Riihimäen kaupunki 2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Riihimäen kaupunki 2001"

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2000 Riihimäen kaupunki 2001

2 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki puh. (019) ISBN X Riihimäen kirjapaino Riihimäki 2001

3 SISÄLLYS ESIPUHE 1 JOHDANTO 2 2 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ 3 3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUN STRATEGISET ASKELEET 6 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 6 5 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA Viranomaistyö Riihimäen kestävän kehityksen prosessi Ilmastonsuojelukampanja Ryti-hanke Yky-hanke 15 6 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Mikä on ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä Työn eteneminen Ympäristöjärjestelmän dokumentointi Ympäristökustannusten tarkastelua 20 7 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA Riihimäen ekotase Riihimäen ekologinen jalanjälki Ympäristönsuojelun yhteistyöhankkeita 29 8 YHTEENVETO JA JATKOTYÖTARPEET 30 Liite 1 t ympäristönäkökohdat Liite 2 Ympäristöohjelmat vuonna 2000

4 ESIPUHE Tämä Riihimäen kaupungin ensimmäinen ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, jota laaditaan soveltaen ISO standardia koko kaupungin organisaatioon. Jatkossa raportti laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja ja sen on tarkoitus toimia tietolähteenä sekä päättäjille, kaupungin hallinnon työntekijöille että myös kaikille riihimäkeläisille. Raportissa on katsaus Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan kehittymiseen vuosien varrella, lisäksi on raportoitu ympäristön hyväksi tehtyjä toimenpiteitä, kerrottu meneillään olevista kehittämisprojekteista ja hahmoteltu kaupungin ympäristötilinpäätöstä, lähinnä tarkastelemalla ympäristönsuojelun kuluja ja tuloja vuosina Raportti on koottu työryhmässä, jota on vetänyt ympäristönsuojelupäällikkö Kaisu Anttonen. Työskentelyyn ovat osallistuneet ympäristönsuojelusuunnittelija Elina Mäenpää, projektipäällikkö Maija Venäläinen sekä projektisihteeri Markku Kyöstilä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä sekä ympäristökouluttaja Eeva Hämeenoja Hyvinkään- Riiimäen aikuiskoulutuskeskuksesta. Kustannusvertailussa on saatu apua kamreeri Aila Yliojalta sekä kirjanpitäjä Lea Lahtiselta. Käsikirjoitusta on kommentoinut suunnitteluinsinööri Sirpa Aulio teknisestä virastosta. Kiitämme kaikkia raportin tekoon osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä Seppo Keskiruokanen Kaupunginjohtaja Kaisu Anttonen Ympäristöpäällikkö

5 1 JOHDANTO Riihimäen kaupunki voidaan sanaparina käsittää ainakin kahdella tavalla: toisaalta on kyse kartalle rajautuvasta vähän yli 100 neliökilometrin maa-alueesta, toisaalta hallinto-organisaatiosta. Tässä raportissa keskitytään Riihimäen kaupunkiorganisaation ympäristönsuojelutyöhön, jota tehdään kaupunginvaltuuston määritelemän ympäristöpolitiikan painotusten alla. Ympäristön tila kuten pintavesien ja pohjaveden, ilman tai maaperän laatu ja luonnon monimuotoisuus on se perusta, josta ympäristönsuojelun lähtökohdat löytyvät. Ympäristön tilaan vaikuttavat hyvin monet toimijat Riihimäen kaupungissa, yksi merkittävä toimija on Riihimäen kaupungin organisaatio. Ympäristön tilan pilaantumisen ehkäisy ja pilaantumisen pysäyttäminen sekä vahinkojen korjaaminen eli ympäristöpolitiikka ja sen alla tehtävä ympäristönsuojelutyö vaatii tietoista ja laajaa näkemystä eri toimintojen ja prosessien vaikutuksista. Yksi käyttökelpoinen väline on ympäristöjärjestelmä, jonka avulla organisaatio voi systemaattisesti tunnistaa, parantaa ja seurata omien toimiensa ympäristövaikutuksia. RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpolitiikka sitoumukset, mihin ympäristöasioihin ympäristöjärjestelmä painottuu Organisaation merkittävät ympäristönäkökohdat toiminnot, asiat, laitteet jne., joilla merkittävää ta Viranomaistyö: ympäristönsuojelun valvonta ja edistäminen Ilmastonsuojelukampanja YKY-hanke Ympäristöjärjestelmä: - merkittävät ympäristönäkökohdat - hallintokeskusten ja yksiköiden ympäristöohjelmat Kestävän kehityksen prosessi RYTI -hanke YKY-hanke Ympäristöpäämäärät organisaation sisäiset kehittämiskohteet, voivat sisältyä politiikkaan YMPÄRISTÖN TILA Kaupungin organisaatio Ympäristöohjelma konkreetit tavoitteet, joilla päämääriin päästään toimenpiteet vastuut, resurssit, aikataulut seuranta Kuva 1. Riihimäen kaupunki organisaationa on ympäristön tilaan vaikuttava toimija ja pyrkii viranomaistoiminnallaan, ympärstöjärjestelmällään sekä ympäristönsuojelun kehittämisprojekteillaan ennen kaikkea ennalta ehkäisemään ympäristövahinkoja. Kuva 2. Ympäristöjärjestelmä on eräs apuväline eri toimien ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden määrittämiseen ja ympäristövaikutuksien seuraamiseen. 2

6 2 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä-länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston-Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiivimaankäytön piiriin kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Lahti Väkiluku Pinta-ala Vesipinta-ala Asemakaavoitettu pinta-ala Hoidettuja viheralueita ja puistoja Muita viheralueita; katuvihreytystä puistometsiä, niittyjä Peltoa Metsää (kaupungin omistamaa) Luontopolkuja Valaistuja ulkoilureittejä henkeä 126 km2 5 km ha 93 ha 387 ha 2500 ha 5000 ha (843 ha) 4 kpl 16,2 km Forssa Hämeenlinna Vantaanjoki Paalijärvi Herajoki Keskustaajama Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounaisja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois-etelä- että itä- länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Hirvijärvi Helsinki 3

7 Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelukohteena. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista hallintopalvelut mukaan lukien saa elantonsa 68% asukkaista, jalostuksesta 30%, alkutuotannosta vajaa 1%. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2000 oli Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Fortum Oy:n Riihimäen voimalaitos, Paloheimo Oy:n sahateollisuuskonserni, Ekokem Oy Ab:n valtakunnallinen ongelmajätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy Herajoen meijeri ja Aga Oy:n kaasujen tuotantolaitos. Kuva 3. Riihimäen kaupungin organisaatio vuonna

8 Kansallinen ilmastonsuojelukampanja Maakunnallinen Kanta-Hämeen ympäristöntilan seurantahanke RIIHIMÄEN KAUPUNKI Yky-hanke Ryti-hanke Yky-hanke yritysyhteistyö, seudullinen Ryti-hanke koulut, järjestöt, kuntalaiset, seudullinen Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 1999 Tutkimus kaupungin ympäristötiedottamisesta 2000 Kaupungin hallituksen ympäristöasenne tutkimus 1999 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän rakentaminen 1998 Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelma kansalaisjärjestöt ja yritykset Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 Kansallinen kuntien ympäristöbarometritutkimus Seudullinen kestävän kehityksen indikaattorit -hanke Kuva 4. Riihimäen kaupungin strategiset askeleet. Kuvassa on koottu Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun hankkeet, projektit ja ohjelmat, joilla on tavoiteltu laajaa kestävää kehitystä ja hyvää ympäristön tilaa tukevaa ympäristönäkemystä vuosien varrella. 5

9 3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUN STRATEGISET ASKELEET Riihimäen kaupungin ympäristönäkökulma on kehittynyt ja jäsentynyt vuosien työllä. Vuonna 1992 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluohjelma, joka sisälsi tuolloin vielä harvinaisen kestävän kehityksen näkökulman ja yhteistyölähtökohdan. Ohjelma oli kaupungin hallinnon sisäisiä toimia ja toimintatapoja tarkasteleva ja sen teemat kuten kestävä luonnonvaraperusta, ympäristöriskien hallinta sekä ympäristökasvatus ovat säilyneet vuosien mittaan eri projektien ja myös kestävän kehityksen paikallisagendaprosessin pohjana. Kestävän kehityksen prosessi laajensi näkökulmaa ja johti yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Tätä työtä jatketaan parhaillaan etenkin Eu-tuella toteutettavilla YKY-hankkeella, joka on yritysten ja kunnan ympäristöhteistyöhanke ja RYTI-hankkeella, joka on kansalaisiin ja päätäjiin kohdistuva ympäristöviestintähanke ympäristötietoisuuden parantamiseksi. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on yksi tärkeä työväline kaupungin sisäisessä ympäristöasioiden hallinnan kehittämisessä. 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Se sisältää kaupungin ympäristöpolitiikan tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat kaupungin strategia ja ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat paperinkäyttö, toimistotarvikkeiden hankinta, energian kulutus eri muodoissaan sekä jäteasiat kuten jätteiden synnyn ehkäisy, kierrätys sekä hyöty- ja ongelmajätteiden keräyksen tehostaminen. (kts. Liite 1). Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Seuraava käsittely on vuonna

10 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksytty kaupunginvaltuustossa tämä ympäristöpolitiikka on laadittu Riihimäen kaupungin ympäristöhallintajärjestelmän osana. Ympäristöhallintajärjestelmä rakennetaan soveltaen SFS ISO standardia: Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi. Tukena käytetään SFS ISO standardia: Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä ohjeita periaatteista, järjestelmistä ja tukea antavista menetelmistä. Tämän politiikan pohjana on Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 ja Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelma Kaupunki sitoutuu ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Tämän politiikan hyväksyy Riihimäen kaupunginvaltuusto ja se liitetään osaksi koko kaupungin toimintastrategiaa I Yleistä: Riihimäen kaupunki sisällyttää ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteet koko kaupungin hallintoon ja sen toimintoihin mm. kehittämällä ten arviointia keskeisenä työvälineenä. Tavoitteena on asukkaiden ja Riihimäen kaupungin hallinnon hyvä tietoisuus ja yhteisvastuu ympäristöasioista. II Toimintaperiaatteet: Luonnonvaraperusta Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Päämääränä on etenkin että pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja turvataan ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. 7

11 Luonnonvaroja säästetään jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen Maankäytön suunnittelulla luodaan hyvää kokonaisympäristöä, joka on terveellinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Päämääränä on tiivis, keskustaajaman ja kyläkeskusten yhteyteen rakentuva yhdyskuntarakenne kaventamatta nykyisiä virkistysalueita ilman erityisiä perusteita. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelussa ja ohjaamisessa tavoitteena on turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, melu- ym. haitat minimoidaan herkästi häiriintyvillä alueilla. Turvaamalla kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset vähennetään liikenteen kokonaishaittoja. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki pyrkii omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyyn sekä olemassa olevien haittojen pienentämiseen. Riihimäen kaupunki on tietoinen myös oman toimintansa ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta. Energiankulutus ja ilmastonmuutos Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii niiden vähentämiseen yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimintojen kanssa. Riihimäen kaupunki säästää energiaa omissa toiminnoissaan. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päiväkotien oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kuntalaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvissä asioissa. III Toimintatapa ja seuranta Tämä ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain ja liitetään osaksi kaupungin kokonaisstrategiaa. Tähän ympäristöpolitiikkaan liittyvät päämäärät ja kunkin hallintokunnan tähän politiikkaan liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet hyväksytään vuosittain kaupunginvaltuustossa talousarvion käsittelyn yhteydessä ja niiden toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä 8

12 5 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2000 Kaupungin ympäristösuojelutyön tarkoituksena on ympäristön tilan parantaminen ja pilaantumisen ennalta ehkäisy. Ympäristöpolitiikka yksilöi tämän työn keskeiset päämäärät. Ympäristön tilaan vaikuttavat lukuisat asiat kuten kaupungin alueella toimiva elinkeinotoiminta, asukkaat, kaupungin organisaation oma toiminta ja liikenne. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen edellyttääkin monenlaisten keinojen ja menetelmien käyttöä. Perinteisen viranomaistyön lisäksi tarvitaan laajaa kestävän kehityksen prosessia hankkeineen ja kampanjoineen sekä kaupungin oman toiminnan ympäristöasioiden hallintaa ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristöjärjestelmätyöstä kerrotaan luvussa Viranomaistyö Kunnan vastuu ympäristönsuojelussa on määritelty laissa kuntien ympäristöhallinnosta, joka on vuodelta Sen 4 :ssä määritellään kunnanhallituksen tehtävät seuraavasti: Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Tehtäviä on Riihimäellä erityisesti koordinoinut kaupunginhallituksen asettama kestävän kehityksen toimikunta, joka puheenjohtajana on vuonna toiminut kaupunginhallituksen jäsen Kirsti Tolvanen. Kestävän kehityksen toimikunta on tehnyt aloitteita mm. Ilmastonsuojelukampanjaan liittymisestä ja energiansäästösopimuksesta sekä ohjannut ympäristöjärjestelmätyötä. Saman lain 6 :ssä määritellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät seuraavasti: "Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa: 1. huolehtia sen hoidettaviksi laissa tai sen nojalla säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä; 2. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä 3. huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista; 4. osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen; 5. antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista kunnan muille viranomaisille; 6. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa; 7. edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa sekä 8. suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät " 9

13 Tärkeitä ympäristönäkökulmia sisältyy myös tuoreeseen, voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka 1 määrittelee lain yleisen tavoitteen seuraavasti: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edelletykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MAANKÄYTTÖ RAKENTAMINEN LUONNONVARAT POHJAVESI JÄTEHUOLTO RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖHALLINTAJÄRJESTELMÄ KESTÄVÄ KEHITYS YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITAT RIIHIMÄEN KAUPUNGINVALTUUSTO YMPÄRISTÖPOLITIIKAN MÄÄRITTELY YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖKASVATUS JA ILMASTONMUUTOS -TIEDOTUS Siten rakennusvalvontayksikön ja kaavoitusosaston valmiseleva työ ovat erityisen tärkeitä myös ympäristönäkökulman sisällyttämisesssä kaavoitukseen ja rakentamiseen. Kunnan ympäristöviranomaisen tehtäviä hoitaa Riihimäellä ympäristölautakunta, jonka työssä uusi vuonna 2000 säädetty ympäristönsuojelulaki on keskeisin ympäristölupien käsittelyyn ja valvontaan sekä ympäristön tilan seurantaan liittyvä laki. Jätelain kunnille asettamat velvoitteet valvonnassa ja jätehuollon toteutuksessa ovat ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan päätösvallassa. KUNTALAISET JÄRJESTÖT YRITYKSET LOCAL AGENDA 21 YKY -HANKE KESTÄVÄN KEHITYKSEN PROSESSI ILMASTONSUOJELUKAMPANJA RYTI -HANKE Kuva 5. Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottu yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Paitsi omalla ympäristöjärjestelmällään kaupunki haluaa eri kehittämishankkeillaan vahvistaa myös yritysten ja kuntalaisten ympäristötietoisuutta ja toimintamahdollisuuksia ympäristön hyväksi.. 10

14 YMPÄRISTÖNSUOJELUN TASON PARANTAMINEN YMPÄRISTÖN PILAANTUMISEN EHKÄISY YMPÄRISTÖVASTUU KEINOT JA TOIMENPITEET Pohjavesien laadun tutkiminen ja seuranta Pintavesien laadun tutkiminen ja seuranta Muut ympäristöntilan tutkimukset Saastuneiden maiden kartoitus Biodiversiteetin suojelu Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Vesi- ja viemärilaitos Terveysvalvonta Ympäristönsuojeluyksikkö Kaavoitusosasto Mittausosasto Ympäristöjärjestelmätyön myötä kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Kuntien ympäristöbarometri -tutkimus Kestävän kehityksen indikaattorit -hanke Ympäristöntilan seuranta -hanke YHTEISTYÖTAHOT Kansalaisjärjestöt Alueviranomaiset Media KEINOT JA TOIMENPITEET Pohjavesiriskien kartoitus Päästojen seuranta Maaperän suojelu Toimiva jätehuolto Ympäristövaikutusten arviointi Tehokas jäteveden puhdistus Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Ympäristönsuojeluyksikkö Tekninen virasto Vesi- ja viemärilaitos Ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuvat kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Ilmastonsuojelukampanja Yky -hanke Energiansäästösopimus YHTEISTYÖTAHOT Yritykset Laitokset Alueellinen ympäristökeskus KEINOT JA TOIMENPITEET Ympäristökasvatus Ympäristöviestintä Sisäinen ympäristökoulutus Lainsäädännön velvoitteiden täyttäminen Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristöjärjestelmä VASTUUTAHOT Koulut Päivähoito Ympäristönsuojeluyksikkö Ympäristöjärjestelmätyön myötä kaikki hallintokunnat PROJEKTIT JA KAMPANJAT Ryti -hanke Yky -hanke Metsämörrikoulutus YHTEISTYÖTAHOT Hyvinkään- Riihimäen Aikuiskoulutuskeskus Hämeen ammattikorkeakoulu Media Kuva 6. Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan ydintavoitteita ovat ympäristönsuojelun tason parantaminen, ympäistön pilaantumisen ennalta ehkäisy ja eri toimijoiden yhteinen ympäristövastuu. Näihin ydintavoitteisiin pyritään monin eri keinoin, kaikkien hallintokuntien toimenpitein ja projektein. 11

15 5.2 Riihimäen kestävän kehityksen prosessi Riihimäki allekirjoitti ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa ns. Ålborgin sopimuksen. Ålborgin kaupunki on Riihimäen ystävyyskaupunki. Siellä järjestetty ensimmäinen paikallistason kestävän kehityksen konferenssi vuonna 1994 oli tärkeä etappi kaupunkien kestävän kehityksen ohjelmatyölle, ja käynnisti paikallisagendojen (Local Agenda 21) laatimisen monissa Suomen kaupungeissa. Teemoja koskevia toimenpiteitä toteutettiin yhdessä kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Riihimäen kestävän kehityksen raporttisarja valmistui vuonna Riihimäen kestävän kehityksen teemoja ovat: 1. Luontokohteet, luonnon monimuotoisuus 2. Ympäristöasioiden hallinta tuotantoelämässä 3. Kuluttajan valinnat 4. Ympäristövahingot ja riskien hallinta 5. Energiansäästö 6. Ympäristökasvatus ja tiedotus 7. Kansainvälistyminen Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelman seurantaraportti valmistuu vuonna Ilmastonsuojelukampanja Suomen Kuntaliitto aloitti vuonna 1997 ilmastonsuojelukampanjan, jossa nyt on mukana 40 kuntaa tai kuntayhtymää. Kampanjakunnissa asuu runsaat 44 % suomalaisista. Kampanja liittyy kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n kampanjaan Cities for Climate Protection. Riihimäki, ICLEI:n jäsenkaupunkina, liittyi kampanjaan kaupunginhallituksen päätöksellä Kuntien ilmastonsuojelukampanjan tarkoituksena on herättää kunnat koosta, sijainnista ja elinkeinorakenteesta riippumatta yhteiseen ponnistukseen ja käytännön toimiin kasvihuoneilmiön etenemisen hidastamiseksi. Kunnat vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin esim. energia-, jäteja vesihuollon järjestämistavoillaan. Kunta on itse palveluiden tuottajana myös merkittävä energian käyttäjä. Myös muiden toimijoiden aiheuttamiin päästöihin kunnalla on pitkävaikutteisia ja välillisiä vaikutusmahdollisuuksia esim. maankäytön, kaavoituksen ja liikennepolitiikan kautta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on myös tieto tärkeimmistä paikallisista päästölähteistä ja päästömääristä sekä käytettävissään ympäristönsuojelulain soveltamisessa tarvittava päätösvalta. Kampanjaan liittynyt kunta kartoittaa aluksi alueensa kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, joita ovat esimerkiksi energian tuotanto ja käyttö, liikenne, jätteet ja metsät. Kunta tekee kehitysnnusteen vuodeksi eteenpäin ja asettaa omat päästöjen vähentämistavoitteet sekä laatii vähentämissuunnitelman, joka sisältää vähennysmäärän, keinot ja toteutusjärjestyksen. Päästöjen vähentämissuunnitelman hyväksyy valtuusto, jonka jälkeen käynnistetään vähentämistoimet. 12

16 Kuva 7. Kaaviossa on esitetty Kasvener -mallilla lasketut Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt. Vaaka-akselilla on kunkin lasketun sektorin prosenttiosuudet päästöistä vuosina 1990 ja 1997 ja pystyakselilla päästömäärät hiilidioksidi -ekvivalentteina tuhansina tonneina ko. laskentavuosilta. 13

17 Riihimäen laskentatilanne Riihimäen kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuosilta 1990, joka on perusvuosi, sekä vuosilta 1996 ja Perusvuoden ja vuoden 1997 päästöt on laskettu Suomen ympäristökeskuksessa ilmastonsuojelukampanjakuntien käyttöön kehitetyllä Kasvener -mallilla. Kasvener -malli noudattaa IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) metodiikkaa. pysyneet lähes samana. Muilla sektoreilla kehitys on ollut laskeva. Päästöjen kasvu perusvuodesta on ollut yhteensä noin 21%. Tuotantoperusteisten päästöjen kasvu perusvuodesta on 17% tonnia Sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten CO -ekv. päästöt 124, Kasvener-mallin mukaiset päästösektorit ovat: Energia Teollisuusprosessit (ei energiaperusteiset) Maatalous Jätehuolto , Päästöt lasketaan kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) ja kunnan kulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan. Riihimäellä tuotanto- ja kulutusperusteiset päästöt eroavat toisistaan vain ostosähkön osalta. Laskettavia kaasuja ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Sähkön- ja kaukolämmön päästöihin on laskettu Fortumin Riihimäen voimalaitoksen ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n päästöt sekä Ekokem Oy:n päästöistä sähkön- ja kaukolämmön tuotannon osuus. Loput Ekokem Oy:n kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu teollisuuden päästöihin. Riihimäellä perusvuoden 1990 kulutusperusteiset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt olivat tonnia ja vuoden1997 päästöt nousivat jo tonniin, kasvua oli siis tonnia. Päästöt ovat kasvaneet sähkön- ja kaukolämmön tuotannossa, teollisuudessa sekä ostosähkön osalta. Erillislämmityksen päästöt ovat 0 8,9 9,7 Ekokem Oy Fortum Oy Riihimäen Kaukolämpö Kuva 8. Kaaviossa on esitetty sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten CO 2-ekv. päästöt perus- ja vertailuvuodelta. Ekokem Oy:n päästöt ovat kasvaneet toisen polttolinjan käynnistymisen ja tuotannon kasvun myötä noin 80%, Fortumin Riihimäen voimalaitoksen päästöjen kasvu on noin 9%. Vaikka Riihimäen Kaukolämpö OY:n päästöt ovat alentuneet yli 90% ovat sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten kasvihuonekaasupäästöt kasvaneet yhteensä noin 70% Riihimäellä laaditaan seuraavaksi kasvihuonekaasujen kehitysennuste vuosille 2010 ja 2020 sekä kaupungin omien kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. Ennusteessa otetaan huomioon myös vuonna 2000 kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön kesken solmitun energiansäästösopimuksen edellyttämä energiankäytön tehostamissuunnitelma. Kehitysennuste valmistuu kevään 2001 aikana. 1,5 0,1 14

18 5.4 RYTI hanke 5.5 YKY hanke Vuonna 2000 käynnistynyt kaksivuotinen ESR -rahoitteinen Ryti-hanke Ympäristötietoisuuden parantaminen ja ympäristöviestinnän kehittäminen Riihimäellä etsii ympäistöviestinnän uusia muotoja tukeutuen ja hakeutuen laajaan yhteistyöhön. Hankkeen kokonaisbudjetti on mk josta EU tuen osuus on mk, kansallisen maakunnan kehittämisrahan mk ja kuntarahoituksen mk. Hankkeen aikana syntyy toteuttamissuunnitelma seudulliselle ympäristötalolle. Suunnitelman osia ovat tilaselvitys, perusnäyttelyn luominen, luontokoulun perustamissuunnitelma ja ympäristöaiheisen leirikoulun suunittelu. Toteuttamissuunnitelma valmistuu syksyllä 2001 ja sitä tekemään on perustettu työryhmä. Ympäristövastuullinen toiminta, jossa kaikki toimijatahot ovat selvillä ympäristönsuojelun yhteisistä päämääristä ja toimintatavoista tarvitsee tuekseen ajantasaista viestintäaineistoa. Ryti-hankkeen aikana uusitaan seudullista ympäristöviestintäaineistoa. Yky-hankkeen yhteistyöllä kohti ympäristöriskien hallintaa, yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyö Riihimäen seudulla rahoittajia ovat Riihimäen kaupunki, Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus. EU-rahoitusta saadaan Hämeen ympäristökeskuksen kautta. Hankkeen kokonaisbudjetti on mk, josta EAKR-tuen osuus mk, kansallisen rahoituksen mk ja kuntarahoituksen mk. Hankkeen tavoitteita ovat yritysten ympäristötietoisuuden ja osaamisen vahvistaminen, yritysten ympäristöasiantuntijaverkoston aktivoiminen ja yritysten ympäristöpalvelukeskuksen toteuttaminen. Hankkeen myötä yrityksille järjestetään konsultoivaa koulutusta, tapahtumia ja tarjotaan ympäristöneuvojan palveluja. Ratapihojen ympäristökartoitus ja Mattilan teollisuusalueen jätehuoltokartoitus kuuluvat hankeen aikana toteutettaviin toimenpiteisiin. Yritysten ympäristöpalvelukeskuksen hankesuunnittelu käynnistyy vuonna

19 6 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ 6.1 Mikä on ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmällä tarkoitetaan sitä osaa Riihimäen kaupungin johtamisjärjestelmästä, joka käsittää kaupungin ympäristöpolitiikan toteuttamiseen tarvittavat organisaatiot, vastuut ja menettelyt. Järjestelmä on työväline, joka auttaa ympäristöasioiden hallinnassa ja edellyttää järjestelmällistä parannuskohteiden etsimistä sekä parannustoimenpiteiden toteuttamista. Jatkuvan parantamisen lisäksi ajattelun kulmakiviä ovat lainsäädännön ja määräysten noudattaminen sekä ympäristön pilaantumisen ennalta ehkäisy. Ympäristöjärjestelmän menettelyjen avulla kaupunki voi varmistaa, että se omissa toiminnoissaan on esimerkkinä alueen muille toimijoille. Päämääränä on myös, että ympäristöasiat saadaan vähitellen kytkettyä luontevaksi osaksi kaupungin normaalia johtamis-, suunnittelu- ja toteutustoimintaa. Keskeisenä kysymyksenä on, miten kaupunki ottaa huomioon ympäristönäkökohdat eri toiminnoissaan ja miten omien toimintojen ympäristövaikutukset hoidetaan. Ympäristöjärjeselmä on tärkeä väline ympäristöpolitiikan toteuttamisessa, mutta ympäristöpolitiikkaa toteutetaan myös monilla muilla keinoilla ja välineillä. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen ja ylläpitäminen luo näkemystä siitä, miten ympäristöasiat koskettavat eri toimijoita. Kaupungin välittömät ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa jätteiden syntymiseen, energian ja veden kulutukseen sekä hankintoihin. Näillä alueilla tärkeää on palvelun tuottajan ja käyttäjän vastuiden selkeys sekä yhteistyön sujuminen sisäisen asiakkuuden hengessä. t, välilliset ympäristövaikutukset liittyvät kaupungin palveluprosesseihin. Jotta ympäristöasiat voidaan hahmottaa ja niille voidaan asettaa kehittämistavoitteita, palveluprosessit täytyy kuvata. Tämä työ tukee erinomaisesti palvelujen tuottamisen eri vaiheista vastaavien yhteistyötä ja usein myös eri hallintokuntien välistä yhteistoimintaa.

20 6.2 Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä Riihimäellä on kyse koko kaupungin yhteisestä ympäristöjärjestelmästä. Pyrkimyksenä on ollut käytännönläheinen sovellus ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä, joka koskee kaikkia kauungin toimintoja. Ympäristönsuojelua koskevat Riihimäelle ominaiset perusteesit ja ympäristöhallintajärjestelmän perusta määriteltiin kaupunginvaltuuston vuonna 1999 hyväksymässä ympäristöpolitiikassa. Painotukset jatkavat kaupugin jo vuonna 1992 hyväksytyn ympäristöohjelman teemoja, esiin on nostettu luonnonvaraperusta, maankäytön suunnitelun ja rakentamisen periaatteet, liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen, ympäristöriskien hallinta, energiankulutus ja ilmastonmuutos sekä ympäristökasvatus ja -tiedotus. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain ja liitetään osaksi kaupungin kokonaistrategiaa. Riihimäellä ympäristöjärjestelmä on kytketty kiinteästi osaksi kaupungin suunnittelujärjestelmää. Järjestelmän rakentaminen on haluttu nähdä osana normaalia työn kehittämistä. Ympäristöjärjestelmä on yksi työväline, joka täydessä toiminnassaan tuottaa ympäristönäkökulman talousarviosuunnitteluun. Myös seuranta ja raportointi valtuustolle ja muillekin kaupungin luottamushenkilöille käy tällöin talousarvioseurannan tahtiin. Kuva 9. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän suhdetta suunnittelujärjestelmään kuvaava toimintatapakaavio. 17

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001

Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 MARKKU KYÖSTILÄ Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö 2007 Riihimäen kaupungin monistamo 2007 Kannen piirros: Riihimäen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti,

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖ RIIHIMÄELLÄ

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖ RIIHIMÄELLÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖ RIIHIMÄELLÄ Kierrätyskeskuksen aloittaminen Kaupunginhallitus teki 21.8.1989 päätöksen kierrätyskeskuksen toiminnan käynnistämisestä koeluontoisena vuoden 1990 loppuun. Riihimäen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA

RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA 1 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA Ympäristötiimi 1.9.2004, päivitetty 4.4.2014 Ympäristöpolitiikka hyväksytty 13.1.2014 Yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat päivitetty 19.9.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin ympäristöraportti RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2005

Riihimäen kaupungin ympäristöraportti RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2005 Riihimäen kaupungin ympäristöraportti 1 2004 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2005 2 Riihimäen kaupunki 2005 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää,

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntakyselyn tulokset. Stella Aaltonen 01.12.2009, Helsinki

Kuntakyselyn tulokset. Stella Aaltonen 01.12.2009, Helsinki Kuntakyselyn tulokset Stella Aaltonen.2.29, Helsinki Huolestuttavinta on se, että puolet vastanneista Suomen kunnista ei toimi ilmastoasioissa ainakaan suunnitelmallisesti. Kun miettii, että kansainvälisen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

YMP 23.1.2014. Hyrynsalmen kunta. Ympäristölautakunta. Käyttösuunnitelma 2014

YMP 23.1.2014. Hyrynsalmen kunta. Ympäristölautakunta. Käyttösuunnitelma 2014 YMP 23.1.2014 Hyrynsalmen kunta Ympäristölautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Meno- ja tulolajeittain Tekninen- ja valvontatoimi (13501) Valvonta, kaavoitus ja mittaus (13502) Liikenneväylät (13503) Liikunta-

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020

Projektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020 Projektisuunnitelma Kainuun ympäristöohjelma 2020 28.4.2011 (täydennetty) Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 1. TAUSTAA... 3 2. PROJEKTIN KUVAUS... 3 2.1. Kesto ja rajaus... 3 2.2.

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA Juustoportti on kasvanut pienestä maatilajuustolasta lähes sadan hengen meijeri-kahvila-ruoka-alan yritykseksi. Juustoportin yritystoiminta keskittyy viiteen toimipisteeseen.

Lisätiedot