Lasten suojelu ja digitaalinen media. Tietoa ja näkökulmia ammattilaisille ja kasvattajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten suojelu ja digitaalinen media. Tietoa ja näkökulmia ammattilaisille ja kasvattajille"

Transkriptio

1 Lasten suojelu ja digitaalinen media Tietoa ja näkökulmia ammattilaisille ja kasvattajille 1

2 Millainen on tietoverkko ja sosiaalinen media lasten sekä nuorten kasvu- ja kehitysympäristönä? Miten siihen tulisi suhtautua? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia digitaalisen yhteiskunnan kehitys tuo mukanaan lasten ja nuorten näkökulmasta? Lasten suojelu ja digitaalinen media -oppaaseen on koottu tietoa internetin roolista lasten ja nuorten elämässä sekä lapsille ja nuorille suunnatuista verkkopalveluista. Aihetta tarkastellaan lasten suojelun näkökulmasta. Opas on tuotettu tukimateriaaliksi kaikille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Tavoite on lisätä tietoisuutta aiheesta sekä tuoda näkyväksi eri toimijoiden roolia suhteessa lasten suojeluun ja digitaaliseen mediaan. 2

3 Hyvä lukija, Tämä opas on suunnattu kaikille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Oppaan tarkoitus on jakaa tietoa ja ymmärrystä digitaalisen median roolista lasten ja nuorten elämässä sekä kuvata lasten ja nuorten parissa tehtävää verkkotyötä lasten suojelun näkökulmasta. Nuorille suunnattuja yleishyödyllisiä verkkopalveluita on tuotettu Suomessa jo yli kymmenen vuoden ajan. Nuorille suunnattua verkkotyötä tekevät järjestöt ja julkisen sektorin toimijat pitävät tärkeänä vuorovaikutteisten verkkopalveluiden kehittämistä. Syynä tähän ovat lasten ja nuorten muuttuva mediamaailma ja toimintaympäristöt. Verkosta on muodostunut tärkeä osa lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöä. Opas käsittelee lasten ja nuorten verkkomaailmaa kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten lapsia ja nuoria voidaan suojella verkossa olevilta vahingoittavilta asioilta ja sisällöiltä. Toisekseen esitellään palveluja, joissa verkkoa hyödynnetään nykyisellään lapsille ja nuorille suunnatussa työssä. Lasten suojelu verkossa ja heidän suojaamisensa verkon riskeiltä liittyvätkin tänä päivänä olennaisesti toisiinsa. Tietoisuus tästä yhteydestä voi auttaa vähentämään erilaisia riskitekijöitä. Toivomme, että opas tuo uutta tietoa ja ymmärrystä aiheesta kaikille lasten ja nuorten asioiden parissa toimiville työntekijöille, opiskelijoille tai muille aiheesta kiinnostuneille. Oppaan tavoitteena on tuottaa ajatuksia ja ideoita myös siihen, miten verkkoa tai sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä, sekä antaa tietoa nykyisistä netissä olevista palveluista. Oppaan on tuottanut Helsingin sosiaaliviraston Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut (Vespa) -hanke. Hanke kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Etelä-Suomen Lapsen ääni kehittämisohjelmaan. Antoisia lukuhetkiä! Helsingissä Heli Parikka ja Merja Saukko

4 Sisältö Johdanto Kurkistus lasten ja nuorten verkkomaailmaan Verkon käyttötavat ja suositut toimintaympäristöt verkossa Digitaalinen pelaaminen Verkon käyttöön liittyviä riskejä lasten ja nuorten näkökulmasta Yhteenveto Lasten ja nuorten palvelut verkossa Verkko auttamisympäristönä Kirjoitettu teksti ja nimettömyys auttavat kertomaan huolista Millaisia nuorille suunnattuja palveluita on verkossa? Millaista apua lapset ja nuoret hakevat verkosta? Lasten suojelu verkossa Mitä on lasten suojelu verkossa? Lastensuojelullisen huolen ilmeneminen verkossa ja ilmoitusvelvollisuus Yhteenveto Usein kysyttyjä kysymyksiä Suojelenko liikaa nuorta, jos kiellän netin käytön kokonaan? Lapseni on alle 13-vuotias mutta haluaa liittyä Facebookiin. Sallinko tämän lapselle? Nuori kertoo joutuneensa kiusatuksi verkon välityksellä. Voinko tehdä asialle jotain? Miten toimia, jos nuori on joutunut ahdistelluksi verkossa? Lapsi kertoo törmänneensä verkossa ahdistusta herättäviin kuviin. Mitä kannattaisi tehdä? Nuoresta on laitettu kuvia verkkoon, jotka haluaisin poistaa. Onko tämä mahdollista? Samassa koulussa lapseni kanssa olevalla nuorella on Facebook-profiilissaan uhkaava kuva. Miten kannattaa toimia? Miten ylipäätään on mahdollista suojella lasta verkon riskeiltä? Lopuksi Lähteet

5 Johdanto Diginatiivit: nörttejä, nettiriippuvaisia ja pelihulluja vai teknologisesti valveutuneita, sosiaalisen median taitajia ja tietoverkon osaavia hyödyntäjiä? Mielikuvat ovat monenlaisia Y- ja Z-sukupolven edustajista eli niin sanotuista diginatiiveista. He ovat syntyneet ja kasvaneet pikaviestinten, mobiililaitteiden ja tietokoneiden nopean kehityksen aikakautena. Tietoverkon käytöstä on tullut osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää, kommunikointia ja sosiaalisia suhteita. Tähän oppaaseen on koottu tietoa verkkoon liittyvistä ilmiöistä ja verkon vaikutuksista lasten ja nuorten elämään sekä pyritty esimerkeillä ja haastatteluilla havainnollistamaan, millaista lasten ja nuorten parissa työskentely on verkossa. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan verkkoa lasten ja nuorten toimintaympäristönä. Verkolla ja sosiaalisella medialla on merkittävä rooli nuorten sosiaalisten suhteiden rakentumisessa ja ylläpidossa. Nuoret näkevät sosiaalisen median ympäristöt kasvokkaisen kanssakäymisen jatkeena eikä niinkään erillisenä virtuaalisena tilana. Netti tarjoaakin nuorten itseilmaisulle uudenlaisen kanavan ja toimii sekä oppimisympäristönä että harrastuspaikkana. Toinen luku keskittyy verkossa tehtävään työhön sekä siihen liittyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Opasta varten on haastateltu verkossa työtä tekeviä toimijoita: nuorisotyöntekijöitä, terveydenhoitajia, poliisia sekä järjestöissä verkkotyötä tekeviä toimijoita. Oppaassa olevat sitaatit ovat peräisin näistä haastatteluista. Nuorille suunnatut palvelut verkossa määritellään tavallisesti nuorisotyön tai auttamistyön näkökulmasta. Opas käsittelee asiaa laajemmin ja yleisemmin lasten suojelun sekä lastensuojelulain näkökulmasta, johon luku kolme keskittyy. Koska lapsille ja nuorille suunnatut verkkopalvelut ovat lisääntyneet, on tärkeää miettiä myös sitä, miten lasten suojelu toteutuu internetissä. Oppaan loppuun on koostettu eri lähteistä löytyneitä vinkkejä ja toimintatapoja, joista toivomme kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien hyötyvän. Oppaaseen on kerätty myös linkkejä, jotka toivottavasti avaavat sitä, mitä verkko ja sosiaalinen media ovat tuoneet mukanaan sekä millaisia haasteita tai mahdollisuuksia se kasvattajille ja vanhemmille tarjoaa. Verkkopalveluilla halutaan tarjota sosiaalista tukea ja vahvistusta lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten netin käyttöön liittyy paljon riskejä mutta myös paljon mahdollisuuksia. Riskejä voidaan ehkäistä ja mahdollisuuksia hyödyntää parhaiten, kun aikuiset ovat läsnä lasten ja nuorten verkkomaailmassa sekä kiinnostuneita sen tuottamista ilmiöistä. 5

6 1 Kurkistus lasten ja nuorten verkkomaailmaan 6

7 Verkosta ja digitaalisesta mediasta on muodostunut keskeinen lasten ja nuorten toimintaympäristö. Verkko tarjoaa valtavan määrän erilaisia mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa, harrastaa ja jutella ystävien kanssa. Digitaalisen median vaikutuksista ja roolista lasten ja nuorten elämässä on toistaiseksi suhteellisen vähän tietoa. Digitaalisen median riskit ja mahdollisuudet ovatkin alkaneet kiinnostaa myös tutkijoita viime vuosina. Euroopan komission rahoittaman ja 92 prosenttia 9 16-vuotiaista on netissä viikoittain ja 57 % lapsista on netissä lähes joka päivä. (EU Kids Online 2011). EU Kids Online tutkimusverkoston toteuttaman EU Kids Online II kyselytutkimuksen avulla on kartoitettu Euroopan laajuisesti internetin riskejä ja turvallisuutta eurooppalaisten lasten näkökulmasta. Selvityksen mukaan suomalaisnuoret (9 16-vuotiaat) ovat aktiivisia netin käyttäjiä ja suomalaislapset erottuvat positiivisesti turvataitojen hallinnassa. Huomionarvoista on myös se, että nuoremmatkin lapset alkavat käyttää internetiä yhä varhaisemmin, keskimäärin jo noin 7 8 vuotiaina. (EU Kids Online 2011.) Mobiililaitteiden, kuten älypuhelinten ja taulutietokoneiden, yleistymisen myötä lapsilla ja nuorilla on vapaampi pääsy verkkoon. Verkon käyttöä on siis yhä haasteellisempi valvoa. Teknologian kehittyminen lisää entisestään aikuisten vastuuta mediakasvatuksesta ja verkon oikeanlaisen käyttöön opastamisesta. Tärkeimmät lasten ja nuorten verkon käyttötapoihin vaikuttavat toimijat ovat perheen vanhemmat. Vanhempien on tärkeää tietää, mitä lapsi tekee verkossa, miten paljon hän viettää siellä aikaa ja keitä hän verkossa kohtaa. Lapselta ja nuorelta voi esimerkiksi tiedustella, millä sivustoilla hän liikkuu, mitä tietoja itsestään jakaa ja keitä hänellä on kavereina verkkoyhteisöissä. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen läsnäoloa sekä ohjausta siihen, miten verkossa voi tai ei voi toimia. Jo hyvinkin nuori lapsi voi vahingossa törmätä hämmentävään tai ahdistavaan sisältöön verkossa. Tällöin on tärkeää, että lapsi voi käsitellä asiaa luotettavan aikuisen kanssa. Avoimuudella ja yhteisillä pelisäännöillä voidaan vähentää verkon käyttöön liittyviä riskejä. Internetin riskeistä vanhempia huolestuttaa eniten lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Eu Kids Online -tutkimuksen mukaan vanhemmat eivät ole kuitenkaan yleensä huomanneet, jos lapsi on kohdannut riskejä internetissä. Tutkimuksen mukaan vanhemmat eivät yleensä hahmota verkon riskejä tarpeeksi hyvin. Muita vanhempia huolestuttavia asioita ovat esimerkiksi lasten ja nuorten liiallinen netin käyttö ja pelaamiseen liittyvät riskit. Lapsia ja nuoria verkossa huolestuttavia asioita ovat: Verkkokiusaaminen Vihasivustot Pro anoreksia -sivut Itsensä vahingoittamiseen liittyvät sivustot ja itsemurhasivustot Huumeisiin liittyvät keskustelufoorumit (EU Kids Online 2011) 7

8 Verkon käyttötavat ja suositut toimintaympäristöt verkossa Lapset ja nuoret tekevät verkkoyhteisöissä pitkälti samoja asioita kuin reaalimaailmassakin. He ystävystyvät keskenään, puhuvat omista kiinnostuksen kohteistaan, osallistuvat harrastuksiin ja toimintoihin, jotka heitä kiinnostavat sekä pitävät hauskaa. (Thomas 2007, 196.) Nuorten verkonkäyttötavat ovat varsin sosiaalisia ja verkko on nuorille nimenomaan yhteydenpitoväline. Nuoret eivät juuri käytä sähköpostia yhteydenpitoon. (Matikainen 2008, 37.) Suurin osa lapsista ja nuorista käyttää verkkoa koulutehtävien tekoon ja tiedon hakemiseen, videoiden katseluun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Aktiivisempi verkon käyttö vaatii kehittyneempiä taitoja ja sisältää esimerkiksi pelaamista, musiikin tai elokuvien lataamista ja sisältöjen vaihtamista muiden verkossa olevien kanssa. Noin vajaa neljännes lapsista ja nuorista tuottaa itse jotain sisältöä verkkoon (blogi, videot) ja viettää aikaa virtuaalisissa ympäristöissä. (Eu Kids Online 2011.) Sosiaalisessa mediassa luodaan yhteisiä merkityksiä, vaihdetaan ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita. Nettiyhteisöissä olevilla profiilisivuilla kerrotaan itsestä kuvien, tietojen ja kiinnostuksen kohteiden kautta. Profiilisivun avulla rakennetaan sellainen persoona, joka halutaan näyttää muille verkossa. Sivuille voidaan lisätä myös toiminnallisuutta (pelejä, kilpailuja) tai linkittää muita itseä kiinnostavia asioita. (Joensuu 2011, 18.) Suomalaisten nuorten keskuudessa suosittuja ovat verkkoyhteisöt tai kuvagalleriat, jotka tarjoavat kanavan erityisesti omakuvien julkaisuun. Yhteisöjen käyttö perustuu kuvien julkaisuun ja muiden käyttäjien kuvista antamiin arvioihin ja kommentteihin (esim. herutus.net, kuvake.net). Tällaiset kuvagalleriat toimivat areenana nuorten kehitystehtäville, kuten identiteetin etsimiselle ja testaamiselle, irtiotolle vanhemmista sekä omaan sukupuoli-identiteettiin tutustumiselle (Mustonen, Salokoski 2007). Verkkomaailma muuttuu nopeasti ja uusia ympäristöjä kehitellään kaiken aikaa. Erilaisten yhteisöjen ja sivus- Virtuaaliset ympäristöt Habbo Hotel Panfu Second Life, go Supermodel Yhteisöpalvelut Irc-Galleria, kuvake.net, Facebook Formpspring herutus.net Keskustelufoorumit Suomi24 Demi.fi Afterdawn.com, jonneweb.net Pikaviestimet Windows Live Skype IRC Messenger Mediapalvelut Youtube Soundcloud.com, Flickr Devianart.com Blogit Indiedays.com Bloglovin.com Blogilista.fi Viihdesivustot Naurunappula Riemurasia kuvaton.com 8 Esimerkkejä suomalaisten lasten ja nuorten suosimista sosiaalisen median palveluista.

9 tojen suosio vaihteleekin melko paljon. Tällä hetkellä suosituin yhteisöpalvelu Facebook on noussut monen lapsen ja nuoren kohdalla pääasialliseksi viestintävälineeksi. Se on korvannut perinteiset tekstiviestit ja erilaiset messengereli pikaviestinpalvelut. (Salavuo.) Arvion mukaan noin alle 18-vuotiaalla suomalaisnuorella on profiili Facebookissa (Facebook 9/2012). Facebookin virallinen ikäraja on 13 vuotta, mutta tosiasiallisesti jo paljon nuoremmat lapset käyttävät sitä. Facebookiin kirjautuminen ei edellytä henkilöllisyyden vahvistamista, joten lapsi tai nuori voi esiintyä Facebookissa vanhempana kuin oikeasti on. Digitaalinen pelaaminen Verkkopelaaminen voidaan nähdä sekä sosiaalisena että epäsosiaalisena toimintana. Internetissä pelataan monen pelaajan verkkopelejä tai muutaman minuutin mittaisia minipelejä (Kangas, Lundvall, Sintonen 2008). Monet verkkopelit (esimerkiksi World of Warcraft) vaativat sosiaalista kanssakäymistä useiden pelaajien kesken ja pelit rohkaisevat keskinäiseen vuorovaikutukseen (Kojo 2011, 40). Vaikka nuorten digitaaliseen pelaamiseen liittyy usein kielteisiä mielikuvia, pelaaminen ei ole aina riskipelaamista ja sillä on myös positiivisia vaikutuksia. Viihdepelien onkin osoitettu kehittävän lasten kognitiivisia taitoja monipuolisesti (Mustonen, Salokoski 2007). Digitaalisen pelaamisen avulla voidaan oppia esimerkiksi vieraita kieliä, yhteistyötaitoja sekä kehittää strategista ajattelua. Digitaalinen pelaaminen voidaan nähdä omana kulttuurisena alalajinaan, jonka vaikutuksista lapsiin ja nuoriin ei voida tehdä yleistyksiä. Digitaalinen pelaaminen kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Aktiivisten pelaajien määrä on vuonna 2011 jo 56 % väestöstä ja pelaajien keski-ikä 37 vuotta. (Pelaajabarometri 2011). Digitaalisia pelejä voidaan luokitella monin eri tavoin. Suosittuja ovat esimerkiksi toiminta- ja taistelu-, seikkailu-, tasohyppely- ja strategiapelit (Oksanen, Näre 2006). Digitaalista pelaamista kutsutaan myös elektroniseksi urheiluksi (e-urheilu). Suomen Elektronisen urheilun liiton (SEUL ry.) määrittelyn mukaan e-urheilu on kilpailua ja itsensä kehittämistä tietoteknisen pelivälineen kautta tapahtuvassa pelaamisessa. Elektronista urheilua harrastetaan kilpaurheilutasolla ja siitä voi muodostua monelle nuorelle päätoiminen ammatti tulevaisuudessa. Verkon käyttöön liittyviä riskejä lasten ja nuorten näkökulmasta Verkon käytössä piilee ristiriitaisuus; mitä enemmän verkkoa käyttää, sitä enemmän voi altistua erilaisille riskeille. Toisaalta verkon ahkera käyttö myös opettaa lapsia ja nuoria suojautumaan näiltä riskeiltä, koska se lisää verkon käyttöön liittyviä taitoja. Suurin osa lapsista ja nuorista ei vietä liikaa aikaa verkossa. Tällöin elämässä jää tilaa myös muulle, kuten ystävien tapaamiselle, harrastuksille, koululle ja kotitehtävien tekoon. Netin käyttöön liittyvien riskien synty saattaa olla yhteydessä muilla elämän osa-alueilla oleviin ongelmiin. Seuraavissa kappaleissa nostetaan esiin joitakin keskeisimpiä verkon käyttöön liittyviä riskejä. Nettiriippuvuudella tarkoitetaan hallitsematonta ja pakonomaista internetin käyttöä. On syytä huolestua, jos lapsi tai nuori alkaa tinkiä muista elämän osa-alueista voidakseen viettää aikaa verkossa. Riippuvuus voi syntyä monenlaisiin asioihin: verkossa solmittuihin ihmissuhteisiin, nettipelaamiseen 9

10 tai tiedonhakuihin. Tyypillisempiä nettiriippuvuuden muotoja tänä päivänä ovat chattiriippuvuus sekä pakonomainen sähköpostin tarkastelu. (A-klinikkasäätiö.) Nettiriippuvuutta on ongelmallista mitata pelaamisen tai internetin parissa kulutetun ajan perusteella. Nettiriippuvuudesta puhutaan silloin, kun netti ja siellä tapahtuvat aktiviteetit hallitsevat elämää ja arkea eikä lapsi tai nuori kykene kontrolloimaan netin käyttöään, mikä vaikuttaa esimerkiksi mielialoihin ja perhe-elämään. (Mustonen, Salokoski 2007.) Riskipelaaminen eli väkivaltaisten pelien suosiminen ja pelien suurkulutus on yleisempää poikien keskuudessa. Riskipelaamisella on todettu olevan yhteys lapsen tai nuoren heikkoon itsehallintaan, aggressiivisuuteen ja levottomuuteen tai ylipäätään arjen hallintaan. Pelien suurkulutus voi olla yhteydessä tunteiden säätelyyn liittyviin ongelmiin, jolloin lapsi tai nuori pelaa esimerkiksi paetakseen arkea. Riskipelaamista voi esiintyä kaikenikäisillä lapsilla. Vanhempien tai huoltajien aktiivisella valvonnalla on riskipelaamista vähentävä vaikutus. (Salokoski 2005.) Euroopan maiden välisessä vertailussa lasten ja nuorten altistuminen verkossa oleville seksiin tai seksuaaliseen sisältöön liittyville materiaaleille on prosentuaalisesti korkein pohjoismaissa ja Itä-Euroopan maissa. Suomessa 29 prosenttia lapsista ja nuorista on nähnyt seksuaalisia kuvia verkossa ja 18 prosenttia on nähnyt tai vastaanottanut seksuaalisia viestejä verkon välityksellä. (EU Kids Online 2011.) Seksuaalinen hyväksikäyttö on muuttanut osittain uuteen ympäristöön ja saanut verkon myötä uusia piirteitä. Seksuaalinen hyväksikäyttö digitaalisen median avulla tarkoittaa esimerkiksi lapsiin tai nuoriin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön valmistelua (grooming), seksuaalissävytteisten materiaalien kuluttamista, tuottamista tai levittämistä tai seksuaalirikollisuuteen taipuvien tahojen organisoitumista verkon avulla. (Pelastakaa Lapset 2011a.) Rikoslain huomioitavat kohdat: 17. luku 18 Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen ( /650) 17. luku 18 a Törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen ( /650) 17. luku 19 Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito ( /540) 20. luku 8 b Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin ( /540) 20. luku 8 c Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen ( /540) 20. luku 6 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ( /540) Nettikiusaamisessa on usein kyse siitä, että koulussa ja vapaa-ajalla lapseen tai nuoreen kohdistuva kiusaaminen siirtyy myös verkkoympäristöön. Puolet nettikiusaamista harrastaneista 9 16-vuotiaista kertoo kiusanneensa myös kasvokkain. Samoin netissä kiusatuksi tulleista puolet on ollut kiusattuja myös netin ulkopuolella. Verkkokiusaaminen ei kuitenkaan ole yhtä yleistä kuin uskotaan. (EU Kids Online 2011.) Netissä kiusaaminen on julkista ja pysyvää, ja saavuttaa nopeasti suurenkin yleisön. Myös harmittomaksi tarkoitettu pila voi riistäytyä netissä helposti käsistä. Nettikiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi kiusaavat tai uhkaavat viestit ja juorujen levittäminen. (Mannerheimin lastensuojeluliitto.) Identiteettivarkaus verkossa voi liittyä kiusaamiseen, ikärajojen kiertämiseen tai taloudellisen hyödyn tavoitteluun petoksella. Verkossa identiteettivarkaus tarkoittaa sitä, että henkilö tekee profiilin toisen ihmisen nimellä esimerkiksi verkkoyhteisöön. Identiteettivarkaus voi olla myös toisen nimellä esiintymistä verkossa tai salasanojen huijaamista. Sellaisenaan sitä ei ole kriminalisoitu. Edellä 10

11 mainituissa tilanteessa voi kuitenkin täyttyä toisen rikoksen tunnusmerkistö, kuten kunnianloukkaus, yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen tai tekijänoikeusrikos. (Virtuaalinen lähipoliisiryhmä.) Rikoslain huomioitavat kohdat: 24. luku 8 Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ( /531) 24. luku 9 Kunnianloukkaus ( /531) 24. luku 10 Törkeä kunnianloukkaus ( /531) Yhteenveto Verkko on nuorille sosiaalinen tila, joka mahdollistaa lapsille ja nuorille uudenlaisia harrastusmahdollisuuksia ja tarjoaa erilaisia oppimisympäristöjä. Suurin osa lapsista ja nuorista viettää aikaa verkossa ilman ongelmia. Nuoren riskikäyttäytyminen verkossa saattaa lisääntyä, jos nuorella on ongelmia muilla elämän osa-alueilla. Verkossa tai verkon avulla hyväksikäytetyiksi päätyneet lapset tai nuoret ovat usein vailla luotettavan aikuisen tukea tai huomiota. Verkossa tapahtuneita ikäviä asioita saatetaan hävetä eikä niistä välttämättä uskalleta rangaistuksen pelossa kertoa aikuiselle. Digitaalitaitojen laajuus on yhteydessä verkkoaktiivisuuteen. Suuri osa suomalaisista lapsista käyttää verkkoa aktiivisesti. Digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille tulisi tarjota yhtäläiset mahdollisuudet verkossa toimimiselle. Internetin käytön ulkopuolelle jääminen voi pahimmillaan tarkoittaa syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ja myös verkon tarjoamasta yhteisöllisyydestä, joka on jatkumoa nuorten kohdalla vaikkapa koulussa syntyneeseen yhteisöllisyyteen. Miksi aikuisten pitää tukea lasten ja nuorten netin käyttöä? 1. Lasten ja nuorten netinkäyttö on tosiasia Ymmärtämällä verkon yhtenä lasten ja nuorten kehitys- ja kasvuympäristönä, pystymme suojelemaan lapsia paremmin sen riskeiltä. Lapset ja nuoret hakevat verkosta viihdettä ja palveluita tulevaisuudessa yhä enemmän. 2. Verkko kehittää Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisia verkkoleikkikenttiä, joissa voi sekä leikkiä että oppia. Verkon avulla voidaan kehittää mielikuvitusta, luovuutta ja teknologisia taitoja. 3. Digitaalitaitoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa Digitaalitaidot kehittyvät vain käyttämällä verkkoa. Lasten tulee voida kehittää kriittistä ajattelukykyään ja medialukutaitojaan, jotta he voivat toimia aktiivisesti osana yhteiskuntaa. Opiskelu- ja työelämä vaativat digitaitoja. 4. Verkko sisältää lukemattomia riskejä Lasten turvallinen verkossa liikkuminen edellyttää sitä, että aikuiset ymmärtävät opastaa, tukea ja ohjata lapsia ja nuoria verkon käytössä. 5. Medialukutaidot ovat tänä päivänä osa lukutaitoa Perusverkkotaidot kuuluvat sekä lapsille että aikuisille ja verkon turvallinen käyttö edellyttää verkkoympäristön ymmärtämistä. Euroopan komissio Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta 11

12 2 Lasten ja nuorten palvelut verkossa 12

13 Verkkoperustaista nuorisotyötä ja verkon avulla tehtävää lasten ja nuorten auttamistyötä tekevät hyvin monet eri toimijat julkisella sektorilla, järjestöissä sekä seurakunnissa. Verkkonuorisotyö tarkoittaa reaaliaikaista nuorisotyötä verkossa, verkkokeskusteluja, verkkonuorisotalotyötä tai moniammatillista verkkonuorisotyötä. Verkkoperustainen nuorisotyö on käsitteenä laajempi, ja siihen lasketaan kuuluvaksi verkkonuorisotyön lisäksi esimerkiksi nuorten tieto- ja neuvontatyö sekä nuorten osallisuus, vaikuttaminen ja kuuleminen verkossa. (Sinisalo-Juha, Timonen 2011, 24.) Verkko tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaisille, peruspalveluita täydentäville palvelumuodoille. Työskentely verkossa on useimmiten tukemista, neuvontaa tai palveluohjausta. Se voi olla myös nuorten osallisuutta lisäävää tai toiminnallisuuteen perustuvaa työtä. Verkko auttamisympäristönä Verkko tarjoaa uudenlaisen kanavan auttamis- ja neuvontatyöhön. Sen soveltuvuutta on tutkittu systemaattisemmin esimerkiksi mielenterveys- tai terapiatyössä, jossa erään tutkimuksen (Barak, Wander-Schwartz 2001, ref. Rinkinen 2011, 17) mukaan virtuaalisella ryhmäterapialla voi olla jopa enemmän positiivisia vaikutuksia itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin ja hyvinvointiin kuin perinteisellä ryhmäterapialla. Nuorten parissa toteutetun kyselyn mukaan myös nuoret kokevat hyötyvänsä verkossa saatavasta vertaistuesta (Hubara, Pakkanen 2010). Netin vertaistuki saattaa esimerkiksi auttaa ymmärtämään, että on olemassa muita samanlaisessa tilanteessa olevia. Virtuaalivuorovaikutus on lähtökohtaisesti samanlaista kuin vuorovaikutus verkon ulkopuolella. Verkon avulla Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi perustettiin vuonna Foorumin perustivat Elämä on parasta huumetta ry, Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto, A-klinikkasäätiö ja Helsingin nuorisoasiainkeskuksen koordinoima Netari-hanke. Foorumiin kuuluvat tahot sitoutuvat noudattamaan Verkkotyön eettisiä periaatteita. (Ks. s. 14) tarjottava sosiaalinen tuki ja voimaannuttava vuorovaikutus (Ketokivi 2008, 271, ref. Granholm 2010) voivat olla merkittäviä esimerkiksi silloin, kun nuorella on tarve käsitellä jotakin asiaa ulkopuolisen tahon kanssa. Nuoret hakevat verkosta apua myös silloin, kun he eivät uskalla puhua vaikeista asioista läheistensä kanssa tai kynnys hakea apua muualta on liian korkea. Verkko voikin olla ensimmäinen paikka, missä nuori saa mahdollisuuden kertoa mieltään painavasta ja vaikealta tuntuvasta asiasta. Nuorten parissa toteutetun tutkimuksen (Löfberg 2008) mukaan nuoret kokevat, että verkossa kommunikointi on helppoa, koska se tarjoaa mahdollisuuden toimia nuoren omilla ehdoilla, ilman perinteistä aikuisen ja lapsen välistä valtasuhdetta. Lisäksi nimettömässä keskustelussa on mahdollisuus olla vapaampi omasta kehonkuvasta ja sen 13

14 Verkkotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla on oikeus tietää, minkä ikäisille palvelu on tarkoitettu. Yhteydenottajalla on oikeus tietää, voiko hän ottaa yhteyttä nimettömänä. Yhteydenottajalla on oikeus tietää, missä määrin keskustelu on luottamuksellinen. Yhteydenottajalla on oikeus luotettavaan, turvalliseen ja oikeudenmukaiseen palveluun. Yhteydenottaja ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Yhteydenottajalla on oikeus saada tietoa palvelusta ja sen järjestäjästä, tietosuojasta ja tietojen käsittelystä sekä antaa palautetta palvelusta. Yhteydenottajalla on velvollisuus noudattaa palvelun sääntöjä. Verkossa toimivan ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet Ohjaaja on vapaaehtoinen tai palkattu työntekijä. Ohjaajalla on oikeus saada tehtäväänsä koulutusta ja säännöllistä ohjausta. Ohjaajalla on oikeus tietää, voiko hän pysyä palvelussa nimettömänä. Ohjaajalla on oikeus olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. Ohjaajalla on velvollisuus puuttua sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Ohjaaja on palvelussa sitoutunut toimimaan taustaorganisaationsa toimintaperiaatteiden ja arvojen mukaisesti. Ohjaajalla on oikeus luopua vaitiolovelvollisuudesta, mikäli tulee ilmi suunnitteilla oleva tai jo tapahtunut vakava rikosasia tai lastensuojelullinen huoli. Luopuessaan vaitiolovelvollisuudesta ohjaajan on ilmoitettava siitä yhteydenottajalle mahdollisuuksien mukaan. Ohjaaja on keskustelussa yhteydenottajaa varten. Ohjaaja ei käsittele keskustelussa omia ongelmiaan. Annettu ohjaus on asianmukaista ja luotettavaa. Yhteydenottaja ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Ohjaaja voi tarjota vaihtoehtoja, mutta ei tee päätöksiä yhteydenottajan puolesta. Ohjaaja ei pidä yhteyttä yhteydenottajiin työajan ulkopuolella. Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi

15 luomasta identiteetistä, mikä voi helpottaa ammattilaisen kohtaamista. Verkossa lapsella tai nuorella on mahdollisuus miettiä rauhassa, mitä asioita käsitellään ja miten niistä keskustellaan. Lisäksi kahdenkeskinen verkkokeskustelu luo tunteen yksityisestä tilasta, jolloin nuoren ei tarvitse pelätä, että omat asiat leviävät lähipiiriin. (Emt.) Verkon kautta saatava tuki kartuttaa parhaimmillaan sosiaalista pääomaa ja voimaannuttaa ongelmien keskellä (Kotisaari 2012). Palveluiden tuottajan ja ammattilaisten näkökulmasta on huomioitavaa, että verkko poistaa maantieteelliset ja aikatauluihin liittyvät rajoitukset verrattuna kasvokkaiseen asiakastyöhön. Näin ollen verkossa olevia tuki- ja neuvontapalveluita voidaan kohdistaa paremmin esimerkiksi syrjäseuduilla asuville lapsille ja nuorille. Lapset ja nuoret saavat verkosta apua ja tukea erilaisiin kysymyksiin myös virastoaikojen ulkopuolella. Verkkoa hyödynnetäänkin nykyisellään palveluiden tarjoamisessa myös kriisitilanteissa. Esimerkiksi SPR:n Nuorten kriisichat on tarjonnut tukea verkossa äkillisissä nuoria koskettaneissa kriisitilanteissa. Se on mielestäni yksi vahvuus, jota (verkko)työskentelyn tärkeydessä tulee painottaa. Ja on oikeasti huomioitavaa, että verkkotyötä tekevät ovat mahdollisesti ainoita, jotka tavoittavat syrjäseuduilla asuvia tai ovat oikeasti tarjoamassa jotain. (Psykiatrinen sairaanhoitaja, A-klinikka) Mahdollisuuksien lisäksi verkossa on myös runsaasti haasteita palveluiden tarjoamisen näkökulmasta. Suurimpia haasteita ovat sukupolvien välinen kuilu verkon käytön tavoissa ja siihen suhtautumisessa, palveluiden kohdistaminen sekä lasten ja nuorten ohjaaminen verkosta eteenpäin muihin palveluihin. Verkkotyö perustuukin suurelta osin yhteydenottajan motivoimiseen kasvokkaisten palveluiden pariin. Kirjoitettu teksti ja nimettömyys auttavat kertomaan huolista Verkkopalveluiden avulla lapsille ja nuorille halutaan tarjota luotettavan aikuisen läsnäoloa ja sosiaalista vahvistamista samalla tavalla kuin kasvokkain tehtävässä kohtaamistyössä. Mikäli lapsi tai nuori tarvitsee tiiviimpää tukea, pyritään verkkopalveluiden kautta tarjoamaan mahdollisimman matala kynnys hakea ja saada apua. Lapsi tai nuori voi keskustella verkossa eri alojen ammattilaisten kanssa nimettömästi. Monille nuorille nimettömyys tarjoaa mahdollisuuden jutella omista asioista avoimemmin. Lapset ja nuoret ovat tottuneet ilmaisemaan itseään sujuvasti kirjoittamalla ja chattaamalla. Verkossa tehtävässä auttamistyössä juuri kirjoitettu kieli saattaa auttaa nuorta jäsentämään omaa tilannetta. Keskusteluissa nuorta voidaan rohkaista esimerkiksi tallentamaan tai tulostamaan työntekijän kanssa käyty verkkokeskustelu ja hyödyntämään sitä myös verkon ulkopuolella. Verkkokeskusteluissa ja verkkoviestinnässä käytetään paljon erilaisia hymiöitä ja lyhenteitä korvaamaan kasvonilmeitä ja kehon elekieltä. Non-verbaalien eleiden puuttumisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että verkkovuorovaikutus olisi säännöstelemätöntä tai epäsosiaalista. Näiden vihjeiden puute sen sijaan voi korostaa verkkovuorovaikutuksen intiimiyttä, sosiaalisuutta ja normien säännöstelyä verrattuna kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. (Joinson 2005, 22, ref. Alila, Koskenkangas 2011, ) Kyseessä on uusi sukupolvi, joka on tottunut kommunikoimaan eri tavalla. Kirjoittaminen ja kirjoittamalla itsensä ilmaiseminen on nykyään se juttu. Siinä mielessä nämä (sähköiset palvelut) ovat jälkijunassa. (Projektipäällikkö, Exit-hanke) 15

16 Millaisia nuorille suunnattuja palveluita on verkossa? Verkosta löytyy lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita melko paljon. Palveluita mainostetaan nuorten suosimissa verkkoyhteisöissä ja organisaatioiden omilla verkkosivuilla. Monet nuorille suunnatut verkkopalvelut ovat löydettävissä nuorten suosimista yhteisöpalveluista. Vielä 2000-luvun puolessa välissä suuri osa suomalaisista nuorista tavoitettiin kotimaisista verkkoyhteisöistä (IRC-Galleria tai Habbo Hotel). Tänä päivänä käyttö on hajaantuneempaa, ja esimerkiksi yhdysvaltalaisen Facebookin suosio on kasvanut suhteessa kotimaisten yhteisöpalveluiden käyttäjämääriin. Erityisesti järjestöt ovat olleet uranuurtajia verkon hyödyntämisessä lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä. Tänä päivänä kohtaavaa verkkotyötä tekevät järjestöjen lisäksi myös julkisen sektorin toimijat, kuten kuntien nuorisotoimet ja poliisi sekä seurakunnat. Verkossa kohtaamistyötä tehdään sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten voimin. Oppaan liitteeseen 1 on kerätty esimerkkejä nykyisistä lapsille ja nuorille suunnatuista verkkopalveluista. Verkossa tehtävässä nuorisotyössä lähtökohta on tavoittaa nuoret heidän omissa ympäristöissään ja tarjota turvallinen ja luotettava kohtaamispaikka ilman ongelmalähtöisyyttä. Nuoret voivat vierailla esimerkiksi verkkonuorisotalossa, jossa on mahdollista viettää aikaa, tavata kavereita sekä jutella nuorisotyöntekijän kanssa. Valtakunnallista verkkonuorisotalotoimintaa tuotetaan järjestö- ja kuntasektorin yhteistyöllä. Netari-toiminnassa on mukana nuorisotyöntekijöitä useista eri kunnista. Toimintaa koordinoi Pelastakaa Lapset ry syksystä 2012 lähtien. Verkkosivustomme kautta huomattiin, että nuoret haluavat kommunikoida keskenään eli kommentoivat toistensa juttuja, minkä jälkeen perustettiin keskustelufoorumi. Sen jälkeen alkoi näyttää siltä, että aikuisten ohjausta ja tukea kaivattiin myös niihin keskusteluihin. Palvelu on lähtenyt sillä tavalla nuorten lähtökohdista, eikä niinkään johdosta käsin järjestöjen rahoitushankkeena. (Projektikoordinaattori, A-klinikka) Verkossa on nuorisotyön lisäksi mahdollista saada erityisasiantuntemusta vaativiin kysymyksiin. Lapset ja nuoret saavat verkossa apua ja tukea esimerkiksi vanhempien päihdeongelmasta puhumiseen (A-klinikkasäätiö, Varjomaailma), omaan terveyteen, kasvuun tai kehitykseen liittyviin kysymyksiin (Väestöliitto) tai vaikkapa lakiin ja sen tulkintaan liittyviin kysymyksiin (Nettipoliisi). Netissä on tarjolla myös tukea perheen sisäisiin ongelmiin ja perheväkivaltatilanteisiin (Nettiturvakoti). Poliisi on ollut jo kauan verkossa. On ollut nettisivuja ja nettivinkkiä. Se, mikä eroaa näistä palveluista, on se, että me olemme tavoitettavissa nyt omilla kasvoillamme. Yhteydenotto on henkilökohtaisempi kuin palautepostiin tai nettivinkkiin tullut. (Vanhempi konstaapeli, Nettipoliisi) Netissä olevia palveluita tarjotaan kysymys vastauspalstojen muodossa, keskustelufoorumeilla, nettivastaanotoilla tai erilaisissa chateissa eli verkon kautta tapahtuvassa reaaliaikaisessa keskustelussa. Palveluita löytyy organisaatioiden omilta verkkosivuilta tai niitä tarjotaan päivystysluonteisesti erilaisissa sosiaalisen median ympäristöissä. Sosiaalinen media on tarjonnut uudenlaisen vuorovaikutteisen kanavan, jonka avulla eri toimijat tavoittavat lapset ja nuoret huomattavasti paremmin myös verkossa. Esimerkiksi poliisilla tai nuorisotyöntekijällä on profiili yhteisöpalvelussa, jonka kautta nuori voi olla yhteydessä työntekijään. 16

17 17

18 Kahdenkeskiset Neuvonta chatin välityksellä Nettivastaanotot Kirjepalvelu Verkkoneuvontapalvelu Reaaliaikaiset Viiveelliset Avoin ryhmächat Suljettu ryhmächat Suljettu vertaistukiryhmä Keskustelupalstat Kysymys- ja vastauspalsta Ryhmämuotoiset Millaista apua lapset ja nuoret hakevat verkosta? Verkossa keskustellaan samoista asioista, jotka puhututtavat lapsia ja nuoria muuallakin. Koulu, harrastukset, ystävät tai niiden puute ovat yleisiä keskustelunaiheita nuorille suunnatuissa verkkopalveluissa. Verkossa työtä tekevät käyvät keskusteluja nuorten kanssa usein myös yksinäisyydestä ja siihen liittyvistä tunteista. Lisäksi yhteydenottajia mietityttävät paljon erilaiset kehitykseen ja kasvuun liittyvät asiat: esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiden kanssa keskustellaan paljon painosta, unirytmistä, seksistä ja seksuaalisuudesta sekä mielenterveyteen liittyvistä asioista. Ahdistus, alakulo, kiusaamisen kohteena oleminen ja erilaiset ihmissuhdevaikeudet ovat melko yleisiä keskustelunaiheita verkossa. Lapset ja nuoret kertovat vaikeistakin asioista, kuten perheväkivallasta, syömishäiriöstä ja masennuksesta. Keskusteluja käydään ajoittain myös itsetuhoisesta käyttäytymisestä ja itsemurha-ajatuksista. Tuntuu, että netissä ja verkkokeskusteluissa saatetaan puhua hyvin yksityiskohtaisia ja henkilökohtaisia asioita. Nuori, jonka kanssa en ole aikaisemmin jutellut, saattaa hyvinkin pikaisesti kertoa aika paljon itsestään ja hyvin henkilökohtaisia juttuja. (Nuorisotyöntekijä, Espoon kaupunki) Verkossa toimivia poliiseja työllistävät verkon kautta tapahtuneet rikokset, mutta poliisiin ollaan yhteydessä myös muissa asioissa. Nuoret hakevat tietoa esimerkiksi liikennekäyttäytymiseen liittyvistä lakipykälistä. Nettipoliisia työllistävät pääasiassa seksuaalirikosepäilyt, joista kirjattiin noin 50 rikosilmoitusta vuoden 2011 aikana. Suurin osa näistä tapauksista oli netin kautta tapahtuneita lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjä. Muita yleisiä suoritteita poliisilla olivat kiusaamisrikoksiin liittyvät tapaukset, joiden rikosnimikkeinä olivat yleensä laiton uhkaus tai kunnianloukkaus. Osa yhteydenotoista tulee nuorilta itseltään tai vanhemmilta. (Nettipoliisi 2011.) Nuoret toivovat, että vastuu puheeksi ottamiseen ei olisi heillä. Se on kaikkien nuorten parissa työtä tekevien ammattilaisten vastuulla. Esimerkiksi seksuaaliterveystematiikka on hankala ja siihen liittyy tabuja. Aina nuoret eivät löydä edes sanoja. Luulen, että nuoret hyötyisivät ja olisivat tyytyväisiä 18

19 siitä, että heiltä kysytään asioita. (Terveydenhoitaja, Väestöliitto) Verkko eroaa kasvokkaisesta kohtaamisesta siinä, että nuori pääsee kertomaan huolensa nimettömästi luotettavalle aikuiselle. Apua tarvitsevia nuoria pyritään kuitenkin ohjaamaan ja motivoimaan verkosta kasvokkaisten palveluiden pariin. Erityisen tärkeänä pidetään positiivisen palautteen antamista nuorelle silloin, kun kyseessä on arkaluontoinen aihe, josta nuori ei ole aikaisemmin uskaltanut puhua muualla. Yksinäisyys näyttäytyy verkossa. Nuoret haluavat jutella siitä, mitä voi tehdä kun ei ole kavereita tai muita ihmisiä, joihin voi luottaa. (Terveydenhoitaja, Verkkoterkkari-hanke) Verkon tarjoama anonymiteetti mahdollistaa myös niin sanotut tekaistut tarinat tai sepitetyt uhri- ja sankaritarinat. Kyseessä saattaa olla lapsen tai nuoren huomionhakuisuus tai tarve saada vertaistukea. Nuorten verkkoon kirjoittamat traagiset tai liioitellut tarinat blogeissa ja keskustelupalstoilla saattavat herättää huolta myös muissa verkkokeskustelijoissa. Verkkotyötä tekevien tulee lähtökohtaisesti suhtautua lapsen tai nuoren kertomukseen totuutena. Lastensuojelullista huolta herättävät yhteydenotot pyritään mahdollisuuksien mukaan selvittämään ja viemään eteenpäin. Kokemus on osoittanut, että todella raadolliset elämäntarinat, joista nuoret kirjoittavat blogeissa ja keskustelupalstoilla, ovat monesti tekaistuja tarinoita. (Vanhempi konstaapeli, Nettipoliisi) Aikuisen tarjoaman tuen puute tai tarve keskustella luotettavan aikuisen kanssa ovat yleisiä syitä, miksi nuoret hakeutuvat heille suunnattuihin verkkopalveluihin. Jos nuori ei ole halukas hakemaan apua muualta kuin verkosta, ei työntekijällä ole muita vaikutuskeinoja kuin kuunnella nuorta ja olla hänen tukenaan. Motivoiminen, tukeminen ja ratkaisujen pohtiminen yhdessä nuoren kanssa kuuluu palvelun luonteeseen. Akuutit tapaukset, kuten itsemurhalla uhkailu ja itsensä vahingoittaminen, pyritään aina ilmoittamaan joko lastensuojeluviranomaisille tai poliisille. Tosi hyvä juttu, että tälläinen on olemassa ja että chatti on avoinna 2 krt/vko. Vaikka netissä ei saakaan sitä tarvitsemaansa tukea välttämättä, se saattaa jo helpottaa et pääsee puhumaan ja/tai saa kuulla aikuisen/ammattilaisen mielipiteen mieltä painavasta asiasta. (Anonyymin nuoren palaute Pulmakulman chat-palvelusta) 19

20 3 Lasten suojelu verkossa 20

21 Internetistä on muodostunut lasten ja nuorten keskeinen kasvu- ja toimintaympäristö, jonka perusteella viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tulee tarjota suojelua ja läsnäoloa myös verkossa. Ongelmien ehkäisy ja niihin puuttuminen on lisännyt tarvetta ymmärtää digitaalista mediaa ja siihen liittyviä ilmiöitä. Mitä on lasten suojelu verkossa? Verkossa tehtävä lasten suojelu on moninaista ja se toteuttaa ehkäisevän lasten suojelun periaatteita, joita myös voimassa oleva lastensuojelulaki (2007) painottaa. Lasten suojelulla laajana käsitteenä ei tarkoiteta lastensuojeluviranomaisten tehtävänä olevaa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, vaan se on nähtävä muitakin viranomaisia sekä kansalaisia koskettavana asiana. Lasten suojelu perustuu lapsen kansainvälisesti tunnustettuihin oikeuksiin, jotka ovat kirjattuna YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa (1989). Suomessa lastensuojelulaki ohjeistaa kaikki yhteiskuntatoimijat kansalaisista ylimpiin hallintoelimiin panostamaan ongelmien ehkäisyyn lapsiväestön kaikkinaisen hyvinvoinnin ylläpidossa, turvaamisessa ja kehittämisessä. Lasten ja nuorten parissa toimivilla ammattilaisilla on ammattiroolinsa takia velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat alaikäisestä huolissaan. Huomioitava laki: Lastensuojelulaki: 5. luku 25 Ilmoitusvelvollisuus ( /88) Lasten suojelu verkossa tarkoittaa erilaisten tuki- ja neuvontapalveluiden tarjoamista, nuorten ohjaamista avun piiriin ja tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Lisäksi verkkotyön tekemisen kautta tuleva ymmärrys nuorten verkkokulttuurista ja ympäristöistä auttaa suojelemaan lapsia ja nuoria verkossa olevilta riskitekijöiltä. Verkossa tarvitaan luotettavia aikuisia, mikä antaa nuorille mahdollisuuden käydä dialogia turvallisesti itseä askarruttavista asioista. Lapset ja nuoret voivat osallistua esimerkiksi vertaisryhmiin, käydä keskustelemassa kahden kesken työntekijän kanssa chatissa tai varata ajan nettivastaanotolta. He voivat myös viettää aikaa reaaliaikaisissa teemakeskusteluissa. Keskeistä verkon kautta annettavassa avussa on nuoren mielen, äänen ja ajatusten kuuleminen. Ja sen takia nettipalvelu on ihan äärimmäisen tärkeä, koska siellä kysytään anonyyminä ne kysymykset, joita ei kehdata kysyä kasvotusten tai puhelimessa. (Terveydenhoitaja, Väestöliitto) Lastensuojelullisen huolen ilmeneminen verkossa ja ilmoitusvelvollisuus Lapsen ja nuoren kuunteleminen on tärkeää, ja luotettavien aikuisten läsnäoloa tarvitaan siellä, missä lapset sekä nuoret viettävät aikaansa. Kontaktin ja luottamussuhteen rakentaminen lapseen tai nuoreen on ensisijaista myös verkossa. Verkossa kohdatut lapset ja nuoret voivat pääasiassa hyvin, mutta palveluissa kohdataan myös niitä, jotka tarvitsevat tiiviimpää tukea kuin verkossa voidaan tarjota ja joiden tilanteeseen on puututtava. Jos lapsi tai nuori kertoo verkossa huolta herättävästä asiasta tai tilanne on muulla tavoin arvioitavissa huolestuttavaksi, joudutaan verkkotyössäkin arvioimaan lastensuojeluilmoituksen laatimista. Lastensuojelulakiin ei ole erikseen kirjattu verkkotyötä tekevien tahojen ilmoitus- 21

22 velvollisuutta, mutta lapsille ja nuorille verkkopalveluita tuottavien tahojen on hyvä olla selvillä omasta roolistaan suhteessa lastensuojelulakiin. Verkkotyötä tekevän henkilön on myös syytä olla tietoinen lastensuojeluilmoituksen teon tarkoituksesta ja hyödyistä. Vuonna 2012 voimaan tullut lastensuojelulain (2007) muutos koskee lapsiin kohdistuvia seksuaalirikosepäilyjä. Näissä tapauksissa ilmoitus tulee tehdä lastensuojeluviranomaisten lisäksi poliisille. Lasten ja nuorten parissa tehtävässä verkkotyössä tämä on tärkeä ottaa huomioon. Lähtökohta on se, että yritetään saada nuoreen ensin kontakti. Ei tehdä tuosta vaan nimettömistä nuorista lastensuojeluilmoituksia, koska tiedämme, että se ei johda mihinkään. (Terveydenhoitaja, Väestöliitto) Verkossa nuoret esiintyvät lähtökohtaisesti nimimerkeillä tai nimettöminä. Lastensuojelullista huolta herättäneistä nuorista on haasteellista tehdä lastensuojeluilmoitus, jollei nuori halua antaa työntekijälle henkilö- tai yhteystietojaan. Lapsen tukemisen ja auttamisen näkökulmasta, työntekijän tulee pyrkiä mahdollisimman avoimeen keskusteluun ja perustella, miksi hän on huolissaan lapsen/nuoren tilanteesta. Mikäli työntekijä ei saa henkilötietoja, on tärkeää kerätä talteen kaikki saatavilla olevat tiedot, joiden perusteella nuoresta on mahdollista tehdä lastensuojeluilmoitus. Ajoissa puuttuminen ja ennaltaehkäisy on lapsen etu. Toisaalta tarkkoja sääntöjä siihen, milloin lastensuojeluilmoitus verkkotyössä tulisi tehdä, on mahdotonta koota, vaan jokainen tapaus on yksilöllinen ja tilannekohtainen. Lasten suojelu tarvitsee yhteisiä periaatteita ja toimintatapoja myös verkkoympäristössä. Verkossa ilmi tullut huoli nuoresta on yhtä todellinen kuin kasvokkaisessa työssä lasten ja nuorten kanssa. Verkkotyötä tekevillä tahoilla Nuorille suunnatun verkkotyön foorumiin kuuluvat tahot tekivät yhteensä 23 lastensuojeluilmoitusta vuonna 2011 lasten tai nuorten yhteydenottojen perusteella. Suurin osa ilmoituksista koski itsetuhoisuutta, nuoreen kohdistuneita rikoksia ja ongelmia kuten perheväkivalta tai vanhempien päihteiden käyttö. (Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi 2012). on olemassa yhteinen ohjeistus lastensuojeluilmoituksen tekoon verkkotyössä (liite 3, ks. s. 34). Ohjeistus tukee verkossa toimivien tahojen työtä. Myös viranomaisyhteistyö poliisin ja sosiaaliviranomaisten kesken lisää verkkotyötä tekevien tahojen keinoja varhaiseen puuttumiseen. 22

23 23

24 Case 1: Lastensuojeluilmoitus anonyymistä nuoresta Nuori kertoo kahdenkeskisessä verkkokeskustelussa, että hän on masentunut ja hänellä on paha olla. Työntekijä tarttuu nuoren aiheeseen ja kysyy häneltä taustatietoja ja tarkentavia lisäkysymyksiä. Nuoren kanssa keskustellaan siitä, mikä aiheuttaa masentuneisuutta ja miten nuori voisi lähteä hakemaan apua itselleen. Nuori kertoo, ettei hän halua puhua kenellekään aikuiselle asioistaan. Nuori viiltelee itseään ja miettii usein itsemurhaa. Työntekijä kertoo verkkokeskustelussa nuorelle, että hänellä heräsi huoli nuoresta. Työntekijä pyytää, että nuori antaisi yhteystietonsa, jotta työntekijä voisi auttaa nuorta saamaan apua. Nuori ei kuitenkaan halua kertoa tietoja itsestään, vaan poistuu keskustelusta ja sulkee keskusteluikkunan. Lastensuojelullisesta syystä, nuoren itsetuhoisuuden perusteella, työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Lastensuojeluilmoituksessa ilmoitetaan kaikki nuoresta tiedossa olevat asiat, kuten mahdollinen nimimerkki tai profiili. Case 2: Lastensuojeluilmoitus kun nuori tunnetaan Nuori tulee kahdenkeskiseen chattiin keskustelemaan perheensä tilanteesta. Nuori kertoo, että hänen kotonaan käytetään runsaasti alkoholia ja vanhemmat riitelevät usein. Lisäksi nuori kertoo, että vanhempien riidat pelottavat häntä ja että kotona on vaikeaa olla. Työntekijä keskustelee nuoren kanssa alkoholinkäytöstä ja siitä, että perheen on mahdollista saada apua. Keskustelun jatkuessa työntekijä kysyy, uskaltaisiko nuori antaa työntekijälle yhteystietonsa, jotta he voisivat puhua asiasta lisää ja työntekijä voisi ohjata nuorta avun hakemiseksi. Nuori empii hiukan, mutta antaa kuitenkin nimensä ja puhelinnumeronsa työntekijälle. Työntekijä soittaa nuorelle ja he keskustelevat asiasta vielä tarkemmin. Nuori kertoo, ettei hän uskalla puhua perheensä tilanteesta kenellekään. Työntekijä ehdottaa, että hän voisi ottaa yhteyttä nuoren kotikunnan lastensuojeluun ja perheen tilannetta voitaisiin lähteä selvittämään tätä kautta. Nuoren mielestä tämä on hyvä ajatus. Työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen nuoren kotikuntaan. 24

25 Yhteenveto Tietoverkko ja digitaalinen tai sosiaalinen media ovat muuttaneet yhteiskuntaamme ja sosiaalisia suhteita lyhyessä ajassa. Diginatiivit erottuvat aiemmista sukupolvista monessa mielessä. Muutokseen voidaan suhtautua joko kieltämällä se, hyväksymällä se tai toimimalla ennalta ehkäisevästi. Lasten ja nuorten parissa toimivilla on erilaisia rooleja lasten ja nuorten suojelemisessa verkon riskeiltä ja verkossa. Verkkotyötä tekevillä ja palveluita tuottavilla tahoilla on paljon tietoa siitä, millaisia asioita lapset ja nuoret pohtivat ja millaisista asioista he haluavat jutella aikuisten kanssa. Sosiaalisen median on huomattu olevan toimiva kanava lasten ja nuorten äänen kuulemiseen. Tärkeää on, että tietoa jaetaan ja työtä kehitetään siihen suuntaan, jossa lasten ja nuorten ilmaisemaan hätään voidaan reagoida riittävän ajoissa ja nopeasti myös verkossa. Vanhempien ja opettajien ymmärrys ja kiinnostus lasten ja nuorten verkkoelämää kohtaan on erityisen tärkeässä roolissa. Mediakasvatuksen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtämisen avulla voidaan ehkäistä monia ongelmia. Pelkästään rajoitukset ja kiellot eivät suojele lapsia riskeiltä. Lasten, nuorten ja aikuisten arkinen vuorovaikutus ja toimiva ilmapiiri vaikuttavat sekä todellisessa että nettimaailmassa pärjäämiseen. (Dunkels 2007, ref. Järg-Tärno 2010.) Mitä varmempi tunne lapsella ja nuorella on luotettavan aikuisen läsnäolosta omassa elämässä, sitä vähemmän hänellä on tarvetta etsiä verkosta kiinnostusta tai hyväksyntää tarjoavia tuttavuuksia. Viranomaisten on hyvä olla tietoisia siitä, että ne lapset ja nuoret, jotka ovat muutenkin kiusattuja tai eri tavoin huonossa asemassa, voivat joutua todennäköisemmin hyväksikäytön uhriksi myös netissä. Uhrien ja riskiryhmien auttaminen ei kuitenkaan saisi tapahtua heidän vapauksiensa kustannuksella tai aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. (Emt.) Esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten tai poliisin ymmärrys heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten verkkokäyttäymisestä saattaa ehkäistä uusien ongelmien syntymistä. Lasten ja nuorten verkkopalveluita tuottavien tahojen keskeisiä tehtäviä: Palvelun luotettavuuden ja tasalaatuisuuden takaaminen Lasten ja nuorten kuuleminen Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen sekä sosiaalinen vahvistaminen Palveluohjaus ja neuvonta Tiedon jakaminen ulospäin Lastensuojelulain näkökulmien huomioiminen Vanhempien ja koulun keskeisiä tehtäviä: Kiinnostuneisuus lasten ja nuorten verkon käyttöä kohtaan Luottamuksellisen suhteen ylläpitäminen lapseen/nuoreen Lasten ja nuorten tukeminen, kuuleminen ja osallistaminen Riittävä mediakasvatus ja netiketin välittäminen Viranomaisten keskeisiä tehtäviä: Verkon ja verkon ilmiöiden ymmärtäminen osana lasten ja nuorten maailmaa Lasten ja nuorten tukeminen Viranomaisyhteistyö ja konsultaatioapu Lastensuojeluilmoituksen tai rikosilmoituksen vastaanottaminen ja asian tutkiminen 25

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi

Nuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Nuoret ja nettimaailma Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Käsiteltävät asiat Miten nuoret käyttävät nettiä? Mitkä ovat nuorten suosimia nettipalveluita? Millaisia nuoret

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Pro gradu-tutkielma: Verkkososiaalityö nuorisososiaalityön toimintamuotona. Salla Alila & Nina Koskenkangas

Pro gradu-tutkielma: Verkkososiaalityö nuorisososiaalityön toimintamuotona. Salla Alila & Nina Koskenkangas Pro gradu-tutkielma: Verkkososiaalityö nuorisososiaalityön toimintamuotona Salla Alila & Nina Koskenkangas (Jari, sanomalehti Kaleva 2011) Tutkimuksen tarkoitus Miten verkkososiaalityö toimii nuorisososiaalityön

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA ArctiChildren InNet-seminaari 24.1.2012 Rovaniemi Pia Tuovinen, Verkkoterkkari-hanke, Helsingin kaupungin terveyskeskus Taustaa

Lisätiedot

Perustiedot selvityksestä

Perustiedot selvityksestä Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta

Lisätiedot

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke

Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke Projektityöntekijä Timo Pulkkinen Move Monialainen verkkonuorisotyö 2011-2013 2 työntekijää 439200 Esr 60%, Oulun kaupunki 40% Hanke lisää nuorten parissa toimivien

Lisätiedot

Internet ja lapset Kast Ka e st koulutus k 30.10.2014

Internet ja lapset Kast Ka e st koulutus k 30.10.2014 Internet ja lapset Kaste koulutus 30.10.2014 rikosnimikkeitä RL 20 RL 20 6 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Marko Seppälä Sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta teknologian keinoin

Marko Seppälä Sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta teknologian keinoin Marko Seppälä Sosiaalista hyvinvointia ja osallisuutta teknologian keinoin Nuorisotoimen toiminta-ajatus Nuorisotyöllä tuetaan vanhempien kasvatustyötä sekä nuorten tasapainoista kasvua. Toimintatapamme

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä

Lapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä Lapset netissä Opas vanhemmille Yhteistyössä Kukaan ei ole digitaitoinen syntyessään Lapset ottavat nopeasti uusia teknologioita haltuun. He ovat syntyneet kännykkä kädessä ja siksi heitä usein kutsutaan

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Reilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen

Reilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Reilusti nuori Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Olen olemassa? Lämmittelyä Yhä nuoremmat osaavat käyttää Reaali ja virtuaali sama asia Mobiiliteknologiat

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Tilastoja 89% suomalaisista 16 74-vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010 VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin Eteläinen poliisipiiri 2010 Mikä on IRC-Galleria? Vuonna 2000 perustettu Suomen toiseksi

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Vanhempainilta koulukiusaamisesta

Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainillan tavoitteet Saada tietoa ja keskustella kiusaamisesta ilmiönä. Antaa vanhemmille keinoja ja välineitä käsitellä kiusaamista yhdessä lapsen ja koulun kanssa.

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Sosiaalinen media = yhteisöllinen media

Sosiaalinen media = yhteisöllinen media 2.3.2011 1 Sosiaalinen media = yhteisöllinen media Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Poliisit sosiaalisessa mediassa

Poliisit sosiaalisessa mediassa Poliisit sosiaalisessa mediassa Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi Ylikonstaapeli, nettipoliisi Outi Leppäjoki Lounais-Suomen poliisilaitos 1 Poliisit sosiaalisessa mediassa Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Kouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo

Kouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo Vaikka voisi näyttää siltä, että lapset istuvat yksin medialaitteidensa parissa, on vuorovaikutus ja kommunikaatio muiden kanssa keskeistä lasten verkon ja median käytössä (Rahja, 2013, 11). Verkko mahdollistaa

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot