Ekoviikin EUaurinkolämpöjärjestelmien. jatkoseuranta LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekoviikin EUaurinkolämpöjärjestelmien. jatkoseuranta LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Ekoviikin EUaurinkolämpöjärjestelmien jatkoseuranta LOPPURAPORTTI SOLPROS Marraskuu 2004

2 Tiivistelmä Ekoviikki on ainutlaatuinen ekologisen rakentamisen alue Helsingin Viikissä, jossa luodaan suuntaviivoja kaupunkimaiselle ympäristö- ja asukasystävälliselle asumiselle. Helsingin kaupunki, ympäristöministeriö ja SAFA ovat yhdessä ideoineet aluetta. EU-aurinkolämpöhanke on Ekoviikin merkittävimpiä energiakohteita. Se koostui kahdeksasta kerrostaloihin rakennetuista aurinkolämpöjärjestelmästä. Hanke toteutettiin EU:n Thermie-ohjelman puitteissa ja se päättyi vuoden 2001 lopussa. Tämän jatkona käynnistyi osin ympäristöministeriön tulella seurantaprojekti ( ). Hankkeen tavoitteena oli aurinkolämpöjärjestelmien käyttöönottovaiheen loppuunsaattaminen, suorituskyvyn optimointi ja seurantakokemusten pohjalta esittää parannusehdotuksia. EU-aurinkolämpöjärjestelmien kaksivuotinen seurantavaihe osoittautui hyödylliseksi aurinkolämpöjärjestelmien toiminnan varmistamiseksi ja käytännön kokemusten analysoimiseksi, joita voidaan hyödyntää tulevissa projekteissa. Pidennetyllä käyttöönottovaiheella luotiin myös pohjaa pitemmän aikavälin ylläpidolle. Ratkaisumalliksi valittiin huoltoyhtiöiden koulutus ja aurinkolämpöjärjestelmien asentamiseen osallistuneen yrityksen käyttäminen vaativimmissa tilanteissa. Jatkossa erilaiset energiapalvelukonseptit voisivat myös olla käypä ratkaisu. Aurinkolämpöjärjestelmien energiaseuranta näytti, että vajaat 10 % kaikesta lämmöstä tuotettiin aurinkoenergialla. Lämpimään käyttöveteen suhteutettuna tämä vastaa keskimäärin noin 30 % osuutta. Hajonta eri järjestelmien välillä oli suuri eli aurinkoenergian osuus vaihteli 5-25 % välillä. Syyt tähän olivat pääasiassa mitoitukselliset, mutta osin myös tekniset ratkaisut. Aurinkolämmön suhteellinen tuotto on ollut parhaimmissa järjestelmissä ennätyskorkea eli jopa yli 400 kwh/ker-m 2,v. Aurinkokeräinteknologia on toiminut odotetusti ja varsinaiset ongelmatilanteet ovat esiintyneet lähinnä uuden ja perinteisen teknologian yhdistämisessä. Yhteensä lähes viisi vuotta käsittäneen käyttöjakson ja tehtyjen havaintojen perusteella on kerätty joukko pieniä teknisiä parannusehdotuksia, jotka voisivat olla hyödyksi jatkohankkeille, mm. aurinkokeräinten ilmausratkaisut ja lämmön tehokas purkaminen vesivaraajasta. Eräitä aurinkolämmön suunnitteluarvoja asuntorakentamisessa voitiin myös päivittää. Esimerkiksi kesäajan lämpökuorma osoittautui alkuperäistä suunnitteluarvoa pienemmäksi. Hyvän aurinkolämmön tuottotaso voitaisiin kuitenkin varmistaa käyttämällä hieman suurempaa kallistuskulmaa keräimille (50-60 o ) ja/tai kasvattamalla vesivaraajan kokoa keräinpintaan nähden (~ 100 litraa/ker-m 2 ). Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmien tuottaman lämmön osuutta kaikesta lämmöstä voitaisiin tehtyjen analyysien perusteella nostaa %:iin mm. lisäämällä keräinmäärää ja hyödyntämällä uusia teknologiaratkaisuja. Jatkossa kokonaisenergiaratkaisut, joissa yhdistetään aurinkoenergian eri muotoja, ovat myös kiinnostavia vaihtoehtoja, joilla aurinkoenergian osuutta kaikesta energiantarpeesta voitaisiin edelleen nostaa. Jatkoseurantaan osallistuivat alueen rakennuttajat VVO-R, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT), Skanska Oy, Etelä-Suomen YH-Rakennuttaja Oy (ESY), Helsingin Energia ja Solpros Ay. Hankkeen koordinoinnista vastasi Solpros Ay. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi toimitusjohtaja Heidrun Faninger-Lund. SOLPROS 2004

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä...1 Sisällysluettelo Johdanto Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmät Yleistä Aurinkokeräinten integrointi Aurinkolämmön lvi-tekninen toteutus Energiamittaukset Aurinkolämmön tuotto Aurinkolämmön osuus talojen lämmöstä Analyysi aurinkolämpöjärjestelmien tuottoeroista Lämpötilatasot Keräinten kallistuskulma Lämpimän käyttöveden kulutusprofiili Aurinko- ja peruslämmön kytkentä Perusmitoituksen vaikutus Tekninen toimivuus Muita kokemuksia Teknisiä kokemuksia Kesän ylilämpö ja talven alilämpö Parannusehdotuksia Perusmitoitus ja suunnittelu Tekniset ratkaisumallit ja ylläpito Koko prosessi Kansainväliset trendit Johtopäätökset...26 LIITE: Aurinkolämpöjärjestelmien mittaukset...27 SOLPROS

4 1. Johdanto Ekoviikki on ainutlaatuinen ekologisen rakentamisen alue Helsingin Viikissä, jossa luodaan suuntaviivoja kaupunkimaiselle ympäristö- ja asukasystävälliselle asumiselle. Helsingin kaupunki, ympäristöministeriö ja SAFA ovat yhdessä ideoineet aluetta. Ekoviikki on 2000 asukkaan yhteisö, jonka rakentaminen ajoittuu vuosille Ekoviikissä on kiinnitetty erityistä huomiota energia- ja ympäristökysymyksiin. Siellä hyödynnetään mm. aurinkoenergiaa. Ekoviikki toteuttaa omalta osaltaan kansallisessa ilmastostrategiassa asetettuja tavoitteita aurinkoenergialle. EU-aurinkolämpöhanke on Ekoviikin merkittävimpiä energiakohteita ja Suomen suurin aurinkoenergiakohde. Se koostui kahdeksasta kerrostaloihin rakennetusta aurinkolämpöjärjestelmästä. Hanke toteutettiin EU:n Thermie-ohjelman puitteissa ja se päättyi vuoden 2001 lopussa. Hanke oli tekniseltä toteutukseltaan hyvin monipuolinen ja saatavilla kokemuksilla voidaan löytää malleja parhaiten olosuhteisiimme sopivista ratkaisuista. Hanke oli laajuutensa vuoksi myös hyvin vaativa. Näistä syistä katsottiin pidempiaikainen seuranta hyödylliseksi, siis sekä käyttöönoton että saatavien käyttökokemusten valossa EU-aurinkolämpöhankkeen jatkona käynnistyi osin ympäristöministeriön tulella seurantaprojekti Hankkeen tavoitteena oli Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmien pidennetyn käyttöönottovaiheen loppuunsaattaminen, suorituskyvyn optimointi ja seurantakokemusten pohjalta esittää parannusehdotuksia. Toteutus käsitti aurinkolämpöjärjestelmien energiaseurannan, teknisiä toimenpiteitä paikan päällä, tulosten analyysejä sekä toimintavarmuuteen liittyviä toimenpiteitä. Jatkoseurantaan osallistuivat alueen rakennuttajat VVO-R, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT), Skanska Oy, Etelä-Suomen YH-Rakennuttaja Oy (ESY), Helsingin Energia ja Solpros Ay. Helsingin Energia vastasi aurinkolämpöjärjestelmien mittauslaitteista ja mittaustiedoista. Hankkeen koordinoinnista ja muusta toteutuksesta vastasi Solpros Ay. Hankkeen johtoryhmässä olivat edustettuina edellä mainittujen osapuolten lisäksi ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki. Tässä raportissa esitetään hankkeet tulokset ja johtopäätökset. SOLPROS

5 2. Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmät 2.1 Yleistä Ekoviikin EU aurinkolämpöprojekti koostuu 8 aurinkolämpöjärjestelmästä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2. Nämä rakennettiin vuosina Aurinkolämpö koskettaa puolta Ekoviikin alueesta. Aurinkokeräimiä on noin 3 m 2 /asunto lukuun ottamatta As.Oy Valkoapila (Skanska 2), jossa on kaksinkertainen määrä. Yleistiedot kohteista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yleistiedot Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmistä Kohde [lyh.] Katuosoite Asuntoja [kpl] Pinta-ala [br-m 2 ] Aurinkokeräin [br-m 2 ] Varaaja [m 3 ] ATT 1 Tilanhoitajankaari ATT 2 Tilanhoitajankaari SKANSKA 1 Nuppukuja SKANSKA 2 Nuppukuja SKANSKA 3 Tilanhoitajankaari VVO Norkkokuja 3 & HELAS Nuppukuja ESY Versokuja Yhteensä Kuvassa 1 on esitetty aurinkolämpökohteiden sijainti. Kuvassa 2 ovat kohteet erikseen. Kuva 1. Aurinkolämpökohteiden sijainti Ekoviikissä. [lähde: Helsingin kaupunki] Aurinkolämpö koskettaa lähes 400 asuntoa ja noin puolta koko Ekoviikin alueesta. SOLPROS

6 Kuva 2. EU aurinkolämmitysjärjestelmät Ekoviikissä. Ylhäällä vasemmalta Skanska 1 ja 2, Skanska 3, keskellä ATT1, ATT2 ja VVO, alhaalla ATT2, Helas, ja ESY. Aurinkolämmön tuoton odotusarvo on nettolämpönä 300 kwh/keräin-m 2,v putkistohäviöt huomioon ottaen tai 350 kwh/keräin-m 2,v bruttolämpöä tai 40 % lkv:stä kohteesta ja keräinten määrästä riippuen. Lähtökohtaisesti suurissa järjestelmissä aurinkolämmön osuus lkv:stä on merkittävä, mutta aurinkokeräinten tuotto per m 2 pienempi. Pienissä järjestelmissä aurinko-osuus on taas pienempi, mutta keräinten tuotto per m 2 on suuri. Syy edelliseen on aurinkolämmön tuoton voimakas riippuvuus lämpötilatasoista samoin kuin sen vaikutus aurinkolämmön hyödynnettävyyteen. SOLPROS

7 2.2 Aurinkokeräinten integrointi Aurinkolämpöjärjestelmän keskeisin komponentti on aurinkokeräin. Ekoviikissä on käytetty uudentyyppistä suurkeräinmoduulia, joka soveltuu erityisesti asuintaloihin ja kattoratkaisuihin. Yhden aurinkokeräinmoduulin pinta-ala on 10 m 2. Tämä moduuli voi toimia pellitettynä rakennuksen vesikatteena. Moduulissa on käytetty ns. selektiivistä absorptiopintaa, jolloin lämpöhäviöt saadaan pienennettyä. Aurinkokeräimissä virtaavan nesteen tyypillinen toimintalämpötila on o C, mutta ilman vesikiertoa lämpötila voi nousta jopa 150 o C:een. Saavutettava korkea lämpötila on vaikuttanut mm. aurinkokeräinpiirin paisunta-astioiden koon suurentamiseen. Aurinkokeräimen tekninen kuvaus ja arvot on esitetty kuvassa 3. bruttopinta-ala 10 m 2, netto 9 m 2 5 m x 2 m 4 mm karkaistu lasi erikoismustapinta (selektiivinen) puuraami 55 mm vuorivillaeriste 8 mm takavaneri paino 240 kg nestetilavuus n 5 l max. paine 10 bar max. lämpötila o C U-arvo on 3,6 W/m 2 K Kuva 3. Ekoviikissä käytettyjen aurinkokeräinten rakenne ja tekniset arvot. Aurinkokeräimet on useassa kohteessa integroitu osaksi kattorakennelmaa ns. energiakatoksi. Kuvassa 4 on esitetty integrointitapa. Aurinkokeräimet on kaikissa kohteissa suunnattu etelään ja kallistuskulma on o (taulukko 2). keräinelementti aluskate ruodelaudoitus keräinpellitys vesikate Kuva 4. Aurinkokeräinten integrointi SOLPROS

8 Seurantajakson aikana aurinkokeräimet ovat toimineet moitteettomasti. Taulukko 2: Aurinkokeräinten kallistus ja integrointi rakennukseen. kohde Katuosoite Kallistus Integrointitapa ATT 1 Tilanhoitajankaari Keräimet = huoltorakennuksen katto; keräimet muodostavat vesikatteen osan ATT 2 Tilanhoitajankaari Loiva kattointegrointi; keräimet muodostavat vesikatteen osan SKANSKA 1 Nuppukuja 3 55 Kattoon integrointi; keräimet muodostavat vesikatteen osan SKANSKA 2 Nuppukuja 4 55 Keräimet muodostavat katon vesikatteen SKANSKA 3 Tilanhoitajankaari Kattoon integrointi; keräimet muodostavat katon vesikatteen VVO Norkkokuja 3 & 4 25 Kattoon integrointi; keräimet muodostavat vesikatteen osan HELAS Nuppukuja 6 30 Keräimet integroitu vesikaton päälle; keräimet eivät korvaa vesikatetta ESY Versokuja 3 60 Keräimet integroitu vesikaton päälle; keräimet eivät korvaa vesikatetta 2.3 Aurinkolämmön lvi-tekninen toteutus Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmien lvi-tekninen perusperiaate on esitetty kuvassa 5. Lvi-teknisesti katsottuna uusin komponentti on aurinkokeräin ja sen säätöyksikkö, mutta muuten järjestelmä edustaa perinteistä lvi-tekniikkaa. 2 Lkv:n warm kierto water circulation district heating collector area Lämpövaraaja Peruslämpöjärjestelmä (kaukolämpö) Aurinkokeräimet Purkauspiiri Glykolipiiri energy storage Vesipiiri radiator network Patteriverkosto cold water Kylmä vesi Kuva 5. Aurinkolämpöjärjestelmän kytkentäkaavio. SOLPROS

9 Aurinkolämpö- ja lämmityspiirit ovat toisistaan erillään eivätkä vaikuta toistensa toimintaan. Aurinkokeräimistä saatava lämpö johdetaan lämpövaraajana toimivaan eristettyyn vesisäiliöön. Asuntojen tarvitsema lämmin käyttövesi (lkv) tehdään kylmästä vedestä (n 6 o C), joka ensin esilämmitetään lämpövaraajan kautta lämmönvaihtimen avulla. Jos varaajasta tuleva lkv ei ole riittävän lämmintä (noin 55 o C), nostetaan veden lämpötilaa kaukolämmön avulla. Muutamassa kohteessa pesutilojen lattialämmityspiiri on myös kytketty varaajaan. Lämpimän käyttöveden kiertoa ei ole kytketty varaajaan, koska se nostaisi varaajan lämpötilatasoa ja heikentäisi aurinkolämmön tuottoa. Kesällä, kun varaajan lämpötila on keskimäärin yli 50 o C, voidaan kierto kytkeä käsin sulkuventtiilistä varaajan kautta kulkevaksi, jolloin kierron häviöt saadaan myös varaajasta. Aurinkolämpöjärjestelmä koostuu kolmesta kiertopiiristä: 1) aurinkokeräimissä kiertää jäänestoaine, joka on eristetty vesivaraajasta lämmönvaihtimella, 2) varaajan ja vesivaraajan välissä on vesipiiri ja 3) lämmön purkupiiri vesivaraajasta lämpökuormaan. Kuvassa 6 on havainnollistettu aurinkolämmitysjärjestelmän kiertopiirit. Käytännössä aurinkopiiri lataa varaajan ja purkupiiri purkaa varastossa olevan lämmön. Lataus ja purkaus voi tapahtua yhtäaikaisesti, esimerkiksi päiväaikaan kun taas illalla vain purkupiiri on käytössä. Yhdysputkisto Kaukolämpö Vesivaraaja Aurinkokeräinmoduli Glykolipiiri Vesipiiri Asunnot Kylmä vesi Varaajan purkupiiri Glykolipiiri kiertää keräimissä, lämpötila o C, 150 o C mahdollinen 50% jäänesto-seos ( -30 o C) painetaso kohteesta riippuva, 2-3bar (yl. 2.6 bar) ilmattava huolella virtaukset säädetty pumpun käyntinopeus säätöventtiileillä Vesipiiri keräinlämmönvaihtimen ja varaajan välillä max. 3 bar lämpötilaohjattu 3-tieventtiili ohjaa lämmön varaajan ylätai keskiosaan Purkupiiri varaajan lämmön siirto asuntoihin lämmin käyttövesi (lkv) kaikissa kohteissa, eräissä on myös lattialämmitys pumpun ohjaus: varaajalle pyritään palauttamaan mahdollisimman kylmää vettä ja pyritään välttämään varaajan sekoittuminen Kuva 6. Aurinkolämpöjärjestelmän kiertopiirit. SOLPROS

10 Lämmön purkamisen tehokkuus vesivaraajasta vaikuttaa epäsuorasti myös aurinkolämmön tuotantoon. Mitä alhaisempi varaajan lämpötila on, sitä parempi on aurinkolämmön tuotto, koska aurinkokeräimen hyötysuhde pienenee lämpötilan kasvaessa. Jos lämpöä ei pureta, esimerkiksi lämmön tarvetta ei ole tai purkauspiiri ei toimi tehokkaasti, vähenee aurinkolämmön tuotto. Lämmön purkamisen osalta käyttöönotto kesti ennakoitua kauemmin. Osasyynä tähän oli osin kotimaisten osapuolten kokemattomuus uuden teknologian kanssa, joka on parantunut EU-projektin kuluessa. Vuonna 2001 kaikki lämmönpurkupiirit eivät olleet vielä täydessä kokoonpanossa, mm. kaikkia pumppujen säätöyksikköä ei oltu vielä asennettu. Vuoden 2002 aikana purkauspiirit saatiin lähes lopulliseen kokoonpanoon, joka vaikutti eräissä kohteissa selvästi parempaan varaajalämmön hyödyntämiseen. SOLPROS

11 3. Energiamittaukset Aurinkolämpöjärjestelmien toiminnan ja lämmön tuoton seuraamiseksi aurinkolämpöjärjestelmät on Helsinki Energian toimesta varustettu energiamittareilla. Lämmön tuotto mitataan sekundääri- eli vesipiiristä, ts. varaajaan syötetty aurinkolämpö. Aurinkolämpöjärjestelmien säätöyksiköissä on pumppujen käyntiaikamittarit, jotka antavat myös karkean kuvan järjestelmien toiminnasta. Järjestelmistä mitataan lisäksi lämpötiloja. Energiamittauksissa on esiintynyt ongelmia, erityisesti HELAS ja VVO kohteissa, mutta myös muissa on esiintynyt epätarkkuutta.. Liitteessä on tarkempi kuvaus mittauksista. 3.1 Aurinkolämmön tuotto Aurinkolämmön mitattu tuotto (vesipiiri) vuosina on esitetty kuvassa 7 kohteittain. Vuonna 2001 tuotettiin yhteensä 293 MWh (Skanska 1 kohde ei valmis), vuonna MWh ja vuonna MWh. Tuotettu aurinkolämpö, MWh/v ATT1 ATT2 SKA 1 SKA 3 VVO HELAS ESY SKA2 Kuva 7. Aurinkolämpöjärjestelmien tuotto Ekoviikissä (MWh/v). Aurinkolämmön suhteellinen tuotto eli aurinkolämpö per keräin pinta-ala (kwh/m 2,v) vuosina on esitetty kuvassa 8 kohteittain. Suhteellisen tuoton avulla voidaan verrata järjestelmiä toisiinsa ja arvioida eri tekijöiden vaikutusta energiantuottoon. Lämmön tuotto vaihtelee vuodesta toiseen aurinkoisuuden ja ulkolämpötilan ja lämmön tarpeen mukaan. Tarkastelujaksolla vuosien väliset erot olivat noin 25 %, jotka pääosin johtuvat sään vaihteluista. Havaitut erot eri järjestelmien välillä ovat myös merkittäviä, jopa 30%, jotka johtuvat pääasiassa aurinkolämpöjärjestelmien mitoituksesta suhteessa SOLPROS

12 lämpökuormaan. Eräiden järjestelmien tuotto on suhteellisesti parantunut mm. säädöissä ja kytkennöissä tehdyistä parannuksista johtuen. Aurinkolämmön tuotto per keräin-m2 keräintuotto kwh/m2,v ATT1 ATT2 SKA 1 SKA 3 VVO HELAS ESY SKA vuosi Kuva 8. Aurinkolämmön tuotto keräinpinta-alaa kohde Ekoviikin aurinkolämpökohteissa (kwh/keräin-m 2,v). Aurinkokeräinten vuosituotto vastaa odotusarvoa. Hyvänä vuotena usean aurinkolämpöjärjestelmän keräintuotto ylittää jopa 400 kwh/keräin-m 2,v. Huonona vuotena jäädään tasolle 300 kwh/keräin-m 2,v. Näitä alemman suhteellisen keräintuoton selittävät mm. seuraavat tekijät: suuri keräinpinta-ala suhteessa lämpökuormaan eli korkeampi aurinko-osuus (esim. Skanska 2 keräinpinta-ala kaksinkertainen tavanomaiseen), loivempi kallistuskulma, pitkä lämmönsiirtoverkosto (ATT2), arvioitu pienempi lämminvesikulutus (Skanska 3), laiterikkoutuminen (ESY:n paisunta-astian vaihto kesällä 2003, 6kk katkos). Esimerkki aurinkolämmön ominaistuoton kuukausivaihteluista on esitetty kuvassa 9. Vuonna 2002 tuotantohuiput osuivat toukokuuhun ja elokuuhun. Yli 90 % tuotetusta aurinkolämmöstä saadaan helmikuun ja lokakuun välillä. Tuotetusta aurinkolämmöstä saadaan jopa 55 60% varsinaisen kesäkauden ulkopuolella (tammikuu-toukokuu ja syyskuu-joulukuu) eli aurinkolämpöä voitaisiin myös käyttää jonkin verran varsinaiseen lämmitykseen. Tuntimittaustiedoissa esiintyneiden puutteiden vuoksi kuukausituottoa ei voida esittää kaikille järjestelmille koko tarkastelujaksona. SOLPROS

13 Aurinkolämmön kuukausituotto, kwh/m SKA 1 VVO ATT 2 ATT 1 ESY Kuukausi Kuva 9. Aurinkolämmön suhteellinen tuotto kuukausittain (kwh/m 2, kk) vuonna Aurinkolämmön osuus talojen lämmöstä Ekoviikin aurinkolämpökohteiden peruslämmön lähteenä on kaukolämpö. Vuosina rakennusten kaukolämmön kulutus oli kwh/m 3,v. Vuonna 2001 aurinkolämpö tuotti 8 %, vuonna % ja vuonna % kaikesta lämmöstä häviöt mukaan lukien. Aurinkolämpö tuottaa Ekoviikissä vain lämmintä vettä. Kahdessa kohteessa (Helas ja Skanska 3) mitattiin lämpimän käyttöveden määrä, joka oli 30 35% kaikesta lämmöstä. Tämä perusteella aurinkolämmöllä tuotettiin kaikesta lämpimästä käyttövedestä noin 30 %. Kuvassa 10 on tarkempi erittely aurinko-osuudesta kohteittain. Aurinkolämmön osuus kaikesta lämmöstä on noin 5 %:sta 25%:iin (pl. ESY 2003) tai 15 % -75 % käyttövedestä. SOLPROS

14 Aurinkolämmön osuus lämmöstä aurinkolämmön osuus kaikesta lämmöstä,% aurinkolämmön osuus lkv:stä, % ATT1 ATT2 SKA 1 SKA 3 VVO HELAS ESY SKA HKE vuosi 0 Kuva 10. Aurinkolämmön osuus lämmöstä vuositasolla. Aurinkolämmön osuus kaikesta lämmöstä mitattu ja osuus lkv:stä arvioitu. Vuoden 2003 itse mitattu lämmönkulutus on suurempi kuin Helsingin Energian ilmoittamat arvot. SOLPROS

15 4. Analyysi aurinkolämpöjärjestelmien tuottoeroista Aurinkolämpöjärjestelmien tuotto vaihtelee vuodenajan mukaan. Järjestelmien keskinäisissä tuotoissa esiintyy suuria eroja keräinpinta-alaan suhteutettunakin, vaikka järjestelmäperiaate on kaikissa kohteissa lähes sama. Näitä analysointiin projektissa tarkemmin. Aiempien kokemusten perusteella keskityttiin seuraaviin tekijöihin: (1) Lämpötilatasot keräinten lämpöhäviöt kasvavat lämpötilan kasvaessa (2) Kallistuskulma kallistuksella vaikutetaan säteilyn tulokulmaan ja sen määrään (3) Lämpimän kv:n kulutusprofiili aurinkolämmön tuotto riippuu suoraan tarpeesta (4) Aurinko/peruslämmön kytkentä varastoidun lämmön purku vaikuttaa lämpötilaan (5) Aurinkolämmön mitoitus keräinpinta-ala vaikuttaa suoraan tuottoon ja osuuteen 4.1 Lämpötilatasot Aurinkokeräinten lämpötila riippuu keskeisesti aurinkolämpöjärjestelmän varaajan lämpötilasta. Varaajan lämpötila riippuu vastaavasti mm. keräinten määrästä suhteessa varaajan tilavuuteen sekä lämpimän käyttöveden tarpeesta - suurempi kulutus tiputtaa lämpötilaa ja siten nostaa aurinkokeräinten tuottoa. Siihen vaikuttaa myös miten tehokkaasti lämpöä puretaan kulutukseen (varaajan purkupiiiri). Esimerkiksi 10 o C korkeampi lämpötila varaajassa merkitsee kirkkaana päivänä noin 5% alhaisempaa aurinkokeräimen hyötysuhdetta, mutta puolipilvisenä päivänä ero on jo yli 20%. Kuvassa 11 on esitetty neljästä aurinkolämpöjärjestelmästä varaajan lämpötila tunneittain heinäkuussa Lämpötila nousee päivällä ja laskee yöllä. Lämpötilaerot eri järjestelmien välillä ovat jopa 35 o C, mikä vastaa 20% eroja lämmöntuotossa. Aurinkolämpöjärjestelmät toimivat tässä tapauksessa odotetusti Norkkokuja 3&4 (VVO) Nuppukuja 3 (Skanska 1) Nuppukuja 4 (Skanska 2) Versokuja 3 (Esy) 70 lämpötila, C tunti Kuva 11. Varaajan lämpötila eri järjestelmissä heinäkuussa SOLPROS

16 4.2 Keräinten kallistuskulma Auringon säteilyn tulokulma ja säteily keräinpintaan vaihtelevat vuodenajan mukaan. Loiva pinta tuottaa enemmän kuin kalteva kesällä ja päinvastoin. Ekoviikissä keräinten kallistuskulma vaihtelee 20 ja 60 asteen välillä. Käytännön erojen selvittämiseksi analysoitiin vielä eripituisia toimintajaksoja toukokuun ja joulukuun välillä. Kuvassa 12 on esitetty yhteenveto kuudesta jaksosta. Raportointiajankohdan lisäksi on ilmoitettu erityismittausjakson pituus päivinä. Esimerkiksi touko-1(20) vastaa tuotettua aurinkolämpöä toukokuun 1 päivään mennessä kahdeltakymmeneltä edeltävältä päivältä. Tulokset on suhteutettua Skanska 1:een (=1). Järjestelmäerot, 100=Skanska HELAS (30 as) SKA3 (55) ATT2 (20) SKA1 (55) ATT1 (45) VVO (25) ESY(60) touko-1(20) heinä-1(10) elo-15(36) syys-1(19) joulu-1(56) tammi- 1(31) Kuva 12. Aurinkolämmön suhteellinen tuotto eri vuodenaikoina. Aurinkolämpö on suhteutettu keräinpinta-alaan ja vertailu tehty Skanska 1:een (=100). Kuvassa on esitetty raportointipäivä ja mittausjakson pituus päivissä. Kuvassa 12 näkyviin tuottoeroihin vaikuttavat monet tekijät, mutta loivempi kallistuskulma (ATT2, VVO) näkyy joka tapauksessa pienempänä lämmöntuottona syksyä kohden jyrkempiin kulmiin (ESY, Skanska 1, Skanska 3) verrattuna. ATT1:n kohdalla syksyä kohden tapahtuva tuoton pudotus johtuu pääosin korkeammasta varaajan minimilämpötilan asetusarvosta (noin 30 o C, muissa järjestelmissä o C). 4.3 Lämpimän käyttöveden kulutusprofiili Lämpimän käyttöveden tarpeen vaihtelu eri vuodenaikoina vaikuttaa myös aurinkolämmön hyödyntämisasteeseen. Ihanteellinen kulutusprofiili aurinkolämmön kannalta olisi kesäaikaan painottuva lämmön kulutus. Helas (Nuppukuja 6) ja Skanska 3 SOLPROS

17 (Tilanhoitajankaari 22) kohteissa on myös mitattu lämpimän käyttöveden kulutusta. Lämpimän käyttöveden kulutus kaikesta aurinkolämmöstä on näissä kohteissa 30 35%. Kuvassa 13 on esitetty Helaksen lkv:n kuukausikulutus. Kuvasta nähdään, että lkv:n kulutus vähenee kesällä, mikä on epäedullista aurinkolämmölle. Vaihtelu on +/-35% keskiarvosta. Verrattuna tasaiseen lkv:n kulutukseen ympäri vuoden, joka on usein aurinkolämmön mitoitusperusteena, tämä kulutusprofiili vähentää Helaksessa vuotuista aurinkolämmön tuottoa 5-10 %, mutta hieman ylimitoitetussa järjestelmässä (esim. Skanska 2) vaikutus voi olla jopa 15 20%. Lkv profiili lkv-profiili lkv energia keskiarvo kuukausi Kuva 13. Lkv:n kuukausivaihtelu ( Helas, Nuppukuja 6) lämmin käyttövesi (MWh/kk) 4.4 Aurinko- ja peruslämmön kytkentä Aurinkolämmön purkua vesivaraajasta kulutukseen ei kaikissa kohteissa oltu toteutettu aivan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, joka näkyi varastoidun lämmön heikompana hyödyntämisenä ja vastaavasti korkeampana varaajalämpötilana. Useassa kohteessa (mm. ATT1, ATT2, Skanska 3, ESY) tehtiin jälkikäteen pieniä muutostöitä tilanteen parantamiseksi. Helas (Nuppukuja 6) aurinkolämpöjärjestelmän kotimaiset urakat jäivät keskeneräisiksi kesällä 2001 yhtiön aurinkoenergiaprojektista riippumattomista taloudellisista ongelmista johtuen. Aurinkolämmön purkaminen varaajasta kuormaan jäi puutteelliseksi. Aurinkolämmön tuotto ei ole vielä tästä syystä tavoitetasolla, vaikka aurinkopiirien toiminta onkin moitteetonta. Kuvan 14 vertailu Helaksen ja ESY:n välillä (lähes samanlaiset järjestelmät ja kuormat) osoittaa, että Helaksen heikompi lämmön purku johtaa paikoitellen lähes 20 o C korkeampiin toimintalämpötiloihin. Vuositasolla tämä voi vaikuttaa jopa kymmenien prosenttien eroihin lämmön tuotossa SOLPROS

18 85 75 Helas aurinkolämmön paluu Esy aurinkolämmön paluu Helas varaaja Esy varaaja Lämpötila (C-aste) tunti Kuva 14. ESY (Versokuja 3) ja Helas (Nuppukuja 6) aurinkolämpöjärjestelmien lämpötilavertailu kesällä Aurinkolämpöjärjestelmät ovat käytännössä lähes identtiset, mutta lämmön purkamisessa varastosta ja lämpökuormassa on eroja. 4.5 Perusmitoituksen vaikutus Aurinkolämmön perusmitoituksella tarkoitetaan aurinkokeräinten määrä tai kokonaispinta-alan (m 2 ) ja vesivaraajan tilavuuden (m 3 ) valintaa suhteessa lämmön tarpeeseen. Keskeiset mitoitussuureet ovat m 2 /asunto ja m 3 /m 2. Mitä enemmän keräimiä eli m 2 /as lisäämällä kasvaa aurinkoenergian osuus lämmöstä, mutta samalla aurinkokeräinten suhteellinen tuotto pienenee, koska lämpötilatasot nousevat (kuva 15). 450 Suhteellinen keräintuotto, kwh/m2,v keräinpinta-ala per asunto, m2/as Kuva 15. Aurinkolämmön suhteellinen tuotto Ekoviikissä vs. keräinten perusmitoitus. SOLPROS

19 Aurinkolämmön suhteellisen tuoton putoamista suuremmilla keräinpinta-aloilla voitaisiin hieman kompensoida vesivaraajan tilavuutta suurentamalla. 4.6 Tekninen toimivuus Edellä kuvatut tekijät yhdessä vaikeammin arvioitavien teknisten tekijöiden kanssa vaikuttavat käytännössä aurinkolämpöjärjestelmien lämmön tuotoissa havaittuihin eroihin (kts. kuva 7 ja 8). Ekoviikissä mitattiin erikseen vuonna 2003 aurinkolämpöglykolipiirien pumppujen käyntiajat, joka antaa karkean kuvan kuinka kauan lämpöä tuotetaan (kuva 16). Erot selittyvät erilaisista varaajan lämpötiloista (lämmön purkamisen teho) ja keräimien kallistuskulmista. Kuvassa 16 esitettyjen mitattujen käyntiaikojen perusteella Helaksen tulisi tuottaa eniten aurinkolämpöä, mutta energiamittausten mukaan lämmön tuotto on kuitenkin alemmasta päästä. Helaksen kohdalla ei ole poissuljettua, että energiamittarin mittausvirhe olisikin vielä suurempi kuin paine-eromittauksissa saatiin selville. Helaksen aurinkolämpöjärjestelmälle tehty tarkka tunnittainen simulointi EUROSOLohjelmalla antaa saman käyntiajan kuin mittaukset, mutta 30% korkeamman lämmön tuoton. ESY:ssä paisunta-astian vaihto pienensi käyntiajan alle puoleen normaalista vuonna Helas ja ESY poislukien käyntiaikaerot vuodessa ovat parin kymmenen prosentin luokka. pumpun käyntiaika (kum.), tuntia SKA2 (5) ATT1 (2) ATT2 (7) SKA1 (1) SKA3 (4) VVO (3) HELAS (6) ESY (8,huolto) päivä Kuva 17. Aurinkopiiriin käyntiajat vuonna ESY:n piiri oli suljettuna paisuntaastian vaihdosta johtuen heinäkuun puolivälistä. Suluissa on järjestelmien paremmuus aurinkolämmön tuotossa (kwh/ker-m 2,v). SOLPROS

20 5. Muita kokemuksia 5.1 Teknisiä kokemuksia Projektissa seurattiin tarkoin Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmien toimintaa yli kahden vuoden aikana ja varmistettiin kuukausittaisilla tarkistuskäynneillä aurinkolämpöjärjestelmien ongelmaton toiminta. Seurantajaksolta kertyi joukko erilaisia teknisiä kokemuksia, jotka on koottu aurinkolämmön jatkohyödyntämistä silmällä pitäen alla olevaan taulukkoon. alla Taulukko 3. Tekniset kokemukset Ekoviikistä. Tilanne Esiintynyt Ratkaisumalli Keräinten ilmaus kaikki Ilmausruuvit sijaitsevat välikatolla keräinten yhdysputkistossa yleensä hankalassa paikassa. Korkeasta lämpötilasta (150 o C) johtuen automaattinen ilmausventtiili ei ole mahdollinen, mutta ilmauksen helppokäyttöisyys olisi tärkeää. Ilmaus hoidetaan pääosin täyttöpumpulla lämmönjakohuoneessa ohittamalla keräinpumppu. Keräinlasin rikkoutuminen ATT1 Yksi keräinlasi rikottu (ilkivalta). Talon huoltoyhtiö vaihtoi lasin. Kalvopaisuntasäiliön vaihto ESY Vaihdettiin takuutyönä. Paisuntasäiliö löytyy kotimaasta. Siirtoputkiston sulkuventtiilin. vuoto ATT1 Pääsiirtoputkiston venttiilissä pieni vuoto, joka tiivistettiin. Lkv:n kierto kaikki pl Skanska1 Linjasäätöventtiilin tiputus Skanska 3 Kesäaikana aurinkolämmöllä voidaan tuottaa myös lkv:n kierto (>50 o C). Tämä edellyttää kahden venttiilin asennon muuttamista käsin ja se on osoittautunut hankalaksi. Käytännössä ei käytössä. Venttiilin karan tiukentaminen. Havaittiin painemittarista. Energiamittarien virhe kaikki Energiamittareihin kiinnittynyt magnetiitti ja lika tiputtavat lukemia. Talvella 2003 tehtiin erilliset painemittaukset oikeiden virtausarvojen määrittämiseksi. Lisäksi energiamittareissa on vuosien maksimiarvot tallessa, joista voidaan laskea korjauskertoimet Keräinvälipellitys irti ATT2 Talvella 2002/2003 myrsky repi keräinten välissä olevan kapean pellityksen auki, joka oli asennettu löysästi kiinni. Nämä kiinnitettiin takaisin parilla ruuvilla puiseen keräinraamiin. Aurinkokeräinten lasien likaantuminen ei ole Ekoviikissä ongelma. Sulava lumi pyyhkii kevät-talvesta pinnat puhtaiksi, samoin vesisateet huuhtovat lian pinnasta pois (kuva 18). Aurinkopiirien häiriöaika vuosina oli 0 tuntia. Kesällä 2003 ESY:n yhdysputkiston paisuntasäiliön kalvossa ilmenneen vuodon vuoksi pysäytettiin aurinkopiirin pumput varmuuden vuoksi. Säiliön vaihto takuutyönä aiheutti n 600 tunnin keräintuoton menetyksen. Maaliskuussa 2004 ATT 1:n yhdysputkiston venttiilin tiivistys aiheutti lyhyen seisokin. SOLPROS

21 Kuva 18. Sulava ja liukuva lumi poistavat tehokkaasti lian ja pölyn keräinpinnalta. Aurinkolämpöjärjestelmien pitkän aikavälin toiminnan varmentaminen on tärkeää hyvän aurinkolämmön tuoton ylläpitämiseksi. Lähtökohtaisesti aurinkolämpöjärjestelmä toimii automaattisesti ilman ylläpitotarvetta. EUaurinkolämpöprojektin puitteissa laadittiin jo huolto- ja käyttöohjeet. Suosituksena on vuosittainen noin 1-2 tunnin toiminnan tarkistuskäynti. Mahdollisille vikatilanteille on toimintaohjeet. Haasteena oli ylläpitotoiminnan siirtäminen asuntoyhtiöissä talo- ja huoltoyhtiöille seurantajakson päättyessä. Seurannan yhteydessä tutkittiin erilaisia toimintamalleja huollon järjestelyille lähtien asuntoyhtiökohtaisesta yhteiseen huoltojärjestelyyn. Huoltoyhtiöitä on myös koulutettu ylläpitoon, mutta yhtiöiden ja henkilöstön suuren vaihtuvuuden vuoksi suuremmissa ongelmatilanteissa suositellaan kääntymistä osan järjestelmistä asentaneen lvi-urakoitsijan puoleen (Mäntsälän LVI-apu). Aurinkolämpökohteisiin on varattu riittävä määrä varaosia, mm. keräinlaseja, jäänestoaineen tyhjennys ja täyttöpumppu, sulakkeita ja ylimääräinen säätöyksikkö. Asuntoyhtiöille pidettiin yhteinen informaatiotilaisuus aurinkolämpöjärjestelmistä ja usean yhtiön kanssa oli erilliskeskusteluja ja koulutusta. 5.2 Kesän ylilämpö ja talven alilämpö Seurannassa olleet Ekoviikin 8 aurinkolämpöjärjestelmää tuottavat yhteensä MWh hyötylämpöä vuodessa. Kesäaikana aurinkolämmön tuotto ylittää useassa kohteessa kulutuksen, jolloin varaajien lämpötila nousee lähelle 90 o C, keräinten lämpötila glykolipiirissä voi nousta yli 100 o C:een ja aurinkolämpöä jää runsaasti hyödyntämättä. Vuositasolla ylijäämälämpöä syntyy noin 100 MWh eli aurinkolämpöä voitaisiin tuottaa pari kymmentä prosenttia enemmän jos käyttöä löytyisi ylilämmölle. Tätä lämpöä riittäisi esimerkiksi muille Ekoviikin taloille, jos aurinkolämpöä saataisiin syöttää kaukolämpöverkkoon kesäaikana varaajista. Talviaikana aurinkolämpöjärjestelmien lämpövaraajat ovat käytännössä tyhjät ja käyttämättömät. Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmissä on 9 vesivaraajaa yhteistilavuudeltaan 73 m 3 ja varauskapasiteettiä on 3,5 MWh tai keskimäärin 200 SOLPROS

Ekoviikin EU-aurinkolämpöjärjestelmien seurantajakso 2002

Ekoviikin EU-aurinkolämpöjärjestelmien seurantajakso 2002 Ekoviikin EU-aurinkolämpöjärjestelmien seurantajakso 2002 Heidrun Faninger-Lund SOLPROS kesäkuu 2003 SOLPROS 2003 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitellään EU-aurinkolämpöprojektin jatkoseurannan tuloksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Johdatus aurinkolämpöön

Johdatus aurinkolämpöön Johdatus aurinkolämpöön EU-projekti: Extend Accredited Renewables Training for Heating (EARTH) SOLPROS Joulukuu 2006 EU EARTH = aurinkolämpöjärjestelmien asentajakoulutuksen laatuun huomiota Uudet ratkaisut

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin

OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin TkT Petri Konttinen petri.konttinen@gmail.com p. 0408298550 fi.linkedin.com/in/petrikonttinen Tontin valinta, Tuulikylä Tämä olisi ollut paras

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry 18.3.2013 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkotalo Aalto m. 1983 Lämpökytkennät 1. Lämmöntuotto:

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä? Omat kokemukset Motivan ja tuotevalmistajien aineistot Opinnäytetyöt mm. Tampereen AMK

Aurinko energialähteenä? Omat kokemukset Motivan ja tuotevalmistajien aineistot Opinnäytetyöt mm. Tampereen AMK Aurinko energialähteenä? Sauli Lahdenperä / Lähteet: Aurinkoteknillinen yhdistys ry Omat kokemukset Motivan ja tuotevalmistajien aineistot Opinnäytetyöt mm. Tampereen AMK Auringon säteily maapallolle 3

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi

KAUKOLÄMPÖ. Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä. www.jyvaskylanenergia.fi KAUKOLÄMPÖ Hinnoittelurakenteen muutoksen esimerkkejä kiinteistöissä 2015 www.jyvaskylanenergia.fi Neljä esimerkkiä hinnoittelun muutoksesta Esimerkki 1 : Teollisuuskiinteistö Esimerkki 2: Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014

Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014 Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014 09.00 Aamukahvit ja Sundial Esittäytyy 09.15 Aurinkolämpöjärjestelmät 10.00 Vesitakka osana aurinkolämpöjärjestelmää, Linnatuli Oy 10.45 Sundial Mökkikeräin, Jarno

Lisätiedot

aurinkoenergia- uimahalli

aurinkoenergia- uimahalli aurinkoenergia- Suomen ensimmäinen uimahalli 1 Aurinkoinen länsirannikko P orin kaupunki teki rohkean avauksen ja vahvisti imagoaan kestävän kehityksen kaupunkina rakentamalla Suomen ensimmäisen aurinkoenergiaa

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Aurinko - ilmaista energiaa

Aurinko - ilmaista energiaa Aurinko - ilmaista energiaa Vuosittainen auringon säteilyn määrä (kwh / m²) 14 päivän aikana maa vastaanottaa tarpeeksi energiaa täyttääksemme meidän energiantarpeen koko vuodeksi. Aurinko - ilmaista energiaa

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Sampppa Takala 6.10.2014 Samppa Takala 1 Järjestelmän eri asennusvaiheet Aurinkolämpöjärjestelmän asennus on jaettavissa karkeasti 3 eri vaiheeseen Teknisessä tilassa

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmien käyttökokemusten analyysi. Anna Johansson

Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmien käyttökokemusten analyysi. Anna Johansson Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmien käyttökokemusten analyysi Anna Johansson 1 Alkusanat Tämä julkaisu on tehty Analysis of active solar heating systems in cold climate urban areas -diplomityön jatkoprojektina.

Lisätiedot

Capito-varaajat ENERGIA HYBRIDI KERROS PUSKURI

Capito-varaajat ENERGIA HYBRIDI KERROS PUSKURI Capito-varaajat ENERGIA HYBRIDI KERROS PUSKURI Asiakaslähtöisyys ja huippulaatu Capito-varaajien menestystekijät! Heatco Finland Oy toimii Capito-varaajien Suomen maahantuojana ja markkinoijana. Capito

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta

Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta Timo Keskikuru Talotekniikan asiantuntija, FL Senaatti-kiinteistöt Palotalo

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS 100-2RF, 100-3RF,

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Jäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat

Jäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Uutuus! Tehokas, kestävä ja kevyt haponkestävä käyttövesikierukka www.kaukora.fi Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Yli 30 vuoden

Lisätiedot

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome! Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys

Lisätiedot

Aurinkokeräinten asennusohjeet

Aurinkokeräinten asennusohjeet Aurinkokeräinten asennusohjeet Solar keymark sertifioitu Yleistä Kiitos, että valitsit St1 aurinkokeräimet. Seuraavilta sivuilta löydät ohjeita St1 tyhjiöputkikeräinten kokoamiseen ja asennukseen. Asennuksessa

Lisätiedot

Kokemuksia matkan varrelta

Kokemuksia matkan varrelta Kokemuksia matkan varrelta 15 v. oman, laajennetun järjestelmän ja 12 v. asiakkaiden järjestelmien seurantaa Päätuotteemme on kotimainen integroitu suurkeräin -juuret Turun yliopiston aurinkoenergian tutkimusryhmässä

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS pientalojen lämmönjakokeskukset

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 Aurinkoenergia paikallisessa energiantuotannossa Jari Varjotie Esityksen sisältö Lämmittelyä Savosolar lyhyesti

Lisätiedot

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax öljylämmitys Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax 17 -sarjan öljykattilat Tehokas lämmitys Runsas lämpimän

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Jäspi Aurinkolaitteet

Jäspi Aurinkolaitteet Jäspi Aurinkolaitteet ä täydenn l mä ä s i e t s e j r ä sj lämmit y la energial o k in r u a ENERGIAä t s ä ä s ja uksissa! kustann sisältö: jäspi solar 300/500 -aurinkovedenlämmitin Jäspi solar 300/500

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Aurinkoenergiakurssi 29.3.2012. Vehmasputki Oy Kari Loukkaanhuhta

Aurinkoenergiakurssi 29.3.2012. Vehmasputki Oy Kari Loukkaanhuhta Aurinkoenergiakurssi 29.3.2012 Vehmasputki Oy Kari Loukkaanhuhta Aurinkolämmitys lämmönlähteenä Agenda Aurinko ja sen energia Aurinkolämpöä suunniteltaessa tärkeää Realistiset tuotto-odotukset Aurinkojärjestelmän

Lisätiedot

Jäspi Aurinkolaitteet

Jäspi Aurinkolaitteet Jäspi Aurinkolaitteet täydennä lämmitysjärjestelmääsi aurinkoenergialla! jäspi solar 300 Jäspi Solar 300 soveltuu sekä uudis- että saneerauskohteen lämpimän käyttöveden valmistukseen. jäspi solar economy

Lisätiedot

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Aurinkoenergia TASOKERÄIMET HYBRIDIVARAAJAT

Aurinkoenergia TASOKERÄIMET HYBRIDIVARAAJAT Aurinkoenergia TASOKERÄIMET HYBRIDIVARAAJAT Säästä energiaa, luontoa ja lämmityskuluja Capiton aurinko- ja hybridienergiajärjestelmillä Vaatimukset omavaraisempaan energiantuotantoon sähkölämmityksen sijaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Uusi tuotesarja kiinteistöluokkaan Lämpöässä Maaenergiakeskus on tehtaalla

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 2 WATERSTAGE VESIPATTERI LÄMPIMÄN VEDEN TUOTTO KÄYTTÖVESI LATTIALÄMMITYS KÄYTTÖVESI- VARAAJA ULKOYKSIKKÖ FUJITSU GENERAL ilma-vesilämpöpumppu

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

NIBE aurinkokeräinpaketit lämpöpumppuihin. Valitse luonnollinen ja ekologinen NIBE!

NIBE aurinkokeräinpaketit lämpöpumppuihin. Valitse luonnollinen ja ekologinen NIBE! NIBE aurinkokeräinpaketit lämpöpumppuihin Valitse luonnollinen ja ekologinen NIBE! NIBE Aurinkovaraajat NIBE VPBS 300 NIBE Compact 300 Sol NIBE VPAS 300/450 Uudentyyppinen lämminvesivaraaja, jota voidaan

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen mieltymys ovat kaikki

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin R Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa -virtauslämmitin Lämpimän käyttöveden meno Lämpimän käyttöveden paluu -virtauslämmitin

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot