TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2017"

Transkriptio

1 56 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kvalt

2 1 Sisältö: TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanjohtajan katsaus 2 1. YLEISPERUSTELUT Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja sitovuustaso Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden yleinen tilanne Henkilöstömenot Rakennepoliittinen ohjelma Valtionosuudet ja verotulot Valtionosuudet Verotulot Ansiotuloverot Yhteisöverot Kiinteistö ja jätevero Veronluonteiset tulot yhteensä TEUVAN KUNNAN TALOUS Yleistä Käyttötalous Tuloslaskelma Investointisuunnitelma Rahoituslaskelma KUNTAKONSERNI Teuvan Vuokratalot Oy Teak Oy Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari SEUDULLINEN YHTEISTYÖ PALVELUTUOTANNOSSA Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Suupohjan seutupalvelukeskus Oy PÄÄVASTUUALUEIDEN PÄÄMÄÄRÄT, TOIMINTA AJATUKSET JA TAVOITTEET Ylin päätöksenteko ja valvonta Hallinto ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen toimi ja rakennuslautakunta 35 Liitteet: Rakentamisohjelma 48 Henkilöstö 56 Kuntakonserni 58

3 2 TEUVAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanjohtajan katsaus Talousarviota laadittaessa kuntien tulevaisuus on harvinaisen epävarmuuden vallassa. Kuntia tarvitaan jatkossakin, mutta millainen on niiden määrä, koko ja tehtävärakenne? Koko vaalikauden valmistellut kuntarakenneuudistus sekä sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ovat ajautuneet umpikujaan. Toisen asteen koulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistaminen ovat myös valmisteilla, mutta asiaa koskevat lakiesitykset eivät anna suoria vastauksia tulevaisuuden ratkaisujen kehittämisen pohjaksi. Samaan aikaan kuntien taloudellinen tilanne on erittäin tiukka. Teuvan kunnassa on viime vuosina laadittu kolme säästöpakettia, lomautettu koko henkilökunta kahdeksi viikoksi sekä käyty yt neuvottelut 20 henkilötyövuoden vähentämiseksi. Veroprosenttia on korotettu useaan otteeseen. Silti talousarvion laatiminen on yhä vain vaikeampaa. Nyt laadittu talousarvioesitys on tiukasta menoraamista huolimatta 1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lisäsäästöjen löytäminen taloussuunnitelman suunnitelmavuosina on edellisvuosia vaikeampaa. Niinpä talousarvioesityksessä ei ole löydetty keinoja kertyneiden alijäämien kattamiseen. Talouden sopeuttamisessa tulee seuraavaksi keskittyä kahteen asiaan. Toisaalta tulee miettiä kaikkien palvelujen osalta niiden tuotantotapojen uudistamista sekä palvelutason laskemista. Toisaalta kuntien tulee yhdessä toimia ostopalveluina hankittavien palvelujen tehostamiseksi. Tässä tarvitaan voimakasta omistajaohjausta erityisesti kuntayhtymien suuntaan. Vuoden 2015 talousarviossa merkittävimmät investointihankkeet ovat koulukeskuksen peruskorjauksen II vaihe, suun terveydenhuollon tilojen rakentaminen sekä siirtoviemärihanke Kaskisiin. Näiden toteutuksen jälkeen tulee investointien määrää rajusti pienentää, jotta kunnan velkaantuminen saadaan taittumaan. Kuluvana vuonna on päivitetty Teuvan kuntastrategia. Tuloskortissa keskeisellä sijalla ovat mm. hyvinvoinnin edistäminen, asiakkaan valinnanvapaus, kuntatalous, ketterämpi toiminta ja johtaminen. Tavoitetasot ja yksityiskohtaiset toimenpiteet kaipaavat vielä viimeistelyä. Strategiaa lähdetään toteuttamaan nyt laaditulla talousarviolla ja taloussuunnitelmalla.

4 3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja sitovuustaso Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota ja siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa päävastuualueille osoitetut ulkoiset määrärahat ja ulkoiset tuloarviot ovat valtuustoon nähden siten sitovia, ettei päävastuualueille osoitettuja määrärahoja ilman valtuuston päätöstä saa siirtää käyttötalousosan ja investointiosan välillä eikä toiselle päävastuualueelle eikä päävastuualueen kokonaismäärärahaa saa ilman valtuuston päätöstä ylittää. Kunnanhallituksen toimielimelle osoittamaa määrärahaa ei saa päävastuualueella ilman kunnanhallituksen päätöstä ylittää eikä siirtää toiselle toimielimelle. Tuloslaskelmaosan toimintatuottojen ja toimintakulujen sitovuus on sidoksissa siihen, mitä edellä on sanottu käyttötalousosan menomäärärahojen ja tuloarvioiden sitovuudesta. Rahoitusosassa toimintapääoman muutoserät ovat informatiivisia. Pitkäaikaisia lainoja voidaan vähentää enemmän ja ottaa vähemmän kuin rahoituslaskelmaosaan on merkitty. Kunnan toiminta ajatus, päämäärät ja tavoitteet sekä päävastuualueiden toiminta ajatukset ja päämäärät ovat siten kaikkia kuntaorganisaatiossa toimivia (luottamushenkilöt ja palkkahenkilöt) sitovia, että kaikkien tulee pyrkiä niiden saavuttamiseen ja toteuttamiseen Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen määrä laski 1,2 prosenttia vuonna 2013 ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Talouden ongelmat eivät ole pysähtyneet tähän vaan kehitys on ollut heikkoa, minkä seurauksena Suomen bruttokansantuote näyttäisi laskevan myös vuonna Tämän hetkisten ennusteiden mukaan bruttokansantuote laskisi vajaat 0,5 prosenttia. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet ja lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymistä. Kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret.

5 4 Talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän Suomessa vuonna 2015, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan vuoden 2014 kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Kasvun odotetaan olevan maltillista myös vuoden 2015 jälkeen. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä tasollaan noin 8,5 prosentin tuntumassa, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Kuntatalouden yleinen tilanne Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa voimakkaasti vuosien 2013 ja 2014 aikana. Menojen kasvua on hillitty toimintoja karsimalla ja henkilöstömenoihin kohdistuvilla säästöillä. Tulopuolta on pyritty vahvistamaan kiristämällä verotusta. Sopeuttamistoimenpiteet eivät ole kuitenkaan riittäneet poistamaan kuntien taloudellista ahdinkoa. Arviot kuntatalouden näkymistä tuleville vuosille ovat synkkiä. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä menojen kasvu jatkuu tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden alijäämän ennustetaan syvenevän 2,6 miljardiin euroon eli 1,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2018 mennessä. Kuntatalouden velan määrä kasvaa runsaaseen 26 miljardiin euroon eli yli 11 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion toimenpiteisiin vuodelle 2015 sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, joiden yhteenlaskettu vaikutus kuntien talouteen on negatiivinen. Veroperusteiden muutoksista aiheutuvat tulojen menetykset pyritään kompensoimaan kunnille valtionosuuksien korotuksilla, mutta tämä ei kuitenkaan toteudu täysimääräisesti. Lisäksi valtionapuja vähennetään mm. peruspalvelujen valtionosuuksia leikkaamalla. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti. Tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Useat kunnat nostivat vuonna 2014 kunnallisvero ja kiinteistöveroprosenttejaan ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva. Nähtävissä on kuitenkin, että kuntatalouden ongelmat eivät ole ratkaistavissa jatkuvilla veronkorotuksilla. Kokonaistuloksen arvioidaan olevan 0,6 miljardia euroa alijäämäinen vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että velkarahaa ei oteta enää ainoastaan investointien tekemiseen vaan myös toimintamenojen kattamiseen. Lainankannan arvioidaan nousevan 17,2 miljardista eurosta 19,1 miljardiin euroon. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät kohentavat laskennallisesti kuntatalouden tulosta vuonna Yhtiöittämisen pysyvä vaikutus arvioidaan sen sijaan hieman kuntataloutta heikentäväksi tulos ja rahoituslaskelmatasolla.

6 Henkilöstömenot Yli puolet kaikista kunta alan menoista on henkilöstömenoja. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21,8 miljardia euroa. Palkkakustannusten osuus henkilöstömenoista on noin 16,8 miljardia euroa. Työnantajan maksamien eläke ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen osuus on noin 5 miljardia euroa. Kunnista jää vuosittain noin työntekijää eläkkeelle ja kuntien oletetaan yhä useammin jättävän osan avoimista tehtävistä täyttämättä. Lisäksi henkilöstöä on vähennetty irtisanomisien kautta. Henkilöstömenojen kasvua hidastaa myös maltillinen palkka ja kustannustason kehitys sekä kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen aleneminen. Kunta alan tämän hetkinen työ ja virkaehtosopimus on voimassa asti ja se koostuu kahdesta osasta lopussa päättyvä ensimmäinen jakso sisältää kaksi 0,40 prosentin yleiskorotusta, joista toinen ajoittuu vuoden 2015 puoliväliin alkavan jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta neuvotellaan mennessä Rakennepoliittinen ohjelma Hallitus päätti rakennepoliittisesta ohjelmasta ja asetti sen tavoitteet elokuussa Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimien tavoitteena on julkisen sektorin kestävyysvajeen poistaminen. Hallituksen näkemyksen mukaan julkisen talouden kestävyysvajeen poistaminen edellyttää sekä talouden kasvua että rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Hallitus vahvisti ohjelmaa kesän 2014 talousarvioneuvotteluissa siten, että ohjelma voi toteutua aiemmin sovitun mukaisesti. Rakennepoliittisen ohjelman keskeisiä kokonaisuuksia ovat: Sosiaali ja terveydenhuollon uudistus Eläkeuudistus Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Työurien pidentäminen alkupäästä Työurien katkosten vähentäminen Rakenteellisen työttömyyden alentaminen Tonttitarjonnan ja asuntorakentamisen lisääminen Digitalisointi ja siihen liittyen mm. kansallisen palveluväylän toteuttaminen Julkisen sektorin kestävyysvajeeksi on arvioitu kokonaisuudessaan noin 9 miljardiksi euroksi, josta kuntatalouden osuus on noin 2 miljardia. Kuntien arvioidusta kahden miljardin euron alijäämästä puolet on määrä hoitaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja puolet kuntien omilla toimilla. Ohjelman mukaan tavoitteiden tulisi toteutua vuonna Kuntien omat toimet kuntatalouden rahoitusaseman kohentamiseksi sisältävät kuntien menoihin suoraan kohdistuvia sopeutustoimia, toimia tuottavuuden kohentamiseksi ja veronkorotuksia. Tosiasiassa ilman mittavia valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi lähes tasapainossa. Kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita ei ole vastaavasti vähennetty, ovat kunnat olleet pakotettuja nostamaan verojaan selviytyäkseen lakisääteisistä velvoitteistaan. Veronkorotusten lisäksi kunnat ovat tehneet mittavia säästötoimenpiteitä, jotka jatkuvat myös ensi vuonna.

7 6 Rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen varmistetaan erityisesti opetus ja kulttuuriministeriön ja sosiaali ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Tähän mennessä on kyetty täsmentämään toimet, jotka vähentävät kuntien tehtäviä ja velvoitteita tavalla, joka mahdollistaa laskennallisesti arviolta reilun 350 milj. euron suuruiset säästöt kuntien menoihin, kun rakennepoliittinen ohjelma edellyttää yhden miljardin euron säästöjä. Toistaiseksi rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetyt tavoitteet kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi eivät ole toteutuneet. Useimpien esitysten toimeenpano on siirretty eteenpäin. Tavoitteiden saavuttamisen esteenä on ollut myös kunnille annettavat uudet tehtävät. Näyttäisi siltä, että kustannusvaikutukset uusista kunnille annettavista tehtävistä on arvioitu selvästi alakanttiin ja toisaalta hallituksen rakennepakettiin sisältyvien kuntien tehtävien karsimisten vaikutukset kuntatalouteen on arvioitu selvästi yläkanttiin. Esimerkiksi uusi sosiaalihuoltolaki lisää kuntien velvoitteita. Sosiaali ja terveysministeriö arvio kuntien menojen lisääntyvän 32 milj. euroa vuodessa. Kuntaliitto sen sijaan arvioi kustannuksiksi vähintään 100 milj. euroa Valtionosuudet ja verotulot Valtionosuudet 2014 Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus ja kulttuuriministeriö. Uusi laki peruspalvelujen valtionosuuksista tulee voimaan Uudistuksella nykyistä valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50, kun uudessa niitä on 11. Valtionosuudet määräytyvät tulevaisuudessakin pitkälti kunnan väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja päivitetään. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/ 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Opetus ja kulttuuriministeriön osuus on monella kunnalla miinusmerkkinen erä pienentäen muuta valtionosuutta. Rahoitusosuus tulee edelleen pienenemään vuonna 2015 johtuen ammattikorkeakoulujen yksityistämisestä ja siirtämisestä pois kuntien valtionosuusjärjestelmästä. Lisäksi lukion ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoihin kohdistuu säästöjä, jotka pienentävät valtionosuuden määrä. Valtion talousarvioesityksen mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä noin 9,9 miljardia euroa, mistä 9,0 miljardia euroa muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat noin 0,9 miljardia euroa. Valtionavut vähenevät vuoden 2014 talousarvioon verrattuna yhteensä 0,5 miljardia euroa. Suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj. euron leikkaus, ammattikorkea

8 7 koulujen rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot ja useiden harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkaukset. Lisäävästi valtionosuuksiin vaikuttavat vuoden 2015 kustannustason muutoksen huomioiminen laskelmissa. Peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 0,6 prosentin ja opetus ja kulttuuriministeriön 1,1 prosentin indeksikorotus. Alustavien laskelmien mukaan Teuvan kunnan peruspalvelujen valtionosuudet vuonna 2015 olisivat samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna. Opetus ja kulttuuriministeriön rahoitus Teuvan osalta näyttäisi laskevan hieman, mutta ei kuitenkaan merkittävästi. Kokonaisuudessaan valtionosuudet pysynevät vuoden 2014 tasolla eli noin 17,6 miljoonassa eurossa Verotulot 2014 Kuntien tuloista lähes puolet muodostuu verotuotoista. Kuntien verotulolähteet ovat kunnallinen ansiotulovero, kiinteistöverot ja osuus yhteisöveron tuotosta. Vuoden 2014 alusta kunnallisveroprosentti nousi 156 kunnassa, joissa asuu hieman yli puolet koko maan väestöstä. Vuonna 2014 keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti on 19,74, mikä on 0,36 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkein käytössä oleva kunnallisveroprosentti nousi 22,50 prosenttiin, matalimman ollessa 16,50 prosenttia. Kiinteistöveroprosentteja nostettiin myös yleisesti vuonna Yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 89 kunnassa ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 86 kunnassa. Veroperusteisiin on tehty muutoksia, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotukseen kuin yhteisö ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset tai vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen on esitetty, että myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisissa kompensaatiolaskelmissa. Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jako osuutta muuttamalla Ansiotuloverot Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta kaikkein matalimmilla tulotasoilla ja vastaavasti korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen maksimimäärää korotetaan 40 eurolla, ja vähennyksen poistumaprosenttia alennetaan. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 15 eurolla, kertymäprosenttia kasvatetaan ja poistumaprosenttia korotetaan. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon kolmea alinta tulorajaa korotetaan 1,7 prosentilla, millä on vaikutusta myös kuntien verotuloihin. Lapsiperheiden taloudellisen tilanteen tukemiseksi suunnataan määräaikainen lapsivähennys pieni ja keskituloisille vanhemmille. Lapsivähennyksen verotuottoja vähentävästä vaikutuksesta suurin osa kohdistuu kunnallisveroon. Lisäksi eläkkeensaajien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennystä. Kuntien verotuloja lisäävät asuntolainojen korkovähennyksen ja työmatkakulujen vähennyksen muutokset. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan aiempien päätösten lisäk

9 8 si 5 prosenttiyksiköllä vuonna Myös työmatkakulujen verovähennysoikeutta rajoitetaan siten, että kulujen omavastuuosuutta korotetaan 150 eurolla. Kuntien verotuloihin vaikuttavat myös aiemmin päätetyt muutokset (opintolainan korkovähennyksen päättyminen, osinkotuloverotuksen muutokset, asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen ja avainhenkilölaki). Uusien ja aiemmin päätettyjen toimien arvioidaan vähentävän nettomääräisesti kunnallisveron tuottoa 131 milj. euroa vuonna Tämä kompensoidaan kunnille peruspalvelujen valtionosuusmomentin kautta Yhteisöverot Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tuloskehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Yhteisöveron perusteisiin vuonna 2015 tulevat muutokset kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöverontuotosta. Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennysoikeus palautetaan vuoden 2015 alusta. Lisäksi elokuvatuottajien tuotantotuen verovapaus poistetaan. Edustusmenojen muutos vähentää yhteisöveron tuottoa, ja elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden poistaminen puolestaan lisää. Pankkiveron korvaavan vakausmaksu on vähennyskelpoinen yritysverotuksessa, mikä vähentää yhteisöverotuottoa. Aiemmin päätetyn mukaisesti määräaikaiset t&k vähennys ja teollisuusinvestointeja koskevat korotetut poistot perutaan verovuodelta Kiinteistö Yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien laissa säädettyjä vaihteluvälejä korotetaan vuonna Yleisen kiinteistöveroprosentin ala ja ylärajoja korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä siten, että uusi vaihteluväli on 0,80 1,55 prosenttia. Vakituisten asuinrakennusten ala ja ylärajoja korotetaan 0,05 prosenttiyksiköllä siten, että uusi vaihteluväli on 0,37 0,80 prosenttia. Ne kunnat, joilla kiinteistöveroprosentti on ollut uusia alarajoja matalampi, joutuvat näin ollen korottamaan veroprosenttejaan. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien korotusten arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja yhteensä 48 milj. eurolla, kun huomioidaan myös niiden kuntien verotulolisäys, jotka korottavat prosentteja uusia ylärajoja hyödyntäen. Verotulojen lisäystä vastaava määrä leikataan kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta Veroluonteiset tulot yhteensä 2014 Vuoden 2014 talousarviossa valtionosuuden määrä on 17,6 milj. euroa. Teuvalle myönnetty euron harkinnanvarainen valtionosuus ei sisälly tähän määrään. Verotuloja Teuvalle kertynee noin 16,7 milj. euroa, mikä on euroa vähemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Näin ollen vuoden 2014 veroluonteiset tulot ilman harkinnanvaraista valtionosuutta olisivat yhteensä n. 34,3 milj. euroa. Veroluonteisten tulojen yhteismäärän arvioidaan vuonna 2015 muodostuvan noin euroa suuremmiksi kuin edellisenä vuonna.

10 9 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Kunnallisveroprosentti 20,50 21,50 22,00 22,00 Kiinteistöveroprosentit yleinen 0,70 0,70 0,80 0,90 vakituinen asunto 0,40 0,40 0,50 0,50 Verotulot kiinteistövero yhteisövero kunnallisvero Verot yhteensä Valtionosuudet yleinen valtionosuus rahoitusavustus Valtionosuudet yhteensä YHTEENSÄ TEUVAN KUNNAN TALOUS 2.1. Yleistä Kunnan taloudellinen asema on heikko. Tulokset ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2009 lähtien, taseeseen on kertynyt alijäämää ja kunta velkaantuu nopeasti. Menoja on karsittu voimakkaasti, mutta tämä ei ole toistaiseksi riittänyt kääntämään tulosta ylijäämäiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omien toimintamenojen leikkaukset eivät ole riittäneet kattamaan sosiaali ja terveysmenojen voimakasta kasvua. Verotulot ovat kehittyneet heikosti ja on odotettavissa, että heikko kehitys jatkuu myös lähivuosina. Lisäksi valtio on vaikeuttanut kuntien taloudellista asemaa määräämällä niille uusia tehtäviä samaan aikaan, kun maksettavien valtionosuuksien määrää leikataan. Kunnan omassa toiminnassa on toteutettu kolme merkittävää säästöohjelmaa, minkä lisäksi on käyty kahdet yhteistoimintaneuvottelut. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vuonna 2015 henkilöstön vähenemisenä ja kunnan omien toimintamenojen laskuna. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle on asetettu realistinen raami vuodelle Tuloksen kääntäminen ylijäämäiseksi talouden suunnitelmakaudella ei tämän hetkisten ennusteiden valossa ole mahdollista, ellei kunta edelleen sopeuta talouttaan. Tietyin reunaehdoin se on kuitenkin mahdollista: kunta sopeuttaa edelleen talouttaan, sosiaalija terveysmenojen kasvu pysähtyy sekä valtionosuudet ja verotulot kasvavat ennakoitua enemmän.

11 10 VÄKILUKU TEUVAN VÄESTÖN IKÄJAKAUMA v Vuosi 0 6 vuotiaat 7 14 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65 vuotiaat Väkiluku yht NETTOMUUTTO 2014 Tammikuu 0 Helmikuu 9 Maaliskuu + 2 Huhtikuu + 4 Toukokuu + 2 Kesäkuu 8 Heinäkuu 11 Elokuu 36 Syyskuu 15 Lokakuu 0 Yhteensä 71

12 11 TEUVAN VÄKILUVUN KEHITYS, tammikuu syyskuu 2014 (Lähde: Väestörekisterikeskus) Miehet Naiset Yhteensä Muutos vuodenvaihteesta (henk.) Vuodenvaihde 2012/ Vuodenvaihde 2013/ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2013 syyskuu 2014 (lähde: ELY keskus) Kuukausi Työttömät työnhakijat (ml.lomaut.) Miehiä Naisia Alle 25 v. työttömät Yli 50 v. työttömät Yli vuoden työttömänä olleet Avoimia työpaikkoja Työttömyysaste Tammikuu ,7 Helmikuu ,7 Maaliskuu ,0 Huhtikuu ,7 Toukokuu ,3 Kesäkuu ,9 Heinäkuu ,7 Elokuu ,4 Syyskuu ,8 Lokakuu ,7 Marraskuu ,9 Joulukuu ,0 Tammikuu ,0 Helmikuu ,7 Maaliskuu ,2 Huhtikuu ,7 Toukokuu ,2 Kesäkuu ,2 Heinäkuu ,2 Elokuu ,4 Syyskuu ,5 Lokakuu ,7

13 Käyttötalous Käyttötalous Vuoden 2015 talousarviossa Teuvan kunnan toimintamenojen arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia vuoden 2014 talousarviosta, jossa on huomioitu säästöpaketti III:n vaikutukset. Kasvaneiden toimintamenojen taustalla on LLKY:lle asetetun talousraamin nostaminen 22,15 milj. euroon. Toteutumaennusteeseen nähden kokonaismenojen arvioidaan kuitenkin vähenevän. Kunnan oman toiminnan osalta tavoitteena on menojen laskeminen. Toimintatulojen arvioidaan vuonna 2015 lisääntyvän edellisen vuoden talousarvioon nähden 1,4 prosenttia. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA Ylin päätöksenteko ja valvonta toimintatulot ,0 % toimintamäärärahat ,4 % toimintakate ,4 % Hallinto- ja elinkeinotoimi toimintatulot ,3 % toimintamäärärahat Hallinto- ja elinkeinotoimi muu ,2 % Suupohjan seutupalvelukeskus ,0 % Suupohjan elinkeinotoimen KY ,0 % Suupohjan peruspalvelu LLKY ,5 % Eläkevastuut (LLKY:hyn siirtyneet henkilöt) ,9 % Yhteistoimintalautakunta ,0 % Yhteensä ,0 % toimintakate ,3 % Sivistystoimi toimintatulot ,1 % toimintamäärärahat ,9 % toimintakate ,0 % Tekninentoimi ja rakennuslautakunta toimintatulot ,0 % toimintamäärärahat ,7 % toimintakate ,4 % Yhteensä toimintatulot ,4 % toimintamäärärahat ,5 % nettomenot ,5 %

14 Tuloslaskelma Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden toimintamenot lisääntyvät 1,5 prosenttia vuoden 2014 talousarvioon nähden ja vastaavasti käyttötalouden tulot lisääntyvät 1,4 prosenttia. Toimintakate heikkenee 1,5 prosenttia. Vuoden 2014 luvuissa on mukana säästöpaketti III:n vaikutukset. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden kulumista mittaavat poistot. Vuoden 2015 tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen saatava vuosikate on 0,25 milj. euroa, eikä näin ollen kata käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien ohjeiden sekä kunnanvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli /alijäämän, joka vuonna 2015 arvioidaan olevan euroa alijäämäinen. Suunnitelmakauden vuosina 2016 ja 2017 poistot kasvavat hieman, kun investoinnit valmistuvat. Näin ollen vuosikatteen ja poistojen suhde saadaan paranemaan vain parantuvan vuosikatteen kautta. Tämä puolestaan edellyttää menotaloudessa supistuvaa suuntaa. Verotulojen ja valtionosuuksien kehityksen arviointi tuleville vuosille on entistä vaikeampaa, mikä lisää epävarmuutta kuntataloudessa koko maan osalta. Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laadintavuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Teuvan kunnalla on vuoden 2013 tilinpäätöksessään taseeseen kertynyttä alijäämää 2,3 milj. euroa. Vuonna 2014 ja myös talousarviovuonna 2015 sekä taloussuunnitelmavuosina 2016 ja 2017 alijäämä edelleen kasvaa. Alijäämän lainmukainen kattaminen edellyttää mittavia toimenpiteitä koko suunnittelukauden ajan. Kunta on jo päättänyt kolmesta erillisestä säästöohjelmasta. Säästöohjelmat eivät kuitenkaan ole riittäviä kääntämään kunnan tulosta ylijäämäiseksi tällä taloussuunnitelmakaudella.

15 14 Tuloslaskelma talousarviovuosi 2014 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintamenot ,5 % ,0 % ,0 % Toimintatulot ,4 % ,2 % ,2 % Toimintakate ,5 % ,0 % ,0 % Verotulot ,2 % ,6 % ,2 % Valtionosuudet ,0 % ,3 % ,1 % rahoitustuotot ja kulut ,3 % ,1 % ,3 % Vuosikate Poistot ,9 % ,0 % ,0 % satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Investointisuunnitelma Koulukeskuksen peruskorjausta jatketaan ja II vaihe valmistuu mennessä. Sosiaalija terveyssektorin osalta on työn alla LLKY:n palvelurakenteen kehittäminen ja talouden sopeutusohjelman laadinta. Lehtiharjun alueelle suunnitellaan palveluyksikön rakentamista yksityisen sektorin toteuttamana yhteistyössä kunnan kanssa. Rakentaminen aloitetaan mahdollisesti vuoden 2015 aikana. Hammashoitolan uudisrakennuksen urakkakilpailu on toteutettu loka marraskuussa Henriikkakodin viereen suunnitellun rakennuksen toteutus on aikataulutettu alkavaksi alkuvuodesta Teuvan historian suurhanke, jätevesiyhteistyö Närpiön kunnan kanssa jätevesien johtamiseksi Metsä Board Oyj:n puhdistamolle Kaskisiin on aloitettu v linjojen suunnittelulla. Oy Aqua Botnica Ab:n vanhoille omistajille suunnatussa osakeannissa on merkitty jätevesiliiketoiminnan suuruutta vastaava määrä osakkeita lokakuussa Jätevesilinjojen II vaiheen ja vastaanottoaseman suunnittelu jatkuu v Lisäksi siirtolinjan rakentaminen välille Teuva Piolahti aloitetaan vuoden 2015 aikana. Kantatien pohjoispuolen teollisuusalueen asemakaava on hyväksytty marraskuussa Alueen liittymäratkaisut sekä kaavateiden ja kunnallisteknisten järjestelmien suunnittelu aloitetaan kaavan tultua lainvoimaiseksi vuoden 2015 alussa. Liittymäratkaisu kantatielle, kaavateiden sekä kunnallisteknisten järjestelmien I vaihe toteutetaan v ja II vaihe v Vuoden 2015 aikana tulee pohdittavaksi seuraavia suunnittelu, perusparannus ja uudisrakennushankkeita: Syreeniin koulun jatkokäyttö, uimahallin perusparannuksen tarve ja laajuus sekä Äystön perhepäivähoidon tilaratkaisut v jälkeen. ks. tarkemmin liite

16 Toimistorakennukset Asuinrakennukset Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistystoimi Suunnittelu ja muut rakennukset Liikennealueet Urheilu- ja liikunta-alueet Puistot, istutukset ja leikkipaikat Maa- ja metsäalueiden hankinta (netto) Vesi- ja viemärilaitos Muut Yhteensä Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Teuvan kunnan investointiohjelma jatkuu mittavana myös talousarviovuonna 2015 ja suunnitelmavuosina. Tämä tarkoittaa kunnan toiminnan rahoituksen kannalta merkittävää lainanottoa. Suunnitelmavuosina lainojen hoitokustannukset kasvavat merkittävästi. TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuus investoinnit Rahoitusosuudet inv. menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Käyttöomaisuuden korjauserät Varsinainen toiminta ja investoinnit (netto) Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan kassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen

17 16 TALOUSARVIOLAINAT Euroa Yht. euroa EUR/as TP TA TA TA TA KUNTAKONSERNI Teuvan kuntakonsernin rakenne ilmenee liitteenä olevasta konsernikaaviosta. Teuvan kuntakonserniin kuuluu kuusi tytäryhteisöä sekä seitsemän kuntayhtymää/liikelaitoskuntayhtymää ja kuusi osakkuusyhteisöä. Tytäryhteisöistä merkittävimmät ovat Teak Oy ja Teuvan Vuokratalot Oy, jotka Teuvan kunta omistaa 100 prosenttisesti Teuvan Vuokratalot Oy Teuvan Vuokratalot Oy:n omistuksessa on 167 asuinhuoneistoa. Vuoden 2015 toiminnan tavoitteeksi ja budjetoinnin perustaksi pyritään asettamaan yli 80 prosentin käyttöaste. Vuokrataloyhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena on tarjota teuvalaisille kilpailukykyisiä ja viihtyisiä asumispalveluja maaseutumaisessa asuinympäristössä. Asumistason parantamiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen liittyviä korjaus ja kunnossapitotoimenpiteitä tehdään vuosittain talousarviomäärärahojen sallimissa rajoissa. Teuvan Vuokratalot Oy:n talouden vakautusohjelman toimenpiteenä Sepänneliö ja Vuokratalo 1 on tyhjennetty asukkaista kesäkuussa Osana ohjelmaa on jätetty myös valtionkonttorille ko. yhtiöiden kiinteistöjen akordianomus kiinteistöjen purkamiseksi. Rakennus ja korjaustoimenpiteitä asumistason kiinteistöjen kunnon ylläpitämiseksi toteutetaan talousarviomäärärahojen rajoissa Teak Oy TEAK on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. TEAK kouluttaa ammattilaisia mm. puu, pintakäsittely, verhoilu, sisustus, huonekalu, vaatetus ja teknologiaaloille sekä erilaisille liiketoiminnan kehittämiseen liittyville aloille, mm myynti ja taloushallinto. Lisäksi koulutustarjontaan kuuluu myös sosiaali ja terveysala. TEAK tarjoaa myös monialaisia henkilöstökoulutuksia ja rekrytointipalveluja yrityksille valtakunnallisesti. Toiminnasta noin 20 prosenttia tapahtuu Teuvan toimipisteessä. Loppu toteutetaan solmittujen koulutussopimusten mukaisesti eri puolilla maata. Valtakunnallisen toiminnan suhteellinen osuus tullee edelleen kasvamaan vuoden 2015 aikana.

18 17 TEAK:in toiminnan rahoitus pohjautuu kokonaisuudessaan opetus ja kulttuuriministeriön ja työ ja elinkeinoministeriön rahoittamaan aikuiskoulutukseen. Pääosa koulutustoiminnasta (TEM:n rahoittama osuus, 80 prosenttia koko volyymistä) on kaupallista, ja perustuu asiakkaiden valintoihin avointen tarjouskilpailujen jälkeen. TEAK:in toiminnassa korostuvat ketteryys ja nopeus. Näistä vahvuuksista on hyötyä sekä yritysten että julkisen sektorin asiakkaiden kanssa toimittaessa. Koulutushankkeita toteutetaan eri puolella Suomea valtakunnallisen toimintamallin mukaan. Vuoden 2015 TEAK:in henkilökunnan määrä on keskimäärin 65 henkeä. Alustavan arvion mukaan liiketoiminnan määrä ja toiminta alueet ovat samalla tasolla kuin aikaisemmin, tosin tilanne tulee olemaan huomattavasti aikaisempaa haasteellisempi. Muutama edelleen auki oleva koulutussopimus voivat vaikuttaa tilanteeseen merkittävästi. Yleisesti ottaen ammatillisen aikuiskoulutuksen tarve kasvaa Suomessa, mutta koulutukseen käytettävän rahan määrää ollaan kuitenkin laskemassa. OKM:n rahoitus ammatilliseen aikuiskoulutukseen tulee laskemaan merkittävästi vuosien aikana. Samalla koulutusluvat tullaan laittamaan uudelleen hakuun vuoden 2015 alussa. Uudet luvat astuvat voimaan vuoden 2017 alussa. Tavoitteena on rahoituksen leikkausten myötä supistaa myös koulutuksen järjestäjien verkostoa. Tilanne on Teakin kannalta erittäin kriittinen. Samalla myös TEM:n rahoittaman työvoimapoliittisen koulutuksen määrärahat ovat supistumassa. Hankepuolella erityisesti ESR rahoituksen määrä on laskenut merkittävästi Etelä ja Länsi Suomen alueilla. Tämä näkyy tulevina vuosina erilaisten kehityshankkeiden ja koulutusprojektien määrän laskuna. Samalla tällä rahoitusmuodolla toteutettavien koulutusten määrä tulee Etelä ja Länsi Suomen alueilla loppumaan jopa kokonaan. Yksittäisen ELY Keskuksen alueella tämä voi merkitä jopa 30 prosentin laskua koulutukseen käytettävissä olevan rahan määrään vuodesta 2014 vuoteen Tämä puolestaan tietää kilpailun kiristymistä kautta linjan. TEAK:in toiminta vuonna 2015 tulee perustumaan suoraan yritysten kanssa toteutettavaan, TEM:n ELY Keskusten kautta rahoittamaan koulutustoimintaan sekä alueellisten ELY Keskusten kilpailuttamiin, erilaisiin, osin monialaisiin koulutussopimuksiin. Näiden koulutusten osuus tulee olemaan noin 80 prosenttia koko volyymistä. Loppu 20 prosenttia on OKM:n rahoittamaa koulutustoimintaa. Tavoitteena on vahvistaa asemaa olemassa olevilla osaamisalueilla sekä kehittää asiakaslähtöisesti uusia koulutustuotteita. TEAK:in tavoite on saavuttaa yli 5 milj. euron liikevaihto siten, että toiminta on kannattavaa. Puu ja huonekalualan haasteellisen tilanteen vuoksi on tärkeätä, että panostetaan sekä olemassa olevien että uusien osaamisalueiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen. TEAK:in strategian painopiste vuodelle 2015 on keskittyä aikuiskoulutukseen sekä yrityslähtöisen toimintatavan kehittämiseen Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari Pyritään toteuttamaan Teuvan kunnan elinkeinostrategian mukaisia tavoitteita, jotta Kafiaarin kiinteistöstä ja alueesta muodostuu teollisuuspuistomainen kokonaisuus, jossa voi sijaita monenlaisia, toistensa toimintaa täydentäviä yrityksiä. Kiinteistöyhtiön perusajatuksena on toimia siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Kiinteistöstä v laaditun korjaussuunnitelman mukaisia korjaustoimenpiteitä pyritään toteuttamaan taloudellisesti talousarviomäärärahojen rajoissa. Vuoden 2015 aikana tavoitellaan 100 prosentin käyttöastetta.

19 18 Yhteistyössä kiinteistöissä vuokralla olevien yritysten kanssa pyritään kehittämään toimintaa siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin sekä kiinteistöyhtiön että vuokralla olevien yritysten asettamia toiveita ja tavoitteita. 4. SEUDULLINEN YHTEISTYÖ PALVELUTUOTANNOSSA Seudun kunnilla on laajaa yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on palvelujen turvaaminen ja toiminnan tehokas ja taloudellinen järjestäminen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Teuva kuuluu Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään, jonka perustehtävä on tuottaa sosiaali ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut tasa arvoisesti yhteistoiminta alueen asukkaille. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnot on jaettu viiteen palvelualueeseen; sosiaalipalvelut, hoito ja hoiva, ympäristötoimi, erikoissairaanhoito ja sisäiset tukipalvelut. Kauhajoen kaupungin organisaatioon kuuluvalle yhteistoimintalautakunnalle maksetaan Teuvan kunnan osuus yhteistoimintalautakunnan hallinnon menoista, jotka jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Palvelut tuotteistettiin yhteishintaan vuonna 2014 lukuun ottamatta avustuksia. Avustuksia ovat esimerkiksi toimeentulotuki, henkilökohtainen apu ja omaishoidontuki sekä ostopalvelut, jotka laskutetaan kunnilta kuntalaisten käytön mukaan. LLKY:n omilla yksiköillä on kullakin oma tuotteistettu hintansa. Suoritteet ovat käyntejä, hoito ja asumispäiviä tai työaikaa. Teuvan kunta antoi vuoden 2014 talousarvioraamiksi LLKY:ssä 21 milj. euroa, mikä oli noin milj. euroa alhaisempi kuin vuoden 2013 toteuma. Tämän hetkisen ennusteen mukaan raami tulee ylittymään 1 1,4 milj. eurolla. Näyttäisi siltä, että LLKY on saanut kustannusten voimakkaan kasvun taittumaan. LLKY on tehnyt laskelmia, joiden mukaan Teuvan kunnan maksuosuus vuonna 2015 tulisi olemaan 22,15 milj. euroa, mikä ylittää vuoden 2014 raamin 1,15 milj. eurolla, mutta vuoden 2013 toteuman vain 0,61 prosentilla. Selvitysten jälkeen Teuvan kunta päätti asettaa vuoden 2015 raamiksi 22,15 milj. euroa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä on seudullinen elinkeinopalveluja ja maatalouslomituksen palveluja tuottava kuntayhtymä. Yhtymän palveluksessa työskentelee elinkeinojohtaja, kaksi elinkeinoasiamiestä ja toimistosihteeri sekä maatalouslomituspalveluissa lähes 200 työntekijää. SEK tukee yrityksiä liiketoimintojen suunnittelussa, rahoituksen järjestämisessä, yhteyksien luomisessa, tiedonhankinnassa ja muussa liiketoiminnan kehittämisessä. Sen kautta saadaan tarpeelliset neuvot ja tiedot yrityksen käynnistämiseen ja alkurahoitukseen. Lisäksi SEK suunnittelee, toteuttaa ja rahoittaa Suupohjan elinkeinoelämän kehittämishankkeita sekä kanavoi EU:n ja valtion rahoituksen seudun kehittämishankkeisiin.

20 19 Vuoden 2015 talousarviota valmisteltaessa SEK on ilmoittanut Teuvan maksuosuudeksi noin euroa Suupohjan seutupalvelukeskus Oy Ennakkotietojen mukaan Suupohjan seutupalvelukeskuksen talousarviossa vuodelle 2015 toimintamenot nousevat edelliseen talousarvioon nähden euroa eli 2,93 prosenttia. Toimintamenot ovat yhteensä euroa. Henkilöstömenojen arvioidaan laskevan hieman, mutta IT palveluiden kustannusten arvioidaan edelleen kasvavan voimakkaasti. Teuvan kunnan kustannukset laskevat talousarvion mukaan noin 5000 euroa. TA2014 TA2015 Muutos % TA Toimintatulot ,41 % Toimintamenot ,93 % Osakaskunnat ohjeistivat seutupalvelukeskusta alentamaan toimintakustannuksia 5 prosenttia vuoden 2015 talousarviossa edellisen vuoden talousarvioon nähden. Ohjetta ei ole pystytty noudattamaan. Säästöjä arvioidaan syntyvän vuonna 2016, jolloin eläkkeelle siirtyy 5 6 työntekijää. 5. PÄÄVASTUUALUEIDEN PÄÄMÄÄRÄT, TOIMINTA AJATUKSET JA TAVOITTEET 5.1. Ylin päätöksenteko ja valvonta TEUVAN KUNNAN TOIMINTA AJATUS VISIO 2020 Teuvalla on toimivat lähipalvelut ja vireä elinkeinoelämä. Täällä on hyvä asua ja yrittää. Yhteisöllisyyttä ja juuriamme arvostaen elämme ajassa. Elinvoimaisena kuntana hyödynnämme uusinta teknologiaa ja tietoliikenneyhteyksiä. ARVOT Oikeudenmukaisuus Suvaitsevaisuus ja avoimuus Asukas ja asiakastyytyväisyys Yrittäjyys Kokonaistaloudellisuus STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Toimintaympäristömuutosten ennakointi Kuntatalous Yhteistyö ja kumppanuus Toimiva ja ohjattavissa oleva palvelujärjestelmä

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 Lehdistötiedote 5.11.2014 KUNNAN TALOUS UHKAA SYÖKSYÄ Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016

TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016 Kvalt 16.12.2013 87 1 Sisältö: TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2016 Kunnanjohtajan katsaus 2 1. YLEISPERUSTELUT

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot