HELSINGIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Transkriptio

1 Nimi Koepaikkakunta Henkilötunnus Luovun HELSINGIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA VALINTAKOE (suomenkieliset pyrkijät) Lue tarkasti seuraavat ohjeet ja toimi niiden mukaisesti. Ohjeiden vastainen menettely koituu pyrkijän vahingoksi. Nämä tehtävät ovat yhteiset Helsinkiin ja Vaasaan tutkintoa suorittamaan pyrkiville. Tehtäviä on seitsemän, jotka arvostellaan pistein Enimmäispistemäärä on tällöin 70. Jokainen vastaus kirjoitetaan eri paperille. Vastaukset jätetään valvojille. Jokaisen paperin yläreunaan on kirjoitettava selvästi vastaajan nimi, henkilötunnus, koepaikkakunta sekä tehtävän numero. Mikäli johonkin tehtävään jätetään vastaamatta, tulee valvojalle jättää tyhjä paperi, josta käyvät ilmi edellä mainitut tiedot. Tehtäviin 1-5 vastataan erillisille ruutupapereille. Kukin vastaus saa olla enintään yhden sivun pituinen (eli vain paperin toinen puoli). Ylimenevää osaa ei lueta. Vastaukset on kirjoitettava joka riville (enintään yksi tekstirivi kullekin ruuturiville). Käsialan tulee olla kohtuudella luettavissa. Tehtäviin 6-7 vastataan tehtäväpaperille annetun vastaustilan mukaisesti. Kullekin vastaustilan riville saa kirjoittaa vain yhden tekstirivin. Ylimenevää osaa ei lueta. Käsialan tulee olla kohtuudella luettavissa. Vastauksia arvosteltaessa otetaan huomioon vain valintakoekirjoissa esitetyt tiedot. Kokeesta kokonaan luopuvat jättävät tämän paperin sekä vastauspaperinsa (joita ei siis arvostella) valvojille. Tällöinkin kaikkiin papereihin on kirjoitettava nimi, henkilötunnus ja koepaikkakunta sekä tähän paperiin on merkittävä myös rasti viivalle "luovun". Koesalista saa poistua aikaisintaan klo 13. Kokeen tulokset julkaistaan LUE OHJEET JA TEHTÄVÄT ERITTÄIN HUOLELLISESTI.

2 Tehtävä 1 Edellytykset kertamaksuna tapahtuvan elatusavun suorittamiselle ja tällaiseen kertasuoritteiseen elatusapuun liittyvät riskit ja epäkohdat elatusapu-osapuolten kannalta? Tehtävä 2 A kuoli huhtikuussa A oli kuollessaan naimisissa B:n kanssa. Heillä oli aviooikeus toistensa omaisuuteen. A ei ollut tehnyt testamenttia. A:lla ja B:llä oli kaksi yhteistä lasta: tällä hetkellä 16-vuotias X ja 22-vuotias Y. Perunkirjoitus ja siihen liittyvät toimet A:n kuoleman jälkeen on suoritettu asianmukaisesti. A omisti euron arvosta pörssiyhtiöiden osakkeita sekä euron arvoisen vapaa-ajan asunnon Lapissa ja rahaa euroa. B omistaa euron arvoisen urheiluauton ja euron arvoisen puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon, jossa B ja X asuvat edelleen. Nyttemmin Y ja hänen innoittamanaan myös X vaativat äitinsä A:n jälkeen tulevaa perintöä itselleen. Tämän kuultuaan B ilmoitti vaativansa lain mukaisia oikeuksiaan A:n kuolinpesää kohtaan. Osapuolten välillä ei vallitse erimielisyyksiä, ja he haluavat sopia ilman pesänjakajaa A:n perinnön jakamiseen liittyvistä asioista niin kuin ne lain mukaan menevät. Kerro annettujen tietojen perusteella, mitä perhe- ja perintöoikeudellisia toimenpiteitä on suoritettava, ennen kuin A:n jälkeen voidaan tehdä lain mukainen perinnönjako. Anna oikeudellinen perustelu siihen, miksi esittämälläsi tavalla on toimittava. Kerro lopuksi oikeudellisesti perustellen, miten A:n omaisuus lain mukaan jakautuu arvomääräisesti osapuolten kesken, ja merkitse samalla arvomääräistä jakautumista osoittavat laskutoimitukset vastaukseen. 2

3 Tehtävä 3 Neiti X (syntynyt ) oli ollut viettämässä lauantai-iltaa kotikuntansa paikallisessa ravintolassa miesystävänsä kanssa. He nauttivat illan aikana huomattavan määrän ruokajuomia aterioinnin tyystin unohtaen. Myöhemmin yöllä heille tuli riitaa, ja neiti X lähti suutuspäissään ravintolasta autolla ajaen kotiaan kohden. Hetkeä myöhemmin poliisi pysäytti neiti X:n keskusta-alueella ja puhallutti hänet. Puhallustestin mukaan neiti X:llä oli 1,4 promillea alkoholia veressään. Yön tapahtumien seurauksena syyttäjä nosti törkeää rattijuopumusta koskevan syytteen neiti X:ää vastaan. Neiti X haastettiin vastaamaan tässä rikosasiassa kotikuntansa käräjäoikeuteen Oikeudenkäynnin aikana neiti X:n keskimääräiset nettokuukausitulot ovat asetuksella määriteltyjen verojen ja maksujen vähentämisen jälkeen euroa kuukaudessa. Neiti X on yksinhuoltaja. Hänellä on huolettavanaan ja elätettävänään neljä alaikäistä lasta. Hänellä ei ole varallisuutta eikä pääomatuloja tai muita elätettäviä, jotka tulisi ottaa huomioon päiväsakon rahamäärää laskettaessa. Neiti X:llä on suuria rahavaikeuksia. Häntä hirvittää myös ajatus vankilaan joutumisesta. Hän ottaa sinuun yhteyttä ennen oikeudenkäyntiä ja tiedustelee sinun mielipidettäsi hänelle mahdollisesti aiheutuvista rikosoikeudellisista seuraamuksista. Vastaa neiti X:n esittämiin alla oleviin kysymyksiin a)-e) Tapio Lappi-Seppälän kirjasta ilmenevien tietojen perusteella. Vastauksissa ei tule kiinnittää huomiota: - rangaistusasteikkoa vahvistettaessa mahdollisesti vaikuttaviin asteikon lieventämisperusteisiin tai asteikkoa korottaviin perusteisiin, - tuomittavasta rangaistuksesta mahdollisesti tehtäviin muihin vähennyksiin (esim. mahdollisesti jo suoritettuun tutkintavankeusaikaan), - toimenpiteistä luopumista koskevaan sääntelyyn eikä - rikoslain 6 luvun mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttaviin perusteisiin a) Neiti X on kuullut, että törkeästä rattijuopumuksesta rangaistukseksi usein tuomitaan vankeutta joko ehdollista tai ehdotonta vankeutta. Ajatus vankilasta kauhistuttaa häntä, ja hän pohtiikin, olisiko tilanteesta lain mukaan mahdollista selvitä pelkillä sakoilla. Neiti X kysyy sinulta, minkä suuruinen on sakkorangaistuksen pienin mahdollinen kokonaisrahamäärä, joka hänelle voitaisiin tuomita laissa säädetyn törkeän rattijuopumuksen rangaistusasteikon mukaan. Anna kysymykseen eritelty vastaus kertomalla a1) Mikä on pienin X:lle tuomittava päiväsakkojen lukumäärä? a2) Kuinka lasketaan X:lle tuomittavan yhden päiväsakon rahamäärä? a3) Mikä on X:lle tuomittavan sakon kokonaismäärä? b) Kuultuaan vastauksesi minimisakon suuruudesta neiti X sanoo, ettei hän millään pystyisi maksamaan noin suurta sakkoa tällä hetkellä. Hän kysyykin, onko sakon maksamiselle mahdollista saada maksuaikaa. Jos maksuajan saaminen on mahdollista, kuinka pitkäksi aikaa sitä voisi saada? c) Neiti X on kuullut, että vankilaan voi joutua silloinkin, jos sakkorangaistukseen tuomittu jättää sakon maksamatta. Hän kysyy sinulta, kuinka hänelle a- kohdassa tuomittu sakkorangaistus muunnetaan vankeudeksi. 3

4 Anna vastaus (vanki)päivissä. Kirjoita myös muuntorangaistuksissa käytettävä laskukaava näkyviin. Vastauksessa ei tule kiinnittää huomiota muuntosuhteen lieventämistä ja kohtuullistamista eikä muuntorangaistuksesta luopumista koskevaan sääntelyyn. d) Neiti X kysyy edelleen, voidaanko hänet tuomita kuritushuoneeseen sakon muuntorangaistuksena?. Jos tämä on mahdollista, kuinka pitkä kuritushuonerangaistus häntä odottaa? Entä voidaanko hänet tuomita sakon oheisrangaistuksena henkilötutkintaan, ja jos voidaan, niin kuinka pitkäksi aikaa? e) Neiti X ei todellakaan halua vankilaan. Hän toivoo, että vielä jossakin vaiheessa saisi kerättyä rahat sakon maksamista varten. Tätä varten hän kysyy sinulta, milloin on ehdottomasti viimeinen mahdollisuus maksaa sakko. Tehtävä 4 Tieteellinen positivismi ja sosiaalinen konstruktionismi edustavat kahta erilaista tieteenkäsitystä. Miten ja milloin ne ovat vaikuttaneet rikollisuusteoreettisiin käsityksiin rikollisuudesta? Älä mainitse vastauksessasi yksittäisiä rikollisuusteorioita. 4

5 Tehtävä 5 Pekka kuoli Pekkaa jäi suremaan hänen aviopuolisonsa Leena. Koska Pekalla ei ollut lapsia eikä hän ollut tehnyt testamenttia, Leena peri hänet. Pekan kuollessa puolisoilla oli seuraava omaisuus: Pekka omisti puolet (½) aviopuolisoiden yhteisestä omakotitalosta. Osuuden arvo oli Pekan kuollessa euroa. Leena omisti puolet (½) edellä mainitusta omakotitalosta. Myös Leenan omakotitalo-osuuden arvo oli Pekan kuollessa euroa. Pekan ja Leenan yhteisesti omistama omakotitalo oli avio-oikeudenalaista omaisuutta. Lisäksi Leena omisti kesämökkikiinteistön, jonka hän oli saanut vuonna 1990 kuolleelta kummitädiltään Kaisalta. Kesämökin saanto perustui testamenttiin. Kaisan laatimaan testamenttiin sisältyi määräys, jonka mukaan Leenan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta testamentilla saatuun kesämökkikiinteistöön. Kesämökkikiinteistön arvo oli Pekan kuollessa euroa. Kaisan tekemä testamentti oli asianmukaisesti laadittu ja kaikin puolin pätevä. Puolisoilla ei ollut muita varoja tai velkoja. He eivät myöskään olleet tehneet keskenään avioehtosopimusta Pekan lähimmät sukulaiset olivat hänen isänsä Erkki ja äitinsä Fiola. Erkki kuoli vuonna 2003 ja Fiola seuraavana vuonna. Leena kuoli Myöskään Leena ei ollut tehnyt testamenttia, eikä hänelläkään ollut lapsia. Leenan kuollessa jäljellä oli sama omaisuus kuin Pekan kuollessa. Edellä mainitun omakotitalon arvo on tänään euroa. Leenan kummitädiltään saaman kesämökin arvo on nyt euroa. Leenalta jäi muuta omaisuutta (rahaa) tarkalleen sen verran, että se riitti kuolemantapauksesta aiheutuneiden välttämättömien kustannusten (hautajaiset, kuolinilmoitus yms.) kattamiseen. Leena ei ollut solminut avioliittoa (eikä rekisteröityä parisuhdetta) Pekan kuoleman jälkeen. Leenan kuollessa Pekan lähimmät perilliset olivat hänen veljensä Aarne ja Bert. Leenan lähimmät perilliset olivat tuolloin hänen siskonsa Cecilia ja Daniela. Tänään Aarne, Bert, Cecilia ja Daniela ovat saapuneet sinun luoksesi. He kaikki haluavat, että Leenan omaisuus jaetaan tänään ja sinä neuvot heitä tekemään lainmukaisen jaon sukuhaarojen välillä. Selvitä heille, minkä verran omaisuutta mikin sukuhaara saa arvomääräisesti eloonjääneen puolison eli Leenan pesästä, vai jääkö joku sukuhaara ehkä kokonaan ilman osuutta. Sinun ei siis tarvitse pohtia sitä, minkä verran tai mitä omaisuutta kukin osakas saa. Vastauksestasi tulee kuitenkin käydä ilmi, ketkä tässä tehtävässä mainituista henkilöistä tulevat saamaan omaisuutta Leenan pesästä. Anna perusteltu vastauksesi. (Tehtävä jatkuu seuraavalla sivulla) 5

6 Vastauksessasi voit käyttää kaikkien edellä mainittujen nimien sijaan kirjaintunnusta, joka määräytyy kunkin nimen alkukirjaimen perusteella (Pekka = P, Leena = L, Aarne = A, Bert = B, C = Cecilia jne.) 6

7 Tehtävä 6 Insinöörikaverukset Antti, Ville, Liisa ja Leevi ovat aikeissa perustaa yhteisten taitojensa varaan rakentuvan yrityksen, jonka liikeideana olisi myydä erilaisia palveluja toiminnan ulkopuolisille yksityishenkilöille ja yrityksille. Tavoitteena olisi saada reilua tuottoa ja päästä pitkän opiskeluputken jälkeen paremman leivän ääreen. Leevillä on tosin hyvä ja rahakas työpaikka jo nyt, ja hän haluaisi osallistua kaverusten toimintaan vain sijoitusmielessä, ilman varsinaista yrittäjäprofiilia ja siihen liittyvää vastuuta päivittäisestä toiminnasta. Muille Leevin suhtautuminen on hyväksyttävissä, kunhan Leevi jää myös toiminnan juoksevan hallinnon päätösvallan ulkopuolelle. Kaverukset haluaisivat yrityksensä hallinnosta mahdollisimman joustavan, jotta turhalta muodollisten kokousten pyörittämiseltä ja masentavalta paperisodalta vältyttäisiin. Samasta syystä kirjanpitovelvollisuus ei oikein innosta insinöörinelikkoa. Erityisesti Antti ja Liisa kaipaavat firman arkiselta päätöksenteolta lisäksi riittävää dynaamisuutta, jotta taitavana insinöörinä, mutta myös vastarannankiiskenä tunnettu Ville ei pahanpäivän tullen voisi yksin vesittää muiden hyviä ideoita. Koska kaverukset ovat säntäämässä riskipitoiselle uusalalle ja vielä Leeviä lukuun ottamatta henkilökohtaisten pankkilainojen turvin, eivät he lisäksi haluaisi ottaa pienintäkään riskiä siitä, että joutuvat maksamaan organisaationsa sitoumuksia henkilökohtaisesti vielä eläkepäivinäänkin. Mitkä teoksessa Johdatus Suomen yksityisoikeudellisia yhteisöjä ja säätiöitä koskevaan oikeuteen esitellyt kansalliset organisaatiomuodot (yhteisöt ja säätiö) soveltuisivat tapauksessa kuvatun toimintaidean toteuttamiseen? Mikä näistä kysymykseen tulevista organisaatiomuodoista palvelisi parhaiten kaverusten tarpeita? Anna kysymyksiin tiivis, mutta perusteltu arviosi. Vastaus on kirjoitettava kokonaisin lausein (ei ranskalaisia viivoja tms.). Annetun tilan ylittävää vastausta ei lueta. 7

8 Nimi Henkilötunnus Koepaikkakunta Vastaustila tehtävään numero 6 8

9 Nimi Henkilötunnus Koepaikkakunta Tehtävä 7 Oheinen liite on ote erään osuuskunnan säännöistä. Vastaamisen helpottamiseksi kohtien numerointi on kuitenkin muutettu tasaisesti juoksevaksi. Sääntöihin sisältyy määräyksiä, jotka ovat pakottavan oikeuden tai keskeisten yhteisöoikeudellisten periaatteiden vastaisia ja siten pätemättömiä. Luettele tällaiset sääntöjen kohdat ja perustele lyhyesti kunkin kohdan osalta, miksi se ei voi tulla sovellettavaksi. Vastaaminen edellyttää valintakoekirjojen tietojen luovaa soveltamista. Muiden kuin pätemättömien kohtien mainitseminen vähentää pisteitä. Vastaa kokonaisin virkkein ja alla olevaa vastaustilaa tarkasti noudattaen. 9

10 Liite tehtävään 7. 1 Luku. Jäsenistä 1 Osuuskunnassa on kolmenlaisia jäseniä, A-, B- ja C-jäseniä. Yksi henkilö voi olla osuuskunnan jäsenenä kullakin kolmella tavalla samanaikaisesti. 2 Osuuskunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Jos jäsenmäärä alenee alle kolmen eikä se nouse vähintään kolmeen vuoden kuluessa, osuuskunnan kokouksen on päätettävä osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan. 3 Osuuskunnan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta. Hallitus päättää hakemusten hyväksymisestä. Osuuskunnan jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty. 4 Hallituksen on huolehdittava siitä, että osuuskunnan jäsenistä pidetään jäsenluetteloa. Luetteloon merkitään jäsenen nimi ja osoite, hänen osuuksiensa määrä ja tyyppi sekä päivä, jona hän on tullut jäseneksi. 5 Jäsenluettelo ja luettelo entisistä jäsenistä on pidettävä osuuskunnan pääkonttorissa jäsenten ja velkojien nähtävänä. Jäsenellä ja velkojalla on oikeus saada jäljennös luettelosta tai sen osasta kulujen korvaamista vastaan. Sama oikeus on muillakin, jotka osoittavat etunsa sitä vaativan. 6 Jäsenellä on oikeus erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osuuskunnalle 7 Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta, jos hän on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa. Erottamisesta päättää osuuskunnan kokous. Jäsenelle on toimitettava kirjallinen ilmoitus erottamisperusteesta vähintään kuukautta ennen erottamispäätöksen tekemistä. Ilmoitus on toimitettava jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn tai muuten osuuskunnan tiedossa olevaan osoitteeseen. 2 Luku. Osuuskunnan kokous 8 Jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa, ellei näissä säännöissä tai laissa toisin määrätä. Jäsenen on saadakseen osallistua kokoukseen ilmoittauduttava osuuskunnalle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen kokousta. 9 A-jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa kolme ääntä, B-jäsenellä kaksi ja C- jäsenellä yksi ääni. 10 Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei näistä säännöistä tai laista muuta johdu. 11 Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Osuuskunnan kokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää, että valituksi tulee kannatusta saaneista ehdokkaista se, 10

11 joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Sama koskee vaalia, jossa on valittava useita henkilöitä hallitukseen, hallintoneuvostoon, tilintarkastajaksi tai muutoin samanlaisiin tehtäviin. Jos äänet menevät tasan, vaali ratkaistaan arvalla, ja muissa asioissa päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. 12 Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Päätös sääntöjen muuttamisesta on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi eikä sitä saa panna täytäntöön ennen rekisteröintiä. 13 Jäsen voi osallistua kokoukseen myös asiamiehen edustamana. Asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja tai hänen on muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan jäsentä. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtakirjasta muuta ilmene. Valtuutus on kuitenkin voimassa enintään kolme vuotta sen antamisesta. 14 Osuuskunnan hallitus voi päättää, että osuuskunnan kokoukseen voidaan osallistua myös postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Edellytyksenä kuitenkin on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa osuuskunnan kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Tällaisesta osallistumismahdollisuudesta on mainittava kokouskutsussa. 15 Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 16 Kutsu osuuskunnan kokoukseen on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta tai näissä säännöissä tarkoitettua viimeistä ilmoittautumispäivää. 17 Jos osuuskunnan kokouksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muuten on lain tai näiden sääntöjen vastainen, päätös voidaan julistaa pätemättömäksi tai sitä voidaan muuttaa. Edellytyksenä on, että osuuskunnan kokoukseen osallistunut osuuskunnan jäsen, hallitus, hallintoneuvosto taikka hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen taikka toimitusjohtaja panee vireille kanteen osuuskuntaa vastaan. 18 Ylimääräinen osuuskunnan kokous on pidettävä, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos tilintarkastaja tai jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa jäsenten koko äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. 3 Luku. Osuuskunnan edustajisto 19 Osuuskunnan kokouksen valtaa käyttää toimikautensa aikana sekä lain ja näiden sääntöjen määrittelemissä rajoissa edustajisto. Edustajisto valitaan osuuskunnan kokouksessa noudattaen suhteellista vaalitapaa. 11

12 20 Edustajiston jäsenen on oltava osuuskunnan jäsen. 21 Edustajiston toimikausi on kolme kalenterivuotta. Osuuskunnan kokous voidaan kutsua kokoon myös edustajiston toimikauden aikana, jos edustajiston jäsenistä yli puolet vaatii sitä. 22 Edustajiston jäsenellä on kokouksessa aina yksi ääni, eikä hän voi käyttää oikeuttaan asiamiehen välityksellä. Edustajiston jäsen saa käyttää avustajaa vain, jos edustajiston kokous niin päättää. 23 Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, jos vähintään neljäsosa edustajiston jäsenistä sitä vaatii. 4 Luku. Hallitus ja toimitusjohtaja 24 Osuuskunnan hallituksen valitsee edustajisto. 25 Hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. 26 Hallituksen toimikausi on yksi kalenterivuosi. 27 Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jos hallitus niin päättää. Toimitusjohtajan nimittää hallitus. 28 Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Jos osuuskunnalla on toimitusjohtaja, hän hoitaa osuuskunnan päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka osuuskunnan toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta osuuskunnan toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on annettava toimenpiteestä tieto niin pian kuin mahdollista. 29 Hallituksen on huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että osuuskunnan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. 30 Hallituksessa on yhden jäsenen oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Jos äänet menevät hallituksessa tasan, puheenjohtaja valitaan arvalla. 31 Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä eikä toimitusjohtajana. 32 Hallitus voi päättää jäsenensä erottamisesta, jos erottamista kannattaa kaksi kolmasosaa hallituksen jäsenistä. 33 Hallituksen ja toimitusjohtajan on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lain ja näiden sääntöjen mukaisesti. 12

13 34 Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle on varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn. 35 Hallituksen päätökseksi tulee, jollei sääntöjen mukaan vaadita määräenemmistöä, se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai, jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. 36 Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa osallistua hänen ja osuuskunnan välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua osuuskunnan ja kolmannen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on siitä odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa. Mitä tässä määrätään sopimuksesta, sovelletaan vastaavasti oikeudenkäyntiin ja muuhun puhevallan käyttämiseen sekä lahjaan, jonka osuuskunta antaa. Hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan esteellisyyteen ei kuitenkaan voi vedota jälkeenpäin, jos asiasta ei ole tehty väitettä ennen kokousta. 37 Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. 38 Hallituksen jäsen on vahingonkorvausvastuussa tahallisesti tai huolimattomuudella aiheuttamistaan vahingoista. Korvausvastuuseen voi joutua vain sellainen henkilö, joka on hallituksen kokouksessa kannattanut vahinkoa aiheuttanutta päätöstä tai on muuten osallistunut aktiivisesti vahingon aiheuttamiseen. 5 Luku. Tilintarkastus 39 Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi tilintarkastajaa. Tilintarkastajalla on oltava sellainen laskentatoimen, taloudellisten ja oikeudellisten asioiden sekä tilintarkastuksen tuntemus ja kokemus kuin osuuskunnan toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. 40 Tilintarkastajan on noudatettava hyvää tilintarkastustapaa tehtäviänsä suorittaessaan. 41 Tilintarkastus sisältää osuuskunnan tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen. Kun tilintarkastus on tehty, tilintarkastajan on tehtävä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen sekä lausutaan siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. 42 Tilintarkastajan tulee kertomuksessaan tarvittaessa täydentää tilinpäätöstietoja. Tilintarkastaja voi antaa lisätietoja, jos tilintarkastaja katsoo sen olevan tarpeen. 13

14 43 Tilintarkastaja voi esittää huomautuksia sellaisista seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa. Tällaiset seikat merkitään pöytäkirjaan. Pöytäkirja on käsiteltävä viipymättä ja säilytettävä luotettavalla tavalla. 44 Tilintarkastajan toimikausi on kalenterivuosi. 14