STINA LINNE ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTEEN VAIKUTTAVAT KORJAUSTOIMENPITEET KÄYTÄNNÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STINA LINNE ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTEEN VAIKUTTAVAT KORJAUSTOIMENPITEET KÄYTÄNNÖSSÄ"

Transkriptio

1 STINA LINNE ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTEEN VAIKUTTAVAT KORJAUSTOIMENPITEET KÄYTÄNNÖSSÄ

2 II TIIVISTELMÄ LINNE, STINA: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Helmikuu 2010 Avainsanat: Lisälämmöneristäminen, lämpötalous, energiansäästö, elinkaarikustannuslaskenta, asumisviihtyvyys, laskennallinen lämmönkulutus, toteutunut lämmönkulutuksen muutos Peittävä verhous ja siihen liittyvä lisälämmöneristäminen on useimmiten pitkälle vaurioituneen julkisivun korjausmenetelmä. Teknisen kunnon parantamisen lisäksi voidaan korjauksella parantaa rakennuksen lämpötaloutta. Tällä tutkimuksella on ollut tarkoitus selvittää, kuinka paljon julkisivujen lisälämmöneristäminen todellisuudessa vaikuttaa rakenteiden lämpöenergiankulutukseen. Tutkimukseen on kerätty kohteita ympäri Suomea pääosin isännöitsijöille lähetetyillä kyselyillä. Tutkimuskohteita on 37 kiinteistöä, jotka käsittävät yhteensä 78 rakennusta. Kymmeneen kohteeseen on tehty julkisivujen peittävä korjaus ja lisälämmöneristys, neljään kohteeseen on tehty peittävän korjauksen lisäksi toimenpiteitä myös ikkunoille ja loppuihin 23 kohteeseen on edellisten lisäksi tehty toimenpiteitä ilmanvaihto- ja/tai lämmitysjärjestelmälle. Tutkimuskohteista selvitettiin energiankulutuksen muutos laskemalla keskiarvokulutus keskimäärin kolmen vuoden ajalta ennen julkisivukorjausta ja korjauksen jälkeen. Käytetyt lämmönkulutukset olivat normeerattuja tilojen lämmittämiseen käytettyjä lämmönkulutuksia. Keskimäärin lämmönkulutus oli kohteissa pienentynyt noin 13 %. Kohteista määritettiin laskennallinen energiansäästö elinkaarikustannuslaskennan tarkentamiseksi. Laskennallinen energiansäästö määritettiin rakenteiden lämmöneristävyyksien ja pinta-alojen avulla. Keskimäärin todellinen energiansäästö vastaa melko hyvin laskennallista säästöä, mutta kohteiden välillä vaihtelu on suurta. Tutkimukseen kuului yhtenä osana myös asukaskysely, jolla selvitettiin julkisivukorjauksen vaikutusta asumisviihtyvyyteen. Pääosin asukkaat ovat tyytyväisiä julkisivukorjauksiin. Suurin esille tullut parantuminen koettiin rakennuksen ulkonäössä. Kohteiden välillä vaihtelu on suurta niin saavutetuissa säästöissä kuin todellisen ja laskennallisen säästön eroissakin. Rakennukset ovat aina yksilöllisiä. Pääosin kuitenkin suurimmat säästöt saavutetaan kohteissa, joissa on jo lähtökohtaisesti korkea ominaiskulutus. Saavutettuun säästöön vaikuttaa myös kokonaisuuden huomioiminen; lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien säätämisellä pystytään lisäämään tehdyistä varsinaisista korjaustoimenpiteistä saavutettavaa säästöä.

3 III ALKUSANAT Tämä on raportti Julkisivuyhdistys ry:n teettämästä tutkimuksesta. Tutkimus on osa Tampereen teknillisen yliopiston rakennetekniikan laitokselle tehtyä opinnäytetyötä. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet Mikko Tarri A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä, Jukka Sévon Paroc Oy Ab:stä, Timo Rautanen Maxit Oy Ab:stä, Jussi Mattila TTY / Suomen Betoniteollisuus ry:stä sekä Ari T. Koski LTM Company Oy:stä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää toteutuneiden julkisivujen lisälämmöneristyskorjausten vaikutukset rakennusten lämpötalouteen. Lisäksi on tutkittu todellisen ja laskennallisen säästön eroja sekä sitä kautta elinkaarikustannuslaskennan tarkkuutta energiansäästön kannalta. Tutkimuksessa on myös selvitetty julkisivukorjauksen muita vaikutuksia, muun muassa asumisviihtyvyyteen ja energiatehokkuuteen. Haluan kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita sekä sitä edesauttaneita henkilöitä. Erityiskiitokset haluan antaa taidokkaalle ohjausryhmälleni sekä läheisilleni heidän antamastaan tuesta ja innoituksesta.

4 IV SISÄLLYS Tiivistelmä... II Alkusanat...III Termit ja niiden määritelmät... V 1. Johdanto Tavoitteet Teoreettiset taustat Tutkimuksen rajaukset Tutkimustehtävä Tutkimusasetelma Rakennusten energiankulutus Rakennusten ominaislämmönkulutus Ulkovaipan lämpötaloutta parantavat toimenpiteet Julkisivujen lisälämmöneristäminen Ikkunoiden korjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Kohteet Kohteiden ominaisuudet Toteutunut muutos lämmönkulutuksessa Kulutuksen normeeraus Laskenta Tutkimustulokset Tulosten luotettavuus Laskennallinen muutos lämmönkulutuksessa Laskenta Tulokset Tulosten luotettavuus Elinkaarikustannuslaskenta Asukaskysely Asukaskyselyjen tulokset Johtopäätökset...30 Lähteet...32 Liite 1: Kyselylomake...35 Liite 2: Asukaskyselylomake...42 Liite 3: Kohdetiedot...44

5 V TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT lämmitystarveluku Päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotusten summa kussakin kuukaudessa. Vuoden lämmitystarveluku on kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Yleisimmin käytetään S17-lukua, jossa sisälämpötilan arvona on + 17 C. Tällöin oletetaan ilmaisenergioiden kattavan laskennallisen ja todelliseen sisälämpötilan eron. (Entinen astepäiväluku) mediaani Suuruusjärjestykseen asetetuista muuttujan arvoista keskimmäinen tai kahden keskimmäisen keskiarvo, jos havaintoja on parillinen määrä. Mediaani kuvaa paremmin joukon keskikohtaa, jos joukossa on paljon poikkeavia arvoja. ominaiskulutus Rakennuksen lämpöenergiankulutus rakennustilavuutta kohden (kwh/rm 3 ). polystyreeni Lämmöneristemateriaali, solupolystyreeni eli EPS (expanded polystyrene). Kansankielessä polystyreenistä käytetään yleisesti vanhan tuotemerkin mukaista nimitystä styrox. U-arvo Rakenteen lämmönläpäisykerroin (W/m 2 K).

6 1. JOHDANTO 1 1. JOHDANTO Lisälämmöneristyksiä ja muita rakennuksen lämpötalouteen vaikuttavia toimenpiteitä on tehty jo reilut 20 vuotta. Julkisivun vaurioiden etenemisen hidastamisen ja pysäyttämisen lisäksi lisälämmöneristys vaikuttaa myös rakennuksen energiatalouteen, jota ei kuitenkaan vielä tällä hetkellä huomioida merkittävästi julkisivukorjaushankkeissa. Viime aikoina energiakysymykset ovat nousseet jokaisen arkipäivään ja energian hinnan noustessa tulee niiden merkitys kasvamaan vielä entisestään. Suomessa rakennusten lämmittämiseen kuluu noin 20 % kaikesta energiankulutuksesta [25]. Lämmitysenergian pienentämisellä on siis merkitystä kokonaisenergiankulutukseen. Tällä tutkimuksella on tarkoitus vastata lisätiedon kysyntään lisälämmöneristyksen todellisista energiataloudellisista vaikutuksista Tavoitteet Tällä hetkellä ei ole tiedossa lisälämmöneristyksen suoraa vaikutusta rakennuksen lämpöenergian kulutukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka suuri korjauksen merkitys energiakustannuksiin on käytännössä. Uusiin kerrostaloihin on vaadittu energiatodistus vuoden 2008 alusta lähtien. Vanhoissa kerrostaloissa todistusta on edellytetty vuoden 2009 alusta. Energiatodistuksessa määritetään rakennuksen energialuokka. Tutkimuksen yhtenä osatavoitteena on selvittää, onko lisälämmöneristyksellä suoraa vaikutusta rakennuksen energialuokkaan. Yleisen tiedon tuottamisen lisäksi tällä tutkimuksella on tarkoitus tuottaa tietoa elinkaarikustannuslaskennan tarkkuudesta. Elinkaarikustannuslaskennassa otetaan yleensä huomioon lisälämmöneristyksen energiantarvetta pienentävä vaikutus. Esimerkiksi Julkisivuyhdistyksen JUKO-elinkaarilaskentaohjelmassa tämä huomioidaan, mutta ohjelman oletuksia ei ole tutkittu käytännössä. Tällä tutkimuksella on tarkoitus tarkentaa elinkaarikustannuslaskurin oletuksia ja mahdollisesti edelleen kehittää ohjelmaa vastaamaan todellista tilannetta. Julkisivukorjausten perusteleminen ja investointipäätösten tekeminen muodostuu tällöin selkeämmäksi. Tarkoilla tuloksilla helpotetaan isännöitsijöiden, asukkaiden, rakennuttajien ja suunnittelijoiden päätöksentekoa julkisivukorjauksissa.

7 1. JOHDANTO Teoreettiset taustat Peittävä korjaus ja siihen liittyvä lisälämmöneristys on julkisivujen korjausmenetelmä, jota yleensä käytetään kohtalaisen pitkälle vaurioituneiden julkisivujen korjaukseen. Sen pääasiallisena tehtävänä on hidastaa tai pysäyttää julkisivurakenteen vauriomekanismien (pakkasrapautuminen ja teräskorroosio) etenemistä. Lisälämmöneristyksellä vanhan julkisivun ulkopinnan lämpötila saadaan korkeammaksi, jolloin pakkasrapautuminen pystytään estämään. Samalla vanhan ulkokuoren suhteellinen kosteus pienenee, jolloin teräskorroosion riski vähenee. Lisäksi peittävä korjaus suojaa vanhaa julkisivupintaa ulkoa tulevalta kosteudelta, mikä myös pienentää vaurioiden mahdollisuutta. Korjaustoimenpiteiden vaikutuksia rakennuksen energiatalouteen on tutkittu jossain määrin ja 1990-luvuilla. Muun muassa Kirsi Taivalantti on tutkinut perusparannusten vaikutusta energiankulutukseen 90-luvun puolivälissä [23]. Tutkimuksessa on ollut mukana myös lisälämmöneristettyjä kohteita. Tutkimus on tehty jo yli 10 vuotta sitten, minkä jälkeen tekniikat, materiaalit ja kulutus ovat muuttuneet. Lähivuosina on tehty joitakin pienempiä selvityksiä, mutta laajaa todellisiin kohteisiin perustuvaa tutkimusta ei ole tehty tällä vuosituhannella Tutkimuksen rajaukset Tutkimuksessa keskitytään asuinkerrostaloihin, joihin on tehty julkisivukorjaus peittävällä menetelmällä. Kerrostaloissa yhden ihmisen kulutustottumukset eivät ole niin suuressa roolissa kuin esimerkiksi pien- ja rivitaloissa. Tutkimuksesta on rajattu kokonaan pois liike- ja toimitilarakennukset, sillä niissä energiankulutus poikkeaa merkittävästi asuinkerrostalojen energiankulutuksesta. Liike- ja toimitilarakennuksissa on usein mm. vaativia jäähdytysjärjestelmiä, jotka vaikuttavat merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen. Lisäksi eri toimialojen rakennusten energiankulutuksissa voi olla merkittäviä eroja, mikä vaikeuttaa niiden energiankulutuksen vertaamista keskenään. Kohteita tulisi saada eri puolilta Suomea, jolloin nähdään erilaisten ilmastojen vaikutus ja merkitys julkisivukorjauksen energiatalouteen. Korjaus on pitänyt valmistua vuonna 2005 tai aiemmin, jotta saadaan tarpeeksi tietoa rakennuksen energiankulutuksesta korjauksen jälkeen, vähintään kolmen lämmityskauden ajalta. Rakennuksen energiatalouteen voidaan vaikuttaa julkisivujen lisälämmöneristämisen lisäksi myös muilla toimenpiteillä. Näitä toimenpiteitä on muun muassa ikkunoiden kunnostus tai uusiminen, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien tasapainotus sekä järjestelmien uusiminen. Tässä tutkimuksessa on kuitenkin tarkoitus keskittyä vain lisälämmöneristyksen vaikutukseen, muut toimenpiteet huomioidaan osatekijöinä. Tutkimuksessa on tarkasteltu kiinteistöjen lämmitysenergiaa. Kiinteistö- ja kotitaloussähköä ei ole huomioitu energialaskelmissa muuten kuin niiden tuottaman

8 1. JOHDANTO 3 ilmaisenergian osalta. Talotekniikkaa ei ole huomioitu laskennallisen energiansäästön määrityksessä. Elinkaarikustannuslaskelmia on tarkasteltu ainoastaan julkisivukorjauksen aiheuttaman energia- ja kunnossapitokustannusten vähentymisen kannalta Tutkimustehtävä Tutkimus jakautuu kahteen osaan: perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Perustutkimuksessa selvitetään kohteiden energiankulutus. Lisäksi perehdytään aiempiin tutkimuksiin ja muuhun aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Soveltavassa tutkimuksessa selvitetään korjauksen vaikutusta ensimmäisessä osiossa selvitettyjen kulutustietojen pohjalta. Tutkimusongelmat on esitetty kuvassa 1.1. Tutkimusongelma: Miten lisälämmöneristys todellisesti vaikuttaa rakennuksen energiatalouteen? Miten JUKO elinkaarikustannuslaskentaohjelmaa voidaan kehittää? Osaongelmat: Miten lisälämmöneristys vaikuttaa asumisviihtyvyyteen? Miten lisälämmöneristys vaikuttaa rakennuksen energiatodistuksessa olevaan energialuokkaan? Kuva 1.1. Tutkimusongelmat Tutkimuksen pääongelmana on lisälämmöneristyksen todellinen vaikutus rakennuksen energiatalouteen. Toisena pääongelmana on selvittää elinkaarikustannuslaskennassa tehtyjen oletusten oikeellisuus lisälämmöneristyksen vaikutuksesta ja siten JUKO elinkaarilaskentaohjelman kehittäminen. Osaongelmina tutkimuksessa on lisälämmöneristyksen vaikutus asumisviihtyvyyteen ja rakennuksen energialuokkaan Tutkimusasetelma Mahdolliset tutkimuskohteet kerättiin referenssilistoista julkisivukorjausten ammattilaisilta; urakoitsijoilta, rakennuttajilta sekä suunnittelijoilta. Lisäksi kohteita kyseltiin suoraan isännöitsijäyrityksiltä. Vuokra-asuntokohteita hankittiin lisäksi eri kaupunkien vuokratalosäätiöiltä ja muilta kiinteistönomistajilta. Tutkimukseen tarvittavat tiedot kerättiin isännöitsijöille tai muille kiinteistöjen johtohenkilöille suunnatulla kyselyllä. Isännöitsijöiden halukkuus osallistua kyselyyn selvitettiin puheluilla, jonka jälkeen isännöitsijälle lähetettiin liitteessä 1 esitetty kyselylomake postitse tai sähköisesti. Kyselyjen lisäksi suoritettiin tarkentavia haastatteluja. Joidenkin kohteiden osalta tietoja täydennettiin myös korjauksen suunnittelijoiden, energiayhtiöiden tai muun korjauksen tai kiinteistön yhteyshenkilöiden avulla. Tietojen saavuttua kulutukset normeerattiin, poistettiin käyttöveden lämmittämiseen kuuluva osuus ja laskettiin tilojen lämmitykseen käytetyn energian todellinen muutos

9 1. JOHDANTO 4 kohteittain. Laskennallinen kulutus laskettiin kohteiden tietojen perusteella ainoastaan rakenteiden lämmöneristävyyden ja julkisivu- ja ikkunaneliöiden avulla. Tietojen tulkinnassa käytettiin hyödyksi aihealueen aiempia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Myös muiden korjaustoimenpiteiden vaikutus ja merkitys lopputulokseen huomioitiin näiden avulla. Apuna tietojen tulkinnassa käytettiin myös Kirsi Taivalantin tutkimuksessa selvinneitä asioita.

10 2. RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS 5 2. RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS Rakennusten lämmitys kuluttaa Suomessa noin 20 % kaikesta energiankulutuksesta [25]. Rakennusten lämmönkulutuksesta noin 80 % tulee lämmöntuotannosta ja 20 % ilmaisenergioina muun muassa ihmisten ja laitteiden tuottamana lämpönä [20]. Lämpöenergiankulutus rakennuksissa jakautuu ilmanvaihdon, johtumishäviöiden ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöenergiankulutuksen jakauma eri osuuksien välillä vaihtelee eri kiinteistöjen välillä niiden ominaisuuksien mukaan. Pääpiirteittäin lämmönkulutuksen jakauma asuinkerrostaloissa on kuvassa 2.1 esitetyn kaavion mukainen [20; 13]. Johtuminen Lämmin vesi 40 % 30 % Ulkoseinät 11 % Alapohjat 2 % Yläpohjat 4 % Ikkunat 13 % Ilmanvaihto 30 % Ilmanvaihto Lämmin vesi Ulkoseinät Alapohjat Yläpohjat Ikkunat Kuva 2.1. Asuinkerrostalojen lämmönkulutuksen jakauma Lämpimän käyttöveden osuus asuinkerrostalon lämmönkulutuksesta vaihtelee suuresti eri kiinteistöjen välillä. Myös kuukausittain samassa rakennuksessa lämpimän käyttöveden osuus vaihtelee % välillä. Keskimäärin lämpimän käyttöveden katsotaan kuluttavan lämmönkulutuksesta noin 40 %, joka sisältää myös kiertohäviöistä muodostuvan energiankulutuksen. [26] Noin kolmannes rakennuksen lämmönkulutuksesta aiheutuu ilmanvaihdosta. Suurimmassa osassa ja 70-lukujen asuinkerrostaloista ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen poisto, jolloin lämmöntalteenottoa ei pystytä hyödyntämään. Hallitun

11 2. RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS 6 ilmanvaihdon lisäksi kuluu energiaa myös hallitsemattomaan ilmanvaihtoon, joita ovat esimerkiksi vuotoilmahäviöt ja tuuletus. Johtumishäviöt vievät noin kolmanneksen rakennuksen lämmönkulutuksesta. Johtumishäviöt jakautuvat edelleen kuvan 2.1 mukaisesti ulkoseinien, ikkunoiden, alapohjan ja yläpohjan kesken. Eri osuuksien suuruuteen vaikuttaa suuresti rakennuksen ominaisuudet. Korkealla, tornimaisella rakennuksella julkisivun ja ikkunoiden osuus johtumishäviöistä on suuri isomman pinta-alaosuuden johdosta. Matalissa rakennuksissa puolestaan yläpohjan merkitys kasvaa sen pinta-alan ollessa suurempi. Ikkunoiden ja julkisivun osuudet johtumishäviöistä vaihtelevat rakenteiden eristävyyden sekä pinta-alan suhteen. Alapohjan merkitys on usein vähäisempi kuin teoreettisesti. Maa on usein todellisuudessa lämpimämpi kuin oletetaan, jolloin johtumishäviöt alapohjan kautta ovat pienemmät kuin laskelmat antavat ymmärtää. [23] 2.1. Rakennusten ominaislämmönkulutus Rakennusten ominaislämmönkulutus riippuu useasta eri tekijästä, muun muassa rakennusajankohdasta, rakennuksen paikallisesta ja maantieteellisestä sijainnista sekä kiinteistön omistuspohjasta, koosta ja muodosta. Myös samanlaisten kiinteistöjen välillä voi olla yksilöllisiä eroja lämmön ominaiskulutuksessa, joihin vaikuttavat esimerkiksi asukkaat ja rakennustyön laatu. Rakennusajankohta vaikuttaa rakennusten ominaiskulutukseen. Kuvassa 2.2 on esitetty kaukolämpöön liitettyjen asuinrakennusten ominaiskulutus pääkaupunkiseudulla rakennusajankohdittain jaoteltuna [4]. Erot eri aikakausien rakennusten ominaislämmönkulutuksissa ovat samanlaisia myös muualla Suomessa. Kuva 2.2. Kaukolämmitykseen liitettyjen asuinkerrostalojen ominaiskulutus Lähde: Helsingin Energia

12 2. RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS 7 Kuvaajasta huomataan, että 60- ja 70 lukujen rakennuksissa on paljon kuluttavia (yli 60 kwh/m 3 ) kiinteistöjä runsaasti. Ennen 1960-lukua ja 1970-luvun jälkeen rakennusten ominaiskulutukset ovat pienempiä. Kuvassa 2.3 on esitetty Suomen asuinkerrostalot rakennusvuoden mukaan jaoteltuna. Suomen rakennuskannasta lähes 40 % on rakennettu ja 70-luvuilla. Koska tämän aikakauden rakennuksilla on myös suurimmat ominaiskulutukset, pystytään korjauksilla saavuttamaan suurimmat hyödyt. Lämpötaloutta parantavissa toimenpiteissä tulisikin keskittyä näiden aikakausien rakennuksiin % % % Tuntematon 1 % % % % % Tuntematon % Kuva 2.3. Suomen asuinkerrostalojen lukumäärä jaoteltuna rakentamisvuoden mukaan. Lähde Tilastokeskus Aiempien tutkimusten perusteella kiinteistön omistuspohja, koko ja muoto vaikuttavat energiankulutukseen. Vuokrataloissa lämmönkulutus on noin 10 % suurempaa kuin omistusasunnoissa. Suuret kiinteistöt puolestaan kuluttavat lämpöenergiaa suhteessa rakennustilavuuteen vähemmän kuin pienemmät kiinteistöt. Tilavuuden kaksinkertaistuessa ominaiskulutus pienenee noin 5 %. Rakennuksen muoto, eli käytännössä vaipan suhde tilavuuteen, vaikuttaa ominaiskulutukseen johtumishäviöiden ja hallitsemattoman ilmanvaihdon määrien muuttuessa. [2, 21] Kiinteistön maantieteellinen sijainti vaikuttaa lämmitystarvemäärään ja siten ominaiskulutukseen. Maantieteellinen sijainti huomioidaan laskelmissa eri paikkakuntien lämmitystarvelukujen avulla. Rakennuksen paikallinen sijainti vaikuttaa rakennuksen ominaiskulutukseen muun muassa paikan tuulisuuden ja auringon säteilymäärän kautta. Avoimella ja tuulisella paikalla energiankulutus on usein suurempaa kuin suojaisassa paikassa. Myös kiinteistöllä sijaitsevat esteet vaikuttavat tuulisuuteen ja auringon säteilyn määrään ja siten energiankulutukseen.

13 3. ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET 8 3. ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET Ulkovaipalla tarkoitetaan rakennuksen ulkoilmaan rajoittuvia osia: yläpohja, ulkoseinät ja ikkunat sekä alapohja. Asuinkerrostaloilla ulkoseinillä ja ikkunoilla on useimmiten näistä suurin vaikutus. Ulkovaipan lämpötaloutta voidaan parantaa lisäämällä rakenneosien lämmöneristävyyttä ja tiiveyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa ulkoseinien ja ala- tai yläpohjan lisälämmöneristämistä sekä ikkunoiden uusimista tai parantamista Julkisivujen lisälämmöneristäminen Peittävä korjaus ja siihen liittyvä lisälämmöneristäminen on yleensä kohtalaisen pitkälle vaurioituneiden julkisivurakenteiden korjausmenetelmä. Menetelmässä rakenteen ulkopuolelle asennettavalla lämmöneristeellä vanhan rakenteen ulkopinta saadaan lämpimämmäksi, jolloin betonirakenteiden keskeisten vauriomekanismien (teräskorroosio ja pakkasrapautuminen) eteneminen hidastuu merkittävästi. Julkisivujen lisälämmöneristäminen voidaan tehdä sisäpuolisena tai ulkopuolisena. Nykyisin toteutetaan pääosin vain ulkopuolisia lisälämmöneristyksiä, sillä sisäpuolinen lisälämmöneristäminen on rakennusfysikaalisesti haasteellinen ja vaurioherkkä menetelmä mm. sisäpuoliseen lisälämmöneristämiseen liittyvien kylmäsilta- ja tiivistysongelmien takia. Ulkopuolinen lisälämmöneristäminen on kerrostalojen osalta myös toteutuksen näkökulmasta helpompi suorittaa. Ulkopuoliseen lisälämmöneristämiseen on useita eri menetelmiä. Menetelmät voidaan jakaa tuulettuviin sekä tuulettumattomiin menetelmiin. Kuvassa 3.1 on esimerkki alkuperäisestä rakenteesta sekä eri menetelmillä lisälämmöneristetyistä ulkoseinärakenteista. Levyverhous on yleisin tuulettuva lisälämmöneristysmenetelmä ja eristerappaus taas tyypillisin tuulettumaton menetelmä. On olemassa myös muita menetelmiä ja pintavaihtoehtoja. Tyypillisimmin lämmöneristemateriaalina käytetään mineraalivillaa, mutta eristerappauksia voidaan tehdä myös polystyreenistä. Lisäeristepaksuus vaihtelee 50 ja 100 mm välillä.

14 3. ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET 9 1) 2) 3) Kuva 3.1. Ulkoseinärakenteet: 1) Alkuperäisenä rakenteena betonielementti: ulkokuori mm, lämmöneriste mm, sisäkuori mm 2) Tuulettuva levyverhouksella lisälämmöneristetty ulkoseinä 3) Tuulettumaton eristerappauksella lisälämmöneristetty ulkoseinä Tuulettuvalla verhouksella tehtävässä peittävässä korjauksessa uutena julkisivurakenteena voi olla esimerkiksi julkisivulevy, teräskasetti, keraaminen laatta tai rapattava julkisivulevy. Lämmöneristeen ja verhouksen väliin jää tuuletusväli, jolloin U-arvojen määrityksessä tuuletusvälin ulkopuoliset rakennekerrokset jätetään pois laskennasta. Uutta julkisivuverhousta varten vanhan rakenteen ulkopuolelle asennetaan rankarakenne. Rankamateriaalina voi olla esimerkiksi puu, alumiini, sinkitetty teräs tai näiden yhdistelmä. Rangan väliin asennetaan lisälämmöneristelevyt ja uusi julkisivuverhous kiinnitetään rankarakenteeseen. Tuulettuvissa julkisivuverhousjärjestelmissä voidaan käyttää sekä avo- että umpisaumoja. Eristerappaus on tuulettumaton lisälämmöneristysmenetelmä, jossa uusi pintarakenne rapataan kiinni vanhan ulkokuoren päälle asennettuun lämmöneristeeseen. Lämmöneristelevyt kiinnitetään mekaanisesti ja/tai liimaamalla alustaan. Eristerappaus voidaan tehdä joko kolmikerrosrappauksena tai ohutrappauksena, eroteltuna rappauksen paksuuden mukaan. Kolmikerrosrappauksessa lämmöneristemateriaalina on pehmeä mineraalivilla, ohutrappauksen yhteydessä käytetään kovaa mineraalivillaa. Eristerappauksia voidaan tehdä myös polystyreenieristeen päälle. Jos alkuperäinen julkisivurakenne on jo niin pitkälle vaurioitunut, ettei sitä ole turvallista tai kannattavaa säilyttää, voidaan ulkokuori purkaa ja uusia. Ulkokuoren uusinta ei varsinaisesti ole lisälämmöneristämistä. Menetelmässä kuitenkin usein lisätään alkuperäisen rakenteen lämmöneristemäärää, jolloin voidaan puhua lisälämmöneristyksestä. Uutena julkisivurakenteena voidaan käyttää sekä tuulettumattomia sekä tuulettuvia menetelmiä. Myös kuorielementtejä tai

15 3. ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET 10 tiilikuorimuuria käytetään lisälämmöneristekorjauksissa uuden ulkokuoren rakenteena. Kuvassa 3.2 on esitetty esimerkki alkuperäisestä rakenteesta sekä ulkokuorenuusintamenetelmiä. 1) 2) 3) Kuva 3.2. Ulkoseinärakenteet: 1) Alkuperäisenä rakenteena betonielementti: ulkokuori mm, lämmöneriste mm, sisäkuori mm 2) Tiiliverhouksella toteutettu ulkokuoren uusinta 3) Eristerappauksena toteutettu ulkokuoren uusinta Kuorielementtejä ja tiiliverhouksia voidaan käyttää myös vanhan ulkokuoren päälle tehtävissä korjauksissa, mutta ne ovat tyypillisempiä ulkokuoren uusintakorjauksissa. Tällöin rakennepaksuudet ja ulkoseinään kohdistuva lisäkuorma pysyvät kohtuullisina Ikkunoiden korjaustoimenpiteet Ikkunoille voidaan tehdä useita toimenpiteitä, joilla on vaikutusta rakennuksen lämpötalouteen. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa kunnostaminen, etuikkunan lisäys tai ikkunoiden uusinta. Alkuperäiset ikkunat ja 1970-lukujen rakennuksissa eivät ole useimmiten hyvin lämpöä eristäviä tai tiiviitä, jolloin toimenpiteellä on suuri vaikutus ulkovaipan lämmöneristävyyteen sekä tiiviyteen ja siten rakennuksen lämpötalouteen. Kunnostuksella pidennetään alkuperäisen ikkunan käyttöikää maalipinnan ja tiivisteiden kunnostuksella tai uusimisella. Maalipinta ja tiivisteet suojaavat alkuperäisiä rakenteita rasituksilta. Tiivisteiden uusimisella voidaan lisäksi vaikuttaa rakennuksen lämpötalouteen. Heikkokuntoisten tiivisteiden kautta syntyy yleensä runsaasti ilmavuotoja, jotka lisäävät rakennuksen energiankulutusta. Uusimisella pystytään saamaan suurin hyöty rakennuksen lämpötalouteen. Nykyiset ikkunat ovat huomattavasti paremmin lämpöä eristäviä kuin lukujen ikkunat luvulla ja 1970-luvun alussa asuinkerrostaloissa oli käytössä kaksilasiset ikkunat,

16 3. ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET 11 joiden U-arvo on noin 2,5 3,0 W/m 2,K. Vuoden 1975 jälkeen lämmöneristysmääräysten kiristyessä siirryttiin kolmilasisiin ikkunoihin, joiden U-arvo on 1,5 1,9 W/m 2,K. Uusien ikkunoiden U-arvot vaihtelevat 0,8 2,0 välillä. Uusi ikkuna pystytään myös liittämään tiiviisti ulkoseinään, jolloin koko rakenteen tiiviys paranee. Vielä 1990-luvulla ja sitä aiemmin ikkunoille tehtävä tyypillisin korjaustoimenpide oli etuikkunan lisäys. Etuikkuna suojaa vanhaa rakennetta ja pidentää siten sen käyttöikää. Lisäksi etuikkuna parantaa koko ikkunarakenteen lämmöneristävyyttä ja tiiveyttä. Etuikkunalla pystytään parantamaan vanhojen kaksilasisten ikkunoiden lämmöneristävyys kolmilasisten ikkunoiden tasolle Muut toimenpiteet Talotekniikalla on merkittävä vaikutus rakennuksen lämmönkulutukseen. Siihen tehtävillä toimenpiteillä pystytään siten myös vaikuttamaan merkittävästi koko rakennuksen lämmönkulutukseen. Talotekniikkaan suuntautuvia energiataloutta parantavia toimenpiteitä on useita, muun muassa laitteistojen uusinta ja erilaiset säädöt. Julkisivukorjauksiin liittyvät läheisesti erilaiset järjestelmien tasapainotukset sekä perussäädöt. Lämmitysjärjestelmän tasapainottamisella pystytään tasaamaan lämpöolosuhteet rakennuksessa ja saamaan sisälämpötila jokaisessa huoneistossa lähelle ohjearvoa. Tasapainottamattomassa järjestelmässä osassa huoneistoissa saattaa olla liian kuuma ja osassa liian kylmä. Tämä aiheuttaa turhaa energiankulutusta. Tasapainottamisen jälkeen pystytään usein laskemaan sisälämpötilaa, millä on vaikutusta rakennuksen energiankulutukseen. Yhden asteen lasku huoneistojen sisälämpötilassa vähentää lämmönkulutusta noin 5 %. Julkisivukorjauksen vaikutuksesta lämpöolosuhteet huoneistossa vaihtuvat, jolloin lämmitysjärjestelmä tulisi tasapainottaa korjauksen jälkeen. Ilmanvaihto kuluttaa noin kolmanneksen rakennuksen kokonaiskulutuksesta, jolloin siihen tehdyillä toimenpiteillä on merkitystä rakennuksen lämpötalouteen. Lisäksi lisälämmöneristyskorjaus ja erityisesti ikkunoiden uusinta muuttaa rakennuksen korvaus- ja vuotoilmamääriä ja siten myös paine-eroja. Näin ollen myös ilmanvaihdon tarve voi muuttua korjauksen myötä. Korjauksen jälkeen on siis tärkeää tarkistaa ilmanvaihdon toimivuus.

17 4. KOHTEET KOHTEET Kaikkiaan kyselylomakkeita palautettiin 49 kappaletta. Saapuneista lomakkeista karsittiin kohteet, jotka eivät soveltuneet tutkimukseen. Syitä kohteiden karsimiseen oli liian tuore korjaus, puutteelliset tiedot tai kohteen soveltumattomuus tutkimukseen muun syyn takia. Yhdessä otannasta poistetussa kohteessa oli rakennettu lisähuoneistoja korjauksen yhteydessä, jolloin lämmönkulutukset eivät ole vertailukelpoisia ennen ja jälkeen korjausta. Kahdessa karsitussa kohteessa lisälämmöneristyksen osuus on hyvin pieni, jolloin ei saada luetettavia tuloksia sen vaikutuksista. Karsimisen jälkeen tutkimusotannaksi jäi 37 soveltuvaa kohdetta, joissa on yhteensä 78 erillistä rakennusta. Näistä yhdestä ei ole pystytty määrittelemään laskennallista säästöä tietojen puutteellisuuden vuoksi. Kohteiden tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä Kohteiden ominaisuudet Kohteita pyrittiin keräämään eri puolilta Suomea, jolloin nähdään erilaisten ilmastojen vaikutus ja merkitys. Suomen asuinkerrostalokannasta lähes puolet sijoittuu eteläiseen Suomeen. Lisäksi lisälämmöneristyskorjaukset ovat olleet yleisempiä eteläisessä Suomessa. Näistä syistä myös tutkimuskohteet painottuvat tälle alueelle. Kuvassa 4.1 on esitetty kohteiden jakautuminen alueittain. Oulu; 2 Lahti; 5 Tampere; 9 Vaasa; 1 Turku; 7 Helsinki; 11 Turku Helsinki Pori Tampere Lahti Vaasa Oulu Pori; 2 Kuva 4.1. Kohteiden jakautuminen alueittain. Alueet vastaavat lämmitystarvelukujen vertailupaikkakuntien alueita.

18 4. KOHTEET 13 Tutkimusotannassa olevat kohteet on rakennettu vuosien 1958 ja 1981 välisenä aikana. Suurin osa kohteista (23 kohdetta) on rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Kohteiden keskimääräinen tilavuus on noin m 3. Kohteista 23 on matalia lamellitaloja ja korkeita pistetaloja on 10 kiinteistöä. Lopuissa kohteista on samassa kiinteistössä sekä matalia että korkeita lamellitaloja. Alkuperäiset julkisivurakenteet ovat pääosin betonielementtejä. Mukana on myös kaksi kuorielementeillä toteutettua kohdetta. Muita otannassa mukana olevia alkuperäisiä ulkoseinärakenteita on muun muassa levyseinärakenne, kevytbetoni ja tiili. Levyseinä on kahden kohteen ulkoseinärakenteena. Alkuperäisenä ulkoseinärakenteena on kolmessa kohteessa kevytbetonista ja teräsbetonista muodostuva seinärakenne. Lisäksi sama rakenne on osassa julkisivua kolmessa kohteessa ja loput julkisivuista on tehty tiilikuorimuurina. Kokonaan kevytbetonista muodostuva ulkoseinä on yhdessä kohteessa. Alkuperäiset ikkunat ovat kaksilasisia, lukuun ottamatta kahta kohdetta, joissa on kolmilasiset ikkunat. Kuvassa 4.2 on esitetty kohteiden ominaisuuksia. levyseinä; 2 kuorielementti; 2 massiivitiili / kevytbetoni; 1 tiilikuorimuuri / kevytbetoni; 2 kevytbetoni; 1 kevytbetoni + teräsbetoni; 3 betonielementti; 26 Kuva 4.2. Kohteiden ulkoseinien alkuperäiset rakenteet Kohteiden lämpöenergian ominaiskulutukset ennen korjausta vaihtelevat 36 ja 73 kwh/m 3 välillä. Keskimääräinen ominaiskulutus on noin 57 kwh/m 3, mikä vastaa kyseisen aikakauden rakennusten keskimääräistä ominaiskulutusta. Julkisivujen korjaukset on kohteissa tehty välisenä aikana. Suurin osa korjauksista (26 kohdetta) on tehty 2000-luvun alkupuolella. Tutkimuskohteista hieman alle puolessa (13 kohdetta) uusi julkisivurakenne on eristerappaus ja reilussa puolessa (20 kohdetta) levyverhous. Mukana on myös yksi kohde, jonka uutena julkisivun verhousrakenteena on tiiliverhous. Kolmessa kohteessa ulkokuori on kokonaan uusittu ja korvattu uudella rakenteella. Näistä kahdessa kohteessa kaikki julkisivut on uusittu eristerappauksena. Kolmannessa kohteessa uutena ulkokuoren rakenteena on sivuilla

19 4. KOHTEET 14 eristerappaus ja päädyissä kuorielementti. Neljässä kohteessa ulkokuoria on myös uusittu osittain. Kuvassa 4.3 on esitetty kohteiden korjausmenetelmät. ulkokuoren uusinta; 3 tiiliverhous; 1 ohuteristerappaus; 11 levyverhous avosaumoilla; 8 kolmikerroseristerappaus; mm; 1 80 mm; 2 levyverhous umpisaumoilla; 12 Kuva 4.3. Kohteiden korjausmenetelmät Eristerapatuista suurin osa on toteutettu ohutrappauksena ja kaksi kohdetta kolmikerrosrappauksena. Levyverhotuista kohteista suurin osa on toteutettu umpisaumoilla, mutta mukana on myös kahdeksan avosaumoilla toteutettua kohdetta. Lisälämmöneristemateriaalina on mineraalivilla, lukuun ottamatta kolmea eristerapattua kohdetta, joissa lämmöneristeenä on polystyreeni. Lisäeristepaksuus vaihtelee vanhan ulkokuoren päälle tehdyillä korjauksilla mm välillä. Kuvassa 4.4 on esitetty kohteiden lisäeristepaksuudet. 200 mm; mm; 2 50 mm; mm; mm; 1 Kuva 4.4. Kohteiden lisäeristepaksuudet

20 4. KOHTEET 15 Kohteista 14 on tehty 50 mm ja 15 kohdetta 70 mm eristepaksuudella. Lisäksi yhdessä kohteessa on 60 mm, kahdessa 80 mm ja yhdessä 100 mm lisäeriste. Kohteissa, joissa ulkokuori on uusittu, uutena eristepaksuutena on kahdessa kohteessa 150 ja yhdessä 200 mm.

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 YLEISTÄ KYSELYSTÄ... 5 2.1 Kysymyksenasettelu... 5 2.2 Kohderyhmät... 5 3 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT... 7 3.1 Rakennusten ikäjakauma... 7 3.2

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Rakennuttajan näkökantoja, tavoitteita ja ratkaisuja rakennusten energiatalouteen

Rakennuttajan näkökantoja, tavoitteita ja ratkaisuja rakennusten energiatalouteen Rakennuttajan näkökantoja, tavoitteita ja ratkaisuja rakennusten energiatalouteen VVO:n kiinteistökanta Kiinteistökanta kokonaisuudessaan 822 talousyksiköä 1 759 rakennusta 37 566 asuntoa, 2 155 786 as-m

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

JULKISIVUYHDISTYS R.Y.

JULKISIVUYHDISTYS R.Y. JULKISIVUYHDISTYS R.Y. JULKISIVUJEN KORJAUSOPAS Julkisivujen korjausopas Päätoimittaja: Eero Jukkola Julkaisija: Julkisivuyhdistys r.y. Kustantaja: Suomen Media-Kamari Oy Ulkoasu ja taitto: Riina Takala

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve julkisivun verhouskorjauksissa. Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014

Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve julkisivun verhouskorjauksissa. Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014 Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014 1 (7) 1 Johdanto Peittävä verhouskorjaus yhdistettynä lisälämmöneristämiseen on yleisesti käytetty menetelmä, jota sovelletaan pitkälle vaurioituneen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Taustaa lämmitysmuodoista Kiinteistön lämmitysjärjestelmä Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Yliopistonkatu 30 PL 56, 20101

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Saumadetaljien huomioiminen ikkuna-asennuksissa energiatehokkuusvaatimusten ehdoilla. Petri Silvennoinen Julkisivuyhdistys Saumausyhdistys

Saumadetaljien huomioiminen ikkuna-asennuksissa energiatehokkuusvaatimusten ehdoilla. Petri Silvennoinen Julkisivuyhdistys Saumausyhdistys Saumadetaljien huomioiminen ikkuna-asennuksissa energiatehokkuusvaatimusten ehdoilla Petri Silvennoinen Julkisivuyhdistys Saumausyhdistys JULKISIVUMESSUT, JULKISIVUSEMINAARI, 14.10.2011 Ikkuna-asennukset

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Lauri Jääskeläinen Direktiivi pohjana Uudet rakennukset olleet jo aiemmin (v:n 2002 direktiivi täytäntöönpanon kautta) vähimmäisenergiatehokkuuden piirissä Suomessa

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli

ENERGIATODISTUS. Rakennus. Muut rakennukset. Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Mikkeli ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Muut rakennukset Osoite: Poronkatu 50190 Mikkeli Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 26421 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja perustuu

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Sisäilma ja terveys terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö 24.11.2015 Petri Kuisma Lapin AMK 23.11.2015 1 Sisältö Suunnitelmallinen sisäympäristö Kustannustehokkaat

Lisätiedot