Hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomessa 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomessa 2004"

Transkriptio

1 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 2/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004-hanke PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA Hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomessa 2004 Katsaus palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin keväällä 2004 Julkisten palvelujen kehittämisen teemavuosi SYKE2004 -hanke Varsinais-Suomen liitto Oy Vasso Ab

2 Varsinais Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004 hanke Hyviä käytäntöjä Varsinais Suomessa 2004 Julkisten palvelujen kehittämisen teemavuosi SYKE2004 hanke Varsinais Suomen liitto Oy Vasso Ab

3 Sisällysluettelo Johdanto 2 1. Yleistä SYKE2004 hankkeesta Hankkeen tavoitteet tulivat maakuntaohjelmasta Hankkeen toimintamalli ja toteutusorganisaatio 4 2. Toimintasuunnitelmasta toimeenpanoon Toimintasuunnitelman läpäisyperiaatteet Maakunnallinen verkostotyö ja hyvinvoinnin seuranta Hyvinvointikatsaukset ja hyvinvointi indikaattorit Ohjelmatyö 7 3. Hyvinvointiin liittyvän ohjelmatyön ja SYKE2004 hankkeen kokonaisarviointi ja kehittämisehdotukset työn jatkamiseksi 8 4. Maakuntaohjelman hyvinvointiosion osatavoitteiden päivittäminen Maakuntaohjelman ja SYKE2004 hankkeen osatavoitteet SYKE2004 hankkeen kautta nousseet maakunnan uudet tavoitealueet Julkisten palvelujen kehittäminen Julkisten palvelujen kehittämisen nykytilanne Varsinais Suomessa Hyvät käytännöt Varsinais Suomessa Julkisten palvelujen kehittäminen foorumi Hyvien käytäntöjen kuvaus ja esiteltyjen hankkeiden yhteiset piirteet Kooste varsinaissuomalaisista hyvistä käytännöistä Lasten toiminnallinen kuntoutusryhmä Vahvat Vanhemmat perhetaloverkoston kehittämishanke Vakka Suomen seutukunnallinen erityissosiaalityöntekijä Näyttöön perustuva kouluterveydenhuolto Salon seudulla Kaarinan Piispanristin koulun hyvinvointimalli Loimaan seutukunnallinen nuorisotoimi OWi tietoseteli malli Salon seudun kehittämiskeskuksen ennakointifoorumi Appelsiinipuu maahanmuuttajanaisten integroitumisja työllistämisprojekti Kaarinan kaupungin omaishoidon tukikeskus Vanhustenhuollon laatuhanke Kaarinakodin toimintakykyä ylläpitävä vanhusten pitkäaikaishoito Tandem projekti, mielenterveysasiakkaiden kuntouttaminen Vapaa Väylä heikoimmassa työmarkkina asemassa olevien osallisuutta ja työllisyyttä edistävä projekti Turun seudun laatuhanke 79 Liitteet 83 1

4 Johdanto Tämä "Hyviä käytäntöjä Varsinais Suomessa 2004 Julkisten palvelujen kehittämisen teemavuosi" raportti esittelee maakunnassa meneillään olevia julkisten palvelujen kehittämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Lisäksi raportissa on kuvaus SYKE2004 hankkeen toiminnasta sekä hankkeessa tehdyistä johtopäätöksistä. Hyvien käytäntöjen aineisto perustuu Turussa pidetyssä Julkisten palvelujen kehittäminen foorumissa esiteltyjen käytäntöjen tietoihin. Taustalla vaikuttaa SYKE2004 hankkeen koko toiminta ajan kerääntynyt tieto syrjäytymisen ehkäisemiseen pyrkivistä kehittämishankkeista ja työkäytännöistä Varsinais Suomessa. Hyvien käytäntöjen esittelyssä on tavoitteena paitsi edistää niiden soveltamista ja juurruttamista, niin myös nostaa esille maakunnassa tehtyä monipuolista kehittämistyötä. Paikallisen ja seudullisen hyvinvointitavoitteellisen selvitys, strategia ja kehittämistyön kirjaaminen, kokoaminen ja julkistaminen ovat tärkeää kehittämistyön suunnitelmallisuuden ja hyvien käytäntöjen dokumentoimisen lisäämiseksi. Hyvien käytäntöjen esiin nostaminen ja kehittämiseen rohkaiseminen ovat olleet SYKE2004 hankkeen keskeisiä tehtäviä. Hankkeen toiminta perustui vuonna 2001 valmistuneeseen maakunnalliseen syrjäytymisen ehkäisemisen toimintasuunnitelmaan ja vuosittain vaihtuneisiin teemakokonaisuuksiin. Teemoja olivat: tasa arvoisten mahdollisuuksien kehittäminen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen (vuonna 2002) työttömyyden ja siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen (vuonna 2003) julkisten palvelujen kehittäminen (vuonna 2004) Käytännössä teemoja toteutettiin vuoden 2002 alusta lähtien paikallisten ja seudullisten yhteistyöryhmien ja muiden sidosryhmien kanssa. Teemoihin liittyen järjestettiin hyvinvointipoliittisia foorumeja ja seminaareja, tuettiin sopijaosapuolten ohjelmatyötä ja tehtiin tilastollisia Varsinais Suomen hyvinvointikatsauksia. SYKE2004 hankkeessa välitettiin vuorovaikutteisesti tietoa maakunnallisten, seutukunnallisten ja kuntien suunnitelmien kesken sekä tuotiin esiin tarve riittävän laaja alaiseen yhteistyöhön hyvinvoinnin lisäämiseksi. SYKE2004 hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti hankkeen toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä kerääntyi aineistoa uuden maakuntaohjelman hyvinvointiosioon. Näin ollen rakentui asteittain maakunnallinen syrjäytymistä torjuva hyvinvointiohjelma, joka muodostaa raamin paikallisille ja seudullisille hyvinvointiohjelmille ja auttaa niiden laatimista. Uusi maakuntaohjelma hyväksytään keväällä 2005 ja se on tehty ajalle Vakka Suomessa ja Salon seudulla on valmistumassa hyvinvointipoliittiset ohjelmat, joiden taustana on ollut osaltaan SYKE2004 hankkeen aineistot. Vuonna 2004 Oy Vasso Ab:ssä hanke keskittyi julkisten palvelujen kehittämisen teemaan maakuntaliiton kehittämis ja seutukuntien kehittämiskeskusten omarahoituksella. Teemaa nivottiin yhteen sosiaalialan kehittämishankkeen ja kansallisen terveydenhuoltohankkeen kanssa seutukunnalliseen ja maakunnalliseen ohjelmatyöhön. Hankkeessa julkaistiin maakunnallinen hyvinvointikatsaus, oltiin mukana maakunnallisessa hyvinvointi indikaattorien kehittämisessä ja käyttöönotossa, ylläpidettiin muodostettuja hyvinvointipoliittisia verkostoja ja järjestettiin keskusteluareenoita hyvinvointipolitiikasta ja sen kehittämisestä. Toivotamme sopijaosapuolillemme rohkeutta ja suunnitelmallisuutta syrjäytymisen ehkäisemistä tukevaan kehittämistyöhön edelleen. Kaarinassa huhtikuussa 2005 Markus Hemmilä Tarja Miikkulainen Aino Ukkola Kettula Toimeenpanoryhmän Projektipäällikkö Projektipäällikkö puheenjohtaja 2

5 1. Yleistä SYKE2004 hankkeesta 1.1. Hankkeen tavoitteet tulivat maakuntaohjelmasta Vuoteen 2001 voimassa olleen Varsinais Suomen kehittämisohjelman yhdeksi painopistealueeksi (toimintalinjana 2) oli määritelty Syrjäytyminen ehkäistään tarjoamalla mahdollisuuksia. Toimenpidetasolla Varsinais Suomen liitto nimesi vuodelle 2000 teeman Syrjästä toiminnan keskipisteeseen. Hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisemistä painottava toimintalinja Hyvinvointipolitiikalla ehkäistään syrjäytyminen sisältyy myös Varsinais Suomen maakuntaohjelmaan vuosille Varsinais Suomen liiton aloitteesta solmittiin ohjelmasopimus laajasta verkostohankkeesta syrjäytymisen ehkäisemiseen. Hankkeen vetovastuuorganisaatioksi nimettiin Länsi Suomen lääninhallitus. Lääninhallituksen suojiin muodostettiin tukiyksikkö, jonka tehtäväksi annettiin huolehtia hankkeen suunnittelusta, valmistelusta ja toteutuksesta ohjelmasopimuksen puitteissa. Ohjelmasopimuksen mukaisesti hankkeen tavoitteena on ollut parantaa kansalaisten tasa arvoa, hyvinvointia ja mahdollisuuksia aktiiviseen elämänhallintaan. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi, katkaisemiseksi ja poistamiseksi puututaan syrjäytymiseen työstä, toimeentulosta, sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnallisesta toiminnasta. Keskeistä on torjua huono osaisuuden kasautumista ja muuttumista pitkäkestoiseksi. Ohjelmasopimuksen osatavoitteina ovat olleet seuraavat teemat, joihin on kuhunkin keskitytty vuorotellen vuosittain. Teemat ovat olleet: erilaisten sosiaalisten tuen muotojen kehittäminen (teema vuonna 2002) tasa arvoisten mahdollisuuksien kehittäminen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen (teema vuonna 2002) työttömyyden ja siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen (teema vuonna 2003) julkisten palvelujen kehittäminen (teema vuonna 2004). Hankkeessa syrjäytyminen määritelty eri tutkimusten mukaan seuraavasti: Tiivistetysti määriteltynä syrjäytyminen on erilaisten sosiaalisten ongelmien kasautumista yksilöille tai yhteisöille. toiminnan ja tarpeentyydytyksen puutetiloista aiheutuvaa yksilön tai yhteisön ulosajautumista yhteiskunnan keskeisiltä toiminnan foorumeilta. objektiivista liittyen resurssien ja kykyjen puutteeseen. subjektiivista yksilön hylätessä tietoisesti yhteiskunnan arvot. useille elämäalueille sijoittuvaa hyvinvointivajeiden ja huono osaisuuden kasaantumista sekä vakavia elämänhallinnan ongelmia. ajallisesti pitkäkestoinen prosessi. monen tekijän yhteisvaikutusta. usein elinkaaren tiettyihin vaiheisiin liittyvää. 3

6 1.2. Hankkeen toimintamalli ja toteutusorganisaatio Varsinais Suomen liiton julistaman teemavuoden 2000 pohjalta toteutettava kumppanuushanke perustui allekirjoitettuun ohjelmasopimukseen, jonka sopijaosapuolina olivat Kaarinan kaupunki, Liedon kunta, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki, Turun kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus, Saaristomeren kehittämiskeskus Skärgårdshavets utvecklingscentral nykyisin Turunmaan seutu ry Region Åboland rf, Salon seudun Yrityspalvelukeskus nykyisin Salon seudun Kehittämiskeskus, Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centre, Vakka Suomen Kehityskeskus Oy, Länsi Suomen lääninhallitus, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos, Varsinais Suomen TE keskus ja Varsinais Suomen liitto. Hankkeen toteuttamisessa ei ollut kyse vain sopijaosapuolten omien organisaatioiden toiminnasta, vaan tavoitteena oli organisaatio ja sektorirajojen ylittäminen osallistamalla viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat sekä kansalaiset monipuoliseen ja aktiiviseen toimintaan ja yhteistyöhön asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi paikallisella, seutukunnallisella ja maakunnallisella tasolla. Hankkeen tukiyksikön toiminta käynnistettiin elokuussa 2000 projektikoordinaattorin palkkaamisella maakunnan kehittämisrahalla. Toimeenpanovaiheessa vuoden 2002 alussa tukiyksikköön palkattiin projektipäällikkö ja projektisuunnittelija maakunnan kehittämisrahalla. Henkilöstö siirtyi alkaen Oy Vasso Ab:n alaisuuteen, jossa työajasta 1/3 käytettiin 2004 teemavuoden toteuttamiseen. Hanketta ja sen linjauksia ohjasi ohjausryhmä. Sen kokoonpano muuttui alkaen koostuen Oy Vasso Ab:n hallituksen jäsenistä ja seutukuntien kehittämiskeskusten edustajista (liite 1). Se kokoontui kolme kertaa hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana. Käytännön toimeenpanoa suunnitteli toimeenpanoryhmä kokoontuen viisi kertaa vuoden aikana (liite 1). Paikalliset ja seutukunnalliset yhteistyöryhmät eivät ole toimineet hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana, vaan yhteistyö on toteutunut Turun seudun AKO hyvinvointipalvelut ohjausryhmän, Salon seudun hyvinvointipoliittisen ohjelman ohjausryhmän ja sosiaalialan kehittämishankkeen seutukunnallisten kierrosten kautta. SYKE2004 HANKKEEN ORGANISAATIO MUUT RYHMÄT OHJAUSRYHMÄ TOIMEENPANORYHMÄ Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Turku, Uusikaupunki Loimaan seutukunnan, Saaristomeren ja Turun seudun kehittämiskeskukset, Salon seudun yrityspalvelukeskus, Vakka Suomen Kehityskeskus Oy Länsi Suomen lääninhallitus, Turun yliopisto, Varsinais Suomen liitto, Varsinais Suomen TE keskus TUKIYKSIKKÖ projektikoordinaattori/ päällikkö projektityöntekijä(t) SOPIJAOSA PUOLTEN YHTEISTYÖRYHMÄT TOIMIJOIDEN VERKOSTOT KEHITTYVÄT TOIMINTAMALLIT UUDET PROJEKTIT Kuvio 1. SYKE2004 hankkeen organisaatio. 4

7 2. Toimintasuunnitelmasta toimeenpanoon 2.1. Toimintasuunnitelman läpäisyperiaatteet Syrjäytymisen ehkäisemisessä, katkaisemisessa ja poistamisessa tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä. Toimenpiteisiin panostaminen edellyttää suunnitelmallisuutta. Toimenpiteiden määrittely ja dokumentoiminen on tärkeää, jotta niiden vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida sekä perustella resurssitarpeita. SYKE2004 hankkeen ja syrjäytymistä ehkäisevän toimintasuunnitelman keskeisiä läpäisyperiaatteita olivat: ongelmien ja riskien tunnistaminen. varhainen puuttuminen. verkostoituminen ja kumppanuus. tiedon välittäminen. SYKE2004 TOIMEENPANON ETENEMINEN V A R S I N A I S S U O M I Suunnittelu ja valmisteluvaihe ?? Hyvät käytännöt osana rakenteita? Toimivat verkostot Uudet kehittämisideat ja hankkeet Kuvio 2. SYKE2004 toimintasuunnitelman ajalliset ja toiminnalliset ulottuvuudet. 5

8 2.2. Maakunnallinen verkostotyö ja hyvinvoinnin seuranta Yhteistyöryhmät suunnittelivat ja toteuttivat paikallista ja seutukunnallista syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa SYKE2004 tukiyksikön avustuksella vuodesta 2001 lähtien. Yksittäisten sopijakuntien jäätyä pois hankkeesta toukokuussa 2004 toiminta keskittyi seutukuntiin. Turun seutukunnassa toimii aluekeskusohjelman hyvinvoinnin osa alueella oma ohjausryhmänsä, jonka toimintaa koordinoi Tarja Miikkulainen. Salon seudulla yhteistyöryhmänä toimi aluekeskusohjelman ohjausryhmä. Tämä ohjasi Aino Ukkola Kettulan työtä seutukunnallisen hyvinvointipoliittisen ohjelman tekemisessä. Vakka Suomessa sosiaalijaosto teki vuonna 2004 hyvinvointipoliittista ohjelmaa. SY KE2004 hanke avusti työtä. Loimaan seutukunnassa aiemmin hyvin aktiiviselle yhteistyöryhmälle ei nähty tarkoituksenmukaista jatkoa. Turunmaalla ei ollut varsinaista yhteistyöryhmää. Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointi indikaattoreita ja ohjelmatyötä kehittävässä Hyvi projektissa hyödynnetään aikaisempia SYKE yhteistyöryhmiä hyvinvointitiedon analysoinnissa ja kehittämisessä kuntien / seutukuntien tarpeisiin. Toimeenpanoryhmä kokoontui viisi kertaa ajalla Aiempina vuosina kokoontumisia oli lähes kuukausittain. Toimeenpanoryhmän kaltaisen laaja alaisen ryhmän on nähty tarpeelliseksi kokoontua tarpeen mukaan aihekohtaisesti. Koska hanketoiminta rahoitetaan pitkälle ministeriöiden kautta sektoreittain, jää laaja alaisen yhteistyön tarve hanketoiminnan kautta vähäiseksi. Yhteistyössä toimiminen on vaikeaa ja jonkun täytyy olla toiminnan selkeänä organisoijana. Seutukuntakohtaiselle kehittämiselle ja resursoinnille on yhä enemmän tarvetta. SYKE2004 hankkeen toimeenpanoryhmän ja tukiyksikön keskeinen työ oli olla mukana maakuntaohjelman ja suunnitelman tekemisessä sekä Harmaantuva Varsinais Suomi ja lasten ja nuorten Visioteko ryhmissä Hyvinvointikatsaukset ja hyvinvointi indikaattorit Hankesuunnitelman mukaisesti Varsinais Suomen hyvinvointikatsauksia tehtiin hankkeessa neljä ja viimeisin ilmestyi keväällä Hyvinvointi indikaattoreita on toimitettu Vakka Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman taustaksi, niitä käytetään Salon seudun hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa ja niistä on tehty yhteenveto Turun seudun aluekeskusohjelman nettisivuille Loimaan seutukunnalla laadittiin Loimaan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointikatsaus ja toimenpide ehdotukset. Myös Uudenkaupungin hyvinvointikatsaus , Hyvät käytännöt Kaarinassa ja Naantalissa v sekä Nuorten työelämään kuntouttaminen Kaarinassa ja Naantalissa vuonna 2003 julkaisuissa käytettiin hyväksi tilastoindikaattoreita. Hanke on ollut mukana Stakesin indikaattoriyhteistyöryhmässä, Stakesin TEJO hankkeen (terveydenhuollon rakenteen ja johtamisen kehittäminen Salon kaupungissa) ja Hyvi hankeen (Turun amk:n hyvinvointiohjelmat ja indikaattorit hanke) ohjausryhmissä. Hyvinvointitiedon välittäminen vuosittaisessa hyvinvointifoorumissa toteutettiin Oy Vasso Ab:n järjestämän maakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen aloitusseminaarin yhteydessä. Aikaisemmin SYKE2004 hanke järjesti Varsinais Suomen hyvinvointipoliittiset seminaarit Raisiossa ja Liedossa. Ensimmäisessä seminaarissa painopiste oli hyvinvointipoliittisessa ohjelmatyössä valtakunnan ja maakunnan tasolla. Jälkimmäisessä keskityttiin enemmän Varsinais Suomen hyvinvointitilanteeseen indikaattorien valossa ja seutukuntien tapoihin viedä hyvinvointitavoitteellista työtä eteenpäin seutu ja aluekeskusohjelmien puitteissa. Lisäksi on kuultu muun muassa Stakesin valtakunnallista indikaattoripankki hanketta. 6

9 2.4. Ohjelmatyö Ohjelmasopimuksen tavoitteen julkisia palveluita kehitetään teemavuoden 2004 aikana alkoi sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen ja sen nivominen kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen. Sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais Suomen toimintaohjelma pyrkii huomioimaan maakunnalliset tavoitteet ja tuomaan esiin seutukunnallisia erityistarpeita. SYKE2004 hanke osallistui sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais Suomen toteuttamisohjelman seutukuntakierroksiin ja toi niissä esiin sekä seutukunnallisia että maakunnallisia kehittämistarpeita hyvinvoinnin lisäämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta. Tarja Miikkulainen on ollut sosiaalialan kehittämishankkeen Varsinais Suomen alueen johtoryhmän sihteeri. Sosiaalialan kehittämishankkeen toimintaohjelma vuosille tehtiin SYKE2004 hankkeen henkilöstön lisätyönä syksyllä SYKE2004 hanke on edesauttanut seutukuntayhteistyön tiivistymistä ja laaja alaista yhteistyötä hyvinvointipolitiikan alueella. Hyvinvointipoliittinen ohjelmatyö sisältää sekä alueen hyvinvointitilanteen nykytilan arvioinnin, tulevaisuuden ennakoinnin eri vaihtoehtojen valossa ja strategian, millä tavoiteltuun hyvinvointitilanteeseen pyritään ja miten ohjelman toteutumista seurataan ja tarkistetaan. SYKE2004 hankkeessa on hyvinvointitilannetta kunnissa ja seutukunnissa tarkasteltu yli sektori, organisaatio, hallinto ja kuntarajojen käyttäen ajattelun pohjana elinkaariviitekehystä lasten, nuorten, aikuisväestön, ikääntyvien sekä muiden kuin elinkaareen liittyvien erityisryhmien palvelutarpeiden ja syrjäytymisriskien kartoittamiseksi. Hyvinvointipoliittisesta ohjelmasta on suuri hyöty niillä ehdoilla, että sen tekemisen aikana käydään ensinnäkin laajaa arvokeskustelua nimenomaista seutua ajatellen. Toiseksi ohjelmatyössä on tärkeää yhdistää kehittämisajatukset laajempiin kokonaisuuksiin kuten maakuntaohjelmaan ja kolmanneksi esittää konkreettisia toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Seutukunnallisia hyvinvointipoliittisia ohjelmia on Vakka Suomessa ja Salon seudulla. Turun seutukunnan seutustrategia tarkistetaan vuoden 2005 alkupuolella. Syventyminen hyvinvointipoliittisten ohjelmien laatimiseen ja seutukunnalliseen yhteistyöhön hyvinvointipolitiikan alueella keskittyi vuonna 2004 Salon ja Turun seuduille, mihin hanketyöntekijöiden työajasta osoitettiin 2/3. Tavoitteena on ollut siirtää hankkeen toimintatavat osaksi pysyviä suunnittelu ja kehittämistyön rakenteita kunnissa, seutukunnilla ja maakunnassa maakuntaliiton, Oy Vasso Ab:n ja nimettyjen kunnallisten / seutukunnallisten hyvinvointiyhteistyöryhmien kautta. 7

10 3. Hyvinvointiin liittyvän ohjelmatyön ja SYKE2004 hankkeen kokonaisarviointi ja kehittämisehdotukset työn jatkamiseksi Projektipäällikkö Tarja Miikkulainen teki hankkeen vaikutusten arviointitutkimuksen pro gradu tutkielmana Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Arviointi perustuu hankkeessa tehtyihin väli ja loppuarviointeihin, projektityöntekijöiden havaintoihin sekä 80:lle hankkeeseen osallistuneelle lähetetyn sähköpostikyselyn tuloksiin. Sähköpostikyselyn palautti 18 henkilöä, jolloin palautusprosentiksi saadaan 22,5 %. Vastaukset saatiin 14 henkilöltä (vastausprosentti 17,5 %). Vaikka sähköpostikyselyn tulokset ovat vain suuntaa antavia, niiden luotettavuutta parantaa se, että ne ovat samansuuntaisia kuin muissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa ja selvityksissä esimerkiksi TEJO hankkeen esiselvityksessä, Hyvinvointitilinpito tutkimuksessa Porin ja Rauman aluekeskusohjelma alueella, Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tekemässä Alueellisten hyvinvointistrategioiden arvioinnissa ja SEUTU ja AKO hankkeiden väliarvioinnissa. Hankkeen itsearviointiin vuoden 2002 lopussa vastasi 27 hankkeen toteuttamiseen osallistunutta henkilöä. Väliarvioinnin mukaisista kehittämistoimenpiteiden mukaisesti pidettiin vuonna 2003 ohjausryhmän ja toimeenpanoryhmän yhteinen kokous sekä yhteistyöryhmien yhteinen kokous. Tavoitteena oli parantaa hankkeen hahmotusta ja saada jäsenet sitoutumaan hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen yhteisen keskustelun kautta. Loppuarviointi tehtiin helmikuussa Arviointilomake lähettiin 80 työhön osallistuneelle henkilölle. Vastauksia saatiin 23, jolloin vastausprosentiksi muodostuu 29 %. Ohjausryhmän ja toimeenpanoryhmän vastausprosentti oli 35. Arvioinnin asiakirja aineisto koostuu SYKE2004 hankkeessa kerätystä ja hankkeen aikana muodostuneista kuntien hanke ja strategia asiakirjoista. Arviointitutkimuksen perusteella voitiin todeta, että väestön hyvinvointitilannetta seurataan Varsinais Suomen kunnissa ja seutukunnissa vielä epäsäännöllisesti ja hajanaisesti. Vaikka tutkimukseen vastanneet itse olivat osallistuneet SYKE2004 hankkeessa tiedon analysointiin, jakamiseen ja yhteisen näkemyksen synnyttämiseen väestön hyvinvointitilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, toimintatapa ei vielä ole tarttunut osaksi jokapäiväistä työtä eikä herättänyt innostusta keräämään ja käyttämään tarpeellista tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Eniten Varsinais Suomen kunnissa käytetään taloudellista seurantatietoa kuntien toimintakertomusten ja tilinpäätösten perusteella. Vertailutietona oman kunnan toiminnalle käytetään eniten valtakunnallista tilastotietoa. Hyvinvointitavoitteellista laaja alaista yhteistyötä tehdään maakunnassa vielä niukasti. Hyvinvointipoliittisia ohjelmia on eniten tehty sektorikohtaisina erillisohjelmina, joissa katsottiin olevan osallistujatahoja riittävästi. Kaikkia yhteistyökumppaneita ei kuitenkaan vielä havaita, esimerkiksi yksityistä yritystoimintaa ei mainittu yhdessäkään ohjelmatyössä osallistujatahoksi. Vain muutamassa mainittiin järjestöjen edustus ja vain yhdessä kuntalaisten kuuleminen ja osallistaminen. Kuntaalan ammattirajat ovat eräs este yhteistyölle. Hyvinvointialan työ, sosiaalityö mukaan lukien, on pääasiassa asiakastyötä eikä taloudellis hallinnollisia tehtäviä nähdä osana omaa työtä. Asiakastyössä kertynyttä tietoa ei systemaattisesti kerätä eikä analysoida. Vaikka maakunnassa ohjelmatyöhön suhtaudutaan myönteisesti, koetaan, että nykyisessä ohjelmaviidakossa tehdään liikaa päällekkäistä, resursseja ja aikaa vievää työtä. Erilaisiin ohjelma, selvitys ja kehittämishankkeisiin on väsytty niiden suuren määrän takia. Poliittisessa päätöksenteossa hyväksytty ohjelma ei välttämättä takaa sitä, että ohjelmaan; sen linjauksiin ja resurssivaatimuksiin, olisi sitouduttu kunnan tai seutukunnan toimintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää talousarviota päätettäessä. Jos ohjelmatyöhön saadaan kaikki toimijatahot sitoutumaan, koetaan vaikuttamismahdollisuudet ohjelmatyön kautta myönteiseksi ja odotetaan, että sitä kautta saadaan aikaan uusia toimintatapoja, yhteistyötä ja vaikuttavuutta. Ohjelmatyön ansio on sen sitouttava voima ja yhteistyötahojen verkottuminen. Voimavarojen kokoamiseen, yhteisymmärryksen syntymiseen ja päällekkäisyyksien purkamiseen sillä ei ole vielä pystytty, vaikka odotuksia on. Hyvinvoinnin moniulotteisuuden ymmärtäminen on monesti avain yhteistyölle, verkottumiselle ja kokonaisuuden kokoamiseksi eri palasista. Se auttaa työnjakokysymyksissä, luottamuksen syntymisessä ja uudenlaisten ratkaisujen etsimisessä tulevaisuuden haas 8

11 teisiin vastaamiseksi. Tällä polulla ollaan päästy myönteisesti eteenpäin. Tehdyn arvioinnin perusteella ohjelmien sisältö ja vaikutusarvo tiedostetaan, jos se saataisiin vakiinnutettua osaksi jokapäiväistä työtapaa. Näin ollen, vaikka kunnissa on tehty paljon ohjelmatyötä, sen katsotaan vielä olevan hallintokunnan omaan käyttöön tarkoitettua työnsuunnittelun ja resurssien kohdentamisen (johtamisen) työväline. Ohjelmiin sitoutuminen nähdään toimialakohtaiseksi sektori, jonka vetovastuulla ohjelman laatiminen on ollut, myös vastaa seurannasta ja ohjelman toteuttamisesta. Muilla vain hyväksymisvastuu ei aktiivisen toimijan. Seudullinen yhteistyö ja kuntien välinen yhteistyö ovat poikkeuksetta seutukuntien yksi kehittämisen painopistealue. Seudullisissa elimissä toimijat tietävät paljon yhteistyöstä ja ovat varsin sitoutuneita sen kehittämiseen. Ongelmia syntyy kuntatasolla, missä valtuustot eivät monesti saa tehtyä päätöksiä, vaikka seutukuntayhteistyöhön epävirallisissa keskusteluissa suhtaudutaan myönteisesti ja vaikka toimintapoliittinen ohjelma olisikin hyväksytty päätöksenteon pohjaksi. Työntekijätasolla ei ohjelmia käytetä käytännön työssä lainkaan. Ohjelmia, selvityksiä ja käytännön työtä ja resursseja ei vielä riittävästi linkitetä toisiinsa. Tehdyt ohjelmat eivät ole toimenpidetasolle asti yltäviä ja päättäjiä sitovia kehittämisohjelmia. Yllättävin tulos oli, että vaikka kaikki kyselyyn vastanneet olivat osallistuneet ohjelmatyöskentelyyn SYKE2004 hankkeen aikana, ei oman työn mielletty liittyvän hyvinvointipoliittiseen ohjelmatyöhön eikä omassa työssä osattu hyödyntää laaja alaisempaa tietoa hyvinvoinnin tilasta. Tarjolla oleva tieto koetaan vielä omasta työstä ulkona olevaksi. Syy seuraus suhteita ei käytännön työssä ole aikaa pohtia. Poikkeuksena kyselyyn vastanneista erottautui sosiaalijohtajat (n = 4), joilla oli näkemystä missä ja miten hyvinvointipoliittista tietoa tarvitaan. Ongelmana ohjelmatyön etenemisessä on, että kuntien (varsinkin pienissä kunnissa) viranhaltijoilla on käsitys siitä, mikä hyvinvointitilanne kunnassa on, mutta ei keinoja miten välittää tietoa eteenpäin eikä varsinkaan keinoja tehdä uudenlaisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseksi. Kuntien taloudellinen tilanne on eriarvoinen. Pienistä kunnista puuttuu suunnitteluhenkilöstö. Hyvinvointijohtaminen vaatii erityisosaamista ja kuntien uutta hallintatapaa (verkostomallia), jota ei vielä ole. Hyvinvointipolitiikka ei ole noussut kunnissa ja seutukunnissa vielä yhtä tärkeäksi kuin elinkeino, ympäristö ja koulutuspolitiikka. Tästä syystä hyvinvointipolitiikan painoarvoa on edelleen syytä tuoda esiin maakunnallisesti ja kannustaa julkisia palveluita, yrityselämää ja kolmatta sektoria yhä enemmän verkosto ja yhteistyöhön palveluiden järjestämiseen elinkaariviitekehyksen pohjalta. Mahdollisuuksia ja tilaa verkostoyhteistyöhön on nähtävissä. Yhteenvetona tutkimustuloksista voidaan esittää projektin toimeenpanon osalta, että lääninhallituksen ja Varsinais Suomen liiton osallistuminen, tuki ja ohjaus saivat aikaan kuntien ja seutukuntien sitoutumisen hankkeeseen. Kunnilla ja seutukunnilla oli velvollisuus osallistua ja mahdollisuus vaikuttaa maakuntaohjelman sisältöön, mikä motivoi käytännön työntekijöitä osallistua hankkeeseen. Hanke antoi käytännön työntekijöille mahdollisuuden tuoda esiin hiljaista tietoaan kuntien ja seutukuntien hyvinvointitilanteesta. Ohjelman toimeenpano onnistui toimintasuunnitelman mukaisesti. Maakuntatasolla ohjelmatyö on jo käytössä ja sen tulokset ovat myönteisiä aluekehittämistyön kannalta. Maakuntaliiton ja lääninhallituksen rooli ovatkin tärkeitä taustatukia ja ohjaajia pitkäjänteiseen suunnitteluun ja strategiatyöhön myös jatkossa. Tässä on myös työsarkaa Varsinais Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle. Pelkkä tiedolla ohjaus ei riitä uusien toimintamallien ja palvelujen järjestämistapojen juurruttamiseksi kuntiin ja seutukuntiin, vaan on annettava mahdollisuus ja tilaisuus tehdä suunnittelu ja kehittämistyötä uudella tavalla (resursseja ja osaamista). Ohjelmatyö pyrkii kohti syvällistä muutosta, jossa uudistamisen kohteena on koko organisaatiokulttuuri rakenteiden lisäksi. Muutokset eivät onnistu ilman inhimillisten tekijöiden eli ihmisten asenteiden ja käyttäytymisen uudistamista. Hankkeen tuloksena nähdään myös tarve laaja alaisesta resurssien yhteiskäytöstä ja yhteistyöstä, mutta suunnittelu ja kehittämistyön resurssien puute perustyössä estää uusien toimintamallien syntymisen. Kunnat keskittyvät palvelujen tuottamiseen, laatuun ja riittävyyteen. 9

12 Tehtyihin ohjelmiin sitoutuminen on heikkoa. Kuntalaisten kuuleminen ja osallistaminen tuli esille vain yhdessä ohjelmatyössä. Ohjelmien linkitys toisiinsa ja niiden seuranta käytännössä on vielä vähäistä. Tosin maakuntaliiton tekemä työ maakuntatason ja seutukuntien ohjelmien yhteen nivomisesta alkaa kantaa hedelmää vuosi vuodelta enemmän. Maakuntaliiton työ on ollut suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Ohjelma ja strategiatyö antaa mahdollisuuksia palvelujen uudelleen järjestämiseen ja sitä kautta tehokkuuteen. Vasta sitten, kun hyvinvointitavoitteellinen työ liitetään osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja kytketään kunnan talousarvion laadintaan, hyvinvointistrategioista tulee vakavasti otettavaa kunnallispolitiikkaa. Tämän lisäksi tarvitaan riittävää poliittista ja johdon tukea resurssien yhteiskäytölle sekä yhteistyörakenteiden näkyväksi tekemistä (verkostomalliin ja uuden hallinnan mukaiseen johtamiseen siirtymistä). Maakunnallisen keskusteluareenan ylläpitämistä ja keskustelua kannattaa jatkaa. Hankkeen arviointi toi esille, että johtavassa asemassa olevat henkilöt ovat sisäistäneet ohjelmatyön: ovat tehneet sitä ja nähneet siitä saatavan hyödyn. Toimijatahojen riittävyys, jotta ohjelmiin sitouduttaisiin, tulisi huomioida nykyistä paremmin. Hyvinvointipoliittisten ohjelmien on perustuttava tietoon hyvinvointitekijöistä ja hyvinvoinnin tilasta alueella. Vaikka tilastotiedot toivotaan saatavan valmiiksi työstettyinä ja analysoituna, sen vaarana on, että itse ohjelmatyössä ei tarpeeksi pohdita hyvinvointitilanteeseen johtaneita syitä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja. Silloin ohjelmasta voi tulla liiaksi ulkoapäin ohjattu, valmiiksi pureskeltu ja kunnan omat toimintamahdollisuudet sivuuttava. Omat oivallukset täytyy miettiä itse. Tutkimus herätti ajatuksia siitä, miten Varsinais Suomessa tulisi edetä hyvinvointipoliittisten ohjelmien yleistymiseksi käytännön työvälineeksi. SYKE2004 hankkeen arvioinnin perusteella esitettävät toimenpide ehdotukset: 1. Maakuntaliiton tekemää arvokasta työtä ei tulisi hukata. Kunnille ja seutukunnille on edelleen tarjottava yhteistyön ja strategisen työn tekemisen paikkoja. Uusi toimintatapa juurtuu osaksi arkityötä vain oppimisen kautta. Käytännön työn ja strategisen suunnittelun vuorovaikutusta on lisättävä ja annettava tilaa erilaisille laaja alaisille asiantuntija ryhmille tehdä yhteistyötä virallisesti. Ohjelmatyöhön perustuva uusi kuntien hallintatapa, verkostomalli, vaatii henkilökohtaisia yhteistyötaitoja ja on monesti kiinni henkilökohtaisista, luottamuksellisista ja avoimista suhteista. Siksi siihen perustuva käytännön työ vaatii pitkän ajan toteutuakseen. 2. Hyvinvointipoliittisen ohjelmatyön tulee pohjautua kunnan ja seutukunnan omiin lähtökohtiin ja erityispiirteisiin. Ohjelmatyötä ei tulisi antaa ulkopuolisten konsulttien tehtäväksi vaan olla osa johtamistyötä. Haasteena on, miten saada kaikki osalliset motivoitua suunnittelu ja kehittämistyöhön. Tätä varten kuntien tulisi nimetä poikkihallinnolliset ryhmät, joiden tehtävänä on kunnan hyvinvointitilanteen seuraaminen ja tarvittavien toimenpiteiden valmistelu kunnan johtoryhmän ja kunnanhallituksen alaisuudessa. Laaja alaiset yhteistyöryhmät ovat hyödyllisiä nimenomaan yhteistyökäytäntöjen ja luottamuksen synnyttämisessä sekä tutustumisessa eri toimijoihin, työkäytäntöihin ja olemassa olevaan toimintaan. 3. Resurssien lisäämiseksi suunnittelu ja kehittämistyöhön tulisi palkata työvoimaa seutukunnallisesti. Se voisi toimia apuna sekä yksittäisen kunnan ohjelmatyössä että seutukunnallisen hyvinvointipoliittisen työn suunnittelussa ja organisoinnissa. Hyvinvointipoliittisen ohjelman tulisi sisältää sekä hyvinvointitilanteen kuvauksen, tiedon analysoinnin, vaihtoehtoisten toimintatapojen esittelemisen ja perustelut valitulle toimintasuunnalle sekä myöskin tehtäväjaon ja ohjelman toimenpiteiden seurannan. Myös sosiaalialan osaamiskeskuksilla tulisi olla intressinä tukea pitkäjänteistä tietoon perustuvaa suunnittelu ja kehittämistyötä kunnissa ja seutukunnissa hyvinvointipolitiikan alueella. 4. Hyvinvointitilanteen seuraamiseksi tarvittavat ja ohjelmien lähtökohtana olevat tilastotiedot tulisi olla valtakunnallisesti käytettyjä kuntien välillä vertailukelpoisia tietoja. Niiden tulisi olla helposti saatavissa kunnissa ja kuntien olisi organisoitava oma tiedonkeruujärjestelmä uusimpien kuntatietojen hyväksikäyttämiseksi. Kuntien tietojen analysointi ja esillä pitäminen tiedotuksen kautta saisi 10

13 aikaan yleistä kiinnostusta asioihin. On vielä paljon tekemistä, että hyvinvointitilanteen seuraaminen olisi yhtä tärkeää kuin kunnan talouden, työllisyyden tai elinkeinoelämän. Oy Vasso Ab:n yhtenä tehtävänä voisi olla hyvinvointipoliittisten foorumien järjestäminen vuosittain hyvinvointi ja syrjäytymiskeskustelun ylläpitämiseksi julkisuudessa. 5. Valtakunnallisen ohjauksen, maakunnan liiton ja lääninhallituksen rooli on erittäin tärkeä, jotta hyvinvointipolitiikasta saadaan kilpailukykyinen osa alue kuntien ja seutukuntien kehittämiseen. Rahalla ohjaaminen on yksi vaikuttavimmista ohjausvälineistä. Laaja alaiseen yhteistyöhön tarvitaan laaja alaista rahoitusta ja tukea. Sektorikohtainen rahoitus kehittää sektorikohtaisia toimintamalleja. 6. Henkilöstön jaksamiseen, osaamiseen ja saamiseen suoranaisesti kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä on haastavaa toteuttaa, mutta siihen on kiinnitettävä jatkossa painokkaammin huomiota. Erityisesti laaja alainen kehittämistoiminta ja palvelujen suunnitteleminen ja toteuttaminen yhteistyössä vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon ja osaamiseen myönteisesti. 7. Ihmisten osallisuuden ja turvallisuuden edistäminen ovat niin ikään osa alueita, jotka näyttävät jäävän kehittämistoiminnassa paitsioon. Myös näiden asioiden eteenpäin vieminen edellyttää laajaalaista työskentelyä. 8. Maakunnan tasapuoliseen kehittämiseen, erityisesti pienten kuntien ja haja asutusalueen syrjäytymisen ehkäisemiseen, tulee kiinnittää erityistä huomiota ja resursseja. On nähtävissä, että kehittämishankkeet, palvelujärjestelmän uudistaminen ja suunnitelmallinen työ syrjäytymisen ehkäisemiseksi keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja kasvaviin seutukuntiin. Varsinais Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävänä tulee osaltaan olla kehittämistyön tukena, siihen rohkaisijana ja lisäresurssina pienille kunnille. 11

14 4. Maakuntaohjelman hyvinvointiosion osatavoitteiden päivittäminen 4.1. Maakuntaohjelman ja SYKE2004 hankkeen osatavoitteet Varsinais Suomen maakuntaohjelman tavoitteen "Hyvinvointipolitiikalla ehkäistään syrjäytyminen" osatavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet esitettiin SYKE2004 hankkeessa elinkaari viitekehyksen mukaisesti jokaisen sopijaosapuolen omassa toimintasuunnitelmassa. VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE Hyvinvointipolitiikalla ehkäistään syrjäytyminen TAVOITE 2 TAVOITE 3 Ehkäistään työttömyyttä Kehitetään erilaisia ja siihen liittyviä sosiaalisen tuen sosiaalisia ongelmia muotoja TAVOITE 1 Kehitetään julkisia palveluja TAVOITE 4 Kehitetään tasa arvoisia mahdollisuuksia ja parannetaan osallistumismahdollisuuksia SYKE2004 toimintasuunnitelma: Sykettä hyvinvointiin Varsinais Suomessa Osatavoitteet Osatavoitteet Osatavoitteet Osatavoitteet Toimenpidekokonaisuudet Toimenpidekokonaisuudet Toimenpidekokonaisuudet Toimenpidekokonaisuudet SYKE2004 sopijaosapuolten ja muiden toimijoiden toimintasuunnitelmat ELINKAARI JA SYRJÄYTYMISRISKIT työikäiset lapset lapsuus nuoret nuoruus ammatin/koulutuksen puute pätkätyöt pitkäaikais /työttömyys taloudelliset ongelmat koulun keskeyttäminen opiskelupaikan puute päihteet, huumeet keski ikä pätkätyöt työttömyys taloudelliset ongelmat työkyvyn aleneminen pitkäaikais / työttömyys ikääntyminen eläkeikä sairastavuus ikääntyminen /hoivaamatta jääminen varhaislapsuus varhaisaikuisuus ikäihmiset vanhuus oppimisvaikeudet/häiriöt koulun keskeyttäminen lastensuojeluongelmat perheiden sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat (työttömyys) Elinkaaresta riippumattomat syrjäytymisriskit: vammaisuus vajaakuntoisuus fyysisen tai psyykkisen terveyden ongelmat traumaattiset tekijät päihde /huumeriippuvuus yksinäisyys/eristäytyminen pakolaisuus/maahan muuttaminen/kielitaidottomuus asunnottomuus palvelu /tukiriippuvaisuus riko llis uus väkivalta lähisuhteissa tai ympäristössä taloudelliset ongelmat/köyhyys/ylivelkaantuminen huonot julkiset kulkuyhteydet asuinpaikkakunnalla palvelujen saatavuusongelmat/riittämättömyys Kuvio 3. SYKE2004 toimintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden muodostama kokonaisuus ja yhteys maakuntaohjelmaan

15 Maakuntaohjelman hyvinvointiosion osatavoitteiden tarkentaminen tapahtui pitkälle teemasta järjestettyjen seminaarien annille ja osapuolten kanssa työstettyjen toimintasuunnitelmien päivittämiseen. Vuoden 2002 teeman, kehitetään erilaisia sosiaalisen tuen muotoja ja kehitetään tasaarvoisia mahdollisuuksia ja parannetaan osallistumismahdollisuuksia, syventämiseksi pidettiin Varsinais Suomen järjestöfoorumi Turussa. Tilaisuuden suojelijana ja tervehdyssanojen tuojana oli rouva Tellervo Koivisto. Järjestöfoorumi toi esille yhteistyö ja verkostoitumistarpeen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja julkisten palveluiden välillä. Tärkeää olisi tuntea samalla alalla toimijat ja tietää vireillä olevat suunnitelmat. Näin voitaisiin tehdä yhteistyötä ja sopia työnjaosta ja saada aikaan yhteisiä hankkeita tai muuten yhdistää voimat tärkeän asian eteenpäin ajamiseksi. Toiseksi nähtiin erityistä tarvetta syrjäytymistä ennalta ehkäiseviin toimintatapoihin. Tällaiseen varhaiseen puuttumiseen ja vertaisryhmätoimintaan järjestöillä on halukkuutta ja mahdollisuuksia. Vaativammat palvelut, joissa tarvitaan ammatillista koulutusta, nähtiin kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluviksi. Jotta palvelujärjestelmästä saataisiin toimivampi ja nykyistä tehokkaampi, pitäisi tehdä nykyistä enemmän yhteisiä suunnitelmia sekä palvelujärjestelmätasolla että yksilöiden hoitosuunnitelmatasolla. Järjestöjen kehittämistoiminnan ja hankkeiden alkurahoittamisen esteenä nähtiin eräänlaisen järjestöjen takausrahaston puuttuminen maakunnasta. Aikaisempien teemavuosien tavoitteiden tarkastelussa alkuperäiseen toimintasuunnitelmaan määrittyi uusia avauksia ja toimenpiteitä maakuntaohjelman osatavoitteiden toteuttamiseksi. Teemaalueella kehitetään erilaisia sosiaalisen tuen muotoja määriteltiin uusia tavoitteita seuraavasti: Toimenpidekokonaisuudessa: lisätään ennaltaehkäiseviä, nopean puuttumisen ja auttamisen toimintamuotoja, esiin nostettiin: Perhetapahtumien ym. yhteis /kulttuuritilaisuuksien järjestäminen vuotiaiden omaehtoisen kerhotoiminnan ja harrastusten tukeminen 5. klubitoiminnan avulla. Eläkkeelle valmennus, vanhusneuvolat ja ehkäisevät kotikäynnit vanhustalouksiin. Henkilökohtaisen tukitoiminnan muotojen kehittäminen kasaantuvien sosiaalisten ongelmien estämiseksi ja ratkaisemiseksi nähtiin edelleen tärkeänä kehittämisen alueena. Toimenpidekokonaisuuden vahvistetaan kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia alueella toivottiin: Paikallisten keskustelufoorumien pitämistä säännöllisesti yhteistyön synnyttämiseksi. Vanhusneuvostojen perustamista joka kuntaan ja niiden ottaminen mukaan palvelujen suunnittelutyöhön. Vanhus ja vammaisneuvostojen yhteistyön kehittämistä. Tapahtumakalenterien, harraste esitteiden ym. tiedotuksen tehostamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Seutukunnallisten e portaalien hyödyntämistä järjestöjen tiedotukseen. Riittävästi harrastus ja kokoontumistiloja järjestö ja yhdistystoimintaan. "Puskurirahaston" perustamista kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi jälkirahoitteisissa hankkeissa. Yhteistyön tehostamiseksi ja työnjaon selkeyttämiseksi kuntien, seurakuntien ja muiden toimijoiden välillä uudeksi tavoitteeksi muodostui suunnitelmien tekeminen yhteistyössä järjestöjen kesken ja kunnan kanssa sekä työnjaosta sopiminen. 13

16 Osatavoitteen kehitetään tasa arvoisia mahdollisuuksia ja parannetaan osallistumismahdollisuuksia uusiksi tavoitteiksi määrittyivät: Edistetään monikulttuurisuutta suosivia toimintoja edelleen. Toimenpidekokonaisuudessa: vahvistetaan kansalais järjestöjen toimintaedellytyksiä ja turvataan erityisesti heikompiosaisten osallistuminen, nähtiin tärkeänä: Kuntalaisten, kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten mukaan ottaminen toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen. Vanhus ja vammaisneuvostojen osallistuminen kehittämissuunnitelmien laatimiseen. Kuntalaisten kuuleminen kuntien päätöksenteossa. Kulttuuri ja harrastustoiminnan tukeminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lähipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi haja asutus ja saaristoalueilla esitettiin: Videoavusteisten toimintamallien hyödyntämistä haja asutus ja saaristoalueilla konsultointiin ja koulutukseen. Vanhusten toimintakyvyn säilyttämistä sähköisen asioinnin ja apuvälineteknologian turvin. Tietoteknologian hyödyntämistä ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksien kehittämistä. Vuonna 2003 SYKE2004 hankkeen tavoitteiden mukaisesti erityisteemana oli työttömyyden ja siihen liittyvien ongelmien ehkäiseminen. Aiheesta järjestettiin Varsinais Suomen työllisyysfoorumi Turussa. Päivän ohjelma koostui asiantuntijoiden esityksistä työelämän kehittämisen vahvuuksista ja haasteista, hyvistä toimintamalleista sekä työllisyyspalveluiden järjestämistarpeista ja syrjäytymiskehityksen katkaisemisen haasteista nyky Suomessa. Hyviin esimerkkeihin Varsinais Suomen työllisyyshankkeista oli mahdollisuus tutustua työllisyysfoorumin väliajoilla. Työllisyysfoorumi toi esille niin ikään yhteistyö ja verkottumistarpeen kuntien, työvoimahallinnon ja yritysten välillä palvelujen kehittämiseksi, luottamuksen kasvattamiseksi ja yhteiskuntavastuun lisäämiseksi. Tärkeää olisi ensiksikin tuntea samalla alalla toimijat ja näiden työtavat ja mahdollisuudet työllisyyden edistämisessä sekä tehdä yhteinen suunnitelma ja / tai strategia työllisyyden hoitoon. Näin voitaisiin tehdä yhteistyötä ja saada aikaan yhteisiä hankkeita tai muuten yhdistää voimavaroja. Toiseksi nähtiin tarpeelliseksi kehittää työelämän palvelukeskuksia tai muuten yksilöllisiä palvelukonsepteja mahdollistavia palvelujärjestelmiä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kolmanneksi keskityttiin lakiesitykseen sosiaalisista yrityksistä; niiden perustamisedellytyksiin ja toimintamahdollisuuksiin yhtenä uutena työllistymisen väylänä. Teema alueella ehkäistään työttömyyttä ja siihen liittyviä sosiaalisia ongelmia löytyi seuraavia uusia avauksia: Toimenpidekokonaisuudessa: lisätään heikossa työmarkkina asemassa olevien työllistymisen varmistavaa, räätälöityä koulutusta, pidettiin tärkeänä: Nuorten työpajatoiminnan vakinaistamista. Ammattipätevyyden saavuttamista työssä ollessa. Opetusministeriön ja lääninhallitusten käynnistämää aikuisten koulutustason kohottamisohjelma ns. Noste ohjelma yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Toimenpidekokonaisuudessa: lisätään paikallisia sopimuksia vaikeimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistymiseksi, nousi esiin: Työllisyysstrategioiden laatimisen tärkeys ja työllisyydenhoito laaja alaisena yhteistyönä. Yritysten yhteiskuntavastuun herättäminen. Kuntien, Kelan ja työhallinnon yhteistyön tehostamiseksi nähtiin tarvittavan yhteispalvelupisteiden vakinaistamista työvoiman palvelukeskuksiksi ja asiakaslähtöistä palveluohjausta ilman palveluketjun katkoksia siirryttäessä palveluista toiseen. 14

17 Esimerkkeinä nousi esille toimenpidekokonaisuudesta: työllistymistä tukevien palvelu ja toimintamuotojen kehittämisestä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuus hankkeilla, mm. Operation Work (Paraisten kaupunki), OWi malli, Appelsiinipuu (Turun naiskeskus yhdistys ry) ja Kylätalous (Varsinais Suomen Kylät ry) hankkeet. Toimenpidekokonaisuudessa: parannetaan elinkeinoelämän sosiaalisen vastuun lisäämistä tukevia edellytyksiä, uusina tavoitteina ovat: Tukihenkilöiden ja palveluohjaajien ottaminen työpajojen ja yritysten yhteistyöhön mukaan. Palvelukoordinaattorit, osaamisasiamiehet. Laki sosiaalisista yrityksistä voimaan v Tavoitteet julkisten palvelujen kehittämiseksi päivittyivät vuosina alla luetelluiksi. Tavoitteiden eteenpäin viemistä ja kehittämisen nykytilaa käydään läpi tarkemmin luvussa 4. Toimenpidekokonaisuudessa: varmistetaan syrjäytymisvaarassa olevien asiakaslähtöinen ja yhdenvertainen kohtelu eri alueilla, uusiksi tavoitteiksi asetettiin: Työvoiman palvelukeskus palvelumallit. Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi perustettujen hankkeiden vakinaistaminen pysyväksi toiminnaksi. Viranomaisten verkottuminen ja yhteistyön lisääminen. Seutukuntien erilaisuuteen ja erityistarpeisiin huomion kiinnittäminen esim. saaristokuntien erityispiirteet. Perus ja lähipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi nähtiin tärkeänä palvelu ja organisaatioyhteistyö sekä teknologian hyödyntäminen: Työelämän kehittäminen; erityisesti työn organisoinnin ja työtapojen kehittäminen. Laadun kehittäminen asiakaslähtöisesti. Palveluiden verkottuminen ja työnjaosta sopiminen. Kolmannen sektorin ja yritysten ottaminen mukaan palvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen. Sähköisten palvelujen kehittäminen. Toimenpidekokonaisuudessa: varmistetaan erityisosaaminen ja palvelut sekä selkeytetään järjestämistapojen ja toimijoiden välistä työnjakoa erityisesti lasten ja nuorten psyko sosiaalisissa palveluissa sekä psykiatrisissa ja huumehoitopalveluissa, tavoitteeksi asetettiin: Sosiaalialan kehittämishankkeen ja terveydenhuollon hankkeen alueellinen toimeenpano. Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan vahvistaminen erityisosaamisen kehittämiseksi kunnissa. Henkilöstön jatko ja täydennyskoulutus työmenetelmien kehittämiseksi ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Kuntien välisen ja seutukunnallisen yhteistoiminnan lisäämiseksi ja voimavarojen kokoamiseksi peruspalvelujen järjestämisessä pidettiin tärkeänä seudullisten hyvinvointiohjelmien laatimista ja SEUTU ja AKO ohjelmien toteuttamista. Paikallisten ja alueellisten toimijoiden toiminta alueita, palveluverkostoa ja hallinnollisia yhteistyömuotoja kehitetään hyvien käytäntöjen juurruttamisella ja levittämisellä sosiaalialan osaamiskeskusten ja korkeakoulujen avulla. 15

18 4.2. SYKE2004 hankkeen kautta nousseet maakunnan uudet tavoitealueet Maakuntaohjelman uusiksi tavoitealueiksi muodostuivat SYKE2004 hankkeen kautta lasten ja nuorten kohdalla lastensuojelun osaamisen ja palveluiden turvaaminen, perheiden tukeminen, päivähoidon kehittäminen, koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa palvelujen kehittäminen sekä osallisuuden edistäminen. Työikäisten osalta keskeisimmät painopistealueet ovat työllisyyden edistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäiseminen sekä työttömien palvelujen kehittäminen. Ikääntyviin suoranaisesti kohdistuvia painopistealueita ei juurikaan tullut, tosin palvelujen saatavuus kohdassa näkyy myös ikääntyvien huomioon ottaminen. Koko väestöä koskevia uusia tavoitteita on eniten. Siellä teemoiksi muodostuvat turvallisuus, palvelujen saatavuus, yhteistyö ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Maakunnallisen hyvinvointipoliittisen ohjelman läpäisevät kantavat teemat ovat: elinkaariajattelu, yhteistyö, kestävä kehitys ja tasa arvo. Elinkaariajattelu on huomioitava erityisesti elämänvaiheiden keskeisissä taitekohdissa syrjäytymistä ehkäisevästi, elinympäristössä ja jätehuollossa. Yhteistyön kehittäminen erityisesti kuntien välillä, seutukunnallisessa "järjestäytymisessä" sekä yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä. Kestävä kehitys on erityisesti huomioitava palveluketjuissa, ekologisessa kestävyydessä ja turvallisuudessa. Yhteiskunnallinen ja alueellinen tasa arvo on oltava suunniteltavien toimenpiteiden lähtökohtana. Toimeenpanoryhmä käsitteli koontiaineiston ja työsti edelleen hyvinvoinnin tavoitealueita teemoittaen ne viiteen tavoitealueeseen. Varhainen puuttuminen ja osallisuuden lisääminen koettiin jokaisessa hyvinvoinnin osa alueessa ensiarvoiseksi. Maakuntaohjelman tavoitealueiksi määriteltiin: Julkiset hyvinvointipalvelut Osaava ja jaksava henkilöstö on laadukkaiden hyvinvointipalvelujen edellytys. Henkilöstön osaamista ja jaksamista tulee tukea, jotta nykyinen henkilökunta jaksaa ja kehittyy työssään ja jotta uutta henkilöstöä saadaan jatkossakin. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla tämä on jo nyt paikoitellen vaikeaa. Uuden henkilöstön saaminen on sidoksissa useisiin asioihin, joista esiin nostettiin erityisesti työn sisällöllinen kehittäminen ja henkilöstöpolitiikka. Toisaalta myös asuntopolitiikka ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat työntekijöiden ja heidän perheittensä päätöksiin muuttaa uudelle paikkakunnalle. Tätä tukevia toimenpiteitä esitetään tehtävän erityisesti seuraavissa osa alueissa : Henkilöstön osaamisen ja jaksamisen tukeminen Henkilöstön saaminen ja rekrytoiminen (muun muassa työn sisällöllinen kehittäminen, asuntopolitiikka) Kuntien henkilöstöpolitiikan kehittäminen Hyvinvointipalveluiden kehittäminen lasten ja nuorten, työikäisen ja ikääntyvien osalta erikseen 16

19 Työllisyys Työttömyyden ehkäiseminen ja samalla työllisyyden edistäminen ovat moniulotteisesti hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä niin yksilöiden kuin myös koko yhteiskunnan kannalta. Samaan aikaan työvoiman saatavuuden turvaaminen tulee olla hyvinvoinnin keskeisiä ulottuvuuksia. On pystyttävä tukemaan ihmisten kasvamista ja kehittymistä työvoimaksi; koulutuksen kohdentaminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Nivelvaiheet päivähoidosta kouluun, perusasteelta toiselle asteelle, koulutuksesta työelämään ja sieltä eläkkeelle ovat ihmiselle kriisin paikkoja, joiden sujuvuus voi vaatia erityistä tukea. Tähän on oltava keinoja ja valmiutta, jotta ihmisen putoaminen tässä vaiheessa saadaan estettyä. Tätä tukevia toimenpiteitä esitetään tehtävän erityisesti seuraavissa osa alueissa : Työttömyyden ehkäiseminen Työvoiman saatavuuden turvaaminen Nivelvaiheiden tukeminen (peruskoulu toinen aste, koulutus työelämä, työelämä eläke) Ikääntyneiden työssäoloajan pidentäminen Turvallisuus Ensisijaisena nähdään lasten turvallisen kasvun ja lapsiperheiden tukeminen. Ihmisen perusturvallisuuden tunne syntyy jo varhaislapsuudessa ja sitä ei voi pelkkä yhteiskunnan turvallisuus/turvattomuus luoda tai heikentää ratkaisevasti. Ongelmien varhainen havaitseminen ja niissä auttaminen vaatii hyvinvointipalveluissa työskenteleviltä taitoa, uskallusta ja keinoja. Tätä pitää vahvistaa, jotta ongelmissa voitaisiin auttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jo työllisyysteeman yhteydessä esiin tulleen nivelvaiheiden tukeminen liittyy myös turvallisuuden edistämiseen muun muassa siten, että väliinputoamisten ehkäiseminen ehkäisee osaltaan myös levottomuutta ja yhteiskuntarauhan epätasapainoa. Turvallisuusstrategiatyön liittäminen muuhun hyvinvointipoliittiseen ohjelma ja suunnittelutyöhön nähdään niin ikään tärkeäksi. Tällöin nämä linkittyvät konkreettisesti yhteen ja nähdään selkeämmin yhteistyön kehittäminen esimerkiksi sosiaalitoimen ja poliisin kanssa. Asuinympäristön ja elinympäristön viihtyisä rakentaminen, kunnossapitäminen ja rauhallisuus edesauttavat ihmisten arkipäivän turvallisuutta. Esteetön kulkeminen ja palvelujen saatavuus tulee olla jokaisen kansalaisen oikeus. Tämä luo riippumattomuutta turvallisuuden ohella. Tätä tukevia toimenpiteitä esitetään tehtävän erityisesti seuraavissa osa alueissa : Lasten turvallisen kasvun ja perheiden tukeminen Varhaisen puuttumisen ja auttamisen kehittäminen (niin lasten kuin aikuisten kanssa, muun muassa nuorten aikuistumisen tukeminen sosiaalityössä) Nivelvaiheiden tukeminen (kts. edellä > väliinputoamisen ehkäiseminen > levottomuuden ehkäiseminen, yhteiskuntarauhan säilyttäminen) Turvallisuusstrategiatyö (asuminen, elinympäristö, esteettömyys mm. kaupunkiturvallisuus) kiinteästi yhdistettynä hyvinvointityöhön Asuinympäristö, elinympäristö, esteettömyys, palvelujen saatavuus Lastensuojelun osaaminen ja palvelujen järjestäminen 17

20 Kuntien välisen ja seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen Monien palvelujen, erityisesti erityispalvelujen, järjestämistä kuntien välisenä yhteistyönä on jo nyt tehty, mutta tulevaisuudessa tarpeet siihen tulevat enenemään. Tällä tavoin pystyään paremmin turvaamaan laadukkaita erityispalveluja myös syrjäseutujen asukkaille. Yhteistyön tulee kuitenkin olla nimensä mukaisesti yhdessä ja vapaaehtoisesti tehtyä. Kunta tai seutukuntarajoja tulee tarkastella tarkoituksenmukaisesti ja mahdollistaa luonnollisten yhteistyösuhteiden jatkuminen ja kehittyminen myös näiden sisällä tai rajojen yli. Hallinnon asettamien rajojen pakonomainen noudattaminen ei voi olla yhteistyön hyvä perusta. Yhteistyössä ja sopimuksissa tulee olla yhteinen näkemys pienten ja suurten kuntien välillä. Yhteistyötarpeiden erilaisuutta tulee kunnioittaa. Käytännössä tämä tarkoittaa usein kustannusten ja riskien jakamista oikeudenmukaisesti. Tätä tukevia toimenpiteitä esitetään tehtävän erityisesti seuraavissa osa alueissa : Luonnollisten yhteistyösuhteiden huomioonottaminen palvelujen järjestämisen Kunta tai seutukuntarajojen tarkoituksenmukainen tarkastelu (ei pakotteita tai hallinnon rajojen pakonomaista noudattamista) Pienten ja suurten kuntien yhteistyötarpeiden erilaisuuden kunnioittaminen Yhteistyö kolmannen sektorin ja yrityselämän kanssa palvelustrateginen kumppanuus ja vapaaehtoistyön mukaan ottaminen tasavertaisesti Osallisuus Jotta kansalaiset voivat vaikuttaa elämäänsä ja yhteiskuntaan tulee heillä olla mahdollisuus osallistua. Erityisesti lasten ja nuorten osalta osallisuus ei ole aina itsestään selvää ja osallisuuden edistämisen muotoja tuleekin kehittää. Toimenpiteitä esitetään tehtävän koko väestön osallisuuden ja omatoimisuuden edistämiseksi. Osallisuuden eri osa alueet on määritelty sisäasiainministeriön käynnistämän osallisuushankeen yhteydessä (VNS 3/2002, 4 5): tieto osallisuus suunnitteluosallisuus päätösosallisuus toimintaosallisuus. 18

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Turun seudun kuntien liikuntastrategia

Turun seudun kuntien liikuntastrategia Rajattomasti Liikuntaa Turun Seudulla 2011-12 Turun seudun kuntien liikuntastrategia Väliraportti liikunnan seutuyhteistyöstä 2012 Projektipäällikkö Reijo Hakorinta 14.3.2011 31.12.2012 Turun seudun kuntien

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen / Varsinais-Suomen OpinOvi Tuula Kokkonen / OpinOvi aikuisopiskeluun Varsinais-Suomi Missio? Jottan tarttis tehrä

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot