MOM KRIS TAMPEREEN. Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja s Korvaushoidosta... s.6. Kuka nostaa kissanhännän ellei s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOM KRIS TAMPEREEN. Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja s. 8-9. Korvaushoidosta... s.6. Kuka nostaa kissanhännän ellei s."

Transkriptio

1 KRIS TAMPEREEN JÄSENLEHTI 2/ 2014 Korvaushoidosta... s.6 Kuka nostaa kissanhännän ellei s. 4 Kuusi kysymystä kuntouttavasta s. 13 Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja s. 8-9 REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS MOM 1 A H D O L L I S TA M U U TO S O N M

2 PISPALAN RUKOUSHUONEYHDISTYS RY 2

3 KRIS-Tampere on vuonna 2004 perustettu riippumaton yhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on auttaa ja opastaa vankeudesta vapautuvia ja vielä vankilassa olevia muutoshaluisia ihmisiä rikoksettoman ja päihteettömän elämän ensiaskelissa. SISÄLLYSLUETTELO Kuka kissanhännän nostaa ellei... s.4 Kris persoonia Timo Tuhkanen s.5 Toiminnanjohtajan kertomaa vastaus korvaushoitoon s.6 Vankien lapset voimaantuvat Tampereella mattoleikin avulla s.7 Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja s.8-9 Uudessa toimintakeskuksessa käy kuhina s.10 Kuulumisia ja mietteitä Tarina s.11 Jatkot : sivujen 4 ja11 Tietovisa: Tiedä & Taida s.12 Kuulumisia maailmalta Kuusi kysymystä kuntouttavasta s.13 Uutisia...ilmoituksia Linnanmäkeläiset s.14 Ajankohtaista asiaa s.15 KRIS-Tampere ry 10 vuotta pidettiin Silta-Valmennuksen tiloissa KRIS-Tampere ry:n perustava kokous. Intoa oli hirveästi muttei juuri muuta, kynät ja paperia lainattiin Sillasta. Valkaman Timon kanssa alettiin käymään infoilla Kylmäkosken vankilassa vapaapäivinä varsinaisista töistä. Vangeille kuulutettiin selleihin että KRIS-info. Ensimmäisillä kerroilla ei tullut ketään, uskoni horjui, Timo rauhoitteli että kyllä se tästä lähtee, olin sitä mieltä, että voitaisiin lopettaa tämä hulluttelu. Aika pian, kiitos vankilan henkilökunnan, päästiin tiedottamaan vangeille osastoittain. Sanat: mekin ollaan oltu vankilassa oli se mikä räjäytti pankin. Kohta listoillamme olikin vankia. Niistä ajoista ollaan tultu tähän päivään, paljon on matkalle mahtunut. Pelkästään lähihoitaja ja päihdetyön ammattitutkinto koulutukseen on yhdistyksen kautta päässyt 20 henkilöä. Olen itse ollut aina sitä mieltä että kaikista tärkein asia KRIS-urallani on ollut se että, olen ollut tämänkin ajan poissa pahanteosta. Tänään yhdistyksen palkkalistoilla on kuusi varsinaista työntekijää ja kaksi palkkatuella työllistettyä, kuntouttavassa työtoiminnassa 15 henkilöä, koevapaudessa n.10 vankia vuodessa, YKP-palvelijoita n.20 vuosittain, työkokeilussa 25 henkilöä. Vaikka olemme hyvin vahvasti vertaistyötä tekevä järjestö, myös ammatillista koulutusta on koko henkilökunnalla. Tärkeimpiä rahoittajiamme ovat RAY, Tampereen kaupunki, ELY-keskus, Pispalan rukoushuoneyhdistys, Tuomas-messu. Vuoden Pääkirjoitus 2014 talousarvio on e. Kiitos kuuluu parhaalle mahdolliselle henkilökunnalle asiaamme uskoville yhteistyö- ja rahoitustahoille. KRIS-liike tulee toivottavasti säilyttämään vertaistyön statuksensa mikä alusta saakka on ollut vankka perusta siihen että pääsemme rikos- ja päihdetaustaisen uutta elämää haluavan ajatusmaailmaan. Kaikki eivät selviydy meidänkään avulla. Kokemus näyttää että he selviävät, jotka ottavat kirjaimellisesti KRIS- periaatteemme: Päihteettömyys. Rehellisyys, Yhteisvastuullisuus, Toveruus. Puolinaiset toimenpiteet eivät tunnu auttavan, vaan on, antauduttava kokonaan ja kokonaisvaltaisesti muutokselle. Muutos on mahdollinen aina riippumatta mitä olet tehnyt, kuinka kauan, tai yhtään mistään. Alkuun tarvitaan vain oma halu ja kyky pyytää apua. KRIS-aate etenee ketjuna: autettavasta tulee auttaja melko pian, kaveri joka tulee meille koevapauteen on kuukauden, kuluttua taluttamassa kaveria asuntotoimistoon. Kokemuksena kaverin, jolla on samankaltainen tausta, auttamista voi hyvinkin verrata henkiseen tekoon, koska kohderyhmälle toisen auttaminen ei välttämättä ole ns. verissä. Tässä kohtaa yleensä alkaa KRIS-henki näkyä ja mikä tärkeintä toimia. Hyvää kevään jatkoa kaikille ja varsinkin niille, jotka vielä suorittavat vankeustuomiota. Muutos on mahdollinen. Älä ole oman muutoksesi este, vaan pyydä apua. Tampereella pienessä työhuoneessa toiminnanjohtaja: Jari Ihalainen Yhteystiedot: Aleksanterinkatu 29 B (kellarikerros), Tampere Toimintakeskus kännykkä Päivystyspuhelin muulloin kuin aukioloaikoina: p Lehden toimitus: Pasi Immonen, Juha Heinonen, Simo Ulvi ja kaikki Krisiläiset ympäri suomen Kuvalähteet: Yle.fi, Sosiaaliportti, Meriva, Porttivapauteen, Fi-fi, Freepathways 3

4 Kuka nostaa kissanhännän ellei Kootaan rivit, Säästöleikkaukset kurittavat osattomia. Kolmas sektori tekee parhaansa. Ketä kiinnostaa? Rikosseuraamusviraston pääjohtaja Esa Vesterbacka kehuskeli taannoin julkisuudessa, että vankilasta vapautuneista vangeista palaavien osuus on maassamme laskenut kahdeksan prosenttia. Vesterbackan mukaan lasku on ollut vankeinhoidon toimien ansiota. Vesterbacka esitti kommenteissaan, että vankeinhoito on erilaisin koulutus-, kurssi- ja muin toimin onnistunut ehkäisemään ja vähentämään näinkin merkittävästi uusintarikollisuutta. Kuka nostaa kissanhännän ellei Mikä osuus on kolmannen sektorin toimijoilla, kuten Mustalampaalla, Siltavalmennuksella tai vankilatyötä työtä tekevällä KRISillä? Entä kirkolla tai A-Klinikkasäätiöllä, entä miten hyvä ja rohkea nainen vaikuttaa uusintarikollisuuden vähenemiseen tai Heikki Hurstin kaltaiset Veikon Valinnat ja muut ruoka-apua jakavat tahot? Ovatko ne merkityksettömiä? Mikä on kolmannen sektorin osuus kahdeksan prosentin laskuun? Vankilan hoidolla vapauteen astuvan kohdalla kysymys on vain siitä, kuinka pitkä aika kuluu että vankilan eväillä siviiliin astunut palaa kaltereiden taakse. Kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia imenyt vuoden 2006 vankeuslainuudistus on sijoitteluyksiköiden perustamisella ja muine kyltymättömien byrokratiahampaiden jauhannalla onnistunut keskittymään vankien vankila-arjen sekoittamiseen, ja vankien sosiaalisia perhesuhteiden normaalin ympäristön suhteiden katkaisemiseen. Saavutettuja hyötyjä sijoittelumenettelystä ei ole osoitettu, ei nähty eikä kuultu. Jokainen käytännön kokija tietää ongelmat, joita sijoittelumenettelyillä on saatu aikaiseksi. Tuhlaavaa säästäväisyyttä Hallituspuolueiden puheenjohtajat päättivät hallituksen kehysriihessä 2,8 mrd. euron valtiontalouden säästöistä hallituskauden loppuun. Ne toteutetaan muun muassa lapsilisiä leikkaamalla, veroja ja asumiskustannuksia korottamalla, sekä puuttumalla asuntolainojen korkovähennyksiin ja luopumalla eläkeläisten ja työttömien indeksikorotuksista. Yksi laitospaikka suljetussa vankilassa maksaa euroa vuodessa, hallintokuluineen yli sata tuhatta euroa. Muutamalla kantelulla yhden vankipaikan hinta nousee helposti kahteen sataan tuhanteen euroon. Tällä haavaa pelkästään elinkautisvankeja on Suomessa 210 kaksi kertaa Kylmäkosken vankila. Kun vankeinhoito venyttää oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) toivomuksesta elinkautisvankeuden pituutta lain vaatimasta 12 vuodesta neljääntoista vuoteen ja jopa ylikin, on lisälasku äkkiä laskien 42 miljoona euroa. Summa on kärpäsen surinaa valtion miljarditaloudessa, mutta hukkaan heitettynä se tarkoittaa asumistuen ja muiden sosiaalietuuksien varassa elävän ihmisen vuosittaista perustoimeentuloturvaa. Oma kysymys on, tuleeko ihmisestä sen parempi, istumalla kaksi vuotta pidempään vankilassa kuin lainsäätäjä on lailla katsonut oikeaksi. Syyttömät oma lukunsa 4 Etenkin perussuomalaisten ja kokoomuskansanedustajien kuulee tuon tuostakin esittävän julkisuudessa käsityksenään, ettei syyttömiä istu suomalaisissa vankiloissa. Yksin historia todistaa kansanedustajien tietämättömyyden. Karkean arvion mukaan suoranaisesti syyttömänä tuomittujen osuus maamme koko vankipopulaatiosta on noin 10 prosenttia, ja vastoin lakia tuomittujen noin 35 prosenttia. Kustannuksia laskiessa luku on merkittävä. Kun erään tutkimusten mukaan vangeista huikeat 25 prosenttia ovat mielenterveyspalvelujen piiriin lukeutuvia psykopaatteja, voidaan todeta, että, vankilaan suljetuista vain 35 prosenttia on heille kuuluvassa paikassa. Kuka nostaa kissan hännän? Kolmannen sektorin panosta kukaan ei kiistä ennen kuin keskustelu siirtyy rahaan, kysymykseen siitä, kuka maksaa. Kolmas sektori elää hyvästä tahdosta. Kolmannen sektorin toiminta rahoitetaan pitkälti kuntasektorilta, yksittäisistä rahoittajista tunnetuin lienee Raha-automaattiyhdistys Ray, joka jakaa rahapelien tuotoista vuosittain kymmenille, ellei sadoille hyvää tekeville yhdistyksille ja järjestöille merkittäviä rahaavustuksia. Pyrkimys nostaa kolmannen sektorin toimijat yleisen keskustelun aiheeksi ja valokeilaan ei ole tuottanut tulosta. Median hetkellinen innostus aihepiiriin on lopahtanut alkumetreille. Miksi? Toimiiko tahdottomuus valtakunnan yleisen tahtotilan indikaattorina? Vai voisiko aihe olla liian vähäpätöinen, mediaseksitön? Vai olisiko kysymys sittenkin sosiaalipornosta? Kuka nostaa kissan häntää? Jatkuu sivulla 12

5 Kris persoonia Timo Tuhkanen, 47, on tunnettu mies. Hän on Oulussa juuri aloittaneen Kris-järjestön alajaoston toiminnanjohtaja. Tuhkanen on myös entinen elinkautisvanki. Vuonna 1994 Tuhkanen tuomittiin Oulussa elinkautiseen kahdesta murhasta. Tuomio oli hänen ensimmäisensä. Neljäntoista vankeusvuotensa aikana Tuhkanen koki hitaan muutoksen. Elinkautisvanki ei ansaitse yhteiskunnan luottamusta takaisin hetkessä. Omien tekojen läpikäyminen vie aikaa. Minulla meni vuosia ottaa vastuu teoistani ja tunnustaa ne, Tuhkanen sanoo. Ajan mittaan Tuhkanen osoittautui mallivangiksi. Hän pääsi vierailemaan puhujana vankiloissa ja seurakunnissa. Tuo sama luottamus jatkuu yhä. Siten Tuhkanen pystyy keskustelemaan vankien kanssa tänä päivänä. Jos olisin kerrankin rikkonut tuon luottamuksen, tämä työ ei olisi mahdollista, hän kertoo. Elinkautisen aikana Tuhkanen opiskeli neljä tutkintoa. Kris-Oulun työssä apuna on esimerkiksi viittomakielen A-tutkinto. Se auttaa lukemaan ihmisten, ja siten myös vankien kehonkieltä. Tuhkanen myös maalasi, kirjoitti ja sävelsi tuotteliaasti. Oppipa elinkautista istuva jopa virkkaamaankin. Tuhkanen vapautui Helsingin hovioikeuden armahduksella vuosien vaihteessa. Pian hänelle avautui työmahdollisuus Ruandassa, vankilassa suoritetun bioenergistin tutkinnon ansiosta. Tuhkanen jäi Ruandaan kunnes palasi kotimaahan viime vuonna. Monilla on mielipide Suomen vankilarangaistuksista. Vankilat paapovat rikollisia ja tuomiot ovat liian lepsuja. Tuhkanen on kokemuksensa perusteella eri mieltä. Kokeile antaa naapurillesi kotiavaimesi. Jos on kiire vessaan, pyydät siihen lupaa. Jos syöt jotain, naapuri päättää siitä. Tai sammuttaa sähköt, jos siltä tuntuu, hän sanoo. Maailmanlaajuisesti mitattuna Suomen vankiloissa on hyvät olot. Tarpeita ei enää tarvitse tehdä peltiämpäriin ja henkilökunta on koulutettua. Silti vankiloissa on ilmiöitä, joita tavalliset kansalaiset eivät kohtaa. Vankilassa on arvoasteikko. Kaikki joutuvat näyttämään miehisyytensä. Jos itseään ei puolusta, henki lähtee, Tuhkanen kertoo. Avunhuutoon ei kukaan vastaa. Elinkautista kärsiessä Tuhkanen joutui kohtaamaan itsensä henkisesti yhä uudelleen. Koulukiusattu poika oppi väkivallan ja vihan jo kouluaikana. Nopeat nyrkit ja vastuun karttaminen kantoivat vankilan kulmille asti. Vankilassa roolit kuitenkin karisivat. Kasvoin mieheksi, Tuhkanen toteaa. Lisäksi terapia, taiteet ja opiskelu auttoivat uudistumisessa. Olen kääntänyt itseni ylösalaisin ja yhtään säästelemättä aika monesti, hän kertoo. Olennaista on tukiverkosto. Läheisten vierailut saivat Tuhkasen ymmärtämään niin omansa kuin muidenkin elämän arvon. Useimmilta vangeilta puuttuu kokonaan verkosto, joka ottaisi vastaan vapautumisen jälkeen. Monet lähtevät vankilasta asunnottomina ja velkaantuneina. Siinä Kris-järjestö pystyy tulemaan hätiin. He tulevat tarvittaessa vapautuvaa vastaan vankilan portille asti. Me tiedämme, mitä tapahtuu ensimmäisen viiden minuutin aikana vapautumisesta, Tuhkanen kertoo. Kris auttaa vapautuvaa rikollista tarvittaessa niin työvoimatoimistossa kuin Kelassa asioimisessa. Entisestä vangista pyritään kuntouttamaan toimiva ja tuottava yhteiskunnan jäsen. Tuhkaselle on selvää, että niin vapautuvat kuin vielä muurien sisällä olevat vangit ovat hänen kannaltaan tasavertaisia. Muutos on mahdollista. He ovat minun kavereitani ja kohtalontovereitani, Tuhkanen sanoo. Teksti: Nadja Mikkonen 5

6 Vastaus toiminnanjohtajalle Korvaushoidosta... Kirjoittamasi juttu Aamulehdessä 4.12 herätti monia ajatuksia ja keskustelua täällä Huittisissa. Paheksumaasi korvaushoitoa järjestetään myös vankilassa ja ainoana avolaitoksena Satakunnan vankilassa ja mikäli sinun väitteesi pitäisi paikkaansa, niin me korvaushoitolaiset pyörimme täällä huumehöyryissämme ja vieläpä valtion kustantamien laillisten huumeiden vaikutuksesta. Olen itse ollut metadon hoidossa jo kuusi vuotta, ja ystävä hyvä voin vakuuttaa, etten ole yhtään sen huumaantuneempi kuin sinäkään fanaattisessa raittiushu- malassasi. Paatoksellisen hokemasi raittiuden tiestä vertaistuen avulla ainoana mahdollisuutena päihdeongelman hoitoon, lähentelee uskonnollista hurmosta kapeakatseisuudessaan ja suvaitsemattomuudessaan. Sinulle ja lukemattomille muille se onkin ollut pelastus. Monille opiaatti-/ opioidiriippuvaisille korvaushoito on ollut viimeinen ja ainoaratkaisu päihdeongelmanhoitoon. On totta, että saattaa löytyä joitakin nuoria, joille hoito on aloitettu liiankin helposti. Hoito vaatii kuitenkin niin tiukkaa sitoutumista ja motivaatiota, että nämä karsiutuvat hoidosta heti alkumetreillä. Myös päihdehoidossa pitää olla vaihtoehtoja. Ymmärtänet veli hyvä, miksen voi vastata kirjoitukseesi avoimesti omalla nimelläni yleisönosastossa. Yksi, eikä suinkaan vähäisin syy on sinunkin kirjoituksessasi paistavat ennakkoluuloisuus, kömpelöt vertaukset alkoholistin ja narkomaanin välillä sekä yleistykset. Ymmärtämättömyys ja tietämättömyys ovat anteeksiannettavia, mutta suvaitsemattomuus ei ole Krisin toiminnanjohtajalle hyve. Olet seurannut korvaushoidon kehitystä kotikaupunkimme kaduilla. Tällä tavoin olet muodostanut kokonaisvaltaisen käsityksen korvaushoidosta, sen toteutuksesta ja tavoitteista. Olet muodostanut käsityksesi ja vetänyt jäätävät johtopäätöksesi kadulla näkemiesi, sekä Krisin työkokeilussa epäonnistuneiden hoitolaisten perusteella. Kadut kaupungin ovat pitkiä..., vaan eivät aina niin suoria. Oletko nähnyt kulman taa? Valtaosaa hoitolaisista tuskin olet koskaan tavannut saati ihmisiä, jotka tekevät työtä näiden parissa K- klinikalla ja terveyskeskuksissa. En tiedä hoidossa olevien määrää, mutta arvelisin, näkemäsi otos vastaa korkeintaan muutamaa prosenttia koko porukasta. Työntekijät klinikalla ovat ammattitaitoisia, eivätkä taatusti tee työtä vain pitääkseen asiakkaat huumaantuneena. En usko, että henkilökunta jaksaisi tehdä työtään, jos se pitäisi asiakkaita toivottomina tapauksina. Tänäpäivänä lääkityset on tiputettu niin alas, ettei siitä todellakaan huumaannu. Lääkitys on juuri niin pieni, että sillä pysyy terveenä ja toimintakykyisenä. Takavuosina saattoi olla liian suuria annoksia, mutta nyt ne on tiirattu jokaiselle sopivaksi. Nämä mielipiteet ovat omiani, enkä voiolla hoitolaisten yhteinen äänitorvi. Puhut ylläpitohoidosta. Sellaista ei ole olemassa. Tarkoittanet haittojen minimointiin ja elämänlaadun parantamiseen pyrkivää ohjelmaa. Kaupungin linjaukset näkyvät myös em. hoidossa. Psykososiaalinen kuntoutus jää väkisinkin vähiin resurssien puutteessa. Klinikka 6 on kuitenkin monella ainoa paikka missä saa inhimillistä kohtelua, kaiken kiireen keskellä asikkaita pyritään auttamaan myös jokapäiväisissä asioissa, eikä pelkästään antamaan lääkettä. Korvaushoidolla lienee yksilön hoidon lisäksi myös suurempia tavoitteita. Yksi tavoitteista on ehkä pitää potentiaaliset heroiinin käyttäjät tiukasti yhteiskunnan asettamien rajojen sisällä. Tässä lienee onnistuttukin, Tampere on ainoita suurempia eurooppalaisia kaupunkeja, missä tuota ongelmaa ei ole. Kukaan ei halua heroiinihelvettiä takapihalleen, eikä sitä inhimillistä tuskaa ja kurjuutta, mitä se tuo tullessan. Sen sijaan, että korvaushoitoa kokoajan arvostellaan, sitä pitäisi tukea ja kehittää vaihtoehtoisena hoitona opiaatti-/ opioidiriippuvaisille. Noniin, avoimin mielin kohti kevättä! Terv. Eki H, korvaushoidossa Jumalan armosta :) Tiedä & Taida vastaukset: 1.) a 2.) b 3.) a 4.) c

7 Vankien lapset voimaantuvat Tampereella mattoleikin avulla Ohjattu vertaistukiryhmä on tuki vankilassa olevan vanhemman lapselle. Ryhmässä lapsi on aktiivinen toimija, joka saa voimia leikin avulla. Valot halkaisevat marraskuista sumua osuen tiilirakennuksiin Tammerkosken rannalla. Parin sadan metrin päässä ohjaus- ja toimintakeskus Messissä valmistaudutaan kuumeisesti lasten ryhmän alkamiseen. Kookkaat nakkisämpylät odottavat keittiössä tarjottimella. Vapaaehtoiset Alba ja Minna rakentavat lattialle tarinamattoa, jossa lasten on määrä seikkailla. Kuusi 4-14-vuotiasta lasta on osallistunut ryhmään, joka on jo toinen Tampereella järjestetty. Lokakuussa alkanut ryhmä ei varmasti jää viimeiseksi - sen verran hyviä kokemuksia vetäjillä on kerrottavanaan. Tarinamaton ovat kehittäneet kirjallisuusterapeutti Teija Hollo, sosionomiopiskelija Minna Vanhanen, koulunkäyntiavustaja Pamela Teini ja perhediakoni Anne-Mari Mäkiniemi. Lapset liikkuvat matolla oman käsinukkensa kanssa ja kehittelevät samalla omaa tarinaa, jonka he kertovat Hollon esittämälle "viisaalle ketulle". Kettu on musta-valkoinen käsinukke, jonka Hollo löysi kotoaan. Matkan varrelta matolta löytyvät mm. koulu, päiväkoti sekä poliisiasema ja vankila. Lapsi käsittelee asioita tarinan avulla Ryhmän äiti, diakoni Ansku Mäkiniemi kertoo, että tarinan aikana lapsilla nousee esiin tunteita: on esimerkiksi ikävä ihmistä, joka on vankilassa, mutta toisaalta lapsi voi haaveilla kaikesta kivasta, joka ehkä odottaa tulevaisuudessa. Millaisia tarinoita lapset sitten kertovat? Koululla on tarinoissa iso rooli. Lapset kertovat yksinäisyydestä ja kiusaamisesta. He tarvitsisivat tukea koulun käyntiin ja läksyjen tekoon. Entäpä poliisit? Poliisiautoa kohtaan lapsilla voi tulla ikäviä tunteita. Heidät voidaan haluta pistää vankilaan. "Vankilajuttuihin kätkeytyy paljon vihantunteita, pelkoa ja ahdistustakin, jotka usein liittyvät hämmennykseen siitä, että miksi vanhempi on siellä", Mäkiniemi kertoo. Toisaalta moni lapsi on jo tottunut käynteihin ja saahan vankilassa aina karkkia. Pääasiaksi ryhmässä nousee kuitenkin se, että aina on toivoa ja aina kannattaa haaveilla. "Tarinoilla lapset avaavat omaa mielenmaisemaa ja oppivat itse hallitsemaan sitä. He muistavat varmaan aikuisenakin, että osallistuivat tällaiseen leikkiryhmään", Mäkiniemi kertoo. Aikuisille tarjolla keskustelua Lasten ryhmä vaatii paljon ohjaajia ja saattajina toimiville aikuisille on järjestetty samaan aikaan omaa keskustelua. Siksi on hienoa, että oman vankilakokemuksen omaava isä Jarno Kokkonen saatiin mukaan poikavoittoiseen ryhmään ja kertomaan aikuisille omista kokemuksistaan. Hän pääsi Tampereen KRIS:n kautta vertaisohjaajakoulutukseen ja tekisi tämänkaltaista työtä mielellään jatkossakin. "Tällaista työtä tarvitaan ja lapsilla on kova tarve. Toivon, että ihmiset lähtevät rohkeasti mukaan jatkossakin", hän sanoo. "Lapsia auttaa, kun he näkevät, etteivät ole ainoita, joiden isä tai äiti on vankilassa." Aikuisten ryhmässä on käynyt myös vieraita. Tässä ryhmässä kävivät perhetyön erityisohjaaja Raili Nieminen Vilppulan vankilasta, apulaisjohtaja Riitta Kari Kylmäkosken vankilasta ja Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n Tiina Rissa. Ryhmää emännöi vapaaehtoisena lähihoitajaopiskelija Maarit Krapu. Läksiäislahjoja lapsille Sosionomiopiskelija Minna kirjoittaa ryhmässä ylös lasten tarinoita, joista syntyy jokaiselle lapselle oma kirja. Lapsi saa kotiin vietäväksi 7 kirjan ja torkkupeiton. Lapsi itse päättää, kuka saa lukea tarinaa. Joissain perheissä ensimmäisen ryhmän kehittämiä tarinoita luetaan kuulemma joka ilta. Mutta nyt eteisestä kuuluu jo ensimmäisten lasten melskaaminen. On aika poistua sumuun ja jättää innokkaat osallistujat tarinoiden maahan. "Tarinoiden maa" -ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa kahden tunnin ajan. Lasten kynnystä tulla ensimmäistä kertaa ryhmään madallettiin tapaamalla heidät ensin kotona. Tammikuussa aikuisille järjestetään virkistyspäivä. Seuraa tämän sivuston ajankohtaispalstaa tulevista ryhmistä tai soita Tampereen ryhmästä Anne-Mari Mäkiniemi (Ansku), p Myös Helsingissä on kokoontunut lasten ryhmä. Kuva: Portti vapauteen Kuvassa lasten ryhmän vetäjiä: Teija Hollo (alhaalla vasemmalla), Minna Vanhanen, Jarno Kokkonen ja Ansku Mäkiniemi. Taustalla Alba, Messin harjoittelija Espanjasta.

8 Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja Vertailevan tutkimuksen perusteella palvelutuotannosta on tullut yhä merkittävämpi rahoituslähde myös rikostaustaisten henkilöiden parissa työskenteleville järjestöille. Järjestöjen rahoituspohjan muuttumiseen liittyy ongelmia, jotka eivät vaikuta yksinomaan järjestöihin vaan lopulta myös niiden asiakkaisiin. Järjestöt tarjoavat kansalaisille tilaisuuksia toimia yhdessä tärkeiksi koettujen asioiden puolesta ja useat tarjoavat kohderyhmilleen myös sellaisia erikoistuneita palveluja, joita muualla ei ole tarjolla. Kriminaalipoliittisesti merkittäviä ovat vankien ja vankilasta vapautuvien parissa työskentelevät järjestöt, joita Suomessa ovat esimerkiksi KRIS-yhdistykset ja Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS. Samalla kun ne toimivat kohderyhmänsä puolesta, ne tekevät merkittävää rikoksentorjuntatyötä. Tämä järjestöjen tärkeä rooli on ollut lähtökohtana tutkimukselleni, jossa tarkastelen vankien ja vapautuvien vankien parissa työskentelevien järjestöjen roolia ja asemaa vertailevasti neljässä eri maassa. Esittelen tässä kirjoituksessa tutkimukseni taustaa ja teen muutamia alustavia havaintoja keräämästäni haastatteluaineistosta. Keskityn järjestöjen näkemyksiin muuttuvan rahoituspohjan vaikutuksista niiden työskentelyyn. Tarkastelen tutkimuksessani seitsemän vankilasta (tai muista seuraamuksista) vapautuvien parissa työskentelevän vapaaehtoisorganisaation roolia kolmessa Pohjoismaassa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä yhdessä angloamerikkalaisen kulttuurin maassa, Skotlannissa. Suomalaisista järjestöistä tutkimukseeni valikoitui KRIS ja KRITS, Ruotsista niin ikään KRIS-järjestö ja siitä muutama vuosi sitten erkaantunut X-CONS, Norjasta Waybackjärjestö ja Skotlannista Sacro sekä Apex Scotland -järjestöt. Kaikissa maissa on toki olemassa useampiakin vastaavia järjestöjä. Kuitenkin sellaisia järjestöjä, joiden kohderyhmänä ovat ensisijaisesti rikosseuraamustaustaiset eivätkä esimerkiksi päihdeongelmaiset henkilöt, on hyvin vähän. Valikoimani järjestöt ovat valtakunnallisia ja niillä on useita yhteistyösuhteita sekä säännöllistä vaikuttamistoimintaa suhteessa viranomaisiin. Tutkimukseni tarkastelee erityisesti sitä, millaiseksi nämä järjestöt käsittävät mahdollisuutensa toteuttaa omaa näkemystään ja vaikuttaa kohderyhmänsä asioihin kriminaalipolitiikassa. lannissa julkisen sektorin rahoitus järjestöille koostuu yhä enemmän ostopalvelusopimuksista ja yhä vähemmän avustusrahoituksesta. Merkittävä tekijä tähän kehitykseen on ollut molemmissa maissa harjoitettu kolmannen sektorin politiikka, joka on ohjannut järjestöjä tuotteistamaan palvelujaan julkiselle sektorille. Palvelutuotannon korostumisessa haittoja Tutkimuskysymykseni taustalla on se, että monet järjestöt toimivat tutkimuksen maissa uudenlaisessa tilanteessa. Hyvinvointipalvelujen ulkoistamistrendin myötä julkinen sektori näkee kolmannen sektorin nykyään yhä enemmän palveluntuottajaroolissa ja ostopalvelujen merkitys järjestöjen rahoituksen lähteenä on kasvanut. Vaikka palvelutuotannolla julkiselle sektorille voi olla järjestöille myös positiivisia vaikutuksia, kuten toimintojen arviointimenetelmien kehittyminen ja dialogin lisääntyminen viranomaisen ja järjestön välillä, palvelutuotantoon perustuva rahoitus on yleisemmin kuitenkin ongelmallinen tulonlähde vapaaehtoisorganisaatioille. Ensinnäkin järjestöjen on vaikeaa pärjätä kilpailutuksissa muille tarjoajille siksi, että niiden fokus ei ole taloudellisen voiton tavoittelussa. Jos siis julkisen rahoituksen pääväyläksi muodostuisivat palvelusopimukset eikä avustusrahoitus, järjestöjen toimintaedellytykset voisivat merkittävästi heikentyä. Toiseksi liiallinen riippuvuus palvelusopimuksista voi ajaa järjestöt kauemmaksi niiden alkuperäisistä tehtävistä ja järjestöt voivat ryhtyä sellaisiin toimintoihin, jotka eivät enää ole niiden tarkoituksen mukaisia. Toistaiseksi nämä uhkakuvat eivät kuitenkaan ole ainakaan laajemmassa mittakaavassa toteutuneet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, vaikka järjestöjen palveluntuottajaroolien on havaittu korostuneen myös Pohjoismaissa. Isossa-Britanniassa järjestöjen tilanne näyttää kuitenkin huolestuttavammalta, sillä sekä Skotlannissa että etenkin naapurimaassa Eng- Samalla kolmannen sektorin tutkijoiden huoli on kasvanut järjestöjen itsenäisyydestä ja mahdollisuuksista vaikuttaa tehokkaasti juuri niille tärkeiden kohderyhmien puolesta. Viime aikoina myös kriminologit ovat ryhtyneet keskustelemaan kilpailuttamiskäytäntöjen vaikutuksista rikosseuraamusjärjestelmälle palveluja tarjoaviin vapaaehtoisorganisaatioihin. Englannissa keskustelua on käyty esimerkiksi järjestöjen tekemistä myönnytyksistä omien arvojen suhteen. Yksi äärimmäinen esimerkki on Nacron merkittävän seuraamusjärjestelmän alueella toimivan vapaaehtoisjärjestön osallistuminen kilpailutukseen yksityisen vankilan pyörittämisestä yhdessä turvallisuusalan yrityksen kanssa. 8 Tutkijoita on myös huolestuttanut se, että paine palvelusopimusten tavoitteiden saavuttamiseen saa järjestöt valikoimaan palveluihinsa vain ne asiakkaat, joiden kanssa ne varmimmin pääsevät tavoitteisiin. Vaarana on siis, että näiden järjestöjen työstä häviää juuri se ominaisuus, joka on tehnyt niiden työstä erityisen arvokasta: mahdollisuudet ja halu työskennellä niiden ihmisten kanssa, joiden ongelmat ovat muiden yhteiskunnan tukitoimien saavuttamattomissa. Tutkimuksen järjestöt erityyppisiä Tutkimukseni järjestöistä KRIS-järjestöt, XCONS ja Wayback ovat niin sanottuja vertaistukijärjestöjä, joiden toiminta pohjautuu siihen, että rikollisuudesta ja päihteistä irti päässeet henkilöt auttavat muita samanlaisessa tilanteessa olevia irti kierteestä. Järjestöjen ydintoimintoihin kuuluvat muun muassa vapautumi-

9 seen valmentavat vierailut vankien luona sekä vertaistuki eri muodoissaan vapautumisen jälkeen. Yleisellä tasolla vertaisjärjestöjen talous nojautuu enemmän avustusrahoitukseen kuin palveluntuotantoon. Ostopalveluilla kuten päihdeohjelmilla ja tukiasumispalveluilla näyttäisi kuitenkin olevan suurempi merkitys ruotsalaisille vertaisjärjestöille, kun puolestaan Suomen KRISin ja norjalaisen Waybackin rahoitus tulee enemmän avustuksina. Tästä huolimatta näilläkin järjestöillä on ostopalveluja ja kaikissa vertaisjärjestöissä niiden merkitys korostuu etenkin paikallistasolla. Skotlantilaisia Apexia ja Sacroa sekä suomalaista KRITSiä voi luonnehtia ammattimaisiksi järjestöiksi. Viittaan ammattimaisuudella tässä siihen, että nämä järjestöt edellyttävät työntekijöiltään lähtökohtaisesti soveltuvaa koulutusta, kun taas vertaisjärjestöissä yleensä painotetaan omaa rikos- ja päihdetaustaa. Lisäksi vapaaehtoisten työpanos on ammattimaisten järjestöjen työssä huomattavasti pienempi kuin vertaisjärjestöissä. Apexin, Sacron ja KRITSin toiminnot koostuvat paljolti erilaisista palveluista. Haastattelussa Apexin edustaja mainitsi tärkeimpinä toimintoina esimerkiksi ennaltaehkäisevät palvelut, Sacron edustaja vankilasta vapautumiseen valmentavat palvelut ja mentoroinnin ja KRITSin edustaja kriminaaliasiamies- ja tukiasumispalvelut. Skotlantilaisjärjestöjen tärkeimmät rahoituslähteet ovat paikallisten viranomaisten kanssa solmitut palvelusopimukset, mikä on tuonut järjestöjen toimintaan viime vuosina paljon epävarmuutta. Etenkin Apex on kokenut pahoja taloudellisia ongelmia, sillä se on menettänyt useita sopimuksia julkiselle sektorille, joka on ryhtynyt itse tuottamaan aiemmin ulkoistamiaan palveluja, mikä taas johtuu keskus- ja paikallishallintojen välisestä sopimuksesta. Skotlantilaisjärjestöistä poiketen KRITSin rahoitus pohjautuu suurimmaksi osaksi avustuksiin sekä omasta varallisuudesta saatuihin tuottoihin. Järjestöjen näkemykset ostopalveluista lähinnä kielteisiä Vaikka järjestöt toivat haastatteluissa esiin myös joitain positiivisia seikkoja kuten arviointimenetelmien kehittymisen, olivat näkemykset ostopalveluista järjestöjen toiminnan rahoituksen väylinä enemmän kielteisiä. Näin oli vertaisjärjestöissäkin, joissa ostopalveluiden määrä muihin tutkimuksen järjestöihin verrattuna oli pienempi. Eniten ostopalveluiden negatiivisia vaikutuksia toi ilmi skotlantilainen Apex, jonka riippuvuus ostopalveluista oli tehnyt sen toiminnasta hyvin epävarmaa ja lyhytjänteistä. Saadakseen rahoitusta järjestö oli joutunut vakavasti pohtimaan myös sellaisiin kilpailutuksiin ryhtymistä, jotka eivät suoraan osu sen kohderyhmään. Apexin edustaja koki myös, että ostopalvelusopimukset rajoittavat toisinaan järjestön mahdollisuuksia toimia tavalla, joka olisi aidosti hyödyllistä heidän kohderyhmälleen. Palvelusopimukseen voi esimerkiksi kuulua asiakkaan tukeminen työnhaussa, vaikka hänen akuutti tarve olisikin asunnon tai jopa kirjoitus- ja lukutaidon hankkimisessa. Myös KRITS toi ilmi saman palvelusopimusten rajoitteisiin liittyvän ongelman. Vaikka vertaisjärjestöt olivat monessa suhteessa resursseiltaan vaatimattomampia kuin muut tutkimani järjestöt, niiden merkittävä etu oli huomattavasti suurempi vapaus toimia juuri asiakkaiden tarpeista käsin, sillä ne olivat harvemmin sidottuja jonkin tarkoin rajatun palvelun tuottamiseen. Verrattuna Apexiin Sacron edustajan näkemykset ostopalveluista olivat vähemmän kriittisiä, mikä ehkä johtui sen paremmasta menestyksestä kilpailutuksissa. Sacrossakin tosin myönnettiin, että järjestö on panostanut enemmän palvelutuotantoon ja varsinainen vaikuttamistyö on jäänyt toiseksi. Molemmissa järjestöissä ostopalvelujen tilaajat myös määrittivät pitkälti sen, ketkä pääsevät niiden palveluihin, sillä asiakkaaksi ei pääse ilman 9 maksavan tahon ohjausta. Skotlantilaisjärjestöjen asiakkaiden kannalta merkittävää on myös se, että nykyisessä kilpailutusilmapiirissä aiemmin yhteistyötä tehneistä järjestöistä on tullut toistensa kilpailijoita. Alan vapaaehtoissektorin nähtiin kasvaneen jopa liian suureksi. Esimerkiksi suomalaisten järjestöjen näkemykset kolmannen sektorin toimijoiden määrästä olivat täysin päinvastaiset ja kohderyhmän pariin toivottiin enemmän järjestöjä. Kokonaisvaltaisempaa tarkastelua jatkossa Ostopalvelut eivät suinkaan ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa järjestöjen mahdollisuuksiin ajaa oman kohderyhmänsä asioita kriminaalipolitiikassa. Esimerkiksi järjestön maineella ja etenkin kyvyillä luoda toimivia yhteistyösuhteita viranomaisiin on suuri merkitys järjestön vaikuttamismahdollisuuksille. Näiden muiden seikkojen tarkastelu jää kuitenkin myöhemmissä kirjoituksissa selvitettäväksi. Tässä kohtaa on kuitenkin syytä mainita, että järjestöt eivät arvostaneet ostopalvelusuhteita viranomaisiin yhtä arvokkaina toimintamuotoina kuin muita yhteistyösuhteita. Tämä johtui siitä, että ostopalvelusopimuksissa vain toinen osapuoli määrittelee työskentelyn ehdot ja järjestön roolina voi olla pelkkä suorittajan osa. Alustavien havaintojen perusteella näyttää siis siltä, että ostopalvelujen käyttöön järjestöjen rahoituksessa liittyy ongelmia, jotka eivät vaikuta yksinomaan järjestöihin, vaan lopulta myös niiden asiakkaisiin rajoittamalla esimerkiksi palveluihin pääsyä tai tekemällä palveluista heille epätarkoituksenmukaisia. Tämä ei luonnollisesti palvele myöskään tehokasta rikoksentorjuntatyötä. Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Julkaistu

10 Todeksi tulemisen ihme KRIS-Nuorten uudessa toimintakeskuksessa käy kuhina, kun parhaimmillaan reilusti yli toistakymmentä nuorta nauttii samanaikaisesti uusien tilojensa tarjoamista mahdollisuuksista. Perinteisen pleikkarinpeluun ja pöytäfutiksen lisäksi uusi tuttavuus on dartsitaulu, joka on osoittautunut yllättävän suosituksi. Mutta se, mikä heitä tänne vetää, ei kuitenkaan ole mahdollisuus heittää tikkaa tai pelata virtuaalikiekkoa. Tie, jota on täytynyt kävellä löytääkseen toimintakeskukselle on ollut kivinen, vaikka sitä ei nauravista kasvoista huomaisikaan. Onneksi talon kellarikerroksesta eivät kovimmatkaan naurunremakat kuulu asuinhuoneistoihin. Toisaalta, kuten kohderyhmän jakamista ja yksilöllisistä kokemuksista voi arvata, tilat eivät ole vain ilon tyyssija. Vasta muutaman kuukauden toimineet tilat ovat ehtineet jo nähdä monenlaisen ahdistuksen, surun ja avuntarpeen. Vertaistuelle on tarvetta, ja näinkin lyhyen ajan jälkeen on nähtävissä kuinka erinomaiset puitteet nuorten rikos- ja päihdetaustaisten oma toimintakeskus tarjoaa siihen. Avoin keskustelu kahvikupin tai toiminnan äärellä antaa monelle mahdollisuuden aidosti kohdata toisen ihmisen ja puhua avoimesti, rehellisesti. Vertaistuen hienous onkin mielestäni siinä, että kohtaaminen voi tapahtua varmana siitä, että nuorta ymmärretään eikä tuomita tai katsota alaspäin. Meikäläisille sellaisia paikkoja ei perinteisesti ole hirveän paljon ollut tarjolla. Se osaltaan varmasti selittää nuorten toiminnan kiihtyvää kasvua. Uusia kasvoja näkee koko ajan enemmän ja vanhat tuttavat nauttivat edelleen meillä käymisestä. Kävijämäärä on ollut toimintakeskuksen tähän astisen elinkaaren ajan jatkuvassa nousussa. Ideoita kokemuksia tarjoavasta toiminnasta lentelee ilmassa. Jutun kirjoittamisen aikaan tulevia tapahtumia ovat Kirkas Mieli-futsal turnauksen lisäksi mm. seinäkiipely ja frisbeegolf. Myös itse tilat kertovat tarinaa KRIS-Nuorten noususuhdanteesta. Seinille nostetuille vanereille on nuorten starttipajalta vierailleen taitelijan toimesta maalattu hieno graffititeos, dartsitaulun vieressä kunniapaikalla komeilevat toiminnan pääperiaatteet ja nuorten toiminnasta on saatu kuvia seinälle. Viihtyvyyttä ja funktionaalisuutta parannetaan koko ajan. Työntekijöillä on selvästi nähtävissä oleva halu jatkuvasti parantaa toimintaa ja tiloja. Avoin 10 keskustelu ilmapiiristä, toimintatavoista ja työhön liittyvistä eettisistä sekä sosiaalisista puolista tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden parantaa itseään niin vertaisena kuin ihmisenäkin. KRIS-Nuorten potentiaali havaitaan ja sen todeksi tulemisen eteen halutaan jatkuvasti tehdä töitä. Tiloihimme ja toimintaamme kävi tutustumassa avoimien ovien päivänä melkoinen joukko ihmisiä. Kerroimme heille toiminnastamme ja itsestämme. Aina kun teemme niin, kenelle tahansa, viestissämme on kuultavissa yksinkertainen totuus, vaikkei sitä näillä sanoilla sanottaisikaan. Me olemme täällä, hengissä, tulen läpi selvinneinä, valmiina auttamaan. Tervetuloa. NUORET

11 Maailmani alkoi täyttyä epärehellisyydestä Olen lähtöisin kodista missä oli rajoja ja rakkautta sopivassa määrin. Faija on hengellisestä kodista lähtöisin ja se näkyi myös kotona. Mutsi perusduunari. Minulla on kaksi veljeä joista vanhempi lähti perhekotiin kun olin ala-aste ikäinen. Abaut neljänneluokan aikoihin kotona alkoi tapahtua muutoksia ja ilmapiiri muuttui erilaiseksi. Ja jossain vaiheessa havahduttiin veljen ja mutsin kanssa rautatieasemalta hyvästelemästä faijjaa, joka hyppäs junaan uusiin maisemiin. Näihin aikoihin aloin potea ahdistusta ja minulla alkoi pakko-oireinen käyttäytyminen. Jouduin tekemään omia rituuaalejani, helpottaakseni pelon ja menettämisen tunnetta. Oireet ovat kulkeneet mukana siitä asti. Ala-asteella olin tunnollinen, mutta levoton oppilas. Ylä-asteella meno yltyi. Häiriköin ja minut laitettiin erityisluokalle. Se pelasti minun keskiarvoni mikä oli ysin jälkeen 8,3. Ihan normaaliaineilla! Ylä-aste aikanani etsin tyyliäni. Olin välillä skinhead ja välilä pukeuduin muihin asusteisiin mitkä herätti ajatuksia rikollisuudesta ja pahuudesta vuotiaana tinttasin vasta ekat kännit. Jo silloin ajattelin että jumankauta nyt löyty sopiva lääke vuosia kestäneeseen ahdistukseen ja pahaanoloon mihin ei ollut psykiatrit ja muut auttajat kyenneet. Siitä lähtien aloin odottaa ja suunnitella viikonlopun viettoja ja rahaa oli aina saatava juomiseen. Ylä-asteen jälkeen kävin hetken ammattikoulua, mutta ala oli väärä ja lopetin sen. Kävin joissain työharjoitteluissa ja lopulta pääsin työkokeiluhankkeeseen venyttämään jormaa ja jauhamaan paskaa. Paras ystävä ajoi kolarin näihin aikoihin ja oli pyörätuolissa pitkän tovin. Plussana hän sai himaan kasan toimivia pillereitä ja siitä se koukku niihin alkoi. Työkokeilupaikassa löysin kaltaiseni ja aloimme sekoittamaan päätämme ammatiksemme. Viikkoa ennen 18-wee synttäreitä olin pakkohoidossa, kun viina teki tehtävänsä vähä liian hyvi ja alkoi vintillä tuulemaan. Pääsin kuitenki ennen synttäreitä pois, koska sain itse päättää. Vakuuttelin juhlivani synttärit alta ja jatkavan kohti parempaa elämää. Toisin kävi. Sama rata jatkui ja oli aika muuttaa äidin huomasta omaan asuntoon. Se oli lottovoitto silloin. Sai mellastaa ja sekoilla aivan niinkuin halusin. Kävin töissä välillä tekemässä puutyöhommia ja pihatöitä. Oli useita rokuli-tai sairaslomapäiviä. Koska hyvän kuosin takia en halunnut mennä ihmisten ilmoille tai olin niin pelkotiloissa etten kyennyt kohtaamaan ihmisiä. Toki välillä hyvissä amfetamiininousuissa ja laskuissa oli hauska käydä sekoilemassa ja aiheuttamassa ihmetystä. Huomion saaminen oli elintärkeää. Halusin olla pienenkylän kusipäisin ja hulluin kaveri. Jommassa kummassa ainakin onnistuin. Maailmani alkoi täyttyä epärehellisyydestä, kunnioituksen puutteesta ketään kohtaan, jäätävästä kuoleman pelosta ja vainoharhaisuudesta. Olin tehnyt kaveripiirissä paskoja tekoja ja jossain vaiheessa aina joku saa sen selville. Tässä tapauksessa eräs silloinen ystävä, jonka perhesuhteita olin hajottanut, tuli ovelleni ja hakkasi minut kitarani kera sinne asuntoon. Tämän jälkeen en luottanut keneenkään, miten oisinkaan kun en ittenikään luottanut ja pelkäsin kaikkia. Kotikuntani oli pieni vajaan neljäntuhanne asukkaan kylä. Olo alkoi käydä tukalaksi. Kotiin mutsin luo ei ollut asiaa, koska ilmeisesti pelkäsivät oman turvallisuutensa vuoksi. Pieni kylä jossa kaikki tiesivät toistensa asiat. Sain vuoden 2010 lopussa idean, että muuttaisin isoveljeni luo etelä-suomeen. Veljeni oli ollut idolini melkein koko ikäni. Ihannoin aina jollain tavalla hänen rikollista ja päihteiden täyteistä elämää. Muutin vuoden lopussa hänen perheen luo ja veli oli sillä aikaa vankilassa. Ne kuukaudet, kun olin siellä, elin vähän rauhallisemmin mutta samaan aikaan olin tekemisissä huumeiden kanssa ja kuljetimme niitä vankilaan. Rakastuin subutexiin niinä aikoina ja kun oman asunnon sain, se oli helpotus. Uusi paikkakunta eikä ketään vihamiehiä. Pelkäsin tosin sielläkin turvallisuuteni puolesta. Koetin käydä työharjoitteluissa ja kursseilla, mutta päihteet olivat ne mitkä ohjaili. Veljeni päästyä vankilasta aloimme yhdessä käyttämään ja elämä koostui päihteistä ja huumeiden hankkimisesta. Tällöin aloin ensimmäistä kertaa käyttää huumeita suonensisäisesti ja rakastuin siihen välittömästi. Kun pyysin veljeäni pistämään subutexannoksen suoneeni tajusin, että tässä on kaikki mitä tarvitsen. Haaveeni oli ollut, että jokin päivä saan käyttää huumeita yhdessä veljeni kanssa. Näin jälkeenpäin asia kuulostaa todella kieroutuneelta ja sairaalta, mutta se oli pelastus. Valuin sitä kautta syvemmälle suoraan huumehelvettiin ja näin sitä huumeja rikosarkea todella läheltä. Se johti siihen, että alkoi tulla niin paha olo ja että jotain oli tehtävä. Kävin psykiatrilla kertomassa pakkooireistani jotka vain yltyivät. En toki puhunut päihteiden käytöstäni. Yritin saada sieltä rauhoittavat kotiin. Kun eräässä palaverissa 2012 psykiatri kysyi, miksi emme ole päässeet puusta pitkälle asiassani, kysyin että olisiko päihteiden käytölläni osuutta asiaan. Silloin he sanoivat että suoraan A-klinikalle, että me emme voi auttaa ennenkuin päihdeongelma on kurissa. Ehdotettiin minulle korvaushoitomuotoakin ja sinne olisin halunnut. Ilmainen huume. Olisin joutunut vetämään vielä jonkun aikaa, päästäkseni jonoon. Kiitän Luojaani tänä päivänä etten koskaa jaksanut. Korvaushoito kun merkitsee minulle ihan yhtälaista huumeiden käyttöä jonka valtio on hyväksytysti tuonut julkisuuteen. Niin moni ikäiseni on korvaushoidossa ja luulevat, että ovat selvinpäin koska he saavat sen laillisesti. Jatkuu sivulla 12 11

