TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS KAUPUNGINHALLITUS

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2007 KAUPUNGINHALLITUS

2 TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2007 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS 4 1. Kaupunginjohtajan katsaus 4 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö 8 3. Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset organisaatiossa tapahtuneet muutokset Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnittelukaudelle sekä arvio todennäköisestä kehityksestä Kaupungin talous ja tuloksen muodostuminen tilikaudella Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoitusrakenne ja tase-erien kehitys Turun kaupungin konsernin toiminta ja talous Konserniin kuuluvat yhteisöt sekä kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt Konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset vuonna Konsernin toiminnan ohjaus Konsernitilinpäätös Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 32 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 33 Johdanto 34 Hallinto 1 01 Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, kaupungin omarahoitusosuus Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan menoista Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 71 Turku Touring Oy 76 Palvelutoimi Palvelutoimen tavoitteiden toteutuminen Terveyslautakunta Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta, Ulkomaalaistoimisto (nettoyksikkö) Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Kulttuurilautakunta 123 Myllykoti Oy 134 Forum Marinum säätiö 140 Osaamis- ja elinkeinotoimi Osaamis- ja elinkeinotoimen tavoitteiden toteutuminen Opetuslautakunta Ammattiopetuslautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus 160 Turku Science Park -konserni 169 Koneteknologiakeskus Turku Oy 176 Pilot Turku Oy 181 Ympäristötoimi Ympäristötoimen tavoitteiden toteutuminen 188

3 1 60 Teknisten palveluiden lautakunta Joukkoliikennelautakunta Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Rakennuslautakunta Kiinteistölautakunta Teknisten palveluiden lautakunta, Kunnallistekniikka Teknisten palveluiden lautakunta, Viherlaitos Teknisten palveluiden lautakunta, Talotoimi Teknisten palveluiden lautakunta, Kiinteistöjen hoito Teknisten palveluiden lautakunta, Kaupungin varikko Vesilaitoslautakunta, Turun Vesilaitos Teknisten palveluiden lautakunta, Liikennelaitos Satamalautakunta, Turun satama Kiinteistölautakunta, Kiinteistölaitos Kiinteistölautakunta, Tilalaitos Teknisten palveluiden lautakunta, Jätelaitos 246 Kiinteistö Oy Lehtolaakso 249 Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab 254 TVT Asunnot Oy 262 Turun Seudun Vesi Oy 267 Turun seudun puhdistamo Oy 272 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy 276 Turun Tekstiilihuolto Oy 283 Turun Ylioppilaskyläsäätiö Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut 289 Käyttötalousosan, liikelaitosten ja investointiosan toteutumisvertailu 289 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut 293 Investointiosan toteutumisvertailut 295 Rahoitusosan toteutumisvertailu 299 III TULOSLASKELMA 300 IV TASE 301 V RAHOITUSLASKELMA 302 VI KONSERNITULOSLASKELMA 303 VII KONSERNITASE 304 VIII KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 305 IX TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 306 Tuloslaskelman liitetiedot 308 Taseen liitetiedot 312 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 323 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 325 Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat 326 Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 326 Kunnallistekniikka 329 Viherlaitos 332 Talotoimi 335 Kiinteistöjen hoito 338 Kaupungin varikko 341 Turun Vesilaitos 344 Liikennelaitos 347 Turun Satama 350 Kiinteistölaitos 353 Tilalaitos 356 Jätelaitos 359 Vahinkorahasto 362 Turun Vesilaitoksen investointirahasto 363 Turun Sataman investointirahasto 364 Konsernia koskevat liitetiedot 365 X LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA 373 XI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 374

4 Toimintakertomus I TOIMINTAKERTOMUS 1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2007 oli Turun kaupungille suotuisan kehityksen aikaa. Seudun elinkeinoelämän kehitys jatkui hyvänä ja työllisyys parani edelleen. Kaupungin verotulot kasvoivat odotettua suuremmiksi ja kaupungin organisaatiossa pantiin alulle useita kehittämishankkeita, jotka lähitulevaisuudessa tehostavat kaupungin toimintaa entisestään. Kuluneen vuoden aikana Turku nimitettiin virallisesti Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011, mikä tulee olemaan valtakunnallisesti merkittävä kehityshanke lähivuosina. Palvelutasoa parannettu edelleen Kertomusvuoden aikana turkulaisten palvelut pidettiin hyvällä tasolla ja niitä kehitettiin edelleen. Turkulaiset saivat terveyspalveluja hoitotakuun mukaisesti, päivähoitoryhmien ryhmäkoot on pidetty entiseen tapaan kohtuullisen pieninä ja myös opetusryhmien koot ovat olleet tavoitteiden mukaisesti entisellään. Vanhustenhoidossa on lisätty ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikkoja. Haasteita palvelutuotannon järjestämisessä aiheuttaa edelleen muun muassa hammashoito, jossa aikuispotilaiden jonot ovat vuoden aikana olleet liian pitkiä. Koulujen toimintaedellytyksiä on parannettu mittavalla korjausrakentamisella. Samoin nuorisotiloja on kunnostettu ja uusia tiloja on saatu käyttöön Moision koulun yhteydessä ja Seikkailupuistossa. Monitoimikeskus Vimma on ensimmäisen kokonaisen toimintavuotensa aikana osoittanut toimivuutensa ja muodostunut aktiivisten nuorten harrastus- ja kohtaamispaikaksi keskustassa. Nuorten työpajatoimintaa on uudistettu ja kehitetty. Kaupunkilaisten kulttuuripalvelut paranivat vuoden aikana merkittävästi, kun pääkirjaston uudisrakennus saatiin valmiiksi ja käyttöön keväällä. Tuoreen hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset ovatkin hyvin tyytyväisiä kirjastopalveluihin, jotka paranevat entisestään, kun koko pääkirjaston uudistamishanke saadaan vuoden 2008 aikana päätökseen. Liikuntapalvelujen edelleen kehittämiseksi kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa Impivaaran uimahallin peruskorjaamisesta ja laajentamisesta. Joukkoliikenteen suosio kasvoi. Matkustajamäärä kääntyi vuonna 2007 nousuun ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Joukkoliikenneohjelman toimenpiteitä ja joukkoliikenteeseen tehtyjä panostuksia voidaan tältä osin pitää onnistuneina. Omalle henkilökunnalleen kaupunki tarjosi mahdollisuuden työsuhdematkalipun hankkimiseen. 4

5 Toimintakertomus Koko Turun seudun kannalta tärkeiden vesihuoltoon liittyvien infrastruktuurihankkeiden rakentamista on jatkettu. Turun Seudun Vesi Oy:n seudullinen tekopohjavesihanke päästiin aloittamaan valituskäsittelyjen jälkeen ja hanke valmistunee vuoden 2010 lopulla. Seudullinen jätevedenpuhdistamohanke on edennyt suunnitellussa aikataulussa ja puhdistamo pääsee aloittamaan toimintansa Kakolan kallioluolassa 2009 vuoden alussa. Hankkeen kustannukset ovat kasvaneet alkuperäisestä, ja yhtiö joutui anomaan osakaskunnilta uutta omavelkaista takausta vielä nostamattomien lainojen lisäksi. Työllisyyskehitys ja elinkeinopolitiikka Turun seudun elinkeinoelämässä vuosi 2007 oli menestyksekäs. Kone- ja metallituoteteollisuuden ja telakkateollisuuden tilauskanta oli vahva ja näiden alojen liikevaihto kasvoi edelleen voimakkaasti, yli 10 prosenttia edellisvuodesta. Pientien ja keskisuurten yritysten liikevaihto kasvoi 11 prosenttia, mikä on vain hieman edellisvuotta vähemmän. Myös uusia yrityksiä seudulla perustettiin aikaisempaa vuotta enemmän. Työttömien määrä väheni edelleen ja kansallisessa vertailussa Turun työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun jälkeen toiseksi matalin. Joulukuussa työttömyysaste oli 9,3 prosenttia, mikä on lähes prosenttiyksikön vuoden takaista vähemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni edelleen. Joulukuun lopussa työttömänä oli turkulaista. Kaupungin elinkeinopolitiikassa jatkettiin panostamista kuuteen painopisteklusteriin, jotka ovat bioala, soveltava ICT, meri, logistiikka, matkailu ja luovat osaamispalvelut. Turku Science Park Oy:ssä siirryttiin uuteen toimintamalliin, joka mahdollistaa toiminnan organisoinnin uudella tavalla ja luo aikaisempaa parempia edellytyksiä ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämiseen. Taustalla uudistuksessa oli merkittävä yhteistyöavaus tukholmalaisen Karoliinisen Instituutin kanssa. Logistiikka-alan kehittämistä jatkettiin muun muassa Turun lentokentän matkustajalentoyhteyksien kehittämiseksi. Vuoden aikana julkistettiinkin kaksi uutta yhteyttä, toinen Turusta Gdanskiin ja toinen Turusta Tampereen kautta Ouluun. Sataman kaikkien aikojen suurin investointi, m²:n Schenkerin jakeluvarasto, valmistui huhtikuussa. Meriklusteria on kehitetty tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa Koneteknologiakeskus Oy:n johdolla. Väestökehitys ja tonttituotanto Turun kaupungin asukasluku pieneni 68 henkilöllä. Asukasrakenteessa maahanmuuttajien osuus kasvaa koko ajan, mikä osaltaan johtuu siitä, että Turku vastaa lähes yksin seudun sosiaalisesta asuttamisesta. Turun seudulla alueen ympäristökunnat pystyvät vastaamaan Turkua paremmin kilpailuun asukkaista. Turun maanomistus on pirstaleista, jolloin yhdellä kaavaprosessilla aikaan 5

6 Toimintakertomus saadaan vähäinen määrä tonttikaavoja. Tämä asettaa huomattavan haasteen kaupungin tonttituotannolle etenkin silloin, kun omakoti- ja pientaloasumisen suosio on korkealla. Asuntoja valmistui vuoden 2007 aikana 1,5-kertainen määrä vuoteen 2006 verrattuna. Toisaalta uusia rakennuslupia myönnettiin 14 % vähemmän kuin vuonna Asuntomarkkinoilla tapahtui selvää hidastumista loppuvuonna ja kohteiden sijainnin painoarvo kasvoi asuntokaupassa. Tämä näkyi mm. myönnettyjen rakennuslupien vähentymisenä loppuvuodesta. Vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat korkeita ja kysyntää on ollut koko ajan mm. Akerin telakan työntekijöille. Turun ylioppilaskyläsäätiö on kuitenkin asuntotoimijoista ainoa, jolla oli uudistuotantoa vuonna 2007 (Nummenrannan 3. vaihe). Turkulaiset ovat tutkimusten mukaan tyytyväisiä elinympäristöönsä. Ilmalaatu keskustassa on ylittänyt tavoitearvon useana vuonna peräkkäin. Kaupungin talous Talouselämän suhdannehuippu näkyi myös kaupungin verotulokertymässä, joka oli ennakoitua suurempi. Kokonaisverotuloja kertyi yhteensä 541 miljoonaa euroa, mikä on noin 10 miljoonaa euroa yli talousarvion. Verotulot kasvoivat 7,9 prosentilla, kun talousarviossa kasvuksi oli arvioitu 5,9 prosenttia. Eniten kasvoi yhteisöverotuotto mutta myös tuloverokertymä kasvoi positiivisen työllisyyskehityksen seurauksena. Yhteisöverotulojen kasvu oli seurausta ennakoitua pidempään jatkuneesta talouden nousukaudesta. Taloudellisen suhdanteen huippu ja suhdanneodotusten muuttuminen loppuvuodesta näkyivät liikelaitosten toiminnassa. Kiinteistölaitos ylitti taloudelliset tavoitteensa reilusti muun muassa kasvaneiden maankäyttösopimuskorvausten ja vuokratulojen ansiosta. Turun sataman osalta tulos kehittyi hyvin alkuvuoden kasvaneen ulkomaankaupan seurauksena, vaikka kääntyikin loppuvuodesta laskuun vuoteen 2006 verrattuna. Pääosin liikelaitokset saavuttivat tai ylittivät asetetut taloudelliset tavoitteensa. Verotulojen hyvästä kehityksestä huolimatta kaupungin tilinpäätös muodostui alijäämäiseksi noin 9,0 miljoonaa euroa. Kaupungin talouden saaminen lähivuosina tasapainoon vaatiikin jatkossa edelleen työtä menojen kuriin saamiseksi. Uusien tekemisen tapojen käyttöön ottaminen ja toiminnan tehostaminen on välttämätöntä. Tämä on mahdollista tehdä ilman, että palvelutasosta joudutaan tinkimään, mikä kaupungin toiminnan kannalta on tietysti keskeisin tavoite. Hyvän pohjan toimintatapojen uudistamiselle antavat ne useat kehittämishankkeet, joita kaupunkiorganisaatiossa on toteutettu tai pantu vireille. Vuoden alussa aloitti toimintansa talouspalvelukeskus, joka tehostaa taloushallinnon rutiinien hoitamista kaupungin eri yksiköissä ja vapauttaa näin resursseja muuhun toimintaan. 6

7 Toimintakertomus Vuoden aikana tehtiin valmistelutyötä hankinta- ja logistiikkatoimintojen keskittämiseksi ja hankintapalveluiden osalta keskus aloitti toimintansa vuoden 2008 alussa. Kokonaisvaltaisen suunnittelun pohjaksi käynnistettiin toiminnan ja talouden ohjaushanke, jonka myötä kaupunkiorganisaation johtamiseen saadaan käyttöön nykyaikaiset toimintatavat ja -välineet. Isoin valmistelussa ollut kehittämishanke on sosiaali- ja terveystoimien yhdistäminen, jota on viety eteenpäin niin, että uusi organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa. Yhdistämishankkeessa on käyty läpi ja kuvattu sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasprosessit ja luotu pohjaa niiden tuottamiselle uudella tavalla sopimusohjausmallilla. Tämä lisää näiden peruspalvelujen tuottamisen tehokkuutta jatkossa ja tekee näin mahdolliseksi palvelutason pitämisen hyvänä. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden aikana keskimäärin henkeä. Tämä on 189 vähemmän kuin vuosi sitten. Henkilöstöpolitiikassa on lähdetty siitä, että ketään ei irtisanota tuotannollisista syistä. Avoimia virkoja ja toimia on pystytty vakinaistamaan, myös määräaikaisia työsuhteita on saatu vakinaistettua. Kesä- ja harjoittelupaikkoja on tarjottu runsaasti nuorille. Kaupungin työntekijöiden ikärakenteen johdosta merkittävä osa työntekijöistä jää lähivuosina eläkkeelle, mikä merkitsee huomattavan tärkeän tietotaidon poistumista käytöstä. Tämän tietovajeen paikkaaminen on oleva lähivuosien merkittävä haaste koko kaupunkiorganisaatiolle. Toisaalta muutos on nähtävä mahdollisuutena, sillä sen myötä on mahdollisuus myös miettiä resurssien uudelleenkohdentamista nykyistä ehkä tehokkaammalla ja mielekkäämmällä tavalla. Kertomusvuonna jatkettiin kunta- ja palvelurakenteen uudistustyötä sisäasiainministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Palvelujen, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta seudullisesti tehtiin selvitykset, jotka toimitettiin ministeriöön. Esimerkiksi teknisellä sektorilla työtä on jatkettu ylikunnallisena yhteistyönä. Kuntarakenneselvitys rajattiin Turun seudulla tässä vaiheessa selvitysten ulkopuolelle. Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 Kertomusvuonna saavutettiin merkittävä tavoite, kun Euroopan Unioni nimesi kaupungin virallisesti Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa. Kaupunginvaltuusto päätti hakea nimitystä vuonna 2003, minkä jälkeen hanketta on valmisteltu jo usean vuoden ajan. Hankkeen tärkeimpiä periaatteita ovat laaja osallistuminen, yhteistyö sekä pitkäaikaisten vaikutusten luominen Turun seudulle. Nimityksen jälkeen turkulaiset saivat esimakua juhlavuoden näyttävyydestä, kun Aurajoen rannalla järjestettiin 20. marraskuuta tuliesitys, jolla juhlistettiin pitkään odotettua nimitystä. Kaupunginvaltuusto on perustanut säätiön valmistelemaan 2011-juhlavuotta. Juhlavuoden konkreettinen sisältö toteutetaan laajan hankehaun perusteella. Innostus hankehakua kohtaan on ollut 7

8 Toimintakertomus suurta, mikä kertoo siitä, että odotukset 2011-kulttuuripääkaupunvuotta kohtaan ovat jo nyt korkealla. Kertomusvuoden aikana useat turkulaiset kulttuurilaitokset viettivät juhlavuottaan: Kaupunginorkesterin, nykyisen Turun Filharmonisen Orkesterin, kunnallistamisesta tuli kuluneeksi 80 vuotta. Kaupunginteatteri vietti 60-vuotisjuhlavuottaan ja Wäinö Aaltosen museo 40-vuotisjuhlavuottaan. Biologinen museo täytti 100 vuotta. Kaikki nämä juhlavuodet kertovat siitä, että Turussa on osattu panostaa kulttuuriin monipuolisesti jo usean sukupolven ajan. Työ tulevien, uusien juhlavuosien turvaamiseksi on jatkunut päättyneenä ja jatkuu edelleen myös alkaneena vuotena. Itämeren haastekampanja Useatkin toimijat ovat kiinnittäneet kertomusvuoden aikana huomiota Itämeren huonoon tilaan. Itämereen kohdistuva ympäristökuormitus on niin suuri, että meri voi tällä hetkellä todella huonosti. Itämerellä on luonnollisesti Turulle erityisen suuri merkitys, minkä vuoksi kaupunki on halunnut toimia aktiivisesti Itämeren tilan parantamiseksi. Kaupunki on yhdessä Helsingin kaupungin kanssa haastanut sekä kotimaisia että kansainvälisiä organisaatioita toimiin, joilla on myönteinen vaikutus mereen. Haasteessa on lähdetty etsimään ja löydettykin konkreettisia toimia, jotka parantavat Itämeren tilaa. Vuoden loppuun mennessä yli 100 tahoa oli ottanut haasteen vastaan ja ilmoittautunut mukaan haastekampanjaan. Työ Itämeren puolesta vaatii meiltä jokaiselta panostusta myös kuluvana ja tulevina vuosina. Osaltaan kaupungin Itämereen liittyvien toimintojen tehostamiseksi kaupunki on ollut mukana perustamassa Centrum Balticum säätiötä, jonka Itämerikeskus pääsi kuluneena vuonna aloittamaan toimintansa. Itämerikeskus yhdistää turkulaisten ja lounaissuomalaisten julkisyhteisöjen osaamista ja toimintaa ja nostaa esille Turun merkitystä Itämeren kasvukeskuksena Turkustrategian mukaisesti. Mikko Pukkinen kaupunginjohtaja 8

9 Toimintakertomus 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö Turun kaupunginvaltuustossa on kaudella yhteensä 67 valtuutettua. Valtuutettujen määrä on kuntalaissa sidottu kaupungin asukaslukuun. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2007 Jukka Mikkola (SDP). Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa kaupungin poliittista prosessia ja osallistuu kaupungin johtamiseen yhdessä virkamiesjohdon kanssa. Tätä varten hänen toimintaedellytyksiään on parannettu niin, että hän voi keskittyä luottamustoimensa hoitamiseen täysipäiväisesti. Vuonna 2007 kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Pekka Ruola (KOK). Jäseninä kaupunginhallitukseen kuului: Lehtinen Seppo I vpj. (SDP) de Anna Pauliina II vpj (VIHR) Achrén Ulla, (RKP) Artesola Rauno (VAS) Arve Minna (KOK) Eklund Riitta (SDP) Helva Mika (VIHR) Lundahn Kjell (SDP) Pitkänen Mirja (KOK) Rinne Pirjo (VAS) 9

10 TURUN KAUPUNGIN HALLINNOLLINEN ORGANISAATIO Kaupunginkanslia Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hallintojaosto Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Tarkastuslautakunta - revisiotoimisto Palvelukeskus Sisäinen tarkastus Kansliapäällikkö - keskukset Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Turun Seudun Kehittämiskeskus Keskusvaalilautakunta Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Terveyslautakunta - terveysvirasto Sosiaalilautakunta - sosiaalikeskus Kulttuurilautakunta - kulttuuritoimen kanslia - kulttuurikeskus - kaupunginteatteri - kaupunginorkesteri - Wäinö Aaltosen museo - kaupunginkirjasto - maakuntamuseo Opetuslautakunta - opetuspalvelukeskus - peruskoulu ja lukiot - työväenopistot Ammattiopetuslautakunta - Turun ammatti-instituutti Ammattikorkeakoulun hallitus - Turun ammattikorkeakoulu Kiinteistölautakunta - Kiinteistölaitos - Tilalaitos Teknisten palveluiden lautakunta - Jätelaitos - Liikennelaitos - Kunnallistekniikka - Talotoimi - Viherlaitos - Kiinteistöjen hoito - Kaupungin varikko Ympäristö- ja kaavoituslautakunta - ympäristö- ja kaavoitusvirasto Rakennuslautakunta Liikuntalautakunta - liikuntapalvelukeskus Satamalautakunta - Turun satama Joukkoliikennelautakunta Nuorisolautakunta - nuorisoasiainkeskus Vesilaitoslautakunta - Turun vesilaitos = toimielinten johtosuhteet = viranhaltijoiden johtosuhteet 10 Lähde: Kv:n päätöslistat ja Kh:n pöytäkirjat

11 Toimintakertomus Henkilöstö Työvoiman käyttö ja muutos , , , , , , ,0 500,0 0,0 Yl.hallinto Terveysltk Sosiaaliltk ja järj.toimi Opetusltk Amm.op. ja amk Tekn. palv./ymp. ja kaav. Kulttuuri ja vapaaaika Liikelaitokset , , , , ,7 820, ,1 545,2 % työvoimasta , , , , ,6 835, ,1 641,5 % työvoimasta Muutos % 15,5 0,1 0,4-1,2-5,3-1,8-4,5-15,0 Kaupungilla oli palkattua henkilöstöä vuoden 2007 viimeisenä päivänä , josta työllistettyjä 133. Vastaavat luvut vuonna 2006 olivat ja 282. Osa-aikaisten määrä vuoden lopussa oli Tarkemmat kaupungin henkilökuntaa koskevat tiedot julkaistaan myöhemmin henkilöstötilinpäätöksessä. Vuonna 2007 saatiin Turussa pitkään jatkunut työvoiman kasvutrendi käännettyä laskuun. Vuoden viimeisen päivän tilanteessa Turun kaupungin palveluksessa oli yhteensä 357 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Kaupunginhallituksen hallintojaosto asetti alkuvuodesta 2007 kaikkien hallintokuntien työvoiman käytölle tavoitetason. Suurin osa hallintokunnista pääsi tavoitteeseen tai hyvin lähelle sitä. Työvoiman käyttöä seurattiin vuonna 2007 keskitetysti säännöllisenä kuukausittain toteutettuna prosessina. Kuukausittain seurattiin henkilötyövuosina mitattavaa työvoiman käyttöä niin, että seurannassa eivät olleet mukana työllistetyt ja harjoittelijat. Tämän seurannan mukaan henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö väheni vuodesta 2006 yhteensä 104 henkilötyövuodella. Työvoiman käyttö ja henkilöstömäärä alenivat suurimmassa osassa hallintokuntia. Suurin yksittäinen henkilöstömäärän ja työvoiman käytön alenemaan vaikuttanut tekijä oli Turun tekstiilihuollon siirtyminen pois Turun kaupungilta. Vuoden 2007 alusta aloitti toimintansa Taloushallinnon palvelukeskus. Palvelukeskukseen sisäisin 11

12 Toimintakertomus järjestelyin siirtynyt henkilökunta näkyy yleishallinnon työvoiman kasvuna ja vastaavasti työvoiman vähennyksenä muissa tehtäväalueissa. Kaupungin palkkamenot olivat 404,4 milj. euroa (394,5 milj. euroa v. 2006). Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut olivat yhteensä 525,6 milj. euroa (514,4 milj. euroa v.2006) 3. Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 5,5 prosenttia vuonna Viennin volyymi kasvoi 4,8 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi runsaat 4 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 7,6 prosenttia. Investoinneista eniten kasvoivat toimitilainvestoinnin (+ 20 prosenttia). Kulutusmenoista yksityiset kulutusmenot lisääntyivät 3,7 prosenttia ja julkiset kulutusmenot 0,8 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 2007 Työministeriön tietojen mukaan 8,4 prosenttia (9,5 prosenttia joulukuussa 2006). Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Vuoden 2006 vastaava luku oli 9,5 prosenttia. Vuoden 2007 keskimääräinen inflaatio oli 2,6 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti eniten asumisen kallistuminen. Inflaatioon vaikuttivat myös ajoneuvojen käyttökustannusten, elintarvikkeiden kallistuminen ja kulutusluottojen korkojen nousu. Hintojen nousu jatkui tammikuussa Nousua kiihdytti erityisesti elintarvikkeiden ja polttonesteiden kallistuminen. Ruuan hintaa nosti ennen kaikkea maito- ja viljatuotteiden sekä lihan kallistuminen. Euroopan keskuspankin ohjauskorko nostettiin kahdesti viime vuonna. Ohjauskorko oli vuodenvaihteessa 4,0 % (3,5 % joulukuussa 2006). Lyhyet euribor korot nousivat noin 4,9 prosenttiin vuoden lopussa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien taloustilanne on jonkin verran parantunut johtuen verotulojen kasvusta. Kasvu johtui hyvästä työllisyys- ja ansiokehityksestä. Myös yhteisöveron tuotot kasvoivat reippaasti. Kuntien verotulot nousivat viime vuonna 7,5 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat viime vuonna ennakkotietojen mukaan 5,3 prosenttia. Lainakanta kasvoi edelleen ja korkomenot kasvoivat voimakkaasti. Kunnilla on lainaa nyt lähes keskimäärin euroa asukasta kohden. Lainakanta on kaksinkertaistunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. (Lähteet: Tilastokeskus, Työministeriö, Kuntaliitto). 4. Oman talousalueen kehitys Varsinais-Suomen kokonaistuotanto kasvoi Etlan alue-ennusteen mukaan 5,1 prosenttia v (vastaavasti 6,6 prosenttia v. 2006). 12

13 Toimintakertomus Työttömyysaste oli Varsinais-Suomessa joulukuun lopussa ,5 prosenttia (7,5 % joulukuussa 2006). Turun työttömyysaste oli joulukuun lopussa ,3 prosenttia, jossa oli laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 0,9 prosenttiyksikköä. Koko vuoden 2007 keskimääräinen työttömyysaste oli Turussa 9,4 prosenttia (10,4 % vuonna 2006). Turun pitkäaikaistyöttömien määrä väheni edellisvuodesta 377:llä ja oli vuoden lopussa (1 953 vuonna 2006). Turun seutukunnan työttömyysaste oli vuoden lopussa 7,3 % (Helsingin seutukunta 5,7 %, Tampereen seutukunta 9,4 %, Porin seutukunta 11,2 % ja Oulun seutukunta 10,7 %). 5. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 5.1. Olennaiset organisaatiossa tapahtuneet muutokset Vuoden 2007 alussa aloittivat liikelaitoksina Kiinteistöjen hoito (kiinteistönhoitopalvelut) ja Varikko (kaluston hallinta-, vuokraus- ja kunnossapitopalvelut). Liikelaitokset toimivat Teknisten palveluiden lautakunnan alaisina tuottajaliikelaitoksina. Kaupunginvaltuusto päätti Turun tekstiilihuollon yhtiöittämiseen liittyvistä järjestelyistä ja sopimuksista joulukuussa Tekstiilihuollon liiketoiminta jatkuu yhtiömuotoisena vuoden 2007 alusta alkaen pesulapalveluita tuottavassa yhtiössä, josta Turun kaupunki omistaa 66,5 %. Toisena omistajana on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Taloushallinnon päivittäistehtävien hoito keskitettiin alkaen taloushallinnon palvelukeskukseen. Palvelukeskus hoitaa palkanlaskennan, ostolaskujen käsittelyn ja maksatuksen, laskutukset ja kirjanpidon virastojen ja laitosten kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Henkilökunta taloushallinnon palvelukeskukseen palkattiin sisäisin järjestelyin. Vuoden aikana järjestettiin uudelleen kaupungin hankintatoimen ja ruokapalvelujen hoito. Keskushallinnon organisaatioon perustettiin Hankinta- ja logistiikkakeskus ja Ruokapalvelukeskus. Hankinta- ja logistiikkakeskukselle keskitettiin tavara- ja palveluhankintojen kilpailuttaminen. Hankinta- ja logistiikkakeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2008 alusta alkaen. Kuluvan vuoden aikana keskus jatkaa varasto- ja jakelutoimintojen koordinoinnilla ja kehittämisellä ydintoimintoja palveleviksi. Ruokapalvelukeskukselle keskitettiin terveys-, sosiaali- ja opetustoimen ruokapalvelujen järjestäminen. Myös ruokapalvelukeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2008 alussa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnittelukaudelle sekä arvio todennäköisestä kehityksestä Talouskehitys vuonna 2007 oli arvioitua parempi. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ylitti sekä suhteellisesti että euromääräisesti käyttömenojen kasvun. Vuosikate oli 47,0 milj. euroa. Vuosikate ei kattanut poistoja ja arvonalentumisia. Suotuisasta kehityksestä huolimatta tilinpäätök- 13

14 Toimintakertomus sen alijäämäksi satunnaisten tulojen ja tuloksenjärjestelyerin jälkeen jäi 9,0 milj. euroa. Vuodelle 2008 verotuloiksi arvioitiin alun perin 563,8 milj. euroa eli keskimäärin 4,9 % enemmän kuin vuoden 2007 kertyi. Yhteisöverotuottojen odotetaan toteutuvan viime vuoteen ajoittuneesta taloussuhdanteen huipusta johtuen budjetoitua suurempana. Kaupunginvaltuusto päättikin maaliskuussa 2008 talousarviomuutoksesta, jolla korotetaan yhteisöveron tuottoa 8,5 milj. eurolla. Korotuksella katetaan osinkotulojen väheneminen. Yhteisöveron tuoton toteutuminen korotettuna edellyttää 14,3 %:n kasvua verrattuna vuoden 2007 yhteisöveron tuottoihin. Valtionosuuksia budjetoitiin alun perin 258 milj. euroa. Vuoden alussa kaupunginvaltuusto korotti tuloarviota 7,0 milj. euroa. Valtionosuuksia kertyy ennakkopäätösten perusteella 269,5 milj. euroa. Kuluvan vuoden toimintakulujen kasvulle luo paineita syksyllä 2007 solmitun tulosopimuksen palkankorotukset. Nämä kustannusvaikutukset on huomioitu talousarviossa Tulosopimusten yleiskorotukset tuovat paineita myös palvelujen ostojen kustannusnousulle. Hintojen vuosinousu jatkui tammikuussa Nettokäyttömenojen toteutuminen vuoden 2008 talousarvion mukaisina merkitsee 6,8 %:n nousua vuoteen 2007 verrattuna. Tilinpäätös ei aiheuta kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnittelukaudelle muutoksia. Alijäämä voidaan kattaa kertyneistä ylijäämistä. Taseen kertyneet ylijäämät ovat alijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen 109,5 milj. euroa. 14

15 Toimintakertomus 6. Kaupungin talous ja tuloksen muodostuminen tilikaudella Tuloslaskelma (1 000 ) Toimintatuotot Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Valmistus omaan käyttöön (+) Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) Henkilösivukulut Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset (-) Vuokrakulut (-) Muut toimintakulut (-) TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero (+) Osuus yhteisöveron tuotosta (+) Koiravero (+) Kiinteistövero (+) Valtionosuudet (+) Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot (+) Muut rahoitustuotot (+) Korkokulut (-) Muut rahoituskulut (-) VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (-) Arvonalentumiset (-) Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot (+) TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 25,0 25,5 Vuosikate / Poistot, % 86,0 73,5 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

16 Toimintakertomus Tilinpäätöksen toimintakate oli 753,5 milj. euroa (- 717,9 milj. euroa v. 2006). Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 35,6 milj. eurolla (+ 5,0 %:lla) edellisvuoteen verrattuna. Käyttömenojen kasvu oli 3,7 % ja käyttötulojen kasvu 2,6 %. Toimintatuotot olivat 251,4 milj. euroa, joista 48,6 % oli myyntituottoja. Toimintatuotot kasvoivat 6,3 milj. euroa (+ 2,6 %). Toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön erällä olivat 1 004,9 milj. euroa. Toimintakuluihin sisältyvät, omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot on käsitelty menojen oikaisuna tuloslaskelman rivillä Valmistus omaan käyttöön ja kirjattu investointimenoksi ja taseen omaisuuden lisäykseksi. Oman rakentamisen valmistusarvo oli 35,0 milj. euroa (40,2 milj. euroa v. 2006). Suurin osa oman rakentamisen valmistusarvosta on tilalaitoksen ja kiinteistölaitoksen investointirahoilla rahoitetun omaisuuden rakentamismenoja. Henkilöstökulujen kasvu oli 11,2 milj. euroa (+ 2,2 %). Palvelujen ostot kasvoivat edelliseen vuoteen oli 24,7 milj. euroa (+ 7,8 %). Terveystoimen palvelujen ostot olivat 167,4 milj. euroa (+ 12,4 milj. euroa) ja sosiaalitoimen palvelujen ostot 67,2 milj. euroa (+ 6,5 milj. euroa). Kuvat. Toimintatuotot ja -kulut lajeittain 2007 Tuet ja avustukset 13,0 % Muut kulut 0,9 % Vuokrat 3,2 % Avustukset 6,4 % Myyntituotot 48,7 % Maksutuotot 19,1 % Vuokrat 11,6 % Muut tuotot 7,6 % Henkilöstökulut 50,6 % Materiaalin ostot 6,1 % Palvelujen ostot 32,8 % 16

17 Toimintakertomus Kuva. Käyttötalouden nettomenot 2007 (ei sis. Liikelaitoksia) Kaupunginhallitus 5,4 % Muut 6,3 % Kulttuuri ja vapaa-aika 5,7 % Sosiaalitoimi 27,0 % Opetustoimi 13,8 % Terveystoimi 31,4 % Ammattiinstit. ja Ammattikorkea 10,4 % Toimintatuotoilla katettiin 25,5 % toimintakuluista. Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 74,5 %. Verotulojen erittely 2007 Verotulojen toteutuminen Talousarvio Talousarvio muutoksin Toteutuma 2007 Toteutuma 2006 Kunnan tulovero , , , ,64 Osuus yhteisöveron tuotosta , , , ,98 Kiinteistövero , , , ,39 Koiravero , , , ,20 Verotulot yhteensä , , , ,20 Kuva. Verotulojen toteutuminen vv (ilman koiraveroa): 600,0 500,0 milj. 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Kunnan tulovero 403,9 405,0 407,5 434,5 459,9 Yhteisövero 35,6 38,7 36,8 38,7 52,0 Kiinteistövero 24,7 25,3 26,8 28,2 28,9 Yhteensä 464,2 469,1 471,1 501,3 540,9 Muutos-% -5,6 1,0 0,4 6,4 7,9 17

18 Toimintakertomus Kunnan verotulojen määräytymisen perusteet Tulovero -% 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 Kiinteistövero -%: Yleinen 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 vakituinen asunto 0,28 0,28 0,28 0,28 0,28 muuhun asumiseen käytettävät 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 rakennukset Rakentamattoman rakennus- 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 paikan veroprosentti Koiravero, /koira 34,00 34,00 34,00 34,00 34,00 Kokonaisverotulot olivat yhteensä 541,0 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen oli 7,9 % eli vähän enemmän kuin kuntien keskimääräinen verotulojen kasvu. Verotuloja kertyi 15,5 milj. euroa enemmän kuin mitä talousarviota laadittaessa odotettiin. Suurinta kasvu oli suhdanneherkässä ja vaikeasti ennakoitavassa yhteisöverotulossa, jossa kasvua vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna kirjattiin peräti 34,5 %. Yhteisöverotuotot ylittivät muutetun talousarvion noin 8 milj. eurolla. Myös kaupungin tärkein tulokokonaisuus, kunnan tuloverot toteutuivat 2,2 milj. euroa yli talousarvion. Tuloverojen positiivinen kehitys on seurausta työllisyyden kohentumisesta. Työttömyysaste laski 2006 vuoden joulukuun 10,2:sta 2007 vuoden joulukuun 9,3:een. Yhteisöverotulojen kasvu on seurausta ennakoitua pidempään jatkuneesta talouden nousukaudesta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomen talouden suhdannehuippu nähtiin viime vuoden keskipaikkeilla. Varsinais-Suomen BKT:n kasvu oli vielä viime vuonna voimakasta (5,1 %), mutta jäi selvästi vuoden takaisesta (8,6 %). Tälle ja ensi vuodelle TE-keskus ennakoi noin 3 %:n kasvua. Valtionosuuksien erittely 2007 Valtionosuudet Talousarvio Talousarvio muutoksin Toteutuma 2007 Toteutuma 2006 Yleinen , , , ,00 Sosiaali- ja terveydenhuolto , , , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimi , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 18

19 Toimintakertomus Kuva. Valtionosuuksien toteutuminen vv : 250,0 200,0 150,0 milj. 100,0 50,0 0, Yl. valtionosuudet 4,4 4,8 4,7 6,2 5,7 Sosiaali- ja terveys 90,1 111,1 122,2 134,3 144,3 Opetus- ja kulttuuri 75,6 78,1 80,5 87,7 91,5 Yhteensä 170,2 194,1 207,3 228,2 241,5 Kasvu-% 9,2 14,0 6,8 10,1 5,8 Valtionosuuksia kertyi 241,5 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 13,3 milj. euroa (+5,8 %). Vuoden 2007 valtionosuuksiin tehtiin 2,0 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä). Nettorahoitustuotot olivat 17,9 milj. euroa. Nettotuotot laskivat edellisvuodesta 8,0 milj. euroa, mutta ne olivat kuitenkin 1,4 milj. euroa talousarviossa asetettua tavoitetta suuremmat. Rahoitustuotot nousivat 4,0 milj. euroa ja rahoituskulut nousivat 12,0 milj. euroa. Kehitykseen vaikuttivat pitkien ja lyhyiden korkojen nousu vuoden aikana ja toisaalta joidenkin sijoitusinstrumenttien markkina-arvojen lasku. Vuosikatteeksi jäi 47,0 milj. euroa. Vuosikate ei kattanut suunnitelmanmukaisia poistoja ja arvonalentumisia. Arvonalentumisena kirjattiin tilalaitoksen hallinnassa olevista osakkeista 1,3 milj. euroa perusteena tulonodotusten väheneminen. Suunnitelman mukaiset poistot olivat yhteensä 53,3 milj. euroa. Satunnaisiin tuottoihin sisältyy Tekstiilihuollon liiketoiminnan luovutuksesta ja Kiinteistö Oy Lehtolaakson osakkeiden myynnistä syntyneet katteet, yhteensä 3,9 milj. euroa. Tilikauden tulos on 3,7 milj. euroa. Tilikauden aikana valmistui ja otettiin käyttöön uusi pääkirjasto. Tilinpäätöksen tuloslaskelmaan sisältyy vapaaehtoisista varauksista uuden pääkirjaston hankintamenoon tehdyn investointivarauksen tuloutus ja samansuuruinen poistoeron lisäys. Hankintamenon ylittävästä osuudesta on muodostettu uusi investointivaraus vanhan pääkirjaston perusparannusmenoihin. Tuloslaskelmaan sisältyy myös Kiinteistölaitoksen tuloksesta muodostettu 5,3 milj. euron investointivaraus 19

20 Toimintakertomus ja Vesilaitoksen tuloksesta muodostettu 0,7 milj. eurona investointivaraus. Poistoeroa on purettu investointivarauksilla rahoitettujen kohteiden (Hirvensalon ala-aste, Vähä-Heikkilän koulun I vaihe, uusi pääkirjasto) suunnitelmanmukaisten poistojen määrällä. Rahastoista on tuloutettu 0,2 milj. euroa kattamaan vahinkorahaston sääntöjen mukaisia vahingonkorvauksia. 7. Toiminnan rahoitus 7.1 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoituslaskelma (1 000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat