Vaarallisten säätilanteiden vaikutus pelastuslaitosten työhön. Pro gradu tutkielma Koulutussarja

Transkriptio

1 Vaarallisten säätilanteiden vaikutus pelastuslaitosten työhön Pro gradu tutkielma Koulutussarja Kerttu Kotakorpi

2 VAARA- eli LUOVA-tiedotteiden kehittäminen pelastuslaitosten näkökulmasta - hanke Rahoitus Palosuojelurahastosta Suomen palopäällystöliitto ja Ilmatieteen laitos Tavoite tutkia sään vaikutuksia pelastuslaitosten työhön ja kehittää tulosten perusteella tiedotteita Gradu jakaa tietoa pelastuslaitoksissa ja muissa organisaatioissa Koulutussarja Mikkeli, Tampere, Oulu, Seinäjoki, Helsinki, Turku Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

3 Esityksen rakenne VAARA eli LUOVA-tiedote Gradu Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusaineisto ja käytetyt menetelmät Tutkitut pelastustehtävät ja niiden yhteys säähän Johtopäätökset Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

4 VAARA-tiedote on LUOVA-tiedote Ilmakuva Veerarajuilman runtelemasta leirintäalueesta Uuraisilla. Kuva: YLE Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

5 VAARA-tiedote on LUOVA-tiedote vuoden 2013 alusta lähtien Syynä uusi kesäkuussa voimaan astuva vaaratiedotelaki LUOVA on Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä Portaalin kautta välitetään tietoa luonnononnettomuuksista Suomessa sekä ulkomailla LUOVA-tiedote ja LUOVA-portaali erilliset palvelut! Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

6 LUOVA-tiedote Pelastusviranomaisille laadittava vapaamuotoinen vaaraa aiheuttavaa säätilannetta koskeva tiedote Ilmatieteen laitoksen Sää- ja turvallisuuskeskuksen tarjoama palvelu Vuonna 2003 alettiin varoittaa Häke-tiedotteella Vuonna 2008 sisältö monipuolistui käyttäjien toiveiden mukaisesti, ulkoasu uusittiin, nimi VAARA-tiedotteeksi Vuoden 2013 alusta LUOVA-tiedote Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

7 LUOVA-tiedote Sää- ja turvallisuuskeskuksessa LUOVA-päivystäjä virka-aikaan, muulloin päivitys tilanteen mukaan Heräteviesti sisältää olennaisimmat tiedot: vaara-aika ja -alue, tiedotteen syy, tilanteen lyhyt kuvaus, linkki tiedotteeseen Tiedotteessa mahdollisimman tarkasti vaara-aika ja alue, vaaraa aiheuttava ilmiö, tilanteen vaarallisuusaste, säätilanteen todennäköisin kehitys, ennusteeseen liittyvät epävarmuudet Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

8 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

9 LUOVA-tiedote Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

10 LUOVA-tiedote Vuosittain tiedotetta, eri säätilannetta Vuonna 2012 vain 60, 28 eri säätilanteessa Lisäksi viikonlopun sääkatsaus perjantaisin Varautumisaikaa useista päivistä alle vuorokauteen Tiedottaminen pyritään aloittamaan 6-72 tuntia ennen tilannetta Talvella ennakointiaika voi olla jopa 72 tuntia Kesäaikaan usein 6-24 tuntia Myrsky- ja ukkospuuskia koskeneiden tiedotteiden ennakointiaika vuosina noin tuntia Tiedotteita aluksi 1-2 päivässä, tilanteen ollessa päällä 3-5 päivässä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

11 LUOVA-tiedotteiden käyttäjät Pelastuslaitosten lisäksi tiedote tavoittaa myös muut viranomaiset sekä turvallisuuteen vaikuttavat toimijat Vastaanottajia noin 300, lisäksi leviää organisaatioiden sisällä Sähköpostilistaa hallinnoi Sää- ja turvallisuuskeskus yhdessä SM:n Pelastusosaston kanssa Sisäasiainministeriöön, Liikenne- ja viestintäministeriöön, Lääninhallituksiin, Hätäkeskuslaitoksiin, pelastuslaitoksiin, VTS-keskuksiin, Merentutkimuslaitokseen, Merenkulkulaitokseen, Pelastusopistoon, Fingridiin, Onnettomuustutkintakeskukseen, Rajavartiostoon, Tiehallintoon, Tulliin, Suomen ympäristökeskukseen.. Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

12 LUOVA-tiedote Vaarallisuusluokat ja tiedotteiden pohjavärit Säätilanne ei aiheuta välitöntä vaaraa, mutta voi aiheuttaa ihmisille ja omaisuudelle haittaa vihreä Säätilanne aiheuttaa vaaran säälle alttiissa toiminnassa keltainen Säätilanne on vaarallinen oranssi Säätilanne on erittäin vaarallinen punainen Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

13 Ilmiön vaarallisuus Esimerkkejä ilmiöistä Esimerkkejä seurauksista Säätilanne ei aiheuta välitöntä vaaraa, mutta voi aiheuttaa ihmisille ja omaisuudelle haittaa Runsas lumi/vesisade, lumen kinostuminen, kireä pakkanen Erittäin huono ajokeli, raideliikenteen ongelmat, putkistovahingot, pakkasen aiheuttamat terveysongelmat Säätilanne aiheuttaa vaaran säälle alttiissa toiminnassa Säätilanne on vaarallinen Runsas lumi/vesisade, erittäin puuskainen tuuli Voimakas myrsky, voimakkaat syöksyvirtaukset, suuret rakeet Erittäin huono ajokeli, tulviminen, vähäiset puustovahingot Yleiset puustovahingot, vahingot kiinteistöille, ajoneuvoille ja sähkölinjoille Säätilanne on erittäin vaarallinen Erittäin voimakas myrsky, äärimmäisen voimakkaat ukkospuuskat Laaja-alaiset tai alueellisesti erittäin pahat puustovahingot, pitkät sähkökatkot mahdollisia Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

14 LUOVA-tiedotteiden vaarallisuusluokat Ilmiön vaarallisuus Säätilanne ei aiheuta välitöntä vaaraa, mutta voi aiheuttaa ihmisille ja omaisuudelle haittaa Säätilanne aiheuttaa vaaran säälle alttiissa toiminnassa Säätilanne on vaarallinen Säätilanne on erittäin vaarallinen Yhteensä Eri vaarallisuusluokkien esiintyminen vuosittain Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

15 LUOVA-tiedotteiden ilmiöt Vilkkainta aikaa keskikesä ja alkutalvi Kesällä voimakkaat ukkospilvet ja niihin liittyvät rankkasateet, raesateet ja syöksyvirtaukset Talvisin voimakkaiden matalapaineiden tuulet ja lumipyryt Toiminta on laajentunut ja huomioi laajemmin ääreviä sääilmiöitä Suomessa ja ajoittain myös Suomen ulkopuolella Esimerkiksi Islannin tuhkapilvi Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

16 LUOVA-tiedotteiden ilmiöt Varoitettava ilmiö Myrsky Ukkospuuskat Vesisade Rakeet Lumisade Tykkylumi Kuivuus Esimerkkejä varoitetuista ilmiöistä sekä tiedotteiden lukumääristä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

17 Gradu Tutkimuskysymys Tutkimusaineisto Asiantuntijahaastattelut Tutkitut tehtävätyypit Tulokset Kiireisimmät päivät ja niiden yhteys säähän Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

18 Gradun ohjausryhmä Sami Häkkinen, Suomen palopäällystöliitto Ari Keijonen, Suomen palopäällystöliitto Ari-Juhani Punkka, Sää- ja turvallisuuskeskus, Ilmatieteen laitos Tuomo Bergman, Sää- ja turvallisuuskeskus, Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

19 Tätä tutkittiin Miten tiedotteet vaikuttavat varautumiseen? Miten tiedotteita voitaisiin kehittää? Miten erilaiset säätilanteet vaikuttavat työmääriin? Mikä osuus säällä on kiireisimmissä päivissä? Kuva: Kesän 2010 myrskyjen korjaustöitä. Kuvaaja: Jyri Kataja-Rahko, YLE Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

20 Tutkimuksen tavoitteet LUOVA-tiedotteet helpommin hyödynnettäviksi Vaaratasot selkeämmin erottuviksi toisistaan Sään vaikutukset pelastustoiminnan kannalta paremmin esiin mm. tehtävämäärien ja esimerkkitapausten kautta Helpottaa pelastuslaitosten varautumista Auttaa resurssien ja henkilömäärän mitoittamisessa Lisätä pelastustoimen ymmärrystä säästä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

21 Tutkimuskohde ja aineisto: IL:n asiakastyytyväisyyskyselyt 2007, 2010, 2011 Asiantuntijahaastattelut Pelastuslaitosten ja muiden organisaatioiden edustajia VAARA- eli LUOVA-tiedotteet Säätiedot PRONTO-tietokanta Mukana osa pelastustehtävistä Tutkimusaika Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

22 Asiakastyytyväisyyskyselyt Kyselyt 2007, 2010 ja 2011 Vastaajat IL:n viranomaispalveluiden käyttäjiä Tiedotteisiin oltiin hyvin tyytyväisiä ja niitä pidettiin tarpeellisina Tiedotetta käytetään apuna varautumisessa Tavallisimpia toimenpiteitä tiedon välittäminen eteenpäin, kaluston kunnon tarkistaminen, lisähenkilöstön kartoitus Tärkeimmät ilmiöt kovat tuulet ja voimakkaat lumi- ja vesisateet, kuivuus ja metsäpalovaara Samat joista varoituksia laaditaan eniten Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

23 Asiakastyytyväisyyskyselyjen arvosanat Tiedotepalvelu yleisesti 4.1 laatu ja osuvuus 3.9 tarpeellisuus 4.5 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

24 Asiantuntijahaastattelut Vastaajat Onnettomuustutkintakeskuksesta, Kuntaliitosta, Sisäasianministeriöstä Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Savon ja Lapin pelastuslaitoksista Toteutettiin paikanpäällä haastatteluna, puhelimitse tai sähköpostitse Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

25 Asiantuntijahaastatteluiden tärkeimmät huomiot: Tärkeimmät varoitettavat sääilmiöt kova tuuli ja myrsky, erilaiset sateet, huono ajokeli, kova pakkanen, kuivuus ja metsäpalovaara Pahimpia tilanteita tulvia aiheuttavat rankkasateet sekä liikenneonnettomuuksia aiheuttavat yllättävät lumipyryt Tiedotteiden jakelua tulisi tarkistaa ja laajentaa pelastuslaitoksissa sekä muissa organisaatioissa, kuten kunnissa, energialaitoksissa ja tapahtumajärjestäjissä IL:n palveluita olisi hyvä yhdistää Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

26 Asiantuntijahaastatteluiden tärkeimmät huomiot: Tiedotteita ennemmin lisää kuin vähemmän Ensimmäisiin tiedotteisiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota Vakavimmista ilmiöistä tietoa mahdollisimman aikaisin Vakavimmat ilmiöt paremmin esiin Uusi pohjaväri Tiedotteisiin enemmän ilmiön vaikutuksia ja mahdollisia seurauksia sekä arvioita todennäköisyydestä Teksti tiedotteen tärkein osa, animaatiot ja kuvat hyvä lisä Nopeasti kehittyvissä tilanteissa sähköpostin lisäksi puhelin ja tekstiviestit Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

27 Tutkimusaineisto Tarkasteltaviksi tehtäviksi valittiin viisi ryhmää: Rakennuspalot ja -palovaarat Maastopalot Liikenneonnettomuudet Automaattisen paloilmoittimen ja palovaroittimien tarkastus- tai varmistustehtävät, sekä muut tarkastus- tai varmistustehtävät Vahingontorjunta- ja avunantotehtävät sekä luonnononnettomuudet Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

28 Tehtävätyypit Onnettomuustyyppi Tutkittavat tehtävät Rakennuspalot ja -vaarat Maastopalot Liikenneonnettomuudet Tarkastus- ja varmistustehtävät Vahingontorjunta- ja avunantotehtävät sekä luonnononnettomuudet Ensivastetehtävät Muut tehtävät Pelastusyksiköiden lähtöjen osuudet (%) kaikista lähdöistä tehtävätyypeittäin Lähde: PRONTO Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

29 Tehtävätyypit Tehtävien oletetut sääyhteydet Rakennuspaloilla yhteys paukkupakkasiin Maastopaloilla yhteys kuivuuteen ja tuuliin Lumisateilla ja liukkaudella suuri vaikutus liikenneonnettomuuksiin Tarkastus- ja varmistustehtävillä yhteys pakkasiin, helteisiin sekä salamointiin Vahingontorjuntatehtävät enimmäkseen suoraan sään aiheuttamia, yleisimmin tuulen katkomia puita ja tulvan aiheuttamia tehtäviä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

30 Tehtävätyypit Sää aiheuttaa vuosittain suurimman vaihtelun tehtävämääriin Myrskyt ja tuulet aiheuttavat pahimmat tehtäväsumat Lisäksi tykkylumi, tulvat, rankkasateet Tehtäviä vuodessa 6000 vuonna 2010 huimat vuonna 2011, lähes Tapanin jälkeen Asta-myrskyn tuhoja Sulkavalla Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

31 Tutkimusmenetelmät Työtuntitarkastelu PRONTO:sta kerättiin tiedot pelastushenkilöiden määrästä ja ajoneuvojen liikkumisajoista Laskettiin kuinka monta henkilöä pelastustehtävän hoitoon on osallistunut ja kuinka kauan yksikkö on hoitanut tehtävää Saatiin pelastustehtävien sitomat henkilötyötunnit Työtuntien ajateltiin kuvaavan tehtävämääriä paremmin tehtävien kuormittavuutta ja käytettyjä resursseja Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

32 Piikkipäivät Työläimmät 2,1 % päivistä tehtävätyypeittäin kussakin maakunnassa Piikkipäiviä 6-21 vuodessa Piikkipäivien tuntirajat vaihtelivat pienien maakuntien noin 10 ja Uudenmaan noin 50 tai 100 työtunnin välillä Onnettomuustyyppi Keskiarvo Rakennuspalot ja -palovaarat 22 Maastopalot 22 Liikenneonnettomuudet 18 Tarkastus- ja varmistustehtävät 24 Vahingontorjunta- ja avunantotehtävät sekä luonnononnettomuudet 18 Eri tehtävätyyppien piikkipäivien työtuntirajat, Uusimaa jätetty pois laskuista Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

33 Tutkimusmenetelmät Työntuntien perusteella etsittiin vuoden kiireisimmät päivät Verrattiin säähavaintoihin Verrattiin toteutuneita sääilmiöitä tiedotteisiin Vahingontorjunta- ja avunantotehtävät sekä luonnononnettomuudet vuonna 2009 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

34 Tapaustutkimukset Kiireisimmät tilanteet eri tehtävätyypeissä Kovat pakkaset ja niiden aiheuttamat rakennuspalot Kallansilloilla lumipyryssä tapahtuneet ketjukolarit Keväiset maastopalot Tapani- ja Hannu-myrskyt 26. ja Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

35 Tiedotteiden vaikutus piikkipäiviin talvisin Tiedotettujen tilanteiden lukumäärä 68 Tiedote, ei piikkipäiviä 11 Tiedote, liikenneonnettomuuksien piikkipäiviä 34 Tiedote, vahingontorjuntatehtävien piikkipäiviä 33 Ei tiedotetta, vahingontorjuntatehtävien 13 piikkipäiviä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

36 Piikkipäivät liikenteessä Etelä-Pohjanmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Pohjois-Savon maakunta Satakunnan maakunta Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Liikenneonnettomuuksien piikkipäivät Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa vuonna 2009 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

37 Piikkipäivät liikenteessä Liikenneonnettomuuksien piikkipäivät ja lumisateet Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa vuonna 2009 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

38 Liikenneonnettomuudet Piikkipäivät viikonloppuisin ja pyhien yhteydessä Ympäri vuoden, pahimmat päivät talvisin Arkipäivinä piikit aina lumisateiden yhteydessä! Vuonna 2011 kaikki piikkipäivät talvella lumisateessa Liikenneonnettomuuden raivaamista. Kuvaaja: Marko Melto, YLE Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

39 Kallansiltojen ketjukolarit Sankat ja yllättävät lumikuurot Puuskainen ja voimakas tuuli Tien ja ympäristön pinnanmuodot Tutkakuva klo Voimakas kuuronauha seuraa valtatietä 5. Lähde: IL Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

40 Kallansiltojen ketjukolarit Tuuli nostatti järveltä lunta tielle, yhdessä satavan lumen kanssa näkyvyys heikkeni nopeasti olemattomiin Onnettomuuspaikka Suosaaren pohjoispuolella. Kuva: Fonecta. Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

41 Kallansiltojen ketjukolarit Pahin ketjukolari etelään kulkevalla kaistalla, muutama auto kolaroi vastakkaisella kaistalla Ketjukolariin kului vain muutamia minuutteja Kolarissa 63 ajoneuvoa, 38 ihmistä loukkaantui Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

42 Rakennuspalojen piikkipäivät Piikkipäivät hyvin hajallaan Viikonlopuilla valtava vaikutus Pahimpia päiviä perjantai ja lauantai Vuonna piikkipäivästä 9 lauantaita Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

43 Tulipalopakkaset Erittäin kireästä pakkasesta varoitettiin Rakennuspaloissa piikkejä lähes joka päivä vuoden suurin työtuntimäärä, 337 Tarkastus- ja varmistustehtävissä piikkejä joka päivä kaksinkertainen määrä työtunteja, yli 500 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

44 Tulipalopakkaset Säätä hallitsi korkeapaine Selkeää, heikkotuulista ja kylmää Pakkanen paukkui koko jakson ajan - Vuorokauden keskilämpötilat C - Vuorokauden alimmat lämpötilat C vuoden alin lämpötila, -41,8 C Sallan Naruskassa Pakkasista varoitetaan terveysnäkökulmasta Suuri vaikutus rakennuspaloihin sekä tarkastus- ja varmistustehtäviin! Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

45 Maastopalot Alkavat heti lumien sulaessa Pahin aika huhtikuun lopusta kesäkuun alkuun % maastopalojen työtunneista Sää aurinkoinen, sateeton, kasvillisuus kuivaa Tiedotteella varoitettu vasta kesällä, ei ikinä keväällä Viikonlopuilla iso vaikutus Perjantai ja lauantai pahimmat Vuonna piikkipäivästä 6 lauantaita Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

46 Maastopalot Koko jakson selvästi pahimmat maastopalot Samankaltainen ilmiö lievempänä muina vuosina Voimakas korkeapaine Itä- Euroopassa Sää poutainen, aurinkoinen, paikoin helteinen Tuuli kohtalaista tai navakkaa (5-10 m/s) Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

47 Maastopalot Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Keskituuli Keskim. puuskat Maastopalojen työtuntimäärät ja keskimääräiset tuulennopeudet Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

48 Maastopalot Aluksi voimassa ruohikkopalovaroitukset Myöhemmin metsäpalovaroitukset Indeksi ei selvästikään huomioi kylliksi maaperän kuivuutta heti lumien sulamisen jälkeen Kuva: Metsäpaloindeksi 7.5. Lähde: IL Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

49 Metsäpaloindeksi Indeksi ottaa huomioon maaperän kosteuden Varoitusta laadittaessa meteorologi huomioi lisäksi säähavainnot ja ennusteen Kun indeksin arvo on yli 4 ja muut ehdot täyttyvät, annetaan ruohikko- tai metsäpalovaroitus Erittäin korkeasta syttymisriskistä varoitetaan otollisissa sääolosuhteissa Riski annetaan kuntakohtaisesti, kun metsäpaloindeksi on 4 ja tuuli, lämpötila tai kosteusolosuhteet edistävät palovaaraa Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

50 Tarkastus- ja varmistustehtävät Jakautuvat melko tasaisesti eri viikonpäiville, viikonloput hiljaisempia Selvä yhteys pakkasiin ja helteisiin Enimmät piikkipäivät kesäisin ukkosien aikaan ja talvella paukkupakkasilla Selviä korrelaatioita salamatietojen kanssa Korrelaatiot paikoin 0,7, koko maassa 0,63 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

51 Tarkastus- ja varmistustehtävien piikkipäivät Tarkastus- ja varmistustehtävien piikkipäivät ja salamamäärät Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

52 Myrskyt Painottuvat kesäilmiöihin, kuten ukkosiin, joita vaikea ennustaa Kesällä puiden raivaamisen ja tulvien lisäksi tarkastus- ja varmistustehtäviä Syksyllä ja talvella laaja-alaisia myrskymatalapaineita, jotka saadaan tiedotteilla hyvin kiinni Talvella myrskyjen yhteydessä paljon liikenneonnettomuuksia Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

53 Tapani- ja Hannu-myrskyt 26. ja Syksyllä 2011 myrskysi ennätyksellisen paljon Joulukuussa myrskysi 11 päivänä Joulukuu oli hyvin lämmin ja ennätyksellisen sateinen Maan etelä- ja keskiosissa ei ollut routaa tai lunta, märässä maassa juuret irtoavat ja puut kaatuvat helpommin Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

54 Tapani- ja Hannu-myrskyt 26. ja Selvästi tarkastelujakson suurimmat työmäärät Esim. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella kahdessa vuorokaudessa tehtävää, yli 20 % koko vuoden työmäärästä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella tehtäviä vuorokaudessa noin Energiateollisuus ry:n mukaan sähkökatkoista kärsi asiakasta Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

55 Tapani-myrsky Ensimmäinen tieto joulun sääkatsauksessa Ensimmäinen tiedote klo 14 - Voimakkaimmat tuulet ja suurimmat vaikutukset maan pohjoisosiin ja Perämeren ympäristöön Toinen tiedote klo 14 - Eteläisempi reitti, voimakkaimmat tuulet Selkämerellä sekä maan eteläja keskiosissa Kolmas päivitys klo 14 - Säätilanne länsirannikolla vaarallinen, tuulivahingot todennäköisiä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

56 Tapani-myrsky Kolmas päivitys klo 14 - Merialueilla ja rannikolla puuskat 30 m/s - Maan etelä- ja länsiosissa m/s - Maan keskiosissa m/s - Havaintojen perusteella ennuste osui oikeaan Neljäs päivitys klo 2 - Erityisesti Satakunta ja Varsinais-Suomi - Vahinkoja oli jo syntynyt lounaassa, pahin oli vasta tulossa Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

57 Tapani-myrsky Lounaasta hyvin lämmintä ilmaa Koko maassa yleisesti yli viisi astetta plussaa Kemiössä ja Maarianhaminassa joulukuun lämpöennätys 9,9 C Kovin keskituuli 28 m/s ja puuska 31,5 m/s Espoon Sepänkylässä, 10-vuotisen mittaushistorian ennätys Tapani-myrskyn tuulihavaintojen ja tuhojälkien perusteella tehty analyysi puuskannopeuksista. Lähde: IL Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

58 Tapani- ja Hannu-myrskyt 26. ja Maakunta Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Etelä-Savon maakunta Kanta-Hämeen maakunta Keski-Suomen maakunta Pirkanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Pohjois-Savon maakunta Satakunnan maakunta Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Koko maa Vahingontorjunta- ja avunantotehtävien työtuntimäärät 26. ja Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

59 Hannu-myrsky Ensimmäinen tiedote klo 15 - Kaikille merialueilla myrskyä - Koko maahan yli 20 m/s tuulia - Maan itäosiin m/s tuulia - Paljon tuhoa Tapanin vaurioittamassa puustossa Toinen tiedote klo 10 - Tuulivaroituksia nostettiin idässä ja pohjoisessa Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

60 Hannu-myrsky Voimakkaita tuulia laajalti samoilla alueilla, etenkin rannikoilla sekä maan etelä- ja keskiosissa Tuhojälkien ja pelastustoimelle koituneiden tehtävien perusteella vaikea arvioida kumpi myrsky vahingot aiheutti Hannu-myrskyn tuulihavaintojen ja tuhojälkien perusteella tehty analyysi puuskannopeuksista. Lähde: IL Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

61 Tulokset Rakennuspalot jakautuvat tasaisesti koko vuodelle, viikonlopuilla ja juhlapyhillä suuri vaikutus Selvä yhteys pakkasiin Maastopaloja paljon lyhyellä ajalla huhtikuun lopusta kesäkuulle, loppukesällä harvemmassa Varoitukset usein myöhemmin! Liikenneonnettomuudet keskittyvät viikonloppuihin Lumisateilla valtava vaikutus! Tarkastus- ja varmistustehtäviä tasaisesti koko vuoden Selvä yhteys pakkasiin, helteisiin ja erityisesti salamointiin Vahingontorjuntatehtävät enimmäkseen myrskyjen aiheuttamia Saadaan tiedotteilla ja varoituksilla hyvin kiinni Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

62 Tulokset Tuloksia esitellään alan julkaisuissa ja pelastuslaitoksissa ympäri Suomea Esitys Palopäällystöpäivillä Tulokset vapaasti saatavissa internetissä Parannukset tulevat voimaan saman tien LUOVA-tiedotteissa Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi

63 Kiitos mielenkiinnosta! Yhteystiedot: Kerttu Kotakorpi Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi