Hiilineutraalit kaasuautot kiinnostavat SIVU 8-9. Energiapäällikkö pistää asiat kuntoon SIVU 6 ENERGIAKOLMION SIDOSRYHMÄLEHTI I 1/2014

Transkriptio

1 E ENERGIAKOLMION SIDOSRYHMÄLEHTI I 1/2014 Energiapäällikkö pistää asiat kuntoon SIVU 6 Hiilineutraalit kaasuautot kiinnostavat SIVU 8-9 Energiakolmion sidosryhmälehti 1

2 Sisällysluettelo Koskemattomuus vai näytönpaikka... 3 Tehokkuutta lisäävät toimenpiteet työlistalle Energiapäällikkö pistää asiat kuntoon... 6 Markkinakatsaus: Vesitilanne ja sää... 7 Synteettinen metaani puhdistaa polttoainemarkkinoita Katseet itään Suuntana asiakkaan taloudellinen optimi Uusi lupaava tuulivoimavuosi on alkanut ABB:llä säästöt haetaan mitatuilla tiedoilla Tavallista kotia enemmän tekniikkaa Technopoliksessa tehdään energiaseurantaa yli maanrajojen EPS korkeatasoista salkunhallintaa Energiakolmio valvoo puolestasi Energiakolmio-info...18 Uudistuva Enerkey: joustavampi, kattavampi, helppokäyttöisempi Nimitykset Energiatehokkuuden kehittämiseen tarjoamme myös uusia välineitä ja keinoja. E ENERGIAKOLMION SIDOSRYHMÄLEHTI I 2/2013 Vihreässä konttorissa energiankulutus väheni SIVU 8 Energia-alalle lisää menestystarinoita SIVU 9 ENERGIAINFO 1/2014 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti JULKAISIJA: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA: Annukka Ollitervo GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TOIMITUS: Mediasepät, Jyväskylä OSOITTEENMUUTOKSET: Petra Vuorinen, puh petra.vuorinen@energiakolmio.fi Energiakolmion sidosryhmälehti 1 ENERGIABLOGI Oletko jo tutustunut Energiakolmion energiablogiin? Sähkömarkkinoihin ja energiatehokkuuteen liittyviä postauksia viikottain osoitteeessa Lue ja kommentoi! 2 Energiakolmion sidosryhmälehti

3 Toimitusjohtajalta Koskemattomuus vai näytönpaikka Energiakolmion vuosi 2014 on lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti. Päätimme viime vuoden lopulla toteuttaa joukon uudistuksia, joilla tähdätään ennen kaikkea asiakkaillemme tuottaman lisäarvon syventämiseen. Energiahallinnan palvelukokonaisuutemme säilyvät päätasolla entisellään, mutta moniin palveluihin tulee sisällöllisiä uudistuksia ja joihinkin myös kokonaan uusia osia. Keräämme vuoden varrella aktiivisesti palautetta onnistumisestamme. Te, hyvät asiakkaamme, saatte lopulta päättää, annatteko asiantuntijoillemme Putous-ohjelmasta tutun koskemattomuuden. Sisäisesti lähestymme kuitenkin asioita kuin olisimme koko ajan näytönpaikassa. Edellä kuvatulle uudistumiselle löytyy monia esimerkkejä. Energiakolmio Portfolio Services (EPS) -liiketoiminta käynnistyy virallisesti huhtikuussa. Finanssivalvonta kävi helmikuun alussa tarkastamassa toimintamme puitteet ja totesi, että finanssisalkunhoidon ja meklaroinnin palvelujen tarjoaminen voidaan aloittaa pian entistäkin laadukkaammin EPS:n kautta. MIFID-toimiluvan hankkiminen on merkittävä asia myös kansainvälisen laajentumisen näkökulmasta. Kansainvälistymisessä saimme otettua heti vuoden alussa tärkeän askeleen ostettuamme kolmanneksen Baltic Energy Services (BES) -yhtiöstä. Laajentumista koskeva juttu löytyy lehden sivulta 10. Energiatehokkuuden kehittämiseen tarjoamme myös uusia välineitä ja keinoja. Energiapäällikkö-palvelumme avulla asiakkaamme saavat entistä suuremmat hyödyt muun muassa erilaisista energiatehokkuustoimenpiteistä. Kaikki lähtee aina perustilanteen huolellisesta arvioimisesta ja energiaseurannan hyödyntämisestä mutta kuten tässä lehdessä esillä olevat ABB:n ja Keskisuomalaisen esimerkit hyvin osoittavat, näiden päälle voidaan rakentaa merkittäviä hyötyjä tuovia kokonaisuuksia. Toinen tuore esimerkki on varavoiman hyödyntämiseen. Asiakkaat, jotka joutuvat ajamaan varavoimakoneitaan joka tapauksessa kuukausittain, pystyvät nyt saamaan osan kustannuksista takaisin energiamarkkinoiden mahdollisuuksia hyödyntävän palvelun avulla. Palvelulla on myös merkittävä paremmin toimivaa energiamarkkinoita ja niiden voimatasapainoa edistävä vaikutus. Varavoimista saatavalla säätöteholla vaikutetaan osaltaan Suomen energiaomavaraisuuteen. Myös ensimmäinen pilvipalveluna toteutettu sovellus on nähnyt päivänvalon osana EnerKey-uudistustamme kehitys jatkuu, ja pilotointiin pääsevät asiakkaat valitaan kevään aikana. Paljon siis tapahtuu mutta sen kaikkein tärkein tapahtuu joka päivä yhteistyössämme, jossa tarvitaan näinä aikoina varmasti välillä jopa putousmaista heittäytymiskykyä. Pyrimme täällä Energiakolmion puolella tekemään tämän entistäkin antaumuksellisemmin. Menestystä tähän vuoteen ja näkemisiin eri yhteyksissä vuoden varrella Anssi Kuoppala toimitusjohtaja Energiakolmion sidosryhmälehti 3

4 Keskisuomalainen laittoi tehokkuutta lisäävät toimenpiteet työlistalle Keskisuomalainen-konsernin Jyväskylässä sijaitsevan Aholaidan kiinteistön ylläpito on suunnitelmallista. Teksti: Jaana Larsson Kuva: Taina Ristikivi Konsernin kiinteistöpäällikkö Jani Virtasella on edessään Jyväskylässä sijaitsevan Aholaidan kiinteistön kuntoarvio viime vuodelta. Saadakseen enemmän irti rakennuksen energiatehokkuudesta, Virtanen on saanut apua myös Energiakolmiolta. Hän haluaa verrata ristiin Energiakolmion tekemää energiakatselmusta ja kuntoarviota, sillä näiden pohjalta suunnitellaan tulevien vuosien korjaustoimenpiteitä kohteeseen. Kokonaisneliömäärämme Aholaidassa on noin , joista neliötä on tuotanto- ja varastotilaa. Kiinteistöjen ylläpidon johtaminen tulee suunnitelmallisesti perustua huolto-ohjelmiin sekä tutkittuun tietoon. Sen vuoksi meitä kiinnostaa selvittää myös kiinteistön energiankulutus ja sen profiili: Missä energiaa kuluu ja mikä on kiinteistön ja tuotannon kulutusta. Virtanen ei puhu energian säästöstä, vaan kulutuksen optimoinnista. Kiinteistöhän tarvitsee aina tietyn määrän energiaa. Täällä ei voi esimerkiksi palella. Sen sijaan voimme optimoida, miten energiaa käytämme. Talotekniikan oikea toiminta varmistaa osaltaan myös kiinteistön optimoidun energiankulutuksen. Jos taloteknisten laitteiden ja järjestelmien kunto on huono ja laitteet huoltamatta, sekä asetusarvot ovat väärin, energian kulutus lisääntyy. Toimenpiteet päätetään energiakatselmuksen ja kuntoarvion perusteella. EnerKey-raportointi tarjoaa tietoa siitä, missä kohteissa tuotantolaitoksessa kulutetaan eniten energiaa. Kun tämä tiedetään, voidaan kohdentaa myös toimenpiteitä näille alueille. Energiakolmion loppuraporttiin on kirjattu tehokkuutta lisääviä toimenpiteitä. Pieniä parannuksia suunnitellaan muun muassa ilmanvaihtoon. Tuotannon puolella paineilmajärjestelmä kannattaisi laittaa kuntoon. Selvitimme myös mahdollisuuksia korvata painokoneen valta-akseli suorakäyttömoottoreilla, kertoo Energiakolmio Oy:n energia-asiantuntija Elli Ikonen. Katselmuksessa haetaan kiinteistön ja tuotannon mahdolliset säästöt ja niihin liittyvät toimintatavat ja investointikohteet. Lisäksi niille lasketaan takaisinmaksuaika. Keskisuomalaisen pääkonttorin kiinteistön EnerKey-loppuraportti on liki 50-sivuinen, mutta selkokielinen. Ikonen toteaa, että laadukkaat raportit ja selkeät toimenpide-ehdotukset ovat työn selkäranka. Samoin laskennalliset perustelut pitää olla selkeästi tulkittavissa, Ikonen sanoo. Sähkön säästäminen kiinnostaa eniten Kiinteistöistä on yleensä helpoin löytää lämmönsäästämisen kohteita, muistuttaa Energiakolmio Oy:n energia-asiantuntija Elli Ikonen. Kun lämmönkulutuksen säästökohteita löytyy projekteissa keskimäärin kymmenen prosentin verran, sähkönkulutuksessa määrä on vain viiden prosentin luokkaa. Kun sähkö kuitenkin on arvokkaampaa, näiden säästökohteiden löytyminen kiinnostaa asiakkaita useimmiten eniten, Ikonen sanoo. Jotta tuotannossa päästään parhaaseen tulokseen, tehdään Energiakolmiossa yhteistyötä kiinteistömanagerien lisäksi kunnossapidon ja tuotannon kanssa. Kaikilla on tahtotila säästää energiaa. Mutta on selvää, että säästöistä ei saa aiheutua riskejä toimintavarmuudelle. Joudumme miettimään säästökohteita monesta näkökulmasta, Ikonen kertoo. 4 Energiakolmion sidosryhmälehti

5 Keskisuomalainen-konsernin kiinteistöpäällikkö Jani Virtanen ja Energiakolmion energiaasiantuntija Elli Ikonen hakevat energiansäästökohteita painotuotannosta. Energiakolmion sidosryhmälehti 5

6 Mitä muuta energiapäällikkö tekee? Energiapäällikkö voi esimerkiksi Ostaa sähköä asiakkaan puolesta ja hallita sähkömarkkinan riskejä yhteisesti sovitulla mallilla Toteuttaa katselmointeja ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia Analysoida energian hankintaja kulutusprofiileja Osallistua asiakkaan energiatyöryhmiin asiantuntijan roolissa Vastata KETS/ETS-raportoinnista Asettaa tavoitekulutuksen ja suunnitella, miten siihen päästään Kiinnostuitko? Ota yhteyttä niin kerromme lisää. Energiapäällikkö pistää asiat kuntoon Energiapäällikkö on Energiakolmion kiinteähintainen palvelu yrityksille, jotka haluavat keskittyä omaan liiketoimintaansa tinkimättä energian hankinnan ja tehokkuuden asiantuntemuksesta. Teksti: Annukka Ollitervo Kuva: Taina Ristikivi Monissa yrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa on tarve kehittää kiinteistöjen energiatehokkuutta raportoinnin tarjoaman tiedon perusteella ja hallita energiakustannuksia suurilta hintaheilahteluilta. Osaaminen organisaation sisällä ei kuitenkaan riitä kaikkeen, eikä uutta henkilöä voida palkata pelkästään energiahallintatehtäviin, kuvailee energia-asiantuntija Lauri Niskakangas. Energiapäällikkö hoitaa ja raportoi asiakasyrityksen kanssa sovitut kokonaisuudet kiinteään kuukausihintaan. Näin asiakas saa aina juuri sellaista palvelua, mitä hän tarvitsee, Lauri sanoo. Teemme paljon ihan käytännön toimenpiteitä. Yhteistyölle sovitaan kuitenkin myös selkeät vuositavoitteet ja laaditaan tarvittaessa esimerkiksi energiastrategia, jonka puitteissa toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti. Etähallinnalla jopa 30 %:n säästöt Yksi uusimpia energiapäällikön toimenkuvaan valittavia palveluita on kiinteistöjen ympärivuorokautinen etähallinta. Etähallintapalvelumme varmistaa, että kiinteistösi rakennusautomaatiojärjestelmä toimii energiatehokkaasti ja optimaalisesti, Lauri kertoo. Käyttöönotto on helppoa, eikä mittavia lisäinvestointeja nykyisiin järjestelmiin tarvitse tehdä. Kun hälytyksiä ilmenee, ne hoidetaan aina etukäteen sovitulla tavalla yhteistyössä huollon kanssa. Etähallintapalvelulla voidaan saavuttaa prosentin säästö energiakustannuksissa. Palvelu toteutetaan yhteistyössä Skapat Energian kanssa.

7 Markkinakatsaus Vesitilanne ja sää Joulukuun leudon ja sateisen sään johdosta Pohjoismainen hydrobalanssi parantui nopeasti. Joulukuussa sateita toteutui yli 12 TWh normaalia enemmän ja lisäksi sähkönkulutuksen oltua normaalivuotta alhaisempi vesitilanne kävi korkeimmillaan normaalina yläpuolella, kun vielä syksyllä ennakoitiin jopa -20 TWh heikompaa hydrobalanssia. Tammikuun alun jälkeen sää oli muutaman viikon ajan kylmä ja erittäin kuiva, jolloin vesitilanne korjasi takaisin miinukselle. Parhaillaan sääennusteet lupaavat helmikuun loppupuoliskolle kylmenevää säätä, mutta sateet eivät poikkea merkittävästi normaalista tasosta. Spot-hinnat Alkuvuonna sähkön spot-hinnan toteutuma on ollut tuotteen Q1-14 loppuvuonna nähtyyn arvostukseen nähden erittäin matala. SYS-hinnan keskiarvo on ollut tähän mennessä n. 33 /MWh Suomen hinta-alueen keskiarvon ollessa n. 39 /MWh. Korkeahkoa aluehintaeroa Suomen hinnan ja SYS-hinnan välillä selittää osaltaan jo loppuvuodesta markkinoiden käyttöön tullut ESTLINK 2 merikaapeli (650 MW), joka on yhdistänyt Suomen ja Balttian hinnat lähes samoiksi. Käytännössä siis Ruotsista on tuotu hyvästä vesitilanteesta ja matalasta SYS-hinnasta johtuen paljon sähköä Suomeen ja Suomi on vienyt edelleen sähköä Viroon, vaikka kokonaisuudessa Suomi on ollut alkuvuoden voimakkaasti tuontisähkön varassa. Tehotilanne ei ole ollut kuitenkaan suuremmin kiristynyt alkuvuoden aikana, sillä merkittäviä häiriöitä ei ole toistaiseksi ollut siirtoyhteyksissä tai suurissa tuotantolaitoksissa. Sähkön termiinihinnat Hyvästä vesitilanteesta ja aiempaan tason nähden matalasta hiililauhteen rajakustannushinnasta johtuen sekä spot-hinta että lähiajan tuotteiden hinnat ovat matalalla. Myös jatkossa lähituotteiden hintojen odotetaan pysyvän matalalla niin kauan, kun vesitilanne pysyy yli -10 TWh tason. Sähkön vuosituotteet ovat parhaillaan kaikkien aikojen pohjatasolla varsinkin pidemmillä vuosilla, mutta myös lähimmät vuodet ovat aivan historial- listen pohjien tuntumassa. Jatkossa niiden hintaan vaikuttaa voimakkaasti, mille tasolle päästöoikeuden hinta asettuu: mikäli päästöoikeuden hinta palautuu takaisin aiempaan vaihteluväliin n. 5 /t tuntumaan, niin sähkön hinta voi saavuttaa vielä uuden pohjatason ja voidaan nähdä jopa alle 30 / MWh hintoja olettaen, että hiilen hinta pysyy matalana. Viimeistään tämä tarjoaa ostajille hintatason, jolloin lisähankintoja kannattaa toteuttaa. Tosin jo nykyisillä hinnoilla kannattaa olla valmiudessa toimimaan, mikäli päästöoikeuden tai hiilen hinta nousevat. Tuottajien osalta nykyinen hintataso sen sijaan ei tarjoa välittömästi juuri millekään jaksolle kiinnostavia hintoja ja toistaiseksi onkin odotettava vesitilanteen kehittymistä ja tehtävä suojaukset tarvittaessa hajauttaen aluehintaeron ja SYS-hinnan suojaukset. Parhaillaan markkina hinnoittelee vuosituotteen 2017 kaikkein edullisimmaksi eli markkinalla on syksyn jälkeen kasvanut usko, ettei Olkiluoto 3 olisi nykyisen ilmoituksen mukaan tuotannossa 2016 alussa eli n. 23 kk kuluttua. Toimijoiden ei pitäisi olla kuitenkaan yllättyneitä, vaikka Olkiluoto 3:n valmistumisessa nähtäisiin vielä hyvin pitkä viivästysilmoitus, jolloin jopa vuonna 2017 tuotannon käynnistyminen on epävarmaa. Suomen omavaraisuuden kannalta Olkiluoto 3 puuttuminen on markkinalle haaste vielä pitkään. Sen sijaan aluehintaeron kannalta nykyinen tilanne, jossa Baltia tuo voimakkaasti sähköä Suomesta voi muuttua. Tällä hetkellä odotetaan, että Ruotsin ja Baltian välille valmistuu vuoden 2016 alussa 700 MW merikaapeli, rakennustyöt kaapelin asentamiseen liittyen ovat jo käynnistymässä. Tämä kaapeli mahdollistaa Baltian hintojen linkittymisen voimakkaammin muiden Pohjoismaiden hintatasoon, joka välillisesti vaikuttaa myös Suomen hintaan siirtotarpeen vähentyessä Viroon. Haluatko tietää lisää? Katso koko katsaus verkkosivuiltamme. Katsauksessa mukana myös talous ja polttoaineiden hinnat sekä päästökauppa. Löydät katsauksen osoitteesta: Sähkömarkkinat puh antti.kouvo@energiakolmio.fi Antti Kouvo

8 Synteettinen metaani puhdistaa polttoainemarkkinoita Uusiutuvalla energialla tuotettu synteettinen metaani voi nousta yhdeksi lähivuosikymmenien tärkeimmistä energiaratkaisuista. Teksti: Annukka Ollitervo Kuva: Audi Synteettistä metaania on tuotettu Saksassa nyt hieman yli puolen vuoden ajan Audin omistamassa ja Etogasin toimittamassa metanointilaitoksessa. Maakaasua vastaavasta, mutta lähes päästöttömästä polttoaineesta toivotaan korkean teknologian liiketoimintaa myös Suomeen. Metaani syntyy kolmessa vaiheessa. Audin laitoksessa sähkö tuotetaan tuulitai aurinkovoimalla, ja tuotettu sähkö käytetään vedyn erottamiseen vedestä. Sen jälkeen vety ja bioperäinen hiilidioksidi yhdistetään metanointiprosessissa. Lopputuloksena syntyy maakaasun kaltaista synteettistä metaania, jota voidaan käyttää esimerkiksi liikennepolttoaineena. Audin ja Etogasin laitokseen sähkö tulee enimmäkseen tuulivoimaloista, mutta käytännössä synteettistä metaania voidaan tuottaa esimerkiksi ydin- tai vesivoimalla. Teknologian lähtökohtana on kuitenkin hyödyntää nimenomaan tuuli- tai aurinkovoimaa, sillä synteettinen metaani helpottaa näiden energiamuotojen varastointiin liittyvää perusongelmaa. Metaanina energiaa voidaan varastoida ja kuljettaa maakaasun tapaan. Ei ole sattumaa, että pioneerityötä tehdään juuri Saksassa. Saksan kansallinen tavoite on rakentaa lähes päästötön energiajärjestelmä. Koska ydinvoima tai hiilidioksidin talteenotto fossiilisista polttoaineista ei ole enää vaihtoehto, jäljelle jää uusiutuva energia. Siihen liittyvä varastointiongelma on ratkaistava jotenkin, sanoo johtava tutkija Pasi Vainikka VTT:ltä. Suomessa on otolliset puitteet polttoaineen tuotannolle esimerkiksi siitä syystä, että puunjalostusteollisuus vapauttaa ilmaan runsaasti synteettisen metaanin tuotannossa tarvittavaa bioperäistä hiilidioksidia. Tällä hetkellä vasta tarkastellaan ja suunnitellaan ensimmäisiä caseja, Vainikka sanoo. Nyt olisi kuitenkin tärkeää päästä mukaan kehittämään ratkaisuja, sillä tämän hetken kärkipelaajat ja toimittajat määrittävät myös näkemykset, joilla markkinan säännöt luodaan. Suomessakin tekniikka ja referenssit tulee olla kunnossa, sitten kun markkina kunnolla avautuu, Vainikka pohtii. Suunnitteilla on pilotointilaitos, jonka yhteydessä voitaisiin kehittää tiettyjä kaasutuotantoon liittyviä osa-alueita. Simulointia, tiettyjen komponenttien kehitystyötä, prototyypin luomista, Vainikka listaa. Toki meidän tuotantolaitoksemme voisi sijoittua eri ympäristöön kuin Audin, ja hiili- Tällä hetkellä synteettisen metaanin tunnetuin kehittäjä on saksalainen autovalmistaja Audi. E-gas-tuotenimellä kulkeva polttoaine on osa Audin hiilineutraalin liikkumisen filosofiaa. 8 Energiakolmion sidosryhmälehti

9 dioksidi otettaisiin vähän eri paikasta. Vainikka nostaa esille sähköjärjestelmän hiilidioksidikierron sulkemisen, josta ei hänen mukaansa ole juurikaan keskusteltu. Meidän pitäisi kehittää menetelmä CO2 kierron sulkemiseen. Kaasuturbiinien tai -moottoreiden savukaasujen hiilidioksidi voitaisiin myöhemmin käyttää metaanin raaka-aineena, sitten kun sitä varastointiväliaineeksi tarvitaan. Tällaista sähköjärjestelmän hiilidioksidikierron sulkemista mahdollistavaa komponenttia ei vielä ole. Vainikka arvioi, että Suomessa aurinkotai tuulikaasu ei tule ottamaan vahvaa asemaa energiankäytössä ainakaan seuraavan vuoden aikana. Oleellista onkin luoda näkemys nimenmaan siitä, miten mahdolliset vientimarkkinat kehittyvät. Meidän energiapolitiikkaamme, resurssimme ja liikennepolttoainetarpeemme poikkeaa esimerkiksi Saksan tai Saudi-Arabian tilanteesta. Ja ympäristöongelmamme ovat eri luokkaa kuin vaikkapa Kiinassa. Kiinassa yhdellä toimitussopimuksella rakennetaan 1 gigawatti aurinkovoimaa. Kysymys on siitä, miten vastaamme tällaisen uuden energiajärjestelmän luomiin vientimarkkinamahdollisuuksiin. Suomen kannattaisi sen sijaan pohtia kaasuntuotantoa vientimielessä, sanoo Vainikka. Jos nyt kattiloiden ja savupiippujen C02 otettaisiin talteen ja tuotettaisiin metaaniksi, meillä olisi käsissämme vuosittain reilut 100 TWh uusiutuvaa metaania. Saksalla on liikennepolttoainetarpeita, Suomella potentiaalista tuotantokapasiteettia. Suomi voisi tarjota Saksan tuuli- ja aurinkoenergialle energiavarasto- tai liikennepolttoainetuotantopalvelua ja myydä tuottamansa metaanin takaisin Saksaan. Gasum on mahdollisesti rakentamassa kaasuterminaalia Suomenlahden rannalle, ja tässä yhteydessä rakennettaisiin myös Suomenlahden alittava kaasuputki Viroon. Valmistuessaan putki kuljettaisi suomalaisen metaanin Keski-Euroopan markkinoille, Vainikka ehdottaa. Tämä on esimerkki uusista mielenkiintoisista arvoketjuista, joita uusi energiajärjestelmä voi tuoda tullessaan. Hän muistuttaa, että taustalla on muutakin kuin pelkkä pyyteetön halu kehittää päästöttömiä ratkaisuja. Edullinen liuskekaasu pakottaa myös EU:ta kehittämään omaa sisäistä kaasumarkkinaansa. Mutta jos uusiutuva energia pystyy hyödyntämään maakaasun varastointimahdollisuuksia, kaikki voittavat. Audi A3 g-tron: kevyt ja energiatehokas Audin ensimmäinen kaasuauto A3 Sportback g-tron tuli myyntiin helmikuun alussa. Auto käyttää polttoaineena ensisijaisesti bio- tai maakaasua, mutta kulkee tarvittaessa myös bensiinillä. G-tronissa on hyödynnetty uusinta teknologiaa mm. tavaratilan alle sijoitettavassa kahdessa kaasusäiliössä. A3 g-tronin kaasutankit on valmistettu erittäin kestävästä, ultrakevyestä hiili- ja lasikuitupohjaisesta komposiiittirakenteesta, minkä ansiosta ne painavat vain 16 kg per tankki, kertoo tuotepäällikkö Topi Serjala VV-Auto Groupista. A3 g-tron on myös markkinoiden ensimmäinen kaasuauto, missä on kaasutankkien lisäksi normaalikokoinen, 50-litrainen bensiinitankki. A3 g-tronissa on kiinnitetty huomiota ajonaikaiseen energiatehokkuuteen: hitaassa ajossa myös kaasun paine laskee, ja vastaavasti kovassa vauhdissa se nousee. CO2-päästöt ovat alkaen 88 g/km, mikä näkyy kevyemmässä verotuksessa. Kaasutankit vetävät yhteensä 14,4 kg biokaasua, jolla auto kulkee keskimäärin 400 km. Maa- ja biokaasu ovat kustannuksiltaan edullinen polttoainevaihtoehto jokapäiväiseen käyttöön. Tällä hetkellä tankkausasemia on Suomessa parikymmentä, joten isoimmilla paikkakunnilla autoa voi jo käyttää pelkästään kaasulla. Maakaasun ja bensiinin yhteiskäytöllä voi parhaimmillaan matkustaa jopa 1300 km ilman välitankkausta. Energiakolmion sidosryhmälehti 9

10 Katseet itään Energiakolmio osti tammikuun alussa kolmanneksen virolaisesta Baltic Energy Services -yhtiöstä (BES). Teksti: Annukka Ollitervo Kuva: 123rf Osakkuus jo entuudestaan tutusta yhteistyökumppanista vauhdittaa Energiakolmion laajentumissuunnitelmia Baltian ja Venäjän suuntaan. Baltian liittyminen osaksi pohjoismaisia sähkömarkkinoita on tarjonnut BESille samankaltaisen kasvumahdollisuuden, kuin 1990-luvulla markkinoiden avautuminen Suomessa tarjosi meille, sanoo Energiakolmion toimitusjohtaja Anssi Kuoppala. BESin liiketoimintakehitys tällä saralla onkin lähtenyt hyvin käyntiin. Kuoppalan mukaan BES tuo lisäarvoa Energiakolmiolle erityisesti paikallistuntemuksensa kautta. Baltian markkinoilla on omat erityispiirteensä samaan tapaan kuin esimerkiksi Suomessa tai Norjassa. Meidän ei kannata edes kuvitella, että lähtisimme lahden yli kertomaan, miten nämä asiat pitää tehdä. BESillä on korkeaa osaamista, joka yhdistettynä paikallisen lainsäädännön ja toimintaympäristön tuntemiseen on merkittävä kilpailuetu nykyisille ja tuleville asiakkaillemme. Energiatehokkuus ja sen kehittäminen on Baltiassa vasta käynnistymässä. EU-lainsäädäntö tulee kuitenkin muuttamaan tilanteen. Onko tässä osaamisviennin paikka? Energiatehokkuuden kehittämisessä Energiakolmio tuo varmasti lisäarvoa virolaiseen bisnekseen, vastaa Kuoppala. Tähtäämme siihen, että BESin kautta Baltian maiden yritykset saavat parasta mahdollista asiantuntemusta tässäkin asiassa. Virossa jo olemassaoleva mittaustietojen tietopankki avaa kehittämällemme teknologialle monia eri hyödyntämismahdollisuuksia. Energiakolmion strategiana on kasvaa Pohjoismaiden ja Baltian tärkeimmäksi energiahallinnan asiantuntijaksi. Osakkuussopimukseen sisältyy optio BESin koko osakekannan hankinnasta. Kyse on kokonaisuudesta. Haluamme tarjota yhdessä BESin kanssa kattavat energiahallinnan palvelut sekä suomalaisille että kaikille muille Baltiassa toimiville asiakkaille. Baltia on tärkeä etappi, mutta sen lisäksi Energiakolmio katsoo vielä kauemmas itään. Tavoitteenamme on laajentaa toimintaa jossain vaiheessa Venäjän suuntaan, Kuoppala lupaa. 10 Energiakolmion sidosryhmälehti

11 Kuka? Suuntana asiakkaan taloudellinen optimi Myyntitiimin energia-asiantuntija Juha Hietaoja hiihti koulu- ja lukioikäisenä nuorten SM-tasolla kilpaa. Silloin päämäärä oli selkeä: Asiat piti tehdä mahdollisimman hyvin. Teksti: Jaana Larsson Kuva: Taina Ristikivi Sama fiilis Juhalla on nykyisin työelämässäkin. Kilpaurheilutaustasta on jäänyt tietty asenne: Olen kunnianhimoinen ja motivoitunut toteuttamaan asetetut tavoitteet. Koen, että tärkein ominaisuuteni on analyyttinen ja taloudelliseen optimiin pyrkivä ajattelutapa. Eiköhän se näy nykyisissä töissäkin, joissa tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa löytää hänelle paras ratkaisu, Juha pohtii. Vapaa-ajallaan Juha urheilee edelleen aktiivisesti ja viime vuosina uudeksi mielenkiinnon kohteeksi on noussut suunnistus. Tuore jyväskyläläinen muutti muutama kuukausi sitten Helsingistä, jossa hän työskenteli Pohjolan Voimalla muun muassa vesi- ja lämpövoimatuotannon suunnittelun kehitystehtävissä. Työpaikka oli kiinnostava, mutta minusta ei tullut helsinkiläistä. Vaimoni on Jyväskylästä kotoisin, joten tänne on sopeuduttu nopeasti. Energiakolmiolla Juha työskentelee myyntitiimissä. Myyjän sijaan hän kuitenkin kokee itsensä enemmän asiantuntijaksi, jonka tavoitteena on auttaa asiakasta ja löytää hänelle optimaalisin tapa hyödyntää sähkömarkkinoita. Erityisesti juuri nyt Juhaa kiinnostaa sähkön kysyntäjousto ja sen hyödyntämisen tuomat mahdollisuudet asiakkaille. Sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkönkäytön leikkaamista tai käytön siirtämistä korkean hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan. Sopivia kohteita ovat kaikki, joissa on mahdollista rajoittaa tai siirtää kulutusta toiseen ajankohtaan. Kaikki asiakkaan mahdollisuudet kannattaa selvittää, sillä tässä on potentiaalia merkittäviin säästöihin. Hyödyissä voi olla kyse parhaimmillaan useimmista prosenteista sähkönhankinnan kustannuksista. 24/7 valvomopalvelun hyödyntämismahdollisuuksista Juha on myös innoissaan ja näkee sen yhtenä keskeisimmistä Energiakolmion palveluista. Yhä enemmän energiamarkkinoiden toiminnasta tapahtuu toimistoajan ulkopuolella ja vaatii nopeaa reagointia kellonajasta riippumatta. Useimpien toimijoiden ei ole kannattavaa itse järjestää 24/7 markkinaseurantaa, jota fyysinen sähkömarkkina käytännössä edellyttää. Meillä silmäparit seuraavat koko ajan markkinoita, niin jouluna kuin juhannuksenakin. Erityisesti energiayhtiöt, sähkön tuottajat sekä paljon energiaa käyttävät asiakkaat pystyvät meidän valvomopalvelumme avulla tehokkaasti hallitsemaan taseriskejä sekä saamaan lisäarvoa joustavalle kapasiteetille. Myyntiroolin ohella yhtenä tavoitteena Juhalla on osallistua myös toiminnan kehittämiseen tuomalla oma energiayhtiökokemuksensa mukaan kehitystyöhön. Asiakkaiden kanssa toimiessa hänelle on tärkeää aina hahmottaa asiakkaan tarpeet. Tärkeintä on ymmärtää asiakkaiden haasteet ja pystyä tarjoamaan heille lisäarvoa tuovat ratkaisut näihin kysymyksiin. Tähän päästään vain asiakkaan kanssa käytävän avoimen vuoropuhelun kautta, Juha sanoo. Juha Hietaoja, ikä 27 Koulutus ja ura: Energia- ja sähkövoimatekniikan DI, valmistunut 2012 Tampereelta. Erilaisissa kehitystehtävissä Pohjolan Voimassa. Perhe: Vaimo ja kääpiövillakoira. Harrastukset: Monipuolinen kestävyysurheilu kuten hiihto, suunnistus ja juoksu. Lisäksi joka kesä muutama 4-6 tunnin seikkailu-urheilukilpailu. Energia-ala: Kehittyy ja uudistuu vauhdikkaasti sekä antaa mielenkiintoisia haasteita joka päivä. Lisäksi energia-alaan liittyvät asiat ovat julkisessa keskustelussa esillä päivittäin, joten on hienoa työskennellä yhteiskunnan kannalta näin keskeisellä alalla. Työmantra: Tavoitteeni on, että asiat tehdään mahdollisimman optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Tämä on myös lähtökohta, kun tarkastelen asiakkaiden mahdollisuuksia kehittää toimintaansa.

12 Uusi lupaava tuulivoimavuosi on alkanut Vuositasolla tuulivoimatuotanto kattoi hiukan vajaan prosentin Suomen sähkönkulutuksesta, mutta hyvätuulinen joulukuu ja uudet tuulipuistot nostivat luvun loppuvuonna 1,7 prosenttiin. 56 prosenttia kasvua vuodessa. Harva toimiala pystyi viime vuonna samaan. Tuulivoiman kapasiteetti ei toki vielä päätä huimaa, mutta kiistatta kasvu on hyvässä vauhdissa, puistoja valmistuu ja tuotantoluvut kasvavat askel askeleelta. Teksti: Heidi Paalatie Kuva: Sami Kiuru/Vastavalo Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2013 lopussa 448 MW:a. Tälle vuodelle lisäystä odotetaan MW:n verran. Vuositasolla tuulivoimatuotanto kattoi hiukan vajaan prosentin Suomen sähkönkulutuksesta, mutta hyvätuulinen joulukuu ja uudet tuulipuistot nostivat luvun loppuvuonna 1,7 prosenttiin. Vuoden 2013 tuulivoimatuotanto on helppoa muistaa: 777 GWh. Lokakuussa meni rikki haamurajana pidetty yhden prosentin tuotanto. Monen muun maan esimerkit osoittavat, että prosentti kulutuksesta ja 500 MW:n kapasiteetti, joka siis saavutetaan reilustikin tänä vuonna, ovat olleet tuulivoimakehityksen taitekohtia. Kyseisten haamurajojen rikkouduttua kapasiteetin kasvu on lähtenyt jyrkkään nousuun. Kuluvan vuoden aikana uusia voimaloita nousee monelle kulmalle maatamme. Esimerkiksi Luhanka, Pyhäjoki ja Sodankylä liittyvät tuulivoimakuntien joukkoon. Vaikka rakentaminen on mainiossa vauhdissa ja tästäkin vuodesta näyttää tulevan ennätysvuosi sen osalta, ovat haasteet edelleen luvituksen ja kaavoituksen kankeudessa ja liiallisessa byrokratiassa. Kaakkois- ja Itä-Suomessa tuulivoimarakentaminen ajautui umpikujaan Puolustusvoimien otettua erittäin jyrkän kannan tutkavaikutusten osalta. Vuosi näyttää kuluessaan, kuinka tilanne saadaan ratkaistua. Ääniasiat ovat edelleen paljon esillä keskustelussa, paljon enemmän kuin suurissa tuulivoimamaissa, kuten esimerkiksi Saksassa tai Espanjassa. Kaikkien toimijoiden näkökulmasta kaivattua selkeyttä saadaan kevään aikana, kun ympäristöministeriö valmistelee ohjeet tuulivoimaloiden äänen mallintamisesta ja mittaamisesta. Pakkaskelien tuolla puolen häämöttävä kesä tuo tullessaan myös asetuksen ääniohjearvoista. 12 Energiakolmion sidosryhmälehti

13 ABB:llä säästöt haetaan mitatuilla tiedoilla Jos aikoo säästää energiaa, pitää tietää, missä sitä kuluu, sanoo ABB Oy:n kiinteistöyksikön asiantuntija Matti Suomalainen. Teksti: Jaana Larsson Kuva: ABB Suomen ABB:llä on kiinteistöjä lähes neliön verran, ja pääosa näistä on omassa käytössä, osa vuokralla. 80 prosenttia kiinteistömassasta on teollisessa tuotantokäytössä. Itse tuotantomme ei ole energiasyöppöä, siksi meillä korostuu talotekninen energiankulutus. Kun energian hinta nousee koko ajan, haluamme tietää, mihin sitä kuluu, ja missä säästötoimenpiteet vaikuttavat tehokkaimmin. Ilman mittarointia ja monitorointia tämä ei onnistu, Suomalainen toteaa. Mittaroinnin ja monitoroinnin lisäksi Suomalaista kiinnostaa, missä kulutus syntyy, jotta laskutus eri käyttäjien kesken osataan kohdentaa oikein. Lisäksi hälytyspalveluista saatava tieto mittauksissa tapahtuviin kulutusmuutoksiin on elintärkeää tietoa säästöjen näkökulmasta. ABB:llä on jo tehty erilaisia toimenpiteitä, muun muassa kiinteistön automaattinen valaistuksenohjaus ja hiilidioksidimittauk- siin perustuvia ilmanvaihdon ajotapoja. Suomalainen sanoo, että helpot muutokset on jo pääosin tehty, seuraavaksi haetaan rohkeutta katsoa haastavampia toimenpiteitä, jotka vaativat usein myös investointeja. Tämä vaatii keskusteluyhteyttä tuotannon ja kiinteistöyksikön välillä. Meille on tärkeää, että saamme tuotannon ihmiset laajemmin miettimään näitä asioita. Paitsi että energian säästämiseen tähtäävä työ on jatkuvaa, se myös kuuluu kaikille. Helsingin ja Vaasan yksiköissä on kiinteistöyksikön lisäksi säästötoimista innostuttu laajemmin. Menoriveiltä on saatu selvästi kuluja pois, ja toimenpiteistä on syntynyt tuloksia. Kun miettii, paljonko meidän pitäisi myydä enemmän, jos emme tekisi näitä toimenpiteitä, ymmärtää, miksi tulokset ovat kannustaneet meitä toimimaan. Kun ABB:llä haetaan uusia säästökohteita, näkee Suomalainen tärkeänä, että tässä työssä nojataan myös ulkopuolisen asiantuntijan näkemyksiin. Ei kannata jumittua vain oman talon sisäpuolelle, kannattaa olla avoin uusille teknisille ratkaisuille. Suomalaiselle on tärkeää, että mittaroinnin ja monitoroinnin tulokset ovat verkon kautta kaikkien ulottuvilla. Kun tieto on sellaista, että maallikkokin sen ymmärtää ja grafiikka yksinkertaistaa tulosten ymmärtämistä, voi päätöksiä tehdä helpommin. Silloin jokainen osaa tulkita itsekin, mitä kannattaa tehdä. Erilaisten jatkuvien toimenpiteiden lisäksi investoinnit ovat ABB:llä toinen tapa hakea säästöjä. Matti Suomalainen muistuttaa, että myös investointipäätöksien taustalla pitää olla tutkittua tietoa, mihin kannattaa investoida. ABB Baltic on Suomalaisen mielestä kiinnostavassa tilanteessa. Vaikka siellä tehdään vielä energiansäästön kanssa työtä perusasioiden kanssa, on sielläkin herätty huomaamaan samoja asioita, hän kertoo. Energiakolmion sidosryhmälehti 13

14 Tavallista kotia enemmän tekniikkaa Jyväskylän asuntomessuille kesäksi 2014 valmistuvan energiatehokkaan talon lämmityselementit sijaitsevat katossa. Muutoinkaan talo ei ole aivan tavallinen. Teksti: Jaana Larsson Kuvat: Taina Ristikivi Akselinien perheen talossa on kaukolämmityksen, aurinkolämmön ja maajäähdytyksen yhdistävä hybridiratkaisu. Olemme käyttäneet markkinoilla olevia yksittäisiä ratkaisuja, joita on integroitu meille sopivaksi järjestelmäksi. Järjestelmien keskinäinen yhteensovittaminen ja räätälöinti ovat vaatineet suunnittelulta tavallista enemmän, sanoo pilottikodin rakennuttaja ja Energiakolmio Oy:n liiketoimintajohtaja Jukka Akselin. Kun tarkoitus on rakentaa aikaa kestävä talo, energiaratkaisujen lisäksi myös kodin linjat ovat yksinkertaiset ja selkeät. Annukka Akselin linjaa uuden kodin rakentamisen työnjaon: Jukka vastaa tekniikasta ja minä sisustuksesta. Hankintoja teemme yhdessä. Lämmönjakelu on Akselinien kodissa hoidettu Itula Oy:n kattosäteilypaneeleilla. Ne lämmittävät huoneen nopeasti, kun esimerkiksi lattialämmityksessä on usean tunnin viive. Katossa järjestelmä ei vie seinätilaa ja se uppoutuu lähes huomaamattomasti katon ilmeeseen, kehuu Akselin. Näitä ratkaisuja on totuttu näkemään ensin tehtaissa, sitten toimistoissa ja hotelleissa. Nyt lappeenrantalaistuote on rantautumassa koteihin. ItuGraf on uuden sukupolven tuote, johon on saatu 30 prosenttia lisää tehoa. Se lisää miellyttävää asumista, sillä jäähdytys on vedoton, paneelit eivät pidä ääntä tai liikuta pölyä. Jäähdytyksessä ja lämmityksessä voidaan käyttää matalia läm- pötiloja, jolloin saavutetaan esimerkiksi maalämpöpumpulla paras hyötysuhde. Kun kattosäteilypaneelit lämmittävät myös isoja ikkunapintoja, ei ikkunoistakaan tule vedontunnetta, listaa Itula Oy:n toimitusjohtaja Hannu Janhunen tuotteen etuja. Tekniikka sopii hyvin myös saneerausrakentamiseen. Kesällä Itulan kattosäteilypaneelit jäähdyttävät taloa. Jäähdytyksen lähteenä toimivat Uponorin kolmen metrin syvyyteen upotetut lämmönkeräimet. Ne käyttävät maapohjan vapaata energiaa hyväkseen. Kyseessä on saksalaista Uponorin tekniikkaa, jota ei vielä markkinoida Suomessa. Modernilinjaisen kodin katto on Ruukin Classic solar lämpökatto, jossa katteeseen on integroitu lämpökeräin. Arkkitehti Tommi Luukkonen sovitti talon muodon ja laskeutuvan katon optimaalisiksi keräimille. Kun aurinko paistaa, pumpataan ylimääräinen aurinkoenergia Jyväskylän Energian kaukolämpöverkkoon. Kodissa pilotoidaan myös sähkön ja lämmön kysyntäjoustopalvelua. Energiankäytöstä mahdollisimman paljon ohjataan automatiikalla niihin hetkiin vuorokaudesta, jolloin energia on edullisinta. Kotiautomaatio auttaa ohjaamaan kulutusta, ja sen avulla Akselinit voivat tarkastella omaa energiankulutustaan reaaliaikaisesti kotipäätteeltään. Tästä tulee energiataloudellinen koti, mutta ei minuakaan kiinnosta hiplata koko ajan tekniikkaa. On tärkeää, että se on automatisoitua ja helppoa, Jukka toteaa. Kotiautomaation läsnäolotunnistus säätää 14 Energiakolmion sidosryhmälehti

15 asukkaiden poissa ollessa ilmastoinnin minimitasolle ja tietyt kohteet sammuvat automaattisesti. Energiatehokkaan led-valaistuksen on toteuttanut WinLed Oy. Entä mitä ekstraa maksaa tulevan vuosikymmenen energiatehokas koti? En osaa vielä sanoa lisäkustannuksista. Todennäköisesti pilottiratkaisussa on vaikeaa löytää suoraa takaisinmaksuaikaa. Tarkoituksemme on rakentaa kestävämpää ja löytää toimivia sekä helppokäyttöisiä ratkaisuja. Perheenä meille on tärkeää, että suunnittelemamme koti muuttuu todellisuudeksi, Jukka Akselin sanoo. Seuraa talon valmistumista Facebookissa! Energiakolmion sidosryhmälehti 15

16 Technopoliksessa tehdään energiaseurantaa yli maarajojen Technopoliksen kansainvälistyminen jatkui, kun yhtiö teki viime vuonna kaupat Liettuan Vilnassa ja Norjan Oslossa. Teksti: Jaana Larssson Kuva: Technopolis Tämän lisäksi konsernissa on kampuksia myös Pietarissa ja Tallinnassa. Technopoliksessa on jo 200 työntekijää viidessä eri maassa. Kaikkiaan yhtiöllä on yli 120 rakennusta 21 kampuksella. Tecnhopolis on sitoutunut ympäristöstrategiassaan vähentämään energian kulutustaan kymmenellä prosentilla ja veden kulutustaan kahdeksalla prosentilla. Hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää viidenneksellä. Näihin tavoitteellisiin lukuihin päästään vain mittaamalla, benchmarkkaamalla ja seuraamalla poikkeamia, sanoo Technopoliksen Head of Property Management and Maintenance Ismo Myllymäki. Vilnassa energiatehokkuusasiat ovat vielä alkutaipaleella. Myllymäki sanookin, että tämän vuoden ohjelma on jalkauttaa samat tavoitteet ja mittaroinnit myös uuteen kohteeseen. Toiminnan kansainvälisyys asettaakin lisähaasteen muun muassa mittaamiseen käytettäville teknologioille, koska kaikkien kiinteistöjen, jatkossa myös Vilnan ja Oslon, energiankulutustietojen pitää olla seurattavissa keskitetysti Enerkey-ohjelmalla. Tästä syystä mittaamisessa on päädytty Energiakolmion kanssa käytyjen keskustelujen perusteella käyttämään väylätekniikkaa ja langatonta tiedonsiirtoa tukevia järjestelmiä. Kiinteistöalalla suurimmat kustannukset tulevat jäähdytyksen ja lämmityksen oikea-aikaisesta käytöstä. Kun energia on suurin yksittäinen kulu toiminnassamme, on selvää, että tämä motivoi meitä seuraamaan tunnuslukuja. Uusissa kohteissa Myllymäen mukaan auttaa se, että kun kaikki tekijät oivaltavat koko energiankulutuksen polun, ja tosiasian, että muualta ei voi säästää yhtä mittavissa määrin euroja. Työsopimuksiimme ja teknisiin palveluihin kirjataan aina yhdeksi tavoitteeksi energiatehokkuuden parantaminen. Haastattelua tehtäessä Myllymäki pakkaa tavaroitaan Oslon matkalle. Reissun aikana suunnitellaan, miten tietoja mittaroidaan ja miten historiatietoja voisi siirtää EnerKey-palveluihin. Tavoitteena on saada tämän vuoden aikana myös uusissa kohteissa mittaukset asetettuihin tavoitteisiin. Kun olemme kaikissa kiinteistöissä samassa ruudussa, voimme edetä samassa tahdissa. Kun olemme nopeasti kasvava yhtiö, prosessien täytyy olla valmiina. Teemme myös paljon etukäteen työtä. Esimerkiksi olemme valmistautuneet siihen, kuinka verotuksessa energialuokitus huomioidaan tulevaisuudessa. On tärkeää, että muutoksista ei synny meille hallitsematonta laskua, Myllymäki sanoo. 16 Energiakolmion sidosryhmälehti

17 EPS korkeatasoista salkunhallintaa Teksti: Janne Laine Kuva: Taina Ristikivi Energiakolmio Porftolio Services Oy (EPS) tarjoaa sijoituspalvelulain ja -toimilupansa mukaista laadukasta ja riippumatonta asiantuntijapalvelua energia- ja niihin kytkeytyvillä markkinoilla (sähkö, päästöoikeudet, alkuperätakuut). Näihin palveluihin kuuluvat riskienhallinta, optimointi ja kaupankäynti, jotka toteutetaan varmistetussa toimintaympäristössä saumattomana palvelukokonaisuutena. EPS:n tarjoamia palveluita ovat energia- ja päästöoikeusjohdannaisiin ja niihin verrattaviin tuotteisiin liittyvä omaisuudenhoito ja salkunhallinta, sijoitusneuvonta, toimeksiantojen toteuttaminen ja välittäminen. Yllä mainittujen lisäksi EPS tuottaa energiamarkkinoihin liittyviä markkinainformaatiopalveluita, tarjoaa johdannaissopimusten kohde-etuuksiin liittyviä palveluja sekä muita näihin läheisesti liittyviä palveluita (mm. salkkuraportointi- ja suojauslaskentapalvelut). Energiakolmio Portfolio Services Oy on Energiakolmion sisaryritys ja osa MidEnergo-konsernia. Lisätietoja löydät osoitteesta Energiakolmio valvoo puolestasi Ilta on hiljentynyt ja päivätyöläiset palanneet koteihinsa. Päivällä vilkkaan rakennuksen ympärille Jyväskylän Ylistönmäellä on laskeutunut pimeys. Teksti: Energiakolmio Rakennuksen yksittäisistä ikkunoista kajastaa kuitenkin valo. Toimistoon ei suinkaan ole murtauduttu, sillä tässä huoneessa valot palavat joka yö aina seuraavaan aamuun asti. Koska pohjoismaiset sähkömarkkinat eivät nuku täysin koskaan, myös Energiakolmion asiantuntijat seuraavat markkinoita asiakkaidensa puolesta 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemänä päivänä viikossa. Valvomo vastaa erityisesti sellaisten asiakkaiden tarpeisiin, joiden toiminta on niin energiaintensiivistä, että jatkuva läsnäolo markkinoilla on välttämätöntä. Muutokset esimerkiksi tuotantomäärissä voivat vaatia välitöntä reagointia vuorokaudenajasta riippumatta. Palvelu voi kattaa tarpeen mukaisesti tarjousten päivittämisen Elspot-markkinalle sekä jatkuvan, aktiviisen kaupankäynnin Elbas- ja säätösähkömarkkinoilla. Valvomopalvelujen kautta Energiakolmio tuo myös kysyntäjouston mahdollisuudet aiempaa tehokkaammin asiakaskuntansa ulottuville. Energiakolmio on viime vuosien aikana kehittänyt palveluitaan voimakkaasti myös energiantuottajien näkökulmasta. Riskienhallinta on sähköntuottajien kannalta vähintään yhtä tärkeää kuin kuluttajillekin, ja usein energiasta saatavan hinnan merkitys on tuottajille tuloksen kannalta jopa kriittisempi.

18 INFO 90 työntekijää 2013 liikevaihto +40 Meur Toimialueena koko Suomi sekä Baltian maat Toimipisteet Jyväskylässä ja Tallinnassa Suomi SÄHKÖMARKKINA- PALVELUT PÄÄSTÖ- OIKEUSMARKKINA- PALVELUT VALVOMO- PALVELUT 24H LASKUN- HALLINTA ALKUPERÄ- TAKUUT JA VIHREÄT SERTIFIKAATIT KONSULTOINTI JA KOULUTUS Viro RAPORTOINTI- PALVELUT ELINKAARI- PALVELUT Liettua Latvia Asiakkainamme on Puolet Suomen sadasta suurimmasta yrityksestä (lv) Kolmannes Suomen kunnista ja kaupungeista (120) Neljännes Suomen kiinteistökannasta* (53,4 Mm2) Viidennes Suomen kokonaissähkön kulutuksesta (17 TWh /a) 18 Energiakolmion sidosryhmälehti

19 Uudistuva EnerKey: joustavampi, kattavampi, helppokäyttöisempi EnerKey uudistuu vastaamaan erityisesti asiakkaidemme entistä reaaliaikaisemman tiedon ja kansainvälisemmän toimintaympäristön tarpeita. Lisäksi kehitystyötä ohjaavat EU-tasoiset MiFID-, EMIR-, REMIT- ja EED-direktiivit ja asetukset. >> Kiinnostuitko? Onko sinulla ideoita tai ajatuksia siitä, miten EnerKey palvelisi yrityksesi tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla? Ota yhteyttä projektipäällikkö Ari Repoon puh Teksti: Ari Repo Kuva: Taina Ristikivi Ensimmäiset uudet palvelut otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Kehityshankkeen tuloksena syntyy tehokas energiatietojen mittaus-, raportointi- ja palveluympäristö, jonka kautta asiakkaiden saama informaatio nousee kokonaan uudelle hyödyllisyystasolle. Palveluympäristö toteutetaan käyttäen Microsoftin Azure-pilvipalveluja sekä muita moderneja teknologioita. Palveluympäristön arkkitehtuuri rakennetaan alusta saakka kansainvälisen liiketoiminnan, lainsäädännön ja asetusten vaatimuksia vastaavaksi. Tämä asettaa korkeat vaatimukset palveluympäristön pääsynhallinnalle, asiakaskohtaiselle moduloinnille, lokalisoinnille sekä uusien palvelujen liitettävyydelle. Uusi EnerKey pystyy käsittelemään entistä kattavammin mittavia datamassoja ja tuottamaan asiakkaiden tarvitsemat tiedot jopa minuuttitasolla eri energiamuotojen käytöstä käyttöpaikoittain. Tämän lisäksi EnerKey:ssä raportoidaan kattavasti energiamarkkinoiden riskienhallintaan liittyviä asioita. Uusia toiminnallisuuksia verrattuna nykyiseen EnerKey-palveluun ovat mm.: Integraatiot tavallisimpiin kiinteistöylläpitöjärjestelmiin Uudistetut laskunhallintapalvelut Energiamarkkinoiden toimeksiantojen ja kauppojen uudistetut käsittelyprosessit ja raportointi täyttäen sekä viranomaisvaatimukset että asiakastarpeet Uudistettu salkkuraportointi Kansainvälistymistarpeet huomioiva sanomaliikenne Monikanavaisuus Energiajohtamista tukevia palveluja kuten: - Uudistettu ja visuaalisesti miellyttävä käyttöliittymä - Työkalut energiahallintatoimenpiteiden projektimaiseen hallintaan - Dokumenttipankki - Energiatehokkuustoimenpiteiden dokumentointi ja saavutettujen säästöjen raportointi - Olosuhdetietojen raportointi Energiakolmion sidosryhmälehti 19

20 Nimitysuutisia Merkonomi Merja Mustalampi on nimitetty Service Specialistiksi laskunhallintapalveluihin. Ympäristötekniikan DI Lauri Niskakangas on nimitetty Energy Specialistiksi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Pöyryllä. Energiatekniikan opiskelija (amk) Simo Koistinen on nimitetty Energy Specialistiksi. Kauppat.yo Iiris Räisänen on nimitetty Service Specialistiksi laskunhallintapalveluihin. DI Juha Hietaoja on nimitetty Energy Specialistiksi myyntiin. Hän on aikaisemmin työskennellyt Pohjolan Voimalla. KTM Annina Varinen on nimitetty Project Specialistiksi ICT-tiimin projekti- ja testaustehtäviin. Merkonomi Markus Soininen on nimitetty Specialistiksi myynnin tukitehtäviin. KTK Atte Pekkala on nimitetty Service Specialistiksi energiamarkkinavalvomopalveluihin. Energiatekniikan opiskelija (amk) Eerik Soininen on nimitetty Service Specialistiksi mittaustiimiin. KTK Salla Kettunen on nimitetty Service Specialistiksi laskunhallintapalveluihin. KTM Mikko Valtonen on nimitetty kansainvälisen liiketoiminnan kehitysjohtajaksi (Director, Business Development). Hän on aikaisemmin työskennellyt BWise NASDAQin Pohjois-Amerikan yksikössä liiketoimintajohtajana. Vuoden terävin asiantuntijaseminaari tulossa taas syyskuussa Nordic Energy Management Finlandia-talo, Helsinki