AINEISTOA TALOUDELLISESTA TILANTEESTA JA BUDJETTIPOLITIIKASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AINEISTOA TALOUDELLISESTA TILANTEESTA JA BUDJETTIPOLITIIKASTA"

Transkriptio

1 AINEISTOA TALOUDELLISESTA TILANTEESTA JA BUDJETTIPOLITIIKASTA Taloudellinen tilanne... 1 Työllisyyskehityksestä... 2 Eurokriisi... 3 Suomen budjettipolitiikka... 7 Verotus... 9 Yhtiö- ja osinkoverotuksen uudistus Kuntien valtionosuudet Perusturva Muita päätöksiä ja näkökohtia Yhteenvetoa budjettipolitiikasta Tämä aineisto sisältää tietoa taloudellisesta tilanteesta sekä Kataisen hallituksen budjetti- ja veropolitiikasta. Lähteinä ovat lähinnä hallitusohjelma, vuosina tehdyt kehyspäätökset sekä valtion talousarviot vuosille 2012 ja Taloudellinen tilanne Vuoden 2013 alkupuolella talousnäkymät Suomessa samoin kuin suuressa osassa Eurooppaa ovat melko synkät. Uusi taantuma alkoi vuoden 2012 jälkipuoliskolla. Euroalueen työttömyys on kohonnut ennätyslukemiin. Eurokriisi varjostaa edelleen talousnäkymiä. Suomessa bruttokansantuote ei ole vielä kohonnut kriisiä edeltäneelle tasolle ja se on kääntynyt uudelleen laskuun. Tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan kokonaistuotanto pieneni viime vuoden huhti joulukuussa edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Viimeisellä neljänneksellä pudotus oli 1,5 prosenttia. Teollisuustuotannon määrä on jo vuoden 2011 puolivälistä lähtien ollut laskusuunnassa supistuen edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tavaraviennin kehitys on ollut heikkoa. Tavaraviennin 12 kuukauden arvo on viime kuukausina ollut noin 10 miljardia euroa pienempi kuin suurimmillaan ennen finanssikriisiä vuoden 2008 puolivälissä. Rakennustuotannon määrä on ollut vuoden 2012 alkupuolelta lähtien laskusuunnassa. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä on huhtikuusta 2012 lähtien ollut kasvussa edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Helmikuussa 1

2 2013 työttömien työnhakijoiden lukumäärä oli mikä on lähellä finanssikriisin huippulukuja vuodenvaihteessa 2009/2010. Vähittäiskaupan määrä on suunnilleen polkenut paikallaan vuoden 2012 alkupuolelta lähtien. Talousnäkymiä sumentaa erityisesti eurokriisi. Työttömyyden kasvu ja suuryritysten henkilöstövähennykset, julkisen talouden kiristäminen ja siihen liittyvät veronkorotukset ovat kääntäneet kotimaisen kysynnän alenevaksi. Länsi-Euroopan markkinoilta kasvua ei tule eikä Aasian maiden vetoapu ole ollut riittävää. Työllisyyskehityksestä Vuoden finanssikriisi johti työttömyyden uuteen nousuun. Joulukuussa 2009 työttömiä työnhakijoita oli enimmillään yli Vuoden 2010 puolivälissä työttömyysluvut alkoivat pienentyä, mutta vuoden 2012 huhtikuusta lähtien työttömyys on ollut uudelleen noususuunnassa. Oheisessa taulukossa on verrattu keskeisiä työnvälitystilaston lukuja helmikuulta 2013 ja helmikuulta 2008, joka oli viimeinen kriisiä edeltänyt vastaava kuukausi. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä on yli henkilöä suurempi kuin kriisin edellä viisi vuotta aikaisemmin. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti yli 2 vuotta työttömänä olleiden lukumäärä on kasvanut. Työttömyyseläkkeellä olevien lukumäärä hiipuu, koska tämä eläkemuoto ajetaan alas. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu voi ainakin osittain kuvastaa sitä, että vanhempien ikäluokkien työttömät rekisteröidään aikaisempaa useammin työttömiksi työnhakijoiksi sen sijaan että he työttömyyseläkeläisinä jäisivät normaalien työttömyyslukujen ulkopuolelle. Työllisyyspolitiikka on kaunistanut lukuja lähinnä työharjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan sekä omaehtoisen opiskelun lisääntymisen myötä. Sen sijaan palkkaperusteinen työllistäminen on vähentynyt ja työvoimakoulutus on polkenut paikallaan. Vuoden 2010 työttömyysturvauudistus on lisännyt omaehtoisen opiskelun suosiota, koska opintojen hyväksymisen ehtoja väljennettiin ja koulutusajan päivärahoihin alettiin maksaa ns. muutosturvalisää. Tämä on kuitenkin valtiontalouden kannalta halvimpia työvoimapolitiikan keinoja, koska opiskelupaikkojen järjestämisestä ei käytännössä aiheudu lisäkustannuksia. Niin sanottu laaja työttömyys, jossa otetaan työttömien työnhakijoiden ohella huomioon työttömyyseläkkeen saajat, työvoimakoulutuksen oppilaat sekä palkattomassa työharjoittelussa, omaehtoisessa koulutuksessa ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevat, on uusimpien tietojen mukaan Kasvua kriisiä edeltävään vastaavaan kuukauteen verrattuna on

3 Työnvälitysrekisterin tietoja Henkilöitä kuukauden lopussa 2008/2 2013/2 Muutos Työttömät työnhakijat Työttömyyseläkkeen saajat Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Yli 2 vuotta työttömänä Työvoimakoulutuksessa Työharjoittelussa Omaeht. opiskelu Kuntouttava työtoiminta Palkkaperusteinen työllistäminen "Laaja työttömyys" Palkkaperusteinen työllistäminen on vähentynyt vuoden 2011 loppupuolelta lähtien. Oikeata palkkaa saavien työllistettyjen lukumäärä on ennätyksellisen alhaalla verrattuna koko ja 2000-lukuun ja myös 1980-luvun loppuun. Eurokriisi Finanssikriisiä seurannut eurokriisi jota voi kutsua myös euromaiden velkakriisiksi on talouskehitystä pahimmin varjostava ongelma. Eurokriisi on vienyt paljon pohjaa koko eurohankkeelta ja siihen liittyneiltä odotuksilta. Lupaukset kasvusta ja vakaudesta ovat haihtuneet. Päinvastoin eurojärjestelmän ongelmat ovat nyt eniten epävakautta aiheuttava tekijä maailmantaloudessa. Eurojärjestelmä ei ole johtanut euromaiden talouden yhdentymiseen ja yhdenmukaistumiseen, vaan erot ja ristiriidat maiden välillä ovat kärjistyneet. On syntynyt pohjoisten vauraiden maiden ja etelän velkaantuneiden maiden välinen jako ja ristiriitaisuus. Nykytilanteessa euroalueen yhtenäiset rahoitusmarkkinat ovat käytännöllisesti katsoen lakanneet olemasta. Euroalueen mahdollinen laajentuminen keskeisiin maihin (Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska) on siirtynyt pois päiväjärjestyksestä sikäli kuin se enää lainkaan on mahdollista. Eurokriisi on tuonut päivänvaloon eurojärjestelmän ns. valuviat, jotka suurelta osin nähtiin jo eurojärjestelmää luotaessa ja joista väiteltiin paljon 1990-luvulla. Niitä oikeistolaiset ja vasemmistolaiset (tai keynesiläiset) taloustieteilijät ja asiantuntijat 3

4 arvioivat eri tavoin. Oikealla korostetaan lähinnä sitä, että yhtenäinen rahapolitiikka ilman yhteistä budjettipolitiikkaa ei toimi. Vasemmalla tuodaan esille EMU-järjestelmän yksipuoliset tavoitteet ja reunaehdot. Uusliberalistisen ajattelun mukaisesti eurojärjestelmän luojat kuvittelivat, että alhainen inflaatio ja julkisen talouden tasapaino turvaa koko talouskehityksen tasapainon. Kun eurojärjestelmässä tuijotettiin julkiseen velkaan, jäi huomaamatta, että vapaat, sääntelemättömät finanssimarkkinat ruokkivat yksityisen velan kasvua ja finanssikuplien syntyä. Muita eurojärjestelmän keskeisiä heikkouksia on työllisyyttä ja sosiaalista kehitystä koskevien tavoitteiden sivuuttaminen (ja korvaaminen yksipuolisella hintavakaustavoitteella) sekä epädemokraattinen toimintatapa. Parlamentit, hallitukset ja poliitikot eivät saisi vaikuttaa keskuspankkiin, mutta keskuspankki saa kyllä neuvoa poliitikkoja. Eri tavoin ajattelevat kriitikot epäilivät jo 1990-luvulla, voiko näin erilaisista maista koostuva laaja rahaliitto toimia, ja nykyinen kriisi ja hajaannus vahvistaa myös näitä epäilyjä. Kriisimaat eivät voi harjoittaa itsenäistä valuutta- ja korkopolitiikkaa, ja vain niin sanottu sisäinen devalvaatio eli kansan elintason jyrkkä alentaminen tunnustetaan mahdolliseksi kriisin iskiessä. Ns. velkakriisi koskettaa nyt suoraan kuutta euromaata: Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja, Kypros, Italia. Kriisirahoitusta on järjestetty viidelle maalle. Italia kuudentena maana saattaa tarvita kriisirahoitusta. On hyvä muistaa, että finanssikriisin aikaisemmissa vaiheissa kolmen muun EU-maan valtiontalous joutui kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n valvontaan ja hevoskuuriin: Latvia, Unkari, Romania. Lisäksi IMF:n rahoitusta on tarvinnut Islanti sekä joukko Itä-Euroopan maita EU:n ulkopuolelta, lievemmin ehdoin myös Puola. Eurokriisiä on pyritty ratkaisemaan siirtämällä kriisivaltioiden velkoja euromaiden yhteiselle vastuulle ensin suoraan ja sitten erikseen luotujen kriisirahastojen välityksellä. Näin on turvattu se, että velkojat (jotka ovat lähinnä vauraampien EUmaiden pankkeja, yksityisiä sijoittajia ym.) eivät menetä saataviaan. Kaikissa rahoituspaketeissa osa on varattu pankkitukeen. Irlannin velkakriisissä kyse on lähes yksinomaan valtion pankkikriisin aiheuttamasta rahoitustarpeesta. Espanjan kriisirahoitus suunnataan yksinomaan pankkijärjestelmän tukemiseen. Kriisipakettien ehdoksi on asetettu tiukat säästö- ja vyönkiristysohjelmat, jotka on EU:n komissio ja Euroopan keskuspankki ovat sopineet yhdessä kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa. Nämä ohjelmat sisältävät julkisen sektorin yksityistämistä, niin sanottuja työmarkkinauudistuksia ja muuta sellaista, joka ei välittömästi liity valtiontalouden tasapainottamiseen. Palkkojen alennuksia ja työehtojen huononnuksia ajetaan läpi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Myös eläkeläiset pannaan joka maassa maksamaan kriisin seuraukset. 4

5 Velkakriisin eskaloitumisen seurauksia on se, että maat joiden piti auttaa muita euromaita, muuttuvat itse autettaviksi. Tällöin muiden euromaiden rahoitukseen kohdistuva paine kasvaa. Jos myös Italia joutuu turvautumaan kriisirahoitukseen, tilanne muuttuu kestämättömäksi. Kriisiohjelmissa ei ole varattu käytännössä senttiäkään kriisin aiheuttamien sosiaalisten ongelmien lieventämiseen tai työllisyyden tukemiseen. Tosiasiassa suurtyöttömyys on osa kriisipolitiikkaa: sen avulla kriisimaiden työmarkkinat yritetään muuttaa kilpailukykyisiksi ja joustaviksi. Ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoima ja asemat yritetään murtaa joukkotyöttömyyden avulla. Tätä tavoitetta ei tietenkään sanota ääneen, mutta se on tyypillistä uusliberalistista politiikkaa, josta on kokemuksia eri maista. Tiukat säästöohjelmat ovat omiaan supistamaan taloutta ja ne ovat johtaneet syöksykierteeseen etenkin Kreikassa. Kreikassa talous on supistunut neljänä vuonna ja supistuminen jatkuu vuonna Myös Espanjassa ja Portugalissa talouden supistuminen jatkuu ja samoin Kypros on joutunut taloudelliseen syöksykierteeseen. Suurtyöttömyyden leimaama sosiaalinen tilanne on kriisimaissa kestämätön, varsinkin Kreikassa ja Espanjassa. Uusimpien tietojen mukaan työttömyysaste Espanjassa on 26,2 %, Kreikassa 27,0 %, Portugalissa 17,6 %, Irlannissa 14,7 %, Kyproksella 14,0 % ja Italiassa 11,7 %. (Luvut OECD:n ja EU:n tietokannoista. Kausitasoitettu harmonisoitu kuukausittainen työttömyysaste vuoden 2012 lopussa tai vuoden 2013 alussa). Espanjan ja Kreikan kaltaisia työttömyyslukuja Euroopassa ei ole koettu aikaisemmin 1930-luvun laman jälkeen. Myös koko euroalueen virallinen työttömyysprosentti on kohonnut ennätykseen, 12 prosenttiin. Viralliset luvut eivät tavoita erilaisia piilotyöttömyyden muotoja, pätkätöiden ja osa-aikatöiden yleistymisestä puhumattakaan. Keinoista eurokriisin ratkaisemiseksi käydään laajaa keskustelua monilla foorumeilla. Spekulaatiot euroalueen hajoamisesta ja ainakin yksittäisten euromaiden irtautumisesta jatkuvat väistämättä niin kauan kuin kriisi ei ratkea suuntaan tai toiseen. Välitöntä helpotusta kriisiin voisi tuoda vain elvyttävä talouspolitiikka kriisimaissa ja EU:n keskuspankin suora rahoitus kriisimaille. Tätä esittävät erilaiset sosialidemokraattiset, vasemmistokeynesiläiset ym. tahot ja kriittiset taloustieteilijät. Tätä ei Saksan hallituksen johtama rintama hyväksy, vaan se vaatii tiukkaa talouskuria ja budjettipolitiikan kiristämistä. Tätä linjaa ilmentää parhaiten Merkelin ja Sarkozyn vuoden 2011 lopulla ideoima ns. talouskurisopimus, joka on ratifioitu useimmissa sen allekirjoittaneissa maissa, myös Suomessa. Talouskurisopimus lisää EU:n mahdolli- 5

6 suuksia puuttua eri maiden kansalliseen päätöksentekoon ja sen rikkomisesta voi seurata sanktioita. Monet ehdotukset eurojärjestelmän uudistamisesta johtavat käytännössä liittovaltioon, jossa myös budjettivalta siirtyy yhä enemmän Brysseliin, EU:n komissiolle. Tämänsuuntaisia ehdotuksia tulee paitsi oikeistolaiselta tai sosialidemokraattiselta euroeliitiltä myös joiltakin vasemmistolaisiksi katsottavilta tahoilta Tällöin talous- ja budjettipolitiikan sosiaalisiin tavoitteisiin laitetaan enemmän painoa kuin euroeliitin ohjelmissa. Oikeistolaisissa esityksissä on hyvin epädemokraattisia, vallan keskittämistä korostavia piirteitä: on esimerkiksi ehdotettu EU:lle valtiovarainministeriä, jolla olisi veto-oikeus jäsenmaiden budjetteihin. Kuitenkin myös vasemmistolaisista liittovaltioideoista joudutaan kysymään: onko ajatus demokraattisesta, monikansallisesta liittovaltiosta käytännössä mahdollinen ja realistinen. Miten jopa yli 20:n hyvin erikokoisen, kulttuureiltaan, rakenteiltaan ja perinteiltään erilaisen maan kokonaisuudessa voitaisiin turvata demokraattinen päätöksenteko, kansallisten erityispiirteiden huomioon ottaminen, työväenliikkeen ja eri väestöryhmien tarpeiden kunnioittaminen? Viime aikoina esille on noussut ajatuksia, että EU:sta on tehtävä pankkiunioni mutta ei sen pidemmälle menevää talousliittoa. Hieman oudolta tämäkin kuulostaa: pankkijärjestelmän pystyssä pitäminen ja pankkien pelastaminen olisi euromaiden yhteisellä vastuulla, mutta ei työttömyydestä ja köyhyydestä kärsivien aseman parantaminen. EU:n huippukokouksissa on sovittu yhteisestä pankkivalvonnasta ja muista pankkiunionin perustamiseen liittyvistä toimista, mutta monet yksityiskohdat ovat edelleen auki. Euroopan keskuspankin ja EU:n johdon tiukkaa talouskurilinjaa, jota voi kutsua vaikkapa Angela Merkelin ja Olli Rehnin linjaksi, ovat monet taloustieteilijät Nobelin palkinnon saaneesta Paul Krugmanista lähtien arvostelleet. Suomen hallitus on noudattanut linjaa kuuliaisesti. Vasemmistolaisissa ohjelmissa on monia elementtejä, jotka ovat ajankohtaisia eurokriisissä, etenkin jos ne irrotetaan liittovaltioideoinnista: - tiukka pankkisääntely; pankkien koon rajoittaminen sekä investointipankkitoiminnan erottaminen talletuspankkitoiminnasta; - rahoitusmarkkinaveron ja pankkiveron käyttöönotto; - veroparatiisien sulkeminen; - progressiivinen verotus kriisirahoituksen keskeisenä keinona; rasitusten kohdistaminen ensi sijassa hyvätuloisiin ja varakkaisiin väestöryhmiin; - rahoituksen suuntaaminen työttömyyden ja muiden sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen; - velkajärjestelyt tukemaan vähävaraisia velallisia kotitalouksia ja pienyrityksiä. 6

7 Suomen linja eurokriisissä on myötäillyt Saksan ja muiden pohjoisten vauraiden maiden (Alankomaat, Itävalta ym.) linjaa, jossa korostetaan säästöjä ja leikkauksia kriisirahoituksen ehtona ja jossa torjutaan taloutta elvyttävä budjettipolitiikka. Vakuusvaatimukset ovat Euroopassa antaneet kuvan, että Suomen linja on vielä tiukempi. Kotimaassa vakuuskeskustelu on palvellut kahta tarkoitusta. Toisaalta hallitus on pyrkinyt antamaan kuvan, että se puolustaa päättäväisesti veronmaksajien etua. Toisaalta vakuuskeskustelu on ollut viikunanlehti, joka auttaa kiinnittämään huomion pois eurojärjestelmän todellisista ongelmista. Hallituksen vakuuspolitiikka joutui vaikeuksiin Espanjalle luvatun rahoituksen yhteydessä. Hallitusohjelman pöytäkirjassa sanottiin, että hallitus hyväksyy pysyvän kriisirahaston (Euroopan vakausmekanismi, EVM) vain, jos sillä on ensisijaisen velkojan asema eli ensisijainen asema suhteessa yksityisiin lainoihin. Euroalueen valtiovarainministerit ilmoittivat kuitenkin heinäkuussa 2012, että kriisirahaston lainoja Espanjalle ensisijaisen velkojan asema ei koske. Kyproksen kriisissä uutena piirteenä on talletusten verottaminen. Aluksi se olisi koskenut myös pieniä talletuksia, mutta EU-johtajat ja Kyproksen hallitus joutuivat pyörtämään tämän kohdan päätöksistään. Oikeutusta talletusten verottamiselle on haettu siitä, että Kyproksen pankkien tileillä on paljon venäläistä, jopa laittomin keinoin hankitusta rahaa. On kuitenkin huomattava, että Kyprokselle oli siirtynyt paljon ns. kuumaa rahaa joka pääomaliikkeiden vapauden vallitessa hakee tuottoisinta sijoituskohdetta ja jonka alkuperäistä kansallisuutta on vaikea selvittää. Sitä paitsi Kyproksen kriisi on paljolti vain seurausta Kreikan ja muiden euromaiden pankkien kriisistä. Eräiden tietojen mukaan jo finanssikriisin varhaisemmassa vaiheessa vuosina 2008 ja 2009 noin 40 miljardia euroa siirtyi Irlannin pankeista Kyprokselle, koska Irlannin pankkijärjestelmän pelättiin romahtavan. (International Herald Tribune ). Islannin pankkikriisin yhteydessä Ison-Britannian ja Alankomaiden hallitukset vaativat Islannin hallitusta turvamaan ja korvamaan islantilaisiin pankkeihin näissä maissa tehdyt talletukset. Siinä mielessä Kyproksen pankkitallettajiin kohdistuva vero on erikoinen ratkaisu, joka on omiaan vähentämään luottamusta eurojärjestelmään. Ainakaan se ei vahvista kuvaa politiikan johdonmukaisuudesta. Suomen budjettipolitiikka Budjettipolitiikan suuntaa Suomessa ovat määritelleet valtiovarainministeriön laskelmat kestävyysvajeesta. Lähiajan suunta on määritelty hallitusohjelmassa sekä hallituksen kehyspäätöksissä kehyskausille , ja Valtiontaloutta kiristetään sekä veronkorotuksin että menoleikkauksin. Tavoitteet on suhteutettu bruttokansantuotteeseen. Jos talouskasvu on ennustettu heikompi ja jos hallitus pitää kiinni tavoitteistaan, se joutuu lisäämään menoleikkauksia ja veronkorotuksia jotka osaltaan voivat huonontaa talouskehitystä. 7

8 Hallitusohjelma sisälsi päätöksen noin 2,15 miljardin euron menosäästöistä vuoteen 2015 mennessä verrattuna. Toisaalta ns. lisäpanostukset olivat hallitusohjelmassa 690 miljoonaa euroa. Kun eräät korjaukset ja lisävaraukset otetaan huomioon, nettomääräinen menosäästö vuoteen 2015 mennessä on milj. euroa verrattuna aikaisempaan menokehykseen. Uudessa kehyspäätöksessä huhtikuussa 2012 hallitus päätti lisäsäästöistä. Nämä lisäsäästöt ovat vuoteen 2015 mennessä milj. euroa. Tämä päätös sisältää toisaalta joitakin lisämenoja, joiden suuruus vuoteen 2015 mennessä on 200 miljoonaa euroa. Näin saatiin seuraava kokonaiskuva menosäästöistä ja menolisäyksistä vuoteen 2015 mennessä: Menoleikkaukset, brutto milj. euroa Lisämenot 890 milj. euroa Menoleikkaukset, netto milj. euroa Uusimassa kehyspäätöksessä maaliskuussa 2013 menokehystä vuodelle 2015 alennetaan 450 miljoonaa euroa. Se nostaa menoleikkaukset lähelle 3 miljardia euroa. Vuotta 2015 koskeva luku on olennainen, koska sen vuoden budjetista Kataisen hallitus vielä todennäköisesti päättää. Vuosien 2016 ja 2017 budjetit kuuluvat jo seuraavalle hallitukselle. Koska kehyslukuja ilmaistaan eri vuosien (2011, 2012, 2013 ja 2014) hintatasossa ja koska virallinen laskelma sisältää joitakin lisäeriä (lisätalousarviovaraus ja jakamaton varaus), luvut eivät ole välttämättä aivan tarkkoja, mutta joka tapauksessa ne kertovat suuruusluokan. Vastaavasti verotuksesta hallitus on tehnyt kolme päätöstä. Ensimmäinen kehyspäätös perustuu hallitusohjelmaan ja seuraavat uusin kehyspäätöksiin. Kaksi ensimmäistä kehyspäätöstä antavat seuraavan kuvan veroperusteiden kiristymisestä vuoteen 2015 mennessä edelliseen kehykseen verrattuna. Ensimmäinen kehyspäätös milj. euroa Toinen kehyspäätös milj. euroa Yhteensä milj. euroa Uusimman veropäätöksen lisääminen tähän laskelmaan on vaikeampaa, koska siihen sisältyy yhtiöveron tuntuva alennus. Sitä käsitellään erikseen. Koska veroista on tehty eri verolajeissa sekä kiristäviä että keventäviä toimia, luvut vaativat tarkempaa erittelyä. Keventävät toimet rajoittuvat tuloverotukseen ja yhteisöverotukseen. Luvut koskevat ensi sijassa valtion verotuloja: kuntien verojen tai sosiaaliturvamaksujen muutokset eivät kaikilta osin sisälly tähän. Kunnallisverotuksessa tapahtuvia lainsäädännön muutoksia kuitenkin kompensoidaan valtion varoin, joten siltä osin ne sisältyvät näihin lukuihin. 8

9 Kaiken kaikkiaan hallituksen kaksi ensimmäistä kehyspäätöstä kiristävät julkista taloutta veroja korottamalla ja menoja vähentämällä noin 5 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä kun vertailukohtana on tilanne edellisen hallituksen lopettaessa työnsä. Uusin kehyspäätös nostaa luvun vähintään 5,5 miljardiin euroon, mutta sitä kaunistaa yhtiöveron alennus. Nämä luvut kuvaavat reaalista kehitystä. Se, että inflaation tai erilaisten indeksisidonnaisuuksien vuoksi valtion menot kasvavat joiltakin osin euromääräisesti kasvavat eivät tee menoleikkauksia olemattomiksi. Kehyspäätösten tiukkuutta kuvaa esimerkiksi se, että vuoden 2014 hintatasossa esitetty vuoden 2017 budjettikehys, miljoonaa euroa, on miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2013 hintatasossa ilmaistu vuoden 2013 kehys miljoonaa euroa. Kun hintatason muutos puhdistetaan vertailusta, menojen alennus vuodesta 2013 vuoteen 2017 on 2 miljardin euron luokkaa väestönkasvusta ja erilaisten palvelujen tarpeen kasvusta huolimatta. Verotus Verotuksessa suurimpia yksittäisiä ratkaisuja on arvonlisäveroprosentin korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta. Jos tässä otetaan huomioon vakuutusmaksuveron vastaava korotus sekä lehtien tilausmaksujen laittaminen verolle vuoden 2012 alusta, kokonaisvaikutus on milj. euroa: Arvonlisäveron yleinen korotus Lehtien tilausmaksujen vero Vakuutusmaksuveron korotus Arvonlisävero yhteensä 900 milj. euroa 90 milj. euroa 30 milj. euroa milj. euroa Muita kulutusverojen korotuksia ovat seuraavat, joiden yhteisvaikutus kohoaa myös noin miljardiin euroon. Alkoholin, tupakan, makeisten ym. valmisteverot Näiden verojen uudet korotukset kehyksessä Liikennepolttoaineiden valmisteverojen korotus Auto- ja ajoneuvoveron korotukset Sähköveron korotus Kiinteistöveron verotusarvojen korotus (uusi päätös) 215 milj. euroa 280 milj. euroa 250 milj. euroa 70 milj. euroa 80 milj. euroa 100 milj. euroa Nämä yhteensä 995 milj. euroa Tuloverotuksessa tapahtuvia muutoksia voi ryhmitellä seuraavasti: Pienituloisille tai tavallisille palkansaajille edullisia muutoksia: 9

10 Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus milj. euroa Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus milj. euroa Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus milj. euroa Työtulovähennyksen korotus milj. euroa Työtulovähennyksen korotus milj. euroa Työtulovähennyksen korotus milj. euroa Nämä yhteensä 513 milj. euroa Huom! Tästä suuri osa voidaan katsoa ns. inflaatiotarkistukseksi, joten kyse ei ole kaikilta osin verotuksen reaalisesta kevennyksestä. Perusvähennyksen korotusten vaikutus vuosina 2013 ja 2014 on suurimmillaan noin 60 senttiä kuukausittaisissa nettotuloissa. Hyvätuloisille ja pääomatuloja saaville epäedullisia muutoksia: Ns. solidaarisuusvero (suurten tulojen veron korotus) 30 milj. euroa Suurten eläketulojen verotuksen kiristäminen 50 milj. euroa Perintö- ja lahjaveron kiristäminen 25 milj. euroa Pääomatulojen verojen kiristys milj. euroa Osinko- ja pääomaverotuksen muutos ym. 2014* 200 milj. euroa Kotitalousvähennyksen pienentäminen 150 milj. euroa Kotitalousvähennyksen korotus milj. euroa Yhteensä 630 milj. euroa *Huom! Osinkoverotuksen muutosten vaikutuksia on vaikeata arvioida, koska yhtiöillä ja osingonsaajilla on mahdollisuuksia verosuunnittelun avulla kiertää kiristäviä muutoksia ja hyödyntää järjestelmän aukkoja. Alkuperäinen luku hallituksen kehyspäätöksessä oli 300 milj. euroa, mutta mm. pörssiosinkojen veroa alentaneen tarkistuspäätöksen jälkeen luku lienee lähempänä 200 milj. euroa tai jopa sitä alempi. Asunto- ja opintovelallisia ja asunnon ostajia rokottavia muutoksia: Asuntolainojen korkovähennyksen pienentäminen 160 milj. euroa Asuntolainojen korkovähennyksen pienentäminen 2015* 30 milj. euroa Opintolainojen korkovähennyksen poistaminen 2015** 10 milj. euroa Opintolainavähennyksen poistaminen*** 3 milj. euroa Varainsiirtoveron korotus ja pohjan laajennus 80 milj. euroa Yhteensä 283 milj. euroa Huom: *Arvio edellisen pienennyksen perusteella. **Arvio *** Vanhasen hallituksen aikana käyttöön otetun opintolainavähennyksen merkitys on ollut vähäinen. 10

11 Yhteisöveron kevennykset Verokannan alennus 26 % > 24,5 % (2012) 200 milj. euroa Verokannan alennus 24,5 % > 20 % (2014)* 870 milj. euroa Muut kevennykset 280 milj. euroa Yhteensä milj. euroa *Huom! Yhtiöveron alennusta kompensoi eräiden vähennysoikeuksien rajaaminen vuodesta 2014 lähtien. Niiden vaikutuksesta ei ole esitetty tarkkaa arviota. Arvioon yhteisöveron tuotosta vaikuttavat monet tekijät. Taulukossa on hallituksen esittämä arvio kevennyksen vaikutuksista ilman ns. käyttäytymisvaikutuksia. Uusia veroja: Pankkivero milj. euroa Windfall-vero 2014 (veron tuottoarviota alennettu)* 50 milj. euroa Yleisradiovero (korvaa lupamaksut) 500 milj. euroa Huom! *Hallitusohjelmassa tuottoarvio oli 170 milj. euroa. Hallituksen päätösten mukaan vuosina 2013 ja 2014 ansiotulojen veroperusteisiin ei tehdä inflaation tai ansiotason nousuun perustuvia tarkistuksia. Tämä kiristää laajasti palkansaajien verotusta. Vuonna 2013 tämän arvioidaan lisäävän verojen tuottoa 260 milj. euroa (siis verrattuna siihen, että inflaatiotarkistus tehtäisiin). Tällainen inflaatiotarkistus tehtiin vuoden 2012 veroasteikkoon ja aiotaan tehdä vuosina 2015 ja 2016, joten muutosta ei ole tarkoitettu pysyväksi. Yhteisöveron alentaminen 2013 vähentää myös kuntien verotuottoja. Tätä kompensoidaan nostamalla väliaikaisesti kuntien jako-osuutta yhteisöverosta. Jakoosuuden muutokset eivät siten ole kuntien kannalta reaalisia muutoksia eivätkä ne siten paranna kuntien taloudellista asemaa. Hallituksen uudessa kehyspäätöksessä ei ole tarkkaan sanottu, miten yhtiöveron alennus kompensoidaan. Kompensoinnin vaikutus voi helposti haihtua, jos samanaikaisesti kuntien valtionosuuksia leikataan ja jos kompensointi lasketaan laskukauden alhaisen verotuoton pohjalta. Tähän palataan seuraavassa jaksossa. Yhtiö- ja osinkoverotuksen uudistus Kehyspäätöksessä vuosille merkittävin kohta on yhtiöveroprosentin alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin ja siihen liittyvä osinkoverotuksen muutos. Yhteisöveroprosentin alennus merkitsee alistumista pääomanomistajia hyödyttävään kansainväliseen verokilpailuun ja itse asiassa tämän kilpailun voimistamista eurooppalaisella tasolla. Väitteet siitä, että näin tuetaan työllisyyttä, ovat hataralla pohjalla. Kehitys 1990-luvulta lähtien viittaa siihen, että etenkin suuret yhtiöt investoivat voittonsa ensi 11

12 Tietolaatikko 1. Esimerkki yhtiö- ja osinkoverotuksen muutoksista Varakas hyvätuottoinen perheyritys, neljä yhtä suurta osakasta Oletetaan, että yhtiö jakaa verojen jälkisen voiton osinkoina ja että osakkeiden tuottoaste on alle 8 % Nyt Uudistus Muutos A Yhtiön voitto B = t * A Yhtiön vero (t = 24,5 % > 20 %) C = A B Osingot yhteensä D = C/4 Yhden osakkaan osinko E Osakkaan vero F = 4 * E Osakkaiden verot yhteensä G = B + F Verot yhteensä H = G/A Kokonaisveroaste 35,6% 29,9% -5,7% J = E/D Osakkaiden veroaste 14,7% 12,4% -2,3% sijassa ulkomaille. Yhtiöiden voittojen kasvun ja kotimaisen työllisyyden yhteys on erittäin heikko. Osinkojen osuus yhtiöiden voitoista on kasvanut, eikä ole mitään takeita siitä, että kasvavat voitot ohjautuisivat kotimaisiin investointeihin tai uusien työpaikkojen luomiseen. Hallitus esittää yhtiöveron tuoton alentumisesta kolme arviota. Ensimmäinen luku 870 miljoonaa euroa on ns. staattinen arvio, joka ei ota huomioon mitään käyttäytymisvaikutuksia. Toinen luku 960 milj. euroa sisältää oletuksen, että veropohja pienenee, kun osinkotuloja muutetaan takaisin palkkatuloiksi. Kolmas arvio on 480 miljoonaa euroa, joka perustuu ns. dynaamisten vaikutusten arviointiin. Tämän mukaan yhtiöveron alennus tuottaa niin paljon lisää toimintaa, että se osittain maksaa itsensä. Kuten edellä todettiin, tällaiset arviot ovat varsin hataralla pohjalla. Sitä paitsi on yksipuolista arvioida vain verohelpotusten myönteisiä dynaamisia vaikutuksia. Myös veronkorotusten ja menoleikkausten mahdolliset kielteiset dynaamiset vaikutukset pitäisi ottaa huomioon. Osinkoverouudistus sisältää seuraavat kohdat: Listaamattomien yhtiöiden osingot ovat 25-prosenttisesti veronalaisia 8 prosentin tuottorajaan asti, enintään kuitenkin euroon asti. Nämä rajat ylittävältä osalta ne ovat 85-prosenttisesti veronalaista eli 15-prosenttisesti verotonta pääomatuloa. Nykyisessä järjestelmässä tuottoraja on 9 prosenttia. Sen alittavista osingoista osakkaat voivat nykyisin nostaa euroa verottomina ja muilta osin 70-prosenttisesti veronalaisina. Tuottorajan ylittävistä osingot ovat nykyisin 70-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Pörssissä listattujen yhtiöiden osingot muuttuvat 85-prosenttisesti veronalaiseksi pääomatuloksi. Nyt ne ovat 70-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Tämä koskee ilmeisesti myös ulkomailta saatavia osinkoja, mutta siitä hallituksen päätös ei 12

13 kerro mitään. Ulkomaisissa osingoissa voi olla verosopimuksista johtuvia poikkeuksia. Lisäksi pääomatuloverotuksen ns. progressioporras, jonka ylittävistä tuloista peritään 2 prosenttiyksiköllä korotettu vero, alennetaan eurosta euroon. Tämä nostaa vuotuista veroa enintään 200 euroa, joka on 2 prosenttia eurosta. Uudistuksesta voidaan esittää seuraavia huomioita. Väite, että kaikki osingot muuttuisivat kokonaan veronalaisiksi ei pidä lainkaan paikkansa. Henkilöyhtiöiden osingot ovat 8 prosentin tuottorajaan tai euron asti vain 25-prosenttisesti veronalaisia, mikä käytännössä johtaa yleensä 7,5 prosentin pääomatuloveroon (korkeintaan 8 prosentin veroon, jos pääomatulo ylittää tuntuvasti euron rajan.) Jos osinko on 85-prosenttisesti veronalaista, pääomatulon vero on korkeintaan 27,2 prosenttia brutto-osingosta. Edullisen verotuksen rajat eivät tarkoita sitä, että niitä suuremmat osingot olisivat kokonaan epäedullisemman verotuksen kohteena. Vain rajat ylittävä osuus on. Näin olleen kaikkiin listaamattomista yhtiöistä saataviin osinkoihin sisältyy edullinen, korkeintaan 8 prosenttisesti verotettu osuus. Tämän vuoksi uusi osinkoveromalli keventää osinkotulojen verotusta melko laajalla tulovälillä, noin eurosta euroon, jos osingot alittavat tuottorajan tai ylittävät sen vain lievästi. Koska 8 prosentin tuottoraja on ensisijainen, euron rajalla on merkitystä vain, jos osakepaketin arvo on vähintään euroa. Yllä olevassa tietolaatikossa on esimerkki, jossa osingot henkilöä kohden ovat euroa ja 8 %:n raja alitetaan. Tuloksena on sekä yhtiön että osakkaiden verotuksen keventyminen. Niissäkin tapauksissa, että osinkojen verotus muodollisesti kiristyy, yhtiöveron alennus mahdollistaa sen, että yhtiö jakaa entistä suuremman osingon. Tällöin yhtiöveron alennus siirtyy osakkaan eduksi ja lopputulos voi olla nykyistä edullisempi osakkaalle, kun lasketaan yhteen osakkaan ja yhtiön maksamat verot. Listaamattomissa yhtiöissä toimitaan usein niin, että koko voitto jaetaan osinkoina omistajille ja monasti ne on perustettu juuri tätä varten palkkaverotuksen kiertämiseksi. Osinkoverojen huojennuksia on usein perusteltu väittämällä, että näin estetään voittojen kaksinkertainen verotus. Kun nyt yhtiöveron keventämisen rinnalla useissa tapauksissa myös osinkoverotus kevenee, on entistä enemmän aihetta kysyä, toteutuuko enää edes yhtiöiden voittojen yksinkertainen verotus. Osinkojen jakaminen ei riipu siitä, onko yhtiöllä verotettavaa tuloa vai ei, koska osinkoja voidaan jakaa myös aikaisempien vuosien kertyneistä voitoista ja koska yhtiön ns. jakokelpoinen voitto voi olla suurempi kuin verotuksessa vahvistettu voitto. Myös pörssiyhtiöissä yhtiöveron alennus mahdollistaa suurempien osinkojen jakaminen, jolloin osinkoveron kiristys on mahdollista kompensoida osittain tai koko- 13

14 naan. Siis myös näissä yhtiöissä yhtiöverotuksen keventyminen on mahdollista siirtää osakkaan eduksi. Suomessa toimivien pörssiyhtiöiden omistus on suurelta osin ulkomaalaista. Ulkomaiset omistajat hyötyvät yhtiöveron alennuksesta mahdollisesti suurempien osinkojen kautta, mutta heitä osinkoverotuksen kiristyminen ei Suomessa liikuta. Tämä koskee vielä suuremmassa määrin ulkomaisten yhtiöiden suomalaisia tytäryhtiöitä, joilla ei ole suomalaisia osakkaita lainkaan. Pörssiyhtiöiden suuret osinkopaketit ovat usein holdingyhtiöiden omistuksessa. Holdingyhtiöt ovat listaamattomia yrityksiä. Tällöin myös suuria pörssiosakkeista saatuja osinkoja on mahdollista siirtää henkilöyhtiöiden kevyemmän, 7,5 8 prosentin verotuksen piiriin. Jos osakepaketti on yli 10 prosenttia osakeyhtiön pääomasta, verotus voi olla yhtä edullista kuin edullisimmillaan listaamattomissa yhtiöissä, korkeintaan siis 8 prosenttia, sillä tällöin itse holdingyhtiöille ei synny verotettavaa tuloa. Muuten on joitakin rajoituksia, mutta joka tapauksessa verotus on keveämpää kuin normaalisti, sillä korkeintaan 75 prosenttia osakeyhtiön toiselta yhtiöltä saamasta osingosta on veronalaista. Pörssiosinkoon kohdistuva vero voi tämän aukon hyödyntämisen avulla olla korkeintaan 20,4 prosenttia eikä suinkaan 27,2 prosenttia (eikä tietenkään 32 prosenttia). (Prof. Niskakangas: Pörssiyhtiöiden suuromistajat ovat verotuksellisesti samassa asemassa kuin listaamattomien yritysten omistajat, koska he kuljettavat osingot holding-yhtiön kautta. HS ) Julkisuudessa on kiinnitetty huomioita holdingyhtiöiden avulla tapahtuvaan veronkiertoon, mutta hallituksen kehyspäätös ja sitä korvaava hallituspuolueiden puheenjohtajien sopimus eivät ainakaan suoraan lupaa tämän veronkierron rajoittamista. Julkisuudessa ei ole juuri kiinnitetty huomiota siihen, että uudessa osinkoveromallissa ansiotuloina verotettavat osingot poistuvat kokonaan. Jos kyse on suurista miljoonaluokan osinkotuloista ja osingot ylittävät nykyisen 9 prosentin tuottorajan, tämä voi keventää osinkotulon verotusta merkittävästi, sillä suurissa tuloissa ansiotulon vero voi kohota yli 50 prosenttiin mutta pääomatulon vero ei missään tapauksessa ylitä 32 prosenttia tulosta. Tällä voi olla suurempi vaikutus kuin sillä, että verottoman osingon osuus pienenee 30 prosentista 15 prosenttiin. Yhtiöverotuksen alennuksen luvatut kasvu- ja työllisyysvaikutukset ovat kyseenalaisia. Muita kohteita olisi ollut tarjolla, jos miljardi euroa oli käytettävissä: koulutus, tutkimus, infrastruktuuri-investoinnit, työllisyysmäärärahat. Osinkoverotuksen muutokset eivät tuo kunnille lisätuloa, sillä kunnat eivät hyödy pääomatulojen verotuksesta. Nykyisessä järjestelmässä osa listaamattomien yhtiöiden osingoista verotetaan ansiotulona, jolloin myös kunnat saavat verotuloja. Uudistuksessa tämä osa kuntien tuloista poistuu. 14

15 Yhtiöveron alennus vähentää kuntien tuloja. Kehyspäätöksessä ei sanota, kompensoidaanko tämä kunnille yhtiöveron jako-osuutta korottamalla tai valtionosuusjärjestelmän kautta. Jos kompensaatio tulee, sen merkitys voi olla muutaman vuoden kuluttua kyseenalainen, kun kuntien valtionosuuksia samanaikaisesti leikataan ja jos mahdollisesti parantuvien suhdanteiden tuomia verotuloja ei oteta kompensaatiossa huomioon. Kuntien yhtiövero-osuudessa on väliaikainen 5 prosenttiyksikön korotus vuoteen 2015 asti. Kehyspäätös vahvistaa, että tämä korotus poistuu vuonna Kuntien valtionosuudet Kuntien valtionosuuksiin vaikuttavat budjeteissa ja kehyspäätöksissä eri suuntiin vaikuttavat toimet. Nimellisiä valtionosuuksia lisäävät säännöllisesti seuraavat toimet: indeksitarkistukset; väestömäärään ja ikärakenteeseen perustuvat muutokset; lakisääteiset nelivuosittain tehtävät kustannusten jaon tarkistukset (tämä sisältyi laskelmiin 2012; tätä ei ole vuosina 2013 tai 2014); verotulomenetysten kompensaatiot (jos kunnallisverotuksen vähennyksiä korotetaan, kuten viime vuosina on tehty). Kuntien taloudellista asemaa kuvaaviin laskelmiin sisällytetään toisinaan myös kuntien yhdistämisavustukset ja yhdistymiseen liittyvät valtionosuusmenetysten korvaukset. Näitä avustuksia myönnetään kuntajakolain perusteella, jos yhdistyminen on toteutettu viimeistään vuoden 2013 alussa. Niillä ei ole pysyvää merkitystä kuntien taloudessa, sillä yhdistymisavustuksia maksetaan kolmen vuoden aikana ja valtionosuusmenetysten korvauksia viiden vuoden aikana. Olennaisia ovat valtionosuusperusteiden reaaliset muutokset: joihinkin tehtäviin annettavaa rahoitusta lisätään tai vähennetään ja sen lisäksi rahoituksen yleistä tasoa voidaan korottaa tai alentaa. Suurin osa kuntien valtionosuuksista sisältyy valtiovarainministeriön momenttiin Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, mutta osa rahoituksesta on opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön erillisillä momenteilla. Osa valtionosuusleikkauksista sisältyi jo hallitusohjelmaan ja vuonna 2011 tehtyyn kehyspäätökseen. Vuoden 2012 kehyspäätöksessä valtionosuuden yleistä leikkausta korotettiin 500 milj. eurolla ja muutamia muita menosäästöjä suurennettiin. Mm. vanhuspalvelujen turvaamisen tarkoitettua sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen varattua osaa pienennettiin 145 milj. eurosta 125 milj. euroon. Hallituksen kahdesta ensimmäisestä kehyspäätöksestä saadaan seuraava kuva tärkeimmistä muutoksista valtionosuuksiin vuoteen 2015 mennessä: 15

16 Valtionosuuden yleinen leikkaus Lisäys sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen Lisäys nuorten yhteiskuntatakuuseen Koulutuksen laadun kehittäminen Lukiokoulutuksen leikkaus Ammatillisen peruskoulutuksen leikkaus Ammatillisen lisäkoulutuksen leikkaus Oppisopimuskoulutuksen leikkaus Ammattikorkeakoulujen leikkaus Museoiden, teatterien ja orkesterien leikkaus Vapaan sivistystyön leikkaus Vähennys sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin Vähennys oppilaitosten perustamishankkeisiin Yhteensä 1 131,0 milj. euroa + 125,0 milj. euroa + 61,0 milj. euroa + 34,6 milj. euroa 37,0 milj. euroa 49,0 milj. euroa 15,5 milj. euroa 31,0 milj. euroa 51,0 milj. euroa 10,0 milj. euroa 11,5 milj. euroa 10,0 milj. euroa 20,3 milj. euroa 1 114,7 milj. euroa Vuoden 2013 kehyspäätös sisältää uusia leikkauksia. Valtionosuusmäärärahan uudet leikkaukset, jotka on kohdistettu kullekin kehysvuodelle erikseen ja joita siten ei voi laskea sellaiseen yhteen edellisen taulukon miljoonan kanssa, ovat seuraavat: milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa Varsinaisen valtionosuusmäärärahan bruttoleikkaukset ovat vuoden 2017 tasossa siten noin 1,4 miljardia euroa. Jos otetaan huomioon toisaalta erillisten määrärahojen leikkaukset ja toisaalta tietyt lisäykset, jotka liittyvät mm. vanhustenhoitoon ja nuorten yhteiskuntatakuuseen, nettoleikkaus on edelleen miljardiluokkaa. On selvää, että kunnilta valtiolta tulevan rahoituksen reaalinen taso alenee suhteessa mm. väestö- ja palkkakehitykseen. Kuntien rahoituksessa noudatetaan pitkälti samaa menetelmää kuin hölmöläisten peitonjakopuuhissa: samalla kuin tietyin perustein valtionosuusmäärärahoja lisätään, niitä myös leikataan. Leikkaukset tekevät tyhjäksi lisäysten hyvät tarkoitukset. Oheisessa taulukossa on esitetty erikseen kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen päätetyt leikkaukset. Kuntien peruspalvelujen yleisen valtionosuuden leikkaus, milj. euroa Kehys Kehys Kehys Yhteensä

17 Valtionosuuksien osatekijöiden edestakaiset muutokset aiheuttavat lisää hämmennystä. Esimerkiksi hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin, mm. vanhuspalvelulain toteuttamiseen, varattiin 145 miljoonan euron lisäys kuntien valtionosuuteen. Vuoden 2012 kehyspäätöksessä lisäys kuitenkin alennettiin 125 miljoonaan euroon vuoden 2015 tasossa. Uusimman kehyspäätöksen mukaan summa on 130 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasossa. Edelleen siis hallitusohjelmassa alun perin luvattu taso (jonka valtionosuusleikkaukset käytännössä kumoavat) alitetaan. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi on jäädytettynä jo vuonna 2013, jolloin sen vaikutus oli 61 miljoonaa euroa. Kehyspäätös sisältää uuden jäädytyksen vuodelle Kahden peräkkäisen vuoden indeksijäädytys merkitsee jo tuntuvaa noin 120 miljoonan euron reaalista supistusta. Koska indeksileikkauksia ei hyvitetä myöhemmin, kyse on määrärahojen pysyvästä tai ainakin pitkävaikutteisesta alentamisesta. Edellisessä kehyspäätöksessä indeksijäädytyksen ulkopuolelle rajattiin museot, teatterit ja orkesterit, mutta uudemmassa kehyspäätöksessä tätä rajausta ei ole. Varsin laajat erilliset säästöt ja leikkaukset koulutuksessa ja kulttuuritoimessa ovat ristiriitaisia suhteessa nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisen kanssa. Kilpailu koulutuspaikoista voi koventua, kun resursseja vähennetään. Kehyspäätöksessä on merkittävä kohta, jonka mukaan vuosina toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Tavoitteena on yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien menoihin vuoden 2017 tasossa. Kuntien tehtävien vähentäminen merkitsee yksinkertaisesti kuntien palvelutason heikentämistä, koska kunnilta poistuvia tehtäviä ei luvata siirtää valtion vastuulle. Se merkitsee käytännössä myös palvelujen yksityistämistä. Kehyspäätöksestä saa kuvan, että tämä on uusi prosessi, joka käynnistetään jo päätettyjen valtionosuusleikkausten ja muiden säästöjen jatkoksi. Mainittu miljardin euron vähennys ei sisälly hallituksen laskelmiin uuden kehyspäätöksen vaikutuksista. Kun samalla kuntien rahoitusvastuuta työmarkkinatuesta lisätään, on nähtävästi muista menoista säästettävä sitäkin enemmän. Sekä uusimmassa kehyspäätöksessä että erikseen julkistetussa kuntien peruspalveluohjelmassa vuosille todetaan että kuntatalous heikentyi ennakoitua enemmän vuonna 2012 ja että kuntatalouden näkymät vuosille ovat huolestuttavat. Siitä huolimatta kuntien valtionosuusleikkauksia jatketaan. Yhtenä perusteluna tiukalle kuntarahoitukselle esitetään, että kuntien henkilöstötarpeen pieneneminen alentaisi työvoimakilpailusta kumpuavia palkkapaineita. Tämä on vain yksi tapa sanoa, että huono työllisyys ja laaja työttömyys auttavat suitsimaan palkankorotuksia. 17

18 Perusturva Uusin kehyspäätös ei sisällä merkittäviä perusturvaan liittyviä parannuksia. Perusturvaa koskettavat lähinnä seuraavat päätöksen kohdat: - Opintotuki sidotaan indeksiin Päivämäärää on aikaistettu kuukaudella hallitusohjelmaan verrattuna. - Tulorajoja, jotka koskevat vanhempien tuloja vuotiaita itsenäisesti asuvilla toisen asteen opiskelijoilla, korotetaan 30 prosenttia. Kyseisiä tulorajoja ei ole tarkistettu vuoden 2007 jälkeen. - Yleisessä asumistuen enimmäisasumismenoja korotetaan siten, että kustannusvaikutus on 10 milj. euroa. Päätös ei kerro, missä suhteessa tämä on vuosittain toteutuneeseen normaaliin tarkistukseen. Uudessa kehyspäätöksessä ei viitata asumistuen uudistamiseen, jonka on määrä tapahtua vuonna Suhteessa yleisen asumistuen kokonaismenoihin 10 milj. euroa on noin 1,5 prosenttia, joten se ei merkittävästi vaikuta tuen tasoon. Ruokakuntaa ja kuukautta kohden laskettuna korotus on noin 5 euroa. - Osasairauspäivärahan käyttöä laajennetaan. Päivärahakausi pitenee 150 arkipäivään nykyisestä 72 arkipäivästä. - Lasten kotihoidon tuessa otetaan käyttöön joustava osittainen tuki. Arvonlisäveron korotusta on hyvitetty toteuttamalla perusturvassa aikaistettu 0,7 prosentin indeksitarkistus normaalin indeksitarkistuksen lisäksi. Toisaalta lapsilisien indeksitarkistukset on jäädytetty vuosille Hallituksen kehyspäätös vahvistaa, että vuoden 2013 ylimääräinen indeksikorotus perusturvassa on väliaikainen. Vuoden 2014 indeksikorotukset ovat vastaavasti pienempiä, mikä merkitsee valtiolle säästöä vuonna Sairausvakuutuskorvauksia on leikattu usealla päätöksellä. Vuoden 2014 kehyspäätös sisältää uuden leikkauksen. Lääkekorvausten leikkaus 113 milj. euroa Sairausvakuutuksen matkakorvausten leikkaus 20 milj. euroa Sairaanhoitokorvausten leikkaus 20 milj. euroa Sairausvakuutuskorvausten uusi leikkaus milj. euroa YHTEENSÄ 203 milj. euroa Kehyspäätökseen on kirjattu työmarkkinajärjestöjen ns. työurasopimuksen kohtia, jotka vaikuttavat osittain ansioturvaan ja osittain myös perusturvaan. Jos työuraa on alle kolme vuotta, ansiopäivärahakauden enimmäiskesto lyhenee 400 päivään. Aktiivitoimista kieltäytyminen lyhentää päivärahakautta myös 100 päivällä. Lisäpäiväoikeuden eli ns. työttömyysputken ikäraja nousee jälleen yhdellä vuodella. Kansaneläkkeen varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nostetaan 63 vuoteen eli käytännössä tämä eläkemuoto lakkautetaan, koska 63 vuoden ikä muutenkin oikeuttaa kan- 18

19 saneläkkeeseen (joskin alennettuun ennen 65 vuoden ikää). Positiivinen kohta on työttömyysturvan työssäoloehdon lyhentäminen 34 viikosta 24 viikkoon eli noin kuuteen kuukauteen. Osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta. Tämä säästää valtion menoja 150 milj. euroa. Kehyspäätöksessä ei sanota mitään tämän mahdollisesta kompensoimisesta kunnille, vaan se liittyy kuntien tehtävien uudelleenarviointiin. Kunnille tulee lisävastuuta työttömistä, mutta lisärahoitusta ei osoiteta. Muita päätöksiä ja näkökohtia Nuorten yhteiskuntatakuu mainitaan yhtenä myönteisenä kehityshankkeena. Tarkoitus on tarjota kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. On huomattava, että tähän ei varsinaisesti suunnata uutta rahoitusta vaan kuntien peruspalvelumenoja, koulutus- ja työllisyysmenoja kohdennetaan uudestaan. Hallituksen päätökset vähentävät koulutuspaikkoja lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa, mikä voi vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Hallitus ei ole olennaisesti lisäämässä työllisyysmäärärahoja. Vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriö käytti julkisiin työvoimapalveluihin 563 milj. euroa (momentti ). Vuodelle 2013 on budjetoitu 546 milj. euroa. Yhteiskuntatakuuta varten ei ole luotu uutta sitovaa lainsäädäntöä, vaan kyse on lähinnä budjettimäärärahojen perusteluista sekä hallinnolle annettavista ohjeista. Uusin kehyspäätös sisältää joitakin määrärahoja, joilla hieman helpotetaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista. Ammatillisen peruskoulutuksen määrärahaa lisätään 10 milj. euroa vuosina ja 14 milj. euroa vuosina Kyse on leikkausten hidastamisesta eikä määrärahojen todellisesta lisäämisestä, sillä aikaisempi kehyspäätös leikkasi tätä määrärahaa 49 miljoonalla eurolla. Myös oppisopimuskoulutukseen luvataan lisää rahaa, aluksi 17,8 miljoonaa euroa ja myöhemmin 22,7 miljoonaa euroa, mutta on muistettava, että aikaisempi kehyspäätös leikkasi tätä määrärahaa 31 miljoonaa euroa. Tässäkin kyse on leikkauksen lieventämisestä eikä todellisesta lisäyksestä. On otettava myös huomioon opetus- ja kulttuuritoimien valtionosuuksien uusi indeksijäädytys, joka koskettaa ammatillista koulutusta. Kehyspäätös sisältää lukuisia mainintoja yksittäisistä pienemmistä leikkauksista tai lisämäärärahoista. Kohtuullisen merkittäviä leikkauksia ovat esimerkiksi kehitysyhteistyön 29 miljoonan euron leikkaus ja sosiaali- ja terveysministeriön alaisen tutkimuksen 30 miljoonan euron säästöt. 19

20 Yhteenvetoa budjettipolitiikasta Hallituksen uusin kehyspäätös jatkaa hallitusohjelmaan ja kahteen aikaisempaan kehyspäätökseen sisältyvää menoleikkausten ja veronkorotusten linjaa. Kaikkien eri päätösten yhteisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta kehyspäätöksessä todetaan, että kehykseen sisältyvien menojen tasoa alennetaan 450 miljoonalla eurolla vuonna 2015 aikaisempiin kehyspäätöksiin verrattuna. Mm. kuntien valtionosuuksiin tehdään uusia leikkauksia vuosina Kehyspäätökseen sisältyvät välillisten verojen korotukset ovat merkittäviä, noin 460 miljoonaa euroa, jos myös kiinteistöveron kiristäminen otetaan huomioon. Sosiaaliturvassa uusi kehyspäätös ei sisällä uusia merkittäviä myönteisiä päätöksiä vaan lähinnä pientä hienosäätöä. Työurasopimukseen perustuvat työttömyysturvan heikennykset ovat sen sijaan merkittäviä. Sairausvakuutuskorvauksiin tehdään 50 miljoonan euron uusi leikkaus aikaisempien 153 miljoonan euron lisäksi. Rahallisesti suurin yksittäinen ratkaisu on yhteisöveroprosentin alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Sen vaikutus on miljoonaa euroa laskutavasta riippuen. Jos veronalennukset katsotaan elvytykseksi, tämä on Kataisen hallituksen merkittävin toimi tällä saralla. On kuitenkin hyvin kyseenalaista, missä määrin tällainen veronalennus elvyttää taloutta. Suuri osa siitä voi valua osinkoihin, joiden verotuksessa säilyisi hallituksen veropäätöksen myötä edelleen merkittäviä aukkoja. Tietyillä tulotasoilla listaamattomista yhtiöistä saatavien osinkojen verotus jopa kevenee ja on mahdollista, että osinkoverotuksen vaikutus yhtiöveron alennuksen korvaamisessa on paljon väitettyä pienempi. 20

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus

Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus 1 Kehysriihen veropäätökset yritys ja pääomatuloverotus Muistio 28.3.2013 Seppo Kari Olli Ropponen 1. Muutokset pähkinänkuoressa Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista nykyisestä 24,5 prosentista

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön talousarvioesityksen verolinjaukset Yhteystiedot: Jani Peräsarka Veroasiantuntija Tuloverotus Puhelin:

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talouden kestävyys. Vesa Vihriälä 14.8. 2013 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Talouden kestävyys. Vesa Vihriälä 14.8. 2013 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Talouden kestävyys Vesa Vihriälä 14.8. 2013 Näkökulmia talouden kestävyyteen Kestävä kehitys: kansantalouden varallisuuden vähentymättömyys Julkisen talouden kestävyys Sopeutuminen Taloudellinen kestävyys:

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Näkökulmia valtiovarainministerin esitykseen

Näkökulmia valtiovarainministerin esitykseen Näkökulmia valtiovarainministerin esitykseen Taloustieteellinen yhdistys 16.5.3 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden velkaantuminen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot