HENKILÖYHTIÖIDEN VEROSUUNNITTELUKEINOT KÄYTÄNNÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖYHTIÖIDEN VEROSUUNNITTELUKEINOT KÄYTÄNNÖSSÄ"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos HENKILÖYHTIÖIDEN VEROSUUNNITTELUKEINOT KÄYTÄNNÖSSÄ Yrityksen taloustiede, laskentatoimi Pro gradu tutkielma Huhtikuu 2009 Ohjaaja: Eeva Mari Ihantola Mirja Nissen

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos; yrityksen taloustiede, laskentatoimi Tekijä: NISSEN, MIRJA Tutkielman nimi: Henkilöyhtiöiden verosuunnittelukeinot käytännössä Pro gradu tutkielma: 67 sivua, 16 liitesivua Aika: Huhtikuu 2009 Avainsanat: henkilöyhtiöt, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, verosuunnittelu, tuloksenjärjestely, nettovarallisuus Henkilöyhtiöissä yhtiömiesten verotus liittyy hyvin läheisesti yrityksen tulokseen ja tilinpäätössuunnitteluun. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat verotuksessa laskentasubjekteja, eli ne eivät ole itsenäisiä verovelvollisia, vaan niiden elinkeinotoiminnan tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten henkilökohtaisessa verotuksessa. Verotettavan tulon pohjana on yrityksen kirjanpidollinen tulos, ja taseen pohjalta laskettava nettovarallisuus määrää sen, kuinka tämä tulo verotetaan. Sekä tuloksentasauskeinoilla että nettovarallisuuden suunnittelulla voidaan täten lähtökohtaisesti ajatella olevan suuri merkitys henkilöyhtiön osakkaille. Verosuunnittelun tavoitteena on tavallisesti verojen määrän tai ajoituksen säätely. Ansiotulon progressiivisen verotuksen vuoksi tasainen tai vuosittain tasaisesti kasvava verotettava tulo on yhtiömiesten kannalta verotuksellisesti edullisinta. Yrityksen kannattaa siis pyrkiä tasaamaan tulostaan eri vuosien välillä. Keinoja tuloksen tasaamiseen ovat muun muassa kirjanpidon ja verotuksen poistoeron hyödyntäminen ja vapaaehtoiset varaukset. Tulojen kasvaessa pääomatuloa verotetaan huomattavasti ansiotuloa kevyemmin. Tästä syystä yrityksen omistajien pyrkimyksenä voi olla pääomatulo osuuden lisääminen nettovarallisuutta kasvattamalla. Vastaavasti yritystulo osuuden muodostuessa suuren nettovarallisuuden vuoksi kokonaan pääomatuloksi, voi pyrkimyksenä olla nettovarallisuuden pienentäminen. Tutkimuksessa tutkittiin henkilöyhtiöiden verosuunnittelukeinojen käyttöä kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 120 tilitoimiston edustajaa asiakasyritystensä tietojen perusteella loppuvuodesta Vastaajat pitivät tärkeimpänä tuloksenjärjestelykeinona toimintavarausta, jota oli myös käytetty eniten kohdeaineistossa. Muista elinkeinoverolain sallimista varauksista ainoastaan jälleenhankintavarausta oli käytetty. Pieni osa vastaajista piti tärkeänä myös palkanmaksun ja poistoeron käyttämistä tulossuunnittelukeinoina. Nettovarallisuuteen oli pyritty vaikuttamaan alle puolessa kohdeyrityksistä. Noin kolmannes yrityksistä oli pyrkinyt lisäämään pääomatulon määrää kasvattamalla nettovarallisuutta, ja noin kymmenen prosentin tavoite oli ollut päinvastainen eli pääomatulon määrän vähentäminen. Eri keinoista vaikuttaa nettovarallisuuteen oli yleisimmin käytetty palkanmaksun lisäämistä ja vähentämistä.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen oletukset, keskeiset käsitteet ja rajaukset Tutkimusmetodit ja tutkimuksen kulku YHTIÖMIEHEN TULO OSUUS JA SEN VEROTTAMINEN Henkilöyhtiön jaettavan yritystulon laskeminen kirjanpidon tuloksesta Yritystulon jakaminen yhtiömiehille Nettovarallisuuden laskeminen Yhtiömiestason vähennykset Tulo osuuden verottaminen VEROSUUNNITTELUKEINOT HENKILÖYHTIÖISSÄ Tuloksenjärjestelykeinot Poistot Vapaaehtoiset varaukset Toimintavaraus Jälleenhankintavaraus Takuuvaraus Osatuloutus Kiinteiden menojen ja korkomenojen aktivointi Potentiaalinen kuluvarasto Kuluvaraston käyttöjärjestys Nettovarallisuuden suunnittelu ja tulon nostaminen yrityksestä Tuloksellinen toiminta Poistojen vaikutus nettovarallisuuteen Pääomasijoitukset yhtiöön Palkanmaksu vs. yksityisotot Lainat ja vuokrausjärjestelyt Yhtiön ja osakkaan välisistä oikeustoimista Yhteenveto luvusta 3 ja kytkentä empiiriseen osuuteen VEROSUUNNITTELUKEINOJEN KÄYTTÖ HENKILÖYHTIÖISSÄ Kyselyn tausta ja toteuttaminen Aineiston käsittely ja analysointi Tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti Tulokset Aineiston kuvaus Tuloksenjärjestelykeinojen käyttö kohdeyrityksissä Nettovarallisuuden suunnittelu kohdeyrityksissä Varojennostotavat kohdeyrityksissä...57

4 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...60 LÄHTEET...64 LIITE 1: LIITETAULUKOT LIITE 2: KYSELYLOMAKE...78

5 KÄYTETYT LYHENTEET AKYL Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 1988/389 ArvL Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2005/1142 EVL Laki elinkeinotulon verottamisesta 1968/360 KILA Kirjanpitolautakunta KPL Kirjanpitolaki 1997/1336 TVL Tuloverolaki 1992/1535 VML Laki verotusmenettelystä 1995/1558 YEL Yrittäjän eläkelaki 2006/1272

6 6 1 JOHDANTO Henkilöyhtiöissä yhtiömiesten verotus liittyy hyvin läheisesti yrityksen tulokseen ja tilinpäätössuunnitteluun. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat verotuksessa laskentasubjekteja, eli ne eivät ole itsenäisiä verovelvollisia, vaan niiden elinkeinotoiminnan tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten henkilökohtaisessa verotuksessa (TVL 16 ). Elinkeinotoiminnan verotettava tulo muodostetaan yrityksen kirjanpidollisen tuloksen pohjalta, jolloin verosuunnittelussakin on otettava huomioon myös kirjanpidolliset näkökohdat (Tomperi 2007, 68). Laki elinkeinotulon verottamisesta edellyttää pääsääntöisesti, että verotuksessa huomioitavaksi vaadittavia tuottoja ja kuluja vastaavat kirjaukset on tehty myös yrityksen kirjanpitoon (EVL 54, ks. myös EVL 19 ja EVL 28 ). Koska yrityksen kirjanpidollinen tulos on verotettavan tulon lähtökohtana, on verojen suunnittelussakin lähdettävä liikkeelle yritykselle optimaalisen tuloksen eli tavoitetuloksen määrittämisestä (Penttilä 2003, 356). Jarmo Leppiniemi muistuttaa kuitenkin kirjassaan Tilinpäätös ja verosuunnittelu (2005), että tuloksen lisäksi elinkeinoverotuksessa on otettava huomioon myös yrityksen nettovarallisuus, joka lasketaan yrityksen varojen ja velkojen erotuksena. Tämän varallisuuden perusteella tulo nimittäin jaetaan ansio ja pääomatuloksi yhtiön osakkaan verotuksessa (Leppiniemi 2005, 363). Verotettavan tulon pohjana on siis yrityksen kirjanpidollinen tulos, ja nettovarallisuus määrää sen, kuinka tämä tulo verotetaan. Sekä tuloksentasauskeinoilla että nettovarallisuuden suunnittelulla voidaan täten lähtökohtaisesti ajatella olevan suuri merkitys henkilöyhtiön osakkaille. Lähes 40 % Suomen noin yrityksestä toimii osakeyhtiömuodossa. Henkilöyhtiöitä on Suomessa yli , eli noin joka kymmenes maassamme toimivista yrityksistä on joko avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. (www.prh.fi 1 ) Vuoden 2005 verouudistuksen jälkeen monien pienyritysten kohdalla henkilöyhtiö voi osoittautua verotuksellisesti osakeyhtiötä edullisemmaksi toimintamuodoksi. Näin on erityisesti pienillä 1 Patentti ja rekisterihallitus: Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä, <http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/yritystenlkm/lkm.html>

7 7 tulotasoilla. (Niskakangas, Tikka, Honkavaara, Helminen, Lunden, Laitinen, Räbinä, Leppiniemi, Kiviranta, Ranta Lassila, Mattila, Raunio & Äimä 2005, 126) Tästä syystä henkilöyhtiöiden verosuunnittelukeinojen tutkiminen on tärkeää ja perusteltua. Henkilöyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, mutta itsenäisyys ei ole kuitenkaan täydellistä. Vaikka henkilöyhtiön varallisuus on erillinen yhtiömiesten varallisuuksista, ovat vastuunalaiset yhtiömiehet kuitenkin henkilökohtaisesti (henkilökohtaisella varallisuudellaan) vastuussa yhtiön sitoumuksista. (Villa 2002, 22 23, 26) Henkilöyhtiöiden yhtiömiehet maksavat henkilökohtaisesti verot osuudestaan yhtymän tulokseen. Tällöin tuloksentasaus ja verosuunnittelukeinojen tunnistaminen on ratkaisevassa asemassa, jotta yhtiömiesten verorasitus ei kohoaisi kohtuuttoman suureksi. Taulukko 1. Vuoden 2009 valtion tuloveroasteikko (www.vero.fi 2 ) Verotettava Vero alarajan ansiotulo, euroa kohdalla, euroa , , , ,5 Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % Ansiotulon progressiivisen verotuksen (taulukko 1) vuoksi tasainen tai vuosittain tasaisesti kasvava verotettava tulo on yhtiömiesten kannalta verotuksellisesti edullisinta (Tomperi 2007, 183). Yrityksen kannattaa siis pyrkiä tasaamaan tulostaan eri vuosien välillä. Ansiotulojen vero on pääomatulojen 28 %:n verokantaa korkeampi tulojen noustessa yli euron vuonna 2009 (www.veronmaksajat.fi 3 ). Tähän rajaan asti yhtiömiehen kannattaa siis nostaa ansiotuloa, ja ylimeneviltä osin pääomatulo on edullisempi tulolaji. Koska tulojen kasvaessa pääomatuloa verotetaan huomattavasti ansiotuloa kevyemmin, voi yrityksen omistajien pyrkimyksenä olla pääomatulo osuuden lisääminen nettovarallisuutta kasvattamalla. Vastaavasti yritystulo osuuden muodos 2 Verohallinto: Vuoden 2009 valtion tuloveroasteikko <http://www.vero.fi/default.asp? article=7629&domain=vero_main&path=5,40,90&language=fin>. 3 Verohallinto: Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö / Tuloverotus: Ohjeita uudelle yritykselle <http://www.veronmaksajat.fi/fi FI/tutkimuksetjatilastot/tuloverotus/palkansaajanveroaste2009/>.

8 8 tuessa suuren nettovarallisuuden vuoksi kokonaan pääomatuloksi, voi pyrkimyksenä olla nettovarallisuuden pienentäminen. (Penttilä 2003, 358) 1.1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkielman tutkimusongelma on seuraava: Missä määrin ja millä tavoin henkilöyhtiöissä pyritään vaikuttamaan yhtiömiesten verorasitukseen tuloksentasauskeinojen ja nettovarallisuuden avulla? Tutkimusongelma jakaantuu seuraaviin alaongelmiin: Millä keinoilla henkilöyhtiön tulokseen ja nettovarallisuuteen on mahdollista vaikuttaa? Mitä keinoja henkilöyhtiöissä käytetään tuloksenjärjestelyyn ja nettovarallisuuden säätelyyn ja kuinka tärkeäksi nämä keinot koetaan? Onko verosuunnittelukeinojen käyttö tai tärkeys riippuvainen yrityksen koosta tai yhtiömuodosta? Millä tavoilla vastuunalaiset yhtiömiehet nostavat varoja yrityksestä? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää verosuunnittelukeinojen käyttöä henkilöyhtiöissä. Tähän tavoitteeseen liittyen tutkielman ensimmäinen puolisko pyrkii luomaan selkeän kuvan henkilöyhtiöiden käytössä olevista tuloksenjärjestelykeinoista sekä niiden vaikutuksesta yhtiön tulokseen ja sitä kautta yhtiömiesten verotukseen. Lisäksi selvitetään miten eri tuloksenjärjestelykeinot vaikuttavat yrityksen nettovarallisuuteen ja millä muilla tavoilla nettovarallisuuden määrään pystytään vaikuttamaan. Tutkielman toinen osa käsittelee verosuunnittelukeinojen käyttöä henkilöyhtiöissä. Tarkoituksena on selvittää kyselyn avulla mitä verosuunnittelukeinoja henkilöyhtiöissä käytetään ja kuinka tärkeiksi keinot koetaan. Lisäksi tutkitaan mahdollisia riippuvuussuhteita tai eroja pienten ja suurten henkilöyhtiöiden sekä eri verosuunnittelukeinojen välillä. Tarkoitus on myös tutkia eroja avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden

9 9 välillä sekä selvittää, millä tavoilla vastuunalaiset yhtiömiehet nostavat varoja yrityksestä. 1.2 Tutkimuksen oletukset, keskeiset käsitteet ja rajaukset Verosuunnittelu tarkoittaa veroseuraamusten huomioon ottamista eri toimintavaihtoehtojen edullisuusvertailussa, jolloin tarkoituksena on selvittää eri toimenpiteiden veroseuraamukset ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan verojen määrään ja ajoitukseen (Tuominen & Linnakangas 1995, 21). Aila Virtasen väitöskirjassaan esittämän tulkinnan mukaan hyväksyttävässä verosuunnittelussa yhdistyy lain noudattaminen sekä yrityksen edun ajaminen. Väitöskirjaa varten haastatellut laskenta alan ammattilaiset kertoivat ottavansa verotuksen huomioon kaikissa yritystoiminnan tilanteissa. Tavoitteena he kertoivat olevan tehdä asiat lain mukaisesti, mutta myös yrityksen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Virtanen 2002, 82 83) Tilinpäätöstä kutsutaan kriittiseksi silloin, kun tavoitetulokseen ei ole mahdollista päästä käytössä olevin tuloksenjärjestelykeinoin. Tulos joudutaan tällöin näyttämään tavoitteisiin nähden joko liian suurena tai liian pienenä. (Leppiniemi &Walden 2009) Penttilän (2003, 358) mukaan tilinpäätös voi olla kriittinen paitsi tuloksen, myös nettovarallisuuden suhteen. Yleensä tilinpäätös on nettovarallisuuden suhteen kriittinen siten, että nettovarallisuutta on vähemmän kuin haluttaisiin. Kuluvarastoksi nimitetään niitä keinoja, jotka yrityksellä on käytettävissään tavoitetulokseen pääsemiseksi. Nimitys on oikeastaan hieman harhaanjohtava, sillä kuluvarasto voi pitää sisällään kulukirjaamismahdollisuuksien lisäksi myös tuottoihin liittyvää harkintavaltaa. (Leppiniemi 1981, 52) Henkilöyhtiöksi kutsutaan yhteenliittymää, jossa kaksi tai useampi harjoittaa elinkeinoa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi (Villa 2002, 22). Tässä tutkielmassa henkilöyhtiöllä tarkoitetaan avointa yhtiötä (Ay) ja kommandiittiyhtiötä (Ky). Tutkielma käsittelee tuloverotukseen liittyvää verosuunnittelua, ja tutkimuksessa oletetaan, että kyseessä on toiminnassa olevan yrityksen normaali 12 kuukauden mittainen tilikausi. Tutkielmassa ei tämän vuoksi oteta kantaa yritysmuodon valintaan tai vero

10 10 suunnitteluun yrityksen aloitus tai lopetusvaiheessa. Tutkielmasta rajautuvat näin pois myös tietyt erityistilanteet, kuten yritysjärjestelyt sekä sukupolvenvaihdokset. Myös arvonlisäverotus jää tutkielman ulkopuolelle. Suomessa verovelvollisen tulot voivat kertyä kolmesta eri tulolähteestä: elinkeinotoiminnan tulolähde, maatalouden tulolähde ja henkilökohtaisten tulojen (muut tulot) tulolähde (Metsä Ketelä 2000, 73). Jokaisessa tulolähteessä tulo lasketaan erikseen eivätkä eri tulolähteiden tulokset tai tappiot ole kuitattavissa keskenään. Elinkeinotoimintaa harjoittavan yrityksen tulot koostuvat yleensä pääasiassa elinkeinotoiminnan tulolähteestä. Henkilökohtaisen tulolähteen tuloa on esimerkiksi kokonaan ulkopuoliselle vuokratusta kiinteistöstä saatu vuokratulo. (Engblom, Vanhanen, Ojala, Haavisto, Keskinen & Kääriäinen 2001, ) Selvemmän kokonaiskuvan luomiseksi tutkielman teoriaosuudessa oletetaan, jollei toisin mainita, että yrityksen tulos on kokonaisuudessa elinkeinotoiminnan tuloa ja varat elinkeinotoiminnan varoja. Maatalouden tuloksen laskeminen ja verottaminen tapahtuu samankaltaisesti kuin elinkeinotoiminnan tulon kohdalla myöhemmin selostetaan. Muun toiminnan tulos jaetaan niin ikään yhtiömiehille verotettavaksi. Tämä tulo osuus on saajalleen kuitenkin kokonaisuudessaan pääomatuloa. (TVL 16 ja 40 ) Koska tutkielmasta on rajattu pois maatalouden sekä muun toiminnan tulon laskeminen ja verottaminen, ei tutkielmassa perehdytä myöskään tulolähdejakoon liittyvään problematiikkaan. Tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta käsitellään vain lyhyesti verotettavan tuloksen laskennan yhteydessä. Tutkielma käsittelee verosuunnittelukeinoja henkilöyhtiöiden yhtiömiesten näkökulmasta. Tutkielmassa yhtiömiehellä tarkoitetaan luonnollista henkilöä ja kuolinpesää, joka toimii henkilöyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen yhtiöstä saama tulo osuus lasketaan usein kaavamaisesti tiettynä prosenttina sijoitetulle pääomalle, ja tämä tulo on saajalleen 20 %:n tuottomäärään asti (yleensä kokonaisuudessaan) pääomatuloa riippumatta yrityksen nettovarallisuudesta

11 11 (Järvenoja 1999, 106; TVL 40 ). Äänettömän yhtiömiehen verorasitus pysyy siis käytännössä samana vuodesta toiseen, ja siihen pystyy vaikuttamaan vain hyvin rajallisesti tuloksentasauskeinojen ja nettovarallisuuden avulla. Tästä syystä tutkielma ei erikseen paneudu äänettömän yhtiömiehen verosuunnitteluun. Yritykset henkilöyhtiöiden osakkaina eivät maksa tulo osuuksistaan välittömästi veroa, vaan tulo osuudet ovat niille veronalaisia tuottoja, jotka otetaan huomioon osana kyseisen yrityksen kokonaistulosta. Riittävän kuluvaraston avulla tulo osuuden verovaikutukset on mahdollista eliminoida jopa kokonaan osakasyrityksen tilinpäätöksessä. Yrityksillä ei myöskään tapahdu henkilöosakkaiden tapaan jakoa ansio ja pääomatuloon. Tästä syystä tutkielma rajataan koskemaan sellaisia henkilöyhtiöitä, joissa on osakkaina ainoastaan luonnollisia henkilöitä ja/tai kuolinpesiä. Tutkielmassa ei perehdytä IFRS/IAS standardien kantoihin eri verosuunnittelukeinoista. Tutkimus lähtee oletuksesta, että nykyisellään IFRS tilinpäätöksen laatii varsin pieni osa tutkimuksen kohteena olevista luonnollisten henkilöiden omistamista henkilöyhtiöistä. Myös konserniyhtiöt rajataan samasta syystä tutkimuksen ulkopuolelle. 1.3 Tutkimusmetodit ja tutkimuksen kulku Tutkielmassa on tarkoitus tarkastella verosuunnittelukeinoja ensin lainsäädännön ja alan kirjallisuuden pohjalta. Tutkielman teoriaosuuden aineisto koostuu pääosin alan asiantuntijoiden kirjoittamasta kirjallisuudesta ja ajantasaisesta lainsäädännöstä. Keskeisimpiä tutkimusaiheeseen liittyviä lakeja ovat tuloverolaki, laki elinkeinotulojen verottamisesta (jäljempänä myös elinkeinoverolaki), laki varojen arvostamisesta verotuksessa ja kirjanpitolaki. Myös aiheeseen liittyvä kirjallisuus pohjautuu hyvin pitkälti lakitekstiin ja lakien tulkintoihin. Empiirisessä osiossa syvennytään tarkemmin tutkimusongelmaan. Empiirinen osa toteutettiin tilitoimistoille suunnattuna kyselytutkimuksena, jossa tilitoimisto vastasi

12 12 kysymyksiin yhden asiakasyrityksensä tietojen perusteella. Kysely laadittiin lähdekirjallisuudesta saatujen tietojen pohjalta, ja saadut vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Positivistinen tutkimus pyrkii selittämään ja ennustamaan ilmiöitä empiirisen datan avulla (Ryan, Scapens & Theobald 2002, ). Neilimo ja Näsi ovat jaotelleet yrityksen taloustieteissä käytettävät tutkimusotteet käsiteanalyyttiseen, nomoteettiseen, päätöksentekometodologiseen ja toiminta analyyttiseen. Näistä nomoteettisen tutkimusotteen taustalla vaikuttaa positivismi sekä tavoite löytää selityksiä ja lainalaisuuksia yleensä empiirisen aineiston avulla. Toiminta analyyttisellä tutkimusotteella sen sijaan pyritään syvällisesti ymmärtämään ja tulkitsemaan yleensä harvoja tutkimuskohteita. Päätöksentekometodologista tutkimusotetta käytetään ongelmanratkaisumetodien kehittämiseen, ja käsiteanalyyttisen tutkimuksen metodina on ajattelun metodi. (Neilimo & Näsi 1980) Neilimon ja Näsin esittämistä tutkimusotteista tässä tutkielmassa on eniten nomoteettisen tutkimusotteen piirteitä. Nomoteettisen tutkimusotteen päämetodeja ovat hypoteettis deduktiivinen versio, induktiivisempi versio ja kokeellinen versio. Tämän tutkimuksen päämetodi muistuttaa hypoteettis deduktiivista versiota, jossa tutkimus lähtee teoriasta ja päätyy empiirisen materiaalin kautta käsitteellisen ja empiirisen puolen rinnakkaisasetteluun. (Näsi 1981) Johdannon jälkeen toisessa ja kolmannessa pääluvussa esitetään tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Toinen luku käsittelee henkilöyhtiön yhtiömiehen tulo osuuden laskemista ja verottamista. Tulo osuuden laskeminen esitetään pääpiirteittäin yrityksen kirjanpidon tuloksen pohjalta. Luvussa esitellään lisäksi nettovarallisuuden laskeminen osana tulo osuuden jakamista ansio ja pääomatuloon sekä tulo osuudesta ja nettovarallisuudesta tehtävät yhtiömiestason vähennykset. Kolmannessa luvussa käsitellään verosuunnittelua. Omina alalukuinaan esitellään eri tuloksenjärjestelykeinoja sekä mahdollisuuksia vaikuttaa nettovarallisuuden määrään. Tuloksenjärjestelykeinojen osalta esitellään elinkeinoverolain sallimia keinoja, joilla

13 13 yhtiömiesten verorasitusta voidaan pyrkiä alentamaan. Luvussa tullaan ottamaan lyhyesti kantaa myös kuluvaraston käyttöjärjestykseen sekä veronkiertoa koskeviin kysymyksiin. Nettovarallisuuden osalta perehdytään nettovarallisuuden suunnitteluun tuomalla esille muutamia keskeisimpiä tapoja, joilla nettovarallisuuteen voidaan vaikuttaa. Luvussa esitellään myös joitakin vaihtoehtoisia tapoja, joilla yhtiömies voi saada tuloa yhtiöstä. Neljännessä pääluvussa kuvataan empiirisen osuuden toteutus. Luvussa kerrotaan tutkimusaineiston keruusta ja käsittelystä sekä otetaan kantaa tutkimuksen reliabiliteettiin ja validiteettiin. Lisäksi neljännessä luvussa kuvataan kerätty tutkimusaineisto pääpiirteittäin ja esitetään tutkimustulokset. Viimeisessä luvussa esitetään tutkimustulosten pohjalta tehtävät johtopäätökset sekä loppuyhteenveto.

14 14 2 YHTIÖMIEHEN TULO OSUUS JA SEN VEROTTAMINEN Tässä luvussa esitetään pääpiirteittäin henkilöyhtiön yhtiömiehen tulo osuuden laskeminen ja verottaminen. Verotettavan tulo osuuden laskennassa pohjana käytetään yrityksen kirjanpidon tulosta, ja tulo osuus jaetaan ansio ja pääomatulo osuuteen yrityksen nettovarallisuuden avulla. Sekä yhtiömiehen tulo osuuteen että osuuteen yrityksen nettovarallisuudesta tehdään verotuksen yhteydessä lisäksi yhtiömiestason vähennyksiä. Henkilöyhtiön verotettava tulos lasketaan elinkeinoverolain mukaan ja verotetaan tuloverolain mukaan (Andersson & Ikkala 2005, 15). 2.1 Henkilöyhtiön jaettavan yritystulon laskeminen kirjanpidon tuloksesta Tuloverolain 16 :n mukaan henkilöyhtiö ei ole itsenäinen verovelvollinen. Yhtiölle vahvistettu elinkeinotoiminnan tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten henkilökohtaisessa verotuksessa. Tulo tulee toisin sanoen verotettavaksi vain kertaalleen yhtiömiesten tuloina. Nostettua voitto osuutta ei veroteta erikseen. (Metsä Ketelä 2000, 77) Ennen tuloksen jakamista siitä vähennetään yhtymälle vahvistetut aikaisempien verovuosien elinkeinotoiminnan tappiot (tappiontasaus). Tappiot vahvistetaan siis yhtymälle eikä niitä jaeta yhtiömiehille, ei edes silloin, kun yritys lopettaa toimintansa (Tomperi 2007, 69). Tuloverolain 119 :n mukaan tappiot vähennetään verovuotta seuraavan kymmenen vuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy. Tappioiden vähennysoikeus menetetään kuitenkin, jos yli puolet henkilöyhtiön omistusosuuksista on vaihtanut omistajaa verovuoden aikana (Koponen 2005, 79). Yrityksen kirjanpito ja verotus on kytketty yhteen verotusmenettelylain 1:3 :llä, jonka mukaan kalenterivuonna päättyneet tilikaudet muodostavat verovuoden. Elinkeinoverolain 54 puolestaan liittää kirjanpidon ja verotuksen tiiviisti yhteen menojen

15 15 vähennyskelpoisuuden osalta. Säännös sitoo kirjanpitoon vaihto ja sijoitusomaisuuden hankintamenon, varausten ja poistojen vähennysoikeuden. (Leppiniemi & Leppiniemi 2001, ) Kirjanpitolain 5:4 :n valmistusasteen mukaisesta tulouttamisesta on lisäksi elinkeinoverolaissa oma säännöksensä (EVL 19 ), samoin kuin kurssivoitoista ja tappioista (EVL 26 ). Verotuksessa tehtävän vähennyksen edellytyksenä on pääsääntöisesti se, että vastaava määrä on vähennetty myös kirjanpidossa. Tällä halutaan estää jaettavissa olevan voiton muodostuminen ilman verotettavan tulon lisäystä. (Leppiniemi & Leppiniemi 2001, 235) Vähentämisellä ja tekemisellä tarkoitetaan elinkeinoverolain säännöksissä nimenomaan tulosvaikutteista käsittelyä kirjanpidossa eikä esimerkiksi vain liitetietona esittämistä (Niskakangas ym. 2005, 372). Koska verotus perustuu olennaisesti kirjanpidosta saataville tiedoille, tulee kirjanpidon olla luotettava. Jos kirjanpitoa ei ole pidetty tai se on epäluotettava, voidaan verotus toteuttaa arvioverotuksena, mikä on kirjanpitovelvolliselle yleensä hyvin epäedullista. Epäluotettavuuden merkkinä voidaan pitää esimerkiksi kassatilin kreditsaldoisuutta. (Leppiniemi & Walden 2009; VML 27 ) Mikäli henkilöyhtiön kirjanpito on luotettava, lähtee osakkaiden verotettavan tulon laskeminen kirjanpidollisen tuloksen laskemisesta. Tämä tapahtuu siis kirjanpitolain säännösten mukaan. (Tikka 1995, 52) Elinkeinotoiminnan verotettava tulo muodostuu yrityksen veronalaisten tuottojen ja vähennyskelpoisten kulujen erotuksena. Tuloslaskelman näyttämää tulosta oikaistaan näin ollen seuraavasti (mukaillen Tomperi 2007, 68): +/ Tuloslaskelman voitto/tappio + Kuluiksi kirjatut verotuksessa vähennyskelvottomat menot Tuotoiksi kirjatut verotuksessa verovapaat tulot +/ Jaksotuksesta johtuvat erot +/ Muut oikaisut = Verovuoden verotettava tulo Vahvistetut tappiot = Jaettava yritystulo

16 16 Pääsääntönä voidaan todeta, että kaikki yritystoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot ovat veronalaisia. Veronalaisia tuloja ovat myös muun muassa yritystoimintaa varten saadut avustukset julkisyhteisöiltä sekä korvaukset, jotka on saatu kertymättä jääneen tulon sijasta. Tuloja eivät kuitenkaan ole pääomasijoitukset sekä pääomasijoituksen luonteiset erät, joihin liittyy takaisinmaksuvelvollisuus, esimerkkinä palautettavat liittymismaksut (Andersson & Ikkala 2005, 69 76; Tomperi 2007, 74). Velan anteeksiannosta syntyvä etu voidaan katsoa verovapaaksi velallisyritykselle, jos velkojan saaminen on ollut luopumishetkellä arvoton. Koska henkilöyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön sitoumuksista, henkilöyhtiöiden osalta saamista voidaan pitää arvottomana vasta, kun sekä yritys että sen vastuunalaiset yhtiömiehet on todettu maksukyvyttömiksi. (Engblom ym. 2001, ) Elinkeinoverolain 7 :n mukaan vähennyskelpoisia ovat tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Huomiota on kiinnitettävä siis tulonhankkimistarkoitukseen; meno on vähennyskelpoinen, vaikka se ei todellisuudessa olisi tuottanutkaan tuloa. Kokonaan vähennyskelvottomia menoja ovat muun muassa sakot ja muut sanktionluontoiset seuraamukset, palautettavat liittymismaksut sekä ne menot, jotka kohdistuvat verovapaan tulon hankkimiseen. Edustusmenoista 50 % on verotuksessa vähennyskelvottomia. (EVL 16 ja 8 ) Kirjanpitolain 5:14 :n mukaisia vastaisia menoja ja menetyksiä (pakollinen varaus) ei pääsääntöisesti saa vähentää verotuksessa (Leppiniemi 2005, ). Luonnollisesti myöskään yhtiömiesten yksityistalouden menot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia (Koponen 2005, 37). Elinkeinotoimintaa varten nostetun velan korko on lähtökohtaisesti verotuksessa vähennyskelpoinen. Kuitenkin henkilöyhtiön oman pääoman muodostuessa yksityisottojen johdosta negatiiviseksi, osan velasta katsotaan käytetyksi yksityismenojen rahoittamiseen, ja korkokin on tältä osin vähennyskelvoton. Tällöin myös muut lainaan liittyvät kulut voidaan katsoa vähennyskelvottomiksi. (Tomperi 2007, 89 91)

17 17 Tulojen ja menojen jaksottamisen osalta elinkeinoverolaki ja kirjanpitolaki ovat pääosin yhtenevät. Kirjanpitolain 5:1 :n mukaan tilikaudelle kuuluvat tulot kirjataan tuotoiksi tuloslaskelmaan. Elinkeinoverolain 3 :n mukaan veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot jaksotetaan asianomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluksi. EVL 19 :ssä tarkennetaan vielä verovuoden tuottojen määritelmää sanoen, että "tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuna". Menojen osalta kirjanpitolaki toteuttaa meno tulon kohdalle periaatetta (KPL 5:1 ). Myös elinkeinoverolain jaksottamissäännöksissä (yleissäännös 22 yhdessä vaihto ja käyttöomaisuuden jaksottamista koskevien 28 :n ja 30 :n kanssa) on havaittavissa sama periaate. (Tikka 1995, 15 16, ks. myös Andersson & Ikkala 2005, 52) Merkitykseltään vähäiset erät voidaan elinkeinoverolain mukaan kuitenkin ilmoittaa maksuperusteisesti, mikä vastaa kirjanpitolain 3:4 :n mukaista maksuperusteisten erien käsittelyä. Jaksotuseron kirjanpidon ja verotuksen välillä saattaa kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi kirjanpitolain 5:14 :n mukainen pakollinen varaus, joka realisoitumattomana ei ole vielä verotuksessa vähennyskelpoinen (Fredriksson, Havukainen, Hilmola, Ilkka, Laitinen, Luoma, Mikkola, Mäkinen, Nevalainen, Ojala, Saari, Termäs, Tikka, Virtanen & Vuorio 2008, 326). Tyypillisesti jaksotuseroa syntyy myös suunnitelman mukaisten poistojen ja verotuspoistojen eriaikaisuudesta. Tulojen osalta jaksotuseroa saattaa syntyä ennakkoon saaduista koroista, vuokrista tai muista ajan kulumisen perusteella määräytyvistä tuloista, jotka kirjataan suoriteperusteisesti kirjanpitoon. Elinkeinoverolain 20 :n mukaan vähintään kahteen verovuoden jälkeiseen vuoteen kohdistuvat ajan kulumisen perusteella määräytyvät tulot on mahdollista jaksottaa. Jaksottaminen edellyttää kuitenkin verovelvollisen vaatimusta, jolloin verotuksessa on mahdollista myös kassaperusteinen tuloutus. (Leppiniemi 1981, 21) Käytännössä vaatimukseksi jaksottamisesta katsottaneen tulon merkitseminen veroilmoituslomakkeelle suoriteperusteen mukaisesti.

18 18 Edellä esitetyn laskelman mukaisia muita oikaisuja voivat olla liikekirjanpidon tuotoista puuttuvat veronalaiset erät sekä liikekirjanpidon kuluista puuttuvat vähennyskelpoiset erät. Käytännössä näitä esiintynee melko harvoin muuten kuin kirjanpitovirheen seurauksena. Yleisesti ottaen kirjanpidossa tehdyn ratkaisun voidaan pitkälti katsoa osoittavan verovelvollisen tarkoitusta. Esimerkiksi kirjanpidosta puuttuvia eriä voi olla vaikea saada hyväksyttyä verotuksessa. (Eerola, Holla, Holmström, Jokela, Juusela, Järvenoja, Kellas, Lepistö, Paronen, Sandelin, Soikkeli, Torkkel, Tunturi & Vuorilehto 2005, 86) Tämä seikka korostaa myös osaltaan kirjanpidon ja verotuksen kiinteää yhteyttä. 2.2 Yritystulon jakaminen yhtiömiehille Edellä esitetyn laskelman tuloksena saatu jaettava yritystulo jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi yhtiösopimuksessa määriteltyjen jako osuuksien mukaan (Ikkala, Pallonen, Haapaniemi, Raitasuo 1997, 33). Sillä, mitä yrityksen voitosta on todellisuudessa jaettu yhtiömiehille, ei ole merkitystä verotettavaa tuloa määritettäessä (Järvenoja 1999, 103). Mikäli yhtiömiehet eivät ole sopineet voitonjaosta, jaetaan tulo osuudet lain avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (jäljempänä AKYL) mukaan. AKYL 7:4 :n mukaan kommandiittiyhtiön äänettömällä yhtiömiehellä on etuoikeus yhtiön voittoon. Tilikauden ollessa tappiollinen jaetaan tappio vastuunalaisten yhtiömiesten kesken. Yhtiön purkamisen yhteydessä tappiot voivat kuitenkin pienentää äänettömälle yhtiömiehelle palautettavaa yhtiöpanosta (Koski & Immonen 1990, 118). Vastuunalaisen yhtiömiehen osalta voitonjako perustuu yhtiöpanoksiin. Yhtiöpanoksista, jotka voivat olla rahaa, apporttiomaisuutta tai työpanoksia, sovitaan yhtiösopimuksella, jolloin yhtiömiesten panokset voivat olla myös eri suuruisia ja lajisia. (Villa 2002, ) AKYL 2:9 :n mukaan tilikauden voitosta suoritetaan yhtiömiehille ensin osuus, joka vastaa korkolain 3.2 :n mukaista korkoa heidän tilikauden alussa jäljellä olleelle yhtiöpanokselleen. Tällöin yhtiömiehen alkuperäisestä yhtiöpanoksesta on toisin sanoen vähennetty osuus mahdollisiin tappioihin ja siihen on lisätty

19 19 osuus mahdollisesta voitosta sovitun panoksen saavuttamiseksi (Villa 2002, 109). Loppuosa voitosta jaetaan tasan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken. Jako osia on mahdollista sovitella, jos tasajako on kohtuuton (Koski & Immonen 1990, 116). AKYL 2:9 :ssä ja voiton jakamista koskevassa sopimuksessa tarkoitetaan kirjanpidollisen voiton jakamista, mutta samaa jakoperustetta on päädytty käyttämään myös verotuksen pohjana (Penttilä 2003, 235). Mikäli voitto ei riitä korkolain 3.2 :n mukaisten osuuksien suorittamiseen, jaetaan voitto yhtiömiesten panosten suhteessa. Pentti Siikarla (2003, 85 87) huomauttaa AKYL:n voitonjakoa koskevien tahdonvaltaisten säädösten aiheuttavan luultavasti tulkintavaikeuksia ja riitoja esimerkiksi tilanteissa, joissa joku osakkaista on sijoittanut yhtiöön rahan tai rahanarvoisen omaisuuden sijaan henkistä pääomaa tai ei ole sijoittanut pääomapanosta lainkaan. Tästä syystä hän kehottaakin yhtiömiehiä sopimaan voiton ja tappionjaosta yhtiösopimuksessa. 2.3 Nettovarallisuuden laskeminen Tuloverolain 41 :n mukaan yrityksen nettovarallisuus lasketaan laissa varojen arvostamisesta määritellyllä tavalla. Henkilöyhtiöiden osalta laskentasäännöt löytyvät kyseisen lain 3 luvusta. Karkealla tasolla nettovarallisuus lasketaan vähentämällä elinkeinotoiminnan velat elinkeinotoiminnan varoista (Ahonen, Arpalahti, Auranen, Etholén, Helokoski, Järvenoja, Kettunen, Klemola, Kuivisto, Liede, Nikkanen, Ojala, Pulkkanen, Sneck, Tannila, Tanska, Uusitalo, Vuopala & Äärilä 2006, 34). Myös nettovarallisuus pohjautuu näin ollen tilinpäätökseen, lähinnä yrityksen taseeseen (Leppiniemi & Leppiniemi 2001, 249). Varat arvostetaan lähtökohtaisesti verotuksessa poistamattomaan hankintamenoon, saamiset ja velat nimellisarvoon. Yhtiön varoina ei pidetä saamisia yhtiömiehiltä. Rakennukset, rakennelmat tai kiinteistöt voidaan tietyin edellytyksin arvostaa verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoon, mikäli se on suurempi kuin verotuksessa pois

20 20 tamaton hankintameno. (ArvL 3, 8 ja 15 ) Elinkeinoverolain 53 :n mukaan kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, kun sitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa edistäviin tarkoituksiin. Kiinteistö voi palvella elinkeinotoimintaa myös välillisesti esimerkiksi henkilökunnan asuinrakennuksena. (Andersson & Ikkala 2005, 50) Henkilöyhtiöiden nettovarallisuuteen lisätään 30 % verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen määrästä (TVL 41 ). Elinkeinotulolähteen nettovarallisuuslaskennassa otetaan palkkoina huomioon vain elinkeinotoiminnan palkat. Mikäli yhtiöllä on myös muuta kuin elinkeinotoiminnan tuloa, tulee elinkeinotoiminnan palkat erottaa maatalouden ja muun toiminnan palkoista. (Andersson & Ikkala 2005, 61) Palkkasumman perusteella tehtävän lisäyksen seurauksena pääomatulon osuus osakkaiden verotettavasta elinkeinotulosta kasvaa. Lisäys tehdään kaavamaisesti aina, kun palkkoja on maksettu, joten yhtiö voi vaikuttaa siihen ainoastaan palkkasummaa pienentämällä. (Koponen 2005, 177) 2.4 Yhtiömiestason vähennykset Yhtiötasolla laskettu nettovarallisuus jaetaan yhtiömiehille yhtiösopimuksessa määriteltyjen osuuksien mukaan. Yhtiömiehen osuus yrityksen varallisuuteen saattaa olla eri kuin osuus tulokseen. Tämä voi johtua esimerkiksi yhtiömiesten erilaisista työpanoksista (Penttilä 2003, 236). Tuloverolain 41 :n mukaan yhtiömiehen osuudesta henkilöyhtiön nettovarallisuuteen vähennetään yhtiön elinkeinotoiminnan varoihin kuuluva asunto, jos osakas on käyttänyt sitä omana tai perheensä asuntona. Näin ollen yhtiömies ei pysty kasvattamaan omaa pääomatulo osuuttaan sijoittamalla asuntonsa yritykseen (Ilola & Pallonen 1993, 28). Vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöosuuden hankkimiseksi käytetty korollinen velka vähennetään niin ikään hänen osuudestaan yhtiön varoihin. (TVL 41 )

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot

KIRJANPITO 22C00100. Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot KIRJANPITO 22C00100 Luento 9: Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot Luento 9 Tilinpäätössiirrot: Poistoero Verotusperusteiset varaukset Vastaiset menot ja menetykset: Vastaiset menot Pakolliset varaukset

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero Liite 2 Esimerkki jälleenhankintavarauksen tekemisestä ja sen käyttämisestä hankintamenon kattamiseen Kirjanpitovelvollisen tuotantokone tuhoutuu. Koneen tuhoutumisesta saadulla vakuutuskorvauksella katetaan

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU L IIKETALOUS TUTKINTOTYÖRAPORTTI TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU ELINKEINONHARJOITTAJILLA JA HENKILÖYHTIÖISSÄ Sanna Pikkumaa Talouden ja hallinnon koulutusohjelma marraskuu 2005 Työn

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %.

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %. Tilinpäätössuunnittelu luentoharjoitukset 2015 1 (11) Luentoharjoitus 1 Lumi Oy:n tase 31.12.200X Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteiset menot 1 000 Maa-alueet 60 000 Rakennus 200 000 Kalusto 50 000 Osakkeet

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Jaksot: 17.10.2011 Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa 17.11.2011 Käyttöomaisuus kirjanpidossa

Lisätiedot

Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007

Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007 Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007 Liite 1 Esimerkki pysyvien vastaavien hankintamenon määrittämisestä Esimerkki 1 Tietokone 2 100,00 Lisämuisti 420,00 Yhteensä 2 520,00 - alennus

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

Näytesivut. Tilinpäätöksen suunnittelu käytännössä 249. 9.1 Yleistä

Näytesivut. Tilinpäätöksen suunnittelu käytännössä 249. 9.1 Yleistä 9.1 Yleistä 9 Tilinpäätöksen suunnittelu käytännössä Asunto osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden toiminnan luonteeseen kuuluu yleensä kustannusten jakaminen osakkaiden kesken. Asumis-

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU Harjoitustehtävät 2015

TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU Harjoitustehtävät 2015 LUT Pasi Syrjä 1 (15) TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU Harjoitustehtävät 2015 Tehtävä 1 Laske ansiotulon verot ja vero-% seuraavien tulojen osalta: a) 15 000 euroa b) 50 000 euroa c) 200 000 euroa Kuntan ym. verot

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan HE 47/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden

Lisätiedot

Maatilayrityksen yhtiöittäminen

Maatilayrityksen yhtiöittäminen Maatilayrityksen yhtiöittäminen Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Peter Österman ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund 11.10.2007 Maatilojen yritysmuodot vuonna 2006 61 062 yksityiset

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 MAATILAN VEROTUS ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 Aihealueet verotuksen perusteet muutokset 2013 ja 2014 yhtenäistämisohjeet 2013 metsäverotus 2013 arvonlisäverotus kotitalousvähennys verotuksen

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän

Lisätiedot

Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 11.3.-2.10.2015 Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 11.3.-2.10.2015 Kiinteistöalan Koulutussäätiö Koulutuksen sisältö: I Lähiopetusjakso 11.-12.3.2015 Ilmoittautuminen ja aineiston jako Avaus, esittäytyminen, kurssin tavoitteet ja virtuaalisen opiskeluympäristö Optiman käytön esittely Tilinpäätöksessä

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus Veroinfo isännöitsijöille Seija Pyrhönen, Verohallinto Sisältö Verolomake 4 uudistukset Verolomakkeen 4 täyttäminen, sivu 1 Verolomakkeen 4 täyttäminen,

Lisätiedot

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl...

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl... Page 1 of 6 Tätä lomaketta käyttävät m.m. osakeyhtiö ja osuuskunta. Nimi BrroBustle Oy Katuosoite tai postilokero PL 39 Asiainhoitaja raimo ruohola Tilikausi, max 18 kk 01.07.2009-30.06.2010 6B ELINKEINOTOIMINNAN

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

150 tuhatta CHF Huolintaliikeen veloitus Maahantuonnin alv. 133 Huolintapalkkio (sis.alv) 20 150 tuhatta FIM

150 tuhatta CHF Huolintaliikeen veloitus Maahantuonnin alv. 133 Huolintapalkkio (sis.alv) 20 150 tuhatta FIM ~ L TKKrruT Lehtori Osmo Hauta-aho A 030154000 TaINPliTOSSUUNNrrfELU Tent ti 12.4.2002 klo 16.15-19.15' 1(3) + liitteet 1-4 Tehtiivii 1 Oheisena on annettu HubTecb Oy:n tilikauden 1.1.-31.12.2001 tuloslaskelma

Lisätiedot

Veroilmoituksen täyttämisen ongelmakohtia. Infotilaisuus tilitoimistoille

Veroilmoituksen täyttämisen ongelmakohtia. Infotilaisuus tilitoimistoille Veroilmoituksen täyttämisen ongelmakohtia Infotilaisuus tilitoimistoille Sisältö Poistot EVL ja TVL Hyllypoisto Irtaimen käyttöomaisuuden myynnin epäsuora tuloutus ja poistoero Muita ongelmakohtia Veronkorotukset

Lisätiedot

Yritystoiminnan myynti ja verotus

Yritystoiminnan myynti ja verotus Yritystoiminnan myynti ja verotus Henri Pelkonen 9.6.2014 KPMG Suomessa KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 155

Lisätiedot

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN. Kaija Kess Asianajaja, varatuomari

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN. Kaija Kess Asianajaja, varatuomari HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU YRITTÄJÄJURIIDIIKKA 4.4.2007 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Kaija Kess Asianajaja, varatuomari Sisältö: Yritysmuodot Yksityisliike Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

VEROPÄIVÄ15.11.2011. Pirkkahalli Sirpa Himanen

VEROPÄIVÄ15.11.2011. Pirkkahalli Sirpa Himanen VEROPÄIVÄ15.11.2011 Pirkkahalli Sirpa Himanen VÄLITILINPÄÄTÖS arvio kuluvan vuoden lopputuloksesta mutu-tuntuma voi johtaa harhaan, vaikka usein onkin oikea MYYNTIEN JA OSTOJEN AJOITUS käteis- eli maksu-

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

MAATALOUDENHARJOITTAJA

MAATALOUDENHARJOITTAJA 2 Veroilmoituksen täyttöopas MAATALOUDENHARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uusi yritys Tuloverotus

Uusi yritys Tuloverotus Uusi yritys Tuloverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Esityksen rakenne Yleistä tuloverotuksesta Eri yritysmuotojen verotuksen pääpiirteet Veroilmoitus, verotusmenettely ja muutoksenhaku Sähköinen

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet.

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet. KOKKOLAN KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTO- JA LASKENTAOHJEET 1 POISTO- JA LASKENTAOHJEIDEN TARKOITUS 1 Pysyvien vastaavien laskentaohjeen tarkoituksena on antaa tarkentavat ohjeet kirjanpitolainsäädännön

Lisätiedot

Joel Poikela YRITYSMUODON MUUTOS KOMMANDIITTIYHTIÖSTÄ OSAKE- YHTIÖKSI

Joel Poikela YRITYSMUODON MUUTOS KOMMANDIITTIYHTIÖSTÄ OSAKE- YHTIÖKSI Joel Poikela YRITYSMUODON MUUTOS KOMMANDIITTIYHTIÖSTÄ OSAKE- YHTIÖKSI YRITYSMUODON MUUTOS KOMMANDIITTIYHTIÖSTÄ OSAKE- YHTIÖKSI Joel Poikela Opinnäytetyö Syksy 2012 Liiketalouden koulutusohjelma Oulun seudun

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 Veroilmoituksen täyttöopas 6 YHTEISETUUS verovuosi 2013 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YHTEISÖN TIEDOISSA

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET KONSERNITILINPÄÄTÖS Hartela-konsernin emoyhtiö on Hartela-yhtiöt Oy, jonka kotipaikka on Helsinki. tilinpäätöksen jäljennökset ovat

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Finanssioikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto)

Finanssioikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto) Finanssioikeus 25 op (Itä-Suomen yliopisto) Finanssioikeus, perusopinnot 25 op (opinto-oikeus 1.8.2011 31.12.2012) Finanssioikeuden perusopinnot (25 op) muodostuvat seuraavista pakollisista opintojaksoista:

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Sijoittajan verotuksen perusteet

Sijoittajan verotuksen perusteet Sijoittajan verotuksen perusteet Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun yksityiskohtaisempaan dokumentaatioon.

Lisätiedot

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2)

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETO LUETTELO... 3 5 TARKISTUKSET... 8 6 HUOMAUTUKSET... 12 Muutoshistoria

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa 17.3.2014 Raija Isotupa Verohallinto, Pääkaupunkiseudun verotoimisto Apurahat verotuksessa Apurahat voivat vaikuttaa verotukseen kahta eri kautta: 1. Voidaanko

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 LAUSUNTO KUNTAKOHTAISTEN SAIRAANSIJOJEN POISTAMISESTA JOHTUVIEN LAINAERIEN KÄSITTELYSTÄ KUNNISSA JA KUNTAYHTYMISSÄ 1.1.1997 ALKAEN Lausuntopyyntö

Lisätiedot

KASVATUSTOIMINNAN VEROTUS JA TALOUS

KASVATUSTOIMINNAN VEROTUS JA TALOUS KASVATUSTOIMINNAN VEROTUS JA TALOUS Varatuomari, veroasiantuntija Marja Blomqvist SPL Kasvattajapäivät 17.11.2012 Forssa Sisältö 1. Yleistä 2. Kirjanpito 3. Yleistä verotuksesta 4. Tuloverotus 5. Arvonlisäverotus

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 13. 1. Johdanto 17

SISÄLLYS. Esipuhe 13. 1. Johdanto 17 SISÄLLYS Esipuhe 13 TOIMINTA 1. Johdanto 17 2. Yritystoiminta 19 2.1 Miksi organisoidutaan?...................... 19 2.2 Ammatinharjoittaja......................... 20 2.3 Yksityinen elinkeinonharjoittaja...............

Lisätiedot

TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2)

TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2) TALOUSPROSESSI TALOUSARVIO (1/2) Yhdistys hankkii tuloja joita se käyttää toiminta-ajatuksen toteuttamiseen Talousprosessin runkona on talousarvio ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma. Talousprosessi

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 LAUSUNTO POTILASVAKUUTUSVASTUUN KIRJAAMISOHJEIDEN MUUTTAMISESTA 1 Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiiri A ja sairaanhoitopiiri B (myöhemmin hakijat)

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO 19.1.2015 Qnware Oy KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO Prosessikuvaus Qnware Oy 19.1.2015 Qnware Oy SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 1. Käyttöomaisuushankinta... 4 2.1 Käytöstä poistaminen, myynti... 6 2.2 Käytöstä

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot