Sodankylän kunta TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sodankylän kunta TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016"

Transkriptio

1 Kh 400, , liite nro 1 Kv 127, , liite nro 5 Kv 132, , liite nro 5 Sodankylän kunta TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kuntauudistus 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 4 Kuntalain kokonaisuudistus 4 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 5 Asiakaspalvelu 2014-hanke Vuosien tuloksen muodostuminen 6 Maksutulojen kehitys 6 Toimintamenojen kehitys 7 Henkilöstömenot 7 Ostot 7 Avustukset 8 Vuosikate 8 Investointien, lainakannan ja rahoitusmenojen kehitys Verotulojen, valtionosuuksien ja valtionavustusten kehitys 9 Kunnallisverotuottoon vaikuttavia tekijöitä 9 Yhteisövero ja muita veromuutoksia 10 Kiinteistövero 10 Valtionosuudet ja valtionavustukset 11 Muut valtion avustukset Kuntatalouden tasapainottamisen haaste 12 Paine veronkorotuksiin 12 Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen SODANKYLÄN KUNTASTRATEGIA 13 Arvot 13 Visio Menestyksen peruspilarit SODANKYLÄN VÄESTÖN JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS Väestö Työpaikat ja työllisyys HENKILÖSTÖ Kunnan henkilöstöpolitiikka Perustiedot kunnan henkilöstöstä Henkilöstötyön tavoitteet vuosille Talouden tasapainottaminen henkilöstötyön näkökulmasta Sodankylän kunnan organisaatiorakenne alkaen TALOUSARVION PERUSTEET Talousarviorakenne Vastuut ja tilivelvollisuudet Sitovuustaso Käyttösuunnitelmat Investointiosa Varaukset Rahaston käyttö (Elinkeino- ja kehittämisrahasto) Talousarvion toteutumisen seuranta TULOSLASKELMA JA RAHOITUSOSA Tulos- ja rahoituslaskelma Nettomenot toimialoittain ja vastuualueittain 39 2

3 7. KÄYTTÖTALOUSOSA 40 Tarkastustoimi 40 Vaalit 41 Yleishallinto 42 Kehittämispalvelut 45 Maaseutuhallinto 48 Sosiaalipalvelut 50 Vanhusten palvelut 53 Perusterveydenhuolto 58 Erikoissairaanhoito 61 Ympäristöterveydenhuolto 63 Koulutus ja opiskelu 65 Vapaa-ajan palvelut 67 Sompion kirjasto 69 Lasten päivähoito 70 Tekninen toimi 72 Tilapalvelu 74 Pelastuspalvelu 76 Ruokapalvelu 77 Ympäristötoimi INVESTOINNIT VUOSILLE KUNTAKONSERNI Konserniyhtiöille ja yhteisöille asetetut tavoitteet Konserniohjaukselle asetetut tavoitteet 85 LIITE 1 Merkittävimpien tytäryhteisöjen taloussuunnitelmat 87 LIITE 2 Kunnan virat ja toimet 93 3

4 1. KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Kuntauudistus Sodankylän kuntatalouden suunnittelussa on hyödynnetty valtion peruspalveluohjelman ministerityöryhmän sekä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan Peruspalvelubudjetti julkaisuja, joista uusin on syyskuulta Peruspalvelubudjetissa arvioidaan kuntatalouden kehitysnäkymiä vuoteen Kuntien menojen kehityksen arvioinnissa otetaan huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat tehtävämuutokset. Kuntien verotulojen kehitysarviossa on huomioitu palkkasumman muutos, veroperusteiden muutokset sekä kansantalouden kehitysnäkymiä. Valtionapujen ja valtionosuuksien muutoksen arvioinnissa otetaan huomioon hallitusohjelmaan ja valtiontalouden kehyspäätöksiin perustuvat valtionosuuksien vähennykset, lisäykset, verokevennysten kompensaatioina toteutettavat valtionosuuden lisäykset sekä valtionosuusperusteisiin vaikuttavat väestön määrän ja ikärakenteen muutokset. Kuntauudistus koostuu kuntarakennelaista, kuntalain sekä kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmänuudistamisesta, metropoliratkaisusta sekä kuntien tehtävien arvioinnista Kuntarakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki on tullut voimaan Lain mukaan kunnilla on yhdistymistä koskeva selvitysvelvollisuus, kun laissa säädetyt selvitysperusteet täyttyvät. Kunnan tulee selvittää yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa, jos yksikin seuraavista selvitysperusteista osoittaa tarpeen palvelujen edellyttämä väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenne tai kunnan taloudellinen tilanne. Selvitysperusteiden lisäksi laissa säädetään selvitysalueista, mahdollisuudesta saada poikkeuksia selvitysalueesta sekä yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on, että uudet kunnat aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2017 alusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntauudistusta. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä siihen liittyvä muu lainsäädäntöä. Lain sisältö täsmentyy kuntarakenteen uudistuksen edetessä luontaisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan poiketa, jos siihen on erityiset perusteet. Kuntalain kokonaisuudistus Hallitusohjelman mukaisesti valmistellaan kuntalain kokonaisuudistus. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Lain valmistelutyössä kiinnitetään erityisesti huomiota kunnalliselle itsehallinnolle ja demokratialle perustus- 4

5 laissa asetettujen vaatimusten toteutumiseen sekä perusoikeuksien turvaamiseen liittyviin kuntien velvoitteisiin. Valmistelu sovitetaan yhteen eri sektoreilla käynnissä olevien lainsäädäntöhankkeiden kanssa. Valtiovarainministeriö asetti kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa (toimielimet ja johtaminen -jaosto, demokratiajaosto, talousjaosto ja kunnat ja markkinat - jaosto). Niiden toimikausi päättyy Tarkoituksena on, että uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi kuntalain kokonaisuudistusta kesäkuussa 2013 jaostojen jatkotyötä varten. Kuntalakia valmistelevan työryhmän talousjaosto valmistelee lainsäädäntömuutokset, joiden mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa määräajassa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavien määrävuosien alusta ilman mahdollisuutta lykätä taloussuunnitelmassa alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Lisäksi jaosto jatkaa konserninäkökulman huomioon ottamista alijäämän kattamisvelvollisuutta ja kriisikuntamenettelyä koskevassa sääntelyssä. Jaosto ei jatka menokaton, lainakaton eikä verokaton sääntelyn valmistelua. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan hallitusohjelman kirjaukset toteuttavasti. Tavoitteena on uudistaa valtionosuusjärjestelmä siten, että hallituksen esitys voidaan käsitellä eduskunnassa kevään 2014 aikana ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Valtiovarainministeriön marraskuussa 2011 asettama kuntien tehtävien arviointi - työryhmä kartoitti v kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden hoitamista koskevat velvoitteet. Hallitus päätti kehysriihessä maaliskuussa toteuttaa vuosina toimintaohjelman, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Kehysriihessä sovitun mukaisesti toimintaohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoissa vuoden 2017 tasolla. Asiakaspalvelu hanke Päätökset Asiakaspalvelu hankkeen ehdotusten toteuttamisesta tehdään syyskuun puolivälissä päättyvän lausuntokierroksen jälkeen. Hankkeen ehdotukset merkitsevät kunnille julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustamista ja ylläpitämistä. Ylläpitämisestä vastaavat kunnat kokoavat myös omaa asiakaspalveluaan laajasti samaan asiakaspalvelupisteeseen. Yhteisiin asiakaspisteisiin osallistuvat lakisääteisesti niitä ylläpitävät kunnat, poliisin lupahallinto, työ- ja elinkeinotoimistot, maistraatit, Verohallinto sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Sopimuksenvaraisesti yhteiseen asiakaspalveluun osallistuvat ainakin Kansaneläkelaitos ja Maanmittauslaitos, mutta pisteisiin voivat osallistua sopimuksin kaikki valtion viranomaiset niin halutessaan. Valtio ja sopimuskumppanit korvaavat ylläpitäjäkunnalle niiden asiakaspalveluiden antamisesta aiheutuvat kustannukset. Kunnat ja valtio aloittavat yhteisten asiakaspalvelupisteiden suunnittelun ja valmistelun vuoden 2014 aikana niin, että ensimmäiset pisteet aloittavat toimintansa vuoden 2015 alkupuolella. Toimintamallia myös pilotoidaan vuoden 2014 aikana muutamissa kunnissa. 5

6 1.2 Vuosien tuloksen muodostuminen Kuntatalous on heikentynyt selvästi v. 2012, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin tulot. Toimintamenot kasvoivat 5,5 %, kun verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2,5 prosenttiin. Kunta-alan palkkamenot kasvoivat 4 %. Ansiotason nousu oli 3,2 %, ja henkilöstömäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Palkkamenojen nousua selittää osaltaan lomapalkkavelan kirjaamistavan muutos. Ostot kasvoivat 7 % ja kuntien maksamat avustukset 7½ %. Toimintatulojen kasvu jäi toimintamenojen kasvua pienemmäksi, alle 4 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikentyi 2,5 mrd. eurosta 1,8 mrd. euroon, eikä se riittänyt kattamaan edes poistoja. Investoinnit jatkoivat edelleen kasvuaan, ja nettoinvestoinnit nousivat 3,5 mrd. euroon. Kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, 1,5 mrd. euroa. Kuntatalouden ennustetaan pysyvän alijäämäisenä vuonna 2013, vaikkakin kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluontoiset tekijät, suuruudeltaan n. 400 milj. euroa, kasvattavat verokertymiä. Vuonna 2014 talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan kuitenkin olevan vaimeaa ja veropohjien kasvavan näin ollen hitaasti. Hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän maltillisena. Kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 % v Laskelmaan ei sisälly oletusta kunnallisvero- tai kiinteistöveroprosenttien korotuksista. Vuosina kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Kokonaistuotannon määrän arvioidaan alenevan v. 2013, mikä heikentää myös veropohjien kehitystä. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan vain 1½ % ja yritysten tuloskehityksen olevan heikkoa. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin kasvavan 5½ %, mutta kasvu selittyy pääasiassa kertaluontoisilla tekijöillä, kuten veronkorotuksilla. Ensinnäkin kunnallisverokertymään vaikuttaa verontilityslain muutos sekä ansio- ja pääomatuloverojen tilityksessä sovellettavia verovuoden 2012 jako-osuuksien muutos. Kevään 2013 valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä linjattiin, että vuosina toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Ohjelma valmistellaan lokakuun 2013 loppuun mennessä. Ohjelmaa ei ole otettu huomioon tässä kehitysarviossa, koska sen valmistelu on vielä kesken ja toimenpiteet täsmentymättä. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kohenisi edellisvuodesta n. 400 milj. eurolla. Tilikauden tulos jää kuitenkin n. 200 milj. euroa alijäämäiseksi, eikä vuosikate riitä kattamaan poistoja. Velan määrä kasvaisi n. 1,6 mrd. eurolla v Maksutulojen kehitys Hallitusohjelmaan perustuen maksulainsäädäntö tullaan uudistamaan. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään toteuttamaan kuntien järjestämän palveluasumisen maksusääntelyn uudistus ja osana sitä selvitetään mahdollisuus säätää niin sanottu vähimmäiskäyttövara. Jatkossa tehdään koko maksulainsäädännön kokonaisuudistus. Siinä yhteydessä on 6

7 tarkoitus toteuttaa kunnallisen terveydenhuollon maksukaton ja sairausvakuutuksen omavastuukattojen yhdistäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tehty indeksitarkistus vuoden 2012 alusta lukien. Maksut tarkistetaan kahden vuoden välein eli seuraavan kerran vuoden 2014 alusta lukien. Asiakasmaksuihin indeksitarkistuksista aiheutuvat korotukset tuovat kunnille jonkin verran asiakasmaksutuloja. Maksujen korotukset eivät vaikuta kuntien valtionosuuksiin Toimintamenojen kehitys Vuosina toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan kustannustason nousun hidastuessa. Toimintamenojen keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan 3½ %. Menokasvun hidastuminen kuvatulla tavalla edellyttää kuitenkin paitsi kuntien omia toimenpiteitä menokehityksen hillitsemiseksi myös maltillisia palkankorotuksia sekä sitä, että valtio pidättäytyy antamasta kunnille uusia tehtäviä ja tehtävien hoitoa koskevia velvoitteita. Toimintamenojen volyymin arvioidaan kasvavan noin prosentilla, mikä vastaa väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaa palvelutarpeen arvioitua lisäystä. Kuntien kustannustason nousuennuste perustuu puolestaan valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisen ennusteen mukaisiin hinta- ja kustannuskehitystä koskeviin laskentaoletuksiin. Ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta 2,1 %. Peruspalvelujen kustannustason arvioidaan nousevan 2,1 %. Menojen volyymikasvuksi oletetaan n. 1 %, joka vastaa väestö- ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa peruspalvelujen kysynnän kasvua. Menojen volyymikasvuksi arvioidaan noin 1 % ja peruspalvelujen hintatason nousuksi n. 2 %. Henkilöstömenot Kuntatalouden toimintamenoista henkilöstömenojen osuus on lähes 60 %. Kuntasektorin henkilöstömäärän oletetaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, ja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvun oletetaan toteutuvan palvelujen oston kautta. Ansiotason nousu kuntasektorilla hidastuu 1,8 prosenttiin edellisvuoden 3,6 prosentista. Henkilöstömenojen arvioidaan nousevanansiotasokehitystä seuraten vajaat 2 % vuonna Vuodesta 2014 lähtien ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta, jonka mukaan kuntasektorin ansiotaso nousisi 2,1 % vuosina ja sen jälkeen 2,5 % vuodessa. Edellä kuvatuilla oletuksilla palkkamenot kasvaisivat vuosina keskimäärin runsaat 2,5 % vuodessa, minkä toteutuminen edellyttää maltillisia palkankorotuksia sekä kuntien aktiivisia toimia palkkamenojen kasvun hillitsemiseksi. Kuntatyönantajan maksut nousevat hieman v. 2014, mutta sen jälkeen niiden oletetaan hieman alenevan vuosittain. Kuntatyönantajan eläkemaksun arvioidaan Kevan ennusteen mukaisesti pysyvän kuluvan vuoden 23,90 prosentin tasolla v. 2014, alenevan 23,50 prosenttiin v ja sen jälkeen 0,2 prosenttiyksiköllä vuosittain. Työnantajan maksu alenee vuodesta 2015 lähtien, kun työntekijän eläkemaksun ennakoidaan nousevan nopeammin kuin kokonaiseläkemaksun. 7

8 Ostot Kuntatalouden laskelmassa ostojen nimellisen kasvun oletetaan kustannustason nousupaineiden pienenemisen myötä hidastuvan 5½ prosenttiin vuodessa, mikä on hitaampaa kuin viime vuosien toteutunut kehitys. Menneen kehityksen perusteella on havaittavissa, että ostojen kasvu, kuten toimintamenojen kasvu yleensäkin, on seurannut jossain määrin kuntien tulojen kehitystä. Ostomenojen kasvun hidastumiseen vaikuttaa sekä kuntatalouden tiukkeneminen että kustannusten nousun hidastuminen. Avustukset Kuntien maksamien avustusten oletetaan kasvavan 5 % v Toimeentulotukimenoja kasvattavat toimeentulotukeen ja asumistukeen tehdyt perustemuutokset sekä työttömyyden kasvu. Toimeentulotuen perusosan korottaminen kasvattaa toimeentulotukimenoja, ja perusturvan korottaminen ja asumistuen tulorajojen korotus puolestaan pienentävät. Nettomääräisesti nämä uudistukset lisäävät toimeentulotukimenoja. Hallituskauden loppupuolella toteutettavan asumistuen uudistamisen arvioidaan puolestaan vähentävän toimeentulotuen tarvetta ja siten alentavan toimeentulotukimenoja. Työttömien määrän ennustetaan nousevan v. 2013, mutta sen jälkeen työttömyyden ennustetaan hitaasti vähenevän. Työttömyyden alentuessa ja työllisyyden kohentuessa myös toimeentulotukimenojen kasvun oletetaan hidastuvan. Riskinä on, että työttömyysjaksojen pitkittymisen myötä toimeentulotukimenot pysyvät korkeina. Valtiontalouden kevään 2013 kehyspäätöksessä päätettiin, että työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään valtiolta kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Tässä laskelmassa on oletettu, että se lisää kuntien maksamia avustuksia 150 milj. eurolla vuodesta 2015 alkaen. Vaikutukset kuntatalouteen täsmentyvät uudistuksen valmistelun edetessä. Vuosikate Vuonna 2011 alkanut kuntien tulorahoituksen määrää osoittavan vuosikatteen lasku pysähtyy, ja vuosikate kohentuu hieman vuosina 2013 ja 2014 valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston laskennallisen ennakointimallin mukaan koko maan tasolla. Ennakointimallissa ei ole mukana kuntayhtymiä. Malli sisältää oletuksia kunnan talouden tasapainotuksesta, miltä osin sen mukainen arvio poikkeaa koko maan tasoisesta painelaskelmasta. Vuoden 2012 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 80. Vuosina 2013 ja 2014 näitä kuntia arvioidaan olevan hieman enemmän. Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus on tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmille kunnille, joskin lisääntyvässä määrin vaikeuksissa ovat myös monet seutukaupungit ja maakuntakeskukset. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikatteen oletetaan heikkenevän lähes 800 milj. eurolla, ja kuntatalouden alijäämää syvenevän. Kuntatalouden vuosikatteen oletetaan heikkenevän vuosi vuodelta, ja kuntatalouden alijäämäisyys olisi pysyvää. Investointien, lainakannan ja rahoitusmenojen kehitys Kuntasektorin investointipaineet ovat suuret, mutta toisaalta tiukkeneva kuntatalous ajoittaa investointeja. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestointien oletetaan kuntatalouden kehitysarviossa pysyvän vuoden 2012 tasolla 4,6 mrd. eurossa. Investointipaineet ovat suuret johtuen muun muassa koulujen ja muiden julkisten rakennusten pe- 8

9 ruskorjauksista tilojen sisäilmaongelmien yleistymisen vuoksi sekä kasvukeskusten investoinneista. Talouden kiristyessä kunnissa joudutaan harkitsemaan uusien investointien aloituksia. Valtion kolmannessa lisätalousarvioesityksessä kohdennetaan lisäyksiä kunnille myönnettäviin homekorjausavustuksiin. Näiden avustusten arvioidaan jonkin verran aikaistavan korjauksia ja vaikuttavan investointien kohdentumiseen, mutta kokonaisuuden tasolla investointien lisäys jäänee pieneksi. Kuntatalouden tuloksen muodostumista arvioitaessa on poistojen osalta otettu huomioon v tehty tarkistus kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeisiin. Niissä suositellaan poisto-ohjeen liitteen mukaisten poistoaikojen alarajojen (tasapoistossa poistoajan alaraja, jäännösarvopoistossa korkein poisto-prosentti) käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Tämän arvioidaan näkyvän vuoden 2013 tilinpäätöksissä poistotason selvänä kasvuna, kun kertapoistojen taso nousee. Kuntatalouteen syntyvä rahoitusalijäämä kasvattaa kokonaisuudessaan kuntien lainakantaa. Lainakannan arvioidaan kasvavan v. 2013, ja kasvu jatkuu myös seuraavana vuonna. Lainakanta kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä, ja lainakannan kasvu on suurinta yli asukkaan kuntaryhmässä. Koko maan tasolla kasvu on lähivuosina lähellä vuoden 2012 tasoa, ja velan määrän arvioidaan kasvavan runsaalla 2 mrd. eurolla. Korkotaso on pysynyt viime vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu yhdessä velkamäärän tuntuvan kasvun kanssa uhkaa lisätä kuntien rahoitusmenoja ja siten heikentää kuntataloutta entisestään. Korkomenojen kehitykseen vaikuttaa lainakannan ja korkotason kehitys. Kuntatalouden lainakannan huomattavasta kasvusta huolimatta korkomenojen kasvu on jäänyt maltilliseksi johtuen matalasta korkotasosta. Korkotason arvioidaan kääntyvän nousuun lähivuosina. Rahoituskustannusten nousu heikentää erityisesti pahimmin velkaantuneiden kuntien taloudellista liikkumavaraa. 1.3 Verotulojen, valtionosuuksien ja valtionavustusten kehitys Kuntien tuloista lähes puolet (45 %) muodostuu verotuotoista. Kuntien verotulolähteet ovat kunnallinen ansiotulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2012 kunnallisveron osuus verotuloista oli 87 %, yhteisöveron 6 % ja kiinteistöveron 7 %.. Vuonna 2013 korkein kunnallisveroprosentti on 22 ja matalin 16,25. Keskimääräinen painotettu veroprosentti on 19,38, ja se nousi n. 0,1 prosenttiyksikön edellisvuodesta. Talouskasvu jatkuu hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta Kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa. Valtionosuuksien ja verotulojen arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan vuosina keskimäärin 2½ % vuodessa. Kunnallisverotuottoon vaikuttavia tekijöitä Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1½ %. Tähän vaikuttaa veropohjan hitaan kasvun lisäksi se, että vuoden 2013 kunnallisverokertymää lisäsivät poikkeukselliset ja kertaluontoiset tekijät. Ansiotulojen verotuksen perustemuutosten arvioidaan netto- 9

10 määräisesti lisäävän kunnallisveron tuottoa n. 47 milj. eurolla, mutta peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Kiinteistöveron tuottoa puolestaan kasvattaa 100 milj. eurolla kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla näiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Ansiotuloverotukseen ehdotetaan vuosille 2014 ja 2015 pääasiassa verovähennyksiä koskevia muutoksia. Verotusta kevennetään matalimmilla tulotasoilla korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä työtulovähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla. Tämä vähentää kuntien verotuloja arviolta yhteensä 27 milj. euroa. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä eurosta euroon. Kunnallisveron tuottoa korotus vähentäisi 4 milj. eurolla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä sekä 2014 että Rajaukset lisäävät kuntien verotuloja 7 milj. eurolla v ja 9 milj. eurolla v Opintolainan korkovähennys poistetaan kokonaan v. 2015, mikä lisää kuntien verotuloja 4,5 milj. eurolla. Aiemmin tehtyjä kuntien verotuottoihin vaikuttavia päätöksiä ovat avainhenkilölain jatkaminen sekä verovapaiden kilometrikorvausten lisärajaus, joista ensin mainittu vähentää kunnallisveron tuottoa n. 0,5 milj. eurolla ja viimeksi mainittu puolestaan kasvattaa tuottoa n. 6,5 milj. eurolla. Kunnallisveron tuottoon vaikuttaa v myös osinkoverotuksen rakenteellinen uudistus. Muutosten arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 65 milj. eurolla. Veroperustemuutosten aiheuttama verotulojen lisäys vähentää peruspalvelujen valtionosuutta 47 milj. eurolla v Yhteisövero ja muita veromuutoksia Yhteisöverokantaa alennetaan nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin v Samalla kuitenkin yhteisöveropohjaa laajennetaan poistamalla ja rajoittamalla verotukia. Edustuskulujen vähennysoikeus poistetaan, velan korkovähennysoikeutta rajataan edelleen ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikaisempien investointien poistot verotuksessa muutetaan hyödykekohtaisiksi. Lisäksi päätettiin poistaa yrityksille suunnatut määräaikaiset verokannustimet jo vuotta aikaisemmin, eli t&k -vähennys ja teollisuusinvestointeja koskevat korotetut poistot perutaan verovuodelta Verokannan alentamisen arvioidaan pienentävän yhteisöveron tuottoa n. 870 milj. eurolla. Verotukien rajaamisten arvioidaan puolestaan kasvattavan yhteisöveron tuottoa yhteensä n. 60 milj. eurolla v ja v n. 190 milj. eurolla. Veroperustemuutoksista aiheutuvat yhteisöverotulojen muutokset kompensoidaan kunnille verojärjestelmän sisällä kuntien yhteisövero-osuutta muuttamalla. Kiinteistövero Kiinteistöveron kehittämistyöryhmän työ jatkuu tavoitteena kiinteistöveropohjan laajentaminen ja kiinteistöverotuottojen kasvattaminen. Kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan kuntien kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotetaan. Lisäksi asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää alennetaan 80 prosentista 70 prosenttiin. Myös maapohjien verotusarvoja korotetaan laskentaperusteita tarkistamalla. Kaiken kaikkiaan arvostamisperusteiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja n. 100 milj. eurolla. 10

11 1.4 Valtionosuudet ja valtionavustukset Kuntien valtionavut ovat laskennallisia ja yleiskatteisia valtionosuuksia sekä määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavia valtionavustuksia, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan kustannuksista. Valtionavut koostuvat pääosin valtionosuuksista, jotka muuttuvat asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen perusteella. Lisäksi valtionosuudet ja -avustukset muuttuvat päätösperusteisesti lainsäädännön muutosten ja budjettipäätösten perusteella (valtion toimenpiteet). Käyttötalouden valtionosuudet kasvavat 3,5 % vuonna Niiden kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimina tehty 125 milj. euron vähennys peruspalvelujen valtionosuuteen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotuksen jäädytys, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia n. 50 milj. eurolla. Valtion kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan puolestaan yhteensä 50 milj. euron lisäystä vuosina 2013 ja 2014 alkaviin oppilaitos- ja päiväkotirakennusten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin.. Valtiontalouden vuosien kehyspäätökseen liittyen peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään asteittain vuoteen 2015 mennessä. Muutosten jälkeen valtionosuusprosentti on 29,57. Vuonna 2014 käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 %. Vuonna 2014 valtionosuuksien indeksikorotus on 2,4 %. Indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 190 milj. eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ei tehdä säästösyistä valtionosuuksiin kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia v Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasausjärjestelmän kautta kuntien verotulot ovat yhteydessä valtionosuusjärjestelmään. Tasauksessa kunnalle myönnettyä valtionosuutta lisätään (tasauslisä) tai vähennetään (tasausvähennys) kunnan omaan laskennalliseen verotuloon perustuen. Kunta on oikeutettu tasauslisään, jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden alittaa 91,86 % (tasausraja) maan keskimääräisestä laskennallisesta asukaskohtaisesta verotulosta. Kiinteistövero irrotettiin verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasausjärjestelmästä vuoden 2012 alusta. Kuntien valtionosuuksiin vaikuttaa ikärakenteen ja väestön määrän ja muiden laskentatekijöiden muutos. Yhteensä verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4,5 %. Muut valtion avustukset Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 35 milj. euroa. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen ehdotetaan 0,6 milj. euroa. Määrärahalla käynnistetään ja seurataan kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntaorganisaatioita uudistuksen toteuttamisessa sekä toiminnan ja palvelujärjestelmien kehittämisessä. Kuntien lakisääteisiin tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen rahoitukseen ehdotetaan 0,52 milj. euroa. Määrärahalla käynnistetään paikallisia kokeiluhankkeita ja siitä myönnetään kokeiluihin osallistuville kunnille avustusta. 11

12 Lisäksi valtionosuusmuutoksia on tulossa mm. toimeentulotuen kustannusten kattamiseksi sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Työttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. 1.5 Kuntatalouden tasapainottamisen haaste On perusteltua olettaa, että lähivuosina kunnat pyrkivät hillitsemään menokasvuaan ja mitoittamaan menonsa lähemmäksi tulokehityksen asettamaa rajaa. Ensinnäkin valtionosuuksiin tehtävät vähennykset sekä yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen v kaventavat tuntuvasti kuntatalouden liikkumavaraa. Toiseksi talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina hidasta, ja talouden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Veropohjien ja sitä myöten verotulojen kasvu saattaa tästä syystä jäädä tässä arvioitua hitaammaksi. Kolmanneksi kunnan talouden kääntyminen alijäämäiseksi velvoittaa kunnat ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Jos talouden sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, toimintamenojen kasvun pitäisi olla vuosittain miltei 2 prosenttiyksikön verran tässä esitettyä hitaampaa. Tämän toteutuminen edellyttäisi sitä, että toimintamenot alenisivat reaalisesti. Paine veronkorotuksiin Jotta vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla lähes 2,4 mrd. euroa korkeampi v Tämä merkitsee keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 2,5 prosenttiyksikön suuruista korotuspainetta vuoden 2017 tasossa. Ottaen huomioon kuntien tehtäväkentän laajuus ja rajoitettu liikkumavara sekä väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu kuntatalouden synkät näkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Lisäksi on syytä huomata, että kuntatalouden velkaantumisen kasvun pysäyttäminen edellyttäisi edellä esitettyä vielä suurempaa tulo- tai menosopeutusta. Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien omilla toimilla menokasvun hillintä on mahdollista pääasiassa tuottavuutta parantamalla, palvelurakenteita uudistamalla sekä ottamalla käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimintatapoja. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista kuitenkin vain rajatulta osin, sillä valtaosa kuntien toiminnasta on lailla säädeltyä ja erilaisin normein ohjattua. Mitä enemmän palvelujen järjestämistä ohjataan kuntia sitovilla mitoituksilla ja normeilla, sitä vähäisempiä ovat kuntien omat mahdollisuudet hillitä menokasvua. Nykyisillä velvoitteilla ja tehtävien määrällä kunnat eivät selviä talouden vakautuksesta ilman merkittäviä verojen korotuksia. Valtiovarainministeriön asettaman kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden koordinaatioryhmä on kuvannut tuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteistön sekä jatkanut kestävän kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden mittariston kehittämistä. Työryhmä seuraa 12

13 kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus- ja tuloksellisuuskehitystä sekä kunnissa toteutettavia tuottavuustoimia. Työryhmän tehtävä on myös tuottavuus- ja tuloksellisuustietoisuuden lisääminen kunnissa, kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi tarvittavan innovaatiotoiminnan edistäminen sekä tiedonvaihto ja yhteistyö muun muassa tutkimuslaitosten kanssa. 1. SODANKYLÄN KUNTASTRATEGIA Arvot Kunnanvaltuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti kunnan arvoperustan muodostaa kolme arvoa, joiden sisältöä on selkeytetty seuraavasti: Asiakaslähtöisyys - olemme kuntalaisia varten, mutta asiakkaita myös toinen toisillemme - yhteistyökyky ja esimerkillisyys - avoimuus ja luottamus - läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus Pohjoisuus - vahva sodankyläläinen kulttuuri - ilmasto, luonto ja sijainti - optimismi ja usko omiin mahdollisuuksiin Kestävä kehitys - talous ja talouden kokonaisvaltainen ymmärrys - keskittyminen kunnan perustehtäviin - vastuullisuus ja kunnioittaminen - sitoutuneisuus Toiminta-ajatus kiteyttää kunnan perustehtävän seuraavasti: Sodankylän kunta järjestää hyvinvointi- ja peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti sekä luo edellytykset monipuoliselle elinkeinoelämän kehittymiselle. 13

14 Visio 2020 Visio on tulevaisuuteen, Sodankylässä vuoteen 2020, asetettu tavoitetila. Se ilmaisee millaiselta kunta haluaa tuolloin näyttää. Ohjaava visio on ilmaistu seuraavasti: Olemme kasvava, kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa ihmisten on turvallista elää. Meillä on monipuolinen elinkeinorakenne, Jäämerenkäytävä sekä korkeakoulutasoista, kansainvälistä arktista ja avaruustutkimusta sekä koulutusta. Menestyksen peruspilarit Kehittämistyötä on koottava ja huomiota keskitettävä jokapäiväisen arkityön lisäksi joihinkin sellaisiin perustavaa laatua oleviin kokonaisuuksiin, joissa kunnan on ehdottomasti onnistuttava menestyäkseen. Ilman tärkeysjärjestystä Sodankylän menestystekijöiksi valikoituvat seuraavan kuvan asiakokonaisuudet. Myönteisen kuntakuvan puolesta ponnistelu ja viestiminen on yhteinen teema kaikissa menestystekijöissä. Muuntautumiskykyinen palveluorganisaatio ja palvelutuotannon yhteistyö Tasapainoinen talous Myönteinen kuntakuva (imago) otetaan huomioon kaikissa peruspilareissa Menestyvä Sodankylä Monipuolinen elinkeinoelämä Osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamushenkilöja viranhaltijajohtajaminen 14

15 Sodankylässä on käynnissä kuntastrategian päivitys. Strategian päivityksestä, strategian työryhmän kokoonpanosta ja strategiapäivityksen etenemisestä on sovittu kunnanhallituksen kokouksessa Strategiapäivityksen aikataulusta on sovittu siten, että strategia esitetään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta Koska Sodankylän kunta on nyt muiden kuntien lailla merkittävän kuntarakenne- ja sote-uudistuksen edessä, kunnan kehittämisvoimavarat keskitetään nykyisen palvelutuotannon kuvaamiseen (lähipalvelut, keskitetyt palvelut ja seudulliset palvelut sekä oma tuotanto ja ulkoistetut palvelut) niiden vaihtoehtoisten tuottamistapojen selvittämiseen. Selvityksen etenemistä seurataan kunnan johtoryhmässä ja raportoidaan kunnanhallitukselle mahdollisten uudelleen linjauksien järjestämiseksi. Kysymys on kunnan palvelustrategian päivittämisessä muuttuvassa kuntakentässä. Kunnan talouden kokonaistilannetta on arvioitu strategiatyön yhteydessä seuraavasti (Laesterän raportti, Kvalt täydennettynä vuoden 2012 tilinpäätöstiedoilla): Melko suuret toimintamenot ja suhteellinen toimintakate valtakunnallista keskitasoa Veroprosentti 19,5 % maan keskitasoa; kasvukuntiin nähden suhteellisen alhainen Kasvukunnat ovat investoineet Sodankylää jonkin verran enemmän Viime tilikauden 2012 tulos milj. euroa alijäämäinen Kertynyt ylijäämä euroa (vuoden 2012 jälkeen) Lainakanta keskitasoa (2012: euroa / as; 2011: euroa / as) Sodankylän talous on nyt heikentynyt ja näyttää päätyvän kuluvana tilikautena alijäämäiseksi. Strategiassa pidetään tärkeänä niiden kuntatalouden reunaehtojen huomioon ottaminen, jotka Sodankylän pitää ottaa huomioon voidakseen niiden valossa säilyttää itsenäisyytensä. Kaavio 1: Kertynyt yli- alijäämä , /asukas, Sodankylä, as. kunnat, Lappi, Koko maa, Lähde: Suomen Kuntaliitto Kertynyt yli-/alijäämä, /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Taulukko 1: Kertynyt yli-/alijäämä , /asukas. Sodankylä, as. kunnat, Lappi Koko maa. Lähde Suomen kuntaliitto Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa

16 Kunnassa on myös käynnistetty henkilöstösuunnitelman laadinta, jolla pyritään varmistamaan riittävien henkilöresurssien saatavuus samalla, kun kunnan palvelustrategia päivitetään ja henkilöstömitoitus tarkistetaan palvelustrategian edellyttämällä tavalla. Samanaikaisesti kunnassa on erityisesti huolehdittava kunnan elinvoimaisuuden ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä sekä myönteisestä, yhtenäisestä ja aktiivisesta viestinnästä. Nämä asetetaan strategisiksi painospisteiksi siihen asti, kunnes kuntastrategia päivitetään uudelleen. Päivitystarvetta arvioidaan vuosittain talousarvion seurannan ja raportoinnin yhteydessä sekä kuntarakenteessa ja sotepalveluiden järjestämisessä tapahtuneiden muutosten selkiydyttäessä. Edellä oleva strategian valmistelun linjaus kiteytyy seuraaviksi painopisteiksi tuleville vuosille: 2014 talouden tasapainottaminen lyhyellä aikavälillä palveluntuotannon virtaviivaistaminen ja johtamisen kehittäminen (talouden tasapainottaminen pidemmällä aikavälillä) 2016 kuntastrategian päivitys ottaen huomioon valtakunnallisen kuntarakenne- ja sote-uudistuksen eteneminen Strategiatyössä on arvioitu Sodankylän toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Arviointia on tehty erityisesti Lapin Liiton maakuntastrategiassa esittämien megatrendien näkökulmasta. Strategiatyöryhmä on tunnistanut erityisesti seuraavien trendien merkityksen Sodankylän kannalta: energian ja raaka-aineiden kysynnän kasvaminen, väestön ikääntyminen, digitaalisten tietoverkkojen merkityksen voimistumisen sekä elämysyhteiskunnan ja luovan talouden vahvistuminen. Näköpiirissä ovat myös monet muut Lapin aluetta koskettavat laaja-alaiset muutokset, kuten arktisen alueen merkityksen vahvistuminen, ilmastonmuutoksen ja energiatehokkuuden korostuminen, elintarviketuotannon merkityksen kasvu, kilpailun kiristyminen työvoimasta ja huippuosaajista sekä osaamisen ja innovaatiokyvyn tarpeen lisääntyminen. Tarkasteltaessa elinkeinotoimintaan kohdistuvia muutosvoimia arvioitiin Sodankylän kunnan tulevaisuudennäkymiä erityisesti kaivostoiminnan näkökulmasta, sillä se nähtiin toimialana, johon kohdistuu Sodankylän kannalta ehkä suurimpia mahdollisuuksia ja uhkia. Päätöksenteon tueksi on kunnassa teetetty Helsingin yliopiston Ruraliainstituutilla selvitys Sodankylän Kevitsan kaivoksen alue- ja kunnallistaloudellisista vaikutuksista (Raportteja 102, Törmä, Kinnunen, Määttä & Zimoch 2013). Selvitys osoittaa, että Kevitsan kaivoksella on myönteinen vaikutus Pohjois-Lapin seutukunnan väestöön, aluetalouteen ja verokertymiin. Kevitsan kaivoksen vaikutuksen arvioinnissa on hyödynnetty RegFinDyn-aluemallia. Malliin sisältyvät laskelmat pohjautuvat kaivoksen johdolta saatuihin perustietoihin ja lähtökohtaoletuksiin, jotka ovat toteutuneet tai olleet alimitoitettuja. Esimerkiksi suora työllisyysvaikutus (293 henkilöä) vuonna 2013 on toteutunut suurempana kuin mallissa. Kaivoksen vaikutukset Pohjois-Lapin aluetalouteen kiteytyvät seuraavasti: 1) väestöön: seutukunnan väestön määrä kasvaa vuosien aikana yht. 900 henkilöllä 2) aluetalouteen: bruttokansantuote BKT kasvaa yht. 320 milj. eurolla 3) verokertymiin: erityisesti maa- ja vesirakentamisen ja rakentamispalveluiden sekä ravitsemispalveluiden liikevaihdon kasvun kautta. 16

17 2. SODANKYLÄN VÄESTÖN JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS 3.1 Väestö Sodankylän kunnan asukasmäärä kasvoi ja luvuilla aina vuoteen 1995 saakka. Vuonna 1996 väkiluku kääntyi lisääntyneen poismuuton takia selvään laskuun. Vuonna 2010 väestön väheneminen näyttää pysähtyvä. Kunnan väkiluku on kasvanut viime vuosina (2011: + 28 as; 2012: +29 as; 8/2013: +63 as). Suhteellinen kasvu on ollut maan keskitasoa. Tulevina vuosina on perusteltua odottaa kunnan väestömäärän kasvavan 1 2 % vuodessa. Kuntastrategian päivityksen yhteydessä on asukasluvun kasvun ennustettu olevan jopa on 200 henkilöä / vuosi. Väestön ikärakenteessa lasten ja nuorten osuus kuitenkin vähenee, ja vanhusväestön määrä kasvaa johtuen ns. suurten ikäluokkien ikääntymisestä. Taulukko 2: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina , asukasta ja arvio vuosina , asukasta, Lähde: Tilastokeskus Yhteensä arv arv arv arv

18 Taulukko 3: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina %:na ja ja arvio vuosina , Lähde: Tilastokeskus ,6 10,0 65,8 11,4 7, ,6 9,5 66,0 11,3 7, ,5 9,0 66,1 11,5 7, ,4 8,4 66,1 11,5 8, ,7 8,0 65,8 11,4 9, ,0 8,0 64,6 12,0 9, ,1 7,8 64,2 12,0 9, arv. 6,3 7,2 62,9 12,8 10, arv. 6,4 7,0 61,8 13,4 11, arv. 6,4 7,0 60,7 14,3 11, arv. 6,9 6,9 59,8 14,3 12,1 Kaavio 2: Väkiluku (asukasta) vuosina sekä arvio vuosille Lähde: Tilastokeskus Malmintutkimuksen, kaivosrakentamisen, matkailun ja yksityisten palvelujen ansiosta Sodankylään on syntynyt uusia työpaikkoja ja taloudellista aktiivisuutta. Näin väestön väheneminen on saatu pysähtymään. Tämä selittää miksi kunnan ilmoittaman väestön todellisen määrän ja toisaalta Tilastokeskuksen arvion välinen erotus kasvaa. Tässä talousarviokirjassa esitetyissä taulukoissa / asukas käytetään tilinpäätösvuosien ( ) tiedoissa Tilastokeskuksen ilmoittamaa väestön määrää ja talousarvioja taloussuunnitteluvuosissa ( ) kunnan omaa ennustetta, jossa tilastokeskuksen lukuja on korjattu vuoden 2013 toteutumatasoon. 18

19 Taulukko 4: Väestönmuutos Sodankylässä vuosina , asukasta Lähde: Tilastokeskus ja kunnan ennuste VUOSI SYNTYNEET SYNTYNEIDEN MUUTTO- VÄESTÖN- VÄKILUKU ENEMMYYS TASE LISÄYS Kunnan ennuste arv arv arv arv Taulukko 5: Sodankylän kunnan väestö kylittäin vuosina , asukasta Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yhteensä asukkaita Pohjoisosa Vuotso (Purnumukka) Lokka Petkula (Madetkoski) Moskuvaara Kersilö Rajala Sattanen Itäosa Kelujärvi (Puolakkav.) Siurunmaa Orajärvi Kirkonkylä (+ymp.) Järvikylät Jeesiö Vaalajärvi Riipi Hinganmaa (Kaarto) Syväjärvi (Heinäperä) Sassali Uimaniemi (Murtomaa) Kierinki Kukasjärvi Unari Eteläosa Aska Lismanaapa Torvinen Vuojärvi Seipäjärvi Raudanjoki Luosto * * * *

20 Taulukko 6: Väestön pääasiallinen toiminta Sodankylässä vuosina Lähde: Tilastokeskus Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Muut Työpaikat ja työllisyys Työpaikkojen määrä on Sodankylässä on noussut tarkasteluajankohdan aikana 141 kpl, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Tilastokeskus on uudistanut työpaikkojen toimialaluokituksen (TOL2008). Taulukko 7: Työpaikkojen määrä Sodankylässä toimialoittain vuosina Lähde: Tilastokeskus kpl % kpl % kpl % Työpaikat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous , , ,1 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja 51 1,5 46 1,3 47 1,3 jätehuolto Kaivostoiminta ja louhinta 63 1,9 85 2, ,2 Teollisuus 161 4, , ,5 Rakentaminen 188 5, , ,9 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus- ja varastointi; , , ,9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 170 5, , ,1 Informaatio ja viestintä 32 1,0 43 1,3 43 1,2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 25 0,7 25 0,7 23 0,7 Kiinteistöalan toiminta 46 1,4 46 1,3 54 1,5 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; , , ,9 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen , , ,3 sosiaalivakuutus, koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut , , ,1 Taiteet, viihde ja virkistys, ja Muut palvelut 165 4, , ,8 Toimiala tuntematon 35 1,0 53 1,6 47 1,3 20

21 Taulukko 8: Työttömien määrä Sodankylässä vuosina Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömiä työnhakijoita Työttömyysaste, % 17,7 13,7 11,8 13,2 11,6 10,2 10,2 4. HENKILÖSTÖ 4.1. Kunnan henkilöstöpolitiikka Kuntastrategiassa (kv , liite nro 1) yhdeksi Sodankylän menestyksen peruspilariksi on määritelty osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Kuntastrategian pohjalta laadittiin vuonna 2011 kunnan henkilöstöstrategia (kv , jossa henkilöstötyön painopisteiksi määriteltiin 1) yhteen hiileen puhaltaminen, 2) oikeat ihmiset oikeille paikoille, 3) monipuolinen ja kannustava palkitseminen sekä 4) hyvä työnantajakuva. 4.2 Perustiedot kunnan henkilöstöstä Vuoden 2012 lopussa kunnan henkilöstömäärä oli yhteensä 744 henkilöä, joka oli 6 työntekijää enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 9: Henkilöstömäärä toimialoittain palvelussuhteen mukaan vuosina Hallinto- ja Perusturva- Sivistys- Tekniset Yhteensä elink.palvelut palvelut palvelut palvelut Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä 21

22 Taulukko 10: Täytetyt ja täyttämättömät virat/toimet toimialoittain Kunnan virat ja toimet yhteensä Virkojen/ Täyttä- Täytetty Uudet Täytetty toimialoittain toimien mättä 2013 virat/toimet 2014 kok.määrä HALLINTO- JA KEHITTÄMISPALV. 49,7 6 43,7 0 48,2 PERUSPALVELUT 260, ,5 5,5 263 SIVISTYSPALVELUT 215 9,5 205, ,5 TEKNISET PALVELUT 115,5 14,75 100, ,75 Toimialat yhteensä 640,7 35,25 605,45 5,5 617,45 Kunnan maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2012 (ilman sosiaalikuluja) olivat yhteensä Lokakuun lopussa vuonna 2013 vastaavien menojen toteutuma oli Taulukko 11: Palkkojen ja palkkioiden jakauma vuosina (ilman sosiaalikuluja) TP 2012 TA 2013 KÄYTTÖ 2013 ARVIO Luottamushenkilöiden palkkiot Viranhaltijain kk-palkat Työsuhteisten kk-palkat Erilliskorvaukset Sairauslomasijaiset Vuosilomasijaiset Muut sijaiset Äitiysloma- ja hoitovapaasij Koulutussijaiset Varahenkilöpalkat Asiantuntijapalkkiot Tunti- ja urakkapalkat Jaksotetut palkat Yhteensä Taulukko 12: Henkilöstömenojen kehitys suhteessa asukasmäärään Vuosi Henkilöstömenot Asukas- Palkat/ Henkilöstöluku asukas menot/ Sos. vuoden asukas Palkat maksut Yhteensä lopussa TP TA TA Keskiarvo

23 Henkilöstön eläköityminen Kunnallisen Eläkevakuutusyhtiön (Keva) tuoreen ennusteen mukaan kunta-alan eläkepoistuma jatkuu voimakkaana. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet (58 prosenttia) kaikista nykyisistä kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Lähivuosina kunta-alalta eläkkeelle jää joka vuosi yli henkilöä. Kunta-alan voimakkaasta eläkepoistumasta ei siis voi enää puhua tulevaisuuden ilmiönä, sillä se on tätä päivää. Nyt laadittu ennuste vahvistaa aiempaa käsitystä eläkepoistuman nopeudesta. Aiemmin vuodelle 2015 ennakoitu poistumahuippu näyttää toteutuvan useamman vuoden aikana siten, että yksittäisen vuoden nimeäminen kehityksen käännekohdaksi on hankalaa. Paljon riippuu siitä, kuinka vanhuuseläkkeelle jäävät valitsevat eläkkeensä alkamisajankohdan. Kiivaimman eläkepoistuman aika on kuitenkin ohi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. (Talouselämä ) Vuosina eli seuraavan viiden vuoden aikana Sodankylän kunnan nykyisestä henkilöstöstä tulee Kevan arvion mukaan jäämään erilaisille eläkkeille 146 henkilöä. Vuoden 2012 jälkeen vanhuuseläkeiän täyttävien määrä laskee vuosittain, kunnes vuonna 2016 määrä jälleen nousee. Kaavio 3: Sodankylän eläkepoistumaennuste suhteessa koko kunta-alaan vuosina

24 Kaavio 4: Eläkepoistumaennuste Sodankylän kunnassa vuosina Vuosina prosentuaalisesti suurimpina ammattiryhminä Kevan eläkepoistumaennusteessa Sodankylän osalta ovat: - perus- ja lähihoitajat sekä sairaala- ja hoitoapulaiset yht. (29 henkilöä, 16,0 % ammattiryhmän henkilöstömäärästä, 5,5 % kunnan vuoden 2012 vakinaisesti täytetyistä viroista/toimista). - luokan- ja aineenopettajat (7, 11,1 %, 1,3%) - siivoojat (7, 29,5 %, 1,3 %) - ruokapalveluhenkilöstö (6, 23,9 %, 1,1 %) - kodinhoitajat ja kotiavustajat (6, 53,9 %, 1,1 %) - maatalouslomittajat (6, 10,9 %, 1,1 %) 4.3 Henkilöstötyön tavoitteet vuosille Sodankylän kuntastrategian päivitys on käynnistetty syksyllä Uuden strategian on tarkoitus ohjata toimintaa vuoden 2014 alusta lukien. Kuntastrategian valmistuttua tulee myös kunnan henkilöstöstrategia päivittää. Henkilöstöstrategian päivittämisen yhteydessä luodaan henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelma meneillään olevan valtuustokauden ajaksi. Toimintasuunnitelmassa tullaan määrittelemään konkreettiset mittarit tavoitteiden saavuttamisen seuraamiseksi. Toimintasuunnitelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa. Vuosille laadittavassa henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon seuraavat asiakokonaisuudet: 1) Henkilöstöhallinnon ja toimialoilla toteutettavan henkilöstötyön kehittäminen 24

Talousarvioesitys Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät

Talousarvioesitys Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät 7.1. Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät Kuntatalous pysyy alijäämäisenä vuonna 2013 Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu vuonna 2014 Tilastokeskus julkaisi toukokuun lopussa kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen

Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen Kuntien tuottavuustyö välineitä palvelujen kehittämiseen Kestävä julkinen talous kuntapalvelujen turvaajana Kuntien tuottavuusseminaari Savoy-teatteri 16.6.2011 Ylijohtaja Päivi Laajala Tuottavuuden parantaminen

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvioesitys Peruspalvelubudjettitarkastelu Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät

Talousarvioesitys Peruspalvelubudjettitarkastelu Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät 7. Peruspalvelubudjettitarkastelu 7.1. Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät Kuntatalous pysyy alijäämäisenä vuonna 2013 Tilastokeskus julkaisi toukokuun lopussa kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpäätöstiedot

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain muutoskuulumisia Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot