Riihimäen kaupunki 2001
|
|
- Kaarina Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2000 Riihimäen kaupunki 2001
2 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki puh. (019) ISBN X Riihimäen kirjapaino Riihimäki 2001
3 SISÄLLYS ESIPUHE 1 JOHDANTO 2 2 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ 3 3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUN STRATEGISET ASKELEET 6 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 6 5 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA Viranomaistyö Riihimäen kestävän kehityksen prosessi Ilmastonsuojelukampanja Ryti-hanke Yky-hanke 15 6 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Mikä on ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä Työn eteneminen Ympäristöjärjestelmän dokumentointi Ympäristökustannusten tarkastelua 20 7 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA Riihimäen ekotase Riihimäen ekologinen jalanjälki Ympäristönsuojelun yhteistyöhankkeita 29 8 YHTEENVETO JA JATKOTYÖTARPEET 30 Liite 1 t ympäristönäkökohdat Liite 2 Ympäristöohjelmat vuonna 2000
4 ESIPUHE Tämä Riihimäen kaupungin ensimmäinen ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, jota laaditaan soveltaen ISO standardia koko kaupungin organisaatioon. Jatkossa raportti laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja ja sen on tarkoitus toimia tietolähteenä sekä päättäjille, kaupungin hallinnon työntekijöille että myös kaikille riihimäkeläisille. Raportissa on katsaus Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan kehittymiseen vuosien varrella, lisäksi on raportoitu ympäristön hyväksi tehtyjä toimenpiteitä, kerrottu meneillään olevista kehittämisprojekteista ja hahmoteltu kaupungin ympäristötilinpäätöstä, lähinnä tarkastelemalla ympäristönsuojelun kuluja ja tuloja vuosina Raportti on koottu työryhmässä, jota on vetänyt ympäristönsuojelupäällikkö Kaisu Anttonen. Työskentelyyn ovat osallistuneet ympäristönsuojelusuunnittelija Elina Mäenpää, projektipäällikkö Maija Venäläinen sekä projektisihteeri Markku Kyöstilä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä sekä ympäristökouluttaja Eeva Hämeenoja Hyvinkään- Riiimäen aikuiskoulutuskeskuksesta. Kustannusvertailussa on saatu apua kamreeri Aila Yliojalta sekä kirjanpitäjä Lea Lahtiselta. Käsikirjoitusta on kommentoinut suunnitteluinsinööri Sirpa Aulio teknisestä virastosta. Kiitämme kaikkia raportin tekoon osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä Seppo Keskiruokanen Kaupunginjohtaja Kaisu Anttonen Ympäristöpäällikkö
5 1 JOHDANTO Riihimäen kaupunki voidaan sanaparina käsittää ainakin kahdella tavalla: toisaalta on kyse kartalle rajautuvasta vähän yli 100 neliökilometrin maa-alueesta, toisaalta hallinto-organisaatiosta. Tässä raportissa keskitytään Riihimäen kaupunkiorganisaation ympäristönsuojelutyöhön, jota tehdään kaupunginvaltuuston määritelemän ympäristöpolitiikan painotusten alla. Ympäristön tila kuten pintavesien ja pohjaveden, ilman tai maaperän laatu ja luonnon monimuotoisuus on se perusta, josta ympäristönsuojelun lähtökohdat löytyvät. Ympäristön tilaan vaikuttavat hyvin monet toimijat Riihimäen kaupungissa, yksi merkittävä toimija on Riihimäen kaupungin organisaatio. Ympäristön tilan pilaantumisen ehkäisy ja pilaantumisen pysäyttäminen sekä vahinkojen korjaaminen eli ympäristöpolitiikka ja sen alla tehtävä ympäristönsuojelutyö vaatii tietoista ja laajaa näkemystä eri toimintojen ja prosessien vaikutuksista. Yksi käyttökelpoinen väline on ympäristöjärjestelmä, jonka avulla organisaatio voi systemaattisesti tunnistaa, parantaa ja seurata omien toimiensa ympäristövaikutuksia. RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpolitiikka sitoumukset, mihin ympäristöasioihin ympäristöjärjestelmä painottuu Organisaation merkittävät ympäristönäkökohdat toiminnot, asiat, laitteet jne., joilla merkittävää ta Viranomaistyö: ympäristönsuojelun valvonta ja edistäminen Ilmastonsuojelukampanja YKY-hanke Ympäristöjärjestelmä: - merkittävät ympäristönäkökohdat - hallintokeskusten ja yksiköiden ympäristöohjelmat Kestävän kehityksen prosessi RYTI -hanke YKY-hanke Ympäristöpäämäärät organisaation sisäiset kehittämiskohteet, voivat sisältyä politiikkaan YMPÄRISTÖN TILA Kaupungin organisaatio Ympäristöohjelma konkreetit tavoitteet, joilla päämääriin päästään toimenpiteet vastuut, resurssit, aikataulut seuranta Kuva 1. Riihimäen kaupunki organisaationa on ympäristön tilaan vaikuttava toimija ja pyrkii viranomaistoiminnallaan, ympärstöjärjestelmällään sekä ympäristönsuojelun kehittämisprojekteillaan ennen kaikkea ennalta ehkäisemään ympäristövahinkoja. Kuva 2. Ympäristöjärjestelmä on eräs apuväline eri toimien ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden määrittämiseen ja ympäristövaikutuksien seuraamiseen. 2
6 2 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä-länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston-Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiivimaankäytön piiriin kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Lahti Väkiluku Pinta-ala Vesipinta-ala Asemakaavoitettu pinta-ala Hoidettuja viheralueita ja puistoja Muita viheralueita; katuvihreytystä puistometsiä, niittyjä Peltoa Metsää (kaupungin omistamaa) Luontopolkuja Valaistuja ulkoilureittejä henkeä 126 km2 5 km ha 93 ha 387 ha 2500 ha 5000 ha (843 ha) 4 kpl 16,2 km Forssa Hämeenlinna Vantaanjoki Paalijärvi Herajoki Keskustaajama Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounaisja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois-etelä- että itä- länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Hirvijärvi Helsinki 3
7 Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelukohteena. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista hallintopalvelut mukaan lukien saa elantonsa 68% asukkaista, jalostuksesta 30%, alkutuotannosta vajaa 1%. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2000 oli Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Fortum Oy:n Riihimäen voimalaitos, Paloheimo Oy:n sahateollisuuskonserni, Ekokem Oy Ab:n valtakunnallinen ongelmajätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy Herajoen meijeri ja Aga Oy:n kaasujen tuotantolaitos. Kuva 3. Riihimäen kaupungin organisaatio vuonna
8 Kansallinen ilmastonsuojelukampanja Maakunnallinen Kanta-Hämeen ympäristöntilan seurantahanke RIIHIMÄEN KAUPUNKI Yky-hanke Ryti-hanke Yky-hanke yritysyhteistyö, seudullinen Ryti-hanke koulut, järjestöt, kuntalaiset, seudullinen Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 1999 Tutkimus kaupungin ympäristötiedottamisesta 2000 Kaupungin hallituksen ympäristöasenne tutkimus 1999 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän rakentaminen 1998 Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelma kansalaisjärjestöt ja yritykset Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 Kansallinen kuntien ympäristöbarometritutkimus Seudullinen kestävän kehityksen indikaattorit -hanke Kuva 4. Riihimäen kaupungin strategiset askeleet. Kuvassa on koottu Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun hankkeet, projektit ja ohjelmat, joilla on tavoiteltu laajaa kestävää kehitystä ja hyvää ympäristön tilaa tukevaa ympäristönäkemystä vuosien varrella. 5
9 3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUN STRATEGISET ASKELEET Riihimäen kaupungin ympäristönäkökulma on kehittynyt ja jäsentynyt vuosien työllä. Vuonna 1992 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluohjelma, joka sisälsi tuolloin vielä harvinaisen kestävän kehityksen näkökulman ja yhteistyölähtökohdan. Ohjelma oli kaupungin hallinnon sisäisiä toimia ja toimintatapoja tarkasteleva ja sen teemat kuten kestävä luonnonvaraperusta, ympäristöriskien hallinta sekä ympäristökasvatus ovat säilyneet vuosien mittaan eri projektien ja myös kestävän kehityksen paikallisagendaprosessin pohjana. Kestävän kehityksen prosessi laajensi näkökulmaa ja johti yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Tätä työtä jatketaan parhaillaan etenkin Eu-tuella toteutettavilla YKY-hankkeella, joka on yritysten ja kunnan ympäristöhteistyöhanke ja RYTI-hankkeella, joka on kansalaisiin ja päätäjiin kohdistuva ympäristöviestintähanke ympäristötietoisuuden parantamiseksi. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on yksi tärkeä työväline kaupungin sisäisessä ympäristöasioiden hallinnan kehittämisessä. 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Se sisältää kaupungin ympäristöpolitiikan tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat kaupungin strategia ja ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat paperinkäyttö, toimistotarvikkeiden hankinta, energian kulutus eri muodoissaan sekä jäteasiat kuten jätteiden synnyn ehkäisy, kierrätys sekä hyöty- ja ongelmajätteiden keräyksen tehostaminen. (kts. Liite 1). Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Seuraava käsittely on vuonna
10 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksytty kaupunginvaltuustossa tämä ympäristöpolitiikka on laadittu Riihimäen kaupungin ympäristöhallintajärjestelmän osana. Ympäristöhallintajärjestelmä rakennetaan soveltaen SFS ISO standardia: Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi. Tukena käytetään SFS ISO standardia: Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä ohjeita periaatteista, järjestelmistä ja tukea antavista menetelmistä. Tämän politiikan pohjana on Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 ja Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelma Kaupunki sitoutuu ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Tämän politiikan hyväksyy Riihimäen kaupunginvaltuusto ja se liitetään osaksi koko kaupungin toimintastrategiaa I Yleistä: Riihimäen kaupunki sisällyttää ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteet koko kaupungin hallintoon ja sen toimintoihin mm. kehittämällä ten arviointia keskeisenä työvälineenä. Tavoitteena on asukkaiden ja Riihimäen kaupungin hallinnon hyvä tietoisuus ja yhteisvastuu ympäristöasioista. II Toimintaperiaatteet: Luonnonvaraperusta Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Päämääränä on etenkin että pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja turvataan ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. 7
11 Luonnonvaroja säästetään jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen Maankäytön suunnittelulla luodaan hyvää kokonaisympäristöä, joka on terveellinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Päämääränä on tiivis, keskustaajaman ja kyläkeskusten yhteyteen rakentuva yhdyskuntarakenne kaventamatta nykyisiä virkistysalueita ilman erityisiä perusteita. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelussa ja ohjaamisessa tavoitteena on turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, melu- ym. haitat minimoidaan herkästi häiriintyvillä alueilla. Turvaamalla kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset vähennetään liikenteen kokonaishaittoja. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki pyrkii omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyyn sekä olemassa olevien haittojen pienentämiseen. Riihimäen kaupunki on tietoinen myös oman toimintansa ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta. Energiankulutus ja ilmastonmuutos Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii niiden vähentämiseen yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimintojen kanssa. Riihimäen kaupunki säästää energiaa omissa toiminnoissaan. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päiväkotien oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kuntalaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvissä asioissa. III Toimintatapa ja seuranta Tämä ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain ja liitetään osaksi kaupungin kokonaisstrategiaa. Tähän ympäristöpolitiikkaan liittyvät päämäärät ja kunkin hallintokunnan tähän politiikkaan liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet hyväksytään vuosittain kaupunginvaltuustossa talousarvion käsittelyn yhteydessä ja niiden toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä 8
12 5 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2000 Kaupungin ympäristösuojelutyön tarkoituksena on ympäristön tilan parantaminen ja pilaantumisen ennalta ehkäisy. Ympäristöpolitiikka yksilöi tämän työn keskeiset päämäärät. Ympäristön tilaan vaikuttavat lukuisat asiat kuten kaupungin alueella toimiva elinkeinotoiminta, asukkaat, kaupungin organisaation oma toiminta ja liikenne. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen edellyttääkin monenlaisten keinojen ja menetelmien käyttöä. Perinteisen viranomaistyön lisäksi tarvitaan laajaa kestävän kehityksen prosessia hankkeineen ja kampanjoineen sekä kaupungin oman toiminnan ympäristöasioiden hallintaa ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristöjärjestelmätyöstä kerrotaan luvussa Viranomaistyö Kunnan vastuu ympäristönsuojelussa on määritelty laissa kuntien ympäristöhallinnosta, joka on vuodelta Sen 4 :ssä määritellään kunnanhallituksen tehtävät seuraavasti: Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Tehtäviä on Riihimäellä erityisesti koordinoinut kaupunginhallituksen asettama kestävän kehityksen toimikunta, joka puheenjohtajana on vuonna toiminut kaupunginhallituksen jäsen Kirsti Tolvanen. Kestävän kehityksen toimikunta on tehnyt aloitteita mm. Ilmastonsuojelukampanjaan liittymisestä ja energiansäästösopimuksesta sekä ohjannut ympäristöjärjestelmätyötä. Saman lain 6 :ssä määritellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät seuraavasti: "Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa: 1. huolehtia sen hoidettaviksi laissa tai sen nojalla säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä; 2. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä 3. huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista; 4. osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen; 5. antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista kunnan muille viranomaisille; 6. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa; 7. edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa sekä 8. suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät " 9
13 Tärkeitä ympäristönäkökulmia sisältyy myös tuoreeseen, voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka 1 määrittelee lain yleisen tavoitteen seuraavasti: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edelletykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MAANKÄYTTÖ RAKENTAMINEN LUONNONVARAT POHJAVESI JÄTEHUOLTO RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖHALLINTAJÄRJESTELMÄ KESTÄVÄ KEHITYS YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITAT RIIHIMÄEN KAUPUNGINVALTUUSTO YMPÄRISTÖPOLITIIKAN MÄÄRITTELY YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖKASVATUS JA ILMASTONMUUTOS -TIEDOTUS Siten rakennusvalvontayksikön ja kaavoitusosaston valmiseleva työ ovat erityisen tärkeitä myös ympäristönäkökulman sisällyttämisesssä kaavoitukseen ja rakentamiseen. Kunnan ympäristöviranomaisen tehtäviä hoitaa Riihimäellä ympäristölautakunta, jonka työssä uusi vuonna 2000 säädetty ympäristönsuojelulaki on keskeisin ympäristölupien käsittelyyn ja valvontaan sekä ympäristön tilan seurantaan liittyvä laki. Jätelain kunnille asettamat velvoitteet valvonnassa ja jätehuollon toteutuksessa ovat ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan päätösvallassa. KUNTALAISET JÄRJESTÖT YRITYKSET LOCAL AGENDA 21 YKY -HANKE KESTÄVÄN KEHITYKSEN PROSESSI ILMASTONSUOJELUKAMPANJA RYTI -HANKE Kuva 5. Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottu yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Paitsi omalla ympäristöjärjestelmällään kaupunki haluaa eri kehittämishankkeillaan vahvistaa myös yritysten ja kuntalaisten ympäristötietoisuutta ja toimintamahdollisuuksia ympäristön hyväksi.. 10
14 YMPÄRISTÖNSUOJELUN TASON PARANTAMINEN YMPÄRISTÖN PILAANTUMISEN EHKÄISY YMPÄRISTÖVASTUU KEINOT JA TOIMENPITEET Pohjavesien laadun tutkiminen ja seuranta Pintavesien laadun tutkiminen ja seuranta Muut ympäristöntilan tutkimukset Saastuneiden maiden kartoitus Biodiversiteetin suojelu Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Vesi- ja viemärilaitos Terveysvalvonta Ympäristönsuojeluyksikkö Kaavoitusosasto Mittausosasto Ympäristöjärjestelmätyön myötä kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Kuntien ympäristöbarometri -tutkimus Kestävän kehityksen indikaattorit -hanke Ympäristöntilan seuranta -hanke YHTEISTYÖTAHOT Kansalaisjärjestöt Alueviranomaiset Media KEINOT JA TOIMENPITEET Pohjavesiriskien kartoitus Päästojen seuranta Maaperän suojelu Toimiva jätehuolto Ympäristövaikutusten arviointi Tehokas jäteveden puhdistus Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Ympäristönsuojeluyksikkö Tekninen virasto Vesi- ja viemärilaitos Ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuvat kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Ilmastonsuojelukampanja Yky -hanke Energiansäästösopimus YHTEISTYÖTAHOT Yritykset Laitokset Alueellinen ympäristökeskus KEINOT JA TOIMENPITEET Ympäristökasvatus Ympäristöviestintä Sisäinen ympäristökoulutus Lainsäädännön velvoitteiden täyttäminen Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Koulut Päivähoito Ympäristönsuojeluyksikkö Ympäristöjärjestelmätyön myötä kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Ryti -hanke Yky -hanke Metsämörrikoulutus YHTEISTYÖTAHOT Hyvinkään- Riihimäen Aikuiskoulutuskeskus Hämeen ammattikorkeakoulu Media Kuva 6. Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan ydintavoitteita ovat ympäristönsuojelun tason parantaminen, ympäistön pilaantumisen ennalta ehkäisy ja eri toimijoiden yhteinen ympäristövastuu. Näihin ydintavoitteisiin pyritään monin eri keinoin, kaikkien hallintokuntien toimenpitein ja projektein. 11
15 5.2 Riihimäen kestävän kehityksen prosessi Riihimäki allekirjoitti ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa ns. Ålborgin sopimuksen. Ålborgin kaupunki on Riihimäen ystävyyskaupunki. Siellä järjestetty ensimmäinen paikallistason kestävän kehityksen konferenssi vuonna 1994 oli tärkeä etappi kaupunkien kestävän kehityksen ohjelmatyölle, ja käynnisti paikallisagendojen (Local Agenda 21) laatimisen monissa Suomen kaupungeissa. Teemoja koskevia toimenpiteitä toteutettiin yhdessä kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Riihimäen kestävän kehityksen raporttisarja valmistui vuonna Riihimäen kestävän kehityksen teemoja ovat: 1. Luontokohteet, luonnon monimuotoisuus 2. Ympäristöasioiden hallinta tuotantoelämässä 3. Kuluttajan valinnat 4. Ympäristövahingot ja riskien hallinta 5. Energiansäästö 6. Ympäristökasvatus ja tiedotus 7. Kansainvälistyminen Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelman seurantaraportti valmistuu vuonna Ilmastonsuojelukampanja Suomen Kuntaliitto aloitti vuonna 1997 ilmastonsuojelukampanjan, jossa nyt on mukana 40 kuntaa tai kuntayhtymää. Kampanjakunnissa asuu runsaat 44 % suomalaisista. Kampanja liittyy kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n kampanjaan Cities for Climate Protection. Riihimäki, ICLEI:n jäsenkaupunkina, liittyi kampanjaan kaupunginhallituksen päätöksellä Kuntien ilmastonsuojelukampanjan tarkoituksena on herättää kunnat koosta, sijainnista ja elinkeinorakenteesta riippumatta yhteiseen ponnistukseen ja käytännön toimiin kasvihuoneilmiön etenemisen hidastamiseksi. Kunnat vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin esim. energia-, jäteja vesihuollon järjestämistavoillaan. Kunta on itse palveluiden tuottajana myös merkittävä energian käyttäjä. Myös muiden toimijoiden aiheuttamiin päästöihin kunnalla on pitkävaikutteisia ja välillisiä vaikutusmahdollisuuksia esim. maankäytön, kaavoituksen ja liikennepolitiikan kautta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on myös tieto tärkeimmistä paikallisista päästölähteistä ja päästömääristä sekä käytettävissään ympäristönsuojelulain soveltamisessa tarvittava päätösvalta. Kampanjaan liittynyt kunta kartoittaa aluksi alueensa kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, joita ovat esimerkiksi energian tuotanto ja käyttö, liikenne, jätteet ja metsät. Kunta tekee kehitysnnusteen vuodeksi eteenpäin ja asettaa omat päästöjen vähentämistavoitteet sekä laatii vähentämissuunnitelman, joka sisältää vähennysmäärän, keinot ja toteutusjärjestyksen. Päästöjen vähentämissuunnitelman hyväksyy valtuusto, jonka jälkeen käynnistetään vähentämistoimet. 12
16 Kuva 7. Kaaviossa on esitetty Kasvener -mallilla lasketut Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt. Vaaka-akselilla on kunkin lasketun sektorin prosenttiosuudet päästöistä vuosina 1990 ja 1997 ja pystyakselilla päästömäärät hiilidioksidi -ekvivalentteina tuhansina tonneina ko. laskentavuosilta. 13
17 Riihimäen laskentatilanne Riihimäen kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuosilta 1990, joka on perusvuosi, sekä vuosilta 1996 ja Perusvuoden ja vuoden 1997 päästöt on laskettu Suomen ympäristökeskuksessa ilmastonsuojelukampanjakuntien käyttöön kehitetyllä Kasvener -mallilla. Kasvener -malli noudattaa IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) metodiikkaa. pysyneet lähes samana. Muilla sektoreilla kehitys on ollut laskeva. Päästöjen kasvu perusvuodesta on ollut yhteensä noin 21%. Tuotantoperusteisten päästöjen kasvu perusvuodesta on 17% tonnia Sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten CO -ekv. päästöt 124, Kasvener-mallin mukaiset päästösektorit ovat: Energia Teollisuusprosessit (ei energiaperusteiset) Maatalous Jätehuolto , Päästöt lasketaan kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) ja kunnan kulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan. Riihimäellä tuotanto- ja kulutusperusteiset päästöt eroavat toisistaan vain ostosähkön osalta. Laskettavia kaasuja ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Sähkön- ja kaukolämmön päästöihin on laskettu Fortumin Riihimäen voimalaitoksen ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n päästöt sekä Ekokem Oy:n päästöistä sähkön- ja kaukolämmön tuotannon osuus. Loput Ekokem Oy:n kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu teollisuuden päästöihin. Riihimäellä perusvuoden 1990 kulutusperusteiset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt olivat tonnia ja vuoden1997 päästöt nousivat jo tonniin, kasvua oli siis tonnia. Päästöt ovat kasvaneet sähkön- ja kaukolämmön tuotannossa, teollisuudessa sekä ostosähkön osalta. Erillislämmityksen päästöt ovat 0 8,9 9,7 Ekokem Oy Fortum Oy Riihimäen Kaukolämpö Kuva 8. Kaaviossa on esitetty sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten CO 2-ekv. päästöt perus- ja vertailuvuodelta. Ekokem Oy:n päästöt ovat kasvaneet toisen polttolinjan käynnistymisen ja tuotannon kasvun myötä noin 80%, Fortumin Riihimäen voimalaitoksen päästöjen kasvu on noin 9%. Vaikka Riihimäen Kaukolämpö OY:n päästöt ovat alentuneet yli 90% ovat sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten kasvihuonekaasupäästöt kasvaneet yhteensä noin 70% Riihimäellä laaditaan seuraavaksi kasvihuonekaasujen kehitysennuste vuosille 2010 ja 2020 sekä kaupungin omien kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. Ennusteessa otetaan huomioon myös vuonna 2000 kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön kesken solmitun energiansäästösopimuksen edellyttämä energiankäytön tehostamissuunnitelma. Kehitysennuste valmistuu kevään 2001 aikana. 1,5 0,1 14
18 5.4 RYTI hanke 5.5 YKY hanke Vuonna 2000 käynnistynyt kaksivuotinen ESR -rahoitteinen Ryti-hanke Ympäristötietoisuuden parantaminen ja ympäristöviestinnän kehittäminen Riihimäellä etsii ympäistöviestinnän uusia muotoja tukeutuen ja hakeutuen laajaan yhteistyöhön. Hankkeen kokonaisbudjetti on mk josta EU tuen osuus on mk, kansallisen maakunnan kehittämisrahan mk ja kuntarahoituksen mk. Hankkeen aikana syntyy toteuttamissuunnitelma seudulliselle ympäristötalolle. Suunnitelman osia ovat tilaselvitys, perusnäyttelyn luominen, luontokoulun perustamissuunnitelma ja ympäristöaiheisen leirikoulun suunittelu. Toteuttamissuunnitelma valmistuu syksyllä 2001 ja sitä tekemään on perustettu työryhmä. Ympäristövastuullinen toiminta, jossa kaikki toimijatahot ovat selvillä ympäristönsuojelun yhteisistä päämääristä ja toimintatavoista tarvitsee tuekseen ajantasaista viestintäaineistoa. Ryti-hankkeen aikana uusitaan seudullista ympäristöviestintäaineistoa. Yky-hankkeen yhteistyöllä kohti ympäristöriskien hallintaa, yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyö Riihimäen seudulla rahoittajia ovat Riihimäen kaupunki, Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus. EU-rahoitusta saadaan Hämeen ympäristökeskuksen kautta. Hankkeen kokonaisbudjetti on mk, josta EAKR-tuen osuus mk, kansallisen rahoituksen mk ja kuntarahoituksen mk. Hankkeen tavoitteita ovat yritysten ympäristötietoisuuden ja osaamisen vahvistaminen, yritysten ympäristöasiantuntijaverkoston aktivoiminen ja yritysten ympäristöpalvelukeskuksen toteuttaminen. Hankkeen myötä yrityksille järjestetään konsultoivaa koulutusta, tapahtumia ja tarjotaan ympäristöneuvojan palveluja. Ratapihojen ympäristökartoitus ja Mattilan teollisuusalueen jätehuoltokartoitus kuuluvat hankeen aikana toteutettaviin toimenpiteisiin. Yritysten ympäristöpalvelukeskuksen hankesuunnittelu käynnistyy vuonna
19 6 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ 6.1 Mikä on ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmällä tarkoitetaan sitä osaa Riihimäen kaupungin johtamisjärjestelmästä, joka käsittää kaupungin ympäristöpolitiikan toteuttamiseen tarvittavat organisaatiot, vastuut ja menettelyt. Järjestelmä on työväline, joka auttaa ympäristöasioiden hallinnassa ja edellyttää järjestelmällistä parannuskohteiden etsimistä sekä parannustoimenpiteiden toteuttamista. Jatkuvan parantamisen lisäksi ajattelun kulmakiviä ovat lainsäädännön ja määräysten noudattaminen sekä ympäristön pilaantumisen ennalta ehkäisy. Ympäristöjärjestelmän menettelyjen avulla kaupunki voi varmistaa, että se omissa toiminnoissaan on esimerkkinä alueen muille toimijoille. Päämääränä on myös, että ympäristöasiat saadaan vähitellen kytkettyä luontevaksi osaksi kaupungin normaalia johtamis-, suunnittelu- ja toteutustoimintaa. Keskeisenä kysymyksenä on, miten kaupunki ottaa huomioon ympäristönäkökohdat eri toiminnoissaan ja miten omien toimintojen ympäristövaikutukset hoidetaan. Ympäristöjärjeselmä on tärkeä väline ympäristöpolitiikan toteuttamisessa, mutta ympäristöpolitiikkaa toteutetaan myös monilla muilla keinoilla ja välineillä. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen ja ylläpitäminen luo näkemystä siitä, miten ympäristöasiat koskettavat eri toimijoita. Kaupungin välittömät ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa jätteiden syntymiseen, energian ja veden kulutukseen sekä hankintoihin. Näillä alueilla tärkeää on palvelun tuottajan ja käyttäjän vastuiden selkeys sekä yhteistyön sujuminen sisäisen asiakkuuden hengessä. t, välilliset ympäristövaikutukset liittyvät kaupungin palveluprosesseihin. Jotta ympäristöasiat voidaan hahmottaa ja niille voidaan asettaa kehittämistavoitteita, palveluprosessit täytyy kuvata. Tämä työ tukee erinomaisesti palvelujen tuottamisen eri vaiheista vastaavien yhteistyötä ja usein myös eri hallintokuntien välistä yhteistoimintaa.
20 6.2 Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä Riihimäellä on kyse koko kaupungin yhteisestä ympäristöjärjestelmästä. Pyrkimyksenä on ollut käytännönläheinen sovellus ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä, joka koskee kaikkia kauungin toimintoja. Ympäristönsuojelua koskevat Riihimäelle ominaiset perusteesit ja ympäristöhallintajärjestelmän perusta määriteltiin kaupunginvaltuuston vuonna 1999 hyväksymässä ympäristöpolitiikassa. Painotukset jatkavat kaupugin jo vuonna 1992 hyväksytyn ympäristöohjelman teemoja, esiin on nostettu luonnonvaraperusta, maankäytön suunnitelun ja rakentamisen periaatteet, liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen, ympäristöriskien hallinta, energiankulutus ja ilmastonmuutos sekä ympäristökasvatus ja -tiedotus. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain ja liitetään osaksi kaupungin kokonaistrategiaa. Riihimäellä ympäristöjärjestelmä on kytketty kiinteästi osaksi kaupungin suunnittelujärjestelmää. Järjestelmän rakentaminen on haluttu nähdä osana normaalia työn kehittämistä. Ympäristöjärjestelmä on yksi työväline, joka täydessä toiminnassaan tuottaa ympäristönäkökulman talousarviosuunnitteluun. Myös seuranta ja raportointi valtuustolle ja muillekin kaupungin luottamushenkilöille käy tällöin talousarvioseurannan tahtiin. Kuva 9. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän suhdetta suunnittelujärjestelmään kuvaava toimintatapakaavio. 17
Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa
Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476
LisätiedotYmpäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä
Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä
LisätiedotASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-
LisätiedotOULU KASVAA KESTÄVÄSTI
Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotImatran ympäristöohjelma
Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018 Kuva: Portti Päijänteelle 3/2018 A.J. ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018 Anniina Jäntti Asikkala 3/2019 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristömenojen ja
LisätiedotKestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008
Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotÄänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on
Lisätiedot1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus
HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotRiihimäen ekologinen jalanjälki 2001
MARKKU KYÖSTILÄ Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö 2007 Riihimäen kaupungin monistamo 2007 Kannen piirros: Riihimäen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti,
LisätiedotGreen Office ympäristöjärjestelmä
Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä
LisätiedotIlmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén
Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen
LisätiedotYMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus (KH/2017) Kunnanvaltuusto (KVALT/2017)
YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS 2016 Kunnanhallitus 30.3.2017 (KH/2017) Kunnanvaltuusto 22.5.2017 (KVALT/2017) Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva kirjanpitolautakunta
LisätiedotNykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotKUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖ RIIHIMÄELLÄ
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖ RIIHIMÄELLÄ Kierrätyskeskuksen aloittaminen Kaupunginhallitus teki 21.8.1989 päätöksen kierrätyskeskuksen toiminnan käynnistämisestä koeluontoisena vuoden 1990 loppuun. Riihimäen
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
Lisätiedot<03b5,67g-b5-(67(/0b <PSlULVW NlVLNLUMD 6DDMRV2\ SAAJOS OY 352),,/,78277((7. L:\Ympäristö\Ympäristökäsikirja\YK_Versio_2003-09.doc
78/(1.(67b9b7
LisätiedotMuut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Kuva: Päijänne / Ykskoivu 7/2015 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2016 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ- ja
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotHallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.
TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan
LisätiedotKokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotYMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta (YHTMK XX) Kunnanhallitus (KH XX) Kunnanvaltuusto XX.X.
YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS 2017 Yhteistyötoimikunta 26.3.2018 (YHTMK XX) Kunnanhallitus 26.3.2018 (KH XX) Kunnanvaltuusto XX.X.2018 (KVALT XX) 2 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristömenojen ja tulojen
LisätiedotKuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 218 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: HSY, Energiateollisuus, Trafi, Caruna, Espoon kaupunki 24.4.218 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotYmpäristövastuullinen Riihimäki
Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen
LisätiedotSTANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN
EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotOULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotOULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
LisätiedotLIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta
LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotKUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006
KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotTEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA
TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotTurun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto
Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee
LisätiedotKunnat ja kaupungit toimivat
Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotRIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA
1 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA Ympäristötiimi 1.9.2004, päivitetty 4.4.2014 Ympäristöpolitiikka hyväksytty 13.1.2014 Yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat päivitetty 19.9.2013
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotYmpäristönsuojelun tehtävät. Jaana Gustafsson vs. ympäristöinsinööri
Ympäristönsuojelun tehtävät Jaana Gustafsson vs. ympäristöinsinööri 5.9.2017 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnassa toimii ympäristönsuojeluviranomainen, joko kunnan omana toimielimenä tai kuntalain
LisätiedotMIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto
MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen
LisätiedotYmpäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008
Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotKEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI
KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä
LisätiedotYmpäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046
Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
Lisätiedot8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen
LisätiedotIlmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja
Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotElinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen
Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen
LisätiedotHSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja
HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotSuomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010
Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke
LisätiedotHELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010
HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä
LisätiedotHyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia
Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,
LisätiedotTEKNINEN LAUTAKUNTA. Toiminta-ajatus. Päämäärä. Toiminnan painopistealueet Toimintaympäristön muutos
TEKNINEN LAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Teknisen toimen tarkoituksena on tuottaa ja ylläpitää teknisiä palveluja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen yhteistyössä naapurikuntien ja ulkopuolisten palvelun
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotLEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
LisätiedotEsimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä
Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden
LisätiedotRakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotSuomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030
LisätiedotAsemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
LisätiedotKIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
Lisätiedot