12 Jatkoa sivulta 11 Niinpä menin A-Klinikalle ja he hoitivat minulle katkopaikan Leppävaarasta ja sieltä jatkokuntoutuksen Villa Hockeysta. Katkaisuhoidon jälkeen elämääni aukesi ihan uusi valo Villan ansiosta. Sain kokea siellä toveruutta ja hyväksymistä ihan eri tavalla. Paikka oli kotoisa, kanssatoverit ja ohjaajat erittäin lämminsydämisiä. Kuntoutusaika ei tosin ollut helppo. Kun niin hukassa olin itseni kanssa, että oli vaikea olla oma itsensä ja rehellinen. Siellä sain eväitä elämään tätä elämää selvin päin. Hoidossa tutustuin KRIS ry:hyn ja sen porukoihin. Hervannan Futsalturnauksessa tapasin yhdityksen ensimmäistä kertaa, kun heitä vastaan taisin byyrin tehdä. Joka tapauksessa, kun hoidosta pääsin kotiin, minulla ei ollut hajuakaan mitä tehdä selvinpäin ja pelotti olla yksin. Niinpä KRISin sohvista tuli turvallinen paikka nukkua ja ajaa itseään yhteisöön sisään. Notkuilun huomattuaan eräs työntekijä sanoi, että on kyllästynyt katsomaan minun makailua ja sanoi että hommataan sinut kuntouttavaan KRISiin. TIEDÄ & TAIDA 1.) Minä vuonna Vladimir Putin on syntynyt? a.1952 b.1941 c ) Minä vuonna Kris tuli suomeen? a Aloin käydä KRISillä neljänä päivänä 5 tuntia viikossa. Lisäksi elämässäni oli tärkeänä osana itsehoitoryhmät. Olin tavannut nykyisen avopuolisoni myös melko pian hoidosta tulleena. Elämässäni oli paljon uutta ja opeteltavaa. Vuoden 2013 alussa aloin käydä futsal ja street soccer harjoituksissa. Porkkanana oli Homeless Academyn Street Soccer MM-Kisat Puolan Poznanissa. Treenattiin frendien kanssa ja sitouduttiin toimintaan. Meitä oli seitsemän jätkää valittu Tampereelta leirityksiin Helsinkiin. Pelasimme yhdessä Syrjävaara cupissa harrastefutista ja siellä meille sanottiin, että olette kaikki jätkät kisakoneesssa. Olin ensimmäisenä vuonna selvinpäin saanut ystäviä itselleni ihan omana itsenäni ja minut hyväksyttiin. Leirit olivat opettavaisia ja yhdessäolo erittäin tärkeää. Puolassa ensimmäisen pelin avauksessa Ruotsia vastaan maamme laulun soidessa meni kylmät väret ja taisi muutama miehinen kyynelki valua poskea pitkin. Mietin sinä hetkenä aikaa taaksepäin, että en olisi koskaan uskonut pääseväni huumehelvetistä pelaamaan ulkomaille. KRIS on minulle osa elämäntapaa, jossa pyrin toimimaan niin, että voin katsoa itseäni peilistä. KRISin periaatteet päihteetömyys, rehellisyys, yhteisvastuullisuus ja toveruus ovat arvokkaita ja niitä pyrin parhaani mukaan soveltamaan elämääni. Olen saanut KRISissä rakkaita ystäviä ja matkakumppaneita. KRIS on kestänyt omat vaiheeni. Olen ollut mitta täynnä ja kiukutellut useasti, mutta kukaan ei ole hylännyt. Nyt yli vuoden KRISissä ollessani aivan viime aikoina olen saanut puhtia ottaa vastuuta työssä ja pystyn paremmin keskittymään KRIS-työn tekemiseen. Minulle on annettu mahdollisuus olla oma itseni kaikkine vaiheineni tällä itseni etsimismatkalla. Olen kiitollinen rakkaille KRISiläisille, että olette antaneet minulle kodin. Kaapo b c ) Mitä tarkoittaa lyhenne Kris? a. Kriminellas Revansch i Samhället b. Kriminellas Rock i Sommar c. Kriminellas Revansch i Sverige Jatkoa sivulta 4 Jo yksin aineelliset vahingot laskien, poliisin esitutkinta, syyteharkinta, tuomioistuinkulut ja asianajopalkkiot, vakuutusyhtiöiden vahingonkorvaukset, henkisten kipujen korvaukset ja vankila- ja sairaalapaikat, sosiaalimenot. Vaikeasti rahassa määriteltävä kimppu ilman että mukaan laskee henkisten kärsimysten osuutta, jota ei rahassa makseta. Jos kolmas sektori onnistuu suuntaamaan yhden syrjäytyneen tai syrjäytymisuhan alla olevan yksilön palaamaan elämää kohti, voidaan kysyä: minkä suuruisesta säästöstä puhutaan? Kysymys on perusteltu vaikka ansiotuloverotuksen tuoton jättäisi huomiotta. Tai jos työn tuloksena kymmenen yksilöä löytää suunnan ja sisällön elämälleen, tai sata, tuhat. Jo muutaman tuhannen euron satsauksilla kolmas sektori tekee sen, mihin toinen sektori ei tahtotilallaan tai taidoillaan miljoonasatsauksin kykene. Olisiko kolmannen sektorin aika koota rivinsä kulkemaan yhdessä samaan suuntaan? Olisiko mahdotonta saada aikaiseksi sellaiset täsmälliset laskelmat, joilla maksajille voidaan pitävästi todistaa tehdyn panostuksen, ja panostuksilla saavutettavan tuoton keskinäinen suhde, toiminnan tulos numeroina. Numeroita ymmärretään. Olisiko laskelmaan satsaus yhden panostuksen arvoinen? Juha Heinonen 4.)Missä maassa teloitetaan eniten ihmisiä? a. Usa b. Korea c. Kiina Vastaukset sivulla: 6 12

13 Kuusi kysymystä kuntouttavasta 1. Mitä on kuntouttava työtoiminta? Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämä sosiaalipalvelu. Tampereella työtoiminnasta vastaa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Typa ja sen sisällä Tampereen työtoiminta. Työtoiminnassa on 10 sosiaalityötekijää tekemässä asiakastyötä. 2. Miten siihen pääsee ja kenelle se on tarkoitettu? Työtoiminta on tarkoitettu työttömille, yli 18-vuotiaille tamperelaisille. Työtoimintaan tullaan aktivointisuunnitelman kautta, joka laaditaan te-toimistossa. Paikalla tulee olla asiakas, sosiaalityöntekijä ja te-toimiston työntekijä. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautumiselle tärkeä kriteeri on palvelun tarve. Helpoin tapa on lähestyä omaa sosiaalityöntekijää ja keskustella työtoiminnasta ja aktivointisuunnitelmasta. Jos sosiaalityöntekijää ei ole, voi te-toimistoon jättää viestin ja pyynnön suunnitelman tekemisestä. Typassa tehdään myös palvelutarvearviota ja aktivointisuunnitelmia. Palveluohjaajalle voi varata ajan jos työttömyyttä on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 12 kk. 3. Mitä eroa on kuntouttavalla ja esim. työkokeilulla? Selkein ero työtoiminnan ja työkokeilun välillä on näkökulma asiaan. Kuntouttava työtoiminta räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaan. Aloitus voi olla esim. kolme päivää / vko ja neljä tuntia / päivä. Työtoimintaan kuuluu myös yksilöllinen tuki ja ohjaus työtoiminnan aikana sekä jatkopolutus. 4. Milloin kuntouttava työtoiminta on alkujaan alkanut ja miksi? Kuntouttavan työtoiminnan laki on tullut voimaan syyskuussa Tampereella työtoiminnan yksikkö aloitti toiminnan helmikuussa Työtoiminnan lain taustalla on "Aktiivinen sosiaalipolitiikka" työryhmän työskentely. Työryhmässä oli valtion edustajien lisäksi mukana kaikki työmarkkinoiden keskusjärjestöt sekä Kuntaliitto. Lakiesitys valmisteltiin sosiaalipoliittisen ministeriryhmän johdolla sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työministeriössä. Aktiivisen sosiaalipolitiikan kokonaisuuteen kuuluvat työvoimapalveluiden tehostaminen, työvoimaviranomaisten ja kuntien sosiaalitoimen välisen yhteistyön parantaminen sekä kuntouttavan työtoiminnan nimellä kulkevan uuden toimenpiteen luominen. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetään toimenpiteistä, joilla on tarkoitus parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä. Laissa säädetyillä toimenpiteillä on 13 myös tarkoitus parantaa henkilön elämänhallinnan edellytyksiä. 5. Kauanko kuntouttava voi (lyhimmillään ja enimmillään) kestää? Kuntouttavan työtoiminnan kesto on yksilöllinen (3-24 kk). 6. Paljonko siitä maksetaan? Työtoiminnasta korvataan työmarkkinatuen lisäksi kulukorvaus (9 e / toteutunut työtoimintapäivä). Lisäksi työtoiminnan yksikkö maksaa asiakkaalle matkakorvauksen paikallisliikenteen nuorten kuukausilipun / työmatkalipun mukaisesti. Useimmissa työtoimintapaikoissa asiakas saa myös lounaan.

14 KRIS:n Valmiuksia siirtyä työelämään eli VST- hankkeissa polutettiin välityömarkkinoiden kautta koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille yhteensä 108 vankilasta vapautunutta ja lainrikkojataustaista henkilöä vuonna Iso kiitos siitä ennenkaikkea VST- työntekijöillemme, KRIS- jäsenyhdistyksille sekä yritys- ja yhteistyökumppaneillemme! TUOMASMESSUT KLO Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme lahjoittaa Tuomasmessun kolehdin Kris nuorille. Tervetuloa! KRIS-Tampere ry täyttää 10 vuotta on juhlat Näsin sali klo Uutisia...ilmoituksia... HAETAAN VALOKUVAMALLEJA! Työstän tällähetkellä valokuvanäyttelyprojektia, joka kertoo muutoksesta ja ihmisen vahvuudesta selviytyä vaikeistakin elämäntilanteista. Haen ihmisiä, joilla on kykyä ja halua ilmaista tunteita vahvoilla kasvonilmeillä ja jotka ovat valmiita heittäytymään tilanteisiin. Iälläsi, ulkonäölläsi ta sukupuolellasi ei ole merkitystä, joten älä ajattele ettetkö kelpaisi! Tarvitsen kuvattavaksi noin ihmistä, joten sanaa saa laittaa kiertämään myös omassa ystäväpiirissä. Kuvaukset järjestetään Tampereen alueella ja ne alkavat kesäkuun alussa. Kiitos jo etukäteen mielenkiinnostanne! Lisätietoja: Sini Svahn Runon tynkä Kris paikkana hauska on, toisinaan myös hulvaton, tänne mahtuu Jari ja Sami, linnassa istuneita ystäviä myös pari. Jos tahdot liittyä joukkoon kummaan, niin älä enää huumeita muilta pummaa, nauru täällä usein raikaa, Krisissä on yhdessä tekemisen taikaa. T: Petra Valitkaa Parhain Eräs Amerikan presidentti on sanonut: Paras kaikista huonoista ideologioista on Demokratia. Pidetään siis Demokratia. Entä tämä: Paras kaikista uskoista on Kristinusko. Ja siinä ihminen on epäonnistunut. Kuitenkin, pidetään siis Kristinusko. Ei se, että me valitsimme Kristinuskon, vaan se, että Jeesus valitsi meidät. T; Välle L i nnanmäkel äi set A N KEUDES S A 2012 juha heinonen Olisin laittanut mukaan 20 euroo, mut ku ehdin sulkee kuoren. Koita pärjätä! terveisin Timo 14

15 Ajankohtaista Naistenryhmä Naistenryhmä kokoontuu päivisin 4.11 alkaen keskiviikkoisin klo Urheilu- ja vapaa-ajan toiminta maanantaisin lentopalloa Tesoman koululla (Kohmankaari 11) klo tiistaisin sulkapalloa Syssyn sulkis, klo tai 15-16, ilmoittautuminen erikseen Kaapolle - street soccer homeless treenit sunnuntaisin klo 12 Tammela - puistofutis torstaisin alkaen klo Pirkkahallilla (otteluajat vaihtelevat) Tiedustelut: Kaapo Savolainen KRIS tarvitsee apua! Yhdistys on rikos- ja päihdetaustaisten kanssa vertaisajatuksella työtä tekevä kolmannen sektorin toimija. Olemme koevapauden toimintavelvoitepaikka, meillä voi suorittaa yhdyskuntapalvelua (vaihtoehto vankeudelle kun tuomio alle 8 kk) työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa. Onko sinulla tietoa tai tuttava jolla tekemättömiä töitä esim. pakkaus, kokoonpano yms. jotka voitaisiin tehdä toimintakeskuksella, Aleksanterinkatu 29 B 76 m 2 tilassa. Emme tavoittele suuria voittoja, vaan tekemistä kohderyhmän ihmisille, työelämän pelisääntöjen opettelua yms. Tärkein työmme kuitenkin on vertaiskeskustelut, ryhmät, mutta oleellista siis myös opetella miten työelämässä pelataan. KRIS- Tampereen kuulumisia ja krisiläisten ajatuksia voi nyt seurata myös Tamperelaisen kumppanisivulla osoitteessa Vankilatyö KRIS-Tampere tekee vankilatyötä Kylmäkosken, Satakunnan Huittisten ja Köyliön osastoilla sekä Vilppulan vankilassa. Käymme lisäksi ajoittain myös Hämeenlinnan vankilassa sekä Vanajalla että Ojoisilla. Vankilatyömme sisältää: - henkilökohtaiset tukitapaamiset ( vertaistu kihenkilö/ palveluohjaus, tukityö ja neuvonta) - intensiivinen lomatuki poistumisluvan aikana - tuetut asiointilomat - portilta haku vapautuessa (Pirkanmaan alue) - vapauteen valmentava kurssi Kylmäkosken vankilassa (VAPARI) - KRIS-teemaryhmä Kylmäkosken vankilan päihteettömällä osastolla koulutukseen - Yhdessä tekeminen (jalkapallo/sähly/lentopallo) - yhteistyökumppanuus-, viranomais-, ja verkostoyhteistyö - vankilasta siirtymä työmarkkinoille (VST-han ke II) kautta saada tukea koulutus ja työllistämisasioissa sekä vertaisammatillista talous- ja velkaneuvontaa. Kaikissa vankilatyöhön liittyvissä asioissa ota yhteyttä Vankilatyön koordinaattori: Markku Ollikainen p Tärkeitä yhteystietoja Krisistä: Toimintakeskuksen aukioloajat ovat Ma Ti- Pe ja lauantaisin KRIS-Tampere p Päivystys p Toiminnanjohtaja: Jari Ihalainen p Toimintakeskusvastaava: Päivi Peltola p Toimintakeskustyöntekijä: Keijo Turunen p Vankilatyön koordinaattori: Markku Ollikainen p Valmiuksia siirtyä työelämään (VST III)-hanke Hankevastaava: Jani Purhonen p Erityisnuorisotyö: Sam Söderlund p Jarno Kokkonen p Kopista kotiin hankevastaava: Nina Niemi p

16 16

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS Taustaa KRIS-Tampereella VST-hanke aloitettu v. 2008, nyt meneillään VST II Helsingissä VST-hanke aloitettiin 1.9.2011 Tampereella hankkeessa työskentelevät

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry

Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry Oletko kyllästynyt rikolliseen elämäntapaan? Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry (6/2015 alkaen Uudenmaan TE-toimisto) Mitä? Tavoitteena ohjata ja mallintaa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot