Hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomessa 2004
|
|
- Elisabet Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 2/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004-hanke PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA Hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomessa 2004 Katsaus palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin keväällä 2004 Julkisten palvelujen kehittämisen teemavuosi SYKE2004 -hanke Varsinais-Suomen liitto Oy Vasso Ab
2 Varsinais Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004 hanke Hyviä käytäntöjä Varsinais Suomessa 2004 Julkisten palvelujen kehittämisen teemavuosi SYKE2004 hanke Varsinais Suomen liitto Oy Vasso Ab
3 Sisällysluettelo Johdanto 2 1. Yleistä SYKE2004 hankkeesta Hankkeen tavoitteet tulivat maakuntaohjelmasta Hankkeen toimintamalli ja toteutusorganisaatio 4 2. Toimintasuunnitelmasta toimeenpanoon Toimintasuunnitelman läpäisyperiaatteet Maakunnallinen verkostotyö ja hyvinvoinnin seuranta Hyvinvointikatsaukset ja hyvinvointi indikaattorit Ohjelmatyö 7 3. Hyvinvointiin liittyvän ohjelmatyön ja SYKE2004 hankkeen kokonaisarviointi ja kehittämisehdotukset työn jatkamiseksi 8 4. Maakuntaohjelman hyvinvointiosion osatavoitteiden päivittäminen Maakuntaohjelman ja SYKE2004 hankkeen osatavoitteet SYKE2004 hankkeen kautta nousseet maakunnan uudet tavoitealueet Julkisten palvelujen kehittäminen Julkisten palvelujen kehittämisen nykytilanne Varsinais Suomessa Hyvät käytännöt Varsinais Suomessa Julkisten palvelujen kehittäminen foorumi Hyvien käytäntöjen kuvaus ja esiteltyjen hankkeiden yhteiset piirteet Kooste varsinaissuomalaisista hyvistä käytännöistä Lasten toiminnallinen kuntoutusryhmä Vahvat Vanhemmat perhetaloverkoston kehittämishanke Vakka Suomen seutukunnallinen erityissosiaalityöntekijä Näyttöön perustuva kouluterveydenhuolto Salon seudulla Kaarinan Piispanristin koulun hyvinvointimalli Loimaan seutukunnallinen nuorisotoimi OWi tietoseteli malli Salon seudun kehittämiskeskuksen ennakointifoorumi Appelsiinipuu maahanmuuttajanaisten integroitumisja työllistämisprojekti Kaarinan kaupungin omaishoidon tukikeskus Vanhustenhuollon laatuhanke Kaarinakodin toimintakykyä ylläpitävä vanhusten pitkäaikaishoito Tandem projekti, mielenterveysasiakkaiden kuntouttaminen Vapaa Väylä heikoimmassa työmarkkina asemassa olevien osallisuutta ja työllisyyttä edistävä projekti Turun seudun laatuhanke 79 Liitteet 83 1
4 Johdanto Tämä "Hyviä käytäntöjä Varsinais Suomessa 2004 Julkisten palvelujen kehittämisen teemavuosi" raportti esittelee maakunnassa meneillään olevia julkisten palvelujen kehittämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Lisäksi raportissa on kuvaus SYKE2004 hankkeen toiminnasta sekä hankkeessa tehdyistä johtopäätöksistä. Hyvien käytäntöjen aineisto perustuu Turussa pidetyssä Julkisten palvelujen kehittäminen foorumissa esiteltyjen käytäntöjen tietoihin. Taustalla vaikuttaa SYKE2004 hankkeen koko toiminta ajan kerääntynyt tieto syrjäytymisen ehkäisemiseen pyrkivistä kehittämishankkeista ja työkäytännöistä Varsinais Suomessa. Hyvien käytäntöjen esittelyssä on tavoitteena paitsi edistää niiden soveltamista ja juurruttamista, niin myös nostaa esille maakunnassa tehtyä monipuolista kehittämistyötä. Paikallisen ja seudullisen hyvinvointitavoitteellisen selvitys, strategia ja kehittämistyön kirjaaminen, kokoaminen ja julkistaminen ovat tärkeää kehittämistyön suunnitelmallisuuden ja hyvien käytäntöjen dokumentoimisen lisäämiseksi. Hyvien käytäntöjen esiin nostaminen ja kehittämiseen rohkaiseminen ovat olleet SYKE2004 hankkeen keskeisiä tehtäviä. Hankkeen toiminta perustui vuonna 2001 valmistuneeseen maakunnalliseen syrjäytymisen ehkäisemisen toimintasuunnitelmaan ja vuosittain vaihtuneisiin teemakokonaisuuksiin. Teemoja olivat: tasa arvoisten mahdollisuuksien kehittäminen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen (vuonna 2002) työttömyyden ja siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen (vuonna 2003) julkisten palvelujen kehittäminen (vuonna 2004) Käytännössä teemoja toteutettiin vuoden 2002 alusta lähtien paikallisten ja seudullisten yhteistyöryhmien ja muiden sidosryhmien kanssa. Teemoihin liittyen järjestettiin hyvinvointipoliittisia foorumeja ja seminaareja, tuettiin sopijaosapuolten ohjelmatyötä ja tehtiin tilastollisia Varsinais Suomen hyvinvointikatsauksia. SYKE2004 hankkeessa välitettiin vuorovaikutteisesti tietoa maakunnallisten, seutukunnallisten ja kuntien suunnitelmien kesken sekä tuotiin esiin tarve riittävän laaja alaiseen yhteistyöhön hyvinvoinnin lisäämiseksi. SYKE2004 hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti hankkeen toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä kerääntyi aineistoa uuden maakuntaohjelman hyvinvointiosioon. Näin ollen rakentui asteittain maakunnallinen syrjäytymistä torjuva hyvinvointiohjelma, joka muodostaa raamin paikallisille ja seudullisille hyvinvointiohjelmille ja auttaa niiden laatimista. Uusi maakuntaohjelma hyväksytään keväällä 2005 ja se on tehty ajalle Vakka Suomessa ja Salon seudulla on valmistumassa hyvinvointipoliittiset ohjelmat, joiden taustana on ollut osaltaan SYKE2004 hankkeen aineistot. Vuonna 2004 Oy Vasso Ab:ssä hanke keskittyi julkisten palvelujen kehittämisen teemaan maakuntaliiton kehittämis ja seutukuntien kehittämiskeskusten omarahoituksella. Teemaa nivottiin yhteen sosiaalialan kehittämishankkeen ja kansallisen terveydenhuoltohankkeen kanssa seutukunnalliseen ja maakunnalliseen ohjelmatyöhön. Hankkeessa julkaistiin maakunnallinen hyvinvointikatsaus, oltiin mukana maakunnallisessa hyvinvointi indikaattorien kehittämisessä ja käyttöönotossa, ylläpidettiin muodostettuja hyvinvointipoliittisia verkostoja ja järjestettiin keskusteluareenoita hyvinvointipolitiikasta ja sen kehittämisestä. Toivotamme sopijaosapuolillemme rohkeutta ja suunnitelmallisuutta syrjäytymisen ehkäisemistä tukevaan kehittämistyöhön edelleen. Kaarinassa huhtikuussa 2005 Markus Hemmilä Tarja Miikkulainen Aino Ukkola Kettula Toimeenpanoryhmän Projektipäällikkö Projektipäällikkö puheenjohtaja 2
5 1. Yleistä SYKE2004 hankkeesta 1.1. Hankkeen tavoitteet tulivat maakuntaohjelmasta Vuoteen 2001 voimassa olleen Varsinais Suomen kehittämisohjelman yhdeksi painopistealueeksi (toimintalinjana 2) oli määritelty Syrjäytyminen ehkäistään tarjoamalla mahdollisuuksia. Toimenpidetasolla Varsinais Suomen liitto nimesi vuodelle 2000 teeman Syrjästä toiminnan keskipisteeseen. Hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisemistä painottava toimintalinja Hyvinvointipolitiikalla ehkäistään syrjäytyminen sisältyy myös Varsinais Suomen maakuntaohjelmaan vuosille Varsinais Suomen liiton aloitteesta solmittiin ohjelmasopimus laajasta verkostohankkeesta syrjäytymisen ehkäisemiseen. Hankkeen vetovastuuorganisaatioksi nimettiin Länsi Suomen lääninhallitus. Lääninhallituksen suojiin muodostettiin tukiyksikkö, jonka tehtäväksi annettiin huolehtia hankkeen suunnittelusta, valmistelusta ja toteutuksesta ohjelmasopimuksen puitteissa. Ohjelmasopimuksen mukaisesti hankkeen tavoitteena on ollut parantaa kansalaisten tasa arvoa, hyvinvointia ja mahdollisuuksia aktiiviseen elämänhallintaan. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi, katkaisemiseksi ja poistamiseksi puututaan syrjäytymiseen työstä, toimeentulosta, sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnallisesta toiminnasta. Keskeistä on torjua huono osaisuuden kasautumista ja muuttumista pitkäkestoiseksi. Ohjelmasopimuksen osatavoitteina ovat olleet seuraavat teemat, joihin on kuhunkin keskitytty vuorotellen vuosittain. Teemat ovat olleet: erilaisten sosiaalisten tuen muotojen kehittäminen (teema vuonna 2002) tasa arvoisten mahdollisuuksien kehittäminen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen (teema vuonna 2002) työttömyyden ja siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen (teema vuonna 2003) julkisten palvelujen kehittäminen (teema vuonna 2004). Hankkeessa syrjäytyminen määritelty eri tutkimusten mukaan seuraavasti: Tiivistetysti määriteltynä syrjäytyminen on erilaisten sosiaalisten ongelmien kasautumista yksilöille tai yhteisöille. toiminnan ja tarpeentyydytyksen puutetiloista aiheutuvaa yksilön tai yhteisön ulosajautumista yhteiskunnan keskeisiltä toiminnan foorumeilta. objektiivista liittyen resurssien ja kykyjen puutteeseen. subjektiivista yksilön hylätessä tietoisesti yhteiskunnan arvot. useille elämäalueille sijoittuvaa hyvinvointivajeiden ja huono osaisuuden kasaantumista sekä vakavia elämänhallinnan ongelmia. ajallisesti pitkäkestoinen prosessi. monen tekijän yhteisvaikutusta. usein elinkaaren tiettyihin vaiheisiin liittyvää. 3
6 1.2. Hankkeen toimintamalli ja toteutusorganisaatio Varsinais Suomen liiton julistaman teemavuoden 2000 pohjalta toteutettava kumppanuushanke perustui allekirjoitettuun ohjelmasopimukseen, jonka sopijaosapuolina olivat Kaarinan kaupunki, Liedon kunta, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki, Turun kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus, Saaristomeren kehittämiskeskus Skärgårdshavets utvecklingscentral nykyisin Turunmaan seutu ry Region Åboland rf, Salon seudun Yrityspalvelukeskus nykyisin Salon seudun Kehittämiskeskus, Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centre, Vakka Suomen Kehityskeskus Oy, Länsi Suomen lääninhallitus, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos, Varsinais Suomen TE keskus ja Varsinais Suomen liitto. Hankkeen toteuttamisessa ei ollut kyse vain sopijaosapuolten omien organisaatioiden toiminnasta, vaan tavoitteena oli organisaatio ja sektorirajojen ylittäminen osallistamalla viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat sekä kansalaiset monipuoliseen ja aktiiviseen toimintaan ja yhteistyöhön asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi paikallisella, seutukunnallisella ja maakunnallisella tasolla. Hankkeen tukiyksikön toiminta käynnistettiin elokuussa 2000 projektikoordinaattorin palkkaamisella maakunnan kehittämisrahalla. Toimeenpanovaiheessa vuoden 2002 alussa tukiyksikköön palkattiin projektipäällikkö ja projektisuunnittelija maakunnan kehittämisrahalla. Henkilöstö siirtyi alkaen Oy Vasso Ab:n alaisuuteen, jossa työajasta 1/3 käytettiin 2004 teemavuoden toteuttamiseen. Hanketta ja sen linjauksia ohjasi ohjausryhmä. Sen kokoonpano muuttui alkaen koostuen Oy Vasso Ab:n hallituksen jäsenistä ja seutukuntien kehittämiskeskusten edustajista (liite 1). Se kokoontui kolme kertaa hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana. Käytännön toimeenpanoa suunnitteli toimeenpanoryhmä kokoontuen viisi kertaa vuoden aikana (liite 1). Paikalliset ja seutukunnalliset yhteistyöryhmät eivät ole toimineet hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana, vaan yhteistyö on toteutunut Turun seudun AKO hyvinvointipalvelut ohjausryhmän, Salon seudun hyvinvointipoliittisen ohjelman ohjausryhmän ja sosiaalialan kehittämishankkeen seutukunnallisten kierrosten kautta. SYKE2004 HANKKEEN ORGANISAATIO MUUT RYHMÄT OHJAUSRYHMÄ TOIMEENPANORYHMÄ Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Turku, Uusikaupunki Loimaan seutukunnan, Saaristomeren ja Turun seudun kehittämiskeskukset, Salon seudun yrityspalvelukeskus, Vakka Suomen Kehityskeskus Oy Länsi Suomen lääninhallitus, Turun yliopisto, Varsinais Suomen liitto, Varsinais Suomen TE keskus TUKIYKSIKKÖ projektikoordinaattori/ päällikkö projektityöntekijä(t) SOPIJAOSA PUOLTEN YHTEISTYÖRYHMÄT TOIMIJOIDEN VERKOSTOT KEHITTYVÄT TOIMINTAMALLIT UUDET PROJEKTIT Kuvio 1. SYKE2004 hankkeen organisaatio. 4
7 2. Toimintasuunnitelmasta toimeenpanoon 2.1. Toimintasuunnitelman läpäisyperiaatteet Syrjäytymisen ehkäisemisessä, katkaisemisessa ja poistamisessa tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä. Toimenpiteisiin panostaminen edellyttää suunnitelmallisuutta. Toimenpiteiden määrittely ja dokumentoiminen on tärkeää, jotta niiden vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida sekä perustella resurssitarpeita. SYKE2004 hankkeen ja syrjäytymistä ehkäisevän toimintasuunnitelman keskeisiä läpäisyperiaatteita olivat: ongelmien ja riskien tunnistaminen. varhainen puuttuminen. verkostoituminen ja kumppanuus. tiedon välittäminen. SYKE2004 TOIMEENPANON ETENEMINEN V A R S I N A I S S U O M I Suunnittelu ja valmisteluvaihe ?? Hyvät käytännöt osana rakenteita? Toimivat verkostot Uudet kehittämisideat ja hankkeet Kuvio 2. SYKE2004 toimintasuunnitelman ajalliset ja toiminnalliset ulottuvuudet. 5
8 2.2. Maakunnallinen verkostotyö ja hyvinvoinnin seuranta Yhteistyöryhmät suunnittelivat ja toteuttivat paikallista ja seutukunnallista syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa SYKE2004 tukiyksikön avustuksella vuodesta 2001 lähtien. Yksittäisten sopijakuntien jäätyä pois hankkeesta toukokuussa 2004 toiminta keskittyi seutukuntiin. Turun seutukunnassa toimii aluekeskusohjelman hyvinvoinnin osa alueella oma ohjausryhmänsä, jonka toimintaa koordinoi Tarja Miikkulainen. Salon seudulla yhteistyöryhmänä toimi aluekeskusohjelman ohjausryhmä. Tämä ohjasi Aino Ukkola Kettulan työtä seutukunnallisen hyvinvointipoliittisen ohjelman tekemisessä. Vakka Suomessa sosiaalijaosto teki vuonna 2004 hyvinvointipoliittista ohjelmaa. SY KE2004 hanke avusti työtä. Loimaan seutukunnassa aiemmin hyvin aktiiviselle yhteistyöryhmälle ei nähty tarkoituksenmukaista jatkoa. Turunmaalla ei ollut varsinaista yhteistyöryhmää. Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointi indikaattoreita ja ohjelmatyötä kehittävässä Hyvi projektissa hyödynnetään aikaisempia SYKE yhteistyöryhmiä hyvinvointitiedon analysoinnissa ja kehittämisessä kuntien / seutukuntien tarpeisiin. Toimeenpanoryhmä kokoontui viisi kertaa ajalla Aiempina vuosina kokoontumisia oli lähes kuukausittain. Toimeenpanoryhmän kaltaisen laaja alaisen ryhmän on nähty tarpeelliseksi kokoontua tarpeen mukaan aihekohtaisesti. Koska hanketoiminta rahoitetaan pitkälle ministeriöiden kautta sektoreittain, jää laaja alaisen yhteistyön tarve hanketoiminnan kautta vähäiseksi. Yhteistyössä toimiminen on vaikeaa ja jonkun täytyy olla toiminnan selkeänä organisoijana. Seutukuntakohtaiselle kehittämiselle ja resursoinnille on yhä enemmän tarvetta. SYKE2004 hankkeen toimeenpanoryhmän ja tukiyksikön keskeinen työ oli olla mukana maakuntaohjelman ja suunnitelman tekemisessä sekä Harmaantuva Varsinais Suomi ja lasten ja nuorten Visioteko ryhmissä Hyvinvointikatsaukset ja hyvinvointi indikaattorit Hankesuunnitelman mukaisesti Varsinais Suomen hyvinvointikatsauksia tehtiin hankkeessa neljä ja viimeisin ilmestyi keväällä Hyvinvointi indikaattoreita on toimitettu Vakka Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman taustaksi, niitä käytetään Salon seudun hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa ja niistä on tehty yhteenveto Turun seudun aluekeskusohjelman nettisivuille Loimaan seutukunnalla laadittiin Loimaan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointikatsaus ja toimenpide ehdotukset. Myös Uudenkaupungin hyvinvointikatsaus , Hyvät käytännöt Kaarinassa ja Naantalissa v sekä Nuorten työelämään kuntouttaminen Kaarinassa ja Naantalissa vuonna 2003 julkaisuissa käytettiin hyväksi tilastoindikaattoreita. Hanke on ollut mukana Stakesin indikaattoriyhteistyöryhmässä, Stakesin TEJO hankkeen (terveydenhuollon rakenteen ja johtamisen kehittäminen Salon kaupungissa) ja Hyvi hankeen (Turun amk:n hyvinvointiohjelmat ja indikaattorit hanke) ohjausryhmissä. Hyvinvointitiedon välittäminen vuosittaisessa hyvinvointifoorumissa toteutettiin Oy Vasso Ab:n järjestämän maakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen aloitusseminaarin yhteydessä. Aikaisemmin SYKE2004 hanke järjesti Varsinais Suomen hyvinvointipoliittiset seminaarit Raisiossa ja Liedossa. Ensimmäisessä seminaarissa painopiste oli hyvinvointipoliittisessa ohjelmatyössä valtakunnan ja maakunnan tasolla. Jälkimmäisessä keskityttiin enemmän Varsinais Suomen hyvinvointitilanteeseen indikaattorien valossa ja seutukuntien tapoihin viedä hyvinvointitavoitteellista työtä eteenpäin seutu ja aluekeskusohjelmien puitteissa. Lisäksi on kuultu muun muassa Stakesin valtakunnallista indikaattoripankki hanketta. 6
9 2.4. Ohjelmatyö Ohjelmasopimuksen tavoitteen julkisia palveluita kehitetään teemavuoden 2004 aikana alkoi sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen ja sen nivominen kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen. Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais Suomen toimintaohjelma pyrkii huomioimaan maakunnalliset tavoitteet ja tuomaan esiin seutukunnallisia erityistarpeita. SYKE2004 hanke osallistui sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais Suomen toteuttamisohjelman seutukuntakierroksiin ja toi niissä esiin sekä seutukunnallisia että maakunnallisia kehittämistarpeita hyvinvoinnin lisäämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta. Tarja Miikkulainen on ollut sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais Suomen alueen johtoryhmän sihteeri. Sosiaalialan kehittämishankkeen toimintaohjelma vuosille tehtiin SYKE2004 hankkeen henkilöstön lisätyönä syksyllä SYKE2004 hanke on edesauttanut seutukuntayhteistyön tiivistymistä ja laaja alaista yhteistyötä hyvinvointipolitiikan alueella. Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö sisältää sekä alueen hyvinvointitilanteen nykytilan arvioinnin, tulevaisuuden ennakoinnin eri vaihtoehtojen valossa ja strategian, millä tavoiteltuun hyvinvointitilanteeseen pyritään ja miten ohjelman toteutumista seurataan ja tarkistetaan. SYKE2004 hankkeessa on hyvinvointitilannetta kunnissa ja seutukunnissa tarkasteltu yli sektori, organisaatio, hallinto ja kuntarajojen käyttäen ajattelun pohjana elinkaariviitekehystä lasten, nuorten, aikuisväestön, ikääntyvien sekä muiden kuin elinkaareen liittyvien erityisryhmien palvelutarpeiden ja syrjäytymisriskien kartoittamiseksi. Hyvinvointipoliittisesta ohjelmasta on suuri hyöty niillä ehdoilla, että sen tekemisen aikana käydään ensinnäkin laajaa arvokeskustelua nimenomaista seutua ajatellen. Toiseksi ohjelmatyössä on tärkeää yhdistää kehittämisajatukset laajempiin kokonaisuuksiin kuten maakuntaohjelmaan ja kolmanneksi esittää konkreettisia toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Seutukunnallisia hyvinvointipoliittisia ohjelmia on Vakka Suomessa ja Salon seudulla. Turun seutukunnan seutustrategia tarkistetaan vuoden 2005 alkupuolella. Syventyminen hyvinvointipoliittisten ohjelmien laatimiseen ja seutukunnalliseen yhteistyöhön hyvinvointipolitiikan alueella keskittyi vuonna 2004 Salon ja Turun seuduille, mihin hanketyöntekijöiden työajasta osoitettiin 2/3. Tavoitteena on ollut siirtää hankkeen toimintatavat osaksi pysyviä suunnittelu ja kehittämistyön rakenteita kunnissa, seutukunnilla ja maakunnassa maakuntaliiton, Oy Vasso Ab:n ja nimettyjen kunnallisten / seutukunnallisten hyvinvointiyhteistyöryhmien kautta. 7
10 3. Hyvinvointiin liittyvän ohjelmatyön ja SYKE2004 hankkeen kokonaisarviointi ja kehittämisehdotukset työn jatkamiseksi Projektipäällikkö Tarja Miikkulainen teki hankkeen vaikutusten arviointitutkimuksen pro gradu tutkielmana Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Arviointi perustuu hankkeessa tehtyihin väli ja loppuarviointeihin, projektityöntekijöiden havaintoihin sekä 80:lle hankkeeseen osallistuneelle lähetetyn sähköpostikyselyn tuloksiin. Sähköpostikyselyn palautti 18 henkilöä, jolloin palautusprosentiksi saadaan 22,5 %. Vastaukset saatiin 14 henkilöltä (vastausprosentti 17,5 %). Vaikka sähköpostikyselyn tulokset ovat vain suuntaa antavia, niiden luotettavuutta parantaa se, että ne ovat samansuuntaisia kuin muissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa ja selvityksissä esimerkiksi TEJO hankkeen esiselvityksessä, Hyvinvointitilinpito tutkimuksessa Porin ja Rauman aluekeskusohjelma alueella, Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tekemässä Alueellisten hyvinvointistrategioiden arvioinnissa ja SEUTU ja AKO hankkeiden väliarvioinnissa. Hankkeen itsearviointiin vuoden 2002 lopussa vastasi 27 hankkeen toteuttamiseen osallistunutta henkilöä. Väliarvioinnin mukaisista kehittämistoimenpiteiden mukaisesti pidettiin vuonna 2003 ohjausryhmän ja toimeenpanoryhmän yhteinen kokous sekä yhteistyöryhmien yhteinen kokous. Tavoitteena oli parantaa hankkeen hahmotusta ja saada jäsenet sitoutumaan hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen yhteisen keskustelun kautta. Loppuarviointi tehtiin helmikuussa Arviointilomake lähettiin 80 työhön osallistuneelle henkilölle. Vastauksia saatiin 23, jolloin vastausprosentiksi muodostuu 29 %. Ohjausryhmän ja toimeenpanoryhmän vastausprosentti oli 35. Arvioinnin asiakirja aineisto koostuu SYKE2004 hankkeessa kerätystä ja hankkeen aikana muodostuneista kuntien hanke ja strategia asiakirjoista. Arviointitutkimuksen perusteella voitiin todeta, että väestön hyvinvointitilannetta seurataan Varsinais Suomen kunnissa ja seutukunnissa vielä epäsäännöllisesti ja hajanaisesti. Vaikka tutkimukseen vastanneet itse olivat osallistuneet SYKE2004 hankkeessa tiedon analysointiin, jakamiseen ja yhteisen näkemyksen synnyttämiseen väestön hyvinvointitilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, toimintatapa ei vielä ole tarttunut osaksi jokapäiväistä työtä eikä herättänyt innostusta keräämään ja käyttämään tarpeellista tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Eniten Varsinais Suomen kunnissa käytetään taloudellista seurantatietoa kuntien toimintakertomusten ja tilinpäätösten perusteella. Vertailutietona oman kunnan toiminnalle käytetään eniten valtakunnallista tilastotietoa. Hyvinvointitavoitteellista laaja alaista yhteistyötä tehdään maakunnassa vielä niukasti. Hyvinvointipoliittisia ohjelmia on eniten tehty sektorikohtaisina erillisohjelmina, joissa katsottiin olevan osallistujatahoja riittävästi. Kaikkia yhteistyökumppaneita ei kuitenkaan vielä havaita, esimerkiksi yksityistä yritystoimintaa ei mainittu yhdessäkään ohjelmatyössä osallistujatahoksi. Vain muutamassa mainittiin järjestöjen edustus ja vain yhdessä kuntalaisten kuuleminen ja osallistaminen. Kuntaalan ammattirajat ovat eräs este yhteistyölle. Hyvinvointialan työ, sosiaalityö mukaan lukien, on pääasiassa asiakastyötä eikä taloudellis hallinnollisia tehtäviä nähdä osana omaa työtä. Asiakastyössä kertynyttä tietoa ei systemaattisesti kerätä eikä analysoida. Vaikka maakunnassa ohjelmatyöhön suhtaudutaan myönteisesti, koetaan, että nykyisessä ohjelmaviidakossa tehdään liikaa päällekkäistä, resursseja ja aikaa vievää työtä. Erilaisiin ohjelma, selvitys ja kehittämishankkeisiin on väsytty niiden suuren määrän takia. Poliittisessa päätöksenteossa hyväksytty ohjelma ei välttämättä takaa sitä, että ohjelmaan; sen linjauksiin ja resurssivaatimuksiin, olisi sitouduttu kunnan tai seutukunnan toimintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää talousarviota päätettäessä. Jos ohjelmatyöhön saadaan kaikki toimijatahot sitoutumaan, koetaan vaikuttamismahdollisuudet ohjelmatyön kautta myönteiseksi ja odotetaan, että sitä kautta saadaan aikaan uusia toimintatapoja, yhteistyötä ja vaikuttavuutta. Ohjelmatyön ansio on sen sitouttava voima ja yhteistyötahojen verkottuminen. Voimavarojen kokoamiseen, yhteisymmärryksen syntymiseen ja päällekkäisyyksien purkamiseen sillä ei ole vielä pystytty, vaikka odotuksia on. Hyvinvoinnin moniulotteisuuden ymmärtäminen on monesti avain yhteistyölle, verkottumiselle ja kokonaisuuden kokoamiseksi eri palasista. Se auttaa työnjakokysymyksissä, luottamuksen syntymisessä ja uudenlaisten ratkaisujen etsimisessä tulevaisuuden haas 8
11 teisiin vastaamiseksi. Tällä polulla ollaan päästy myönteisesti eteenpäin. Tehdyn arvioinnin perusteella ohjelmien sisältö ja vaikutusarvo tiedostetaan, jos se saataisiin vakiinnutettua osaksi jokapäiväistä työtapaa. Näin ollen, vaikka kunnissa on tehty paljon ohjelmatyötä, sen katsotaan vielä olevan hallintokunnan omaan käyttöön tarkoitettua työnsuunnittelun ja resurssien kohdentamisen (johtamisen) työväline. Ohjelmiin sitoutuminen nähdään toimialakohtaiseksi sektori, jonka vetovastuulla ohjelman laatiminen on ollut, myös vastaa seurannasta ja ohjelman toteuttamisesta. Muilla vain hyväksymisvastuu ei aktiivisen toimijan. Seudullinen yhteistyö ja kuntien välinen yhteistyö ovat poikkeuksetta seutukuntien yksi kehittämisen painopistealue. Seudullisissa elimissä toimijat tietävät paljon yhteistyöstä ja ovat varsin sitoutuneita sen kehittämiseen. Ongelmia syntyy kuntatasolla, missä valtuustot eivät monesti saa tehtyä päätöksiä, vaikka seutukuntayhteistyöhön epävirallisissa keskusteluissa suhtaudutaan myönteisesti ja vaikka toimintapoliittinen ohjelma olisikin hyväksytty päätöksenteon pohjaksi. Työntekijätasolla ei ohjelmia käytetä käytännön työssä lainkaan. Ohjelmia, selvityksiä ja käytännön työtä ja resursseja ei vielä riittävästi linkitetä toisiinsa. Tehdyt ohjelmat eivät ole toimenpidetasolle asti yltäviä ja päättäjiä sitovia kehittämisohjelmia. Yllättävin tulos oli, että vaikka kaikki kyselyyn vastanneet olivat osallistuneet ohjelmatyöskentelyyn SYKE2004 hankkeen aikana, ei oman työn mielletty liittyvän hyvinvointipoliittiseen ohjelmatyöhön eikä omassa työssä osattu hyödyntää laaja alaisempaa tietoa hyvinvoinnin tilasta. Tarjolla oleva tieto koetaan vielä omasta työstä ulkona olevaksi. Syy seuraus suhteita ei käytännön työssä ole aikaa pohtia. Poikkeuksena kyselyyn vastanneista erottautui sosiaalijohtajat (n = 4), joilla oli näkemystä missä ja miten hyvinvointipoliittista tietoa tarvitaan. Ongelmana ohjelmatyön etenemisessä on, että kuntien (varsinkin pienissä kunnissa) viranhaltijoilla on käsitys siitä, mikä hyvinvointitilanne kunnassa on, mutta ei keinoja miten välittää tietoa eteenpäin eikä varsinkaan keinoja tehdä uudenlaisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseksi. Kuntien taloudellinen tilanne on eriarvoinen. Pienistä kunnista puuttuu suunnitteluhenkilöstö. Hyvinvointijohtaminen vaatii erityisosaamista ja kuntien uutta hallintatapaa (verkostomallia), jota ei vielä ole. Hyvinvointipolitiikka ei ole noussut kunnissa ja seutukunnissa vielä yhtä tärkeäksi kuin elinkeino, ympäristö ja koulutuspolitiikka. Tästä syystä hyvinvointipolitiikan painoarvoa on edelleen syytä tuoda esiin maakunnallisesti ja kannustaa julkisia palveluita, yrityselämää ja kolmatta sektoria yhä enemmän verkosto ja yhteistyöhön palveluiden järjestämiseen elinkaariviitekehyksen pohjalta. Mahdollisuuksia ja tilaa verkostoyhteistyöhön on nähtävissä. Yhteenvetona tutkimustuloksista voidaan esittää projektin toimeenpanon osalta, että lääninhallituksen ja Varsinais Suomen liiton osallistuminen, tuki ja ohjaus saivat aikaan kuntien ja seutukuntien sitoutumisen hankkeeseen. Kunnilla ja seutukunnilla oli velvollisuus osallistua ja mahdollisuus vaikuttaa maakuntaohjelman sisältöön, mikä motivoi käytännön työntekijöitä osallistua hankkeeseen. Hanke antoi käytännön työntekijöille mahdollisuuden tuoda esiin hiljaista tietoaan kuntien ja seutukuntien hyvinvointitilanteesta. Ohjelman toimeenpano onnistui toimintasuunnitelman mukaisesti. Maakuntatasolla ohjelmatyö on jo käytössä ja sen tulokset ovat myönteisiä aluekehittämistyön kannalta. Maakuntaliiton ja lääninhallituksen rooli ovatkin tärkeitä taustatukia ja ohjaajia pitkäjänteiseen suunnitteluun ja strategiatyöhön myös jatkossa. Tässä on myös työsarkaa Varsinais Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle. Pelkkä tiedolla ohjaus ei riitä uusien toimintamallien ja palvelujen järjestämistapojen juurruttamiseksi kuntiin ja seutukuntiin, vaan on annettava mahdollisuus ja tilaisuus tehdä suunnittelu ja kehittämistyötä uudella tavalla (resursseja ja osaamista). Ohjelmatyö pyrkii kohti syvällistä muutosta, jossa uudistamisen kohteena on koko organisaatiokulttuuri rakenteiden lisäksi. Muutokset eivät onnistu ilman inhimillisten tekijöiden eli ihmisten asenteiden ja käyttäytymisen uudistamista. Hankkeen tuloksena nähdään myös tarve laaja alaisesta resurssien yhteiskäytöstä ja yhteistyöstä, mutta suunnittelu ja kehittämistyön resurssien puute perustyössä estää uusien toimintamallien syntymisen. Kunnat keskittyvät palvelujen tuottamiseen, laatuun ja riittävyyteen. 9
12 Tehtyihin ohjelmiin sitoutuminen on heikkoa. Kuntalaisten kuuleminen ja osallistaminen tuli esille vain yhdessä ohjelmatyössä. Ohjelmien linkitys toisiinsa ja niiden seuranta käytännössä on vielä vähäistä. Tosin maakuntaliiton tekemä työ maakuntatason ja seutukuntien ohjelmien yhteen nivomisesta alkaa kantaa hedelmää vuosi vuodelta enemmän. Maakuntaliiton työ on ollut suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Ohjelma ja strategiatyö antaa mahdollisuuksia palvelujen uudelleen järjestämiseen ja sitä kautta tehokkuuteen. Vasta sitten, kun hyvinvointitavoitteellinen työ liitetään osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja kytketään kunnan talousarvion laadintaan, hyvinvointistrategioista tulee vakavasti otettavaa kunnallispolitiikkaa. Tämän lisäksi tarvitaan riittävää poliittista ja johdon tukea resurssien yhteiskäytölle sekä yhteistyörakenteiden näkyväksi tekemistä (verkostomalliin ja uuden hallinnan mukaiseen johtamiseen siirtymistä). Maakunnallisen keskusteluareenan ylläpitämistä ja keskustelua kannattaa jatkaa. Hankkeen arviointi toi esille, että johtavassa asemassa olevat henkilöt ovat sisäistäneet ohjelmatyön: ovat tehneet sitä ja nähneet siitä saatavan hyödyn. Toimijatahojen riittävyys, jotta ohjelmiin sitouduttaisiin, tulisi huomioida nykyistä paremmin. Hyvinvointipoliittisten ohjelmien on perustuttava tietoon hyvinvointitekijöistä ja hyvinvoinnin tilasta alueella. Vaikka tilastotiedot toivotaan saatavan valmiiksi työstettyinä ja analysoituna, sen vaarana on, että itse ohjelmatyössä ei tarpeeksi pohdita hyvinvointitilanteeseen johtaneita syitä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja. Silloin ohjelmasta voi tulla liiaksi ulkoapäin ohjattu, valmiiksi pureskeltu ja kunnan omat toimintamahdollisuudet sivuuttava. Omat oivallukset täytyy miettiä itse. Tutkimus herätti ajatuksia siitä, miten Varsinais Suomessa tulisi edetä hyvinvointipoliittisten ohjelmien yleistymiseksi käytännön työvälineeksi. SYKE2004 hankkeen arvioinnin perusteella esitettävät toimenpide ehdotukset: 1. Maakuntaliiton tekemää arvokasta työtä ei tulisi hukata. Kunnille ja seutukunnille on edelleen tarjottava yhteistyön ja strategisen työn tekemisen paikkoja. Uusi toimintatapa juurtuu osaksi arkityötä vain oppimisen kautta. Käytännön työn ja strategisen suunnittelun vuorovaikutusta on lisättävä ja annettava tilaa erilaisille laaja alaisille asiantuntija ryhmille tehdä yhteistyötä virallisesti. Ohjelmatyöhön perustuva uusi kuntien hallintatapa, verkostomalli, vaatii henkilökohtaisia yhteistyötaitoja ja on monesti kiinni henkilökohtaisista, luottamuksellisista ja avoimista suhteista. Siksi siihen perustuva käytännön työ vaatii pitkän ajan toteutuakseen. 2. Hyvinvointipoliittisen ohjelmatyön tulee pohjautua kunnan ja seutukunnan omiin lähtökohtiin ja erityispiirteisiin. Ohjelmatyötä ei tulisi antaa ulkopuolisten konsulttien tehtäväksi vaan olla osa johtamistyötä. Haasteena on, miten saada kaikki osalliset motivoitua suunnittelu ja kehittämistyöhön. Tätä varten kuntien tulisi nimetä poikkihallinnolliset ryhmät, joiden tehtävänä on kunnan hyvinvointitilanteen seuraaminen ja tarvittavien toimenpiteiden valmistelu kunnan johtoryhmän ja kunnanhallituksen alaisuudessa. Laaja alaiset yhteistyöryhmät ovat hyödyllisiä nimenomaan yhteistyökäytäntöjen ja luottamuksen synnyttämisessä sekä tutustumisessa eri toimijoihin, työkäytäntöihin ja olemassa olevaan toimintaan. 3. Resurssien lisäämiseksi suunnittelu ja kehittämistyöhön tulisi palkata työvoimaa seutukunnallisesti. Se voisi toimia apuna sekä yksittäisen kunnan ohjelmatyössä että seutukunnallisen hyvinvointipoliittisen työn suunnittelussa ja organisoinnissa. Hyvinvointipoliittisen ohjelman tulisi sisältää sekä hyvinvointitilanteen kuvauksen, tiedon analysoinnin, vaihtoehtoisten toimintatapojen esittelemisen ja perustelut valitulle toimintasuunnalle sekä myöskin tehtäväjaon ja ohjelman toimenpiteiden seurannan. Myös sosiaalialan osaamiskeskuksilla tulisi olla intressinä tukea pitkäjänteistä tietoon perustuvaa suunnittelu ja kehittämistyötä kunnissa ja seutukunnissa hyvinvointipolitiikan alueella. 4. Hyvinvointitilanteen seuraamiseksi tarvittavat ja ohjelmien lähtökohtana olevat tilastotiedot tulisi olla valtakunnallisesti käytettyjä kuntien välillä vertailukelpoisia tietoja. Niiden tulisi olla helposti saatavissa kunnissa ja kuntien olisi organisoitava oma tiedonkeruujärjestelmä uusimpien kuntatietojen hyväksikäyttämiseksi. Kuntien tietojen analysointi ja esillä pitäminen tiedotuksen kautta saisi 10
13 aikaan yleistä kiinnostusta asioihin. On vielä paljon tekemistä, että hyvinvointitilanteen seuraaminen olisi yhtä tärkeää kuin kunnan talouden, työllisyyden tai elinkeinoelämän. Oy Vasso Ab:n yhtenä tehtävänä voisi olla hyvinvointipoliittisten foorumien järjestäminen vuosittain hyvinvointi ja syrjäytymiskeskustelun ylläpitämiseksi julkisuudessa. 5. Valtakunnallisen ohjauksen, maakunnan liiton ja lääninhallituksen rooli on erittäin tärkeä, jotta hyvinvointipolitiikasta saadaan kilpailukykyinen osa alue kuntien ja seutukuntien kehittämiseen. Rahalla ohjaaminen on yksi vaikuttavimmista ohjausvälineistä. Laaja alaiseen yhteistyöhön tarvitaan laaja alaista rahoitusta ja tukea. Sektorikohtainen rahoitus kehittää sektorikohtaisia toimintamalleja. 6. Henkilöstön jaksamiseen, osaamiseen ja saamiseen suoranaisesti kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä on haastavaa toteuttaa, mutta siihen on kiinnitettävä jatkossa painokkaammin huomiota. Erityisesti laaja alainen kehittämistoiminta ja palvelujen suunnitteleminen ja toteuttaminen yhteistyössä vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon ja osaamiseen myönteisesti. 7. Ihmisten osallisuuden ja turvallisuuden edistäminen ovat niin ikään osa alueita, jotka näyttävät jäävän kehittämistoiminnassa paitsioon. Myös näiden asioiden eteenpäin vieminen edellyttää laajaalaista työskentelyä. 8. Maakunnan tasapuoliseen kehittämiseen, erityisesti pienten kuntien ja haja asutusalueen syrjäytymisen ehkäisemiseen, tulee kiinnittää erityistä huomiota ja resursseja. On nähtävissä, että kehittämishankkeet, palvelujärjestelmän uudistaminen ja suunnitelmallinen työ syrjäytymisen ehkäisemiseksi keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja kasvaviin seutukuntiin. Varsinais Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävänä tulee osaltaan olla kehittämistyön tukena, siihen rohkaisijana ja lisäresurssina pienille kunnille. 11
14 4. Maakuntaohjelman hyvinvointiosion osatavoitteiden päivittäminen 4.1. Maakuntaohjelman ja SYKE2004 hankkeen osatavoitteet Varsinais Suomen maakuntaohjelman tavoitteen "Hyvinvointipolitiikalla ehkäistään syrjäytyminen" osatavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet esitettiin SYKE2004 hankkeessa elinkaari viitekehyksen mukaisesti jokaisen sopijaosapuolen omassa toimintasuunnitelmassa. VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE Hyvinvointipolitiikalla ehkäistään syrjäytyminen TAVOITE 2 TAVOITE 3 Ehkäistään työttömyyttä Kehitetään erilaisia ja siihen liittyviä sosiaalisen tuen sosiaalisia ongelmia muotoja TAVOITE 1 Kehitetään julkisia palveluja TAVOITE 4 Kehitetään tasa arvoisia mahdollisuuksia ja parannetaan osallistumismahdollisuuksia SYKE2004 toimintasuunnitelma: Sykettä hyvinvointiin Varsinais Suomessa Osatavoitteet Osatavoitteet Osatavoitteet Osatavoitteet Toimenpidekokonaisuudet Toimenpidekokonaisuudet Toimenpidekokonaisuudet Toimenpidekokonaisuudet SYKE2004 sopijaosapuolten ja muiden toimijoiden toimintasuunnitelmat ELINKAARI JA SYRJÄYTYMISRISKIT työikäiset lapset lapsuus nuoret nuoruus ammatin/koulutuksen puute pätkätyöt pitkäaikais /työttömyys taloudelliset ongelmat koulun keskeyttäminen opiskelupaikan puute päihteet, huumeet keski ikä pätkätyöt työttömyys taloudelliset ongelmat työkyvyn aleneminen pitkäaikais / työttömyys ikääntyminen eläkeikä sairastavuus ikääntyminen /hoivaamatta jääminen varhaislapsuus varhaisaikuisuus ikäihmiset vanhuus oppimisvaikeudet/häiriöt koulun keskeyttäminen lastensuojeluongelmat perheiden sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat (työttömyys) Elinkaaresta riippumattomat syrjäytymisriskit: vammaisuus vajaakuntoisuus fyysisen tai psyykkisen terveyden ongelmat traumaattiset tekijät päihde /huumeriippuvuus yksinäisyys/eristäytyminen pakolaisuus/maahan muuttaminen/kielitaidottomuus asunnottomuus palvelu /tukiriippuvaisuus riko llis uus väkivalta lähisuhteissa tai ympäristössä taloudelliset ongelmat/köyhyys/ylivelkaantuminen huonot julkiset kulkuyhteydet asuinpaikkakunnalla palvelujen saatavuusongelmat/riittämättömyys Kuvio 3. SYKE2004 toimintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden muodostama kokonaisuus ja yhteys maakuntaohjelmaan
15 Maakuntaohjelman hyvinvointiosion osatavoitteiden tarkentaminen tapahtui pitkälle teemasta järjestettyjen seminaarien annille ja osapuolten kanssa työstettyjen toimintasuunnitelmien päivittämiseen. Vuoden 2002 teeman, kehitetään erilaisia sosiaalisen tuen muotoja ja kehitetään tasaarvoisia mahdollisuuksia ja parannetaan osallistumismahdollisuuksia, syventämiseksi pidettiin Varsinais Suomen järjestöfoorumi Turussa. Tilaisuuden suojelijana ja tervehdyssanojen tuojana oli rouva Tellervo Koivisto. Järjestöfoorumi toi esille yhteistyö ja verkostoitumistarpeen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja julkisten palveluiden välillä. Tärkeää olisi tuntea samalla alalla toimijat ja tietää vireillä olevat suunnitelmat. Näin voitaisiin tehdä yhteistyötä ja sopia työnjaosta ja saada aikaan yhteisiä hankkeita tai muuten yhdistää voimat tärkeän asian eteenpäin ajamiseksi. Toiseksi nähtiin erityistä tarvetta syrjäytymistä ennalta ehkäiseviin toimintatapoihin. Tällaiseen varhaiseen puuttumiseen ja vertaisryhmätoimintaan järjestöillä on halukkuutta ja mahdollisuuksia. Vaativammat palvelut, joissa tarvitaan ammatillista koulutusta, nähtiin kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluviksi. Jotta palvelujärjestelmästä saataisiin toimivampi ja nykyistä tehokkaampi, pitäisi tehdä nykyistä enemmän yhteisiä suunnitelmia sekä palvelujärjestelmätasolla että yksilöiden hoitosuunnitelmatasolla. Järjestöjen kehittämistoiminnan ja hankkeiden alkurahoittamisen esteenä nähtiin eräänlaisen järjestöjen takausrahaston puuttuminen maakunnasta. Aikaisempien teemavuosien tavoitteiden tarkastelussa alkuperäiseen toimintasuunnitelmaan määrittyi uusia avauksia ja toimenpiteitä maakuntaohjelman osatavoitteiden toteuttamiseksi. Teemaalueella kehitetään erilaisia sosiaalisen tuen muotoja määriteltiin uusia tavoitteita seuraavasti: Toimenpidekokonaisuudessa: lisätään ennaltaehkäiseviä, nopean puuttumisen ja auttamisen toimintamuotoja, esiin nostettiin: Perhetapahtumien ym. yhteis /kulttuuritilaisuuksien järjestäminen vuotiaiden omaehtoisen kerhotoiminnan ja harrastusten tukeminen 5. klubitoiminnan avulla. Eläkkeelle valmennus, vanhusneuvolat ja ehkäisevät kotikäynnit vanhustalouksiin. Henkilökohtaisen tukitoiminnan muotojen kehittäminen kasaantuvien sosiaalisten ongelmien estämiseksi ja ratkaisemiseksi nähtiin edelleen tärkeänä kehittämisen alueena. Toimenpidekokonaisuuden vahvistetaan kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia alueella toivottiin: Paikallisten keskustelufoorumien pitämistä säännöllisesti yhteistyön synnyttämiseksi. Vanhusneuvostojen perustamista joka kuntaan ja niiden ottaminen mukaan palvelujen suunnittelutyöhön. Vanhus ja vammaisneuvostojen yhteistyön kehittämistä. Tapahtumakalenterien, harraste esitteiden ym. tiedotuksen tehostamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Seutukunnallisten e portaalien hyödyntämistä järjestöjen tiedotukseen. Riittävästi harrastus ja kokoontumistiloja järjestö ja yhdistystoimintaan. "Puskurirahaston" perustamista kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi jälkirahoitteisissa hankkeissa. Yhteistyön tehostamiseksi ja työnjaon selkeyttämiseksi kuntien, seurakuntien ja muiden toimijoiden välillä uudeksi tavoitteeksi muodostui suunnitelmien tekeminen yhteistyössä järjestöjen kesken ja kunnan kanssa sekä työnjaosta sopiminen. 13
16 Osatavoitteen kehitetään tasa arvoisia mahdollisuuksia ja parannetaan osallistumismahdollisuuksia uusiksi tavoitteiksi määrittyivät: Edistetään monikulttuurisuutta suosivia toimintoja edelleen. Toimenpidekokonaisuudessa: vahvistetaan kansalais järjestöjen toimintaedellytyksiä ja turvataan erityisesti heikompiosaisten osallistuminen, nähtiin tärkeänä: Kuntalaisten, kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten mukaan ottaminen toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen. Vanhus ja vammaisneuvostojen osallistuminen kehittämissuunnitelmien laatimiseen. Kuntalaisten kuuleminen kuntien päätöksenteossa. Kulttuuri ja harrastustoiminnan tukeminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lähipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi haja asutus ja saaristoalueilla esitettiin: Videoavusteisten toimintamallien hyödyntämistä haja asutus ja saaristoalueilla konsultointiin ja koulutukseen. Vanhusten toimintakyvyn säilyttämistä sähköisen asioinnin ja apuvälineteknologian turvin. Tietoteknologian hyödyntämistä ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksien kehittämistä. Vuonna 2003 SYKE2004 hankkeen tavoitteiden mukaisesti erityisteemana oli työttömyyden ja siihen liittyvien ongelmien ehkäiseminen. Aiheesta järjestettiin Varsinais Suomen työllisyysfoorumi Turussa. Päivän ohjelma koostui asiantuntijoiden esityksistä työelämän kehittämisen vahvuuksista ja haasteista, hyvistä toimintamalleista sekä työllisyyspalveluiden järjestämistarpeista ja syrjäytymiskehityksen katkaisemisen haasteista nyky Suomessa. Hyviin esimerkkeihin Varsinais Suomen työllisyyshankkeista oli mahdollisuus tutustua työllisyysfoorumin väliajoilla. Työllisyysfoorumi toi esille niin ikään yhteistyö ja verkottumistarpeen kuntien, työvoimahallinnon ja yritysten välillä palvelujen kehittämiseksi, luottamuksen kasvattamiseksi ja yhteiskuntavastuun lisäämiseksi. Tärkeää olisi ensiksikin tuntea samalla alalla toimijat ja näiden työtavat ja mahdollisuudet työllisyyden edistämisessä sekä tehdä yhteinen suunnitelma ja / tai strategia työllisyyden hoitoon. Näin voitaisiin tehdä yhteistyötä ja saada aikaan yhteisiä hankkeita tai muuten yhdistää voimavaroja. Toiseksi nähtiin tarpeelliseksi kehittää työelämän palvelukeskuksia tai muuten yksilöllisiä palvelukonsepteja mahdollistavia palvelujärjestelmiä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kolmanneksi keskityttiin lakiesitykseen sosiaalisista yrityksistä; niiden perustamisedellytyksiin ja toimintamahdollisuuksiin yhtenä uutena työllistymisen väylänä. Teema alueella ehkäistään työttömyyttä ja siihen liittyviä sosiaalisia ongelmia löytyi seuraavia uusia avauksia: Toimenpidekokonaisuudessa: lisätään heikossa työmarkkina asemassa olevien työllistymisen varmistavaa, räätälöityä koulutusta, pidettiin tärkeänä: Nuorten työpajatoiminnan vakinaistamista. Ammattipätevyyden saavuttamista työssä ollessa. Opetusministeriön ja lääninhallitusten käynnistämää aikuisten koulutustason kohottamisohjelma ns. Noste ohjelma yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Toimenpidekokonaisuudessa: lisätään paikallisia sopimuksia vaikeimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistymiseksi, nousi esiin: Työllisyysstrategioiden laatimisen tärkeys ja työllisyydenhoito laaja alaisena yhteistyönä. Yritysten yhteiskuntavastuun herättäminen. Kuntien, Kelan ja työhallinnon yhteistyön tehostamiseksi nähtiin tarvittavan yhteispalvelupisteiden vakinaistamista työvoiman palvelukeskuksiksi ja asiakaslähtöistä palveluohjausta ilman palveluketjun katkoksia siirryttäessä palveluista toiseen. 14
17 Esimerkkeinä nousi esille toimenpidekokonaisuudesta: työllistymistä tukevien palvelu ja toimintamuotojen kehittämisestä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuus hankkeilla, mm. Operation Work (Paraisten kaupunki), OWi malli, Appelsiinipuu (Turun naiskeskus yhdistys ry) ja Kylätalous (Varsinais Suomen Kylät ry) hankkeet. Toimenpidekokonaisuudessa: parannetaan elinkeinoelämän sosiaalisen vastuun lisäämistä tukevia edellytyksiä, uusina tavoitteina ovat: Tukihenkilöiden ja palveluohjaajien ottaminen työpajojen ja yritysten yhteistyöhön mukaan. Palvelukoordinaattorit, osaamisasiamiehet. Laki sosiaalisista yrityksistä voimaan v Tavoitteet julkisten palvelujen kehittämiseksi päivittyivät vuosina alla luetelluiksi. Tavoitteiden eteenpäin viemistä ja kehittämisen nykytilaa käydään läpi tarkemmin luvussa 4. Toimenpidekokonaisuudessa: varmistetaan syrjäytymisvaarassa olevien asiakaslähtöinen ja yhdenvertainen kohtelu eri alueilla, uusiksi tavoitteiksi asetettiin: Työvoiman palvelukeskus palvelumallit. Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi perustettujen hankkeiden vakinaistaminen pysyväksi toiminnaksi. Viranomaisten verkottuminen ja yhteistyön lisääminen. Seutukuntien erilaisuuteen ja erityistarpeisiin huomion kiinnittäminen esim. saaristokuntien erityispiirteet. Perus ja lähipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi nähtiin tärkeänä palvelu ja organisaatioyhteistyö sekä teknologian hyödyntäminen: Työelämän kehittäminen; erityisesti työn organisoinnin ja työtapojen kehittäminen. Laadun kehittäminen asiakaslähtöisesti. Palveluiden verkottuminen ja työnjaosta sopiminen. Kolmannen sektorin ja yritysten ottaminen mukaan palvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen. Sähköisten palvelujen kehittäminen. Toimenpidekokonaisuudessa: varmistetaan erityisosaaminen ja palvelut sekä selkeytetään järjestämistapojen ja toimijoiden välistä työnjakoa erityisesti lasten ja nuorten psyko sosiaalisissa palveluissa sekä psykiatrisissa ja huumehoitopalveluissa, tavoitteeksi asetettiin: Sosiaalialan kehittämishankkeen ja terveydenhuollon hankkeen alueellinen toimeenpano. Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan vahvistaminen erityisosaamisen kehittämiseksi kunnissa. Henkilöstön jatko ja täydennyskoulutus työmenetelmien kehittämiseksi ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Kuntien välisen ja seutukunnallisen yhteistoiminnan lisäämiseksi ja voimavarojen kokoamiseksi peruspalvelujen järjestämisessä pidettiin tärkeänä seudullisten hyvinvointiohjelmien laatimista ja SEUTU ja AKO ohjelmien toteuttamista. Paikallisten ja alueellisten toimijoiden toiminta alueita, palveluverkostoa ja hallinnollisia yhteistyömuotoja kehitetään hyvien käytäntöjen juurruttamisella ja levittämisellä sosiaalialan osaamiskeskusten ja korkeakoulujen avulla. 15
18 4.2. SYKE2004 hankkeen kautta nousseet maakunnan uudet tavoitealueet Maakuntaohjelman uusiksi tavoitealueiksi muodostuivat SYKE2004 hankkeen kautta lasten ja nuorten kohdalla lastensuojelun osaamisen ja palveluiden turvaaminen, perheiden tukeminen, päivähoidon kehittäminen, koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa palvelujen kehittäminen sekä osallisuuden edistäminen. Työikäisten osalta keskeisimmät painopistealueet ovat työllisyyden edistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäiseminen sekä työttömien palvelujen kehittäminen. Ikääntyviin suoranaisesti kohdistuvia painopistealueita ei juurikaan tullut, tosin palvelujen saatavuus kohdassa näkyy myös ikääntyvien huomioon ottaminen. Koko väestöä koskevia uusia tavoitteita on eniten. Siellä teemoiksi muodostuvat turvallisuus, palvelujen saatavuus, yhteistyö ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Maakunnallisen hyvinvointipoliittisen ohjelman läpäisevät kantavat teemat ovat: elinkaariajattelu, yhteistyö, kestävä kehitys ja tasa arvo. Elinkaariajattelu on huomioitava erityisesti elämänvaiheiden keskeisissä taitekohdissa syrjäytymistä ehkäisevästi, elinympäristössä ja jätehuollossa. Yhteistyön kehittäminen erityisesti kuntien välillä, seutukunnallisessa "järjestäytymisessä" sekä yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä. Kestävä kehitys on erityisesti huomioitava palveluketjuissa, ekologisessa kestävyydessä ja turvallisuudessa. Yhteiskunnallinen ja alueellinen tasa arvo on oltava suunniteltavien toimenpiteiden lähtökohtana. Toimeenpanoryhmä käsitteli koontiaineiston ja työsti edelleen hyvinvoinnin tavoitealueita teemoittaen ne viiteen tavoitealueeseen. Varhainen puuttuminen ja osallisuuden lisääminen koettiin jokaisessa hyvinvoinnin osa alueessa ensiarvoiseksi. Maakuntaohjelman tavoitealueiksi määriteltiin: Julkiset hyvinvointipalvelut Osaava ja jaksava henkilöstö on laadukkaiden hyvinvointipalvelujen edellytys. Henkilöstön osaamista ja jaksamista tulee tukea, jotta nykyinen henkilökunta jaksaa ja kehittyy työssään ja jotta uutta henkilöstöä saadaan jatkossakin. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla tämä on jo nyt paikoitellen vaikeaa. Uuden henkilöstön saaminen on sidoksissa useisiin asioihin, joista esiin nostettiin erityisesti työn sisällöllinen kehittäminen ja henkilöstöpolitiikka. Toisaalta myös asuntopolitiikka ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat työntekijöiden ja heidän perheittensä päätöksiin muuttaa uudelle paikkakunnalle. Tätä tukevia toimenpiteitä esitetään tehtävän erityisesti seuraavissa osa alueissa : Henkilöstön osaamisen ja jaksamisen tukeminen Henkilöstön saaminen ja rekrytoiminen (muun muassa työn sisällöllinen kehittäminen, asuntopolitiikka) Kuntien henkilöstöpolitiikan kehittäminen Hyvinvointipalveluiden kehittäminen lasten ja nuorten, työikäisen ja ikääntyvien osalta erikseen 16
19 Työllisyys Työttömyyden ehkäiseminen ja samalla työllisyyden edistäminen ovat moniulotteisesti hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä niin yksilöiden kuin myös koko yhteiskunnan kannalta. Samaan aikaan työvoiman saatavuuden turvaaminen tulee olla hyvinvoinnin keskeisiä ulottuvuuksia. On pystyttävä tukemaan ihmisten kasvamista ja kehittymistä työvoimaksi; koulutuksen kohdentaminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Nivelvaiheet päivähoidosta kouluun, perusasteelta toiselle asteelle, koulutuksesta työelämään ja sieltä eläkkeelle ovat ihmiselle kriisin paikkoja, joiden sujuvuus voi vaatia erityistä tukea. Tähän on oltava keinoja ja valmiutta, jotta ihmisen putoaminen tässä vaiheessa saadaan estettyä. Tätä tukevia toimenpiteitä esitetään tehtävän erityisesti seuraavissa osa alueissa : Työttömyyden ehkäiseminen Työvoiman saatavuuden turvaaminen Nivelvaiheiden tukeminen (peruskoulu toinen aste, koulutus työelämä, työelämä eläke) Ikääntyneiden työssäoloajan pidentäminen Turvallisuus Ensisijaisena nähdään lasten turvallisen kasvun ja lapsiperheiden tukeminen. Ihmisen perusturvallisuuden tunne syntyy jo varhaislapsuudessa ja sitä ei voi pelkkä yhteiskunnan turvallisuus/turvattomuus luoda tai heikentää ratkaisevasti. Ongelmien varhainen havaitseminen ja niissä auttaminen vaatii hyvinvointipalveluissa työskenteleviltä taitoa, uskallusta ja keinoja. Tätä pitää vahvistaa, jotta ongelmissa voitaisiin auttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jo työllisyysteeman yhteydessä esiin tulleen nivelvaiheiden tukeminen liittyy myös turvallisuuden edistämiseen muun muassa siten, että väliinputoamisten ehkäiseminen ehkäisee osaltaan myös levottomuutta ja yhteiskuntarauhan epätasapainoa. Turvallisuusstrategiatyön liittäminen muuhun hyvinvointipoliittiseen ohjelma ja suunnittelutyöhön nähdään niin ikään tärkeäksi. Tällöin nämä linkittyvät konkreettisesti yhteen ja nähdään selkeämmin yhteistyön kehittäminen esimerkiksi sosiaalitoimen ja poliisin kanssa. Asuinympäristön ja elinympäristön viihtyisä rakentaminen, kunnossapitäminen ja rauhallisuus edesauttavat ihmisten arkipäivän turvallisuutta. Esteetön kulkeminen ja palvelujen saatavuus tulee olla jokaisen kansalaisen oikeus. Tämä luo riippumattomuutta turvallisuuden ohella. Tätä tukevia toimenpiteitä esitetään tehtävän erityisesti seuraavissa osa alueissa : Lasten turvallisen kasvun ja perheiden tukeminen Varhaisen puuttumisen ja auttamisen kehittäminen (niin lasten kuin aikuisten kanssa, muun muassa nuorten aikuistumisen tukeminen sosiaalityössä) Nivelvaiheiden tukeminen (kts. edellä > väliinputoamisen ehkäiseminen > levottomuuden ehkäiseminen, yhteiskuntarauhan säilyttäminen) Turvallisuusstrategiatyö (asuminen, elinympäristö, esteettömyys mm. kaupunkiturvallisuus) kiinteästi yhdistettynä hyvinvointityöhön Asuinympäristö, elinympäristö, esteettömyys, palvelujen saatavuus Lastensuojelun osaaminen ja palvelujen järjestäminen 17
20 Kuntien välisen ja seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen Monien palvelujen, erityisesti erityispalvelujen, järjestämistä kuntien välisenä yhteistyönä on jo nyt tehty, mutta tulevaisuudessa tarpeet siihen tulevat enenemään. Tällä tavoin pystyään paremmin turvaamaan laadukkaita erityispalveluja myös syrjäseutujen asukkaille. Yhteistyön tulee kuitenkin olla nimensä mukaisesti yhdessä ja vapaaehtoisesti tehtyä. Kunta tai seutukuntarajoja tulee tarkastella tarkoituksenmukaisesti ja mahdollistaa luonnollisten yhteistyösuhteiden jatkuminen ja kehittyminen myös näiden sisällä tai rajojen yli. Hallinnon asettamien rajojen pakonomainen noudattaminen ei voi olla yhteistyön hyvä perusta. Yhteistyössä ja sopimuksissa tulee olla yhteinen näkemys pienten ja suurten kuntien välillä. Yhteistyötarpeiden erilaisuutta tulee kunnioittaa. Käytännössä tämä tarkoittaa usein kustannusten ja riskien jakamista oikeudenmukaisesti. Tätä tukevia toimenpiteitä esitetään tehtävän erityisesti seuraavissa osa alueissa : Luonnollisten yhteistyösuhteiden huomioonottaminen palvelujen järjestämisen Kunta tai seutukuntarajojen tarkoituksenmukainen tarkastelu (ei pakotteita tai hallinnon rajojen pakonomaista noudattamista) Pienten ja suurten kuntien yhteistyötarpeiden erilaisuuden kunnioittaminen Yhteistyö kolmannen sektorin ja yrityselämän kanssa palvelustrateginen kumppanuus ja vapaaehtoistyön mukaan ottaminen tasavertaisesti Osallisuus Jotta kansalaiset voivat vaikuttaa elämäänsä ja yhteiskuntaan tulee heillä olla mahdollisuus osallistua. Erityisesti lasten ja nuorten osalta osallisuus ei ole aina itsestään selvää ja osallisuuden edistämisen muotoja tuleekin kehittää. Toimenpiteitä esitetään tehtävän koko väestön osallisuuden ja omatoimisuuden edistämiseksi. Osallisuuden eri osa alueet on määritelty sisäasiainministeriön käynnistämän osallisuushankeen yhteydessä (VNS 3/2002, 4 5): tieto osallisuus suunnitteluosallisuus päätösosallisuus toimintaosallisuus. 18
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen
LisätiedotKunnan rooli mielenterveyden edistämisessä
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMaakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL
Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotPerhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo
Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
LisätiedotLounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -
Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotKatsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin
Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta
ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotSuomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014
Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotKeskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen
Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotKunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotHyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa maakuntakeskus
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH
ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotMiksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013
Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotVPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus
VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotLAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä
LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä OPPIMISEN TUEN FOORUMI Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija, LAPE Marjo
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
LisätiedotOppilaanohjauksen kehittäminen
Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotKuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
LisätiedotKOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto
KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotIkäihminen toimijana hanke
Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotKeskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva
Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotToimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen
Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotPälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM
Valtakunnallinen työskentely osaamis- ja tukikeskusten suunnittelemiseksi LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) viidelle yhteistyöalueelle Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa
LisätiedotTurun seudun kuntien liikuntastrategia
Rajattomasti Liikuntaa Turun Seudulla 2011-12 Turun seudun kuntien liikuntastrategia Väliraportti liikunnan seutuyhteistyöstä 2012 Projektipäällikkö Reijo Hakorinta 14.3.2011 31.12.2012 Turun seudun kuntien
LisätiedotYhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä
Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä Katsaus selvitystyöhön 24.1.2018 24.1.2018 Lape-yhdyspinnat Maakuntauudistuksen kokonaisuus asukkaat keskiössä Valtio
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä
Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä
Lisätiedot