Lausunto 1 (8) Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto 1 (8) 26.5.2014. Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (8) Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto PL VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntönne , TEM/877/ /2014 HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ ENERGIATEHOKKUUSLAIKSI Suomen Kiinteistöliitosta (Kiinteistöliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikossa mainitusta laista. Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti asuntoosakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä yli asunto- tai kiinteistöosakeyhtiötä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry., jossa on jäseninä yli yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Yleistä Lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi energiatehokkuuslaki. Energiatehokkuuslailla säädettäisiin pakollisista yrityksen energiakatselmuksista, energian mittaamisesta ja laskutuksesta sekä kustannushyötyanalyysistä sähkön ja lämmön tehokkaan yhteistuotannon hyödyntämiseksi. Luonnosta on valmisteltu energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallista täytäntöönpanoa varten. Esityksen tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja edistää loppukäyttäjien energian tehokasta ja säästäväistä käyttöä. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä energiatehokkuuden parantamista kaikilla yhteiskuntamme osa-alueilla. Energiatehokkuuden parantamisessa on kuitenkin aina otettava huomioon panos-tuotos-suhde ja lainsäädännöllä ei saa ohjata toteuttamaan kustannustehottomia toimenpiteitä.

2 Lausunto 2 (8) Energiatehokkuuslain perustelut 3 Määritelmät, energian vähittäismyyjä Kiinteistöjen omistajat, esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt osakkaineen, ovat jo nyt sitoutuneita asumisen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä vapaaehtoisesti että rakennuksiin liittyvien energiatehokkuusmääräysten kautta. Näin he pystyvät omalta osaltaan pitämään kurissa energiakustannusten osuutta asumiskustannuksissa ja huolehtimaan turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä asumisesta. Lakiehdotus on pääpiirteissään hyvä. Pidämme mittaukseen ja laskutukseen liittyviä kohtia huolellisesti valmisteltuina, joissa on otettu huomioon suomalaiset rakennuksiin ja asumiseen liittyvät erityispiirteet ja aidosti kustannustehokkaat toimenpiteet. Seuraavassa on esitetty muutamat huomiomme perustelumuistioon ja yksittäisiin lain kohtiin liittyen. Kiinteistöliitto esittää, että lakiehdotuksen perusteluissa olevaa energian vähittäismyynti- kohtaa täsmennettäisiin vielä asunto-osakeyhtiöiden osalta, jotta kävisi selkeämmin ilmi, ettei asunto-osakeyhtiöitä pidetä energian vähittäismyyjinä. Ehdotamme lisättäväksi perusteluihin maininnan asuntoosakeyhtiöistä seuraavasti: Vähittäismyyjinä ei pidettäisi muun muassa ei-ammattimaisesti polttopuita myyviä tahoja, asunto-osakeyhtiöitä taikka sellaisia liikehuoneistojen- tai huoneenvuokraustoimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka ostavat kiinteistölleen sähköä ja myyvät tai jyvittävät sen vuokralaisilleen. Asuntokohtainen lämpöenergianmittaus ja lämmityskustannusten jakolaitteet Asuntokohtaista lämpöenergian mittaamista tai lämmityskustannusten jakolaitteita kannattavat tahot perustelevat näkemystään sillä, että ratkaisut motivoivat asukkaita muuttamaan omia käyttötottumuksiaan siten, että lämmitysenergiaa säästyy. Olemme lakiehdotuksen kanssa samaa mieltä, ettei asuntokohtainen lämpöenergian mittaus tai lämmityskustannusten jakolaitteet ole kustannustehokas tapa edistää energiatehokkuutta Suomessa. Näin ollen ei ole olemassa mitään säädöstarpeita asuntokohtaisen lämpöenergian mittauksen tai lämmityskustannusten jakolaitteiden suhteen. Katsomme myös, että Suomi täyttää energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) velvoitteet, koska on osoitettu jäsenvaltiotasolla asuntokohtaisen lämpöenergian mittauksen ja lämmityskustannusten jakolaitteiden olevan kustannustehottomia toimenpiteitä.

3 Lausunto 3 (8) Varsinaisen lämpöenergiakulutuksen mittauksen toteuttaminen ei ole energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) antamien reunaehtojen puitteissa teknisesti mahdollista olemassa olevissa rakennuksissa kuin uusittaessa koko rakennuksen lämmitysverkosto. Tällaisia tilanteita tapahtuu hyvin harvoin rakennuskannassamme, koska lämmitysverkoston tekninen käyttöikä on hyvin pitkä. Tehtyjen taloudellisten tarkastelujen 1 perusteella asuntokohtainen lämpöenergian mittaaminen muuttuu Suomessa kannattavaksi vasta, jos mittaaminen saa aikaan asuinrivitaloissa yli 30 % ja asuinkerrostaloissa yli 45 % säästön lämmitysenergiankulutuksessa. Tällaisia säästöjä ei ole kuitenkaan mahdollista saavuttaa missään olosuhteissa pelkillä käyttötottumusten muutoksilla. Uudisrakentamisessa ei ole tarpeen lisätä kustannuspaineita asuntokohtaisella lämpöenergian mittaamisella. Lisäksi on huomioitava, että uudisrakentamisessa ollaan siirtymässä seuraavien vuosien aikana kohti lähes nollaenergiarakentamista. Tällöin asuntokohtaisen tarkan mittausjärjestelmän toteuttaminen on hankalaa, koska mitattavat lämpötilaerot ja vesivirrat ovat pieniä, eli kulutettavan lämpöenergian määrä on alhainen. Uudisrakentamisessa on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota rakennustason mittausvalmiuksiin erityisesti asuinrakennusten sähkönkulutuksen alamittausten osalta. Tehdyissä tutkimuksissa ja selvityksissä on esitetty lämmitysenergiankulutuksen pudonneen % asuntokohtaisen lämpöenergian mittauksen ja erityisesti lämmityskustannusten jakolaitteiden seurauksena. Useat tutkimuksista on toteutettu muualla kuin Suomessa 2,3,4. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että asuntokohtaisen lämpöenergian laskutuksen tuoma säästöpotentiaali on alle 10 % 5,6. Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä ei voida suoraan siirtää Suomen oloihin. Tanskalaisessa selvityksessä todetaan, että realistinen arvio asuntokohtaisen kulutuksen mittaamisen säästöpotentiaaliksi on % 2. Tanskalaisessa selvityksessä on verrattu 1 Selvitys huoneistokohtaisten lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden käytön edellytyksistä Suomessa VTT. 2 Gullev, L. Poulsen, M The installation of meters leads to permanent changes in consumer behavior. News from DBDH 3/ Felsmann, C. Schmidt, J Auswirkungen der verbrauchsabhängigen Abrechnung in Abhängigkeit von der energetischen Gebäudequalität. Technische Universität Dresden. 4 Abrahamsson, N Individuell mätning och debitering av värme i flerbostadshus. Svenska förutsättningar i jämförelse med erfarenheter från Tyskland och Danmark. Institutionen för teknikvetenskaper, Byggteknik, Uppsala universitet. Examensarbete Aho, T., Rantamäki, J. & Sormunen, T Huoneistokohtaisen mittauksen ja laskutuksen vaikutus energian ja veden kulutukseen. VTT Tiedotteita TM. Huoneistokohtainen lämmitysenergian mittaus ja laskutus Kauppa ja teollisuusministeriö. Energiaosasto. Tutkimuksia D:

4 Lausunto 4 (8) lämmitysenergiankulutusta ennen ja jälkeen investoinnin. Lämmitysenergian kulutus sisältää sekä tilojen että lämpimän käyttöveden lämmittämisen. Osa säästöstä lieneekin syntynyt lämpimän käyttöveden kulutuksen pienentymisestä. Suomessa tehtyjen selvitysten perusteella asuntokohtaisella vedenmittauksella 7, joka on Suomessa lähtökohtaisena vaatimuksena uudisrakentamisessa ja käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä, on saavutettu 3-9 % säästö lämmitysenergiankulutuksessa. Näin ollen voidaan arvioida pelkän tilojen lämmityksen säästöpotentiaalin olevan tanskalaisessa selvityksessä suuruusluokkaa 6-14 % eli keskimäärin enintään noin 10 %. Saksalaisessa 8 tuoreessa tutkimuksessa on hyödynnetty kulutustietoja, mutta varsinaiset tarkastelut ihmisten käyttötottumusten merkityksestä on toteutettu laskennallisesti simuloimalla. Tarkasteluissa on otettu huomioon sisäilman lämpötila ja ikkunatuuletuksen käyttö. Tutkimuksessa esitetään, että esimerkiksi lämmityskustannusten jakolaitteilla saavutettaisiin noin 20 % säästö lämmitysenergiankulutuksessa, kun ihmiset muuttaisivat käyttötottumuksiaan. Ihmisten tulisi tällöin pystyä alentamaan oman huoneistonsa sisälämpötilaa n. kahdella asteella ja vähentää ikkunatuuletusta n. 40 %. Sivuhuomautuksena on lisäksi todettava, että kyseisessä saksalaisessa tutkimuksessa säästäväisenä kotitaloutena pidetään sellaista, jonka asunnon sisälämpötila on 14,5-16,5 C ja ilmanvaihdon määrä on olematon. Todetta koon, että tämän tyyppinen ajatusmalli ei vastaa edes energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) määritelmää energiatehokkuudesta, jossa on otettava huomioon energian käytöllä aikaan saatava tuotos (sisäilmasto). Energiansäästöä ei saa lähteä hakemaan heikentämällä sisäilmastoa eli asumisterveyttä tai viihtyvyyttä. Suurin osa suomalaisista on kuitenkin tyytyväisiä sisälämpötilaan C ja hallittua ilmanvaihtoa tarvitaan sekä rakennuksen että ihmisten hyvin voinnin takaamiseksi. Suomessa n. kahden asteen sisälämpötilan alentaminen tarkoittaa noin 10 % säästöä lämmitysenergian kulutuksessa 9. Ilmanvaihdon ja ilmanvaihtotekniikan osalta Suomi on maailman kehittyneimpiä maita. Suomessa lämmityskaudella ikkunatuuletuksen tarve on erittäin vähäinen, kun sekä ilmanvaihto- että lämmitysjärjestelmä toimivat oikein. Näin ollen Suomessa asuntokohtaisella lämmön mittaamisella tai lämmityskustannusten jakolaitteilla ei pystyttäisi merkittävästi vähentämään ikkunatuuletusta ja tätä kautta 7 Huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttö ja vaikutukset rakennusten energiankulutukseen Ympäristöministeriö. Työryhmämuistio. 8 Felsmann, C. Schmidt, J Auswirkungen der verbrauchsabhängigen Abrechnung in Abhängigkeit von der energetischen Gebäudequalität. Technische Universität Dresden. 9 Motiva, energiaeksperttimateriaali. uden_parantaminen/sopivat_sisalampotilat

5 Lausunto 5 (8) lämmitysenergiankulutusta. Saksalaistutkimuksen tulosten pohjalta johdettuna suomalainen säästöpotentiaali jäisi maksimissaan noin 10 %. VTT:n tekemän selvityksen 10 mukaan 10 % säästöllä ei pystyttäisi kattamaan lämmityskustannusten jakolaitteista syntyviä vuosittaisia kustannuksia ja toimenpidettä ei voida pitää missään tilanteessa kustannustehokkaana. VTT:n laskelmien 10 mukaan tarvittaisiin asuinkerrostaloissa yli 21 % säästö lämmitysenergiankulutuksessa ja asuinrivitaloissa yli 14 % säästö, jotta lämmityskustannusten jakolaitteet olisivat taloudellisesti järkevä investointi. Kuten edellä on osoitettu, käyttötottumuksen muutoksilla, jotka vähentäisivät tilojen lämmitysenergian kulutusta, ei pystytä Suomessa saamaan aikaan tarvittavaa säästöä. On lisäksi hyvä pitää mielessä, että asuntokohtaisen lämpöenergianmittauksen tai patterikohtaisten lämmityskustannusten jakolaitteiden piiriin lämmitysenergian kokonaiskulutuksesta jäisi tyypillisesti vain % % lämmitysenergian kokonaiskulutuksesta olisi lämpimän käyttöveden kulutuksesta ja yhteistilojen lämmityksestä aiheutuvaa, joiden kustannukset katettaisiin asunto-osakeyhtiöissä mahdollisilla vesimaksuilla ja hoitovastikkeella. Energian tehokkaan käytön kannalta on olennaista, että koko rakennuksen lämmitysjärjestelmä on tasapainossa ja sen säädöt ovat kohdallaan ei se mitataanko tai jaetaanko lämmityskustannuksia asuntokohtaisesti. On myös muistettava, että Suomessa patteriverkostossa kiertävän lämmitysveden säätö tapahtuu aina keskitetysti lämmitysjärjestelmän automatiikan avulla mahdollisimman matalalle tasolle ulkolämpötilan mukaan. Lisäksi käytännössä katsoen kaikissa pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla voidaan hyödyntää sisäisiä lämpökuormia ja myös säätää sisälämpötilaa tietyissä rajoissa. Jos esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä päätettäisiin laskea sisäilman lämpötiloja kahdella asteella, ei siihen tarvita patterikohtaisia lämmityskustannusten jakolaitteita, vaan ainoastaan lämmityksen säätökäyrän muuttamista automatiikan avulla ilman minkäänlaisia investointeja laitteisiin. Asuntokohtainen lämmönmittaus tai patterikohtaiset lämmityskustannusten jakolaitteet voivat myös ohjata asukkaita toteuttamaan vääriä energiansäästötoimenpiteitä asunnoissa, esimerkiksi tukkimalla ilmanvaihdon korvaus- ja poistoilmaventtiilejä. Tällainen toiminta sekoittaa koko ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan, heikentää sisäilman laatua ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa home- ja kosteusongelmia. Asuntokohtainen lämmönmittaus tai patterikohtaiset lämmityskustannusten jakolaitteiden tarpeellisuutta ei myöskään voi perustella reilun pelin hengellä. Olemassa olevissa rakennuksissa liittyy hyvin paljon epävarmuutta 10 Selvitys huoneistokohtaisten lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden käytön edellytyksistä Suomessa VTT.

6 Lausunto 6 (8) Asunto-osakeyhtiölain vastikesääntelystä asuntokohtaisen lämmönkulutuksen arviointiin. Esimerkiksi huoneistojen väliset seinät eivät ole lämmöneristettyjä, joten omaa asuntoa on hyvin helppo pitää lämpöisenä naapurin maksamalla lämmöllä. Korjauskertoimien määrittäminen eri huoneistoille ei ole yksinkertaista eikä yksiselitteistä, jolloin kustannusten jakaminen jää hyvin tulkinnanvaraiseksi. Lämmityskustannusten jakolaitteiden käytölle on myös rajoitteensa. Esimerkiksi raitisilmaradiaattoreiden yhteydessä niitä ei voida käyttää. Myös patteriverkoston lämpötilatasot on oltava oikeat, jotta niitä voidaan hyödyntää. Yhtenä erittäin merkittävänä asiana on huomattava, etteivät lämmityskustannusten jakolaitteet täytä laisinkaan mittauslaitteen määritelmää ja näin ollen niihin liittyviä vaatimuksia ei ole harmonisoitu EU-tasolla. Energiatehokkuusdirektiivin tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamismahdollisuuksia on myös tarkasteltava voimassa olevan asuntoosakeyhtiölain ( /1599) valossa. Asunto-osakeyhtiön perustoiminta-ajatuksena on, että yhtiön käyttöön ja ylläpitoon liittyvä kustannukset jaetaan osakkeenomistajien katettavaksi yhtiöjärjestyksestä ilmenevillä vastikeperusteilla. Tyypillisesti yhtiöissä on käytössä hoito- sekä pääomavastike. Veden kustannukset jaetaan yhtiöissä yleensä erillisellä vesivastikkeella (henkilölukuun perustuvalla tai todelliseen kulutukseen perustuvalla). Jollei vedelle ole määritetty erillistä vastikeperustetta, jaetaan veden käyttöön liittyvän kustannukset osakkaiden vastattavaksi hoitovastikeperusteisesti. Sama koskee kaikkia muitakin vastikkeeseen sisältyviä hyödykkeitä tms. Jos hyödykkeen osalta yhtiöjärjestyksessä ei ole erillistä vastikeperustetta, peritään kulut hoitovastikeperusteisesti. Yhtiöoikeudessa vallitsee vahva ns. lisämaksukiellon periaate. Mahdollisten lisäpanosvelvoitteiden on perustuttava yhtiöjärjestysmääräykseen. Asuntoosakeyhtiössä tyypillistä lisämaksuvelvoitetta edustavat vastikkeet. Yhtiöjärjestykseen kirjatut vastikeperusteet nauttivat lähtökohtaisesti laajaa suojaa. Vastikeperusteiden muuttaminen (vastikeperusteen poistaminen tai lisääminen) edellyttää pääsääntöisesti 2/3 määräenemmistöpäätöksen (tai yhtiöjärjestyksessä olevan tiukemman määräenemmistöpäätöksen) lisäksi niiden osakkaiden suostumuksen, joiden maksuperuste muutoksen johdosta kasvaa. Tähän vastikeperusteiden muuttamista koskevaan pääsääntöön on kaksi poikkeusta: - Veden osalta yhtiöjärjestyksen vastikeperustetta voidaan muuttaa tavallisella enemmistöpäätöksellä siten, että vastikkeen perusteeksi otetaan muun perusteen tilalle luotettavasti mitattavissa oleva veden todellinen kulutus.

7 Lausunto 7 (8) - Määräenemmistöllä (yllä viitattu 2/3 tai yhtiöjärjestyksessä kirjattu tiukempi määräenemmistö) vastikeperustetta voidaan muuttaa silloin kun vastikkeen perusteeksi otetaan muun perusteen tilalle luotettavasti mitattavissa tai arvioitavissa oleva hyödykkeen todellinen kulutus. Kuten sanottu, asunto-osakeyhtiölain sääntely turvaa osakkaiden luottamuksensuojaa yhtiöjärjestyksen ja sen vastikemääräysten pysyvyyteen. Pidämme nykylaissa olevaa sääntelyratkaisua perusteltuna. Vain jos kyse on hyödykkeestä, jota voidaan luotettavasti mitata tai arvioida, voidaan yhtiön yhtiöjärjestystä muuttaa helpotetusti eli määräenemmistöpäätöksellä ilman niiden osakkaiden erillissuostumuksia, joiden maksuvelvoite muutoksen johdosta kasvaisi. Kuten edellä esitetyistä perusteluistamme ilmenee, patterikohtaiset lämmönjakolaitteet tai asuntokohtaiset lämmönmittauslaitteet eivät nähdäksemme luotettavasti mittaa lämmityksen kulutusta. Lämmitystä koskevien vastikeperusteiden muuttaminen perustumaan näiden laitteiden mittaustulokseen ei siten nähdäksemme onnistu poikkeamasäännöksellä. Jos laitteet otettaisiin yhtiössä käyttöön ja haluttaisiin muuttaa vastikeperuste mittarointiin perustuvaksi, edellyttäisi päätös määräenemmistöpäätöksen lisäksi niiden osakkaiden erillissuostumuksen, joiden maksuvelvoite kasvaisi. Erityisesti asunto-osakeyhtiölle aiheutuvien kustannusten velkomisesta Pidämme erittäin perusteltuna sitä seikkaa, että VTT:n selvityksessä 11 nostetaan esiin myös mittariperusteiseen laskuttamiseen liittyvät hallinnolliset kustannukset (selvityksessä isännöintipalkkiot). Kuten edellä tässä lausunnossa on todettu, asunto-osakeyhtiön kustannukset katetaan osakkeenomistajilta perittävillä vastikkeilla. Yhtiö toimii vastikkeiden ja muiden käyttökorvausten suhteen normaalina velkojana, jonka tulee voida viime kädessä osoittaa toteen velkomus, velan eräpäivä sekä velallisen maksuviivästys. Asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa säädetty hallintaanottomenettely tarjoaa yhtiölle erityisen pakkokeinon vastikelaiminlyöntejä vastaan. Olennaisten vastikerästien tapauksessa huoneisto-osakkeet voidaan ottaa yhtiön hallintaan enintään 3 vuodeksi. Velkojan velvoitteet asunto-osakeyhtiölaissa säädetty erityinen pakkokeino edellyttävät käytännössä sitä, että yhtiö suorittaa vastikkeiden kohdentamisen osakkaille ja huolehtii vastike-erien laskuttamisesta. Vastikkeiden laskutus on asunto-osakeyhtiön kannalta perusteltua keskittää samalle toimijalle. Tyypillisesti yhtiön puolesta vastikelaskelmat ja -laskut laatii isännöitsijä. Hallinnollinen kulu on nähdäksemme erittäin perusteltua ottaa huomioon 11 Selvitys huoneistokohtaisten lämpömäärämittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden käytön edellytyksistä Suomessa VTT.

8 Lausunto 8 (8) tarkasteltaessa energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä velvoitteita. 3 Määritelmät 20 Rakennuksen lämpöenergiamittari Kiinteistöliitto ehdottaa, että määritelmiin lisätään käsite lämmistysjärjestelmä. Esitämme lämmitysjärjestelmän määritelmäksi seuraavaa: Lämmitysjärjestelmällä tarkoitetaan kiinteistön lämmittämiseen käytettyä laitteistokokonaisuutta sisältäen muun muassa lämmöntuottolaitteiston, lämpöjohtoverkoston, lämmönluovuttimet ja mahdolliset lämpösäiliöt/-varastot. Ehdotamme korvattavaksi kyseisessä pykälässä ja siihen liittyvissä yksityiskohtaisissa perusteluissa termin rakennus sanalla kiinteistö. Tällöin pykälän teksti muuttuisi muotoon: Jos kiinteistöön toimitetaan lämpöä tai jäähdytystä kaukolämmitysverkosta tai usealle kiinteistölle tai usealle kiinteistölle sijaitsevalle rakennukselle yhteisestä keskitetystä lähteestä, kaukolämmön toimituspisteeseen, kiinteistön lämmönvaihtimeen tai lämmön toimituspisteeseen on asennettava lämpöenergiamittari silloin, kun lämmitysjärjestelmä uusitaan tai kyse on uuteen kiinteistöön sijoitettavasta uudesta liittymästä. Tämä selkeyttäisi kohdan tulkintaa suhteessa energiatehokkuuslain soveltamisalaan. Lisäksi se varmistaisi, että lämpöenergiamittaukseen kuuluisi myös itse rakennuksen ulkopuolella, mutta osana kiinteistöä tapahtuva lämpöenergiankulutus, esimerkiksi piha-alueiden sulana pito kaukolämmöllä. Annamme tarvittaessa lisätietoja lausunnostamme. SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Petri Pylsy Jenni Hupli Jukka Kero energia-asiantuntija päälakimies, VT pääekonomisti

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

16.11.2015 LAUSUNTO: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI. Suomen Kiinteistöliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.

16.11.2015 LAUSUNTO: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI. Suomen Kiinteistöliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Lausunto 1(5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite: TEM/1808/03.01.01/2015 LAUSUNTO: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI 1. Suomen Kiinteistöliitosta 2. Keskeistä uudesta

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI Lausunto 1 (5) 28.9.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 11.08.2015 STM046:00/2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Yleistä sähköisten rekisterien ja sähköisen asioinnin lisäämisestä

Yleistä sähköisten rekisterien ja sähköisen asioinnin lisäämisestä Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus Sähköinen asunto-osakerekisteri -projekti kirjaamo.ym@ymparisto.fi pirjo.saksa@ym.fi jaakko.wegelius@conversatum.fi

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

LAUSUNTO OSAKEYHTIÖLAIN MUUTOSTARPEIDEN ARVIOMUISTIOSTA

LAUSUNTO OSAKEYHTIÖLAIN MUUTOSTARPEIDEN ARVIOMUISTIOSTA Lausunto 1 (6) Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: Lausuntopyyntö : OM 32/41/2015 LAUSUNTO OSAKEYHTIÖLAIN MUUTOSTARPEIDEN ARVIOMUISTIOSTA kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa yksilöidystä

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Taustaksi. Muistio 1 (5) 4.6.2014. Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi

Taustaksi. Muistio 1 (5) 4.6.2014. Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Muistio 1 (5) Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi HE 76/2014 VP, HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISESTA Suomen Kiinteistöliitosta (Kiinteistöliitto) kiittää

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

10.4.2014 HE 79/2012 VP, HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

10.4.2014 HE 79/2012 VP, HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI MUISTIO 1 (5) Lakivaliokunta lav@eduskunta.fi Kuultava:, päälakimies Jenni Hupli Kuulemispäivä: HE 79/2012 VP, HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Taustaksi. Lausunto 1 (5) 12.5.2014. Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi TEM/253/03.01.01/2013

Taustaksi. Lausunto 1 (5) 12.5.2014. Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi TEM/253/03.01.01/2013 Lausunto 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi TEM/253/03.01.01/2013 LAUSUNTO: KAUPPA- JA YHDISTYSREKISTERIN PAIKALLISVIRANOMAISVERKOSTON UUDISTAMINEN Suomen Kiinteistöliitosta (Kiinteistöliitto/Suomen

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Tariffit 2015 (22.12.2014)

Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan kaavion mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat eivät nouse vuonna 2015. Hämeenlinna

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM053:00/2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TUPAKKALAIN MUUTTAMISESTA

Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM053:00/2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TUPAKKALAIN MUUTTAMISESTA Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi laura.terho@stm.fi Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM053:00/2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TUPAKKALAIN

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ JA LAEIKSI ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ JA LAEIKSI ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISESTA Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Viite: Ympäristöministeriön Dnro YM008:00/2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ JA LAEIKSI

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Näytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös

Näytesivut. päätöksentekot. asunto-osakeyhtiössä. 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös. 2.1.1 Kunnossapitopäätös 2 Tava llisia päätöksentekot ila n tei ta asunto-osakeyhtiössä 2.1 Korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskeva päätös Kiinteistön ja rakennusten korjaamista, kunnossapitoa ja uudistamista koskevat

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

LAUSUNTO: VEROHALLINNON OHJE RAKENTAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUDESTA

LAUSUNTO: VEROHALLINNON OHJE RAKENTAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUDESTA Lausunto 1 (6) Verohallinto Henkilöverotus, ohjaus- ja kehittämisyksikkö HEVEOKY Sari Wulff PL 325 00052 Vero sari.wulff@vero.fi Diaarinumero A48/200/2014 LAUSUNTO: VEROHALLINNON OHJE RAKENTAMISEEN LIITTYVÄSTÄ

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KAUKOLÄMMÖN YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN MUUTTAMISEKSI

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KAUKOLÄMMÖN YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN MUUTTAMISEKSI Lausunto 1 (6) Energiateollisuus ry antti.kohopää@energia.fi Lausuntopyyntö 21.12.2016 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KAUKOLÄMMÖN YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN MUUTTAMISEKSI Suomen Kiinteistöliitosta Yleistä esityksestä

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Kuinka lainsäädäntö kannustaa kuluttajien energiatehokkuuteen

Kuinka lainsäädäntö kannustaa kuluttajien energiatehokkuuteen Älykäs sähköverkko ja kuluttaja - uusia mahdollisuuksia kuluttajalähtöiseen energiatehokkuuteen Helsinki 6.10.2015 Kuinka lainsäädäntö kannustaa kuluttajien energiatehokkuuteen Pentti Puhakka Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

11.8.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA YHTEISRAKENTAMIS- JA YH- TEISKÄYTTÖLAIN SÄÄTÄMISEKSI SEKÄ TIETOYHTEISKUNTAKAAREN MUUTTA- MISEKSI

11.8.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA YHTEISRAKENTAMIS- JA YH- TEISKÄYTTÖLAIN SÄÄTÄMISEKSI SEKÄ TIETOYHTEISKUNTAKAAREN MUUTTA- MISEKSI Lausunto 1 (9) 11.8.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Lausuntopyyntö 15.6.2015, LVM/1114/03/2014 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA YHTEISRAKENTAMIS- JA YH- TEISKÄYTTÖLAIN SÄÄTÄMISEKSI

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA Lausunto 1 (2) Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi Viite: YM019:00/2015 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA Suomen Kiinteistöliitosta Esityksen pääasiallinen

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Kustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa?

Kustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa? Kustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa? Kuinka valita edullisimmat energiansäästötoimet korjaushankkeissa workshop Yli-insinööri Jyrki

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Y-tunnus 0217266-6 Sivu 1 (7)

Y-tunnus 0217266-6 Sivu 1 (7) Sivu 1 (7) ASUNTO OY KAARENMÄKI YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenmäki ja kotipaikka Vantaa. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin Pohjois-Kaarelan

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Lausunto 1(5) 17.4.2009. Oikeusministeriö LAUSUNTO ARVIOMUISTIOSTA MAANVUOKRALAIN TARKISTAMISEKSI (OM7/42/2007).

Lausunto 1(5) 17.4.2009. Oikeusministeriö LAUSUNTO ARVIOMUISTIOSTA MAANVUOKRALAIN TARKISTAMISEKSI (OM7/42/2007). Lausunto 1(5) 17.4.2009 Oikeusministeriö ASIA LAUSUNTO ARVIOMUISTIOSTA MAANVUOKRALAIN TARKISTAMISEKSI (OM7/42/2007). Suomen Kiinteistöliitto ry, Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistys ry ja Suomen Vuokranantajat

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja Sisällys ESIPUHE 5 Lyhenteet 15 Säädökset 17 Kirjallisuus 19 I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja yhtiövastike 1 Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet 23 Soveltamisala

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI MAANKÄYTTÖ JA -RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI MAANKÄYTTÖ JA -RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA Lausunto 1 (5) Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen HE 220/2016 vp LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI MAANKÄYTTÖ JA -RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää?

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Energiaviisas asuintalo - Helsinki 13.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus-

Lisätiedot