HENKILÖYHTIÖIDEN VEROSUUNNITTELUKEINOT KÄYTÄNNÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖYHTIÖIDEN VEROSUUNNITTELUKEINOT KÄYTÄNNÖSSÄ"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos HENKILÖYHTIÖIDEN VEROSUUNNITTELUKEINOT KÄYTÄNNÖSSÄ Yrityksen taloustiede, laskentatoimi Pro gradu tutkielma Huhtikuu 2009 Ohjaaja: Eeva Mari Ihantola Mirja Nissen

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos; yrityksen taloustiede, laskentatoimi Tekijä: NISSEN, MIRJA Tutkielman nimi: Henkilöyhtiöiden verosuunnittelukeinot käytännössä Pro gradu tutkielma: 67 sivua, 16 liitesivua Aika: Huhtikuu 2009 Avainsanat: henkilöyhtiöt, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, verosuunnittelu, tuloksenjärjestely, nettovarallisuus Henkilöyhtiöissä yhtiömiesten verotus liittyy hyvin läheisesti yrityksen tulokseen ja tilinpäätössuunnitteluun. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat verotuksessa laskentasubjekteja, eli ne eivät ole itsenäisiä verovelvollisia, vaan niiden elinkeinotoiminnan tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten henkilökohtaisessa verotuksessa. Verotettavan tulon pohjana on yrityksen kirjanpidollinen tulos, ja taseen pohjalta laskettava nettovarallisuus määrää sen, kuinka tämä tulo verotetaan. Sekä tuloksentasauskeinoilla että nettovarallisuuden suunnittelulla voidaan täten lähtökohtaisesti ajatella olevan suuri merkitys henkilöyhtiön osakkaille. Verosuunnittelun tavoitteena on tavallisesti verojen määrän tai ajoituksen säätely. Ansiotulon progressiivisen verotuksen vuoksi tasainen tai vuosittain tasaisesti kasvava verotettava tulo on yhtiömiesten kannalta verotuksellisesti edullisinta. Yrityksen kannattaa siis pyrkiä tasaamaan tulostaan eri vuosien välillä. Keinoja tuloksen tasaamiseen ovat muun muassa kirjanpidon ja verotuksen poistoeron hyödyntäminen ja vapaaehtoiset varaukset. Tulojen kasvaessa pääomatuloa verotetaan huomattavasti ansiotuloa kevyemmin. Tästä syystä yrityksen omistajien pyrkimyksenä voi olla pääomatulo osuuden lisääminen nettovarallisuutta kasvattamalla. Vastaavasti yritystulo osuuden muodostuessa suuren nettovarallisuuden vuoksi kokonaan pääomatuloksi, voi pyrkimyksenä olla nettovarallisuuden pienentäminen. Tutkimuksessa tutkittiin henkilöyhtiöiden verosuunnittelukeinojen käyttöä kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 120 tilitoimiston edustajaa asiakasyritystensä tietojen perusteella loppuvuodesta Vastaajat pitivät tärkeimpänä tuloksenjärjestelykeinona toimintavarausta, jota oli myös käytetty eniten kohdeaineistossa. Muista elinkeinoverolain sallimista varauksista ainoastaan jälleenhankintavarausta oli käytetty. Pieni osa vastaajista piti tärkeänä myös palkanmaksun ja poistoeron käyttämistä tulossuunnittelukeinoina. Nettovarallisuuteen oli pyritty vaikuttamaan alle puolessa kohdeyrityksistä. Noin kolmannes yrityksistä oli pyrkinyt lisäämään pääomatulon määrää kasvattamalla nettovarallisuutta, ja noin kymmenen prosentin tavoite oli ollut päinvastainen eli pääomatulon määrän vähentäminen. Eri keinoista vaikuttaa nettovarallisuuteen oli yleisimmin käytetty palkanmaksun lisäämistä ja vähentämistä.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen oletukset, keskeiset käsitteet ja rajaukset Tutkimusmetodit ja tutkimuksen kulku YHTIÖMIEHEN TULO OSUUS JA SEN VEROTTAMINEN Henkilöyhtiön jaettavan yritystulon laskeminen kirjanpidon tuloksesta Yritystulon jakaminen yhtiömiehille Nettovarallisuuden laskeminen Yhtiömiestason vähennykset Tulo osuuden verottaminen VEROSUUNNITTELUKEINOT HENKILÖYHTIÖISSÄ Tuloksenjärjestelykeinot Poistot Vapaaehtoiset varaukset Toimintavaraus Jälleenhankintavaraus Takuuvaraus Osatuloutus Kiinteiden menojen ja korkomenojen aktivointi Potentiaalinen kuluvarasto Kuluvaraston käyttöjärjestys Nettovarallisuuden suunnittelu ja tulon nostaminen yrityksestä Tuloksellinen toiminta Poistojen vaikutus nettovarallisuuteen Pääomasijoitukset yhtiöön Palkanmaksu vs. yksityisotot Lainat ja vuokrausjärjestelyt Yhtiön ja osakkaan välisistä oikeustoimista Yhteenveto luvusta 3 ja kytkentä empiiriseen osuuteen VEROSUUNNITTELUKEINOJEN KÄYTTÖ HENKILÖYHTIÖISSÄ Kyselyn tausta ja toteuttaminen Aineiston käsittely ja analysointi Tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti Tulokset Aineiston kuvaus Tuloksenjärjestelykeinojen käyttö kohdeyrityksissä Nettovarallisuuden suunnittelu kohdeyrityksissä Varojennostotavat kohdeyrityksissä...57

4 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...60 LÄHTEET...64 LIITE 1: LIITETAULUKOT LIITE 2: KYSELYLOMAKE...78

5 KÄYTETYT LYHENTEET AKYL Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 1988/389 ArvL Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2005/1142 EVL Laki elinkeinotulon verottamisesta 1968/360 KILA Kirjanpitolautakunta KPL Kirjanpitolaki 1997/1336 TVL Tuloverolaki 1992/1535 VML Laki verotusmenettelystä 1995/1558 YEL Yrittäjän eläkelaki 2006/1272

6 6 1 JOHDANTO Henkilöyhtiöissä yhtiömiesten verotus liittyy hyvin läheisesti yrityksen tulokseen ja tilinpäätössuunnitteluun. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat verotuksessa laskentasubjekteja, eli ne eivät ole itsenäisiä verovelvollisia, vaan niiden elinkeinotoiminnan tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten henkilökohtaisessa verotuksessa (TVL 16 ). Elinkeinotoiminnan verotettava tulo muodostetaan yrityksen kirjanpidollisen tuloksen pohjalta, jolloin verosuunnittelussakin on otettava huomioon myös kirjanpidolliset näkökohdat (Tomperi 2007, 68). Laki elinkeinotulon verottamisesta edellyttää pääsääntöisesti, että verotuksessa huomioitavaksi vaadittavia tuottoja ja kuluja vastaavat kirjaukset on tehty myös yrityksen kirjanpitoon (EVL 54, ks. myös EVL 19 ja EVL 28 ). Koska yrityksen kirjanpidollinen tulos on verotettavan tulon lähtökohtana, on verojen suunnittelussakin lähdettävä liikkeelle yritykselle optimaalisen tuloksen eli tavoitetuloksen määrittämisestä (Penttilä 2003, 356). Jarmo Leppiniemi muistuttaa kuitenkin kirjassaan Tilinpäätös ja verosuunnittelu (2005), että tuloksen lisäksi elinkeinoverotuksessa on otettava huomioon myös yrityksen nettovarallisuus, joka lasketaan yrityksen varojen ja velkojen erotuksena. Tämän varallisuuden perusteella tulo nimittäin jaetaan ansio ja pääomatuloksi yhtiön osakkaan verotuksessa (Leppiniemi 2005, 363). Verotettavan tulon pohjana on siis yrityksen kirjanpidollinen tulos, ja nettovarallisuus määrää sen, kuinka tämä tulo verotetaan. Sekä tuloksentasauskeinoilla että nettovarallisuuden suunnittelulla voidaan täten lähtökohtaisesti ajatella olevan suuri merkitys henkilöyhtiön osakkaille. Lähes 40 % Suomen noin yrityksestä toimii osakeyhtiömuodossa. Henkilöyhtiöitä on Suomessa yli , eli noin joka kymmenes maassamme toimivista yrityksistä on joko avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. ( 1 ) Vuoden 2005 verouudistuksen jälkeen monien pienyritysten kohdalla henkilöyhtiö voi osoittautua verotuksellisesti osakeyhtiötä edullisemmaksi toimintamuodoksi. Näin on erityisesti pienillä 1 Patentti ja rekisterihallitus: Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä, <

7 7 tulotasoilla. (Niskakangas, Tikka, Honkavaara, Helminen, Lunden, Laitinen, Räbinä, Leppiniemi, Kiviranta, Ranta Lassila, Mattila, Raunio & Äimä 2005, 126) Tästä syystä henkilöyhtiöiden verosuunnittelukeinojen tutkiminen on tärkeää ja perusteltua. Henkilöyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, mutta itsenäisyys ei ole kuitenkaan täydellistä. Vaikka henkilöyhtiön varallisuus on erillinen yhtiömiesten varallisuuksista, ovat vastuunalaiset yhtiömiehet kuitenkin henkilökohtaisesti (henkilökohtaisella varallisuudellaan) vastuussa yhtiön sitoumuksista. (Villa 2002, 22 23, 26) Henkilöyhtiöiden yhtiömiehet maksavat henkilökohtaisesti verot osuudestaan yhtymän tulokseen. Tällöin tuloksentasaus ja verosuunnittelukeinojen tunnistaminen on ratkaisevassa asemassa, jotta yhtiömiesten verorasitus ei kohoaisi kohtuuttoman suureksi. Taulukko 1. Vuoden 2009 valtion tuloveroasteikko ( 2 ) Verotettava Vero alarajan ansiotulo, euroa kohdalla, euroa , , , ,5 Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % Ansiotulon progressiivisen verotuksen (taulukko 1) vuoksi tasainen tai vuosittain tasaisesti kasvava verotettava tulo on yhtiömiesten kannalta verotuksellisesti edullisinta (Tomperi 2007, 183). Yrityksen kannattaa siis pyrkiä tasaamaan tulostaan eri vuosien välillä. Ansiotulojen vero on pääomatulojen 28 %:n verokantaa korkeampi tulojen noustessa yli euron vuonna 2009 ( 3 ). Tähän rajaan asti yhtiömiehen kannattaa siis nostaa ansiotuloa, ja ylimeneviltä osin pääomatulo on edullisempi tulolaji. Koska tulojen kasvaessa pääomatuloa verotetaan huomattavasti ansiotuloa kevyemmin, voi yrityksen omistajien pyrkimyksenä olla pääomatulo osuuden lisääminen nettovarallisuutta kasvattamalla. Vastaavasti yritystulo osuuden muodos 2 Verohallinto: Vuoden 2009 valtion tuloveroasteikko < article=7629&domain=vero_main&path=5,40,90&language=fin>. 3 Verohallinto: Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö / Tuloverotus: Ohjeita uudelle yritykselle < FI/tutkimuksetjatilastot/tuloverotus/palkansaajanveroaste2009/>.

8 8 tuessa suuren nettovarallisuuden vuoksi kokonaan pääomatuloksi, voi pyrkimyksenä olla nettovarallisuuden pienentäminen. (Penttilä 2003, 358) 1.1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkielman tutkimusongelma on seuraava: Missä määrin ja millä tavoin henkilöyhtiöissä pyritään vaikuttamaan yhtiömiesten verorasitukseen tuloksentasauskeinojen ja nettovarallisuuden avulla? Tutkimusongelma jakaantuu seuraaviin alaongelmiin: Millä keinoilla henkilöyhtiön tulokseen ja nettovarallisuuteen on mahdollista vaikuttaa? Mitä keinoja henkilöyhtiöissä käytetään tuloksenjärjestelyyn ja nettovarallisuuden säätelyyn ja kuinka tärkeäksi nämä keinot koetaan? Onko verosuunnittelukeinojen käyttö tai tärkeys riippuvainen yrityksen koosta tai yhtiömuodosta? Millä tavoilla vastuunalaiset yhtiömiehet nostavat varoja yrityksestä? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää verosuunnittelukeinojen käyttöä henkilöyhtiöissä. Tähän tavoitteeseen liittyen tutkielman ensimmäinen puolisko pyrkii luomaan selkeän kuvan henkilöyhtiöiden käytössä olevista tuloksenjärjestelykeinoista sekä niiden vaikutuksesta yhtiön tulokseen ja sitä kautta yhtiömiesten verotukseen. Lisäksi selvitetään miten eri tuloksenjärjestelykeinot vaikuttavat yrityksen nettovarallisuuteen ja millä muilla tavoilla nettovarallisuuden määrään pystytään vaikuttamaan. Tutkielman toinen osa käsittelee verosuunnittelukeinojen käyttöä henkilöyhtiöissä. Tarkoituksena on selvittää kyselyn avulla mitä verosuunnittelukeinoja henkilöyhtiöissä käytetään ja kuinka tärkeiksi keinot koetaan. Lisäksi tutkitaan mahdollisia riippuvuussuhteita tai eroja pienten ja suurten henkilöyhtiöiden sekä eri verosuunnittelukeinojen välillä. Tarkoitus on myös tutkia eroja avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden

9 9 välillä sekä selvittää, millä tavoilla vastuunalaiset yhtiömiehet nostavat varoja yrityksestä. 1.2 Tutkimuksen oletukset, keskeiset käsitteet ja rajaukset Verosuunnittelu tarkoittaa veroseuraamusten huomioon ottamista eri toimintavaihtoehtojen edullisuusvertailussa, jolloin tarkoituksena on selvittää eri toimenpiteiden veroseuraamukset ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan verojen määrään ja ajoitukseen (Tuominen & Linnakangas 1995, 21). Aila Virtasen väitöskirjassaan esittämän tulkinnan mukaan hyväksyttävässä verosuunnittelussa yhdistyy lain noudattaminen sekä yrityksen edun ajaminen. Väitöskirjaa varten haastatellut laskenta alan ammattilaiset kertoivat ottavansa verotuksen huomioon kaikissa yritystoiminnan tilanteissa. Tavoitteena he kertoivat olevan tehdä asiat lain mukaisesti, mutta myös yrityksen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Virtanen 2002, 82 83) Tilinpäätöstä kutsutaan kriittiseksi silloin, kun tavoitetulokseen ei ole mahdollista päästä käytössä olevin tuloksenjärjestelykeinoin. Tulos joudutaan tällöin näyttämään tavoitteisiin nähden joko liian suurena tai liian pienenä. (Leppiniemi &Walden 2009) Penttilän (2003, 358) mukaan tilinpäätös voi olla kriittinen paitsi tuloksen, myös nettovarallisuuden suhteen. Yleensä tilinpäätös on nettovarallisuuden suhteen kriittinen siten, että nettovarallisuutta on vähemmän kuin haluttaisiin. Kuluvarastoksi nimitetään niitä keinoja, jotka yrityksellä on käytettävissään tavoitetulokseen pääsemiseksi. Nimitys on oikeastaan hieman harhaanjohtava, sillä kuluvarasto voi pitää sisällään kulukirjaamismahdollisuuksien lisäksi myös tuottoihin liittyvää harkintavaltaa. (Leppiniemi 1981, 52) Henkilöyhtiöksi kutsutaan yhteenliittymää, jossa kaksi tai useampi harjoittaa elinkeinoa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi (Villa 2002, 22). Tässä tutkielmassa henkilöyhtiöllä tarkoitetaan avointa yhtiötä (Ay) ja kommandiittiyhtiötä (Ky). Tutkielma käsittelee tuloverotukseen liittyvää verosuunnittelua, ja tutkimuksessa oletetaan, että kyseessä on toiminnassa olevan yrityksen normaali 12 kuukauden mittainen tilikausi. Tutkielmassa ei tämän vuoksi oteta kantaa yritysmuodon valintaan tai vero

10 10 suunnitteluun yrityksen aloitus tai lopetusvaiheessa. Tutkielmasta rajautuvat näin pois myös tietyt erityistilanteet, kuten yritysjärjestelyt sekä sukupolvenvaihdokset. Myös arvonlisäverotus jää tutkielman ulkopuolelle. Suomessa verovelvollisen tulot voivat kertyä kolmesta eri tulolähteestä: elinkeinotoiminnan tulolähde, maatalouden tulolähde ja henkilökohtaisten tulojen (muut tulot) tulolähde (Metsä Ketelä 2000, 73). Jokaisessa tulolähteessä tulo lasketaan erikseen eivätkä eri tulolähteiden tulokset tai tappiot ole kuitattavissa keskenään. Elinkeinotoimintaa harjoittavan yrityksen tulot koostuvat yleensä pääasiassa elinkeinotoiminnan tulolähteestä. Henkilökohtaisen tulolähteen tuloa on esimerkiksi kokonaan ulkopuoliselle vuokratusta kiinteistöstä saatu vuokratulo. (Engblom, Vanhanen, Ojala, Haavisto, Keskinen & Kääriäinen 2001, ) Selvemmän kokonaiskuvan luomiseksi tutkielman teoriaosuudessa oletetaan, jollei toisin mainita, että yrityksen tulos on kokonaisuudessa elinkeinotoiminnan tuloa ja varat elinkeinotoiminnan varoja. Maatalouden tuloksen laskeminen ja verottaminen tapahtuu samankaltaisesti kuin elinkeinotoiminnan tulon kohdalla myöhemmin selostetaan. Muun toiminnan tulos jaetaan niin ikään yhtiömiehille verotettavaksi. Tämä tulo osuus on saajalleen kuitenkin kokonaisuudessaan pääomatuloa. (TVL 16 ja 40 ) Koska tutkielmasta on rajattu pois maatalouden sekä muun toiminnan tulon laskeminen ja verottaminen, ei tutkielmassa perehdytä myöskään tulolähdejakoon liittyvään problematiikkaan. Tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta käsitellään vain lyhyesti verotettavan tuloksen laskennan yhteydessä. Tutkielma käsittelee verosuunnittelukeinoja henkilöyhtiöiden yhtiömiesten näkökulmasta. Tutkielmassa yhtiömiehellä tarkoitetaan luonnollista henkilöä ja kuolinpesää, joka toimii henkilöyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen yhtiöstä saama tulo osuus lasketaan usein kaavamaisesti tiettynä prosenttina sijoitetulle pääomalle, ja tämä tulo on saajalleen 20 %:n tuottomäärään asti (yleensä kokonaisuudessaan) pääomatuloa riippumatta yrityksen nettovarallisuudesta

11 11 (Järvenoja 1999, 106; TVL 40 ). Äänettömän yhtiömiehen verorasitus pysyy siis käytännössä samana vuodesta toiseen, ja siihen pystyy vaikuttamaan vain hyvin rajallisesti tuloksentasauskeinojen ja nettovarallisuuden avulla. Tästä syystä tutkielma ei erikseen paneudu äänettömän yhtiömiehen verosuunnitteluun. Yritykset henkilöyhtiöiden osakkaina eivät maksa tulo osuuksistaan välittömästi veroa, vaan tulo osuudet ovat niille veronalaisia tuottoja, jotka otetaan huomioon osana kyseisen yrityksen kokonaistulosta. Riittävän kuluvaraston avulla tulo osuuden verovaikutukset on mahdollista eliminoida jopa kokonaan osakasyrityksen tilinpäätöksessä. Yrityksillä ei myöskään tapahdu henkilöosakkaiden tapaan jakoa ansio ja pääomatuloon. Tästä syystä tutkielma rajataan koskemaan sellaisia henkilöyhtiöitä, joissa on osakkaina ainoastaan luonnollisia henkilöitä ja/tai kuolinpesiä. Tutkielmassa ei perehdytä IFRS/IAS standardien kantoihin eri verosuunnittelukeinoista. Tutkimus lähtee oletuksesta, että nykyisellään IFRS tilinpäätöksen laatii varsin pieni osa tutkimuksen kohteena olevista luonnollisten henkilöiden omistamista henkilöyhtiöistä. Myös konserniyhtiöt rajataan samasta syystä tutkimuksen ulkopuolelle. 1.3 Tutkimusmetodit ja tutkimuksen kulku Tutkielmassa on tarkoitus tarkastella verosuunnittelukeinoja ensin lainsäädännön ja alan kirjallisuuden pohjalta. Tutkielman teoriaosuuden aineisto koostuu pääosin alan asiantuntijoiden kirjoittamasta kirjallisuudesta ja ajantasaisesta lainsäädännöstä. Keskeisimpiä tutkimusaiheeseen liittyviä lakeja ovat tuloverolaki, laki elinkeinotulojen verottamisesta (jäljempänä myös elinkeinoverolaki), laki varojen arvostamisesta verotuksessa ja kirjanpitolaki. Myös aiheeseen liittyvä kirjallisuus pohjautuu hyvin pitkälti lakitekstiin ja lakien tulkintoihin. Empiirisessä osiossa syvennytään tarkemmin tutkimusongelmaan. Empiirinen osa toteutettiin tilitoimistoille suunnattuna kyselytutkimuksena, jossa tilitoimisto vastasi

12 12 kysymyksiin yhden asiakasyrityksensä tietojen perusteella. Kysely laadittiin lähdekirjallisuudesta saatujen tietojen pohjalta, ja saadut vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Positivistinen tutkimus pyrkii selittämään ja ennustamaan ilmiöitä empiirisen datan avulla (Ryan, Scapens & Theobald 2002, ). Neilimo ja Näsi ovat jaotelleet yrityksen taloustieteissä käytettävät tutkimusotteet käsiteanalyyttiseen, nomoteettiseen, päätöksentekometodologiseen ja toiminta analyyttiseen. Näistä nomoteettisen tutkimusotteen taustalla vaikuttaa positivismi sekä tavoite löytää selityksiä ja lainalaisuuksia yleensä empiirisen aineiston avulla. Toiminta analyyttisellä tutkimusotteella sen sijaan pyritään syvällisesti ymmärtämään ja tulkitsemaan yleensä harvoja tutkimuskohteita. Päätöksentekometodologista tutkimusotetta käytetään ongelmanratkaisumetodien kehittämiseen, ja käsiteanalyyttisen tutkimuksen metodina on ajattelun metodi. (Neilimo & Näsi 1980) Neilimon ja Näsin esittämistä tutkimusotteista tässä tutkielmassa on eniten nomoteettisen tutkimusotteen piirteitä. Nomoteettisen tutkimusotteen päämetodeja ovat hypoteettis deduktiivinen versio, induktiivisempi versio ja kokeellinen versio. Tämän tutkimuksen päämetodi muistuttaa hypoteettis deduktiivista versiota, jossa tutkimus lähtee teoriasta ja päätyy empiirisen materiaalin kautta käsitteellisen ja empiirisen puolen rinnakkaisasetteluun. (Näsi 1981) Johdannon jälkeen toisessa ja kolmannessa pääluvussa esitetään tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Toinen luku käsittelee henkilöyhtiön yhtiömiehen tulo osuuden laskemista ja verottamista. Tulo osuuden laskeminen esitetään pääpiirteittäin yrityksen kirjanpidon tuloksen pohjalta. Luvussa esitellään lisäksi nettovarallisuuden laskeminen osana tulo osuuden jakamista ansio ja pääomatuloon sekä tulo osuudesta ja nettovarallisuudesta tehtävät yhtiömiestason vähennykset. Kolmannessa luvussa käsitellään verosuunnittelua. Omina alalukuinaan esitellään eri tuloksenjärjestelykeinoja sekä mahdollisuuksia vaikuttaa nettovarallisuuden määrään. Tuloksenjärjestelykeinojen osalta esitellään elinkeinoverolain sallimia keinoja, joilla

13 13 yhtiömiesten verorasitusta voidaan pyrkiä alentamaan. Luvussa tullaan ottamaan lyhyesti kantaa myös kuluvaraston käyttöjärjestykseen sekä veronkiertoa koskeviin kysymyksiin. Nettovarallisuuden osalta perehdytään nettovarallisuuden suunnitteluun tuomalla esille muutamia keskeisimpiä tapoja, joilla nettovarallisuuteen voidaan vaikuttaa. Luvussa esitellään myös joitakin vaihtoehtoisia tapoja, joilla yhtiömies voi saada tuloa yhtiöstä. Neljännessä pääluvussa kuvataan empiirisen osuuden toteutus. Luvussa kerrotaan tutkimusaineiston keruusta ja käsittelystä sekä otetaan kantaa tutkimuksen reliabiliteettiin ja validiteettiin. Lisäksi neljännessä luvussa kuvataan kerätty tutkimusaineisto pääpiirteittäin ja esitetään tutkimustulokset. Viimeisessä luvussa esitetään tutkimustulosten pohjalta tehtävät johtopäätökset sekä loppuyhteenveto.

14 14 2 YHTIÖMIEHEN TULO OSUUS JA SEN VEROTTAMINEN Tässä luvussa esitetään pääpiirteittäin henkilöyhtiön yhtiömiehen tulo osuuden laskeminen ja verottaminen. Verotettavan tulo osuuden laskennassa pohjana käytetään yrityksen kirjanpidon tulosta, ja tulo osuus jaetaan ansio ja pääomatulo osuuteen yrityksen nettovarallisuuden avulla. Sekä yhtiömiehen tulo osuuteen että osuuteen yrityksen nettovarallisuudesta tehdään verotuksen yhteydessä lisäksi yhtiömiestason vähennyksiä. Henkilöyhtiön verotettava tulos lasketaan elinkeinoverolain mukaan ja verotetaan tuloverolain mukaan (Andersson & Ikkala 2005, 15). 2.1 Henkilöyhtiön jaettavan yritystulon laskeminen kirjanpidon tuloksesta Tuloverolain 16 :n mukaan henkilöyhtiö ei ole itsenäinen verovelvollinen. Yhtiölle vahvistettu elinkeinotoiminnan tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten henkilökohtaisessa verotuksessa. Tulo tulee toisin sanoen verotettavaksi vain kertaalleen yhtiömiesten tuloina. Nostettua voitto osuutta ei veroteta erikseen. (Metsä Ketelä 2000, 77) Ennen tuloksen jakamista siitä vähennetään yhtymälle vahvistetut aikaisempien verovuosien elinkeinotoiminnan tappiot (tappiontasaus). Tappiot vahvistetaan siis yhtymälle eikä niitä jaeta yhtiömiehille, ei edes silloin, kun yritys lopettaa toimintansa (Tomperi 2007, 69). Tuloverolain 119 :n mukaan tappiot vähennetään verovuotta seuraavan kymmenen vuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy. Tappioiden vähennysoikeus menetetään kuitenkin, jos yli puolet henkilöyhtiön omistusosuuksista on vaihtanut omistajaa verovuoden aikana (Koponen 2005, 79). Yrityksen kirjanpito ja verotus on kytketty yhteen verotusmenettelylain 1:3 :llä, jonka mukaan kalenterivuonna päättyneet tilikaudet muodostavat verovuoden. Elinkeinoverolain 54 puolestaan liittää kirjanpidon ja verotuksen tiiviisti yhteen menojen

15 15 vähennyskelpoisuuden osalta. Säännös sitoo kirjanpitoon vaihto ja sijoitusomaisuuden hankintamenon, varausten ja poistojen vähennysoikeuden. (Leppiniemi & Leppiniemi 2001, ) Kirjanpitolain 5:4 :n valmistusasteen mukaisesta tulouttamisesta on lisäksi elinkeinoverolaissa oma säännöksensä (EVL 19 ), samoin kuin kurssivoitoista ja tappioista (EVL 26 ). Verotuksessa tehtävän vähennyksen edellytyksenä on pääsääntöisesti se, että vastaava määrä on vähennetty myös kirjanpidossa. Tällä halutaan estää jaettavissa olevan voiton muodostuminen ilman verotettavan tulon lisäystä. (Leppiniemi & Leppiniemi 2001, 235) Vähentämisellä ja tekemisellä tarkoitetaan elinkeinoverolain säännöksissä nimenomaan tulosvaikutteista käsittelyä kirjanpidossa eikä esimerkiksi vain liitetietona esittämistä (Niskakangas ym. 2005, 372). Koska verotus perustuu olennaisesti kirjanpidosta saataville tiedoille, tulee kirjanpidon olla luotettava. Jos kirjanpitoa ei ole pidetty tai se on epäluotettava, voidaan verotus toteuttaa arvioverotuksena, mikä on kirjanpitovelvolliselle yleensä hyvin epäedullista. Epäluotettavuuden merkkinä voidaan pitää esimerkiksi kassatilin kreditsaldoisuutta. (Leppiniemi & Walden 2009; VML 27 ) Mikäli henkilöyhtiön kirjanpito on luotettava, lähtee osakkaiden verotettavan tulon laskeminen kirjanpidollisen tuloksen laskemisesta. Tämä tapahtuu siis kirjanpitolain säännösten mukaan. (Tikka 1995, 52) Elinkeinotoiminnan verotettava tulo muodostuu yrityksen veronalaisten tuottojen ja vähennyskelpoisten kulujen erotuksena. Tuloslaskelman näyttämää tulosta oikaistaan näin ollen seuraavasti (mukaillen Tomperi 2007, 68): +/ Tuloslaskelman voitto/tappio + Kuluiksi kirjatut verotuksessa vähennyskelvottomat menot Tuotoiksi kirjatut verotuksessa verovapaat tulot +/ Jaksotuksesta johtuvat erot +/ Muut oikaisut = Verovuoden verotettava tulo Vahvistetut tappiot = Jaettava yritystulo

16 16 Pääsääntönä voidaan todeta, että kaikki yritystoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot ovat veronalaisia. Veronalaisia tuloja ovat myös muun muassa yritystoimintaa varten saadut avustukset julkisyhteisöiltä sekä korvaukset, jotka on saatu kertymättä jääneen tulon sijasta. Tuloja eivät kuitenkaan ole pääomasijoitukset sekä pääomasijoituksen luonteiset erät, joihin liittyy takaisinmaksuvelvollisuus, esimerkkinä palautettavat liittymismaksut (Andersson & Ikkala 2005, 69 76; Tomperi 2007, 74). Velan anteeksiannosta syntyvä etu voidaan katsoa verovapaaksi velallisyritykselle, jos velkojan saaminen on ollut luopumishetkellä arvoton. Koska henkilöyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön sitoumuksista, henkilöyhtiöiden osalta saamista voidaan pitää arvottomana vasta, kun sekä yritys että sen vastuunalaiset yhtiömiehet on todettu maksukyvyttömiksi. (Engblom ym. 2001, ) Elinkeinoverolain 7 :n mukaan vähennyskelpoisia ovat tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Huomiota on kiinnitettävä siis tulonhankkimistarkoitukseen; meno on vähennyskelpoinen, vaikka se ei todellisuudessa olisi tuottanutkaan tuloa. Kokonaan vähennyskelvottomia menoja ovat muun muassa sakot ja muut sanktionluontoiset seuraamukset, palautettavat liittymismaksut sekä ne menot, jotka kohdistuvat verovapaan tulon hankkimiseen. Edustusmenoista 50 % on verotuksessa vähennyskelvottomia. (EVL 16 ja 8 ) Kirjanpitolain 5:14 :n mukaisia vastaisia menoja ja menetyksiä (pakollinen varaus) ei pääsääntöisesti saa vähentää verotuksessa (Leppiniemi 2005, ). Luonnollisesti myöskään yhtiömiesten yksityistalouden menot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia (Koponen 2005, 37). Elinkeinotoimintaa varten nostetun velan korko on lähtökohtaisesti verotuksessa vähennyskelpoinen. Kuitenkin henkilöyhtiön oman pääoman muodostuessa yksityisottojen johdosta negatiiviseksi, osan velasta katsotaan käytetyksi yksityismenojen rahoittamiseen, ja korkokin on tältä osin vähennyskelvoton. Tällöin myös muut lainaan liittyvät kulut voidaan katsoa vähennyskelvottomiksi. (Tomperi 2007, 89 91)

17 17 Tulojen ja menojen jaksottamisen osalta elinkeinoverolaki ja kirjanpitolaki ovat pääosin yhtenevät. Kirjanpitolain 5:1 :n mukaan tilikaudelle kuuluvat tulot kirjataan tuotoiksi tuloslaskelmaan. Elinkeinoverolain 3 :n mukaan veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot jaksotetaan asianomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluksi. EVL 19 :ssä tarkennetaan vielä verovuoden tuottojen määritelmää sanoen, että "tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuna". Menojen osalta kirjanpitolaki toteuttaa meno tulon kohdalle periaatetta (KPL 5:1 ). Myös elinkeinoverolain jaksottamissäännöksissä (yleissäännös 22 yhdessä vaihto ja käyttöomaisuuden jaksottamista koskevien 28 :n ja 30 :n kanssa) on havaittavissa sama periaate. (Tikka 1995, 15 16, ks. myös Andersson & Ikkala 2005, 52) Merkitykseltään vähäiset erät voidaan elinkeinoverolain mukaan kuitenkin ilmoittaa maksuperusteisesti, mikä vastaa kirjanpitolain 3:4 :n mukaista maksuperusteisten erien käsittelyä. Jaksotuseron kirjanpidon ja verotuksen välillä saattaa kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi kirjanpitolain 5:14 :n mukainen pakollinen varaus, joka realisoitumattomana ei ole vielä verotuksessa vähennyskelpoinen (Fredriksson, Havukainen, Hilmola, Ilkka, Laitinen, Luoma, Mikkola, Mäkinen, Nevalainen, Ojala, Saari, Termäs, Tikka, Virtanen & Vuorio 2008, 326). Tyypillisesti jaksotuseroa syntyy myös suunnitelman mukaisten poistojen ja verotuspoistojen eriaikaisuudesta. Tulojen osalta jaksotuseroa saattaa syntyä ennakkoon saaduista koroista, vuokrista tai muista ajan kulumisen perusteella määräytyvistä tuloista, jotka kirjataan suoriteperusteisesti kirjanpitoon. Elinkeinoverolain 20 :n mukaan vähintään kahteen verovuoden jälkeiseen vuoteen kohdistuvat ajan kulumisen perusteella määräytyvät tulot on mahdollista jaksottaa. Jaksottaminen edellyttää kuitenkin verovelvollisen vaatimusta, jolloin verotuksessa on mahdollista myös kassaperusteinen tuloutus. (Leppiniemi 1981, 21) Käytännössä vaatimukseksi jaksottamisesta katsottaneen tulon merkitseminen veroilmoituslomakkeelle suoriteperusteen mukaisesti.

18 18 Edellä esitetyn laskelman mukaisia muita oikaisuja voivat olla liikekirjanpidon tuotoista puuttuvat veronalaiset erät sekä liikekirjanpidon kuluista puuttuvat vähennyskelpoiset erät. Käytännössä näitä esiintynee melko harvoin muuten kuin kirjanpitovirheen seurauksena. Yleisesti ottaen kirjanpidossa tehdyn ratkaisun voidaan pitkälti katsoa osoittavan verovelvollisen tarkoitusta. Esimerkiksi kirjanpidosta puuttuvia eriä voi olla vaikea saada hyväksyttyä verotuksessa. (Eerola, Holla, Holmström, Jokela, Juusela, Järvenoja, Kellas, Lepistö, Paronen, Sandelin, Soikkeli, Torkkel, Tunturi & Vuorilehto 2005, 86) Tämä seikka korostaa myös osaltaan kirjanpidon ja verotuksen kiinteää yhteyttä. 2.2 Yritystulon jakaminen yhtiömiehille Edellä esitetyn laskelman tuloksena saatu jaettava yritystulo jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi yhtiösopimuksessa määriteltyjen jako osuuksien mukaan (Ikkala, Pallonen, Haapaniemi, Raitasuo 1997, 33). Sillä, mitä yrityksen voitosta on todellisuudessa jaettu yhtiömiehille, ei ole merkitystä verotettavaa tuloa määritettäessä (Järvenoja 1999, 103). Mikäli yhtiömiehet eivät ole sopineet voitonjaosta, jaetaan tulo osuudet lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (jäljempänä AKYL) mukaan. AKYL 7:4 :n mukaan kommandiittiyhtiön äänettömällä yhtiömiehellä on etuoikeus yhtiön voittoon. Tilikauden ollessa tappiollinen jaetaan tappio vastuunalaisten yhtiömiesten kesken. Yhtiön purkamisen yhteydessä tappiot voivat kuitenkin pienentää äänettömälle yhtiömiehelle palautettavaa yhtiöpanosta (Koski & Immonen 1990, 118). Vastuunalaisen yhtiömiehen osalta voitonjako perustuu yhtiöpanoksiin. Yhtiöpanoksista, jotka voivat olla rahaa, apporttiomaisuutta tai työpanoksia, sovitaan yhtiösopimuksella, jolloin yhtiömiesten panokset voivat olla myös eri suuruisia ja lajisia. (Villa 2002, ) AKYL 2:9 :n mukaan tilikauden voitosta suoritetaan yhtiömiehille ensin osuus, joka vastaa korkolain 3.2 :n mukaista korkoa heidän tilikauden alussa jäljellä olleelle yhtiöpanokselleen. Tällöin yhtiömiehen alkuperäisestä yhtiöpanoksesta on toisin sanoen vähennetty osuus mahdollisiin tappioihin ja siihen on lisätty

19 19 osuus mahdollisesta voitosta sovitun panoksen saavuttamiseksi (Villa 2002, 109). Loppuosa voitosta jaetaan tasan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken. Jako osia on mahdollista sovitella, jos tasajako on kohtuuton (Koski & Immonen 1990, 116). AKYL 2:9 :ssä ja voiton jakamista koskevassa sopimuksessa tarkoitetaan kirjanpidollisen voiton jakamista, mutta samaa jakoperustetta on päädytty käyttämään myös verotuksen pohjana (Penttilä 2003, 235). Mikäli voitto ei riitä korkolain 3.2 :n mukaisten osuuksien suorittamiseen, jaetaan voitto yhtiömiesten panosten suhteessa. Pentti Siikarla (2003, 85 87) huomauttaa AKYL:n voitonjakoa koskevien tahdonvaltaisten säädösten aiheuttavan luultavasti tulkintavaikeuksia ja riitoja esimerkiksi tilanteissa, joissa joku osakkaista on sijoittanut yhtiöön rahan tai rahanarvoisen omaisuuden sijaan henkistä pääomaa tai ei ole sijoittanut pääomapanosta lainkaan. Tästä syystä hän kehottaakin yhtiömiehiä sopimaan voiton ja tappionjaosta yhtiösopimuksessa. 2.3 Nettovarallisuuden laskeminen Tuloverolain 41 :n mukaan yrityksen nettovarallisuus lasketaan laissa varojen arvostamisesta määritellyllä tavalla. Henkilöyhtiöiden osalta laskentasäännöt löytyvät kyseisen lain 3 luvusta. Karkealla tasolla nettovarallisuus lasketaan vähentämällä elinkeinotoiminnan velat elinkeinotoiminnan varoista (Ahonen, Arpalahti, Auranen, Etholén, Helokoski, Järvenoja, Kettunen, Klemola, Kuivisto, Liede, Nikkanen, Ojala, Pulkkanen, Sneck, Tannila, Tanska, Uusitalo, Vuopala & Äärilä 2006, 34). Myös nettovarallisuus pohjautuu näin ollen tilinpäätökseen, lähinnä yrityksen taseeseen (Leppiniemi & Leppiniemi 2001, 249). Varat arvostetaan lähtökohtaisesti verotuksessa poistamattomaan hankintamenoon, saamiset ja velat nimellisarvoon. Yhtiön varoina ei pidetä saamisia yhtiömiehiltä. Rakennukset, rakennelmat tai kiinteistöt voidaan tietyin edellytyksin arvostaa verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoon, mikäli se on suurempi kuin verotuksessa pois

20 20 tamaton hankintameno. (ArvL 3, 8 ja 15 ) Elinkeinoverolain 53 :n mukaan kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, kun sitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa edistäviin tarkoituksiin. Kiinteistö voi palvella elinkeinotoimintaa myös välillisesti esimerkiksi henkilökunnan asuinrakennuksena. (Andersson & Ikkala 2005, 50) Henkilöyhtiöiden nettovarallisuuteen lisätään 30 % verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen määrästä (TVL 41 ). Elinkeinotulolähteen nettovarallisuuslaskennassa otetaan palkkoina huomioon vain elinkeinotoiminnan palkat. Mikäli yhtiöllä on myös muuta kuin elinkeinotoiminnan tuloa, tulee elinkeinotoiminnan palkat erottaa maatalouden ja muun toiminnan palkoista. (Andersson & Ikkala 2005, 61) Palkkasumman perusteella tehtävän lisäyksen seurauksena pääomatulon osuus osakkaiden verotettavasta elinkeinotulosta kasvaa. Lisäys tehdään kaavamaisesti aina, kun palkkoja on maksettu, joten yhtiö voi vaikuttaa siihen ainoastaan palkkasummaa pienentämällä. (Koponen 2005, 177) 2.4 Yhtiömiestason vähennykset Yhtiötasolla laskettu nettovarallisuus jaetaan yhtiömiehille yhtiösopimuksessa määriteltyjen osuuksien mukaan. Yhtiömiehen osuus yrityksen varallisuuteen saattaa olla eri kuin osuus tulokseen. Tämä voi johtua esimerkiksi yhtiömiesten erilaisista työpanoksista (Penttilä 2003, 236). Tuloverolain 41 :n mukaan yhtiömiehen osuudesta henkilöyhtiön nettovarallisuuteen vähennetään yhtiön elinkeinotoiminnan varoihin kuuluva asunto, jos osakas on käyttänyt sitä omana tai perheensä asuntona. Näin ollen yhtiömies ei pysty kasvattamaan omaa pääomatulo osuuttaan sijoittamalla asuntonsa yritykseen (Ilola & Pallonen 1993, 28). Vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöosuuden hankkimiseksi käytetty korollinen velka vähennetään niin ikään hänen osuudestaan yhtiön varoihin. (TVL 41 )

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot

KIRJANPITO 22C00100. Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot KIRJANPITO 22C00100 Luento 9: Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot Luento 9 Tilinpäätössiirrot: Poistoero Verotusperusteiset varaukset Vastaiset menot ja menetykset: Vastaiset menot Pakolliset varaukset

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero Liite 2 Esimerkki jälleenhankintavarauksen tekemisestä ja sen käyttämisestä hankintamenon kattamiseen Kirjanpitovelvollisen tuotantokone tuhoutuu. Koneen tuhoutumisesta saadulla vakuutuskorvauksella katetaan

Lisätiedot

Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto

Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia 2020 Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä 23.5.2019 Lauri Tuomarla, Verohallinto Tulolähdejaon poistaminen tietyiltä yhteisöiltä Tulolähdejaon poistaminen

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen startti-info

Aloittavan yrityksen startti-info Aloittavan yrityksen startti-info 30.3.2017 Sisältö Yritysesittely Rantalainen & Wahlsten Oy Yritysmuodot Verotus ja arvonlisäverotus Taloushallinnon järjestäminen Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Ajankohtaista kirjanpitäjälle

Ajankohtaista kirjanpitäjälle Ajankohtaista kirjanpitäjälle Marjo Salin kirjanpidon asiantuntija, KTM Veronmaksajat Tilinpäätöksen antama oikea ja riittävä kuva Kirjanpitolain oikean ja riittävän kuvan vaatimusta koskevasta säännöksestä

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6)

TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6) TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6) MUISTILISTA OSTAJALLE TAI VASTAANOTTAJALLE TOIMII SUUNTAA ANTAVANA OHJEISTUKSENA. MUISTA KESKUSTELLA OMASTA TILANTEESTASI AINA ASIANTUNTIJAN KANSSA. YRITYSKAUPPA JA YRITYSJÄRJESTELY

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Mitä tilinpäätös kertoo?

Mitä tilinpäätös kertoo? Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS Petri Ollinkoski 17.11.2015 2 Esityksen sisältö Osakeyhtiön muotoisen maatilan kannalta Yleistä Osakeyhtiön verotus Osakkaan verotus Yhtiöittäminen käytännössä Yhtiöittämisen

Lisätiedot

Toiminimen ja henkilöyhtiöiden verokysymykset - keskeiset periaatteet Anne Roininen RSM Finland Oy

Toiminimen ja henkilöyhtiöiden verokysymykset - keskeiset periaatteet Anne Roininen RSM Finland Oy Toiminimen ja henkilöyhtiöiden verokysymykset - keskeiset periaatteet 22.11.2016 --- Anne Roininen RSM Finland Oy Ennen koulutusta 1. Mitä tiedän aiheesta etukäteen? 2. Mitä haluan oppia koulutuksessa?

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

6A ELINKEINOTOIMINNAN VEROILMOITUS ELINKEINOYHTYMÄ

6A ELINKEINOTOIMINNAN VEROILMOITUS ELINKEINOYHTYMÄ VEROHALLINTO 24.9.2019 1.0 6A ELINKEINOTOIMINNAN VEROILMOITUS ELINKEINOYHTYMÄ TIETUEKUVAUS 2019 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA... 2 3 TIETOJEN KORJAAMINEN... 2

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotettava tulo ja kirjanpito Kirjanpitolaki (KPL) International

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 8b: Valmistusasteen mukainen tulouttaminen TULOJEN KIRJAAMINEN Tulojen ja menojen kirjaamisperusteena sekä tilikauden tilinpäätöksen laatimisperiaatteena on lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU L IIKETALOUS TUTKINTOTYÖRAPORTTI TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU ELINKEINONHARJOITTAJILLA JA HENKILÖYHTIÖISSÄ Sanna Pikkumaa Talouden ja hallinnon koulutusohjelma marraskuu 2005 Työn

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %.

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %. Tilinpäätössuunnittelu luentoharjoitukset 2015 1 (11) Luentoharjoitus 1 Lumi Oy:n tase 31.12.200X Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteiset menot 1 000 Maa-alueet 60 000 Rakennus 200 000 Kalusto 50 000 Osakkeet

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

Pikaopas palkkaa vai osinkoa

Pikaopas palkkaa vai osinkoa Pikaopas palkkaa vai osinkoa www.tuokko.fi Palkkaa vai osinkoa? Osakeyhtiön osakas voi yleensä nostaa yhtiöstä varoja joko palkkana tai osinkona. Nostettaessa varoja yhtiöstä on vero- ja sosiaaliturvamaksu

Lisätiedot

Laki. tuloverolain muuttamisesta

Laki. tuloverolain muuttamisesta EV 179/1996 vp- HE 105/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 105/1996 vp

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/lomakkeet/6a

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/lomakkeet/6a Veroilmoituksen täyttöopas6a ELINKEINOYHTYMÄ verovuosi 2017 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/lomakkeet/6a SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 ILMOITA YRITYSTOIMINNAN

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö 1981 vp. n:o 141 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n, maatilatalouden tuloverolain 6 :n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 : n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Vuokranantajan vähennykset Hoitovastike, pääomavastike, remontit ja muut kulut. Merja-Liisa Huolman-Lakari lakimies

Vuokranantajan vähennykset Hoitovastike, pääomavastike, remontit ja muut kulut. Merja-Liisa Huolman-Lakari lakimies Vuokranantajan vähennykset Hoitovastike, pääomavastike, remontit ja muut kulut Merja-Liisa Huolman-Lakari lakimies Vuokratulojen verotus Vuokratulot verotetaan pääomatuloina. Verovelvollisella on oikeus

Lisätiedot

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen.

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Luento 8 Arvonmuutokset: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Suoriteperuste Valmistusasteen mukainen tulouttaminen. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 8a: Arvonmuutokset:

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Tilinpäätös ja verosuunnittelu

Tilinpäätös ja verosuunnittelu Tilinpäätös ja verosuunnittelu Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2017 1.6.2017 / Tampere Risto Walden, kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 IFRS EU KPL / FAS EVL / TVL OYL Elinkeinoverolain

Lisätiedot

Näytesivut. Tilinpäätöksen suunnittelu käytännössä 249. 9.1 Yleistä

Näytesivut. Tilinpäätöksen suunnittelu käytännössä 249. 9.1 Yleistä 9.1 Yleistä 9 Tilinpäätöksen suunnittelu käytännössä Asunto osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden toiminnan luonteeseen kuuluu yleensä kustannusten jakaminen osakkaiden kesken. Asumis-

Lisätiedot

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Jaksot: 17.10.2011 Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa 17.11.2011 Käyttöomaisuus kirjanpidossa

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007

Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007 Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007 Liite 1 Esimerkki pysyvien vastaavien hankintamenon määrittämisestä Esimerkki 1 Tietokone 2 100,00 Lisämuisti 420,00 Yhteensä 2 520,00 - alennus

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat KIRJANPITO 22C00100 Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat Luento 5 Maksuperusteen oikaiseminen suoriteperusteeksi: Siirtosaamiset ja velat Henkilöstömenot: Palkat Henkilösivukulut 2 MENON JA TULON SYNTYMINEN,

Lisätiedot

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa?

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa? Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 15.12.2016 osakkeenomistajat tekevät sijoitukset SVOP-rahastoon muussa kuin osakeomistuksen Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10a: Tilikauden verot ja voitonjaon verottaminen

KIRJANPITO 22C Luento 10a: Tilikauden verot ja voitonjaon verottaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 10a: Tilikauden verot ja voitonjaon verottaminen Luento 10 Verot tilinpäätöksessä: Tilikauden verot Laskennalliset verot Voitonjaon verottaminen: Osakkeen matemaattinen arvo

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Lausunto Valtiovarainministeriön muistiosta yhteisöjen tulolähdejaon poistamisesta

Lausunto Valtiovarainministeriön muistiosta yhteisöjen tulolähdejaon poistamisesta Lausunto 1 (5) SAK 12806 / 2017 Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Snellmaninkatu 1 A, PL 28 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 30.6.2017 VM123:00/2016 VM/2034/00.01.00.01/2016 Lausunto

Lisätiedot

1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään

1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään 1994 vp -- IIE 256 flallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta (HE 189/2000 vp).

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta (HE 189/2000 vp). Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta (HE 189/2000 vp). Talousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TaVM

Lisätiedot

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan HE 47/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Käsitteitä yrittäjyydestä

Käsitteitä yrittäjyydestä 1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea: yrityksen perusajatus Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma: liikeidea käytäntöön Sisältää esim. yritysmuodon

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Käsitteitä yrittäjyydestä

Käsitteitä yrittäjyydestä 1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma Sisältää esim. yritysmuodon valinnan, talouden ja markkinoinnin suunnittelun,

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

VEROHALLINTO

VEROHALLINTO VEROHALLINTO 1.1.2017 1.0 ERITTELY VARAUKSISTA, ARVONMUUTOKSISTA JA KULUVAN KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOISTA (62) TIETUEKUVAUS 2017 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA...

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU Harjoitustehtävät 2015

TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU Harjoitustehtävät 2015 LUT Pasi Syrjä 1 (15) TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU Harjoitustehtävät 2015 Tehtävä 1 Laske ansiotulon verot ja vero-% seuraavien tulojen osalta: a) 15 000 euroa b) 50 000 euroa c) 200 000 euroa Kuntan ym. verot

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Huom! VML:ään tullut ja tulossa merkittäviä muutoksia v. 2017-2019 Verovuosi

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 11.3.-2.10.2015 Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 11.3.-2.10.2015 Kiinteistöalan Koulutussäätiö Koulutuksen sisältö: I Lähiopetusjakso 11.-12.3.2015 Ilmoittautuminen ja aineiston jako Avaus, esittäytyminen, kurssin tavoitteet ja virtuaalisen opiskeluympäristö Optiman käytön esittely Tilinpäätöksessä

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus tuloksenlaskenta menon vähennyskelpoisuus ja jaksottaminen. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus tuloksenlaskenta menon vähennyskelpoisuus ja jaksottaminen. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus tuloksenlaskenta menon vähennyskelpoisuus ja jaksottaminen Apulaisprofessori Tomi Viitala Menon vähennyskelpoisuus EVL 7 :n mukaan vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa

Lisätiedot

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan?

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan? Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan työperäisellä osingolla ja miten sitä käsitellään osingon maksavan osakeyhtiön ja osingonsaajan verotuksessa? 2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa

Lisätiedot

EV 171/2008 vp HE 176/2008 vp

EV 171/2008 vp HE 176/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2008 vp Hallituksen esitys laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä tuloverolain 45 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi elinkeinotulon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROILMOITUS ELINKEINOYHTYMÄ (6A)

ELINKEINOTOIMINNAN VEROILMOITUS ELINKEINOYHTYMÄ (6A) ELINKEINOTOIMINNAN VEROILMOITUS ELINKEINOYHTYMÄ (6A) TIETUEKUVAUS 2016 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETOLUETTELO... 2 5 TARKISTUKSET... 7

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D051482/01 LIITE.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D051482/01 LIITE. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11144/17 ADD 1 DRS 48 ECOFIN 635 EF 159 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 6. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

VEROHALLINTO

VEROHALLINTO VEROHALLINTO 20.3.2017 1.2 ERITTELY VARAUKSISTA, ARVONMUUTOKSISTA JA KULUVAN KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOISTA (62) TIETUEKUVAUS 2017 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA...

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet Veroilmoituksen täyttöopas6a ELINKEINOYHTYMÄ verovuosi 2012 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6a SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YRITYKSEN

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot