Hiippakuntauutiset. Uusi piispa toivoo toimintakulttuurin päivittämistä. Miten siirtää hiljainen tieto uusille työntekijöille?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiippakuntauutiset. Uusi piispa toivoo toimintakulttuurin päivittämistä. Miten siirtää hiljainen tieto uusille työntekijöille?"

Transkriptio

1 Hiippakuntauutiset HELSINKI 2/10 Uusi piispa toivoo toimintakulttuurin päivittämistä Miten siirtää hiljainen tieto uusille työntekijöille? Toimintakalenteri

2 i r j a as k o L a jumala, Sinä kutsut meitä työtovereiksesi ja lupaat meille oppaaksi ja innoittajaksi Pyhän Hengen, totuuden ja rakkauden hengen. Tee meistä hauraan ja näkymättömän tukijoita alistettujen puolustajia nöyryytettyjen rohkaisijoita. Vie turvan tarjoajiksi sinne, missä ihmisten kovuus painaa maahan ja arjen ankaruus halvaannuttaa. Vie siltojen rakentajiksi sinne, missä ristiriidat repivät ja ennakkoluulot haavoittavat. Vie lohdutuksen tuojiksi sinne, missä kaipaus ja menetykset raastavat. Tee meistä armon ja oikeudenmukaisuuden ihmisiä. lähetä toimimaan toivon ja tulevaisuuden puolesta. Raine Haikarainen jumala, Sinä kutsut meitä työtovereiksesi ja lupaat meille oppaaksi ja innoittajaksi Pyhän Hengen, totuuden ja rakkauden hengen. Anna meidän olla luottamuksesi arvoisia. 2 HelSingin Hi i P P a k u n n a n tu o m i o k a P i t u l i PL 142, Helsinki. Käyntiosoite: Erottajankatu 7 A, (ovisummeri) 5. kerros Puh. (09) (keskus), faksi (09) Puhelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat auki klo 9 15 Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa Kotisivu: Piispa Irja Askola Piispan sihteeri Maritta Maununen Piispan teologinen sihteeri Antti Mustakallio , Tuomiorovasti Matti Poutiainen (Tuomiokirkkosrk) Pappisasessori Anja Nurminen (Myrskylän srk) Pappisasessori Hannu Vapaavuori (Huopalahden srk) Lakimiesasessori Ritva Saario Notaari Heikki Hämäläinen Toimistosihteeri/talous Päivi Tapola (50 %) Vs. toimistosihteeri Anniina Kaartinen (50 %) Toimistosihteeri Ulla Aaltio Hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen Hiippakuntasihteeri (diakonia ja yhteiskunta, kansainvälinen diakonia) Kirsti Poutiainen Hiippakuntasihteeri (nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyö, ympäristötyö, Hiippakuntauutiset) Raine Haikarainen Hiippakuntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjaus, työyhteisöt) Jaana Räntilä Toimistosihteeri Birgitta Falenius Kuurojenpappi Elina Jokipaltio Monikulttuurisuustyönsihteeri Mark Saba Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Hannu Lätti Hiippakuntakanttori Hanna Remes Lähetystoimisto (Suomen Lähetysseura) (vaihde) julkaisija: Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli PL 142, Helsinki Pää t o i m i t ta j a: Raine Haikarainen, puh. (09) , faksi (09) , gsm , toimitussihteeri: Laura Pörsti, gsm oso i t t e e n m u u t o k S e t: Ulla Aaltio, puh. (09) , s-posti tai t t o - ja P a i n o P a i k k a : Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli Hiippakuntauutiset on Helsingin hiippakunnan tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja tiedottajille. Painos: kpl ISSN

3 Sis ä l ly s 2/10 Piispan tervehdys 2 Pääkirjoitus 3 Kirkon toimintakulttuuri on päivitettävä 4 Ota hiljainen tieto hyötykäyttöön 8 Keskustelut hoksauttavat hiljaista tietoa esiin 10 Miten onnistumme toteuttamaan strategiamme? 12 Kirkkoherrojen perehdyttämisen oppivuodet 14 Tapahtuu Helsingin hiippakunnassa 15 Toimintakalenteri Ajankohtaista Diakonia ja yhteiskuntatyö 22 Kasvatus 24 Kirkkomusiikki 26 Lähetys ja evankeliointi 28 Hengellinen ohjaus 31 Ihmisiä hiippakunnasta 33 Kansi: Päikki Prihan luonnos Irja Askolan piispankaavuksi. Kuva: Päikki Priha. Raine Haikarainen Muutosten keskellä Uskonto on ihmiskunnan yhteisen viisauden siirtämistä sukupolvelta toiselle. Näin totesi vuosia sitten haastattelussaan Suomessakin vastikään konsertoinut Leonard Cohen (76). Laulajalegendan ajatuksessa piilee eittämättä totuus. Oma hiippakuntamme elää tällä hetkellä voimakkaiden muutosten keskellä. Piispanvaihdos, syksyn seurakuntavaalit, käynnissä oleva yhteiskuntakeskustelu katsomusopetuksesta ja avioliittolaista kaikki nämä vaikuttavat erityisellä tavalla juuri hiippakuntaamme ja sen seurakuntiin. Muuttuvan maailman keskellä tärkeäksi kysymykseksi nousee menneisyyden ja nykyisyyden välinen jännite. Vaikka kirkko on syvimmältään luvattua maata kohti kulkeva yhteisö, tuota matkaa tehdään menneisyydestä ammennetuin eväin. Yhteiseen elämänviisauteen kuuluvat myös koetut vaikeudet ja virheistä oppiminen. Parhaimmillaan niistä siivilöityy esiin yhteinen kokemus ja sitä kautta syntynyt elämänviisaus. Mutta miten siirtää tuota viisautta eteenpäin? Kun hiippakuntamme uusi piispa Irja Askola vihitään juhlallisin menoin virkaansa, tapahtumassa tihentyy sekä tradition siirtäminen että uuden alku. Menneisyys on voimakkaasti läsnä messun teksteissä, symboleissa ja ulkoisissa puitteissa. Samalla juhlavieras varmasti kokee, että uusi vaihe on alkamassa kirkkomme ja hiippakuntamme historiassa. Oman työmme kannalta on tärkeää, että menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat oikealla tavalla tasapainossa. Nopeasti muuttuvassa ja levottomassa maailmassa on entistä tärkeämpää, että pystymme siirtämään yhteistä viisautta ja työssä kertynyttä kokemusta sukupolvelta toiselle. Usein tämä merkitsee hyvien käytäntöjen ja toiminnan taustalla olevan hiljaisen tiedon arvon ymmärtämistä. Hiippakuntauutisten syksyn numero tähyää perinteiseen tyyliin seuraavaan toimintavuoteen. Samalla keskitymme tässä numerossa kokemuksen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen. Parhaimmillaan on kysymys luovasta yhteydestä, jonka Vuosaaren seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra Seppo Tirkkonen kuvaa haastattelussaan seuraavin sanoin: Jos joku tuo seurakuntaan jotain muuta kun minä, niin se ei ole minulta pois, vaan molemmat voivat rikastuttaa yhteistä asiaa. Vuorovaikutuksen avoimuuden puute ja se, että olemme niin täynnä itseämme, on ongelma jonka takia hiljainen tieto jää usein hiljaiseksi. P ä ä k i r j o i t u s 3 Seuraava Hiippakuntauutiset ilmestyy Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä on

4 Tekstit: Janne Villa Kuvat: Raine Haikarainen Kirkon toimintakulttuuria on päivitettävä 4

5 Piispa Irja Askola haastaa Helsingin hiippakunnan väkeä miettimään, mitkä vanhat ja luutuneet ajattelu- ja toimintatavat vaativat nyt reipasta uudistamista. Välillä tuntui, ettei tämä kirkko muutu mihinkään, mutta kun sitten katsoo, mitä kaikkea positiivista on tapahtunut 20 viime vuoden aikana, kukaan ei voi sanoa, ettei kirkko muuttuisi! Helsingin hiippakunta on puhunut: Suomi on saanut ensimmäisen naispuolisen piispan Irja Askolasta, 57. Espoon hiippakunnan piispan Mikko Heikan teologista erityisavustajaa ja hiippakuntasihteeriä ei ole vielä haastattelua tehtäessä vihitty piispan virkaan, mutta henkinen valmistautuminen on meneillään. Uuden työn haasteet ovat muhineet koko kesän mielessäni. Olen käynyt kovaa sisäistä keskustelua ja miettinyt, miten tähän on tultu. Stressiä ei ole, mutta välillä tuntuu, että mielessä on ruuhka-aika niin monen sorttisia kyselyitä tulee kaiken aikaa. Piispuuden haaste ei päässyt lomalla unohtumaan. Tosi monet ihmiset ovat ottaneet yhteyttä ja välittäneet tukeaan ja innostustaan valinnastani. Syksyyn on tullut paljon erilaisia työkyselyitä ja myös medialta tulee melkeinpä päivittäin yhteydenottoja, Irja Askola kuvaa siirtymävaihettaan uuteen työhön. Komentamisen sijasta keskustelua Uudelle piispalle on välitetty valtiovallan ja yhteiskunnallisten tahojen ilon ilmauksia liittyen sukupuolten tasa-arvon parantumiseen kirkossa. Yksittäiset ihmiset ovat kertoneet Irja Askolalle liittyneensä kirkkoon hänen valintansa johdosta. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ja heidän läheisensä ovat iloinneet armollisemman näkökulman lisääntymisestä piispakunnassa. Seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt taas ovat kiittäneet Irja Askolaa hänen osoittamastaan kirkon arkisen työn arvostuksesta ja siitä, että hän haluaa rakentaa avaraa kirkkoa, jossa jokaisella on tilaa hakea omaa kutsumustaan. Haluan rohkaista ihmisiä luomaan tilaa uudenlaiselle toiminnalle ja ajattelulle. Komentamisen sijasta kannatan keskustelua. Seurakunnan työntekijät ovat moninaisia ja arvostan moniäänisyyttä, jonka näen kirkon rikkautena. Ei ole yhtä erityisen hyvää tapaa olla diakoni, lapsityöntekijä tai pappi, vaan kirkko toimii, elää ja hengittää erilaisten ihmisten kautta. Me tarvitsemme nyt keskustelevaa kirkkoa, joka ei asetu määräävään asemaan ihmisten yläpuolelle vaan avoimeen yhteistyöhön, piispa linjaa. Hänen vaalikampanjansa nimenä oli Kirkon kevät. Ei yksi pääsky kesää tee. Kirkossa on onneksi paljon ihmisiä tekemässä työtä asettamieni muutostavoitteiden mukaisesti. Kapitulin konttorista ei sanella muutoksen suuntaa, vaan minun tehtäväni on rohkaista ja antaa vahvistusta näille prosesseille. Luterilaisen kirkon vahvuus on se, että jäsenet tekevät kirkon. Olo kuin Obamalla Irja Askola opettelee nyt elämään välillä kohtuuttomilta ja jopa mahdottomilta tuntuvien odotusten kanssa. 5

6 6 Kannattajajoukko ja media profiloivat etukäteen Suomen ensimmäisen naispiispan muutosjohtajaksi ja uudistajaksi. Hänen kauttaan kanavoituvat kirkon uudistumistoiveet ovat suuret ja piispaamme onkin verrattu tässä suhteessa peräti Yhdysvaltain presidenttiin Barack Obamaan. Vaalikampanjassa oli esillä lukuisia lupauksia. Kuinka niiden lunastaminen käynnistyy? Vuoropuhelu ja keskustelu kulkivat mukana kaikissa lupauksissani. Siitä siis aloitetaan, eli tutustun ensimmäiseksi työtovereihin ja vastuunkantajiin. Almanakka kertoo, että tämä toiveeni on otettu tuomiokapitulissa hyvin huomioon uuden piispan syksyn kalenterissa, Irja Askola vastaa. Piispa on sekä hengellinen että hallinnollinen johtaja. Hän on käytettävissä seurakuntia varten, mutta piispan täytyy liikkua myös kirkon ulkopuolella, kansalaisjärjestöjen, kulttuurin ja yhteiskunnan päättäjien joukossa. Irja Askola on miettinyt, miten hän voisi kasvaa tehtävässään ja ratkaista, minkälaisiin asioihin keskittyminen on juuri nyt tärkeintä. Kristittynä oleminen on pohjimmiltaan kutsumusta, ja kutsumustaan voi toteuttaa vain oman persoonansa kautta. Välillä nämä kaikki huikeat haasteet vähän huimaavat, kun mietin kuinka voin elää kaikkien minuun kohdistuvien odotusten ja teologisten ristiriitojen kanssa. Kampanja oli pitkä ja rankka, mutta oli hyvä olla niin monta kertaa erilaisten ihmisten tentattavana ja testattavana. Ihmiset tietävät aika tarkkaan, mitä minä ajattelen ja minkälainen tulokulmani on asioihin, piispa pohtii. Pois pompöösit piispantarkastukset Irja Askola on osallistunut piispa Mikko Heikan kanssa Espoon hiippakunnan piispantarkastuksiin kuuden vuoden ajan. Instituutio on hänen mukaansa muuttumassa selkeästi entistä mielekkäämmäksi yhteisen arvioinnin, suunnittelun ja avoimen vuorovaikutuksen suuntaan. Tällöin siitä tulee yksi työväline niin kapitulille kuin seurakunnallekin. Piispantarkastuksessa on mahdollista saada seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt huomaamaan vahvuutensa, iloitsemaan osaamisestaan ja oivaltamaan mahdollisia muutostarpeita. Piispantarkastuksessa voi myös panostaa jumalanpalveluksen juhlaan ja vahvistaa kristityn identiteettiä. Vanhamuotoiseen tarkastukseen liittyi lieveilmiöinä jäänteitä alamaiskulttuurin aikaisesta patseeraamista ja pönöttämisestä, aitojen ongelmien piilottelusta ja mielistelystä. Seremoniallisesta ja seurakuntaa kuormittavasta tarkastuksesta on siirryttävä kohti yhteistä jatkokertomusta Sellainen vähän pompöösi näytelmä ja syynääminen ovat olleet viime vuosina vaihtumassa yhteistä pohdintaa ja kehitystyötä tukevaksi prosessiksi. Piispantarkastuksen todellinen merkitys testataan Irja Askolan mielestä sillä, kokevatko seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt prosessin mielekkääksi siihen panostettuun aikaan ja vaivaan verrattuna. Moni on sanonut, että suhteessa kaikkeen vaivannäköön piispantarkastus ei kannata, mutta tätä asiaa täytyisi tutkia enemmän. Jos selviää, ettei piispantarkastus tunnu kaikilta osin tulokselliselta, meidän täytyy kehittää instituutiota toiseen suuntaan. Lähtökohtaisesti jokaisessa seurakunnassa ei suinkaan ajatella, että ihanaa, piispa ja kapitulin edustajat ovat vieraanamme viikon ja voimme käydä kiinnostavia keskusteluita, vaan huhhuijaa tulossa on ylimääräistä riesaa!. Irja Askola huomauttaa, että piispantarkastuksia järjestetään joka tapauksessa niin harvoin per seurakunta, ettei instituution merkitystä yhteydenpidon ja valvonnan välineenä pidä yliarvioida tai mystifioida. Säännöllisempää yhteydenpitoa seurakuntien kanssa tapahtuu esimerkiksi kapitulin järjestämissä koulutuksissa ja hiippakuntasihteerien kautta.

7 Monet merkittävimmistä innovaatioista kirkon työssä tehdäänkin muualla kuin piispantarkastuksissa. Espoon tuliaisina avointa viestintää Irja Askola nostaa monessa yhteydessä positiiviseksi esikuvaksi sekä toivoa herättäväksi tiennäyttäjäksi nuoremman sukupolven, joka on kasvanut aivan toisenlaisessa maailmassa ja avoimemmassa kirkollisessa toimintakulttuurissa kuin hänen oma ikäpolvensa. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut läpinäkyvämmäksi. Johtavien sisäpiirien hyvät veljet eivät enää päätä saunan parvella keskenään siitä, mihin suuntaan organisaatioita viedään ja kuka valitaan millekin avainpaikalle. Nuorempi sukupolvi on oppinut päiväkodista lähtien keskustelemaan, kyseenalaistamaan ja antamaan palautetta. Luotan siihen, että jos kapituli tukee tällaista toimintakulttuuria, niin piispantarkastuksetkin muuttuvat vastaamaan tämän ajan vaatimuksia ja niitä pelisääntöjä, joita noudatetaan muualla yhteiskunnassa. Rakentavia ja oman sisäpiirin rajoja rikkovia keskusteluita ei ole käytetty kirkossa tarpeeksi työvälineenä. Meillä on pikemminkin pitkien komiteamietintöjen kulttuuri kuin ajatushautomoiden ja innovatiivisten pyöreän pöydän keskustelujen kulttuuri. Tässäkin meidän kannattaa ottaa oppia nuorempien tavasta toimia. Uusi piispa pitää yhtenä Espoon hiippakunnan parhaista puolista monipuolista, aktiivista ja avointa viestintäkulttuuria. Hän haluaa vahvistaa sellaista viestintää myös Helsingissä. Meidän täytyy kestää rakentavaa kritiikkiä ja kunnioittaa median Piispamittelö sisälsi runsaasti innostuneita keskusteluita. Keskustelevaan vaaliin antoi merkittävän lisän Matti Poutiaisen asenne ja yhteistyön kyky. Kiitos siitä, Matti, Irja Askola tervehtii uutta työtoveriaan. pelisääntöjä. Asioiden valmistelun on oltava avointa ja päätösten taustalogiikka on tehtävä ymmärrettävämmäksi. EU ja nuoret sukupolvet ovat onneksi jo tuoneet suomalaisiin hallintotapoihin lisää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. Irja Askola toivoo, että kirkollisessa keskustelussa ääneen pääsisi entistä enemmän muitakin kuin johtavia virkamiehiä. Esimerkiksi lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyön taitavat osaajat ovat erittäin vahvasti läsnä suomalaisten moninaisessa arjessa. Toivon heidän jakavan ennen eduskuntavaaleja tietoaan siitä, missä Suomessa mennään, sekä paikallisille että valtakunnallisille päättäjille. Kirkko on suurten muutosten ja myös mahdollisuuksien edessä. Meidän pitää pyytää keskusteluihin mukaan rohkeasti myös sisäpiiriemme ulkopuolelta löytyviä visionaareja ja osaajia, jotka saattavat avata verhoja silmiemme edestä. Vanhojen on varottava erakoitumista Irja Askola vertaa kirkkomme johtavia elimiä suomalaisiin puoluejohtajiin ja ministereihin, joiden joukossa on tehty reipas nuorennusleikkaus. Kun ajattelemme vaikkapa kirkolliskokousedustajien ja piispojen ikää, niin olemmehan me keskimäärin aika vanhoja! Kirkon tulisi tajuta, että entisen yhtenäiskulttuurin aika on lopullisesti ohi, ja oltava hereillä kuulemaan, millaisia uusia tulokulmia nuorella kaartilla on tämän ajan polttaviin kysymyksiin. Kansalaisyhteiskunta-mentaliteetti toimii paremmin muualla kuin kirkossa. Meidän pitäisi päästä kunnolliseen keskusteluyhteyteen ja yhteistyöhön sen ikäpolven kanssa, joka rakentaa tulevaisuutta. Muuten kirkko jää tärkeimpien keskustelujen ulkopuolelle ja sellaiseksi saarekkeeksi, josta ääntämme ja sanomaamme ei enää kuulla. Kosketus kutsumuksen alkutuoksuun Irja Askola toteaa, että seurakuntien työntekijöiden jaksamista tukevat hyvä perehdyttäminen työhön, työyhteisön selkeät pelisäännöt sekä työnohjauksen ja työterveydenhuollon tarjoamat välineet. Tällä hetkellä pätkätyöt kuormittavat monia. Samoin kuin tempoillen tulevat uudet haasteet kirkon eri kerroksista. Itseäni on joskus auttanut erään esimieheni ajatus: Kristityn kuuluukin väsyä työssään, mutta kannattaa kysyä, väsynkö oikeiden asioiden takia. Jaksamista ja kanssakäymistä helpottaa Askolan mukaan se, kun muistaa, että olemme erilaisia keskenämme ja myös erilaisia omissa elämänvaiheissamme. Työkaartakin kannattaa katsella kokonaisuutena. Hengellisyydestä ajattelen, että sen hoitamiseen ei voi komentaa eikä sille voi antaa yhdenmukaista formaattia. Sille voi tehdä tilaa ja tarjota vaihtoehtoja. Yhdelle sopii retriitti, toiselle taide-elämys, kolmannelle rukouspiiri. Itselleni on tärkeää kysyä, miten saan kosketuksen kutsumukseni alkutuoksuun ja mikä pitää sitä elävänä. Havahdun joskus myös siihen, että on melkoinen etuoikeus, kun työajalla osallistuu jatkuvasti tilanteisiin, jotka hoitavat hengellisesti ja tarjoavat teologisia oivalluksia. 7

8 Tekstit: Janne Villa ja Laura Pörsti Ota hiljainen tieto HYötykäyttöön Maarit Hokkanen Kun alan konkareiden henkilökohtainen kokemus, viisaus ja tietotaito sekä työperinteiden parhaat puolet siirtyvät seuraajille, puhutaan hiljaisesta tiedosta. 8 hiljainen tieto Tehokkaan toimintamallin luominen hiljaisen tiedon keräämiseen olisi tärkeää nyt, kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Heidän mukanaan on vaarassa kadota paljon kallisarvoista tietoa, sanoo Katri Suhonen. Kirkon vammaistyön työalasihteeri Katri Suhonen, 32, on energinen ja innostuneesti moniin erilaisiin projekteihinsa suhtautuva nainen. Tykkään kovasti opettamisesta ja tutkimisesta ja myös diakoniaidentiteettini on vahva. Yksi unelmieni täyttymys onkin olla kirkkohallituksessa tässä työssä, jossa kaikki kiinnostuksenkohteeni yhdistyvät, hän tunnustaa hymyillen. Diakonina Keski-Suomen seurakunnissa aiemmin työskennellyt Suhonen valmistui vuosi sitten psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Hänen väitöskirjansa aiheena oli Mitä hiljainen tieto on hengellisessä työssä? Kokemuksellinen näkökulma hiljaisen tiedon ilmenemiseen, siirrettävyyteen ja siirrettävyyden merkitykseen ikääntyneiden diakoniatyöntekijöiden ja pappien työssä. Kirkon kannalta tärkeä väitöskirja vaikutti siihen, että Katri Suhonen valittiin Vuoden diakoniatyöntekijäksi 2009.

9 hiljainen tieto Kunnioituksesta konkareita kohtaan Kiinnostus tutkimusaiheeseen lähti suuresta arvostuksestani diakonian alalla kohtaamiani konkareita ja heidän raskasta työtään kohtaan. Siinä joukossa on monia todellisia guruja, jotka eivät ole välttämättä opiskelleet paljonkaan mutta ymmärtävät ihmisiä erittäin syvällisesti. Halusin nostaa näiden kollegoideni tärkeän työn esiin. Arvostan myös monia konkaripappeja, joita olen saanut tavata, Katri Suhonen selvittää työhuoneessaan kirkkohallituksessa. Hiljainen tieto on kantajansa subjektiivista, tilanteeseen ja toimintaan sitoutunutta kokemuksellista tietoa, jota on usein vaikeaa tuoda esiin sanallisesti tai jakaa. Vuosikymmenten varrella kertyneen ymmärryksen kiteytymät kannattaa kuitenkin välittää eteenpäin, ettei seuraajan tarvitse aloittaa tyhjästä saman tiedon hankkimista. Mitä oppikirjoissa ei kerrota Hyvä väline hiljaisen tiedon siirtämiseen on vanhan ja uuden työntekijän toimiminen yhdessä tietyn perehdytysjakson ajan. Tämä vaatii työyhteisöltä taloudellista panostusta, mutta maksaa Katri Suhosen mukaan itsensä todennäköisesti takaisin. Eritoten alan uudet tulokkaat saattavat hyötyä klassisesta konkarin ja kisällin suhteesta, jossa opitaan paljon sellaista, mistä oppikirjoissa ei kerrota. Konkari voi selvittää, missä työ meni pieleen ja mitkä toimintamallit taas olivat hedelmällisiä sekä auttaa ymmärtämään ihmisiä, joiden kanssa työtä tehdään. Yhteinen pohdiskelu työn olemuksesta ja sen yksityiskohdista, mallioppimista painottava oppipoikana työskentely ja mentorityöskentely ovat hyväksi havaittuja tapoja. Hiljaisen tiedon siirtäminen vaikuttaa työn mielekkyyteen. Sen avulla voidaan välttää virheiden tekemistä, säästää aikaa ja vaikuttaa myönteisesti työyhteisöön, työkulttuuriin ja työhyvinvointiin. Arvokasta hiljaista tietoa siirtyy myös epävirallisissa yhteyksissä ja tapaamisissa. Minulle olivat tärkeitä pitkät juoksulenkit vanhemman kollegani kanssa. Puhuimme aina myös työstä, ja silloin syntyi monia kuningasajatuksia, kertoo maratoonari Katri Suhonen. Älä kierrätä katkeruutta Katri Suhosen haastattelemilla, pian eläköityvillä papeilla ja diakoneilla nousi esiin melkoisesti katkeruutta siitä, ettei heidän keräämäänsä kokemusta arvostettu työyhteisössä tarpeeksi. Lähtötunnelmissa monella oli sellainen olo, että omaa tietotaitoa tarvitaan, mutta kukaan ei sitten kysynytkään mitään työhön liittyvistä asioista eikä ollut kiinnostunut hiljaisen tiedon siirtämisestä. Moni oli hämmästynyt myös siitä, että koki jääneensä kaikkien työvuosien jälkeen vaille kiitosta näkymättömäksi ja tarpeettomaksi. Osittain tämä kokemus kuuluu eläkkeelle jäämiseen luonnollisesti liittyvään suruprosessiin, mutta kysymys on myös siitä, ettei kirkossa ole kehitetty toimivaa ja järjestelmällistä systeemiä hiljaisen tiedon tallentamiseen. Kaikilla työntekijöillä ei kuitenkaan ole arvokasta hiljaista tietoa siirrettävään, elleivät he ole koskaan kyseenalaistaneet, prosessoineet ja analysoineet ajatuksiaan ja kokemuksiaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, Katri Suhonen huomauttaa. Kaikkea tietoa ja asenteita ei kannata siirtää! Esimerkiksi negatiivisia käsityksiä työkavereista ja vaikkapa tietyistä diakonian asiakkaista. Omaa katkeruutta ja turhautumista työhön ei myöskään kannata välttämättä kierrättää. Kirkon kohtaamisissa Kolmas on läsnä Katri Suhonen sanoo olleensa useimmiten työpaikoissa, joissa on ollut hyvä työilmapiiri. Missä määrin tämä johtuu omasta, ilmeisen positiivisesta asenteestasi? Minulle on sattunut hyviä pomoja. Mutta toki merkitystä on myös sillä, miten työntekijä suhtautuu esimieheensä. Työntekijän tulee tukea esimiehen roolia. Kaikki tarvitsevat vuorollaan tsemppaamista. Hiippakuntien ja seurakuntien kanssa yhteistyötä tekevä kirkon vammaistyön sihteeri pitää kaikkinensa kirkkoa kivana työpaikkana. Kirkon hyvä sanoma säteilee joka puolelle ja näkyy oikeasti työssä. Väitetään, että kirkossa olisi huonompi työilmapiiri kuin muualla, mutta tosiasiassa kirkossa on Jeesus läsnä, ja minusta tämä vaikuttaa myönteisesti moneen asiaan organisaatiossamme. Myös hengellinen viisaus on monesti vaikeasti sanoiksi puettavaa, hiljaista tietoa. Kirkon työssä on koko ajan läsnä se Kolmas, joka tuo sanomattoman värinsä kaikkeen. Uskoon, toivoon ja rakkauteen liittyvä hiljainen tieto on mukana elämän suurten kysymysten kohtaamisessa ja ihmisten kohtaamisissa, joihin Jumala voi vaikuttaa, uskoo Katri Suhonen. (JV) 9

10 Seppo Tirkkonen: keskustelut hoksauttavat hiljaista tietoa esiin 10 hiljainen tieto Hiljaisen tiedon siirtyminen uudelle työntekijäsukupolvelle vaatii Vuosaaren seurakunnalta avointa keskustelukulttuuria, uskoo Vuosaaren kirkkoherra Seppo Tirkkonen. Kirkkoherra Seppo Tirkkosen työhuoneen ovat valloittaneet paperipinot ja muuttolaatikot. Tärkein tehtäväni on nyt ponnistella kirkkoherran vaihtumiseen liittyviä töitä. Täytyy pitää huolta, että tärkeät paperit ja tiedostot siirtyvät eteenpäin, Tirkkonen sanoo. Tämän lehden ilmestyessä hän on juuri aloittanut vuosilomansa, jonka perään hän jää eläkkeelle marraskuun alusta. Seuraajaksi on valittu saman seurakunnan pastorina toiminut Jussi Mäkelä. Olemme keskustelleet paljon. Se hyvä puoli on sisältä päin tulevassa seuraajassa, että rauhalliseen perehdytykseen on hyvin aikaa. Kirkkoherran perehdytys on yksi sellainen asia, johon on kirkossa satsattava. Seppo Tirkkosella on lähes koko pappisuransa mittainen kokemus työstä Vuosaaressa: 36,5 vuotta. Hän on toiminut nuoriso- ja rippikoulutyössä, virasto- ja tiedotuspappina, aikuis- ja perhetyössä sekä diakonian ja yhteiskuntatyön pappina. Viimeiset 14 vuotta hän on ollut kirkkoherra. Tirkkonen myös asuu Vuosaaressa ja on ollut aktiivinen toimija alueen yhteisöissä ja yhteistyössä niiden kanssa. Hänelle onkin ehtinyt kertyä monenlaista tietämystä niin Vuosaaresta, seurakunnasta kuin johtamisestakin. Hiljainen tieto on vain sellaista, että sitä on itsekin vaikea hahmottaa. Se vain kulkee mukana ja vaikuttaa, hän miettii. Viimeksi seuraajani kanssa keskustellessamme totesimmekin, että tämä on niin iso kakku, että täytyy ottaa aina yksi hyvin rajallinen aihe kerrallaan käsittelyyn. Hiljaista tietoa tulee esille, kun jokin asia hoksauttaa tajuamaan sen olemassaolon. Yhteisesti rakennetun järjestelmän arvo Vuosaaren alue on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana: kun vuonna 1990 asukkaita oli , nyt heitä on Myös seurakunta on laajentunut Seppo Tirkkosen kirkkoherra-aikana merkittävästi. Siksi seurakuntaan on rakennettu toimintajärjestelmä, joka sisältää kaiken perustiedon selkeässä muodossa: kuka on kenenkin esimies ja alainen, mitkä ovat työntekijöiden ja tiimien tehtävät, miten asiat etenevät ja miten niistä päätetään. Silloin ei ole vain persoonasta tai satunnaisista tekijöistä kiinni se, miten toimitaan. Toimintajärjestelmän olemassaolo helpottaa myös uuden kirkkoherran työtä. Hänen ei heti ei tarvitse luoda mitään uutta, vaan systeemiä voi lähteä kehittämään rauhassa, Seppo Tirkkonen sanoo. Vuosaaressa järjestelmä on suunniteltu työntekijöiden kokemuksesta käsin. He ovat myös koekäyttäneet ja arvioineet sen. Toki myös ulkopuolista viisautta on käytetty hyväksi. Järjestelmän päivittäminen on mahdollista jatkuvasti. On kauhean tärkeää, että on tällainen osallistava prosessi, jossa rakenteiden luomiseen otetaan kaikki mukaan. Tässä yhteydessä paljon hiljaista tietoa tulee möläytetyksi ääneen. Yhteisessä prosessissa luotu järjestelmä on myös johtajalle suuri tuki arjessa. Kohtaaminen on aina mahdollisuus oppia Seppo Tirkkonen uskoo, että kaikista olennaisinta hiljaisen tiedon leviämisessä on avoin keskustelukulttuuri seurakunnassa. Elämän mittaista koke-

11 hiljainen tieto musta on mahdoton opettaa seuraajalle muutaman juttutuokion aikana. Tiedän, että papeille tosi merkittäviä olisivat kokoukset, joissa pohdittaisiin teologisia kysymyksiä ja käytäisiin läpi esimerkiksi toimituksissa eteen tulleita tilanteita. Ajatusten ja kokemusten jakamisen kautta hiljainen tieto siirtyy luonnollisesti. Nyt aika menee käytännön asioista kokoustamiseen, ja sitten juostaan taas. Tirkkonen on vähän pahoillaan siitä, että myös toimistotyö haukkaa nykyään niin suuren osan ajasta. Hän pohtii, ovatko sähköiset viestimet tehneet vuorovaikutuksesta näennäisen helppoa. Erilaisilla välineillä on kyky ottaa viestejä vastaan hyvinkin nopeasti ja valtavia määriä, mutta ihmisen resurssit eivät sellaiseen riitä. Tirkkonen peräänkuuluttaa vanhoja kunnon keskusteluja. Joskus ne kannattaa nostaa prioriteettilistan kärkeen. Toivoisin vahvempaa tajua siitä, että jokainen kohtaaminen merkitsee lahjaksi annettua mahdollisuutta oppia. Liian usein keskustelu on sitä, että vain odotetaan mahdollisuutta sanoa, mitä minä ajattelen asiasta, Seppo Tirkkonen sanoo. Jos joku tuo seurakuntaan jotain muuta kun minä, niin se ei ole minulta pois, vaan molemmat voivat rikastuttaa yhteistä asiaa. Vuorovaikutuksen avoimuuden puute ja se, että olemme niin täynnä itseämme, on ongelma jonka takia hiljainen tieto jää usein hiljaiseksi. Yhtä oikeaa tietä ei ole Seppo Tirkkonen uskoo, että eläkkeelle jää nyt pappi, joka muistuttaa lopulta aika paljon sitä pappia, joka nelisenkymmentä vuotta sitten aloitti työt. Samat asiat kontekstuaalinen teologinen näkemys ja yhteiskunnallinen katsantokanta ovat yhä hänen lähtökohtiaan. Toki itsetuntemus on lisääntynyt kokemuksen myötä. Ehkä ihan tällaisella paatoksella en olisi puhunut 40 vuotta sitten. Joissakin asioissa olen rauhoittunut, toisissa radikalisoitunut, Tirkkonen hymähtää. Kutsumus polttelee nyt ihan samalla tavalla kuin silloin nuorena. Minulla on yhä suuri hinku ymmärtää uskoa ja Raamatun sanomaa. Pohtiessaan nuorta työntekijäsukupolvea hän arvelee varovasti, että siinä on vähemmän yhteiskunnallista otetta kuin hänen omassaan korostaen kuitenkin, että yleistäminen on hankalaa. Nuorilla on hyvä ote yksilökeskeisestä suoritusyhteiskunnasta, joka nyt on vallalla, mutta keskimäärin aika vähän esimerkiksi markkinatalouden kritiikkiä. Ajattelen, että vaikka yksilöjen teot ovat tärkeitä, myös yhteisöllisempää otetta tarvitaan. Joidenkin asioiden korjaamiseksi tarvitaan poliittisia tekoja. Seppo Tirkkonen uskoo kuitenkin, että yhtä oikeaa tietä tai tulkintaa on mahdoton antaa. Työ on seikkailu, joka opettaa. Itselleni ratkaisevaa oli se, että lähdin täältä kirkolta toimimaan vuosaarelaisiin yhteisöihin: työttömien pariin, kansalaisliikkeisiin, Vuosaari-seuraan rakentamaan yhteisiä kulttuuripäiviä tai sosiaalitoimen kanssa kehittämään alueen palveluja. Kontaktit lisääntyivät aivan huikeasti, ja pääsin kuulemaan, mitä ihmisillä on sanottavanaan. Omia repliikkejä on turha huudella, jos ei kuuntele vastauksia. (LP) Laura Pörsti 11 Seppo Tirkkonen on luvannut seuraajalleen, että soittaa saa vaikka joka päivä. Voin tarjota tietoni käyttöön, mutta uuden kirkkoherran päätöksiin en aio sotkeutua.

12 Miten onnistumme toteuttamaan strategiamme? 12 Kokonaisvaltainen johtamisjärjestelmä tekisi kirkon strategian toteuttamisesta helpompaa, kirjoittaa Hannu Ronimus. Kirkon mission toteuttaminen, erityisesti Helsingin hiippakunnassa, on käynyt viime vuosina entistä haastavammaksi. Toimintaympäristömme muuttuu nopeasti, ja monet tekijät etäännyttävät kirkon yhteydestä. Tämä näkyy niin kirkon jäsenmäärän vähenemisenä kuin seurakuntaelämään sitoutumisen ohentumisena. Kirkon jäsenyyden perusteet ja osallistuminen seurakuntien toimintaan vaihtelevat suuresti. Yksilökeskeinen ja monilla alakulttuureilla värittynyt elämäntyyli merkitsee hyvinkin valikoivaa suhtautumista seurakuntien tarjoamiin palveluihin ja osallistumismahdollisuuksiin. Median luomat mielikuvat kirkosta tuovat lisähaasteen seurakuntien toimintakokonaisuuden rakentamisessa. Oma haasteensa on myös siinä, pääsemmekö hiippakunnassa riittävään yksimielisyyteen siitä, millainen kirkon tulisi tulevaisuudessa olla. Hyvän lähtökohdan hiippakuntatasolla antaa kirkon strategiassa Kirkko vuonna 2015 lausuttu visio: Jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. Kun omaksumme lähtökohdaksi sen, että hiippakuntana kuljemme kohti kirkon yhteistä visiota ja rakennamme sitä, alamme ammattimaisesti etsiä vastauksia siihen, mitä se käytännössä merkitsee hiippakuntamme eri toimijoiden suhteen. Toimintamalli on tarpeen Tarvitsemme hiippakuntaamme kirkon yhteiseen missioon pohjautuvan ja kirkon yhteisestä visiosta nousevan selkeän, ymmärrettävän ja toteuttamiskelpoisen hiippakuntavision. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Yhteinen näky toteutuu onnistuneesti vain, jos hiippakunnan keskeiset toimijat sitoutuvat yhdessä hyväksyttyyn toimintamalliin, hiippakuntastrategiaan, ja sen toteuttamiseen. Kyseessä on siis kattavampi asia kuin hiippakunnan strategia, joka lähtökohtaisesti on vain tuomiokapitulia ja hiippakuntavaltuustoa koskettava. Koko hiippakunta seuraja rovastikuntineen, seurakuntayhtymineen ja järjestöineen tarvitsee selkeän yhteisen kokonaisstrategian. Tätä toimintamallia noudattamalla voidaan vaihe vaiheelta kulkea kohti hiippakuntavision kuvaamaa tilannetta. Johtamisjärjestelmä on organisaation käyttöjärjestelmä Tutkimuksista ja arkikokemuksesta tiedämme, että monesti seikkaperäisestikin laaditut strategiat jäävät toteutumatta. Miksi näin tapahtuu, samassa yhteisössä jopa kerta toisensa jälkeen? Miksi monissa seurakunnissa ja järjestöissä lyhyen ja pitkän aikavälin strategiapaperit jäävät alkuinnostuksen jälkeen tai jo ennen sitä pölyttymään? Tapauskohtaisesti syitä voi toki olla useita, sinänsä inhimillisiä ja ymmärrettäviä. Rakenteellisesti strategia jää toteutumatta suuressa osassa tapauksista kuitenkin siksi, että uudistettu organisaatiorakenne ja sitä ohjaava, kattava johtamisjärjestelmä puuttuvat! Ilmiö on tuttu sekä julkis- että yksityissektorilla. Molemmissa on rakennettu monimuotoisia strategiajohtamisen apuvälineitä mittareista seurantamalleihin. Vaikka näillä välineillä käsitellään sinänsä oikeita asioita, tyypillisenä lopputuloksena on kuitenkin, että ne jäävät toisistaan irrallisiksi. Onnistuminen on mahdollista vain silloin, kun strategia toteutuu käytännössä. Strategian tehokas käytäntöön vienti edellyttää riittävän moniammatillista organisaatiota ja kokonaisvaltaista johtamisjärjestelmää. Raamatullinen viisaus pätee siten tässäkin asiassa: uutta viiniä ei pidä laittaa vanhoihin leileihin. Hiippakunnan yhteisen johtamisjärjestelmän rakentaminen Moninaisten haasteiden keskellä tarvitsemme kirkon perusolemuksen huomioivaa, laadukasta strategista suunnittelua. Johtamisjärjestelmien ja organisaatioiden tulee olla rakenteeltaan teologisesti perusteltuja ja käytännön tarpeisiin vastaavia. Tehokas johtamisjärjestelmä kiinnittyy sekä valittuun strategiaan että organisaatiorakenteeseen.

13 Strategia jää usein toteutumatta siksi, että uudistettu organisaatiorakenne ja sitä ohjaava, kattava johtamisjärjestelmä puuttuvat, toteaa Hannu Ronimus. Raine Haikarainen Johtamisjärjestelmä tarkoittaa johtamiseen liittyviä toimintoja ja työkaluja, joiden avulla koko henkilöstö osallistuu strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Johtamisjärjestelmä varmistaa strategian toteutumista johtamisfoorumien ja -vastuiden sekä toimivien johtamisen välineiden kautta. Näin toimiva johtamisjärjestelmä auttaa johtoa keskittymään oleelliseen ja motivoivasti sitouttaa koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamiseen. Kirkollisten organisaatioiden suurimpia operatiivisia haasteita on nimenomaan strategian ja ydintoimintojen linkittäminen toisiinsa. Päästäksemme onnistuneesti strategiasta tuloksiin meidän tulee varmistaa strategian ja ydinprosessien väliset yhteydet. Tämä edellyttää organisaatiota, jossa päätöksentekoa, esimiesvastuita, toimintatapoja, resursseja ja varsinaista toimintaa ohjataan juuri johtamisjärjestelmän avulla. Se sisältää organisaation toiminnan ja vaikuttamisen tavoitteet sekä niiden seurannan. Jokaisen toimijan tulee tietää ja ymmärtää oma roolinsa, vastuunsa ja mahdollisuutensa strategian jalkauttajana. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun suunnanmuutos on suuri ja vanhat keinot eivät päde. Johtamisjärjestelmä on organisaatiossa kuin käyttöjärjestelmä tietokoneessa. Ilman sitä mitään sovellusta eli yksittäistä ohjelmaa ei voi käyttää. Mitä kehittyneempi tuo käyttöjärjestelmä on, sitä parempiin suorituksiin voidaan yltää. Kirkossa johtamisjärjestelmän tulee olla avoimen lähdekoodin periaatetta noudattava. Se ei siis ole mikään ylhäältä saneltu mallinnus, vaan legitiimien toimijoiden yhteisesti rakentama kokonaisuus. Hiippakuntatasolla tämä tarkoittaa sitä, että kaikki keskeiset toimijat seurakuntatasosta lähtien osallistuvat järjestelmän luomiseen. Helsingin hiippakunnassa katalysaattorina voisivat luontevasti, uuden piispan johdolla, olla tuomiokapituli ja hiippakuntavaltuusto. Yhdessä ne kutsuisivat koolle edustajat seurakuntien, rovastikuntien, seurakuntayhtymien ja kirkollisten järjestöjen tasolta, eräänlaisen viisaiden naisten ja miesten komission. Sen johdolla alkaisi hankkeen käytännön suunnittelu, ripeästi mutta ei kiireellä. Asian ottamisesta yhteiselle agendalle voitaisiin käydä keskustelua jo syyskuun synodaalikokouksen yhteydessä, vaikka pääteema onkin toinen. Koko prosessia konsultoivaan rooliin olisi luontevaa ajatella kirkkohallitusta, missä tämänkaltaisia hankkeita varten on olemassa projektipäällikkö. Myöhemmässä vaiheessa Helsingin hiippakunnassa pilottihankkeena rakennettu uusi johtamisjärjestelmä välittyisi kirkkohallituksen kautta myös muissa hiippakunnissa hyödynnettäväksi. Hannu Ronimus Meilahden kirkkoherra ja organisaatiokonsultti 13

14 KiRKKOHeRROJeN PeReHDYTTäMiSeN OPPiVUODeT 14 Ensi vuoden alussa yli kolmasosassa Helsingin hiippakunnan seurakuntia on tuore kirkkoherra. Se asettaa haasteita johtajien perehdyttämiselle. Hiippakunnassamme ovat käynnissä kirkkoherrojen vaihdevuodet. Tätä kirjoittaessani käynnissä on seitsemän kirkkoherranvaaliprosessia. Tuoreita virkaanasettamisia on ollut neljä. Jokunen vaali on vielä luvassa. Se tarkoittaa, että kun ensi vuoden alussa hiippakunnassamme on 33 seurakuntaa, niistä noin 40 prosenttia johtaa tuore kirkkoherra. Tämä liike on jo ollut jonkin aikaa menossa. Vantaalla se esimerkiksi tarkoittaa sitä, että ensi vuonna kaikkien seitsemän seurakunnan kirkkoherrat ovat vaihtuneet viiden vuoden sisällä. Yhtymän johtajan vaihdos siihen päälle. Voi olla, että tällä hetkellä hiippakunnan kuopuskirkkoherra on ensi vuonna virkaiältään vanhin Vantaan kirkkoherroista. Tämä on suuri haaste perehdyttämiselle ja samalla suuri mahdollisuus uuden oppimiselle. Johtamisen vaikutusta ei voi vähätellä Perehdyttämisen välineinä toimivat paikallisseurakunnan perehdyttäminen sekä kapitulin vastuulla toimiva mentorointi ja koulutus. Kapituli kutsuu tuoreen kirkkoherran Kirjo 2a -koulutukseen, joka kehitystehtävineen kestää noin puolitoista vuotta. Jokaiselle uudelle kirkkoherralle järjestetään mentori. Mentorina toimii joku pitempään virassa toiminut hiippakunnan kirkkoherra. Tilanteessa, jossa vaihdoksia on näin paljon, voidaan koota myös vertaisryhmää. Näillä toimenpiteillä halutaan tukea uuden kirkkoherran johtamista ja samalla seurakuntien toimintakulttuurien kehittymistä. Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston jäsen, ex-kaupunginjohtaja erkki Rantala on sanonut, että johtaminen on organisaation perusprosessi, jolle kaikki muut prosessit ovat alisteisia. Minä muotoilisin tuon vähän loivemmin: johtamisella on kaikkein suurin mahdollisuus vaikuttaa toimintakulttuuriin, työssä viihtymiseen, seurakuntalaisten osallisuuden kokemiseen ja seurakunnan vaikuttavuuteen omassa elinympäristössään. Hyvään lopputulokseen pääsee monin tavoin Kirkon työolobarometrit osoittavat, että työntekijöiden työolot ovat parantuneet. en pidä sattumana sitä, että suunta on tällainen samaan aikaan, kun kirkko on lisännyt voimakkaasti panostusta johtamiskoulutukseen ja ohjaamiseen. Johtamiskoulutukselle ovat tyypillisiä vaihtuvat trendit ja vuorollaan esiin nousevat sloganit ja termit. itse olen oppinut vierastamaan puhdasoppisuutta tyylilajista tai oppisuunnasta riippumatta. Hyvää johtamista voi saada aikaan usealla tavalla. Toimintaympäristö ja oman porukan osaaminen osaltaan rajaavat ja osaltaan antavat vahvuuksia. Väliportaan esimiesjärjestelmät nostavat päätään. Nekään eivät tee yksin autuaaksi, ja kriittisyyttä vaaditaan niidenkin kehittämisessä. Osaaminen esiin, lahjat käyttöön, iloitaan yhdessä tekemisestä ja Pyhän Hengen johdatuksesta! Jukka granström Reijo liimatainen d e k a a n i Tuomiokapitulin vastuulla on, että jokaiselle uudelle kirkkoherralle järjestetään mentori tai vertaisryhmä, toteaa dekaani Reijo liimatainen.

15 y H t e i S e t Uuden piispan kaavussa vedet virtaavat Tämän lehden kannessa on professori Päikki Prihan suunnitelma Irja Askolan piispankaavusta. Valmis kaapu nähdään uuden piispan päällä ensimmäistä kertaa piispanvihkimyksessä Prihan suunnitelman taustalla on hänen Irja Askolan kanssa käymänsä keskustelu, jossa kaksikko puhui veden monista merkityksistä ja vedenvihreästä väristä. Se valikoituikin kaavun väriksi. Materiaalina on villa, mutta reunakaitaleet ovat silkkiä, joka väreilee vihreän, sinertävän, turkoosin ja ruskehtavan eri sävyjä katselukulmasta riippuen. Piispankaavun symbolimaailma vie virvoittavan veden ja siunaavan sateen äärelle. Kaavun kiinnitysosan keskelle on kuvattu kahdeksankulmio, joka on vanhin kastemaljan muoto. Keskikuvion molemmilla puolilla olevat symbolit muistuttavat jokapäiväisistä vesistämme: juomavedestä, pesuvedestä, merivedestä, järvistä, lähteistä, puroista, sadepisaroista, kalavesistä ja kasteluvesistä. Reunaosan tikkaus voidaan nähdä myös virtaavan veden symbolina. Selkäkilvessä on kirjottuna sateen vihmontaa sekä risti, joka tehdään vihkiveden päällä. Kaavun etureunuksiin on kirjailtu 12 simpukkaa. Helmisimpukka on Marian symboli, sillä se kätkee itseensä Kristuksen. Samoin Johannes Kastaja käytti simpukkaa kastaessaan ihmisiä ja pyhiinvaeltajat ammentaessaan juomavettä. Irja Askolan piispanhiippa on samaa mallia kuin Eero Huovisen hiippa. Siihen on kiinnitetty vanha hopearisti, johon on upotettu kolmea erisävyistä meripihkaa. Stolan molempiin päihin on kuvattu ankkuriristit. Kaavun valmistaa Prihan suunnitelman pohjalta taideompelija Riitta Ojala, joka toteutti myös Eero Huovisen piispankaavun. Piispa Kustaa Aleksi Samuel Lehtonen Jumala, Isämme. Lahjoita Samuelille ikuinen rauhasi rakkaan poikasi Jeesuksen, Kristuksen tähden. Anna iäisen valosi loistaa hänelle. Ole hänelle armollinen ja anna iankaikkinen elämä. Jukka granström Piispan virkaanvihkiminen Helsingin hiippakunnan uusi piispa, Irja Askola, vihitään virkaansa sunnuntaina Helsingin tuomiokirkossa järjestettävässä messussa. Vihkimisen toimittaa arkkipiispa Kari Mäkinen avustajineen. Messu alkaa kello 10. Kirkon ovet avataan kello 9, ja seurakuntaa pyydetään televisioinnin takia saapumaan ennen kello Vihkimisen jälkeen seurakunta on tervetullut ulos Tuomiokirkonmäelle kirkkokahveille, joille myös vastavihitty piispa osallistuu. Synodaalikokous 2010 Helsingin hiippakunnan synodaalikokous järjestetään Helsingin tuomiokirkossa ja sen lähiympäristössä. Synodaalikokouksen otsikko on Kristus. Nyt. Esitelmien ja paneelikeskustelun lisäksi tarjolla on monipuolisia ja moninaisin tavoin toteutettuja kanavatyöskentelyjä sekä hartauselämää. Hiippakunnan papit ovat saaneet kokouksesta kirjallisen kutsun. Synodaalikokouksen suunnittelusta vastaa valmisteluvaliokunta, jonka puheenjohtajana toimii Matti Poutiainen ja sihteerinä Antti Mustakallio p ). t a P a h t u u he L s i n G i n h i i P P a k u n n a s s a 15

16 Inspiraation lähteillä II Bibliodraama eksegetiikkatyöpaja hengellisyydestä , to klo 9 16 ja pe klo 9 15 Seurakuntien Talon Kappelissa torstaina ja kokoushuone Silvennoisessa perjantaina (Kolmas linja 22) Työpaja antaa mahdollisuuden tutkia hengellisyyttä pohjana Johanneksen evankeliumi ja Tuomaan apokryfinen evankeliumi. Johanneksen evankeliumi on evankeliumeista henkisin ja sen monet sanat ja lauseet ovat iskostuneet mieleemme syvälle kuten Totuuden Henki, jonka Jeesus lupaa seuraajilleen. Tuomaan evankeliumi on mystinen ja painottaa suoraa ja välitöntä kokemusta jumalallisesta. Aikamme henkisissä ja hengellisissä virtauksissa voi nähdä yhtymäkohtia Tuomaan evankeliumin fi losofi aan. Ohjaajat: Bibliodraamakouluttaja Aino- Kaarina Mäkisalo ja emeritusprofessori Heikki Räisänen Ilmoittautuminen: mennessä, Lisätietoja: evl.fi, p. (09) Eero Huovinen sai työnsä valmiiksi Tuomiokapitulin Erottajankatu 7:ssä olevat väliaikaiset tilat kärsivät vappuviikonloppuna suurehkon vesivahingon. Talon katolla olevassa ilmastointilaitteessa tapahtui putkirikko, jonka seurauksena vesi lainehti parinsadan neliön alueella. Kapitulin istuntosali, kirjasto ja viiden työntekijän työpisteet jouduttiin muutaman paria kerrosta alemmaksi. Yksi korjausmiehistä oli Eero Huovinen. Hän kertoi, että tapasi remontin yhteydessä ensimmäisen kerran myös tunnetun kaimansa. Kovin usein ei kuulemma miesten välillä ole tullut persoonasekaannuksia. Joskus kaverit ovat kyllä nimitelleet piispaksi, kertoi lattiakorjausta tekevä Eero Huovinen. Hän sai työtovereineen korjaukset valmiiksi elokuun lopulla, ja samalla kapitulin evakkoväki pääsi muuttamaan takaisin. Raine Haikarainen 16 Hiippakunnallinen viestintäpäivä Viestintäpäivä järjestetään ti Kotimaa-yhtiön tiloissa. Päivään kutsutaan mukaan kaikki seurakuntien viestintätyössä pää- tai osatoimisesti toimivat työntekijät (esim. tiedottajat, toimittajat ja viestintää hoitavat seurakuntasihteerit). Päivän tarkempi ohjelma lähetetään syyskuun aikana seurakuntiin. Osallistumismaksu sisältäen ohjelman ja kahvit on 30 euroa. Ilmoittautumiset mennessä, Tiedustelut: Hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, p. (09) Kirkon työnohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät Kotkassa Merikeskus Vellamossa Lisätiedot ja ilmoittautumiset sähköisen kalenterin kautta, jonne kotisivuiltamme on linkki, Narsistiset asenteet työyhteisössä Työnohjaajien hiippakunnallinen neuvottelupäivä ma klo , Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo (Kirkkoranta 2, Espoo) Ohjelma: 9.00 Tulokahvit 9.15 Aamuhartaus 9.30 Narsismin käsite ja narsismin merkitys työyhteisössä, Gustav Schulman Tauko Narsistiset asenteet työyhteisössä ja kuinka suhtautua niihin, Gustav Schulman Lounas Solistinen toimintakulttuuri ja kirkon työnohjauksen erityisluonne, Kari Lintuvuori Ajankohtaista työnohjauksessa Helsingin ja Espoon hiippakunnissa Loppurukous ja päivän päätös Luennoitsijoina Gustav Schulman, LL, psyk.el., koulutuspsykoanalyytikko IPA, psykoterapian kouluttajan erityispätevyys SLL, organisaatiokonsultti FINOD, Psykolinks Oy:n toimitusjohtaja ja Kari Lintuvuori, TM, työnohjaaja, organisaatiokonsultti FINOD, Espoon seurakuntayhtymä. Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat Ilmoittautumiset: mennessä, Lisätiedot: p. (09) , evl.fi

17 Seurakuntavaaleissa alkaa äänestysinnon nostatus Syksyn seurakuntavaalit lähestyvät. Marraskuisissa vaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt toimikaudelle Vielä reilun viikon ajan etsitään ehdokkaita: vaalipäivään mennessä 18 vuotta täyttäneet, konfi rmoidut kirkon jäsenet voivat asettua ehdolle saakka. Vaalit jatkuvat ehdokkaiden kampanjoilla ja vaalitilaisuuksilla. Äänestysprosenttia pyritään nostamaan esimerkiksi järjestämällä äänestyspaikkoja sinne, missä ihmiset liikkuvat. Jokainen kirkon työntekijä voi vaikuttaa vaikkapa kutsumalla seurakuntalaisia henkilökohtaisesti äänestämään. Ennakkoäänestys järjestetään kirkkoherranvirastoissa klo 9 18 sekä muissa vaalilautakunnan määräämissä paikoissa. Samaan aikaan järjestetään myös kotiäänestys. Varsinainen vaalipäivä on Äänestys aloitetaan päiväjumalanpalveluksen jälkeen. Seurakunnissa, joissa on kaksipäiväinen vaali, äänestys päättyy viimeistään klo 18. Tällöin alkaa myös mahdollinen ennakkoäänten laskeminen. Äänestyksen päätyttyä pidetään vaalilautakunnan kokous, jossa äänet lasketaan ja vaalien tulos määrätään. Alustava tulos tiedotetaan valtakunnalliseen tulospalveluun ja paikallisesti. Viimeistään pidetään vaalilautakunnan kokous, jossa vahvistetaan vaalien tulos. Lisätietoa vaaleista ja vinkkejä äänestysinnon kasvattamiseen löytyy verkkoosoitteesta Keskusteluja monikulttuurisuudesta Helsingin ja Espoon hiippakuntien monikulttuurisuustyön neuvottelukunta järjestää lokakuussa kolme keskusteluiltaa Caisan kulttuurikeskuksen olohuonetilassa (2. krs) klo Aiheina ovat: Uskontodialogi, uskonnot ja politiikka sekä polarisoituminen Kaksi uskontoa perheessä, lasten kasvatus kahden uskonnon perheessä Eri uskontojen nuoret, Suomen tulevaisuus Kahvi- ja teetarjoilu. Tervetuloa! Teologiharjoittelun ohjaajien neuvottelu Neuvottelu järjestetään ti klo tuomiokapitulin tiloissa, Erottajankatu 7 A, 5. krs. Palaute vuoden 2010 harjoittelusta ja suuntautuminen tulevaan. Uudet ja vanhat harjoittelunohjaajat tervetuloa! Salaatti- ja kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset mennessä, Kapituli kokoontui juhlaistuntoon Piispa Eero Huovinen toimi viimeisen kerran tuomiokapitulin puheenjohtajana järjestetyssä juhlaistunnossa. Tilaisuudessa olivat kutsuttuina läsnä Pirkko Lehtiö, Jussi Talasniemi, Jouko Sihvo, Anja-Tuulikki Huovinen sekä lääninrovastit ja tuomiokapitulin työntekijät. Musiikista vastasi kamarikuoro SonorEnsemble hiippakuntakanttori Hanna Remeksen johdolla. Juhlaistunnossa kapituli antoi myös valtakirjan Irja Askolalle Helsingin hiippakunnan piispanvirkaan alkaen. 17 Raine Haikarainen

18 Muista lapsi- ja perhetyon koulutukset! 18 Lapsen hengellisyyden tukeminen, spiritualiteettikoulutus ja sekä 3. ja 4. jakso vuoden 2011 kevätkaudella Seurakuntaopisto, Järvenpää 9 op Vahvistu hengellisen ohjaajan tehtävässä ja löydä uusia näkökulmia lapsen hengellisen kasvun tukemiseen. Kohderyhmä: Lasten kanssa toimivat Järjestäjät: SLI ja SLK Erilaiset perheet Seurakuntaopisto, Järvenpää 2 op Löydä rohkeutta ja keinoja kohdata perheiden moninaisuus työssäsi. Kohderyhmä: Lasten ja perheiden kanssa työskentelevät Järjestäjä: SLK ja SLI Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksesta varhaisnuorisotyohon Seurakuntaopisto, Järvenpää 2 op Löydä rohkeutta ja keinoja kohdata aikuisia työssäsi ja vahvista tasavertaista kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Kehitä vuorovaikutustaitojasi ja opi toimimaan moniammatillisissa verkostoissa. Kohderyhmä: Lapsi- ja perhetyöntekijät, varhaisnuorisotyöntekijät Järjestäjä: SLK ja SLI Lisätiedot ja ilmoittautumiset kursseille: Tiedustelut: Heli Mäkinen p Rukoushelmet kirkkovuodessa Seurakuntaopisto, Järvenpää 1 op Leikkimeditaatiota, rukoushelmien teologiaa, pyhiinvaellusta, musiikkia ja harjoituksia sekä rukoushelmimessutoteutuksia eri kirkkovuoden pyhiin. Osallistu ja saa omat rukoushelmet. Kohderyhmä: Seurakunnan ja kasvatuksen työntekijät Järjestäjät: SLK ja SLI Suntion ammattitutkinto Suorita tutkinto joustavasti monimuototai oppisopimuskoulutuksena ks. S e u r a k u n t a o p i s t o J ä r v e n p ä ä p u h. ( 0 9 )

19 2011 Täydennyskoulutus ja neuvottelupäivät Helsingin hiippakunnassa optimismia ja realismia myös koulutukseen 19 Minun mummoni oppi lukemaan kiertokoulussa Hankasalmen syrjäkylän perukoilla. Isä oppi käsityöammattiin ja kypsällä aikuisiällä kouluttautui työn ohella eteenpäin. Minä aloitin kouluni vuonna 1968 yhtenä Suomen ensimmäisistä kokeiluperuskoululaisista. Suomi on nostettu köyhyydestä kouluttamalla koko väestö mahdollisimman pitkälle. Kirkkomme toteuttaa samanlaista koulutusoptimismia. Työntekijöiden kelpoisuudet on viritetty korkealle niin, ettei ilman todistuksia ole seurakuntatyöhön asiaa. Eikä siinä vielä kaikki! Harva työnantaja järjestää työntekijöilleen niin massiivista koulutusta kuin kirkko. Vuonna 2009 Kirkon koulutuskalenterissa tarjottiin 591 koulutusta ja 159 neuvottelupäivää. Koulutuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 8974 henkilöä. Helsingin hiippakunnassa juhlavuosi siivitti yhteen tulemisia niin, että koulutuksiin ja neuvottelupäiville kirjattiin yhteensä 3298 osallistujaa. Dekaanin tehtävänä on työtovereiden kanssa koota tätä koulutuskarttaa. Nöyränä olen tämän tehtävän edessä. Samalla tehtävä innostaa. Kokeiluperuskoululaisen palo uuden etsimiseen ja maailman hahmottamiseen on tallella. Tulevan vuoden koulutustarjonta on jälleen koottu yhteen. Sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä kattaa nyt kaikki Helsingin hiippakunnan ja Kirkon koulutuskeskuksen järjestämät koulutustilaisuudet neuvottelupäivineen. Seurakunnan koulutussuunnitelma ei siten ole enää kanava ilmoittautumiseen, vaan jokainen ilmoittautuu suoraan sähköiseen järjestelmään. Järjestelmä huolehtii infosta esimiehelle, joten koulutuksen kokonaissuunnittelu vaatii edelleen seurakunnassa saman työn kuin ennenkin. Kirkkoherrojen on huolehdittava siitä, että ilmoittautuminen on mahdollista myös niille työntekijöille, joilla ei ole omaa päivittäistä nettiyhteyttä. Ilmoittautumisten aikarajat kiristyvät edelleen, ja aikarajoista on hyvä pitää kiinni. Hallinnollisesti koulutussuunnitelmat voidaan kuitenkin käsitellä neuvostoissa entisillä määräajoilla eli marraskuuhun mennessä. Sähköinen järjestelmä mahdollistaa myös joustavan peruutusmenettelyn. Peruutuksiinkin tulee oma aikataulunsa. Viimeisen peruutuspäivän jälkeen peruutetusta koulutuksesta veloitetaan täysien kurssimaksujen lisäksi peruutus- ja käsittelykulut. Tällä tavalla koulutusoptimismin rinnalla elää myös kasvavassa määrin koulutusrealismi. REIJO LIIMATAINEN

20 20 Kaikki ilmoittautumiset vuodelle 2011 vain Kirkon sähköisessä henkilöstökoulutuskalenterissa olevan ilmoittautumisjärjestelmän kautta ei enää koulutussuunnitelman kautta, sähköpostilla eikä verkkolomakkeella. Kirkon henkilöstökoulutuskalenteri vuodelle 2011 on luettavissa Kirkon koulutuskeskuksen verkkosivuilla sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/ sp?open&cid=content3fe049. Kalenteri ilmestyy vain sähköisessä muodossa, ja sinne on linkki kotisivuiltamme Ilmoittautumisohjeet koulutukset sähköisen kalenterin kautta viimeistään Hakeudu koulutukseen -linkistä. neuvottelupäivät sähköisen kalenterin kautta Hakeudu koulutukseen -linkistä, ilmoitettuun päivämäärään mennessä. ilmoittautumisia ei enää kotisivuilla olevalla verkkolomakkeella tai sähköpostilla. Myöskään koulutussuunnitelma ei toimi ilmoittautumiskanavana. Hiippakunnan ulkopuolisilta osanottajilta osanottajamaksua korotetaan 25 %. Etusija kursseille on kuitenkin oman hiippakunnan työntekijöillä. Seurakuntien koulutussuunnitelmat Koulutussuunnitelmat lähetetään tiedoksi tuomiokapituliin mennessä. Peruutusehdot Koulutuksiin ja neuvottelupäiviin osallistumisen peruutus on ilmoitettava Helsingin tuomiokapituliin sähköisen kalenterin kautta (tai viimeistään kahta viikkoa ennen koulutuksen alkua. Tämän jälkeen peruutettujen tai kokonaan peruuttamatta jääneiden koulutusten ja neuvottelupäivien kurssimaksut laskutetaan täysimääräisinä, ja lisänä 50 euron käsittelymaksu Täydennyskoulutus ja neuvottelupäivät Kasvatus Ympäristötyön neuvottelupäivä , Helsinki Nuorisoteologinen neuvottelupäivä , Helsinki, tuomiokapituli Hiippakunnallinen viestintäpäivä , Helsinki Rippikoulutyöstä vastaavien neuvottelupäivä Kasvatuksen painopisteseminaari , Helsinki Lapsi- ja perhetyön hiippakunnallinen koulutus- ja neuvottelupäivä , Seurakuntaopisto, Järvenpää Porvoon rovastikunnan lapsityöstä vastaavien neuvottelupäivä , Sipoo Lapsi- ja perhetyöstä vastaavien hiippakunnallinen neuvottelupäivä Päivähoidon uskontokasvatus ja seurakunnan yhteistyö , Kolmas linja 22 Diakonian virkaan vihkiminen ja ordinaatiokoulutus Seminaaripäivät tuomiokapitulissa viikolla 17 pääsiäisen jälkeen to pe , retriitti Heponiemessä , vihkiharjoitus pe Kallion kirkossa ja diakonian virkaan vihkiminen Kallion kirkossa klo 10. Juhla Kallion seurakuntakodilla. Diakonia ja yhteiskunnallinen työ, kansainvälinen diakonia Diakoniateologien koulutus- ja neuvottelupäivä klo 9 12, Helsingin seurakuntayhtymä Diakonian teemaseminaari ti klo 9 12, Helsingin seurakuntayhtymä Teematorstai kansainvälisyyskasvatus klo , Vantaa, Rekolan seurakunta Yhteisvastuukeräyksen koulutus- ja neuvottelupäivät , Helsinki Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta Kuorotyön teemapäivät, 1) virityspäivä (kaikille) klo Tikkurilan kirkossa ja srk-salissa, 2) Kirkon musiikkijuhlien 2012 ohjelmisto klo Paavalin kirkon alasalissa, 3) Lapsi- ja nuorisokuorolle sovittaminen klo Vuosaaren kirkon Aallonharja-salissa ja Marielundin kappelissa, 4) kuoro ja gospel, aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin Laulakaa Herralle virsikoulutusta papeille, 2 teemapäivää: 1) paaston ja pääsiäisen ajan virret Paavalin kirkon alasalissa klo ja 2) adventin ja joulun ajan virret Paavalin kirkon alasalissa klo Pyhä messu kanttoreiden ja pappien hiippakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät aamupäivän koulutus pidetään Helsingin tuomiokirkon kryptassa, koulutus jatkuu koulutusristeilynä Helsinki-Tukholma-Helsinki (Viking Line). Tukholmassa tutustumiskohde.

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 7/2016 Seurakuntaneuvosto 22.9.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 22.9.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, kerhohuone 1 Kustaantie

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Helsingin hiippakunta PIISPANTARKASTUSOHJE Eero Huovinen

Helsingin hiippakunta PIISPANTARKASTUSOHJE Eero Huovinen Helsingin hiippakunta PIISPANTARKASTUSOHJE Eero Huovinen 12.12.2007 PIISPANTARKASTUKSEN TARKOITUS Piispantarkastuksen pitäminen perustuu KJ 18: 4-8 annettuihin määräyksiin. Niiden lisäksi Helsingin hiippakunnassa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ SEURAKUNTANEUVOSTO 7.9.2011 1/5 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona 7.9.2011. klo 18 Paikka: Matteuksenkirkko, Olavus-sali Osallistujat: Poissa: Jukka Pakarinen, puheenjoht. Max Isaksson Eija

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011

SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011 Kokousaika 14.12.2011 klo 17.30 19.17 Kokouspaikka Ravintola Nygårds, Vantaan Sotungissa Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Esityksen / esittäjän nimi

Esityksen / esittäjän nimi 1 16.9.2014 Esityksen / esittäjän nimi Vaalit & Valtakunnallinen julkisuuskampanja Mitä kaikkea hyvää kirkko ihmisten kautta tekee, ja mihin kaikkeen äänestämällä tai ehdolle asettumalla pääsee myös vaikuttamaan.

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

OHJEET PIISPANTARKASTUSTA VARTEN

OHJEET PIISPANTARKASTUSTA VARTEN Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli OHJEET PIISPANTARKASTUSTA VARTEN Piispantarkastuksen perusta ja tarkoitus Piispantarkastus on vanha perinne. Sen avulla piispa on pitänyt yhteyttä hiippakuntansa

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2014 Aika Paikka 3.6.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot