Rakennustuotteiden CE-merkintä pakolliseksi. Rakennustuotteiden sertifioinnissa suuria muutoksia. Rakentamisen standardit omina kokonaisuuksinaan

Transkriptio

1 SFS-tiedotus STANDARDISOIMISLIITON ASIANTUNTIJALEHTI Rakennustuotteiden CE-merkintä pakolliseksi Rakennustuotteiden sertifioinnissa suuria muutoksia CASE: Parma Rakentamisen standardit omina kokonaisuuksinaan ISO sopii pk-yrityksille

2 Pääkirjoitus Standardien merkitys rakennusalalla kasvaa Rakennukset ovat keskeinen osa kansallisvarallisuuttamme. Rakennuskanta, johon ei lasketa kesämökkejä eikä myöskään maatalous- tai muita talousrakennuksia, käsitti vuoden 2011 lopussa kaikkiaan 1,5 miljoonaa rakennusta. Suomen rakennusmarkkinoiden arvo vuonna oli 2010 kokonaisuudessaan noin 27 miljardia euroa. Rakennustuotteiden osuus rakentamisen volyymistä oli 37 prosenttia. Ensimmäinen merkittävä rakennusalan SFS-standardi oli SFS 2803 vuodelta Se sisälsi muurattujen rakenteiden ohjeen sekä laasti- ja tiilikivistandardit ja oli valmistuessaan yksi maailman täydellisimmistä ja ajanmukaisemmista tiilien käyttönormeista. Sittemmin rakennustuotteista on tehty paljon muitakin kansallisia SFS-standardeja, mikä työ myös jatkuu edelleen. SFSstandardit ovat valtaosin nykyisin eurooppalaisia EN-standardeja. Rakennusalan eurooppalaisia standardeja laatii eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN. Järjestön vuoden 2012 lopussa voimassa olleista standardista käsittelee rakennusalaa. Vuoden 2012 lopussa voimassa olleista SFS-standardista pelkästään Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n osuus oli 7 %. Useiden muiden toimialayhteisöjen vastuulla olevien standardien joukossa on lisäksi paljon rakennusalan standardeja. EU:n rakennustuoteasetuksella pyritään saamaan loppuun vuonna 1989 annetulla rakennustuotedirektiivillä aloitettu rakennustuotteiden sisämarkkinoiden luominen. Rakennustuoteasetus astuu kokonaisuudessaan voimaan , ja sen soveltamisessa standardit ovat keskeisessä asemassa. Rakennustuoteasetus tuo CE-merkinnän pakolliseksi rakennustuotteisiin, joista on yhdenmukaistettu tuotestandardi. Asetus koskee 80 prosenttia maamme markkinoilla olevista rakennustuotteista. Rakennustuoteasetukseen liittyviä yhdenmukaistettuja standardeja on runsaat 400, joista suurin osa tullaan julkaisemaan myös suomen kielellä. SFS on luonut uusia keinoja saada tietoja rakennusalan standardeista. Toimialayhteisöjen yhteiselle HenHelpdesk-sivustolle on kerätty tietoa rakennustuotteiden CE-merkintään liittyvistä standardeista. Samanlainen erityissivusto on aiemmin luotu kantavien rakenteiden eurooppalaisista standardeista eli eurokoodeista. SFS:n www-sivuille on luotu aihekohtaiset osiot, joista yksi on rakentaminen. Tässä rakentamisen teemanumerossa käsitellään laajasti rakennusalan standardisointia ja valmistautumista rakennustuoteasetuksen voimaantuloon. Tämän numeron case-juttu käsittelee rakennustuotteiden CE-merkintää. Jyrki Alanko SFS SFS-tiedotus Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti 45 vuosikerta 1/2013 JULKAISIJA Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Puh TOIMITUS Pekka Järvinen, päätoimittaja Puh pekka.jarvinen@sfs.fi Jyrki Alanko, toimitussihteeri Puh jyrki.alanko@sfs.fi Malminkatu 34, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen KUSTANTAJA Stellatum Oy, Purotie 1 B, Helsinki, TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, Forssa puh , tilaajapalvelu@stellatum.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Stellatum Oy/Anne Paavilainen Puh anne.paavilainen@stellatum.fi TILAUSHINNAT SUOMESSA 2013 (viisi numeroa/vuosi) Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa, irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv. TILAUSEHDOT Hinnat ovat voimassa vuonna 2013 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa. ASIAKASREKISTERI Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. TAITTO Annu Pörhönen / M&M Mandaatti Oy PAINOTYÖ Hämeen Kirjapaino Oy ISSN ISSN-L Kansikuva: Parman kuorilaattojen asennusta Malmin sairaalan työmaalla. Kuvaaja Matti Vuohelainen 2

3 Tässä numerossa Teemana rakennusala Parman ekopaalujen asennusta Haminassa. 2 Standardien merkitys rakennusalalla kasvaa Teemana rakennusala Tämän numeron teemana on rakennusala. Jutuissa keskitytään kokonaisuudessaan voimaan astuvaan EU:n rakennustuoteasetukseen eri näkökulmista. Jutuissa käsitellään myös kestävää rakentamista, rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin liittyvää puitestandardia ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten energiatehokkuutta. 4 Rakennustuotteiden CE-merkintä pakolliseksi 6 Rakennustuotteiden sertifioinnissa suuria muutoksia 8 Rakentamisen standardit löytyvät omina kokonaisuuksinaan 9 Parmalla CE on jo taskussa Suomen suurin betonielementtien valmistaja Parma Oy on valmistautunut hyvin heinäkuun alusta voimaantulevaan CE-merkintään. Yrityksen tuotteiden osalta asiat on jo hoidettu. 10 SFS-EN on osa kestävän rakentamisen eurooppalaista standardipakettia 11 Standardit avuksi kulttuuriperinnön vaalimisessa 13 Puutuotteiden CE-merkintä 13 Rakennustuotteiden CE-merkintä tutuksi 13 Rakennusalan standardisoinnin tukiryhmä 13 Asetus kantavista rakenteista valmisteilla 13 Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin liittyvä puitestandardi 13 Kiilto Link sai patentin 14 Yhteiskuntavastuuopas ISO toimii myös pk-yrityksissä SFS:n yhteiskuntavastuuprojektissa saatuja kokemuksia esitteltiin 15. toukokuuta SFS:n tilaisuudessa. Standardi ISO on koettu hyväksi avuksi vastuullisuuskysymysten hoitamisessa. Loppuvuodesta 2012 alkaneessa projektissa oli mukana kuusi PK-yritystä. 16 Parempaa ulkoistamista standardisoimalla 17 EU:n varapuheenjohtaja Tajani haluaa yhteisen laturin pienille sähkölaitteille 18 Laatua ja tehokkuutta hitsaukseen standardin SFS-EN ISO 3834 avulla 19 Miten vauhdittaa sisäisten arviointien lisäarvoa 21 Johdon standardit 22 Opas elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmästandardin käyttöön 23 Uusi SFS-standardien luettelo ilmestynyt 24 Projektien monet ulottuvuudet IT-standardisoinTI 25 Sensorit valvovat Smart Grid verkkoa 26 Kansainvälinen standardi tietosuojasta suomeksi 27 Kestävästä kehityksestä valmistuksessa laaditaan CWA-dokumentti 27 Kaukolämmön ekotehokkuudesta laaditaan CWA-dokumentti Sähköalan uutisia 28 Esitysaineistoa sähkötekniikan peruskäsitteistä 28 Euroopan standardisointistrategia esillä Reykjavikissa 28 Standardit luovat edellytykset sähköautojen yleistymiselle 28 Kameravalvontajärjestelmän toteutus 30 SESKOn kevätseminaarissa katsottiin tulevaan 31 EU-patentti sai sinetin 31 Lääkinnällisten laitteiden sääntelyä halutaan tiukentaa ja yhdenmukaistaa EU-maissa 31 Tiedotus tekeillä olevista SFS-standardeista tehostuu SFS-tiedotuksen sisällysluettelot ja näköislehti 3

4 RAKENNUSALA Rakennustuotteiden CE-merkintä pakolliseksi Sirkka Saarinen Johtaja Antti Koponen Rakennustuoteteollisuus RTT:stä korostaa, että CE-merkintäjärjestelmä koskee koko rakennusalaa, ei vain niitä valmistajia, joiden rakennustuotteet kuuluvat harmonisoidun (yhdenmukaistetun) tuotestandardin soveltamisalaan. - Itse CE-merkinnän hankkiminen on tietysti valmistajan vastuulla, mutta nyt koko alan pitää oppia CE-kuvioon liittyvät käytännöt, hän korostaa. Tärkeä osa tätä kuviota on rakennustuotteen suoritustasoilmoitus DoP, Declaration of performance. DoP-vaatimus sisältyy 1. heinäkuuta voimaan tulevaan rakennustuotedirektiivin korvaavaan rakennustuoteasetukseen. Valmistajan on sen mukaisesti laadittava suoritustasoilmoitus asetuksen mukaisessa formaatissa. - Suoritustasoilmoituksen tekeminen on pakollinen kaikille CE-merkityn tuotteen valmistajille. Sen järkevä paikka on valmistajan www-kotisivu. Pyydettäessä se tulee toimittaa asiakkaalle sähköpostina tai kuormakirjan mukana, Koponen toteaa. - Ongelmallista on, että DoP vaaditaan, vaikka suurta osaa harmonisoiduista tuotestandardeista ei ehditä päivittää rakennustuoteasetuksen mukaiseksi ennen heinäkuun alkua, hän kertoo aikatauluongelmista. DoP korvaa nykyisin käytetyn valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. DoP-malleja tullaan esittämään RTT:n ylläpitämällä hen Helpdesk wwwsivustolla Aniharva rakennusalan toimija on voinut välttyä tiedolta voimaan tulevasta CE-merkintävelvollisuudesta. Se koskee noin 80 prosenttia Suomen markkinoilla olevista rakennustuotteista. Samalla kellonlyömällä tulee voimaan myös uusi rakennustuoteasetus ja siihen kirjattu suoritustasoilmoitusvelvollisuus DoP. Keskeiseksi välineeksi nouseva uusi asiakirja saattaa olla monelle yllätys. Helpdesk auttaa Syitä siihen, että CE-merkintävelvollisuus ja siihen liittyvät valmistelut pääsivät Suomessa yllättämään, on useita. Osa juontaa vuonna 1989 EU:ssa laaditun rakennustuotedirektiivin tulkinnanvaraisuudesta. Suomen liittyessä EU:hun virkamiehemme tulkitsivat, ettei CE-merkintä ole direktiivin mukaan pakollinen. Samaan päädyttiin Ruotsissa, Englannissa ja Irlannissa Nyt töitä on tehty kiivaasti ja tuotevalmistajia on herätelty CE-merkintään, jonka käyttöönoton valmistelu voi tuotteesta riippuen kestää yli vuodenkin. Koponen ennakoikin, että puutteita tulee heinäkuun alussa olemaan. Tehokkaasta tiedottamisesta huolimatta hän saa edelleen jopa soittoja, jossa kysytään, miksei kukaan ole kertonut pakollisuudesta. Kesällä 2012 avattu yhdenmukaistettuja eurooppalaisia tuotestandardeja koskeva sivusto on Koposen mukaan osoittautunut hyödylliseksi tietolähteeksi. - Myös meille, joille tulee suoria puhelinkysymyksiä. Sieltä mekin löydämme yksityiskohtaiset tiedot. Kävijöitä helpdeskissä on alkuvaiheessa ollut noin 300 viikossa. Sivuston ovat laatineet SFS:n rakennussektorin standardisoinnin toimialayhteisöt. Se sisältää yleistä tietoa rakennustuotteiden CE-merkinnästä sekä yksityiskohtaista tietoa kaikista harmonisoiduista tuotestandardeista. Niiden siirtymäaika on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Standardeja voi hakea suoraan vapaalla sanahaulla. Laajennetun haun kautta voidaan käyttää useampia hakukriteerejä. Sivulta voi lukea standardin soveltamisalan tai siirtyä ostamaan kyseisen standardin SFS-verkkokaupasta. Sivulta löytyy myös tiedot eri standardiversioiden siirtymäajoista sekä mahdollisista kansallisista soveltamisstandardeista, jotka julkaistaan SFS sarjassa. Kansalliset soveltamisstandardit takaavat turvallisen käytön - Rakennustuoteasetukseen liittyvä kansallisten määräysten yhteensovittaminen rakennustuotteiden CE-merkinnän kanssa on Suomessa ollut hidasta. Ne on tehty meillä tällä hetkellä vain palo-ominaisuuksille. Nyt on ollut kova kiire, 400 standardista kansalliset soveltamisstandardit on saatu laadittua noin 50:lle. Vielä tarvitaan vajaa sata, Koponen kertoo. Esimerkkinä soveltamisstandardintarpeesta hän näyttää metallisille järjestelmäsavupiipuille laaditun soveltamisstandardin. Tiiviissä taulukkomuodossa, kahdella sivulla esitetään standardin harmonisoidut ominaisuudet, käyttökohteet ja vaatimustaso. Sen avulla on helppo löytää esimerkiksi saunankiukaaseen soveltuvalta savupiipulta vaadittava lämpörasitusluokka. - Soveltamisstandardia tarvitsee niin suunnittelija, rakennusvalvoja kuin satunnainen savupiipun ostajakin. Tällaisten teknisten yksityiskohtien hallinta vaatii kyllä alan ammattilaista. Työlästä, Koponen kuvaa soveltamisstandardien tekemistä. - Mutta erittäin tarpeellista. Ne ovat alan parhaiden asiantuntijoiden yhdessä miettimiä: valmistajien, viranomaisten, rakennusvalvonnan yhdessä hakema konsensus, joka on lisäksi kiertänyt laajan lausuntokier- 4

5 roksen. Suomalaisten soveltamisstandardien tekeminen on Koposen mukaan herättänyt muualla Euroopassa kyselyjä, ollaanko täällä tekemässä laittomia kaupan esteitä. - Ei suinkaan, hän vastaa. Kaikki tuotteet, joilla on CE-merkintä saavat olla markkinoilla. Mutta kohteessa saa käyttää vain siihen soveltuvaa tuotetta. Turvallisuudesta tai terveellisyydestä ei voi tinkiä. Rakennusliikkeessä hankinnan haaste Entä koulutus? RT on osaltaan tiedottanut ja nyt kouluttamassa rakennustuotteiden valmistajia ja viimeaikoina erityisesti rakennusliikkeiden henkilökuntaa. - Helmikuun lopussa käynnistyi Suomen kattava CE-infokiertue, jossa myös Koponen on kouluttajana. - Työmaata enemmän CE-merkintä on haaste rakennusliikkeen hankintaosastolle ja rakennuskohteen suunnittelulle. Työnjohtajan rooli on työmaalla varmistaa, että tuote on suunnitelman mukainen, ei niinkään siihen kiinnitetyn CEmerkintätiedon ymmärtäminen. Suunnittelijan tehtävänä on valita kohteeseen kelpoinen CE-merkitty tuote, jonka hankinta sitten tilaa, Koponen linjaa. Hän uumoilee, että CE-merkintävaatimus johtaa työmaan osalta siihen, että työmaiden suoraan hankkimien tuotteiden määrä vähenee. - Työmaiden kannattaa aina kääntyä oman hankintaosastonsa puoleen, joiden pitäisi nyt kouluttautua CE-merkintä asioissa. Vaikka CE-merkintäpakon lähestyessä sen käytännön ongelmat tuppaavat nousemaan päällimmäisiksi, Koponen muistuttaa, että tavoite, toimivat EU-sisämarkkinat, on hyvä. CE-merkki myös helpottaa montaa käytännön tilannetta. Vaikka suunnitelmaan merkitty tuotteen CE-koodi voi olla monimutkainen, on sen perusteella huomattavasti helpompi tilata oikeanlainen tuote kuin suunnitelmissa nykyisin usein olevan tietyn tuotemerkin jatkona olevan tai vastaava -merkinnän perusteella. tuotteista CE-merkintä ei ole pakollinen, suurimpina tuotealueina valmisbetoni ja monet lvi-tarvikkeet. Niille voidaan hankkia Eurooppalaisen teknisen arvioinnin ETAn kautta CE-merkintä tai kansallinen tuotehyväksyntä, jotka molemmat ovat valmistajille vapaaehtoisia. Jos tuotteella ei ole mitään tuotehyväksyntää, sen kelpoisuus käyttökohteeseen on selvitettävä rakennuspaikkakohtaisesti. Koponen kertoo, että jotkut tilaajat ovat CE-stressiä helpottaakseen keksineet tavan välttää hankala pohdinta vaatimalla kaikilta tuotteilta CE-merkintä. - Meille onkin tullut esimerkiksi jalkalistan valmistajalta kyselyjä, miten saada tuotteelleen CE-merkintä, kun asiakas sitä vaatii. Kun kerroin, ettei se ole mahdollista, valmistaja pyysi kirjoittamaan siitä todistuksen asiakasta varten. - Yhdenmukaistettuja eurooppalaisia tuotestandardeja koskeva sivusto on osoittautunut hyödylliseksi tietolähteeksi, johtaja Antti Koponen RTT:stä muistuttaa. Tämä haastattelu on julkaistu alun perin RY Rakennettu Ympäristö -lehdessä. Sirkka Saarinen Ne 20 prosenttia rakennustuotteista CE-merkintäpakon varjoon jää herkästi tosiasia, että 20 prosentille rakennus- 5

6 RAKENNUSALA Rakennustuotteiden sertifioinnissa suuria muutoksia Matti Järvi Inspecta Sertifiointi Oy Kesällä 2013 tapahtuu rakennusalan tuotehyväksynnöissä suuria muutoksia. Eurooppalainen rakennustuoteasetus EU 305/2011 korvaa lopullisesti tähän asti voimassa olleen rakennustuotedirektiivin. Myös suomalainen rakennustuotteita koskeva tuotehyväksyntälaki on uusittu ja tulee voimaan samanaikaisesti rakennustuoteasetuksen kanssa CE-merkinnän pakollisuus koskee vain osaa rakennustuotteita Rakennustuoteasetuksen aiheuttama suurin muutos on rakennustuotteiden CE-merkinnän muuttuminen Suomessakin pakolliseksi. CE-merkinnän pakollisuus koskee vain niitä rakennustuotteita, jotka kuuluvat jonkin yhdenmukaistetun EN-standardin piiriin. Tällä hetkellä yhdenmukaistettuja tuotestandardeja on valmiina 419 kpl. Lisäksi rakennustuoteasetuksen voimaantulon myötä muuttuvat CE-merkintään liittyvät termit. Esimerkiksi entinen valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutus muuttuu valmistajan suoritustasoilmoitukseksi. Käytännössä tuotetta ja tuotteen valmistusta koskevat vaatimukset eivät muutu niin paljon kuin laajasta julkisuudessa olleesta keskustelusta voisi ymmärtää. Usein taustalla ovat jo olleet suomalaiset vastaavanlaiset rakennusmääräykset tai muut sertifiointivaatimukset, nyt vain siirrytään kansallisista menettelyistä eurooppalaiseen sertifiointimenettelyyn. Myös CE-merkintä on ollut joillain rakennustuotteilla käytössä jo pitkään, esimerkiksi Inspecta Sertifiointi on myöntänyt ensimmäisen CE-merkintään oikeuttavan tuotesertifikaatin sementille jo vuonna CE-merkinnällä luodaan tuotteiden ominaisuuksille (suoritustasolle) eurooppalainen kieli, joka kertoo yhteisesti sovitulla tavalla, minkä tason tai luokan rakennustuote täyttää. CE-merkintä ei kuitenkaan takaa, että tuote täyttäisi käyttökohteessa voimassa olevat vaatimukset, vaan rakennushankkeeseen ryhtyvän ja hänen apunaan toimivan suunnittelijan tulee vaadittu suoritustaso kirjata rakennushankkeen suunnitteluasiakirjoihin tuotevaatimukseksi. Esimerkiksi betonisen pihakiven osalta tulee Suomessa vaatia riittävä pakkasenkestävyys, sillä Euroopassa voidaan CE-merkittynä myydä sellaisia pihakiviä, jotka eivät kestä suomalaista talvea. Siten siirtyminen CE-merkintään voi hankaloittaa tuotteen hankintaa, sillä ennen kansalliset sertifiointimenettelyt takasivat, että tuote täytti vaatimukset. Nyt käyttäjän tulee itse varmistua siitä, että tuotteelle valmistajan ilmoittamat ominaisuudet (suoritustaso) vastaa Suomessa vaadittua tasoa. Hallinnollista työtä rakennustuoteasetuksen voimaantulosta on syntynyt valtavasti, sillä esimerkiksi Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt toukokuuhun 2013 mennessä yli 350 CE-merkintään oikeuttavaa tuotesertifikaattia ja hakemuksia tuolloin oli käsittelyssä lisäksi yli 200 kpl. CE-merkinnän ulkopuolelle jäävät tuotteet Koska kaikille rakennustuotteille ei ole mahdollista käyttää CE-merkintää, täydennetään EU:n rakennustuoteasetusta Suomessa tuotehyväksyntälainsäädännöllä (Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä, 954/2012). Lakia sovelletaan sen toteamiseksi täyttääkö tuote olennaiset tekniset vaatimukset (kelpoisuus). Kansallisia hyväksyntämenettelyitä ovat jatkossa: 6

7 - Tyyppihyväksyntä - Varmennustodistus - Valmistuksen laadunvalvonta Rakennuspaikkakohtainen varmentaminen Tuotehyväksyntälaki tulee jatkossa koskemaan muutamaa kymmentä tuoteryhmää, kuten esimerkiksi valmisbetoni, betoniteräkset ja raudoitteet, betonirakenteiden kuormia siirtävät metalliosat, puuelementit ja sormijatkettu sahatavara. Tällä hetkellä ympäristöministeriö valmistelee, mitä menettelyä missäkin tuoteryhmässä noudatetaan, ja varmentamiseen ryhtyvät toimielimet (sertifiointilaitokset) valmistelevat tuotteiden varmentamisessa käytettäviä tuotevaatimuksia (sertifikaatin myöntämisperusteita). Tuotehyväksyntöjä myönnettäneen vasta syksyllä Työtä vaikeuttaa ja hidastaa se, että Ympäristöministeriö uusii Suomen Rakennusmääräyskokoelmaa, ja tuotteita koskevat uudet viranomaismääräykset eivät ole vielä tiedossa. Vapaaehtoinen sertifiointi Koska suomalaiset viranomaisvaatimukset ovat parhaillaan varsin epäselvät ja CE-merkintä ei ota huomioon kaikkia sellaisia vaatimuksia, joita Suomessa on hyvää rakennustapaa noudatettaessa totuttu noudattamaan, on rakennustuotteiden markkinoilla tarvetta täydentäville kolmannen osapuolen vapaaehtoisille sertifioinneille. Tällaisia tuotealueita voivat jatkossa olla esimerkiksi betonielementtien pintalaatu, ikkunat ja ikkunoiden eristyslasielementit, muoviputket, betoniputket ja betoniset pihakivet. Esimerkiksi betonisissa putkissa ja pihakivissä CE-merkintään riittää pelkästään valmistajan oma vakuutus CE-merkintävaatimusten täyttymisestä, jolloin tuotevaatimusten täyttymisen valvonta jää markkinavalvontaviranomaisen pistokokeiden varaan. Näissä tuoteryhmissä on voi olla hyvinkin tarpeen vapaaehtoinen ulkopuolisen serti- fiointielimen tuotannon laadunvalvonnan varmentaminen. Inspecta Sertifiointi Oy toimii rakennustuotteiden sertifiointielimenä seuraavilla alueilla: - Päällystealan neuvottelukunnan Pank-hyväksyntä kiviaines- ja tiepäällystysalan laboratorioille - Pohjoismainen Insta-Cert tuotesertifointi, alueena mm. muoviputket ja -kaivot, turvalasit, kylpyhuonekalusteet ja hanat, tikkaat - Rakennustuotteiden CE-merkintä - Suomen rakennusmääräyskokoelman vaatimuksiin perustuva FI-merkintä Vapaaehtoinen FI-merkintä, joka perustuu mm. rakennusalan tuotestandardien vaatimuksiin sekä Liikenneviraston ja ja Inspecta Sertifiointi Oy:n julkaisemiin vaatimuksiin Varmennustodistus ja valmistuksen laadunvalvonta, jotka perustuvat voimaan tulevaan rakennustuotteiden tuotehyväksyntälakiin - johtamisjärjestelmien sertifiointi rakennusalan yrityksille ja organisaatioille - mm. ISO 9001, ISO 14001, OHSAS järjestelmät 7

8 RAKENNUSALA Rakentamisen standardit löytyvät omina kokonaisuuksinaan Pirjetta Laine SFS Rakentamisen tärkeät standardikokonaisuudet Rakennustuotteiden yhdenmukaistetutt tuotestandardit, kansalliset soveltamisstandardit ja eurokoodit sekä rakennusten energiatehokkuuden standardit on koottu omiksi ryhmikseen SFS-verkkokauppaan (sales.sfs.fi). Osa standardeista on käännetty jo suomeksi, osa on saatavana vielä vain englanniksi. Verkkokaupan luettelossa voi tutkia, mitkä standardit kuuluvat mihinkin kokonaisuuteen. Tarvittaessa verkkokaupasta voi myös tilata julkaisuja. Standardit voi hankkia käyttöön ryhmittäin SFS ONLINE -palvelun kautta. SFS päivittää palveluun valittua standardikokoelmaa automaattisesti, joten asiakkaan käytössä olevat standardit ovat aina ajan tasalla. Standardien merkitys rakentamisessa lisääntyy oleellisesti, kun useimmissa rakennustuotteissa CE-merkintä tulee pakolliseksi Lisäksi kantavia rakenteita ja pohjarakenteita koskevat ympäristöministeriön asetukset ovat tekeillä. Myös rakennusten energiatehokkuuden merkitys lisääntyy entisestään. Rakentamisen tärkeät standardit löytyvät omina kokonaisuuksinaan SFS-verkkokaupasta, ja niistä voi koota standardikokoelman omaan käyttöön ONLINE-palveluun. Rakennustuotteiden yhdenmukaistetut tuotestandardit CE-merkinnällä valmistaja osoittaa, että rakennustuotteen keskeiset ominaisuudet on selvitetty siihen sovellettavan yhdenmukaistetun tuotestandardin mukaisesti. Yhdenmukaistettuja tuotestandardeja täydentämään laaditaan kansallisia soveltamisstandardeja, jotka julkaistaan SFS sarjana. Yhdenmukaistettuja tuotestandardja on tällä hetkellä reilu 400. Ne muodostavat ryhmän 90, joka on jaettu edelleen alaryhmiin kuten betonituotteet, lasi, liimat, lämmöneristeet, LVI-tuotteet, puulevyt sekä tietuotteet ja -laitteet. Osa alaryhmistä on jaoteltu vielä yksityiskohtaisempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi betonituotteet on jaettu alaryhmiin, jotka koskevat valmisbetonia ja juotoslaastia, seosaineita ja kuituja, lisäaineita, suojaus- ja korjaustuotteita sekä lattiatasoitteita. ONLINE-palveluun voi valita koko ryhmän 90 tai yhden tai useampia alaryhmiä tarpeen mukaan. Kansalliset soveltamisstandardit (SFS sarja) ovat ryhmässä Eurokoodit Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelustandardeja. Ne on koottu ryhmään 92, joka on jaettu alaryhmiin eurokoodien pääosien mukaisesti. Alaryhmät ovat rakenteiden suunnitteluperusteet, rakenteiden kuormat, betoni-, teräs-, betoni-teräs, puurakenteiden ja muurattujen rakenteiden suunnittelu sekä geotekninen suunnittelu, maanjäristysmitoitus ja alumiinirakenteiden suunnittelu. ONLINE-palveluun voi valita koko ryhmän 92 tai yhden tai useampia alaryhmiä. Rakennusten energiatehokkuuden standardit Rakennusten energiatehokkuuden standardit liittyvät EU:n energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD). Niitä voidaan hyödyntää muun muassa energiamääräysten vaatimusten osoittamisessa. Rakennusten energiatehokkuusstandardien välisiä yhteyksiä selostetaan dokumentissa CEN/TR 15615:fi Selvitys rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) liittyvistä eurooppalaisista standardeista ja niiden liittymisestä toisiinsa. Kaikki energiatehokkuuden standardit ovat ryhmän 94 alaryhmissä, jotka koskevat kokonaisenergiankulutusta, toimitettua energiaa, lämmitystä ja jäähdytystä sekä energiatehokkuuden tarkkailua ja todentamista. Lisäksi yhteen alaryhmään on koottu energiatehokkuuden tukistandardit. Lisätietoa standardeista Ajankohtaista ja kattavaa tietoa yhdenmukaistetuista tuotestandardeista on osoitteessa hen Helpdeskistä voi etsiä valmiita rakennustuotteita koskevia yhdenmukaistettuja tuotestandardeja ja niihin liittyviä tietoja kuten soveltamisala, siirtymäajat ja standardeihin liittyvät kansalliset soveltamisstandardit. Eurokoodeista kerrotaan sivustolla Myös SFS:n kotisivuilta ( löytyy ajankohtaisia uutisia ja tietoa rakentamisen standardeista. Klikkaa Aihealueet Eurokoodit tai Rakentaminen. Eri standardisointialueiden asiantuntijat löytyvät SFS:n tietopalvelun kautta. Lisäksi seurantapalvelujen avulla standardien käyttäjät pysyvät ajan tasalla omaa alaa ja tuotteita koskevista standardeista. Tietopalvelu auttaa sähköpostitse tai puhelimitse SFS:n kirjastossa voi tutustua rakentamisen standardeihin arkisin klo 8-16 osoitteessa Malminkatu 34, Helsinki. 8

9 Parmalla CE on jo taskussa Suomen suurin betonielementtien valmistaja Parma Oy on valmistautunut hyvin heinäkuun alusta voimaantulevaan CE-merkintään. Yrityksen tuotteiden osalta asiat on jo hoidettu. Parman 14:n tehtaan tuotteet kuuluvat yhdeksän harmonisoidun (yhdenmukaistetun) tuotestandardin piiriin. Parman tarjonta on jo kuukausia ennen viimeistä takarajaa merkitty tulevien vaatimusten mukaisesti. CE-merkintöjä Parmalla on ollut ontelolaatoissaan jo lähes kolmen vuoden ajan. Tuotantoprosesseissa CE-merkinnän mukainen standardisointi on tarkoittanut lähinnä viilausta ja päivitystä. Suuria muutoksia entiseen toimintaan ei ole tarvinnut tehdä. CE-merkinnän hakuprosessit uutta lainsäädäntöä varten pantiin Parmalla alulle lähes puolitoista vuotta sitten. Näinä päivinä urakka on nykyisin valmistuksessa olevien tuotteiden osalta maalissa. Rakennusalalla läheskään kaikkien suomalaisten firmojen tilanne ei ole sama ja kiire uhkaa sekä uusia hakijoita että CE-todistuksia myöntäviä viranomaisia. Prosessi on melkoinen mylly mutta tärkeä ja kannatettava asia. Parmalla oltiin kaukoviisaita ja tiedostettiin viranomaisten viesti siitä, että liikkeelle kannatti lähteä ajoissa, sanoo CE-merkintäasioista Parmalla vastaava kehityspäällikkö Heikki Sarin. Parmalla on voimassa sekä laatusertifikaatti (ISO 9001) että ympäristösertifikaatti (ISO 14001) ennestään. CE-merkintäprosessi merkitsi asioiden systemaattista läpikäyntiä, mutta radikaalia uutta se ei tuonut. Tarpeellinen päivitys tehtiin ja tiettyjen asioiden tuotelaadun varmentamiseen tuli joitakin uudistuksia, Heikki Sarin kertoo. Parman tuoteperheiden valikoiman laajentuessa sama rumba käydään jatkossa luonnollisesti aina läpi. Parhaillaan sekä asiakkaiden että suunnittelijoiden keskuudessa kiinnostus lisääntyy ja merkintöjen mukaista vaatimustasoa kysytään aktiivisesti. Parman kuorilaatoja asennetaan Malmin sairaalan työmaalla Tähän on selvästi nyt herätty. Meidän on helppo tähän tarpeeseen vastata, Heikki Sarin sanoo. CE-merkinnällä rakennustuotteen valmistaja ilmoittaa tuotteensa laadun EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisesti. Merkintää vaativiin tuotteisiin sovelletaan eurooppalaisia yhdenmukaistettuja tuotestandardeja. CE-merkintä ei kuitenkaan automaattisesti vielä takaa, että esimerkiksi ulkomaisten yritysten kaikki tuotteet soveltuisivat vaikkapa suomalaisten sääolosuhteiden vaatimustasoon. Parma Oy on Suomen suurin betonielementtien valmistaja ja alan markkinajohtaja. Yritys toimii kahdellatoista paikkakunnalla. Parman liikevaihto oli 152 miljoonaa euroa vuonna Yristys työllistää 750 henkeä. Parma kuuluu kansainväliseen Consoliskonserniin, joka on Euroopan suurin betonitekniikkaan perustuvien ratkaisujen tuottaja. Consolis toimii 30 maassa. Consoliksen liikevaihto oli vuonna 2012 noin 1,3 mrd euroa ja henkilökuntaa (Parma/JA) Juha Kolhi 9

10 RAKENNUSALA SFS-EN on osa kestävän rakentamisen eurooppalaista standardipakettia Pekka Vuorinen RTT Ekologiseen tai kestävään rakentamiseen liittyvän neutraalin ja uskottavan tiedon saaminen koetaan vähintään haastavaksi. Virhearviointien riski on suuri, kun eri tekijöiden merkittävyyttä ei ilman riittävää tietoa tunnisteta. Yhteisiä sääntöjä tarvitaankin tiedon tuottamiseen ja tarkastelun kohdistamiseksi olennaiseen eli rakennuksen koko elinkaaren kestävyyden arviointiin. Siinä missä eri maiden nykykäytännöt heijastelevat erilaisia poliittisia painotuksia, Euroopan komission mandaatilla M/350 laaditut kestävän rakentamisen standardit tavoittelevat laskettua tietoa. Eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin teknisessä komiteassa TC 350 Sustainability of construction works on laadittu standardeja niin lähtötietoina tarvittavien rakennustuotteiden ympäristötiedon tuottamiseen kuin rakennustason koko elinkaaren kattavaan arviointiin. Niissä on jo huomioitu kaikkien oleellisten EU-tason säädöshankkeiden ja myös poliittisten linjausten tarpeet eri indikaattorien muodossa. Rakennustuoteteollisuus RTT on Suomen Standardisointiliitto SFS:n toimialayhteisönä vastuussa em. eurooppalaisesta standardisointityöstä Suomessa. Suomalaisen Ari Ilomäen johtaman CEN/TC 350:n työllä on EU:n jäsenvaltioiden kannalta ollut useita yhteisiä tavoitteita, joista merkittävin on rakennustasolla tehtävän ja rakennuksen koko elinkaaren kattavan ympäristövaikutusarvioinnin periaatteiden ja laskennan harmonisointi. Teknisen komitean CEN/TC 350 laatiman standardipaketin keskeiset ympäristösuorituskyvyn arvioinnin EN-standardit ovat : Keskeiset standardit SFS-EN Sustainability of construction works - Assessment of environmental performance of buildings - Calculation method ; käännöstyö käynnissä nimellä Kestävä rakentaminen. Rakennusten ympäristösuoritustason arviointi. Laskentamenetelmä SFS-EN Sustainability of construction works Environmental product decla-rations Core rules for the product category of construction products ; käännetty suomeksi nimellä Kestävä rakentaminen. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet. Laadinnan yleissäännöt Ranska edelläkävijä SFS-EN ja sen antamat säännöt ovat perusta rakennusten ympäristövaikutusten ja laajemmin kestävyyden arviointiin. Lähtötiedot eli rakennustuotteiden ympäristöselosteet syntyvät alkuun markkinavetoisesti, mutta jatkossa myös eri määräysten vaatimusten pohjalta. Esimerkin on antanut Ranska, jonka ympäristöselosteita vaativat määräykset ovat astumassa voimaan. Standardisoituja sääntöjä tulevat noudattamaan myös vapaaehtoiset mutta jo käytännöiksikin vakiintuneet rakennustason arviointiohjelmat ja luokitusjärjestelmät. On tärkeää, että Suomi osana EU:n sisämarkkinoita on ollut standardisointityössä mukana ja muiden tapaan ottaa EN-standardit nopeasti käyttöön. Tavoite on erittäin tärkeä huomioiden uuden rakennustuoteasetuksen mukanaan tuomat tulevaisuuden vaatimukset ympäristötiedon esittämiseen. Tavoitteet yhteiset Kestävän rakentamisen eurooppalaisen standardipaketin kehittämistä ja käyttöönottoa tukevat hyvin niin komission kuin eri jäsenvaltioiden ja sidosryhmien yhteiset tavoitteet, jotka nyt on kirjattu eri sääntöjen muodossa. Näistä tärkeimpiä ovat yhteisesti sovittujen, läpinäkyvien ja uskottavien, rakennusten elinkaaripohjaisen ympäristövaikutusarvioinnin pelisääntöjen luominen pohjautuen elinkaariarvioinnin ISO standardisarjaan (LCA = Life cycle assessment) rakennustuotteiden ympäristöselosteita lähtötietona käyttävien laskentasääntöjen kehittäminen rakennustason koko elinkaaren kattavaan ympäristövaikutusarviointiin. Tavoite on merkittävä jo siitäkin syystä, että rakennuksen elinkaari on poikkeuksellisen pitkä ja huomioitavia tekijöitä on useita sekä rakennustuotetasolla että rakennustasolla yhteisesti käytettävien indikaattorien määrittäminen; SFS-EN ja SFS-EN sisältävät tällä hetkellä 24 indikaattoria ja kattavat kaikki oleelliset näkökohdat toiminnallisen vastaavuuden kriteerien määrittäminen; ainoastaan toiminnallisesti vastaavia rakennuksia on mahdollista vertailla keskenään. Keskeisimpiä kriteerejä ovat samat tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet sekä käyttöikä. Kestävän rakentamisen standardisointityö ei ole vielä päättynyt. Vaikka loppuäänestyksessä on jo hyväksytty sekä sosiaalisen - mm. terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia - että taloudellisen eli elinkaarikustannukset huomioivan suorituskyvyn puitestandardit, näitä tarkentavien menetelmästandardien viimeistely on vielä käynnissä. Lisätietoja: pekka.vuorinen@rakennusteollisuus.fi ari.ilomaki@rakennusteollisuus.fi 10

11 Standardit avuksi kulttuuriperinnön vaalimisessa Elisa Heikkilä Neuvotteluhuoneessa ullakkorakenteen järeät palkit loivat vakaan tunnelman, kuvassa näkyy Tanskan, Englannin, Saksan ja Ruotsin edustajia. Suomi oli ensimmäistä kertaa edustettuna eurooppaisen standardisoimisjärjestön CENin teknisen komitean CEN/TC 346 Kulttuuriperinnön vaaliminen yleisistunnossa huhtikuussa Oslossa. Suomen edustajina kokouksessa olleet Kati Heiskanen SFS:stä ja Elisa Heikkilä Museovirastosta kertovat artikkelissaan tästä mielenkiintoisesta standardisointityöstä. CEN/TC 346 on perustettu jo vuonna 2004, mutta kansallinen seurantaryhmä Suomessa aloitti vasta vuoden 2013 alusta. Kotimaisen ryhmän käynnistämiselle antoi ratkaisevan sysäyksen CEN/TC 346:ssa aloitettu historiallisten rakennusten energiatehokkuutta käsittelevä standardisoimistyö. Nyt mielenkiinto on kohdistunut myös muuhun kulttuuriperinnön vaalimisen alueella tehtävään standardisoimistyöhön. Suomen edustajien tavoitteena kokouksessa oli saada yleiskäsitys komitean työstä, tunnistaa ne työkohteet, joissa Suomen on syytä olla mukana, ja saada evästystä jatkotoimille kansallisen seurantaryhmän suhteen. Kokouksessa Norjan Riksantikvarenin tiloissa oli paikalla 30 ihmistä, jotka edustivat 9 eri maata. Ilmapiiri kokouksessa oli hyvin keskusteleva ja italialaisen puheenjohtajan Vasco Fassinan tyyli melko suurpiirteinen. Kaikki asiat saatiin kuitenkin käsiteltyä ja päätökset tehtyä. Myös CENin edustaja, Amilcar Da Costa (programme manager), oli paikalla. Hän ilmaisi kokouksen aluksi tyytyväisyytensä komitean CEN/TC 346 työhön, joka on edennyt hyvin, ja kiitti komitea ja asiantuntijoita, puheenjohtajaa ja sihteeristöä. Da Costa myös huomautti, että komitean standardit ovat herättäneet kiinnostusta Euroopan ulkopuolellakin. Hän osasi myös vastata asiantuntijoiden esittämiin standardi-teknisiin huoliin. Elisa Heikkilä Museovirasto Kati Heiskanen SFS Kokouksessa keskusteltiin pitkään standardien käytöstä ja tunnettuudesta. Oli lohdullista huomata, että Suomen kansallisen ryhmän huoli tiedon jakamisesta, oikeiden tiedotuskanavien löytämisestä jne. onkin yhteinen huoli! Standardien promoamista, kääntämistä ja erilaisten tuotteiden (mm. käsikirjojen) tekemistä pidettiin tärkeänä. Standardialana kulttuuriperinnön vaaliminen on kaikkialla melko marginaalinen, moni työssä mukana oleva on omakustanteisesti ja vain silkasta innosta mukana. Myös yksityisen konservaattorin mahdollisuus käyttää, tai edes tutustua maksullisiin standardeihin, on rajallinen. Työryhmäraportit Komiteassa on 11 työryhmää joiden raporttien käsittelyyn meni suurin osa kokousajasta. Lähes jokaisella ryhmällä on te- 11

12 RAKENNUSALA keillä olevia standardeja tai alustavia työkohteita, ja osasta keskusteltiin todella vilkkaasti. CENin edustaja huomauttikin, että alustavien työkohteiden osalta tulisi seuraavaan kokoukseen mennessä tehdä toimintasuunnitelma aikatauluineen. Työryhmien raportteja käsittelevissä keskusteluissa oli havaittavissa pientä kiistaa ryhmien välillä. Osa kokousedustajista valittelikin sitä, että työryhmiä on nykyisin liikaa resursseihin nähden, eikä niihin kaikkiin ole mahdollista lähettää kansallisia asiantuntijoita. Suomen kannalta kiinnostavimmat ryhmät ovat Historiallisten rakennusten energiatehokkuus (WG 8) ja puurakenteita käsittelevät ryhmät (WG 9 ja WG 10). Myös kokoelmien säilymisen turvaamista (WG 4) ja pakkausta ja kuljettamista (WG 5), sekä konservointiprosessia (WG 11) käsittelevien ryhmien alla on työkohteita, jotka saattaisivat olla Suomen kannalta kiinnostavia. Eri maiden tilanne Kokouksen muissa asioissa käytiin mielenkiintoinen keskustelu eri maiden tilanteesta kulttuuriperinnön säilyttämisen standardisoinnin alueella. Elisa Heikkilä esitteli Suomen tilanteen. Tuli selväksi, että panostus aihealueeseen vaihtelee maittain. Italiassa ja Ranskassa kansalliset seurantaryhmät ovat suuret, ja rahoitus tulee pääosin vastaavilta ministeriöiltä. Monissa maissa sen sijaan rahoitus perustuu erisuuruisiin jäsenmaksuihin, jotka asettuvat 500 ja 2500 välille. Joissain tapauksissa maksut ovat isompiakin, mutta kattavat osallistumisen muihinkin komiteoihin. Yleisesti todettiin, että raha on tiukassa, ja työ rahoituksen hankkimisen puolesta vie voimavaroja niiden jäsenmaiden ryhmien vetäjiltä, missä ryhmät toimivat vain, jos riittävä rahoitus on kasassa. Esillä myös brittistandardiehdotus BS 7913:2013 Guide to the principles of the conservation of historic buildings, joka on englannissa kansallisella lausuntokierroksella. Siinä nähtiin olevan pientä ristiriitaa EN-standardien kanssa. BSI:n edustaja lupasi tehdä standardiin tarvittavat korjaukset. Kansalliset mietteet Oli hyvin mielenkiintoista osallistua CEN/ TC 346 kokoukseen ensimmäistä kertaa, kuulla keskustelut ja seurata vilkasta mielipiteenvaihtoa asiasta, joka on kaikille koolla olleille tahoille yhteinen, mutta samalla hyvin erilainen, riippuen paikallisista olosuhteista. On kiinnostavaa seurata, mihin suuntaan työ lähtee etenemään, ja millaisia intressejä se herättää suomalaisissa toimijoissa. Suomen kannalta tärkeänä jatkotoimena on selvittää, löytyykö meiltä kiinnostuneita tahoja, jotka lähtisivät mukaan eurooppalaisiin työryhmiin. Tärkeää on myös alan standardisoinnista tiedottaminen, esiintyminen sopivissa asiaa käsittelevissä tilaisuuksissa (mm. rakennusperinnön- ja maakuntamuseoiden neuvontapäivät), artikkeleiden kirjoittaminen, sekä omien info/julkistamistilaisuuksien pitäminen, kun sopivia standardeja tai käännöksiä valmistuu. CEN/TC 346 kokoontuu seuraavan kerran Lontoossa. Tanska järjestää kokouksen vuonna

13 Asetus kantavista rakenteista valmisteilla Kantavia rakenteita ja pohjarakenteita koskevat ympäristöministeriön asetukset ovat olleet lausuntokierroksella. Asetukset korvaavat jatkossa RakMK B-sarjan määräykset. RakMK B-sarjan ohjeita korvaavat osat ovat vielä valmisteilla. Kantavia rakenteita ja pohjarakenteita koskevien asetusten voimaantuloajaksi on esitetty Lausuntoversiot asetuksista perustelumuistioineen löytyvät ympäristöministeriön www-sivuilta. Lausuntoaika päättyi Kantavien rakenteiden suunnittelussa voidaan jo nyt käyttää kantavien rakenteiden eurooppalaisia standardeja eli eurokoodeja. Kantavat rakenteet voidaan myös suunnitella vanhojen määräysten mukaan kunnes ne on korvattu uudella asetuksella. (JA) Rakennusalan standardisoinnin tukiryhmä 2000-luvun alussa esitettiin toivomus toimialayhteisöjen yhteisistä palavereista koskien lähinnä rakennustuotedirektiiviin liittyvää toimintaa. Tällöin perustettiin RTT:n toimesta rakennusalan standardisoinnin tukiryhmä (RASEK). Kyseinen työryhmä on epävirallinen elin vailla muodollista päätösvaltaa. Osanottajiksi on kutsuttu lähinnä edustajia eri standardisoinnin toimialayhteisöistä, mutta myös mm. rakennustuotteiden markkinavalvonnasta sekä VTT:ltä (EOTA-elin). Kokouksia järjestetään keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Kokousten puheenjohtaja toimii rakennusneuvos Matti J. Virtanen ympäristöministeriöstä ja sihteerinä Timo Pulkki RTT:stä. Kokousten luonne on pääasiassa informaation välittäminen. Kokous voi kuitenkin tehdä myös aloitteita erilaisista standardisointiin liittyvistä asioista. Esityslistalla on ollut aiheina informaatiota mm. EU:n rakennusalan pysyvän komitean SCC ja sen alaisten työryhmien PG ja ENC kokouksista CENin elinten toiminnasta (mm. Core group,task Force) EOTA:n ja markkinavalvonnan toiminnasta ympäristöstandardisoinnista. Asialistalla ovat myös kentän palaute sekä muissa maissa havaitut kaupan tekniset esteet. RASEK:n aloitteesta on alettu pitää ns. RASEKpajapäiviä, joissa on ideoitu SFS:n ja toimialayhteisöjen toiminnan kehittämistä. (JA) Rakennustuotteiden CE-merkintä tutuksi Rakennustuoteteollisuus RTT järjesti alkuvuonna 17 paikkakunnalla eri puolilla maata infoja rakennustuotteiden CE-merkinnästä. Huhtikuussa info järjestettiin Mikkelissä, Vaasassa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Lahdessa, Kajaanissa ja Helsingissä. Kiertue päättyi 5. kesäkuuta Lappeenrannassa pidettyyn infoon. Neljä tuntia kestäneen infon aineistoja on luettavissa RTT:n www-sivuilla osoitteessa (JA) KIILTO LINK sai patentin Elastisen joustokerroksen keraamisten lattialaattojen ja betonilattian väliin muodostava Kiilto Link on saanut patentin. Jo vuodesta 2008 markkinoilla ollut Link on ainutlaatuinen tuote, joka vähentää betonin kuivumisesta ja kutistumisesta aiheutuvaa laatoituksen irtoamista. - Kiilto Link -pintarakennejärjestelmän tuotekehitys lähti ajatuksesta, että betonin kuivumiskutistumiseen on mahdollista varautua, kertoo keksinnön tehnyt Kiillon tutkimuspäällikkö Raija Polvinen. Tyypillisiä käyttökohteita ovat aulat, esittelytilat, liikehuoneistot ja omakotitalojen lattiat. Link on osa Kiillon laatoitusjärjestelmää, joka sisältää yhteensopivat ja testatut tuotteet pohjustuksesta saumaukseen. (JA) Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) tekeillä puitestandardi Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) liittyvien standardien uudelleen laadinta on käynnistynyt. Tarkoituksena on saada standardit valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Uudistusprosessin ensimmäisessä vaiheessa on laadinnassa uusi EPBD-standardien puitestandardi pren Energy performance of buildings. Overarching standard EPBD. Puitestandardi muodostaa yleisen modulaarisen rakenteen rakennusten energiatehokkuutta koskevalle standardisoinnille. Nykyinen sateenvarjostandardi CEN/TR uusitaan ja se tulee olemaan puitestandardin alla. Toimitusjohtaja Hanna Järvenpää METSTAsta muistuttaa, että nyt on olennaista vaikuttaa puitestandardin sisältöön, jotta se huomioi suomalaisen rakentamisen erityispiirteet ja olosuhteet. Puitestandardissa esitettävät suuntaviivat sitovat jatkovalmistelussa muiden EPBD-standardien teknistä kattavuutta ja rakennetta. Kansalliselta kannalta on lisäksi tärkeää standardien valmistelussa varmistaa, että standardien ja rakentamismääräysten yhteensovittaminen on jatkossa mahdollista. Puitestandardi on lausunnolla 2. lokakuuta 2013 asti. Ehdotus on saatavissa METSTAsta. METSTA on jo antanut alustavan Suomen kannattavan kommentin ehdotuksesta. Suomi kokee ensiarvoisen tärkeäksi, että standardissa mahdollistetaan kansallisten valintojen tekeminen Suomen kannalta tarpeellisissa kohdissa esimerkiksi eurokoodien tapaan. (METSTA/JA) Puutuotteiden CE-merkintä laajenee Rakennustuoteasetus tulee voimaan kokonaisuudessaan Tämä tuo tullessaan pakollisen CE-merkinnän kaikille niille rakennustuotteille jotka kuuluvat harmonisoidun tuotestandardin sovellutusalueeseen ja jonka siirtymäaika on umpeutunut. Puurakentamiseen liittyviä harmonisoituja tuotestandardeja on olemassa tällä hetkellä kymmenen ja näiden kaikkien siirtymäajat ovat umpeutuneet. CE-merkinnällä helpotetaan tuotteiden vertailua ja edistetään niiden vapaata liikkuvuutta Euroopan talousalueella. Sillä myös helpotetaan luotettavien tietojen saantia tuotteiden tärkeistä ominaisuuksista ja suoritustasoista. CE-merkinnällä päästään eroon päällekkäisistä kansallisista hyväksyntämenettelyistä. Näin Eurooppalaiset sisämarkkinat avautuvat myös suomalaisille rakennustuotteille. Puutuotteiden tapauksessa tämä on erityisen merkittävää. Puurakenteita koskevia harmonisoituja tuotestandardeja on tällä hetkelle valmiina 10, joista 6 liittyy materiaaliin, 2 puurakenteiden liittimiin ja 2 rakenteisiin (puupylväät ja naulalevyristikot). Näiden lisäksi valmisteilla on 3 tuotestandardia aiheina ristiin liimattu levy CLT, puuelementit ja sormijatkettu sahatavara. Sormijatketun sahatavaran tuotestandardi saattaa valmistua loppuvuodesta, jolloin tämän mukainen CE-merkintä voisi olla mahdollista ensi vuonna. Kahden muun tapauksessa CE-merkintä lienee mahdollista paljon myöhemmin. Lisätietoja: tomi.toratti@rakennusteollisuus.fi 13

14 Yhteiskuntavastuuopas ISO toimii myös pk-yrityksissä Jyrki Alanko ja Susanna Vahtila SFS SFS:n yhteiskuntavastuuprojektin viimeisessä kokouksessa valmistauduttiin projektin tulosten esittelytilaisuuteen.. Kuvat: Jyrki Alanko, SFS Runsaat 30 henkeä osallistui SFS:n yhteiskuntavastuuprojektissa saatujen kokemusten esittelytilaisuuteen 15. toukokuuta. Standardi SFS-ISO on koettu hyväksi avuksi vastuullisuuskysymysten hoitamisessa. Loppuvuodesta 2012 alkaneessa projektissa oli mukana kuusi PK-yritystä. Armi Mehto Kiilto Oy:stä kertoi miten standardissa ISO käsitellyt asiat viedään yrityksen standardin ISO 9001 mukaiseen laatujärjestelmään. Jo aiemmin laatujärjestelmään on lisätty ympäristöasiat standardin ISO mukaisesti ja työturvallisuusasiat standardin OHSAS mukaisesti. Kiilto on vuonna 1919 perustettu suomalainen kemian tehdas, jonka liiketoimintana on liimojen ja niihin läheisesti liittyvien tuotteiden kehitys, valmistus ja markkinointi. Vexve Oy:n Anne Savolainen ja Anna-Stiina Boström kertoivat, että asiakkailta on tullut kyselyitä standardin ISO periaatteiden noudattamisesta ei tosin Suomesta. Vexve Oy on yli 50-vuotias suomalainen perheyritys, joka on erikoistunut energian säästämiseen tarkoitettuihin tuotteisiin ja palveluihin. Projektin tässä vaiheessa eniten painoa saivat työelämän käytännöt. Hyvällä henkilöstöjohtamisella, tuloskunnon ylläpitämisellä ja osaamisen kehittämisellä pyritään siihen, että työhyvinvoinnin edellytykset ovat kunnossa, josta seuraa hyvin tehty työ Työhyvinvointi syntyy hyvin tehdystä Työstä. Riitta Ryyti Kiantama Oy:stä kertoi yrityksen lisäävän vastuullisuusasiat ISO standardin mukaiseen elintarvikealan hallintajärjestelmään. Standardin ISO avulla marjoja jalostava Kiantama Oy tehostaa ja syventää yrityksellä jo käytössä olevaa vastuullisuusohjelmaa, ja etsii tärkeimpiä kehityskohteita. Tavoite on myös systematisoida vastuullisuustyö jatkuvaksi prosessiksi. Raaka-aineiden saanti on turvattava, sillä luonnonmarjatuotteiden kysyntä kansainvälisesti kasvaa, koska terveysvaikutuksia löydetään jatkuvasti lisää. Marjanpoimintaan on käytetty enimmäkseen ulkomaisia poimijoita vuodesta 2005, sillä suomalaisten into poimia marjoja myyntiin 14

15 hiipuu. Kiantama on toiminut alusta asti poimijoista huolehtien, koska se on edellytys toiminnan kehittämiselle ja laajentamiselle. Janna Ranta Vivago Oy:stä kertoi standardin ISO hyödyistä suomalaiselle vuonna 1994 perustetulle terveysteknologiayritykselle, joka kehittää, myy ja markkinoi automaattisia ihmisen aktiivisuustasoa seuraavia ja analysoivia palvelukokonaisuuksia koko hoivaketjulle. Vivagolle tärkeitä aiheita ovat mm. työelämän käytännöt sekä yhteiskunnallinen toiminta ja kuluttaja-asiat. Asiakkaat ovat etupäässä kuntia ja yksityisiä palvelutuottajia. Tulevaisuudessa asiakkaat vaativat yhä enemmän, haluavat tietää mitä ostavat ja keneltä ja jo nyt on - lähinnä ulkomailta nähtävillä vastuullisuuden nouseminen yhä tärkeämmäksi asiaksi kilpailun kovetessa. Miia Mikkonen Northland Mines Oy:stä kertoi standardin ISO auttavan yritystä vastuullisuustyössä. Kaivosalalla vastuullisuusasiat ovat usein esillä. Tärkeää on informoida alueen asukkaita ja viranomaisia toiminnasta. Sidosryhmien tunnistaminen, kontaktointi ja informoiminen ovatkin ensiarvoisen tärkeitä aina malminetsinnästä lähtien. Yleisötilaisuuksien järjestäminen on hyvä tapa välittää ja saada tietoa mm. lähialueen asukkailta. Lapin alueen erityispiirteet, poronhoidon vaatimuksista alkaen, on tunnettava. Yritys on laatinut malminetsintäohjeistuksen, jossa etsintätyön käytännönohjeiden lisäksi myös muita huomioon otettavia asioita. Raportointi- ja viestintäkäytäntöjä kehitetään, ja vastuullisasiat tulevat jatkossa entistä tiiviimmin mukaan yrityksen johtamisjärjestelmään. Mainostoimistot tekevät nykyisin paljon materiaalia vastuullisuudesta ja tästä syystä standardi ISO on hyvä työkalu mainostoimistolle, kertoi Lotta Suistoranta Tasku Oy:stä. Yritys auttaa asiakkaita saavuttamaan liiketoiminnan tavoitteet markkinointiviestinnän keinoin. Yritys on apuna, mm. kun halutaan tehdä vastuullisuudesta kilpailuetu. Markkinointiviestinnässä on paljon liittymäpintaa yhteiskuntavastuuseen, alkaen mainonnan etiikasta, vastuullisuusviestintään ja vastuuraportointiin asti. Myös sidosryhmäviestinnässä vastuullisuus korostuu, ja liittyy aina tuotteiden ja palvelujen markkinoitiin. Hyvällä vastuullisuustyöllä edistetään kestävää kehitystä ja voidaan vaikuttaa myös yritysten ja kuluttajien asenteisiin. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Mikko Routti FIBS ry:stä. Projektin esittelivät Laila Törnroos Eltekon Oy:stä, joka toimi projektissa konsulttina, sekä Susanna Vahtila SFS:stä. Osallistujat olivat projektin tuloksiin tyytyväisiä, vaikka kaikki totesivatkin, että työ jatkuu. Omat tavoitteet eivät kaikilta osin toteutuneet oliko rima asetettu paikoin liian ylös? Puoli vuotta ei riitä kaikkien ISO standardin asioiden läpikäyntiin oman yrityksen kannalta, asioita on yllättävänkin paljon. Standardin antiin oltiin tyytyväisiä, se koettiin hyväksi työkaluksi vastuullisuusasioiden käsittelyyn. Eteneminen kannattaa tehdä vaiheittain ja kolme vuotta arvioitiin sopivaksi kokonaisajaksi, jos vastuullisuusasioita ei ole systemaattisesti käsitelty ja dokumentoitu yrityksessä. Vastuullisuustyö koskee koko henkilöstöä, ja hyvien käytänteiden luominen sekä asioiden sisäistäminen vaativat oman aikansa. Kaikki mukana olevat yritykset olivat lähteneet projektiin liiketoimintalähtöisesti, tavoitteena oman työn selkeyttäminen ja priorisointi sekä toiminnan parantaminen. Yritykset esittelivät yleisölle kokemuksiaan standardista ISO

16 Parempaa ulkoistamista standardisoimalla! Kimmo Konkarikoski METSTA Huolimatta globaalista alakohtaisten dokumenttien ja menetelmien lisääntymisestä kattava standardi, joka asettaisi yleiset periaatteet, käytännöt sekä sanaston ulkoistamiselle, on puuttunut. Nyt ISO TC/PC 259 project committee, outsourcing on valmistellut standardia ulkoistamisprosessista. Standardi on suunnattu sekä ulkoistajille että palvelun tarjoajille, ja sen on myös tarkoitus olla toimialariippumaton. Standardi sisältää terminologian, ulkoistamisen elinkaaren ja siihen liittyvät olennaiset prosessit sekä parhaita käytäntöjä ja esimerkkejä. Standardi tarjoaa ohjeita pitkäjänteiseen yhteistyöhön siten saavutettaviin molemminpuolisiin hyötyihin. Standardi keskittyy edistämään hyvää hallintotapaa sekä varmistamaan ulkoistamisen joustavuuden sopeutettaessa muuttuvia vaatimuksia. Lisäksi ulkoistamisen riskit, kestävä kehitys sekä yrityssuhteet ovat standardin kantavia ajatuksia. Kuvassa on esitelty ulkoistamiseen liittyvät prosessit ja vaiheet - Ulkoistamisstrategia ja analyysi, alustus ja kumppaneiden valinta, tietämyksen ja toimintojen siirto, seuranta ja analysointi. Kaikkiin vaiheisiin sisältyy hallintoa joka riskikartoituksen ja strategian avulla monitoroi prosessin etenemistä. Ulkoistamisen onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa suoraan työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Uusi standardi ISO voi ratkaisevasti auttaa ulkoistamisen onnistumisessa. Standardi auttaa ja tukee asiakkaita, palveluntarjoajia ja kolmannen osapuolen neuvonantajia (lakimiehet ja konsultit). Erityisesti kommunikaatio eri osapuolten välillä helpottuu terminologian ja menettelytapojen yhtenäisyyden vuoksi. Miten voit vaikuttaa Standardi on tulossa kesäkuussa lausunnolle (Enquiry), joka on tulevan standardin sisällön kannalta ehdottomasti tärkein vaihe. Tässä standardin laadintavaiheessa on mahdollista kansallisesti esittää laajasti sekä teknisiä että toimituksellisia kommentteja. Lausuntokierroksella otetaan myös kantaa, onko ehdotus hyväksyttävissä lopulliseen äänestykseen. Kaikki avoinna olevat METSTAn lausuntopyynnöt löytyvät linkistä: Lisätietoja Kimmo Konkarikoski, METSTA 16

17 EU:n varapuheenjohtaja Tajani haluaa yhteisen laturin pienille sähkölaitteille Euroopan komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani arvostaa standardeja. European commission Tuore raportti osoittaa, että Euroopan komission vuonna 2009 tekemä aloite harmonisoida matkapuhelinten laturit on tuottanut tulosta. Matkapuhelinvalmistajien yhteisymmärrysmuistion perusteella tehdyn sopimuksen ansiosta valtaosa markkinoille nykyisin tulevista laitteista tukee yhteensopivaa laturia, joka perustuu micro USB-teknologiaan. Valitettavasti yhteisymmärrysmuistio oli voimassa vain vuoden 2012 loppuun. EU:n yritystoiminnan pääosaston lehden haastattelussa komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani kuitenkin sanoo, että komission tavoitteella harmonisoida laturit ei ole vanhentumispäivää. E & I Magazine: Mikä on tilanne matkapuhelinten laturien suhteen? Tajani: On olemassa niin paljon pieniä sähkölaitteita, kuten digitaalikamerat, tabletit, GPS-laitteet ja musiikkisoittimet sekä lukuisa määrä erilaisia latureita. Matkapuhelinten yhteinen laturi on vain alkua. Olen varma, että suuri enemmistö EU-maiden kansalaisista olisi mielissään kaikkien pienten sähkölaitteiden yhteisestä laturista. Säästäisimme miljoonia tonneja sähkölaitteiden jätettä ja tarvitsisimme vähemmän raaka-aineita latureihin kaikki tämä samalla kun kuluttajat saisivat mukavuutta ja käytännöllisyyttä. Tämä projekti on tuonut etuja kansalaisille. Tuore muistion allekirjoittajien raportti on osoittanut allekirjoittajien täyttäneen velvollisuutensa. Arviolta 90 % uusista laitteista, jotka ovat tulleet markkinoille vuoden 2012 loppuun mennessä tukee harmonisoitua laturia. Nyt kun muistion määräaika on umpeentunut vuoden 2012 lopussa, emme toivo palaamista aiempaan tilanteeseen neljä viisi vuotta sitten, jolloin markkinoilla oli suuri joukko yhteensopimattomia latureita. Tästä syystä komissio pyysi muistion allekirjoittajia siirtämään määräaikaa vuodella hyvissä ajoin ennen umpeutumista. Rehellisesti sanoen, en ollut mielissäni saatuani tietää, että suurin osa allekirjoittajista ei halunnut lisäaikaa. Olen pettynyt. Meitä syytetään usein tarpeettoman lainsäädännön luomisesta, mutta tässä tapauksessa ei ole epäilystä, että EU-maiden kansalaiset arvostaisivat suuresti yhteensopivia laitteita ja latureita. Vapaaehtoinen sopimus valmistajien kesken olisi aina järkevin ratkaisu, mutta jos sellaista ratkaisua ei ole näköpiirissä, pyydän komissiota valmistelemaan ehdotuksen säädökseksi, joka takaa yhteensopivuuden. Olen jo pyytänyt komission virkamiehiä arvioimaan eri vaihtoehtoja mukaan lukien säädösvaihtoehto. E & I Magazine: Mitkä ovat vaikeudet ja näkökohdat, joissa suhteissa on parantamisen varaa? Tajani: Yritykset korostavat, että ne tutkivat vielä uusia tarpeita vastaavia ratkaisuja lataamiseen mukaan lukien langaton lataaminen. Ne ovat myös sitä mieltä, että yhteisymmärrysmuistion spesifikaatiot eivät sovellu tehokkaisiin älypuhelimiin. Suhtaudun kaikkiin näihin huoliin vakavasti, mutta on myös kymmeniä miljoonia kuluttajia, jotka olisivat onnellisia, jos heillä olisi vähemmän huolia latureiden kanssa, ja jos he voisivat pyytää ystävältä tai kollegalta lainaan erimerkkisen matkapuhelimen laturia, jos heidän älypuhelimestaan loppuisi virta sopimattomaan aikaan. Hyvällä tahdolla, voidaan kuluttajien ja kilpailukykyisten yritysten vaatimukset voidaan sovittaa yhteen. Haluan tehdä selväksi, että me arvostamme innovaatioita. Haluamme vain nähdä standardeja arvostettavan. E & I Magazine: Pitkällä tähtäyksellä, katsotteko, että EU:ssa olisi käyttöä yhteiselle pakolliselle järjestelmälle? Tajani: Odotamme teollisuuden tekevän ehdotuksia yhteisestä laturiteknologiasta, sopimaan keskenään teknologian markkinoille saattamisesta, ja raportoimaan säännöllisesti komissiolle markkinoiden ja teknologian kehittymisestä. Aiomme jatkaa kohti yhteistä laturistandardia. Pidän aina parempana vapaaehtoisia sopimuksia ja vain vastentahtoisesti etenen säädöslinjalla. Olen optimistinen, että voimme edetä helpompaa tietä ja välttää uudet säädökset. (JA) 17

18 Laatua ja tehokkuutta hitsaukseen standardin SFS-EN ISO 3834 avulla Teknologiateollisuus ry on julkaissut standardin SFS-EN ISO 3834 käyttöä käsittelevän vihkosen. Carl-Gustaf Lindewaldin toimittaman 32-sivuisen julkaisun nimenä on Hitsauksen laadun ja tehokkuuden parantaminen hyödyntäen standardia SFS-EN ISO Standardin ISO 3834 mukaisten laatuvaatimusten täyttämistä voidaan edellyttää tiettyjen hitsattujen tuotteiden, kuten paineastioiden, offshore-rakenteiden ja teräsrakenteiden valmistajilta, jos tuotestandardeissa näin vaaditaan. Niiden käyttöä saattavat vaatia myös ulkomaiset asiakkaat sekä esimerkiksi suuret kotimaiset vientiyritykset omilta alihankkijoiltaan. Standardeja käyttämällä yritys voi saada merkittäviä hyötyjä myös, vaikkei mikään ulkopuolinen taho sitä vaadi. Standardien ISO mukaisesta toiminnasta voidaan hankkia sertifikaatti osana ISO laatujärjestelmää. Sertifikaatti voidaan hankkia myös erikseen ilman kytkentää laatujärjestelmään. Stockxchng Julkaisu on laadittu yrityksille, joilla on aikomus ottaa käyttöön standardi ISO 3834 hitsaustöiden laadunohjausta varten. Siinä neuvotaan, minkälaisista menettelyohjeista saattaisi olla hyötyä ja mitä ne voisivat sisältää. Julkaisu käsittelee ensisijaisesti standardin ISO Kattavat laatuvaatimukset käyttöönottoa, mutta useat neuvot ovat hyvin sovellettavissa käytettäessä standardia ISO : Vakiolaatuvaatimukset ja ISO Peruslaatuvaatimukset. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti hitsauksen laadunhallinnasta vastaaville sekä hitsaustoimintoja johtaville ja koordinoiville henkilöille. Hitsin laatu saadaan aikaan tekemällä eikä tarkastamalla. Tarkastus toki lisää luotettavuutta. Hitsaus vaatii jatkuvaa tarkkailua ja/tai dokumentoitujen toimintaohjeiden noudattamista. Tätä taustaa vasten on laadittu hitsauksen laatuvaatimuksia koskeva standardisarja ISO Standardisoimisliitto on julkaissut standardit on tunnuksella SFS-EN ISO :2006 Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset. (JA) 18

19 Miten vauhdittaa sisäisten arviointien lisäarvoa? Sisäiset arvioinnit (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS jne) ovat olleet kaikista rasitteistaan huolimatta varmaan eniten käytetty laadunkehittämisen keino. Se on usein ollut ainoa tapa, jossa kerran kuvattuihin prosesseihin on kajottu edes jollain tavalla. Pintapuolisesti suoritetuista arvioinneista tosin ei kovin paljoa ole irronnut jatkuvan parantamisen syötteiksi. Jussi Moisio Qualitas Fennica Oy Mistä arvoa tukevaa sisältöä arviointeihin? Arviointien tavoitteet olisi syytä saada tukemaan liiketoiminnan päämääriä. Miten tunnistaa ko tyyppisiä arvioinnin tavoitteita? Yksi tapa on pohtia tulevan arviointikohteen kriittisiä menestystekijöitä niin kohteen sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden kannalta kuin talon kannalta ja valita näistä arvioinnin painopisteitä. Toinen tapa on pohtia arviointikohteen keskeisten sidosryhmien kaikkein tärkeimpiä vaatimuksia ja odotuksia ja valita näistä tulevan arvioinnin painopisteet. Kolmas mahdollisuus on pohtia arviointikohteen merkittävimpiä riskejä asiakaslupausten ja talon kannalta ja valita näistä arvioinnin painopisteitä. Neljäs tapa on pohtia arviointikohteen toimintojen hukkatekijöitä, erityisesti työaikaa kuluttavia seikkoja ja valita niistä arvioinnin painopistealueita. Viides tapa on kapeikkoteoriasta tuttu pullonkaula-ajattelu, mitkä kohdat arviointikohteen toiminnassa määrittävät niin informaation kulun kapeikot kuin materiaalien virtauksen kapeikot (fyysiset pullonkaulat kuin periaatteelliset tai johtamistavasta johtuvat jarrutekijät) ja valita niistä arvioinnin painopistealueita. Kun arvioinnin painopistealueet on esim. eo tavalla tunnistettu, seuraava pohdinta on mitkä seikat tutkittavassa prosessissa edistävät ja mitkä taasen jarruttavat ko painopisteiden myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Valitut painopisteet ohjaavat arvioijien tutustumista kohteen dokumentteihin ja mittareihin sekä myös henkilövalintoja keitä tällä kertaa tulisi haastatella. Painopisteiden purkamista kysymyksiksi tai arvioinnin tarkemmiksi aiheiksi auttaa prosessikaavio ja sitä tukeva tekstiaineisto. Sisäiset arvioijat tutkivat siten liiketoimintaa kohteessa edistäviä seikkoja = vahvuuksia, mutta käyvät keskustelua myös miten edistäviä seikkoja voitaisiin edelleen vahvistaa ja vastaavasti arvioijat tutkivat liiketoimintaa jarruttavia / haittaavia tekijöitä arviointikohteessa ja keskustelevat esim. Miksittelytekniikalla mikä ko haittaavien tekijöiden taustalla voisi olla ja miten niihin kohteessa tai kohteen rajapinnoissa voisi niihin vaikuttaa. Lisäarvoa voidaan lisätä arvioinneissa tunnistettuihin kehityskohteisiin vielä arvioijien ja vastaajien yhteisellä keskustelulla mahdollisista alustavista kehittämistoimenpiteistä. Vaatimusten mukaisuudessa riskisanan käyttö on ollut toimiva, sillä voidaan välttää kuulustelutunnelma ns perinteisessä arvioinnin osuudessa, jossa pistokokein todennetaan esim. keskeisiä asiakaslupauksia ja sisäisiä pelisääntöjä. Puhumalla ennakoivasta riskien tunnistamisessa on saatu vastaajat paremmin mukaan. Jos kysyy onko sopimuskatselmus tehty, niin voi olla, että vieläkin joku ei edes tunne koko termiä, mutta jos arvioija kysyy mitä riskejä ennen asiakassopimuksen allekirjoittamista tulisi tarkistaa saadaan vastaaja aika nopeasti pohtimaan oikeita asioita. Riskisanan käyttö edellyttää, että arvioija tekee kotiläksynsä hyvin ja muokkaa kysymykset oheisen tyyppiseen muotoon. Vaatimusten mukaisuuden arvioinnissa kehittävää keskustelua saadaan helposti aikaan siitä, miten vastaajien luettelemia riskejä voitaisiin pienentää. Arvioinnin tehokkuutta jarruttaa myös liian kapea-alainen näkökulma arviointikohteen ja haastateltavien valinnan suhteen. Jos varaston toimintaa arvioidaan ei riitä, että käydään vain kuulemassa ja todentamassa varastosta vastaavaa ja varaston työntekijöitä, vaan arvioijien tulisi hahmottaa varastotoiminnon rajapinnat ja valita haastateltavia ainakin varaston toimintaan eniten vaikuttavista rajapintatoiminnoista. Sama pätee tietysti mihin tahansa arvioitaviin toimintoihin ja prosesseihin. Arviointien yksittäiskysymyksiä tehostavia tapoja Lean Leanin Hukka- ym. maanläheiset kehittämistavat antavat konkreettisia kysymyksiä prosessien arvioijille. Arvioijat voivat keskittyä joihinkin ko prosessissa ilmeneviin hukkatekijöihin ja hakea niihin liittyviä juurisyitä. 19

20 Vika-vaikutusarviointi Vika-vaikutustekniikkaa voi hyödyntää arvioinneissa siten, että arvioijat tutkivat ensin arviointiin valmistautumisessa tutkittavan prosessin vaiheita ja miettivät mikä voisi selkeimmin mennä eri vaiheissa pieleen. Näitä arvioijien arvauksia käytetään sitten keskustelun teemoina ja arviointikohteen ihmiset aktivoidaan tarkentamaan mitkä ovat ko arviointikohteen todellisia vikaantumisen paikkoja ja kaikkein tärkeintä antia tässä onkin sitten haastatellen saada tekijät miettimään miten tehokkaasti ennalta ehkäistä merkittävimpien vikaantumisten aiheuttajia. Tulokset, tunnusluvut Tulosten, tunnuslukujen, mittareiden, palautteiden ym. käyttö tukee erityisesti kehittävää arviointia. Arvioijat valitsevat ennalta painopisteisiin liittyviä mittareita ja jos mahdollista tulostavat ne visuaalisina esityksinä mukaan arviointiin. Usein visuaalisen mittarin laittaminen pöydän kulmalle saa arvioitavan itse aloittamaan keskustelun esim. kuvassa näkyvästä ikävästä trendikehityksestä. Arvioija vaan lisää vauhtia ja kyselee mistä trendi voisi johtua, miten asiaan voisi vaikuttaa, mitä on jo tehty tai miksi ei olekaan ollenkaan reagoitu. Tuloskortit Tuloskortin syy seurauslogiikka on myös tehokas sisäisen arvioinnin keskustelujen pohja. Miten henkilöstön tyytyväisyys, osaaminen, johtaminen, teknologian uudistaminen voisi vaikuttaa prosessin tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen, miten prosessin toiminta voisi vaikuttaa asiakkaiden kokemuksiin ja tyytyväisyyteen / uskollisuuteen ja miten lopulta asiakaskokemukset saattaisivat vaikuttaa taloudellisiin tavoitteisiin ja kehitykseen. Valmistautumalla keskustelemaan tästä syy seurausketjusta, sitä edistävistä ja sitä jarruttavista piirteistä päästään tunnistamaan joskus merkittäviäkin kehittämistarpeita. Sisäisen arvioinnin rasitteita 1990-luvun arviointikokemukset lienevät yksi syy arviointien laimeuteen. Silloinen pilkunhalkominen, standardien orjailu, standardisanaston käyttö, poikkeamien kokeminen jne. vesittivät motivaatiota kehittää arviointeja. Järjestelmä ja järjestelmän dokumentointi olivat keskeinen kiinnostuksen kohde eikä liiketoiminnan kehittäminen arviointien avulla. Arviointeihin panostaminen Mutta vaikka ajat ovat muuttuneet ja arviointeihin on tullut jo toistakymmentä vuotta sitten myös kehittämistarpeiden tunnistaminen ei sisäisten arviointien tehokkuus ole kovin vahvasti noussut parrasvaloihin. Arvioinnit ovat välttämätön riesa, joka pitää toteuttaa, jotta sertifikaatti pysyy voimassa. Taustalla voi olla edelleen johdon näkemyserot mikä on toimintajärjestelmän rooli ja mikä on liiketoimintasuunnitelmien rooli. Toimintajärjestelmän tavoitteet ja liiketoiminnan tavoitteet eivät ole samalla skaalalla ja tämä johtaa siihen, että johdon suunnasta arviointeihin ei laiteta efforttia välttämätöntä enempää. Kun johdon asenne ei aktivoi arvioijia, jää arvioijienkin suhtautuminen pintapuoliseksi ja se näkyy arviointiin valmistautumisessa, mitä nopeammin asia saadaan pois työlistalta sen parempi, mutta niin ovat sitten tuloksetkin. Arviointien arvostusta pitäisi nostaa organisaatioissa. Se ei toteudu vain, että johto puhuu korulauseita arviointien merkityksestä. Panostusta arviointeihin pitäisi nostaa niin johdon toimesta kuin arvioijienkin toimesta. Jos arvioijalla ei ole omaa motivaatiota selvittää oman organisaationsa menestykseen vaikuttavia asioita eikä halua uhrata arvioinnille samalla tavalla työaikaa kuin päätyössään, arviointien vaikuttavuutta ei saada nostettua pintaliidosta asioita muuttavalle tasolle. Uutta aikakautta arvioinneissa ei saada aikaan arviointiin määrättyjen, osin puoliväkisin mukaan tulleiden avulla. Uutta aikakautta pitäisi lähteä rakentamaan todella kehittämisestä kiinnostuneiden kanssa, sopia pari pilotoitavaa prosessia ja johdon edustajien kanssa yhdessä valmistella ko kohteiden arviointisisällöt. Arvioinnin mittari ei voi olla arviointiin käytetyn ajan pituus tai arviointien määrä tai havaintojen lukumäärät vaan arviointitulokset, jotka ovat johtaneet joko riskien eliminointiin tai toteutettuihin parantamismuutoksiin toiminnoissa. Arviointien ohjauksessa ja vaatimustasossa tulisi tehdä selvä erottautuminen tähän saakka noudatetuista menettelytavoista tai arviointien rooli ja merkitys häviää vähitellen kokonaan. Nyt olisi arviointien uudelleen arvioimisen paikka! 20