SÄÄSTÖPUROISTA KASVAA SÄÄSTÖVIRTA Energian- ja vedensäästöneuvontaa kotitalouksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄÄSTÖPUROISTA KASVAA SÄÄSTÖVIRTA Energian- ja vedensäästöneuvontaa kotitalouksille"

Transkriptio

1 SÄÄSTÖPUROISTA KASVAA SÄÄSTÖVIRTA Energian- ja vedensäästöneuvontaa kotitalouksille Marjo Vesalainen Opinnäytetyö Kesäkuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) VESALAINEN, Marjo Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 41 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka SÄÄSTÖPUROISTA KASVAA SÄÄSTÖVIRTA Energian- ja vedensäästöneuvontaa kotitalouksille Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja KOTISAARI, Liisa Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten asunto-osakeyhtiön talouksissa suhtaudutaan kotitaloussähkön ja veden säästämiseen tähtäävään neuvontaan. Neuvonnan tarkoituksena oli muistuttaa asukkaita sähkön ja veden säästämisen tärkeydestä. Neuvontaa varten valmistettiin energian- ja vedensäästöoppaat, jotka jaettiin taloyhtiön jokaiseen talouteen. Asukkaiden mielipiteitä jaetuista oppaista, neuvonnan tarpeesta sekä sähkön ja veden säästämisestä selvitettiin kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin kahden viikon aikana maalis-huhtikuussa Vastanneita oli 26 henkilöä eli 49 prosenttia taloyhtiön talouksista. Kysely osoitti, että oppaat otettiin vastaan myönteisesti. Vastaajien mielestä oppaat sisälsivät heille hyödyllistä tietoa ja kaikkien mielestä taloyhtiössä jaettavat opaslehtiset ovat hyvä keino tiedottaa sähkön ja veden kulutukseen sekä säästämiseen liittyvistä asioista. Suurin osa vastaajista kertoi sähkön ja veden säästämisen olevan helppoa, ja puolet vastaajista oli sitä mieltä, että säästämiseen oli tarvetta heidän taloudessaan. Neuvontakokeilu toimii esimerkkinä asukkaan aktiivisesta ja oma-aloitteisesta toiminnasta omassa asuinympäristössä. Kokemuksia voidaan hyödyntää taloyhtiön sisäisen, tavoitteellisen toiminnan suunnittelussa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asukkaiden sitoutumista yhteistyöhön, minkä kehittämiseksi on kiinnitettävä huomiota asukkaiden motivointiin ja toiminnan tavoitteista tiedottamiseen ja neuvontaan. Avain sanat (asiasanat) Sähkö, vesi, neuvonta, vaikuttaminen, asukkaat, taloyhtiö Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) VESALAINEN, Marjo Type of Publication Bachelor s thesis Pages 41 Confidential Language Finnish Title Until FROM SAVING STREAMS INTO FLOWS IN SAVING Household guidance for saving electricity and water Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor KOTISAARI, Liisa Assigned by Abstract The purpose of this thesis was to study how the households of the housing corporation felt about guidance directed at saving electricity and water in the households. The purpose of the guidance was to remind the residents of the importancy of saving electricity and water. Guidebooks that were made for guidance on saving electricity and water were delivered to every household of the apartment owner s organization. The residents opinions about the guidebooks delivered, the need for the guidance and saving of electricity and water were studied by a questionnaire. The questionnaire survey was carried out during two weeks in March April The questionnaire was answered by 26 residents, which represented 49 percent of the households. The guidebooks were received positively. According to the respondents the guidebooks were useful and they were considered to be a good way to inform about the consumption and saving of electricity and water. The majority of the respondents told that it was easy to save electricity and water and half of them stated that there were needs for saving in their households. The guidance experiment could act as an example for the resident s active and spontaneous action in his place of residence. The experiences can be of use for planning the internal and goaloriented actions in the apartment corporation. Keywords Electricity, water, guidance, influencing, residents, housing corporation Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS KOTITALOUKSISSA Energia Vesi NEUVONNALLA VAIKUTTAMINEN NEUVONNAN TOTEUTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Asukkaan aktiivisuudesta yhteistoimintaan Energian- ja vedensäästöoppaat ASUKKAIDEN MIELIPITEITÄ NEUVONNASTA JA SEN TARPEESTA Kyselyn toteutus Kyselyn tulokset Tulosten luotettavuuden arviointia YHTEENVETO...30 LÄHTEET...32 LIITTEET...34 Liite 1. Saatekirje...34 Liite 2. Energiansäästöopas...35 Liite 3. Vedensäästöopas...37 Liite 4. Kyselylomake...39 Liite 5. Muistutuskirje...41 KUVIOT KUVIO 1. Keskimääräinen kotitalouden energiankulutuksen jakaantuminen... 4 KUVIO 2. Keskimääräinen kotitalouden vedenkulutuksen jakaantuminen... 7 TAULUKOT TAULUKKO 1. Vastaajat ryhmiteltynä iän ja sukupuolen mukaan TAULUKKO 2. Vastaajat ryhmiteltynä asumismuodon ja taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaan... 22

5 2 1 JOHDANTO Energia ja vesi ovat meille välttämättömiä, mutta usein myös itsestäänselvyyksiä. Kulutamme energiaa ja vettä huolettomasti, suorastaan tuhlaten. Samalla lisäämme ympäristöhaittoja, jotka heikentävät luonnon tasapainoa ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Vapaus ja oikeus kuluttaa energiaa ja vettä tuo mukanaan myös vastuuta, jota voimme osoittaa järkevällä kulutuksella. Informaatio-ohjausta painottava energiapolitiikka näkee kansalaiset aktiivisina ja tietoisina toimijoina, jotka toiminnallaan ja päätöksillään voivat vaikuttaa energia- ja ympäristöasioihin (Arvola & Kasanen 1996, 75). Aktiiviset kansalaiset eivät jää seuraamaan sivusta, mitä ympäristössä tapahtuu, vaan he pyrkivät vaikuttamaan yleiseen päätöksentekoon sekä muihin kansalaisiin kaikkien yhteisen edun nimissä. Paikallisella tasolla asukas voi tehdä aloitteita energian ja veden säästämiseksi omassa asuinympäristössään. Tavoitteiden luomiseen sekä toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan asukkaiden yhteistoimintaa, joka puolestaan lisää myönteisiä ympäristövaikutuksia sekä taloudellista hyötyä. Pienetkin energian- ja vedensäästöä tuottavat teot ovat merkittäviä, sillä pienistä säästöpuroista kasvaa ajan myötä suuri säästövirta. Tämä opinnäyte havainnollistaa asukkaan vaikutusmahdollisuuksia energian- ja vedenkulutuksen vähentämiseksi omassa asuinympäristössä käytännön esimerkin kautta. Kuten Karvinen (1995, 11) toteaa, tietojen saaminen on alkeellisin osallistumisen muoto, ja se on myös edellytys muulle toiminnalle. Opinnäytteen keskeisen sisällön muodostaa neuvontakokeilu, joka toteutettiin energian- ja vedensäästöoppaiden avulla eräässä jyväskyläläisessä taloyhtiössä keväällä Asukkaiden mielipiteitä oppaista, neuvonnan tarpeesta sekä omasta energian- ja vedenkulutuksesta tiedusteltiin kyselylomakkeella. Ennen oppaiden ja kyselyn tulosten esittelyä käydään läpi muutamia energian ja veden kulutukseen sekä neuvontaan liittyviä asioita. Lisäksi pohditaan yksilön aktiivisuuden ja asukkaiden yhteistoiminnan merkitystä.

6 3 2 ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS KOTITALOUKSISSA Suomessa energia ja vesi ovat niin sanottuja kollektiivihyödykkeitä ja vastuu niiden riittävyydestä kuuluu julkiselle vallalle. Siten niihin suhtaudutaan itsestään selvyyksinä aina saatavilla olevina apuhyödykkeinä. Energialla ja vedellä on kotitaloustoiminnoissa lähinnä välineellinen luonne. Niitä tarvitaan erilaisissa toiminnoissa tai asioiden tuottamisessa, mutta kotitaloudessa ne ovat harvoin itse välittömän päätöksenteon ensisijaisena kohteena. (Nurmela 1996, 35, 72.) Nykyisellä Suomen kuluttamalla energiamäärällä tulisi toimeen neljä ja puoli 40 vuoden takaista Suomea. Samalla ovat lisääntyneet myös energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat ongelmat, erityisesti ympäristöongelmat. Nurmela (1996) huomauttaa, että vaikka kehitetään uutta energian tuotantotekniikkaa sekä hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä, toistaiseksi energian säästäminen ja sen käytön tehostaminen ovat kuitenkin parhaat keinot torjua energiankulutuksesta aiheutuvia haittoja. (Emt. 12, 30.) Vesi on halpaa ja sen käyttäminen helppoa. Vain satunnaisten kuivuuskausien yllättäessä muistetaan, että vesikin on rajallinen luonnonvara. Ongelmana ei niinkään ole veden riittävyys sinänsä, vaan nimenomaan puhtaan veden riittävyys. Vesi käy läpi monimutkaisen puhdistus- ja parannusprosessin jo ennen kuin se ehtii käyttöömme, ja vedenpuhdistamot puhdistavat jäteveden ennen kuin se päätyy takaisin luontoon. Tuhlaamalla vettä tuhlaamme myös energiaa, jota kuluu puhdistamisen lisäksi myös veden pumppaamiseen ja lämmittämiseen (Ekotiimi Ympäristöohjat omiin käsiin 1998, 28). Markkinatalouden arvot ja luonnonarvot ovat ristiriidassa keskenään. Keskeinen kysymys on se, kuinka pystymme saavuttamaan taloudellista menestystä luonnonvaroja haaskaamatta. Tehokkuuden on jatkuttava, mutta kestävän kehityksen näkökulma on otettava vakavasti huomioon kaikessa päätöksenteossa, mikäli haluamme säilyttää luonnon elinkelpoisena ja sen hyödyntämisen sekä siitä nauttimisen mahdollisena myös tuleville sukupolville. Energian- ja vedenkulutukseen liittyvissä asioissa ovat olennaisia julkisen vallan harjoittama poliittinen ja hallinnollinen ohjaus sekä kunnissa ja yrityksissä tehtävät rat-

7 4 kaisut. Äänestäjinä kansalaiset valitsevat edustajia hoitamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja myös erilaiset järjestöt tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa. Aktiivinen toiminta yhteiskunnallisella tasolla on tärkeää, mutta sen vaikutukset voivat olla hitaita ja hankalasti mitattavissa. Nopein ja suorin tie vaikuttaa on tarkkailla oman kotitalouden kulutusta, sillä jokainen tekee päivittäin päätöksiä ja valintoja, jotka vaikuttavat merkittävästi energian- ja vedenkulutukseen. 2.1 Energia Suomessa kulutetaan kotitaloussähköä (kotitalouslaitteet ja valaistus) noin kwh henkilöä kohti vuodessa (Gershon & Gillman 1994, 47) ja käytämme noin 25 kertaa enemmän energiaa kuin maapallon asukas keskimäärin (Ekotiimi Ympäristöohjat omiin käsiin 1998, 38). Kulutusta lisää varsinkin yhden hengen talouksien määrän kasvu. Nelihenkinen talous ei kuluta neljä kertaa enemmän sähköä kuin yhden hengen talous, koska talouksissa on esimerkiksi yksi jääkaappi, pesukone ja sähköuuni riippumatta taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärästä. Sähkönkulutukseen vaikuttavat myös asunnon koko, sähköä kuluttavien laitteiden määrä sekä käyttötavat. Seuraava kuvio havainnollistaa, miten kotitalouden sähkönkulutus jakaantuu eri kulutuskohteiden kesken. Laskelmissa ei ole mukana lämmitys ja lämmin vesi. 27% RUOANSÄILYTYS 28% VALAISTUS & MUU 8% PYYKINPESU 17% RUOANVALMISTUS 12% VIIHDE 8% ASTIANPESU KUVIO 1. Keskimääräinen kotitalouden energiankulutuksen jakaantuminen (Ekotiimi Ympäristöohjat omiin käsiin 1998, 39) Kotitaloussähkön kulutusta vähentää esimerkiksi energiaa säästävien laitteiden ja kodinkoneiden yleistyminen. Vanhoja laitteita löytyy talouksista kuitenkin vielä pitkään,

8 ja ne saattavat kuluttaa jopa kaksi kertaa enemmän sähköä kuin uudet, energiatehokkaat ja ympäristöystävälliset kodinkoneet (Kodin energiankulutus 2004). 5 Kauppa- ja teollisuusministeriön (Ene rgiansäästö 2003) mukaan laitteiden energiankulutusta säätelee laki laitteiden energiatehokkuudesta (1241/1997). Pakollinen kuluttajille suunnattu energiamerkintä on otettu käyttöön muun muassa kylmälaitteille, pyykinpesukoneille, astianpesukoneille, lampuille ja uuneille. Energiamerkki liitetään myynnissä oleviin kodinkoneisiin, ja se osoittaa laitteen käytönaikaista energiankulutusta. Tarkoituksena on saada kuluttajat suosimaan vähemmän energiaa kuluttavia laitteita. (Emt.) Nurmela, Paldanus ja Sairinen (1989) muistuttavat, että kotitalouksien energiankulutuksen alentamisessa piilee teknologisen illuusion tai harhan vaara. Hankitaan energiaa säästäviä laitteita ja uskotaan, että asiat ovat kunnossa. Todellisuudessa päästään merkittäviin säästöihin ja alhaiseen energiankulutukseen sillä, kun vanhoja laitteita käytetään oikein. (Emt. 43.) Esimerkiksi kylmälaitteen sähkönkulutukseen vaikuttavat olennaisesti laitteen sijoitus sekä säätö- ja huoltotoimenpiteet. Mikäli niitä laiminlyödään, saattaa uuden, energia tehokkaankin laitteen sähkönkulutus lisääntyä kymmeniä prosentteja (Kodin energiankulutus 2004). Pienissä asunnoissa, joissa on keittokomero tai keittosyvennys, jääkaapin paikka ei ole vapaasti valittavissa. Varsinkin silloin jääkaappi saattaa sijaita liian lähellä lämmönlähdettä (esimerkiksi liesi, patteri, astianpesukone ja auringon lämpö) tai ahtaassa tilassa, jolloin laitteen sähkönkulutus kasvaa. Silloin laitteen sähkönkulutuksen alentamiseksi voidaan tehdä lähinnä huoltotoimenpiteitä, joita ovat puhtaanapito, sulatus ja lämpötilan säätäminen tarvittaessa uudelleen. Valaistuksen osuus sähkönkulutuksesta on huomattavan suuri (Ks. kuvio 1) ja sitä on helppo pienentää jo pelkästään vaihtamalla perinteiset hehkulamput energiansäästölamppuihin. Säästölamput ovat hankintahinnaltaan kalliimpia kuin hehkulamput, mutta ne tuottavat saman valomäärän jopa 80 prosenttia pienemmällä sähkönkulutuksella ja lisäksi niiden käyttöikä on 3-15 kertaa pidempi kuin hehkulampun. On arvioitu, että jos suomalaiset vaihtaisivat kaikki hehkulamppunsa energiansäästölamppuihin vuoteen 2010 mennessä, säästöä syntyisi peräti gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. Tämä merkitsisi myös 200

9 000 tonnia vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. (Ene rgiansäästölamppujen hankintaan vauhtia 2002.) 6 Merkittävää sähkönsäästöä saadaan kotitalouksissa aikaan jo pienillä kulutustapojen muutoksilla. Kyse on järkevästä energiankulutuksesta, eli siitä, että pienemmällä sähkön määrällä voidaan tehdä sama kuin ennenkin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinnitetään huomiota kattiloiden ja keittolevyjen kuntoon ja kokoon, käytetään kantta kattilassa, hyödynnetään uunin esi- ja jälkilämpöä ja käytetään mikroaaltouunia sähköuunin sijasta. Ruokaa ei laiteta lämpimänä jääkaappiin eikä jääkaapin ovea pidetä tarpeettoman kauan auki. Vaatteita ja astioita pestään täysiä koneellisia tai vajaita koneellisia pestäessä hyödynnetään säästö- ja vajaatäyttöohjelmia. Valoja pidetään päällä vain silloin, kun tarvitaan, ja voimakkaan yleisvalon sijasta kannattaa suosia vähemmän sähköä kuluttavia kohdevalaisimia. Kotitalouksien sähkönkulutusta lisää kasvava viihde- ja kulutuselektroniikan määrä. Televisio, stereot, videot, tietokone, kännykkä, kelloradio, puhelinvastaaja, digiboxi ja DVD-laitteet ovat esimerkkejä laitteista, joita joko löytyy melkein joka kodista tai joita ollaan lähiaikoina hankkimassa kotiin. Useiden laitteiden käyttötilassa kuluttama energia on murto-osa niiden valmiustilan kulutuksesta, koska laite toimii valtaosan ajasta stand by- eli valmiustilassa. Valmiustilan kulutus voidaan useimmissa laitteissa kytkeä pois ainoastaan irrottamalla laitteen pistotulppa sähköverkosta. (Korhonen, Pihala, Ranne, Ahponen & Sillanpää 2002, 51.) Lehmusnotko (2004) kirjoittaa lehtiartikkelissaan, että Ruotsissa kotitalouksien sähkölaitteet tuottavat hiilidioksidipäästöjä noin 350 kiloa henkeä kohti vuodessa. Päästöt ovat samaa luokkaa myös Suomessa. Laitteita hankittaessa kannattaa energiankulutuksen selvittämisen ohella miettiä, onko laitteelle edes todellista tarvetta. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kodin sähkönkulutuksen pienentämisessä ovat tärkeitä niin laiteratkaisut kuin laitteiden huolto- ja käyttötottumukset. Energiaa kuluu lähes huomaamatta lukuisiin eri kodin toimintoihin ja vaikka pienet kulutustavan muutokset saattavat tuntua vähäpätöisiltä, ajan mittaan niillä saavuttaa yllättävän suurta hyötyä.

10 2.2 Vesi 7 Suomen kotitaloudet käyttävät vettä keskimäärin 155 litraa henkeä kohti joka päivä, ja kerrostaloissa määrä on suurempi kuin pientaloissa. Kuivanen (1999, 42) muistuttaa, että lähes puolet käytetystä vedestä on lämmitettyä. Kuten kuviosta 2 ilmenee, suurin osa vedestä, jopa 67 prosenttia, kuluu puhtauden ylläpitoon eli menee käytännössä viemäriin kylpyhuoneessa ja keittiössä. Varsinainen epäkohta on se, että juomakelpoiseksi käsiteltyä vettä käytetään myös WC:n huuhteluun, ja siihen vettä kuluu noin viisi kertaa enemmän kuin ruokaan ja juomaan. Seuraava kuvio havainnollistaa, miten kotitaloudessa käytetty vesi jakaantuu eri toimintojen kesken. 2% MUU 26% WC 38% HYGIENIA 5% RUOKA JA JUOMA 13% PYYKINPESU 3% SIIVOUS 13% TISKAAMINEN KUVIO 2. Keskimääräinen kotitalouden vedenkulutuksen jakaantuminen (Ekotiimi Ympäristöohjat omiin käsiin 1998, 28) Vaikka putkistonormit, paineiden ja virtausten säädöt sekä vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto ovat tärkeitä tekijöitä vesivirtaaman määrässä, rinnalla vaikuttavat veden käyttöön liittyvät tavat ja tottumukset. Ne taas ovat sidoksissa muun muassa perheen kokoon, asukkaiden ikään sekä harrastuksiin. Vedenkulutus ei lisäänny samassa suhteessa kuin perheenjäsenten lukumäärä. Esimerkiksi neljän hengen perhe ei kuluta vettä neljä kertaa enemmän kuin yksin asuva. Iäkkäämmät, lapsuudessaan niukkuuteen tottuneet henkilöt kuluttavat vähemmän vettä kuin nuoremmat. Veden kulutus

11 vaihtelee myös samankaltaisissa talouksissa hyvin paljon elintapojen mukaan. (Nurmela, Paldanus & Sairinen 1989, 30, 39.) 8 Vanhoja, vettä runsaasti kuluttavia laitteita löytyy kotitalouksista vielä paljon. Usein uusia laitteita hankitaan remontin yhteydessä. Esimerkiksi kun vanhaan kerrostaloon tehdään laajamittainen vesi- tai viemäriputkiston uudistaminen, saatetaan hankkia kaikkiin asuntoihin ajanmukaiset vesikalusteet ja hanat. Yleensä tuolloin myös ammeet vaihdetaan suihkuihin. Joskus uusia hankintoja joudutaan tekemään silloin, kun vesikaluste osoittautuu huonokuntoiseksi ja on ehkä syypää rakenteiden vesivaurioon. Kalusteiden kuntoon on syytä kiinnittää huomiota, sillä vuotava hana tai WC-istuin lisää vedenkulutusta ja vesilaskua huomattavasti. Motivan (2004) mukaan hyvin huomaamatonkin vuoto, jopa vain tippa sekunnissa tekee vuodessa lähes litraa hukkakulutusta (Kodin energiankulutus 2004). Saatavana on useita erilaisia vettä säästäviä laitteita, muun muassa suihkupäitä, vesihanoja ekonappeineen tai vipuineen, virtauksenrajoittimia sekä WC-istuimia. Es i- merkiksi normien mukainen suihkupää kuluttaa vettä jopa 12 litraa minuutissa täydellä teholla, mutta säästömalli vain 8-9 litraa ja vettä säästyy noin prosenttia. Normaali WC-istuin kuluttaa vettä kuusi litraa huuhtelukerralla, kun taas WC-istuin, jossa on niin sanottu kaksoisnuppi, kuluttaa vain joko neljä litraa tai kaksi litraa vettä huuhtelukerralla. Vettä säästääkseen ei toki tarvitse hankkia kokonaan uutta WCistuinta, sillä vanhojenkin istuinten säiliöihin on saatavana erilaisia vettä säästäviä laitteita. (Eko-ostaja 2004.) Pesu- ja astianpesukoneiden valinnassa kannattaa vertailla erilaisten laitteiden vedenkulutusta. Gershon & Gillman (1994, 35) huomauttavat, että pesukoneet saattavat kuluttaa mallista riippuen litraa vettä pesukerralla ja astianpesukoneet litraa pesukerralla. Useimpien mallien ominaisuuksia ovat myös erilaiset säästö- ja vajaatäyttö-ohjelmat, jotka säästävät sekä vettä että energiaa. Oikeiden pesuohjelmien ja lämpötilojen käytön ohella tärkeää on se, että astioita ja vaatteita pestään vain tarvittaessa. Esimerkiksi kerran pidetty pusero ei välttämättä vielä tarvitse pesua eikä astianpesukonetta kannata käyttää, mikäli koneessa on vain vähän astioita ja niitä on vielä puhtaina käyttöä varten.

12 9 On tärkeää ymmärtää, että tarkoituksenmukainen vedenkäyttö ei ole suinkaan mukavuudesta tai hygieniasta tinkimistä. Kotitaloudessa järkevä vedenkäyttö tarkoittaa sitä, että vähemmällä vedellä saadaan aikaan esimerkiksi yhtä puhtaita vaatteita kuin ennenkin. Samoin henkilökohtainen hygienia voidaan hoitaa yhtä monella suihkussa käynnillä kuin ennen, mutta pienemmällä vesimäärällä. Kotiin ei tarvitse välttämättä hankkia uusia vesikalusteita ja laitteita, sillä pelkästään omien vedenkäyttötapojen tarkkailulla ja tarvittaessa pienillä muutoksilla saadaan aikaan merkittävää vedensäästöä. Järkevän vedenkäytön perusidean voi kiteyttää seuraavasti: kun et käytä vettä, sulje hana. On turhaa juoksuttaa vettä esimerkiksi silloin, kun suihkussa saippuoi itseään tai levittää shampoota hiuksiin. Koska suihkussa aika kuluu nopeasti, voi suihkuttelua i- kaa yrittää lyhentää esimerkiksi munakellon tai muun ajastimen avulla. Ammekylpyjä kannattaa harrastaa harvemmin ja silloinkin pitkään ja todella nauttien, sillä ammekylpy kuluttaa vettä jopa viisi kertaa enemmän kuin suihku. Hana on syytä sulkea myös hampaiden pesun ajaksi, sillä minuutin harjauksen aikana saattaa viemäriin valua 10 litraa vettä. Vertailun vuoksi kannattaa muistaa, että ihminen tarvitsee korkeintaan viisi litraa juomavettä päivässä. Mikäli taloudessa pestään astiat käsin, on syytä kiinnittää huomiota pesutapaan, sillä käsinpesu voi kuluttaa vettä 35 litrasta jopa 120 litraan (Kuivanen 1999, 56). Astioiden huuhtelu juoksevan veden alla kuluttaa moninkertaisesti enemmän vettä kuin altaassa huuhtelu. Pesutulos ei kuitenkaan ole parempi. Siivoukseenkaan ei tarvitse käyttää ylenmäärin vettä, sillä puhdasta saadaan aikaan hyvin pienellä vesimäärällä. Vaihtoehtona on myös vedettömiä siivousmenetelmiä, kuten esimerkiksi pestävät mikrokuituliinat ja mopit. Veden säästämiseksi ei välttämättä tarvitse kuluttaa rahaa ja aikaa eikä myöskään nähdä kohtuuttomasti vaivaa. Lähinnä kyse on pienistä jokapäiväisistä valinnoista, joilla jokainen voi helposti vaikuttaa paljonkin omaan vedenkulutukseensa. Koska suhtautuminen veteen ja vedenkäyttötavat opitaan yleensä omilta vanhemmilta, on kotona hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, millaista esimerkkiä vanhemmat lapsilleen näyttävät. On helpompaa opettaa lasta arvostamaan ja käyttämään vettä järkevästi kuin vaikuttaa aikuisen henkilön piintyneisiin tapoihin.

13 10 3 NEUVONNALLA VAIKUTTAMINEN Neuvonta on asiakaspalvelua, vuorovaikutusta, ihmisten välistä kanssakäymistä. Neuvontatilanteen keskipisteenä on ihminen ja hänen tarpeensa. Neuvonta auttaa asiakasta tekemään itseään koskevia valintoja, ratkaisuja ja päätöksiä. (Kangas & Hellstedt 1995, 6.) Neuvonnan asiakas on subjekti eli tekijä, ei objekti eli kohde. Neuvoja antaa neuvottavalle erilaisia toimintavaihtoehtoja, joista tämä voi itse valita parhaan. Neuvoja voi myös suostutella asiakasta toimimaan edullisella tavalla. (Jarva 1993, 64.) Suostuttelu on nimenomaan mielipiteiden, asenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävää viestintää. Suostuteltaessa pyritään saamaan aikaan muutoksia yhden tai useamman henkilön käyttäytymisessä pakkoa käyttämättä. (Wiio 2000, 236; Lehtonen 1998, 153.) Neuvonta on viestintää eli sanomien välitystä lähettäjän ja vastaanottajan välillä (Åberg 1996, 14). Vuokon (1997) mukaan viestintä on kahden tai useamman osapuolen välillä tapahtuva tarkoituksellinen vaihdantaprosessi, jossa pyritään merkitysten siirtämiseen käyttämällä erilaisia symboleja. Tässä viestinnän määritelmässä mainitaan kolme tärkeää viestinnän elementtiä: viestinnällä on tietty tavoite, viestinnän lähettäjä pyrkii aikaansaamaan vaikutuksia vastaanottajassa ja viestinnän lähettäjä käyttää esimerkiksi sanoja, kuvia, eleitä ja värejä saadakseen vastaanottajassa aikaan haluamansa vaikutuksen (Emt. 21). Viestintäprosessin osatekijöitä ovat lähettäjä, vastaanottaja, sanoma, viestintäkanava, palaute sekä mahdolliset häiriötekijät, joita voi ilmetä missä tahansa prosessin osassa. Viestinnän onnistuminen eli viestin perillemeno ja toivotun vaikutuksen aikaansaaminen riippuu kaikista osatekijöistä. Laswell tiivistää viestintäprosessin lauseeseen Who says What in Which Channel to Whom with What Effect eli kuka sanoo mitä, kenelle, millä viestimellä ja millaisin vaikutuksin. Tehokas viestintä edellyttää kohderyhmän määrittelyä ja tuntemusta, sillä kohderyhmä määrittää muun muassa sen, mitä sanotaan ja missä. (Emt. 22.) Arvola ja Kasanen (1996, 88) puolestaan toteavat, että tiedon sisällön lisäksi informaation tehokkuuteen vaikuttavat tiedon muoto, ulkoasu ja esitysyhteys, tietolähteen

14 koettu luotettavuus, viestintäkanava sekä tiedon saatavuus, oikea ajoitus ja oikea kohdistaminen. 11 Vuokko (1997) mainitsee viestinnän kolme vaikutustasoa, jotka ovat kognitiivinen (tieto), affektiivinen (tunne) ja konatiivinen (toiminta). Viestinnällä voidaan luoda, vahvistaa tai muuttaa vaikutuksia kaikilla kolmella tasolla. Perinteisten vaikutushierarkioiden mukaan vaikutukset etenevät kuitenkin aina tietyssä järjestyksessä. Es i- merkiksi AIDAS-mallissa on erotettu viisi vaihetta, jotka ovat attention eli huomio, interest eli kiinnostus, desire eli halu, action eli toiminta ja satisfaction eli tyytyväisyys. (Emt ) Vuokko (1997) kuitenkin huomauttaa, että perinteinen hierarkia-ajattelu ei ota huomioon yksilökohtaista sitoutumista eli esimerkiksi asian tai tuotteen merkitystä yksilölle. Yhdelle henkilölle asia voi olla huomattavasti merkityksellisempi kuin toiselle ja sillä on puolestaan vaikutusta siihen, miten ja missä järjestyksessä viestinnän vaikutukset etenevät. Jos asia on henkilölle hyvin merkityksellinen, vaikutukset etenevät AIDASmallin mukaisesti, mutta jos asialla on henkilölle vähäinen merkitys, vaikutukset etenevät siten, että tunne syntyy vasta toiminnan jälkeen. (Emt ) Uudemmat teoriat ovat kiinnostuneita myös siitä, millä tavalla vastaanottaja käsittelee hänelle suunnattua sanomaa ja millaisessa ympäristössä hän sanomaa käsittelee. Millaisia ovat kilpailevat viestit, millaisia ajatuksia sanoman käsittely vastaanottajassa synnyttää, millaisia ovat vastaanottajan asenteet, millaisia käsityksiä hänellä on viestinnän kohteena olevasta asiasta ja millä tavalla sanoma liittyy vastaanottajan elämäntyyliin. (Lehtonen 1998, 159.) Neuvontaa suunniteltaessa on otettava huomioon ihmisen rajallinen kyky ottaa vastaan informaatiota. Tarvittavat perustiedot asiasta ja kyky hahmottaa käsitteitä, mittakaavoja ja niiden välisiä suhteita voivat puuttua. Ihmiset ymmärtävät eri tavalla muun muassa sen, mitä ympäristöystävällisyydellä jokapäiväisessä elämässä tarkoitetaan. (Suomalaiset ja ympäristö 2002, 36.) Heiskasen (1995, 9) mielestä kampanjointia tehokkaampaa on yksityiskohtainen ja kohdennettu neuvonta, ja paras vaikutus saadaan, kun informaatio kytketään mahdollisimman tuttuihin ja läheisiin asioihin. Selkeyteen ja yksinkertaisuuteen kannattaa

15 12 kiinnittää huomiota erityisesti, jos kohderyhmänä on vähän koulutusta saaneita ja ikääntyneempiä ihmisiä. On muistettava, että ihmisellä on mahdollisuus punnita ainoastaan niitä vaihtoehtoja ja arvioida niitä hyötyjä ja haittoja, joista hänellä on tietoa (Arvola & Kasanen 1996, 48). Neuvonnan vaikutus voi syntyä välittömästi, vähän ajan kuluttua tai pitkän ajan kuluttua. Vastaanottaja saattaa huomata sano man vasta myöhemmin tai sanoma vaatii häneltä pohdintaa. Joskus sanoma unohtuu ja siksi tarvitaan myös sanoman vahvistamista eli muistuttamista. Liikaa toistoa on kuitenkin syytä välttää, koska silloin vastaanottaja saattaa kyllästyä. (Vuokko 1997, 41, 43.) Ympäristöasioissa neuvonnan vaikutus mitataan käytännön teoissa. Ei riitä, että henkilö ymmärtää ympäristökysymyksiä tai että henkilöllä on myönteisiä asenteita ja arvoja. Ilman harkittuja käytännön tekoja ei synny myöskään energian- ja vedensäästöä. Neuvontamuotoja ovat esimerkiksi henkilökohtainen neuvonta, ryhmäneuvonta ja joukkoneuvonta. Henkilökohtainen neuvonta on tehokas, mutta aikaa vievä neuvo n- nan muoto ja sitä käytetään erityisesti silloin, kun asiakkaan ongelmat ovat yksilöllisiä ja mahdollisesti arkaluontoisia. Ryhmäneuvontaan osallistuu useampi asiakas samanaikaisesti ja he ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Ryhmäneuvonnan etuna on useiden ihmisten tavoittaminen samanaikaisesti ja tilaisuus onnistuu parhaiten kun ryhmän jäsenten odotukset ja tarpeet ovat samansuuntaisia. Joukkoneuvonnalla tavoitetaan enemmän ihmisiä kuin ryhmäneuvonnassa, mutta kohde on hajanaisempi. Joukkoneuvonnan tuloksia on usein hyvin vaikea arvioida ja selvittää. (Kangas & Hellstedt 1995, ) Energian- ja vedensäästöön liittyvissä asioissa merkityksellistä on nimenomaan joukkoneuvonnan ja -tiedotuksen rooli. Koska ympäristöasioita on käsitelty varsin runsaasti esimerkiksi sanomalehdissä ja televisiossa, ne ovat melko tuttuja useimmille ihmisille. Kuten Gullichsen ja Niemi (1993, 46) toteavat, neuvonta on helpompaa, kun ihmisillä on jo jotain ennakkokäsitystä asiasta.

16 13 4 NEUVONNAN TOTEUTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Alkusysäyksen neuvontakokeilulle antoi pohdinta yksilön vaikutusmahdollisuuksista omassa lähiympäristössä energian- ja vedenkulutukseen liittyvissä asioissa. Kokeiluympäristöksi valikoitui varsin luontevasti tutkijan oma asuinympäristö, tarkemmin sanottuna samassa taloyhtiössä asuvat henkilöt talouksineen. Taloyhtiö sijaitsee Jyväskylän Lohikosken kaupunginosassa ja muodostuu kahdesta kerrostalosta, joissa on yhteensä 54 kotitaloutta. Taloyhtiö on muodoltaan asuntoosakeyhtiö, sillä on oma hallitus ja osakkailla on päätäntävalta taloyhtiötä koskevissa asioissa. Taloyhtiön asukkaina on myös vuokralla asuvia. Vaikka vuokralaisilla ei ole päätösvaltaa taloyhtiötä koskevissa asioissa, he ovat kuitenkin yhtälailla asukkaita ja heidänkin aktiivinen toimintansa yhteisten asioiden hoidossa on tervetullutta. Kynnys neuvontakokeilun toteuttamiseen oli matala, sillä taloyhtiön ominaispiirteenä on niin sanottu korkea omavaraisuus, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että tehdään itse kaikki, mitä suinkin pystytään. Esimerkiksi taloyhtiön siisteydestä ei huolehdi talohuoltoyhtiö, vaan niin siivooja kuin nurmenleikkaajakin on palkattu oman taloyhtiön asukkaista. Talvisin aurauksen ulkopuolelle jäävät alueet puhdistetaan lumesta muutaman aktiivisen asukkaan voimin. Myös pienemmät korjaus- ja huoltotyöt tehdään itse. Taloyhtiön asukkaat muodostavat aktiivisen yhteisön, jossa on mukavaa ja helppoa alkaa oma-aloitteisesti suunnitella ja toteuttaa asukkaita sekä samalla koko taloyhtiötä hyödyttäviä toimenpiteitä. Sekä veden että sähköenergian kulutus on suurelta osin riippuvaista käyttötottumuksista. Vaikka asukas päättäisikin elää säästeliäästi, hyvät aikomukset saattavat jäädä vain aikomuksiksi ja aloitetut käytännönkin teot hiipua kokonaan, mikäli asiasta ei muistuteta. Taloyhtiössä asioita voidaan nostaa esille yhtiökokouksissa, mutta niitä on harvoin, ehkä vain kerran tai kaksi vuodessa, ja niihin osallistuu yleensä vain pieni osa asukkaista. Myös vuokralla asuvat jäävät yhtiökokouksen ulkopuolelle. Mikäli yhtiökokouksessa on käsitelty esimerkiksi vedenkulutukseen liittyviä säästötavoitteita ja - keinoja, ne jäävät yleensä vain puheen asteelle ja pienen aktiivisen piirin tiedoksi.

17 4.1 Asukkaan aktiivisuudesta yhteistoimintaan 14 Taloyhtiöissä päävastuu asioista on isännöitsijällä ja taloyhtiön hallituksella, joka yleensä koostuu keskimääräistä aktiivisemmista henkilöistä. Käytännössä vastuu yhteisistä asioista on kuitenkin jokaisella asukkaalla. Asukas voi vaikuttaa paljon paitsi omaan, myös muiden asukkaiden viihtyvyyteen, ja edistää toimintaa esimerkiksi ympäristönsuojelun ja taloudellisen hyödyn aikaansaamiseksi. Taloyhtiössä saattaa asua henkilöitä, jotka voivat tuoda oman, jonkin tietyn alan asiantuntemuksensa, yhteisön käyttöön. Toiminnan tulee kuitenkin olla asukkaalle vapaaehtoista. Asukkaita tulee myös kannustaa omatoimisuuteen, koska muuten he saattavat kokea, että vain hallituksen jäsenillä on oikeus, vastuu tai kykyä olla aktiivisia. Vaikka yhteistoiminta voi olla täysin taloyhtiön sisäistä ja pohjautua yhteisön omiin tavoitteisiin, toiminnalle on saatavana tukea ja ohjeistusta taloyhtiön ulkopuolelta. Esimerkkinä on Motiva Oy:n energiaeksperttitoiminta. Energiaekspertin tehtäviä ovat muun muassa energian- ja vedenkäyttöön liittyvän tiedon kerääminen ja välittäminen sekä asukkaiden ohjaaminen. Energiaekspertiksi voi ryhtyä kuka tahansa energiaasioista kiinnostunut asukas ja hän saa valtuutensa esimerkiksi taloyhtiön hallitukselta. (Energiaekspertti 2004.) Etuna on se, että energiaekspertiksi ryhtyvä asukas tuntee talonsa ja sen asukkaat. Hän on tuttu asukkaille ja sen vuoksi häneen suhtaudutaan ehkä myönteisemmin kuin taloyhtiön ulkopuolelta tulevaan henkilöön. Energiaeksperttitoiminnalla on taloyhtiöissä saavutettu esimerkiksi vedenkulutuksessa säästöä keskimäärin prosenttia ja parhaimmillaan kulutus on onnistuttu lähes puolittamaan. (Emt.) Tiedotuksen tärkein tehtävä energian säästämiseksi on herättää ihmiset tiedostamaan oman toimintansa vaikutus energiankulutukseen ja tarkistamaan omien kulutustapojensa järkevyys. Kotitalouksilla tulisi olla käsitys myös säästömahdollisuuksista. (Arvola & Kasane n 1996, 99, 142.) Asukkaiden herättelemisen ja motivoimisen ei tarvitse välttämättä olla sen ihmeellisempää kuin asioiden ottaminen puheeksi, ja sen voi tehdä kuka tahansa asukas, milloin tahansa ja missä tilanteessa tahansa. Varsinaisen yksityiskohtaisen neuvonnan tulee kuitenkin perustua tietoon eikä luuloon. Toiminnan lähtökohdan tulee olla asukkaiden arjessa ja heidän tarpeissaan.

18 15 Mikäli halutaan vaikuttaa asukkaiden asenteisiin ja mielipiteisiin sekä varsinkin käytännön kulutustottumuksiin, on luotava selkeä suunnitelma ja tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan asukasyhteistyötä. Yhteistyön kehittyminen on sosiaalinen prosessi, jonka osatekijöitä ovat yhteistoiminnan tarve, toimintatarpeen tiedostaminen, toiminnan organisaatio sekä henkilö-, tila- ja taloudelliset resurssit (Juntunen 1994, 40). Yhteistyön kehittäminen ja ylläpito on vaativaa työtä, joka edellyttää osaamista, oikeaa asennetta ja aikaa. Yhteistyö ei suju, jos yhteistyöprosessin synnystä ja edistymisestä ei huolehdita kunnolla. Koska asukkaiden aktiivinen osallistuminen tuo mukanaan myös sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, on tärkeää saada asukkaita mukaan yhteistyöhön. (Viirkorpi 1996, 50.) Asukkailla tulee olla mahdollisuus esittää omia mielipiteitä ja ehdotuksia, sillä yhteistoiminnan edellytys on asukkaiden tunne ja kokemus siitä, että heitä kuunnellaan ja että he voivat todella vaikuttaa asioihin. Veden- ja energiansäästöön tähtäävän toiminnan tulee olla avointa ja näkyvää, ja asukkaiden tulee olla tietoisia siitä, kenen puoleen he voivat kysymyksineen ja ehdotuksineen kääntyä. Järvikoski (1995, 46) korostaa, että toiminnan kytkeytyminen selkeästi suunniteltuun ja ymmärrettävään ohjelmaan edistää ympäristöystävällistä käyttäytymistä enemmän kuin pelkät ympäristöystävälliset asenteet. Asukkaiden ympäristömyönteiset asenteet saattavat olla ainakin joissakin tapauksissa helposti muutettavissa toiminnaksi, kun muodostetaan mielekkäitä projekteja, joissa toimiminen ei edellytä suuria uhrauksia. Eräs keino asukkaiden innostamiseksi voisi olla suunnitelma yhteisesti kustannettavan vesilaskun pienenemisestä saadun säästön käyttämisestä asukkaiden viihtyvyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Toiminnan päämäärän tiedostamisen ohella olisi myös tärkeää saada iloa itse tekemisestä. Lähtökohdat yhteistoiminnan käynnistymiselle voivat olla joko myönteisesti tai kielteisesti painottuneita. Myönteisistä lähtökohdista on kyse silloin, kun panostetaan jo olemassa olevan hyvän lisäämiseen. Kielteisistä lähtökohdista puhutaan silloin, kun toiminta kohdistuu puutteellisuuksiin ja epäkohtiin. (Juntunen 1994, 40.) Asukkaiden motivoinnin ja osallistamisen kannalta onkin tärkeää korostaa toiminnasta saatavan hyödyn lisäksi jo hyvin toimivia asioita.

19 16 Eräs neuvonnallisesti haastava tekijä on niin sanottu vapaamatkustajuus- tai pinnariongelma. Yksittäinen toimija saattaa ajatella, ettei juuri hänen kulutuksellaan ole vaikutusta ympäristöongelmien ratkaisemisessa, ja hän jatkaa kuluttamista entiseen tapaansa. Monessa tapauksessa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi riittää se, että useimmat ryhmän jäsenistä osallistuvat toimintaan. Mutta mitä useampi heittäytyy vapaamatkustajaksi ja ajattelee, ettei hänen työpanostaan tarvita, sitä vähemmän saadaan aikaan. (Nurmela 1996, 222; Nurmela ym. 1989, 154.) Kun neuvonnan keinoin kerrotaan toiminnan hyödyistä tarpeeksi läheisellä tasolla ja painotetaan pientenkin tekojen vaikuttavuutta, ihmisten on ehkä helpompi ymmärtää tekojensa merkitys ja sitoutua yhteistyöhön. Asukastoiminta etenee yleensä pienistä yhteistoiminnoista laajempiin, eikä kaikkea voi toteuttaa kerralla. Nopeita vaikutuksia ei kannata odottaa, vaan on edettävä pikkuhiljaa ja annettava ihmisille aikaa sulatella asioita. Jos yhteistoiminta ei suju toivotulla tavalla, on tilannetta arvioitava uudelleen. Ehkä toiminnan syitä ei perusteltu tarpeeksi hyvin tai tiedotus epäonnistui. Ehkä asioista ei keskusteltu tarpeeksi asukkaiden kanssa, vaan oletettiin, että ihmiset ovat automaattisesti valmiita yhteistyöhön heti kun suunnitelmista kerrotaan. Asukkaiden sitoutumiseen vaikuttavat monet asiat, ja koska yhteistoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ei ketään voida pakottaa mukaan toimintaan. Jotta asukkaat saadaan vakuutettua toiminnan tärkeydestä, on oltava sitkeä, eikä kannata luovuttaa he l- polla. Jos projekti keskeytetään liian herkästi jo alkuvaiheessa, vaarana on uskottavuuden menetys, ja seuraavalla yrityksellä mukaan saadaan entistä vähemmän väkeä. Pelkkä yhteinen vesilasku tai asukkaan velvollisuuksista tiedottaminen ei saa asukkaita kokemaan itseään yhteisön jäseneksi ja innostumaan yhteistyöhön. Kannattaakin miettiä myös sitä, millaisilla sosiaalisilla keinoilla voitaisiin lisätä asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Taloyhtiössä asuu yleensä hyvin erilaisia, eri- ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia henkilöitä, ja silloin kannattaa yrittää luoda yhteishenkeä vapaamuotoisella toiminnalla, esimerkiksi puutarhajuhlilla tai turhan tavaran vaihtopäivillä.

20 4.2 Energian- ja vedensäästöoppaat 17 Veden- ja energiansäästöoppaat tehtiin, koska asukkaita haluttiin muistuttaa ja motivoida kiinnittämään huomiota energian- ja vedenkulutukseen. Tarkoituksena oli jakaa materiaalia suoraan koteihin, koska siten asukas voi tutustua oppaisiin silloin, kun hänelle parhaiten sopii, tallettaa ne ja halutessaan palata niiden pariin uudelleen. Lisäksi oli mielekkäämpää lähestyä asukkaita valmiilla materiaalilla kuin esimerkiksi pelkällä kyselylomakkeella. Veden- ja energiankulutukseen liittyvää tietoa on runsaasti, mutta se on varsin sirpaleista ja hajallaan. Oppaisiin koottiin käyttökelpoisinta tietoa eri tietolähteistä. Oppaissa haluttiin painottaa järkevien kulutustapojen merkitystä, kertoa kotitalouksien veden ja sähköenergian kulutuksesta sekä vettä ja energiaa säästävistä laitteista ja niiden huoltamisesta. Oppaisiin valittiin myös joitakin helppoja käytännön säästövinkkejä. Energiansäästöoppaaseen (Liite 2) valittiin tietoa kotitaloussähkön kulutuksesta. Ulkopuolelle jäi muun muassa lämmitys, koska taloyhtiössä on lämmitysmuotona vesikierrolla toimiva kaukolämpö. Vaikka jokainen talous maksaa itse omasta kulutuksestaan ja siten taloyhtiölle ja muille asukkaille on yhdentekevää, kuinka paljon kukin sähköä kotonaan kuluttaa, on hyvä muistuttaa asukkaita sähkön säästämisen eduista. Kulutuksen määrää havainnollistettiin myös rahamääräisenä, sillä taloudelliset perustelut on todettu tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa energiankulutukseen, ja osa suomalaisista toivoo, että esimerkiksi kylmälaitteiden sähkönkulutus ilmoitettaisiin myös rahana eikä vain kilowattitunteina (Arvola & Kasanen 1996, 89-90). Kokeilun taloyhtiössä ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita, vaan asukkaat maksavat vedestä kiinteiden kuukausittaisten vesimaksujen muodossa. Sen vuoksi vedensäästöoppaassa (Liite 3) mainittiin järkevän vedenkäytön etuna myös taloyhtiön vesimaksun korotuspaineilta välttyminen, jolla haluttiin muistuttaa, että jokaisen asukkaan vedenkäyttötavat vaikuttavat kaikkien vesimaksuun. Tässä oli ajateltu sitä, että mikäli asukas ei olisi kovin kiinnostunut oppaassa mainituista ympäristönsuojelullisista perusteluista, häntä saattaisi kuitenkin kiinnostaa oma taloudellinen etu. Teksti pyrittiin muotoilemaan niin selkeäksi ja helppotajuiseksi kuin mahdollista, välttäen kuitenkin liikaa selittämistä, joka olisi saattanut tuntua asukkaasta häntä aliar-

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Jätteiden synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys (Japa ry) Vesi: mihin kuluu

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Vesipihi kerrostalo Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Taustaa: vesi Jyväskylässä Kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle talousvesi toimitetaan

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri 28.11.2016 TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri Sisältö TVT Asunnot Oy lyhyesti Vesikuuri-kampanja Lähtötilanne Tavoitteet Toimenpiteet TVT Asunnot Oy lyhyesti Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Nykymuotoisen

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDENKÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDENKÄYTTÖÖN OPAS JÄRKEVÄÄN VEDENKÄYTTÖÖN Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vettä päivässä Motivan* mukaan suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa, siis noin 56 000 litraa vuodessa.

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 3 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 3 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 3 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Vesi Jyväskylässä Kiinteistön vesijärjestelmä Veden kulutus ja säästö asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen 30-40 %

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön

Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön 1 25.11.2015 Lauri Penttinen Näin lasket sähkönkulutuksen Laitteen teho on 1000 W (= 1 kw), käytetään päivittäin 5 tuntia Teho 1000

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 17..2012 1 17..2012 1005/ PPa, JPa 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Viestintä vuokratalossa onnistuuko? Marjut Joensuu, Isännöintiliitto,

Viestintä vuokratalossa onnistuuko? Marjut Joensuu, Isännöintiliitto, Viestintä vuokratalossa onnistuuko? 9.9.2016 Marjut Joensuu, Isännöintiliitto, twitter: @marjutjoensuu Mitä se viestintä oikein on? Vai helpotusta ja säästöjä? Ja parempaa asumista? Hyvä isännöinti kannattaa.

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Enni Ruokamo, Rauli Svento ja Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, SYKE BC-DC Workshop 16.1.2017 Kyselyn taustat ja tarkoitus Pilottitutkimus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertti taloyhtiössä Aktiivinen, talonsa tunteva asukas Isännöinnillä ja kiinteistöhuollolla ei

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot