MMM Merja Hanhimäki Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys Valvojana projektipäällikkö Katariina Saloheimo

Transkriptio

1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Paperitekniikan koulutusohjelma Tutkintotyö VUOSINA VALMISTUNEIDEN PAPERI-INSINÖÖRIEN TYÖLLISTYMINEN JA SIJOITTUMINEN METSÄKLUSTERIIN Työn ohjaajat Työn tilaaja Tampere 2006 TkT Ulla Häggblom-Ahnger MMM Merja Hanhimäki Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys Valvojana projektipäällikkö Katariina Saloheimo

2 ALKUSANAT Tämä insinöörityö laadittiin Suomen Paperi-insinöörien Yhdistykselle vastavalmistuneiden paperi-insinöörien työelämään sijoittumisen selvittämiseksi. Samalla pyrittiin kartoittamaan työllisyystilannetta, joka myös oli huolenaiheena. Kiitän Suomen Paperi-insinöörien Yhdistystä ja sen toimitusjohtaja Pirkko Molkentin-Matilaista mielenkiintoisesta insinöörityönaiheesta. Neuvoista ja opastuksesta työn aikana tahdon kiittää Merja Hanhimäkeä, Ulla Häggblom- Ahngeria ja Katariina Saloheimoa. Kiitokset teettämääni kyselyyn vastanneille henkilöille ja kouluille, jotka luovuttivat käyttööni valmistuneiden yhteystietoja. Lisäksi kiitän Teuvo Muhosta Tekniikan akateemisten liitosta. Lämpimät kiitokset perheelleni ja avopuolisolleni tuesta ja kannustuksesta. Tampereella tammikuussa 2006

3 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Paperitekniikan koulutusohjelma Vuosina valmistuneiden paperi-insinöörien työllistyminen ja sijoittuminen metsäklusteriin Tutkintotyö 53 sivua + 12 liitesivua Työn ohjaajat TkT Ulla Häggblom-Ahnger MMM Merja Hanhimäki Työn tilaaja Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys Valvojana projektipäällikkö Katariina Saloheimo Tammikuu 2006 Hakusanat metsäklusteri, paperi-insinööri, työllisyys, työttömyys TIIVISTELMÄ Työn tarkoituksena oli selvittää Suomessa vuosina valmistuneiden paperi-insinöörien työllistymistä ja sijoittumista metsäklusteriin. Ensisijaisesti tutkittiin, mille toimialoille ja millaisiin työtehtäviin insinöörit valmistumisensa jälkeen työllistyvät. Huolenaiheena oli myös vastavalmistuneiden työttömyys, jonka laajuudesta kaivattiin tietoa. Työ toteutettiin laatimalla kyselylomake, joka lähetettiin valmistuneille joko kirjeitse tai sähköpostitse. Noin tuhannelle insinöörille lähetettyyn kyselyyn vastasi 43 %. Vastanneet työssäkäyvät sijoittuvat laajalti eri toimialoille. Kolme suurinta alaa ovat kemiallinen metsäteollisuus, tutkimus & jatko-opinnot ja kone/laitetoimitus. Jatko-opintoja vastanneista on suorittanut tai suorittaa paraikaa joka neljäs. Kohderyhmästä keskimäärin 6 % työskentelee ulkomailla. Yrittäjien määrä oli vain alle prosentin vastanneista. Tulosten mukaan vastanneiden työttömyysprosentti on 6,4 %. Miesten työttömyysprosentti on 5,3 % ja naisten 8,8 %. Työttömyysprosentit kasvavat valmistumisvuosittain siten, että vuonna 2000 valmistuneilla työttömyys on pienin ja vuonna 2004 valmistuneilla suurin. Poikkeuksena vuonna 2001 valmistuneiden erityisen suuri työttömyys. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden keskuudessa työttömyys on yleisempää kuin tiedekorkeakouluista valmistuneiden keskuudessa vuotiaat miehet työllistyvät samanikäisiä naisia paremmin. Yli puolet vastanneista kokee työllistymisen valmistumisen jälkeen olleen joko helppoa tai melko helppoa. Suurin osa vastanneista on tyytyväinen nykyiseen työtehtäväänsä ja urakehitykseensä. Vastauksista käy kuitenkin ilmi myös tyytymättömyys muun muassa määräaikaisiin työsuhteisiin ja alalla vallitsevaan kovaan kilpailuun. Vastavalmistuneiden työttömyyteen on syytä myös jatkossa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi selvityksen suorittaminen uudestaan muutaman vuoden kuluttua antaisi arvokasta tietoa vastanneiden urakehityksestä.

4 TAMPERE POLYTECHNIC Paper technology The employment and professional situation of paper engineers in the forest cluster graduated in Engineering Thesis 53 pages + 12 appendices Thesis Supervisors PhD Ulla Häggblom-Ahnger M.For. Merja Hanhimäki Commissioning Company The Finnish Paper Engineers Association Supervisor Project Manager Katariina Saloheimo January 2006 Keywords forest cluster, paper engineer, employment, unemployment ABSTRACT The target of this final thesis was to study both employment and professional of paper engineers graduated in in the forest cluster. The intention was to find out more about different work assignments of recently graduated engineers. Due to the concern of unemployment of graduated engineers, detailed information was needed. A survey was sent to target group either by or by letter. In total 454 graduates, 43 % of recipients answered to the survey. The results show that graduated paper engineers are broadly employed into different branches. Most popular branches among respondents are chemical forest industry, research and equipment suppliers. Results also conclude that 11 % of respondents work out side of forest cluster, around 6 % work abroad and 38 % of respondents are working as supervisors. Post graduate studies are done approximately 25 % of the target group. 6,4 % of respondents are unemployed: among men unemployment percentage is 5,3 % and among women 8,8 %. The unemployment percentage increases according to the graduation year. Engineers graduated in 2000 are best employed and (vice versa) engineers graduated in 2004 have experienced more unemployment than the others. However it was shown that engineers graduated in 2001 have had difficulties finding an occupation. The unemployment is higher among engineers graduated from polytechnics compared with engineers graduated from universities. Also years old men are better employed than women of same age. Anyhow over 50 % of respondents felt that it was quite easy to find work after graduation. Most of the respondents were pleased with their current job and career development although it was also shown that young engineers are concerned about temporary employment and hard competition in the field. It is essential to pay attention to the unemployment of young paper engineers in the future. Updated survey in some years would give valuable information about the career development of paper engineers.

5 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 4(53) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄNÄ KYSELY Kyselyn toteutus Vastausprosentit Vastanneiden profiili TYÖLLISTYMINEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN Työllistyminen ja työttömyys Työllistymisen helppous ja vaikeus Työnsaantia edesauttaneet ja haitanneet tekijät Uralla eteneminen SIJOITTUMINEN METSÄKLUSTERIIN TYÖTEHTÄVÄT Työtehtävien koulutusta vastaavuus Työtehtävien vastaaminen odotuksiin Työtehtävien tai toimenkuvan muuttuminen ja kehittyminen Esimiesasemassa työskentely TYYTYVÄISYYS NYKYISESSÄ TYÖSSÄ JA TYÖSUHTEEN LAATU JATKO-OPINNOT ULKOMAILLA TYÖSKENTELY VASTANNEIDEN KOKEMUKSIA TYÖURAAN LIITTYEN JOHTOPÄÄTÖKSET...51 Lähteet...53 Liitteet 1 Kyselylomake 2 Yleisimmin vastatut työnsaantia edesauttaneet ja haitanneet tekijät 3 Valmistuneiden sijoittuminen metsäklusteriin kouluittain 4 Yritykset, joissa vastanneita työskentelee 5 Vastanneiden tehtävänimikkeet 6 Ulkomailla työskentelevien/työskennelleiden kohdemaat ja työskentelyajat 7 Yleisimmät kommentit työuraan liittyen

6 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 5(53) 1. JOHDANTO Paperiteollisuudella on Suomessa pitkät perinteet. Muihin aloihin nähden paperialan insinöörit ovat tehokkaasti järjestäytynyt ammattikunta. Suomen Paperiinsinöörien Yhdistys on toiminut vuodesta 1914 lähtien. Suomi kouluttaa nykyään puolet Euroopan paperi-insinööreistä ja PI toimiikin aktiivisesti sen hyväksi, että alan kiinnostavuus säilyy elämänuraansa valitsevien nuorten keskuudessa. Tämä työ on laadittu Suomen Paperi-insinöörien Yhdistykselle vastavalmistuneiden paperi-insinöörien työelämään sijoittumisen selvittämiseksi. Ensisijaisesti lähdettiin etsimään tietoa siitä, mille toimialoille ja millaisiin työtehtäviin insinöörit valmistumisensa jälkeen työllistyvät. Huolenaiheena on myös vastavalmistuneiden työttömyys, jonka laajuudesta kaivattiin tietoa. Työ toteutettiin laatimalla kyselylomake, joka toimitettiin vuosina valmistuneille. Vastausten perusteella saatiin arvokasta tietoa vastavalmistuneiden urakehityksestä valmistumisen jälkeen. Työttömyysprosenttien lisäksi saatiin tietoa sijoittumisesta metsäklusterin eri osa-alueille, työtehtävien ja toimenkuvan kehityksestä sekä jatko-opintojen ja ulkomailla työskentelyn yleisyydestä. Lisäksi vastanneet saivat kommentoida työllistymistään, työnsä mielekkyyttä ja yleisesti työuraansa. 2. TUTKIMUSMENETELMÄNÄ KYSELY 2.1 Kyselyn toteutus Tutkimuskohteena olivat vuosina valmistuneet paperi-insinöörit. Teknillisestä korkeakoulusta, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Oulun yliopistosta, Åbo Akademista, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta pyydettiin kyseisinä

7 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 6(53) vuosina valmistuneiden paperi- ja sellutekniikan ammattilaisten nimet ja mahdolliset yhteystiedot. Heille lähetettiin kyselylomake, jonka avulla pyrittiin kartoittamaan muun muassa työllistymistä, sijoittumista metsäklusteriin, halukkuutta ulkomailla työskentelyyn ja tyytyväisyyttä omaan urakehitykseen. Lähetetty kyselylomake on liitteenä 1. Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneiden henkilötietoja ei ollut saatavilla, joten heille lähetettiin kysely Tekniikan akateemisten liiton välityksellä. Kaiken kaikkiaan kyselyitä lähetettiin 1064, joista saatiin 454 vastausta. Kirjeitse kyselyitä lähetettiin 542 ja sähköpostitse 522. Vastausprosentteja on käsitelty tarkemmin luvussa Vastausprosentit. Saadut vastaukset taulukoitiin ja niiden pohjalta koottiin tässä työssä esitetyt tulokset. 2.2 Vastausprosentit Noin tuhannelle insinöörille lähetettyyn kyselyyn vastasi 43 %. Kuvasta 1 on nähtävissä vastausprosentit kouluittain keskiarvoon nähden. Lähettyjen kyselyiden ja vastanneiden lukumäärät on koottu kuvaan 2. Kirjeitse vastanneita oli 166 eli kirjeitse vastanneiden vastausprosentti on noin 31 %. Sen sijaan sähköpostitse vastauksia saatiin 288. Näin ollen vastausprosentti sähköpostilla vastanneilla oli noin 55 %. Sähköposti oli siis huomattavasti tehokkaampi keino tavoittaa vastaajat kuin kirje. Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneille lähetettiin kysely Tekniikan akateemisten liiton kautta. Kysely lähetettiin heille vain kerran, toisin kuin muista kouluista valmistuneille. Heidän vastausprosenttinsa sähköpostitse on vain 37 %. Näin ollen muista kouluista valmistuneiden vastausprosentti sähköpostitse on jopa 74 %. Kirjeitse ja sähköpostitse vastanneiden vastausprosentit kouluittain on esitelty kuvassa 3.

8 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 7(53) Vastausprosentit kouluittain keskiarvoon nähden % TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK Kuva 1. Vastausprosentit kouluittain keskiarvoon nähden Lähetettyjen kyselyiden ja vastanneiden lukumäärät kouluittain kpl TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK lähetettyjä kyselyitä vastanneita vastaus-% Kuva 2. Lähettyjen kyselyiden ja vastanneiden lukumäärät kouluittain

9 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 8(53) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kirjeitse ja sähköpostitse vastanneiden vastausprosentit kouluittain TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä % Kirjeitse vastanneita % sähköpostitse vastanneita % vastanneita yhteensä % Kuva 3. Kirjeitse ja sähköpostitse vastanneiden vastausprosentit kouluittain 2.3 Vastanneiden profiili Suurin osa vastanneista (454) oli miehiä (318). Naisia vastanneista oli 136. Suurin osa sekä miehistä että naisista oli vuotta. Myös vuotta oli yleinen ikäryhmä. Ainoastaan noin 7 prosenttia vastanneista oli joko alle 25 vuotta tai yli 35 vuotta.vastanneiden miesten ja naisten lukumäärät on esitetty kuvassa 4 ja vastanneiden ikäjakauma kuvassa 5.

10 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 9(53) Vastanneiden miesten ja naisten lukumäärät miehiä naisia vastanneita alle 25 v v v. yli 35 v. Kuva 4. Vastanneiden miesten ja naisten lukumäärät Vastanneiden ikäjakauma prosentteina 0,4 3,5 2,6 23,6 alle 25 v v v. yli 35 v. ikää ei annettu 69,8 Kuva 5. Vastanneiden ikäjakauma prosentteina

11 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 10(53) Vastanneet jakautuivat valmistumisvuosien suhteen tasaisesti; vastanneista oli valmistunut noin viidennes kunakin vuonna Tarkemmat prosenttiluvut on nähtävissä kuvassa 6. Vastanneiden jakautuminen valmistumisvuosittain 23 % 16 % 24 % 16 % % Kuva 6. Vastanneiden jakautuminen valmistumisvuosittain Määrällisesti vastauksia saatiin eniten Teknillisestä korkeakoulusta, Oulun yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneilta. Tämä tietenkin selittyy osittain sillä, että valmistuneiden määrä kyseisistä kouluista on suuri. Tuloksia tarkasteltaessa on myös huomioitava, että Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneista kysely saatiin toimitettua ainoastaan vuosina 2003 ja 2004 valmistuneille. Tulosten luotettavuuteen tämä ei sinällään vaikuta, koska tulokset on suhteutettu saatujen vastausten määrään. Toisaalta suurempi vastausmäärä saattaa taata luotettavamman kuvan todellisesta tilanteesta. Vastanneiden jakautuminen kouluittain on esitetty kuvassa 7. Kuvassa 8 on esitetty vastanneiden sukupuolijakauma kouluittain.

12 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 11(53) Vastanneiden jakautuminen kouluittain 26 % 6 % 6 % 23 % 7 % 12 % TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK 20 % Kuva 7. Vastanneiden jakautuminen kouluittain Vastanneiden sukupuolijakauma kouluittain TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK miehiä naisia Kuva 8. Vastanneiden sukupuolijakauma kouluittain

13 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 12(53) 3. TYÖLLISTYMINEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN 3.1 Työllistyminen ja työttömyys Vastanneista (454) 29 eli 6,4 % oli vastaushetkellä työttömänä. Heistä miehiä 17 ja naisia 12. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työttömyysprosentti oli suurempi muihin kouluihin nähden. Parhaiten työllistyneitä olivat Teknillisestä korkeakoulusta ja teknillisistä yliopistoista valmistuneet. Tarkemmat työttömyysprosentit on esitetty kuvassa 9. Työttömien osuus vastanneista kouluittain 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 4,8 0,0 5,6 6,5 7,7 7,7 9,2 6,4 TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä % Kuva 9. Työttömien osuus vastanneista kouluittain Työttömyysprosentit kouluittain muuttuvat jonkin verran otettaessa huomioon vastanneiden sukupuoli. Vastanneiden miesten työttömyysprosentti on vain 5,3 %, kun taas vastanneista naisista työttömänä on 8,8 %. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden miesten työttömyysprosentit ovat huomattavasti suuremmat kuin muissa kouluissa. Naisilla tilanne on päinvastainen; ammattikorkeakouluista valmistuneet naiset työllistyvät paremmin muista kouluista valmistuneisiin naisiin verrattuna. Työttömien miesten ja naisten osuudet vastanneista miehistä ja naisista kouluittain on esitetty kuvissa 10 ja 11.

14 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 13(53) Työttömien miesten osuus vastanneista miehistä kouluittain 14,0 12,0 10,0 11,8 9,3 % 8,0 6,0 4,7 5,9 5,3 4,0 2,0 0,0 1,5 0,0 2,5 TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä Kuva 10. Työttömien miesten osuus vastanneista miehistä kouluittain Työttömien naisten osuus vastanneista naisista kouluittain 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 10,0 0,0 14,3 10,3 11,1 0,0 8,7 8,8 TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä % Kuva 11. Työttömien naisten osuus vastanneista naisista kouluittain Naisten suurempi työttömyys miehiin nähden on selkeästi havaittavissa myös kuvasta 12. Poikkeuksena ovat nähtävissä ammattikorkeakoulut ja Tampereen teknillinen yliopisto. Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuneista vastaajista 100 % oli työllistettyjä. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon vastanneiden lukumäärät kouluittain, jotka on esitetty kuvassa 2. Lisäksi on syytä

15 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 14(53) ottaa huomioon, että tiedekorkeakouluissa naisten osuus opiskelijoista on huomattavasti suurempi kuin ammattikorkeakouluissa. Työttömyys kouluittain ja sukupuolittain % 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 työttömiä miehiä vastanneista miehistä % työttömiä naisia vastanneista naisista % työttömiä vastanneista % TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä Kuva 12. Työttömyys kouluittain ja sukupuolittain Työttömyyteen kouluittain on vaikuttanut myös vastaajien valmistumisvuosi. Vastauksista on selvästi nähtävissä, että parhaiten työllistyneitä ovat vuonna 2000 valmistuneet ja huonoiten vuonna 2004 valmistuneet. Tämä selittyy osittain sillä, että vuonna 2000 valmistuneet ovat ehtineet sijoittua työelämään, kun taas esimerkiksi vuonna 2004 valmistuneet vielä etsivät sopivaa työpaikkaa. Mikäli samanlainen kysely toteutettaisiin viiden vuoden päästä, nähtäisiin ovatko vuonna 2004 valmistuneet silloin yhtä hyvin työllistyneitä, kuin vuonna 2000 valmistuneet tällä hetkellä. Valmistuneiden työllisyysprosentit valmistumisvuosittain on esitetty kuvassa 13. Kuvassa 13 on nähtävissä, että vuonna 2001 valmistuneiden vastaajien työllisyystilanne on selvästi heikompi kuin muina vuosina valmistuneilla. Yhtenä tekijänä tähän saattaa olla niin sanottu IT-alan romahdus, jonka seurauksena suuret määrät insinöörejä jäi vaille töitä. Näin ollen myös kilpailu työpaikoista tiukentui rajusti. Myös metsäteollisuuden vienti laski rajusti vuonna 2001.

16 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 15(53) Valmistuneiden työllisyysprosentit valmistumisvuosittain % 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 98,6 96,8 91,8 93,4 88, Kuva 13. Valmistuneiden työllisyysprosentit valmistumisvuosittain Insinööriliiton vuonna 2004 teettämän tutkimuksen /1/ mukaan insinöörityöttömyys näyttää kasvusuuntaa, mutta kasvu on hieman hidastunut edellisestä vuodesta. Koko vuoden työttömyysasteen keskiarvoksi saatiin 4,9 % ja vastavalmistuneiden insinöörien työttömyysasteeksi noin 10 %. Pientä lisäystä työttömyysluvuissa on tapahtunut kaikilla muilla aloilla paitsi rakennustekniikan ja tuotantotalouden insinööreillä. Joka kahdeksas työtön insinööri oli prosessitekniikan insinööri eli työttömien prosessitekniikan insinöörien osuus työttömistä insinööreistä oli 12,5 %, kun vastaava luku esimerkiksi tietotekniikan insinööreille oli 15 % ja sähköinsinööreille 17 %. Tekniikan akateemisten liitto TEK:n jäsenistöstä diplomiinsinöörien työttömyys oli lokakuun 2005 lopussa kaksi prosenttia ja vastavalmistuneiden vajaat neljä prosenttia /2/. Kuvissa 14 ja 15 on esitetty työllisyys ja työttömyys sekä kouluittain että valmistumisvuosittain.

17 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 16(53) Työllisyys kouluittain ja valmistumisvuosittain 100,0 90,0 % 80,0 70, TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä Kuva 14. Työllisyys kouluittain ja valmistumisvuosittain Työttömyys kouluittain ja valmistumisvuosittain 25,0 20,0 15,0 % 10,0 5,0 0, TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä Kuva 15. Työttömyys kouluittain ja valmistumisvuosittain Kuvista 14 ja 15 on nähtävissä, että vuonna 2000 valmistuneet ovat työllistyneet 100 %:sti lukuun ottamatta Teknillistä korkeakoulua, josta vuonna 2000 valmistuneiden työllisyys on noin 96 %. Vuonna 2001 Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneiden työllisyys on noin 88 %, myös Oulun yliopistosta ja Tampereen

18 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 17(53) ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 valmistuneiden työllistyminen on heikentynyt vuoteen 2000 nähden. Vuonna 2002 Oulun yliopistosta valmistuneiden työllisyys on noin 92 % ja Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden 95 %. Muista kouluista vuonna 2002 valmistuneet ovat työllistyneitä. Vuonna 2003 valmistuneista työllistyneitä ovat Teknillisestä korkeakoulusta, Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneet. Muiden koulujen työllisyysprosentti on noin 90, paitsi Åbo Akademin, josta vuonna 2003 valmistuneista noin 80 % on töissä. Vuonna 2004 valmistuneista Tampereen teknillisestä yliopistosta, Åbo Akademista ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneitä. Oulun yliopistosta valmistuneista 95 %, Teknillisestä korkeakoulusta 90 %, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 85 % ja Tampereen ammattikorkeakoulusta 80 % ovat töissä. Kuvissa 16 ja 17 on esitetty miesten ja naisten työttömyys kouluittain ja valmistumisvuosittain. Kuvassa 18 on esitetty miesten ja naisten työttömyys valmistumisvuosittain. Kuvista on nähtävissä vuoden 2001 huippu, joka naisten kohdalla on kuitenkin hieman korkeampi. Kuva 19 esittää työllisyyden kouluittain sukupuolen mukaan. Kuvasta on selkeästi nähtävissä, miten naisten työllisyys on useimmiten alhaisempi kuin samasta koulusta valmistuneiden miesten. Poikkeuksena ovat Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu, joista valmistuneet naiset ovat työllistyneet yhtä hyvin miesten kanssa, sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, josta valmistuneet naiset ovat työllistyneet huomattavasti miehiä paremmin.

19 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 18(53) Miesten työttömyys kouluittain ja valmistumisvuosittain 25,0 20,0 % 15,0 10,0 5,0 0, TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä Kuva 16. Miesten työttömyys kouluittain ja valmistumisvuosittain Naisten työttömyys kouluittain ja valmistumisvuosittain % 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä Kuva 17. Naisten työttömyys kouluittain ja valmistumisvuosittain

20 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 19(53) Miesten ja naisten työttömyys valmistumisvuosittain % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, miesten työttömyys naisten työttömyys Kuva 18. Miesten ja naisten työttömyys valmistumisvuosittain Työllisyys kouluittain sukupuolen mukaan 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK % työllisyys % miesten työllisyys % naisten työllisyys % Kuva 19. Työllisyys kouluittain sukupuolen mukaan Iän vaikutusta työllistymiseen on havainnollistettu kuvassa 20. Vastauksista kävi ilmi, että vuotiaat miehet työllistyvät samanikäisiä naisia paremmin. Sen sijaan alle 25 ja yli 35 vuotiaat naiset ovat miehiä useammin työllistettyjä. Ilmiölle lienee osittain selitys siinä, että vuotiaat naiset ovat perheen perustamisikäisiä, jolloin työllistyminen saattaa olla hankalampaa. Naisten tilanne

21 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 20(53) näyttää kuitenkin paranevan huomattavasti iän myötä. Alle 25-vuotiaiden miesten huonomman työllistymisen saattaa selittää esimerkiksi opintojen jälkeen suoritettu varusmiespalvelus. Kaiken kaikkiaan alle 25-vuotiaiden vastanneiden määrä oli erittäin pieni, joten jo yksi työtön joukossa heikensi työllisyysprosenttia huomattavasti. Työllisyysprosentit vastaajien iän mukaan 100,0 90,0 % 80,0 70,0 kaikki vastanneet alle 25 v v v. yli 35 v. työllisyys % miesten työllisyys % naisten työllisyys % Kuva 20. Työllisyysprosentit vastaajien iän mukaan Vastanneista työttömistä noin kolmannes on hakenut töitä alle puoli vuotta. Lähes toinen kolmannes on hakenut töitä puolesta vuodesta vuoteen. 17 % työttömistä kertoi hakeneensa töitä 1 2 vuotta ja ainoastaan 3 % oli hakenut töitä yli 2 vuotta. Tämä luo toivoa vuonna 2004 valmistuneille työttömille; yli 60 %:n todennäköisyydellä he työllistyvät alle vuodessa. Tarkemmat prosenttiosuudet ovat nähtävissä kuvassa 21.

22 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 21(53) Aika, jonka vastanneet työttömät ovat hakeneet töitä 17 % 3 % 17 % 32 % alle 6 kk 6 kk - 1 v. 1-2 v. yli 2 v. ei vastausta 31 % Kuva 21. Aika, jonka vastanneet työttömät ovat hakeneet töitä 3.2 Työllistymisen helppous ja vaikeus Yli puolet vastanneista (56 %) kokevat työllistymisen valmistumisen jälkeen helpoksi tai melko helpoksi. Vajaa puolet eli 43 % kokevat sen sijaan, että työllistyminen on vaikeaa tai melko vaikeaa. Lukuja on havainnollistettu kuvassa 22.

23 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 22(53) Työllistyminen valmistumisen jälkeen 16 % 1 % 24 % 27 % helppoa melko helppoa melko vaikeaa vaikeaa ei osaa sanoa 32 % Kuva 22. Työllistyminen valmistumisen jälkeen Valmistumisvuodella on merkitystä siihen, kuinka helpoksi/vaikeaksi työllistyminen valmistumisen jälkeen koetaan. Vuonna 2000 valmistuneista yli 80 % kokee työllistymisen olleen helppoa tai melko helppoa, kun vuonna 2004 valmistuneista ainoastaan vajaa 40 % on kokenut työllistymisen helpoksi tai melko helpoksi. Myös heidän, jotka ovat kokeneet työllistymisen vaikeaksi, osuus on kasvanut valmistumisvuosittain. On jälleen pohdittava, onko työllistyminen todella vaikeutunut viime vuosien kuluessa vai muuttuvatko vastanneiden mielipiteet sitä mukaa, kun aikaa valmistumisesta kuluu. Myös odotukset alaa kohtaan ovat saattaneet olla kohtuuttoman suuret ja työpaikan on odotettu löytyvän saman tien valmistumisen jälkeen. Kenties muutaman vuoden päästä vuonna 2004 valmistuneilta kysyttäessä työllistyminen koetaan useammin helpoksi tai melko helpoksi kuin nyt. Aikaa myötenhän asioilla on tapana järjestyä. Tämä kenties pätee myös työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Työllistymisen kokemista helpoksi/vaikeaksi valmistumisvuosittain on kuvattu kuvassa 23.

24 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 23(53) Työllistymisen kokeminen helpoksi/vaikeaksi valmistumisvuosittain 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % helppoa melko helppoa melko vaikeaa vaikeaa ei osaa sanoa Kuva 23. Työllistymisen kokeminen helpoksi/vaikeaksi valmistumisvuosittain. Eri kouluista valmistuneiden kesken on myös eroja siinä, kuinka helpoksi/vaikeaksi työllistyminen koetaan. Useimmiten noin puolet kokee työllistymisen helpoksi tai melko helpoksi ja toinen puolet vaikeaksi tai melko vaikeaksi. Poikkeuksena tästä ovat Teknillinen korkeakoulu ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneista yli 70 % kokee työllistymisen valmistumisen jälkeen helpoksi tai melko helpoksi. Sen sijaan Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneista jopa 80 % kokee työllistymisen vaikeaksi tai melko vaikeaksi. Kuvassa 24 on kuvattu työllistymisen kokeminen helpoksi/vaikeaksi kouluittain.

25 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 24(53) Työllistymisen kokeminen helpoksi/vaikeksi kouluittain 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK helppoa melko helppoa melko vaikeaa vaikeaa ei osaa sanoa Kuva 24. Työllistymisen kokeminen helpoksi/vaikeaksi kouluittain. 3.3 Työnsaantia edesauttaneet ja haitanneet tekijät Eduiksi työnsaannin kannalta koettiin työkokemus ja ennen kaikkea ulkomailla tai esimiestehtävissä hankittu työkokemus. Myös opiskeluaikaisia kesätyöpaikkoja pidettiin tärkeinä. Sopiva tutkintotyöaihe ja paikka olivat monien mielestä myös merkittäviä; useat vastanneista ovat työllistyneet samaan yritykseen, mihin he ovat tehneet päättötyönsä. Vastaavasti työkokemuksen puuttuminen tai kapea-alaisuus koettiin merkittäväksi haitaksi työnsaannin kannalta. Heidän, joiden työkokemus koostuu pelkästään opiskeluajan kesätöistä, saattaa olla vaikeaa työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Tämä on ensisijaisesti nuorten vastaajien ongelma, joille ei yksinkertaisesti ole voinut kertyä vuosien kokemusta. Nuori ikä koettiinkin usein haitaksi. Ulkomailta hankitun työkokemuksen ohella myös kielitaito koettiin eduksi. Omat suhteet ja verkostoituminen nousivat useiden vastaajien vastauksista esiin. Kontakteja on tärkeää luoda. Pitää myös muistaa, että esimerkiksi opiskelutoverit ovat tulevia kollegoja ja näin ollen myös suhteet heihin olisi hyvä pitää kunnossa.

26 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 25(53) Aktiivisesti opiskelijatoiminnassa mukana olleille tämä tuskin on ongelma, mutta monet ovat huomanneet suhteiden tärkeyden liian myöhään. Monet kokivat yllätyksenä sen, että suhteilla on niin suuri merkitys työnsaannissa ja jopa työhaastatteluun pääsemisessä. Koulutettavien määrään kohdistui kritiikkiä. Työmarkkinatilanne koettiin vakavaksi haitaksi, eikä tilannetta paranna kova kilpailu, joka syntyy koulujen suurista opiskelijakiintiöistä. Naiseus koettiin usein työnsaantia haittaavaksi tekijäksi, mutta osa vastanneista oli toisaalta sitä mieltä, että erilaisuudesta miesvaltaisella alalla on ollut myös hyötyä. Yleisimmin vastatut työnsaantia edesauttaneet ja haitanneet tekijät listattu liitteessä Uralla eteneminen Lähes 70 % vastanneista on edennyt urallaan toivomaansa tahtia. Heistä 92 % kokee työtehtävien vastanneen heidän odotuksiaan, 87 % on tyytyväinen nykyisessä työpaikassaan ja 85 % on koulutustaan vastaavassa työssä. Nämä siis lienevät tärkeitä seikkoja mietittäessä tyytyväisyyttä omaan uraan. Suurin osa heistä on lisäksi kokenut työnsaannin helpoksi tai melko helpoksi. Kuvissa 25 ja 26 on havainnollistettu tyytyväisyyttä omaan urakehitykseen.

27 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 26(53) Oletko edennyt urallasi toivomaasi tahtia? 3 % 30 % kyllä ei ei osaa sanoa 67 % Kuva 25. Tyytyväisyys omaan urakehitykseen Oletko edennyt urallasi toivomaasi tahtia? 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK kyllä ei ei osaa sanoa Kuva 26. Tyytyväisyys omaan urakehitykseen kouluittain

28 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 27(53) 4. SIJOITTUMINEN METSÄKLUSTERIIN Toimiala % automaatio 2,1 energian tuotanto 1,2 graafinen teollisuus 2,1 kemiallinen metsäteollisuus 28,9 kemianteollisuus 4,7 kone/laitetoimittajat 9,6 konsultointi 5,4 logistiikka 0,7 mekaaninen metsäteollisuus 5,2 metsätalous 2,8 opetus 4,0 pakkausteollisuus 2,8 tutkimus ja jatko-opinnot 17,9 jokin muu toimiala 11,3 ei vastausta 1,2 Taulukko 1. Vastanneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin Vastanneet työssäkäyvät sijoittuvat laajasti eri toimialoille. Kolme suurinta alaa, joista kunkin osuus yli 10 %, ovat kemiallinen metsäteollisuus (29 %), tutkimus ja jatko-opinnot (18 %) ja kone/laitetoimitus (10 %). Jollain muulla toimialalla kertoi työskentelevänsä 11 % vastanneista työssäkäyvistä. Tutkimus ja jatko-opinnot oli yleinen toimiala nimenomaan tiedekorkeakouluista valmistuneilla, kun taas ammattikorkeakouluista valmistuneista vain murto-osa kertoi työskentelevänsä tutkimuksen parissa. Tämä saattaa osittain olla selitettävissä siten,

29 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 28(53) että tiedekorkeakouluista valmistuneet suorittavat jatko-opintoja tutkimuksen parissa ja näin ollen ilmoittavat toimialakseen tutkimuksen. Kaikkien metsäklusteriin liitettävien toimialojen prosenttiosuudet ovat koottu taulukkoon 1 ja niitä on havainnollistettu kuvassa 27. Vastanneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin 11 % 18 % 29 % 10 % automaatio graafinen teollisuus kemianteollisuus konsultointi mekaaninen metsäteollisuus opetus tutkimus & jatko-opinnot ei vastausta energian tuotanto kemiallinen metsäteollisuus kone/laitetoimittajat logistiikka metsätalous pakkausteollisuus jokin muu toimiala Kuva 27. Vastanneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin Sijoittumisessa metsäklusteriin on havaittavissa eroja kouluittain. Kuvissa on esitetty jakautuminen eri toimialoille koulukohtaisesti.

30 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 29(53) Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin 12 % 13 % 30 % 14 % 10 % automaatio kemiallinen metsäteollisuus kone/laitetoimittajat mekaaninen metsäteollisuus opetus jokin muu toimiala graafinen teollisuus kemianteollisuus konsultointi metsätalous tutkimus & jatko-opinnot ei vastausta Kuva 28. Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin Kuvasta 28 on nähtävissä, että Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet ovat sijoittuneet laajalti eri toimialoille. Neljä suurinta toimialaa ovat kemiallinen metsäteollisuus (30 %), konsultointi (14 %), tutkimus ja jatko-opinnot (13 %) ja kone/laitetoimittajat (10 %). Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneista työssäkäyvistä 12 % työskentelee jollain muulla toimialalla. Energian tuotannossa, logistiikassa ja pakkausteollisuudessa työskenteleviä vastaajien joukossa ei ollut.

31 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 30(53) Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuneet ovat jakautuneet suppeammalle alalle metsäklusteria kuin esimerkiksi Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet. Kolme suurinta toimialaa ovat kemiallinen metsäteollisuus (40 %), kone/laitetoimittajat (17 %) ja pakkausteollisuus (13 %). Jollain muulla toimialalla työskenteleviä on noin 10 %. Prosenttiosuudet on esitetty kuvassa 29. Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin 10 % 13 % 40 % 17 % graafinen teollisuus kemianteollisuus opetus tutkimus & jatko-opinnot kemiallinen metsäteollisuus kone/laitetoimittajat pakkausteollisuus jokin muu toimiala Kuva 29. Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin

32 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 31(53) Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet ovat työllistyneet laajalti eri puolille metsäklusteria. Poikkeuksena ovat energian tuotanto ja kemianteollisuus, joiden parissa ei työskennellyt kukaan vastanneista. Kolme suurinta toimialaa ovat kemiallinen metsäteollisuus (32 %), tutkimus ja jatko-opinnot (16 %) ja kone/laitetoimittajat (12 %). Jollain muulla toimialalla työskenteleviä on 10 %. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin on esitetty kuvassa 30. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin 10 % 16 % 32 % 12 % automaatio kemiallinen metsäteollisuus konsultointi mekaaninen metsäteollisuus opetus tutkimus & jatko-opinnot ei vastausta graafinen teollisuus kone/laitetoimittajat logistiikka metsätalous pakkausteollisuus jokin muu toimiala Kuva 30. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin

33 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 32(53) Oulun yliopistosta valmistuneista 18 % toimii tutkimuksen parissa ja 15 % kemiallisessa metsäteollisuudessa. Jopa 38 % vastanneista kertoi toimivansa jollain muulla toimialalla. Tämä johtunee Oulun yliopiston prosessitekniikan koulutusohjelmasta; suoritettu tutkinto antaa laajat valmiudet toimia monilla eri aloilla ja eri tehtävissä. Prosenttiosuudet on esitetty kuvassa 31. Oulun yliopistosta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin 38 % 15 % 18 % automaatio kemiallinen metsäteollisuus kone/laitetoimittajat logistiikka metsätalous tutkimus & jatko-opinnot graafinen teollisuus kemianteollisuus konsultointi mekaaninen metsäteollisuus opetus jokin muu toimiala Kuva 31. Oulun yliopistosta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin

34 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 33(53) Åbo Akademista valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin 13 % 25 % 13 % 25 % kemiallinen metsäteollisuus kone/laitetoimittajat metsätalous tutkimus & jatko-opinnot kemianteollisuus konsultointi pakkausteollisuus jokin muu toimiala Kuva 32. Åbo Akademista valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin Kuvassa 32 on esitetty Åbo Akademista valmistuneiden sijoittumista metsäklusteriin. Åbo Akademista valmistuneet sijoittuvat metsäklusterissa yleisimmin muutamalle tietylle toimialalle, mutta kolme yleisintä toimialaa on heilläkin kemiallinen metsäteollisuus (25 %), kone/laitetoimittajat (25 %) ja tutkimus ja jatko-opinnot (13 %). Jollain muulla toimialalla työskentelee 13 % vastanneista työssäkäyvistä.

35 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 34(53) Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneista työssäkäyvistä yli puolet työskentelee, joko kemiallisessa metsäteollisuudessa (34 %) tai kemianteollisuudessa (18 %). Toinen puolikas on jakautunut tasaisesti usean muun toimialan kesken. Prosenttiosuudet esitetty kuvassa 33. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin 34 % 18 % energian tuotanto kemiallinen metsäteollisuus kone/laitetoimittajat metsätalous jokin muu toimiala graafinen teollisuus kemianteollisuus mekaaninen metsäteollisuus opetus ei vastausta Kuva 33. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin

36 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 35(53) Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin 17 % 33 % 10 % automaatio graafinen teollisuus kemianteollisuus konsultointi mekaaninen metsäteollisuus opetus tutkimus & jatko-opinnot energian tuotanto kemiallinen metsäteollisuus kone/laitetoimittajat logistiikka metsätalous pakkausteollisuus jokin muu toimiala Kuva 34. Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työssäkäyvien sijoittuminen metsäklusteriin Kuva 34 havainnollistaa Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sijoittumista metsäklusteriin. Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovatkin työllistyneet laajalti eri puolille metsäklusteria. Kaksi yleisintä toimialaa ovat kemiallinen metsäteollisuus (33 %) ja mekaaninen metsäteollisuus (10 %). Toisella toimialalla työskenteleviä vastanneista työssäkäyvistä on 17 %. Kuvaan 35 on koottu metsäklusterin muodostavat toimialat ja niillä työskentelevien prosenttiosuudet. Prosenttiosuudet kouluittain on koottu liitteeseen 3.

37 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 36(53) Vastanneiden sijoittuminen metsäklusteriin automaatio ei vastausta energian tuotanto graafinen teollisuus 2,1 1,2 1,2 2,1 jokin muu toimiala 11,3 kemiallinen metsäteollisuus 28,9 kemianteollisuus 4,7 kone/laitetoimittajat 9,6 konsultointi 5,4 logistiikka 0,7 mekaaninen metsäteollisuus 5,2 metsätalous opetus pakkausteollisuus 2,8 2,8 4,0 tutkimus & jatko-opinnot 17,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 % Kuva 35. Valmistuneiden sijoittuminen metsäklusteriin Työssäkäyvistä vastanneista (425) ainoastaan 3 työskentelee yrittäjänä. Näin ollen ainoastaan vajaa prosentti valmistuneista ryhtyy yrittäjäksi. Lista yrityksistä, joihin vastavalmistuneet ovat työllistyneet, on liitteenä 4.

38 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 37(53) 5. TYÖTEHTÄVÄT 5.1 Työtehtävien koulutusta vastaavuus Noin 78 % vastanneista työssäkäyvistä kokee työtehtävien vastaavaan heidän koulutustaan. 20 % kokee, etteivät tehtävät vastaa heidän koulutustaan eikä 2 % ei osaa sanoa (kuva 36). Vastaako työtehtäväsi koulutustasi? 20 % 2 % kyllä ei en osaa sanoa 78 % Kuva 36. Työtehtävien koulutusta vastaavuus Ammattikorkeakouluista valmistuneet kokivat vähiten työtehtävien vastaavan heidän koulutustaan. Åbo Akademista valmistuneet sen sijaan kokivat useimmiten tehtävien olevan koulutusta vastaavia. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet naiset kokivat muista kouluista valmistuneita naisia useammin tehtävien olevan koulutusta vastaavia, kun taas Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneista naisista vain noin puolet kokivat saman. Miesten kohdalla paras tilanne koettiin olevan Åbo Akademista valmistuneiden keskuudessa ja huonoin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneilla miehillä. Niiden vastanneiden, jotka kokivat työtehtävien vastaavan heidän koulutustaan, prosenttiosuudet kouluittain ja sukupuolittain on esitetty kuvassa 37.

39 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 38(53) Vastanneet kouluittain, jotka kokevat työtehtävän vastaavan koulutustaan 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK % miehet, jotka kokevat työtehtävänsä vastaavan koulutustaan naiset, jotka kokevat työtehtävänsä vastaavan koulutustaan vastanneet, jotka kokevat työtehtävänsä vastaavan koulutustaan Kuva 37. Vastanneet kouluittain, jotka kokevat työtehtävien vastaavan koulutustaan. Vastanneiden työssäkäyvien ilmoittamat tehtävänimikkeet nykyisessä toimessa on listattu liitteessä Työtehtävien vastaaminen odotuksiin Vastanneista työssäkäyvistä 84 % koki työtehtävien vastaavan heidän odotuksiaan ja 15 % koki etteivät työtehtävät vastaa heidän odotuksiaan (kuva 38 ja kuva 39).

40 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 39(53) Ovatko työtehtävät vastanneet odotuksiasi? 15 % 1 % kyllä ei ei vastausta 84 % Kuva 38. Työtehtävien vastaaminen odotuksiin Ovatko työtehtävät vastanneet odotuksiasi? 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä kyllä ei ei osaa sanoa Kuva 39. Työtehtävien vastaaminen odotuksiin kouluittain 5.3 Työtehtävien tai toimenkuvan muuttuminen ja kehittyminen Noin 70 % vastanneista työssäkäyvistä kertoi toimenkuvan tai työtehtävien muuttuneen tai kehittyneen heidän työssäoloaikanaan. Useimmiten tarkennettiin, että vastuu ja toimivalta ovat kasvaneet. Vajaa kolmannes työssä olevista

41 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 40(53) vastaajista ei koe työtehtävien tai toimenkuvan muuttuneen tai kehittyneen (kuva 40 ja kuva 41). Ovatko toimenkuvasi/työtehtäväsi muuttuneet työssäoloaikanasi? 1 % 31 % 68 % kyllä ei ei vastausta Kuva 40. Toimenkuvan/työtehtävien muuttuminen työssäoloaikana Ovatko toimenkuvasi/työtehtäväsi muuttuneet työssäoloaikanasi 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä kyllä ei ei osaa sanoa Kuva 41. Toimenkuvan/työtehtävien muuttuminen työssäoloaikana kouluittain

42 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 41(53) 5.4 Esimiesasemassa työskentely Vastanneista työssäkäyvistä noin 37 % työskentelee esimiesasemassa. Huomattavasti keskiarvoa enemmän esimiehiä valmistuu ammattikorkeakouluista (Etelä-Karjala 58 %, Tampere 46 %) ja Tampereen teknillisestä yliopistosta. Esimiesasemassa olevien prosenttiosuudet kouluittain esitetty kuvassa 42. Esimiesasemassa olevat valmistuneet kouluittain % 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 28,0 53,3 35,3 31,0 20,8 58,3 45,9 37,2 10,0 0,0 TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä Kuva 42. Esimiesasemassa olevat valmistuneet kouluittain

43 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 42(53) Vastanneiden esimiesten jakautuminen sukupuolen mukaan 24 % miehiä esimiesasemassa naisia esimiesasemassa 76 % Kuva 43. Vastanneiden esimiesten jakautuminen sukupuolen mukaan Kuten kuvasta 43 on nähtävissä, vastanneista esimiehistä 76 % on miehiä ja 24 % naisia. Eli toisin sanoen esimiehinä työskentelevistä vastavalmistuneista joka neljäs on nainen. Ainoastaan Tampereen ja Lappeenrannan teknillisistä yliopistoista valmistuneet naiset ovat työllistyneet samoista kouluista valmistuneita miehiä useammin esimiesasemaan. Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuneista naisista lähes 70 % työskentelee esimiesasemassa, kun esimerkiksi Åbo Akademista valmistuneiden naisten keskuudessa sama luku on vain noin 10 %. Kouluittain onkin havaittavissa huomattavia eroja. Kuvassa 44 on kuvattu esimiesten osuutta vastanneista kouluittain ja sukupuolittain.

44 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 43(53) 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Esimiesasemassa työskentelevät sukupuolen mukaan TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä % miehiä esimiesasemassa valmistuneita esimiesasemassa naisia esimiesasemassa Kuva 44. Esimiesasemassa työskentelevät sukupuolen mukaan 6. TYYTYVÄISYYS NYKYISESSÄ TYÖSSÄ JA TYÖSUHTEEN LAATU Kuvassa 45 on nähtävissä, että noin 74 % vastanneista työssäkäyvistä on tyytyväisiä nykyisessä työpaikassaan ja noin neljännes tyytymättömiä. Otettaessa huomioon, että 64 % vastanneista ei ole vaihtanut työpaikkaa valmistumisensa jälkeen, voidaan todeta, että suurin osa vastanneista on työllistynyt valmistumisensa jälkeen mieluiseen työpaikkaan. Vastanneista 29 % on vaihtanut työpaikkaan kerran ja vain noin 7 % useammin kuin kerran. Prosenttiosuudet on esitetty kuvassa 46.

45 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 44(53) Oletko tyytyväinen nykyisessä työpaikassasi? 25 % 1 % kyllä ei ei vastausta 74 % Kuva 45. Tyytyväisyys nykyisessä työpaikassa Oletko vaihtanut työpaikkaa valmistumisesi jälkeen? 5 % 2 % 29 % 64 % en kyllä, kerran kyllä, 2 kertaa kyllä, 3 kertaa tai enemmän Kuva 46. Työpaikan vaihdot valmistumisen jälkeen Siitä 75 %:sta, jotka ovat tyytyväisiä nykyisessä työpaikassaan, 86 % kokee olevansa koulutustaan vastaavassa työtehtävässä, 95 % kokee työtehtävien vastaavan heidän odotuksiaan ja 74 % on saanut vakinaisen työn. Työpaikkaansa tyytymättömistä jopa yli puolet (55 %) työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa ja joka viidennen työtehtävät eivät vastaa heidän koulutustaan. Syinä

46 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 45(53) tyytymättömyyteen mainittiin muun muassa työsuhteen määräaikaisuus, haasteiden ja etenemismahdollisuuksien puuttuminen sekä huono työilmapiiri. Noin kaksi kolmasosaa vastanneista kuitenkin työskentelee vakituisessa työsuhteessa, miehet naisia useammin. Miehistä määräaikaisessa työsuhteessa työskentelee vajaa 30 %, kun naisilla vastaava luku on lähes 50 %. Tarkemmat prosenttiosuudet sukupuolittain on esitetty kuvassa 47. Työsuhteen laatu sukupuolittain 80,0 70,0 60,0 50, % 40,0 30, ,0 10,0 0,0 määräaikainen toistaiseksi Kuva 47. Työsuhteen laatu sukupuolittain miehet (%) naiset (%) yhteensä (%) Työsuhteen määräaikaisuus on lähes suoraan verrannollinen valmistumisvuoteen. Esimerkiksi vuonna 2000 valmistuneista ainoastaan alle 6 % työskentelee määräaikaisena, kun taas vuonna 2004 valmistuneilla vastaava luku ovat lähes 59 %. Tulevaisuus näyttää, työllistyvätkö vuonna 2004 valmistuneet vakituisesti vuosien myötä vai onko työsuhteiden määräaikaisuus nykyinen trendi, joka syö vakituisten paikkojen määrää. Tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät tutkimukset tulevat antamaan tähän lisäselvyyttä. Kuvissa 48 ja 49 on esitetty määräaikaisena ja toistaiseksi työskentelevien osuudet vastanneista valmistumisvuosittain.

47 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 46(53) Määräaikaisena työskentelevien osuudet valmistumisvuosittain % 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 58,5 41,4 30,8 19,4 5, Kuva 48. Määräaikaisena työskentelevien osuudet valmistumisvuosittain Toistaiseksi työskentelevien osuudet valmistumisvuosittain % ,1 80,6 68,1 58,6 41, Kuva 49. Toistaiseksi työskentelevien osuudet valmistumisvuosittain

48 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 47(53) 7. JATKO-OPINNOT Jatko-opintoja kyselyyn vastanneista on suorittanut tai suorittaa noin 26 %. Ammattikorkeakouluista ja Åbo Akademista valmistuneista jatko-opintoja suorittaa joka neljäs, kun taas Oulun yliopistosta valmistuneista jopa 37 % jatkaa opintojaan. Vähiten jatko-opintoja suorittavat Teknillisestä korkeakoulusta ja teknillisistä yliopistoista valmistuneet. Jatko-opintoja suorittaneiden osuus vastanneista on esitetty kouluittain kuvassa 50. Jatko-opintoja suorittaneiden osuus vastanneista kouluittain 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 18,1 20,0 24,1 36,6 26,9 26,9 25,8 25,8 TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä % Kuva 50. Jatko-opintoja suorittaneiden osuus vastanneista kouluittain 8. ULKOMAILLA TYÖSKENTELY Kyselyyn vastanneista noin puolet (51 %) kertoi olevansa halukkaita ulkomailla työskentelyyn, mikäli sopiva tilaisuus tarjoutuisi. 18 % vastanneista ei ole valmis näillä näkymin lähtemään ulkomaille töihin ja 11 % kertoi etsineensä töitä ulkomailta. Noin joka viides vastaaja (19 %) joko työskentelee paraikaa ulkomailla tai on työskennellyt ulkomailla. Vastanneiden suhtautumista ulkomailla työskentelyyn on kuvattu kuvassa 51.

49 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 48(53) Halukkuus ulkomailla työskentelyyn 18 % 1 % 13 % 6 % 11 % 51 % olen työskennellyt ulkomailla kyllä, olen etsinyt töitä myös ulkomailta en näillä näkymin työskentelen paraikaa ulkomailla ehkä, jos sopiva tilaisuus tarjoutuisi ei vastausta Kuva 51. Vastanneiden halukkuus ulkomailla työskentelyyn. Noin 13 % vastanneista on työskennellyt ulkomailla. Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneista jopa joka viides on työskennellyt ulkomailla, kun taas Oulun yliopistosta valmistuneista vain 6,5 %. Vastanneista osa on luultavasti työskennellyt ulkomailla jo opiskeluaikanaan ja näin ollen prosenttiosuudet kuvaavat jossain määrin myöskin opiskelijoiden kiinnostusta/mahdollisuuksia suorittaa harjoittelua ulkomailla. Prosenttiosuudet kouluittain on esitetty kuvassa 52.

50 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 49(53) Ulkomailla työskennelleiden osuudet kouluittain 25,0 21,9 20,0 15,0 10,0 10,0 14,8 6,5 11,5 7,7 10,8 12,8 5,0 0,0 TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä % Kuva 52. Ulkomailla työskennelleiden osuudet kouluittain (mukana myös kesätyöt). Ulkomailla paraikaa työskentelee vajaa 6 % vastanneista. Åbo Akademista valmistuneista jopa 23 % työskentelee ulkomailla. Koulujen keskiarvoa useammin ulkomailla työskentelevät myöskin Teknillisestä korkeakoulusta ja teknillisistä yliopistoista valmistuneet. Oulun yliopistosta ja ammattikorkeakouluista valmistuneista vain pari prosenttia tai alle työskentelee ulkomailla. Ulkomailla työskentelevien osuudet kouluittain on esitetty kuvassa 53.

51 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 50(53) Ulkomailla työskentelevien osuudet kouluittain 25,0 23,1 20,0 % 15,0 10,0 5,0 0,0 9,5 10,0 7,4 2,2 0,0 1,7 5,9 TKK TTY LTY Oulun yliopisto Åbo Akademi EKAMK TAMK koulut yhdessä Kuva 53. Ulkomailla työskentelevien osuudet kouluittain. Maat, joissa vastanneita on työskennellyt tai työskentelee paraikaa, ja työskentelyiden kestot on koottu liitteeseen VASTANNEIDEN KOKEMUKSIA TYÖURAAN LIITTYEN Vastanneet saivat kyselyn lopussa kertoa omia kokemuksiaan työuraansa liittyen. 454 vastaajasta 167 eli noin 37 % kertoi omia kokemuksiaan. Yleisimmät kommentit työuraan liittyen on taulukoitu liitteeseen 7. Vastanneet ovat kommentoineet muun muassa useita peräkkäisiä määräaikaisia työsuhteitaan sekä suuria koulutusmääriä, joiden koetaan hankaloittavan työnsaantia. Muutamat vastaajat suunnittelevat alanvaihtoa, ja osa on alanvaihdon jo toteuttanut kouluttautumalla uudestaan. Perhesyyt ovat toisilla hidastaneet tai vaikeuttaneet uralla etenemistä, ja osa on joutunut työttömäksi heti valmistuttuaan. Myös joitakin työuraansa pahoin pettyneitä vastaajien joukosta löytyi.