Talousarvio 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma
|
|
- Krista Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma
2
3 Talousarvio 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä C: /IK
4 Julkaisija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL Kainuu puh. (08) Kannen kuva: ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kajaani 2014 Paino: Kajaanin Kirjapaino Oy
5 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Yhtymävaltuusto
6 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOSTEKIJÖITÄ Lainsäädännön uudistukset Keskeiset kansalliset kehittämisohjelmat Alueelliset kehittämisohjelmat ja toimintasuunnitelmat Taloudelliset muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Kunnallistalouden kehitys Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kehitys Sosiaaliset muutokset Kainuun väestönkehitys, väestörakenteen muutos Kainuun työllisyys, työttömyys, huoltosuhde Teknologiset muutokset TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Talousarvion perusteita Rahoituksen muodostuminen Kuntien rahoitusosuuden kehitys Talousarvion laskentaperusteet Kuntayhtymän henkilöstö Käyttötalousyhdistelmä tulosalueittain Investoinnit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON N KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSALUEITTAIN Hallinto tulosalue Keskitetyt tukipalvelut... 70
7 4.3 Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelujen tulosalue Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Vanhuspalvelut Ympäristöterveydenhuolto LIIKELAITOKSET Kainuun Työterveys liikelaitos
8 8 1 KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsenen, ja sen jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto niiltä osin kuin kunnat eivät itse järjestä tehtäviä sekä jäsenkuntien puolesta kuntouttavan työtoiminnan ja koulupsykologien palvelut sekä kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialansa palveluita muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille sopimuksin. Lisäksi kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta muuta palvelutoimintaa ja tukipalveluita. Puolangan kunta ostaa erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuollon erityishuoltopiirin ja ympäristöterveydenhuollon palvelut Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymältä ulkokunnan tavoin. Muut jäsenkunnat osallistuvat kustannusten rahoitukseen perussopimuksessa sovittujen maksuosuusperusteiden mukaisesti. Kuntayhtymä tuottaa kunnille myös muita palveluita mm taloushallinnon, tietohallinnon sekä henkilöstöhallinnon palveluita. Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on perussopimuksen mukaan 1. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta 2. kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja 3. toteuttaa väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kuntalain mukaisesti yhtymävaltuusto, jonka jäsenet kuntayhtymän jäsenkunnat valitsevat valtuustojensa toimikautta vastaavaksi ajaksi. Puolangan kunnan edustajilla on puhe- ja äänioikeus asioissa, joiden osalta Puolangan kunta on osajäsen. Kuntayhtymän hallitus päättää muista kuin valtuuston päätettäväksi määrätyistä tehtävistä. Palvelurakenneuudistus osana kuntauudistusta Kuntajakolaki on muuttunut nimikkeeltään kuntarakennelaiksi. Kuntarakennelakiin on lisätty määräaikaiset säännökset kuntarakenneuudistuksen toimeenpanosta vuosina Kuntajaon muuttamisesta säädetään kuntarakennelaissa. Lain mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset (4 ) täyttävää kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteita ovat palveluiden edellyttämä väestöpohja ( asukasta), työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdys-
9 9 kuntarakenne sekä kunnan taloudellinen tilanne. Helsingin metropolialuetta koskee erillinen selvitysperuste. Selvitysvelvollisuus Kunnan velvollisuus osallistua kuntaliitosselvitykseen määräytyy kuntarakennelain selvitysperusteiden mukaan. Selvitysvelvollisuus on laaja ja koskee käytännössä kaikkia Manner- Suomen kuntia. Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, mikäli yksikin kuntarakennelain 1 a luvun 4 c 4 f :ssä säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvitystarvetta. Vaikka yksikään selvitysperusteista ei tulisi sovellettavaksi yksittäiseen kuntaan, se ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysaluetta koskeva ilmoitus ei sido kuntia sillä tavoin, että ilmoituksen ja lopullisen selvityksen tulisi koskea samaa aluetta. Kunta voi muuttaa selvitysaluetta koskevaa päätöstä ilmoituksen jälkeen. Ilmoitusten perusteella on tarkoitus muodostaa yleiskuva selvitysalueista hankkeen etenemisen arviointia varten. Yhdistymisselvityksen ja mahdollisen yhdistymisesityksen tekemisen määräaika riippuu vireillä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelusta ja hyväksymisestä. Kun järjestämislain sisältö on tiedossa, kunnilla on mahdollisuus arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyviä ratkaisuja suhteessa mahdollisiin kuntaliitoksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on tullut kuntiin lausunnolle. Lausuntoaika on päättynyt Kuntien yhdistymisselvitysten määräaika on sidottu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain (sote-järjestämislaki) hyväksymiseen eduskunnassa. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sote-järjestämislaki on hyväksytty eduskunnassa. Lähtökohtaisesti kunnilla on velvollisuus toimittaa määräaikaan mennessä kuntaliitosselvitys mutta niiden harkinnassa on, esittävätkö ne kuntaliitosta. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin arvioida kuntien tekemiä selvityksiä ja määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi, jos selvitysalueen kunnat eivät ole tehneet selvitykselle varatussa ajassa selvitysperusteiden mukaista esitystä kuntien yhdistymisestä. Valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus määrätä erityinen kuntajakoselvitys suoritettavaksi asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä myös ennen selvityksille asetettavan määräajan päättymistä. Sote -järjestämislain valmistelu Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislaki on valmisteltu lausunnolle kuntiin ja lausuntoaika oli saakka.
10 10 Laki sisältää ehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiksi periaatteiksi. Ehdotukset perustuvat hallitusohjelmaan ja hallituksen vuosien kehyspäätökseen. Näiden linjausten ja lakiehdotusten perusteella kunnilla on tiedossaan sote - uudistuksen vaikutukset kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja organisointiin. Linjausten ja ehdotusten perusteella järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on viidellä Sote-alueella. Sote-alueen rahoitus kerätään kunnilta kapitaatioperusteella painotettuna ikä- ja sairastavuustekijöillä. Sote-alue voi päättää käyttää lisäksi myös muita kriteereitä. Alueita muodostettaessa kuullaan kuntia ja otetaan huomioon kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen alueellinen sote -rakenne. Ehdotuksen mukaan sote-alue toteutetaan kuntayhtymämallilla. Ehdotuksen mukaan palvelut tuottaa joko kunta tai kuntayhtymä. Sote-alueella on kuntien yhteinen toimielin, jossa on kuntien edustus. Tuottajaorganisaatio saa rahoituksen sotealueelta. Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Maire Ahopelto Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja
11 11 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOSTEKIJÖITÄ 2.1 Lainsäädännön uudistukset STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tulee voimaan (synnytysten osalta ). STM:n asetus on muuttunut aikaisemmasta ja esimerkiksi synnytystoiminnan jatkaminen Kainuussa vaatii erillisen luvan hakemista sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kuntayhtymä on hakenut lupaa synnytystoiminnan jatkamiselle. Radiologian päivystys on aloitettu syyskuussa 2014 päivystysasetuksen mukaisena. Leikkaussalivalmiutta on päivitetty vastaamaan asetuksen vaatimuksia. Anestesialääkäreiden sairaalapäivystys ja tehohoito toteutuvat jo vuonna 2014 asetuksen mukaisena. Psykiatriassa päivystyksen käynnistäminen on valmisteilla vuoden 2015 alusta lukien. Päivystysasetus astuu naistentautien, synnytysten ja lastentautien osalta voimaan vuoden alusta. Naistentautien osalta on jo suunniteltu päivystysasetuksen mukaiseen valmiuteen siirtymistä loppuvuodesta 2014, mikä tulee yhtäältä lisäämään kustannuksia, mutta toisaalta toimimaan rekrytointietuna. Sosiaalihuoltolaki Uusi sosiaalihuoltolaki on tulossa voimaan alkaen, mutta kotipalvelun osalta jo alkaen (ks. HE 164/2014). Lain tarkoitus on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Asiakaskeskeisyyden vahvistamiseksi laissa määriteltäisiin ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla olisi oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Tavoitteena olisi mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Pidempiaikaiset palvelut turvattaisiin niitä tarvitseville. Osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyisi sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Tavoitteena olisi madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille oikea-aikaisesti ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta olisi uusi kunnalle määritelty tehtävä. Lisäksi lapsiperheille olisi järjestettävä välttämätön kotipalvelu. Lakiuudistus tulee kasvattamaan erityisesti lyhytaikaisen kotipalvelun kysyntää. Uudessa sosiaalihuoltolaissa on myös lastensuojelulakiin ja esimerkiksi sosiaaliseen kuntoutukseen sisältyviä uudistuksia, jotka lakiesityksen perusteella voivat kasvattaa kuntien taloudellisia kustannuksia. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan Laki kokoaa yhteen aikaisemmin lainsäädännössä hajallaan olleet oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevan lainsäädännön. Laki kattaa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja se tulee joiltain osin lisäämään kuntien velvollisuuksia palvelujen järjestämisessä (mm. vastaava kuraattori). Kainuun soten näkökulmasta laki laajentaa hoito- ja palvelutakuuta opiskeluhuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden pääsyssä (mm. oikeus saada palveluja, työntekijöiden tavoitettavuus). Yhteistoiminnan osalta opiskeluhuollon toteu-
12 12 tumista ja vaikuttavuutta on arvioitava koulutuksen järjestäjän kanssa. Kainuun soten järjestämisvastuulle lainsäädännön näkökulmasta kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä koulupsykologinen palvelu (pl. Puolanka). Kainuun soten jäsenkunnat vastaavat koulukuraattoripalvelusta. Lastensuojelulaki Lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittäminen (1009/2008) ja lastensuojelulain muuttaminen (417/2007, 29 ) astuivat voimaan Jatkossa lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia aletaan selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia, minkä lisäksi valtio korvaa selvittämisestä aiheutuvat kustannukset jatkossa. Lastensuojelulain muutoksessa huomioidaan lastensuojelun laatusuosituksessa mainittu asia, joka koskee lastensuojelun piirissä olevaa lasta. Lakimuutoksen mukaan lapsen asioista vastaavan lastensuojelun sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti. Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu laajentui koko maahan alkaen. Samalla muutettiin useita lakeja (ks. HE 186/2013) ja sosiaalihuoltolakiin lisättiin velvoite järjestää asiantuntijapalvelut tuomioistuinsovitteluun. Valtio korvaa kunnille asiantuntijapalveluiden järjestämisen. Yleisenä tavoitteena on lasten aseman parantaminen, kun sovittelua lisätään huoltajuuskiistoissa. Sovittelusta on saatu myönteisiä kokemuksia eri puolilta Suomea. Kuntouttava työtoiminta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi tulee merkittävällä tavalla muuttamaan pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen liittyvää kustannusten jakoa valtion ja kuntien välillä sekä lisäämään kuntien kustannusvastuuta. Lisäksi hallituksen esityksessä säädetään nykyisen työvoiman palvelukeskustoiminnan lakisääteistämisestä ja laajentamisesta valtakunnallisesti. Kansallisesti on arvioitu, että rahoitusuudistuksen seurauksena kuntien työmarkkinatukimenot kasvavat noin 150 miljoonalla eurolla. Työmarkkinatuen kuntaosuudesta vastaa tällä hetkellä Kainuun soten jäsenkunnat. Mikäli kuntouttavan työtoiminnan volyymia ei onnistuta kasvattamaan vuoden 2015 aikana ja mikäli samaan aikaan valtion sekä jäsenkuntien muut työllisyystoimet säilyvät edeltävien vuosien tasolla, työmarkkinatuen rahoitusvastuun uudistus tulee merkittävästi heikentämään jäsenkuntien taloudellista tilannetta kasvavien työmarkkinatukimenojen osalta. Ympäristöterveydenhuolto Toimintaympäristön muutokset heijastuvat ympäristöterveydenhuollon tehtäviin. Kaivannaisalan yritystoiminnan ja kaivannaisteollisuuden kehitysnäkymät (Kainuun maakuntaohjelma ) vaikuttavat ympäristöterveydenhuollon tehtäviin, koska ympäristöterveydenhuolto toimii kaivosasioissa asiantuntijana omalla lainsäädännön mukaisella toimialalla. Tehtäviin kuuluu lausuntojen valmistelu, yhteistyö valvovien ja muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi annetaan neuvontaa ja ohjausta esim. kaivovesien ja elintarvikkeiden laatuun liittyvissä asioissa.
13 13 Hallituksen rakennepoliittisessa toimenpideohjelmassa on ympäristöterveydenhuoltoa koskevina asioina mm. ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön yhtenäistäminen, maksujen korottaminen esim. valvontatyyppikohtaisella vuosimaksulla, suunnittelutavoitteiden karsiminen sekä elintarvikevalvonnan sähköisen kirjauksen toteuttaminen tietojenkeruun yhtenäistämiseksi. Tämän rakennepoliittisen ohjelman johdosta STM on asettanut työryhmän valmistelemaan asiaa. Muutokset tulevat toteutuessaan vaikuttamaan ympäristöterveydenhuollon tulosalueen tehtäviin ja toimintatapoihin. Suunnitelmakauden valvontasuunnitelmissa toteutetaan osaa em. muutoksista. Myös sähköisen kirjauksen kehittämistyöhön osallistutaan yhteistyössä keskusvirastojen kanssa Keskeiset kansalliset kehittämisohjelmat Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ohjelman tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palvelurakenteen järjestäminen asiakasta kuunnellen. Ohjelmaan sisältyy kuusi osaohjelmaa: 1) riskiryhmille osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä, 2) toimivampia palveluja lapsille, nuorille ja lapsiperheille, 3) parempia palveluja ikäihmisille, 4) uusi palvelurakenne ja tehokkaammat peruspalvelut, 5) tieto ja tietojärjestelmät asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi, 6) johtaminen tukemaan palvelurakennetta ja työhyvinvointia. (STM 2012). Terveys kansanterveysohjelma on pitkän aikavälin terveyspoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Keskeisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että terveys otetaan valintoja ja päätöksiä ohjaavaksi periaatteeksi kaikilla kuntien ja valtion tehtäväalueilla. Ohjelman tavoitteet ovat mahdollisimman konkreettisia ja mitattavia. Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelmassa (STM:n koordinoima, ). Toimenpideohjelmassa on useita pääteemoja, kuten eri kansalaisryhmien yhdenvertaisuuden vahvistaminen, terveyden edistäminen terveyseroja vähentämällä, työstä ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisy, pienituloisten aseman parantaminen, lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen sekä kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuuden parantaminen. Ohjelmaan sisältyy myös lukuisia lainsäädäntöhankkeita. Toimenpideohjelman käytännön toimenpiteet liittyvät osittain muihin aikaisemmin mainittuihin lainsäädännön uudistamishankkeisiin tai kansallisiin kehittämisohjelmiin. Kehitysvammaisten asumisohjelman (KEHAS, ) päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Asumisohjelmassa on lisäksi periaatteellisia linjauksia, jotka vaikuttavat laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Ohjelman toimenpiteitä ovat muun muassa vammaisten henkilöiden ja heidän läheisten osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen, vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen, palvelujen kehittäminen, laitosasumisen lakkauttaminen sekä osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö. (STM 2012:15). Kainuun sote toteuttaa ohjelmaa. Tarkemmin kohdassa 2.3. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelmassa on linjattu omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet vuosille Ohjelma kattaa toimeksiantoso-
14 14 pimukseen perustuvan omaishoidon eli sopimusomaishoidon ja muun hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattavan omaishoidon. Ohjelmassa esitetään säädettäväksi laki sopimusomaishoidosta, jossa olisi muun muassa edellytykset, saantiperusteet, palkkioluokat ja -määrät sekä sopimusomaishoitoa tukevat palvelut. Ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat omaishoitajien keskinäisen yhdenvertaisuuden parantaminen, sitovan ja vaativan omaishoidon siirtäminen sopimusomaishoidon piiriin ja muuta omaishoitoa tuetaan sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla. Sopimusomaishoidon järjestämis- ja rahoitusmallista tullaan päättämään (vahvennettu kuntamalli tai Kelan rahoitusmalli). Tavoitteena on myös hoitopalkkioiden määritteleminen lainsäädännössä. Lisäksi kehittämisohjelmassa on useita muita tavoitteita, jotka liittyvät ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen, asiakasmaksuihin, yhteistyöhön sekä järjestöjen rooleihin. Työryhmän esityksenä on, että hoitoa tarvitsevalla olisi aina subjektiivinen oikeus sopimusomaishoitoon, jos edellytykset täyttyvät. (STM 2014:2). Toteutunee lakimuutoksena seuraavalla hallituskaudella. Asiakasmaksuja koskeva uudistus (tehostettu palveluasuminen/kustannusvaikutus). Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ja sillä tulee olemaan merkittävä tuloja vähentävä kustannusvaikutus. Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen asiakasmaksuja koskevaa säädösvalmistelua tukeva työryhmä valmistelee paraikaa ehdotuksia asiakasmaksuja koskeviksi säädöksiksi. Työryhmä valmistelee maksujärjestelmän uudistusta sekä arvioi ns. vähimmäiskäyttövaraan liittyviä tekijöitä. 2.3 Alueelliset kehittämisohjelmat ja toimintasuunnitelmat Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on voimassa ja se päivitetään kalenterivuosittain. Suunnitelmaan tarvittavat muutokset käydään läpi kuntakierrosten yhteydessä. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus päivitetään yhteistyössä Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien kesken. Muut kehittämisohjelmat Mielellään Kainuussa kaiken ikää Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategian ( ) strategisena tavoitteena on vahvistaa taitoa, tahtoa ja rohkeutta. Strategiassa korostetaan esimerkiksi asiakasnäkökulman mukaan tarpeen mukaisten palvelujen turvaamista, asiakasta kunnioittavaa ja kannustavaa palvelua, varhaista puheeksi ottamista sekä vanhemmuuden tukemista ja lasten huomioimista palveluissa. Strategiassa on useita erilaisia toimenpideehdotuksia eri toimijoille, minkä lisäksi suunnitelmassa on sovittu seurannasta. Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on Kainuun kuntien (myös Puolanka) yhdessä laatima alueellinen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995, 65) mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma
15 15 tullaan päivittämään vuosille ja jatkossa se pyritään yhdistämään tiiviimmin muihin kuntien lakisääteisiin suunnitteluvelvoitteisiin. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämistä koskevien alueellisten suunnitelmien tarkentaminen ja toimeenpano Alueellisessa suunnitelmassa on tarkennettu kansallisen asumisohjelman paikallisia tavoitteita. Asumispalvelujen tarve kehitysvammaisilla henkilöillä tulee lähivuosina kasvamaan, mikä on huomioitava paikallisesti. Suunnitelmassa on kuvattu tavoitteet ja toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan kansallisten tavoitteiden toteutuminen. Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma liittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon monin tavoin. Kainuun soten näkökulmasta kotouttamisohjelman toimenpiteet liittyvät monikieliseen tiedottamiseen sosiaali- ja terveyspalveluista, haavoittuvien ryhmien tarpeiden tunnistamiseen, työnjakoon ja yhteistyöhön sekä ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointiin ja perehdyttämiseen. Kotouttamisohjelmassa on erityisesti tuotu esiin myös maahanmuuttotyössä tarpeellinen suvaitsevaisuuden, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien ymmärtämisen edistäminen sekä viestinnän kehittäminen. Kainuun sote on laatinut erillisen valmiussuunnitelman, jota pidetään ajan tasalla. Valmiuslain (1552/2011, 12 ) mukaan valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien sekä muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muiden toimenpiteiden avulla varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymällä on lisäksi toimintastrategiat seuraavilla toiminta-alueilla: Kainuun ohjelma; maakuntaohjelma , maakuntasuunnitelma 2035 Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma Uusiutuva Kainuu Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 Iän iloinen Kainuu 2030 ikääntymispoliittinen strategia Kainuun ilmastostrategia 2020 Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelmat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä on laadittu toimipisteittäin. Keskussairaalan turvallisuustyöryhmän toiminta on päivitetty syksyllä 2014.
16 Taloudelliset muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Suomen Pankin tuoreimmat kasvunäkymät ja ennusteet kuvaavat maailmantalouden tilannetta seuraavasti: Viimeisen 1½ vuoden aikana luottamus kehittyneiden talouksien kasvuun on vahvistunut. Myös euroalue pääsi kasvun syrjään kiinni. Kesän 2014 aikana optimismi koki kuitenkin jälleen kerran kolauksen. Euroalueen kasvu pysähtyi toisella neljänneksellä, ja viimeaikaisten indikaattoritietojen perusteella kehitys on ollut odotettua heikompaa. Suomen Pankin syyskuun 2014 kansainvälisen talouden ennusteessa maailmantalouden kasvun arvioidaan kuluvana vuonna jäävän aiemmin ennustettua hitaammaksi. Kasvun odotetaan kuitenkin vauhdittuvan ennustejakson aikana, ja vuosia 2015 ja 2016 koskeva koko maailmantalouden kasvuennuste on pidetty ennallaan. Yhdysvalloissa talous kasvaa ennustejakson aikana noin 3 prosentin vuosivauhtia. Kiinassa kasvun ennustetaan säilyvän ripeänä, joskin hitaampana kuin aiempina vuosina. Sen sijaan EU21-alueen kasvulukuja on jouduttu pienentämään kuluvan vuoden osalta. Myös Venäjää koskevaa ennustetta on tarkistettu aiemmin arvioitua heikommaksi. Lähiaikojen heikkoja kasvunäkymiä heijastellen maailmankaupan kasvu piristyy vasta vuoden 2015 aikana. Kasvunäkymien erot näkyvät myös Suomen Pankin inflaatioennusteissa. Yhdysvalloissa inflaation ennustetaan pysyvän lähellä keskuspankin 2 prosentin hintavakaustavoitetta koko ennustejakson ajan. EU21-alueella inflaatio on ollut ½ prosentin tuntumassa. Suomen Pankin ennusteessa alueen inflaatio nopeutuu vuoden 2015 aikana yli 1 prosentin ja päätyy ennustejakson loppupuolella 1½ prosentin tuntumaan. Ennuste perustuu inflaatio-odotusten säilymiseen ankkuroituneina ja kotimaisen kysynnän asteittaiseen elpymiseen sekä siihen, että euron vahvistumisesta vuosina seurannut inflaatiota hidastava vaikutus poistuu. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna ala-maissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäi-
17 17 nen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laaja-pohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttaja-hintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle Valtiovarainministeriön ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta.
18 18 Taulukko 1. Yleinen taloudellinen tilanne Kunnallistalouden kehitys Kuntien menot vuosina Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pää-sääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keski-määrin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %. Palkka-kustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkka-kustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset.
19 19 Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvu-lukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailuilla markkinoilla sen tulee antaa tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle. Yhtiöittämisten myötä osa aikaisemmin kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Liikelaitosten yhtiöittämisvelvoitteen ohella kunnallisten ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen on pienentänyt kuntatalouden menoja jo vuodesta 2013 lähtien. Kun vuonna 2012 kuntien tai kuntayhtymien ammattikorkeakouluja oli kymmenisen kappaletta, niin tänä vuonna niitä on jäljellä enää kolme. Vuonna 2014 kuntien palkkasumman arvioidaan vähentyvän ammattikorkeasektorilla tapahtuneiden muutosten myötä noin 130 milj. eurolla. Vuonna 2015 toteutettava ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus poistaa viimeisetkin ammattikorkeakoulut kuntataloudesta, minkä seurauksena kuntien palkkamenot pienenevät kumulatiivisesti noin 190 milj. eurolla. Yhteensä yhtiöittämiset pienentävät kuntien palkkasummaennustetta siten, että muutosprosentti putoaa kuluvana vuonna -0,4 prosenttiin ja ensi vuonna palkkasumman arvioidaan pysyvän ennallaan. Ilman yhtiöittämisistä aiheutuvaa vähennystä palkkasumma kasvaisi molempina vuosina 0,6 1,0 prosenttia. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaali-vakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Kuntien tulot vuosina Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. 2,2 prosenttia, sillä
20 20 eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset, kuten työtulovähennyksen ja perusvähennyksen muutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna kokonaisuudessaan noin 2,3 %. Ensi vuonna verotulojen kasvu hieman hiipuu.
Yleinen taloudellinen tilanne
Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous, syksy 2014 Kuntataloustiedote 3/2014, 25.9.2014, sivut 4-8 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia
LisätiedotBudjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija
Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen
LisätiedotAjankohtaista sivistystoimen taloudesta
Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)
LisätiedotALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2014-2017
1 ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2014-2017 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Alavieskan kunta 14.10.2014 2 Yleistä kuntien verotulojen kehityksestä Kunnallisveron tilitykset Kunnallisveron
LisätiedotKuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Taloustorstai syyskuu 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton uusi veroennuste» Vuoden 2016
LisätiedotKuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio
Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotHE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia
Lisätiedot3/2014. Paljon uudistuksia vuodelle 2015. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa
3/2014 Paljon uudistuksia vuodelle 2015 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa Tiedustelu kuntien ja kuntayhtymien talousarvioista ja taloussuunnitelmista
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95
LisätiedotVerotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen
Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen
LisätiedotTulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta
Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:
LisätiedotHE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien
LisätiedotKuntatalouden tilannekatsaus
Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden
LisätiedotHE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotAjankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen
Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
Lisätiedotverontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotVuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö
Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Jukka Hakola @HakolaJukka Pekka Montell @MontellPekka 11.-12.9.2019 Kuluvan vuoden kunnallisverot eivät ole kasvaneet odotetusti Kunnallisverokertymät
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle
LisätiedotVNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE
Lausunto 1 (5) 19.4.2012 Dnro 1516/90/2012 Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne 18.4.2012 VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotHE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotMaakunnan talous ja omaisuus
Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään
LisätiedotKansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan
LisätiedotVerotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija
Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotSuomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas
Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton
LisätiedotKuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki
Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11.2018 Paasitorni, Helsinki Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11. 9.00 Avaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 9.15 Valtionosuusjärjestelmän
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotValtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta
LisätiedotKilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017
Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella
LisätiedotValtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset
LisätiedotHE 29/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta
HE 29/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kiinteistöverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöveroprosenttien
LisätiedotHE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina
HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja
LisätiedotPorvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö
Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla
LisätiedotValtionosuuslaskelmat vuodelle 2015
Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotKuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0
LisätiedotVerotulojen arviointi 2015 2018
ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...
LisätiedotRahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus 10.3.2017 MinnaMarja Jokinen Lainsäädäntöneuvos, VM 1 9.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotKuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa
Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle
LisätiedotKuntaliiton päivitetyt veroennusteet
Kuntaliiton päivitetyt veroennusteet Benjamin Strandberg @bestrandb 22.8.2019 Koko maan veroennustekehikko 12.8.2019 Verohallinnon ennakkotiedot valmistuvasta verovuodesta 2018 huomioitu (28.7.2019) ei
LisätiedotVM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017
VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä
LisätiedotKansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotValtion vuoden 2019 budjettiesityksen
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 7.10.2016 Yleistä Pääluokan loppusumma 14,6 mrd. euroa,
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotValtuustoseminaari 11 10. 2011.
Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti
LisätiedotKuntaliiton päivitetyt verotuloennusteet
Kuntaliiton päivitetyt verotuloennusteet 2018-2022 Mitä marraskuun ennusteessa on huomioitu? Mitä veroennusteessa 11/2018 on huomioitu? Kunnallisvero» Verohallinnon julkaisemat lopulliset verotiedot verovuodesta
LisätiedotKuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät
Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 558 543 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotKESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS
KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten
LisätiedotKUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017
KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN
LisätiedotTalousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 2018
Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 2018 Kunnanhallitus 3.12.2014 Kunnanvaltuusto 10.12.2014 S i v u 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE
LisätiedotKuntatalouden tila ja näkymät
Kuntatalouden tila ja näkymät Taloustorstai 20.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti @MinnaPunakallio Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2019 Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin
LisätiedotPääekonomistin katsaus
Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»
LisätiedotYLEISET KEHITYSNÄKYMÄT
YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena
LisätiedotHE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-
HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotHallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä
Hallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä 2019 Lähde: Valtioneuvoston tiedote, valtion talousarvioesitys julkaistaan 17.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Talouden tilannekuva
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton
LisätiedotUuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1
Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys
Vuoden 2018 talousarvioesitys Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta noin 130 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimus ja indeksikorotusleikkaukset leikkaavat valtionosuusrahoitusta
LisätiedotVaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013
Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden
LisätiedotHE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen
LisätiedotVuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä
LisätiedotHE 149/2012 vp. tilityksiin.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotTULOSLASKELMAOSA 2011 2014
257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan
LisätiedotValtionosuudet Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden 2018 talousarvioksi julkaistu (http://budjetti.vm.
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden
LisätiedotKuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja
Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden
LisätiedotKuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti
Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta (2) osasta:
LisätiedotKuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotTalousarvioesitys 2012
7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen
LisätiedotSuomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät
Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 30.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 30.9.2016: Kuntaliiton
Lisätiedot