Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri"

Transkriptio

1 s Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Näkymä vuoteen 2030 Helsinki Aalto-yliopiston ja Siemens AG:n tutkimusprojekti

2 Helsingin kestävän kehityksen urbaania infrastruktuuria koskevan tutkimusprojektin lopuksi Siemens kiittää yhteistyökumppaneita ja paikallishallintoa osallistumisesta projektiin. Haluamme erityisesti kiittää: Aalto-yliopistoa tutkimukseen osallistumisesta sekä skenaarioiden ja tietojen täsmentämisestä Helsingin kaupunkia kannustavasta yhteistyöstä sekä tutkimuksen havaintoja ja ideoita koskevista keskusteluista Helsingin Energiaa energian tuotantoa, sähkön jakelua ja rakennuksia koskevista arvokkaista neuvoista sekä osallistumisesta ryhmätöihin ja keskusteluihin HKL:ää osallistumisesta ryhmätöihin ja keskusteluihin sekä paikallisliikenteen suunnittelua koskevista kiinnostavista näkemyksistä HSL:ää osallistumisesta ryhmätöihin ja keskusteluihin sekä kaupunkiliikenteen suunnittelua koskevista kiinnostavista näkemyksistä Palmiaa rakentamiseen liittyvistä suunnitelmista sekä rakentamiseen liittyviä tekniikoita ja keinoja koskevista neuvoista HKR:ää osallistumisesta ryhmätöihin ja keskusteluihin sekä kaupunkirakentamisen suunnittelua koskevista kiinnostavista näkemyksistä Sujuva yhteistyö paikallishallinnon, Aalto-yliopiston ja muiden osallistujien kanssa mahdollisti sen, että tämä tutkimus Helsingin ympäristövaikutuksista voitiin toteuttaa laajasti ja monipuolisesti sekä saada valmiiksi suunnitellusti. Kiitämme kaikkia projektissa mukana olleita arvokkaista neuvoista ja aktiivisesta osallistumisesta hankkeeseemme. Siemens toivoo, että ehdotettujen toimenpiteiden mahdollinen toteuttaminen lisää hyvinvointia Helsingissä. 2 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

3 Sisältö Tiivistelmä 5 Johdanto 11 Nykytilanne ja kehityksen arviointi 12 Strategioita ja suunnitelmia 14 Helsinki ja Itämeri 15 Rakennukset 19 Helsingin hiilidioksidiprofiili 20 Tärkeimmät mahdollisuudet ja skenaariot 23 Esimerkkejä muista kaupungeista 24 Toteutusmalli 25 Tulevaisuudennäkymiä 26 Haastattelu 27 Lämmön- ja energian tuotanto 29 Helsingin hiilidioksidiprofiili 30 Kehityssuunnat ja haasteet 34 EU-lainsäädännön vaikutus päästöjen vähentämiseen 38 Esimerkkejä muista kaupungeista 40 Toteutusmallit 41 Haastattelu 42 Tulevaisuudennäkymiä 43 Energian jakelu 45 Jakelu Pohjoismaissa ja Helsingissä 46 Tärkeimmät mahdollisuudet ja skenaariot 48 Esimerkkejä muista kaupungeista 50 Toteutusmallit 51 Tulevaisuudennäkymiä 56 Liikenne 59 Helsingin hiilidioksidiprofiili 60 Katuvalaistus 66 Top-down: mahdollisuudet ja skenaariot 67 Toteutusmalli 73 Esimerkkejä muista kaupungeista 74 Tulevaisuudennäkymiä 76 Haastattelu 77 Tapaustutkimus: Vuosaaren vihreä satama 79 Nykytilanne ja perusskenaario 80 Strategioita ja suunnitelmia 83 Keinot ja suositukset CO 2 -päästöjen vähentämiseksi 83 Esimerkkejä muista satamista 86 Johtopäätös 87 Rahoitus 89 Menetelmät 93 Tietojen keräys ja nykyisen energiankäytön arvio 94 Hiilijalanjälki 94 Perusskenaarion ja optimiskenaarion laskelma 95 Toteutusmallien laskelmat 97 Liitteet 99 Luettelo keinoista 100 Tiedot 101 Lähteet 104 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 3

4 4 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

5 Tiivistelmä Helsingin hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 60 % vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 5

6 Tiivistelmä Helsingin kaupunki tähtää hiilidioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen lähitulevaisuudessa: pääkaupunki haluaa vähentää hiilidioksidipäästöjään yli 20 prosentilla vuoden 1990 määriin nähden vuoteen 2020 mennessä. Tämän tutkimuksen avulla Siemens ja Aalto-yliopisto arvioivat teknisiä ratkaisuja, joilla päästäisiin vähintäänkin asetettuihin tavoitteisiin. Raportissa esitetään 26 keinoa päästöjen vähentämiseksi infrastruktuurin neljällä pääalueella (rakennuksissa, liikenteessä, energiantuotannossa ja energian jakelussa) ja Vuosaaren satamassa. Tutkimuksen laajuus määritettiin niin, että alueellisen luonteensa vuoksi liikennettä analysoitiin alueella, joka sisältää myös Espoon, Kauniaisen ja Vantaan, kun taas infrastruktuurin kolmen muun pääalueen parantamismahdollisuudet kohdistuivat ainoastaan Helsinkiin. Helsinki on jo alkanut toteuttaa vähennystavoitteita aikataulun mukaisesti. Kaupungin tähänastista edistymistä kuvaa ehkäpä parhaiten se, miten Helsinki on pystynyt erottamaan energiankulutuksensa siihen liittyvistä hiilidioksidipäästöistä viime vuosikymmenellä: kulutus ja päästöjen kasvu eivät enää ole sidoksissa toisiinsa. Analyysimme perusteella voidaan päätellä, että tämä kehityssuunta todennäköisesti jatkuu ja voimistuu tulevaisuudessa. Raportissa käytetyssä perusskenaariossa Helsingin hiilidioksidipäästöjen oletetaan vähenevän vuoden 2010 määristä 13 % vuoteen 2030 mennessä siitä huolimatta, että kokonaiskulutus hieman kasvaa kaupungin ja liikennemäärien kasvun takia. Perusskenaario perustuu laskelmiin, joissa käytettiin Helsingin aiempaa päästöjen kasvunopeutta. Laskelmissa otettiin huomioon tekniikan kehityksen vaikutukset sekä muuttuneiden säännösten jo toteutetut vaikutukset ja vaikutukset, joiden toteutuksesta on tehty sitova päätös. Tulokset tukevat näkemystä, että Helsinki on jo hyvällä alulla vaativien vähennystavoitteiden toteuttamisessa. Raportin tavoitteena on arvioida käytössä olevia tekniikoita ja ratkaisuja sekä muutamia täysin uusia toteutusmalleja, joilla kaupunki voi päästä vähennystavoitteisiinsa ja ylittää ne. Raportissa esitetään 26 keinoa päästöjen vähentämiseen Tutkimuksessa selvitettiin ja arvioitiin 26 keinoa, joilla voidaan vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä. Keinoihin sisältyy toimia, joiden toteutuksesta Helsinki on jo päättänyt tai joiden toteutusta vasta harkitaan. Niihin sisältyy myös uusia malleja, joita on kehitelty Siemensillä, Aalto-yliopistossa sekä työryhmissä ja haastatteluissa yli kolmenkymmenen Helsingin kaupungin ja aluehallinnon, Helsingin Energian ja Helsingin seudun liikenteen edustajien kanssa. Aalto-yliopistosta Perusskenaario vuoden 2003 päästöistä Perusskenaario vuoden 2030 kulutuksesta CO 2 -päästöt (Mt/vuosi) Liikenne Liikekiinteistöt Kulutus (TWh/vuosi) Liikenne Liikekiinteistöt 3,0 Asuinkiinteistöt 18 Asuinkiinteistöt 2,5 2,0 1,0 1, ,1 5 1,5 1,0 1,0 0, ,1 6,1 0,5 0,9 0, ,0 5,7 0, perusskenaario perusskenaario Perusskenaariossa hiilidioksidipäästöt vähenevät 13 % kaupungin kasvamisesta johtuvan ennustetun kokonaiskulutuksen kasvusta huolimatta 6 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

7 projektiin on osallistunut kaksi opiskelijaa, jotka tekivät diplomityönsä projektin aikana. Keinojen mahdollisia vaikutuksia infrastruktuurin kullakin alueella analysoitiin investoinnin arvioitujen (suurten tai pienten) kustannusten ja toteutettavuuden (helppo, keskitasoinen tai vaikea) yhteydessä. Lisäksi esitettiin Siemensin ydinosaamiseen perustuvia yksityiskohtaisia toteutusmalleja. Päästöjen 13 prosentin vähennys perusskenaariossa vuoteen 2010 nähden verrattuna optimiskenaarion 61 prosentin vähennykseen 26 keinon vaikutukset ryhmiteltiin kahteen skenaarioon. Skenaarioiden muodostuksessa käytettyjä menetelmiä esitellään raportissa tarkemmin omassa luvussaan. Perusskenaariossa arvioidaan Helsingin hiilidioksidipäästöjä vuonna Tämä skenaario perustuu laskelmiin, joissa käytettiin Helsingin aiempaa päästöjen kasvunopeutta. Laskelmissa otettiin huomioon tekniikan kehityksen ja säännösten toteutettavien muutosten vaikutukset (eli toteutus on jo aloitettu tai toteutukseen on sitouduttu tai lakisääteisestä muutoksesta on jo tehty päätös). Näitä parannuksia kutsutaan keinoiksi, ja ne koostuvat esimerkiksi jo rakenteilla olevista raideliikenteen parannuksista sekä uusien rakennusmääräysten ja EU:n ekologista suunnittelua koskevan direktiivin vaikutuksista. Pelkästään perusskenaarion mukaan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä vähennetään 13 prosentilla eli 0,4 megatonnilla vuoden 2010 kolmesta megatonnista 2,6 megatonniin vuoteen 2030 mennessä. Optimiskenaariossa arvioidaan Helsingin hiilidioksidipäästöjä vuonna 2030, kun päästöjä edelleen vähentävät lisäkeinotkin on toteutettu (lisäkeinot). Esimerkkejä niistä ovat uudet innovatiiviset ratkaisut ja toteutusmallit, kuten sähkönjakeluverkon kysyntään vastaamiseen perustuva järjestelmä, uusiutuvien luonnonvarojen suurempi osuus energiantuotannosta ja sähköautojen voimakkaasti yleistynyt käyttö vuoteen 2030 mennessä. Tässä skenaariossa on otettu käyttöön kaikki tässä tutkimuksessa esitetyt mallit. Optimiskenaarion perusteella vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä vähennetään edelleen 1,4 megatonnilla vuoteen 2010 nähden, ja sen tuloksena kokonaisvähennys on 61 % vuoden 2010 kolmesta megatonnista vuoden ,2 megatonniin eli optimimäärään. Päästöjä voidaan vähentää lyhyellä aikavälillä (vuoteen 2015 mennessä) jo 18 % ja pitkällä aikavälillä (vuoteen 2030 mennessä) lisäksi 43 %, jos kaikki keinot toteutetaan. Tutkimuksessa arvioitiin perus- ja lisäkeinojen realistista toteutusaikataulua, jossa otettiin huomioon seuraavat seikat: CO 2 -päästöjen potentiaalinen vähennys 61 prosentilla vuoteen 2030 mennessä 18 prosentin vähennyspotentiaali lyhyellä aikavälillä, 43 prosentin pitkällä aikavälillä Vuosittaiset CO 2 -päästöt (Mt) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 3,0 0,4 2,6 1,4 1,2 CO 2 emissions 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 3,0 0,1 0,4 Lisäkeinot Keinot 0,3 2,4 1,0 1,2 0, Keinot (jo päätettyjen parannusten Vuoden 2030 perusskenaario historiallinen nettokasvunopeus) Lisäkeinot Vuoden 2030 optimiskenaario 0, Keinot (lyhyellä aikavälillä) Lisäkeinot (pitkällä aikavälillä) 2015 Keinot (lyhyellä aikavälillä) Lisäkeinot (pitkällä aikavälillä) 2030 Perusskenaarion ja optimiskenaarion yleiskuvaus Eri keinotyyppien toteutusaikataulun yleiskuvaus Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 7

8 Lyhyen aikavälin keinot voidaan toteuttaa 3 5 vuodessa. Jos kaikki lyhyen aikavälin keinot toteutettaisiin, hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 2,4 megatonniin eli 0,6 megatonnia. Vähennys olisi 18 % verrattuna vuoden 2010 kolmeen megatonniin. Lyhyen aikavälin keinojen vaikutukset, toteutuksen monimutkaisuus ja investointikustannukset vaihtelevat keinoittain. Esimerkiksi kahdesta Helsingin Energian suunnittelemasta merituulivoimalasta saatavalla tuulivoimalla, ruuhkamaksuilla ja rakennusten energiatehokkaalla valaistuksella on suurin hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali. Suurempien investointikustannusten ja säännösten takia tuulivoima- ja ruuhkamaksuprojektien toteutus on kuitenkin monimutkaisempaa valaistukseen verrattuna. Pitkän aikavälin keinojen toteutus on monimutkaisempaa ja edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua tai pitkäkestoisia investointeja. Jos kaikki nämä keinot toteutetaan, jäljellä olevia hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää edelleen 1,3 megatonnia eli 43 % vuoteen 2030 mennessä. Tällöin optimihiilidioksidimäärä olisi vuoteen 2030 mennessä 1,2 megatonnia ja kokonaisvähennys olisi 61 % tämänhetkiseen määrään verrattuna. 49,841 27,506 22, % 890 Pitkän aikavälin pääkeinot perustuvat sähköautojen käytön voimakkaaseen yleistymiseen, rakennusten lämmityksen huomattavaan tehostumiseen ja biomassan laajaan käyttöön energiantuotannossa. Raportin oletuksena on, että vuodesta 2020 lähtien sähköautot tulevat laajassa mittakaavassa tavanomaisten autojen tilalle ja vuonna 2030 niiden yleisyys on 100 %. Lämmityksen optimointiin sisältyy useita toimia, kuten eristyksen, ikkunoiden ja lämmityksen säädön parantaminen. Biomassan muuttaminen kaasuksi on kolmanneksi suurin pitkän aikavälin keino. Siinä Suomen metsistä saatu biomassa muutetaan kaasuksi kaupungin ulkopuolella ja kuljetetaan jo käytössä olevia putkia pitkin kaupunkiin, missä sitä käytetään tavanomaisissa kaasuvoimaloissa. Näiden toimien toteuttaminen ei ole yksinkertaista, ja ne edellyttävät pitkäkestoisia investointeja. Vuosaaren sataman tehokkuus on jo hyvällä mallilla, vähennyspotentiaalia vielä 4 % Tässä raportissa arvioitiin infrastruktuurin neljän pääalueen ohella myös Vuosaaren sataman parannusmahdollisuuksia. Satama otettiin käyttöön vuonna 2008, ja nuoreen ikäänsä nähden sataman tilanne on jo erittäin hyvä. Tutkimuksessa havaittiin vain vähän parantamisen varaa hiilidioksidin vähentämiseksi. Pääkeinoihin yhdistettäisiin kulunvalvonnan ja operaattorin porttialueet. Niillä voitaisiin vähentää satamaan saapuvan rekkaliikenteen tarvittavien pysähtymisten määrää, ja hiilidioksidisäästöt olisivat vuosittain yli 860 tonnia. Vuosaaren sataman päästöjen vähennyspotentiaaliksi arvioitiin kaiken kaikkiaan 4 %. 21,361 CO 2 -kokonaispäästöt Laivat Perustaso Valaistus Liikenne Optimi perustaso Vuosaaren sataman päästöjen vähennyspotentiaali 8 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

9 Kestävän kehityksen ja infrastruktuurin investointien rahoituskeinojen analysointi Kaupungistuminen kiihtyy kaikkialla maailmassa, ja infrastruktuurista on nopeasti tulossa suosittu vaihtoehtoinen investointimuoto myös yksityisille sijoittajille. Tähän raporttiin sisältyvässä luvussa käsitellään infrastruktuurin rahoituksen uusia kehityssuuntia ja esitetään Siemens Financial Services -yksikön asiantuntijoiden näkemyksiä. Luvussa käsitellään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta ja esimerkkitapauksia Siemens Financial Services -yksikön aiemmista projektirahoituksista. Siinä annetaan myös yleistietoja Euroopan unionin julkisista rahoitusvaihtoehdoista kestävän kehityksen ja infrastruktuurin investointeja varten. Johtopäätökset: hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 61 % vuoteen 2030 mennessä Raportin johtopäätöksessä todetaan, että nopeutuvasta kaupungistumisesta, väestönkasvusta, muuttuvista elintavoista ja kaupungin laajentumisesta huolimatta Helsinki on jo hyvällä alulla hiilidioksidipäästöjensä vähentämisessä. Helsingin kaupungilla on myös monia mahdollisuuksia vähentää päästöjään merkittävästi. Jo muutaman seuraavan vuoden aikana päästöjä voitaisiin vähentää jopa 18 %, ja lisäkeinoja toteuttamalla päästöjen kokonaisvähennys olisi 61 % tämänhetkiseen määrään verrattuna vuoteen 2030 mennessä, jolloin optimiskenaarion mukaan hiilidioksidipäästöjä syntyisi vuosittain 1,2 megatonnia. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 9

10 Nykytilanne ja kehityksen arviointi 12 Strategioita ja suunnitelmia 14 Helsinki ja Itämeri Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

11 Johdanto Helsingin energiakulutus vuonna 2030 on 16,8 terawattituntia ja hiilidioksidipäästöt 2,6 megatonnia. Suurimmat energiankäyttäjät ovat rakennukset ja liikenne. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 11

12 Johdanto Kaupungit ovat maailman merkittäviä voimatekijöitä. Tällä hetkellä jo yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa, ja heidän osuutensa kasvaa nopeasti erityisesti kehittyvissä maissa. Kaupungit ovat siis useimpien ihmisten asuinpaikkoja, mutta ne ovat myös talousmahteja: yli puolet maailman bruttokansantuotteesta syntyy kaupungeissa, joiden asukasluku on yli Ilmaston lämpenemisen aiheuttamien haittojen vuoksi on kuitenkin otettava huomioon, että kaupungit tuottavat yli 80 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, joten niillä on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hallinnassa. Tilanteeseen on havahduttu monissa kaupungeissa kaikkialla maailmassa, ja niissä on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaupungin sisällä. München aikoo vähentää päästöjään vuoden 1990 määrästä 50 %, Toronto 80 % ja Lontoo 60 % vuoteen 2030 mennessä. Kööpenhamina on askeleen edellä: tavoitteena on hiilineutraali kaupunki vuoteen 2025 mennessä. Helsinkikin lukeutuu kaupunkeihin, jotka tunnustavat vastuunsa ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Vuonna 2007 pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen) asettivat tavoitteekseen vähentää pääkaupunkialueen hiilidioksidipäästöjä 30 % asukasta kohti vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 päästöihin nähden. Tavoite on osa koko pääkaupunkiseudulle laadittua laajaa ilmastostrategiaa. Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteesta tulee Helsingin ja koko seudun kehityksen kulmakiviä. Alueella asuu jo yli 23 % koko maan väestöstä, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Vaikka Helsingissä asuu jo suuri osa maan koko väestöstä, se on päättänyt siirtää rahtisatamansa pois kaupungin keskustasta. Näin kaupunkisuunnittelulle on jäänyt laajoja alueita kaupungin keskeisillä paikoilla. Nämä alueet (Jätkäsaari ja Kalasatama) kokevat seuraavina vuosikymmeninä suuren muodonmuutoksen. Niihin rakennetaan asuntoja yli asukkaalle ja toimitiloja yli työpaikalle. Näin kaupunki voi suunnitella ja rakentaa kestävän kehityksen mukaisia yhteisöjä merkittävälle osuudelle väestöstä. Projektit voivat toimia kestävän kaupunkisuunnittelun mallina monille kehittyvien maiden kaupungeille, joissa rakennemuutokset ovat vapauttaneet suuria alueita kaupunkisuunnittelulle. Tämän raportin tarkoituksena on auttaa Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun asukkaita ja päätöksentekijöitä tekemään tietoihin perustuvia päätöksiä tulevia mahdollisuuksia ja haasteita varten. Siemens ja Aalto-yliopisto käyttivät Siemensin hyväksi todettuja menetelmiä seuraaviin tarkoituksiin: tämänhetkisen hiilidioksidijalanjäljen kvantifiointi infrastruktuurin neljällä alueella (rakennukset, liikenne, energian tuotanto ja energian jakelu) kaupungin sisällä poikkeuksena liikenne, jonka yhteydessä otettiin huomioon koko pääkaupunkiseutu, ja sähkö, jota käsiteltiin kansallisella tasolla ja tulevan arvioidun hiilidioksidijalanjäljen ekstrapolointi. energiatehokkuuden vertailu viitearvojen avulla infrastruktuurin neljällä pääalueella parantamismahdollisuuksien selvittämiseksi valittujen ratkaisujen toteutusmallien laatiminen Helsingin kestävän kehityksen tueksi tulevaisuudennäkymien kartoittaminen eri näkemysten avulla. Raportissa arvioidaan uudelleen tämänhetkisiä suunnitelmia ja ehdotetaan uusia ratkaisuja, joilla Helsinki voi pyrkiä kestävämpään kehitykseen ja energiatehokkuuteen. Toivottavasti tämän tutkimuksen pohjalta syntyy uusia näkemyksiä ja ajatuksia siitä, kuinka Helsinki voisi saavuttaa ilmastonmuutoksen hidastamista koskevat tavoitteensa. Raportti ei tietenkään sisällä kaikkia mahdollisia ratkaisuja, raportissa keskitytään Siemensin osaamisalueisiin. Nykytilanne ja kehityksen arviointi Helsingissä on asukasta, ja se kuuluu samaan suuruusluokkaan Pohjois-Euroopan muiden pääkaupunkien, kuten Kööpenhaminan ja Oslon, kanssa. Väestötiheys on alhainen: asukasta neliökilometriä kohti, joten tässäkin Helsinki muistuttaa Kööpenhaminaa ja Osloa, joissa on ja asukasta neliökilometriä kohti. Helsingin seudulla (Espoo, Vantaa, Kauniainen ja yhdeksän muuta kuntaa) väestötiheys on huomattavasti alhaisempi eli 350 asukasta neliökilometriä kohti, sillä koko alueesta yli 40 % on viheralueita. Helsingin seutu lukeutuu Euroopan dynaamisimpiin metropoleihin. Väestön oletetaan kasvavan kahteen miljoonaan 50 vuoden kuluessa. Kasvu on huomattavaa nykyiseen puoleentoista miljoonaan nähden. Kasvua lisäävät arvioiden mukaan muualta Suomesta ja ulkomailta muuttavat henkilöt. Vuonna 2009 maahanmuuttajia oli ja muualta Suomesta Helsinkiin muutti henkilöä. Alueen 12 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

13 kasvuvauhti on toiseksi nopeinta Euroopan yhteisössä heti Dublinin jälkeen. Pääkaupunkiseudun kasvu edellyttää noin 70 miljoonan neliömetrin asuntorakentamista vuoteen 2050 mennessä. Tätä kehitystä vahvistaa myös useissa Euroopan maissa havaittu kotitalouksien pieneneminen ja asuntokoon kasvu. Kasvu on todellinen haaste suunnittelulle, sillä alueen asuntokannan oletetaan vähintäänkin kaksinkertaistuvan seuraavan 50 vuoden kuluessa. Satamatoiminta on siirretty pois kahdelta Helsingin suurimmalta rakentamisalueelta: Kalasatamaan tulee jopa asukasta ja Jätkäsaareen asukasta. Vuonna 2010 energian kokonaiskulutus oli 16,1 terawattituntia ja hiilidioksidia vapautui 2,9 megatonnia. Raportin perusskenaariossa otettiin huomioon jo päätettyjen energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyvien toimien vaikutukset. Energiankulutuksen arvioitiin olevan 16,8 terawattituntia ja hiilidioksidipäästöjen 2,6 megatonnia vuotta kohti vuoteen 2030 mennessä. Asuin- ja liikerakennusten osuus energiankulutuksesta on tällä hetkellä noin 37 % kokonaiskulutuksesta ja loppuosuuden muodostaa liikenne. Näiden kolmen infrastruktuurialueen painotusten arvioidaan muuttuvan vuoteen 2030 mennessä niin, että asuinrakennusten kulutus vähenee hieman ja liikerakennusten kulutus pysyy lähes ennallaan. Liikenteen kulutuksen odotetaan kuitenkin kasvavan 20 %. Rakennusten kulutuksen ennakoidaan pysyvän melko tasaisena Helsingin seudun arvioidusta väestönkasvusta huolimatta, koska uusilla rakennuksilla on tiukemmat rakennusmääräykset ja nykyisen rakennuskannan korjausrakentamista koskevat tulevan lainsäädännön muutokset edellyttävät todennäköisesti parempaa energiatehokkuutta. Toisaalta liikenteen osuuden kulutuksesta odotetaan kasvavan merkittävästi, sillä asukkaiden matkustusmäärien odotetaan edelleen kasvavan väestönkasvun mukaisesti. Kaupungin rakenne vahvistaa tätä kehityssuuntaa, sillä työmatkoihin kuluu verraten paljon aikaa. Kolmen eri infrastruktuurialueen osuus hiilidioksidipäästöistä heijastaa niiden osuutta energian kokonaiskulutuksesta. Jo toteutettujen parannusten ansiosta hiilidioksidipäästöjen odotetaan kuitenkin vähe- Perusskenaario vuoden 2030 kulutuksesta Perusskenaario vuoden 2030 päästöistä Kulutus (TWh/vuosi) Liikenne Liikekiinteistöt CO 2 -päästöt (Mt/vuosi) Liikenne Liikekiinteistöt 18 Asuinkiinteistöt 3,0 Asuinkiinteistöt ,1 5 2,5 2,0 1,0 1, ,1 6,1 1,5 1,0 1,0 0, ,0 5,7 0,5 0,9 0, perusskenaario 0, perusskenaario Helsingin nykyinen ja perusskenaariossa arvioitu energian kulutus terawattitunteina (2030) Hiilidioksidin kokonaispäästöt, nykytilanne ja BAU-ennusteen mukainen skenaario Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 13

14 nevän 13 % vuoteen 2030 mennessä perusskenaarion mukaan. Huomion arvoista on, että rakennukset tuottavat melkoisen suuren osan hiilidioksidipäästöistä: vuonna 2010 niiden osuus 3,0 megatonnin kokonaismäärästä oli noin kaksi megatonnia. Tämä johtuu seuraavista merkittävistä tekijöistä: palvelut ovat tärkeitä Helsingille, joten kaupungissa on paljon toimitiloja; rakennusten yleiskäsitteeseen sisältyy kulutuksen eri alueita (lämmitys, jäähdytys, valaistus, tietotekniikka, laitteet ja kuuma vesi). Teollisuuden osuus kulutuksesta ei sisälly tähän raporttiin. Vaikka liikenteen suhteellinen osuus kokonaispäästöistä onkin pienempi, sen hiilijalanjälki on merkittävä. Hiilen osuuteen vaikuttaa etenkin autojen käyttö, joka vastaa yli puolta kuljetussektorin hiilidioksidipäästöistä. Siihen vaikuttaa myös Helsingin seudun harva asutus, jonka vuoksi työmatkat ovat pitkiä. Ilmiötä voimistaa lisäksi keskustan asuntojen kalleus, jonka takia asukkaat asettuvat asumaan reuna-alueille. Eri liikennemuotojen kasvunopeus ei valitettavasti muuta niiden osuuksia seuraavan 20 vuoden aikana, eli yksityisautoilu pitää pintansa Helsingin seudulla, ellei nykyistä kehityssuuntaa saada kääntymään. Kvantitatiivisen analyysin toisessa osassa käsitellään Helsingin kaupungin lämmöntuotantoa. Vuosittainen kokonaismäärä on 7,3 terawattituntia, joka vastaa 0,87 megatonnin hiilidioksidipäästöjä. Vaikka Helsingin kaupungin voimalaitokset käyvät pääasiassa kaasulla ja hiilellä, kaupungissa laajalti käyttöön otetun yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon (CHP-tekniikan) ansiosta lämpöä ja sähköä voidaan tuottaa energiatehokkaasti. Sen avulla voidaan myös vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sähköä analysoitiin kansallisella tasolla, sillä Suomi kuuluu kilpailulle avattuun pohjoismaiseen sähkömarkkinaalueeseen ja kuluttajat voivat valita sähköyhtiönsä vapaasti Suomessa toimivien myyjien joukosta. Strategioita ja suunnitelmia Helsinkiä voidaan nykyisin pitää yhtenä Euroopan johtavista kaupungeista ympäristönsuojelun alalla. Siemensin ja Economist-lehden tutkimusosaston EIU:n (Economist Intelligence Unit) laatimassa European Green City -indeksissä Helsinki oli kaikista kaupungeista seitsemännellä sijalla ja pohjoismaiden kaupungeista neljännellä sijalla vuonna Sijoitukseen vaikuttivat pääasiassa suhteellisen suuret hiilidioksidipäästöt ja energian kulutus, vaikka Helsinki onkin energiatehokkuudeltaan hyvällä tasolla. Pyrkimykset kestävään kehitykseen näkyvät monissa pääkaupunkiseudun tavoitteissa ja toimintastrategioissa. Helsinki noudattaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa , joka sisältää seitsemän päätavoitetta ja 21 päätöksentekoaluetta. Näiden mittavien käytäntöjen ohella pääkaupunki on laatinut suunnitelmia usealla alueella: vuoteen 2030 ulottuva ilmastostrategia, vuoteen 2016 ulottuva ilmansuojelusuunnitelma, vuoteen 2030 ulottuva energiapoliittinen linjaus ja vuoteen 2016 ulottuva energiatehokkuusohjelma. Helsinki on myös laatinut täsmälliset tavoitteet useille osa-alueille. Eräs päätavoitteista on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna). Tavoitetta edistää uusiutuvan energian käytön lisääminen. Sen osuuden pitäisi kasvaa vuoden 2007 viidestä prosentista 20 prosenttiin kaupungin energiantuotannosta vuonna Tietotekniikan energiatehokkuuden parantamista koskevan perussopimuksen (Green Digital Charter) mukaan ICT-sektorin hiilijalanjälkeä tulee pienentää 30 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki on kehittänyt monia suunnitelmia ja toimintastrategioita kaupungin omistamien yritysten eri tahojen kanssa. Se osallistuu omien rajojensa ulkopuolella myös useisiin paikallisiin ja eurooppalaisiin suunnitelmiin. Kaupungin paikallisen energialaitoksen eli Helsingin Energian (jonka virallinen lyhenne on Helen) tavoitteena on tulla hii- 14 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

15 Helsinki ja Itämeri Itämerellä on keskeinen asema paikallisen ja kansainvälisen talouden kannalta. Tätä aihepiiriä analysoidaan raportissamme Helsingin suurimman rahtisataman eli Vuosaaren sataman näkökulmasta. Itämeri on Venäjän öljynviennin pääasiallinen kauppareitti, jota käyttävät lukuisat rahtilaivat, risteilyalukset ja autolautat. Sen kautta päästään nopeasti rannikkokaupunkeihin, kuten Helsinkiin, Turkuun, Tallinnaan, Pietariin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Luonto- ja matkailuarvoistaan huolimatta Itämeri lukeutuu maailman saastuneimpiin meriin, joten ympäristöasiat ovat hyvin tärkeitä. Esimerkiksi monet Itämeren alueen maat ovat olleet huolestuneita öljytankkereiden vuotoriskeistä, sillä suurella öljyvuodolla olisi katastrofaaliset seuraukset veden hitaan vaihtumisen takia. Euroopan unioni on laatinut Itämeren aluetta varten strategian, jonka tavoitteena on koordinoida jäsenvaltioiden, alueiden, EU:n, Itämeren yhteisjärjestöjen, rahoituslaitosten ja kansalaisjärjestöjen toimintaa, jotta aluetta voitaisiin kehittää entistä tasapainoisemmin. Strategialla on neljä painopistettä, joilla pyritään edistämään alueen ympäristön kannalta kestävää kehitystä, hyvinvointia, saavutettavuutta, vetovoimaa ja turvallisuutta. Tärkeimpiä kestävään ja taloudelliseen kehitykseen liittyviä aiheita käsitellään monissa alueelle jo muodostetuissa yhteistyöelimissä. Helsinki on eräs näiden organisaatioiden tärkeimmistä kumppaneista. Kaupunki pyrkii suojelemaan paikallisia resursseja ja luontoa sekä edistämään alueellista kehitystä. Tärkein Itämeren aluetta koskeva kansainvälinen sopimus on vuonna 1980 voimaan tullut Helsingin sopimus, jonka allekirjoitti seitsemän Itämerta ympäröivää valtiota. Kyseessä on historian ensimmäinen yleissopimus, joka koski kaikkia merta ympäröiviä päästölähteitä ja jota valvottiin hallitustenvälisellä yhteistyöllä. Poliittisten muutosten sekä kansainvälisten ympäristö- ja merilakien kehityttyä kaikki Itämeren alueen ja Euroopan yhteisön valtiot allekirjoittivat 12 vuotta myöhemmin vuonna 1992 uuden sopimuksen. Helsinki kuuluu kahdenlaisiin paikallisiin yhteistyöelimiin: toisten jäseniä ovat vain kaupungit ja toisiin osallistuu erilaisia sidosryhmiä kaupungeista yksityisyrityksiin. Itämeren kaupunkien liitto eli Union of the Baltic Cities kuuluu edelliseen ryhmään. Liitolla on jäsenkaupunkeja kaikista kymmenestä Itämerta ympäröivästä maasta. Ne toimivat yhdessä Itämeren alueen demokraattisen, taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja ympäristöllisen kestävän kehityksen edistämiseksi. Toiseen ryhmään kuuluu useita verkostoja. Ensimmäinen on Itämeren kaupunkien yhteistyöverkosto (Baltic Metropoles Network, BaltMet), Itämeren suurten kaupunkialueiden ja pääkaupunkien yhteistyöelin, johon kuuluvat Berliini, Helsinki, Malmö, Oslo, Riika, Tukholma, Pietari, Tallinna, Vilna ja Varsova. Verkoston päätavoitteena on edistää Itämeren alueen innovaatioita, kilpailukykyä ja markkinointia kaupunkien, yliopistojen ja liikekumppaneiden läheisellä yhteistyöllä. Toinen paikallinen sidosryhmien yhteistyöelin on Baltic Development Forum (BDF), riippumaton voittoa tavoittelematon verkosto, jonka jäsenistöön lukeutuu suuria kaupunkeja, merkittäviä yrityksiä ja institutionaalisia sijoittajia sekä yritysmaailman järjestöjä. BDF tukee ja kehittää uusia aloitteita, kumppanuuksia ja kansainvälisiä yhteyksiä, joilla edistetään Itämeren alueen kasvua sekä innovaatio- ja kilpailukykyä. Baltic Sea Action Group (BSAG, Elävä Itämeri -säätiö) on riippumaton säätiö, jonka laajaan verkostoon kuuluvat asiantuntijat antavat neuvoja ja ohjausta. Säätiön tavoitteena on suojella merta ja vauhdittaa Itämeren toimintasuunnitelmaa (Baltic Sea Action Plan). Toimia toteutetaan yhteistyössä julkisten ja yksityisten tahojen kanssa koko Itämeren alueella. Näiden yhteistyöelinten jäsenenä Helsinki rakentaa alueen talouden ja kestävän kehityksen kannalta valoisaa tulevaisuutta. Itämeren alueen yhteistyökumppaneidensa kanssa kaupunki pyrkii saavuttamaan Itämeren ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan yhteiset tavoitteet. Näihin haasteisiin vastaaminen edistää koko Suomenlahden kehitystä ja sen asukkaiden hyvinvointia. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 15

16 lidioksidineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä kehittämällä uusiutuvan energian tuotantoa, johon sisältyy merituulivoimaloita ja puupohjaisen biomassan käyttö. Tämän yhteydessä Helen tutkii, voitaisiinko hiilidioksidipäästöt minimoida hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla. Useat julkiset toimijat, kuten Helsingin Seudun Liikenne ja Vuosaaren satama, ovat liittyneet ympäristösuunnitelmaan. Lisäksi Helenin voimalaitosten alueellinen lämmitys- ja sähköverkko noudattaa ISO standardia, kun taas kaupungin ehdottamilla ympäristöstandardeilla pyritään auttamaan organisaatioita vähentämään toiminnastaan ja prosesseistaan aiheutuvia ympäristöhaittoja. Useimmat julkiset toimijat, kuten Helsingin Tekstiilipalvelu, Helsingin vesi sekä opetus- ja työministeriö, ovat laatineet myös ympäristöraportin. Kaupunki osallistuu myös kestävän kehityksen mukaiseen hankintaan, johon liittyy esimerkiksi bussiliikenteeseen ja puhdistuspalveluihin liittyviä ehtoja. Helsinki on kehittänyt yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa paikallisen strategian hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kolmanneksella (vuoden 1990 määristä) asukasta kohti vuoteen 2030 mennessä koko pääkaupunkiseudulla. Valmisteilla on ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia, jolla varaudutaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin. Helsinki tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Kaupunki sitoutui kestävän kehityksen tavoitteisiin vuonna 1995 allekirjoittaessaan Aalborgin asiakirjana tunnetun Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen asiakirjan (Aalborg Charter 1995). Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa (Covenant of Mayors) Helsingin kaupunki sitoutui vuonna 2009 vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 % ja energiatehokkuutta saman verran vuoteen 2030 mennessä. Helsinki osallistuu myös useisiin aloitteisiin, joilla pyritään suojelemaan Itämeren aluetta. Alueen ja kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi tavoitteet on jaoteltu osiin. Kaupunki on allekirjoittanut kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästöä koskevan sopimuksen, jolla pyritään vähentämään kaupungin omistamien rakennusten energiankäyttöä yhdeksällä prosentilla vuosina Helsinki pyrkii rajoittamaan asuinrakennusten energian kulutusta esimerkiksi vähentämällä kuuman veden kulutusta ja kannustamalla erottamaan sähkön ja veden kustannukset vuokrasta. Kaupunkisuunnittelussa on tartuttu tilaisuuteen vahvistaa rakennusmääräyksiä, jotka edellyttävät nyt asuinrakennuksissa A-luokkaa eli suomalaista matalaenergiastandardia (100 kilowattituntia neliömetriä kohti lämmitykseen, jäähdytykseen ja sähköön). Kaukolämmön ansiosta Helsinki on jo melko energiatehokas: lähes 90 % rakennuskannasta on kytketty kaukolämpöön. Kaukolämmön, jäähdytyksen ja sähköntuotannon energiatehokkuus % kuuluu jo maailman parhaimpiin, mutta kaupungin energiantuotannossa käytetään edelleen varsin paljon fossiilisia polttoaineita eli hiiltä ja maakaasua. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi entisestään on laadittava suunnitelmia, jotka koskevat uusiutuvaa energiaa (sen kehittäminen on jo suunnitteilla), toimintatapojen muuttamista tai älykästä verkkoa. Helen tarjoaa jo pian asiakkailleen sähkön reaaliaikaista valvontaa. Sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen energian kulutus näkyy reaaliaikaisesti internetissä. Järjestelmä valmistuu vuoteen 2013 mennessä, kun älykäs mittari on asennettu jokaiseen kotitalouteen. 16 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

17 Toinen Helsingin ympäristöpolitiikan painopistealue on liikenne. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on todellinen haaste, sillä energian käyttö henkilöä kohti on kaksinkertainen Euroopan kaupunkien keskiarvoon nähden. Keskustan ja reuna-alueiden liikenne sekä poikittaisliikenne ovat vähentyneet vuodesta 2000, mutta liikenne on lisääntynyt vuosittain yhteensä 1 2 %. Tätä kehityssuuntaa voimistavat työpaikkojen sijainti ja keskittymät, jotka pidentävät työmatkoja. Kehityssuuntaa voimistaa myös pääkaupungin itä- ja länsiosien välinen epätasapaino. Yleistavoitteena on vähentää riippuvuutta yksityisautoilusta, kehittää raideliikennettä julkisen liikenteen selkärangaksi ja vaihtaa bussit tehokkaampiin malleihin. Raideliikennettä laajennetaan parhaillaan Espoon metrolinjalla, Östersundomin uusille asuinalueille kulkevalla metrolla tai pikaraitiotiellä (toteutustavasta päätetään myöhemmin), lentokenttäradalla ja Kruunuvuorenrantaan kulkevalla uudella pikaraitiotiellä. Julkista liikennettä voidaan edelleen tukea Helmi-järjestelmällä eli jo asennetulla satelliittipaikannusjärjestelmällä, joka antaa liikennevaloissa etuoikeuden raitiovaunuille ja busseille sekä esittää matkustajille reaaliaikaisia tietoja. Helsinki perusti vuonna 2010 kaupungin keskustaan seutulinjoja ja sisäistä bussiliikennettä (Euro 3 -standardin mukaan) ja jäteautoja (Euro 5 -standardin mukaan) koskevan ympäristövyöhykkeen. Kaupunki harkitsee edelleen ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Niillä voitaisiin parantaa liikenteen sujuvuutta, kun autojen määrä vähenisi riittävästi ruuhkaisilla tieosuuksilla, matka-ajat lyhentyisivät ja olisivat helpommin ennustettavissa, yksityisautoilijat siirtyisivät käyttämään julkisia kulkuvälineitä ja liikenneturvallisuus paranisi. Tuloksista olisi etua myös ympäristön kannalta: hiilidioksidipäästöt vähenevät (tämän raportin mukaan arviolta tonnia) ja ilmanlaatu paranee. Kun nämä tulokset otetaan huomioon, ruuhkamaksujen sosioekonomiset hyödyt olisivat Helsinkiä koskevan tutkimuksen mukaan niiden kustannuksia suuremmat: Helsingin seudun ruuhkamaksua koskeva tutkimus vuodelta Helsingin seudulla arvioidaan myös tulevaisuuden keinoja: Espoossa ja Helsingissä on meneillään sähköautoja koskevia projekteja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Helsinki on ympäristöasioissa edistyksellinen kaupunki. Suurimmat vaikeudet liittyvät ensinnäkin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeseen (20 % vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä), joka on otettava huomioon kaikilla päätöksenteon alueilla, kuten energialähteiden käytössä, rakennustehokkuudessa ja älyverkkoprojekteissa. Toinen pääongelma on uusien asuinalueiden (esimerkiksi entisten satama-alueiden) rakentaminen, jossa on tehtävä tulevan kehityksen kannalta suotuisia päätöksiä. Lisäksi osuuden jakoa ja kaupungin rakennetta on tutkittava tarkoin, jotta yksityisautoilijoiden työmatkoihin kuluva aika saataisiin lyhentymään ilmansaasteiden ja hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 17

18 Helsingin hiilidioksidiprofiili 20 Tärkeimmät mahdollisuudet ja skenaariot 23 Esimerkkejä muista kaupungeista 24 Toteutusmalli 25 Tulevaisuuden näkymiä 26 Haastattelu Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

19 Rakennukset Helsingin rakennukset kuluttavat energiaa 12,1 terawattituntia ja tuottavat hiilidioksidipäästöjä 1,9 megatonnia. Rakennusten osuus Helsingin päästöistä on kaksi kolmasosaa. Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki 19

20 Rakennukset Helsingin hiilidioksidiprofiili Euroopan unioni tähdentää, että rakennusten osuus EU:n sisäisestä energiankulutuksesta on 40 % ja hiilidioksidipäästöistä 36 %. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on keskeistä EU:n ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamiseksi. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on 20 % ja energiansäästötavoite on 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki pyrkii samoin vähentämään hiilidioksidipäästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 9 % jo vuoteen 2016 mennessä. Rakennusten energiatehokkuuden parantamista pidetään edullisena tapana hidastaa ilmastonmuutosta ja parantaa energiaturvallisuutta. Se luo myös työpaikkoja erityisesti rakennusalalla. Kestävän kehityksen mukaisten talojen rakentaminen tulevaisuudessa on kuitenkin pitkä ja kivinen tie kaikille kaupungeille. Suomessa rakennusmääräykset on koottu Suomen Rakentamismääräyskokoelmaan, joka sisältää muiden muassa rakennusten lämmöneristyksen, sisäilmaston ja ilmanvaihdon määräykset ja ohjeet. Helsingin rakennuskannan energiatehokkuutta on kehitetty vuodesta 1974 lähtien Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan johdolla. Se valvoo ja koordinoi kaupungin kiinteistöjen ja muiden energiaa kuluttavien toimintojen energiansäästöön liittyviä toimia. Jäljempänä tässä luvussa käsitellään kaupungin rakennusten energiatehokkuutta edistäviä menettelyjä, mutta kaksi tärkeintä menettelyä esitetään jo heti aluksi. Ensinnäkin energiansäästösopimuksella pyritään vähentämään kaupungin omistamien rakennusten energiankäyttöä yhdeksällä prosentilla vuosina Lisäksi tiukentuneet rakennusmääräykset edellyttävät uusissa asuinrakennuksissa A-luokkaa. Vaatimuksena on enintään 100 kilowattituntia neliömetriä kohti lämmitykseen, jäähdytykseen ja sähköön. Helsingin kaukolämpöverkkoon kytketyn rakennuskannan lämmönkulutuksen kasvu kuutiometriä (kwh/m 3 ) kohti hidastui lähes kolmanneksella vuosina Kasvua hidastivat uusien rakentamisratkaisujen tehokkaampi eristys ja entisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen esimerkiksi ikkunoiden vaihdolla, huoneiden lämpötilan säädöllä ja lämpimän veden käytön vähentämisellä. Kaukolämmön energiatehokkuus % lukeutuu maailman parhaimpiin. Lähes 90 % Helsingin rakennuskannasta on kytketty kaukolämpöverkkoon. Eri vuosikymmenillä rakennettujen kaukolämmöllä lämmitettävien asuinrakennusten energiankulutuksessa on kuitenkin huomattavia eroja. Huonoimmin eristetty rakennuskanta valmistui Perusskenaario: 4 prosentin vähennys asuinkiinteistöjen energiankulutuksessa Lämmitys Laitteet kwh/brm Kulutus (Mw/vuosi) Jäähdytys Valaistus IT/Tietokone/muu media Kuuma vesi Muu ennen 40-lukua 40-luku 50-luku 60-luku 70-luku 80-luku 90-luku luku Koko rakennuskanta perusskenaario Kaukolämmöllä lämmitettävien asuinrakennusten sääkorjattu lämmönkulutus/brm 3 Asuinrakennusten energian kulutus vuosina 2010 ja 2030 (perusskenaario) 20 Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Helsinki

Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri

Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri s Kestävän kehityksen urbaani infrastruktuuri Näkymä vuoteen 2030 Helsinki Aalto-yliopiston ja Siemens AG:n tutkimusprojekti Helsingin kestävän kehityksen urbaania infrastruktuuria koskevan tutkimusprojektin

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

European Green City Index Helsingin vahvuudet ja haasteet

European Green City Index Helsingin vahvuudet ja haasteet European Green City Index Helsingin vahvuudet ja haasteet Martti Kohtanen Toimitusjohtaja, Siemens Osakeyhtiö Lehdistötilaisuus 8.12.2009 Copyright 2009 Siemens Osakeyhtiö Sisällys Megatrendi: kaupungistuminen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta. energiakampanjoitsija

Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta. energiakampanjoitsija Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija Rakennusten merkitys ilmastolle 40 % energiasta 25 % päästöistä (Suomessa n. 30 %) Uusiutuvan energian osuus lämmityksessä kolmannes, kaukolämm

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot