Ekoviikin EUaurinkolämpöjärjestelmien. jatkoseuranta LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekoviikin EUaurinkolämpöjärjestelmien. jatkoseuranta LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Ekoviikin EUaurinkolämpöjärjestelmien jatkoseuranta LOPPURAPORTTI SOLPROS Marraskuu 2004

2 Tiivistelmä Ekoviikki on ainutlaatuinen ekologisen rakentamisen alue Helsingin Viikissä, jossa luodaan suuntaviivoja kaupunkimaiselle ympäristö- ja asukasystävälliselle asumiselle. Helsingin kaupunki, ympäristöministeriö ja SAFA ovat yhdessä ideoineet aluetta. EU-aurinkolämpöhanke on Ekoviikin merkittävimpiä energiakohteita. Se koostui kahdeksasta kerrostaloihin rakennetuista aurinkolämpöjärjestelmästä. Hanke toteutettiin EU:n Thermie-ohjelman puitteissa ja se päättyi vuoden 2001 lopussa. Tämän jatkona käynnistyi osin ympäristöministeriön tulella seurantaprojekti ( ). Hankkeen tavoitteena oli aurinkolämpöjärjestelmien käyttöönottovaiheen loppuunsaattaminen, suorituskyvyn optimointi ja seurantakokemusten pohjalta esittää parannusehdotuksia. EU-aurinkolämpöjärjestelmien kaksivuotinen seurantavaihe osoittautui hyödylliseksi aurinkolämpöjärjestelmien toiminnan varmistamiseksi ja käytännön kokemusten analysoimiseksi, joita voidaan hyödyntää tulevissa projekteissa. Pidennetyllä käyttöönottovaiheella luotiin myös pohjaa pitemmän aikavälin ylläpidolle. Ratkaisumalliksi valittiin huoltoyhtiöiden koulutus ja aurinkolämpöjärjestelmien asentamiseen osallistuneen yrityksen käyttäminen vaativimmissa tilanteissa. Jatkossa erilaiset energiapalvelukonseptit voisivat myös olla käypä ratkaisu. Aurinkolämpöjärjestelmien energiaseuranta näytti, että vajaat 10 % kaikesta lämmöstä tuotettiin aurinkoenergialla. Lämpimään käyttöveteen suhteutettuna tämä vastaa keskimäärin noin 30 % osuutta. Hajonta eri järjestelmien välillä oli suuri eli aurinkoenergian osuus vaihteli 5-25 % välillä. Syyt tähän olivat pääasiassa mitoitukselliset, mutta osin myös tekniset ratkaisut. Aurinkolämmön suhteellinen tuotto on ollut parhaimmissa järjestelmissä ennätyskorkea eli jopa yli 400 kwh/ker-m 2,v. Aurinkokeräinteknologia on toiminut odotetusti ja varsinaiset ongelmatilanteet ovat esiintyneet lähinnä uuden ja perinteisen teknologian yhdistämisessä. Yhteensä lähes viisi vuotta käsittäneen käyttöjakson ja tehtyjen havaintojen perusteella on kerätty joukko pieniä teknisiä parannusehdotuksia, jotka voisivat olla hyödyksi jatkohankkeille, mm. aurinkokeräinten ilmausratkaisut ja lämmön tehokas purkaminen vesivaraajasta. Eräitä aurinkolämmön suunnitteluarvoja asuntorakentamisessa voitiin myös päivittää. Esimerkiksi kesäajan lämpökuorma osoittautui alkuperäistä suunnitteluarvoa pienemmäksi. Hyvän aurinkolämmön tuottotaso voitaisiin kuitenkin varmistaa käyttämällä hieman suurempaa kallistuskulmaa keräimille (50-60 o ) ja/tai kasvattamalla vesivaraajan kokoa keräinpintaan nähden (~ 100 litraa/ker-m 2 ). Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmien tuottaman lämmön osuutta kaikesta lämmöstä voitaisiin tehtyjen analyysien perusteella nostaa %:iin mm. lisäämällä keräinmäärää ja hyödyntämällä uusia teknologiaratkaisuja. Jatkossa kokonaisenergiaratkaisut, joissa yhdistetään aurinkoenergian eri muotoja, ovat myös kiinnostavia vaihtoehtoja, joilla aurinkoenergian osuutta kaikesta energiantarpeesta voitaisiin edelleen nostaa. Jatkoseurantaan osallistuivat alueen rakennuttajat VVO-R, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT), Skanska Oy, Etelä-Suomen YH-Rakennuttaja Oy (ESY), Helsingin Energia ja Solpros Ay. Hankkeen koordinoinnista vastasi Solpros Ay. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi toimitusjohtaja Heidrun Faninger-Lund. SOLPROS 2004

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä...1 Sisällysluettelo Johdanto Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmät Yleistä Aurinkokeräinten integrointi Aurinkolämmön lvi-tekninen toteutus Energiamittaukset Aurinkolämmön tuotto Aurinkolämmön osuus talojen lämmöstä Analyysi aurinkolämpöjärjestelmien tuottoeroista Lämpötilatasot Keräinten kallistuskulma Lämpimän käyttöveden kulutusprofiili Aurinko- ja peruslämmön kytkentä Perusmitoituksen vaikutus Tekninen toimivuus Muita kokemuksia Teknisiä kokemuksia Kesän ylilämpö ja talven alilämpö Parannusehdotuksia Perusmitoitus ja suunnittelu Tekniset ratkaisumallit ja ylläpito Koko prosessi Kansainväliset trendit Johtopäätökset...26 LIITE: Aurinkolämpöjärjestelmien mittaukset...27 SOLPROS

4 1. Johdanto Ekoviikki on ainutlaatuinen ekologisen rakentamisen alue Helsingin Viikissä, jossa luodaan suuntaviivoja kaupunkimaiselle ympäristö- ja asukasystävälliselle asumiselle. Helsingin kaupunki, ympäristöministeriö ja SAFA ovat yhdessä ideoineet aluetta. Ekoviikki on 2000 asukkaan yhteisö, jonka rakentaminen ajoittuu vuosille Ekoviikissä on kiinnitetty erityistä huomiota energia- ja ympäristökysymyksiin. Siellä hyödynnetään mm. aurinkoenergiaa. Ekoviikki toteuttaa omalta osaltaan kansallisessa ilmastostrategiassa asetettuja tavoitteita aurinkoenergialle. EU-aurinkolämpöhanke on Ekoviikin merkittävimpiä energiakohteita ja Suomen suurin aurinkoenergiakohde. Se koostui kahdeksasta kerrostaloihin rakennetusta aurinkolämpöjärjestelmästä. Hanke toteutettiin EU:n Thermie-ohjelman puitteissa ja se päättyi vuoden 2001 lopussa. Hanke oli tekniseltä toteutukseltaan hyvin monipuolinen ja saatavilla kokemuksilla voidaan löytää malleja parhaiten olosuhteisiimme sopivista ratkaisuista. Hanke oli laajuutensa vuoksi myös hyvin vaativa. Näistä syistä katsottiin pidempiaikainen seuranta hyödylliseksi, siis sekä käyttöönoton että saatavien käyttökokemusten valossa EU-aurinkolämpöhankkeen jatkona käynnistyi osin ympäristöministeriön tulella seurantaprojekti Hankkeen tavoitteena oli Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmien pidennetyn käyttöönottovaiheen loppuunsaattaminen, suorituskyvyn optimointi ja seurantakokemusten pohjalta esittää parannusehdotuksia. Toteutus käsitti aurinkolämpöjärjestelmien energiaseurannan, teknisiä toimenpiteitä paikan päällä, tulosten analyysejä sekä toimintavarmuuteen liittyviä toimenpiteitä. Jatkoseurantaan osallistuivat alueen rakennuttajat VVO-R, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT), Skanska Oy, Etelä-Suomen YH-Rakennuttaja Oy (ESY), Helsingin Energia ja Solpros Ay. Helsingin Energia vastasi aurinkolämpöjärjestelmien mittauslaitteista ja mittaustiedoista. Hankkeen koordinoinnista ja muusta toteutuksesta vastasi Solpros Ay. Hankkeen johtoryhmässä olivat edustettuina edellä mainittujen osapuolten lisäksi ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki. Tässä raportissa esitetään hankkeet tulokset ja johtopäätökset. SOLPROS

5 2. Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmät 2.1 Yleistä Ekoviikin EU aurinkolämpöprojekti koostuu 8 aurinkolämpöjärjestelmästä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2. Nämä rakennettiin vuosina Aurinkolämpö koskettaa puolta Ekoviikin alueesta. Aurinkokeräimiä on noin 3 m 2 /asunto lukuun ottamatta As.Oy Valkoapila (Skanska 2), jossa on kaksinkertainen määrä. Yleistiedot kohteista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yleistiedot Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmistä Kohde [lyh.] Katuosoite Asuntoja [kpl] Pinta-ala [br-m 2 ] Aurinkokeräin [br-m 2 ] Varaaja [m 3 ] ATT 1 Tilanhoitajankaari ATT 2 Tilanhoitajankaari SKANSKA 1 Nuppukuja SKANSKA 2 Nuppukuja SKANSKA 3 Tilanhoitajankaari VVO Norkkokuja 3 & HELAS Nuppukuja ESY Versokuja Yhteensä Kuvassa 1 on esitetty aurinkolämpökohteiden sijainti. Kuvassa 2 ovat kohteet erikseen. Kuva 1. Aurinkolämpökohteiden sijainti Ekoviikissä. [lähde: Helsingin kaupunki] Aurinkolämpö koskettaa lähes 400 asuntoa ja noin puolta koko Ekoviikin alueesta. SOLPROS

6 Kuva 2. EU aurinkolämmitysjärjestelmät Ekoviikissä. Ylhäällä vasemmalta Skanska 1 ja 2, Skanska 3, keskellä ATT1, ATT2 ja VVO, alhaalla ATT2, Helas, ja ESY. Aurinkolämmön tuoton odotusarvo on nettolämpönä 300 kwh/keräin-m 2,v putkistohäviöt huomioon ottaen tai 350 kwh/keräin-m 2,v bruttolämpöä tai 40 % lkv:stä kohteesta ja keräinten määrästä riippuen. Lähtökohtaisesti suurissa järjestelmissä aurinkolämmön osuus lkv:stä on merkittävä, mutta aurinkokeräinten tuotto per m 2 pienempi. Pienissä järjestelmissä aurinko-osuus on taas pienempi, mutta keräinten tuotto per m 2 on suuri. Syy edelliseen on aurinkolämmön tuoton voimakas riippuvuus lämpötilatasoista samoin kuin sen vaikutus aurinkolämmön hyödynnettävyyteen. SOLPROS

7 2.2 Aurinkokeräinten integrointi Aurinkolämpöjärjestelmän keskeisin komponentti on aurinkokeräin. Ekoviikissä on käytetty uudentyyppistä suurkeräinmoduulia, joka soveltuu erityisesti asuintaloihin ja kattoratkaisuihin. Yhden aurinkokeräinmoduulin pinta-ala on 10 m 2. Tämä moduuli voi toimia pellitettynä rakennuksen vesikatteena. Moduulissa on käytetty ns. selektiivistä absorptiopintaa, jolloin lämpöhäviöt saadaan pienennettyä. Aurinkokeräimissä virtaavan nesteen tyypillinen toimintalämpötila on o C, mutta ilman vesikiertoa lämpötila voi nousta jopa 150 o C:een. Saavutettava korkea lämpötila on vaikuttanut mm. aurinkokeräinpiirin paisunta-astioiden koon suurentamiseen. Aurinkokeräimen tekninen kuvaus ja arvot on esitetty kuvassa 3. bruttopinta-ala 10 m 2, netto 9 m 2 5 m x 2 m 4 mm karkaistu lasi erikoismustapinta (selektiivinen) puuraami 55 mm vuorivillaeriste 8 mm takavaneri paino 240 kg nestetilavuus n 5 l max. paine 10 bar max. lämpötila o C U-arvo on 3,6 W/m 2 K Kuva 3. Ekoviikissä käytettyjen aurinkokeräinten rakenne ja tekniset arvot. Aurinkokeräimet on useassa kohteessa integroitu osaksi kattorakennelmaa ns. energiakatoksi. Kuvassa 4 on esitetty integrointitapa. Aurinkokeräimet on kaikissa kohteissa suunnattu etelään ja kallistuskulma on o (taulukko 2). keräinelementti aluskate ruodelaudoitus keräinpellitys vesikate Kuva 4. Aurinkokeräinten integrointi SOLPROS

8 Seurantajakson aikana aurinkokeräimet ovat toimineet moitteettomasti. Taulukko 2: Aurinkokeräinten kallistus ja integrointi rakennukseen. kohde Katuosoite Kallistus Integrointitapa ATT 1 Tilanhoitajankaari Keräimet = huoltorakennuksen katto; keräimet muodostavat vesikatteen osan ATT 2 Tilanhoitajankaari Loiva kattointegrointi; keräimet muodostavat vesikatteen osan SKANSKA 1 Nuppukuja 3 55 Kattoon integrointi; keräimet muodostavat vesikatteen osan SKANSKA 2 Nuppukuja 4 55 Keräimet muodostavat katon vesikatteen SKANSKA 3 Tilanhoitajankaari Kattoon integrointi; keräimet muodostavat katon vesikatteen VVO Norkkokuja 3 & 4 25 Kattoon integrointi; keräimet muodostavat vesikatteen osan HELAS Nuppukuja 6 30 Keräimet integroitu vesikaton päälle; keräimet eivät korvaa vesikatetta ESY Versokuja 3 60 Keräimet integroitu vesikaton päälle; keräimet eivät korvaa vesikatetta 2.3 Aurinkolämmön lvi-tekninen toteutus Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmien lvi-tekninen perusperiaate on esitetty kuvassa 5. Lvi-teknisesti katsottuna uusin komponentti on aurinkokeräin ja sen säätöyksikkö, mutta muuten järjestelmä edustaa perinteistä lvi-tekniikkaa. 2 Lkv:n warm kierto water circulation district heating collector area Lämpövaraaja Peruslämpöjärjestelmä (kaukolämpö) Aurinkokeräimet Purkauspiiri Glykolipiiri energy storage Vesipiiri radiator network Patteriverkosto cold water Kylmä vesi Kuva 5. Aurinkolämpöjärjestelmän kytkentäkaavio. SOLPROS

9 Aurinkolämpö- ja lämmityspiirit ovat toisistaan erillään eivätkä vaikuta toistensa toimintaan. Aurinkokeräimistä saatava lämpö johdetaan lämpövaraajana toimivaan eristettyyn vesisäiliöön. Asuntojen tarvitsema lämmin käyttövesi (lkv) tehdään kylmästä vedestä (n 6 o C), joka ensin esilämmitetään lämpövaraajan kautta lämmönvaihtimen avulla. Jos varaajasta tuleva lkv ei ole riittävän lämmintä (noin 55 o C), nostetaan veden lämpötilaa kaukolämmön avulla. Muutamassa kohteessa pesutilojen lattialämmityspiiri on myös kytketty varaajaan. Lämpimän käyttöveden kiertoa ei ole kytketty varaajaan, koska se nostaisi varaajan lämpötilatasoa ja heikentäisi aurinkolämmön tuottoa. Kesällä, kun varaajan lämpötila on keskimäärin yli 50 o C, voidaan kierto kytkeä käsin sulkuventtiilistä varaajan kautta kulkevaksi, jolloin kierron häviöt saadaan myös varaajasta. Aurinkolämpöjärjestelmä koostuu kolmesta kiertopiiristä: 1) aurinkokeräimissä kiertää jäänestoaine, joka on eristetty vesivaraajasta lämmönvaihtimella, 2) varaajan ja vesivaraajan välissä on vesipiiri ja 3) lämmön purkupiiri vesivaraajasta lämpökuormaan. Kuvassa 6 on havainnollistettu aurinkolämmitysjärjestelmän kiertopiirit. Käytännössä aurinkopiiri lataa varaajan ja purkupiiri purkaa varastossa olevan lämmön. Lataus ja purkaus voi tapahtua yhtäaikaisesti, esimerkiksi päiväaikaan kun taas illalla vain purkupiiri on käytössä. Yhdysputkisto Kaukolämpö Vesivaraaja Aurinkokeräinmoduli Glykolipiiri Vesipiiri Asunnot Kylmä vesi Varaajan purkupiiri Glykolipiiri kiertää keräimissä, lämpötila o C, 150 o C mahdollinen 50% jäänesto-seos ( -30 o C) painetaso kohteesta riippuva, 2-3bar (yl. 2.6 bar) ilmattava huolella virtaukset säädetty pumpun käyntinopeus säätöventtiileillä Vesipiiri keräinlämmönvaihtimen ja varaajan välillä max. 3 bar lämpötilaohjattu 3-tieventtiili ohjaa lämmön varaajan ylätai keskiosaan Purkupiiri varaajan lämmön siirto asuntoihin lämmin käyttövesi (lkv) kaikissa kohteissa, eräissä on myös lattialämmitys pumpun ohjaus: varaajalle pyritään palauttamaan mahdollisimman kylmää vettä ja pyritään välttämään varaajan sekoittuminen Kuva 6. Aurinkolämpöjärjestelmän kiertopiirit. SOLPROS

10 Lämmön purkamisen tehokkuus vesivaraajasta vaikuttaa epäsuorasti myös aurinkolämmön tuotantoon. Mitä alhaisempi varaajan lämpötila on, sitä parempi on aurinkolämmön tuotto, koska aurinkokeräimen hyötysuhde pienenee lämpötilan kasvaessa. Jos lämpöä ei pureta, esimerkiksi lämmön tarvetta ei ole tai purkauspiiri ei toimi tehokkaasti, vähenee aurinkolämmön tuotto. Lämmön purkamisen osalta käyttöönotto kesti ennakoitua kauemmin. Osasyynä tähän oli osin kotimaisten osapuolten kokemattomuus uuden teknologian kanssa, joka on parantunut EU-projektin kuluessa. Vuonna 2001 kaikki lämmönpurkupiirit eivät olleet vielä täydessä kokoonpanossa, mm. kaikkia pumppujen säätöyksikköä ei oltu vielä asennettu. Vuoden 2002 aikana purkauspiirit saatiin lähes lopulliseen kokoonpanoon, joka vaikutti eräissä kohteissa selvästi parempaan varaajalämmön hyödyntämiseen. SOLPROS

11 3. Energiamittaukset Aurinkolämpöjärjestelmien toiminnan ja lämmön tuoton seuraamiseksi aurinkolämpöjärjestelmät on Helsinki Energian toimesta varustettu energiamittareilla. Lämmön tuotto mitataan sekundääri- eli vesipiiristä, ts. varaajaan syötetty aurinkolämpö. Aurinkolämpöjärjestelmien säätöyksiköissä on pumppujen käyntiaikamittarit, jotka antavat myös karkean kuvan järjestelmien toiminnasta. Järjestelmistä mitataan lisäksi lämpötiloja. Energiamittauksissa on esiintynyt ongelmia, erityisesti HELAS ja VVO kohteissa, mutta myös muissa on esiintynyt epätarkkuutta.. Liitteessä on tarkempi kuvaus mittauksista. 3.1 Aurinkolämmön tuotto Aurinkolämmön mitattu tuotto (vesipiiri) vuosina on esitetty kuvassa 7 kohteittain. Vuonna 2001 tuotettiin yhteensä 293 MWh (Skanska 1 kohde ei valmis), vuonna MWh ja vuonna MWh. Tuotettu aurinkolämpö, MWh/v ATT1 ATT2 SKA 1 SKA 3 VVO HELAS ESY SKA2 Kuva 7. Aurinkolämpöjärjestelmien tuotto Ekoviikissä (MWh/v). Aurinkolämmön suhteellinen tuotto eli aurinkolämpö per keräin pinta-ala (kwh/m 2,v) vuosina on esitetty kuvassa 8 kohteittain. Suhteellisen tuoton avulla voidaan verrata järjestelmiä toisiinsa ja arvioida eri tekijöiden vaikutusta energiantuottoon. Lämmön tuotto vaihtelee vuodesta toiseen aurinkoisuuden ja ulkolämpötilan ja lämmön tarpeen mukaan. Tarkastelujaksolla vuosien väliset erot olivat noin 25 %, jotka pääosin johtuvat sään vaihteluista. Havaitut erot eri järjestelmien välillä ovat myös merkittäviä, jopa 30%, jotka johtuvat pääasiassa aurinkolämpöjärjestelmien mitoituksesta suhteessa SOLPROS

12 lämpökuormaan. Eräiden järjestelmien tuotto on suhteellisesti parantunut mm. säädöissä ja kytkennöissä tehdyistä parannuksista johtuen. Aurinkolämmön tuotto per keräin-m2 keräintuotto kwh/m2,v ATT1 ATT2 SKA 1 SKA 3 VVO HELAS ESY SKA vuosi Kuva 8. Aurinkolämmön tuotto keräinpinta-alaa kohde Ekoviikin aurinkolämpökohteissa (kwh/keräin-m 2,v). Aurinkokeräinten vuosituotto vastaa odotusarvoa. Hyvänä vuotena usean aurinkolämpöjärjestelmän keräintuotto ylittää jopa 400 kwh/keräin-m 2,v. Huonona vuotena jäädään tasolle 300 kwh/keräin-m 2,v. Näitä alemman suhteellisen keräintuoton selittävät mm. seuraavat tekijät: suuri keräinpinta-ala suhteessa lämpökuormaan eli korkeampi aurinko-osuus (esim. Skanska 2 keräinpinta-ala kaksinkertainen tavanomaiseen), loivempi kallistuskulma, pitkä lämmönsiirtoverkosto (ATT2), arvioitu pienempi lämminvesikulutus (Skanska 3), laiterikkoutuminen (ESY:n paisunta-astian vaihto kesällä 2003, 6kk katkos). Esimerkki aurinkolämmön ominaistuoton kuukausivaihteluista on esitetty kuvassa 9. Vuonna 2002 tuotantohuiput osuivat toukokuuhun ja elokuuhun. Yli 90 % tuotetusta aurinkolämmöstä saadaan helmikuun ja lokakuun välillä. Tuotetusta aurinkolämmöstä saadaan jopa 55 60% varsinaisen kesäkauden ulkopuolella (tammikuu-toukokuu ja syyskuu-joulukuu) eli aurinkolämpöä voitaisiin myös käyttää jonkin verran varsinaiseen lämmitykseen. Tuntimittaustiedoissa esiintyneiden puutteiden vuoksi kuukausituottoa ei voida esittää kaikille järjestelmille koko tarkastelujaksona. SOLPROS

13 Aurinkolämmön kuukausituotto, kwh/m SKA 1 VVO ATT 2 ATT 1 ESY Kuukausi Kuva 9. Aurinkolämmön suhteellinen tuotto kuukausittain (kwh/m 2, kk) vuonna Aurinkolämmön osuus talojen lämmöstä Ekoviikin aurinkolämpökohteiden peruslämmön lähteenä on kaukolämpö. Vuosina rakennusten kaukolämmön kulutus oli kwh/m 3,v. Vuonna 2001 aurinkolämpö tuotti 8 %, vuonna % ja vuonna % kaikesta lämmöstä häviöt mukaan lukien. Aurinkolämpö tuottaa Ekoviikissä vain lämmintä vettä. Kahdessa kohteessa (Helas ja Skanska 3) mitattiin lämpimän käyttöveden määrä, joka oli 30 35% kaikesta lämmöstä. Tämä perusteella aurinkolämmöllä tuotettiin kaikesta lämpimästä käyttövedestä noin 30 %. Kuvassa 10 on tarkempi erittely aurinko-osuudesta kohteittain. Aurinkolämmön osuus kaikesta lämmöstä on noin 5 %:sta 25%:iin (pl. ESY 2003) tai 15 % -75 % käyttövedestä. SOLPROS

14 Aurinkolämmön osuus lämmöstä aurinkolämmön osuus kaikesta lämmöstä,% aurinkolämmön osuus lkv:stä, % ATT1 ATT2 SKA 1 SKA 3 VVO HELAS ESY SKA HKE vuosi 0 Kuva 10. Aurinkolämmön osuus lämmöstä vuositasolla. Aurinkolämmön osuus kaikesta lämmöstä mitattu ja osuus lkv:stä arvioitu. Vuoden 2003 itse mitattu lämmönkulutus on suurempi kuin Helsingin Energian ilmoittamat arvot. SOLPROS

15 4. Analyysi aurinkolämpöjärjestelmien tuottoeroista Aurinkolämpöjärjestelmien tuotto vaihtelee vuodenajan mukaan. Järjestelmien keskinäisissä tuotoissa esiintyy suuria eroja keräinpinta-alaan suhteutettunakin, vaikka järjestelmäperiaate on kaikissa kohteissa lähes sama. Näitä analysointiin projektissa tarkemmin. Aiempien kokemusten perusteella keskityttiin seuraaviin tekijöihin: (1) Lämpötilatasot keräinten lämpöhäviöt kasvavat lämpötilan kasvaessa (2) Kallistuskulma kallistuksella vaikutetaan säteilyn tulokulmaan ja sen määrään (3) Lämpimän kv:n kulutusprofiili aurinkolämmön tuotto riippuu suoraan tarpeesta (4) Aurinko/peruslämmön kytkentä varastoidun lämmön purku vaikuttaa lämpötilaan (5) Aurinkolämmön mitoitus keräinpinta-ala vaikuttaa suoraan tuottoon ja osuuteen 4.1 Lämpötilatasot Aurinkokeräinten lämpötila riippuu keskeisesti aurinkolämpöjärjestelmän varaajan lämpötilasta. Varaajan lämpötila riippuu vastaavasti mm. keräinten määrästä suhteessa varaajan tilavuuteen sekä lämpimän käyttöveden tarpeesta - suurempi kulutus tiputtaa lämpötilaa ja siten nostaa aurinkokeräinten tuottoa. Siihen vaikuttaa myös miten tehokkaasti lämpöä puretaan kulutukseen (varaajan purkupiiiri). Esimerkiksi 10 o C korkeampi lämpötila varaajassa merkitsee kirkkaana päivänä noin 5% alhaisempaa aurinkokeräimen hyötysuhdetta, mutta puolipilvisenä päivänä ero on jo yli 20%. Kuvassa 11 on esitetty neljästä aurinkolämpöjärjestelmästä varaajan lämpötila tunneittain heinäkuussa Lämpötila nousee päivällä ja laskee yöllä. Lämpötilaerot eri järjestelmien välillä ovat jopa 35 o C, mikä vastaa 20% eroja lämmöntuotossa. Aurinkolämpöjärjestelmät toimivat tässä tapauksessa odotetusti Norkkokuja 3&4 (VVO) Nuppukuja 3 (Skanska 1) Nuppukuja 4 (Skanska 2) Versokuja 3 (Esy) 70 lämpötila, C tunti Kuva 11. Varaajan lämpötila eri järjestelmissä heinäkuussa SOLPROS

16 4.2 Keräinten kallistuskulma Auringon säteilyn tulokulma ja säteily keräinpintaan vaihtelevat vuodenajan mukaan. Loiva pinta tuottaa enemmän kuin kalteva kesällä ja päinvastoin. Ekoviikissä keräinten kallistuskulma vaihtelee 20 ja 60 asteen välillä. Käytännön erojen selvittämiseksi analysoitiin vielä eripituisia toimintajaksoja toukokuun ja joulukuun välillä. Kuvassa 12 on esitetty yhteenveto kuudesta jaksosta. Raportointiajankohdan lisäksi on ilmoitettu erityismittausjakson pituus päivinä. Esimerkiksi touko-1(20) vastaa tuotettua aurinkolämpöä toukokuun 1 päivään mennessä kahdeltakymmeneltä edeltävältä päivältä. Tulokset on suhteutettua Skanska 1:een (=1). Järjestelmäerot, 100=Skanska HELAS (30 as) SKA3 (55) ATT2 (20) SKA1 (55) ATT1 (45) VVO (25) ESY(60) touko-1(20) heinä-1(10) elo-15(36) syys-1(19) joulu-1(56) tammi- 1(31) Kuva 12. Aurinkolämmön suhteellinen tuotto eri vuodenaikoina. Aurinkolämpö on suhteutettu keräinpinta-alaan ja vertailu tehty Skanska 1:een (=100). Kuvassa on esitetty raportointipäivä ja mittausjakson pituus päivissä. Kuvassa 12 näkyviin tuottoeroihin vaikuttavat monet tekijät, mutta loivempi kallistuskulma (ATT2, VVO) näkyy joka tapauksessa pienempänä lämmöntuottona syksyä kohden jyrkempiin kulmiin (ESY, Skanska 1, Skanska 3) verrattuna. ATT1:n kohdalla syksyä kohden tapahtuva tuoton pudotus johtuu pääosin korkeammasta varaajan minimilämpötilan asetusarvosta (noin 30 o C, muissa järjestelmissä o C). 4.3 Lämpimän käyttöveden kulutusprofiili Lämpimän käyttöveden tarpeen vaihtelu eri vuodenaikoina vaikuttaa myös aurinkolämmön hyödyntämisasteeseen. Ihanteellinen kulutusprofiili aurinkolämmön kannalta olisi kesäaikaan painottuva lämmön kulutus. Helas (Nuppukuja 6) ja Skanska 3 SOLPROS

17 (Tilanhoitajankaari 22) kohteissa on myös mitattu lämpimän käyttöveden kulutusta. Lämpimän käyttöveden kulutus kaikesta aurinkolämmöstä on näissä kohteissa 30 35%. Kuvassa 13 on esitetty Helaksen lkv:n kuukausikulutus. Kuvasta nähdään, että lkv:n kulutus vähenee kesällä, mikä on epäedullista aurinkolämmölle. Vaihtelu on +/-35% keskiarvosta. Verrattuna tasaiseen lkv:n kulutukseen ympäri vuoden, joka on usein aurinkolämmön mitoitusperusteena, tämä kulutusprofiili vähentää Helaksessa vuotuista aurinkolämmön tuottoa 5-10 %, mutta hieman ylimitoitetussa järjestelmässä (esim. Skanska 2) vaikutus voi olla jopa 15 20%. Lkv profiili lkv-profiili lkv energia keskiarvo kuukausi Kuva 13. Lkv:n kuukausivaihtelu ( Helas, Nuppukuja 6) lämmin käyttövesi (MWh/kk) 4.4 Aurinko- ja peruslämmön kytkentä Aurinkolämmön purkua vesivaraajasta kulutukseen ei kaikissa kohteissa oltu toteutettu aivan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, joka näkyi varastoidun lämmön heikompana hyödyntämisenä ja vastaavasti korkeampana varaajalämpötilana. Useassa kohteessa (mm. ATT1, ATT2, Skanska 3, ESY) tehtiin jälkikäteen pieniä muutostöitä tilanteen parantamiseksi. Helas (Nuppukuja 6) aurinkolämpöjärjestelmän kotimaiset urakat jäivät keskeneräisiksi kesällä 2001 yhtiön aurinkoenergiaprojektista riippumattomista taloudellisista ongelmista johtuen. Aurinkolämmön purkaminen varaajasta kuormaan jäi puutteelliseksi. Aurinkolämmön tuotto ei ole vielä tästä syystä tavoitetasolla, vaikka aurinkopiirien toiminta onkin moitteetonta. Kuvan 14 vertailu Helaksen ja ESY:n välillä (lähes samanlaiset järjestelmät ja kuormat) osoittaa, että Helaksen heikompi lämmön purku johtaa paikoitellen lähes 20 o C korkeampiin toimintalämpötiloihin. Vuositasolla tämä voi vaikuttaa jopa kymmenien prosenttien eroihin lämmön tuotossa SOLPROS

18 85 75 Helas aurinkolämmön paluu Esy aurinkolämmön paluu Helas varaaja Esy varaaja Lämpötila (C-aste) tunti Kuva 14. ESY (Versokuja 3) ja Helas (Nuppukuja 6) aurinkolämpöjärjestelmien lämpötilavertailu kesällä Aurinkolämpöjärjestelmät ovat käytännössä lähes identtiset, mutta lämmön purkamisessa varastosta ja lämpökuormassa on eroja. 4.5 Perusmitoituksen vaikutus Aurinkolämmön perusmitoituksella tarkoitetaan aurinkokeräinten määrä tai kokonaispinta-alan (m 2 ) ja vesivaraajan tilavuuden (m 3 ) valintaa suhteessa lämmön tarpeeseen. Keskeiset mitoitussuureet ovat m 2 /asunto ja m 3 /m 2. Mitä enemmän keräimiä eli m 2 /as lisäämällä kasvaa aurinkoenergian osuus lämmöstä, mutta samalla aurinkokeräinten suhteellinen tuotto pienenee, koska lämpötilatasot nousevat (kuva 15). 450 Suhteellinen keräintuotto, kwh/m2,v keräinpinta-ala per asunto, m2/as Kuva 15. Aurinkolämmön suhteellinen tuotto Ekoviikissä vs. keräinten perusmitoitus. SOLPROS

19 Aurinkolämmön suhteellisen tuoton putoamista suuremmilla keräinpinta-aloilla voitaisiin hieman kompensoida vesivaraajan tilavuutta suurentamalla. 4.6 Tekninen toimivuus Edellä kuvatut tekijät yhdessä vaikeammin arvioitavien teknisten tekijöiden kanssa vaikuttavat käytännössä aurinkolämpöjärjestelmien lämmön tuotoissa havaittuihin eroihin (kts. kuva 7 ja 8). Ekoviikissä mitattiin erikseen vuonna 2003 aurinkolämpöglykolipiirien pumppujen käyntiajat, joka antaa karkean kuvan kuinka kauan lämpöä tuotetaan (kuva 16). Erot selittyvät erilaisista varaajan lämpötiloista (lämmön purkamisen teho) ja keräimien kallistuskulmista. Kuvassa 16 esitettyjen mitattujen käyntiaikojen perusteella Helaksen tulisi tuottaa eniten aurinkolämpöä, mutta energiamittausten mukaan lämmön tuotto on kuitenkin alemmasta päästä. Helaksen kohdalla ei ole poissuljettua, että energiamittarin mittausvirhe olisikin vielä suurempi kuin paine-eromittauksissa saatiin selville. Helaksen aurinkolämpöjärjestelmälle tehty tarkka tunnittainen simulointi EUROSOLohjelmalla antaa saman käyntiajan kuin mittaukset, mutta 30% korkeamman lämmön tuoton. ESY:ssä paisunta-astian vaihto pienensi käyntiajan alle puoleen normaalista vuonna Helas ja ESY poislukien käyntiaikaerot vuodessa ovat parin kymmenen prosentin luokka. pumpun käyntiaika (kum.), tuntia SKA2 (5) ATT1 (2) ATT2 (7) SKA1 (1) SKA3 (4) VVO (3) HELAS (6) ESY (8,huolto) päivä Kuva 17. Aurinkopiiriin käyntiajat vuonna ESY:n piiri oli suljettuna paisuntaastian vaihdosta johtuen heinäkuun puolivälistä. Suluissa on järjestelmien paremmuus aurinkolämmön tuotossa (kwh/ker-m 2,v). SOLPROS

20 5. Muita kokemuksia 5.1 Teknisiä kokemuksia Projektissa seurattiin tarkoin Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmien toimintaa yli kahden vuoden aikana ja varmistettiin kuukausittaisilla tarkistuskäynneillä aurinkolämpöjärjestelmien ongelmaton toiminta. Seurantajaksolta kertyi joukko erilaisia teknisiä kokemuksia, jotka on koottu aurinkolämmön jatkohyödyntämistä silmällä pitäen alla olevaan taulukkoon. alla Taulukko 3. Tekniset kokemukset Ekoviikistä. Tilanne Esiintynyt Ratkaisumalli Keräinten ilmaus kaikki Ilmausruuvit sijaitsevat välikatolla keräinten yhdysputkistossa yleensä hankalassa paikassa. Korkeasta lämpötilasta (150 o C) johtuen automaattinen ilmausventtiili ei ole mahdollinen, mutta ilmauksen helppokäyttöisyys olisi tärkeää. Ilmaus hoidetaan pääosin täyttöpumpulla lämmönjakohuoneessa ohittamalla keräinpumppu. Keräinlasin rikkoutuminen ATT1 Yksi keräinlasi rikottu (ilkivalta). Talon huoltoyhtiö vaihtoi lasin. Kalvopaisuntasäiliön vaihto ESY Vaihdettiin takuutyönä. Paisuntasäiliö löytyy kotimaasta. Siirtoputkiston sulkuventtiilin. vuoto ATT1 Pääsiirtoputkiston venttiilissä pieni vuoto, joka tiivistettiin. Lkv:n kierto kaikki pl Skanska1 Linjasäätöventtiilin tiputus Skanska 3 Kesäaikana aurinkolämmöllä voidaan tuottaa myös lkv:n kierto (>50 o C). Tämä edellyttää kahden venttiilin asennon muuttamista käsin ja se on osoittautunut hankalaksi. Käytännössä ei käytössä. Venttiilin karan tiukentaminen. Havaittiin painemittarista. Energiamittarien virhe kaikki Energiamittareihin kiinnittynyt magnetiitti ja lika tiputtavat lukemia. Talvella 2003 tehtiin erilliset painemittaukset oikeiden virtausarvojen määrittämiseksi. Lisäksi energiamittareissa on vuosien maksimiarvot tallessa, joista voidaan laskea korjauskertoimet Keräinvälipellitys irti ATT2 Talvella 2002/2003 myrsky repi keräinten välissä olevan kapean pellityksen auki, joka oli asennettu löysästi kiinni. Nämä kiinnitettiin takaisin parilla ruuvilla puiseen keräinraamiin. Aurinkokeräinten lasien likaantuminen ei ole Ekoviikissä ongelma. Sulava lumi pyyhkii kevät-talvesta pinnat puhtaiksi, samoin vesisateet huuhtovat lian pinnasta pois (kuva 18). Aurinkopiirien häiriöaika vuosina oli 0 tuntia. Kesällä 2003 ESY:n yhdysputkiston paisuntasäiliön kalvossa ilmenneen vuodon vuoksi pysäytettiin aurinkopiirin pumput varmuuden vuoksi. Säiliön vaihto takuutyönä aiheutti n 600 tunnin keräintuoton menetyksen. Maaliskuussa 2004 ATT 1:n yhdysputkiston venttiilin tiivistys aiheutti lyhyen seisokin. SOLPROS

21 Kuva 18. Sulava ja liukuva lumi poistavat tehokkaasti lian ja pölyn keräinpinnalta. Aurinkolämpöjärjestelmien pitkän aikavälin toiminnan varmentaminen on tärkeää hyvän aurinkolämmön tuoton ylläpitämiseksi. Lähtökohtaisesti aurinkolämpöjärjestelmä toimii automaattisesti ilman ylläpitotarvetta. EUaurinkolämpöprojektin puitteissa laadittiin jo huolto- ja käyttöohjeet. Suosituksena on vuosittainen noin 1-2 tunnin toiminnan tarkistuskäynti. Mahdollisille vikatilanteille on toimintaohjeet. Haasteena oli ylläpitotoiminnan siirtäminen asuntoyhtiöissä talo- ja huoltoyhtiöille seurantajakson päättyessä. Seurannan yhteydessä tutkittiin erilaisia toimintamalleja huollon järjestelyille lähtien asuntoyhtiökohtaisesta yhteiseen huoltojärjestelyyn. Huoltoyhtiöitä on myös koulutettu ylläpitoon, mutta yhtiöiden ja henkilöstön suuren vaihtuvuuden vuoksi suuremmissa ongelmatilanteissa suositellaan kääntymistä osan järjestelmistä asentaneen lvi-urakoitsijan puoleen (Mäntsälän LVI-apu). Aurinkolämpökohteisiin on varattu riittävä määrä varaosia, mm. keräinlaseja, jäänestoaineen tyhjennys ja täyttöpumppu, sulakkeita ja ylimääräinen säätöyksikkö. Asuntoyhtiöille pidettiin yhteinen informaatiotilaisuus aurinkolämpöjärjestelmistä ja usean yhtiön kanssa oli erilliskeskusteluja ja koulutusta. 5.2 Kesän ylilämpö ja talven alilämpö Seurannassa olleet Ekoviikin 8 aurinkolämpöjärjestelmää tuottavat yhteensä MWh hyötylämpöä vuodessa. Kesäaikana aurinkolämmön tuotto ylittää useassa kohteessa kulutuksen, jolloin varaajien lämpötila nousee lähelle 90 o C, keräinten lämpötila glykolipiirissä voi nousta yli 100 o C:een ja aurinkolämpöä jää runsaasti hyödyntämättä. Vuositasolla ylijäämälämpöä syntyy noin 100 MWh eli aurinkolämpöä voitaisiin tuottaa pari kymmentä prosenttia enemmän jos käyttöä löytyisi ylilämmölle. Tätä lämpöä riittäisi esimerkiksi muille Ekoviikin taloille, jos aurinkolämpöä saataisiin syöttää kaukolämpöverkkoon kesäaikana varaajista. Talviaikana aurinkolämpöjärjestelmien lämpövaraajat ovat käytännössä tyhjät ja käyttämättömät. Ekoviikin aurinkolämpöjärjestelmissä on 9 vesivaraajaa yhteistilavuudeltaan 73 m 3 ja varauskapasiteettiä on 3,5 MWh tai keskimäärin 200 SOLPROS

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Kokemuksia matkan varrelta

Kokemuksia matkan varrelta Kokemuksia matkan varrelta 15 v. oman, laajennetun järjestelmän ja 12 v. asiakkaiden järjestelmien seurantaa Päätuotteemme on kotimainen integroitu suurkeräin -juuret Turun yliopiston aurinkoenergian tutkimusryhmässä

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA

HAATO HUKV PUSKURIVARAAJA VARAAJASÄILIÖ / TYÖSÄILIÖ LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄÄN Vesitilavuuden lisääminen Virtauksen nostaminen Yhteet sähkövastuksille Pyöreät mallit: 300, 500, 750 ja 1000 litraa Ovaalit mallit: 1400 ja 2000 litraa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE KAUKOJÄÄHDYTYKSEN JÄRJESTELMÄOHJE 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...2 2. MAAILMAN TEHOKKAIMPANA PALKITTU KAUPUNKIENERGIAJÄRJESTELMÄ...3 3. TILANTARVE...4 4. MITTAUSKESKUS...5 5. PUMPUN SUHTEELLINEN

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Tekninen esite Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Kuvaus Ominaisuudet: Jaettu ominaiskäyrä kehitetty vaativimpiin sovelluksiin (DN 20 ja DN 25) Useita k VS -arvoja Painantaliitännän

Lisätiedot

Innovatiivisuus ja laatu

Innovatiivisuus ja laatu Innovatiivisuus ja laatu Tekniset tiedot Cocon Säätöventtiili jäähdytyspalkkien asennuksiin Cocon säätöventtiili eco ja classic mittaustekniikoilla Tuotekuvaus: Oventrop Cocon säätöventtiili suhteellisella

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Aurinkoenergia mahdollisuutena

Aurinkoenergia mahdollisuutena Aurinkoenergia mahdollisuutena Järkivihreä uusiutuva energia Forssa, 31.10.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Energiapotentiaali

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Asuinkerrostalon optimaalinen käyttöveden aurinkolämpöjärjestelmä MeraSun

Asuinkerrostalon optimaalinen käyttöveden aurinkolämpöjärjestelmä MeraSun Asuinkerrostalon optimaalinen käyttöveden aurinkolämpöjärjestelmä MeraSun Tutkimuksessa vertailtiin kahta erityyppistä aurinkokeräintä; tyhjiöputki- ja tasokeräintä. Tasokeräimiä oli 6 kpl (kokonaispinta-ala

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Auringosta edullista sähköä kuntiin Ingressi / Leipäteksti Auringosta edullista sähköä kuntiin Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus Mikä aurinkoenergia? Ingressi Passiivinen / Leipäteksti vai aktiivinen Aurinkokeräimet

Lisätiedot

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

TA-Therm. LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili

TA-Therm. LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili TA-Therm LVK-venttiilit Lämpimän käyttöveden kierron termostaattiventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-Therm TA-Therm Tämä lämpimän käyttöveden automaattinen linjasäätöventtiili, jonka lämpötila-alue

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06 VIESMANN VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo Yhdistelmälämpöpumput, joissa on liuos/vesi-lämpöpumppu, varaaja-vedenlämmitin,

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Aurinkolämmön maaperävarastointi MIKKO OJALA

Aurinkolämmön maaperävarastointi MIKKO OJALA Aurinkolämmön maaperävarastointi MIKKO OJALA 10.6.2014 Sisältö 1. Lämmönvarastointi 2. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusmenetelmät 3. Mallinnustulokset 4. Varastoinnin ympäristövaikutukset 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen

COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen COMBI WP4 Lämmitys- ja jäädytysratkaisujen vaikutus palvelurakennusten energiatehokkuuteen Jonathan Nyman ja Juha Jokisalo Aalto-yliopisto LVI-tekniikan ryhmä 28.1.2016 Tausta ja tavoite Simulointitutkimukseen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot