Kotkan-Haminan seudun ohjelma-asiakirja KOKO Kotka Hamina Pyhtää Virolahti Miehikkälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotkan-Haminan seudun ohjelma-asiakirja KOKO 2010 2013. Kotka Hamina Pyhtää Virolahti Miehikkälä"

Transkriptio

1 Kotkan-Haminan seudun ohjelma-asiakirja KOKO Kotka Hamina Pyhtää Virolahti Miehikkälä

2 Kotkan-Haminan seudun KOKO

3 Sisällysluettelo 1. Ohjelmaehdotuksen vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin Ohjelmaehdotuksen perustelut alueen kilpailukyvyn ja tasapainoisen aluekehityksen näkökulmasta 1.2. Erikoistuminen, vahvuudet ja KOKO:n rooli niiden vahvistamisessa Kotkan-Haminan seudun globaalit vahvuudet Kotkan-Haminan seudun kansalliset vahvuudet Maakunnalliset vahvuudet 1.3. Ohjelman tavoite 2. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet Ohjelman toimenpidekokonaisuudet Hallinnolliset rakenteet ja julkisen palvelutuotannon uudistaminen Toimintaympäristön uudistaminen Yritysten kilpailukyky Vetovoima ja imagon hallinta Ohjelman hallinnointi 2.2. Toimenpidekokonaisuuksien operationalisointi 3. KOKO:n laadinta ja toteutus Paikallinen toiminnallisuuteen ja strategiseen yhteistyöhön perustuva toiminta-alue 3.2. Alueen toimijoiden osallistaminen valmisteluun ja sitoutuminen ohjelman toteuttamiseen 3.3. Ohjelman rooli ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuudessa, suhde maakuntaohjelmaan ja muihin kehittämisinstrumentteihin 3.4. Toimijoiden edellytykset toteuttaa ohjelmaehdotuksen mukaisia teemoja 4. Vastaavuus KOKO:n toimintatapoihin sekä vaikuttavuus sukupuolten tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen Ohjelman ennakoivuus ja oppivuus (pohjalla skenaariot) 4.2. Kumppanuus 4.3. Verkostoituminen 4.4. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen 4.5. Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen 5. Ilmoittautuminen kansallisiin verkostoihin sekä pilotoitaviin kansallisiin verkostoihin 22 Innovaatioympäristöt Hyvinvointiverkosto Luovat alat ja kulttuuri Kansainvälistyminen (erityisesti Venäjä) Matkailuverkosto MAL-yhteistyö 6. Rahoitus 23 3 Kotkan-Haminan seudun KOKO

4 1. Ohjelmaehdotuksen vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin 1.1. Ohjelmaehdotuksen perustelut alueen kilpailukyvyn ja tasapainoisen aluekehityksen näkökulmasta Kotkan-Haminan seudun KOKO-ohjelma vahvistaa seudun kilpailukykyä. Ohjelmaehdotus on laadittu samanaikaisesti seudun elinkeinostrategian kolmannen evoluutioversion kanssa helmikesäkuussa Työn pohjana ovat olleet EVA:n globaalit skenaariot, jotka on fokusoitu seudulle huomioiden sen vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Erilaisia strategioita laaditaan tällä hetkellä joka puolella. Keskeistä hyvässä strategiassa on yhteinen sitouttava prosessi ja toimijoiden kyky toteuttaa se käytäntöön. Kotkan-Haminan seudun KOKO:n keskeisin tehtävä onkin juuri strategian jalkauttaminen. Ohjelmalla halutaan vaikuttaa seudun kilpailukyvyn kestävään vahvistamiseen. Tässä korostuvat hallinnollisten rakenteiden ja julkisen palvelutuotannon uudistaminen, toimintaympäristön uudistaminen, yritysten kilpailukyky sekä vetovoima ja imagon hallinta. Poikkileikkausteemoina ovat ekologisesti kestävä kehitys, verkostot, innovaatiot ja tuotekehitys, ennakointi ja kansainvälistyminen. Ohjelmassa pyritään tasapainoisesti koko seudun, eli Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän alueiden kestävään kehitykseen. Toimenpiteet koskettavat keskustoja, taajamia, haja-asutusalueita, maaseutumaisia alueita ja itäisen Suomenlahden saaristoa. Elinkeinostrategiaan liittyvien haastattelujen ja kyselyjen perusteella seudun toimijoilla on Cursorista erittäin myönteinen kuva ja suuri luottamus sen kykyyn toimia koko seudun kehittäjänä ja yhdistäjänä. Ohjelman kilpailukykyä ja koheesiota vahvistava sisältö tulee perusteellisesti ilmi kohdissa 2.1., 4.1 ja Erikoistuminen, vahvuudet ja KOKO:n rooli niiden vahvistamisessa Synocus Groupin konseptilla alueiden vahvuudet jaetaan 1. globaaleihin, 2. kansallisiin ja 3. maakunnallisiin vahvuuksiin Kotkan-Haminan seudun globaalit vahvuudet Parhaimmillaan 25 % kaikesta Venäjän tuonnista arvolla mitattuna on kulkenut Kotkan ja Haminan satamien sekä Vaalimaan raja-aseman kautta. Vahva asema Venäjään liittyvien kuljetusten osaamisessa perustuu kahdensuuntaiseen konttiliikenteeseen, jossa paperi kulkee länteen ja kulutustavara itään. Kansainvälisten kuljetusten turvallisuusosaaminen (meriturvallisuus) on korkealla tasolla ja seudulle on syntynyt Kyamkin (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu), NELI:in (North European Logistic Institut) ja Merikotkan (Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus) muodostama osaamiskeskittymä. Toiminnassa ovat mukana Kotkan-Haminan seudun KOKO

5 myös Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Helsingin ja Turun yliopistot. KOKO:n roolina on tukea osaamiskeskittymän keskinäistä, kansallista ja kansainvälistä verkottumista sekä valmistella ja testata uusia hankkeita ja käytäntöjä. Myös E18-tien, raideyhteyksien ja laivaväylien kehittäminen sekä niihin liittyvien kuljetusten yhteensovittaminen korostuu lobbaus- ja suunnittelutasoilla. Metsäklusterin koneenrakennuksella on seudulla yli satavuotiset perinteet ja ala on edelleen erittäin vahva. Seudun ja sen lähialueiden sellun-, kierrätyskuidun- ja paperikoneiden massanvalmistuksen ja käsittelyn osaamisella rakennetaan % maailman uudesta valmistuskapasiteetista ja modernisoinnista metsäteollisuudessa. kuitenkin hyvin itsenäisesti palvellen omia asiakkaitaan ja muodostamatta seudulle osaamiskeskittymää, joten niitä ei voi pitää tässä mielessä globaaleina vahvuuksina. Kemianteollisuuden yrityksistä ovat merkittävimpiä Haminan satamassa toimivat BASF, DOW, JM Huber, Dynea, Teboil, ST1 ja L&T Recoil. Kotkassa toimivat ioninvaihtohartseja ja polymeeripohjaisia kemikaaleja valmistava Finex ja Ahlstrom Glassfibre sekä elintarviketeollisuutta edustavat Danisco Sweeteners, Vaasan&Vaasan ja Suomen Rehu. Tämä osa-alue ei ole voimakkaasti KOKO:n fokuksessa. Alojen osaamistarpeet kuitenkin käydään lävitse ja kehitetään ennakoivaa koulutusta seudun yritysten tarpeiden pohjalta. Ahlstrom Glassfibren osaamista hyödynnetään tuulivoimaloiden siipien ja muidenkin osien valmistuksessa. Seudulla toimivat Andritz, Sulzer Pumps Finland, Mesera sekä lukuisat alihankintakonepajat ja suunnittelutoimistot. Karhulan Teollisuuspuistossa on yli 2000 alan osaajan keskittymä, joka on lajissaan koko maailman suurimpia. KOKO:n roolina on tukea hankevalmistelun avulla osaamisen säilymistä maailman kehityksen kärjessä. Samalla konvergoidaan alan toimijoiden osaamista uuteen tuulivoimaklusteriin. Kolmanneksi Globaaliksi vahvuudeksi on alettu kehittää tuulivoimaklusteria. Tuulivoimalla vastataan EU:n uusiutuvien energiamuotojen kapasiteettivaatimuksiin. Alan keskeiselle suomalaiselle yritykselle WinWindille rakennetaan parhaillaan kapasiteetiltaan ja kilpailukyvyltään erittäin merkittävää 3 megawatin turbiinien tuotantolaitosta Haminan satamaan. Tehdas valmistuu lokakuun 2009 loppuun mennessä. Seudulle on viimeiset kymmenen vuotta systemaattisesti rakennettu digitaalisen liiketoiminnan osaamiskeskittymää. Digitaalisen liiketoiminnan keskus Datariinassa toimii n. 20 alan yritystä, jotka hyödyntävät ns. Datariinan toimintamallia verkottuneina Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Cursorin kehittämispalveluiden kanssa. Avainyrityksiä ovat mm. Kymen Puhelin, Kymdata, Nitro ID, Nitro Games ja Mediatoimisto Dakar. Seudulla on vahvaa ohjelmisto- ja verkkotekniikan koulutusta ja sisältötuotanto- ja peliteollisuusosaamista rakennetaan parhaillaan. Vähintään kansallisen tason vahvuudeksi ala nousee Googlen etabloituessa Summan entiseen paperitehtaaseen. Tiloihin tulee n. 200 miljoonan euron investoinnilla vähintään 50 henkeä työllistävä palvelinkeskus. Google osallistuu jatkossa ns. Good Corporation Citisensip ajattelun mukaisesti koko alan kehittämiseen seudulla. Tuulivoimaklusteriin kuuluu turbiinien lisäksi myös tornien ja siipien valmistus. Parhaillaan seudulle haetaan niihin erikoistuneita yrityksiä sekä pienempien tuulivoimaloiden valmistajia. Samalla kehitetään myös muita uusiutuvia energiamuotoja tukemaan tuulivoimaa. Keskeistä klusterin muodostumisessa on vahvan alihankintaverkoston rakentaminen. KOKO:n puitteissa metsäklusterin koneenrakennuksen verkostoa konvergoidaan tuulivoimaklusterin osaajiksi. Tuulivoimaklusterin muodostaminen käynnistetään kaakkois-suomalaisella yhteistyöllä, joka jatkossa laajenee ensin kansalliseksi ja sitten kansainväliseksi Kotkan-Haminan seudun kansalliset vahvuudet Seudulla on vahvaa kemian- ja elintarviketeollisuutta. Globaalisti toimivien konsernien omistamat tuotantolaitokset ja niiden valmistamat tuotteet ovat oman alansa huippuja. Ne toimivat Digitaalinen liiketoiminta ja luovien alojen kehittäminen ovat KOKO:n fokuksessa nimenomaan toimialat poikkileikkaavien uusien ideoiden työstämisessä ja hankkeistamisessa. Globaalivahvuuden Venäjään liittyvien kuljetusten lisäksi vähintään kansallisen tason vahvuutena voidaan pitää Venäjä-liiketoimintaosaamista. Rajaan, satamiin ja kuljetuksiin liittyvien toimintojen ohella on seudulle kehittynyt laaja venäläisen kaupan, ja yritystoiminnan toimintaympäristön tuntemus. Seudulla toimii mm. suunnittelutoimistoja (Eagle Group Internetional EGI) sekä yrityspalveluyrityksiä kiinteistöihin, lakiasioihin ja taloushallintoon liittyen. Cursorin Venäjä-palvelut, yksityiset yritykset ja viranomaistahot muodostavat yhdessä Gateway Office Partners eli GOP-verkoston. Kyamkilla, HY:n Palmenialla, EKAMI:lla, Merikotkalla ja NELI:llä on alaan liittyvää koulutus- ja tutkimusosaamista. Parhaillaan valmistellaan Venäjän liiketoi- 5 Kotkan-Haminan seudun KOKO

6 mintaosaamiskeskus Rubiconin perustamista. Lisäksi Cursorilla on yhteistyössä Kouvolan kaupungin ja Kymenlaakson liiton kanssa Viron yhteystoimisto Tallinnassa. Venäläisten ja virolaisten kumppaneiden kanssa on toteutettu useita kymmeniä yhteisiä hankkeita. KOKO:n roolina on tukea Rubicon osaamiskeskuksen ja verkoston syntymistä ja kehittymistä. Lisäksi seudun Venäjä- ja Viro osaamista tarjotaan muiden KOKO-seutujen käyttöön. Neljäs kansallisen tason vahvuus muodostuu seudun koulutuksen ja tutkimuksen erityisosaamisaloista. Näitä ovat Kyamkissa mm. energiatekniikka (päästömittaukset), merenkulku, satamateknologian ja kuljetusketjun turvallisuuden osaaminen sekä simulointi. Kotka Maritime Centressä toimivat yhdessä Kyamk ja Ekami. Joukkoa täydentää Helsingin yliopiston Palmenian Kotkan yksikkö. KOKO:a hyödynnetään etenkin erilaisten yhteyksien luomisessa ja hankkeistuksessa Maakunnalliset vahvuudet Maakuntatason vahvuuksina voidaan pitää eräitä matkailun osa-alueita, hyvinvointialaa, luovia aloja, kaupallisia palveluita, osaavan työvoiman saatavuutta sekä teollista perinnettä ja rakennettua ympäristöä. Vesistöihin ja tapahtumiin liittyvä matkailu perustuu meren, saariston ja Kymijoen muodostamaan kokonaisuuteen. Kotkassa sijaitsee kansallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävä kohde Merikeskus Vellamo, Maretarium ja Kymijoen kosket aktiviteetteineen; Haminassa Bastioni, Pyhtäällä Kaunissaari. Valkmusan ja erityisesti Itäisen Suomenlahden kansallispuistot tarjoavat ainutlaatuisia luontoelämyksiä. Hamina Tattoo ja Horse Festival, Kotkan Meripäivät, Pyhtään Saaristomarkkinat ja Miehikkälän Pelimannipäivät kokoavat satoihin tuhansiin kasvavan vierasjoukon vuosittain. Salpakeskus, Kristiina Cruises, ja lukuisat elämysmatkailuyritykset sekä kalastuskohteet täydentävät kokonaisuuden. Kehitteillä on hyvinvointikampus, jossa sijaitsee Kymenlaakson keskussairaala, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja sen oppimiskeskittymä KymiCare sekä Etelä-Kymenlaakson ammatillisen koulutuskuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan koulutus. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan painoalana on laaja-alainen kuntoutusosaaminen, josta esimerkkeinä ikääntyneiden toimintakykyisyyden edistäminen ja terveyden edistäminen mm. terveyserojen kaventaminen työttömillä ja nuorilla miehillä. KymiCaren T&K toiminnassa painottuu aluevaikuttavuus, jolloin yhteistyötä tehdään alueen kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa eri hankkeissa. Kyamk sosiaali- ja terveysala on mukana hyvinvointialan yrittäjyyden kehittämisessä hankkeiden avulla. KOKO:n puitteissa osallistutaan hyvinvointiverkoston toimintaan ja kehitetään uusia hyvinvointipalveluja. Uutta osaamisalaa muodostetaan luovien alojen ja liikunnan toimijoiden ympärille. Seudulla on mm. suunnittelu- ja arkkitehtitoimistoja, mainostoimistoja, muotoilu-, käsi- ja taideteollisia, visuaalisten alojen, esittävän taiteen, kirjallisuuden ja kustannusalan yrityksiä, oppilaitoksia ja muita toimijoita. Luovien alojen yrityskartoituksen perusteella alan yrityksiä on noin 300. Kymi Sinfonietta, Kotkan teatteri, Kotkan valokuvakeskus, Puuvenekeskus sekä jo 60 vuotta vanha seudullisesti toteutettu musiikin perusopetus Kotkan seudun musiikkiopistossa, eri taiteen ja käsityöalojen sekä media-alan ammatillinen koulutus, valtavan aktiivinen yrityskenttä tarjoten ammattilaisten tuottamana taiteen, kulttuurin ja liikunnan harrastuspalveluja ja lukuisat tunnetut urheiluseurat muodostavat pohjan osaamiselle. KOKO:n rooli luovien alojen kehittämisessä sekä erityisesti rajapinnoissa niiden ja muiden alojen välillä on vahva. Kyamkin ja Ekamin koulutusalat turvaavat joustavasti alueen yritystoiminnan vaatiman osaamistarpeen. KOKO:n avulla rakennetaan välineitä ennakointiin ja koulutuksen joustavuuteen. KOKO:n roolina on jäsentää matkailu seudulliseksi kokonaisuudeksi ja löytää oikeat kumppanit laajemman alueen yhteistyöhön tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Kymenlaakson keskussairaala sekä Kyamkiin ja Ekamin koulutus muodostavat yksityisten yritysten kanssa hyvinvointialan osaamiskeskittymän, jonka ydinosaaminen liittyy mm. ikääntymisen vaikutuksiin. Seudulla on totuttu tuotannolliseen työhön. Perinteitä vuorotyöstä ja sitoutumisesta yritykseen on paljon. Tuotannollista työtä myös arvostetaan. Mm. WinWind ilmoitti yhdeksi etabloitumiskriteerikseen sen, että seudulla on nimenomaan tuotannollisen työn perinteitä. Rakenteellisten muutosten myötä tyhjenevien teollisuuskiinteistöjen uusiokäytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Viimeisin esimerkki tästä on Googlen sijoittuminen Summaan. Kulttuurihistoriallinen rakennettu ympäristö luo poh- Kotkan-Haminan seudun KOKO

7 jaa viihtyvyydelle ja matkailuelinkeinojen kehittymiselle. KOKO:n puitteissa voidaan tehdä mm. selvityksiä ja esisuunnitelmia käytöstä vapautuvien toimitilojen uusiokäytölle. Kaupalliset palvelut nousivat maakunnalliseen sarjaan viimeistään Kauppakeskus Pasaatin valmistuessa jouluksi Jumalniemen alue, Haminan keskusta sekä Vaalimaalle rakentuva liikekeskus täydentävät kokonaisuutta. Alueellisena vahvuutena ovat lukuisat venäläiset asiakkaat. toimintamallien synnyttämistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin ja eri hallinnon tasojen toimijoiden kumppanuutta. KOKOn puitteissa valmistellaan mm. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta, Manner-Suomen ESR-ohjelmasta, Keskisen Itämeren ohjelmasta, Itämeren ohjelmasta, syntyvästä Venäjä-ohjelmasta sekä muista EU:n ja kansallisista ohjelmista rahoitettavia, käynnistyviä hankkeita. KOKO:n rahoituksella tehdään mm. asiakaspalautetutkimuksia, kaupallisia- ja tarveselvityksiä. Kokon fokuksena on etenkin 1. metsä-, energia- ja ympäristöteknologia painottuen tuulivoimaklusterin käynnistämiseen ensin Kaakkois-Suomalaisena pilottina ja kehittyen jatkossa kansalliseksi verkostoksi. 2. ydinalue on lisäarvologistiikan ja 3. Venäjä-liiketoiminnan kehittäminen. 4. painopisteenä kehitetään digitaalista liiketoimintaa sekä luovia aloja. 5 painopisteenä on palvelut, koostuen hyvinvointialoista, matkailusta ja kaupallisista palveluista Ohjelman tavoite Voimakkaassa rakenteellisessa muutoksessa olevan Kotkan- Haminan seudun KOKO ohjelmoidaan uusien avausten ja yritysten innovaatiotoiminnan alkurahoittajaksi. KOKO toimii julkisen ja yksityisen rajapinnalla verkottajana, innoittajana ja taustavaikuttajana. Koko toimii myös eri toimialojen välisenä trendihaistelijana ja pystyy joustavasti ja nopeasti tarjoamaan kriittisellä hetkellä alkupanostusta hankkeiden valmisteluun, yhteistyöverkostojen kokoamiseen ja sitouttamiseen, sekä laajapohjaista rahoitusta vaativien merkittävien rakennemuutoshankkeiden käynnistämiseen. Ohjelman tavoitteet ovat seudun elinkeinotoiminnan monipuolistuminen, rakenteiden uudistuminen, kasvuhaluisten pk-yritysten kehittyminen ja lisääntyminen, sekä yritysverkostoista syntyvien innovaatioiden muuttuminen liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Kotkan-Haminan seudun KOKO-ohjelma vahvistaa seudun kilpailukykyä. Kotkan-Haminan seudun KOKO on strategisesti organisoitu 1. toimimaan Cursor Oy:ssä toimialat leikkaavana tuotekehitysympäristönä ja 2. verkostoyhteistyön kautta toteuttamaan seudun elinkeinostrategian tavoitteita eri kehittämistahojen toimesta. KOKO:ssa käynnistetään elinkeinostrategiaa toteuttavia hankkeita, vahvistetaan osaamiseen ja innovaatioihin liittyvien uusien Cursor Oy:llä on käytössään vuosien aikana kehitetty mittaristo sekä alallaan ainutlaatuisen kattava Prime tietojärjestelmä, jonka rakentamista on tuettu AKO:n rahoituksella. KOKO:n vaikuttavuuden mittaaminen perustuu näihin järjestelmiin. KOKO:n mittarit kytketään yhteen elinkeinostrategian toteutumisen mittareiden kanssa. KOKO:n vaikuttavuutta mitataan ohjelman ansiosta 1. tehdyillä esiselvityksillä ja suunnitelmilla 2. käynnistettyjen hankkeiden ja niiden rahoituksen määrällä 3. käynnistettyjen hankkeiden tuloksilla suhteutettuina panostukseen 4. syntyneiden uusien tuotekehitys- ja liiketoimintaavauksien määrällä ja volyymillä 5. syntyneillä uusilla toimintamalleilla ja käytännöillä 6. saadulla asiakas- ja sidosryhmäpalautteella sekä 7. itsearvioinnilla. Seurantajärjestelmänä käytetään Cursor Oy:n ERP/CRM-järjestelmää (Prime), johon edellä mainitut mittarit perustuvat. Kehittäjäverkostojen yhteiskäyttöön rakennettu toimintaympäristötyökalu, Cursorin tietojärjestelmä, mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon, verkostosuunnittelun työvälineiden yhteiskäytön ja seudun eri toimijoiden sitouttamisen yhteistyöhön. Tietojärjestelmän seurantajärjestelmässä muodostetaan raportteja, joissa seurataan vuositasolla kehittämisyhtiön asiakkaita, hankkeita osaamisaloittain: hankkeiden määrää, rahoitusta, rahoittajia ja rahoitusohjelmia, toteutuneita kustannuksia, työpaikkavaikutuksia, kuntavaikutuksia jne. Reaaliaikaisessa projektien hallinnointijärjestelmässä hallinnoidaan kaikkia projektien hallinnointiin liittyviä asioita ja toimenpiteitä: tavoitteet ja tulokset, kustannusten ja rahoituksen seuranta, dokumentit, osallistujat, tilaisuudet, laskutus, työsuoritukset jne. 7 Kotkan-Haminan seudun KOKO

8 2. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet 2.1. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet Ohjelman toimenpidekokonaisuudet ovat 1. Hallinnolliset rakenteet ja julkisen palvelutuotannon uudistaminen, 2. Toimintaympäristön uudistaminen, 3. Yritysten kilpailukyky, 4. Vetovoima ja imagon hallinta ja 5. Ohjelman hallinnointi. Poikkileikkausteemat: ekologisesti kestävä kehitys (erityisesti Suomenlahti), verkostot, innovaatiot ja tuotekehitys, ennakointi ja kansainvälistyminen. Toimenpidekokonaisuuksissa yhdistyvät vanhan AKO-kauden hyväksi havaitut ja toimivat osiot, kuten tuotekehitysympäristöksi organisoituminen eri toimijoiden välillä sekä onnistunut verkosto- ja kuntayhteistyö. Rakenne on kuitenkin uudistettu toimimaan skenaariopohjaisen, kesäkuussa 2009 valmistuneen uuden seudullisen elinkeinostrategian mukaisesti. Myös aluehallinnon uudistus on huomioitu. Kokon rooli on kuvattu kohdissa 1.2. ja Hallinnolliset rakenteet ja julkisen palvelutuotannon uudistaminen Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on seutuyhteistyön syventäminen ja kehittäminen kaakkois-suomalaiseksi aluekehitystä edistäväksi verkostoksi. Kotkan-Haminan seudun vuonna 2003 valmistunut seutustrategia Elämän virrasta maailman merille uudistetaan huomioiden Paras- ja Alku-hankkeiden kokemukset, väestön ikääntyminen, äkillinen rakennemuutos, vallitseva taloudellinen tilanne sekä kestävän kehityksen asettamat reunaehdot. Samalla tarkistetaan uudelleen roolit ja vastuut peruskuntien, seudun, maakunnan sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan muodostaman yhteistoiminta-alueen tasoilla. Seudun viiden kunnan yhteistyöperinteitä tiivistetään peruskunta ja seutu -tasoilla. Kuntien luonnollista yhdistymistä edesautetaan ja palvelurakenteiden uudistumista ja tehokkuuden lisäämistä vauhditetaan tuottamalla selvityksiä ja dataa päätöksenteon pohjaksi. Päättäjien strategista näkemystä uudistetaan ja vahvistetaan ja päätöksentekokykyä parannetaan koulutuksen, yhteistyöprosessien, vertaisoppimismatkojen sekä erilaisten yhteistyöfoorumeiden avulla. Ako-kaudella valmistellusta laajasta, seudun sidosryhmätyötä edistävästä Prime-extranetista kehitetään toimiva verkostoitumisen solmukohta. Seutukäräjien järjestämistä jatketaan ja niiden roolia keskustelun avaajana kehitetään. Samalla kehitetään public/privat yhteistyötä ja parannetaan yritysten valmiuksia vahvistaa rooliaan perinteisten kuntapalveluiden tuottajana. Tilaaja/tuottaja osaamista vahvistetaan ja uudistetaan hankintapolitiikkaa. Aloitteellisuus, verkostotyö ja taustavaikuttaminen ovat kriittisiä onnistumisille. KOKO tukee Kymenlaakson liiton syyskuussa 2009 käynnistettävää kehitystyötä, jolla uudistetaan maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman laadintaa ja sisältöä. Tavoitteena on Kotkan-Haminan seudun KOKO

9 saada aikaan entistä suurempia ja vaikuttavampia monenkeskisiä hankekokonaisuuksia maakunnan, uuden yhteistoimintaalueen ja vielä laajemmin eri maakuntien ja KOKO-alueiden kesken. Monitasoinen yhteistyö toteutetaan strategisesti uuden seutustrategian, seutuohjelman, maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman kautta, ja jalkautetaan hankkein. Keskeisimmistä jo suunnitteilla olevista julkisista hankkeista mainittakoon kunnallisen terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen prosessien sähköistäminen ja tuki terveydenhuollon kampuksen valmistelussa. Kuntien yhteisten markkinointi- ja myyntitoimintojen organisoiminen matkailu-, kulttuuri- ja tapahtumatoiminnassa on priorisoitu. Kaupunkiseutusuunnitelman jalkauttaminen vaikuttaa vahvasti ei ainoastaan hallinnollisena yhteistyönä, vaan mahdollistaa toimintaympäristön pitkäjänteisen kehittymisen elinkeinotoiminnalle ja julkisille palveluille. Tähän osioon käytetään 10,5 % KOKO:n resursseista Toimintaympäristön uudistaminen Toimintaympäristön uudistamisen toimenpidekokonaisuudessa yhteistyön merkitys julkisen ja yksityisen sektorin välillä korostuu myös: kehittämisen mahdollistajia ovat niin fyysiset toiminnan puitteet ja erilaiset tietoverkot, kuin inhimillisestä hyvinvoinnista, työvoimasta ja osaamisesta huolehtiminen, palvelut ja kestävä kehitys. Jatkossa sitä kehitetään laajemmin Aasiaan. Liikekulttuuriin ja neuvottelutaitoihin liittyvää osaamista ja kielitaitoa kasvatetaan. Open your Business in Finland palvelua kehitetään yhteistyössä Sekesin koordinoiman kansainvälisyys-verkoston kanssa. Logistiikassa korostuu koko kuljetusketjun ja sen ääripäiden tarpeiden ymmärtäminen, siihen liittyvä kustannustehokkuus ja lisäarvopalvelujen ja sovellusten kehittäminen. Lisäksi satama- ja väyläpalvelut, sekä alueen turvallisuus-brändäys ovat työlistalla. Kaiken kehitystoiminnan pohjalla on toimiva yrittäjyyskasvatus alkaen päiväkodeista ja jatkuen koko koulutusjärjestelmän huipulle. Yritysten perustannasta sekä kaikkien yritysten yrityspalveluista huolehditaan järjestelmällisesti. Kaupunkiseutusuunnitelman jalkauttamista ja sitä toteuttavaa erillishanketta (Kaakon suunta) tuetaan KOKO:n toimenpitein. Hanke käynnistyy kesällä 2009 ja se on koheesioteeman mukaisesti koko Kotkan-Haminan seudun projekti. Projektin tarkoituksena on parantaa seudun kilpailukykyä yritysalueena, lisätä vetovoimaa asuinalueena ja kehittää seudun yhdyskuntarakennetta yhteisen näkemyksen pohjalta tehokkaaksi, eheäksi ja ekologisesti kestäväksi. Lisäksi tarkoituksena on kehittää kuntien yhteisen suunnittelun ja päätöksenteon käytäntöä seudulla. Ympäristön laatuun ja kestävään kehitykseen panostetaan seudun kilpailutekijänä. Rakennemuutosohjelma on jatkossakin keskeisin työväline sekä nopeassa, reaktiivisessa äkilliseen rakennemuutokseen reagoinnissa, että pitkäjänteisessä ja proaktiivisessa jatkuvaan rakenteelliseen muutokseen varautumisessa. Ohjelma tukee elinkeinorakenteen uudistumista sekä uusien elinkeinoklustereiden, kuten tuulivoimaklusterin, hallittua synnyttämistä. Laajat innovaatioympäristöjä luovat ja kehittävät hankkeet yhdistävät toimijoita. Prime-extranetista kehitetään hallinnollisen roolin lisäksi toimiva verkostoitumisen solmukohta myös erilaisten kehittäjäorganisaatioiden, oppilaitosten ja yritysten välille. Digitaalisen liiketoiminnan keskus Datariinaa ja sen toimintamallia kehitetään yhteistyössä Googlen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa niin, että osaamistaso nousee vähintään kansalliselle ja terävissä keihäänkärjissä, kuten peliteollisuudessa jopa kansainväliselle tasolle. Luovien alojen keskus suunnitellaan ja käynnistetään yhteistyössä Merikeskus Vellamon kanssa, joka on kansainvälisesti merkittävä kulttuurimatkailun palvelujen keskittymä. Innovaatio-ohjelmaa kehitetään yhteistyössä Kouvolan seudun ja Etelä-Karjalan kanssa. RubiconAasia verkoston kehittäminen käynnistetään laadittavien esiselvitysten perusteella Venäjä-osaamisen ympärille. Etenkin metsä-, energia ja ympäristöklusteriin panostetaan valmistelemalla tuulivoimaklusteria sekä etsimällä uusia energian tuotantomuotoja ja ympäristötekniikkaa yhteistyössä Kaakkois- Suomen toimijoiden ja jatkossa koko Suomen avaintoimijoiden kanssa. KOKO:n innovaatioverkoston toimintaan osallistutaan kohdassa 5. kuvatusti. Toimintaympäristön uudistamiseen varataan 26 % KOKO:n resursseista Yritysten kilpailukyky Menestyvät, verkostoituneet ja kasvavat yritykset ovat tärkein ja välittömin uusia työpaikkoja luova toimijajoukko valmistuneen uuden elinkeinostrategian linjauksiin sitoutetaan pitkäjänteisesti kaikki keskeiset elinkeinopoliittiset toimijat. Kullekin organisaatiolle vastuutetaan omat niiden osaamiseen parhaiten soveltuvat painopisteet, osa-alueet ja konkreettiset toimenpiteet aikatauluineen ja budjetteineen. Osana KOKO:a tehdään elinkeinostrategian jalkautussuunnitelma, jossa em. asiat sovitaan monenkeskisesti. 9 Kotkan-Haminan seudun KOKO

10 Elinkeinostrategian skenaariot otetaan käyttöön toimialastrategioissa ja avainyrityksissä osana toteutettavaa avainyritysmallia. Cursorin toimialatyön kautta solmitaan kumppanuuksia ja rakennetaan verkostoja, joilla vastataan uudistuviin osaamistarpeisiin. Luvun 4.1. lopussa esitettyjen matriisien mukaisia toimenpiteitä jalkautetaan valmistelemalla hankkeita, toimintamalleja ja pysyviä käytäntöjä. Kehitetään logistiikkaa, palvelualoja ja teknologia-aloja. Kasvatetaan yritysten jalostusastetta, liikevaihtoa, tuottavuutta ja työntekijämäärää. Hyödynnetään Venäjän liiketoimintamahdollisuudet. ICT:n käyttöönotolla tehostetaan liiketoimintoja ja luodaan uusia palvelualoja. Erityisaloina logistiikka ja terveydenhuolto. Huolehditaan yritysten osaamisen uudistumisesta ja TKI-toiminnasta. Tarjotaan kaikille seudulla aloittaville, toimiville ja sijoittuville yrityksille yrityspalveluja sekä huolehditaan yrityskasvatuksesta. Kotkan ja Haminan satamien välillä lisätään merkittävästi yhteistyötä ja sitä kautta parannetaan niiden kustannustehokkuutta. Keskeistä tässä on koko kuljetusketjun tunnistaminen ja ketjun ääripäiden tulevaisuuden ennakoiminen. Innovaatio- ja tuotekehitystyöskentely toimialojen rajapinnoilla uskotaan hedelmälliseksi. KOKO tuotekehitysympäristö tarjoaa yrityksille välineen riskinottoon ja uusille avauksille ja uusien kumppanuuksien löytymiseen. Kansalliset verkostot tarjoavat tähän myös mahdollisuuksia ja uusia kontakteja. Tämä on keskeisin toimenpidekokonaisuus. Yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen panostetaan 32 % KOKO:n resursseista Vetovoima ja imagon hallinta Kotkan-Haminan seudulla on tutkimusten mukaan hieman vanhakantainen, selluntuoksuinen imago. KOKO:ssa halutaan kehittää ja pilotoida Teollisuuspaikkakuntien identiteetin ja maineen uusi sisältö, joka seudulla rakentuu kolmen elementin ympärille: 1. Ympäristö, tuulivoima ja uusiutuvat polttoaineet, 2. Kulttuuri-, rannikko- ja tapahtumamatkailu, 3. Laadukas merenranta-asuminen kaupungeissa ja tilaa temmeltää maaseudulla. Perinteitä, tuotannollisen työn, satamien, meren ja saariston luomia mielikuvia ei pyritä muuttamaan vaan vahvistamaan entisestään niihin liittyviä myönteisiä elementtejä. Muuttajan palveluita kehitetään vastaamaan rakennemuutoksen ajan tarpeita. Alkuvaiheessa korostuu mm. WinWindin ja Googlen rekrytoinnit ja osaajien sekä heidän perheidensä etabloituminen seudulle. Myöhemmin, talouden palautuessa normaaliin tilaan, osaajakilpailu palautuu, joten seudun tekeminen houkuttelevaksi työja asuinpaikaksi nousee uudelleen keskiöön. Kuntien yhteiset markkinointi- ja myyntitoiminnot organisoidaan matkailu-, kulttuuri- ja tapahtumatoiminnassa osaksi Cursoria. Käynnistetään voimakas, edellä mainittuihin prinsiippeihin nojaava brändityö ja sähköisten palveluiden rakentaminen. Verkostotyö parantaa palvelujen saavutettavuutta. Kv-hankkeita valmistellaan ja kumppanuuksia haetaan erityisesti Venäjältä, Virosta ja Baltiasta. Unohtamatta kuitenkaan Pohjoismaita, koko Eurooppaa, USA:ta, Lähi-Itää ja Kaakkois-Aasiaa. Yhteistyötä tehdään erityisesti Kosken kanssa (Forest Industry Future, TIME) Osana KOKO:a käynnistetään 5 tärkeää hankekokonaisuutta: 1. logistiikka uudelleen ja entistä kokonaisvaltaisemmin nähtynä, 2. palvelut sisältäen luovat alat ja matkailun, 3. tuulivoimaklusterin rakentaminen sekä energia ja ympäristöteknologia yleisesti, 4. Rubicon, 5. ICT/digitaalinen liiketoiminta (Datariina/Googleyhteistyö). Kestävän kehityksen kilpailukykyä edistävien elementtien tunnistaminen, kehittäminen ja hyödyntäminen korostuu erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa. Kaikessa toiminnassa hyödynnetään KOKO:n kansallisia verkostoja. Seudun yhtenäiseen matkailukeskittymään ohjataan pitkäjänteisesti panostuksia. Toiminnassa korostuu myös toimijoiden sitouttaminen yhteisten viestien taakse. Ammattitaitoiseen viestintään panostetaan. Laaja seudun sidosryhmäyhteistyötä edistävä ekstranet otetaan käyttöön. Seutukäräjien/seukkareiden järjestämistä jatketaan ja niiden sisältöä kehitetään. Vetovoimaisuuteen ja imagon hallintaan kohdennetaan 21 % KOKO:n resursseista Ohjelman hallinnointi Ohjelman hallinnoinnista vastaa Cursor Oy, jossa se on organisoitu kehittämispalveluiden yhteyteen. Ohjausryhmä muodostuu seutuvaliokunnan jäsenistä ja seutuvaltuuston puheenjohtajista. Tarvittaessa ohjausryhmään osallistuu muita asiantuntijoita. Ohjelmaehdotuksen sekä vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat ja raportit sekä suuret käynnistettävät hankkeet ja toimintamallit hyväksyy seutuvaltuusto. Kotkan-Haminan seudun KOKO

11 Hallinnoinnista maksetaan osa henkilöstön palkka- ja matkakuluista sekä toimistokuluista. Näitä ovat mm. vuokra-, atk-, sähkö-, kopio-, posti- yms. kulut. Taloushallinnosta vastaa Cursor+ Oy. Hallinnointi perustuu Prime-tietojärjestelmään. Hallinnointiin on varattu 10,5 % KOKO:n resursseista Toimenpidekokonaisuuksien operationalisointi Toimenpidekokonaisuudet ja yksittäiset toimenpiteet operationalisoidaan konkreettisesti vuosittaisten toiminta- ja taloussuunnitelmien ja vuosikellojen avulla. Vastuut, aikataulut ja seurantajärjestelmät operationalisoidaan Prime-tietojärjestelmässä. Kunnat ovat varanneet tarvittavan omarahoituksen budjetteihinsa. Keskeinen rooli operationalisoinnissa on Cursor Oy:llä. Yhteistyötä tehdään avainyritysten, kuntien, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston Palmenian, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän, NELI:n, Merikotkan, yrittäjäyhdistysten, kauppakamarin ja muiden koulutus- ja kehittäjätahojen kanssa. Kuntien maaseututoimet, Kotkan saaristotoimikunta, Leader+ -työstä vastaava Sepra ry ja muut maaseutu- ja saaristotoimijat kytketään mukaan työhön. Selkeä aikataulutus ja toimenpiteiden vastuutus tehdään vuosittaisten toiminta- ja taloussuunnitelmien yhteydessä. Yksityiskohtainen jalkauttaminen tapahtuu Prime-tietojärjestelmää ja sen ekstranettia hyödyntäen. Resursointi suhteessa KOKO:n rahoitukseen on kuvattu kohdassa Kotkan-Haminan seudun KOKO

12 Kotka-Hamina KOKO Toimenpidekokonaisuudet 1. Hallinnolliset rakenteet ja julkisen palvelutuotannon uudistaminen 2. Toimintaympäristön uudistaminen 3. Yritysten kilpailukyky 4. Vetovoima ja imagon hallinta KOKO Toimintatapateemat: 1. Uudistuvat yhteistyömuodot ja verkostot vahvistetaan sos. Pääomaa, edistetään yhteistyötä alueiden sisällä ja välillä, verkostoilla tuotetaan lisäarvoa Uuden seutustrategian laatiminen ja seutu-yhteistyön syventäminen ja kehittäminen kaakkois-suomalaiseksi verkostoksi. Monitasoinen hallinnollinen yhteistyö Seutuohjelma/ maakuntaohjelman totsu/ yhteistoiminta-alue. Prime-ekstranetista verkostoitumisen solmukohta. Rakennemuutosohjelma ja sen kautta uudistuva elinkeinorakenne ja syntyvät uudet elinkeinoklusterit, kuten tuulivoimaklusteri. Kaupunkiseutusuunnitelman jalkauttaminen (Kaakon suunta). Elinkeinostrategian jalkauttaminen, linjauksiin sitouttaminen ja vastuuttaminen. Kansallisten verkostojen anti ja kontaktien jalkauttaminen. Teollisuuspaikkakuntien identiteetin ja maineen uusi sisältöö: 1. Ympäristö, tuulivoima ja uusiutuvat polttoaineet 2. Kulttuuri-, rannikko- ja tapahtumamatkailu 3. Laadukas merenrantaasuminen kaupungeissa ja tilaa temmeltää maaseudulla. 2. Oppiva ohjelma Luo, hankkii ja siirtää tietoa ja osaamista. Mallintaa hyviä työvälineitä ja jakaa muiden käyttöön. Kannustaa riskinottoon, kokeiluun, ideointiin ja uudistumiseen. Selvitysten ja datan tuottaminen päätöksenteon pohjaksi. Päätöksentekijöiden strategisen näkemyksen uudistaminen. Koulutus ja osaaminen Innovaatioympäristöt Verkostotyö ja aloitteellisuus Datariinan toimintamallin kehittäminen yhteistyössä Googlen ja Kyamkin kanssa. Rubicon-verkosto KOKO tuotekehitysympäristö tarjoaa yrityksille välineen riskinottoon ja uusille avauksille. Elinkeinostrategian skenaarioiden käyttöönotto toimialastrategioissa ja avainyrityksissä kestävän kehityksen hyödyntäminen. Palveluiden kehittäminen Seudun yhteinen matkailukeskittymä Muuttajan palvelut/osaajarekrytointi 3. Paikallinen ennakointi syvennetään ennakointia soveltamalla paikallisesti, analysoidaan rakenteell. muutoksia Selvitykset ja data. Kunnallisen terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen prosessien sähköistäminen ja tuki terveydenhuollon kampuksen valmistelussa. Osaamisen kehittäminen ICT:n käyttöönotto, Sähköisen asioinnin edistäminen ja ratkaisujen pilotointi, järjestelmien integrointi ja toiminnan tehostaminen Logistinen osaaminen satamien yhteistyö Kansainvälistyminen (Venäjä, Viro ja Baltia, Pohjoismaat, Eurooppa, USA, Lähi-Itä, Kaakkois- Aasia ) Logististen ketjujen tunnistaminen ja tarpeiden ennakointi Yhteistyö Oske (Forest Industry Future, TIME) Muuttajan Palvelut, seutu Sairaanhoitopiirin profiilin nosto tavoitteena lääkäri ja hoitaja -rekrytointi. Saavutettavuuden parantaminen Viestintä ja sitouttaminen Kestävä kehitys kilpailutekijänä. 4. Kumppanuus eri toimijoiden, erityisesti yritysten, 3. sektorin ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Kotka-Hamina - Kouvola - yhteistyö public & privat -yhteistyö. Tilaaja/tuottaja -osaamisen vahvistaminen. Kuntien yhteisten markkinointi- ja myyntitoimintojen organisoiminen matkailu-, kulttuuri- ja tapahtumatoiminnassa. Isot hankkeet p&p-yhteistyössä kuten Datariina III, Rubicon, Vellamo, Luovat alat keskus Kunnat sitoutuvat strategisen seutukaavan noudattamiseen: Merellisyyden hyödyntäminen kaavoituksessa. Prime-ekstranetin hyödyntäminen kumppanuudessa ja työnjaossa. Yrittäjyyskasvatus, yritysneuvonta. Cursorin toimialatyö ja sen kautta solmittavat kumppanuudet. Elinkeinostrategian toimenpiteiden toteuttaminen 5 hankekokonaisuutta: logistiikan kilpailukyky, palvelut sisältäen luovat alat ja matkailun, tuulivoimaklusterin rakentaminen, Rubicon, ICT/digitaalinen liiketoiminta (Datariina/Google) Koske-yhteistyö. Seutukäräjät Laaja seudun sidosryhmätyötä edistävä Prime ekstranet Matkailun sähköiset palvelut Kotka-Hamina KOKO Toimenpidekokonaisuudet: 1. Hallinnolliset rakenteet ja julkisen palvelutuotannon uudistaminen 2. Toimintaympäristön uudistaminen 3. Yritysten kilpailukyky 4. Vetovoima ja imagon hallinta Läpileikkausteemat: Ekologisesti kestävä kehitys (erityisesti Suomenlahti) Verkostot Innovaatiot ja tuotekehitys Ennakointi Kansainvälistyminen Kotkan-Haminan seudun KOKO

13 3. KOKO:n laadinta ja toteutus 3.1. Paikallinen toiminnallisuuteen ja strategiseen yhteistyöhön perustuva toiminta-alue KOKO:n toiminta-alueena on Kotkan-Haminan seutu, jonka muodostavat Kotkan ja Haminan kaupunki sekä Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Kuntajoukko saattaa vaihdella teemoittain tai hankkeittain, mutta pääasiallisesti KOKO:n toimenpiteet ulottuvat kaikkiin seudun kuntiin. Seutu on samaa työssäkäyntialuetta niin, että Kotkan työssäkäyntialue muodostuu Kotkan ja Haminan kaupungeista sekä Pyhtään kunnasta ja Haminan työssäkäyntialue Haminan ja Kotkan kaupungeista sekä Virolahden ja Miehikkälän kunnista. Pendelöinti on runsasta seudun kuntien välillä. Kotkan-Haminan seutu muodostuu myös pitkäaikaisesta yhteistyöalueesta mm. seutuyhteistyön, aluekeskusohjelman sekä kehittämisyhtiö Cursor Oy:n eri hankkeiden myötä. Tärkeät seudulliset strategiat, kuten elinkeino-, seutu-, innovaatio- ja työllisyysstrategia, pohjautuvat seudun viiden kunnan yhteistyöhön. Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta vastaa seudullinen koulutuskuntayhtymä. Erikoissairaanhoito on koko Kymenlaakson laajuudelta hoidettu, mukaan lukien Ruotsinpyhtää Itä-Uusimaalta. Kotkan kaupunkiseutusuunnitelma laadittiin puitelain mukaisesti Kotkan ja Haminan kaupunkien, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien sekä vapaehtoisesti Virolahden ja Miehikkälän kuntien yhteistyönä. Kotkan-Haminan seudun kunnat jatkavat kaupunkiseutusuunnitelman jalkautusta ainakin kahden eri hankkeen myötä. Ruotsinpyhtään kunta liittyy Loviisan kaupunkiin Alueen toimijoiden osallistaminen valmisteluun ja sitoutuminen ohjelman toteuttamiseen Alueen toimijoita on osallistettu ja sitoutettu erilaisen yhteistyön ja tapaamisten myötä. Kymenlaakson yhteinen aluekeskusohjelman ja maaseutu-ohjelman tilaisuus järjestettiin jo kesällä Kotkan-Haminan seudun aluekeskusohjelma on vuosina 2008 ja 2009 osallistunut koko Kymenlaakson kattavan Maaseutufoorumin järjestämiseen. Kotkan-Haminan seudun ja aluekeskusohjelman väkeä on osallistunut Kotkassa kesällä 2008 järjestettyyn valtakunnalliseen Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaariin. Kesäkuussa 2009 valmistuvan Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategian päivittämistyössä on järjestetty laajoja seminaareja (Elinkeinoseminaari , Seutufoorumi ), joihin on kutsuttu seudun saaristo-asioita kehittäviä henkiöitä (Kotkan saaristotoimikunta) sekä maaseutusihteereitä. Näissä suurissa seminaareissa sekä päivitystyön työryhmissä on ollut edustettuna seudun kunnat, oppilaitokset (Kymenlaakson AMK ja Etelä-Kymenlaakson ammattioppilaitos) ja elinkeinoelämä. Elinkeinostrategian päivitystyö on osaltaan ollut valmistautumista KOKO:on, sillä KOKO:n toimenpiteet pohjautuvat päivittyvään strategiaan. Näin myös mm. oppilaitokset ja elinkeinoelämä ovat osaltaan saaneet tietoa ja päässeet vaikuttamaan KOKO:n sisältöön ja sen tulevaan merkitykseen seudulle. Elinkeinostrategian laadintaprosessi on kuvattu kohdassa 4.1. Kotkan-Haminan seudun johtaville luottamushenkilöille on seutuvaltuustossa informoitu KOKO:n aikataulusta ja sisällöstä. Seutuvaltuusto hyväksyi kokouksessaan lopullisen ohjelmaasiakirjan Seutuvaltuuston valmistelijana toimiva seutuvaliokunta, joka koostuu seudun viidestä kuntajohtajasta sekä puhe- ja läsnäolo-oikeudella seutuvaltuuston puheenjoh- 13 Kotkan-Haminan seudun KOKO

14 tajistosta, on vielä syvällisemmin perehtynyt KOKO:n rooliin ja merkitykseen seudulle. KOKO:n ohjelmakaudella sen hallinta seudulla on sama kuin aluekeskusohjelman: ohjausryhmänä toimii seutuvaliokunta, ohjelmaehdotuksen ja budjetin hyväksyy seutuvaltuusto ja käytännön toteuttajana toimii seudullinen kehittämisyhtiö Cursor Oy kumppaneineen Ohjelman rooli ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuudessa, suhde maakuntaohjelmaan ja muihin kehittämisinstrumentteihin KOKO osana uudistuvaa aluehallintoa Aluehallinnon uudistus vahvistaa maakunnan liittojen asemaa yhteen sovittavana ja kokoavana aluekehitysviranomaisena. Maakuntaohjelmasta muodostuu nykyistä selvemmin sektorisuunnitelmat kokoava ja yhteen sovittava suunnitelma. Maakuntaohjelma ja sen toimenpideohjelma kytketään osaksi valtion keskushallinnon ja alueiden välistä tulosohjausprosessia, jolla alueviranomaiset pääsevät vaikuttamaan aluekehittämisvarojen mitoittamiseen ja kohdentamiseen alueille. Näin maakuntaohjelman velvoittavuus viranomaisiin vahvistuu. Maakunnan liitot velvoitetaan yhteistoimintaan merkittävissä strategisissa aluekehitystehtävissä. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala muodostavat yhteistoiminta-alueen, jonka puitteissa valmistellaan yhteisiä hankekokonaisuuksia. Kymenlaaksossa on jo AKO-kaudella kehitetty kolmikantamenettely, jossa seudut tekevät tiivistä yhteistyötä Kymenlaakson liiton kanssa. Keskeinen väline tässä on ollut maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, joka on valmisteltu yhdessä Kotkan- Haminan seudun, Kouvolan seudun ja Kymenlaakson liiton kanssa. Jatkossa seutujen osana Aluekeskusohjelmaa laatimat/päivittämät elinkeinostrategiat luovat pohjan uusimuotoisen maakuntaohjelman visio- ja strategiaosalle (korvaa Kymenlaaksossa maakuntasuunnitelman). KOKO:n puitteissa laadittavassa seutuohjelmassa taas priorisoidaan keskeiset hankekokonaisuudet ja hankkeet toimenpideohjelmaan. Samalla seudun toimijat sitoutuvat hankkeiden omarahoitukseen. Kymenlaakson maakuntaohjelman toimintalinjoiksi on alustavasti kaavailtu 1. Yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen, 2. Koulutus ja osaaminen ja 3. Alueidenkäyttö ja infrastruktuuri. Läpileikkaavina teemoina korostuvat logistiikka ja turvallisuus, tietointensiiviset ja innovatiiviset palvelut, energia- ja ympäristö- sekä metsäteknologia, kestävä kehitys ja rakenteiden uudistaminen. KOKO tukee Kymenlaakson liiton syyskuussa 2009 käynnistettävää kehitystyötä, jolla uudistetaan maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman laadintaa ja sisältöä. Tavoitteena on saada aikaan entistä suurempia ja vaikuttavampia monenkeskisiä hankekokonaisuuksia maakunnan, uuden yhteistoiminta-alueen ja vielä laajemmin eri maakuntien ja KOKO-alueiden kesken. Monitasoinen yhteistyö toteutetaan strategisesti uuden seutustrategian, seutuohjelman, maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman kautta, ja jalkautetaan hankkein. Kotkan-Haminan seudun KOKO on strategisesti organisoitu toimimaan Cursor Oy:ssä toimialat leikkaavana tuotekehitysympäristönä. KOKO:ssa käynnistetään elinkeinostrategiaa tukevia hankkeita, vahvistetaan osaamiseen ja innovaatioihin liittyvien uusien toimintamallien synnyttämistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin ja eri hallinnon tasojen toimijoiden kumppanuutta. KOKOn puitteissa valmistellaan mm. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaan, Manner-Suomen ESR-ohjelmaan, Keskisen Itämeren Kotkan-Haminan seudun KOKO

15 ohjelmaan, Itämeren ohjelmaan, syntyvään Venäjä-ohjelmaan sekä muihin EU:n ohjelmiin ja kansalliseen rahoitukseen liittyviä hankkeita Toimijoiden edellytykset toteuttaa ohjelmaehdotuksen mukaisia teemoja Ohjelman hallinnoinnista ja toteutuksesta päävastuun kantavalla Cursor Oy:llä on 20 vuoden kokemus seudullisena kehittämisyhtiönä. Yhtiö hallinnoi parhaillaan yli 40 EU-rahoitteista hanketta ja sen hankesalkun koko on noin 30 M. Cursor vastaa myös seutuyhteistyön hallinnoinnista. Yhtiön liikevaihto on noin 8 M. Elinkeinostrategiaan liittyvien haastattelujen ja kyselyjen perusteella seudun toimijoilla on Cursorista erittäin myönteinen kuva ja suuri luottamus sen kykyyn toimia koko seudun kehittäjänä ja yhdistäjänä. Yhteistyötä tehdään avainyritysten, kuntien, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston Palmenian, Kotkan- Haminan seudun koulutuskuntayhtymän, NELI:n, Merikotkan, yrittäjäyhdistysten, kauppakamarin ja muiden koulutus- ja kehittäjätahojen kanssa. Kuntien maaseututoimet, Kotkan saaristotoimikunta, Leader+ -työstä vastaava Sepra ry ja muut maaseutu- ja saaristotoimijat kytketään mukaan työhön. Selkeä aikataulutus ja toimenpiteiden vastuutus tehdään vuosittaisten toiminta- ja taloussuunnitelmien yhteydessä. Kunnat ovat varanneet KOKO:n omarahoituksen budjetteihinsa. Toteutuksen vaikuttavuutta lisätään maakunnallisesti, yhteisistä teemoista Kouvolan ja Iitin kanssa sopimalla. Molemmilla seuduilla tehtyjen elinkeinostrategiaprosessien pohjalta tällaisina ovat nousseet esiin metsä-, energia- ja ympäristöteema, logistiikka, Venäjä-teemat sekä alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen. Näitä tullaan yhteisinä tavoitteina sisällyttämään myös maakuntaohjelmaan. 15 Kotkan-Haminan seudun KOKO

16 4. Vastaavuus KOKO:n toimintatapoihin sekä vaikuttavuus sukupuolten tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen 4.1. Ohjelman ennakoivuus ja oppivuus (pohjalla skenaariot) Kotkan-Haminan seudun KOKO-ohjelmaehdotusta on laadittu samanaikaisesti seudun elinkeinostrategian uudistamisen kanssa. Prosessit on sovitettu yhteen niin, että lopputuloksena syntyy sekä elinkeinostrategia että ohjelmaehdotus ja ohjelmaasiakirja vuosille Kotkan - Haminan seudun ensimmäinen elinkeinostrategia julkaistiin jo Vuoteen 2005 tähdänneen vision mukaan Kotkan Haminan seudun haluttiin olevan Osaamisen ja yhteistyön kansainvälinen kasvuseutu idän ja lännen kohtaamispaikka, jossa asukkaat ja yritykset viihtyvät. Strategiassa sovittiin seudun elinkeinopoliittisesta organisoitumisesta ja strategiaa alettiin toteuttaa vuoden 2001 alusta. Sen myötä siirryttiin toimialapohjaiseen elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinostrategia päivitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 osana aluekeskusohjelmaa, ja Kotkan - Haminan seudun elinkeinostrategia julkaistiin Strategian päivittäminen pohjautui aikaisemman strategian ja sen toteutuksen arviointiin, seudun tilan kartoitukseen ja toimintaympäristön kehitysnäkymien analysointiin. Päivitetyssä strategiassa muuttui vanhaan strategiaan nähden erityisesti pyrkimys nähdä seudun elinkeinoelämä kokonaisuutena. Strategia vältti kehittämistyön ohjautumista pelkästään toimialojen tai osaamisalojen valinnan kautta. Sen takia ei haluttu karsia pois osaamisaloja, vaan nähdä seudun osaaminen kokonaisuutena ja tarkastella ennen kaikkea mielenkiinnolla osaamisen rajapintoja, joissa todennäköisesti tulevaisuuden mahdollisuudet piilottelevat. Seudun osaamisen kehittämisessä pyrittiin näkemään ja huomioimaan entistä laajemmin, miten erilaiset asiat ja osaamisalat vaikuttavat toisiinsa ja niiden kehittymiseen. Pyrkimyksenä oli löytää juuri ne elinkeinopoliittiset kohteet ja toimenpiteet, jotka edistävät kaikkein tehokkaimmin seudun kehittymistä, juuri ne tukit sumassa, jotka laukaisisivat padon ja päästäisivät myönteisen kehityksenvirran virtaamaan. Seudun keskeisenä haasteena nähtiin yritysten suhteellisen hidas kasvu. Ainoastaan kasvuyritykset työllistävät ihmisiä. Yritysten kasvun edistäminen oli tämän strategian keskeinen tavoite. Osaamisen yhä monipuolisempi kohtaaminen ja toimialojen rajapinnoilla tapahtuva innovaatiotoiminta nähtiin tulevien tuotteiden syntymisen edellytyksenä. Osaajien viihtyvyys seudulla ja seudun houkuttelevuus oli tärkeätä tulevaisuuden kiristyvässä osaajakilpailussa. Seudun keskeisimpänä vahvuutena pidettiin Venäjän läheisyyttä ja erityisesti Pietarin seudun kasvavaa taloutta. Yrittäjyydessä seudulla oli tapahtunut jo edellisellä strategiakaudella myönteinen käänne. Tämän kehityssuunnan haluttiin jatkuvan. Logistiikka ja teknologiaklusterit nähtiin seudun tukijalkoina, joiden säilyminen ja kasvu haluttiin mahdollistaa. Palvelut ja luovat toimialat taas nähtiin tulevaisuudessa kasvavina aloina. Strategiassa painotettiin merkittävästi innovatiivisten ja laadukkaiden sekä yrityksille että yksilöille suunnattavien palveluiden kehittämistä. Luovat alat haluttiin saattaa tulevaisuudessa läheisempään yhteyteen palveluiden tuottamisen kanssa. Samoin seudun ICT-alaa haluttiin kehittää tulevaisuudessa vahvemmin palveluiden suuntaan. Lisäksi seudun osaaminen nähtiin vahvana rakentamisessa ja asumisessa. Kotkan-Haminan seudun KOKO

17 Rakennemuutos Vuonna 2008 Kotkan-Haminan seutu kohtasi voimakkaan rakennemuutoksen Stora Enson lopettaessa Summan tehtaan toiminnan ja supistaessa muuta toimintaa seudulla. Välittömät ja välilliset vaikutukset koskettivat yli 1500 työpaikkaa. Metsäklusterin alasajo jatkuu ja samalla seutua koettelee yleinen taloudellinen taantuma. Viimeisimpänä suoneniskuna seudulla on OI:n lasitehtaan lopettamisilmoitus, joka jättää työttömäksi suoraan noin 115 ja välillisesti vähintään saman verran ihmisiä. Cursor Oy koordinoi Kotkan-Haminan seudun rakennemuutosohjelman toteuttamista. Ohjelman organisoiminen käynnistettiin ripeästi Stora Enson ilmoitettua lopettamispäätöksestä Apuna tässä oli vuosi aikaisemmin laadittu varasuunnitelma. Rakennemuutoksen johtaminen on konseptoitu prosessikuvaukseksi vastaavien äkillisten rakennemuutostilanteiden varalle, mikä edesauttaa nopeaa reagoimista. Helsingin yliopiston yleisen valtiotieteen laitos julkaisi marraskuussa 2008 selvityksen Äkilliseen rakennemuutokseen reagointiprosessi Voikkaan ja Summan tapauksessa, missä Kotkan- Haminan seudun toiminta arvioitiin positiivisesti. Tampereen Yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Senten professori Markku Sotarauta käyttää Kotkan-Haminan seudun mallia myönteisenä esimerkkinä. Rakennemuutoksen työstämiseen käynnistetty Menestystä muutoksesta SummaRun hanke palkittiin kuntamarkkinoinnin SM-kilpailuissa Se voitti kultaa sekä kilpailukykysarjassa, että kokonaiskilpailussa. Winwind Oy:n etabloituminen Haminaan julkistettiin Tämä tarkoittaa käytännössä uuden tuulivoimaan perustuvan energia- ja ympäristöklusterin luomista seudulle. Google päätti helmikuussa 2009 sijoittaa palvelinkeskuksensa Summan toimintansa päättäneeseen paperistehtaaseen, ja investoida seudulle n. 200 M. Molemmat etabloitumiset luovat uskoa tulevaisuuteen ja osoittavat seudulla kehitetyn rakennemuutokseen reagointimallin toimivuuden. Elinkeinostrategian päivitys Kotkan-Haminan seudun aluekeskusohjelman vuoden 2009 toimintana käynnistettiin seudun elinkeinostrategian toinen päivitys Cursor Oy:n hallituksen päätöksellä Päivitystyön tavoitteeksi asetettiin: 1. päivittää elinkeinostrategia nopealla aikataululla vastaamaan nykytilannetta, 2. selvittää rakennemuutoksen strategiset vaikutukset seutuun, 3. ohjata keskeisten toimijoiden resurssien kohdentamista yhteistyöhön ja yhteisnäkemykseen seudulle, 4.huomioida strategiassa keskittymistarve Helsinki-Kotka-Hamina-Pietari kasvukäytävään, Venäjään ja logistiikkaan sekä 5. sitouttaa seudun päättäjät strategian toteutukseen. Elinkeinostrategian päivitystyö pohjautui aikaisempiin strategioihin ja rakennemuutosohjelmaan sekä seudulle vuonna 2008 valmistuneisiin selvityksiin: - Seutustrategian uudistamiseen liittyvä Etlatieto Oy:n Ruotsinpyhtäältä rajalle elinvoimaa ja kilpailukykyä selvitys, joka paneutui Kotkan-Haminan seudun elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Sen tuloksissa suositettiin yhteistyötä ja voimavarojen keskittämistä yli kuntarajojen. Suoranaisesti ei otettu kantaa kuntaliitoksiin, mutta se esitti, että kuntarajat poistuisivat seudulta joko osittain tai kokonaan. - Tutkimuksen jatkeena on tehty Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Senten selvitys, jonka ensimmäiset tulokset esiteltiin seutuvaltuustolle Raportti Ruotsinpyhtäältä rajan taakse ja takaisin esittää malliksi jatkuvasti uudistuvaa Kotka-Haminaa. Siinä painotetaan erityisesti Kotka-Haminan seutukunnan mahdollisuuksia kehittyä Venäjälle suuntautuvan liiketoiminnan ja monitasoisen, jalostavan logistiikan huippuosaamisen keskukseksi Suomessa. LIITE - Heinäkuun alussa 2009 valmistuu tutkimus- ja konsulttiyritys Bauman Innovation Oy:n toimesta Venäjätoimialan selvitys, Competitiveness Assessment and Strategy for Kotka-Hamina Region. Selvityksen tavoitteena on täydentää Kotkan--Haminan seudun elinkeinostrategiaa venäjän näkökulmasta. - Tammikuussa 2009 käynnistyi myös Kaupunkiseutusuunnitelman toteutus, joka on Kotkan-Haminan seudun projekti. Projektin tarkoituksena on parantaa seudun kilpailukykyä yritysalueena, lisätä vetovoimaa asuinalueena ja kehittää seudun yhdyskuntarakennetta yhteisen näkemyksen pohjalta tehokkaaksi, eheäksi ja ekologisesti kestäväksi. Lisäksi tarkoituksena on kehittää kuntien yhteisen suunnittelun ja päätöksenteon käytäntöä seudulla. Alkuvaiheessa prosessit voivat tukea toisiaan. Elinkeinostrategiatyö organisoitiin siten, että ohjausryhmän muodostivat Kotkan-Haminan seutuvaliokunta ja Cursorin hallitus, joissa on yhteensä 24 henkilöä. Pienemmässä strategiaryhmässä oli 14 keskeisten toimijoiden edustajaa. Lisäksi järjestettiin 2 seminaaria, joihin osallistui noin 100 vaikuttajaa. 14 keskeisintä vaikuttajaa haastateltiin henkilökohtaisesti ja lisäksi nettikyselyyn saatiin 88 vastausta. Kaikkiaan prosessiin on tavalla tai toisella osallistunut noin 200 ihmistä. Strategiakonsulttina toimiva Capful Oy oli työtä käynnistettäessä juuri viimeistelemässä EVA:n globaaleja skenaarioita. Maailmantalouden turbulenttisuuden vuoksi haluttiin Kotkan- Haminan seudun elinkeinostrategia rakentaa ennakoivasti näiden globaalien skenaarioiden pohjalle. Paljon aikaa käytettiinkin skenaarioiden fokusointiin seudulle. Seuraavassa kuviossa on kuvattu kunkin skenaarion mukaiset keskeiset varautumissuunnitelmat keskeisine toimenpiteineen. Kuvion keskellä on skenaarioista riippumattomat, välttämättömät toimenpiteet. 17 Kotkan-Haminan seudun KOKO

18 Välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat Länsi luo nahkansa Huolehditaan osaamisesta ja työvoimasta Yhteistyön ja avoimuuden edistäminen sisäisesti ja Venäjän suuntaan Kehitetään logistiikkaa Skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet: Kiinalaista kapitalismia Aasia Venäjä Helsinki ulottuvuuksiin keskittyminen. Keskitytään teräviin osaamiskärkiin, joilla päästään Venäjän ja Aasian osaamiskeskuksiin Hyvinvointipalvelut Energiaosaamista hankittava lisää maailmalta Logististen palveluiden ja sovellusten kehittäminen - Lisäarvopalveluiden luominen - Satama- ja väyläpalveluiden kehittäminen - Turvallisuuteen liittyvät investoinnit ja brändäys RubiconAasia-verkoston kehittäminen (Rubicon verkoston laajennetaan kattamaan myös Aasia) - Uusien verkostojen rakentaminen Itään Aasiaan verkottuminen: erityisesti oppilaitokset. Energiatoimialan kehittäminen: Uusia energian tuotantomuotoja ja ympäristötekniikkaa Seudullisen matkailu- ja palveluliiketoiminnan kehittäminen Seutuyhteistyön syventäminen ja kehittäminen kaakkois-suomalaiseksi aluekehitystä edistäväksi verkostoksi ja seudun kuntien yhdistäminen Ympäristön laatu ja kestävä kehitys kilpailutekijänä Metsäteollisuuden rakennemuutokseen varautuminen Osaamistasoa nostetaan muutoksen/mahdollisuuksien hallitsemiseen Innovatiivisuus ja uusiutumiskyky Palvelurakenteiden tehokkuuden lisääminen Ikääntymisen aiheuttamiin muutoksiin varautuminen Kehittämiskulttuurin vahvistaminen olemassa olevien rahoitusmahdollisuuksien täysmääräinen hyödyntäminen Blokkien taisto Metsä-, energia ja ym päristöklusterin hyödytäminen ja panostaminen Kaakkois-Suomi -tasoinen yhteistyö ja alueen tuotteistaminen (brändi) Pk- ja mikroyritysten verkottumista tuetaan Turvallisuusbrändiä kehitetään Stimulus ja romahdus Kehitetään uudistuvaa ja hajautettua energiatuotantoa Pk-yritystoiminnan vahvistaminen Panostetaan luoviin aloihin Hyödynnetään kehittyneitä ja uusia teknologioita Turvallisuuskysymykset korostuvat Kotkan-Haminan seudun KOKO

19 Elinkeinostrategian lopputuotoksena laadittiin oheinen matriisi, jonka mukaisesti kehitettäviä toimialoja ovat logistiikka, palvelut ja teknologia. Poikkileikkaavina teemoina taas korostuvat seudun vetovoimaisuus, Venäjä liiketoiminnan verkosto, yritysten kasvu, ICT:n hyödyntäminen, rakenteen uudistaminen sekä kestävä kehitys kilpailukykytekijänä. Strategiset valinnat 2009, läpäisevät teemat Logistiikka Palvelut: Matkailu, luovat alat, digitaalinen liiketoiminta ja uudet hyvinvointi- ja terveyspalvelut Teknologia: Metsäklusteri, energiaja ympäristöala sekä Seudun vetovoimaisuus Cursor ohjaamaan seudun yhteistä markkinointi- ja myyntitoimintaa matkailu-, kulttuuri- ja tapahtumatoiminnassa muuttajapalveluiden ja yritysmarkkinoinnin lisäksi. Yhteinen näkemys seudun identiteetin ja imagon sisällöstä: 1. Ympäristöteknologia, tuulivoimateollisuus ja uusiutuvat polttoaineet 2. Kulttuuri-, vesistö- ja tapahtumamatkailu, Vellamo, Bastioni ja kaupalliset palvelut. 3. Laadukas merenranta-asuminen kaupungeissa ja tilaa temmeltää maaseudulla 4. Sijainti. 5. Kestävä kehitys Strategisen seutukaavan laatiminen ja sitoutuminen: Merellisyyden hyödyntäminen kaavoituksessa. Venäjä liiketoiminnan verkosto- Rubicon Yritysten kasvu työntekijät, liikevaihto, jalostusaste ICT:n hyödyntäminen Rubiconin käynnistäminen SISÄLTÖ: a) Seudun yritysten ja muiden toimijoiden venäjäyhteyksien edistäminen b) Venäläisten yritysten seudulle sijoittumisen edistäminen TOIMINTATAPA: a) Yhteyksien synnyttäjä suomalaisten ja venäläisten yritysten ja toimijoiden välillä b) Vaikuttaja Suomi Venäjä asioissa kansallisesti ja EU:ssa FOKUS: Logistiikka; Viro Aasia laajennuksin Avainyritysmallin jatkaminen ja verkostojen muodostaminen - Valittujen toimialojen kasvuyritysten tunnistaminen: a) olemassa olevista, b) uusista potentiaalisista - Liiketoiminnan kasvun tukeminen rahoituksen, innovoinnin, tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, yritysten yhteistyön, verkostojen synnyttämisen ja kansainvälistymisen keinoin. Uusi ICT ohjelma seudun organisaatioiden tuottavuuden ja kannattavuuden kasvattamiseksi - Edistetään toimialariippumattomasti liiketoiminnan digitalisoitumista. Erityisaloina logistiikka ja terveydenhuolto - Nettipohjaisten palveluprosessien, -markkinoinnin ja myynnin edistäminen yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Rakenteen uudistaminen Osaamisen uudistumisesta huolehtiminen ja TKI-toiminnan kehittäminen Seudun kuntien merkittävä yhteistyön syventäminen ja mahdollinen seudun kuntien liittyminen yhdeksi kunnaksi Kestävä kehitys kilpailutekijänä Kestävän kehityksen kilpailukykyä edistävien elementtien tunnistaminen, kehittäminen ja hyödyntäminen erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa Kaikilla toimialoilla: Seudulla aloittavien, toimivien ja seudulle sijoittuvien yritysten yrityspalvelut sekä yrittäjyyskasvatus Perustan muodostavat kaikkien toimialojen aloittavien, toimivien ja seudulle etabloituvien yritysten yrityspalvelut sekä yrittäjyyskasvatus. Strategiset valinnat 2009, osaamisalat Logistiikka Palvelut: Matkailu, luovat alat, digitaalinen liiketoiminta ja uudet hyvinvointi- ja terveyspalvelut Teknologia: Metsäklusteri, energia- ja ympäristöala sekä kemianteollisuus Seudun vetovoimasuus Venäjä liiketoiminnan verkosto- Rubicon Yritysten kasvu työntekijät, liikevaihto, jalostusaste Merkittävä satamien yhteistyön ja kustannustehokkuuden lisääminen Proaktiivisempi kehittämisote: Koko kuljetusketjun tunnistaminen ja ketjun ääripäiden tulevaisuuden ennakoiminen Kuljetustasapainon järkkymisen estäminen: uudet asiakkaat Infrastruktuurista huolehtiminen Teollisuusseudun identiteetin ja maineen uusi sisältö Cursor ohjaamaan seudun yhteistä markkinointi- ja myyntitoimintaa matkailu-, kulttuuri- ja tapahtumatoiminnassa MATKAILU: Sisältönä kulttuuri-, vesistöja tapahtumamatkailu, Vellamo, Bastioni ja kaupalliset palvelut LUOVAT ALAT: Luovuusosaamisen yhdistäminen muihin toimialoihin, koti- ja kvmarkkina. KyAMK:n innovaatioprosessit. DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA: Peliteollisuus kärkenä. Toimenpiteitä: Googlen hyödyntäminen, kansainvälistyminen, pääomasijoitukset. Kehittämisen suuntaaminen energia- ja ympäristöaloille sekä tietointensiiviseen ja älykkääseen suuntaan Klusterin sisällä olevien keihäänkärki-osaamisten tunnistaminen ja hyödyntäminen - entistä suurempaa erikoistumista Pienien toimijoiden verkottumista ja suurempien toimituskokonaisuuk-sien muodostamista seudun yritysten kesken Teollisten palvelujen kehittäminen ICT:n hyödyntäminen Rakenteen uudistaminen Kestävä kehitys kilpailutekijänä Raideliikenteen kehittäminen satamista Sisävesiliikenteen kehittäminen Uudet älykkäät logistiset ratkaisut Osaamisyhteistyön edelleen syventäminen UUDET HYVINVOINTI- JA TERVEYSPAL- VELUT: Nykyisten julkisten uudistaminen, uudet yksityiset ja 3. sektorin palvelut ja edellisten muodostama kokonaisuus. Toimenpiteitä: potentiaalikartoitus, tuotekehitys (ICT) ja yhteistyö julkisen sektorin kanssa KAIKISSA liiketoimintaosaaminen ja kasvun tuki, erityisesti tuotekehitys, markkinoinnin ja myynnin osaaminen. KOKO:n roolina on siis jalkauttaa elinkeinostrategian linjaukset käytännön toimenpiteiksi. 19 Kotkan-Haminan seudun KOKO

20 4.2. Kumppanuus Ohjelman toteutuksessa keskeisiä kumppaneita ovat Kymenlaakson Liitto, seudun kunnat, oppilaitokset ja yritykset. Kumppanuus perustuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön, mm. seudun kehittämisen, yrityspalvelujen ja eri hankkeiden myötä. Yhteistyö ja kumppanuus ovat edellytyksiä ohjelman menestykselliselle toteuttamiselle. Cursorin Venäjä-palvelut, yksityiset yritykset ja viranomaistahot muodostavat yhdessä Gateway Office Partners eli GOP-verkoston. Venäjä toimiala on osallistunut Sekesin yhteistyöhän ja ilmoittautunut mukaan sen mahdollisesti koordinoimaan Venäjän teemaverkostoon. Yhtiöllä on vuosien kokemukset Venäjällä toimimisesta ja tahto kehittää toimintaa tulevaisuuden haasteita vastaavaksi Ohjelmaa toteutetaan luomalla yhteistyötä kaupunki- ja maaseututoimijoiden, saaristotoimijoiden sekä toisaalta pienten ja suurten toimijoiden välillä. Kuntien maaseututoimijat, Sepra ry ja Kotkan saaristotoimikunta ovat myös keskeisiä kumppaneita Verkostoituminen KOKO:n verkostokyselyn perusteella ( sivu 10) Kotkan-Haminan seutu koetaan kuuluvaksi 8 toivotuimman tulevaisuuden yhteistyökumppanin joukkoon koko maassa. Muut joukkoon kuuluvat seudut ovat tyypillisesti yliopistoseutuja tai AKO/KOKO -verkostojen koordinaattoreita. Kotkan- Haminan seutu koetaan keskeisenä välittäjänä, eli toimijana joka on linkkinä eri tahojen välillä. Kotkan-Haminan seudulla on vakiintunut yhteistyö Kouvolan seudun aluekeskusohjelman kanssa (mm. Kymenlaakson kulttuuriohjelma, yhteispalaverit, seutujen tapaamiset). Seudun toimialoista luovat alat on tehnyt yhteistyötä Itä-Uusimaan kanssa ja matkailu (palvelut toimiala) Itä-Uusimaan, Uusimaan ja Helsingin kanssa. Jatkossa korostuu myös yhteistyö Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan muodostaman yhteistoiminta-alueen puitteissa. Esimerkkejä KOKO:a toteuttavan Cursor Oy:n eri toimialojen verkostoista: Palvelut toimiala on Merikeskus Vellamon kautta verkostoitunut Suomen Museoliiton jäsenmuseoiden (194 kpl) kanssa. Merikeskus Vellamo osallistuu myös Euroopan neuvoston yhteydessä toimivan Euroopan museofoorumin (The European Museum Forum) toimintaan. Digitaalisen liiketoiminnan kumppaneita ovat seudun ICT- ja sisällöntuotantoyhtiöt. Toimialan verkoston muodostavat Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja LTY sekä VTT TEKES, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Kymenlaakson liitto, Finvera, Indekon, Teollisuussijoitus, Sitra, 3 Step, VERA -GDA (game developers association), Neogames, Nordic games -Kauppakamari, Kymen yrittäjät ja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Teknologia toimiala on aktiivisesti toiminut Teknologiateollisuuden TRIO-verkostossa, jonka tavoitteena on Suomen teknologialan yritysten aktivointi eri verkostojen ja yhteistyömuotojen kehittäminen. Kaakkois-Suomen Osaamiskeskuksen osalta on toimittu Uusiutuva metsäteollisuus ja Älykkäät koneet osaamisklustereissa. Kotkan-Haminan seudun aluekeskus on toiminut aktiivisesti valtakunnallisissa AKO:n verkostoissa: innovaatio-, hyvinvointi- ja kulttuuriverkosto, aikaisemmin myös viestintäverkosto. AKO:a ja KOKO:a toteuttava Cursor Oy on Sekes ry:n aktiivinen jäsen yrityspalvelujen ja Venäjä-toimintojen osalta Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Rakennemuutoksesta aiheutuneet työpaikkojen vähennykset koskevat Kotkan-Haminan seudulla pääasiassa miesvaltaisia aloja (paperi- ja massateollisuus, kuljetus- ja suunnittelualat, koneteollisuus ja satamien toiminta), mutta toisaalta julkisen sektorin, erityisesti palveluiden, leikkaukset ovat kohdentuneet naisvaltaisille aloille. Kotkan-Haminan seudulla käynnissä oleva elinkeinorakenteen monipuolistaminen yritystoimintaa lisäämällä sekä osaamistasoa ja työllisyyttä vahvistamalla edistää myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaikissa toimialan hankkeissa on omat sidosryhmäverkostonsa ja/tai yhteistyöverkostonsa, joista mainittakoon mm. KIT-matkailuyritysten verkosto, matkailun seuturyhmä (yhteistyötä myös Loviisan, Porvoon ja Helsingin kanssa), Etelä-Suomen matkailuryhmä, YES-hankkeen kansallinen verkosto, EnterprisingSELFhankkeen kv-yhteistyökumppanit (Ruotsissa, Latviassa ja Virossa rakennetaan opettajien ja oppilaitosten Itämeren maiden yhteistä yrittäjyyskasvatusverkostoa) sekä Kymijokeen liittyvät eri verkostot, kuten Kymijoen kalaopaskilta, Kymijoki työryhmä (kalatalous) ja Kymijoki koordinointityöryhmä. Tavoitteena on vahvistaa Kotkan-Haminan seudun elinvoimaisuutta alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Viihtyisä ja elinvoimainen ympäristö vähentää muuttotappiota. Hyvät palvelut, esimerkiksi päivähoitopalvelut ja toimiva julkinen liikenne lisäävät erityisesti lapsiperheiden halukkuutta muuttaa alueelle. Palveluita kehittämällä säilytetään erityisesti naisvaltaisten alojen työpaikkoja. Hyvät palvelut auttavat naisia omalta osaltaan perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa ja parantavat mahdollisuuksia valita asuin- ja työpaikka. Kotkan-Haminan seudun KOKO

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

AMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki 15.-16.9.2009

AMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki 15.-16.9.2009 AMOkoordinaattoritapaaminen Kauhajoki 15.-16.9.2009 52 aluetta 321 (+n) kuntaa neuvotteluja edelleen vastaavat hyvin toiminnallisstrategisia alueita Budjetti vuosittain 24 m (TEM 12 m ) koordinaatioon

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Äkillisiä rakennemuutoksia vertaileva kumppanuuspöytä 5.11.2009 Kouvola

Äkillisiä rakennemuutoksia vertaileva kumppanuuspöytä 5.11.2009 Kouvola Äkillisiä rakennemuutoksia vertaileva kumppanuuspöytä 5.11.2009 Kouvola Miten taantuma muuttaa rakennemuutostyötä Hannu Karavirta www.cursor.fi Sisältö Summa ja Sunila, mikä muuttuu, mikä ei Summa suljettu

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 3 Käsittelyjärjestys...3

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 3 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 27.1.2012 PÖYTÄKIRJA Nro 1/2012 KOKOUSAIKA Perjantai 27.1.2012 klo 14 15.30 KOKOUSPAIKKA Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

65 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 66 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 67 Käsittelyjärjestys...3

65 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 66 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 67 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 31.10.2011 PÖYTÄKIRJA Nro 6/2011 KOKOUSAIKA Maanantai 31.10.2011 klo 13 14.20 KOKOUSPAIKKA Kotkan Klubi, Kotka 65 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3 66

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kotkan Höyrypanimo, kokoustila 206, Metsontie 41, Kotka. 55 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 56 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...

Kotkan Höyrypanimo, kokoustila 206, Metsontie 41, Kotka. 55 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 56 Pöytäkirjan tarkastajien valinta... Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 3.6.2010 PÖYTÄKIRJA Nro 5/2010 KOKOUSAIKA Torstaina 3.6.2010 klo 8.30 9.40 KOKOUSPAIKKA Kotkan Höyrypanimo, kokoustila 206, Metsontie 41, Kotka. 55 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013

NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013 NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) Kymenlaakson logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013 NELI-ohjelma 2007-2013 NELI- ohjelma 2007-2013 Kymenlaakson

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013 ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) Sisällysluettelo Lyhenteet ProTeK-hankkeet ProTeK2000 ProTeK3000 Lyhenteet EU ProTeK2000 ProTeK3000 Euroopan Unioni ESR/ELY, EKAMI

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun. Johdattelevia kysymyksiä nyt ja myöhemmin verkossa vastattaviksi https://www.surveypal.com/.

Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun. Johdattelevia kysymyksiä nyt ja myöhemmin verkossa vastattaviksi https://www.surveypal.com/. Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun Johdattelevia kysymyksiä nyt ja myöhemmin verkossa vastattaviksi https://www.surveypal.com/. KYSYMYKSET / OTSIKOT POHDINNALLE Mitä nykyisestä klusteriohjelmasta

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KOKO 2010 2013. KOKO:n toimintasuunnitelma vuodelle 2010. Kotka Hamina Pyhtää Virolahti Miehikkälä

KOKO 2010 2013. KOKO:n toimintasuunnitelma vuodelle 2010. Kotka Hamina Pyhtää Virolahti Miehikkälä KOKO 2010 2013 KOKO:n toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Kotka Hamina Pyhtää Virolahti Miehikkälä KOKO:n toimintasuunnitelma vuodelle 2010 2 KOKO:n toimintasuunnitelma vuodelle 2010 KOKO 2010 2013 Kotka

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Uusiutuvalla seutustrategialla kohti muutosta

Uusiutuvalla seutustrategialla kohti muutosta KOTKAN- HAMINAN SEUDUN SEUTUSTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Uusiutuvalla seutustrategialla kohti muutosta 25.11.2009 PETRI UUSIKYLÄ EEVA TERÄVÄ Net Effect Oy Vuonna 1999 aloittanut konsultointiyhtiö Olemme erikoistuneet

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot