STINA LINNE ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTEEN VAIKUTTAVAT KORJAUSTOIMENPITEET KÄYTÄNNÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STINA LINNE ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTEEN VAIKUTTAVAT KORJAUSTOIMENPITEET KÄYTÄNNÖSSÄ"

Transkriptio

1 STINA LINNE ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTEEN VAIKUTTAVAT KORJAUSTOIMENPITEET KÄYTÄNNÖSSÄ

2 II TIIVISTELMÄ LINNE, STINA: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Helmikuu 2010 Avainsanat: Lisälämmöneristäminen, lämpötalous, energiansäästö, elinkaarikustannuslaskenta, asumisviihtyvyys, laskennallinen lämmönkulutus, toteutunut lämmönkulutuksen muutos Peittävä verhous ja siihen liittyvä lisälämmöneristäminen on useimmiten pitkälle vaurioituneen julkisivun korjausmenetelmä. Teknisen kunnon parantamisen lisäksi voidaan korjauksella parantaa rakennuksen lämpötaloutta. Tällä tutkimuksella on ollut tarkoitus selvittää, kuinka paljon julkisivujen lisälämmöneristäminen todellisuudessa vaikuttaa rakenteiden lämpöenergiankulutukseen. Tutkimukseen on kerätty kohteita ympäri Suomea pääosin isännöitsijöille lähetetyillä kyselyillä. Tutkimuskohteita on 37 kiinteistöä, jotka käsittävät yhteensä 78 rakennusta. Kymmeneen kohteeseen on tehty julkisivujen peittävä korjaus ja lisälämmöneristys, neljään kohteeseen on tehty peittävän korjauksen lisäksi toimenpiteitä myös ikkunoille ja loppuihin 23 kohteeseen on edellisten lisäksi tehty toimenpiteitä ilmanvaihto- ja/tai lämmitysjärjestelmälle. Tutkimuskohteista selvitettiin energiankulutuksen muutos laskemalla keskiarvokulutus keskimäärin kolmen vuoden ajalta ennen julkisivukorjausta ja korjauksen jälkeen. Käytetyt lämmönkulutukset olivat normeerattuja tilojen lämmittämiseen käytettyjä lämmönkulutuksia. Keskimäärin lämmönkulutus oli kohteissa pienentynyt noin 13 %. Kohteista määritettiin laskennallinen energiansäästö elinkaarikustannuslaskennan tarkentamiseksi. Laskennallinen energiansäästö määritettiin rakenteiden lämmöneristävyyksien ja pinta-alojen avulla. Keskimäärin todellinen energiansäästö vastaa melko hyvin laskennallista säästöä, mutta kohteiden välillä vaihtelu on suurta. Tutkimukseen kuului yhtenä osana myös asukaskysely, jolla selvitettiin julkisivukorjauksen vaikutusta asumisviihtyvyyteen. Pääosin asukkaat ovat tyytyväisiä julkisivukorjauksiin. Suurin esille tullut parantuminen koettiin rakennuksen ulkonäössä. Kohteiden välillä vaihtelu on suurta niin saavutetuissa säästöissä kuin todellisen ja laskennallisen säästön eroissakin. Rakennukset ovat aina yksilöllisiä. Pääosin kuitenkin suurimmat säästöt saavutetaan kohteissa, joissa on jo lähtökohtaisesti korkea ominaiskulutus. Saavutettuun säästöön vaikuttaa myös kokonaisuuden huomioiminen; lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien säätämisellä pystytään lisäämään tehdyistä varsinaisista korjaustoimenpiteistä saavutettavaa säästöä.

3 III ALKUSANAT Tämä on raportti Julkisivuyhdistys ry:n teettämästä tutkimuksesta. Tutkimus on osa Tampereen teknillisen yliopiston rakennetekniikan laitokselle tehtyä opinnäytetyötä. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet Mikko Tarri A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä, Jukka Sévon Paroc Oy Ab:stä, Timo Rautanen Maxit Oy Ab:stä, Jussi Mattila TTY / Suomen Betoniteollisuus ry:stä sekä Ari T. Koski LTM Company Oy:stä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää toteutuneiden julkisivujen lisälämmöneristyskorjausten vaikutukset rakennusten lämpötalouteen. Lisäksi on tutkittu todellisen ja laskennallisen säästön eroja sekä sitä kautta elinkaarikustannuslaskennan tarkkuutta energiansäästön kannalta. Tutkimuksessa on myös selvitetty julkisivukorjauksen muita vaikutuksia, muun muassa asumisviihtyvyyteen ja energiatehokkuuteen. Haluan kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita sekä sitä edesauttaneita henkilöitä. Erityiskiitokset haluan antaa taidokkaalle ohjausryhmälleni sekä läheisilleni heidän antamastaan tuesta ja innoituksesta.

4 IV SISÄLLYS Tiivistelmä... II Alkusanat...III Termit ja niiden määritelmät... V 1. Johdanto Tavoitteet Teoreettiset taustat Tutkimuksen rajaukset Tutkimustehtävä Tutkimusasetelma Rakennusten energiankulutus Rakennusten ominaislämmönkulutus Ulkovaipan lämpötaloutta parantavat toimenpiteet Julkisivujen lisälämmöneristäminen Ikkunoiden korjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Kohteet Kohteiden ominaisuudet Toteutunut muutos lämmönkulutuksessa Kulutuksen normeeraus Laskenta Tutkimustulokset Tulosten luotettavuus Laskennallinen muutos lämmönkulutuksessa Laskenta Tulokset Tulosten luotettavuus Elinkaarikustannuslaskenta Asukaskysely Asukaskyselyjen tulokset Johtopäätökset...30 Lähteet...32 Liite 1: Kyselylomake...35 Liite 2: Asukaskyselylomake...42 Liite 3: Kohdetiedot...44

5 V TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT lämmitystarveluku Päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotusten summa kussakin kuukaudessa. Vuoden lämmitystarveluku on kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Yleisimmin käytetään S17-lukua, jossa sisälämpötilan arvona on + 17 C. Tällöin oletetaan ilmaisenergioiden kattavan laskennallisen ja todelliseen sisälämpötilan eron. (Entinen astepäiväluku) mediaani Suuruusjärjestykseen asetetuista muuttujan arvoista keskimmäinen tai kahden keskimmäisen keskiarvo, jos havaintoja on parillinen määrä. Mediaani kuvaa paremmin joukon keskikohtaa, jos joukossa on paljon poikkeavia arvoja. ominaiskulutus Rakennuksen lämpöenergiankulutus rakennustilavuutta kohden (kwh/rm 3 ). polystyreeni Lämmöneristemateriaali, solupolystyreeni eli EPS (expanded polystyrene). Kansankielessä polystyreenistä käytetään yleisesti vanhan tuotemerkin mukaista nimitystä styrox. U-arvo Rakenteen lämmönläpäisykerroin (W/m 2 K).

6 1. JOHDANTO 1 1. JOHDANTO Lisälämmöneristyksiä ja muita rakennuksen lämpötalouteen vaikuttavia toimenpiteitä on tehty jo reilut 20 vuotta. Julkisivun vaurioiden etenemisen hidastamisen ja pysäyttämisen lisäksi lisälämmöneristys vaikuttaa myös rakennuksen energiatalouteen, jota ei kuitenkaan vielä tällä hetkellä huomioida merkittävästi julkisivukorjaushankkeissa. Viime aikoina energiakysymykset ovat nousseet jokaisen arkipäivään ja energian hinnan noustessa tulee niiden merkitys kasvamaan vielä entisestään. Suomessa rakennusten lämmittämiseen kuluu noin 20 % kaikesta energiankulutuksesta [25]. Lämmitysenergian pienentämisellä on siis merkitystä kokonaisenergiankulutukseen. Tällä tutkimuksella on tarkoitus vastata lisätiedon kysyntään lisälämmöneristyksen todellisista energiataloudellisista vaikutuksista Tavoitteet Tällä hetkellä ei ole tiedossa lisälämmöneristyksen suoraa vaikutusta rakennuksen lämpöenergian kulutukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka suuri korjauksen merkitys energiakustannuksiin on käytännössä. Uusiin kerrostaloihin on vaadittu energiatodistus vuoden 2008 alusta lähtien. Vanhoissa kerrostaloissa todistusta on edellytetty vuoden 2009 alusta. Energiatodistuksessa määritetään rakennuksen energialuokka. Tutkimuksen yhtenä osatavoitteena on selvittää, onko lisälämmöneristyksellä suoraa vaikutusta rakennuksen energialuokkaan. Yleisen tiedon tuottamisen lisäksi tällä tutkimuksella on tarkoitus tuottaa tietoa elinkaarikustannuslaskennan tarkkuudesta. Elinkaarikustannuslaskennassa otetaan yleensä huomioon lisälämmöneristyksen energiantarvetta pienentävä vaikutus. Esimerkiksi Julkisivuyhdistyksen JUKO-elinkaarilaskentaohjelmassa tämä huomioidaan, mutta ohjelman oletuksia ei ole tutkittu käytännössä. Tällä tutkimuksella on tarkoitus tarkentaa elinkaarikustannuslaskurin oletuksia ja mahdollisesti edelleen kehittää ohjelmaa vastaamaan todellista tilannetta. Julkisivukorjausten perusteleminen ja investointipäätösten tekeminen muodostuu tällöin selkeämmäksi. Tarkoilla tuloksilla helpotetaan isännöitsijöiden, asukkaiden, rakennuttajien ja suunnittelijoiden päätöksentekoa julkisivukorjauksissa.

7 1. JOHDANTO Teoreettiset taustat Peittävä korjaus ja siihen liittyvä lisälämmöneristys on julkisivujen korjausmenetelmä, jota yleensä käytetään kohtalaisen pitkälle vaurioituneiden julkisivujen korjaukseen. Sen pääasiallisena tehtävänä on hidastaa tai pysäyttää julkisivurakenteen vauriomekanismien (pakkasrapautuminen ja teräskorroosio) etenemistä. Lisälämmöneristyksellä vanhan julkisivun ulkopinnan lämpötila saadaan korkeammaksi, jolloin pakkasrapautuminen pystytään estämään. Samalla vanhan ulkokuoren suhteellinen kosteus pienenee, jolloin teräskorroosion riski vähenee. Lisäksi peittävä korjaus suojaa vanhaa julkisivupintaa ulkoa tulevalta kosteudelta, mikä myös pienentää vaurioiden mahdollisuutta. Korjaustoimenpiteiden vaikutuksia rakennuksen energiatalouteen on tutkittu jossain määrin ja 1990-luvuilla. Muun muassa Kirsi Taivalantti on tutkinut perusparannusten vaikutusta energiankulutukseen 90-luvun puolivälissä [23]. Tutkimuksessa on ollut mukana myös lisälämmöneristettyjä kohteita. Tutkimus on tehty jo yli 10 vuotta sitten, minkä jälkeen tekniikat, materiaalit ja kulutus ovat muuttuneet. Lähivuosina on tehty joitakin pienempiä selvityksiä, mutta laajaa todellisiin kohteisiin perustuvaa tutkimusta ei ole tehty tällä vuosituhannella Tutkimuksen rajaukset Tutkimuksessa keskitytään asuinkerrostaloihin, joihin on tehty julkisivukorjaus peittävällä menetelmällä. Kerrostaloissa yhden ihmisen kulutustottumukset eivät ole niin suuressa roolissa kuin esimerkiksi pien- ja rivitaloissa. Tutkimuksesta on rajattu kokonaan pois liike- ja toimitilarakennukset, sillä niissä energiankulutus poikkeaa merkittävästi asuinkerrostalojen energiankulutuksesta. Liike- ja toimitilarakennuksissa on usein mm. vaativia jäähdytysjärjestelmiä, jotka vaikuttavat merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen. Lisäksi eri toimialojen rakennusten energiankulutuksissa voi olla merkittäviä eroja, mikä vaikeuttaa niiden energiankulutuksen vertaamista keskenään. Kohteita tulisi saada eri puolilta Suomea, jolloin nähdään erilaisten ilmastojen vaikutus ja merkitys julkisivukorjauksen energiatalouteen. Korjaus on pitänyt valmistua vuonna 2005 tai aiemmin, jotta saadaan tarpeeksi tietoa rakennuksen energiankulutuksesta korjauksen jälkeen, vähintään kolmen lämmityskauden ajalta. Rakennuksen energiatalouteen voidaan vaikuttaa julkisivujen lisälämmöneristämisen lisäksi myös muilla toimenpiteillä. Näitä toimenpiteitä on muun muassa ikkunoiden kunnostus tai uusiminen, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien tasapainotus sekä järjestelmien uusiminen. Tässä tutkimuksessa on kuitenkin tarkoitus keskittyä vain lisälämmöneristyksen vaikutukseen, muut toimenpiteet huomioidaan osatekijöinä. Tutkimuksessa on tarkasteltu kiinteistöjen lämmitysenergiaa. Kiinteistö- ja kotitaloussähköä ei ole huomioitu energialaskelmissa muuten kuin niiden tuottaman

8 1. JOHDANTO 3 ilmaisenergian osalta. Talotekniikkaa ei ole huomioitu laskennallisen energiansäästön määrityksessä. Elinkaarikustannuslaskelmia on tarkasteltu ainoastaan julkisivukorjauksen aiheuttaman energia- ja kunnossapitokustannusten vähentymisen kannalta Tutkimustehtävä Tutkimus jakautuu kahteen osaan: perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Perustutkimuksessa selvitetään kohteiden energiankulutus. Lisäksi perehdytään aiempiin tutkimuksiin ja muuhun aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Soveltavassa tutkimuksessa selvitetään korjauksen vaikutusta ensimmäisessä osiossa selvitettyjen kulutustietojen pohjalta. Tutkimusongelmat on esitetty kuvassa 1.1. Tutkimusongelma: Miten lisälämmöneristys todellisesti vaikuttaa rakennuksen energiatalouteen? Miten JUKO elinkaarikustannuslaskentaohjelmaa voidaan kehittää? Osaongelmat: Miten lisälämmöneristys vaikuttaa asumisviihtyvyyteen? Miten lisälämmöneristys vaikuttaa rakennuksen energiatodistuksessa olevaan energialuokkaan? Kuva 1.1. Tutkimusongelmat Tutkimuksen pääongelmana on lisälämmöneristyksen todellinen vaikutus rakennuksen energiatalouteen. Toisena pääongelmana on selvittää elinkaarikustannuslaskennassa tehtyjen oletusten oikeellisuus lisälämmöneristyksen vaikutuksesta ja siten JUKO elinkaarilaskentaohjelman kehittäminen. Osaongelmina tutkimuksessa on lisälämmöneristyksen vaikutus asumisviihtyvyyteen ja rakennuksen energialuokkaan Tutkimusasetelma Mahdolliset tutkimuskohteet kerättiin referenssilistoista julkisivukorjausten ammattilaisilta; urakoitsijoilta, rakennuttajilta sekä suunnittelijoilta. Lisäksi kohteita kyseltiin suoraan isännöitsijäyrityksiltä. Vuokra-asuntokohteita hankittiin lisäksi eri kaupunkien vuokratalosäätiöiltä ja muilta kiinteistönomistajilta. Tutkimukseen tarvittavat tiedot kerättiin isännöitsijöille tai muille kiinteistöjen johtohenkilöille suunnatulla kyselyllä. Isännöitsijöiden halukkuus osallistua kyselyyn selvitettiin puheluilla, jonka jälkeen isännöitsijälle lähetettiin liitteessä 1 esitetty kyselylomake postitse tai sähköisesti. Kyselyjen lisäksi suoritettiin tarkentavia haastatteluja. Joidenkin kohteiden osalta tietoja täydennettiin myös korjauksen suunnittelijoiden, energiayhtiöiden tai muun korjauksen tai kiinteistön yhteyshenkilöiden avulla. Tietojen saavuttua kulutukset normeerattiin, poistettiin käyttöveden lämmittämiseen kuuluva osuus ja laskettiin tilojen lämmitykseen käytetyn energian todellinen muutos

9 1. JOHDANTO 4 kohteittain. Laskennallinen kulutus laskettiin kohteiden tietojen perusteella ainoastaan rakenteiden lämmöneristävyyden ja julkisivu- ja ikkunaneliöiden avulla. Tietojen tulkinnassa käytettiin hyödyksi aihealueen aiempia tutkimuksia ja kirjallisuutta. Myös muiden korjaustoimenpiteiden vaikutus ja merkitys lopputulokseen huomioitiin näiden avulla. Apuna tietojen tulkinnassa käytettiin myös Kirsi Taivalantin tutkimuksessa selvinneitä asioita.

10 2. RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS 5 2. RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS Rakennusten lämmitys kuluttaa Suomessa noin 20 % kaikesta energiankulutuksesta [25]. Rakennusten lämmönkulutuksesta noin 80 % tulee lämmöntuotannosta ja 20 % ilmaisenergioina muun muassa ihmisten ja laitteiden tuottamana lämpönä [20]. Lämpöenergiankulutus rakennuksissa jakautuu ilmanvaihdon, johtumishäviöiden ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöenergiankulutuksen jakauma eri osuuksien välillä vaihtelee eri kiinteistöjen välillä niiden ominaisuuksien mukaan. Pääpiirteittäin lämmönkulutuksen jakauma asuinkerrostaloissa on kuvassa 2.1 esitetyn kaavion mukainen [20; 13]. Johtuminen Lämmin vesi 40 % 30 % Ulkoseinät 11 % Alapohjat 2 % Yläpohjat 4 % Ikkunat 13 % Ilmanvaihto 30 % Ilmanvaihto Lämmin vesi Ulkoseinät Alapohjat Yläpohjat Ikkunat Kuva 2.1. Asuinkerrostalojen lämmönkulutuksen jakauma Lämpimän käyttöveden osuus asuinkerrostalon lämmönkulutuksesta vaihtelee suuresti eri kiinteistöjen välillä. Myös kuukausittain samassa rakennuksessa lämpimän käyttöveden osuus vaihtelee % välillä. Keskimäärin lämpimän käyttöveden katsotaan kuluttavan lämmönkulutuksesta noin 40 %, joka sisältää myös kiertohäviöistä muodostuvan energiankulutuksen. [26] Noin kolmannes rakennuksen lämmönkulutuksesta aiheutuu ilmanvaihdosta. Suurimmassa osassa ja 70-lukujen asuinkerrostaloista ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen poisto, jolloin lämmöntalteenottoa ei pystytä hyödyntämään. Hallitun

11 2. RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS 6 ilmanvaihdon lisäksi kuluu energiaa myös hallitsemattomaan ilmanvaihtoon, joita ovat esimerkiksi vuotoilmahäviöt ja tuuletus. Johtumishäviöt vievät noin kolmanneksen rakennuksen lämmönkulutuksesta. Johtumishäviöt jakautuvat edelleen kuvan 2.1 mukaisesti ulkoseinien, ikkunoiden, alapohjan ja yläpohjan kesken. Eri osuuksien suuruuteen vaikuttaa suuresti rakennuksen ominaisuudet. Korkealla, tornimaisella rakennuksella julkisivun ja ikkunoiden osuus johtumishäviöistä on suuri isomman pinta-alaosuuden johdosta. Matalissa rakennuksissa puolestaan yläpohjan merkitys kasvaa sen pinta-alan ollessa suurempi. Ikkunoiden ja julkisivun osuudet johtumishäviöistä vaihtelevat rakenteiden eristävyyden sekä pinta-alan suhteen. Alapohjan merkitys on usein vähäisempi kuin teoreettisesti. Maa on usein todellisuudessa lämpimämpi kuin oletetaan, jolloin johtumishäviöt alapohjan kautta ovat pienemmät kuin laskelmat antavat ymmärtää. [23] 2.1. Rakennusten ominaislämmönkulutus Rakennusten ominaislämmönkulutus riippuu useasta eri tekijästä, muun muassa rakennusajankohdasta, rakennuksen paikallisesta ja maantieteellisestä sijainnista sekä kiinteistön omistuspohjasta, koosta ja muodosta. Myös samanlaisten kiinteistöjen välillä voi olla yksilöllisiä eroja lämmön ominaiskulutuksessa, joihin vaikuttavat esimerkiksi asukkaat ja rakennustyön laatu. Rakennusajankohta vaikuttaa rakennusten ominaiskulutukseen. Kuvassa 2.2 on esitetty kaukolämpöön liitettyjen asuinrakennusten ominaiskulutus pääkaupunkiseudulla rakennusajankohdittain jaoteltuna [4]. Erot eri aikakausien rakennusten ominaislämmönkulutuksissa ovat samanlaisia myös muualla Suomessa. Kuva 2.2. Kaukolämmitykseen liitettyjen asuinkerrostalojen ominaiskulutus Lähde: Helsingin Energia

12 2. RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS 7 Kuvaajasta huomataan, että 60- ja 70 lukujen rakennuksissa on paljon kuluttavia (yli 60 kwh/m 3 ) kiinteistöjä runsaasti. Ennen 1960-lukua ja 1970-luvun jälkeen rakennusten ominaiskulutukset ovat pienempiä. Kuvassa 2.3 on esitetty Suomen asuinkerrostalot rakennusvuoden mukaan jaoteltuna. Suomen rakennuskannasta lähes 40 % on rakennettu ja 70-luvuilla. Koska tämän aikakauden rakennuksilla on myös suurimmat ominaiskulutukset, pystytään korjauksilla saavuttamaan suurimmat hyödyt. Lämpötaloutta parantavissa toimenpiteissä tulisikin keskittyä näiden aikakausien rakennuksiin % % % Tuntematon 1 % % % % % Tuntematon % Kuva 2.3. Suomen asuinkerrostalojen lukumäärä jaoteltuna rakentamisvuoden mukaan. Lähde Tilastokeskus Aiempien tutkimusten perusteella kiinteistön omistuspohja, koko ja muoto vaikuttavat energiankulutukseen. Vuokrataloissa lämmönkulutus on noin 10 % suurempaa kuin omistusasunnoissa. Suuret kiinteistöt puolestaan kuluttavat lämpöenergiaa suhteessa rakennustilavuuteen vähemmän kuin pienemmät kiinteistöt. Tilavuuden kaksinkertaistuessa ominaiskulutus pienenee noin 5 %. Rakennuksen muoto, eli käytännössä vaipan suhde tilavuuteen, vaikuttaa ominaiskulutukseen johtumishäviöiden ja hallitsemattoman ilmanvaihdon määrien muuttuessa. [2, 21] Kiinteistön maantieteellinen sijainti vaikuttaa lämmitystarvemäärään ja siten ominaiskulutukseen. Maantieteellinen sijainti huomioidaan laskelmissa eri paikkakuntien lämmitystarvelukujen avulla. Rakennuksen paikallinen sijainti vaikuttaa rakennuksen ominaiskulutukseen muun muassa paikan tuulisuuden ja auringon säteilymäärän kautta. Avoimella ja tuulisella paikalla energiankulutus on usein suurempaa kuin suojaisassa paikassa. Myös kiinteistöllä sijaitsevat esteet vaikuttavat tuulisuuteen ja auringon säteilyn määrään ja siten energiankulutukseen.

13 3. ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET 8 3. ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET Ulkovaipalla tarkoitetaan rakennuksen ulkoilmaan rajoittuvia osia: yläpohja, ulkoseinät ja ikkunat sekä alapohja. Asuinkerrostaloilla ulkoseinillä ja ikkunoilla on useimmiten näistä suurin vaikutus. Ulkovaipan lämpötaloutta voidaan parantaa lisäämällä rakenneosien lämmöneristävyyttä ja tiiveyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa ulkoseinien ja ala- tai yläpohjan lisälämmöneristämistä sekä ikkunoiden uusimista tai parantamista Julkisivujen lisälämmöneristäminen Peittävä korjaus ja siihen liittyvä lisälämmöneristäminen on yleensä kohtalaisen pitkälle vaurioituneiden julkisivurakenteiden korjausmenetelmä. Menetelmässä rakenteen ulkopuolelle asennettavalla lämmöneristeellä vanhan rakenteen ulkopinta saadaan lämpimämmäksi, jolloin betonirakenteiden keskeisten vauriomekanismien (teräskorroosio ja pakkasrapautuminen) eteneminen hidastuu merkittävästi. Julkisivujen lisälämmöneristäminen voidaan tehdä sisäpuolisena tai ulkopuolisena. Nykyisin toteutetaan pääosin vain ulkopuolisia lisälämmöneristyksiä, sillä sisäpuolinen lisälämmöneristäminen on rakennusfysikaalisesti haasteellinen ja vaurioherkkä menetelmä mm. sisäpuoliseen lisälämmöneristämiseen liittyvien kylmäsilta- ja tiivistysongelmien takia. Ulkopuolinen lisälämmöneristäminen on kerrostalojen osalta myös toteutuksen näkökulmasta helpompi suorittaa. Ulkopuoliseen lisälämmöneristämiseen on useita eri menetelmiä. Menetelmät voidaan jakaa tuulettuviin sekä tuulettumattomiin menetelmiin. Kuvassa 3.1 on esimerkki alkuperäisestä rakenteesta sekä eri menetelmillä lisälämmöneristetyistä ulkoseinärakenteista. Levyverhous on yleisin tuulettuva lisälämmöneristysmenetelmä ja eristerappaus taas tyypillisin tuulettumaton menetelmä. On olemassa myös muita menetelmiä ja pintavaihtoehtoja. Tyypillisimmin lämmöneristemateriaalina käytetään mineraalivillaa, mutta eristerappauksia voidaan tehdä myös polystyreenistä. Lisäeristepaksuus vaihtelee 50 ja 100 mm välillä.

14 3. ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET 9 1) 2) 3) Kuva 3.1. Ulkoseinärakenteet: 1) Alkuperäisenä rakenteena betonielementti: ulkokuori mm, lämmöneriste mm, sisäkuori mm 2) Tuulettuva levyverhouksella lisälämmöneristetty ulkoseinä 3) Tuulettumaton eristerappauksella lisälämmöneristetty ulkoseinä Tuulettuvalla verhouksella tehtävässä peittävässä korjauksessa uutena julkisivurakenteena voi olla esimerkiksi julkisivulevy, teräskasetti, keraaminen laatta tai rapattava julkisivulevy. Lämmöneristeen ja verhouksen väliin jää tuuletusväli, jolloin U-arvojen määrityksessä tuuletusvälin ulkopuoliset rakennekerrokset jätetään pois laskennasta. Uutta julkisivuverhousta varten vanhan rakenteen ulkopuolelle asennetaan rankarakenne. Rankamateriaalina voi olla esimerkiksi puu, alumiini, sinkitetty teräs tai näiden yhdistelmä. Rangan väliin asennetaan lisälämmöneristelevyt ja uusi julkisivuverhous kiinnitetään rankarakenteeseen. Tuulettuvissa julkisivuverhousjärjestelmissä voidaan käyttää sekä avo- että umpisaumoja. Eristerappaus on tuulettumaton lisälämmöneristysmenetelmä, jossa uusi pintarakenne rapataan kiinni vanhan ulkokuoren päälle asennettuun lämmöneristeeseen. Lämmöneristelevyt kiinnitetään mekaanisesti ja/tai liimaamalla alustaan. Eristerappaus voidaan tehdä joko kolmikerrosrappauksena tai ohutrappauksena, eroteltuna rappauksen paksuuden mukaan. Kolmikerrosrappauksessa lämmöneristemateriaalina on pehmeä mineraalivilla, ohutrappauksen yhteydessä käytetään kovaa mineraalivillaa. Eristerappauksia voidaan tehdä myös polystyreenieristeen päälle. Jos alkuperäinen julkisivurakenne on jo niin pitkälle vaurioitunut, ettei sitä ole turvallista tai kannattavaa säilyttää, voidaan ulkokuori purkaa ja uusia. Ulkokuoren uusinta ei varsinaisesti ole lisälämmöneristämistä. Menetelmässä kuitenkin usein lisätään alkuperäisen rakenteen lämmöneristemäärää, jolloin voidaan puhua lisälämmöneristyksestä. Uutena julkisivurakenteena voidaan käyttää sekä tuulettumattomia sekä tuulettuvia menetelmiä. Myös kuorielementtejä tai

15 3. ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET 10 tiilikuorimuuria käytetään lisälämmöneristekorjauksissa uuden ulkokuoren rakenteena. Kuvassa 3.2 on esitetty esimerkki alkuperäisestä rakenteesta sekä ulkokuorenuusintamenetelmiä. 1) 2) 3) Kuva 3.2. Ulkoseinärakenteet: 1) Alkuperäisenä rakenteena betonielementti: ulkokuori mm, lämmöneriste mm, sisäkuori mm 2) Tiiliverhouksella toteutettu ulkokuoren uusinta 3) Eristerappauksena toteutettu ulkokuoren uusinta Kuorielementtejä ja tiiliverhouksia voidaan käyttää myös vanhan ulkokuoren päälle tehtävissä korjauksissa, mutta ne ovat tyypillisempiä ulkokuoren uusintakorjauksissa. Tällöin rakennepaksuudet ja ulkoseinään kohdistuva lisäkuorma pysyvät kohtuullisina Ikkunoiden korjaustoimenpiteet Ikkunoille voidaan tehdä useita toimenpiteitä, joilla on vaikutusta rakennuksen lämpötalouteen. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa kunnostaminen, etuikkunan lisäys tai ikkunoiden uusinta. Alkuperäiset ikkunat ja 1970-lukujen rakennuksissa eivät ole useimmiten hyvin lämpöä eristäviä tai tiiviitä, jolloin toimenpiteellä on suuri vaikutus ulkovaipan lämmöneristävyyteen sekä tiiviyteen ja siten rakennuksen lämpötalouteen. Kunnostuksella pidennetään alkuperäisen ikkunan käyttöikää maalipinnan ja tiivisteiden kunnostuksella tai uusimisella. Maalipinta ja tiivisteet suojaavat alkuperäisiä rakenteita rasituksilta. Tiivisteiden uusimisella voidaan lisäksi vaikuttaa rakennuksen lämpötalouteen. Heikkokuntoisten tiivisteiden kautta syntyy yleensä runsaasti ilmavuotoja, jotka lisäävät rakennuksen energiankulutusta. Uusimisella pystytään saamaan suurin hyöty rakennuksen lämpötalouteen. Nykyiset ikkunat ovat huomattavasti paremmin lämpöä eristäviä kuin lukujen ikkunat luvulla ja 1970-luvun alussa asuinkerrostaloissa oli käytössä kaksilasiset ikkunat,

16 3. ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET 11 joiden U-arvo on noin 2,5 3,0 W/m 2,K. Vuoden 1975 jälkeen lämmöneristysmääräysten kiristyessä siirryttiin kolmilasisiin ikkunoihin, joiden U-arvo on 1,5 1,9 W/m 2,K. Uusien ikkunoiden U-arvot vaihtelevat 0,8 2,0 välillä. Uusi ikkuna pystytään myös liittämään tiiviisti ulkoseinään, jolloin koko rakenteen tiiviys paranee. Vielä 1990-luvulla ja sitä aiemmin ikkunoille tehtävä tyypillisin korjaustoimenpide oli etuikkunan lisäys. Etuikkuna suojaa vanhaa rakennetta ja pidentää siten sen käyttöikää. Lisäksi etuikkuna parantaa koko ikkunarakenteen lämmöneristävyyttä ja tiiveyttä. Etuikkunalla pystytään parantamaan vanhojen kaksilasisten ikkunoiden lämmöneristävyys kolmilasisten ikkunoiden tasolle Muut toimenpiteet Talotekniikalla on merkittävä vaikutus rakennuksen lämmönkulutukseen. Siihen tehtävillä toimenpiteillä pystytään siten myös vaikuttamaan merkittävästi koko rakennuksen lämmönkulutukseen. Talotekniikkaan suuntautuvia energiataloutta parantavia toimenpiteitä on useita, muun muassa laitteistojen uusinta ja erilaiset säädöt. Julkisivukorjauksiin liittyvät läheisesti erilaiset järjestelmien tasapainotukset sekä perussäädöt. Lämmitysjärjestelmän tasapainottamisella pystytään tasaamaan lämpöolosuhteet rakennuksessa ja saamaan sisälämpötila jokaisessa huoneistossa lähelle ohjearvoa. Tasapainottamattomassa järjestelmässä osassa huoneistoissa saattaa olla liian kuuma ja osassa liian kylmä. Tämä aiheuttaa turhaa energiankulutusta. Tasapainottamisen jälkeen pystytään usein laskemaan sisälämpötilaa, millä on vaikutusta rakennuksen energiankulutukseen. Yhden asteen lasku huoneistojen sisälämpötilassa vähentää lämmönkulutusta noin 5 %. Julkisivukorjauksen vaikutuksesta lämpöolosuhteet huoneistossa vaihtuvat, jolloin lämmitysjärjestelmä tulisi tasapainottaa korjauksen jälkeen. Ilmanvaihto kuluttaa noin kolmanneksen rakennuksen kokonaiskulutuksesta, jolloin siihen tehdyillä toimenpiteillä on merkitystä rakennuksen lämpötalouteen. Lisäksi lisälämmöneristyskorjaus ja erityisesti ikkunoiden uusinta muuttaa rakennuksen korvaus- ja vuotoilmamääriä ja siten myös paine-eroja. Näin ollen myös ilmanvaihdon tarve voi muuttua korjauksen myötä. Korjauksen jälkeen on siis tärkeää tarkistaa ilmanvaihdon toimivuus.

17 4. KOHTEET KOHTEET Kaikkiaan kyselylomakkeita palautettiin 49 kappaletta. Saapuneista lomakkeista karsittiin kohteet, jotka eivät soveltuneet tutkimukseen. Syitä kohteiden karsimiseen oli liian tuore korjaus, puutteelliset tiedot tai kohteen soveltumattomuus tutkimukseen muun syyn takia. Yhdessä otannasta poistetussa kohteessa oli rakennettu lisähuoneistoja korjauksen yhteydessä, jolloin lämmönkulutukset eivät ole vertailukelpoisia ennen ja jälkeen korjausta. Kahdessa karsitussa kohteessa lisälämmöneristyksen osuus on hyvin pieni, jolloin ei saada luetettavia tuloksia sen vaikutuksista. Karsimisen jälkeen tutkimusotannaksi jäi 37 soveltuvaa kohdetta, joissa on yhteensä 78 erillistä rakennusta. Näistä yhdestä ei ole pystytty määrittelemään laskennallista säästöä tietojen puutteellisuuden vuoksi. Kohteiden tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä Kohteiden ominaisuudet Kohteita pyrittiin keräämään eri puolilta Suomea, jolloin nähdään erilaisten ilmastojen vaikutus ja merkitys. Suomen asuinkerrostalokannasta lähes puolet sijoittuu eteläiseen Suomeen. Lisäksi lisälämmöneristyskorjaukset ovat olleet yleisempiä eteläisessä Suomessa. Näistä syistä myös tutkimuskohteet painottuvat tälle alueelle. Kuvassa 4.1 on esitetty kohteiden jakautuminen alueittain. Oulu; 2 Lahti; 5 Tampere; 9 Vaasa; 1 Turku; 7 Helsinki; 11 Turku Helsinki Pori Tampere Lahti Vaasa Oulu Pori; 2 Kuva 4.1. Kohteiden jakautuminen alueittain. Alueet vastaavat lämmitystarvelukujen vertailupaikkakuntien alueita.

18 4. KOHTEET 13 Tutkimusotannassa olevat kohteet on rakennettu vuosien 1958 ja 1981 välisenä aikana. Suurin osa kohteista (23 kohdetta) on rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Kohteiden keskimääräinen tilavuus on noin m 3. Kohteista 23 on matalia lamellitaloja ja korkeita pistetaloja on 10 kiinteistöä. Lopuissa kohteista on samassa kiinteistössä sekä matalia että korkeita lamellitaloja. Alkuperäiset julkisivurakenteet ovat pääosin betonielementtejä. Mukana on myös kaksi kuorielementeillä toteutettua kohdetta. Muita otannassa mukana olevia alkuperäisiä ulkoseinärakenteita on muun muassa levyseinärakenne, kevytbetoni ja tiili. Levyseinä on kahden kohteen ulkoseinärakenteena. Alkuperäisenä ulkoseinärakenteena on kolmessa kohteessa kevytbetonista ja teräsbetonista muodostuva seinärakenne. Lisäksi sama rakenne on osassa julkisivua kolmessa kohteessa ja loput julkisivuista on tehty tiilikuorimuurina. Kokonaan kevytbetonista muodostuva ulkoseinä on yhdessä kohteessa. Alkuperäiset ikkunat ovat kaksilasisia, lukuun ottamatta kahta kohdetta, joissa on kolmilasiset ikkunat. Kuvassa 4.2 on esitetty kohteiden ominaisuuksia. levyseinä; 2 kuorielementti; 2 massiivitiili / kevytbetoni; 1 tiilikuorimuuri / kevytbetoni; 2 kevytbetoni; 1 kevytbetoni + teräsbetoni; 3 betonielementti; 26 Kuva 4.2. Kohteiden ulkoseinien alkuperäiset rakenteet Kohteiden lämpöenergian ominaiskulutukset ennen korjausta vaihtelevat 36 ja 73 kwh/m 3 välillä. Keskimääräinen ominaiskulutus on noin 57 kwh/m 3, mikä vastaa kyseisen aikakauden rakennusten keskimääräistä ominaiskulutusta. Julkisivujen korjaukset on kohteissa tehty välisenä aikana. Suurin osa korjauksista (26 kohdetta) on tehty 2000-luvun alkupuolella. Tutkimuskohteista hieman alle puolessa (13 kohdetta) uusi julkisivurakenne on eristerappaus ja reilussa puolessa (20 kohdetta) levyverhous. Mukana on myös yksi kohde, jonka uutena julkisivun verhousrakenteena on tiiliverhous. Kolmessa kohteessa ulkokuori on kokonaan uusittu ja korvattu uudella rakenteella. Näistä kahdessa kohteessa kaikki julkisivut on uusittu eristerappauksena. Kolmannessa kohteessa uutena ulkokuoren rakenteena on sivuilla

19 4. KOHTEET 14 eristerappaus ja päädyissä kuorielementti. Neljässä kohteessa ulkokuoria on myös uusittu osittain. Kuvassa 4.3 on esitetty kohteiden korjausmenetelmät. ulkokuoren uusinta; 3 tiiliverhous; 1 ohuteristerappaus; 11 levyverhous avosaumoilla; 8 kolmikerroseristerappaus; mm; 1 80 mm; 2 levyverhous umpisaumoilla; 12 Kuva 4.3. Kohteiden korjausmenetelmät Eristerapatuista suurin osa on toteutettu ohutrappauksena ja kaksi kohdetta kolmikerrosrappauksena. Levyverhotuista kohteista suurin osa on toteutettu umpisaumoilla, mutta mukana on myös kahdeksan avosaumoilla toteutettua kohdetta. Lisälämmöneristemateriaalina on mineraalivilla, lukuun ottamatta kolmea eristerapattua kohdetta, joissa lämmöneristeenä on polystyreeni. Lisäeristepaksuus vaihtelee vanhan ulkokuoren päälle tehdyillä korjauksilla mm välillä. Kuvassa 4.4 on esitetty kohteiden lisäeristepaksuudet. 200 mm; mm; 2 50 mm; mm; mm; 1 Kuva 4.4. Kohteiden lisäeristepaksuudet

20 4. KOHTEET 15 Kohteista 14 on tehty 50 mm ja 15 kohdetta 70 mm eristepaksuudella. Lisäksi yhdessä kohteessa on 60 mm, kahdessa 80 mm ja yhdessä 100 mm lisäeriste. Kohteissa, joissa ulkokuori on uusittu, uutena eristepaksuutena on kahdessa kohteessa 150 ja yhdessä 200 mm.

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Näytesivut. 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa. 4.1 Ulkoseinärakenteet

Näytesivut. 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa. 4.1 Ulkoseinärakenteet 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa Kiinteistön rakenteita ja teknisiä järjestelmiä ei juuri koskaan korjata pelkästään energiatehokkuuden vuoksi, vaan taustalla on lähes aina muu pakottava

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Energian kulutuksen jakauma Suomessa. Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa

Energian kulutuksen jakauma Suomessa. Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa Energian kulutuksen jakauma Suomessa Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa Energiatodistuksen tarkoitus Kysynnän painetta vähän energiaa kuluttaviin rakennuksiin = markkinavoimat Luo painetta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja säästömahdollisuudet Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja säästömahdollisuudet Hotelli Presidentti 24.11.2008 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistöliitto Uusimaa Rakentamismääräysten kehittyminen Rakennusosien U-arvot

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet , seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 YLEISTÄ KYSELYSTÄ... 5 2.1 Kysymyksenasettelu... 5 2.2 Kohderyhmät... 5 3 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT... 7 3.1 Rakennusten ikäjakauma... 7 3.2

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Näkökulma 2008, Rambollin tulevaisuusseminaari 17.9.2008. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Näkökulma 2008, Rambollin tulevaisuusseminaari 17.9.2008. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Näkökulma 2008, Rambollin tulevaisuusseminaari 17.9.2008 Energiatehokas rakentaminen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Mitä viimeisinä vuosikymmeninä on energiakysymyksissä

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Asta Rakentaja messut Tampereella 12.2.2010. Energiansäästön vaikutus rakentamiseen. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Asta Rakentaja messut Tampereella 12.2.2010. Energiansäästön vaikutus rakentamiseen. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Asta Rakentaja messut Tampereella 12.2.2010 Energiansäästön vaikutus rakentamiseen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Energian kulutus ja energiatehokkuus 3. Käyttäjän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa

Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Jäähallipäivät 15.4.2015 Diplomityö Matti Partanen & Ari Laitinen Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta 2. Tutkimuksen tavoitteet 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

XXX Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsingissä 8.5.2008. Asuinrakentamisessa tulee keskittyä oleelliseen

XXX Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsingissä 8.5.2008. Asuinrakentamisessa tulee keskittyä oleelliseen XXX Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsingissä 8.5.2008 Asuinrakentamisessa tulee keskittyä oleelliseen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakentamisessa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot