Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Pääkaupunkiseudun 1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Pääkaupunkiseudun 1/2014"

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Pääkaupunkiseudun 1/2014

2 Parhaita esimerkkejä tarjolla Esipuhe Osana pääkaupunkiseudun ilmastostrategian seurantaa HSY kokoaa puolivuosittain Pääkaupunkiseudun ilmas to t ekoja -katsauksen. Katsauksessa esitellään kaupunkien esiin nostamia parhaita esimerkkejä siitä, miten pääkau punkiseudun kaupunkien sekä HSL:n ja HSY:n ilmastotyö on edennyt eri sektoreilla. Kaupunkien ympäristötoimien asiantuntijat ovat vastanneet kaupunkiensa parhaiden ilmastotoimien kokoamisesta ja esille nostamisesta kaupunkien eri toimialoilta. HSY:ssä seutu- ja ympäristötiedon tulosalue vastaa koko pääkaupunkiseudun katsauksen kokoamisesta. Katsauksessa esitellyt toimet ovat vuoden 2014 alkupuolen merkittävimpiä ilmastotekoja. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisten parhaiden ilmastotoimien näkyvyyttä vahvistetaan vuona 2015 HSY:n verkkosivujen uudistuksen yhteydessä. Irma Karjalainen tulosaluejohtaja HSY Yhteyshenkilöinä tämän julkaisun ilmastoesimerkkien kokoamisessa ja täydentämisessä omissa organisaatiois saan ovat toimineet Auni Haapala, Kimmo Heinonen, Petteri Huuska, Pälvi Holopainen, Mira Jarkko, Elina Järvelä, Timo Kuusiola, Katri Kuusinen, Mia Malin ja Jari Viinanen Helsingin kaupungilta, Visa Koivu, Niina Laasonen, Sari Soini ja Tuija Stambej Espoon kaupungilta, Tina Kristiansson, Leena Maidell, Anna Sjövall, Kimmo Viljamaa ja Pirkko Väänänen Vantaan kaupungilta, Anna-Lena Granlund-Blomfelt Kauniaisten kaupungilta sekä Anna Planting ja Veera Lehto HSL:stä. HSY:ssä katsauksen kokoamisesta ovat vastanneet Miia Riihimäki ja Päivi Laurén.

3 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2013 lähes kolme prosenttia Helsingin seudun ympäristöpalveluiden laskemien, ennakkotiedoista tarkentuneiden tulosten mukaan pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2013 kasvi huonekaasupäästöjä 5,6 miljoonaa hiilidioksidi ekvivalentti tonnia. Päästöt vähenivät lähes kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä on suurin vähennys neljään vuoteen. Laskeva kehitys on kuitenkin tavoitteisiin nähden hidasta. Vuonna 2013 kulutussähkön ja kaukolämmön päästöt vä he ni vät, ja myös liikenteessä päästöt olivat ennakkotietojen perusteella edellisvuotta selvästi pienemmät. Kaukolämmön osuus kokonaispäästöistä oli 42 prosenttia ja muun lämmityksen 12 prosenttia. Liikenne aiheutti päästöistä noin neljänneksen ja kulutussähkö vajaat 20 prosenttia. Muiden sektorien päästöt ovat verraten pienet (kuva alla). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tarkistettuna tavoitteena on vähentää päästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellä loivasti laskevalla kehityksellä tähän ei päästä. Riittävät päästövähennykset edellyttävät vähäpäästöisiä polttoaineita kaukolämmöntuotannossa ja uusia ratkaisuja liikenteessä khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) % 18 % -20 % tavoite Nykyinen kehitys 1000 Hiilineutraali Osuus päästöistä pääkaupunkiseutu 42 % vuosi Kaukolämpö Kulutussähkö Öljylämmitys Sähkölämmitys Teollisuus ja työkoneet Liikenne Jätteiden käsittely Maatalous Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys

4 Liikenne Kehärata kaupunkirata, joka yhdistää Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runko yhteyden Vantaan kosken asemalta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kaupunkiradan rakentaminen on käynnissä ja se otetaan käyttöön heinäkuussa Kehärata on 18 kilometriä pitkä, poikittainen raideyhteys. Se yhdistää monet seudun asuin- ja työpaikka-alueet sekä parantaa merkittävästi pääkaupunkiseudun joukkoliikennetarjontaa. Samalla se on raide yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle, mihin matka taittuu puolessa tunnissa Helsingin keskustasta. Kehäradalle tulee ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta asemaa: Lentoaseman ja Aviapoliksen tunneliasemat sekä Vehkalan, Kivistön ja Leinelän pintaasemat. Ensimmäinen Kehäradan kahdesta uudesta tunneliasemasta valmistui huhtikuussa Neljänkymmenen metrin syvyydessä sijaitseva Vantaan Aviapolis on samalla Suomen ensimmäinen täysin maan alla sijaitseva rautatieasema. Kehäradan uudet asemat ja hyvin suunniteltu liityntäliikenne parantavat pääkaupunkiseudun liikenteen sujuvuutta. Rata tarjoaa junavaihtoehdon uusille alueille ja yhteysväleille. Erityi sesti Vantaan sisäisen moottoriajoneuvoliikenteen odotetaan vähenevän. Kehärata-projekti kytkeytyy tiiviisti Tikkurilan asemaseudun kehitykseen projektiin, joka on osa Tikkurilan keskustauudistusta. Tikkurilaan rakentuu lähivuosina satoja uusia asuntoja sekä liike- ja toimistotilaa, mikä osaltaan tiivistää yhdyskuntarakennetta sekä lisää julkisen raideliikenteen käyttöä. Myös muita olemassa olevia ja uusia asemanseutuja kehitetään aktiivisesti työpaikka- ja asuinalueina, mikä mahdollistaa kehäradan maksimaalisen hyödyntämisen. Länsimetron jatko varmistui Valtio päätti elokuussa 2014 rahoittaa Länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen. Päätös Länsi metron jatkamisesta tukee raideliikenteeseen perus tuvaa kaupunkirakennetta. Rakentamistyö päässee käyntiin jo loppuvuonna Joukkoliikenne muuttuu päästöttömäksi Kehäradalle on selvä tarve. Kuva: HSY/Kai Widell HSL julkaisi kesäkuussa 2014 uuden, vuoteen 2025 ulottuvan strategian. Keskeisiä tavoitteita ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu sekä joukkoliikenteen päästöjen vähentäminen. Eri

5 joukkoliikennemuodoista raideliikenne on jo päästötöntä, koska se tuotetaan vesisähköllä. Raideliikenteen osuutta liikenteestä on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa. Muita päästövähennyskeinoja ovat sähköbussien määrän kasvattaminen ja biodieselin käyttö. Tavoitteena on, että liityntäbusseista sähkökäyttöisiä on yksi prosentti vuonna 2015, 10 prosenttia vuonna 2020 ja 30 prosenttia vuonna Liikenne tuottaa HSL-alueen kasvihuonekaasupäästöistä noin neljänneksen. Joukkoliikenteen osuus liikenteen kokonaispäästöistä on pääkaupunkiseudulla kuitenkin vain noin 10 prosenttia. Henkilöautot tuottavat liikenteen päästöistä noin 60 prosenttia ja tavaraliikenne loput 30 prosenttia. Vuonna 2013 CO 2 -päästöttömiä matkoja HSL:n liikenteestä oli 49 prosenttia. HSL kannustaa viisaaseen liikkumiseen HSL kannustaa ihmisiä kestävien kulkutapojen pariin liikkumisen ohjauksen keinoin. Tärkeimmät kohderyhmät ovat työpaikat ja koulut. HSL tekee työpaikoille maksuttomia neuvontakäyntejä viisaan liikkumisen mahdollisuuksista, kuten työsuhdematkalipusta, sähköisistä infopalveluista, liityntäpysäköinnistä, kimppakyydeistä ja pyöräilystä. Viisaan liikkumisen edistämiseksi HSL:ssä on myös kehitetty Kulkutapalaskuria ja Työmatkalaskuria sekä käynnistetty kummikouluohjelma. HSL:ssä on kevään ja kesän aikana työstetty selainpohjaisia sovelluksia, Kulkutapalaskuria ja Työmatkalaskuria, jotka valmistuvat syksyllä Työmatkalaskuri tuottaa mm. toimipaikkakohtaiset tiedot siitä, miten työntekijät tulevat töihin, miten heidän liikkumisensa olisi muutettavissa kestävämmäksi sekä liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvää palautetta. Tietojen pohjalta työnantaja voi tehdä työmatkaliikkumissuunnitelman, joka on konkreettinen suunnitelma toimenpiteistä, joilla työnantaja pyrkii viisasta liikkumista edistämään. HSL käynnisti vuoden 2014 alussa kummikouluohjelman. Ohjelmaan valitaan vuosittain kymmenen koulua, joille tehdään liikkumissuunnitelma. Oppilaat ovat vahvasti mukana liikkumissuunnitelman tekemisessä. Lisäksi koulut voivat tilata HSL:n Matkakummin pitämään viisaan liikkumisen oppitunteja. Kevätkaudella 2014 opastusta sai yli 700 päiväkotilasta ja koululaista. HSL-alueen joukkoliikenteen luotettavuus on parantunut HSL arvioi joukkoliikenteen luotettavuutta erilaisilla mittareilla. Luotettavuutta seurataan niin toteutuneiden lähtöjen osalta kuin matkustajille ja asukkaille suunnatuilla tutkimuksilla. Sekä matkustajien että asukkaiden mielestä joukkoliikenteen luotettavuus on parantunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Uusimman asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan joukkoliikenteen täsmällisyys on parantunut kahden vuoden tarkastelujakson aikana 11 prosenttia. Asukkaiden tyytyväisyyden kasvu on ollut vielä tätäkin selkeämpää, vuonna 2013 luotettavuuteen tyytyväisiä asukkaita oli 24 prosenttia enemmän kuin verrokkivuonna Toteutuneita lähtöjä tarkastelemalla havaitaan, että erityisesti junaliikenteen luotettavuus on parantunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Myös muiden liikennemuotojen luotettavuus on kehittynyt parempaan suuntaan. Joukkoliikenteen luotettavuuden parantuminen on useiden osatekijöiden summa. Joukkoliikenteen luotettavuuden kasvuun on vaikuttanut viime vuosien sujuvampi talviliikenne. Vuonna 2011 myös seutuliikenteen aikataulusuunnittelussa käyttöön otettu Hastus-järjestelmä on helpottanut ajoaikojen suunnittelua ja parantanut näin joukkoliikenteen luotettavuutta. Vähäpäästöisten henkilöautojen pysäköintietuus jatkuu Helsingissä Helsingin kaupunki kannustaa vähäpäästöisten autojen hankintaan jatkamalla edelleen vähäpäästöisten henkilöautojen pysäköintietuutta. Vähäpäästöisille henkilöautoille on jo keväästä 2011 lähtien myönnetty 50 prosentin alennus pysäköintimaksuista. Kriteerit alennuksen saamiselle muuttuivat hieman heinäkuussa 2014 vastaamaan henkilöautojen energiamerkintää. Uusien kriteerien mukaan bensiini- ja dieselautojen (hybridit mukaan lukien) hiilidioksidipäästöjen on oltava enintään 100 g/km ja kaasu- ja etanoliautojen hiilidioksidipäästöjen enintään 150 g/km. Lisäksi säänneltyjen päästöjen taso autoissa pitää olla vähintään Euro 5 -tasoa. Vain täyssähköautot sekä täysin sähkökäyttöiset mopoautot on luokiteltu suoraan vähäpäästöisiksi. Pysäköintialennuksen saa, jos auto täyttää Helsingin kaupungin asettamat päästökriteerit. Etu koskee myös muita kuin helsinkiläisiä. Saadakseen alennuksen autoilijan tulee maksaa pysäköintinsä matkapuhelimella tai ajoneuvokohtaisella pysäköintilaitteella. Etuuden saa myös, kun lunastaa asukas- tai yrityspysäköintitunnuksen. Pysäköintialennuksen saa käyttöön rakennusviraston asiakaspalvelusta.

6 Sähkönkulutus Espoon sähkönkulutus laskenut Espoossa asukasta kohden laskettu sähkönkulutus on laskussa. Yksityinen sähkönkulutus oli vuonna 2013 edellisvuoden tasolla, mutta palvelujen ja julkisen sektorin sähkönkulutus pieneni. Sähkönkulu tuksen pienentyminen näkyi selvästi myös kasvihuonekaasupäästöissä. Helsingin energiankulutus laski kolme prosenttia vuonna 2013 Helsingin kaupunki kulutti vuonna 2013 kolme prosenttia vähemmän energiaa kuin vuonna Energiakulutuksen laskun taustalla on lämmin talvi, mutta myös kaupungin pitkäjänteinen työ energian säästämiseksi. Energiankulutuksen laskennassa on huomioitu Helsingin kaupungin vuokra-asunnot, julkiset rakennukset, joukkoliikenne, valaistus ja muu julkinen energiankäyttö, jotka kuluttivat energiaa yhteensä gigawattitunnin verran. Asukasta kohden laskettuna kaupungin toimintojen energiankulutus on laskenut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien. Asukasta kohden kulutus on vähentynyt 18 prosenttia samaan aikaan kun helsinkiläisten määrä on kasvanut 8 prosenttia. Tämä selittyy sillä, että helsinkiläisten määrä kasvaa julkista rakennuskantaa huomattavasti nopeammin. Espoon Finnoo voitti Tekesin Fiksu Energia -palkinnon Espoo on asettanut Finnoon uudelle kaupunginosalle tavoitteen toimia kestävän kehityksen esimerkkialueena. Espoo haluaa tukea kotimaisen teollisuuden vientitoimintaa niin, että se saa Finnoossa toteuttaa riittävän referenssiarvon omaavia cleantech-kohteita ja ratkaisuja. Finnooseen suunnitellut uudet energiaratkaisut, kuten matalalämpöinen lämmönjako, kulutushuippujen leikkaamiseksi tehtävät toimet sekä energiapaaluilla varustetut pääkadut, voittivat Tekesin järjestämän Fiksu Energia -palkinnon.

7 Kuva: Janne Käpylehto

8 Rakennukset Espoon kaupungin tilakeskus mukana energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen keskittyvässä hankkeessa Espoon kaupungin tilakeskus on mukana Nezerhankkeessa, jossa päämääränä on luoda kriteerit lähes nollaenergiakorjauksille ja selvittää niiden taloudellinen kannattavuus perinteisiin korjaustapoihin verrattuna. Hankkeen tavoitteena on saada konkreettisia ohjeita siihen, mihin asioihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota energiatehokkaassa korjausrakentamisessa. Espoossa keskitytään päivä kotien ja koulujen korjauksiin. Hankkeen vetovastuu on VTT:llä. Mukana on tutkimuslaitoksia ja kaupunkeja Suomen lisäksi Ruotsista, Hollannista, Romaniasta ja Espanjasta. Vantaan lähes nollaenergiapäiväkodin konsepti on valmistunut Vantaalla on valmistunut lähes nollaenergiapäiväkodin konsepti. Lähes nollaenergiarakennus on Vantaan määritelmän mukaan toimiva, arkkitehtonisesti ja teknisesti laadukas, kustannustehokas ja helposti ylläpidettävä rakennus. Vuosina toteutetun kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda monistettava, lähes nollaenergiapäiväkodin konsepti. Tavoitteena oli myös energiatehokkaan rakennuksen tavoitekokonaisuuden hallinta kestävän rakentamisen standardin avulla, kustannusten hallinta sekä innovaatioiden mahdollistaminen hankkeiden eri vaiheissa.

9 Sähköisen huoltokirjan käyttöönotto tehostaa kiinteistökohtaista seurantaa Espoossa Espoon kaupungin tilakeskus on ottanut käyttöön sähköisen huoltokirjajärjestelmän lokakuussa Järjestelmän käyttö mahdollistaa koko kiinteistökannan rakennuskohtaisten teknisten tietojen ja toimenpiteiden reaaliaikaisen seurannan. Sähköinen huoltokirja helpottaa myös määräaikaisten tarkastusten ja huoltojen valvontaa. Espoon Energiatietopalvelulle kansainvälinen innovaatiopalkinto Espoon kaupungin kehittämä Energiatietopalvelu voitti kansainvälisessä Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa vastuullisten innovaatioiden sarjan. Energiapalvelu on selainpohjainen energiamuotojen vertailupalvelu uusiutuvaan energiaan siirtymistä harkitseville. Palvelussa tarjotaan asukkaille ja Espoon alueen toimijoille tausta- ja kustannustietoa oman päätöksenteon tueksi. Espoonlahtea. Kuva HSY/Kai Widell

10 Kuntaliitto palkitsi Vantaan kaupungin ilmastotyön Vantaan kaupungin tilakeskus on saanut Kuntaliiton myöntämän palkinnon energianhallintatyöstään. Vantaan kaupungin rakennusautomaatiohankintojen yhteydessä kilpailuttamassa energianhallinnassa keskitytään energiankäytön vähentämiseen ja tehostamiseen ensisijaisesti olemassa olevaa tekniikkaa hyödyntäen 15 eri rakennuksessa. Hankkeessa on kesäkuun loppuun 2014 mennessä säästetty energiaa noin euron edestä. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty noin 2,3 miljoonaa kg. Hankkeeseen kuuluvien rakennusten säästöt ovat lämpöpuolella olleet n. 30 % ja sähköenergian säästöt n. 23 % vertailutasoon nähden. Suomen ensimmäinen sähkövarasto Viikin ympäristötaloon Suomen ensimmäinen kiinteistöön asennettava tuotantokäytössä oleva akkuvarasto asennettiin keväällä 2014 Helsingin ympäristökeskuksen ja yliopiston käytössä olevaan Viikin ympäristötaloon. Siemensin toimittama akkuvarasto varastoi kiinteistössä tuotettua aurinkosähköä, tasaa kulutushuippuja ja mahdollistaa sähköautojen älylatauksen. Älylataus tarkoittaa muun muassa sitä, että kulutushuippujen aikana sähköautojen lataus voidaan tehdä sähkövarastosta ja samalla vähennetään sähköverkon rasitusta. Varastosta on mahdollista myydä sähköä myös verkkoon. Akkuvaraston asentaminen on osa Tekesin EVEohjelmaa. Ohjelman kautta pyritään edistämään sähköautoilua. Tähän liittyvät myös sähkövarastot, koska sähköautot voivat tulevaisuudessa toimia osittain samoin kuin sähkövarastot. Ensimmäinen Espoon KETS-tavoitetason täyttävä koulukohde valmistui Espoonlahden koulu ja lukio on ensimmäinen Espoon itselleen asettaman KETS-energiatehokkuustavoitteen täyttänyt peruskorjattu kohde. Tavoitetaso perustuu kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) Espoolle asetettuun energiansäästötavoitteeseen. Peruskorjauksen tavoitteena oli vähentää koulun lämmitysenergiankulutusta 50 prosentilla ja sähköenergiankulutusta 15 prosentilla verrattuna kulutukseen ennen korjausta. Näihin tavoitteisiin päästiin arkkitehtuurisin ratkaisuin, tehokkaalla tilankäytöllä, hyvällä lämmöneristyksellä ja rakennuksen tiiviydellä sekä energiatehokkaalla ilmanvaihdolla. Koulurakennuksen lämmittämiseen sekä jäähdytystä vaativien tilojen jäähdyttämiseen käytetään geoenergiaa. Lisäksi koulurakennuksessa hyödynnetään aurinkoenergiaa aurinkopaneelien avulla. Villa Elfvikin luontotalo siirtyy maalämpöön Villa Elfvikin luontotalossa Espoossa otetaan käyttöön maalämpö kesällä Villa Elfvikissä tullaan jatkossa esittelemään maalämpöhanketta vierailijoille sekä kertomaan, mitä tulee ottaa huomioon vanhan talon energiaratkaisua uudistettaessa. Espoon kaupungille puurakentamisen edistämisohjelma Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa kesäkuussa. Puurakentamisen nähdään Espoossa lisäävän rakentamisen tarkoituksenmukaisuutta, kilpailukykyisyyttä, edullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Ohjelma vaikuttaa vuosina Espoo kasvaa keskimäärin 4000 hengellä vuodessa, joten rakentamista riittää. Tilaamalla puurakenteisia kouluja, päiväkoteja, vanhusten elä ja asu -keskuksia, asuntoja ja siltoja yhä järjestelmällisemmin, Espoo vaikuttaa markkinoiden volyymiin. Näin sekä puurakentamiselle että materiaalien välille syntyy toimivat markkinat. Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin reilut kaksi vuotta sitten aloittamassa yhteistyössä puurakentamisen osaamista ja menetelmiä on kehitetty yhdessä teollisuuden kanssa. Muun muassa Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan kehittämiselle on asetettu tavoitteita, joiden mukaisesti alueille on tarkoitus kehittää modernia suomalaista puurakentamista.

11 Energiatehokkaan Espoon Asunnot Oy:n kiinteistöihin uusiutuvaa energiaa Espoon Asunnot Oy on saavuttanut energiatehokkuus sopimuksen (VAETS) vuodelle 2016 asetetut tavoitteet. Uusi kunnianhimoisempi tavoite on asetettu loppukaudeksi. Espoon Asunnot on muuttanut kaikki kolme öljylämmityskohdettaan maalämpöön. Neljässä uudessa kiinteistössä on otettu käyttöön maa- ja aurinkolämmön yhdistelmä kohteen energian tuottamiseksi. Kolmeen vanhaan kiinteistöön on asennettu poistoilmalämpöpumppu, jolla otetaan lämpö talteen poistoilmasta ja siirretään se kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen. Lisäksi Espoon Asunnot Oy:n vuokraasuntokohteiden vedensäästökalusteiden asennusprojekti on saatu tuloksellisesti päätökseen. Veden kulutus kiinteistöissä väheni yli 15 prosenttia. Espoonlahtea. Kuva HSY/Kai Widell

12 Hankinnat, kulutus ja jätteet Kotitalouksien sekajätteet energiaksi, muiden jätelajien kierrätys jatkuu Tänä vuonna jätteiden hyödyntäminen tehostuu enti sestään, sillä HSY on alkanut kuljettaa kotitalouksien sekajätettä hyödynnettäväksi Vantaan Energian jätevoimalaan keväästä 2014 lähtien. Muiden jätteiden kierrätys jatkuu edelleen. Voimala on ollut koekäytössä, ja se otettiin virallisesti käyttöön syksyllä. Voimalassa sekajätteestä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Jätevoimalan käynnistymisen ansiosta pääkaupunkiseudulla saavutetaan valtakunnallinen energiahyödyntämistavoite kotitalousjätteen osalta, kun vähintään 30 prosenttia kotitalouksien jätteestä hyödynnetään energiantuotannossa. Syntypaikkalajittelu ja muiden jätteiden kierrätys jatkuvat ennallaan. Uudessa jätevoimalassa käsitellään ne kodeissa syntyvät jätteet, joita ei pystytä kierrättämään materiaalina. Jätevoimalassa poltetaan pääasiassa pääkaupunkiseudun asukkaiden ja Länsi-Uudenmaan alueen asukkaiden kotitalouksien sekajätettä. Sekajäte muutetaan kaukolämmöksi ja sähköksi, joten jätteiden hyödyntäminen tehostuu entisestään. Jätevoimala tulee tuottamaan sähköä 600 GWh ja lämpöä 920 GWh vuodessa. Voimalan myötä Vantaan kaukolämpötuotannon kasvihuonekaasupäästöt vähenevät noin 30 %. Kierrätyskelpoisten jätteiden, kuten lasin ja metallin lajittelu pois sekajätteestä on tärkeää, koska lasi ja metalli ovat arvokkaita raaka-aineita, joiden uusiokäytöllä säästetään luonnonvaroja. Toinen tärkeä syy lasin ja metallin lajittelulle on se, että ne eivät pala, joten ne lisäävät poltossa syntyvän kuonan määrää. Jätevoimalan käyttöönoton myötä päättyy asukkaiden sekajätteiden kaatopaikkakäsittely Ämmässuolla. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia luoda jätteenkäsittelykeskuksesta uusi seudullinen materiaalitehokkuutta edistävä ekoteollisuuskeskus. Ekoteollisuuskeskuksessa HSY:n omien toimintojen välittömään läheisyyteen pyritään synnyttämään kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön perustuvaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta. Vantaan Energian verkkosivuilla voit seurata rakennustyön etenemistä webkameran kuvista. Kuva: Vantaan Energia, Olli-Pekka Orpo HSY hyödyntää uusia keinoja biojätteen käsittelyn kehittämiseksi HSY rakentaa vuoden 2014 aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen biokaasulaitoksen. Tavoitteena on biojätteen ympäristöystävällisempi käsittely sekä hygieeninen ja korkealaatuinen lopputuote. Biojätteen kompostointia ja mädätystä hyödyntävä käsittely on nykyiseen pelkkään kompos tointiin verrattuna ympäristöystävällisempi ratkaisu. Biokaasulaitos on osa HSY:n biojätteen käsittelykokonaisuutta, jossa yhdistetään mädätyksen ja kompostoinnin parhaat puolet niin sanotulla osavirtaprosessilla. Valmistuessaan laitos pystyy

13 käsittelemään vuosittain tonnia biojätettä, mädätykseen tästä ohjataan vuosittain tonnia. Biojätteen kompostoinnissa osa typestä ja energiasta vapautuu ilmaan, kun taas mädätysprosessissa biojätteen sisältämää typpeä ja energiaa on mahdollista ottaa talteen. Biokaasu hyödynnetään sähköksi voimalaitoksessa. HSL palkittiin kestävää kehitystä edistävistä hankinnoista HSL palkittiin Motivan Kestävä julkinen hankkija kilpailussa ympäristöasioiden suunnitelmallisesta huomioon ottamisesta hankinnoissa. Joukkoliikennehankinnoissa on onnistuttu yhdistämään innovatiivisuus ja ympäristöasiat ja tätä kautta saatu liikenteeseen vähäpäästöistä bussikalustoa. 60 % Suomen julkisesta liikenteestä ajetaan HSL:n alueella. Tämän vuoksi liikennöitsijöiden tekemillä kalustovalinnoilla on merkittävä vaikutus julkisen liikenteen aiheuttamiin päästöihin Suomessa. Kuva: HSY / WSP HSY:n neljäs Sortti-asema valmistuu Vantaan Ruskeasantaan syksyllä 2015 HSY rakentaa Vantaan Ruskeasantaan uuden Sorttiaseman täydentämään jätteiden vastaanottopalveluja. HSY:n neljäs Sortti-asema valmistuu syyskuussa Uudessa Sortti-asemassa on otettu huomioon ympä ristöasiat. Rakennusmateriaaleina käytetään laadukkaita kierrätysmateriaaleja. Rakennuksiin tehdään viherkatot, jotka ovat osa hulevesien käsittelyjärjestelmää. Hulevedet eli maanpintaa pitkin valuvat sadevedet käsitellään luonnonmukaisesti. Rakennusten lämmityksessä hyödynnetään aurinkoenergiaa, ja tulevaisuudessa asemalla pyritään hyödyntämään myös maalämpöä. Vantaa palkittiin edistyksellisestä ESCO-hankinnasta Vantaan 14 kiinteistöä koskeva ESCO-hankinta palkittiin Motivan kestävä julkinen hankkija kilpailussa. Palkinnon perusteluina oli ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen hankinnoissa ja kestävän kehityksen edistäminen. Esco-hankinta on edennyt toteutusvaiheeseen. Investoinnit on tehty kuuteen kiinteistöön ja kolme on työn alla. Säästöjä päästään todentamaan vielä tämän vuoden puolella. Van taal la palkittiin päiväkoteja ja kouluja ruoka-aiheisessa EkoTeko -kilpailussa Vantaalaisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten Pöytä on katettu -ekotekokilpailuun otti osaa 42 yksikköä lukuvuonna Kilpailussa tavoiteltiin ruuan arvostuksen lisäämistä, ruokahävikin määrän vähentämistä sekä viihtyisän ja rauhallisen ruokahetken kehittämistä päivähoidon ja koulutyön lomassa. Voittajat palkittiin toukokuussa Vantaan kaupungintalolla. Joka toinen vuosi järjestettävä EkoTeko-kilpailu edistää ympäristövastuullista toimintaa. Tänä lukuvuonna kilpailu järjestettiin kolmatta kertaa. HSY myönsi K-market Sorsakivelle Vuoden Petraaja palkinnon HSY myönsi Vuoden Petraaja palkinnon Espoossa toimivalle K-market Sorsakivelle. Palkinnolla annetaan tunnustusta yritykselle tai yhteisölle, joka on pystynyt merkittävästi vähentämään omassa toiminnassa syntyvän jätteen määrää ja on esimerkillinen jätteen vähentäjä omalla toimialallaan. HSY jakoi palkinnon Helsingin seudun ilmastoseminaarissa, joka järjestettiin vuoden 2014 tammikuussa. Palkinnon saanut kauppa panostaa jätteen vähentämiseen. K-market Sorsakiven kokonaisjätemäärä on ollut useana vuonna päivittäistavarakaupan toimialalla pienin sekä liikevaihtoon että henkilömäärään suhteutettuna. Yrityksessä on vähennetty jätteen määrää useilla eri toimilla. Vuoden Petraaja 2013 valittiin noin 550 palvelualan ja teollisuuden toimipaikan joukosta.

14 Energiantuotanto Helsinkiin kohoaa Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala Helsingin Energia on alkanut rakentaa alkuvuodesta Suvilahteen aurinkovoimalaitosta. Laitoksesta tulee toiseksi suurin aurinkovoimala koko maassa. Voimalan myötä aurinkosähkön tuotanto kasvaa Suomessa noin kymmenen prosenttia. Uusi voimalaitos tuottaa vuodessa arviolta kilowattituntia, mikä vastaa noin 130 kerrostalokaksion sähkönkulutusta vuodessa. Yhteensä aurinkopaneeleita tulee kappaletta. Voimalaitosinvestointi maksaa noin euroa, ja se rahoitetaan Ympäristöpenni-varoilla. Suvilahden aurinkovoimala on Helenin ensimmäinen suuri kokeilu aurinkoenergian tuotannossa. Energiayhtiö on lupautunut lisäämään tuotantoa kysynnän mukaan. Aurinkosähkön myytiin kiinnostuneille nimikkopaneeleina, jonka tuotannon ostaja saa käyttöönsä kuukausimaksua vastaan. Paneelien tuotanto hyvite tään sähkölaskussa. Kysyntä oli suurta, ja aurin kovoimalan paneeliosuudet myytiin loppuun kolmessa päivässä. Tuota-sahkoa/Aurinkovoimala/ Helsingin Energia valmistautuu polttamaan pellettejä hiilen seassa Salmisaaressa Helsingin Energia valmistautuu pelletin polton aloittamiseen Salmisaaren voimalaitoksessa vuoden 2014 lopulla. Salmisaaren voimalassa ryhdytään polttamaan puupellettiä kivihiilen joukossa 5 7 prosentin osuudella. Myös Hanasaaren voimalaitokselle rakennetaan vastaavanlainen järjestelmä, mutta siellä odotetaan vielä viranomaislupia rakentamisen aloittamiseen.

15 Kuva: Helsingin Energia Yleiset keinot Kivistössä tähdätään kestävän elämäntavan edistämiseen Vantaan Kivistön uuden asuinalueen suunnittelussa sovelletaan brittiläistä One Planet Living -konseptia ensimmäistä kertaa Suomessa. Sen tavoitteena on tehdä kestävä elämäntapa ja resurssiviisas elämä mukavaksi, edulliseksi ja helpoksi. One Planet Living -malli tarkoittaa kymmenen ekologisuuteen ja hyvinvointiin tähtäävän periaatteen noudattamista niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin alueen palvelujen suunnittelussa. Tavoitteena on mm. vähentää hiilidioksidipäästöjä ja jätteen määrää, suosia lähiruokaa, paikallisia raaka-aineita ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Vantaan Kivistöön jo tehdyt suunnitelmat tukevat mallin toteutumista. Esimerkiksi lähiliikenne hoituu kestävästi pyöräillen ja raiteilla, kun kehärata valmistuu kesällä Rakennuksista tehdään energiatehokkaita, rakennusmateriaalit valitaan elinkaariajattelun perusteella kestävästi ja asuinkortteleiden jätehuolto hoidetaan keskitetysti jäteputkikeräysjärjestelmällä. Hulevesiä hallitaan luonnonmukaisesti muun muassa viherkattojen avulla. Lisäksi Kivistössä on tutkittu mahdollisuuksia asentaa uuden kauppakeskuksen katolle aurinkopaneeleita ja käyttää kaupan kylmälaitteiden tuottamaa lauhdelämpöä hyödyksi lämmityksessä. vantaa_fi/101/0/kivistossa_tahdataan_ kestavan_elamantavan_edistamiseen

16 Helsinki palkitsi energiansäästökilpailun voittajat Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta on palkinnut Mellunkylä-Vuosaaren leikkipuistoyksikön, Staran Toimitilat -yksikön ja Maatullin alaasteen vuosittaisessa energiansäästökilpailussaan. Lisäksi Staran tietohallintoyksikkö ja Ympäristökeskus saivat kunniamaininnan. Ensimmäinen palkinto, arvoltaan 5000 euroa, myönnettiin leikkipuistoyksikkö Mellunkylä- Vuosaarelle. Yksikön seitsemän leikkipuistoa ovat toteuttaneet useita erilaisia energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä omassa arkitoiminnassaan sekä ympäröivän yhteisön aktivoinnissa ja opastamisessa. Toinen palkinto (3000 euroa) myönnettiin Staran Toimitilat -yksikölle. Staran Toimitilat on onnistunut pitkäjänteisellä energiatehokkuuden huomioinnilla pienentämään yhdeksän käytössään olevan kiinteistön energiankulutusta merkittävästi. Energiankulutus on vähentynyt jo monta vuotta peräkkäin, ja kilpailuajan energiansäästö oli siitä huolimatta edelleen huomattava. Loka-joulukuussa 2013 lämpöä säästyi 18 % (377 MWh) ja sähköä 14,5 % (141 MWh) verrattuna kolmen edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Staralla on ollut käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä vuodesta 2013, joka on tehostanut ympäristöasioiden huomioimista entisestään. Kolmas palkinto, arvoltaan 2000 euroa, myönnettiin Maatullin ala-asteelle. Maatullin ala-asteen henkilöstö on huomioinut energiatehokkuuden ja ympäristöasiat monella tavalla koulun arjessa jo pitkään. Koulussa mm. vältetään sähkölaitteiden ja ilmanvaihdon tarpeetonta käyttöä, seurataan ja analysoidaan muutoksia energiankäytössä ja sisälämpötiloissa sekä tilastoidaan henkilöstön liikkumistapoja. Ala-asteelle on myös hankittu energiatehokkaampia keittiölaitteita ja valaisimia sekä panostettu oman osaamisen kehittämiseen. Energiansäästökilpailussa kunniamaininnan saivat lisäksi Staran tietohallintoyksikkö ja Ympäristökeskus. Pääkaupunkiseudun hiilinielut on selvitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan hiilitase eli metsiin, peltoihin ja muihin viheralueisiin sitoutuneen hiilen määrä sekä hiilivaraston muutos vuoden aikana on laskettu ensimmäistä kertaa. Hiilitasekartoituksen pohjalta on tehty myös hiilitaselaskuri osana Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hanketta. Tulosten mukaan Espoon hiilivarasto ja sen vuosittainen kasvu oli suurempi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, mikä johtui metsien suuremmasta osuudesta. Vuotuinen kasvu oli noin 20 % kaupungin vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Juuri metsät ovat parhaita hiilinieluja, kun taas pellot ja puistot sekä muut viheralueet sitovat hiiltä vähemmän. Helsingissä laskennan positiivinen tulos osoittaa, että tällä hetkellä kaupungin metsät kasvavat hyvin ja sitovat hiiltä. Helsingin luonto sitoo tällä hetkellä 35 miljoonaa kiloa hiiltä vuosittain, joka vastaa noin kaupunkilaisen keskimääräisiä vuosittaisia päästöjä. Jos Helsinki onnistuisi vähentämään päästöjään 95 prosenttia ja samalla kasvattamaan hiilinielunsa 1,5-kertaisiksi, hiilitase olisi tasapainossa. Kaupungeissa hiilinielujen säilyttämiseen ja lisääntymiseen voidaan vaikuttaa maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelijoiden työtä helpottamaan ILKKA-hankkeessa kehitettiin laskentatyökalu, jonka avulla voidaan arvioida tietyn alueen maankäytön muutoksesta aiheutuvan kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastojen muutos sekä puurakentamisen vaikutus. Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Lahden kaupungeille laadittu hiilitasekartoitus ja sen pohjalta muodostettu hiilitaselaskuri tehtiin osana Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hanketta, jossa edistetään ilmastonmuutoksen huomioonottavaa kaupunkisuunnittelua. Hiilitaselaskuri on ladattavissa osoitteessa: Hiilitasekartoituksen tulokset ovat saatavina myös rasterimuotoisena paikkatietoaineistona.

17 Kuvassa pääkaupunkiseudun hiilinielut. Karttakuvan lähde: ILKKA-hankkeen loppurarportti. Lue lisää: ILKKA_Kuntien-hiilitasekartoitus_osa_1_final.pdf

18 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Viherkerrointyökalu ohjaa tonttien viherpinta-alan kasvattamiseen Helsinki, Vantaa ja HSY ovat mukana hankkeessa, jossa on kehitetty Etelä-Suomen olosuhteisiin soveltuva viherkerrointyökalu tonttien viherpinta-alan kasvattamiseen. Työkalun tarkoituksena on auttaa asemakaavoittajia ja suunnittelijoita suunnittelemaan tontista ja sen rakennuksista mahdollisimman ekologisesti toimiva kokonaisuus osana tiivistä ja ilmastonkestävää kaupunkia. Tontilla oleva viherpinta-ala eli kasvillisuus ja sen peittämät pinnat auttavat hulevesien hallinnassa, sitovat hiilidioksidia ja ilmansaasteita, viilentävät rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita ja lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä. Tonteilla olevan viher pinta-alan hyödyntäminen on tärkeä toimenpide ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vastaamisessa, mikä korostuu erityisesti kaupunkien tiivistyessä. Viherkerrointyökalulla alueelle määritellään tavoiteviherpinta-ala, joka voidaan joustavasti toteuttaa käyttämällä vapaavalintaisia ja pisteytettyjä viherelementtejä kuten istutettavia puita, viherkattoja tai nurmea. Vastaavia viherkerroinmenetelmiä on hyödynnetty menestyksellisesti mm. Berliinin, Malmön, Seattlen ja Toronton kaupungeissa. Viherkerroinmenetelmä kehitettiin osana Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hanketta, jossa edistetään ilmastonmuutoksen huomioonottavaa kaupunkisuunnittelua. Vantaa teki asukkaille ohjeen tulvien varalta Vantaan kaupunki on tehnyt asukkailleen ohjeen tulvien varalta. Ohjeessa kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten tulviin voi varautua sekä miten tulee toimia tulvan noustessa, tulvatilanteessa ja tulvan jälkeen. Vantaalla pahimmat tulva-alueet ovat Vantaanjoen varrella Luoteis-Vantaalla Lapinkylän, Seutulan ja Riipilän alueilla sekä Keravanjoen varrella Koillis- Vantaalla Nikinmäen ja Jokivarren välissä. Tulvia voi Vantaalla esiintyä monin paikoin muuallakin. Kuvaaja: Saara Pellikka

19 Tapahtumia ja kampanjoita Äänentoiston ja valaistuksen vaatima sähkö syntyi, kun yleisö polki erikoisvalmisteisia kuntopyöriä ja sähköä tuottavaa vanhanmallista ompelukonetta. Keikkojen aikana tehoa kului noin wattia ja tämän pystyi tuottamaan noin neljä polkijaa yhtäaikaisella polkemisella. HSY ja kaupungit osallistuivat tapahtumaan myös sammuttamalla valoja omissa toimipisteissään. Peseydy hyvin, mutta älä lotraa! Ilmastoinfon 30 sekuntia riittää -kampanja uusittiin keväällä 2014 Urheiluhallit Oy:n uimahalleissa, toukokuussa Vantaan kaupungin uimahalleissa ja kesäkuussa 2014 Helsingin Uimastadionilla. Kampanjan tarkoituksena on kiinnittää uimahallissa kävijöiden huomiota siihen, että peseydytään hyvin, mutta suihkussa ei lotrata tarpeettomasti. Aurinkosähköä kotiin -kampanja Ilmastoinfo järjesti Aurinkosähköä kotiin -kampanjan edistääkseen aurinkosähköjärjestelmien leviämistä pääkaupunkiseudulla. Kampanjassa oli mahdollista vertailla eri toimittajien laitteistoja sekä saada tietoa aurinkosähköstä. Pääkaupunkiseudulla ensimmäistä kertaa järjestetty kampanja uusitaan keväällä Pyörää polkemalla sähköt Earth Hour -tapahtumaan Vuosittainen maailman suurin ilmastotapahtuma, Earth Hour sammutti valoja ympäri maailmaa WWF, Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Ilmastoinfo järjestivät tapahtuman yhteydessä Kampissa Hiilivapaa Earth Hour -keikan, jonka kaikki sähkö tuotettiin polkemalla. Kierrätystehdas-tapahtuma Ilmastoinfo, HSY, HSL ja Helsingin Energia antoivat sijoitusneuvontaa ja jakoivat säästövinkkejä arjen valinnoista, liikkumisesta, ruoasta, energiasta ja kuluttamisesta Kierrätystehdas-tapahtumassa huhtikuussa Kierrätystehdas-tapahtuma järjestettiin Kaapelitehtaalla seitsemättä kertaa ja kävijöitä oli viikonlopun aikana HSL ja Ilmastoinfo mukana Pyöräilyviikon tapahtumissa HSL kampanjoi kestävien liikkumistapojen puolesta valtakunnallisella pyöräilyviikolla HSL kampanjoi pyöräilyn puolesta pyöräilyaiheisilla julisteilla sekä huputtamalla polkupyörän satuloita satulasuojilla Leppävaaran ja Tikkurilan juna-asemilla sekä Helsingin päärautatieasemalla. Pyöräilyviikon kunniaksi HSL järjesti myös kahden retkipolkupyörän arvonnan sekä valitsi vuoden työmatkapyöräilijäksi Berner Oy:llä työskentelevän Eevastiina Merlinin.

20 002 Kierrätystanssit Narinkkatorilla Helsinki-päivänä klo Tanssittajina: Tapiolan viihdeorkesteri Purkkiorjat HUOM! Tanssiasut ja asusteet myynnissä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen teltalla! Vapaa pääsy! Tanssin ohessa voit piipahtaa infopisteellä, jossa HSY kertoo kodin jätteiden lajittelusta ja Helsingin ympäristökeskus energiansäästöstä. Kierrätystanssit Some-kampanjan voittajakuva: #SyytäPyöräillä Tapahtumajuliste Ilmastoinfo järjesti kaksi tapahtumaa Pyöräilyviikolla, Helsingissä Kannelmäessä ja Vantaan kaupunkijuhlilla Tikkurilassa. Tapahtumissa sai kokeilla sähkö- ja tavarapyörää. Viikon näkyvyyttä edisti some-kampanjat #SyytäPyöräillä ja #hyviäuutisiapyöräilijästä, joihin monet julkisuuden henkilötkin osallistuivat. matkakorttia ja kahden viikon maksutonta kokeiluaikaa. Tämän vuoden kampanja suunnattiin erityisesti keski-ikäisille ja senioreille, joiden joukkoliikenteen käyttö on selvästi vähäisempää kuin muiden ikäryhmien. Kierrätystanssit Narinkkatorilla Pyöräilyviikko on Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Motiva Oy:n järjestämä kampanja, jonka aikana järjestetään paljon tapahtumia pyöräilystä kiinnostuneille eri paikkakunnilla. HSL kampanjoi keski-ikäisiä joukkoliikenteeseen HSL uusi keväällä 2014 menestyksekkään, edelli senä keväänä järjestetyn kampanjansa, jossa tarjotaan joukkoliikenteen uusille asiakkaille HSY ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus järjestivät Kierrätystanssit Narinkkatorilla Helsinkipäivänä Tansseja tahditti Tapiolan viihdeorkesteri sekä Purkkiorjat-yhtye, joka soittaa kierrätysmateriaaleista itse tehdyillä soittimilla. HSY ja YMK jakoivat tapahtuman aikana tietoa lajittelusta ja energiansäästöstä. Paikalla oli myös Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen pop up -myymälä, josta oli mahdollista ostaa pikkurahalla tanssiin sopivia asusteita. Kannen kuva: HSY/ Hannu Bask Helsingin seudun ympäristöpalvelut PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HRM, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , 10/2014

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Tiia Yrjölä, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuntaliiton ilmastonkampanjan tapaaminen 12.3.2013 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot ja

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotekoja. 19.11.2014 Ilmastoaamiainen (Laituri)

Pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotekoja. 19.11.2014 Ilmastoaamiainen (Laituri) Pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotekoja 19.11.2014 Ilmastoaamiainen (Laituri) Espoo Espoon ilmastotekoja Ilmastoaamiainen 19.11.2014 Sari Soini Finnooseen laaja-alainen energiasuunnitelma 20.11.2014

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Green Office -ympäristöraportti 2011

Green Office -ympäristöraportti 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Green Office -ympäristöraportti 11 Pasilan päätoimipiste

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsingin seudun ilmastoseminaari,12.2.2015 Pörssitalo, Helsinki Kestävän vihreän kasvun palvelut Helsinki Region EcoHUB Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Tarvitaan

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa Sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa ILKKA-hanke Seminaari ilmastonmuutoksen kansallisesta sopeutumisstrategiasta 10.4.2014 Elina Järvelä Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot