2013-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2013-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI"

Transkriptio

1 2013-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI tiimi Johtoryhmä Hallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KATSAUS VUODEN 2013 PROJEKTITOIMINTAAN toiminnan TULOSALUEIDEN PROJEKTITOIMINTA Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kokkolan ammattiopistot Yhteiset palvelut PROJEKTITOIMINTA PAINOPISTEALUEITTAIN Toteutetut projektit Kansainväliset projektit Hakuvaiheessa olevat projektit PÄÄTTYNEET PROJEKTIT Vuonna 2013 päättyneet projektit Päättyneiden projektien tuloksia

3 1. KATSAUS VUODEN 2013 PROJEKTITOIMINTAAN Koulutusyhtymän yksiköiden projektitoiminta oli vuonna 2013 aktiivista ja monipuolista. Kaiken kaikkiaan vuoden 2013 aikana julkisrahoitteisia projekteja toteutettiin yhteensä 99 kpl ja niiden toteutuneet kustannukset väliseltä ajalta olivat noin 3,4 milj. (edellisenä vuotena 96 kpl ja 3,9 milj. ). Vuoden aikana päättyi yhteensä 33 projektia ja vuoden lopussa hakuvaiheessa oli 6 projektia (edellisenä vuotena 23 ja 11 kpl). EU-ohjelmakauden päättyminen näkyi siis hiukan projektitoiminnan volyymissä. Koulutusyhtymän yksiköt onnistuivat kuitenkin saamaan merkittäville hankkeille jatkoaikaa ja myös lisärahoituksia. Vuoden 2014 aikana onkin käytössä kahden eri ohjelmakauden hankerahoituksia, mikä antaa mahdollisuuden välttää edellisen ohjelmakauden vaihtumisen aiheuttaman romahduksen projektitoiminnassa. Vuosi 2013 oli projektitoiminnan kannalta haasteellinen. Uuteen ohjelmakauteen valmistauduttiin ja samaan aikaan koulutusyhtymän organisaatiota uudistettiin ja käytiin YT-neuvotteluja. Alueen kuntatalouden vaikeudet näkyivät pitkittyneinä kuntarahoitusneuvotteluina, ja projekteja ei aina nähty kunnissa sijoittamisena tulevaisuuteen vaan yhä enemmän kustannuksina. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin sanoa, että vaikeista ajoista huolimatta projektien vaikuttavuus on edelleen merkittävällä tasolla. Lähinnä aikuisopiston projektien kautta luodut tai säilytetyt 431 työpaikkaa puhukoon puolestaan. Koulutusyhtymä sijoitti vuonna 2013 omarahoitusosuuksina ammatillisen koulutuksen, oppimisympäristöjen ja henkilöstön kehittämishankkeisiin yhteensä n euroa, millä saatiin oman toiminnan kehittämisresursseja yhteensä n. 1,11 M. Aluekehityshankkeiden omarahoitusosuudet olivat n euroa. Jatkossa projektitoiminnan omarahoitusosuuksia on syytä seurata entistäkin tarkemmin suhteessa projektien tuloksiin ja hyötyihin. raportin seuraavissa luvuissa on avattu koulutusyhtymän projektitoiminnan sisältöä, tuloksia ja vaikuttavuutta tarkemmin eri näkökulmista. Lisäksi projektikohtaisia tietoja voi käydä katsomassa koulutusyhtymän www-sivuilta osoitteesta: Raportointi on toteutettu viimeisen kerran vanhalla opistorakenteella. KUVA 1. Koulutusyhtymän projektitietojärjestelmästä PROSEsta löytyy projektien perustiedot. 3

4 toiminnan volyymi Yhtymäpalvelut+opistot Aikuisopisto Maaseutuopisto Ketek KUVA 2. Koulutusyhtymän projektitoiminnan volyymi vuosina (v luvuissa mukana Teknologiakeskus Ketekin projektit). toimintaa arvioidaan eri mittareilla. Vuonna 2011 otettiin projektitoiminnan arvioimiseksi käyttöön ohjausryhmien ja projekteihin osallistuneiden työnantajien palautekyselyt. Tilinpäätöstiedot toiminnan liikevaihto (M ) 5,1 4,1 1,8 3,3 3,4 3,8 3,9 3,4 2. Käynnissä olleiden projektien lkm henkilöstö htv Työnantajia yhteensä projekteissa Osallistujia projekteissa Uudet/uudistetut työpaikat Työnantajapalaute (1-4) 3,02 3,83 ei kerätty 8. Ohjausryhmäpalaute (1-4) 3,13 3,42 3,41 Kuva 3. toiminnan mittarit vuosina

5 1.1 toiminnan Koulutusyhtymän projektitoimintaa koordinoi ja kehittää projektitiimi ja se raportoi toiminnastaan johtoryhmälle. tiimin kokoonpano vuonna 2013: Harri Lundell (pj.), aluevaikutus Minna Kallioinen (siht.), talousasiat Kaisa-Leena Ahlroth, Maaseutuopiston projektitoiminta Anne Eteläaho, opiskelijahuollon projektitoiminta Heidi Heinonen, raportointi ja tietojärjestelmät Tuija Koukkari, koulutuksen kehittämisprojektit Juha Kykyri, projektitoiminnan tietojärjestelmät Iiris Niemonen, Aikuisopiston projektitoiminta Soile Pesola, projektien kirjanpito Satu Sundell, sosiaali- ja terveysalan opiston projektit Teija Tuunila, kansainvälinen projektitoiminta Marjo-Riitta Ventola, Keski-Pohjanmaan Opiston projektitoiminta tiimin toiminnan painopisteinä vuonna 2013 olivat mm. projektitoiminnan vaikuttavuuden tulosten ja toiminnan arvioinnin kautta työmarkkinoiden toimivuuden ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen projektitoiminnan avulla koulutusyhtymän ohjelmakauden suunnitelman valmistelu projektitoiminnan jatkuvuuden edistäminen EU-ohjelmakauden vaihtumisen yhteydessä Lisäksi kaikki projektitoimintaan liittyvä aineisto ja ohjeistukset päivitettiin, kun koulutusyhtymän www-sivusto uusittiin ja uusi toimintakäsikirja otettiin käyttöön. Kuva 4. toiminta on kattavasti käsitelty koulutusyhtymän toimintakäsikirjassa. 5

6 2. TULOSALUEIDEN PROJEKTITOIMINTA Koulutusyhtymän vaativat ja laajat EU-rahoitteiset projektit hallinnoidaan aikuisopiston, maaseutuopiston ja yhtymäpalveluiden toimesta. Lisäksi muilla opistoilla (Keski- Pohjanmaan Opisto, Kokkolan ammattiopisto, Kokkolan kauppaopisto ja Kokkolan sosiaali- ja -terveysalan opisto) on ollut omaa pienimuotoisempaa projektitoimintaa, joka on tärkeä lisäresurssi toiminnan kehittämisessä ja verkostoitumisessa. Vuonna 2013 lukumääräisesti eniten projekteja hallinnoitiin yhtymäpalveluissa (yhteensä 24 kpl). Kussakin Kokkolan ammattiopistossa toteutettiin vuoden aikana 7-8 projektia. Euromääräisesti mitattuna projektitoiminta oli laajinta Aikuisopistossa (48 % kaikista toteutuneista kustannuksista). määrä 2013/tulosalue Toteutettu Hakuvaihe Aikuisopisto Maaseutuopisto Ammattiopistot Yhteiset palvelut KUVA 5. Vuonna 2013 toteutettujen ja hakuvaiheessa olevien projektien määrä. Tot.kustannukset 2013/tulosalue Aikuisopisto Aikuisopiston koulutushankkeet Maaseutuopisto Ammattiopistot Yhteiset palvelut KUVA 6. Toteutettujen projektien kustannukset tulosalueittain vuonna

7 2.1 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Aikuisopistossa vuosi 2013 jatkui projektitoiminnan osalta yhtä vahvana kuin edellinenkin. Pääosa koulutus- ja kehittämisprojekteista jatkui koko vuoden ja tarjosi edelleen samat mahdollisuudet alueen yrityksille, niiden henkilöstölle sekä henkilöasiakkaille osaamisen ja toiminnan kehittämiseen. toiminnan liikevaihto oli n. 2,1 milj. euroa. Kuluneena vuotena tulorahoituksesta lähes puolet kohdentui koulutusten toteuttamiseen. Vain kolme laajaa EU-projektia päättyi: Verkko ja Media, Balanssi sekä Opin Ovi Keski- Pohjanmaalla (ks. kpl. 4.2.). Ohjelmakauden päättyessä ei uusia rakennerahastohankkeita tehty, ja vain yksi vielä käsittelyssä ollut projekti Lime-Inno hyväksyttiin. Tuotannon ja tuotantotekniikan kehittämishankkeissa on kuluneena vuotena toteutettu useita yrityskohtaisia tuotannon tehostamista tukevia caseja. Tehokkuuden lisäämistä on niissä tehty niin automatisoinnin, lean-ajattelun, ergonomiaa tukevien uudistusten, muotoilun kehittämisen ja jopa ns. uuden tehokkuutta lisäävän keksinnön kautta. Näihin caseihin voi tutustua laajemmin sivustolla. Case Ab HUR Oy: Ab HUR Oy on kokkolalainen maailmanlaajuisesti tunnettu kunto- /kuntoutuslaitteiden sekä geriatristen harjoittelulaitteiden valmistaja. HUR on yhdessä Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa tutkinut mahdollisuutta robotisoida tuotannon raskaat hitsaus- ja hiontatyöt. - Robotisointi toisi työntekijöille paremmat työolot ja takaisi parhaan mahdollisen laadun hitsaussaumoille, kehityspäällikkö Krister Dahlbacka toteaa. Tällä hetkellä yrityksessä kuluu neljäsosa työajasta hiontaan. Robotisoinnin tuomaa ajansäästöä kellotettiin ja tutkittiin, että robotin avulla yhden puolivalmisteen hitsausaika voisi lyhentyä jopa 12 minuutilla. Hionta-aikaan saataisiin myös jokaisen puolivalmisteen kohdalla 10 minuutin säästö. - Tuotanto ei vielä tällä hetkellä ole riittävän suurta, jotta robotti-investointi olisi kannattavaa, mutta nyt on kartoitustyö tehty tulevaisuuden varalle. Tällä hetkellä tilaustilanne näyttää niin hyvältä, että robotti-investointi saattaa tulla ajankohtaiseksi ihan lähiaikoina, Dahlbacka toteaa tyytyväisenä. - Hankkeen kautta löydettiin varmuus investoinnin kustannuksista ja siitä, kuinka suuria valmistumäärien täytyy olla, jotta investoinnin takaisinmaksuaika pysyisi kurissa, Dahlbacka toteaa. 7

8 Kuva 7: Esimerkkejä aikuisopiston robotiikkalaitteista en kautta räätälöiden on koulutusta voitu tarjota runsaasti sekä yrityksille että henkilöasiakkaille. Niin Balanssi kuin Step Up -projekteissa on tarjottu asiakkaalle omaa uravalintaa tukevia palveluja ja ohjausta sekä räätälöity ryhmä- ja yksilömuotoisesti toteutettuja koulutus- ja työelämäpolkuja yhdessä sekä koulutusyhtymän että muiden alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Yli tuhat asiakasta on osallistunut palvelutarvearviointeihin hankkeiden aikana ja saanut henkilökohtaista ohjausta, ammattialakohtaista uravalmennusta, osallistunut koulutuskokeiluun, suorittanut keskenjääneen tutkintonsa loppuun jne. Toimintavuonna käynnistyi myös Kokkolan kuntakokeiluun liittyvä koulutusyhteistyö. Kuntakokeilu -projektin asiakkaille ensimmäiset räätälöidyt koulutukset toteutettiin loppukeväästä ja niitä jatkettiin koko vuoden sekä ryhmä- että yksilökoulutuksina vahvan ohjauksen ja verkoston tukemina. Kokemukset ovat olleet hyviä ja kohderyhmän kanssa tullaan yhteistyötä jatkamaan myös tulevana vuotena. Yrittäjyyttä, liiketoimintaa ja yhteisöjä on tuettu erilaisissa kehittämisponnisteluissa Start Up, Protek ja Vaihtovalmennus -projektien koulutuksin ja asiantuntijapalveluin. Yli 200, yrittäjyyden alkutaipaleella olevaa asiakasta on hyödyntänyt Start Up:in palveluita ja lisäksi on toteutettu eri yrityspalveluorganisaatioiden kanssa yrittäjiä aktivoivia ja innostavia tapahtumia ja tietoiskuja. Yhteishankintakoulutus on ollut ja tulee jatkossakin olemaan Protek ja Vaihtovalmennus projektien työkalu, sillä työssä olevien koulutukseen edellytetään entistä enemmän työnantajan panostusta. Uusia koulutuksia ja koulutuksen toteuttamistapoja pyritään kokeilemaan koulutushankkeissa. Esim. perinteisen yrittäjäkoulutuksen rinnalle on rakennettu koulutuskokonaisuus tukemaan verkkoliiketoimintayrittäjyyttä ja Protekissa on pilotoitu ns. monitaitajakoulutus eri toimialoille erilaisin variaatioin. Molemmat koulutukset ovat kohdentuneet työttömille. Toimintavuoden aikana on ollut käynnissä kolme Opetushallituksen valtionavustusta saanutta opetuksen laatu- ja/tai työelämän kehittämisprojektia, joilla on tuettu omaa toimintaa ja palveluja ennakoiden tulevia kehityssuuntia. Avustusprojektit ovat pienimuotoisia, mutta arvokkaita kehittämisen työkaluja ja laajan valtakunnallisen sekä alueellisten verkostojen yhdessä toteuttamina niiden kautta saatu lisäarvo kertaantuu. Niitä toteutetaan jatkossakin ja valmistaudutaan ennakolta tuleviin muutoksiin arjen työtä ja toimintatapoja sekä palveluja edelleen kehittämällä. 8

9 Organisaation muutoshaasteet ja säästötavoitteet ovat haastaneet myös projektityötä tekevät kuluneena toimintavuotena. Nämä haasteet jatkunevat ja ohjelmakauden päättämiseen liittyvät toimet ja uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen ovat tuoneet omat lisähaasteensa. Pääosa aikuisopiston hankkeista jatkuu vielä vuonna 2014 ja tulevaan vuoteen valmistaudutaan edelleen kiireisinä sekä samalla hämmentynein mielin ja odottavin ajatuksin. Aikuisopiston projektitoiminnan yhteyshenkilönä toimii Iiris Niemonen,

10 2.2 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Luonnonvara-alan projektitoimintaa toteutettiin Maaseutuopistossa ja vuonna 2013 käynnissä oli kaikkiaan 20 eri projektia, joista neljä päättyi vuoden aikana. Seitsemän uutta projektia sai myönteisen rahoituspäätöksen ja toiminta käynnistyi vuoden 2013 aikana. Maaseutuopistolla toimi vuonna 2013 projektitehtävissä kaikkiaan yhdeksäntoista henkilöä, joista kahdeksan kokopäiväisesti. Maaseutuopiston projekteista osa on oppilaitoksen sisäisiä, erityisesti opetusta kehittäviä projekteja. Uusia, opetusta kehittäviä hankkeita käynnistyi vuonna 2013 viisi. Kauas Oppimaan (KOPPI) projektia toteuttaa Naturi-verkosto, johon kuuluu 6 luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosta. Hakijaorganisaationa ja koordinaattorina toimii Keski- Pohjanmaan maaseutuopisto. Hankkeessa tarjoutuu 84:lle luonnonvara- ja ympäristöalan perus- ja ammattitutkintojen opiskelijalle mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomailla, 11:ssä eri kohdemaassa. Hankkeen tuloksena opiskelijoiden ammatillinen osaaminen, kielitaito ja kulttuurien tuntemus lisääntyvät. Lisäksi lähettävät organisaatiot saavat lisää kokemusta ECVET-järjestelmän käytöstä ja uusia ulkomaisia kumppaneita. KUVA 8. Hanna-Mari Laitala tutustui vuohijuustolan toimintaan Norjassa Naturbruksutdanning for voksne -hankkeen puitteissa lokakuussa 2013 Naturbruksutdanning for voksne on norjalaisten maatalousoppilaitoksen hallinnoima hanke, jossa kehitetään maaseutuyrittäjien aikuiskoulutukseen verkkopohjaisia työkaluja suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja islantilaisten maatalousalan oppilaitosten muodostamassa verkostossa. Luonnonvara-alan arviointimenetelmien -projekti on viiden koulutusorganisaation yhteinen kehittämishanke, jota koordinoi Salpaus. Hankkeessa kehitetään yhteisiä arviointimenetelmiä ja yhtenäinen, sähköinen arvioijaverkosto työelämälähtöisyyden takaamiseksi luonnonvara-alan tutkintojen suorittamisessa. Mukana olevat alat ovat hevostalous, eläintenhoito ja kalastus. GRASS (Growing Agricultural Skills - Sharing Experiences on Farm Management Studies and Developing VET to Meet the Future Needs of Working Life) on suomalaisten, ranskalaisten ja latvialaisten yhteinen kehittämishanke, jossa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia maatalouden kasvavista muutoksista ja osaamistarpeista erityisesti maatilayritysten johtamisessa ja yrittäjyydessä. 10

11 DIGIMOTO - Metsäalan digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa tavoitteena on kehittää metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa simulaattoripohjaisia virtuaalioppimisympäristöjä tukemaan erilaisten oppijoiden ammattitaidon saavuttamista ja saada opiskelijoiden tvt-osaaminen vastaamaan nykypäivän työelämän tarpeita. Edelleen käynnissä oli MOVE IT-hanke. Toinen puoli luonnonvara-alan projektitoimintaa ovat alueen työ- ja elinkeinoelämää kehittävät projektit. Näitä toteutetaan yhteistyössä muiden, lähinnä luonnonvara-alan, organisaatioiden kanssa. Osa projekteista on maaseutuopiston itsensä hallinnoimia ja lisäksi maaseutuopisto on mukana osatoteuttajana alueellisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä projekteissa. toiminnan pääpaino oli Kannuksen yksikössä, mutta vuoden 2013 aikana projektitoimintaa oli myös Perhossa. Yhteistyö rahoittajatahojen, kuten Pohjanmaan ELYn, Keski-Pohjanmaan liiton, Pirityisten ja Rieska-Leaderin sekä alueen seutukuntien ja kuntien kanssa jatkui tiiviinä. Tärkeimpiä rahoitusvälineitä ovat Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma/maaseuturahasto, Botnia-Atlantica Interregohjelma/ EAKR, Elinikäisen oppimisen ohjelma/leonardo-alaohjelma sekä maakunnan kehittämisraha. KUVA 9. Perunanviljelijöitä kokoontui Lohtajalle elokuussa 2013 katsastamaan kasvun etenemistä sekä perehtymään perunalajikkeisiin ja kasvitautitilanteeseen Tietoseppä2-hankkeen ja Keski- Pohjanmaan perunakerhon järjestämässä pellonpiennarpäivässä. Maatalousalan projekteja toteutetaan laajassa alueellisessa yhteistyössä, ja osa projekteista toimi Keski-Pohjanmaan lisäksi myös Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan puolella. Maaseutuopisto toimii projekteissa hallinnoijana tai osatoteuttajana. Uusina hankkeina käynnistyi kolme. Tietoseppä2 tiedonvälityshankkeen tavoitteena on lisätä maatalous- ja turkisyrittäjien osaamista sekä parantaa yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä, tukea yritysten jatkuvuutta sekä edistää keskinäistä tiedonvaihtoa, sosiaalista kanssakäymistä ja toisilta yrittäjiltä oppimista. Maaseutuopisto vastaa koulutustoiminnasta Kehittyvä turkistila - hankkeessa Etelä-Pohjanmaan alueen turkistilojen osaamisen lisäämiseksi. 11

12 Nordic Green Care:ssa kootaan opintomatkojen, teemapäivien ja workshoppien avulla yhteen teeman ympärillä olevat toimijat, organisaatiot, ostajataho ja yrittäjät ja luodaan mahdollisuuksia GC-toiminnan käynnistämiseen sekä lisätään kansainvälistä osaamista Green Caresta. Hanketta toteutetaan yhdessä Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa. KUVA 10. Nordic Green Care hankkeen ohjausryhmä perehtyi syksyllä 2013 Green Care- yrittäjyyteen ja GC-toiminnan organisointiin Värmlandissa Ruotsissa. Edelleen käynnissä olleita hankkeita vuonna 2013 oli maatilojen johtamista ja maatalousyrittäjien työhyvinvointia kehittävä FARMI koulutusprojekti, Luova yhteistyöprojekti, alueellinen Green Care hanke Green Care -yrittäjyyden edistäminen ja, valtakunnallinen Green Care toiminnasta elinvoimaa maaseudulle (VoiMaa!). OSUMA - projektissa koulutettiin laaja joukko metsästäjiä riistanlihan oikeaoppiseen käsittelyyn sekä koulutetuiksi metsästäjiksi. Metsäalan hankkeissa käynnissä oli metsäenergian kehittämishankkeet suomalaisranskalainen Forest Fire ja ruotsalais-suomalainen Forest Refine. Perhossa jatkettiin Komanteen kosteikko hanketta. Vuonna 2013 päättyi kolme isoa hanketta: Agribisnes liiketoimintaosaamisen koulutus, Vene verkostot nautakarjatalouden edistäjinä sekä Tietoseppä- ajankohtaistietoa maatalousyrittäjille Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. KUVA 11. Maaseutuopiston hankehenkilöstö esitteli hankkeita Snellmanin Tuottajapäivillä syyskuussa Pietarsaaressa yhteisosastolla Yrkesakademin kanssa (kuva Paula Väisänen). Maaseutuopiston projektitoiminnan yhteyshenkilönä toimi Kaisa-Leena Ahlroth,

13 2.3 Kokkolan ammattiopistot Kokkolan ammattiopisto Kokkolan ammattiopisto on toiminut aktiivisesti pedagogisten ja opiskeluhuollon hankkeiden ideoijana ja toteuttajana. Usea hanke on haettu ja toteutettu koko koulutusyhtymän nimissä. Ammattiopiston henkilöstöstä Saila Tolppanen on koordinoidut koulutusyhtymän PaLaVa - hanketta. Kansainvälisissä hankkeissa Ammattiopistolla on pitkät perinteet. Vuonna 2013 opisto koordinoi ja oli mukana viidessä eri hankkeessa, Näissä hankkeissa parannettiin työssäoppimisen käytänteiden, arvioinnin ja dokumentoinnin laatua. enä opiskelijahankkeissa on tasavertaisuuden huomiointi valittaessa opiskelijoita vaihtojaksoille sekä tehostettu valmentautuminen ja hyvien, relevanttien työssäoppimispaikkojen hankinta vaihtoon osallistuville. Näitä hankkeita olivat Let s go Intenational at Home, PPT, Work, Skills and Costs ja Web- Prep. Museum in Fasion -hankkeessa vaatetusalan opiskelijat työstivät asuja perustuen eri maiden perinteisiin pukuihin. Hankkeessa oli mukana myös Kokkolan kaupungin museotoimi. Ammattiopiston opiskelijoiden vaihtojaksot toteutettiin kaikki hankerahoituksella. KUVA 12: Museums in fashion - hankkeessa vaatetusalan opiskelijat Kokkolan ammattiopistosta, Italiasta, Turkista ja Romaniasta valmistivat uudet asut tutustumalla kunkin maan perinteisiin asuihin sekä järjestivät muotinäytöksen Modenalaisessa museossa. Lisää hankkeesta: Tile-hankkeessa kehitettiin konkreettinen työkalu inklusiivisen oppilaitoksen arviointiin ja kehittämiseen. Neljästä eri maasta mukana oli yksi korkeakoulu ja ammatillinen oppilaitos. Suomessa teimme yhteistyötä Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Ammattiopiston opettajat arvioivat työkalun avulla, miten ammattiopiston strategia, johtaminen, oppilaitoskulttuuri ja käytänteet toimivat siten, että oppilaitos olisimme hyvä kaikille oppijoille. Paikallisen yritystoiminnan kehittämiseksi käynnistimme Keski-Pohjanmaan elintarvikealan -hankkeen vuonna 2012 alussa. Päätavoitteena on kartoittaa elintarvikealan nykytilaa ja kehittämishaasteita, suunnitella keskipohjalaista tuotekehitysympäristöä sekä edistää lähiruoan käyttöä erityisesti julkisella sektorilla. Hanke toteutetaan yhdessä Ketekin kanssa. 13

14 Kuva 13: Kaustisen Pelimannitalolla järjestettiin Elintarvikehankkeen seminaari: Kutsu taisteluun lähiruuan puolesta. Mukana oli alueen elintarviketuottaja esittelemässä tuotteitaan. Yleisö kuuli mm. luentoja lähiruoan merkityksestä ja hankintalainsäädöksistä. Kokkolan kauppaopisto Kauppaopiston kansainvälinen hanketoiminta liittyy lähinnä opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen edistämiseen. Suurin osa liikkuvuusjaksoista toteutettiin EU:n alueella, mutta merkittäviä poikkeuksia ovat OPH-rahoitteiset Intia- ja erityisesti Kiina-verkosto, jossa Kauppaopisto on ollut aktiivinen toimija jo yli vuosikymmen. Kauppaopistossa oli v aikana käynnissä yhteensä 8 hanketta. IQWBL (Improving Quality in Work-Based Learning) -hankkeessa kehitettiin yhdessä kansainvälisten partnereiden kanssa työssäoppimisen arviointia sekä levitettiin hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Tämä innovaationsiirtohanke on kulminaatio Kauppaopiston useiden kansainvälisten hankkeiden jatkumossa. Hankkeen vetäjä opettaja Mats Löf sai esitellä hanketta Euroopan Komission kutsumana Brysselissä kansainvälisessä työssäoppimisen konferenssissa. Kauppaopisto on osallistunut aktiivisesti myös koulutusyhtymän yhteisiin opetuksen kehittämishankkeisiin sekä yhtymäpalveluista koordinoituihin kansainvälisyyshankkeisiin olemme siis merkittävältä osalta vaikuttaneet siihen, että CIMOssa on rekisteröity Keski-Pohjanmaan pitkäjänteinen kansainvälisyystyö jo useana vuotena peräkkäin. Kuva 14: Saksalaisia työssäoppijoita Kokkolan kauppaopiston Avointen Ovien / 9.luokkalaisten päivän kansainvälisessä esittelypisteessä. 14

15 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistossa on vuoden 2013 aikana jatkettu yhteistyötä CIMO:n kansainvälisten hankkeiden osalta HyväOlo-verkoston kanssa toteuttaen asiantuntijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuushankkeita (3 hanketta) Green Care-teemalla. Lisäksi olemme olleet kumppaneina Jedun koordinoimissa Oph:n rahoittamissa Voo- ja Mehankkeissa sekä Camoon China-hankkeessa. Myös koulutusyhtymän yhteisissä hankkeissa olemme toimineet hankekumppaneina (Green Care-hankkeet, Vire, Mixed-studies, Talent, Cube). Opistomme on kumppanina mukana Vaasan toisen asteen vetämissä Vire 2 ja Vire 3 projekteissa. Tavoitteena on edistää opetushenkilöstön tietoteknisiä ja pedagogisia valmiuksia ja kehittää pysyviä toimintamalleja miten verkkosovellusten ja sähköisten medioiden käyttöä voitaisiin lisätä opetuksessa. n puitteissa on järjestetty koulutusta sekä koko henkilökunnalle että pienemmille ryhmille. Moodleen on luotu kaikille ryhmille omat sivut, johon opettajat voivat viedä materiaalia. Simulaation käyttöönottoa ja verkon käyttöä on helpotettu e-tutoreiden avulla. Vire 2 loppui ja toimintaa jatketaan nyt Vire 3:n puitteissa. Keski-Pohjanmaan Opisto Toimintavuosi oli projektitoiminnan osalta vireä Keski-Pohjanmaan Opistolla. Kevään aikana projekteissa toimivia henkilöstöä koulutettiin hankehakemusten laadinnassa ja hankkeiden koordinoinnissa. Myönteisiä päätöksiä saatiin 4 kpl ja hankerahoitus tulee pääasiassa Opetushallitukselta, EU:n Grundtvig ohjelmasta. Lisäksi opisto on ollut mukana koulutusyhtymän UVA2-, PALAVA-, SULO- ja Green Care- hankkeissa sekä nuva - verkoston NGU2-hankkeessa. Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun vertaisarviointityöskentelyn avulla Verna -hankkeessa suoritettiin keväällä vertaisarviointia verkoston eri oppilaitoksissa. Osoitusta hankkeen tuomista mahdollisuuksista ja yhteistyötä tutkintotoimikuntien on muun muassa se, että hanketta on esitelty tutkintotoimikuntien kehittämispäivillä, tutkintotoimikuntien vierailukäynneillä. Jatkotyöstämiselle on huomattu olevan tarvetta esimerkiksi organisaatio- ja johtamisjärjestelmän muutoksien myötä, lisäksi ammatillisen lisäkoulutuksen eri toiminnot vaatisivat edelleen kehittämistä ja jalkauttamista käytäntöön. Vuoden aikana alkoi myös koordinoimamme MIXED SUDIES jatkohanke, jossa on mukana viisi muuta koulutuksen järjestäjää. Mamu opintoseteli ja Internaattipedagogiikka II -hankkeissa ei ollut muita toimijoita. Internaattipedagogiikka II on jatkohanke ja Mamu -projekti sai myönteisen jatkopäätöksen. 15

16 KUVAT 15 ja 16. ART-is projektiin osallistuneet Virtaset eli Jarmo Patana ja Timo Rautiainen olivat saaneet tehtäväkseen kuvata kaikkea mahdollista Islannin matkalta. Vuoden aikana alkoi ART-is projekti (Inclusion and Self-development of adults with learning disabilities through the ARTs). Kahdeksan maan hanketta koordinoi Belgia ja sen tavoitteena on osallistaa kehitysvammaisia opiskelijoita itsensä ja itsetuntonsa kehittämiseen sekä itsensä toteuttamiseen taiteen tekemisen kautta. Opistolta projektiin osallistuu Eväitä itsenäiseen elämään -linjan opiskelijat eli Virtaset. KUVA 17. Isäntämaan lisäksi Islannin Solheimarin ekokylään tuli ART-is ihmisiä Espanjasta, Englannista, Belgiasta, Puolasta, Maltalta, Suomesta. Yhteyshenkilö Marjo-Riitta Ventola,

17 2.4 Yhteiset palvelut Koulutuksen Yhtymäpalveluissa hallinnoitiin vuoden 2013 aikana lukuisia koulutuksen ja opetuksen kehittämishankkeita. Näistä laajin oli PaLaVa-hanke, jossa tavoitteena oli lisätä ja parantaa yhteistyötä eri perustutkintojen että työelämän toimijoiden välillä sekä monipuolistaa tähän tarkoitukseen opiskelijoiden opintopolkuja ja valinnaisuuksia. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin sähköistä osaamisprofiilia, jolla konkretisoidaan tutkinnon osien tuottamaa osaamista sekä valmistauduttiin projektin ulkoiseen ja sisäiseen arviointiin. n vastuuhenkilönä toimii Saila Tolppanen. LAMPPU2015-hankkeessa pohjoisen Suomen koulutuksen järjestäjät valmistautuivat yhdessä ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpanoon. KPEDUssa toimintajärjestelmää kehitettiin erityisesti uudistamalla mittaristoa ja ottamalla käyttöön sähköinen toimintakäsikirja intranetissa. Keskeisten tunnuslukujen saatavuutta parannettiin erillisellä tulososiolla. Tunnistetuille asiakasryhmille otettiin uusia palautemalleja käyttöön. Hankekumppaneiden kanssa vertailtiin hyviä käytäntöjä, esim. kehityskeskustelut. Vastuuhenkilönä toimi Niina Patrikainen. Keskipohjalainen koulutusväylä -projektin tavoitteena on vahvistaa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän nuorten ammatillisen perustutkinnon opiskelijoiden mahdollisuuksia jatkaa opintojaan Centrian Kokkolan yksiköiden koulutusohjelmissa. ESR-hankkeen päärahoittaja on Pohjanmaan ELY ja hallinnoija sekä päävastuullinen toteuttaja on Centria. Koulutusyhtymä on partnerina ja osatoteuttajana hankkeen ammatillista väylää koskevassa osiossa. Vuoden 2013 aikana mm. rakennettiin ammattikorkeakouluun valmistavat kiihdytyskaistaopinnot sekä kehitettiin KPEDUn ja Centrian tutkintojen ja koulutusohjelmien ns. vastinpariyhteistyötä. Vastuuhenkilönä toimi Kari Kalliokoski. JOBI verkostohankkeen päätulokset koottiin KPEDUn validointityökaluksi. Hankkeessa syntyneitä tuloksia hyödynnettiin aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessin kehittämisessä ja kuvaamisessa, prosessiin liittyvän ohjeistus- ja tukimateriaalin kehittämisessä, opetussuunnitelmien päivittämisessä ja henkilöstön sekä muiden sidosryhmien tiedottamisessa (mm. Nuko-tiimi ja henkilöstölehti Traivi). Suomalaisen koulutusjärjestelmän joustavuudesta ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yksilöllisistä opintopoluista tiedotettiin myös kansainvälisesti (mm. Belgiassa toteutettu kansainvälinen seminaari). JOBI hanke päättyi toukokuussa JOBI2 verkostohankkeessa sähköisen HOPS:n käyttöönottoa jalkautettiin tiedottamisen avulla ja sen toimivuutta edistettiin henkilöstöltä kerätyn suullisen palautteen avulla. Monipuolisemman ja yksiköllisemmän valinnaisuuden toteuttamista edistettiin toisen asteen yhteistä opintotarjotinta kehittämällä. Lisäksi tutustuttiin eportfolion mahdollisuuksiin ehops:n rinnalla. ECVET-järjestelmään ja opetussuunnitelman perusteiden muutokseen valmistauduttiin henkilöstön osaamista lisäämällä, mm. OPS-iltapäivät ja ECVET-tiedotustilaisuus. JOBI-hankkeiden vastuuhenkilönä toimi Johanna Kattilakoski. Oppimisen SULO verkostohankkeelle (oppimisympäristöjen ) perustettiin www-sivut: ja opettajat aloittivat oppimisympäristöjen kehittämiseen tähtäävät pilotit omilla aloillaan. Pilotteja varten toteutettiin laitehankintoja (mm. tablettitietokoneet ja labdiskit). Hankekumppaneiden toimijoille (opettajat) yhteinen Somementorikoulutus aloitettiin ja hankekumppaneiden yhteisessä verkostotapaamisessa jaettiin osaamista yli organisaatiorajojen. Vastuuhenkilönä toimi Johanna Kattilakoski. 17

18 Aluekehitys Vuosina on ollut käynnissä Keski-Pohjanmaan liiton rahoittamana maakuntaverkkohanke (kuituverkko 1 ja 2). Osuuskunta Keskikaista, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ovat olleet hankkeessa toteuttajina. Vuoteen 2013 mennessä hankkeessa on saatu Kokkolan ja Kaustisen seutukunnan alueelle valmista runkoverkkoa yhteensä n. 200 kilometriä, joka on alueen kuntien tietoliikennekäytössä. Vastuuhenkilönä hankkeissa toimi Mika Väisälä. Aluekehitykseen liittyy oleellisesti Keski-Pohjanmaan liiton maakunnan kehittämissuunnitelma ja sen toteuttamissuunnitelma (TOTSU), jossa vuosittain määritellään alueen projektitoiminnan painopisteet. Koulutusyhtymä on ollut aina aktiivinen toimija paitsi projektien toteuttajana, mutta myös maakunnallisten suunnitelmien ja strategioiden laatimiseen osallistumisessa. Kesällä 2013 laadittiin uuden ohjelmakauden ensimmäinen TOTSU, jossa koulutusyhtymä yksiköineen ilmoitti projektitoiminnan tavoitteensa vuosille Vaikka varsinainen Botnia-strategia hankkeena päättyikin v. 2012, jatkui verkostoyhteistyö yhdessä Centria ammattikorkeakoulun, Yliopistokeskuksen, Oulun eteläisen instituutin sekä Jokilaaksojen koulutusyhtymän kanssa. Strategia uudistettiin vuoden 2013 aikana ja sen tavoitteena on edistää alueen koulutustoimijoiden yhteistyötä sekä vahvistaa alueen TKI-työn vaikuttavuutta. Toinen aluekehitystä ohjaava prosessi on Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen Meripohjola-verkosto, jonka järjestämiin seminaareihin osallistui koulutusyhtymän yksiköistä laajasti henkilöstöä. Aluekehitysprojektien yhteyshenkilönä toimii Harri Lundell, Kansainvälisyys Koulutusyhtymän opistoilla on omia alakohtaisia kansainvälisiä projekteja ja yhteistyöverkostoja. Useimmin projekteissa on mukana yhteistyökumppaneita Euroopan maista, sillä EU-rahoitus mahdollistaa lähialueyhteistyön. Euroopan ulkopuolisista maista projektitoiminta on kohdistunut Opetushallituksen osarahoituksella Kiinaan, Intiaan sekä Japaniin. Myös monet koulutusyhtymän kehittämisprojektit ovat kansainvälisiä eli niissä on ulkomaisia partnereita. Kehityskohteina ovat olleet mm. energia, henkilöstön osaaminen, opiskelijahuolto, maahanmuuttajat ja alakohtaiset teemat. Maaseutuopistossa on jo vakiintunutta työvoiman rekrytointiin liittyvää projektitoimintaa. Vuonna 2013 kansainvälisiä projekteja oli n. 30 ja yhteistyömaita 33. Henkilökunnan ja opiskelijoiden liikkuvuusprojekteissa päätavoitteena on oman alan työn tekeminen ulkomaisella työpaikalla ja siihen koulutusyhtymällä on vuosittain EU:n Leonardo da Vinci rahoitus. Ko. hankkeet ovat saaneet rahoittajan sertifikaatin, joka takaa rahoituksen neljäksi vuodeksi kerrallaan. Hanketoiminnan tuotoksena Talent- ja Cube -hankkeissa on saatu raportteja, joissa opettajat ja opiskelijat kertovat niistä työpaikan arjen ja kulttuurien eroista, joita ulkomaisilla työpaikoilla kohdataan. Opiskelijahankkeessa on ollut lisäksi mukana yrittäjyyteen liittyvä oppimistehtävä. Japani-, Intia- ja Kiina-verkostot järjestävät Aasiasta työsisäoppimispaikkoja opiskelijoille. Alakohtaiset hankkeet syventävät opiskelijoiden ammattitaitoa ja mahdollistavat kansainvälisen verkostoitumisen. 18

19 Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämishankkeissa (OPH) on keskitytty opetuksen kehittämiseen ja maahanmuuttajaopiskelijoiden henkilökohtaiseen tukemiseen mm. selkokielistä opetusmateriaalia tekemällä ja läksypisteitä ylläpitämällä. Opiskelijan kannalta merkittävää on AOTT-toiminta (aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen), jossa maahanmuuttajaopiskelijan omassa kotimaassaan aiemmin suoritetut opinnot hyväksiluetaan ja näin nopeutetaan valmistumista. Kansainvälisten projektien yhteyshenkilönä toimii Teija Tuunila, Opiskelijahuolto Oppia niinku töissä -projektia koordinoi KPEDU ja mukana ovat lisäksi OSAO, SEDU, JEDU sekä SAI. Jokaisella mukana olevalla organisaatiolla on omat oppilaitoskohtaiset tavoitteet hankeverkoston yhteisten tavoitteiden lisäksi. Yhteisiä tavoitteita ovat: 1) pedagogisten mallien laajennetun työssäoppimisen tueksi niin, että niiden avulla mahdollistetaan vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta. 2) Työssäoppimiseen tai työssäoloon integroitavat atto-opinnot tai vaihtoehtoinen tapa suorittaa atto-opinnot tutkinnon perusteiden mukaisesti. 3) Erilaisten tvt- ja sometyövälineiden sekä erilaisten ohjaus- ja opetusvälineiden käyttö. 4) Aikaisemmin luotujen mallien hyödyntäminen (mentorit) ja laajentaminen esim. viimeinen vuosi voi olla joko oppisopimus- tai työssäoppimismalli. 5) Malli työllistymistä varten. 6) Materiaalin tuottaminen laajennetun työssäoppimisen tueksi. 7) Työpaikkaohjaajien koulutusmateriaalin päivittäminen paikallisella tasolla vastaamaan opetushallituksen uusia määräyksiä. 8) Laajennetun työssäoppimisen dokumentoinnin sekä toiminnallisten ja rakenteellisten puitteiden uudistaminen, jotta mallien toteuttaminen onnistuu ja ohjausjärjestelyt ovat hyödynnettävissä. Koulutuskeskus SEDU koordinoi Steppi -projektia, jossa mukana ovat myös Jyväskylän ammattiopisto sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä. Stepin tavoitteena on selvittää ammatillisten tutkinnon suorittaneiden sähköistä hakumenettelyä, laatia käytänteet ja ohjeet harkinnanvaraiseen hakumenettelyyn ja soveltuvuuskokeisiin sekä laatia sähköistä materiaalia hakijoiden ja opinto- ohjaajien käyttöön. Kohderyhmänä ovat yläkoulun oppilaat, jotka tarvitsevat lisätukea ammatinvalinnassaan sekä muut ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat oppilaat. Ammatillisen koulutuksen opintojen läpäisyn tehostaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Vaikka KPEDUssa opiskelijoiden opintojen keskeyttämisprosentti on suhteellisen alhainen valtakunnallisestikin, silti osa HOJKS-opiskelijoista keskeyttää opintonsa. Kehittämällä työvaltaista ja toiminnallista koulutusta voidaan osa keskeyttämisistä ehkäistä. Alueemme nuorisotyöttömyys on myös vakava ongelma, joka vaatii välittömästi toimenpiteitä. Ikäluokkien pienentyessä tehostetuilla toimilla parannetaan alueen kasvavien yritysten osaavan työvoiman saantia. ESR-rahoitteisen 3T -projektin kohderyhmää valittaessa on hyödynnetty alakohtaisia työllistymistilastoja, ammattibarometreja, tilastojärjestelmiä sekä Reimaritilastoja. Hankkeessa luodaan oppilaitosten rekryneuvojapalvelu (TE-toimiston työntekijä), jossa neuvonnan kohteeksi valitaan ne alat, joissa on eniten vaikeuksia työllistyä ja näiden alojen opiskelijoille kohdistetaan tehostettuja toimenpiteitä. Rekryneuvoja auttaa etsimään työssäoppimispaikkoja niille opiskelijoille, joiden on vaikea niitä saada ja auttaa valmistuvia opiskelijoita työllistymisen tukemisessa sekä kehittää siirtoa oppilaitoksista TE-toimistoon 19

20 saattaen. 3T:ssä kehitetään työelämäyhteistyötä edelleen mm. systemaattisena ennakoinnin välineenä ja hyödynnetään kontakteja, joita oppilaitosten opettajilla jo on työelämäedustajien kanssa. Työllistymisen tukemiseksi tehdään esite, jossa kerrotaan erilaisista keinoista työllistää nuori (mm. sanssikortti, oppisopimusmahdollisuus, tukityöllistäminen) ja jota opettajat vievät yrityksiin valvoessaan ja arvioidessaan työssäoppimista. Yhteistyössä Kokkotyö-säätiön kanssa 3T-projektissa kehitetään tuotantokoulumallia ja luodaan tuotantokoulu metallialalle. Työvaltaisen opiskeluympäristön, erityisopettajan sekä työvalmentajan tuella voidaan mahdollistaa kouluallergisten opiskelijoiden oppiminen. ssa kehitetään lisäksi tutkintohautomo, jonne ohjataan jo tippuneet tai tippumassa olevat opiskelijat. Heille tarjottavan 2 viikkoa kestävän arviointijakson aikana selvitetään heidän opiskeluvalmiutensa ja opiskelukuntonsa. Tutkintohautomossa on mahdollista suorittaa atto-aineita tai/ja lähteä suorittamaan tutkintoa loppuun työvaltaisesti joko yrityksissä tai Kokkotyösäätiön tuotantokoulun pajoilla. Nonstop -periaatteella toimivassa tutkintohautomossa erityisopettaja ottaa kokonaisvaltaisen vastuun hautomon opiskelijoista. ssa kehitetään myös yhteistyötä etsivien ja koulutusyhtymän, TE-toimiston ja Kokkotyö-säätiön välille sekä tehostetaan HOJKS- keskeyttäneiden ohjausta. Läpäisy 2 ja 3 -hankkeita koordinoi KPEDU ja lisäksi mukana ovat SEDU, JAO, NMI, SA- KU RY ja DIALOOG. Hankkeiden tavoitteina on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Eri organisaatiot ovat käyneet läpi omia läpäisylukujaan (esim. KPEDUssa kunkin perustutkinnon opintojen keskeyttämiset ja läpäisyaste, analysoitu lukio-opintoja suorittavat opiskelijat ja erityisopiskelijat tutkinnoittain sekä varoitukset sekä poissaolot tutkinnoittain). ssa kehitetään välineitä ja menetelmiä tiedon lisäämiseksi, ohjaamisen tehostamiseksi ja vaihtoehtoisten tuettujen opiskelumallien luomiseksi (mm. tuotantokoulu, pajayhteistyö, tuettu rästipaja). Tavoitteena on myös pyrkiä vakiinnuttamaan jo aiemmin luotuja seuranta- ja raportointimalleja toisen asteen ammatillisen koulutuksen ohjauspalveluiden tueksi. Kaikilla hankkeessa mukana olevilla koulutuksen järjestäjillä on yhtenä tavoitteena opiskelukyvyiltään heikkojen nuorten tehostettu tukeminen, opiskeluvaihtoehtojen, opiskelujen loppuunsaattamisen ja ammattiin valmistumisen turvaaminen. Tavoitteena on kehittää ja toteuttaa systemaattista seulontaa ja tunnistamista, opiskelukyvyiltään heikkojen opiskelijoiden osalta niiltä koulutusaloilta, joissa tiedetään ennakolta olevan paljon keskeyttämisriskissä olevia. Kohderyhmän opiskelijat testataan jo kehitellyillä arviointivälineillä (mm. lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan seula, Motivoimaa-mittaristo). NMi -motivaatioseulaa on jo käytetty yhden kerran aloittavien opiskelijoiden motivaation mittaamiseen ja sen avulla on voitu systemaattisesti tunnistaa alhaisen motivaation opiskelijat ja kohdistaa tehostettuja tukitoimia heille. NMi on kehittänyt lyhennetyn ja käyttäjäystävällisemmän version tästä kyselystä. Testataan sitä uusilla aloittavilla opiskelijoilla. KPEDUssa olemme miettineet niitä toimenpiteitä, joilla läpäisyä voitaisiin tehostaa ja keskeyttämistä vähentää kohdistettuna tietyille aloille. Analyysin pohjalta valittiin ne alat, joita kehittämistoiminta voisi hyödyntää. Ko. alojen läpäisyastetta ja muita lukuja seurataan tarkasti hankkeen aikana. Tavoitteena on kehittää mm. tuotantokoulua, tuettua rästipajaa ja vertaisohjaamista, lukipassitoimintaa, vapaasti valittavia kursseja vihanhallintaan ja oppimisvaikeuksien hallintaan sekä T1-tason työkykypassia. järjestää yhteisiä koulutuksia oman hankeverkoston kanssa (KPEDU ja SEDU), jolloin saadaan laajemmin kehitettyä opettajien ja ohjaajien ohjausosaamista. UVA 2 -hankeen tavoitteena on työvaltaisen koulutuksen Lapin ELYn ja Keski-Pohjanmaan alueella yhteistyössä paikallisten työpajojen kanssa. Hanketta koordinoi Tornion työvoimalasäätiö ja yhteistyökumppaneina on useita eri tahoja. Pääsääntöisesti hankeresurssia kohdennetaan Koutsille, jonkin verran erityisopettajalle sekä Kokkotyösäätiön toimijoille. Hankkeen toimesta on opinnollistettu 11 perustutkintoa suhteessa Kokkotyö-säätiön pajojen työtehtäviin. 20

21 SEDUn koordinoimassa Fiilistä asumiseen -projektissa on mukana useita koulutuksen järjestäjiä ja sen tavoitteena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja sitä kautta edistää opintojen sujumista, läpäisyä, itsenäistymistä ja vastuuta omasta toiminnasta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hyvinvointia edistetään opiskelijoiden asuntolatoiminnan ja vapaaajantoiminnan kehittämisellä. Asuntolatyöntekijöiden koulutuksella, verkostoitumisella ja yhteistyöllä oppilaitoksen opiskelijahyvinvoinnin sekä kodin kanssa päästään valvonnasta ohjaavaan työhön ja saadaan kaikki hyöty irti opiskelijoiden opiskelua tukevista palveluista. Hankkeen Asuntola toimintaympäristöineen -kuvaus kodin, oppilaitoksen, asuntolan ja paikallisten nuorisotoimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi otetaan osaksi opiskeluhuoltoa, jolloin mahdollistetaan opiskelijan kokonaisvaltaisen tuen saaminen ja oikea-aikainen puuttuminen. Tiedonsiirtoon opettajien, asuntolatyöntekijöiden ja huoltajien väliin kokeillaan uusia keinoja, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemista laajennetaan koskemaan vapaa-ajalla asuntolassa tarjottavaan tukeen ja opiskelupaikkakunnan nuorisopalveluita hyödynnetään vapaa-ajantoimintojen koordinoinnissa. Lisäksi asuntolatoimintaa tuodaan näkyväksi tiedottamalla ja järjestämällä eri tilaisuuksia opetushenkilöstölle, huoltajille, paikkakunnan päättäjille ja nuorisotoimijoille. Valtakunnallisiin kampanjoihin osallistuminen tuo osaltaan näkyvyyttä ja lisää yhteistyötä. Saksan koordinoimassa Care for Vet -projektissa hankkeessa oli yhteistyökumppanit kahdeksasta maasta. Tavoitteena oli jakaa hyviä käytänteitä ja kehittää menetelmiä opintojen keskeyttämiseen, väkivallan torjuntaan, ohjaukseen ja kriisien hallintaan. Hankkeen aikana tehtiin sivusto, jossa on runsaasti aiheeseen liittyvää materiaalia. Opiskelijahuollon projektien yhteyshenkilönä toimii Anne Eteläaho, Henkilöstön Vuoden aika toteutettiin neljää henkilöstön kehittämiseen liittyvää projektia, joiden kustannukset vuoden 2013 aikana olivat yhteensä noin Kansainvälisillä projekteilla pyritään edistämään henkilöstön kansainvälistymistä ja liikkuvuutta. Niistä PPT hankkeessa luodaan oppilaitoksiin uutta osaamista, uusia kv-toimijoita sekä oppilaitosyhteistyötä kansainvälisyyden alueella ja sertifioidussa Talent 5 -projektissa henkilökunnan jäsenet työskentelevät oikeissa ulkomaisissa oman alansa työpaikoissa. Heinäkuussa päättyneessä Care and Guidance Systems projektiin osallistujat kehittivät ulkomaanvaihdossa keinoja väkivallan ennaltaehkäisemiseen ja aikaiseen puuttumiseen kouluympäristössä. Vaihtoon osallistuminen paransi lisäksi kielitaitoa, kulttuurituntemusta, yleissivistystä ja sosiaalisia taitoja sekä päivitti osallistujien oman vastuualueen/opetusalan osaamista ja tietotaitoa. Elokuussa käynnistyneessä valtakunnallisessa Fiilistä asumiseen projektissa koulutuksen lisäksi edistetään asuntolatyöntekijöiden verkostoitumista ja yhteistyötä sekä tiedonsiirtoa eri sidosryhmien välillä. Tavoitteena on levittää asuntolaohjaajien täydennyskoulutuksen koulutusmalli valtakunnalliseksi. Henkilöstön kehittämishankkeista vastaa Elina Seppä-Jokela ( ) 21

22 3. PROJEKTITOIMINTA PAINOPISTEALUEITTAIN Koulutusyhtymän projektitoiminnalla on kaksi painopistettä: 1. aluevaikuttaminen ja innovaatiotoiminta sekä 2. koulutusyhtymän oman toiminnan (opetustoiminta ja henkilöstö). 70 määrä 2013/painopiste Toteutettu Hakuvaihe aluevaikuttaminen & innovaatiotoiminta oman toiminnan (opetustoiminta&henkilöstö) KUVA 18. en määrä painopistealueittain vuonna Tot.kustannukset 2013/painopiste aluevaikuttaminen & innovaatiotoiminta oman toiminnan (opetustoiminta&henkilöstö) KUVA 19. en toteutuneet kustannukset painopistealueittain vuonna

23 3.1 Toteutetut projektit 2013 Aikuisopisto Opetustoim. Ammattiosaajia omistajanvaihdoksiin Balanssi - Balans (S) Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke Mediakeskus Lime - alueellinen innovaatio- ja oppimisympäristö Opin Ovi Keski-Pohjanmaalla PROTEK (S) RITU2015 -selvitys Start Up (S) Yrityspalveluohjelma Step Up (S) Opetustoim. TSEMPPIÄ TUOTOS 2015 TUTE 2015 Täsmätuotteet työelämälle Vaihtoaskel Vaihtovalmennusohjelma (S) Verkko ja media 2013-LIME Opetustoim. VERSOT Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % OPH ,0 % ELY ,0 % OPH ,4 % KP-Liitto ,5 % Muu LH ,0 % ELY ,0 % Kemian OSKE ,0 % ELY ,0 % ELY ,7 % ELY ,1 % KP-Liitto ,8 % KP-Liitto ,0 % ELY ,0 % OPH ,0 % ELY ,2 % AVI ,0 % OPH Yhteensä Aikuisopiston koulutushankkeet Alue Ylimaakun Balanssi - Balans (F) nallinen Kokkolan Kanava-kuntakokeilu (koulutukset) stk Ylimaakun PROTEK (F) nallinen Ylimaakun START UP (F) nallinen Keski- Step Up (F) Pohjanmaa Keski- Vaihtovalmennusohjelma (F) Pohjanmaa Laskutus yhteensä Laskutus ,0 % ELY ,0 % ELY ,0 % ELY ,0 % ELY ,0 % ELY ,0 % ELY Yhteensä

24 Maaseutuopisto Opetustoim. Opetustoim. Opetustoim. Opetustoim. Opetustoim. Opetustoim. AgriBisnes - liiketoimintaosaamisen koulutus DIGIMOTO - Metsäalan digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämishanke FARMI johtamisella hyvinvointia Forest Fire Forest Refine GRASS (Growing Agricultural Skills - Sharing Experiences on Farm Management Studies and Green care toiminnasta elinvoimaa maaseudulle (VoiMaa!) Green Care -yrittäjyyden edistäminen Keski- Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisessä Kauas Oppimaan (KOPPI) Kehittyvä turkistila Komanteen kosteikko Luonnonvara-alan tutkintojen arviointimenetelmien LUOVA 2020 MOVE IT My Hobby is my Business Naturbruksutdanning for voksne Nordic Green Care OSUMA - koulutusta riistayrittäjille ja metsästäjille Tietoseppä 2 Tietoseppä- ajankohtaistietoa maatalousyrittäjille Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla VENE - Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % ELY ,5 % OPH ,0 % ELY ,0 % Rieska- Leader 15,0 % EU (suora) ,0 % CIMO ,0 % ELY ,0 % ELY ,0 % CIMO ,0 % ELY ,0 % ELY ,0 % OPH ,0 % KP- Liitto 25,0 % EU (suora) ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % Rieska- Leader ,0 % Pirityiset ,0 % ELY ,0 % ELY ,6 % ELY Yhteensä

25 Ammattiopisto Elintarvikealan Keski-Pohjanmaalla Opetustoim. Let's Go International at Home Opetustoim. Museums in Fashion MIF Henkilöstön PPT Opetustoim. TILE Opetustoim. WebPrep Opetustoim. Work, Skills and Costs Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % ELY ,0 % OPH ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % CIMO Yhteensä Kauppaopisto Opetustoim. Intia-verkosto Opetustoim. Intia-verkosto Opetustoim. KAMoon China5 Opetustoim. KAMoon China6 Opetustoim. NPJR-2013/10088 InnoBridge Opetustoim. ONLINE Opetustoim. ONLINE2 - The Individualisation of the Units of Learning Outcomes Opetustoim. VICE Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % Muu LH ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % CIMO Yhteensä

26 Sosiaali- ja terveysalan opisto Opetustoim. HYMY - Hyvinvointia lähiympäristöstäsi Opetustoim. Hymy 2 Opetustoim. Hymy-Leonardo da Vinci opiskelijoiden ja tukihenkilöiden liikkuvuushanke Mallia Euroopasta 1 Opetustoim. Vastuuta Ottamalla Opin Vire 2 Vire 3 Opetustoim. Voo 2 Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % AVI ,0 % AVI ,0 % OPH Yhteensä K-P Opisto Opetustoim. ART-is: Inclusion and Self-development of adults with learning disabilities through the ARTs Opetustoim. Internaattipedagogiikka hanke II Opetustoim. Kulttuurin sekä sosiaali- ja terveysalan miksatut opinnot, Mixed Studies 2014 Opetustoim. Mamuopintoseteli Opetustoim. MIXED STUDIES, Kulttuurin sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen niveltäminen Opetustoim. Opintoseteli Opetustoim. Shared visions 4 Opetustoim. VERNA Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % CIMO ,0 % OPH ,4 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % CIMO ,0 % OPH Yhteensä

27 Yhtymäpalvelut Opetustoim. 3T-hanke Henkilöstön Care For Vet, Care and Guidance Systems - Violence Prevention and Crisis Intervention Opetustoim. CuBe Henkilöstön Fiilistä asumiseen Opetustoim. Hanako 3 Japani-verkosto Opetustoim. JOBI Opetustoim. JOBI2 Opetustoim. JOBI3 Opetustoim. Keskipohjalainen koulutusväylä Opetustoim. Kieli haltuun Kuituverkko 2 - investointiosio Kuituverkko 2 - kehittämisosio Opetustoim. LAMPPU Laatustrategian toimeenpano pohjoisimmassa Suomessa 2015 mennessä Oppia niinku töissä Opetustoim. Oppimisen SULO - Sulautetulla oppimisella opiskelijalähtöisiä opintoja Opetustoim. PaLaVa - Palapelillä laadukasta valinnaisuutta Opetustoim. Polkuja läpäisyn tehostamiseen 2 Opetustoim. Polkuja läpäisyn tehostamiseen 3 Opetustoim. Steppi Opetustoim. T.I.K.C.I - Tools to Improve Key Competences of Instructors Henkilöstön Talent 5 Opetustoim. Työtulkki 1 Opetustoim. Työtulkki 2 Opetustoim. UVA 2 - Uusi Väylä ammattiin Kumul tot. Tot.kust yht kust ,4 % ELY ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,9 % ELY ,0 % OPH ,0 % KP-Liitto ,0 % KP-Liitto ,0 % OPH ,7 % OPH ,0 % OPH ,0 % ELY ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % ELY Yhteensä KPEDU KPEDU yht

28 3.2 Kansainväliset projektit 2013 Useisiin koulutusyhtymän projekteihin sisältyy kansainvälistä toimintaa ja tässä raportissa kansainväliset projektit sisältyvät myös painopistealueiden projektitaulukoihin. Kansainvälisissä kehittämisprojekteissa on EU-rahoituksen myötä yhteistyökumppaneita useimmin Euroopan maista. Euroopan ulkopuolisista maista projektitoiminta kohdistui Opetushallituksen osarahoituksella Kiinaan, Intiaan sekä Japaniin. Kansainvälisten projektien kehityskohteina ovat olleet mm. henkilöstön osaaminen ja alakohtaiset teemat sekä työvoiman rekrytointihankkeet mm. maatalousalalla. Vuosittainen EU:n Leonardo da Vinci rahoitus mahdollistaa henkilökunnan ja opiskelijoiden liikkuvuusprojektit, joissa päätavoitteena on oman alan työn tekeminen ulkomaisella työpaikalla. Lisäksi opistoilla on omia alakohtaisia projekteja ja yhteistyöverkostoja. Aikuisopisto Opetustoim. TSEMPPIÄ Kumul tot. Tot.kust yht kust ,7 % ELY Yhteensä Maaseutuopisto Opetustoim. Opetustoim. Opetustoim. Opetustoim. Forest Fire Forest Refine GRASS (Growing Agricultural Skills - Sharing Experiences on Farm Management Studies and Kauas Oppimaan (KOPPI) MOVE IT My Hobby is my Business Naturbruksutdanning for voksne Nordic Green Care 0,0 % Rieska- Leader 15,0 % EU (suora) Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % EU (suora) ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % Rieska- Leader Yhteensä

29 Ammattiopisto Opetustoim. Let's Go International at Home Opetustoim. Museums in Fashion MIF Henkilöstön PPT Opetustoim. TILE Opetustoim. WebPrep Opetustoim. Work, Skills and Costs Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % OPH ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % CIMO Yhteensä Kauppaopisto Opetustoim. Intia-verkosto Opetustoim. Intia-verkosto Opetustoim. KAMoon China5 Opetustoim. KAMoon China6 Opetustoim. NPJR-2013/10088 InnoBridge Opetustoim. ONLINE Opetustoim. ONLINE2 - The Individualisation of the Units of Learning Outcomes Opetustoim. VICE Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % Muu LH ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % CIMO Yhteensä Sosiaali- ja terveysalan opisto Opetustoim. HYMY - Hyvinvointia lähiympäristöstäsi Opetustoim. Hymy 2 Opetustoim. Hymy-Leonardo da Vinci opiskelijoiden ja tukihenkilöiden liikkuvuushanke Mallia Euroopasta 1 Opetustoim. Vastuuta Ottamalla Opin Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % OPH ,0 % OPH Yhteensä

30 K-P Opisto Opetustoim. ART-is: Inclusion and Self-development of adults with learning disabilities through the ARTs Opetustoim. Shared visions 4 Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % CIMO ,0 % CIMO Yhteensä Yhtymäpalvelut Henkilöstön Care For Vet, Care and Guidance Systems - Violence Prevention and Crisis Intervention Opetustoim. CuBe Opetustoim. Hanako 3 Japani-verkosto Opetustoim. T.I.K.C.I - Tools to Improve Key Competences of Instructors Henkilöstön Talent 5 Kumul tot. Tot.kust yht kust ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % OPH ,0 % CIMO ,0 % CIMO Yhteensä KPEDU KPEDU yht

31 3.3 Hakuvaiheessa olevat projektit Maaseutuopisto Opetustoim. Leader-TV Vuoden 2013 lopussa valmistelussa oli yhteensä 6 projektia odottamassa rahoituspäätöksiä. 0,0 % Rieska- Leader Yhteensä K-P Opisto Pelastakaa Vapaa Sivistystyö 15,0 % OPH Yhteensä Yhtymäpalvelut Opetustoim. Opetustoim. Opetustoim. Laatusampo LDV Project developing social skills of vocational education students Preventing Työ tekijäänsä opettaa 25,0 % OPH ,0 % CIMO ,0 % CIMO ,0 % OKM Yhteensä KPEDU KPEDU yht

32 4. PÄÄTTYNEET PROJEKTIT 4.1 Vuonna 2013 päättyneet projektit Aikuisopisto Opetustoim. Ammattiosaajia omistajanvaihdoksiin Balanssi - Balans (S) Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke Opin Ovi Keski-Pohjanmaalla Täsmätuotteet työelämälle Verkko ja media 2013-LIME Opetustoim. VERSOT Kumul tot. kust. 25,0 % OPH ,0 % ELY ,0 % OPH ,5 % Muu LH ,0 % ELY ,2 % AVI ,0 % OPH Yhteensä Aikuisopiston koulutushankkeet Balanssi - Balans (F) START UP (F) Laskutus yhteensä Laskutus ,0 % ELY ,0 % ELY Yhteensä Maaseutuopisto Opetustoim. AgriBisnes - liiketoimintaosaamisen koulutus My Hobby is my Business Tietoseppä- ajankohtaistietoa maatalousyrittäjille Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla VENE - Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä Kumul tot. kust. 0,0 % ELY ,0 % CIMO ,0 % ELY ,6 % ELY Yhteensä

33 K-P Opisto Opetustoim. Mamuopintoseteli Opetustoim. MIXED STUDIES, Kulttuurin sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen niveltäminen Opetustoim. Shared visions 4 Opetustoim. VERNA Kumul tot. kust. 0,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % CIMO ,0 % OPH Yhteensä Ammattiopisto Opetustoim. Museums in Fashion MIF Opetustoim. TILE Kumul tot. kust. 0,0 % CIMO ,0 % CIMO Yhteensä Kauppaopisto Opetustoim. Intia-verkosto Opetustoim. KAMoon China5 Opetustoim. ONLINE Opetustoim. VICE Kumul tot. kust. 30,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % CIMO ,0 % CIMO Yhteensä Sosiaali- ja terveysalan opisto Vire 2 Kumul tot. kust. 10,0 % AVI Yhteensä

34 Yhtymäpalvelut Henkilöstön Care For Vet, Care and Guidance Systems - Violence Prevention and Crisis Intervention Opetustoim. Hanako 3 Japani-verkosto Opetustoim. JOBI Opetustoim. JOBI2 Kuituverkko 2 - investointiosio Kuituverkko 2 - kehittämisosio Opetustoim. LAMPPU Laatustrategian toimeenpano pohjoisimmassa Suomessa 2015 mennessä Opetustoim. Polkuja läpäisyn tehostamiseen 2 Opetustoim. T.I.K.C.I - Tools to Improve Key Competences of Instructors Kumul tot. kust. 0,0 % CIMO ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % KP-Liitto ,0 % KP-Liitto ,0 % OPH ,0 % OPH ,0 % CIMO Yhteensä KPEDU KPEDU yht

35 4.2 Päättyneiden projektien tuloksia Verkko- ja Media projektin aikana luotiin digitaalisen, liikkuvan median tekninen ympäristö. Koulutusyhtymän toimesta toteutetut uudet tilat sekä erilaiset opiskelija- ja asiakasyhteistyökokeilut mahdollistavat valtakunnallisestikin merkittävän työelämälähtöisen viestintäja media-alan koulutuksen laadukkaassa ja ajantasaisessa oppimisympäristössä. Loppuvuodesta 2013 käynnistynyt Lime-Inno -projekti jatkaa em. pohjalta ja laajentaa liikkuvan median mahdollisuuksien tunnettavuutta ja hyödyntämistä nimenomaan yritysten, mutta myös julkisen sektorin kanssa tehtävässä suorassa kehittämisyhteistyössä. Mielenkiintoisia pilotteja onkin käynnistymässä tulevana vuonna. KUVA 20. Vohvelijazz-tapahtuma kesällä 2013, haasteltavana Pepe Ahlqvist KUVA 21. Nibacos salibandy-ottelun taltiointi ja lähetys 2013 Opin Ovi Keski-Pohjanmaalla -projektin tavoite (alueen ammatillista koulutusta tuottavien koulutusorganisaatioiden yhteinen verkkopohjainen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu) rakennettiin ja otettiin käyttöön. Huomionarvoista oli yhteisen toiminnan jatkuvuutta ja yhteistyötä tukeva yhteistyösopimus, yhteinen TNO strategia ja markkinointisuunnitelma. TNO-toiminnan merkitystä ja asiakaslähtöisyyttä ei tulevaisuudessa voi vähätellä, sillä asiakkaan palvelussa tulevat yhä enemmän korostumaan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, yksilölliset polut sekä tehokkaat ja nopeat työelämään siirtymistä tukevat kouluttamisen tavat. Jo nyt onkin käynnistetty ELYjen ja AVIen vastaamina alueellinen ELO- toiminta (elinikäinen ohjaus) ja uudella rakennerahastokaudella se on myös valtakunnallinen painopiste. Myös muutokset suoriteperusteiseen koulutuksen rahoitukseen haastavat asiakaslähtöiseen ja räätälöityyn koulutuksen toteuttamiseen. 35

36 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä sai kesällä 2012 valtionavustusta ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämiseen vertaisarviointityöskentelyn avulla. Tätä Vernaksi nimettyä hanketta toteutettiin seitsemän oppilaitoksen verkostohankkeena, jonka projektipäällikkönä toimi Salla Lillhonga Keski-Pohjanmaan Opistolta. Hankkeen tavoitteena oli selkiyttää koulutuksen järjestäjäkohtaisesti toteutettavien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämisprosessia, yhtenäistää tutkinnon järjestämiskäytänteitä, lisätä yhteistyötä tutkintotoimikuntien ja työelämän kanssa, mahdollistaa tutkinnon suorittajille tasavertaiset, joustavat ja laadukkaat lähtökohdat tutkinnon suorittamiseen sekä yhtenäistää koulutuksen järjestäjien käytänteitä osaamisen tunnistamisessa ja tutkinnon suorittamisessa. Toiminta eteni vertaisarviointityöskentelystä työelämän osallistamiseen ja oman oppilaitoksen itsearviointiin. Kevätkaudella projektiin osallistujat arvioivat toisten oppilaitosten ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Hankeseminaari järjestettiin Karstulassa. Syksyllä pidettiin Verna-päivät, jolloin työstettiin lisäkoulutuksen asioita järjestäjäkohtaisesti eteenpäin. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän kehittämissuunnitelmassa on tarkoitus pureutua järjestämissuunnitelmaprosessiin, yhteistyöhön työelämän, sidosryhmien ja tutkintotoimikuntien kanssa, opiskelijoiden ohjaukseen sekä seurantatietojen järjestelmälliseen kehittämiseen. Osoitusta hankkeen tuomista mahdollisuuksista ja yhteistyötä tutkintotoimikuntien on muun muassa se, että hanketta on esitelty tutkintotoimikuntien kehittämispäivillä, tutkintotoimikuntien vierailukäynneillä ja syksyllä 2013 päätösseminaariin saapui puhujaksi psykiatrisen hoidon tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Maaret Kauhanen. KUVA 22. Liettualaisen Birutė Paukštytėn Shared Visions projektin valokuvauskoulussa ottama kuva. Keski-Pohjanmaan Opistolla toteutetun Shared visions -projektin tavoitteena oli rikastuttaa vapaan sivistystyön kulttuurialojen oppimisympäristöjä, kehittää opetusmenetelmiä, parantaa taitotasoa sekä rakentaa toimiva verkosto valokuvauksen ja tanssitaiteen aloilta. Lisäksi tavoitteena oli sisällyttää kansainvälinen toiminta luontevaksi osaksi kansanopistolinjojen opetussuunnitelmaa. n toiminnot ovat vaikuttaneet erittäin myönteisesti sekä opettajien että opiskelijoiden motivaatioon, osaamiseen, halukkuuteen kehittää omia taitoja ja kykyyn hyödyntää uusia malleja omassa toiminnassa. n aikana löysimme myös hyviä kumppaneita ja toimivia yhteistyömalleja. Osallistujamaat olivat Suomen lisäksi Norja, Liettua ja Viro. Loppukeväästä päättyneessä Mamu opintoseteli- hankkeessa opintosetelillä rahoitettiin kolmentoista maahanmuuttajaopiskelijan lukuvuoden mittainen kansanopistolinja, joka painottui kieli- ja kulttuuriopinintoihin. 15:stä opiskelijasta 13 työllistyi koulutuksen aikana. 36

37 Kulttuurin sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen niveltämistä Pohjanmaalla toteutettiin Keski-Pohjanmaan Opiston koordinoimassa ja OPH:n rahoittamassa MIXED STUDIES -hankeessa. Tavoitteena oli koota opintopolkujen kehittämisverkosto kulttuurialojen ja sosiaali- ja terveysalojen välille sekä järjestää työelämäyhteistyö niin, että kulttuurialojen opiskelijat pääsevät työssäoppimaan hyvinvointialalle sekä luoda sinne myös kulttuurialan työntekijän työnkuva. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimenpideohjelmaehdotuksessa OKM linjaa koulutusta käsittelevässä kappaleessa, että tavoitteena on selvittää sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja nuorisoalan yhteistutkintojen mahdollisuutta ja tarvetta ammatillisiin tehtäviin kelpoisuuden tuottavana terveys- ja hyvinvointialueen uudenlaisena koulutuksena. Hankkeen aikana koottiin Pohjanmaan kehittämisverkosto, jossa on mukana 7 oppilaitosta. Keski-Pohjanmaan Opiston audiovisuaalisen viestinnän koulutuksen lisäksi koulutusyhtymästä mukana olivat lähihoitajakoulutus ja artesaanikoulutus. Tuloksena on kolme opintokokonaisuutta sekä pienempiä 1-2ov:n opintojaksoja vapaasti valittavina opintoina. Tarjottavat opinnot ovat luovat menetelmät hyvinvoinnin tukemisessa 10ov, AV-tekniikan hyödyntäminen luovassa toiminnassa 10ov sekä hoiva- ja yhteisömusiikki 2-10ov. Opintopolku yhdistää -päätösseminaari pidettiin Kokkolassa ja hanketta esitellään Helsingissä OPHn Kulttuurin merkityksestä hyvinvoinnille Kulttuuri- ja sosiaali- ja terveysalojen koulutuksen kehittämispäivässä Teksti: Marjo-Riitta Ventola KUVA 23. Kalajoella järjestetyssä pellonpiennarpäivässä perehdyttiin maan rakenteen hoitoon. Kuokan varressa Jari Tikkanen ProAgria Keski- Pohjanmaasta. Tietoseppä ajankohtaista tietoa maatalousyrittäjille -hanke oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettu tiedonvälityshanke, joka tiedotti maatalousyrittäjille ajankohtaisista maatalouteen liittyvistä aiheista järjestämällä teemapäiviä ja infotilaisuuksia sekä tiedottamalla eri medioiden välityksellä. Hanke toimi Kaustisen, Kokkolan ja Ylivieskan seutukunnissa sekä Reisjärven kunnassa useamman organisaation yhteistyöhankkeena, jossa hyödynnettiin eri toimijoiden ydinosaamista. Hallinnoijana toimi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ja osatoteuttajina ProAgria Keski-Pohjanmaa ry, MTK Keski-Pohjanmaa ry sekä Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistot. Lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat alueen maaseututoimistot. Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa ja rahoituksesta 95 % tuli maaseuturahastosta (Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset) ja 5 % alueen kunnilta. Hanke järjesti 163 tiedotustilaisuutta eri puolilla hankealuetta. Osallistujia näissä tilaisuuksissa oli kaikkiaan 5943, joista kaksi kolmasosaa Pohjanmaan ja kolmasosa Pohjois- 37

38 Pohjanmaan ELYn alueelta. Aktiivisimpia osallistujia olivat kokkolalaiset, kalajokiset ja sieviläiset. Lisäksi hanke tuotti ja julkaisi videon EU-eläinsuojelutarkastuksesta vuonna 2012 ja toteutti suoran nettitv -lähetyksen Maatalouden tulevaisuusseminaarista yhteistyökumppaninaan Keski-Pohjanmaan aikuisopiston Verkko ja Media hankkeen LimeTV (aluetv portaali). Tietoseppä-hanke sai maatalousyrittäjiä hyvin liikkeelle ja yrittäjät kokivat hankkeesta olleen hyötyä oman osaamisensa kehittämisessä. Teksti: Ritva Jaakkola KUVA 24. Monissa VENE-hankkeen koulutuspäivissä opiskeltiin vasikan kasvatusta. VENE - verkostot nautakarjatalouden edistäjinä -hanke oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettu koulutushanke, jossa teemoina olivat eläinaines, navettarakentaminen, rehuntuotanto sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Hankealueeseen kuuluivat Kaustisen, Kokkolan ja Ylivieskan, Koillismaan, Oulun, Raahen ja Nivala- Haapajärven seutukunnat. Hankkeen hallinnoijana toimi Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö ja osatoteuttajina Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto sekä Haapajärven ammattiopisto. Hankkeen sidosryhmiä olivat ProAgria, Faba Jalostus ja Suomen Salaojakeskus Oy. Yksityisinä rahoittajina ja tärkeinä yhteistyökumppaneina toimivat meijerit Pohjolan Maito, Maitokolmio, Laaksojen Maitokunta, Kaustisen Osuusmeijeri, Limingan Osuusmeijeri ja Paavolan Osuusmeijeri. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 1,28 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 90 % oli julkista rahoitusta (Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukset, alueen kunnat, toteuttajaorganisaatiot) ja 10 % yksityistä rahoitusta. Hanke järjesti 343 koulutuspäivää ja 7 opintomatkaa. Luentopäiviä oli 108 kpl, pienryhmätapaamisia 210 kpl, seminaareja 16 ja muita koulutuspäiviä 9. Koulutuksiin osallistui 1770 henkilöä, joista maidontuottajia oli noin Pienryhmäpäivistä yhtä suosittuja olivat navettarakentaminen, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä rehuntuotanto. Kaustisen seutukunnan viljelijät osallistuivat koulutuksiin toiseksi aktiivisimmin ja Kokkolan seutukunnan viljelijät viidenneksi aktiivisimmin kahdeksasta seutukunnasta. Keskipohjalaiset viljelijät osallistuivat aktiivisesti opintomatkoille, mm. Hollantiin ja Ranskaan sekä kotimaan kohteisiin. Hanke saavutti tavoitteensa hyvin ja myös viljelijöiltä saatu palaute oli hyvää. Pienryhmätapaamiset ja opintomatkat osoittautuivat tehokkaaksi koulutusmuodoksi. Teksti: Heimo Fiskaali 38

PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI 1.1. 30.6.2015

PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI 1.1. 30.6.2015 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI 1.1. 30.6.2015 2015-Q2 1. PROJEKTITOIMINNAN KATSAUS 1.1. 30.6.2015 Koulutusyhtymän projektitoiminnan toteutuneet kustannukset olivat ajalla tammi-kesäkuu yhteensä n. 0,65 M.

Lisätiedot

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä.

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen yhdistävänä tavoitteena on hyödyntää

Lisätiedot

Toteuttaja: Koulutuskeskus Sedu, Jyväskylän ammattiopisto, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Toteuttaja: Koulutuskeskus Sedu, Jyväskylän ammattiopisto, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä oteutusaika: 27.5.2013 31.12.2014 ahoittajat: OPH ja verkostohankkeen yhteistyökumppanit Toteuttaja: Koulutuskeskus Sedu, Jyväskylän ammattiopisto, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Tavoitteet: Tavoitteena

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI ajalta 1.1-31.12.2009

PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI ajalta 1.1-31.12.2009 2009 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI ajalta 1.1-31.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 KATSAUS PROJEKTITOIMINTAAN VUONNA 2009... 1 2 PROJEKTITOIMINTA VUONNA 2009... 3 2.1 Projektitoiminta painopistealueittain... 3 2.2

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä MAAHANMUUTTAJARAPORTTI LUKUVUOSI 2014-2015 TOIMINNAN TAVOITE Maahanmuuttajatoiminnan strategia valmistui joulukuussa 2010. Strategian mukaan Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymässä

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Luonnonhoidon virtuaaliset oppimisympäristöt

Luonnonhoidon virtuaaliset oppimisympäristöt Projektin ID 163 Luonnonhoidon virtuaaliset oppimisympäristöt Hankkeen tavoitteet: Luonnonhoitokorttiin valmentautumisen parantaminen, luonnonhoito-osaamisen elinikäisenoppimisen avaintaitojen kehittäminen,

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto Liite hankehakemukseen VUODEN 2013 VALTIONAVUSTUKSET / LAAJENNETUN TYÖSSÄOPPIMISEN KOKEILUHANKKEET / JYVÄSKY- LÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OSUUS PAINOPISTEET Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena

Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena Ammatillisen koulutuksen Kiina-, Intia-, Venäjä-, ja Japani-verkostot koulutuksen järjestäjien tukena Skills-laivaseminaari 12.-14.5.2011 m/s Silja Serenade Erityisasiantuntija Annikki Häkkilä, Opetushallitus

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

2011-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI

2011-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI 2011-Q4 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI ajalta 1.1. 31.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. KATSAUS VUODEN 2011 PROJEKTITOIMINTAAN... 3 2. PROJEKTITOIMINTA OPISTOISSA... 5 2.1. Aikuisopisto... 6 2.2. Maaseutuopisto...

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö

Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Fia Heino Opiskelijapalvelupäällikkö Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova OPISKELIJAPALVELUT - koordinoidusti - Opiskelijapalvelupäällikkö WinNova Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen nimi Kaivannais- ja energiateollisuuden

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI ajalta 1.1. 31.12.2010

PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI ajalta 1.1. 31.12.2010 2010 PROJEKTITOIMINNAN RAPORTTI ajalta 1.1. 31.12.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KATSAUS PROJEKTITOIMINTAAN VUONNA 2010... 1 2 PROJEKTITOIMINTA OPISTOISSA... 2 2.1 Aikuisopisto... 3 2.2 Maaseutuopisto... 4 2.3.

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot