MOM KRIS TAMPEREEN. Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja s Korvaushoidosta... s.6. Kuka nostaa kissanhännän ellei s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOM KRIS TAMPEREEN. Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja s. 8-9. Korvaushoidosta... s.6. Kuka nostaa kissanhännän ellei s."

Transkriptio

1 KRIS TAMPEREEN JÄSENLEHTI 2/ 2014 Korvaushoidosta... s.6 Kuka nostaa kissanhännän ellei s. 4 Kuusi kysymystä kuntouttavasta s. 13 Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja s. 8-9 REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS MOM 1 A H D O L L I S TA M U U TO S O N M

2 PISPALAN RUKOUSHUONEYHDISTYS RY 2

3 KRIS-Tampere on vuonna 2004 perustettu riippumaton yhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on auttaa ja opastaa vankeudesta vapautuvia ja vielä vankilassa olevia muutoshaluisia ihmisiä rikoksettoman ja päihteettömän elämän ensiaskelissa. SISÄLLYSLUETTELO Kuka kissanhännän nostaa ellei... s.4 Kris persoonia Timo Tuhkanen s.5 Toiminnanjohtajan kertomaa vastaus korvaushoitoon s.6 Vankien lapset voimaantuvat Tampereella mattoleikin avulla s.7 Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja s.8-9 Uudessa toimintakeskuksessa käy kuhina s.10 Kuulumisia ja mietteitä Tarina s.11 Jatkot : sivujen 4 ja11 Tietovisa: Tiedä & Taida s.12 Kuulumisia maailmalta Kuusi kysymystä kuntouttavasta s.13 Uutisia...ilmoituksia Linnanmäkeläiset s.14 Ajankohtaista asiaa s.15 KRIS-Tampere ry 10 vuotta pidettiin Silta-Valmennuksen tiloissa KRIS-Tampere ry:n perustava kokous. Intoa oli hirveästi muttei juuri muuta, kynät ja paperia lainattiin Sillasta. Valkaman Timon kanssa alettiin käymään infoilla Kylmäkosken vankilassa vapaapäivinä varsinaisista töistä. Vangeille kuulutettiin selleihin että KRIS-info. Ensimmäisillä kerroilla ei tullut ketään, uskoni horjui, Timo rauhoitteli että kyllä se tästä lähtee, olin sitä mieltä, että voitaisiin lopettaa tämä hulluttelu. Aika pian, kiitos vankilan henkilökunnan, päästiin tiedottamaan vangeille osastoittain. Sanat: mekin ollaan oltu vankilassa oli se mikä räjäytti pankin. Kohta listoillamme olikin vankia. Niistä ajoista ollaan tultu tähän päivään, paljon on matkalle mahtunut. Pelkästään lähihoitaja ja päihdetyön ammattitutkinto koulutukseen on yhdistyksen kautta päässyt 20 henkilöä. Olen itse ollut aina sitä mieltä että kaikista tärkein asia KRIS-urallani on ollut se että, olen ollut tämänkin ajan poissa pahanteosta. Tänään yhdistyksen palkkalistoilla on kuusi varsinaista työntekijää ja kaksi palkkatuella työllistettyä, kuntouttavassa työtoiminnassa 15 henkilöä, koevapaudessa n.10 vankia vuodessa, YKP-palvelijoita n.20 vuosittain, työkokeilussa 25 henkilöä. Vaikka olemme hyvin vahvasti vertaistyötä tekevä järjestö, myös ammatillista koulutusta on koko henkilökunnalla. Tärkeimpiä rahoittajiamme ovat RAY, Tampereen kaupunki, ELY-keskus, Pispalan rukoushuoneyhdistys, Tuomas-messu. Vuoden Pääkirjoitus 2014 talousarvio on e. Kiitos kuuluu parhaalle mahdolliselle henkilökunnalle asiaamme uskoville yhteistyö- ja rahoitustahoille. KRIS-liike tulee toivottavasti säilyttämään vertaistyön statuksensa mikä alusta saakka on ollut vankka perusta siihen että pääsemme rikos- ja päihdetaustaisen uutta elämää haluavan ajatusmaailmaan. Kaikki eivät selviydy meidänkään avulla. Kokemus näyttää että he selviävät, jotka ottavat kirjaimellisesti KRIS- periaatteemme: Päihteettömyys. Rehellisyys, Yhteisvastuullisuus, Toveruus. Puolinaiset toimenpiteet eivät tunnu auttavan, vaan on, antauduttava kokonaan ja kokonaisvaltaisesti muutokselle. Muutos on mahdollinen aina riippumatta mitä olet tehnyt, kuinka kauan, tai yhtään mistään. Alkuun tarvitaan vain oma halu ja kyky pyytää apua. KRIS-aate etenee ketjuna: autettavasta tulee auttaja melko pian, kaveri joka tulee meille koevapauteen on kuukauden, kuluttua taluttamassa kaveria asuntotoimistoon. Kokemuksena kaverin, jolla on samankaltainen tausta, auttamista voi hyvinkin verrata henkiseen tekoon, koska kohderyhmälle toisen auttaminen ei välttämättä ole ns. verissä. Tässä kohtaa yleensä alkaa KRIS-henki näkyä ja mikä tärkeintä toimia. Hyvää kevään jatkoa kaikille ja varsinkin niille, jotka vielä suorittavat vankeustuomiota. Muutos on mahdollinen. Älä ole oman muutoksesi este, vaan pyydä apua. Tampereella pienessä työhuoneessa toiminnanjohtaja: Jari Ihalainen Yhteystiedot: Aleksanterinkatu 29 B (kellarikerros), Tampere Toimintakeskus kännykkä Päivystyspuhelin muulloin kuin aukioloaikoina: p Lehden toimitus: Pasi Immonen, Juha Heinonen, Simo Ulvi ja kaikki Krisiläiset ympäri suomen Kuvalähteet: Yle.fi, Sosiaaliportti, Meriva, Porttivapauteen, Fi-fi, Freepathways 3

4 Kuka nostaa kissanhännän ellei Kootaan rivit, Säästöleikkaukset kurittavat osattomia. Kolmas sektori tekee parhaansa. Ketä kiinnostaa? Rikosseuraamusviraston pääjohtaja Esa Vesterbacka kehuskeli taannoin julkisuudessa, että vankilasta vapautuneista vangeista palaavien osuus on maassamme laskenut kahdeksan prosenttia. Vesterbackan mukaan lasku on ollut vankeinhoidon toimien ansiota. Vesterbacka esitti kommenteissaan, että vankeinhoito on erilaisin koulutus-, kurssi- ja muin toimin onnistunut ehkäisemään ja vähentämään näinkin merkittävästi uusintarikollisuutta. Kuka nostaa kissanhännän ellei Mikä osuus on kolmannen sektorin toimijoilla, kuten Mustalampaalla, Siltavalmennuksella tai vankilatyötä työtä tekevällä KRISillä? Entä kirkolla tai A-Klinikkasäätiöllä, entä miten hyvä ja rohkea nainen vaikuttaa uusintarikollisuuden vähenemiseen tai Heikki Hurstin kaltaiset Veikon Valinnat ja muut ruoka-apua jakavat tahot? Ovatko ne merkityksettömiä? Mikä on kolmannen sektorin osuus kahdeksan prosentin laskuun? Vankilan hoidolla vapauteen astuvan kohdalla kysymys on vain siitä, kuinka pitkä aika kuluu että vankilan eväillä siviiliin astunut palaa kaltereiden taakse. Kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia imenyt vuoden 2006 vankeuslainuudistus on sijoitteluyksiköiden perustamisella ja muine kyltymättömien byrokratiahampaiden jauhannalla onnistunut keskittymään vankien vankila-arjen sekoittamiseen, ja vankien sosiaalisia perhesuhteiden normaalin ympäristön suhteiden katkaisemiseen. Saavutettuja hyötyjä sijoittelumenettelystä ei ole osoitettu, ei nähty eikä kuultu. Jokainen käytännön kokija tietää ongelmat, joita sijoittelumenettelyillä on saatu aikaiseksi. Tuhlaavaa säästäväisyyttä Hallituspuolueiden puheenjohtajat päättivät hallituksen kehysriihessä 2,8 mrd. euron valtiontalouden säästöistä hallituskauden loppuun. Ne toteutetaan muun muassa lapsilisiä leikkaamalla, veroja ja asumiskustannuksia korottamalla, sekä puuttumalla asuntolainojen korkovähennyksiin ja luopumalla eläkeläisten ja työttömien indeksikorotuksista. Yksi laitospaikka suljetussa vankilassa maksaa euroa vuodessa, hallintokuluineen yli sata tuhatta euroa. Muutamalla kantelulla yhden vankipaikan hinta nousee helposti kahteen sataan tuhanteen euroon. Tällä haavaa pelkästään elinkautisvankeja on Suomessa 210 kaksi kertaa Kylmäkosken vankila. Kun vankeinhoito venyttää oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) toivomuksesta elinkautisvankeuden pituutta lain vaatimasta 12 vuodesta neljääntoista vuoteen ja jopa ylikin, on lisälasku äkkiä laskien 42 miljoona euroa. Summa on kärpäsen surinaa valtion miljarditaloudessa, mutta hukkaan heitettynä se tarkoittaa asumistuen ja muiden sosiaalietuuksien varassa elävän ihmisen vuosittaista perustoimeentuloturvaa. Oma kysymys on, tuleeko ihmisestä sen parempi, istumalla kaksi vuotta pidempään vankilassa kuin lainsäätäjä on lailla katsonut oikeaksi. Syyttömät oma lukunsa 4 Etenkin perussuomalaisten ja kokoomuskansanedustajien kuulee tuon tuostakin esittävän julkisuudessa käsityksenään, ettei syyttömiä istu suomalaisissa vankiloissa. Yksin historia todistaa kansanedustajien tietämättömyyden. Karkean arvion mukaan suoranaisesti syyttömänä tuomittujen osuus maamme koko vankipopulaatiosta on noin 10 prosenttia, ja vastoin lakia tuomittujen noin 35 prosenttia. Kustannuksia laskiessa luku on merkittävä. Kun erään tutkimusten mukaan vangeista huikeat 25 prosenttia ovat mielenterveyspalvelujen piiriin lukeutuvia psykopaatteja, voidaan todeta, että, vankilaan suljetuista vain 35 prosenttia on heille kuuluvassa paikassa. Kuka nostaa kissan hännän? Kolmannen sektorin panosta kukaan ei kiistä ennen kuin keskustelu siirtyy rahaan, kysymykseen siitä, kuka maksaa. Kolmas sektori elää hyvästä tahdosta. Kolmannen sektorin toiminta rahoitetaan pitkälti kuntasektorilta, yksittäisistä rahoittajista tunnetuin lienee Raha-automaattiyhdistys Ray, joka jakaa rahapelien tuotoista vuosittain kymmenille, ellei sadoille hyvää tekeville yhdistyksille ja järjestöille merkittäviä rahaavustuksia. Pyrkimys nostaa kolmannen sektorin toimijat yleisen keskustelun aiheeksi ja valokeilaan ei ole tuottanut tulosta. Median hetkellinen innostus aihepiiriin on lopahtanut alkumetreille. Miksi? Toimiiko tahdottomuus valtakunnan yleisen tahtotilan indikaattorina? Vai voisiko aihe olla liian vähäpätöinen, mediaseksitön? Vai olisiko kysymys sittenkin sosiaalipornosta? Kuka nostaa kissan häntää? Jatkuu sivulla 12

5 Kris persoonia Timo Tuhkanen, 47, on tunnettu mies. Hän on Oulussa juuri aloittaneen Kris-järjestön alajaoston toiminnanjohtaja. Tuhkanen on myös entinen elinkautisvanki. Vuonna 1994 Tuhkanen tuomittiin Oulussa elinkautiseen kahdesta murhasta. Tuomio oli hänen ensimmäisensä. Neljäntoista vankeusvuotensa aikana Tuhkanen koki hitaan muutoksen. Elinkautisvanki ei ansaitse yhteiskunnan luottamusta takaisin hetkessä. Omien tekojen läpikäyminen vie aikaa. Minulla meni vuosia ottaa vastuu teoistani ja tunnustaa ne, Tuhkanen sanoo. Ajan mittaan Tuhkanen osoittautui mallivangiksi. Hän pääsi vierailemaan puhujana vankiloissa ja seurakunnissa. Tuo sama luottamus jatkuu yhä. Siten Tuhkanen pystyy keskustelemaan vankien kanssa tänä päivänä. Jos olisin kerrankin rikkonut tuon luottamuksen, tämä työ ei olisi mahdollista, hän kertoo. Elinkautisen aikana Tuhkanen opiskeli neljä tutkintoa. Kris-Oulun työssä apuna on esimerkiksi viittomakielen A-tutkinto. Se auttaa lukemaan ihmisten, ja siten myös vankien kehonkieltä. Tuhkanen myös maalasi, kirjoitti ja sävelsi tuotteliaasti. Oppipa elinkautista istuva jopa virkkaamaankin. Tuhkanen vapautui Helsingin hovioikeuden armahduksella vuosien vaihteessa. Pian hänelle avautui työmahdollisuus Ruandassa, vankilassa suoritetun bioenergistin tutkinnon ansiosta. Tuhkanen jäi Ruandaan kunnes palasi kotimaahan viime vuonna. Monilla on mielipide Suomen vankilarangaistuksista. Vankilat paapovat rikollisia ja tuomiot ovat liian lepsuja. Tuhkanen on kokemuksensa perusteella eri mieltä. Kokeile antaa naapurillesi kotiavaimesi. Jos on kiire vessaan, pyydät siihen lupaa. Jos syöt jotain, naapuri päättää siitä. Tai sammuttaa sähköt, jos siltä tuntuu, hän sanoo. Maailmanlaajuisesti mitattuna Suomen vankiloissa on hyvät olot. Tarpeita ei enää tarvitse tehdä peltiämpäriin ja henkilökunta on koulutettua. Silti vankiloissa on ilmiöitä, joita tavalliset kansalaiset eivät kohtaa. Vankilassa on arvoasteikko. Kaikki joutuvat näyttämään miehisyytensä. Jos itseään ei puolusta, henki lähtee, Tuhkanen kertoo. Avunhuutoon ei kukaan vastaa. Elinkautista kärsiessä Tuhkanen joutui kohtaamaan itsensä henkisesti yhä uudelleen. Koulukiusattu poika oppi väkivallan ja vihan jo kouluaikana. Nopeat nyrkit ja vastuun karttaminen kantoivat vankilan kulmille asti. Vankilassa roolit kuitenkin karisivat. Kasvoin mieheksi, Tuhkanen toteaa. Lisäksi terapia, taiteet ja opiskelu auttoivat uudistumisessa. Olen kääntänyt itseni ylösalaisin ja yhtään säästelemättä aika monesti, hän kertoo. Olennaista on tukiverkosto. Läheisten vierailut saivat Tuhkasen ymmärtämään niin omansa kuin muidenkin elämän arvon. Useimmilta vangeilta puuttuu kokonaan verkosto, joka ottaisi vastaan vapautumisen jälkeen. Monet lähtevät vankilasta asunnottomina ja velkaantuneina. Siinä Kris-järjestö pystyy tulemaan hätiin. He tulevat tarvittaessa vapautuvaa vastaan vankilan portille asti. Me tiedämme, mitä tapahtuu ensimmäisen viiden minuutin aikana vapautumisesta, Tuhkanen kertoo. Kris auttaa vapautuvaa rikollista tarvittaessa niin työvoimatoimistossa kuin Kelassa asioimisessa. Entisestä vangista pyritään kuntouttamaan toimiva ja tuottava yhteiskunnan jäsen. Tuhkaselle on selvää, että niin vapautuvat kuin vielä muurien sisällä olevat vangit ovat hänen kannaltaan tasavertaisia. Muutos on mahdollista. He ovat minun kavereitani ja kohtalontovereitani, Tuhkanen sanoo. Teksti: Nadja Mikkonen 5

6 Vastaus toiminnanjohtajalle Korvaushoidosta... Kirjoittamasi juttu Aamulehdessä 4.12 herätti monia ajatuksia ja keskustelua täällä Huittisissa. Paheksumaasi korvaushoitoa järjestetään myös vankilassa ja ainoana avolaitoksena Satakunnan vankilassa ja mikäli sinun väitteesi pitäisi paikkaansa, niin me korvaushoitolaiset pyörimme täällä huumehöyryissämme ja vieläpä valtion kustantamien laillisten huumeiden vaikutuksesta. Olen itse ollut metadon hoidossa jo kuusi vuotta, ja ystävä hyvä voin vakuuttaa, etten ole yhtään sen huumaantuneempi kuin sinäkään fanaattisessa raittiushu- malassasi. Paatoksellisen hokemasi raittiuden tiestä vertaistuen avulla ainoana mahdollisuutena päihdeongelman hoitoon, lähentelee uskonnollista hurmosta kapeakatseisuudessaan ja suvaitsemattomuudessaan. Sinulle ja lukemattomille muille se onkin ollut pelastus. Monille opiaatti-/ opioidiriippuvaisille korvaushoito on ollut viimeinen ja ainoaratkaisu päihdeongelmanhoitoon. On totta, että saattaa löytyä joitakin nuoria, joille hoito on aloitettu liiankin helposti. Hoito vaatii kuitenkin niin tiukkaa sitoutumista ja motivaatiota, että nämä karsiutuvat hoidosta heti alkumetreillä. Myös päihdehoidossa pitää olla vaihtoehtoja. Ymmärtänet veli hyvä, miksen voi vastata kirjoitukseesi avoimesti omalla nimelläni yleisönosastossa. Yksi, eikä suinkaan vähäisin syy on sinunkin kirjoituksessasi paistavat ennakkoluuloisuus, kömpelöt vertaukset alkoholistin ja narkomaanin välillä sekä yleistykset. Ymmärtämättömyys ja tietämättömyys ovat anteeksiannettavia, mutta suvaitsemattomuus ei ole Krisin toiminnanjohtajalle hyve. Olet seurannut korvaushoidon kehitystä kotikaupunkimme kaduilla. Tällä tavoin olet muodostanut kokonaisvaltaisen käsityksen korvaushoidosta, sen toteutuksesta ja tavoitteista. Olet muodostanut käsityksesi ja vetänyt jäätävät johtopäätöksesi kadulla näkemiesi, sekä Krisin työkokeilussa epäonnistuneiden hoitolaisten perusteella. Kadut kaupungin ovat pitkiä..., vaan eivät aina niin suoria. Oletko nähnyt kulman taa? Valtaosaa hoitolaisista tuskin olet koskaan tavannut saati ihmisiä, jotka tekevät työtä näiden parissa K- klinikalla ja terveyskeskuksissa. En tiedä hoidossa olevien määrää, mutta arvelisin, näkemäsi otos vastaa korkeintaan muutamaa prosenttia koko porukasta. Työntekijät klinikalla ovat ammattitaitoisia, eivätkä taatusti tee työtä vain pitääkseen asiakkaat huumaantuneena. En usko, että henkilökunta jaksaisi tehdä työtään, jos se pitäisi asiakkaita toivottomina tapauksina. Tänäpäivänä lääkityset on tiputettu niin alas, ettei siitä todellakaan huumaannu. Lääkitys on juuri niin pieni, että sillä pysyy terveenä ja toimintakykyisenä. Takavuosina saattoi olla liian suuria annoksia, mutta nyt ne on tiirattu jokaiselle sopivaksi. Nämä mielipiteet ovat omiani, enkä voiolla hoitolaisten yhteinen äänitorvi. Puhut ylläpitohoidosta. Sellaista ei ole olemassa. Tarkoittanet haittojen minimointiin ja elämänlaadun parantamiseen pyrkivää ohjelmaa. Kaupungin linjaukset näkyvät myös em. hoidossa. Psykososiaalinen kuntoutus jää väkisinkin vähiin resurssien puutteessa. Klinikka 6 on kuitenkin monella ainoa paikka missä saa inhimillistä kohtelua, kaiken kiireen keskellä asikkaita pyritään auttamaan myös jokapäiväisissä asioissa, eikä pelkästään antamaan lääkettä. Korvaushoidolla lienee yksilön hoidon lisäksi myös suurempia tavoitteita. Yksi tavoitteista on ehkä pitää potentiaaliset heroiinin käyttäjät tiukasti yhteiskunnan asettamien rajojen sisällä. Tässä lienee onnistuttukin, Tampere on ainoita suurempia eurooppalaisia kaupunkeja, missä tuota ongelmaa ei ole. Kukaan ei halua heroiinihelvettiä takapihalleen, eikä sitä inhimillistä tuskaa ja kurjuutta, mitä se tuo tullessan. Sen sijaan, että korvaushoitoa kokoajan arvostellaan, sitä pitäisi tukea ja kehittää vaihtoehtoisena hoitona opiaatti-/ opioidiriippuvaisille. Noniin, avoimin mielin kohti kevättä! Terv. Eki H, korvaushoidossa Jumalan armosta :) Tiedä & Taida vastaukset: 1.) a 2.) b 3.) a 4.) c

7 Vankien lapset voimaantuvat Tampereella mattoleikin avulla Ohjattu vertaistukiryhmä on tuki vankilassa olevan vanhemman lapselle. Ryhmässä lapsi on aktiivinen toimija, joka saa voimia leikin avulla. Valot halkaisevat marraskuista sumua osuen tiilirakennuksiin Tammerkosken rannalla. Parin sadan metrin päässä ohjaus- ja toimintakeskus Messissä valmistaudutaan kuumeisesti lasten ryhmän alkamiseen. Kookkaat nakkisämpylät odottavat keittiössä tarjottimella. Vapaaehtoiset Alba ja Minna rakentavat lattialle tarinamattoa, jossa lasten on määrä seikkailla. Kuusi 4-14-vuotiasta lasta on osallistunut ryhmään, joka on jo toinen Tampereella järjestetty. Lokakuussa alkanut ryhmä ei varmasti jää viimeiseksi - sen verran hyviä kokemuksia vetäjillä on kerrottavanaan. Tarinamaton ovat kehittäneet kirjallisuusterapeutti Teija Hollo, sosionomiopiskelija Minna Vanhanen, koulunkäyntiavustaja Pamela Teini ja perhediakoni Anne-Mari Mäkiniemi. Lapset liikkuvat matolla oman käsinukkensa kanssa ja kehittelevät samalla omaa tarinaa, jonka he kertovat Hollon esittämälle "viisaalle ketulle". Kettu on musta-valkoinen käsinukke, jonka Hollo löysi kotoaan. Matkan varrelta matolta löytyvät mm. koulu, päiväkoti sekä poliisiasema ja vankila. Lapsi käsittelee asioita tarinan avulla Ryhmän äiti, diakoni Ansku Mäkiniemi kertoo, että tarinan aikana lapsilla nousee esiin tunteita: on esimerkiksi ikävä ihmistä, joka on vankilassa, mutta toisaalta lapsi voi haaveilla kaikesta kivasta, joka ehkä odottaa tulevaisuudessa. Millaisia tarinoita lapset sitten kertovat? Koululla on tarinoissa iso rooli. Lapset kertovat yksinäisyydestä ja kiusaamisesta. He tarvitsisivat tukea koulun käyntiin ja läksyjen tekoon. Entäpä poliisit? Poliisiautoa kohtaan lapsilla voi tulla ikäviä tunteita. Heidät voidaan haluta pistää vankilaan. "Vankilajuttuihin kätkeytyy paljon vihantunteita, pelkoa ja ahdistustakin, jotka usein liittyvät hämmennykseen siitä, että miksi vanhempi on siellä", Mäkiniemi kertoo. Toisaalta moni lapsi on jo tottunut käynteihin ja saahan vankilassa aina karkkia. Pääasiaksi ryhmässä nousee kuitenkin se, että aina on toivoa ja aina kannattaa haaveilla. "Tarinoilla lapset avaavat omaa mielenmaisemaa ja oppivat itse hallitsemaan sitä. He muistavat varmaan aikuisenakin, että osallistuivat tällaiseen leikkiryhmään", Mäkiniemi kertoo. Aikuisille tarjolla keskustelua Lasten ryhmä vaatii paljon ohjaajia ja saattajina toimiville aikuisille on järjestetty samaan aikaan omaa keskustelua. Siksi on hienoa, että oman vankilakokemuksen omaava isä Jarno Kokkonen saatiin mukaan poikavoittoiseen ryhmään ja kertomaan aikuisille omista kokemuksistaan. Hän pääsi Tampereen KRIS:n kautta vertaisohjaajakoulutukseen ja tekisi tämänkaltaista työtä mielellään jatkossakin. "Tällaista työtä tarvitaan ja lapsilla on kova tarve. Toivon, että ihmiset lähtevät rohkeasti mukaan jatkossakin", hän sanoo. "Lapsia auttaa, kun he näkevät, etteivät ole ainoita, joiden isä tai äiti on vankilassa." Aikuisten ryhmässä on käynyt myös vieraita. Tässä ryhmässä kävivät perhetyön erityisohjaaja Raili Nieminen Vilppulan vankilasta, apulaisjohtaja Riitta Kari Kylmäkosken vankilasta ja Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n Tiina Rissa. Ryhmää emännöi vapaaehtoisena lähihoitajaopiskelija Maarit Krapu. Läksiäislahjoja lapsille Sosionomiopiskelija Minna kirjoittaa ryhmässä ylös lasten tarinoita, joista syntyy jokaiselle lapselle oma kirja. Lapsi saa kotiin vietäväksi 7 kirjan ja torkkupeiton. Lapsi itse päättää, kuka saa lukea tarinaa. Joissain perheissä ensimmäisen ryhmän kehittämiä tarinoita luetaan kuulemma joka ilta. Mutta nyt eteisestä kuuluu jo ensimmäisten lasten melskaaminen. On aika poistua sumuun ja jättää innokkaat osallistujat tarinoiden maahan. "Tarinoiden maa" -ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa kahden tunnin ajan. Lasten kynnystä tulla ensimmäistä kertaa ryhmään madallettiin tapaamalla heidät ensin kotona. Tammikuussa aikuisille järjestetään virkistyspäivä. Seuraa tämän sivuston ajankohtaispalstaa tulevista ryhmistä tai soita Tampereen ryhmästä Anne-Mari Mäkiniemi (Ansku), p Myös Helsingissä on kokoontunut lasten ryhmä. Kuva: Portti vapauteen Kuvassa lasten ryhmän vetäjiä: Teija Hollo (alhaalla vasemmalla), Minna Vanhanen, Jarno Kokkonen ja Ansku Mäkiniemi. Taustalla Alba, Messin harjoittelija Espanjasta.

8 Rikosseuraamusalan järjestöt ja muuttuva rahoituspohja Vertailevan tutkimuksen perusteella palvelutuotannosta on tullut yhä merkittävämpi rahoituslähde myös rikostaustaisten henkilöiden parissa työskenteleville järjestöille. Järjestöjen rahoituspohjan muuttumiseen liittyy ongelmia, jotka eivät vaikuta yksinomaan järjestöihin vaan lopulta myös niiden asiakkaisiin. Järjestöt tarjoavat kansalaisille tilaisuuksia toimia yhdessä tärkeiksi koettujen asioiden puolesta ja useat tarjoavat kohderyhmilleen myös sellaisia erikoistuneita palveluja, joita muualla ei ole tarjolla. Kriminaalipoliittisesti merkittäviä ovat vankien ja vankilasta vapautuvien parissa työskentelevät järjestöt, joita Suomessa ovat esimerkiksi KRIS-yhdistykset ja Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS. Samalla kun ne toimivat kohderyhmänsä puolesta, ne tekevät merkittävää rikoksentorjuntatyötä. Tämä järjestöjen tärkeä rooli on ollut lähtökohtana tutkimukselleni, jossa tarkastelen vankien ja vapautuvien vankien parissa työskentelevien järjestöjen roolia ja asemaa vertailevasti neljässä eri maassa. Esittelen tässä kirjoituksessa tutkimukseni taustaa ja teen muutamia alustavia havaintoja keräämästäni haastatteluaineistosta. Keskityn järjestöjen näkemyksiin muuttuvan rahoituspohjan vaikutuksista niiden työskentelyyn. Tarkastelen tutkimuksessani seitsemän vankilasta (tai muista seuraamuksista) vapautuvien parissa työskentelevän vapaaehtoisorganisaation roolia kolmessa Pohjoismaassa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä yhdessä angloamerikkalaisen kulttuurin maassa, Skotlannissa. Suomalaisista järjestöistä tutkimukseeni valikoitui KRIS ja KRITS, Ruotsista niin ikään KRIS-järjestö ja siitä muutama vuosi sitten erkaantunut X-CONS, Norjasta Waybackjärjestö ja Skotlannista Sacro sekä Apex Scotland -järjestöt. Kaikissa maissa on toki olemassa useampiakin vastaavia järjestöjä. Kuitenkin sellaisia järjestöjä, joiden kohderyhmänä ovat ensisijaisesti rikosseuraamustaustaiset eivätkä esimerkiksi päihdeongelmaiset henkilöt, on hyvin vähän. Valikoimani järjestöt ovat valtakunnallisia ja niillä on useita yhteistyösuhteita sekä säännöllistä vaikuttamistoimintaa suhteessa viranomaisiin. Tutkimukseni tarkastelee erityisesti sitä, millaiseksi nämä järjestöt käsittävät mahdollisuutensa toteuttaa omaa näkemystään ja vaikuttaa kohderyhmänsä asioihin kriminaalipolitiikassa. lannissa julkisen sektorin rahoitus järjestöille koostuu yhä enemmän ostopalvelusopimuksista ja yhä vähemmän avustusrahoituksesta. Merkittävä tekijä tähän kehitykseen on ollut molemmissa maissa harjoitettu kolmannen sektorin politiikka, joka on ohjannut järjestöjä tuotteistamaan palvelujaan julkiselle sektorille. Palvelutuotannon korostumisessa haittoja Tutkimuskysymykseni taustalla on se, että monet järjestöt toimivat tutkimuksen maissa uudenlaisessa tilanteessa. Hyvinvointipalvelujen ulkoistamistrendin myötä julkinen sektori näkee kolmannen sektorin nykyään yhä enemmän palveluntuottajaroolissa ja ostopalvelujen merkitys järjestöjen rahoituksen lähteenä on kasvanut. Vaikka palvelutuotannolla julkiselle sektorille voi olla järjestöille myös positiivisia vaikutuksia, kuten toimintojen arviointimenetelmien kehittyminen ja dialogin lisääntyminen viranomaisen ja järjestön välillä, palvelutuotantoon perustuva rahoitus on yleisemmin kuitenkin ongelmallinen tulonlähde vapaaehtoisorganisaatioille. Ensinnäkin järjestöjen on vaikeaa pärjätä kilpailutuksissa muille tarjoajille siksi, että niiden fokus ei ole taloudellisen voiton tavoittelussa. Jos siis julkisen rahoituksen pääväyläksi muodostuisivat palvelusopimukset eikä avustusrahoitus, järjestöjen toimintaedellytykset voisivat merkittävästi heikentyä. Toiseksi liiallinen riippuvuus palvelusopimuksista voi ajaa järjestöt kauemmaksi niiden alkuperäisistä tehtävistä ja järjestöt voivat ryhtyä sellaisiin toimintoihin, jotka eivät enää ole niiden tarkoituksen mukaisia. Toistaiseksi nämä uhkakuvat eivät kuitenkaan ole ainakaan laajemmassa mittakaavassa toteutuneet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, vaikka järjestöjen palveluntuottajaroolien on havaittu korostuneen myös Pohjoismaissa. Isossa-Britanniassa järjestöjen tilanne näyttää kuitenkin huolestuttavammalta, sillä sekä Skotlannissa että etenkin naapurimaassa Eng- Samalla kolmannen sektorin tutkijoiden huoli on kasvanut järjestöjen itsenäisyydestä ja mahdollisuuksista vaikuttaa tehokkaasti juuri niille tärkeiden kohderyhmien puolesta. Viime aikoina myös kriminologit ovat ryhtyneet keskustelemaan kilpailuttamiskäytäntöjen vaikutuksista rikosseuraamusjärjestelmälle palveluja tarjoaviin vapaaehtoisorganisaatioihin. Englannissa keskustelua on käyty esimerkiksi järjestöjen tekemistä myönnytyksistä omien arvojen suhteen. Yksi äärimmäinen esimerkki on Nacron merkittävän seuraamusjärjestelmän alueella toimivan vapaaehtoisjärjestön osallistuminen kilpailutukseen yksityisen vankilan pyörittämisestä yhdessä turvallisuusalan yrityksen kanssa. 8 Tutkijoita on myös huolestuttanut se, että paine palvelusopimusten tavoitteiden saavuttamiseen saa järjestöt valikoimaan palveluihinsa vain ne asiakkaat, joiden kanssa ne varmimmin pääsevät tavoitteisiin. Vaarana on siis, että näiden järjestöjen työstä häviää juuri se ominaisuus, joka on tehnyt niiden työstä erityisen arvokasta: mahdollisuudet ja halu työskennellä niiden ihmisten kanssa, joiden ongelmat ovat muiden yhteiskunnan tukitoimien saavuttamattomissa. Tutkimuksen järjestöt erityyppisiä Tutkimukseni järjestöistä KRIS-järjestöt, XCONS ja Wayback ovat niin sanottuja vertaistukijärjestöjä, joiden toiminta pohjautuu siihen, että rikollisuudesta ja päihteistä irti päässeet henkilöt auttavat muita samanlaisessa tilanteessa olevia irti kierteestä. Järjestöjen ydintoimintoihin kuuluvat muun muassa vapautumi-

9 seen valmentavat vierailut vankien luona sekä vertaistuki eri muodoissaan vapautumisen jälkeen. Yleisellä tasolla vertaisjärjestöjen talous nojautuu enemmän avustusrahoitukseen kuin palveluntuotantoon. Ostopalveluilla kuten päihdeohjelmilla ja tukiasumispalveluilla näyttäisi kuitenkin olevan suurempi merkitys ruotsalaisille vertaisjärjestöille, kun puolestaan Suomen KRISin ja norjalaisen Waybackin rahoitus tulee enemmän avustuksina. Tästä huolimatta näilläkin järjestöillä on ostopalveluja ja kaikissa vertaisjärjestöissä niiden merkitys korostuu etenkin paikallistasolla. Skotlantilaisia Apexia ja Sacroa sekä suomalaista KRITSiä voi luonnehtia ammattimaisiksi järjestöiksi. Viittaan ammattimaisuudella tässä siihen, että nämä järjestöt edellyttävät työntekijöiltään lähtökohtaisesti soveltuvaa koulutusta, kun taas vertaisjärjestöissä yleensä painotetaan omaa rikos- ja päihdetaustaa. Lisäksi vapaaehtoisten työpanos on ammattimaisten järjestöjen työssä huomattavasti pienempi kuin vertaisjärjestöissä. Apexin, Sacron ja KRITSin toiminnot koostuvat paljolti erilaisista palveluista. Haastattelussa Apexin edustaja mainitsi tärkeimpinä toimintoina esimerkiksi ennaltaehkäisevät palvelut, Sacron edustaja vankilasta vapautumiseen valmentavat palvelut ja mentoroinnin ja KRITSin edustaja kriminaaliasiamies- ja tukiasumispalvelut. Skotlantilaisjärjestöjen tärkeimmät rahoituslähteet ovat paikallisten viranomaisten kanssa solmitut palvelusopimukset, mikä on tuonut järjestöjen toimintaan viime vuosina paljon epävarmuutta. Etenkin Apex on kokenut pahoja taloudellisia ongelmia, sillä se on menettänyt useita sopimuksia julkiselle sektorille, joka on ryhtynyt itse tuottamaan aiemmin ulkoistamiaan palveluja, mikä taas johtuu keskus- ja paikallishallintojen välisestä sopimuksesta. Skotlantilaisjärjestöistä poiketen KRITSin rahoitus pohjautuu suurimmaksi osaksi avustuksiin sekä omasta varallisuudesta saatuihin tuottoihin. Järjestöjen näkemykset ostopalveluista lähinnä kielteisiä Vaikka järjestöt toivat haastatteluissa esiin myös joitain positiivisia seikkoja kuten arviointimenetelmien kehittymisen, olivat näkemykset ostopalveluista järjestöjen toiminnan rahoituksen väylinä enemmän kielteisiä. Näin oli vertaisjärjestöissäkin, joissa ostopalveluiden määrä muihin tutkimuksen järjestöihin verrattuna oli pienempi. Eniten ostopalveluiden negatiivisia vaikutuksia toi ilmi skotlantilainen Apex, jonka riippuvuus ostopalveluista oli tehnyt sen toiminnasta hyvin epävarmaa ja lyhytjänteistä. Saadakseen rahoitusta järjestö oli joutunut vakavasti pohtimaan myös sellaisiin kilpailutuksiin ryhtymistä, jotka eivät suoraan osu sen kohderyhmään. Apexin edustaja koki myös, että ostopalvelusopimukset rajoittavat toisinaan järjestön mahdollisuuksia toimia tavalla, joka olisi aidosti hyödyllistä heidän kohderyhmälleen. Palvelusopimukseen voi esimerkiksi kuulua asiakkaan tukeminen työnhaussa, vaikka hänen akuutti tarve olisikin asunnon tai jopa kirjoitus- ja lukutaidon hankkimisessa. Myös KRITS toi ilmi saman palvelusopimusten rajoitteisiin liittyvän ongelman. Vaikka vertaisjärjestöt olivat monessa suhteessa resursseiltaan vaatimattomampia kuin muut tutkimani järjestöt, niiden merkittävä etu oli huomattavasti suurempi vapaus toimia juuri asiakkaiden tarpeista käsin, sillä ne olivat harvemmin sidottuja jonkin tarkoin rajatun palvelun tuottamiseen. Verrattuna Apexiin Sacron edustajan näkemykset ostopalveluista olivat vähemmän kriittisiä, mikä ehkä johtui sen paremmasta menestyksestä kilpailutuksissa. Sacrossakin tosin myönnettiin, että järjestö on panostanut enemmän palvelutuotantoon ja varsinainen vaikuttamistyö on jäänyt toiseksi. Molemmissa järjestöissä ostopalvelujen tilaajat myös määrittivät pitkälti sen, ketkä pääsevät niiden palveluihin, sillä asiakkaaksi ei pääse ilman 9 maksavan tahon ohjausta. Skotlantilaisjärjestöjen asiakkaiden kannalta merkittävää on myös se, että nykyisessä kilpailutusilmapiirissä aiemmin yhteistyötä tehneistä järjestöistä on tullut toistensa kilpailijoita. Alan vapaaehtoissektorin nähtiin kasvaneen jopa liian suureksi. Esimerkiksi suomalaisten järjestöjen näkemykset kolmannen sektorin toimijoiden määrästä olivat täysin päinvastaiset ja kohderyhmän pariin toivottiin enemmän järjestöjä. Kokonaisvaltaisempaa tarkastelua jatkossa Ostopalvelut eivät suinkaan ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa järjestöjen mahdollisuuksiin ajaa oman kohderyhmänsä asioita kriminaalipolitiikassa. Esimerkiksi järjestön maineella ja etenkin kyvyillä luoda toimivia yhteistyösuhteita viranomaisiin on suuri merkitys järjestön vaikuttamismahdollisuuksille. Näiden muiden seikkojen tarkastelu jää kuitenkin myöhemmissä kirjoituksissa selvitettäväksi. Tässä kohtaa on kuitenkin syytä mainita, että järjestöt eivät arvostaneet ostopalvelusuhteita viranomaisiin yhtä arvokkaina toimintamuotoina kuin muita yhteistyösuhteita. Tämä johtui siitä, että ostopalvelusopimuksissa vain toinen osapuoli määrittelee työskentelyn ehdot ja järjestön roolina voi olla pelkkä suorittajan osa. Alustavien havaintojen perusteella näyttää siis siltä, että ostopalvelujen käyttöön järjestöjen rahoituksessa liittyy ongelmia, jotka eivät vaikuta yksinomaan järjestöihin, vaan lopulta myös niiden asiakkaisiin rajoittamalla esimerkiksi palveluihin pääsyä tai tekemällä palveluista heille epätarkoituksenmukaisia. Tämä ei luonnollisesti palvele myöskään tehokasta rikoksentorjuntatyötä. Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Julkaistu

10 Todeksi tulemisen ihme KRIS-Nuorten uudessa toimintakeskuksessa käy kuhina, kun parhaimmillaan reilusti yli toistakymmentä nuorta nauttii samanaikaisesti uusien tilojensa tarjoamista mahdollisuuksista. Perinteisen pleikkarinpeluun ja pöytäfutiksen lisäksi uusi tuttavuus on dartsitaulu, joka on osoittautunut yllättävän suosituksi. Mutta se, mikä heitä tänne vetää, ei kuitenkaan ole mahdollisuus heittää tikkaa tai pelata virtuaalikiekkoa. Tie, jota on täytynyt kävellä löytääkseen toimintakeskukselle on ollut kivinen, vaikka sitä ei nauravista kasvoista huomaisikaan. Onneksi talon kellarikerroksesta eivät kovimmatkaan naurunremakat kuulu asuinhuoneistoihin. Toisaalta, kuten kohderyhmän jakamista ja yksilöllisistä kokemuksista voi arvata, tilat eivät ole vain ilon tyyssija. Vasta muutaman kuukauden toimineet tilat ovat ehtineet jo nähdä monenlaisen ahdistuksen, surun ja avuntarpeen. Vertaistuelle on tarvetta, ja näinkin lyhyen ajan jälkeen on nähtävissä kuinka erinomaiset puitteet nuorten rikos- ja päihdetaustaisten oma toimintakeskus tarjoaa siihen. Avoin keskustelu kahvikupin tai toiminnan äärellä antaa monelle mahdollisuuden aidosti kohdata toisen ihmisen ja puhua avoimesti, rehellisesti. Vertaistuen hienous onkin mielestäni siinä, että kohtaaminen voi tapahtua varmana siitä, että nuorta ymmärretään eikä tuomita tai katsota alaspäin. Meikäläisille sellaisia paikkoja ei perinteisesti ole hirveän paljon ollut tarjolla. Se osaltaan varmasti selittää nuorten toiminnan kiihtyvää kasvua. Uusia kasvoja näkee koko ajan enemmän ja vanhat tuttavat nauttivat edelleen meillä käymisestä. Kävijämäärä on ollut toimintakeskuksen tähän astisen elinkaaren ajan jatkuvassa nousussa. Ideoita kokemuksia tarjoavasta toiminnasta lentelee ilmassa. Jutun kirjoittamisen aikaan tulevia tapahtumia ovat Kirkas Mieli-futsal turnauksen lisäksi mm. seinäkiipely ja frisbeegolf. Myös itse tilat kertovat tarinaa KRIS-Nuorten noususuhdanteesta. Seinille nostetuille vanereille on nuorten starttipajalta vierailleen taitelijan toimesta maalattu hieno graffititeos, dartsitaulun vieressä kunniapaikalla komeilevat toiminnan pääperiaatteet ja nuorten toiminnasta on saatu kuvia seinälle. Viihtyvyyttä ja funktionaalisuutta parannetaan koko ajan. Työntekijöillä on selvästi nähtävissä oleva halu jatkuvasti parantaa toimintaa ja tiloja. Avoin 10 keskustelu ilmapiiristä, toimintatavoista ja työhön liittyvistä eettisistä sekä sosiaalisista puolista tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden parantaa itseään niin vertaisena kuin ihmisenäkin. KRIS-Nuorten potentiaali havaitaan ja sen todeksi tulemisen eteen halutaan jatkuvasti tehdä töitä. Tiloihimme ja toimintaamme kävi tutustumassa avoimien ovien päivänä melkoinen joukko ihmisiä. Kerroimme heille toiminnastamme ja itsestämme. Aina kun teemme niin, kenelle tahansa, viestissämme on kuultavissa yksinkertainen totuus, vaikkei sitä näillä sanoilla sanottaisikaan. Me olemme täällä, hengissä, tulen läpi selvinneinä, valmiina auttamaan. Tervetuloa. NUORET

11 Maailmani alkoi täyttyä epärehellisyydestä Olen lähtöisin kodista missä oli rajoja ja rakkautta sopivassa määrin. Faija on hengellisestä kodista lähtöisin ja se näkyi myös kotona. Mutsi perusduunari. Minulla on kaksi veljeä joista vanhempi lähti perhekotiin kun olin ala-aste ikäinen. Abaut neljänneluokan aikoihin kotona alkoi tapahtua muutoksia ja ilmapiiri muuttui erilaiseksi. Ja jossain vaiheessa havahduttiin veljen ja mutsin kanssa rautatieasemalta hyvästelemästä faijjaa, joka hyppäs junaan uusiin maisemiin. Näihin aikoihin aloin potea ahdistusta ja minulla alkoi pakko-oireinen käyttäytyminen. Jouduin tekemään omia rituuaalejani, helpottaakseni pelon ja menettämisen tunnetta. Oireet ovat kulkeneet mukana siitä asti. Ala-asteella olin tunnollinen, mutta levoton oppilas. Ylä-asteella meno yltyi. Häiriköin ja minut laitettiin erityisluokalle. Se pelasti minun keskiarvoni mikä oli ysin jälkeen 8,3. Ihan normaaliaineilla! Ylä-aste aikanani etsin tyyliäni. Olin välillä skinhead ja välilä pukeuduin muihin asusteisiin mitkä herätti ajatuksia rikollisuudesta ja pahuudesta vuotiaana tinttasin vasta ekat kännit. Jo silloin ajattelin että jumankauta nyt löyty sopiva lääke vuosia kestäneeseen ahdistukseen ja pahaanoloon mihin ei ollut psykiatrit ja muut auttajat kyenneet. Siitä lähtien aloin odottaa ja suunnitella viikonlopun viettoja ja rahaa oli aina saatava juomiseen. Ylä-asteen jälkeen kävin hetken ammattikoulua, mutta ala oli väärä ja lopetin sen. Kävin joissain työharjoitteluissa ja lopulta pääsin työkokeiluhankkeeseen venyttämään jormaa ja jauhamaan paskaa. Paras ystävä ajoi kolarin näihin aikoihin ja oli pyörätuolissa pitkän tovin. Plussana hän sai himaan kasan toimivia pillereitä ja siitä se koukku niihin alkoi. Työkokeilupaikassa löysin kaltaiseni ja aloimme sekoittamaan päätämme ammatiksemme. Viikkoa ennen 18-wee synttäreitä olin pakkohoidossa, kun viina teki tehtävänsä vähä liian hyvi ja alkoi vintillä tuulemaan. Pääsin kuitenki ennen synttäreitä pois, koska sain itse päättää. Vakuuttelin juhlivani synttärit alta ja jatkavan kohti parempaa elämää. Toisin kävi. Sama rata jatkui ja oli aika muuttaa äidin huomasta omaan asuntoon. Se oli lottovoitto silloin. Sai mellastaa ja sekoilla aivan niinkuin halusin. Kävin töissä välillä tekemässä puutyöhommia ja pihatöitä. Oli useita rokuli-tai sairaslomapäiviä. Koska hyvän kuosin takia en halunnut mennä ihmisten ilmoille tai olin niin pelkotiloissa etten kyennyt kohtaamaan ihmisiä. Toki välillä hyvissä amfetamiininousuissa ja laskuissa oli hauska käydä sekoilemassa ja aiheuttamassa ihmetystä. Huomion saaminen oli elintärkeää. Halusin olla pienenkylän kusipäisin ja hulluin kaveri. Jommassa kummassa ainakin onnistuin. Maailmani alkoi täyttyä epärehellisyydestä, kunnioituksen puutteesta ketään kohtaan, jäätävästä kuoleman pelosta ja vainoharhaisuudesta. Olin tehnyt kaveripiirissä paskoja tekoja ja jossain vaiheessa aina joku saa sen selville. Tässä tapauksessa eräs silloinen ystävä, jonka perhesuhteita olin hajottanut, tuli ovelleni ja hakkasi minut kitarani kera sinne asuntoon. Tämän jälkeen en luottanut keneenkään, miten oisinkaan kun en ittenikään luottanut ja pelkäsin kaikkia. Kotikuntani oli pieni vajaan neljäntuhanne asukkaan kylä. Olo alkoi käydä tukalaksi. Kotiin mutsin luo ei ollut asiaa, koska ilmeisesti pelkäsivät oman turvallisuutensa vuoksi. Pieni kylä jossa kaikki tiesivät toistensa asiat. Sain vuoden 2010 lopussa idean, että muuttaisin isoveljeni luo etelä-suomeen. Veljeni oli ollut idolini melkein koko ikäni. Ihannoin aina jollain tavalla hänen rikollista ja päihteiden täyteistä elämää. Muutin vuoden lopussa hänen perheen luo ja veli oli sillä aikaa vankilassa. Ne kuukaudet, kun olin siellä, elin vähän rauhallisemmin mutta samaan aikaan olin tekemisissä huumeiden kanssa ja kuljetimme niitä vankilaan. Rakastuin subutexiin niinä aikoina ja kun oman asunnon sain, se oli helpotus. Uusi paikkakunta eikä ketään vihamiehiä. Pelkäsin tosin sielläkin turvallisuuteni puolesta. Koetin käydä työharjoitteluissa ja kursseilla, mutta päihteet olivat ne mitkä ohjaili. Veljeni päästyä vankilasta aloimme yhdessä käyttämään ja elämä koostui päihteistä ja huumeiden hankkimisesta. Tällöin aloin ensimmäistä kertaa käyttää huumeita suonensisäisesti ja rakastuin siihen välittömästi. Kun pyysin veljeäni pistämään subutexannoksen suoneeni tajusin, että tässä on kaikki mitä tarvitsen. Haaveeni oli ollut, että jokin päivä saan käyttää huumeita yhdessä veljeni kanssa. Näin jälkeenpäin asia kuulostaa todella kieroutuneelta ja sairaalta, mutta se oli pelastus. Valuin sitä kautta syvemmälle suoraan huumehelvettiin ja näin sitä huumeja rikosarkea todella läheltä. Se johti siihen, että alkoi tulla niin paha olo ja että jotain oli tehtävä. Kävin psykiatrilla kertomassa pakkooireistani jotka vain yltyivät. En toki puhunut päihteiden käytöstäni. Yritin saada sieltä rauhoittavat kotiin. Kun eräässä palaverissa 2012 psykiatri kysyi, miksi emme ole päässeet puusta pitkälle asiassani, kysyin että olisiko päihteiden käytölläni osuutta asiaan. Silloin he sanoivat että suoraan A-klinikalle, että me emme voi auttaa ennenkuin päihdeongelma on kurissa. Ehdotettiin minulle korvaushoitomuotoakin ja sinne olisin halunnut. Ilmainen huume. Olisin joutunut vetämään vielä jonkun aikaa, päästäkseni jonoon. Kiitän Luojaani tänä päivänä etten koskaa jaksanut. Korvaushoito kun merkitsee minulle ihan yhtälaista huumeiden käyttöä jonka valtio on hyväksytysti tuonut julkisuuteen. Niin moni ikäiseni on korvaushoidossa ja luulevat, että ovat selvinpäin koska he saavat sen laillisesti. Jatkuu sivulla 12 11

12 Jatkoa sivulta 11 Niinpä menin A-Klinikalle ja he hoitivat minulle katkopaikan Leppävaarasta ja sieltä jatkokuntoutuksen Villa Hockeysta. Katkaisuhoidon jälkeen elämääni aukesi ihan uusi valo Villan ansiosta. Sain kokea siellä toveruutta ja hyväksymistä ihan eri tavalla. Paikka oli kotoisa, kanssatoverit ja ohjaajat erittäin lämminsydämisiä. Kuntoutusaika ei tosin ollut helppo. Kun niin hukassa olin itseni kanssa, että oli vaikea olla oma itsensä ja rehellinen. Siellä sain eväitä elämään tätä elämää selvin päin. Hoidossa tutustuin KRIS ry:hyn ja sen porukoihin. Hervannan Futsalturnauksessa tapasin yhdityksen ensimmäistä kertaa, kun heitä vastaan taisin byyrin tehdä. Joka tapauksessa, kun hoidosta pääsin kotiin, minulla ei ollut hajuakaan mitä tehdä selvinpäin ja pelotti olla yksin. Niinpä KRISin sohvista tuli turvallinen paikka nukkua ja ajaa itseään yhteisöön sisään. Notkuilun huomattuaan eräs työntekijä sanoi, että on kyllästynyt katsomaan minun makailua ja sanoi että hommataan sinut kuntouttavaan KRISiin. TIEDÄ & TAIDA 1.) Minä vuonna Vladimir Putin on syntynyt? a.1952 b.1941 c ) Minä vuonna Kris tuli suomeen? a Aloin käydä KRISillä neljänä päivänä 5 tuntia viikossa. Lisäksi elämässäni oli tärkeänä osana itsehoitoryhmät. Olin tavannut nykyisen avopuolisoni myös melko pian hoidosta tulleena. Elämässäni oli paljon uutta ja opeteltavaa. Vuoden 2013 alussa aloin käydä futsal ja street soccer harjoituksissa. Porkkanana oli Homeless Academyn Street Soccer MM-Kisat Puolan Poznanissa. Treenattiin frendien kanssa ja sitouduttiin toimintaan. Meitä oli seitsemän jätkää valittu Tampereelta leirityksiin Helsinkiin. Pelasimme yhdessä Syrjävaara cupissa harrastefutista ja siellä meille sanottiin, että olette kaikki jätkät kisakoneesssa. Olin ensimmäisenä vuonna selvinpäin saanut ystäviä itselleni ihan omana itsenäni ja minut hyväksyttiin. Leirit olivat opettavaisia ja yhdessäolo erittäin tärkeää. Puolassa ensimmäisen pelin avauksessa Ruotsia vastaan maamme laulun soidessa meni kylmät väret ja taisi muutama miehinen kyynelki valua poskea pitkin. Mietin sinä hetkenä aikaa taaksepäin, että en olisi koskaan uskonut pääseväni huumehelvetistä pelaamaan ulkomaille. KRIS on minulle osa elämäntapaa, jossa pyrin toimimaan niin, että voin katsoa itseäni peilistä. KRISin periaatteet päihteetömyys, rehellisyys, yhteisvastuullisuus ja toveruus ovat arvokkaita ja niitä pyrin parhaani mukaan soveltamaan elämääni. Olen saanut KRISissä rakkaita ystäviä ja matkakumppaneita. KRIS on kestänyt omat vaiheeni. Olen ollut mitta täynnä ja kiukutellut useasti, mutta kukaan ei ole hylännyt. Nyt yli vuoden KRISissä ollessani aivan viime aikoina olen saanut puhtia ottaa vastuuta työssä ja pystyn paremmin keskittymään KRIS-työn tekemiseen. Minulle on annettu mahdollisuus olla oma itseni kaikkine vaiheineni tällä itseni etsimismatkalla. Olen kiitollinen rakkaille KRISiläisille, että olette antaneet minulle kodin. Kaapo b c ) Mitä tarkoittaa lyhenne Kris? a. Kriminellas Revansch i Samhället b. Kriminellas Rock i Sommar c. Kriminellas Revansch i Sverige Jatkoa sivulta 4 Jo yksin aineelliset vahingot laskien, poliisin esitutkinta, syyteharkinta, tuomioistuinkulut ja asianajopalkkiot, vakuutusyhtiöiden vahingonkorvaukset, henkisten kipujen korvaukset ja vankila- ja sairaalapaikat, sosiaalimenot. Vaikeasti rahassa määriteltävä kimppu ilman että mukaan laskee henkisten kärsimysten osuutta, jota ei rahassa makseta. Jos kolmas sektori onnistuu suuntaamaan yhden syrjäytyneen tai syrjäytymisuhan alla olevan yksilön palaamaan elämää kohti, voidaan kysyä: minkä suuruisesta säästöstä puhutaan? Kysymys on perusteltu vaikka ansiotuloverotuksen tuoton jättäisi huomiotta. Tai jos työn tuloksena kymmenen yksilöä löytää suunnan ja sisällön elämälleen, tai sata, tuhat. Jo muutaman tuhannen euron satsauksilla kolmas sektori tekee sen, mihin toinen sektori ei tahtotilallaan tai taidoillaan miljoonasatsauksin kykene. Olisiko kolmannen sektorin aika koota rivinsä kulkemaan yhdessä samaan suuntaan? Olisiko mahdotonta saada aikaiseksi sellaiset täsmälliset laskelmat, joilla maksajille voidaan pitävästi todistaa tehdyn panostuksen, ja panostuksilla saavutettavan tuoton keskinäinen suhde, toiminnan tulos numeroina. Numeroita ymmärretään. Olisiko laskelmaan satsaus yhden panostuksen arvoinen? Juha Heinonen 4.)Missä maassa teloitetaan eniten ihmisiä? a. Usa b. Korea c. Kiina Vastaukset sivulla: 6 12

13 Kuusi kysymystä kuntouttavasta 1. Mitä on kuntouttava työtoiminta? Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämä sosiaalipalvelu. Tampereella työtoiminnasta vastaa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Typa ja sen sisällä Tampereen työtoiminta. Työtoiminnassa on 10 sosiaalityötekijää tekemässä asiakastyötä. 2. Miten siihen pääsee ja kenelle se on tarkoitettu? Työtoiminta on tarkoitettu työttömille, yli 18-vuotiaille tamperelaisille. Työtoimintaan tullaan aktivointisuunnitelman kautta, joka laaditaan te-toimistossa. Paikalla tulee olla asiakas, sosiaalityöntekijä ja te-toimiston työntekijä. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautumiselle tärkeä kriteeri on palvelun tarve. Helpoin tapa on lähestyä omaa sosiaalityöntekijää ja keskustella työtoiminnasta ja aktivointisuunnitelmasta. Jos sosiaalityöntekijää ei ole, voi te-toimistoon jättää viestin ja pyynnön suunnitelman tekemisestä. Typassa tehdään myös palvelutarvearviota ja aktivointisuunnitelmia. Palveluohjaajalle voi varata ajan jos työttömyyttä on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 12 kk. 3. Mitä eroa on kuntouttavalla ja esim. työkokeilulla? Selkein ero työtoiminnan ja työkokeilun välillä on näkökulma asiaan. Kuntouttava työtoiminta räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaan. Aloitus voi olla esim. kolme päivää / vko ja neljä tuntia / päivä. Työtoimintaan kuuluu myös yksilöllinen tuki ja ohjaus työtoiminnan aikana sekä jatkopolutus. 4. Milloin kuntouttava työtoiminta on alkujaan alkanut ja miksi? Kuntouttavan työtoiminnan laki on tullut voimaan syyskuussa Tampereella työtoiminnan yksikkö aloitti toiminnan helmikuussa Työtoiminnan lain taustalla on "Aktiivinen sosiaalipolitiikka" työryhmän työskentely. Työryhmässä oli valtion edustajien lisäksi mukana kaikki työmarkkinoiden keskusjärjestöt sekä Kuntaliitto. Lakiesitys valmisteltiin sosiaalipoliittisen ministeriryhmän johdolla sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työministeriössä. Aktiivisen sosiaalipolitiikan kokonaisuuteen kuuluvat työvoimapalveluiden tehostaminen, työvoimaviranomaisten ja kuntien sosiaalitoimen välisen yhteistyön parantaminen sekä kuntouttavan työtoiminnan nimellä kulkevan uuden toimenpiteen luominen. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetään toimenpiteistä, joilla on tarkoitus parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä. Laissa säädetyillä toimenpiteillä on 13 myös tarkoitus parantaa henkilön elämänhallinnan edellytyksiä. 5. Kauanko kuntouttava voi (lyhimmillään ja enimmillään) kestää? Kuntouttavan työtoiminnan kesto on yksilöllinen (3-24 kk). 6. Paljonko siitä maksetaan? Työtoiminnasta korvataan työmarkkinatuen lisäksi kulukorvaus (9 e / toteutunut työtoimintapäivä). Lisäksi työtoiminnan yksikkö maksaa asiakkaalle matkakorvauksen paikallisliikenteen nuorten kuukausilipun / työmatkalipun mukaisesti. Useimmissa työtoimintapaikoissa asiakas saa myös lounaan.

14 KRIS:n Valmiuksia siirtyä työelämään eli VST- hankkeissa polutettiin välityömarkkinoiden kautta koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille yhteensä 108 vankilasta vapautunutta ja lainrikkojataustaista henkilöä vuonna Iso kiitos siitä ennenkaikkea VST- työntekijöillemme, KRIS- jäsenyhdistyksille sekä yritys- ja yhteistyökumppaneillemme! TUOMASMESSUT KLO Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme lahjoittaa Tuomasmessun kolehdin Kris nuorille. Tervetuloa! KRIS-Tampere ry täyttää 10 vuotta on juhlat Näsin sali klo Uutisia...ilmoituksia... HAETAAN VALOKUVAMALLEJA! Työstän tällähetkellä valokuvanäyttelyprojektia, joka kertoo muutoksesta ja ihmisen vahvuudesta selviytyä vaikeistakin elämäntilanteista. Haen ihmisiä, joilla on kykyä ja halua ilmaista tunteita vahvoilla kasvonilmeillä ja jotka ovat valmiita heittäytymään tilanteisiin. Iälläsi, ulkonäölläsi ta sukupuolellasi ei ole merkitystä, joten älä ajattele ettetkö kelpaisi! Tarvitsen kuvattavaksi noin ihmistä, joten sanaa saa laittaa kiertämään myös omassa ystäväpiirissä. Kuvaukset järjestetään Tampereen alueella ja ne alkavat kesäkuun alussa. Kiitos jo etukäteen mielenkiinnostanne! Lisätietoja: Sini Svahn Runon tynkä Kris paikkana hauska on, toisinaan myös hulvaton, tänne mahtuu Jari ja Sami, linnassa istuneita ystäviä myös pari. Jos tahdot liittyä joukkoon kummaan, niin älä enää huumeita muilta pummaa, nauru täällä usein raikaa, Krisissä on yhdessä tekemisen taikaa. T: Petra Valitkaa Parhain Eräs Amerikan presidentti on sanonut: Paras kaikista huonoista ideologioista on Demokratia. Pidetään siis Demokratia. Entä tämä: Paras kaikista uskoista on Kristinusko. Ja siinä ihminen on epäonnistunut. Kuitenkin, pidetään siis Kristinusko. Ei se, että me valitsimme Kristinuskon, vaan se, että Jeesus valitsi meidät. T; Välle L i nnanmäkel äi set A N KEUDES S A 2012 juha heinonen Olisin laittanut mukaan 20 euroo, mut ku ehdin sulkee kuoren. Koita pärjätä! terveisin Timo 14

15 Ajankohtaista Naistenryhmä Naistenryhmä kokoontuu päivisin 4.11 alkaen keskiviikkoisin klo Urheilu- ja vapaa-ajan toiminta maanantaisin lentopalloa Tesoman koululla (Kohmankaari 11) klo tiistaisin sulkapalloa Syssyn sulkis, klo tai 15-16, ilmoittautuminen erikseen Kaapolle - street soccer homeless treenit sunnuntaisin klo 12 Tammela - puistofutis torstaisin alkaen klo Pirkkahallilla (otteluajat vaihtelevat) Tiedustelut: Kaapo Savolainen KRIS tarvitsee apua! Yhdistys on rikos- ja päihdetaustaisten kanssa vertaisajatuksella työtä tekevä kolmannen sektorin toimija. Olemme koevapauden toimintavelvoitepaikka, meillä voi suorittaa yhdyskuntapalvelua (vaihtoehto vankeudelle kun tuomio alle 8 kk) työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa. Onko sinulla tietoa tai tuttava jolla tekemättömiä töitä esim. pakkaus, kokoonpano yms. jotka voitaisiin tehdä toimintakeskuksella, Aleksanterinkatu 29 B 76 m 2 tilassa. Emme tavoittele suuria voittoja, vaan tekemistä kohderyhmän ihmisille, työelämän pelisääntöjen opettelua yms. Tärkein työmme kuitenkin on vertaiskeskustelut, ryhmät, mutta oleellista siis myös opetella miten työelämässä pelataan. KRIS- Tampereen kuulumisia ja krisiläisten ajatuksia voi nyt seurata myös Tamperelaisen kumppanisivulla osoitteessa Vankilatyö KRIS-Tampere tekee vankilatyötä Kylmäkosken, Satakunnan Huittisten ja Köyliön osastoilla sekä Vilppulan vankilassa. Käymme lisäksi ajoittain myös Hämeenlinnan vankilassa sekä Vanajalla että Ojoisilla. Vankilatyömme sisältää: - henkilökohtaiset tukitapaamiset ( vertaistu kihenkilö/ palveluohjaus, tukityö ja neuvonta) - intensiivinen lomatuki poistumisluvan aikana - tuetut asiointilomat - portilta haku vapautuessa (Pirkanmaan alue) - vapauteen valmentava kurssi Kylmäkosken vankilassa (VAPARI) - KRIS-teemaryhmä Kylmäkosken vankilan päihteettömällä osastolla koulutukseen - Yhdessä tekeminen (jalkapallo/sähly/lentopallo) - yhteistyökumppanuus-, viranomais-, ja verkostoyhteistyö - vankilasta siirtymä työmarkkinoille (VST-han ke II) kautta saada tukea koulutus ja työllistämisasioissa sekä vertaisammatillista talous- ja velkaneuvontaa. Kaikissa vankilatyöhön liittyvissä asioissa ota yhteyttä Vankilatyön koordinaattori: Markku Ollikainen p Tärkeitä yhteystietoja Krisistä: Toimintakeskuksen aukioloajat ovat Ma Ti- Pe ja lauantaisin KRIS-Tampere p Päivystys p Toiminnanjohtaja: Jari Ihalainen p Toimintakeskusvastaava: Päivi Peltola p Toimintakeskustyöntekijä: Keijo Turunen p Vankilatyön koordinaattori: Markku Ollikainen p Valmiuksia siirtyä työelämään (VST III)-hanke Hankevastaava: Jani Purhonen p Erityisnuorisotyö: Sam Söderlund p Jarno Kokkonen p Kopista kotiin hankevastaava: Nina Niemi p

16 16

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS Taustaa KRIS-Tampereella VST-hanke aloitettu v. 2008, nyt meneillään VST II Helsingissä VST-hanke aloitettiin 1.9.2011 Tampereella hankkeessa työskentelevät

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Järjestöjen rooli päihdehuollon tuottamisessa Kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen nyt

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry

Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry Oletko kyllästynyt rikolliseen elämäntapaan? Move On! Nuorten työllisyyshanke 2014-2017 Uudenmaan Ely-keskus ja Kris-Etelä-Suomi ry (6/2015 alkaen Uudenmaan TE-toimisto) Mitä? Tavoitteena ohjata ja mallintaa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja

29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja 29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja Mikä KRIS on? Kriminellas Revansch I Samhället/KRIS Criminals Return Into Society/CRIS KRIS on kansainvälinen liike, joka tähtää vankilasta vapautuvien ihmisten auttamiseksi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

KILTA-SANOMAT SYYSKUU 2013 TULE AAMUPUUROLLE : MA, KE ja PE klo 10-11 aamupuuro (0,20e) KILTA AUKI SOLIKSESSA: Ma- pe klo. 10-16

KILTA-SANOMAT SYYSKUU 2013 TULE AAMUPUUROLLE : MA, KE ja PE klo 10-11 aamupuuro (0,20e) KILTA AUKI SOLIKSESSA: Ma- pe klo. 10-16 KILTA-SANOMAT SYYSKUU 2013 TULE AAMUPUUROLLE : MA, KE ja PE klo 10-11 aamupuuro (0,20e) KILTA AUKI SOLIKSESSA: Ma- pe klo. 10-16 JÄSENILLAT ALKAVAT: Jäsenilta pidetään joka kuun ensimmäisenä torstaina

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

WOP-kuntoutuksen historiaa (2001-2013) lyhyesti:

WOP-kuntoutuksen historiaa (2001-2013) lyhyesti: WOP-kuntoutus WOP-kuntoutuksen historiaa (2001-2013) lyhyesti: Work Out Project on aloitettu vuonna 2001 Euroopan sosiaalirahaston ja TE-keskuksen tuella. Yhteistyökumppaneina oli kirkon erityisnuorisotyön

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot