Sodankylän kunta TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 Kh 400, , liite nro 1 Kv 127, , liite nro 5 Kv 132, , liite nro 5 Sodankylän kunta TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kuntauudistus 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 4 Kuntalain kokonaisuudistus 4 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 5 Asiakaspalvelu 2014-hanke Vuosien tuloksen muodostuminen 6 Maksutulojen kehitys 6 Toimintamenojen kehitys 7 Henkilöstömenot 7 Ostot 7 Avustukset 8 Vuosikate 8 Investointien, lainakannan ja rahoitusmenojen kehitys Verotulojen, valtionosuuksien ja valtionavustusten kehitys 9 Kunnallisverotuottoon vaikuttavia tekijöitä 9 Yhteisövero ja muita veromuutoksia 10 Kiinteistövero 10 Valtionosuudet ja valtionavustukset 11 Muut valtion avustukset Kuntatalouden tasapainottamisen haaste 12 Paine veronkorotuksiin 12 Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen SODANKYLÄN KUNTASTRATEGIA 13 Arvot 13 Visio Menestyksen peruspilarit SODANKYLÄN VÄESTÖN JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS Väestö Työpaikat ja työllisyys HENKILÖSTÖ Kunnan henkilöstöpolitiikka Perustiedot kunnan henkilöstöstä Henkilöstötyön tavoitteet vuosille Talouden tasapainottaminen henkilöstötyön näkökulmasta Sodankylän kunnan organisaatiorakenne alkaen TALOUSARVION PERUSTEET Talousarviorakenne Vastuut ja tilivelvollisuudet Sitovuustaso Käyttösuunnitelmat Investointiosa Varaukset Rahaston käyttö (Elinkeino- ja kehittämisrahasto) Talousarvion toteutumisen seuranta TULOSLASKELMA JA RAHOITUSOSA Tulos- ja rahoituslaskelma Nettomenot toimialoittain ja vastuualueittain 39 2

3 7. KÄYTTÖTALOUSOSA 40 Tarkastustoimi 40 Vaalit 41 Yleishallinto 42 Kehittämispalvelut 45 Maaseutuhallinto 48 Sosiaalipalvelut 50 Vanhusten palvelut 53 Perusterveydenhuolto 58 Erikoissairaanhoito 61 Ympäristöterveydenhuolto 63 Koulutus ja opiskelu 65 Vapaa-ajan palvelut 67 Sompion kirjasto 69 Lasten päivähoito 70 Tekninen toimi 72 Tilapalvelu 74 Pelastuspalvelu 76 Ruokapalvelu 77 Ympäristötoimi INVESTOINNIT VUOSILLE KUNTAKONSERNI Konserniyhtiöille ja yhteisöille asetetut tavoitteet Konserniohjaukselle asetetut tavoitteet 85 LIITE 1 Merkittävimpien tytäryhteisöjen taloussuunnitelmat 87 LIITE 2 Kunnan virat ja toimet 93 3

4 1. KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Kuntauudistus Sodankylän kuntatalouden suunnittelussa on hyödynnetty valtion peruspalveluohjelman ministerityöryhmän sekä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan Peruspalvelubudjetti julkaisuja, joista uusin on syyskuulta Peruspalvelubudjetissa arvioidaan kuntatalouden kehitysnäkymiä vuoteen Kuntien menojen kehityksen arvioinnissa otetaan huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat tehtävämuutokset. Kuntien verotulojen kehitysarviossa on huomioitu palkkasumman muutos, veroperusteiden muutokset sekä kansantalouden kehitysnäkymiä. Valtionapujen ja valtionosuuksien muutoksen arvioinnissa otetaan huomioon hallitusohjelmaan ja valtiontalouden kehyspäätöksiin perustuvat valtionosuuksien vähennykset, lisäykset, verokevennysten kompensaatioina toteutettavat valtionosuuden lisäykset sekä valtionosuusperusteisiin vaikuttavat väestön määrän ja ikärakenteen muutokset. Kuntauudistus koostuu kuntarakennelaista, kuntalain sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmänuudistamisesta, metropoliratkaisusta sekä kuntien tehtävien arvioinnista Kuntarakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki on tullut voimaan Lain mukaan kunnilla on yhdistymistä koskeva selvitysvelvollisuus, kun laissa säädetyt selvitysperusteet täyttyvät. Kunnan tulee selvittää yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa, jos yksikin seuraavista selvitysperusteista osoittaa tarpeen palvelujen edellyttämä väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne tai kunnan taloudellinen tilanne. Selvitysperusteiden lisäksi laissa säädetään selvitysalueista, mahdollisuudesta saada poikkeuksia selvitysalueesta sekä yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on, että uudet kunnat aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2017 alusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntauudistusta. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä siihen liittyvä muu lainsäädäntöä. Lain sisältö täsmentyy kuntarakenteen uudistuksen edetessä luontaisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan poiketa, jos siihen on erityiset perusteet. Kuntalain kokonaisuudistus Hallitusohjelman mukaisesti valmistellaan kuntalain kokonaisuudistus. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Lain valmistelutyössä kiinnitetään erityisesti huomiota kunnalliselle itsehallinnolle ja demokratialle perustus- 4

5 laissa asetettujen vaatimusten toteutumiseen sekä perusoikeuksien turvaamiseen liittyviin kuntien velvoitteisiin. Valmistelu sovitetaan yhteen eri sektoreilla käynnissä olevien lainsäädäntöhankkeiden kanssa. Valtiovarainministeriö asetti kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa (toimielimet ja johtaminen -jaosto, demokratiajaosto, talousjaosto ja kunnat ja markkinat - jaosto). Niiden toimikausi päättyy Tarkoituksena on, että uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi kuntalain kokonaisuudistusta kesäkuussa 2013 jaostojen jatkotyötä varten. Kuntalakia valmistelevan työryhmän talousjaosto valmistelee lainsäädäntömuutokset, joiden mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa määräajassa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavien määrävuosien alusta ilman mahdollisuutta lykätä taloussuunnitelmassa alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Lisäksi jaosto jatkaa konserninäkökulman huomioon ottamista alijäämän kattamisvelvollisuutta ja kriisikuntamenettelyä koskevassa sääntelyssä. Jaosto ei jatka menokaton, lainakaton eikä verokaton sääntelyn valmistelua. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan hallitusohjelman kirjaukset toteuttavasti. Tavoitteena on uudistaa valtionosuusjärjestelmä siten, että hallituksen esitys voidaan käsitellä eduskunnassa kevään 2014 aikana ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Valtiovarainministeriön marraskuussa 2011 asettama kuntien tehtävien arviointi - työryhmä kartoitti v kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden hoitamista koskevat velvoitteet. Hallitus päätti kehysriihessä maaliskuussa toteuttaa vuosina toimintaohjelman, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Kehysriihessä sovitun mukaisesti toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoissa vuoden 2017 tasolla. Asiakaspalvelu hanke Päätökset Asiakaspalvelu hankkeen ehdotusten toteuttamisesta tehdään syyskuun puolivälissä päättyvän lausuntokierroksen jälkeen. Hankkeen ehdotukset merkitsevät kunnille julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustamista ja ylläpitämistä. Ylläpitämisestä vastaavat kunnat kokoavat myös omaa asiakaspalveluaan laajasti samaan asiakaspalvelupisteeseen. Yhteisiin asiakaspisteisiin osallistuvat lakisääteisesti niitä ylläpitävät kunnat, poliisin lupahallinto, työ- ja elinkeinotoimistot, maistraatit, Verohallinto sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Sopimuksenvaraisesti yhteiseen asiakaspalveluun osallistuvat ainakin Kansaneläkelaitos ja Maanmittauslaitos, mutta pisteisiin voivat osallistua sopimuksin kaikki valtion viranomaiset niin halutessaan. Valtio ja sopimuskumppanit korvaavat ylläpitäjäkunnalle niiden asiakaspalveluiden antamisesta aiheutuvat kustannukset. Kunnat ja valtio aloittavat yhteisten asiakaspalvelupisteiden suunnittelun ja valmistelun vuoden 2014 aikana niin, että ensimmäiset pisteet aloittavat toimintansa vuoden 2015 alkupuolella. Toimintamallia myös pilotoidaan vuoden 2014 aikana muutamissa kunnissa. 5

6 1.2 Vuosien tuloksen muodostuminen Kuntatalous on heikentynyt selvästi v. 2012, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin tulot. Toimintamenot kasvoivat 5,5 %, kun verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2,5 prosenttiin. Kunta-alan palkkamenot kasvoivat 4 %. Ansiotason nousu oli 3,2 %, ja henkilöstömäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Palkkamenojen nousua selittää osaltaan lomapalkkavelan kirjaamistavan muutos. Ostot kasvoivat 7 % ja kuntien maksamat avustukset 7½ %. Toimintatulojen kasvu jäi toimintamenojen kasvua pienemmäksi, alle 4 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikentyi 2,5 mrd. eurosta 1,8 mrd. euroon, eikä se riittänyt kattamaan edes poistoja. Investoinnit jatkoivat edelleen kasvuaan, ja nettoinvestoinnit nousivat 3,5 mrd. euroon. Kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, 1,5 mrd. euroa. Kuntatalouden ennustetaan pysyvän alijäämäisenä vuonna 2013, vaikkakin kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluontoiset tekijät, suuruudeltaan n. 400 milj. euroa, kasvattavat verokertymiä. Vuonna 2014 talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan kuitenkin olevan vaimeaa ja veropohjien kasvavan näin ollen hitaasti. Hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän maltillisena. Kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 % v Laskelmaan ei sisälly oletusta kunnallisvero- tai kiinteistöveroprosenttien korotuksista. Vuosina kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Kokonaistuotannon määrän arvioidaan alenevan v. 2013, mikä heikentää myös veropohjien kehitystä. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan vain 1½ % ja yritysten tuloskehityksen olevan heikkoa. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin kasvavan 5½ %, mutta kasvu selittyy pääasiassa kertaluontoisilla tekijöillä, kuten veronkorotuksilla. Ensinnäkin kunnallisverokertymään vaikuttaa verontilityslain muutos sekä ansio- ja pääomatuloverojen tilityksessä sovellettavia verovuoden 2012 jako-osuuksien muutos. Kevään 2013 valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä linjattiin, että vuosina toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Ohjelma valmistellaan lokakuun 2013 loppuun mennessä. Ohjelmaa ei ole otettu huomioon tässä kehitysarviossa, koska sen valmistelu on vielä kesken ja toimenpiteet täsmentymättä. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kohenisi edellisvuodesta n. 400 milj. eurolla. Tilikauden tulos jää kuitenkin n. 200 milj. euroa alijäämäiseksi, eikä vuosikate riitä kattamaan poistoja. Velan määrä kasvaisi n. 1,6 mrd. eurolla v Maksutulojen kehitys Hallitusohjelmaan perustuen maksulainsäädäntö tullaan uudistamaan. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään toteuttamaan kuntien järjestämän palveluasumisen maksusääntelyn uudistus ja osana sitä selvitetään mahdollisuus säätää niin sanottu vähimmäiskäyttövara. Jatkossa tehdään koko maksulainsäädännön kokonaisuudistus. Siinä yhteydessä on 6

7 tarkoitus toteuttaa kunnallisen terveydenhuollon maksukaton ja sairausvakuutuksen omavastuukattojen yhdistäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tehty indeksitarkistus vuoden 2012 alusta lukien. Maksut tarkistetaan kahden vuoden välein eli seuraavan kerran vuoden 2014 alusta lukien. Asiakasmaksuihin indeksitarkistuksista aiheutuvat korotukset tuovat kunnille jonkin verran asiakasmaksutuloja. Maksujen korotukset eivät vaikuta kuntien valtionosuuksiin Toimintamenojen kehitys Vuosina toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan kustannustason nousun hidastuessa. Toimintamenojen keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan 3½ %. Menokasvun hidastuminen kuvatulla tavalla edellyttää kuitenkin paitsi kuntien omia toimenpiteitä menokehityksen hillitsemiseksi myös maltillisia palkankorotuksia sekä sitä, että valtio pidättäytyy antamasta kunnille uusia tehtäviä ja tehtävien hoitoa koskevia velvoitteita. Toimintamenojen volyymin arvioidaan kasvavan noin prosentilla, mikä vastaa väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaa palvelutarpeen arvioitua lisäystä. Kuntien kustannustason nousuennuste perustuu puolestaan valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisen ennusteen mukaisiin hinta- ja kustannuskehitystä koskeviin laskentaoletuksiin. Ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta 2,1 %. Peruspalvelujen kustannustason arvioidaan nousevan 2,1 %. Menojen volyymikasvuksi oletetaan n. 1 %, joka vastaa väestö- ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa peruspalvelujen kysynnän kasvua. Menojen volyymikasvuksi arvioidaan noin 1 % ja peruspalvelujen hintatason nousuksi n. 2 %. Henkilöstömenot Kuntatalouden toimintamenoista henkilöstömenojen osuus on lähes 60 %. Kuntasektorin henkilöstömäärän oletetaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, ja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvun oletetaan toteutuvan palvelujen oston kautta. Ansiotason nousu kuntasektorilla hidastuu 1,8 prosenttiin edellisvuoden 3,6 prosentista. Henkilöstömenojen arvioidaan nousevanansiotasokehitystä seuraten vajaat 2 % vuonna Vuodesta 2014 lähtien ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta, jonka mukaan kuntasektorin ansiotaso nousisi 2,1 % vuosina ja sen jälkeen 2,5 % vuodessa. Edellä kuvatuilla oletuksilla palkkamenot kasvaisivat vuosina keskimäärin runsaat 2,5 % vuodessa, minkä toteutuminen edellyttää maltillisia palkankorotuksia sekä kuntien aktiivisia toimia palkkamenojen kasvun hillitsemiseksi. Kuntatyönantajan maksut nousevat hieman v. 2014, mutta sen jälkeen niiden oletetaan hieman alenevan vuosittain. Kuntatyönantajan eläkemaksun arvioidaan Kevan ennusteen mukaisesti pysyvän kuluvan vuoden 23,90 prosentin tasolla v. 2014, alenevan 23,50 prosenttiin v ja sen jälkeen 0,2 prosenttiyksiköllä vuosittain. Työnantajan maksu alenee vuodesta 2015 lähtien, kun työntekijän eläkemaksun ennakoidaan nousevan nopeammin kuin kokonaiseläkemaksun. 7

8 Ostot Kuntatalouden laskelmassa ostojen nimellisen kasvun oletetaan kustannustason nousupaineiden pienenemisen myötä hidastuvan 5½ prosenttiin vuodessa, mikä on hitaampaa kuin viime vuosien toteutunut kehitys. Menneen kehityksen perusteella on havaittavissa, että ostojen kasvu, kuten toimintamenojen kasvu yleensäkin, on seurannut jossain määrin kuntien tulojen kehitystä. Ostomenojen kasvun hidastumiseen vaikuttaa sekä kuntatalouden tiukkeneminen että kustannusten nousun hidastuminen. Avustukset Kuntien maksamien avustusten oletetaan kasvavan 5 % v Toimeentulotukimenoja kasvattavat toimeentulotukeen ja asumistukeen tehdyt perustemuutokset sekä työttömyyden kasvu. Toimeentulotuen perusosan korottaminen kasvattaa toimeentulotukimenoja, ja perusturvan korottaminen ja asumistuen tulorajojen korotus puolestaan pienentävät. Nettomääräisesti nämä uudistukset lisäävät toimeentulotukimenoja. Hallituskauden loppupuolella toteutettavan asumistuen uudistamisen arvioidaan puolestaan vähentävän toimeentulotuen tarvetta ja siten alentavan toimeentulotukimenoja. Työttömien määrän ennustetaan nousevan v. 2013, mutta sen jälkeen työttömyyden ennustetaan hitaasti vähenevän. Työttömyyden alentuessa ja työllisyyden kohentuessa myös toimeentulotukimenojen kasvun oletetaan hidastuvan. Riskinä on, että työttömyysjaksojen pitkittymisen myötä toimeentulotukimenot pysyvät korkeina. Valtiontalouden kevään 2013 kehyspäätöksessä päätettiin, että työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään valtiolta kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Tässä laskelmassa on oletettu, että se lisää kuntien maksamia avustuksia 150 milj. eurolla vuodesta 2015 alkaen. Vaikutukset kuntatalouteen täsmentyvät uudistuksen valmistelun edetessä. Vuosikate Vuonna 2011 alkanut kuntien tulorahoituksen määrää osoittavan vuosikatteen lasku pysähtyy, ja vuosikate kohentuu hieman vuosina 2013 ja 2014 valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston laskennallisen ennakointimallin mukaan koko maan tasolla. Ennakointimallissa ei ole mukana kuntayhtymiä. Malli sisältää oletuksia kunnan talouden tasapainotuksesta, miltä osin sen mukainen arvio poikkeaa koko maan tasoisesta painelaskelmasta. Vuoden 2012 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 80. Vuosina 2013 ja 2014 näitä kuntia arvioidaan olevan hieman enemmän. Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus on tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmille kunnille, joskin lisääntyvässä määrin vaikeuksissa ovat myös monet seutukaupungit ja maakuntakeskukset. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikatteen oletetaan heikkenevän lähes 800 milj. eurolla, ja kuntatalouden alijäämää syvenevän. Kuntatalouden vuosikatteen oletetaan heikkenevän vuosi vuodelta, ja kuntatalouden alijäämäisyys olisi pysyvää. Investointien, lainakannan ja rahoitusmenojen kehitys Kuntasektorin investointipaineet ovat suuret, mutta toisaalta tiukkeneva kuntatalous ajoittaa investointeja. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestointien oletetaan kuntatalouden kehitysarviossa pysyvän vuoden 2012 tasolla 4,6 mrd. eurossa. Investointipaineet ovat suuret johtuen muun muassa koulujen ja muiden julkisten rakennusten pe- 8

9 ruskorjauksista tilojen sisäilmaongelmien yleistymisen vuoksi sekä kasvukeskusten investoinneista. Talouden kiristyessä kunnissa joudutaan harkitsemaan uusien investointien aloituksia. Valtion kolmannessa lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan lisäyksiä kunnille myönnettäviin homekorjausavustuksiin. Näiden avustusten arvioidaan jonkin verran aikaistavan korjauksia ja vaikuttavan investointien kohdentumiseen, mutta kokonaisuuden tasolla investointien lisäys jäänee pieneksi. Kuntatalouden tuloksen muodostumista arvioitaessa on poistojen osalta otettu huomioon v tehty tarkistus kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeisiin. Niissä suositellaan poisto-ohjeen liitteen mukaisten poistoaikojen alarajojen (tasapoistossa poistoajan alaraja, jäännösarvopoistossa korkein poisto-prosentti) käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Tämän arvioidaan näkyvän vuoden 2013 tilinpäätöksissä poistotason selvänä kasvuna, kun kertapoistojen taso nousee. Kuntatalouteen syntyvä rahoitusalijäämä kasvattaa kokonaisuudessaan kuntien lainakantaa. Lainakannan arvioidaan kasvavan v. 2013, ja kasvu jatkuu myös seuraavana vuonna. Lainakanta kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä, ja lainakannan kasvu on suurinta yli asukkaan kuntaryhmässä. Koko maan tasolla kasvu on lähivuosina lähellä vuoden 2012 tasoa, ja velan määrän arvioidaan kasvavan runsaalla 2 mrd. eurolla. Korkotaso on pysynyt viime vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu yhdessä velkamäärän tuntuvan kasvun kanssa uhkaa lisätä kuntien rahoitusmenoja ja siten heikentää kuntataloutta entisestään. Korkomenojen kehitykseen vaikuttaa lainakannan ja korkotason kehitys. Kuntatalouden lainakannan huomattavasta kasvusta huolimatta korkomenojen kasvu on jäänyt maltilliseksi johtuen matalasta korkotasosta. Korkotason arvioidaan kääntyvän nousuun lähivuosina. Rahoituskustannusten nousu heikentää erityisesti pahimmin velkaantuneiden kuntien taloudellista liikkumavaraa. 1.3 Verotulojen, valtionosuuksien ja valtionavustusten kehitys Kuntien tuloista lähes puolet (45 %) muodostuu verotuotoista. Kuntien verotulolähteet ovat kunnallinen ansiotulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2012 kunnallisveron osuus verotuloista oli 87 %, yhteisöveron 6 % ja kiinteistöveron 7 %.. Vuonna 2013 korkein kunnallisveroprosentti on 22 ja matalin 16,25. Keskimääräinen painotettu veroprosentti on 19,38, ja se nousi n. 0,1 prosenttiyksikön edellisvuodesta. Talouskasvu jatkuu hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta Kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa. Valtionosuuksien ja verotulojen arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan vuosina keskimäärin 2½ % vuodessa. Kunnallisverotuottoon vaikuttavia tekijöitä Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1½ %. Tähän vaikuttaa veropohjan hitaan kasvun lisäksi se, että vuoden 2013 kunnallisverokertymää lisäsivät poikkeukselliset ja kertaluontoiset tekijät. Ansiotulojen verotuksen perustemuutosten arvioidaan netto- 9

10 määräisesti lisäävän kunnallisveron tuottoa n. 47 milj. eurolla, mutta peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Kiinteistöveron tuottoa puolestaan kasvattaa 100 milj. eurolla kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla näiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Ansiotuloverotukseen ehdotetaan vuosille 2014 ja 2015 pääasiassa verovähennyksiä koskevia muutoksia. Verotusta kevennetään matalimmilla tulotasoilla korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä työtulovähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla. Tämä vähentää kuntien verotuloja arviolta yhteensä 27 milj. euroa. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä eurosta euroon. Kunnallisveron tuottoa korotus vähentäisi 4 milj. eurolla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä sekä 2014 että Rajaukset lisäävät kuntien verotuloja 7 milj. eurolla v ja 9 milj. eurolla v Opintolainan korkovähennys poistetaan kokonaan v. 2015, mikä lisää kuntien verotuloja 4,5 milj. eurolla. Aiemmin tehtyjä kuntien verotuottoihin vaikuttavia päätöksiä ovat avainhenkilölain jatkaminen sekä verovapaiden kilometrikorvausten lisärajaus, joista ensin mainittu vähentää kunnallisveron tuottoa n. 0,5 milj. eurolla ja viimeksi mainittu puolestaan kasvattaa tuottoa n. 6,5 milj. eurolla. Kunnallisveron tuottoon vaikuttaa v myös osinkoverotuksen rakenteellinen uudistus. Muutosten arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 65 milj. eurolla. Veroperustemuutosten aiheuttama verotulojen lisäys vähentää peruspalvelujen valtionosuutta 47 milj. eurolla v Yhteisövero ja muita veromuutoksia Yhteisöverokantaa alennetaan nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin v Samalla kuitenkin yhteisöveropohjaa laajennetaan poistamalla ja rajoittamalla verotukia. Edustuskulujen vähennysoikeus poistetaan, velan korkovähennysoikeutta rajataan edelleen ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikaisempien investointien poistot verotuksessa muutetaan hyödykekohtaisiksi. Lisäksi päätettiin poistaa yrityksille suunnatut määräaikaiset verokannustimet jo vuotta aikaisemmin, eli t&k -vähennys ja teollisuusinvestointeja koskevat korotetut poistot perutaan verovuodelta Verokannan alentamisen arvioidaan pienentävän yhteisöveron tuottoa n. 870 milj. eurolla. Verotukien rajaamisten arvioidaan puolestaan kasvattavan yhteisöveron tuottoa yhteensä n. 60 milj. eurolla v ja v n. 190 milj. eurolla. Veroperustemuutoksista aiheutuvat yhteisöverotulojen muutokset kompensoidaan kunnille verojärjestelmän sisällä kuntien yhteisövero-osuutta muuttamalla. Kiinteistövero Kiinteistöveron kehittämistyöryhmän työ jatkuu tavoitteena kiinteistöveropohjan laajentaminen ja kiinteistöverotuottojen kasvattaminen. Kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan kuntien kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotetaan. Lisäksi asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää alennetaan 80 prosentista 70 prosenttiin. Myös maapohjien verotusarvoja korotetaan laskentaperusteita tarkistamalla. Kaiken kaikkiaan arvostamisperusteiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja n. 100 milj. eurolla. 10

11 1.4 Valtionosuudet ja valtionavustukset Kuntien valtionavut ovat laskennallisia ja yleiskatteisia valtionosuuksia sekä määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavia valtionavustuksia, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan kustannuksista. Valtionavut koostuvat pääosin valtionosuuksista, jotka muuttuvat asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen perusteella. Lisäksi valtionosuudet ja -avustukset muuttuvat päätösperusteisesti lainsäädännön muutosten ja budjettipäätösten perusteella (valtion toimenpiteet). Käyttötalouden valtionosuudet kasvavat 3,5 % vuonna Niiden kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimina tehty 125 milj. euron vähennys peruspalvelujen valtionosuuteen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotuksen jäädytys, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia n. 50 milj. eurolla. Valtion kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan puolestaan yhteensä 50 milj. euron lisäystä vuosina 2013 ja 2014 alkaviin oppilaitos- ja päiväkotirakennusten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin.. Valtiontalouden vuosien kehyspäätökseen liittyen peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään asteittain vuoteen 2015 mennessä. Muutosten jälkeen valtionosuusprosentti on 29,57. Vuonna 2014 käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 %. Vuonna 2014 valtionosuuksien indeksikorotus on 2,4 %. Indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 190 milj. eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ei tehdä säästösyistä valtionosuuksiin kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia v Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasausjärjestelmän kautta kuntien verotulot ovat yhteydessä valtionosuusjärjestelmään. Tasauksessa kunnalle myönnettyä valtionosuutta lisätään (tasauslisä) tai vähennetään (tasausvähennys) kunnan omaan laskennalliseen verotuloon perustuen. Kunta on oikeutettu tasauslisään, jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden alittaa 91,86 % (tasausraja) maan keskimääräisestä laskennallisesta asukaskohtaisesta verotulosta. Kiinteistövero irrotettiin verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasausjärjestelmästä vuoden 2012 alusta. Kuntien valtionosuuksiin vaikuttaa ikärakenteen ja väestön määrän ja muiden laskentatekijöiden muutos. Yhteensä verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4,5 %. Muut valtion avustukset Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 35 milj. euroa. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen ehdotetaan 0,6 milj. euroa. Määrärahalla käynnistetään ja seurataan kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntaorganisaatioita uudistuksen toteuttamisessa sekä toiminnan ja palvelujärjestelmien kehittämisessä. Kuntien lakisääteisiin tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen rahoitukseen ehdotetaan 0,52 milj. euroa. Määrärahalla käynnistetään paikallisia kokeiluhankkeita ja siitä myönnetään kokeiluihin osallistuville kunnille avustusta. 11

12 Lisäksi valtionosuusmuutoksia on tulossa mm. toimeentulotuen kustannusten kattamiseksi sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Työttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. 1.5 Kuntatalouden tasapainottamisen haaste On perusteltua olettaa, että lähivuosina kunnat pyrkivät hillitsemään menokasvuaan ja mitoittamaan menonsa lähemmäksi tulokehityksen asettamaa rajaa. Ensinnäkin valtionosuuksiin tehtävät vähennykset sekä yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen v kaventavat tuntuvasti kuntatalouden liikkumavaraa. Toiseksi talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina hidasta, ja talouden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Veropohjien ja sitä myöten verotulojen kasvu saattaa tästä syystä jäädä tässä arvioitua hitaammaksi. Kolmanneksi kunnan talouden kääntyminen alijäämäiseksi velvoittaa kunnat ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Jos talouden sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, toimintamenojen kasvun pitäisi olla vuosittain miltei 2 prosenttiyksikön verran tässä esitettyä hitaampaa. Tämän toteutuminen edellyttäisi sitä, että toimintamenot alenisivat reaalisesti. Paine veronkorotuksiin Jotta vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla lähes 2,4 mrd. euroa korkeampi v Tämä merkitsee keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 2,5 prosenttiyksikön suuruista korotuspainetta vuoden 2017 tasossa. Ottaen huomioon kuntien tehtäväkentän laajuus ja rajoitettu liikkumavara sekä väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu kuntatalouden synkät näkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Lisäksi on syytä huomata, että kuntatalouden velkaantumisen kasvun pysäyttäminen edellyttäisi edellä esitettyä vielä suurempaa tulo- tai menosopeutusta. Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien omilla toimilla menokasvun hillintä on mahdollista pääasiassa tuottavuutta parantamalla, palvelurakenteita uudistamalla sekä ottamalla käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimintatapoja. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista kuitenkin vain rajatulta osin, sillä valtaosa kuntien toiminnasta on lailla säädeltyä ja erilaisin normein ohjattua. Mitä enemmän palvelujen järjestämistä ohjataan kuntia sitovilla mitoituksilla ja normeilla, sitä vähäisempiä ovat kuntien omat mahdollisuudet hillitä menokasvua. Nykyisillä velvoitteilla ja tehtävien määrällä kunnat eivät selviä talouden vakautuksesta ilman merkittäviä verojen korotuksia. Valtiovarainministeriön asettaman kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden koordinaatioryhmä on kuvannut tuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteistön sekä jatkanut kestävän kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden mittariston kehittämistä. Työryhmä seuraa 12

13 kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus- ja tuloksellisuuskehitystä sekä kunnissa toteutettavia tuottavuustoimia. Työryhmän tehtävä on myös tuottavuus- ja tuloksellisuustietoisuuden lisääminen kunnissa, kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi tarvittavan innovaatiotoiminnan edistäminen sekä tiedonvaihto ja yhteistyö muun muassa tutkimuslaitosten kanssa. 1. SODANKYLÄN KUNTASTRATEGIA Arvot Kunnanvaltuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti kunnan arvoperustan muodostaa kolme arvoa, joiden sisältöä on selkeytetty seuraavasti: Asiakaslähtöisyys - olemme kuntalaisia varten, mutta asiakkaita myös toinen toisillemme - yhteistyökyky ja esimerkillisyys - avoimuus ja luottamus - läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus Pohjoisuus - vahva sodankyläläinen kulttuuri - ilmasto, luonto ja sijainti - optimismi ja usko omiin mahdollisuuksiin Kestävä kehitys - talous ja talouden kokonaisvaltainen ymmärrys - keskittyminen kunnan perustehtäviin - vastuullisuus ja kunnioittaminen - sitoutuneisuus Toiminta-ajatus kiteyttää kunnan perustehtävän seuraavasti: Sodankylän kunta järjestää hyvinvointi- ja peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti sekä luo edellytykset monipuoliselle elinkeinoelämän kehittymiselle. 13

14 Visio 2020 Visio on tulevaisuuteen, Sodankylässä vuoteen 2020, asetettu tavoitetila. Se ilmaisee millaiselta kunta haluaa tuolloin näyttää. Ohjaava visio on ilmaistu seuraavasti: Olemme kasvava, kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa ihmisten on turvallista elää. Meillä on monipuolinen elinkeinorakenne, Jäämerenkäytävä sekä korkeakoulutasoista, kansainvälistä arktista ja avaruustutkimusta sekä koulutusta. Menestyksen peruspilarit Kehittämistyötä on koottava ja huomiota keskitettävä jokapäiväisen arkityön lisäksi joihinkin sellaisiin perustavaa laatua oleviin kokonaisuuksiin, joissa kunnan on ehdottomasti onnistuttava menestyäkseen. Ilman tärkeysjärjestystä Sodankylän menestystekijöiksi valikoituvat seuraavan kuvan asiakokonaisuudet. Myönteisen kuntakuvan puolesta ponnistelu ja viestiminen on yhteinen teema kaikissa menestystekijöissä. Muuntautumiskykyinen palveluorganisaatio ja palvelutuotannon yhteistyö Tasapainoinen talous Myönteinen kuntakuva (imago) otetaan huomioon kaikissa peruspilareissa Menestyvä Sodankylä Monipuolinen elinkeinoelämä Osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamushenkilöja viranhaltijajohtajaminen 14

15 Sodankylässä on käynnissä kuntastrategian päivitys. Strategian päivityksestä, strategian työryhmän kokoonpanosta ja strategiapäivityksen etenemisestä on sovittu kunnanhallituksen kokouksessa Strategiapäivityksen aikataulusta on sovittu siten, että strategia esitetään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta Koska Sodankylän kunta on nyt muiden kuntien lailla merkittävän kuntarakenne- ja sote-uudistuksen edessä, kunnan kehittämisvoimavarat keskitetään nykyisen palvelutuotannon kuvaamiseen (lähipalvelut, keskitetyt palvelut ja seudulliset palvelut sekä oma tuotanto ja ulkoistetut palvelut) niiden vaihtoehtoisten tuottamistapojen selvittämiseen. Selvityksen etenemistä seurataan kunnan johtoryhmässä ja raportoidaan kunnanhallitukselle mahdollisten uudelleen linjauksien järjestämiseksi. Kysymys on kunnan palvelustrategian päivittämisessä muuttuvassa kuntakentässä. Kunnan talouden kokonaistilannetta on arvioitu strategiatyön yhteydessä seuraavasti (Laesterän raportti, Kvalt täydennettynä vuoden 2012 tilinpäätöstiedoilla): Melko suuret toimintamenot ja suhteellinen toimintakate valtakunnallista keskitasoa Veroprosentti 19,5 % maan keskitasoa; kasvukuntiin nähden suhteellisen alhainen Kasvukunnat ovat investoineet Sodankylää jonkin verran enemmän Viime tilikauden 2012 tulos milj. euroa alijäämäinen Kertynyt ylijäämä euroa (vuoden 2012 jälkeen) Lainakanta keskitasoa (2012: euroa / as; 2011: euroa / as) Sodankylän talous on nyt heikentynyt ja näyttää päätyvän kuluvana tilikautena alijäämäiseksi. Strategiassa pidetään tärkeänä niiden kuntatalouden reunaehtojen huomioon ottaminen, jotka Sodankylän pitää ottaa huomioon voidakseen niiden valossa säilyttää itsenäisyytensä. Kaavio 1: Kertynyt yli- alijäämä , /asukas, Sodankylä, as. kunnat, Lappi, Koko maa, Lähde: Suomen Kuntaliitto Kertynyt yli-/alijäämä, /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Taulukko 1: Kertynyt yli-/alijäämä , /asukas. Sodankylä, as. kunnat, Lappi Koko maa. Lähde Suomen kuntaliitto Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa

16 Kunnassa on myös käynnistetty henkilöstösuunnitelman laadinta, jolla pyritään varmistamaan riittävien henkilöresurssien saatavuus samalla, kun kunnan palvelustrategia päivitetään ja henkilöstömitoitus tarkistetaan palvelustrategian edellyttämällä tavalla. Samanaikaisesti kunnassa on erityisesti huolehdittava kunnan elinvoimaisuuden ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä sekä myönteisestä, yhtenäisestä ja aktiivisesta viestinnästä. Nämä asetetaan strategisiksi painospisteiksi siihen asti, kunnes kuntastrategia päivitetään uudelleen. Päivitystarvetta arvioidaan vuosittain talousarvion seurannan ja raportoinnin yhteydessä sekä kuntarakenteessa ja sotepalveluiden järjestämisessä tapahtuneiden muutosten selkiydyttäessä. Edellä oleva strategian valmistelun linjaus kiteytyy seuraaviksi painopisteiksi tuleville vuosille: 2014 talouden tasapainottaminen lyhyellä aikavälillä palveluntuotannon virtaviivaistaminen ja johtamisen kehittäminen (talouden tasapainottaminen pidemmällä aikavälillä) 2016 kuntastrategian päivitys ottaen huomioon valtakunnallisen kuntarakenne- ja sote-uudistuksen eteneminen Strategiatyössä on arvioitu Sodankylän toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Arviointia on tehty erityisesti Lapin Liiton maakuntastrategiassa esittämien megatrendien näkökulmasta. Strategiatyöryhmä on tunnistanut erityisesti seuraavien trendien merkityksen Sodankylän kannalta: energian ja raaka-aineiden kysynnän kasvaminen, väestön ikääntyminen, digitaalisten tietoverkkojen merkityksen voimistumisen sekä elämysyhteiskunnan ja luovan talouden vahvistuminen. Näköpiirissä ovat myös monet muut Lapin aluetta koskettavat laaja-alaiset muutokset, kuten arktisen alueen merkityksen vahvistuminen, ilmastonmuutoksen ja energiatehokkuuden korostuminen, elintarviketuotannon merkityksen kasvu, kilpailun kiristyminen työvoimasta ja huippuosaajista sekä osaamisen ja innovaatiokyvyn tarpeen lisääntyminen. Tarkasteltaessa elinkeinotoimintaan kohdistuvia muutosvoimia arvioitiin Sodankylän kunnan tulevaisuudennäkymiä erityisesti kaivostoiminnan näkökulmasta, sillä se nähtiin toimialana, johon kohdistuu Sodankylän kannalta ehkä suurimpia mahdollisuuksia ja uhkia. Päätöksenteon tueksi on kunnassa teetetty Helsingin yliopiston Ruraliainstituutilla selvitys Sodankylän Kevitsan kaivoksen alue- ja kunnallistaloudellisista vaikutuksista (Raportteja 102, Törmä, Kinnunen, Määttä & Zimoch 2013). Selvitys osoittaa, että Kevitsan kaivoksella on myönteinen vaikutus Pohjois-Lapin seutukunnan väestöön, aluetalouteen ja verokertymiin. Kevitsan kaivoksen vaikutuksen arvioinnissa on hyödynnetty RegFinDyn-aluemallia. Malliin sisältyvät laskelmat pohjautuvat kaivoksen johdolta saatuihin perustietoihin ja lähtökohtaoletuksiin, jotka ovat toteutuneet tai olleet alimitoitettuja. Esimerkiksi suora työllisyysvaikutus (293 henkilöä) vuonna 2013 on toteutunut suurempana kuin mallissa. Kaivoksen vaikutukset Pohjois-Lapin aluetalouteen kiteytyvät seuraavasti: 1) väestöön: seutukunnan väestön määrä kasvaa vuosien aikana yht. 900 henkilöllä 2) aluetalouteen: bruttokansantuote BKT kasvaa yht. 320 milj. eurolla 3) verokertymiin: erityisesti maa- ja vesirakentamisen ja rakentamispalveluiden sekä ravitsemispalveluiden liikevaihdon kasvun kautta. 16

17 2. SODANKYLÄN VÄESTÖN JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS 3.1 Väestö Sodankylän kunnan asukasmäärä kasvoi ja luvuilla aina vuoteen 1995 saakka. Vuonna 1996 väkiluku kääntyi lisääntyneen poismuuton takia selvään laskuun. Vuonna 2010 väestön väheneminen näyttää pysähtyvä. Kunnan väkiluku on kasvanut viime vuosina (2011: + 28 as; 2012: +29 as; 8/2013: +63 as). Suhteellinen kasvu on ollut maan keskitasoa. Tulevina vuosina on perusteltua odottaa kunnan väestömäärän kasvavan 1 2 % vuodessa. Kuntastrategian päivityksen yhteydessä on asukasluvun kasvun ennustettu olevan jopa on 200 henkilöä / vuosi. Väestön ikärakenteessa lasten ja nuorten osuus kuitenkin vähenee, ja vanhusväestön määrä kasvaa johtuen ns. suurten ikäluokkien ikääntymisestä. Taulukko 2: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina , asukasta ja arvio vuosina , asukasta, Lähde: Tilastokeskus Yhteensä arv arv arv arv

18 Taulukko 3: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina %:na ja ja arvio vuosina , Lähde: Tilastokeskus ,6 10,0 65,8 11,4 7, ,6 9,5 66,0 11,3 7, ,5 9,0 66,1 11,5 7, ,4 8,4 66,1 11,5 8, ,7 8,0 65,8 11,4 9, ,0 8,0 64,6 12,0 9, ,1 7,8 64,2 12,0 9, arv. 6,3 7,2 62,9 12,8 10, arv. 6,4 7,0 61,8 13,4 11, arv. 6,4 7,0 60,7 14,3 11, arv. 6,9 6,9 59,8 14,3 12,1 Kaavio 2: Väkiluku (asukasta) vuosina sekä arvio vuosille Lähde: Tilastokeskus Malmintutkimuksen, kaivosrakentamisen, matkailun ja yksityisten palvelujen ansiosta Sodankylään on syntynyt uusia työpaikkoja ja taloudellista aktiivisuutta. Näin väestön väheneminen on saatu pysähtymään. Tämä selittää miksi kunnan ilmoittaman väestön todellisen määrän ja toisaalta Tilastokeskuksen arvion välinen erotus kasvaa. Tässä talousarviokirjassa esitetyissä taulukoissa / asukas käytetään tilinpäätösvuosien ( ) tiedoissa Tilastokeskuksen ilmoittamaa väestön määrää ja talousarvioja taloussuunnitteluvuosissa ( ) kunnan omaa ennustetta, jossa tilastokeskuksen lukuja on korjattu vuoden 2013 toteutumatasoon. 18

19 Taulukko 4: Väestönmuutos Sodankylässä vuosina , asukasta Lähde: Tilastokeskus ja kunnan ennuste VUOSI SYNTYNEET SYNTYNEIDEN MUUTTO- VÄESTÖN- VÄKILUKU ENEMMYYS TASE LISÄYS Kunnan ennuste arv arv arv arv Taulukko 5: Sodankylän kunnan väestö kylittäin vuosina , asukasta Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yhteensä asukkaita Pohjoisosa Vuotso (Purnumukka) Lokka Petkula (Madetkoski) Moskuvaara Kersilö Rajala Sattanen Itäosa Kelujärvi (Puolakkav.) Siurunmaa Orajärvi Kirkonkylä (+ymp.) Järvikylät Jeesiö Vaalajärvi Riipi Hinganmaa (Kaarto) Syväjärvi (Heinäperä) Sassali Uimaniemi (Murtomaa) Kierinki Kukasjärvi Unari Eteläosa Aska Lismanaapa Torvinen Vuojärvi Seipäjärvi Raudanjoki Luosto * * * *

20 Taulukko 6: Väestön pääasiallinen toiminta Sodankylässä vuosina Lähde: Tilastokeskus Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Muut Työpaikat ja työllisyys Työpaikkojen määrä on Sodankylässä on noussut tarkasteluajankohdan aikana 141 kpl, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Tilastokeskus on uudistanut työpaikkojen toimialaluokituksen (TOL2008). Taulukko 7: Työpaikkojen määrä Sodankylässä toimialoittain vuosina Lähde: Tilastokeskus kpl % kpl % kpl % Työpaikat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous , , ,1 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja 51 1,5 46 1,3 47 1,3 jätehuolto Kaivostoiminta ja louhinta 63 1,9 85 2, ,2 Teollisuus 161 4, , ,5 Rakentaminen 188 5, , ,9 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus- ja varastointi; , , ,9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 170 5, , ,1 Informaatio ja viestintä 32 1,0 43 1,3 43 1,2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 25 0,7 25 0,7 23 0,7 Kiinteistöalan toiminta 46 1,4 46 1,3 54 1,5 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; , , ,9 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen , , ,3 sosiaalivakuutus, koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut , , ,1 Taiteet, viihde ja virkistys, ja Muut palvelut 165 4, , ,8 Toimiala tuntematon 35 1,0 53 1,6 47 1,3 20

21 Taulukko 8: Työttömien määrä Sodankylässä vuosina Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömiä työnhakijoita Työttömyysaste, % 17,7 13,7 11,8 13,2 11,6 10,2 10,2 4. HENKILÖSTÖ 4.1. Kunnan henkilöstöpolitiikka Kuntastrategiassa (kv , liite nro 1) yhdeksi Sodankylän menestyksen peruspilariksi on määritelty osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Kuntastrategian pohjalta laadittiin vuonna 2011 kunnan henkilöstöstrategia (kv , jossa henkilöstötyön painopisteiksi määriteltiin 1) yhteen hiileen puhaltaminen, 2) oikeat ihmiset oikeille paikoille, 3) monipuolinen ja kannustava palkitseminen sekä 4) hyvä työnantajakuva. 4.2 Perustiedot kunnan henkilöstöstä Vuoden 2012 lopussa kunnan henkilöstömäärä oli yhteensä 744 henkilöä, joka oli 6 työntekijää enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 9: Henkilöstömäärä toimialoittain palvelussuhteen mukaan vuosina Hallinto- ja Perusturva- Sivistys- Tekniset Yhteensä elink.palvelut palvelut palvelut palvelut Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä 21

22 Taulukko 10: Täytetyt ja täyttämättömät virat/toimet toimialoittain Kunnan virat ja toimet yhteensä Virkojen/ Täyttä- Täytetty Uudet Täytetty toimialoittain toimien mättä 2013 virat/toimet 2014 kok.määrä HALLINTO- JA KEHITTÄMISPALV. 49,7 6 43,7 0 48,2 PERUSPALVELUT 260, ,5 5,5 263 SIVISTYSPALVELUT 215 9,5 205, ,5 TEKNISET PALVELUT 115,5 14,75 100, ,75 Toimialat yhteensä 640,7 35,25 605,45 5,5 617,45 Kunnan maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2012 (ilman sosiaalikuluja) olivat yhteensä Lokakuun lopussa vuonna 2013 vastaavien menojen toteutuma oli Taulukko 11: Palkkojen ja palkkioiden jakauma vuosina (ilman sosiaalikuluja) TP 2012 TA 2013 KÄYTTÖ 2013 ARVIO Luottamushenkilöiden palkkiot Viranhaltijain kk-palkat Työsuhteisten kk-palkat Erilliskorvaukset Sairauslomasijaiset Vuosilomasijaiset Muut sijaiset Äitiysloma- ja hoitovapaasij Koulutussijaiset Varahenkilöpalkat Asiantuntijapalkkiot Tunti- ja urakkapalkat Jaksotetut palkat Yhteensä Taulukko 12: Henkilöstömenojen kehitys suhteessa asukasmäärään Vuosi Henkilöstömenot Asukas- Palkat/ Henkilöstöluku asukas menot/ Sos. vuoden asukas Palkat maksut Yhteensä lopussa TP TA TA Keskiarvo

23 Henkilöstön eläköityminen Kunnallisen Eläkevakuutusyhtiön (Keva) tuoreen ennusteen mukaan kunta-alan eläkepoistuma jatkuu voimakkaana. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet (58 prosenttia) kaikista nykyisistä kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Lähivuosina kunta-alalta eläkkeelle jää joka vuosi yli henkilöä. Kunta-alan voimakkaasta eläkepoistumasta ei siis voi enää puhua tulevaisuuden ilmiönä, sillä se on tätä päivää. Nyt laadittu ennuste vahvistaa aiempaa käsitystä eläkepoistuman nopeudesta. Aiemmin vuodelle 2015 ennakoitu poistumahuippu näyttää toteutuvan useamman vuoden aikana siten, että yksittäisen vuoden nimeäminen kehityksen käännekohdaksi on hankalaa. Paljon riippuu siitä, kuinka vanhuuseläkkeelle jäävät valitsevat eläkkeensä alkamisajankohdan. Kiivaimman eläkepoistuman aika on kuitenkin ohi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. (Talouselämä ) Vuosina eli seuraavan viiden vuoden aikana Sodankylän kunnan nykyisestä henkilöstöstä tulee Kevan arvion mukaan jäämään erilaisille eläkkeille 146 henkilöä. Vuoden 2012 jälkeen vanhuuseläkeiän täyttävien määrä laskee vuosittain, kunnes vuonna 2016 määrä jälleen nousee. Kaavio 3: Sodankylän eläkepoistumaennuste suhteessa koko kunta-alaan vuosina

24 Kaavio 4: Eläkepoistumaennuste Sodankylän kunnassa vuosina Vuosina prosentuaalisesti suurimpina ammattiryhminä Kevan eläkepoistumaennusteessa Sodankylän osalta ovat: - perus- ja lähihoitajat sekä sairaala- ja hoitoapulaiset yht. (29 henkilöä, 16,0 % ammattiryhmän henkilöstömäärästä, 5,5 % kunnan vuoden 2012 vakinaisesti täytetyistä viroista/toimista). - luokan- ja aineenopettajat (7, 11,1 %, 1,3%) - siivoojat (7, 29,5 %, 1,3 %) - ruokapalveluhenkilöstö (6, 23,9 %, 1,1 %) - kodinhoitajat ja kotiavustajat (6, 53,9 %, 1,1 %) - maatalouslomittajat (6, 10,9 %, 1,1 %) 4.3 Henkilöstötyön tavoitteet vuosille Sodankylän kuntastrategian päivitys on käynnistetty syksyllä Uuden strategian on tarkoitus ohjata toimintaa vuoden 2014 alusta lukien. Kuntastrategian valmistuttua tulee myös kunnan henkilöstöstrategia päivittää. Henkilöstöstrategian päivittämisen yhteydessä luodaan henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelma meneillään olevan valtuustokauden ajaksi. Toimintasuunnitelmassa tullaan määrittelemään konkreettiset mittarit tavoitteiden saavuttamisen seuraamiseksi. Toimintasuunnitelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa. Vuosille laadittavassa henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon seuraavat asiakokonaisuudet: 1) Henkilöstöhallinnon ja toimialoilla toteutettavan henkilöstötyön kehittäminen 24