Riihimäen kaupunki 2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riihimäen kaupunki 2001"

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2000 Riihimäen kaupunki 2001

2 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki puh. (019) ISBN X Riihimäen kirjapaino Riihimäki 2001

3 SISÄLLYS ESIPUHE 1 JOHDANTO 2 2 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ 3 3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUN STRATEGISET ASKELEET 6 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 6 5 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA Viranomaistyö Riihimäen kestävän kehityksen prosessi Ilmastonsuojelukampanja Ryti-hanke Yky-hanke 15 6 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Mikä on ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä Työn eteneminen Ympäristöjärjestelmän dokumentointi Ympäristökustannusten tarkastelua 20 7 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA Riihimäen ekotase Riihimäen ekologinen jalanjälki Ympäristönsuojelun yhteistyöhankkeita 29 8 YHTEENVETO JA JATKOTYÖTARPEET 30 Liite 1 t ympäristönäkökohdat Liite 2 Ympäristöohjelmat vuonna 2000

4 ESIPUHE Tämä Riihimäen kaupungin ensimmäinen ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, jota laaditaan soveltaen ISO standardia koko kaupungin organisaatioon. Jatkossa raportti laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja ja sen on tarkoitus toimia tietolähteenä sekä päättäjille, kaupungin hallinnon työntekijöille että myös kaikille riihimäkeläisille. Raportissa on katsaus Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan kehittymiseen vuosien varrella, lisäksi on raportoitu ympäristön hyväksi tehtyjä toimenpiteitä, kerrottu meneillään olevista kehittämisprojekteista ja hahmoteltu kaupungin ympäristötilinpäätöstä, lähinnä tarkastelemalla ympäristönsuojelun kuluja ja tuloja vuosina Raportti on koottu työryhmässä, jota on vetänyt ympäristönsuojelupäällikkö Kaisu Anttonen. Työskentelyyn ovat osallistuneet ympäristönsuojelusuunnittelija Elina Mäenpää, projektipäällikkö Maija Venäläinen sekä projektisihteeri Markku Kyöstilä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä sekä ympäristökouluttaja Eeva Hämeenoja Hyvinkään- Riiimäen aikuiskoulutuskeskuksesta. Kustannusvertailussa on saatu apua kamreeri Aila Yliojalta sekä kirjanpitäjä Lea Lahtiselta. Käsikirjoitusta on kommentoinut suunnitteluinsinööri Sirpa Aulio teknisestä virastosta. Kiitämme kaikkia raportin tekoon osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä Seppo Keskiruokanen Kaupunginjohtaja Kaisu Anttonen Ympäristöpäällikkö

5 1 JOHDANTO Riihimäen kaupunki voidaan sanaparina käsittää ainakin kahdella tavalla: toisaalta on kyse kartalle rajautuvasta vähän yli 100 neliökilometrin maa-alueesta, toisaalta hallinto-organisaatiosta. Tässä raportissa keskitytään Riihimäen kaupunkiorganisaation ympäristönsuojelutyöhön, jota tehdään kaupunginvaltuuston määritelemän ympäristöpolitiikan painotusten alla. Ympäristön tila kuten pintavesien ja pohjaveden, ilman tai maaperän laatu ja luonnon monimuotoisuus on se perusta, josta ympäristönsuojelun lähtökohdat löytyvät. Ympäristön tilaan vaikuttavat hyvin monet toimijat Riihimäen kaupungissa, yksi merkittävä toimija on Riihimäen kaupungin organisaatio. Ympäristön tilan pilaantumisen ehkäisy ja pilaantumisen pysäyttäminen sekä vahinkojen korjaaminen eli ympäristöpolitiikka ja sen alla tehtävä ympäristönsuojelutyö vaatii tietoista ja laajaa näkemystä eri toimintojen ja prosessien vaikutuksista. Yksi käyttökelpoinen väline on ympäristöjärjestelmä, jonka avulla organisaatio voi systemaattisesti tunnistaa, parantaa ja seurata omien toimiensa ympäristövaikutuksia. RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpolitiikka sitoumukset, mihin ympäristöasioihin ympäristöjärjestelmä painottuu Organisaation merkittävät ympäristönäkökohdat toiminnot, asiat, laitteet jne., joilla merkittävää ta Viranomaistyö: ympäristönsuojelun valvonta ja edistäminen Ilmastonsuojelukampanja YKY-hanke Ympäristöjärjestelmä: - merkittävät ympäristönäkökohdat - hallintokeskusten ja yksiköiden ympäristöohjelmat Kestävän kehityksen prosessi RYTI -hanke YKY-hanke Ympäristöpäämäärät organisaation sisäiset kehittämiskohteet, voivat sisältyä politiikkaan YMPÄRISTÖN TILA Kaupungin organisaatio Ympäristöohjelma konkreetit tavoitteet, joilla päämääriin päästään toimenpiteet vastuut, resurssit, aikataulut seuranta Kuva 1. Riihimäen kaupunki organisaationa on ympäristön tilaan vaikuttava toimija ja pyrkii viranomaistoiminnallaan, ympärstöjärjestelmällään sekä ympäristönsuojelun kehittämisprojekteillaan ennen kaikkea ennalta ehkäisemään ympäristövahinkoja. Kuva 2. Ympäristöjärjestelmä on eräs apuväline eri toimien ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden määrittämiseen ja ympäristövaikutuksien seuraamiseen. 2

6 2 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä-länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston-Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiivimaankäytön piiriin kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Lahti Väkiluku Pinta-ala Vesipinta-ala Asemakaavoitettu pinta-ala Hoidettuja viheralueita ja puistoja Muita viheralueita; katuvihreytystä puistometsiä, niittyjä Peltoa Metsää (kaupungin omistamaa) Luontopolkuja Valaistuja ulkoilureittejä henkeä 126 km2 5 km ha 93 ha 387 ha 2500 ha 5000 ha (843 ha) 4 kpl 16,2 km Forssa Hämeenlinna Vantaanjoki Paalijärvi Herajoki Keskustaajama Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounaisja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois-etelä- että itä- länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Hirvijärvi Helsinki 3

7 Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelukohteena. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista hallintopalvelut mukaan lukien saa elantonsa 68% asukkaista, jalostuksesta 30%, alkutuotannosta vajaa 1%. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2000 oli Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Fortum Oy:n Riihimäen voimalaitos, Paloheimo Oy:n sahateollisuuskonserni, Ekokem Oy Ab:n valtakunnallinen ongelmajätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy Herajoen meijeri ja Aga Oy:n kaasujen tuotantolaitos. Kuva 3. Riihimäen kaupungin organisaatio vuonna

8 Kansallinen ilmastonsuojelukampanja Maakunnallinen Kanta-Hämeen ympäristöntilan seurantahanke RIIHIMÄEN KAUPUNKI Yky-hanke Ryti-hanke Yky-hanke yritysyhteistyö, seudullinen Ryti-hanke koulut, järjestöt, kuntalaiset, seudullinen Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 1999 Tutkimus kaupungin ympäristötiedottamisesta 2000 Kaupungin hallituksen ympäristöasenne tutkimus 1999 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän rakentaminen 1998 Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelma kansalaisjärjestöt ja yritykset Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 Kansallinen kuntien ympäristöbarometritutkimus Seudullinen kestävän kehityksen indikaattorit -hanke Kuva 4. Riihimäen kaupungin strategiset askeleet. Kuvassa on koottu Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun hankkeet, projektit ja ohjelmat, joilla on tavoiteltu laajaa kestävää kehitystä ja hyvää ympäristön tilaa tukevaa ympäristönäkemystä vuosien varrella. 5

9 3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUN STRATEGISET ASKELEET Riihimäen kaupungin ympäristönäkökulma on kehittynyt ja jäsentynyt vuosien työllä. Vuonna 1992 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluohjelma, joka sisälsi tuolloin vielä harvinaisen kestävän kehityksen näkökulman ja yhteistyölähtökohdan. Ohjelma oli kaupungin hallinnon sisäisiä toimia ja toimintatapoja tarkasteleva ja sen teemat kuten kestävä luonnonvaraperusta, ympäristöriskien hallinta sekä ympäristökasvatus ovat säilyneet vuosien mittaan eri projektien ja myös kestävän kehityksen paikallisagendaprosessin pohjana. Kestävän kehityksen prosessi laajensi näkökulmaa ja johti yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Tätä työtä jatketaan parhaillaan etenkin Eu-tuella toteutettavilla YKY-hankkeella, joka on yritysten ja kunnan ympäristöhteistyöhanke ja RYTI-hankkeella, joka on kansalaisiin ja päätäjiin kohdistuva ympäristöviestintähanke ympäristötietoisuuden parantamiseksi. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on yksi tärkeä työväline kaupungin sisäisessä ympäristöasioiden hallinnan kehittämisessä. 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Se sisältää kaupungin ympäristöpolitiikan tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat kaupungin strategia ja ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat paperinkäyttö, toimistotarvikkeiden hankinta, energian kulutus eri muodoissaan sekä jäteasiat kuten jätteiden synnyn ehkäisy, kierrätys sekä hyöty- ja ongelmajätteiden keräyksen tehostaminen. (kts. Liite 1). Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Seuraava käsittely on vuonna

10 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksytty kaupunginvaltuustossa tämä ympäristöpolitiikka on laadittu Riihimäen kaupungin ympäristöhallintajärjestelmän osana. Ympäristöhallintajärjestelmä rakennetaan soveltaen SFS ISO standardia: Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi. Tukena käytetään SFS ISO standardia: Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä ohjeita periaatteista, järjestelmistä ja tukea antavista menetelmistä. Tämän politiikan pohjana on Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 ja Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelma Kaupunki sitoutuu ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Tämän politiikan hyväksyy Riihimäen kaupunginvaltuusto ja se liitetään osaksi koko kaupungin toimintastrategiaa I Yleistä: Riihimäen kaupunki sisällyttää ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteet koko kaupungin hallintoon ja sen toimintoihin mm. kehittämällä ten arviointia keskeisenä työvälineenä. Tavoitteena on asukkaiden ja Riihimäen kaupungin hallinnon hyvä tietoisuus ja yhteisvastuu ympäristöasioista. II Toimintaperiaatteet: Luonnonvaraperusta Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Päämääränä on etenkin että pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja turvataan ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. 7

11 Luonnonvaroja säästetään jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen Maankäytön suunnittelulla luodaan hyvää kokonaisympäristöä, joka on terveellinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Päämääränä on tiivis, keskustaajaman ja kyläkeskusten yhteyteen rakentuva yhdyskuntarakenne kaventamatta nykyisiä virkistysalueita ilman erityisiä perusteita. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelussa ja ohjaamisessa tavoitteena on turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, melu- ym. haitat minimoidaan herkästi häiriintyvillä alueilla. Turvaamalla kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset vähennetään liikenteen kokonaishaittoja. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki pyrkii omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyyn sekä olemassa olevien haittojen pienentämiseen. Riihimäen kaupunki on tietoinen myös oman toimintansa ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta. Energiankulutus ja ilmastonmuutos Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii niiden vähentämiseen yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimintojen kanssa. Riihimäen kaupunki säästää energiaa omissa toiminnoissaan. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päiväkotien oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kuntalaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvissä asioissa. III Toimintatapa ja seuranta Tämä ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain ja liitetään osaksi kaupungin kokonaisstrategiaa. Tähän ympäristöpolitiikkaan liittyvät päämäärät ja kunkin hallintokunnan tähän politiikkaan liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet hyväksytään vuosittain kaupunginvaltuustossa talousarvion käsittelyn yhteydessä ja niiden toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä 8

12 5 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2000 Kaupungin ympäristösuojelutyön tarkoituksena on ympäristön tilan parantaminen ja pilaantumisen ennalta ehkäisy. Ympäristöpolitiikka yksilöi tämän työn keskeiset päämäärät. Ympäristön tilaan vaikuttavat lukuisat asiat kuten kaupungin alueella toimiva elinkeinotoiminta, asukkaat, kaupungin organisaation oma toiminta ja liikenne. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen edellyttääkin monenlaisten keinojen ja menetelmien käyttöä. Perinteisen viranomaistyön lisäksi tarvitaan laajaa kestävän kehityksen prosessia hankkeineen ja kampanjoineen sekä kaupungin oman toiminnan ympäristöasioiden hallintaa ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristöjärjestelmätyöstä kerrotaan luvussa Viranomaistyö Kunnan vastuu ympäristönsuojelussa on määritelty laissa kuntien ympäristöhallinnosta, joka on vuodelta Sen 4 :ssä määritellään kunnanhallituksen tehtävät seuraavasti: Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Tehtäviä on Riihimäellä erityisesti koordinoinut kaupunginhallituksen asettama kestävän kehityksen toimikunta, joka puheenjohtajana on vuonna toiminut kaupunginhallituksen jäsen Kirsti Tolvanen. Kestävän kehityksen toimikunta on tehnyt aloitteita mm. Ilmastonsuojelukampanjaan liittymisestä ja energiansäästösopimuksesta sekä ohjannut ympäristöjärjestelmätyötä. Saman lain 6 :ssä määritellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät seuraavasti: "Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa: 1. huolehtia sen hoidettaviksi laissa tai sen nojalla säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä; 2. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä 3. huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista; 4. osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen; 5. antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista kunnan muille viranomaisille; 6. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa; 7. edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa sekä 8. suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät " 9

13 Tärkeitä ympäristönäkökulmia sisältyy myös tuoreeseen, voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka 1 määrittelee lain yleisen tavoitteen seuraavasti: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edelletykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MAANKÄYTTÖ RAKENTAMINEN LUONNONVARAT POHJAVESI JÄTEHUOLTO RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖHALLINTAJÄRJESTELMÄ KESTÄVÄ KEHITYS YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITAT RIIHIMÄEN KAUPUNGINVALTUUSTO YMPÄRISTÖPOLITIIKAN MÄÄRITTELY YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖKASVATUS JA ILMASTONMUUTOS -TIEDOTUS Siten rakennusvalvontayksikön ja kaavoitusosaston valmiseleva työ ovat erityisen tärkeitä myös ympäristönäkökulman sisällyttämisesssä kaavoitukseen ja rakentamiseen. Kunnan ympäristöviranomaisen tehtäviä hoitaa Riihimäellä ympäristölautakunta, jonka työssä uusi vuonna 2000 säädetty ympäristönsuojelulaki on keskeisin ympäristölupien käsittelyyn ja valvontaan sekä ympäristön tilan seurantaan liittyvä laki. Jätelain kunnille asettamat velvoitteet valvonnassa ja jätehuollon toteutuksessa ovat ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan päätösvallassa. KUNTALAISET JÄRJESTÖT YRITYKSET LOCAL AGENDA 21 YKY -HANKE KESTÄVÄN KEHITYKSEN PROSESSI ILMASTONSUOJELUKAMPANJA RYTI -HANKE Kuva 5. Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottu yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Paitsi omalla ympäristöjärjestelmällään kaupunki haluaa eri kehittämishankkeillaan vahvistaa myös yritysten ja kuntalaisten ympäristötietoisuutta ja toimintamahdollisuuksia ympäristön hyväksi.. 10

14 YMPÄRISTÖNSUOJELUN TASON PARANTAMINEN YMPÄRISTÖN PILAANTUMISEN EHKÄISY YMPÄRISTÖVASTUU KEINOT JA TOIMENPITEET Pohjavesien laadun tutkiminen ja seuranta Pintavesien laadun tutkiminen ja seuranta Muut ympäristöntilan tutkimukset Saastuneiden maiden kartoitus Biodiversiteetin suojelu Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Vesi- ja viemärilaitos Terveysvalvonta Ympäristönsuojeluyksikkö Kaavoitusosasto Mittausosasto Ympäristöjärjestelmätyön myötä kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Kuntien ympäristöbarometri -tutkimus Kestävän kehityksen indikaattorit -hanke Ympäristöntilan seuranta -hanke YHTEISTYÖTAHOT Kansalaisjärjestöt Alueviranomaiset Media KEINOT JA TOIMENPITEET Pohjavesiriskien kartoitus Päästojen seuranta Maaperän suojelu Toimiva jätehuolto Ympäristövaikutusten arviointi Tehokas jäteveden puhdistus Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Ympäristönsuojeluyksikkö Tekninen virasto Vesi- ja viemärilaitos Ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuvat kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Ilmastonsuojelukampanja Yky -hanke Energiansäästösopimus YHTEISTYÖTAHOT Yritykset Laitokset Alueellinen ympäristökeskus KEINOT JA TOIMENPITEET Ympäristökasvatus Ympäristöviestintä Sisäinen ympäristökoulutus Lainsäädännön velvoitteiden täyttäminen Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Koulut Päivähoito Ympäristönsuojeluyksikkö Ympäristöjärjestelmätyön myötä kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Ryti -hanke Yky -hanke Metsämörrikoulutus YHTEISTYÖTAHOT Hyvinkään- Riihimäen Aikuiskoulutuskeskus Hämeen ammattikorkeakoulu Media Kuva 6. Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan ydintavoitteita ovat ympäristönsuojelun tason parantaminen, ympäistön pilaantumisen ennalta ehkäisy ja eri toimijoiden yhteinen ympäristövastuu. Näihin ydintavoitteisiin pyritään monin eri keinoin, kaikkien hallintokuntien toimenpitein ja projektein. 11

15 5.2 Riihimäen kestävän kehityksen prosessi Riihimäki allekirjoitti ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa ns. Ålborgin sopimuksen. Ålborgin kaupunki on Riihimäen ystävyyskaupunki. Siellä järjestetty ensimmäinen paikallistason kestävän kehityksen konferenssi vuonna 1994 oli tärkeä etappi kaupunkien kestävän kehityksen ohjelmatyölle, ja käynnisti paikallisagendojen (Local Agenda 21) laatimisen monissa Suomen kaupungeissa. Teemoja koskevia toimenpiteitä toteutettiin yhdessä kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Riihimäen kestävän kehityksen raporttisarja valmistui vuonna Riihimäen kestävän kehityksen teemoja ovat: 1. Luontokohteet, luonnon monimuotoisuus 2. Ympäristöasioiden hallinta tuotantoelämässä 3. Kuluttajan valinnat 4. Ympäristövahingot ja riskien hallinta 5. Energiansäästö 6. Ympäristökasvatus ja tiedotus 7. Kansainvälistyminen Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelman seurantaraportti valmistuu vuonna Ilmastonsuojelukampanja Suomen Kuntaliitto aloitti vuonna 1997 ilmastonsuojelukampanjan, jossa nyt on mukana 40 kuntaa tai kuntayhtymää. Kampanjakunnissa asuu runsaat 44 % suomalaisista. Kampanja liittyy kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n kampanjaan Cities for Climate Protection. Riihimäki, ICLEI:n jäsenkaupunkina, liittyi kampanjaan kaupunginhallituksen päätöksellä Kuntien ilmastonsuojelukampanjan tarkoituksena on herättää kunnat koosta, sijainnista ja elinkeinorakenteesta riippumatta yhteiseen ponnistukseen ja käytännön toimiin kasvihuoneilmiön etenemisen hidastamiseksi. Kunnat vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin esim. energia-, jäteja vesihuollon järjestämistavoillaan. Kunta on itse palveluiden tuottajana myös merkittävä energian käyttäjä. Myös muiden toimijoiden aiheuttamiin päästöihin kunnalla on pitkävaikutteisia ja välillisiä vaikutusmahdollisuuksia esim. maankäytön, kaavoituksen ja liikennepolitiikan kautta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on myös tieto tärkeimmistä paikallisista päästölähteistä ja päästömääristä sekä käytettävissään ympäristönsuojelulain soveltamisessa tarvittava päätösvalta. Kampanjaan liittynyt kunta kartoittaa aluksi alueensa kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, joita ovat esimerkiksi energian tuotanto ja käyttö, liikenne, jätteet ja metsät. Kunta tekee kehitysnnusteen vuodeksi eteenpäin ja asettaa omat päästöjen vähentämistavoitteet sekä laatii vähentämissuunnitelman, joka sisältää vähennysmäärän, keinot ja toteutusjärjestyksen. Päästöjen vähentämissuunnitelman hyväksyy valtuusto, jonka jälkeen käynnistetään vähentämistoimet. 12

16 Kuva 7. Kaaviossa on esitetty Kasvener -mallilla lasketut Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt. Vaaka-akselilla on kunkin lasketun sektorin prosenttiosuudet päästöistä vuosina 1990 ja 1997 ja pystyakselilla päästömäärät hiilidioksidi -ekvivalentteina tuhansina tonneina ko. laskentavuosilta. 13

17 Riihimäen laskentatilanne Riihimäen kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuosilta 1990, joka on perusvuosi, sekä vuosilta 1996 ja Perusvuoden ja vuoden 1997 päästöt on laskettu Suomen ympäristökeskuksessa ilmastonsuojelukampanjakuntien käyttöön kehitetyllä Kasvener -mallilla. Kasvener -malli noudattaa IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) metodiikkaa. pysyneet lähes samana. Muilla sektoreilla kehitys on ollut laskeva. Päästöjen kasvu perusvuodesta on ollut yhteensä noin 21%. Tuotantoperusteisten päästöjen kasvu perusvuodesta on 17% tonnia Sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten CO -ekv. päästöt 124, Kasvener-mallin mukaiset päästösektorit ovat: Energia Teollisuusprosessit (ei energiaperusteiset) Maatalous Jätehuolto , Päästöt lasketaan kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) ja kunnan kulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan. Riihimäellä tuotanto- ja kulutusperusteiset päästöt eroavat toisistaan vain ostosähkön osalta. Laskettavia kaasuja ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Sähkön- ja kaukolämmön päästöihin on laskettu Fortumin Riihimäen voimalaitoksen ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n päästöt sekä Ekokem Oy:n päästöistä sähkön- ja kaukolämmön tuotannon osuus. Loput Ekokem Oy:n kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu teollisuuden päästöihin. Riihimäellä perusvuoden 1990 kulutusperusteiset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt olivat tonnia ja vuoden1997 päästöt nousivat jo tonniin, kasvua oli siis tonnia. Päästöt ovat kasvaneet sähkön- ja kaukolämmön tuotannossa, teollisuudessa sekä ostosähkön osalta. Erillislämmityksen päästöt ovat 0 8,9 9,7 Ekokem Oy Fortum Oy Riihimäen Kaukolämpö Kuva 8. Kaaviossa on esitetty sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten CO 2-ekv. päästöt perus- ja vertailuvuodelta. Ekokem Oy:n päästöt ovat kasvaneet toisen polttolinjan käynnistymisen ja tuotannon kasvun myötä noin 80%, Fortumin Riihimäen voimalaitoksen päästöjen kasvu on noin 9%. Vaikka Riihimäen Kaukolämpö OY:n päästöt ovat alentuneet yli 90% ovat sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten kasvihuonekaasupäästöt kasvaneet yhteensä noin 70% Riihimäellä laaditaan seuraavaksi kasvihuonekaasujen kehitysennuste vuosille 2010 ja 2020 sekä kaupungin omien kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. Ennusteessa otetaan huomioon myös vuonna 2000 kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön kesken solmitun energiansäästösopimuksen edellyttämä energiankäytön tehostamissuunnitelma. Kehitysennuste valmistuu kevään 2001 aikana. 1,5 0,1 14

18 5.4 RYTI hanke 5.5 YKY hanke Vuonna 2000 käynnistynyt kaksivuotinen ESR -rahoitteinen Ryti-hanke Ympäristötietoisuuden parantaminen ja ympäristöviestinnän kehittäminen Riihimäellä etsii ympäistöviestinnän uusia muotoja tukeutuen ja hakeutuen laajaan yhteistyöhön. Hankkeen kokonaisbudjetti on mk josta EU tuen osuus on mk, kansallisen maakunnan kehittämisrahan mk ja kuntarahoituksen mk. Hankkeen aikana syntyy toteuttamissuunnitelma seudulliselle ympäristötalolle. Suunnitelman osia ovat tilaselvitys, perusnäyttelyn luominen, luontokoulun perustamissuunnitelma ja ympäristöaiheisen leirikoulun suunittelu. Toteuttamissuunnitelma valmistuu syksyllä 2001 ja sitä tekemään on perustettu työryhmä. Ympäristövastuullinen toiminta, jossa kaikki toimijatahot ovat selvillä ympäristönsuojelun yhteisistä päämääristä ja toimintatavoista tarvitsee tuekseen ajantasaista viestintäaineistoa. Ryti-hankkeen aikana uusitaan seudullista ympäristöviestintäaineistoa. Yky-hankkeen yhteistyöllä kohti ympäristöriskien hallintaa, yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyö Riihimäen seudulla rahoittajia ovat Riihimäen kaupunki, Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus. EU-rahoitusta saadaan Hämeen ympäristökeskuksen kautta. Hankkeen kokonaisbudjetti on mk, josta EAKR-tuen osuus mk, kansallisen rahoituksen mk ja kuntarahoituksen mk. Hankkeen tavoitteita ovat yritysten ympäristötietoisuuden ja osaamisen vahvistaminen, yritysten ympäristöasiantuntijaverkoston aktivoiminen ja yritysten ympäristöpalvelukeskuksen toteuttaminen. Hankkeen myötä yrityksille järjestetään konsultoivaa koulutusta, tapahtumia ja tarjotaan ympäristöneuvojan palveluja. Ratapihojen ympäristökartoitus ja Mattilan teollisuusalueen jätehuoltokartoitus kuuluvat hankeen aikana toteutettaviin toimenpiteisiin. Yritysten ympäristöpalvelukeskuksen hankesuunnittelu käynnistyy vuonna

19 6 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ 6.1 Mikä on ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmällä tarkoitetaan sitä osaa Riihimäen kaupungin johtamisjärjestelmästä, joka käsittää kaupungin ympäristöpolitiikan toteuttamiseen tarvittavat organisaatiot, vastuut ja menettelyt. Järjestelmä on työväline, joka auttaa ympäristöasioiden hallinnassa ja edellyttää järjestelmällistä parannuskohteiden etsimistä sekä parannustoimenpiteiden toteuttamista. Jatkuvan parantamisen lisäksi ajattelun kulmakiviä ovat lainsäädännön ja määräysten noudattaminen sekä ympäristön pilaantumisen ennalta ehkäisy. Ympäristöjärjestelmän menettelyjen avulla kaupunki voi varmistaa, että se omissa toiminnoissaan on esimerkkinä alueen muille toimijoille. Päämääränä on myös, että ympäristöasiat saadaan vähitellen kytkettyä luontevaksi osaksi kaupungin normaalia johtamis-, suunnittelu- ja toteutustoimintaa. Keskeisenä kysymyksenä on, miten kaupunki ottaa huomioon ympäristönäkökohdat eri toiminnoissaan ja miten omien toimintojen ympäristövaikutukset hoidetaan. Ympäristöjärjeselmä on tärkeä väline ympäristöpolitiikan toteuttamisessa, mutta ympäristöpolitiikkaa toteutetaan myös monilla muilla keinoilla ja välineillä. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen ja ylläpitäminen luo näkemystä siitä, miten ympäristöasiat koskettavat eri toimijoita. Kaupungin välittömät ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa jätteiden syntymiseen, energian ja veden kulutukseen sekä hankintoihin. Näillä alueilla tärkeää on palvelun tuottajan ja käyttäjän vastuiden selkeys sekä yhteistyön sujuminen sisäisen asiakkuuden hengessä. t, välilliset ympäristövaikutukset liittyvät kaupungin palveluprosesseihin. Jotta ympäristöasiat voidaan hahmottaa ja niille voidaan asettaa kehittämistavoitteita, palveluprosessit täytyy kuvata. Tämä työ tukee erinomaisesti palvelujen tuottamisen eri vaiheista vastaavien yhteistyötä ja usein myös eri hallintokuntien välistä yhteistoimintaa.

20 6.2 Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä Riihimäellä on kyse koko kaupungin yhteisestä ympäristöjärjestelmästä. Pyrkimyksenä on ollut käytännönläheinen sovellus ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä, joka koskee kaikkia kauungin toimintoja. Ympäristönsuojelua koskevat Riihimäelle ominaiset perusteesit ja ympäristöhallintajärjestelmän perusta määriteltiin kaupunginvaltuuston vuonna 1999 hyväksymässä ympäristöpolitiikassa. Painotukset jatkavat kaupugin jo vuonna 1992 hyväksytyn ympäristöohjelman teemoja, esiin on nostettu luonnonvaraperusta, maankäytön suunnitelun ja rakentamisen periaatteet, liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen, ympäristöriskien hallinta, energiankulutus ja ilmastonmuutos sekä ympäristökasvatus ja -tiedotus. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain ja liitetään osaksi kaupungin kokonaistrategiaa. Riihimäellä ympäristöjärjestelmä on kytketty kiinteästi osaksi kaupungin suunnittelujärjestelmää. Järjestelmän rakentaminen on haluttu nähdä osana normaalia työn kehittämistä. Ympäristöjärjestelmä on yksi työväline, joka täydessä toiminnassaan tuottaa ympäristönäkökulman talousarviosuunnitteluun. Myös seuranta ja raportointi valtuustolle ja muillekin kaupungin luottamushenkilöille käy tällöin talousarvioseurannan tahtiin. Kuva 9. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän suhdetta suunnittelujärjestelmään kuvaava toimintatapakaavio. 17

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kaupunkien kehittäminen

Kaupunkien kehittäminen RAKENNUSFOORUMI 4.10.2016 Aalto-auditorio, Sähkötalo, Runeberginkatu 1, Helsinki Kaupunkien kehittäminen muuttuvat tarpeet ja ratkaisut METROPOLISEURA ERKKI AALTO METROPOLISEURA Rakennustietosäätiön Rakennusfoorumi

Lisätiedot

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu. 2 Ympäristölautakunta KRISTIINANKAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto / 2009 1 Sisältö Ympäristölautakunnalle kuuluu kunnan ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto sekä ympäristönsuojelu.

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaista. Lammin päivät 2013

Kuntaliiton ajankohtaista. Lammin päivät 2013 Kuntaliiton ajankohtaista Lammin päivät 2013 Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö Tuemme kuntia ja maakuntia elinvoiman ja työllisyyden edistämisessä sekä hyvän ympäristön toteuttamisessa ja yhdyskuntiin liittyvien

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 214 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI Kslk 24.2.215 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Hankesuunnitelmat valmiina (K/E)

Hankesuunnitelmat valmiina (K/E) 1 11 TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 941 056 1 804 050 1 905 340 5,6 TOIMINTAKULUT -2 516 763-2 366 670-2 442 530 3,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -575 707-562 620-537 190-4,5 Poistot ja arvonalentumiset -446

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. 1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Alkuper. Ta-muutos Ta + muutos talousarvio yhteensä 7000 Tekninen toimisto 3198 Muut myyntituotot 0-7 700-7 700 * Muut suoritt.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot