Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Pääkaupunkiseudun 1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Pääkaupunkiseudun 1/2014"

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Pääkaupunkiseudun 1/2014

2 Parhaita esimerkkejä tarjolla Esipuhe Osana pääkaupunkiseudun ilmastostrategian seurantaa HSY kokoaa puolivuosittain Pääkaupunkiseudun ilmas to t ekoja -katsauksen. Katsauksessa esitellään kaupunkien esiin nostamia parhaita esimerkkejä siitä, miten pääkau punkiseudun kaupunkien sekä HSL:n ja HSY:n ilmastotyö on edennyt eri sektoreilla. Kaupunkien ympäristötoimien asiantuntijat ovat vastanneet kaupunkiensa parhaiden ilmastotoimien kokoamisesta ja esille nostamisesta kaupunkien eri toimialoilta. HSY:ssä seutu- ja ympäristötiedon tulosalue vastaa koko pääkaupunkiseudun katsauksen kokoamisesta. Katsauksessa esitellyt toimet ovat vuoden 2014 alkupuolen merkittävimpiä ilmastotekoja. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisten parhaiden ilmastotoimien näkyvyyttä vahvistetaan vuona 2015 HSY:n verkkosivujen uudistuksen yhteydessä. Irma Karjalainen tulosaluejohtaja HSY Yhteyshenkilöinä tämän julkaisun ilmastoesimerkkien kokoamisessa ja täydentämisessä omissa organisaatiois saan ovat toimineet Auni Haapala, Kimmo Heinonen, Petteri Huuska, Pälvi Holopainen, Mira Jarkko, Elina Järvelä, Timo Kuusiola, Katri Kuusinen, Mia Malin ja Jari Viinanen Helsingin kaupungilta, Visa Koivu, Niina Laasonen, Sari Soini ja Tuija Stambej Espoon kaupungilta, Tina Kristiansson, Leena Maidell, Anna Sjövall, Kimmo Viljamaa ja Pirkko Väänänen Vantaan kaupungilta, Anna-Lena Granlund-Blomfelt Kauniaisten kaupungilta sekä Anna Planting ja Veera Lehto HSL:stä. HSY:ssä katsauksen kokoamisesta ovat vastanneet Miia Riihimäki ja Päivi Laurén.

3 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2013 lähes kolme prosenttia Helsingin seudun ympäristöpalveluiden laskemien, ennakkotiedoista tarkentuneiden tulosten mukaan pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2013 kasvi huonekaasupäästöjä 5,6 miljoonaa hiilidioksidi ekvivalentti tonnia. Päästöt vähenivät lähes kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä on suurin vähennys neljään vuoteen. Laskeva kehitys on kuitenkin tavoitteisiin nähden hidasta. Vuonna 2013 kulutussähkön ja kaukolämmön päästöt vä he ni vät, ja myös liikenteessä päästöt olivat ennakkotietojen perusteella edellisvuotta selvästi pienemmät. Kaukolämmön osuus kokonaispäästöistä oli 42 prosenttia ja muun lämmityksen 12 prosenttia. Liikenne aiheutti päästöistä noin neljänneksen ja kulutussähkö vajaat 20 prosenttia. Muiden sektorien päästöt ovat verraten pienet (kuva alla). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettuna tavoitteena on vähentää päästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellä loivasti laskevalla kehityksellä tähän ei päästä. Riittävät päästövähennykset edellyttävät vähäpäästöisiä polttoaineita kaukolämmöntuotannossa ja uusia ratkaisuja liikenteessä khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) % 18 % -20 % tavoite Nykyinen kehitys 1000 Hiilineutraali Osuus päästöistä pääkaupunkiseutu 42 % vuosi Kaukolämpö Kulutussähkö Öljylämmitys Sähkölämmitys Teollisuus ja työkoneet Liikenne Jätteiden käsittely Maatalous Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys

4 Liikenne Kehärata kaupunkirata, joka yhdistää Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runko yhteyden Vantaan kosken asemalta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kaupunkiradan rakentaminen on käynnissä ja se otetaan käyttöön heinäkuussa Kehärata on 18 kilometriä pitkä, poikittainen raideyhteys. Se yhdistää monet seudun asuin- ja työpaikka-alueet sekä parantaa merkittävästi pääkaupunkiseudun joukkoliikennetarjontaa. Samalla se on raide yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle, mihin matka taittuu puolessa tunnissa Helsingin keskustasta. Kehäradalle tulee ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta asemaa: Lentoaseman ja Aviapoliksen tunneliasemat sekä Vehkalan, Kivistön ja Leinelän pintaasemat. Ensimmäinen Kehäradan kahdesta uudesta tunneliasemasta valmistui huhtikuussa Neljänkymmenen metrin syvyydessä sijaitseva Vantaan Aviapolis on samalla Suomen ensimmäinen täysin maan alla sijaitseva rautatieasema. Kehäradan uudet asemat ja hyvin suunniteltu liityntäliikenne parantavat pääkaupunkiseudun liikenteen sujuvuutta. Rata tarjoaa junavaihtoehdon uusille alueille ja yhteysväleille. Erityi sesti Vantaan sisäisen moottoriajoneuvoliikenteen odotetaan vähenevän. Kehärata-projekti kytkeytyy tiiviisti Tikkurilan asemaseudun kehitykseen projektiin, joka on osa Tikkurilan keskustauudistusta. Tikkurilaan rakentuu lähivuosina satoja uusia asuntoja sekä liike- ja toimistotilaa, mikä osaltaan tiivistää yhdyskuntarakennetta sekä lisää julkisen raideliikenteen käyttöä. Myös muita olemassa olevia ja uusia asemanseutuja kehitetään aktiivisesti työpaikka- ja asuinalueina, mikä mahdollistaa kehäradan maksimaalisen hyödyntämisen. Länsimetron jatko varmistui Valtio päätti elokuussa 2014 rahoittaa Länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen. Päätös Länsi metron jatkamisesta tukee raideliikenteeseen perus tuvaa kaupunkirakennetta. Rakentamistyö päässee käyntiin jo loppuvuonna Joukkoliikenne muuttuu päästöttömäksi Kehäradalle on selvä tarve. Kuva: HSY/Kai Widell HSL julkaisi kesäkuussa 2014 uuden, vuoteen 2025 ulottuvan strategian. Keskeisiä tavoitteita ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu sekä joukkoliikenteen päästöjen vähentäminen. Eri

5 joukkoliikennemuodoista raideliikenne on jo päästötöntä, koska se tuotetaan vesisähköllä. Raideliikenteen osuutta liikenteestä on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa. Muita päästövähennyskeinoja ovat sähköbussien määrän kasvattaminen ja biodieselin käyttö. Tavoitteena on, että liityntäbusseista sähkökäyttöisiä on yksi prosentti vuonna 2015, 10 prosenttia vuonna 2020 ja 30 prosenttia vuonna Liikenne tuottaa HSL-alueen kasvihuonekaasupäästöistä noin neljänneksen. Joukkoliikenteen osuus liikenteen kokonaispäästöistä on pääkaupunkiseudulla kuitenkin vain noin 10 prosenttia. Henkilöautot tuottavat liikenteen päästöistä noin 60 prosenttia ja tavaraliikenne loput 30 prosenttia. Vuonna 2013 CO 2 -päästöttömiä matkoja HSL:n liikenteestä oli 49 prosenttia. HSL kannustaa viisaaseen liikkumiseen HSL kannustaa ihmisiä kestävien kulkutapojen pariin liikkumisen ohjauksen keinoin. Tärkeimmät kohderyhmät ovat työpaikat ja koulut. HSL tekee työpaikoille maksuttomia neuvontakäyntejä viisaan liikkumisen mahdollisuuksista, kuten työsuhdematkalipusta, sähköisistä infopalveluista, liityntäpysäköinnistä, kimppakyydeistä ja pyöräilystä. Viisaan liikkumisen edistämiseksi HSL:ssä on myös kehitetty Kulkutapalaskuria ja Työmatkalaskuria sekä käynnistetty kummikouluohjelma. HSL:ssä on kevään ja kesän aikana työstetty selainpohjaisia sovelluksia, Kulkutapalaskuria ja Työmatkalaskuria, jotka valmistuvat syksyllä Työmatkalaskuri tuottaa mm. toimipaikkakohtaiset tiedot siitä, miten työntekijät tulevat töihin, miten heidän liikkumisensa olisi muutettavissa kestävämmäksi sekä liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvää palautetta. Tietojen pohjalta työnantaja voi tehdä työmatkaliikkumissuunnitelman, joka on konkreettinen suunnitelma toimenpiteistä, joilla työnantaja pyrkii viisasta liikkumista edistämään. HSL käynnisti vuoden 2014 alussa kummikouluohjelman. Ohjelmaan valitaan vuosittain kymmenen koulua, joille tehdään liikkumissuunnitelma. Oppilaat ovat vahvasti mukana liikkumissuunnitelman tekemisessä. Lisäksi koulut voivat tilata HSL:n Matkakummin pitämään viisaan liikkumisen oppitunteja. Kevätkaudella 2014 opastusta sai yli 700 päiväkotilasta ja koululaista. HSL-alueen joukkoliikenteen luotettavuus on parantunut HSL arvioi joukkoliikenteen luotettavuutta erilaisilla mittareilla. Luotettavuutta seurataan niin toteutuneiden lähtöjen osalta kuin matkustajille ja asukkaille suunnatuilla tutkimuksilla. Sekä matkustajien että asukkaiden mielestä joukkoliikenteen luotettavuus on parantunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Uusimman asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan joukkoliikenteen täsmällisyys on parantunut kahden vuoden tarkastelujakson aikana 11 prosenttia. Asukkaiden tyytyväisyyden kasvu on ollut vielä tätäkin selkeämpää, vuonna 2013 luotettavuuteen tyytyväisiä asukkaita oli 24 prosenttia enemmän kuin verrokkivuonna Toteutuneita lähtöjä tarkastelemalla havaitaan, että erityisesti junaliikenteen luotettavuus on parantunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Myös muiden liikennemuotojen luotettavuus on kehittynyt parempaan suuntaan. Joukkoliikenteen luotettavuuden parantuminen on useiden osatekijöiden summa. Joukkoliikenteen luotettavuuden kasvuun on vaikuttanut viime vuosien sujuvampi talviliikenne. Vuonna 2011 myös seutuliikenteen aikataulusuunnittelussa käyttöön otettu Hastus-järjestelmä on helpottanut ajoaikojen suunnittelua ja parantanut näin joukkoliikenteen luotettavuutta. Vähäpäästöisten henkilöautojen pysäköintietuus jatkuu Helsingissä Helsingin kaupunki kannustaa vähäpäästöisten autojen hankintaan jatkamalla edelleen vähäpäästöisten henkilöautojen pysäköintietuutta. Vähäpäästöisille henkilöautoille on jo keväästä 2011 lähtien myönnetty 50 prosentin alennus pysäköintimaksuista. Kriteerit alennuksen saamiselle muuttuivat hieman heinäkuussa 2014 vastaamaan henkilöautojen energiamerkintää. Uusien kriteerien mukaan bensiini- ja dieselautojen (hybridit mukaan lukien) hiilidioksidipäästöjen on oltava enintään 100 g/km ja kaasu- ja etanoliautojen hiilidioksidipäästöjen enintään 150 g/km. Lisäksi säänneltyjen päästöjen taso autoissa pitää olla vähintään Euro 5 -tasoa. Vain täyssähköautot sekä täysin sähkökäyttöiset mopoautot on luokiteltu suoraan vähäpäästöisiksi. Pysäköintialennuksen saa, jos auto täyttää Helsingin kaupungin asettamat päästökriteerit. Etu koskee myös muita kuin helsinkiläisiä. Saadakseen alennuksen autoilijan tulee maksaa pysäköintinsä matkapuhelimella tai ajoneuvokohtaisella pysäköintilaitteella. Etuuden saa myös, kun lunastaa asukas- tai yrityspysäköintitunnuksen. Pysäköintialennuksen saa käyttöön rakennusviraston asiakaspalvelusta.

6 Sähkönkulutus Espoon sähkönkulutus laskenut Espoossa asukasta kohden laskettu sähkönkulutus on laskussa. Yksityinen sähkönkulutus oli vuonna 2013 edellisvuoden tasolla, mutta palvelujen ja julkisen sektorin sähkönkulutus pieneni. Sähkönkulu tuksen pienentyminen näkyi selvästi myös kasvihuonekaasupäästöissä. Helsingin energiankulutus laski kolme prosenttia vuonna 2013 Helsingin kaupunki kulutti vuonna 2013 kolme prosenttia vähemmän energiaa kuin vuonna Energiakulutuksen laskun taustalla on lämmin talvi, mutta myös kaupungin pitkäjänteinen työ energian säästämiseksi. Energiankulutuksen laskennassa on huomioitu Helsingin kaupungin vuokra-asunnot, julkiset rakennukset, joukkoliikenne, valaistus ja muu julkinen energiankäyttö, jotka kuluttivat energiaa yhteensä gigawattitunnin verran. Asukasta kohden laskettuna kaupungin toimintojen energiankulutus on laskenut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien. Asukasta kohden kulutus on vähentynyt 18 prosenttia samaan aikaan kun helsinkiläisten määrä on kasvanut 8 prosenttia. Tämä selittyy sillä, että helsinkiläisten määrä kasvaa julkista rakennuskantaa huomattavasti nopeammin. Espoon Finnoo voitti Tekesin Fiksu Energia -palkinnon Espoo on asettanut Finnoon uudelle kaupunginosalle tavoitteen toimia kestävän kehityksen esimerkkialueena. Espoo haluaa tukea kotimaisen teollisuuden vientitoimintaa niin, että se saa Finnoossa toteuttaa riittävän referenssiarvon omaavia cleantech-kohteita ja ratkaisuja. Finnooseen suunnitellut uudet energiaratkaisut, kuten matalalämpöinen lämmönjako, kulutushuippujen leikkaamiseksi tehtävät toimet sekä energiapaaluilla varustetut pääkadut, voittivat Tekesin järjestämän Fiksu Energia -palkinnon.

7 Kuva: Janne Käpylehto

8 Rakennukset Espoon kaupungin tilakeskus mukana energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen keskittyvässä hankkeessa Espoon kaupungin tilakeskus on mukana Nezerhankkeessa, jossa päämääränä on luoda kriteerit lähes nollaenergiakorjauksille ja selvittää niiden taloudellinen kannattavuus perinteisiin korjaustapoihin verrattuna. Hankkeen tavoitteena on saada konkreettisia ohjeita siihen, mihin asioihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota energiatehokkaassa korjausrakentamisessa. Espoossa keskitytään päivä kotien ja koulujen korjauksiin. Hankkeen vetovastuu on VTT:llä. Mukana on tutkimuslaitoksia ja kaupunkeja Suomen lisäksi Ruotsista, Hollannista, Romaniasta ja Espanjasta. Vantaan lähes nollaenergiapäiväkodin konsepti on valmistunut Vantaalla on valmistunut lähes nollaenergiapäiväkodin konsepti. Lähes nollaenergiarakennus on Vantaan määritelmän mukaan toimiva, arkkitehtonisesti ja teknisesti laadukas, kustannustehokas ja helposti ylläpidettävä rakennus. Vuosina toteutetun kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda monistettava, lähes nollaenergiapäiväkodin konsepti. Tavoitteena oli myös energiatehokkaan rakennuksen tavoitekokonaisuuden hallinta kestävän rakentamisen standardin avulla, kustannusten hallinta sekä innovaatioiden mahdollistaminen hankkeiden eri vaiheissa.

9 Sähköisen huoltokirjan käyttöönotto tehostaa kiinteistökohtaista seurantaa Espoossa Espoon kaupungin tilakeskus on ottanut käyttöön sähköisen huoltokirjajärjestelmän lokakuussa Järjestelmän käyttö mahdollistaa koko kiinteistökannan rakennuskohtaisten teknisten tietojen ja toimenpiteiden reaaliaikaisen seurannan. Sähköinen huoltokirja helpottaa myös määräaikaisten tarkastusten ja huoltojen valvontaa. Espoon Energiatietopalvelulle kansainvälinen innovaatiopalkinto Espoon kaupungin kehittämä Energiatietopalvelu voitti kansainvälisessä Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa vastuullisten innovaatioiden sarjan. Energiapalvelu on selainpohjainen energiamuotojen vertailupalvelu uusiutuvaan energiaan siirtymistä harkitseville. Palvelussa tarjotaan asukkaille ja Espoon alueen toimijoille tausta- ja kustannustietoa oman päätöksenteon tueksi. Espoonlahtea. Kuva HSY/Kai Widell

10 Kuntaliitto palkitsi Vantaan kaupungin ilmastotyön Vantaan kaupungin tilakeskus on saanut Kuntaliiton myöntämän palkinnon energianhallintatyöstään. Vantaan kaupungin rakennusautomaatiohankintojen yhteydessä kilpailuttamassa energianhallinnassa keskitytään energiankäytön vähentämiseen ja tehostamiseen ensisijaisesti olemassa olevaa tekniikkaa hyödyntäen 15 eri rakennuksessa. Hankkeessa on kesäkuun loppuun 2014 mennessä säästetty energiaa noin euron edestä. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty noin 2,3 miljoonaa kg. Hankkeeseen kuuluvien rakennusten säästöt ovat lämpöpuolella olleet n. 30 % ja sähköenergian säästöt n. 23 % vertailutasoon nähden. Suomen ensimmäinen sähkövarasto Viikin ympäristötaloon Suomen ensimmäinen kiinteistöön asennettava tuotantokäytössä oleva akkuvarasto asennettiin keväällä 2014 Helsingin ympäristökeskuksen ja yliopiston käytössä olevaan Viikin ympäristötaloon. Siemensin toimittama akkuvarasto varastoi kiinteistössä tuotettua aurinkosähköä, tasaa kulutushuippuja ja mahdollistaa sähköautojen älylatauksen. Älylataus tarkoittaa muun muassa sitä, että kulutushuippujen aikana sähköautojen lataus voidaan tehdä sähkövarastosta ja samalla vähennetään sähköverkon rasitusta. Varastosta on mahdollista myydä sähköä myös verkkoon. Akkuvaraston asentaminen on osa Tekesin EVEohjelmaa. Ohjelman kautta pyritään edistämään sähköautoilua. Tähän liittyvät myös sähkövarastot, koska sähköautot voivat tulevaisuudessa toimia osittain samoin kuin sähkövarastot. Ensimmäinen Espoon KETS-tavoitetason täyttävä koulukohde valmistui Espoonlahden koulu ja lukio on ensimmäinen Espoon itselleen asettaman KETS-energiatehokkuustavoitteen täyttänyt peruskorjattu kohde. Tavoitetaso perustuu kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) Espoolle asetettuun energiansäästötavoitteeseen. Peruskorjauksen tavoitteena oli vähentää koulun lämmitysenergiankulutusta 50 prosentilla ja sähköenergiankulutusta 15 prosentilla verrattuna kulutukseen ennen korjausta. Näihin tavoitteisiin päästiin arkkitehtuurisin ratkaisuin, tehokkaalla tilankäytöllä, hyvällä lämmöneristyksellä ja rakennuksen tiiviydellä sekä energiatehokkaalla ilmanvaihdolla. Koulurakennuksen lämmittämiseen sekä jäähdytystä vaativien tilojen jäähdyttämiseen käytetään geoenergiaa. Lisäksi koulurakennuksessa hyödynnetään aurinkoenergiaa aurinkopaneelien avulla. Villa Elfvikin luontotalo siirtyy maalämpöön Villa Elfvikin luontotalossa Espoossa otetaan käyttöön maalämpö kesällä Villa Elfvikissä tullaan jatkossa esittelemään maalämpöhanketta vierailijoille sekä kertomaan, mitä tulee ottaa huomioon vanhan talon energiaratkaisua uudistettaessa. Espoon kaupungille puurakentamisen edistämisohjelma Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kesäkuussa. Puurakentamisen nähdään Espoossa lisäävän rakentamisen tarkoituksenmukaisuutta, kilpailukykyisyyttä, edullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Ohjelma vaikuttaa vuosina Espoo kasvaa keskimäärin 4000 hengellä vuodessa, joten rakentamista riittää. Tilaamalla puurakenteisia kouluja, päiväkoteja, vanhusten elä ja asu -keskuksia, asuntoja ja siltoja yhä järjestelmällisemmin, Espoo vaikuttaa markkinoiden volyymiin. Näin sekä puurakentamiselle että materiaalien välille syntyy toimivat markkinat. Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin reilut kaksi vuotta sitten aloittamassa yhteistyössä puurakentamisen osaamista ja menetelmiä on kehitetty yhdessä teollisuuden kanssa. Muun muassa Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan kehittämiselle on asetettu tavoitteita, joiden mukaisesti alueille on tarkoitus kehittää modernia suomalaista puurakentamista.

11 Energiatehokkaan Espoon Asunnot Oy:n kiinteistöihin uusiutuvaa energiaa Espoon Asunnot Oy on saavuttanut energiatehokkuus sopimuksen (VAETS) vuodelle 2016 asetetut tavoitteet. Uusi kunnianhimoisempi tavoite on asetettu loppukaudeksi. Espoon Asunnot on muuttanut kaikki kolme öljylämmityskohdettaan maalämpöön. Neljässä uudessa kiinteistössä on otettu käyttöön maa- ja aurinkolämmön yhdistelmä kohteen energian tuottamiseksi. Kolmeen vanhaan kiinteistöön on asennettu poistoilmalämpöpumppu, jolla otetaan lämpö talteen poistoilmasta ja siirretään se kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen. Lisäksi Espoon Asunnot Oy:n vuokraasuntokohteiden vedensäästökalusteiden asennusprojekti on saatu tuloksellisesti päätökseen. Veden kulutus kiinteistöissä väheni yli 15 prosenttia. Espoonlahtea. Kuva HSY/Kai Widell

12 Hankinnat, kulutus ja jätteet Kotitalouksien sekajätteet energiaksi, muiden jätelajien kierrätys jatkuu Tänä vuonna jätteiden hyödyntäminen tehostuu enti sestään, sillä HSY on alkanut kuljettaa kotitalouksien sekajätettä hyödynnettäväksi Vantaan Energian jätevoimalaan keväästä 2014 lähtien. Muiden jätteiden kierrätys jatkuu edelleen. Voimala on ollut koekäytössä, ja se otettiin virallisesti käyttöön syksyllä. Voimalassa sekajätteestä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Jätevoimalan käynnistymisen ansiosta pääkaupunkiseudulla saavutetaan valtakunnallinen energiahyödyntämistavoite kotitalousjätteen osalta, kun vähintään 30 prosenttia kotitalouksien jätteestä hyödynnetään energiantuotannossa. Syntypaikkalajittelu ja muiden jätteiden kierrätys jatkuvat ennallaan. Uudessa jätevoimalassa käsitellään ne kodeissa syntyvät jätteet, joita ei pystytä kierrättämään materiaalina. Jätevoimalassa poltetaan pääasiassa pääkaupunkiseudun asukkaiden ja Länsi-Uudenmaan alueen asukkaiden kotitalouksien sekajätettä. Sekajäte muutetaan kaukolämmöksi ja sähköksi, joten jätteiden hyödyntäminen tehostuu entisestään. Jätevoimala tulee tuottamaan sähköä 600 GWh ja lämpöä 920 GWh vuodessa. Voimalan myötä Vantaan kaukolämpötuotannon kasvihuonekaasupäästöt vähenevät noin 30 %. Kierrätyskelpoisten jätteiden, kuten lasin ja metallin lajittelu pois sekajätteestä on tärkeää, koska lasi ja metalli ovat arvokkaita raaka-aineita, joiden uusiokäytöllä säästetään luonnonvaroja. Toinen tärkeä syy lasin ja metallin lajittelulle on se, että ne eivät pala, joten ne lisäävät poltossa syntyvän kuonan määrää. Jätevoimalan käyttöönoton myötä päättyy asukkaiden sekajätteiden kaatopaikkakäsittely Ämmässuolla. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia luoda jätteenkäsittelykeskuksesta uusi seudullinen materiaalitehokkuutta edistävä ekoteollisuuskeskus. Ekoteollisuuskeskuksessa HSY:n omien toimintojen välittömään läheisyyteen pyritään synnyttämään kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön perustuvaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta. Vantaan Energian verkkosivuilla voit seurata rakennustyön etenemistä webkameran kuvista. Kuva: Vantaan Energia, Olli-Pekka Orpo HSY hyödyntää uusia keinoja biojätteen käsittelyn kehittämiseksi HSY rakentaa vuoden 2014 aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen biokaasulaitoksen. Tavoitteena on biojätteen ympäristöystävällisempi käsittely sekä hygieeninen ja korkealaatuinen lopputuote. Biojätteen kompostointia ja mädätystä hyödyntävä käsittely on nykyiseen pelkkään kompos tointiin verrattuna ympäristöystävällisempi ratkaisu. Biokaasulaitos on osa HSY:n biojätteen käsittelykokonaisuutta, jossa yhdistetään mädätyksen ja kompostoinnin parhaat puolet niin sanotulla osavirtaprosessilla. Valmistuessaan laitos pystyy

13 käsittelemään vuosittain tonnia biojätettä, mädätykseen tästä ohjataan vuosittain tonnia. Biojätteen kompostoinnissa osa typestä ja energiasta vapautuu ilmaan, kun taas mädätysprosessissa biojätteen sisältämää typpeä ja energiaa on mahdollista ottaa talteen. Biokaasu hyödynnetään sähköksi voimalaitoksessa. HSL palkittiin kestävää kehitystä edistävistä hankinnoista HSL palkittiin Motivan Kestävä julkinen hankkija kilpailussa ympäristöasioiden suunnitelmallisesta huomioon ottamisesta hankinnoissa. Joukkoliikennehankinnoissa on onnistuttu yhdistämään innovatiivisuus ja ympäristöasiat ja tätä kautta saatu liikenteeseen vähäpäästöistä bussikalustoa. 60 % Suomen julkisesta liikenteestä ajetaan HSL:n alueella. Tämän vuoksi liikennöitsijöiden tekemillä kalustovalinnoilla on merkittävä vaikutus julkisen liikenteen aiheuttamiin päästöihin Suomessa. Kuva: HSY / WSP HSY:n neljäs Sortti-asema valmistuu Vantaan Ruskeasantaan syksyllä 2015 HSY rakentaa Vantaan Ruskeasantaan uuden Sorttiaseman täydentämään jätteiden vastaanottopalveluja. HSY:n neljäs Sortti-asema valmistuu syyskuussa Uudessa Sortti-asemassa on otettu huomioon ympä ristöasiat. Rakennusmateriaaleina käytetään laadukkaita kierrätysmateriaaleja. Rakennuksiin tehdään viherkatot, jotka ovat osa hulevesien käsittelyjärjestelmää. Hulevedet eli maanpintaa pitkin valuvat sadevedet käsitellään luonnonmukaisesti. Rakennusten lämmityksessä hyödynnetään aurinkoenergiaa, ja tulevaisuudessa asemalla pyritään hyödyntämään myös maalämpöä. Vantaa palkittiin edistyksellisestä ESCO-hankinnasta Vantaan 14 kiinteistöä koskeva ESCO-hankinta palkittiin Motivan kestävä julkinen hankkija kilpailussa. Palkinnon perusteluina oli ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen hankinnoissa ja kestävän kehityksen edistäminen. Esco-hankinta on edennyt toteutusvaiheeseen. Investoinnit on tehty kuuteen kiinteistöön ja kolme on työn alla. Säästöjä päästään todentamaan vielä tämän vuoden puolella. Van taal la palkittiin päiväkoteja ja kouluja ruoka-aiheisessa EkoTeko -kilpailussa Vantaalaisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten Pöytä on katettu -ekotekokilpailuun otti osaa 42 yksikköä lukuvuonna Kilpailussa tavoiteltiin ruuan arvostuksen lisäämistä, ruokahävikin määrän vähentämistä sekä viihtyisän ja rauhallisen ruokahetken kehittämistä päivähoidon ja koulutyön lomassa. Voittajat palkittiin toukokuussa Vantaan kaupungintalolla. Joka toinen vuosi järjestettävä EkoTeko-kilpailu edistää ympäristövastuullista toimintaa. Tänä lukuvuonna kilpailu järjestettiin kolmatta kertaa. HSY myönsi K-market Sorsakivelle Vuoden Petraaja palkinnon HSY myönsi Vuoden Petraaja palkinnon Espoossa toimivalle K-market Sorsakivelle. Palkinnolla annetaan tunnustusta yritykselle tai yhteisölle, joka on pystynyt merkittävästi vähentämään omassa toiminnassa syntyvän jätteen määrää ja on esimerkillinen jätteen vähentäjä omalla toimialallaan. HSY jakoi palkinnon Helsingin seudun ilmastoseminaarissa, joka järjestettiin vuoden 2014 tammikuussa. Palkinnon saanut kauppa panostaa jätteen vähentämiseen. K-market Sorsakiven kokonaisjätemäärä on ollut useana vuonna päivittäistavarakaupan toimialalla pienin sekä liikevaihtoon että henkilömäärään suhteutettuna. Yrityksessä on vähennetty jätteen määrää useilla eri toimilla. Vuoden Petraaja 2013 valittiin noin 550 palvelualan ja teollisuuden toimipaikan joukosta.

14 Energiantuotanto Helsinkiin kohoaa Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala Helsingin Energia on alkanut rakentaa alkuvuodesta Suvilahteen aurinkovoimalaitosta. Laitoksesta tulee toiseksi suurin aurinkovoimala koko maassa. Voimalan myötä aurinkosähkön tuotanto kasvaa Suomessa noin kymmenen prosenttia. Uusi voimalaitos tuottaa vuodessa arviolta kilowattituntia, mikä vastaa noin 130 kerrostalokaksion sähkönkulutusta vuodessa. Yhteensä aurinkopaneeleita tulee kappaletta. Voimalaitosinvestointi maksaa noin euroa, ja se rahoitetaan Ympäristöpenni-varoilla. Suvilahden aurinkovoimala on Helenin ensimmäinen suuri kokeilu aurinkoenergian tuotannossa. Energiayhtiö on lupautunut lisäämään tuotantoa kysynnän mukaan. Aurinkosähkön myytiin kiinnostuneille nimikkopaneeleina, jonka tuotannon ostaja saa käyttöönsä kuukausimaksua vastaan. Paneelien tuotanto hyvite tään sähkölaskussa. Kysyntä oli suurta, ja aurin kovoimalan paneeliosuudet myytiin loppuun kolmessa päivässä. Tuota-sahkoa/Aurinkovoimala/ Helsingin Energia valmistautuu polttamaan pellettejä hiilen seassa Salmisaaressa Helsingin Energia valmistautuu pelletin polton aloittamiseen Salmisaaren voimalaitoksessa vuoden 2014 lopulla. Salmisaaren voimalassa ryhdytään polttamaan puupellettiä kivihiilen joukossa 5 7 prosentin osuudella. Myös Hanasaaren voimalaitokselle rakennetaan vastaavanlainen järjestelmä, mutta siellä odotetaan vielä viranomaislupia rakentamisen aloittamiseen.

15 Kuva: Helsingin Energia Yleiset keinot Kivistössä tähdätään kestävän elämäntavan edistämiseen Vantaan Kivistön uuden asuinalueen suunnittelussa sovelletaan brittiläistä One Planet Living -konseptia ensimmäistä kertaa Suomessa. Sen tavoitteena on tehdä kestävä elämäntapa ja resurssiviisas elämä mukavaksi, edulliseksi ja helpoksi. One Planet Living -malli tarkoittaa kymmenen ekologisuuteen ja hyvinvointiin tähtäävän periaatteen noudattamista niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin alueen palvelujen suunnittelussa. Tavoitteena on mm. vähentää hiilidioksidipäästöjä ja jätteen määrää, suosia lähiruokaa, paikallisia raaka-aineita ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Vantaan Kivistöön jo tehdyt suunnitelmat tukevat mallin toteutumista. Esimerkiksi lähiliikenne hoituu kestävästi pyöräillen ja raiteilla, kun kehärata valmistuu kesällä Rakennuksista tehdään energiatehokkaita, rakennusmateriaalit valitaan elinkaariajattelun perusteella kestävästi ja asuinkortteleiden jätehuolto hoidetaan keskitetysti jäteputkikeräysjärjestelmällä. Hulevesiä hallitaan luonnonmukaisesti muun muassa viherkattojen avulla. Lisäksi Kivistössä on tutkittu mahdollisuuksia asentaa uuden kauppakeskuksen katolle aurinkopaneeleita ja käyttää kaupan kylmälaitteiden tuottamaa lauhdelämpöä hyödyksi lämmityksessä. vantaa_fi/101/0/kivistossa_tahdataan_ kestavan_elamantavan_edistamiseen

16 Helsinki palkitsi energiansäästökilpailun voittajat Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta on palkinnut Mellunkylä-Vuosaaren leikkipuistoyksikön, Staran Toimitilat -yksikön ja Maatullin alaasteen vuosittaisessa energiansäästökilpailussaan. Lisäksi Staran tietohallintoyksikkö ja Ympäristökeskus saivat kunniamaininnan. Ensimmäinen palkinto, arvoltaan 5000 euroa, myönnettiin leikkipuistoyksikkö Mellunkylä- Vuosaarelle. Yksikön seitsemän leikkipuistoa ovat toteuttaneet useita erilaisia energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä omassa arkitoiminnassaan sekä ympäröivän yhteisön aktivoinnissa ja opastamisessa. Toinen palkinto (3000 euroa) myönnettiin Staran Toimitilat -yksikölle. Staran Toimitilat on onnistunut pitkäjänteisellä energiatehokkuuden huomioinnilla pienentämään yhdeksän käytössään olevan kiinteistön energiankulutusta merkittävästi. Energiankulutus on vähentynyt jo monta vuotta peräkkäin, ja kilpailuajan energiansäästö oli siitä huolimatta edelleen huomattava. Loka-joulukuussa 2013 lämpöä säästyi 18 % (377 MWh) ja sähköä 14,5 % (141 MWh) verrattuna kolmen edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Staralla on ollut käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä vuodesta 2013, joka on tehostanut ympäristöasioiden huomioimista entisestään. Kolmas palkinto, arvoltaan 2000 euroa, myönnettiin Maatullin ala-asteelle. Maatullin ala-asteen henkilöstö on huomioinut energiatehokkuuden ja ympäristöasiat monella tavalla koulun arjessa jo pitkään. Koulussa mm. vältetään sähkölaitteiden ja ilmanvaihdon tarpeetonta käyttöä, seurataan ja analysoidaan muutoksia energiankäytössä ja sisälämpötiloissa sekä tilastoidaan henkilöstön liikkumistapoja. Ala-asteelle on myös hankittu energiatehokkaampia keittiölaitteita ja valaisimia sekä panostettu oman osaamisen kehittämiseen. Energiansäästökilpailussa kunniamaininnan saivat lisäksi Staran tietohallintoyksikkö ja Ympäristökeskus. Pääkaupunkiseudun hiilinielut on selvitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan hiilitase eli metsiin, peltoihin ja muihin viheralueisiin sitoutuneen hiilen määrä sekä hiilivaraston muutos vuoden aikana on laskettu ensimmäistä kertaa. Hiilitasekartoituksen pohjalta on tehty myös hiilitaselaskuri osana Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hanketta. Tulosten mukaan Espoon hiilivarasto ja sen vuosittainen kasvu oli suurempi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, mikä johtui metsien suuremmasta osuudesta. Vuotuinen kasvu oli noin 20 % kaupungin vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Juuri metsät ovat parhaita hiilinieluja, kun taas pellot ja puistot sekä muut viheralueet sitovat hiiltä vähemmän. Helsingissä laskennan positiivinen tulos osoittaa, että tällä hetkellä kaupungin metsät kasvavat hyvin ja sitovat hiiltä. Helsingin luonto sitoo tällä hetkellä 35 miljoonaa kiloa hiiltä vuosittain, joka vastaa noin kaupunkilaisen keskimääräisiä vuosittaisia päästöjä. Jos Helsinki onnistuisi vähentämään päästöjään 95 prosenttia ja samalla kasvattamaan hiilinielunsa 1,5-kertaisiksi, hiilitase olisi tasapainossa. Kaupungeissa hiilinielujen säilyttämiseen ja lisääntymiseen voidaan vaikuttaa maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelijoiden työtä helpottamaan ILKKA-hankkeessa kehitettiin laskentatyökalu, jonka avulla voidaan arvioida tietyn alueen maankäytön muutoksesta aiheutuvan kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastojen muutos sekä puurakentamisen vaikutus. Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Lahden kaupungeille laadittu hiilitasekartoitus ja sen pohjalta muodostettu hiilitaselaskuri tehtiin osana Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hanketta, jossa edistetään ilmastonmuutoksen huomioonottavaa kaupunkisuunnittelua. Hiilitaselaskuri on ladattavissa osoitteessa: Hiilitasekartoituksen tulokset ovat saatavina myös rasterimuotoisena paikkatietoaineistona.

17 Kuvassa pääkaupunkiseudun hiilinielut. Karttakuvan lähde: ILKKA-hankkeen loppurarportti. Lue lisää: ILKKA_Kuntien-hiilitasekartoitus_osa_1_final.pdf

18 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Viherkerrointyökalu ohjaa tonttien viherpinta-alan kasvattamiseen Helsinki, Vantaa ja HSY ovat mukana hankkeessa, jossa on kehitetty Etelä-Suomen olosuhteisiin soveltuva viherkerrointyökalu tonttien viherpinta-alan kasvattamiseen. Työkalun tarkoituksena on auttaa asemakaavoittajia ja suunnittelijoita suunnittelemaan tontista ja sen rakennuksista mahdollisimman ekologisesti toimiva kokonaisuus osana tiivistä ja ilmastonkestävää kaupunkia. Tontilla oleva viherpinta-ala eli kasvillisuus ja sen peittämät pinnat auttavat hulevesien hallinnassa, sitovat hiilidioksidia ja ilmansaasteita, viilentävät rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita ja lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä. Tonteilla olevan viher pinta-alan hyödyntäminen on tärkeä toimenpide ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vastaamisessa, mikä korostuu erityisesti kaupunkien tiivistyessä. Viherkerrointyökalulla alueelle määritellään tavoiteviherpinta-ala, joka voidaan joustavasti toteuttaa käyttämällä vapaavalintaisia ja pisteytettyjä viherelementtejä kuten istutettavia puita, viherkattoja tai nurmea. Vastaavia viherkerroinmenetelmiä on hyödynnetty menestyksellisesti mm. Berliinin, Malmön, Seattlen ja Toronton kaupungeissa. Viherkerroinmenetelmä kehitettiin osana Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hanketta, jossa edistetään ilmastonmuutoksen huomioonottavaa kaupunkisuunnittelua. Vantaa teki asukkaille ohjeen tulvien varalta Vantaan kaupunki on tehnyt asukkailleen ohjeen tulvien varalta. Ohjeessa kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten tulviin voi varautua sekä miten tulee toimia tulvan noustessa, tulvatilanteessa ja tulvan jälkeen. Vantaalla pahimmat tulva-alueet ovat Vantaanjoen varrella Luoteis-Vantaalla Lapinkylän, Seutulan ja Riipilän alueilla sekä Keravanjoen varrella Koillis- Vantaalla Nikinmäen ja Jokivarren välissä. Tulvia voi Vantaalla esiintyä monin paikoin muuallakin. Kuvaaja: Saara Pellikka

19 Tapahtumia ja kampanjoita Äänentoiston ja valaistuksen vaatima sähkö syntyi, kun yleisö polki erikoisvalmisteisia kuntopyöriä ja sähköä tuottavaa vanhanmallista ompelukonetta. Keikkojen aikana tehoa kului noin wattia ja tämän pystyi tuottamaan noin neljä polkijaa yhtäaikaisella polkemisella. HSY ja kaupungit osallistuivat tapahtumaan myös sammuttamalla valoja omissa toimipisteissään. Peseydy hyvin, mutta älä lotraa! Ilmastoinfon 30 sekuntia riittää -kampanja uusittiin keväällä 2014 Urheiluhallit Oy:n uimahalleissa, toukokuussa Vantaan kaupungin uimahalleissa ja kesäkuussa 2014 Helsingin Uimastadionilla. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää uimahallissa kävijöiden huomiota siihen, että peseydytään hyvin, mutta suihkussa ei lotrata tarpeettomasti. Aurinkosähköä kotiin -kampanja Ilmastoinfo järjesti Aurinkosähköä kotiin -kampanjan edistääkseen aurinkosähköjärjestelmien leviämistä pääkaupunkiseudulla. Kampanjassa oli mahdollista vertailla eri toimittajien laitteistoja sekä saada tietoa aurinkosähköstä. Pääkaupunkiseudulla ensimmäistä kertaa järjestetty kampanja uusitaan keväällä Pyörää polkemalla sähköt Earth Hour -tapahtumaan Vuosittainen maailman suurin ilmastotapahtuma, Earth Hour sammutti valoja ympäri maailmaa WWF, Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Ilmastoinfo järjestivät tapahtuman yhteydessä Kampissa Hiilivapaa Earth Hour -keikan, jonka kaikki sähkö tuotettiin polkemalla. Kierrätystehdas-tapahtuma Ilmastoinfo, HSY, HSL ja Helsingin Energia antoivat sijoitusneuvontaa ja jakoivat säästövinkkejä arjen valinnoista, liikkumisesta, ruoasta, energiasta ja kuluttamisesta Kierrätystehdas-tapahtumassa huhtikuussa Kierrätystehdas-tapahtuma järjestettiin Kaapelitehtaalla seitsemättä kertaa ja kävijöitä oli viikonlopun aikana HSL ja Ilmastoinfo mukana Pyöräilyviikon tapahtumissa HSL kampanjoi kestävien liikkumistapojen puolesta valtakunnallisella pyöräilyviikolla HSL kampanjoi pyöräilyn puolesta pyöräilyaiheisilla julisteilla sekä huputtamalla polkupyörän satuloita satulasuojilla Leppävaaran ja Tikkurilan juna-asemilla sekä Helsingin päärautatieasemalla. Pyöräilyviikon kunniaksi HSL järjesti myös kahden retkipolkupyörän arvonnan sekä valitsi vuoden työmatkapyöräilijäksi Berner Oy:llä työskentelevän Eevastiina Merlinin.

20 002 Kierrätystanssit Narinkkatorilla Helsinki-päivänä klo Tanssittajina: Tapiolan viihdeorkesteri Purkkiorjat HUOM! Tanssiasut ja asusteet myynnissä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen teltalla! Vapaa pääsy! Tanssin ohessa voit piipahtaa infopisteellä, jossa HSY kertoo kodin jätteiden lajittelusta ja Helsingin ympäristökeskus energiansäästöstä. Kierrätystanssit Some-kampanjan voittajakuva: #SyytäPyöräillä Tapahtumajuliste Ilmastoinfo järjesti kaksi tapahtumaa Pyöräilyviikolla, Helsingissä Kannelmäessä ja Vantaan kaupunkijuhlilla Tikkurilassa. Tapahtumissa sai kokeilla sähkö- ja tavarapyörää. Viikon näkyvyyttä edisti some-kampanjat #SyytäPyöräillä ja #hyviäuutisiapyöräilijästä, joihin monet julkisuuden henkilötkin osallistuivat. matkakorttia ja kahden viikon maksutonta kokeiluaikaa. Tämän vuoden kampanja suunnattiin erityisesti keski-ikäisille ja senioreille, joiden joukkoliikenteen käyttö on selvästi vähäisempää kuin muiden ikäryhmien. Kierrätystanssit Narinkkatorilla Pyöräilyviikko on Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Motiva Oy:n järjestämä kampanja, jonka aikana järjestetään paljon tapahtumia pyöräilystä kiinnostuneille eri paikkakunnilla. HSL kampanjoi keski-ikäisiä joukkoliikenteeseen HSL uusi keväällä 2014 menestyksekkään, edelli senä keväänä järjestetyn kampanjansa, jossa tarjotaan joukkoliikenteen uusille asiakkaille HSY ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus järjestivät Kierrätystanssit Narinkkatorilla Helsinkipäivänä Tansseja tahditti Tapiolan viihdeorkesteri sekä Purkkiorjat-yhtye, joka soittaa kierrätysmateriaaleista itse tehdyillä soittimilla. HSY ja YMK jakoivat tapahtuman aikana tietoa lajittelusta ja energiansäästöstä. Paikalla oli myös Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen pop up -myymälä, josta oli mahdollista ostaa pikkurahalla tanssiin sopivia asusteita. Kannen kuva: HSY/ Hannu Bask Helsingin seudun ympäristöpalvelut PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HRM, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , 10/2014

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi

Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi otakantaa.fi På svenska Google-haku Otakantaa-sivustolta Etusivu Selaa hankkeita Tietopankki Ohjeet Tiedotteet Etusivu

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 13 Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmän asettaminen HEL 2013-007804 T 00 00 02 Päätös Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän ilmastotyön

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean - säätiö. Yritysten stadi 10.5.2016 Helsinki Tiina Kähö, Sitra

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean - säätiö. Yritysten stadi 10.5.2016 Helsinki Tiina Kähö, Sitra Pääkaupunkiseudun Smart & Clean - säätiö Yritysten stadi 10.5.2016 Helsinki Tiina Kähö, Sitra Tavoite: Pääkaupunkiseudusta kansainvälisesti tunnettu referenssialue ja testialusta Smart & Clean ratkaisuille

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus PARIISIN ILMASTOKOKOUS JA PUHTAAT RATKAISUT SUOMELLE 25.11.2015, Pikkuparlamentin auditorio Puhdas ratkaisu

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi

Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia. Loppuseminaari Elli Kotakorpi Sähköisen liikenteen ratkaisut - tuloksia Loppuseminaari 29.8.2016 Elli Kotakorpi Sähköisen liikenteen ratkaisut- Tampere näyttää suuntaa - Osapuolet: Joukkoliikenneyksikkö, TKL, Yleisten alueiden suunnittelu,

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot