla hankalaa, ja lapsi voi herätä yöllä pelkoihinsa. Kuinka toimia, kun leikki-ikäinen pelkää: Katkaise pelästyttävä tilanne. Sulje televisio tai tietokone tai laita lehti pois lapsen ulottuvilta. Huomioi lapsen pelko, älä vähättele sitä. Ota lapsi syliisi tai viereesi ja suuntaa häneen koko huomiosi. 19

20 Keskustelkaa asiasta. Voit kysyä, pelottaako sinua se, mitä näit. Kuinka paljon sinua pelottaa? Jos pelko olisi ilmapallo, kuinka iso se olisi? Minkä värinen? Pelkäätkö, että sinulle itsellesi tapahtuu jotain pahaa? Lohduta lasta ja vakuuta, että lapsella ei ole mitään hätää. Kun lapsi on rauhoittunut, tehkää yhdessä jotain hauskaa. Lähestykää pelottavia ilmiöitä pieninä annoksina. Voitte esim. piirtää paperille kuvan pelottavasta asiasta. Muista, että selitykset tehoavat pieniin lapsiin rajallisesti. Hieman vanhemmille voidaan lavastaa uudelleen asia, joka aiheutti pelästymisen. Muumin mörkö voidaan luoda uudelleen naamioitumalla huovan alle. Tai lasta voi pyytää piirtämään mörön ensin mahdollisimman pelottavana. Tämän jälkeen piirustukseen voi lisätä vaikkapa värikkään pipon ja aurinkolasit, tutin suuhun tai rusetin päähän. Voitte katsoa kylpyhuoneen peilistä, miten kasvoja taskulampulla eri tavoin valaisemalla voi saada aikaan pelottavia ilmeitä. Voitte myös tehdä kalmankalpean vampyyrin meikin lapselle, ja jos hän tahtoo, muokata meikin edelleen vaikka pellen naamaksi. Ehkäise pelottavat tilanteet esim. valitsemalla televisiosta lapselle sopivat ohjelmat tai rajoita muiden ihmisten ohjelmien katselua, silloin kun lapsi on läsnä. Huolehdi nukkumaan menon rituaaleista (esim. iltapala, iltapesu, pyjaman pukeminen, hammaspesu, yhteinen hetki, loru tai iltarukous, pusu ja hyvän yön toivotus). Joka ilta toistuvat rituaalit lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta. Kouluikäiset lapset 7 12-vuotiaat lapset pohtivat näkemäänsä ja kuulemaansa pienempiä valikoivammin ja kriittisemmin. Silti esim. loukkaantuneiden tai kadonneiden lasten tai vanhempansa kadottaneiden lasten kohtalot koskettavat heitä syvästi. Lapset eivät täysin ymmärrä syitä tapahtuneeseen, eivätkä ole aivan varmoja, voiko sama asia tapahtua itsellekin. Median välittämät uutiset voivat saada lapsen huolestumaan omasta ja perheensä turvallisuudesta. Kouluikäisestä lapsesta on usein vaikea huomata median aiheuttama ahdistus tai pelko. Tässä iässä lapsella voi olla taipumusta vältellä ikäviä tunteita ja yrittää olla ajattelematta näkemäänsä tai kuulemaansa. Lapsella voi olla epämääräisiä ruumiillisia vaivoja kuten vatsakipua tai päänsärkyä. Hän voi myös pelätä nukkumaan menoa ja herätä yöllä painajaisiin. Vanhempi voi tulla vastaan vaikeassa asiassa olemalla kiinnostunut siitä, mitä lapsi katsoo ja miten hän median sisällöt kokee. Lapselta voi suoraan kysyä, mietityttääkö tai pelottaako häntä jokin asia, jonka hän on nähnyt televisiosta tai tietokoneesta. Esim. seksikuvat voivat ahdistaa tämänikäistä lasta. Kuinka toimia, kun kouluikäinen pelkää Miettikää, miksi kuvitellut jutut ovat todellisuudessa mahdottomia. Jos lastenohjelman supersankari ei onnistu torjumaan maata kohden syöksyvää asteroidia, lasta voi rauhoittaa esim. hankkimalla tietoa siitä, kuinka epätodennäköistä oikeassa elämässä on jäädä asteroidin alle. 20

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Lapset ja media. Opas selkokielellä

Lapset ja media. Opas selkokielellä Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää

Lisätiedot

kenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan

kenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan Mediakasvattajan kenttäopas Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan kenttätesti! Oletko huolestunut, huolehtiva vai huoleton mediakasvattaja? www.tietoturvakoulu.fi Mediakasvattajan kenttäopas

Lisätiedot

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä

Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder Media on muutakin kun vain tutut televisio ja sanomalehti. Mediakasvatuksessa tulisi ottaa huomioon myös tietokonepelit, mainonta monissa eri muodoissa, keskustelupalstat

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Nuorten netinkäyttö/sosiaalinen media Nettikiusaaminen Pelit ja pelaaminen Miten tukea nuorta mediankäytössä Kouluttajana Anne Hämäläinen Mediankäyttö koostuu pienistä

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kännykkäkasvattajan. käsikirja. 1 uusi viesti

Kännykkäkasvattajan. käsikirja. 1 uusi viesti Kännykkäkasvattajan käsikirja 1 uusi viesti 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Tutkikaa yhdessä mitä kaikkea kivaa kännykällä voi tehdä. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Okariino.fi. Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu

Okariino.fi. Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu Okariino.fi Kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu Okariino on suunnattu 6-126 - vuotiaille Okariino on kirjastot.fi toimituksen tuottama, valtakunnallinen palvelu lapsille. Okariino on parhaillaan

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Perustiedot selvityksestä

Perustiedot selvityksestä Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Koululainen ja media. www.nurmijarvi.fi

Koululainen ja media. www.nurmijarvi.fi Koululainen ja media www.nurmijarvi.fi Vanhemmille ja lasten huoltajille Koululaiset tarvitsevat aikuista etenkin sähköisen median käytön tueksi olemaan läsnä ja keskustelemaan asioista, joita he mediassa

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

Digitaaliset pelit lasten ja nuorten arjessa

Digitaaliset pelit lasten ja nuorten arjessa Digitaaliset pelit lasten ja nuorten arjessa Frans Mäyrä & Juho Karvinen Informaatiotieteiden yksikkö TRIM/Game Tampereen yliopisto email: frans.mayra@uta.fi & juho.karvinen@uta.fi Taustaa Pelitutkimus

Lisätiedot

Julkinen. Esikoulu- ja alaasteikäisten. puhelimen hankinta ja käyttö tulokset. DNA Oy 8.8.2014

Julkinen. Esikoulu- ja alaasteikäisten. puhelimen hankinta ja käyttö tulokset. DNA Oy 8.8.2014 Julkinen Esikoulu- ja alaasteikäisten puhelimen hankinta ja käyttö tulokset DNA Oy tulokset / DNA Oy 2 Taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esikoulu- ja ala-asteikäisten lasten puhelimen hankintaa

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Nuoret ja nettimaailma Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Käsiteltävät asiat Miten nuoret käyttävät nettiä? Mitkä ovat nuorten suosimia nettipalveluita? Millaisia nuoret

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa.

Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. OSA 1: INTRO Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. Klikataan version valintakuvaa (ryhmäpeli) ja siirrytään eteenpäin Kertoja: Ryhmäpeli on tarkoitettu

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot