SÄÄSTÖPUROISTA KASVAA SÄÄSTÖVIRTA Energian- ja vedensäästöneuvontaa kotitalouksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄÄSTÖPUROISTA KASVAA SÄÄSTÖVIRTA Energian- ja vedensäästöneuvontaa kotitalouksille"

Transkriptio

1 SÄÄSTÖPUROISTA KASVAA SÄÄSTÖVIRTA Energian- ja vedensäästöneuvontaa kotitalouksille Marjo Vesalainen Opinnäytetyö Kesäkuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) VESALAINEN, Marjo Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 41 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka SÄÄSTÖPUROISTA KASVAA SÄÄSTÖVIRTA Energian- ja vedensäästöneuvontaa kotitalouksille Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja KOTISAARI, Liisa Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten asunto-osakeyhtiön talouksissa suhtaudutaan kotitaloussähkön ja veden säästämiseen tähtäävään neuvontaan. Neuvonnan tarkoituksena oli muistuttaa asukkaita sähkön ja veden säästämisen tärkeydestä. Neuvontaa varten valmistettiin energian- ja vedensäästöoppaat, jotka jaettiin taloyhtiön jokaiseen talouteen. Asukkaiden mielipiteitä jaetuista oppaista, neuvonnan tarpeesta sekä sähkön ja veden säästämisestä selvitettiin kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin kahden viikon aikana maalis-huhtikuussa Vastanneita oli 26 henkilöä eli 49 prosenttia taloyhtiön talouksista. Kysely osoitti, että oppaat otettiin vastaan myönteisesti. Vastaajien mielestä oppaat sisälsivät heille hyödyllistä tietoa ja kaikkien mielestä taloyhtiössä jaettavat opaslehtiset ovat hyvä keino tiedottaa sähkön ja veden kulutukseen sekä säästämiseen liittyvistä asioista. Suurin osa vastaajista kertoi sähkön ja veden säästämisen olevan helppoa, ja puolet vastaajista oli sitä mieltä, että säästämiseen oli tarvetta heidän taloudessaan. Neuvontakokeilu toimii esimerkkinä asukkaan aktiivisesta ja oma-aloitteisesta toiminnasta omassa asuinympäristössä. Kokemuksia voidaan hyödyntää taloyhtiön sisäisen, tavoitteellisen toiminnan suunnittelussa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asukkaiden sitoutumista yhteistyöhön, minkä kehittämiseksi on kiinnitettävä huomiota asukkaiden motivointiin ja toiminnan tavoitteista tiedottamiseen ja neuvontaan. Avain sanat (asiasanat) Sähkö, vesi, neuvonta, vaikuttaminen, asukkaat, taloyhtiö Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) VESALAINEN, Marjo Type of Publication Bachelor s thesis Pages 41 Confidential Language Finnish Title Until FROM SAVING STREAMS INTO FLOWS IN SAVING Household guidance for saving electricity and water Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor KOTISAARI, Liisa Assigned by Abstract The purpose of this thesis was to study how the households of the housing corporation felt about guidance directed at saving electricity and water in the households. The purpose of the guidance was to remind the residents of the importancy of saving electricity and water. Guidebooks that were made for guidance on saving electricity and water were delivered to every household of the apartment owner s organization. The residents opinions about the guidebooks delivered, the need for the guidance and saving of electricity and water were studied by a questionnaire. The questionnaire survey was carried out during two weeks in March April The questionnaire was answered by 26 residents, which represented 49 percent of the households. The guidebooks were received positively. According to the respondents the guidebooks were useful and they were considered to be a good way to inform about the consumption and saving of electricity and water. The majority of the respondents told that it was easy to save electricity and water and half of them stated that there were needs for saving in their households. The guidance experiment could act as an example for the resident s active and spontaneous action in his place of residence. The experiences can be of use for planning the internal and goaloriented actions in the apartment corporation. Keywords Electricity, water, guidance, influencing, residents, housing corporation Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS KOTITALOUKSISSA Energia Vesi NEUVONNALLA VAIKUTTAMINEN NEUVONNAN TOTEUTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Asukkaan aktiivisuudesta yhteistoimintaan Energian- ja vedensäästöoppaat ASUKKAIDEN MIELIPITEITÄ NEUVONNASTA JA SEN TARPEESTA Kyselyn toteutus Kyselyn tulokset Tulosten luotettavuuden arviointia YHTEENVETO...30 LÄHTEET...32 LIITTEET...34 Liite 1. Saatekirje...34 Liite 2. Energiansäästöopas...35 Liite 3. Vedensäästöopas...37 Liite 4. Kyselylomake...39 Liite 5. Muistutuskirje...41 KUVIOT KUVIO 1. Keskimääräinen kotitalouden energiankulutuksen jakaantuminen... 4 KUVIO 2. Keskimääräinen kotitalouden vedenkulutuksen jakaantuminen... 7 TAULUKOT TAULUKKO 1. Vastaajat ryhmiteltynä iän ja sukupuolen mukaan TAULUKKO 2. Vastaajat ryhmiteltynä asumismuodon ja taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärän mukaan... 22

5 2 1 JOHDANTO Energia ja vesi ovat meille välttämättömiä, mutta usein myös itsestäänselvyyksiä. Kulutamme energiaa ja vettä huolettomasti, suorastaan tuhlaten. Samalla lisäämme ympäristöhaittoja, jotka heikentävät luonnon tasapainoa ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Vapaus ja oikeus kuluttaa energiaa ja vettä tuo mukanaan myös vastuuta, jota voimme osoittaa järkevällä kulutuksella. Informaatio-ohjausta painottava energiapolitiikka näkee kansalaiset aktiivisina ja tietoisina toimijoina, jotka toiminnallaan ja päätöksillään voivat vaikuttaa energia- ja ympäristöasioihin (Arvola & Kasanen 1996, 75). Aktiiviset kansalaiset eivät jää seuraamaan sivusta, mitä ympäristössä tapahtuu, vaan he pyrkivät vaikuttamaan yleiseen päätöksentekoon sekä muihin kansalaisiin kaikkien yhteisen edun nimissä. Paikallisella tasolla asukas voi tehdä aloitteita energian ja veden säästämiseksi omassa asuinympäristössään. Tavoitteiden luomiseen sekä toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan asukkaiden yhteistoimintaa, joka puolestaan lisää myönteisiä ympäristövaikutuksia sekä taloudellista hyötyä. Pienetkin energian- ja vedensäästöä tuottavat teot ovat merkittäviä, sillä pienistä säästöpuroista kasvaa ajan myötä suuri säästövirta. Tämä opinnäyte havainnollistaa asukkaan vaikutusmahdollisuuksia energian- ja vedenkulutuksen vähentämiseksi omassa asuinympäristössä käytännön esimerkin kautta. Kuten Karvinen (1995, 11) toteaa, tietojen saaminen on alkeellisin osallistumisen muoto, ja se on myös edellytys muulle toiminnalle. Opinnäytteen keskeisen sisällön muodostaa neuvontakokeilu, joka toteutettiin energian- ja vedensäästöoppaiden avulla eräässä jyväskyläläisessä taloyhtiössä keväällä Asukkaiden mielipiteitä oppaista, neuvonnan tarpeesta sekä omasta energian- ja vedenkulutuksesta tiedusteltiin kyselylomakkeella. Ennen oppaiden ja kyselyn tulosten esittelyä käydään läpi muutamia energian ja veden kulutukseen sekä neuvontaan liittyviä asioita. Lisäksi pohditaan yksilön aktiivisuuden ja asukkaiden yhteistoiminnan merkitystä.

6 3 2 ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS KOTITALOUKSISSA Suomessa energia ja vesi ovat niin sanottuja kollektiivihyödykkeitä ja vastuu niiden riittävyydestä kuuluu julkiselle vallalle. Siten niihin suhtaudutaan itsestään selvyyksinä aina saatavilla olevina apuhyödykkeinä. Energialla ja vedellä on kotitaloustoiminnoissa lähinnä välineellinen luonne. Niitä tarvitaan erilaisissa toiminnoissa tai asioiden tuottamisessa, mutta kotitaloudessa ne ovat harvoin itse välittömän päätöksenteon ensisijaisena kohteena. (Nurmela 1996, 35, 72.) Nykyisellä Suomen kuluttamalla energiamäärällä tulisi toimeen neljä ja puoli 40 vuoden takaista Suomea. Samalla ovat lisääntyneet myös energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat ongelmat, erityisesti ympäristöongelmat. Nurmela (1996) huomauttaa, että vaikka kehitetään uutta energian tuotantotekniikkaa sekä hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä, toistaiseksi energian säästäminen ja sen käytön tehostaminen ovat kuitenkin parhaat keinot torjua energiankulutuksesta aiheutuvia haittoja. (Emt. 12, 30.) Vesi on halpaa ja sen käyttäminen helppoa. Vain satunnaisten kuivuuskausien yllättäessä muistetaan, että vesikin on rajallinen luonnonvara. Ongelmana ei niinkään ole veden riittävyys sinänsä, vaan nimenomaan puhtaan veden riittävyys. Vesi käy läpi monimutkaisen puhdistus- ja parannusprosessin jo ennen kuin se ehtii käyttöömme, ja vedenpuhdistamot puhdistavat jäteveden ennen kuin se päätyy takaisin luontoon. Tuhlaamalla vettä tuhlaamme myös energiaa, jota kuluu puhdistamisen lisäksi myös veden pumppaamiseen ja lämmittämiseen (Ekotiimi Ympäristöohjat omiin käsiin 1998, 28). Markkinatalouden arvot ja luonnonarvot ovat ristiriidassa keskenään. Keskeinen kysymys on se, kuinka pystymme saavuttamaan taloudellista menestystä luonnonvaroja haaskaamatta. Tehokkuuden on jatkuttava, mutta kestävän kehityksen näkökulma on otettava vakavasti huomioon kaikessa päätöksenteossa, mikäli haluamme säilyttää luonnon elinkelpoisena ja sen hyödyntämisen sekä siitä nauttimisen mahdollisena myös tuleville sukupolville. Energian- ja vedenkulutukseen liittyvissä asioissa ovat olennaisia julkisen vallan harjoittama poliittinen ja hallinnollinen ohjaus sekä kunnissa ja yrityksissä tehtävät rat-

7 4 kaisut. Äänestäjinä kansalaiset valitsevat edustajia hoitamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja myös erilaiset järjestöt tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa. Aktiivinen toiminta yhteiskunnallisella tasolla on tärkeää, mutta sen vaikutukset voivat olla hitaita ja hankalasti mitattavissa. Nopein ja suorin tie vaikuttaa on tarkkailla oman kotitalouden kulutusta, sillä jokainen tekee päivittäin päätöksiä ja valintoja, jotka vaikuttavat merkittävästi energian- ja vedenkulutukseen. 2.1 Energia Suomessa kulutetaan kotitaloussähköä (kotitalouslaitteet ja valaistus) noin kwh henkilöä kohti vuodessa (Gershon & Gillman 1994, 47) ja käytämme noin 25 kertaa enemmän energiaa kuin maapallon asukas keskimäärin (Ekotiimi Ympäristöohjat omiin käsiin 1998, 38). Kulutusta lisää varsinkin yhden hengen talouksien määrän kasvu. Nelihenkinen talous ei kuluta neljä kertaa enemmän sähköä kuin yhden hengen talous, koska talouksissa on esimerkiksi yksi jääkaappi, pesukone ja sähköuuni riippumatta taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärästä. Sähkönkulutukseen vaikuttavat myös asunnon koko, sähköä kuluttavien laitteiden määrä sekä käyttötavat. Seuraava kuvio havainnollistaa, miten kotitalouden sähkönkulutus jakaantuu eri kulutuskohteiden kesken. Laskelmissa ei ole mukana lämmitys ja lämmin vesi. 27% RUOANSÄILYTYS 28% VALAISTUS & MUU 8% PYYKINPESU 17% RUOANVALMISTUS 12% VIIHDE 8% ASTIANPESU KUVIO 1. Keskimääräinen kotitalouden energiankulutuksen jakaantuminen (Ekotiimi Ympäristöohjat omiin käsiin 1998, 39) Kotitaloussähkön kulutusta vähentää esimerkiksi energiaa säästävien laitteiden ja kodinkoneiden yleistyminen. Vanhoja laitteita löytyy talouksista kuitenkin vielä pitkään,

8 ja ne saattavat kuluttaa jopa kaksi kertaa enemmän sähköä kuin uudet, energiatehokkaat ja ympäristöystävälliset kodinkoneet (Kodin energiankulutus 2004). 5 Kauppa- ja teollisuusministeriön (Ene rgiansäästö 2003) mukaan laitteiden energiankulutusta säätelee laki laitteiden energiatehokkuudesta (1241/1997). Pakollinen kuluttajille suunnattu energiamerkintä on otettu käyttöön muun muassa kylmälaitteille, pyykinpesukoneille, astianpesukoneille, lampuille ja uuneille. Energiamerkki liitetään myynnissä oleviin kodinkoneisiin, ja se osoittaa laitteen käytönaikaista energiankulutusta. Tarkoituksena on saada kuluttajat suosimaan vähemmän energiaa kuluttavia laitteita. (Emt.) Nurmela, Paldanus ja Sairinen (1989) muistuttavat, että kotitalouksien energiankulutuksen alentamisessa piilee teknologisen illuusion tai harhan vaara. Hankitaan energiaa säästäviä laitteita ja uskotaan, että asiat ovat kunnossa. Todellisuudessa päästään merkittäviin säästöihin ja alhaiseen energiankulutukseen sillä, kun vanhoja laitteita käytetään oikein. (Emt. 43.) Esimerkiksi kylmälaitteen sähkönkulutukseen vaikuttavat olennaisesti laitteen sijoitus sekä säätö- ja huoltotoimenpiteet. Mikäli niitä laiminlyödään, saattaa uuden, energia tehokkaankin laitteen sähkönkulutus lisääntyä kymmeniä prosentteja (Kodin energiankulutus 2004). Pienissä asunnoissa, joissa on keittokomero tai keittosyvennys, jääkaapin paikka ei ole vapaasti valittavissa. Varsinkin silloin jääkaappi saattaa sijaita liian lähellä lämmönlähdettä (esimerkiksi liesi, patteri, astianpesukone ja auringon lämpö) tai ahtaassa tilassa, jolloin laitteen sähkönkulutus kasvaa. Silloin laitteen sähkönkulutuksen alentamiseksi voidaan tehdä lähinnä huoltotoimenpiteitä, joita ovat puhtaanapito, sulatus ja lämpötilan säätäminen tarvittaessa uudelleen. Valaistuksen osuus sähkönkulutuksesta on huomattavan suuri (Ks. kuvio 1) ja sitä on helppo pienentää jo pelkästään vaihtamalla perinteiset hehkulamput energiansäästölamppuihin. Säästölamput ovat hankintahinnaltaan kalliimpia kuin hehkulamput, mutta ne tuottavat saman valomäärän jopa 80 prosenttia pienemmällä sähkönkulutuksella ja lisäksi niiden käyttöikä on 3-15 kertaa pidempi kuin hehkulampun. On arvioitu, että jos suomalaiset vaihtaisivat kaikki hehkulamppunsa energiansäästölamppuihin vuoteen 2010 mennessä, säästöä syntyisi peräti gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. Tämä merkitsisi myös 200

9 000 tonnia vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. (Ene rgiansäästölamppujen hankintaan vauhtia 2002.) 6 Merkittävää sähkönsäästöä saadaan kotitalouksissa aikaan jo pienillä kulutustapojen muutoksilla. Kyse on järkevästä energiankulutuksesta, eli siitä, että pienemmällä sähkön määrällä voidaan tehdä sama kuin ennenkin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinnitetään huomiota kattiloiden ja keittolevyjen kuntoon ja kokoon, käytetään kantta kattilassa, hyödynnetään uunin esi- ja jälkilämpöä ja käytetään mikroaaltouunia sähköuunin sijasta. Ruokaa ei laiteta lämpimänä jääkaappiin eikä jääkaapin ovea pidetä tarpeettoman kauan auki. Vaatteita ja astioita pestään täysiä koneellisia tai vajaita koneellisia pestäessä hyödynnetään säästö- ja vajaatäyttöohjelmia. Valoja pidetään päällä vain silloin, kun tarvitaan, ja voimakkaan yleisvalon sijasta kannattaa suosia vähemmän sähköä kuluttavia kohdevalaisimia. Kotitalouksien sähkönkulutusta lisää kasvava viihde- ja kulutuselektroniikan määrä. Televisio, stereot, videot, tietokone, kännykkä, kelloradio, puhelinvastaaja, digiboxi ja DVD-laitteet ovat esimerkkejä laitteista, joita joko löytyy melkein joka kodista tai joita ollaan lähiaikoina hankkimassa kotiin. Useiden laitteiden käyttötilassa kuluttama energia on murto-osa niiden valmiustilan kulutuksesta, koska laite toimii valtaosan ajasta stand by- eli valmiustilassa. Valmiustilan kulutus voidaan useimmissa laitteissa kytkeä pois ainoastaan irrottamalla laitteen pistotulppa sähköverkosta. (Korhonen, Pihala, Ranne, Ahponen & Sillanpää 2002, 51.) Lehmusnotko (2004) kirjoittaa lehtiartikkelissaan, että Ruotsissa kotitalouksien sähkölaitteet tuottavat hiilidioksidipäästöjä noin 350 kiloa henkeä kohti vuodessa. Päästöt ovat samaa luokkaa myös Suomessa. Laitteita hankittaessa kannattaa energiankulutuksen selvittämisen ohella miettiä, onko laitteelle edes todellista tarvetta. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kodin sähkönkulutuksen pienentämisessä ovat tärkeitä niin laiteratkaisut kuin laitteiden huolto- ja käyttötottumukset. Energiaa kuluu lähes huomaamatta lukuisiin eri kodin toimintoihin ja vaikka pienet kulutustavan muutokset saattavat tuntua vähäpätöisiltä, ajan mittaan niillä saavuttaa yllättävän suurta hyötyä.

10 2.2 Vesi 7 Suomen kotitaloudet käyttävät vettä keskimäärin 155 litraa henkeä kohti joka päivä, ja kerrostaloissa määrä on suurempi kuin pientaloissa. Kuivanen (1999, 42) muistuttaa, että lähes puolet käytetystä vedestä on lämmitettyä. Kuten kuviosta 2 ilmenee, suurin osa vedestä, jopa 67 prosenttia, kuluu puhtauden ylläpitoon eli menee käytännössä viemäriin kylpyhuoneessa ja keittiössä. Varsinainen epäkohta on se, että juomakelpoiseksi käsiteltyä vettä käytetään myös WC:n huuhteluun, ja siihen vettä kuluu noin viisi kertaa enemmän kuin ruokaan ja juomaan. Seuraava kuvio havainnollistaa, miten kotitaloudessa käytetty vesi jakaantuu eri toimintojen kesken. 2% MUU 26% WC 38% HYGIENIA 5% RUOKA JA JUOMA 13% PYYKINPESU 3% SIIVOUS 13% TISKAAMINEN KUVIO 2. Keskimääräinen kotitalouden vedenkulutuksen jakaantuminen (Ekotiimi Ympäristöohjat omiin käsiin 1998, 28) Vaikka putkistonormit, paineiden ja virtausten säädöt sekä vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto ovat tärkeitä tekijöitä vesivirtaaman määrässä, rinnalla vaikuttavat veden käyttöön liittyvät tavat ja tottumukset. Ne taas ovat sidoksissa muun muassa perheen kokoon, asukkaiden ikään sekä harrastuksiin. Vedenkulutus ei lisäänny samassa suhteessa kuin perheenjäsenten lukumäärä. Esimerkiksi neljän hengen perhe ei kuluta vettä neljä kertaa enemmän kuin yksin asuva. Iäkkäämmät, lapsuudessaan niukkuuteen tottuneet henkilöt kuluttavat vähemmän vettä kuin nuoremmat. Veden kulutus

11 vaihtelee myös samankaltaisissa talouksissa hyvin paljon elintapojen mukaan. (Nurmela, Paldanus & Sairinen 1989, 30, 39.) 8 Vanhoja, vettä runsaasti kuluttavia laitteita löytyy kotitalouksista vielä paljon. Usein uusia laitteita hankitaan remontin yhteydessä. Esimerkiksi kun vanhaan kerrostaloon tehdään laajamittainen vesi- tai viemäriputkiston uudistaminen, saatetaan hankkia kaikkiin asuntoihin ajanmukaiset vesikalusteet ja hanat. Yleensä tuolloin myös ammeet vaihdetaan suihkuihin. Joskus uusia hankintoja joudutaan tekemään silloin, kun vesikaluste osoittautuu huonokuntoiseksi ja on ehkä syypää rakenteiden vesivaurioon. Kalusteiden kuntoon on syytä kiinnittää huomiota, sillä vuotava hana tai WC-istuin lisää vedenkulutusta ja vesilaskua huomattavasti. Motivan (2004) mukaan hyvin huomaamatonkin vuoto, jopa vain tippa sekunnissa tekee vuodessa lähes litraa hukkakulutusta (Kodin energiankulutus 2004). Saatavana on useita erilaisia vettä säästäviä laitteita, muun muassa suihkupäitä, vesihanoja ekonappeineen tai vipuineen, virtauksenrajoittimia sekä WC-istuimia. Es i- merkiksi normien mukainen suihkupää kuluttaa vettä jopa 12 litraa minuutissa täydellä teholla, mutta säästömalli vain 8-9 litraa ja vettä säästyy noin prosenttia. Normaali WC-istuin kuluttaa vettä kuusi litraa huuhtelukerralla, kun taas WC-istuin, jossa on niin sanottu kaksoisnuppi, kuluttaa vain joko neljä litraa tai kaksi litraa vettä huuhtelukerralla. Vettä säästääkseen ei toki tarvitse hankkia kokonaan uutta WCistuinta, sillä vanhojenkin istuinten säiliöihin on saatavana erilaisia vettä säästäviä laitteita. (Eko-ostaja 2004.) Pesu- ja astianpesukoneiden valinnassa kannattaa vertailla erilaisten laitteiden vedenkulutusta. Gershon & Gillman (1994, 35) huomauttavat, että pesukoneet saattavat kuluttaa mallista riippuen litraa vettä pesukerralla ja astianpesukoneet litraa pesukerralla. Useimpien mallien ominaisuuksia ovat myös erilaiset säästö- ja vajaatäyttö-ohjelmat, jotka säästävät sekä vettä että energiaa. Oikeiden pesuohjelmien ja lämpötilojen käytön ohella tärkeää on se, että astioita ja vaatteita pestään vain tarvittaessa. Esimerkiksi kerran pidetty pusero ei välttämättä vielä tarvitse pesua eikä astianpesukonetta kannata käyttää, mikäli koneessa on vain vähän astioita ja niitä on vielä puhtaina käyttöä varten.

12 9 On tärkeää ymmärtää, että tarkoituksenmukainen vedenkäyttö ei ole suinkaan mukavuudesta tai hygieniasta tinkimistä. Kotitaloudessa järkevä vedenkäyttö tarkoittaa sitä, että vähemmällä vedellä saadaan aikaan esimerkiksi yhtä puhtaita vaatteita kuin ennenkin. Samoin henkilökohtainen hygienia voidaan hoitaa yhtä monella suihkussa käynnillä kuin ennen, mutta pienemmällä vesimäärällä. Kotiin ei tarvitse välttämättä hankkia uusia vesikalusteita ja laitteita, sillä pelkästään omien vedenkäyttötapojen tarkkailulla ja tarvittaessa pienillä muutoksilla saadaan aikaan merkittävää vedensäästöä. Järkevän vedenkäytön perusidean voi kiteyttää seuraavasti: kun et käytä vettä, sulje hana. On turhaa juoksuttaa vettä esimerkiksi silloin, kun suihkussa saippuoi itseään tai levittää shampoota hiuksiin. Koska suihkussa aika kuluu nopeasti, voi suihkuttelua i- kaa yrittää lyhentää esimerkiksi munakellon tai muun ajastimen avulla. Ammekylpyjä kannattaa harrastaa harvemmin ja silloinkin pitkään ja todella nauttien, sillä ammekylpy kuluttaa vettä jopa viisi kertaa enemmän kuin suihku. Hana on syytä sulkea myös hampaiden pesun ajaksi, sillä minuutin harjauksen aikana saattaa viemäriin valua 10 litraa vettä. Vertailun vuoksi kannattaa muistaa, että ihminen tarvitsee korkeintaan viisi litraa juomavettä päivässä. Mikäli taloudessa pestään astiat käsin, on syytä kiinnittää huomiota pesutapaan, sillä käsinpesu voi kuluttaa vettä 35 litrasta jopa 120 litraan (Kuivanen 1999, 56). Astioiden huuhtelu juoksevan veden alla kuluttaa moninkertaisesti enemmän vettä kuin altaassa huuhtelu. Pesutulos ei kuitenkaan ole parempi. Siivoukseenkaan ei tarvitse käyttää ylenmäärin vettä, sillä puhdasta saadaan aikaan hyvin pienellä vesimäärällä. Vaihtoehtona on myös vedettömiä siivousmenetelmiä, kuten esimerkiksi pestävät mikrokuituliinat ja mopit. Veden säästämiseksi ei välttämättä tarvitse kuluttaa rahaa ja aikaa eikä myöskään nähdä kohtuuttomasti vaivaa. Lähinnä kyse on pienistä jokapäiväisistä valinnoista, joilla jokainen voi helposti vaikuttaa paljonkin omaan vedenkulutukseensa. Koska suhtautuminen veteen ja vedenkäyttötavat opitaan yleensä omilta vanhemmilta, on kotona hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, millaista esimerkkiä vanhemmat lapsilleen näyttävät. On helpompaa opettaa lasta arvostamaan ja käyttämään vettä järkevästi kuin vaikuttaa aikuisen henkilön piintyneisiin tapoihin.

13 10 3 NEUVONNALLA VAIKUTTAMINEN Neuvonta on asiakaspalvelua, vuorovaikutusta, ihmisten välistä kanssakäymistä. Neuvontatilanteen keskipisteenä on ihminen ja hänen tarpeensa. Neuvonta auttaa asiakasta tekemään itseään koskevia valintoja, ratkaisuja ja päätöksiä. (Kangas & Hellstedt 1995, 6.) Neuvonnan asiakas on subjekti eli tekijä, ei objekti eli kohde. Neuvoja antaa neuvottavalle erilaisia toimintavaihtoehtoja, joista tämä voi itse valita parhaan. Neuvoja voi myös suostutella asiakasta toimimaan edullisella tavalla. (Jarva 1993, 64.) Suostuttelu on nimenomaan mielipiteiden, asenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävää viestintää. Suostuteltaessa pyritään saamaan aikaan muutoksia yhden tai useamman henkilön käyttäytymisessä pakkoa käyttämättä. (Wiio 2000, 236; Lehtonen 1998, 153.) Neuvonta on viestintää eli sanomien välitystä lähettäjän ja vastaanottajan välillä (Åberg 1996, 14). Vuokon (1997) mukaan viestintä on kahden tai useamman osapuolen välillä tapahtuva tarkoituksellinen vaihdantaprosessi, jossa pyritään merkitysten siirtämiseen käyttämällä erilaisia symboleja. Tässä viestinnän määritelmässä mainitaan kolme tärkeää viestinnän elementtiä: viestinnällä on tietty tavoite, viestinnän lähettäjä pyrkii aikaansaamaan vaikutuksia vastaanottajassa ja viestinnän lähettäjä käyttää esimerkiksi sanoja, kuvia, eleitä ja värejä saadakseen vastaanottajassa aikaan haluamansa vaikutuksen (Emt. 21). Viestintäprosessin osatekijöitä ovat lähettäjä, vastaanottaja, sanoma, viestintäkanava, palaute sekä mahdolliset häiriötekijät, joita voi ilmetä missä tahansa prosessin osassa. Viestinnän onnistuminen eli viestin perillemeno ja toivotun vaikutuksen aikaansaaminen riippuu kaikista osatekijöistä. Laswell tiivistää viestintäprosessin lauseeseen Who says What in Which Channel to Whom with What Effect eli kuka sanoo mitä, kenelle, millä viestimellä ja millaisin vaikutuksin. Tehokas viestintä edellyttää kohderyhmän määrittelyä ja tuntemusta, sillä kohderyhmä määrittää muun muassa sen, mitä sanotaan ja missä. (Emt. 22.) Arvola ja Kasanen (1996, 88) puolestaan toteavat, että tiedon sisällön lisäksi informaation tehokkuuteen vaikuttavat tiedon muoto, ulkoasu ja esitysyhteys, tietolähteen

14 koettu luotettavuus, viestintäkanava sekä tiedon saatavuus, oikea ajoitus ja oikea kohdistaminen. 11 Vuokko (1997) mainitsee viestinnän kolme vaikutustasoa, jotka ovat kognitiivinen (tieto), affektiivinen (tunne) ja konatiivinen (toiminta). Viestinnällä voidaan luoda, vahvistaa tai muuttaa vaikutuksia kaikilla kolmella tasolla. Perinteisten vaikutushierarkioiden mukaan vaikutukset etenevät kuitenkin aina tietyssä järjestyksessä. Es i- merkiksi AIDAS-mallissa on erotettu viisi vaihetta, jotka ovat attention eli huomio, interest eli kiinnostus, desire eli halu, action eli toiminta ja satisfaction eli tyytyväisyys. (Emt ) Vuokko (1997) kuitenkin huomauttaa, että perinteinen hierarkia-ajattelu ei ota huomioon yksilökohtaista sitoutumista eli esimerkiksi asian tai tuotteen merkitystä yksilölle. Yhdelle henkilölle asia voi olla huomattavasti merkityksellisempi kuin toiselle ja sillä on puolestaan vaikutusta siihen, miten ja missä järjestyksessä viestinnän vaikutukset etenevät. Jos asia on henkilölle hyvin merkityksellinen, vaikutukset etenevät AIDASmallin mukaisesti, mutta jos asialla on henkilölle vähäinen merkitys, vaikutukset etenevät siten, että tunne syntyy vasta toiminnan jälkeen. (Emt ) Uudemmat teoriat ovat kiinnostuneita myös siitä, millä tavalla vastaanottaja käsittelee hänelle suunnattua sanomaa ja millaisessa ympäristössä hän sanomaa käsittelee. Millaisia ovat kilpailevat viestit, millaisia ajatuksia sanoman käsittely vastaanottajassa synnyttää, millaisia ovat vastaanottajan asenteet, millaisia käsityksiä hänellä on viestinnän kohteena olevasta asiasta ja millä tavalla sanoma liittyy vastaanottajan elämäntyyliin. (Lehtonen 1998, 159.) Neuvontaa suunniteltaessa on otettava huomioon ihmisen rajallinen kyky ottaa vastaan informaatiota. Tarvittavat perustiedot asiasta ja kyky hahmottaa käsitteitä, mittakaavoja ja niiden välisiä suhteita voivat puuttua. Ihmiset ymmärtävät eri tavalla muun muassa sen, mitä ympäristöystävällisyydellä jokapäiväisessä elämässä tarkoitetaan. (Suomalaiset ja ympäristö 2002, 36.) Heiskasen (1995, 9) mielestä kampanjointia tehokkaampaa on yksityiskohtainen ja kohdennettu neuvonta, ja paras vaikutus saadaan, kun informaatio kytketään mahdollisimman tuttuihin ja läheisiin asioihin. Selkeyteen ja yksinkertaisuuteen kannattaa

15 12 kiinnittää huomiota erityisesti, jos kohderyhmänä on vähän koulutusta saaneita ja ikääntyneempiä ihmisiä. On muistettava, että ihmisellä on mahdollisuus punnita ainoastaan niitä vaihtoehtoja ja arvioida niitä hyötyjä ja haittoja, joista hänellä on tietoa (Arvola & Kasanen 1996, 48). Neuvonnan vaikutus voi syntyä välittömästi, vähän ajan kuluttua tai pitkän ajan kuluttua. Vastaanottaja saattaa huomata sano man vasta myöhemmin tai sanoma vaatii häneltä pohdintaa. Joskus sanoma unohtuu ja siksi tarvitaan myös sanoman vahvistamista eli muistuttamista. Liikaa toistoa on kuitenkin syytä välttää, koska silloin vastaanottaja saattaa kyllästyä. (Vuokko 1997, 41, 43.) Ympäristöasioissa neuvonnan vaikutus mitataan käytännön teoissa. Ei riitä, että henkilö ymmärtää ympäristökysymyksiä tai että henkilöllä on myönteisiä asenteita ja arvoja. Ilman harkittuja käytännön tekoja ei synny myöskään energian- ja vedensäästöä. Neuvontamuotoja ovat esimerkiksi henkilökohtainen neuvonta, ryhmäneuvonta ja joukkoneuvonta. Henkilökohtainen neuvonta on tehokas, mutta aikaa vievä neuvo n- nan muoto ja sitä käytetään erityisesti silloin, kun asiakkaan ongelmat ovat yksilöllisiä ja mahdollisesti arkaluontoisia. Ryhmäneuvontaan osallistuu useampi asiakas samanaikaisesti ja he ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Ryhmäneuvonnan etuna on useiden ihmisten tavoittaminen samanaikaisesti ja tilaisuus onnistuu parhaiten kun ryhmän jäsenten odotukset ja tarpeet ovat samansuuntaisia. Joukkoneuvonnalla tavoitetaan enemmän ihmisiä kuin ryhmäneuvonnassa, mutta kohde on hajanaisempi. Joukkoneuvonnan tuloksia on usein hyvin vaikea arvioida ja selvittää. (Kangas & Hellstedt 1995, ) Energian- ja vedensäästöön liittyvissä asioissa merkityksellistä on nimenomaan joukkoneuvonnan ja -tiedotuksen rooli. Koska ympäristöasioita on käsitelty varsin runsaasti esimerkiksi sanomalehdissä ja televisiossa, ne ovat melko tuttuja useimmille ihmisille. Kuten Gullichsen ja Niemi (1993, 46) toteavat, neuvonta on helpompaa, kun ihmisillä on jo jotain ennakkokäsitystä asiasta.

16 13 4 NEUVONNAN TOTEUTUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Alkusysäyksen neuvontakokeilulle antoi pohdinta yksilön vaikutusmahdollisuuksista omassa lähiympäristössä energian- ja vedenkulutukseen liittyvissä asioissa. Kokeiluympäristöksi valikoitui varsin luontevasti tutkijan oma asuinympäristö, tarkemmin sanottuna samassa taloyhtiössä asuvat henkilöt talouksineen. Taloyhtiö sijaitsee Jyväskylän Lohikosken kaupunginosassa ja muodostuu kahdesta kerrostalosta, joissa on yhteensä 54 kotitaloutta. Taloyhtiö on muodoltaan asuntoosakeyhtiö, sillä on oma hallitus ja osakkailla on päätäntävalta taloyhtiötä koskevissa asioissa. Taloyhtiön asukkaina on myös vuokralla asuvia. Vaikka vuokralaisilla ei ole päätösvaltaa taloyhtiötä koskevissa asioissa, he ovat kuitenkin yhtälailla asukkaita ja heidänkin aktiivinen toimintansa yhteisten asioiden hoidossa on tervetullutta. Kynnys neuvontakokeilun toteuttamiseen oli matala, sillä taloyhtiön ominaispiirteenä on niin sanottu korkea omavaraisuus, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että tehdään itse kaikki, mitä suinkin pystytään. Esimerkiksi taloyhtiön siisteydestä ei huolehdi talohuoltoyhtiö, vaan niin siivooja kuin nurmenleikkaajakin on palkattu oman taloyhtiön asukkaista. Talvisin aurauksen ulkopuolelle jäävät alueet puhdistetaan lumesta muutaman aktiivisen asukkaan voimin. Myös pienemmät korjaus- ja huoltotyöt tehdään itse. Taloyhtiön asukkaat muodostavat aktiivisen yhteisön, jossa on mukavaa ja helppoa alkaa oma-aloitteisesti suunnitella ja toteuttaa asukkaita sekä samalla koko taloyhtiötä hyödyttäviä toimenpiteitä. Sekä veden että sähköenergian kulutus on suurelta osin riippuvaista käyttötottumuksista. Vaikka asukas päättäisikin elää säästeliäästi, hyvät aikomukset saattavat jäädä vain aikomuksiksi ja aloitetut käytännönkin teot hiipua kokonaan, mikäli asiasta ei muistuteta. Taloyhtiössä asioita voidaan nostaa esille yhtiökokouksissa, mutta niitä on harvoin, ehkä vain kerran tai kaksi vuodessa, ja niihin osallistuu yleensä vain pieni osa asukkaista. Myös vuokralla asuvat jäävät yhtiökokouksen ulkopuolelle. Mikäli yhtiökokouksessa on käsitelty esimerkiksi vedenkulutukseen liittyviä säästötavoitteita ja - keinoja, ne jäävät yleensä vain puheen asteelle ja pienen aktiivisen piirin tiedoksi.

17 4.1 Asukkaan aktiivisuudesta yhteistoimintaan 14 Taloyhtiöissä päävastuu asioista on isännöitsijällä ja taloyhtiön hallituksella, joka yleensä koostuu keskimääräistä aktiivisemmista henkilöistä. Käytännössä vastuu yhteisistä asioista on kuitenkin jokaisella asukkaalla. Asukas voi vaikuttaa paljon paitsi omaan, myös muiden asukkaiden viihtyvyyteen, ja edistää toimintaa esimerkiksi ympäristönsuojelun ja taloudellisen hyödyn aikaansaamiseksi. Taloyhtiössä saattaa asua henkilöitä, jotka voivat tuoda oman, jonkin tietyn alan asiantuntemuksensa, yhteisön käyttöön. Toiminnan tulee kuitenkin olla asukkaalle vapaaehtoista. Asukkaita tulee myös kannustaa omatoimisuuteen, koska muuten he saattavat kokea, että vain hallituksen jäsenillä on oikeus, vastuu tai kykyä olla aktiivisia. Vaikka yhteistoiminta voi olla täysin taloyhtiön sisäistä ja pohjautua yhteisön omiin tavoitteisiin, toiminnalle on saatavana tukea ja ohjeistusta taloyhtiön ulkopuolelta. Esimerkkinä on Motiva Oy:n energiaeksperttitoiminta. Energiaekspertin tehtäviä ovat muun muassa energian- ja vedenkäyttöön liittyvän tiedon kerääminen ja välittäminen sekä asukkaiden ohjaaminen. Energiaekspertiksi voi ryhtyä kuka tahansa energiaasioista kiinnostunut asukas ja hän saa valtuutensa esimerkiksi taloyhtiön hallitukselta. (Energiaekspertti 2004.) Etuna on se, että energiaekspertiksi ryhtyvä asukas tuntee talonsa ja sen asukkaat. Hän on tuttu asukkaille ja sen vuoksi häneen suhtaudutaan ehkä myönteisemmin kuin taloyhtiön ulkopuolelta tulevaan henkilöön. Energiaeksperttitoiminnalla on taloyhtiöissä saavutettu esimerkiksi vedenkulutuksessa säästöä keskimäärin prosenttia ja parhaimmillaan kulutus on onnistuttu lähes puolittamaan. (Emt.) Tiedotuksen tärkein tehtävä energian säästämiseksi on herättää ihmiset tiedostamaan oman toimintansa vaikutus energiankulutukseen ja tarkistamaan omien kulutustapojensa järkevyys. Kotitalouksilla tulisi olla käsitys myös säästömahdollisuuksista. (Arvola & Kasane n 1996, 99, 142.) Asukkaiden herättelemisen ja motivoimisen ei tarvitse välttämättä olla sen ihmeellisempää kuin asioiden ottaminen puheeksi, ja sen voi tehdä kuka tahansa asukas, milloin tahansa ja missä tilanteessa tahansa. Varsinaisen yksityiskohtaisen neuvonnan tulee kuitenkin perustua tietoon eikä luuloon. Toiminnan lähtökohdan tulee olla asukkaiden arjessa ja heidän tarpeissaan.

18 15 Mikäli halutaan vaikuttaa asukkaiden asenteisiin ja mielipiteisiin sekä varsinkin käytännön kulutustottumuksiin, on luotava selkeä suunnitelma ja tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan asukasyhteistyötä. Yhteistyön kehittyminen on sosiaalinen prosessi, jonka osatekijöitä ovat yhteistoiminnan tarve, toimintatarpeen tiedostaminen, toiminnan organisaatio sekä henkilö-, tila- ja taloudelliset resurssit (Juntunen 1994, 40). Yhteistyön kehittäminen ja ylläpito on vaativaa työtä, joka edellyttää osaamista, oikeaa asennetta ja aikaa. Yhteistyö ei suju, jos yhteistyöprosessin synnystä ja edistymisestä ei huolehdita kunnolla. Koska asukkaiden aktiivinen osallistuminen tuo mukanaan myös sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, on tärkeää saada asukkaita mukaan yhteistyöhön. (Viirkorpi 1996, 50.) Asukkailla tulee olla mahdollisuus esittää omia mielipiteitä ja ehdotuksia, sillä yhteistoiminnan edellytys on asukkaiden tunne ja kokemus siitä, että heitä kuunnellaan ja että he voivat todella vaikuttaa asioihin. Veden- ja energiansäästöön tähtäävän toiminnan tulee olla avointa ja näkyvää, ja asukkaiden tulee olla tietoisia siitä, kenen puoleen he voivat kysymyksineen ja ehdotuksineen kääntyä. Järvikoski (1995, 46) korostaa, että toiminnan kytkeytyminen selkeästi suunniteltuun ja ymmärrettävään ohjelmaan edistää ympäristöystävällistä käyttäytymistä enemmän kuin pelkät ympäristöystävälliset asenteet. Asukkaiden ympäristömyönteiset asenteet saattavat olla ainakin joissakin tapauksissa helposti muutettavissa toiminnaksi, kun muodostetaan mielekkäitä projekteja, joissa toimiminen ei edellytä suuria uhrauksia. Eräs keino asukkaiden innostamiseksi voisi olla suunnitelma yhteisesti kustannettavan vesilaskun pienenemisestä saadun säästön käyttämisestä asukkaiden viihtyvyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Toiminnan päämäärän tiedostamisen ohella olisi myös tärkeää saada iloa itse tekemisestä. Lähtökohdat yhteistoiminnan käynnistymiselle voivat olla joko myönteisesti tai kielteisesti painottuneita. Myönteisistä lähtökohdista on kyse silloin, kun panostetaan jo olemassa olevan hyvän lisäämiseen. Kielteisistä lähtökohdista puhutaan silloin, kun toiminta kohdistuu puutteellisuuksiin ja epäkohtiin. (Juntunen 1994, 40.) Asukkaiden motivoinnin ja osallistamisen kannalta onkin tärkeää korostaa toiminnasta saatavan hyödyn lisäksi jo hyvin toimivia asioita.

19 16 Eräs neuvonnallisesti haastava tekijä on niin sanottu vapaamatkustajuus- tai pinnariongelma. Yksittäinen toimija saattaa ajatella, ettei juuri hänen kulutuksellaan ole vaikutusta ympäristöongelmien ratkaisemisessa, ja hän jatkaa kuluttamista entiseen tapaansa. Monessa tapauksessa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi riittää se, että useimmat ryhmän jäsenistä osallistuvat toimintaan. Mutta mitä useampi heittäytyy vapaamatkustajaksi ja ajattelee, ettei hänen työpanostaan tarvita, sitä vähemmän saadaan aikaan. (Nurmela 1996, 222; Nurmela ym. 1989, 154.) Kun neuvonnan keinoin kerrotaan toiminnan hyödyistä tarpeeksi läheisellä tasolla ja painotetaan pientenkin tekojen vaikuttavuutta, ihmisten on ehkä helpompi ymmärtää tekojensa merkitys ja sitoutua yhteistyöhön. Asukastoiminta etenee yleensä pienistä yhteistoiminnoista laajempiin, eikä kaikkea voi toteuttaa kerralla. Nopeita vaikutuksia ei kannata odottaa, vaan on edettävä pikkuhiljaa ja annettava ihmisille aikaa sulatella asioita. Jos yhteistoiminta ei suju toivotulla tavalla, on tilannetta arvioitava uudelleen. Ehkä toiminnan syitä ei perusteltu tarpeeksi hyvin tai tiedotus epäonnistui. Ehkä asioista ei keskusteltu tarpeeksi asukkaiden kanssa, vaan oletettiin, että ihmiset ovat automaattisesti valmiita yhteistyöhön heti kun suunnitelmista kerrotaan. Asukkaiden sitoutumiseen vaikuttavat monet asiat, ja koska yhteistoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ei ketään voida pakottaa mukaan toimintaan. Jotta asukkaat saadaan vakuutettua toiminnan tärkeydestä, on oltava sitkeä, eikä kannata luovuttaa he l- polla. Jos projekti keskeytetään liian herkästi jo alkuvaiheessa, vaarana on uskottavuuden menetys, ja seuraavalla yrityksellä mukaan saadaan entistä vähemmän väkeä. Pelkkä yhteinen vesilasku tai asukkaan velvollisuuksista tiedottaminen ei saa asukkaita kokemaan itseään yhteisön jäseneksi ja innostumaan yhteistyöhön. Kannattaakin miettiä myös sitä, millaisilla sosiaalisilla keinoilla voitaisiin lisätä asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Taloyhtiössä asuu yleensä hyvin erilaisia, eri- ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia henkilöitä, ja silloin kannattaa yrittää luoda yhteishenkeä vapaamuotoisella toiminnalla, esimerkiksi puutarhajuhlilla tai turhan tavaran vaihtopäivillä.

20 4.2 Energian- ja vedensäästöoppaat 17 Veden- ja energiansäästöoppaat tehtiin, koska asukkaita haluttiin muistuttaa ja motivoida kiinnittämään huomiota energian- ja vedenkulutukseen. Tarkoituksena oli jakaa materiaalia suoraan koteihin, koska siten asukas voi tutustua oppaisiin silloin, kun hänelle parhaiten sopii, tallettaa ne ja halutessaan palata niiden pariin uudelleen. Lisäksi oli mielekkäämpää lähestyä asukkaita valmiilla materiaalilla kuin esimerkiksi pelkällä kyselylomakkeella. Veden- ja energiankulutukseen liittyvää tietoa on runsaasti, mutta se on varsin sirpaleista ja hajallaan. Oppaisiin koottiin käyttökelpoisinta tietoa eri tietolähteistä. Oppaissa haluttiin painottaa järkevien kulutustapojen merkitystä, kertoa kotitalouksien veden ja sähköenergian kulutuksesta sekä vettä ja energiaa säästävistä laitteista ja niiden huoltamisesta. Oppaisiin valittiin myös joitakin helppoja käytännön säästövinkkejä. Energiansäästöoppaaseen (Liite 2) valittiin tietoa kotitaloussähkön kulutuksesta. Ulkopuolelle jäi muun muassa lämmitys, koska taloyhtiössä on lämmitysmuotona vesikierrolla toimiva kaukolämpö. Vaikka jokainen talous maksaa itse omasta kulutuksestaan ja siten taloyhtiölle ja muille asukkaille on yhdentekevää, kuinka paljon kukin sähköä kotonaan kuluttaa, on hyvä muistuttaa asukkaita sähkön säästämisen eduista. Kulutuksen määrää havainnollistettiin myös rahamääräisenä, sillä taloudelliset perustelut on todettu tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa energiankulutukseen, ja osa suomalaisista toivoo, että esimerkiksi kylmälaitteiden sähkönkulutus ilmoitettaisiin myös rahana eikä vain kilowattitunteina (Arvola & Kasanen 1996, 89-90). Kokeilun taloyhtiössä ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita, vaan asukkaat maksavat vedestä kiinteiden kuukausittaisten vesimaksujen muodossa. Sen vuoksi vedensäästöoppaassa (Liite 3) mainittiin järkevän vedenkäytön etuna myös taloyhtiön vesimaksun korotuspaineilta välttyminen, jolla haluttiin muistuttaa, että jokaisen asukkaan vedenkäyttötavat vaikuttavat kaikkien vesimaksuun. Tässä oli ajateltu sitä, että mikäli asukas ei olisi kovin kiinnostunut oppaassa mainituista ympäristönsuojelullisista perusteluista, häntä saattaisi kuitenkin kiinnostaa oma taloudellinen etu. Teksti pyrittiin muotoilemaan niin selkeäksi ja helppotajuiseksi kuin mahdollista, välttäen kuitenkin liikaa selittämistä, joka olisi saattanut tuntua asukkaasta häntä aliar-

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT Tavoite: Oppilas ymmärtää, että vesi on rajallinen luonnonvara ja että kulutamme vettä turhaan joka päivä. Oppilas oppii huomaamaan turhan vedenkulutuksen ja osaa estää sen. Tehtävä:

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Yleistä vedenkulutuksesta taloyhtiöissä Vedenkulutuksen jakaantuminen Vesivuodot Lämminkäyttövesi Taloyhtiön vesiverkon paine Vedensäästöventtiilit

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus

ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus Energian ja veden säästö Mitä energia on? Mistä energia tulee? 2 Energian kokonaiskulutus Suomessa 3 Mihin käytämme energiaa Suomessa? 4 Mihin käytämme

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Esa Varho Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Oras lyhyesti Perustettu 1945 100% Oras Invest Oy:n omistama (Oras Invest on perheyritys) Liikevaihto 2008:

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Vesipihi kerrostalo Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Taustaa: vesi Jyväskylässä Kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle talousvesi toimitetaan

Lisätiedot

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN Tavoite: Oppilaat ymmärtävät, että puhdas vesi on rajallinen luonnonvara. Oppilaat tiedostavat, että vettä tuhlataan joka päivä tarpeettomasti. Oppilaat oppivat ottamaan vastuuta

Lisätiedot

Veden säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Veden säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Veden säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Veden tuotanto ja hinnoittelu Veden kulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

Datasta tietoon ja toimintaan. Mittarit isännöitsijän ja asukkaan viestinnän välineenä

Datasta tietoon ja toimintaan. Mittarit isännöitsijän ja asukkaan viestinnän välineenä Datasta tietoon ja toimintaan Mittarit isännöitsijän ja asukkaan viestinnän välineenä Miksi mittareita? Missä pulma? Ongelma: asukkaat eivät tiedä kulutustaan, eivät etsi tietoa tai ymmärrä, mitä tieto

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

Energiansäästöviikko 13.10.2012. Esittää: Lehti-, Varis- ja Laajankankaan asukastoimikunta

Energiansäästöviikko 13.10.2012. Esittää: Lehti-, Varis- ja Laajankankaan asukastoimikunta Energiansäästöviikko 13.10.2012 Esittää: Lehti-, Varis- ja Laajankankaan asukastoimikunta Sisällysluettelo Johdanto Sähkönkäyttö ja säästövinkit kotitaloudessa Sähkön käyttö keittiössä Sähkön käyttö kylpyhuoneessa

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Be inspired by Danish Design FERN. Twist & Save - sinä valitset

Be inspired by Danish Design FERN. Twist & Save - sinä valitset Be inspired by Danish Design FERN Twist & Save - sinä valitset Päätä itse miten, missä ja paljonko haluat säästää vettä Veden säästäminen on helpointa aloittaa sieltä missä sitä eniten käytät, yleisimmin

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 Kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

Esa Varho. Veden- ja Energian säästö Puumarkkinapäivät 2011

Esa Varho. Veden- ja Energian säästö Puumarkkinapäivät 2011 Esa Varho Veden- ja Energian säästö Puumarkkinapäivät 2011 ORAS LYHYESTI Perustettu 1945 Oras Invest Oy:n omistama (perheyhtiö ja teollinen omistaja) Liikevaihto 2010: 132,5 milj. Henkilöstö keskimäärin

Lisätiedot

Energiansäästön kymmenen käskyä

Energiansäästön kymmenen käskyä Energiansäästön kymmenen käskyä I Nykyinen kulutus ja seuranta Selvitä yrityksen nykyinen kulutus: - Lämpö - Sähkö - Vesi - Liikennepolttoaineet Kulutuksen seuranta - Vähintään kuukausittainen, mielellään

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa.

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa. Maanantai Lämmitys 1 C alhaisempi huonelämpötila säästää 5 % lämmityskustannuksissa Oikea huonelämpötila on 20 22 C. Hanki huonelämpömittari, seuraa lämpötilaa ja ilmoita liian korkeasta lämpötilasta isännöitsijälle

Lisätiedot

Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi

Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Miksi tätä kaikkea tehdään? Konkreettisesti energiansäästötoimien vaikutus näkyy energialaskussa. Syyt siihen, miksi meidän kaikkien pitäisi alkaa ajatella

Lisätiedot

Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012

Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012 Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012 Hämeenlinnan veden hinta kotitalouksille 2011 euroiksi muutettuna Tampere 1.1.2012 talousvesi 1,11 /m 3 jätevesi 1,70 /m 3 yhteensä 2,81 /m 3

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot

Hiilineutraali kunta Veden- ja energiansäästöä nykyaikaisilla, ekologisilla hanoilla

Hiilineutraali kunta Veden- ja energiansäästöä nykyaikaisilla, ekologisilla hanoilla Hiilineutraali kunta Veden- ja energiansäästöä nykyaikaisilla, ekologisilla hanoilla Hiilineutraali kunta Veden- ja energiansäästöä nykyaikaisilla, ekologisilla hanoilla Asunto Oy Santtionranta HINKU-projektissa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

ARJEN ENERGIATEHOKKUUSKONSEPTI

ARJEN ENERGIATEHOKKUUSKONSEPTI ARJEN ENERGIATEHOKKUUSKONSEPTI 2 Esipuhe Arjen energiatehokkuuskonsepti on luotu Maunulan energiatalouden parantamisprojektissa (MET). Maunulan energiatalouden parantamisen -projekti on ollut ennen muuta

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI

PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI Tilan käyttäjänä sinun jokapäiväisellä toiminnallasi on merkittävä vaikutus energiankulutukseen. Energiansäästön

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus Tiedotustilaisuus 13.2.2014 Juha Lemmetyinen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 20-70-vuotiaat suomalaiset Vastaajat asuvat isännöidyissä asunto-osakeyhtiöissä

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Energiaekspertin kalvosarja

Energiaekspertin kalvosarja Energiaekspertin kalvsarja Kalvsarjaan n kttu keskeiset asumiseen liittyvät energiansäästövinkit selitysteksteineen. Kalvt n tarkitettu energiaeksperttien hella kaikille, jtka vat kiinnstuneita energian

Lisätiedot

KYLPYHUONEEN TERVEYDEKSI

KYLPYHUONEEN TERVEYDEKSI KYLPYHUONEEN TERVEYDEKSI WC-TUPLANUPPI VEDEN SÄÄSTÖÖN NUPPIMALLEILLA TYYLIÄ KYLPYHUONEEN SISUSTUKSEEN MITEN HUOLEHDIT KYLPYHUONEESI HYGIENIASTA VANHAN KOTIMAISEN WC-ISTUIMEN HUOLTAMINEN WC-TUPLANUPILLA

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot