MEHILÄISALAN YHTEISTOIMINTASTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEHILÄISALAN YHTEISTOIMINTASTRATEGIA"

Transkriptio

1 MEHILÄISALAN YHTEISTOIMINTASTRATEGIA Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseudun kehittäminen Visamäki Sakari Raiskio

2 OPINNÄYTETYÖ Maaseudun kehittäminen Visamäki Hämeenlinna Työn nimi Mehiläisalan yhteistoimintastrategia Tekijä Sakari Raiskio Peto-ojantie Vaulammi Toimeksiantaja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Jokioinen (03) Ohjaava opettaja Seppo Niittymäki Hyväksytty Hyväksyjä

3 TIIVISTELMÄ VISAMÄKI Maaseudun kehittäminen Tekijä Sakari Raiskio Vuosi 2010 Toimeksiantaja Työn nimi Työn säilytyspaikka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Mehiläisalan yhteistoimintastrategia HAMK, Visamäki TIIVISTELMÄ Suomalainen mehiläisala on muutosten edessä. Kilpailu alalla kovenee ja tarhauksen kannattavuus ja tehokkuus ovat monelle alan harrastajalle ja ammattilaiselle toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää. Mehiläisalan tutkimuksen ja neuvonnan toimintaedellytysten turvaaminen ja toiminnan jatkuminen vähenevien resurssien kanssa eivät tule olemaan helppoa. Yhteistyön ja verkostoitumisen edut tunnetaan laajasti ja niiden merkitys kasvaa tulevaisuuden haasteisiin vastatessa. Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) ja Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskuksen (MTT) asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mahdollisuudet ja luoda perusteet kannattavalle yhteistyölle ja alan verkostoitumiselle. Selvitystyön tarkoituksena on kehittää alaa ja vaikuttaa myönteisesti alan tulevaisuuteen. Tutkimuksen edistyessä nousi esiin mm. seuraavia kysymyksiä. Voidaanko yhteistoiminnan kautta löytää keinoja eri tahojen selviytymiseen tulevaisuudessa? Minkälaisella strategialla vastaamme edessämme olevaan haasteeseen? Tutkimuksen aineisto kerättiin neljänä erillisenä kyselytutkimuksena ja haastattelukierroksen avulla. Tutkimuksessa käytettiin Delfoi-menetelmää soveltaen, jossa asiantuntijoille esitettiin kysymyksiä useampaan kertaan, kysymysten sisältöä edelliskerran vastauksien perusteella tarkentaen. Tutkimuksessa tehdyn tulevaisuuskyselyn vastauksia käsiteltiin skenaarioperustaisen strategiamenetelmän avulla. Tulosten yhteenvetoon käytettiin nelikenttäanalyysiä. Tulosten perusteella selviää, että alan toimijoilla on halukuutta yhteistoimintaan. Alan keskitettyä koordinointia pidetään yhtenä hyvänä vaihtoehtona. Tulevaisuuden yhteistoimintastrategian luominen on tärkeää ja strategisten tavoitteiden asettaminen mittareineen edesauttaa vuosittaisen seurannan toteutumista. Tutkimus antaa hyvän perustan jatkotoimille, kuten yhteistoimintaverkoston luomiselle. Tutkimuksesta saatua aineistoa tullaan käyttämään jatkotutkimusten perustana. Avainsanat Verkostoituminen, yhteistoimintastrategia, mehiläisala Sivut 54 s. + liitteet 15 s.

4 ABSTRACT VISAMÄKI Degree programme in Rural Development Author Sakari Raiskio Year 2010 Commissioned by Subject of Master s thesis Archives Agriculture Research Finland, MTT Co-operative strategy of beekeeping HAMK University of Applied Sciences, Visamäki ABSTRACT There is lot of changes in Finnish apiculture on the near future. The data of this study shows, that economy and effectivity will be more and more important aspects for many beekeepers. Beekeeping research and training, secure operating environment and the continued operation with diminishing resources is not going to be easy. Cooperation and networking benefits could be a solution for these challenges. This study has been done by cooperation with Finnish Beekeeping Association and Agriculture Research Centre of Finland. The study aims to examine the possibilities and lay the foundations for profitable co-operation and network in beekeeping business. The main goal is also to develop Finnish apiculture and a positive impact on the future. The data was collected as interviews and a survey among VIP groups of the branch. The results show, that all the operators in apiculture are willing to cooperate. Establishing a strategy for cooperation in future is important. The annual measurement of the strategic targets is also important. This study gives a good base to create a new kind of cooperation and network. Keywords Apiculture, beekeeping, network, strategy Pages 54 p. + appendices 15 p.

5 SISÄLLYS 1 ALKUSANAT JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohdat ja rajaukset Keskeiset käsitteet ja toimintakulttuuri TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS Mehiläisalan yhteistoimintastrategian selvitys Tutkimuskysymykset Tutkimuksen menetelmät ja työkalut Nykytilan kartoitus Delfoi menetelmän avulla Skenaarioperustainen strategiatyöskentely Nelikenttäanalyysi Teoreettinen lähestymistapa Tutkijan lähtökohdat TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS MTT Mahdollisuuksien maaseutu tutkimusohjelma Maaseudun toimijaverkot ja yrityskeskittymät, Ruralclust Hunajan tuotekehitys- ja pölytyspalveluhanke, Hanitek Suomen Mehiläishoitajain Liitto, SML ry Suomalainen mehiläisala Yleistä Tunnuslukuja Mehiläisalan yrityksiä Mehiläistutkimus Tutkimuksen merkitys Suomen mehiläistaloudelle Tutkimuksen nykytila VERKOSTOT Keskeisiä käsitteitä Verkostojen uusi teoria Mehiläisalan tyypillisiä verkostoja TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen vaiheet Kyselyt alan toimijoille Solmuhenkilöiden haastattelut Tulosten yhteenveto ja analysointi TULOKSET Mehiläisalan tulevaisuuskysely 2015, tuloksia Tulevaisuuden ennakointia skenaariomenetelmällä Väittämien mielipiteiden tulokset Tulevaisuuskyselyn kirjalliset vastaukset... 31

6 7.2 Hunajayhtymän sopimustuottajakyselyn tuloksia Kennostokysely Solmuhenkilöiden haastattelut, tuloksia Mehiläishoidon tulevaisuusseminaari Puhelinhaastattelut Mehiläisalan nelikenttäanalyysi JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteistoimintastrategia Alan yhteinen koordinointi Mehiläistutkimus Mehiläisalan koulutus ja neuvonta Strategiset tavoitteet Tavoitteiden asettelu sekä niiden mittaaminen Mehiläisalan strategiset tavoitteet Mahdolliset jatkotoimet LIITTEET LÄHTEET... 54

7 1 ALKUSANAT Tutkimuksissa tuotetaan paljon hyviä tuloksia, joista monia voisi hyödyntää elinkeinoelämässä. Liian usein tutkimustulokset jäävät vain julkaisun asteelle ja tuloksien hyödyntäminen tuottavan liiketoiminnan tukena jää vähäiseksi. Toisaalta elinkeinoelämän tietotarpeet ja innovaatiot eivät tule tehokkaasti tutkimuslaitosten tietoon. Opinnäytetyöni aihetta miettiessäni ja siitä keskusteltuani eri tahojen kanssa nousi esiin tarve selvittää, miten tutkimustietoa saadaan viedyksi käytäntöön mahdollisimman tehokkaasti. Eli tutkimuksen verkostoitumisen mahdollisuuksien selvittäminen ympärillä toimivaan elinkeinoelämään. Ongelman selvittämiseksi ja hahmottamisen helpottamiseksi otin tarkasteluun kotimaisen mehiläisalan, joka on melko kompakti kokonaisuus, sisältäen silti kaikki oleelliset komponentit. Tutkimuksessa keskitytään mehiläisalan yhteistoimintamalleihin ja erityisesti mehiläisalan yhteistoimintastrategiaan. Ensikosketuksen mehiläisiin sain, kun vuonna 1986 avustin vanhempaa ja kokeneempaa mehiläishoitajaa hänen tarhauksellaan. Tämä kisälli - mestari asetelma varmisti sen, että sain hyvän pohjan aloittaa oman mehiläishoitoharrastuksen. Lisäpotkua harrastuksen alkamiselle antoi palkkioksi saadut kaksi omaa mehiläisyhteiskuntaa. Kun vuonna 1989 menin töihin silloisen Maatalouden tutkimuskeskuksen tuhoeläinosastolle ja kun vielä samalla osastolla tutkittiin mehiläisten tauteja ja tuholaisia, niin olin viimeistäänkin silloin myyty mehiläisalalle. Mehiläistutkimusta olen saanut vuosien saatossa seurata hyvinkin läheltä ja jopa saanut osallistua tutkimuksen tekoon aika ajoin, vaikka työnkuvaani se ei ole varsinaisesti kuulunutkaan. Nykyiseen työnkuvaani Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskuksen (MTT) mehiläisalan tutkimus liittyy olennaisena osana. Toimin vuoden 2010 alusta alkaneen hunajan tuotekehitys- ja pölytyspalveluhankeen vastuullisena tutkijana. Hanke tutkii mm. mehiläisalan verkostoitumista. Mehiläisalan yhdistystoiminta on kuulunut oleellisena osana harrastukseeni ja olen aina ollut kiinnostunut omalta osaltani kehittämään kotimaista mehiläisalaa. Lisäksi pitkään alalla toimineena ovat monet alan eri tahot tulleet tutuiksi. Tästä henkilökohtaisesta verkostosta on ollut erittäin paljon apua tutkimusta tehdessäni. 1

8 2 JOHDANTO 2.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja rajaukset Suomalainen mehiläisala on muutosten edessä, niin kuin moni muukin ala nykypäivänä. Kilpailu alalla kovenee ja tarhauksen kannattavuus ja tehokkuus ovat monelle alan harrastajalle ja ammattilaiselle toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää. Harrastajien määrä vähenee ja tarhaajien keskiikä nousee samalla kun tuotantoon tarvitaan lisää tuottavia yksiköitä, mehiläisyhteiskuntia. Hunajan menekin kasvaessa kotimaisen hunajan tuotanto ei pysty vastaamaan kysyntään. Mehiläisalan tutkimus ja neuvonta saavat osansa muutoksesta. Toimintaedellytysten turvaaminen ja jatkuminen vähenevien resurssien kanssa eivät tule olemaan helppoa. Tarhaajien ammattitaidon ylläpidosta on huolehdittava samalla kun uusia harrastajia koulutetaan alalle. Mikä sitten voisi olla kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu? Voidaanko yhteistoiminnan ja työnjaon kautta löytää mahdollisuuksia tukea eri tahojen selviytymistä tulevaisuudessa? Minkälaisella strategialla vastaamme edessämme olevaan haasteeseen? Näihin kysymyksiin törmäsin useamman kerran tehdessäni tätä tutkimusta. Tutkimusta on tehty laajassa yhteistyössä Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) ja Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskuksen (MTT) asiantuntijoiden kanssa. Alan harrastajien ja eri tahojen parissa tehdyt haastattelut ja kyselyt ovat antaneet hyvän kuvan toiveista ja tavoitteista, joita alalle on asetettu. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eri mahdollisuuksia ja luoda perusteita kannattavalle yhteistyölle ja alan verkostoitumiselle. Selvitystyön tarkoituksena on kehittää alaa ja vaikuttaa myönteisesti alan tulevaisuuteen. 2.2 Keskeiset käsitteet ja toimintakulttuuri Tutkimuksen perustietoa ja aineistoa kerättiin neljän erillisen kyselytutkimuksen sekä yhden haastattelukierroksen avulla. Vastauksia saatiin yhteensä 126:lta alalla toimivalta henkilöltä. Tiedonkeruun kattavuus varmistettiin valitsemalla vastaajiksi mehiläisalan monella eri taholla toimivia edustajia. Vastaajien kokemus alalla vaihteli aloittelevasta harrastajasta kaiken kokeneeseen konkariin. Kyselyiden ja haastattelujen vastauksia tarkasteltiin erikseen ja niistä koottiin aihealueittain yhteenvedot. Vastauksista pyrittiin löytämään yhteisiä tekijöitä jatkokäsittelyä silmällä pitäen. Kyselytutkimusten numeerisesta 2

9 aineistosta tehtiin vastauksia selventäviä kaavioita. Kaavioiden tulkinnan avuksi kaikki vastaukset kirjoitettiin sanalliseen muotoon. Vastausten yhteenvedon tulkintaan käytettiin nelikenttäanalyysia. Nelikenttäanalyysiin haettiin vastauksista vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Johtopäätöksiin kehitettiin mehiläisalan tavoitteita ja niille mitattavat mittarit. Apuna tähän käytettiin tasapainotettua mittaristoa (BSC). Johtopäätökset jäsenneltiin aihealueittain. Mehiläisalalla, termi käsittää siis koko alan, on paljon vakiintuneita, omia käsitteitä, jotka eivät välttämättä heti avaudu alan ulkopuolisille lukijoille. Pienin yksikkö mehiläisalalla on mehiläisyhteiskunta, tai tutummin mehiläispesä, johon kuuluvat kuningatar, kuhnurit ja työläiset. Useamman mehiläisyhteiskunnan rypästä sanotaan mehiläistarhaksi. Yhdellä tarhalla voi olla yhteiskuntia kolmesta kahdeksaan. Mehiläistarhaajalla, siis yhteiskuntien omistajalla, voi olla hallussaan useampia yhteiskuntia ja mehiläistarhoja. Yhteiskuntien määrällä mitataan yleisesti, onko kyseessä muutaman yhteiskunnan harrastaja tai useamman sadan yhteiskunnan ammattitarhaaja. Mehiläishoitokausi, tai mehiläisvuosi, alkaa keväällä lumien sulettua ja päivälämpötilojen noustessa plussan puolelle ja päättyy syystalvella, kun pesät on saatu ruokittua talven varalle. Mehiläispesän tuotteita ovat pääasiassa hunaja, jota mehiläiset valmistavat kukista keräämästään medestä, kukista kerätty siitepöly ja mehiläisten itsensä valmistama mehiläisvaha. Näitä kaikkia tuotteita mehiläinen valmistaa ja käyttää oman pesänsä tarpeita silmällä pitäen, ei siis ihmistä varten. Mehiläishoidon neuvonnalla tarkoitetaan ensisijaisesti SML:n ja sen paikallisyhdistysten järjestämää toimintaa, jolla opastetaan ja jaetaan tietoa tarhaajille. Kun puhutaan mehiläistutkimuksesta, tarkoitetaan yleensä mehiläisiin suuntautunutta tutkimusta, kuten taudit tai tuholaiset. Mehiläisalan tutkimus on käsitteenä jo laajempi, pitäen sisällään koko alan kattavan tutkimuksen. Tällaisia tutkimuksia ovat esim. hunajan laatuun ja rakenteeseen liittyvät tutkimukset, pölytykseen liittyvät tutkimukset sekä alan kannattavuuteen ja talouteen liittyvät tutkimukset. 3 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS 3.1 Mehiläisalan yhteistoimintastrategian selvitys Tämä opinnäytetyö toimii esiselvityksenä jatkossa mahdollisesti kehitettävää osaamisverkostoa luotaessa. Työn tavoitteena on selvittää mehiläisalalla toimivien tahojen kiinnostus laajempaan yhteistyöhön, sen mahdollisuuksiin ja uhkiin, sekä kehittää alan yhteistoimintastrategiaa. Tavoitteena on etsiä perusteet mehiläisalan osaamisverkoston kehittämiselle, joiden avulla alaa voidaan kehittää kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. 3

10 Selvitystyön perusteella arvioidaan tulevat tutkimus- ja kehittämistarpeet, jotka ovat hyödyksi koko alan tulevaisuutta suunniteltaessa. 3.2 Tutkimuskysymykset 1. Miten mehiläisalan yhteistoimintastrategiaa voidaan kehittää? Tutkimuksessa etsitään vastauksia kysymyksiin, mitkä ovat alalla toimivien eri tahojen odotukset yhteistoiminnasta, miten he ovat valmiita sitoutumaan yhteistyöhön ja millaisilla keinoilla yhteistyötä voidaan kehittää. 2. Millaisella strategialla mehiläisala valmistautuu tulevaisuuteen? Tutkimus vastaa kysymyksiin, millainen tulevaisuuden strategia alalle olisi luotava, mitkä eri osa-alueet on huomioitava strategiaa laadittaessa, sekä miten strategian tavoitteet asetetaan ja miten niitä mitataan. 3.3 Tutkimuksen menetelmät ja työkalut Nykytilan kartoitus Delfoi menetelmän avulla Delfoi-menetelmä on asiantuntija-arvioiden jalostamiseen perustuva menetelmä, jossa asiantuntijoita haastatellaan useampaan kertaan. Haastattelukierrosten välissä tehdään vastausten arviointia ja kokoamista. Keskeistä menetelmässä on keskustelujen tärkeä rooli joka vaiheessa (Mannermaa, 1999, 146). Olen tässä opinnäytetyössä käyttänyt Delfoi-menetelmää soveltaen, jossa asiantuntijoille esitetään kysymyksiä useampaan kertaan, kysymysten sisältöä edelliskerran vastauksien perusteella tarkentaen. Kaikkien edellä mainittujen kyselyjen vastauksia vertailtiin keskenään, analysoitiin ja järjestettiin samansisältöiset vastaukset yhteen ja haettiin opinnäytetyön aihetta parhaiten kuvaavia asioita. Vastauksista koottiin luettelot ja yhteenvedot, joiden perusteella valmisteltiin kysymyksiä solmuhenkilöiden haastattelua varten. Kysely tehtiin lomakehaastatteluna kolmelle ryhmälle, neljällä eri lomakkeella. Yhdelle ryhmälle tehtiin uusinta kysely vuoden kuluttua ensimmäisestä kyselystä osin samoin kysymyksin, osin ensimmäisen kyselyn vastausten perusteella johdetuilla kysymyksillä. Ryhmät olivat; 1. Tulevaisuuskysely mehiläisalalla toimiville henkilöille, jossa mukana tarhaajia, tutkimuksen ja neuvonnan toimihenkilöitä sekä pakkaamojen edustajia, 2. Hunajayhtymän sopimustuottajille tehtiin tuottajapäivien yhteydessä kaksi kyselyä peräkkäisinä vuosina. 3. Kennosto kysely tehtiin SML:n johtokunnalle ja toimihenkilöille. 4

11 Kaikkia kyselyitä edelsi lyhyt selvitys siitä, mihin saatuja vastauksia tullaan käyttämään, sekä kerrottiin kyselyn taustatietoja Skenaarioperustainen strategiatyöskentely Tulevaisuudentutkimuksen ensisijainen tehtävä ei ole ennustaa todella toteutuvaa tulevaisuutta, vaan tavoitteena on hahmottaa useita erilaisia tulevaisuuden laaja-alaisia käsikirjoituksia, skenaarioita. Tämä tulevaisuudentutkimuksessa keskeinen käsite voidaan määritellä seuraavasti: Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta. Yleisessä mielessä skenaario on siis vaihe vaiheelta etenevä tapahtumainkuvaus, joka liittää tulevaisuuden nykyhetkeen. Se voi tarkoittaa yrityksen, kunnan tai jonkin muun organisaation (systeemin) oman kehityksen kuvausta. Useimmiten kuitenkin systeemin ympäristön, esimerkiksi kansainvälisen toimintaympäristön, kuvausta. Skenaariot eivät ole ennusteita, ja niitä rakennetaan yleensä vähintään kolme kuvaamaan keskeisiä mahdollisina pidettyjä vaihtoehtoisia kehityskulkuja. (Mannermaa, 1999, 57-61) Skenaario voi siis olla merkittävä, vaikka sen toteutumisen todennäköisyys on hyvin pieni, jos skenaario kuvaa huomattavan uhkaavaa tai tavoiteltavaa tapahtumainkulkua. Uhkaavuus ja tavoiteltavuus määräytyvät subjektiivisesti jonkin tarkastelijan, yksittäisen ihmisen, yrityksen tai järjestön näkökulmasta. (Mannermaa, 1999, 57-61) Skenaariomenetelmän käyttö johtaa loogisesti joko strategisen päätöksenteon uudelleen määrittelyyn tai sen täsmentämiseen organisaatiossa. Skenaarioiden paras puoli on niiden joustavuus ja monipuolisuus muutoksen haltuunotossa ja skenaariotyöskentelyn etuna on sen käytännönläheisyys. Useimmat skenaariotyöskentelymenetelmät on kehitetty yrityselämän tarpeisiin, joissa niiden käyttö on ollut viime vuosina yleistä. Skenaarioiden käytöllä pyritään avustamaan päätöksentekoa ja muokkaamaan organisaation jo olemassa olevaa toimintastrategiaa siten, että se joustavasti mukautuu toimintaympäristön muuttuviin haasteisiin ja vaatimuksiin. Skenaariotyöskentelyn keskeisenä etuna moniin muihin menetelmiin verrattuna pidetään sitä, että se mahdollistaa vakiintuneiden uskomusten kyseenalaistamisen. Työskentelyn tarkoituksena pidetään päätöksentekijöiden tiedon lisäämistä ja päätöksenteon ja valintojen tekemisen helpottamista. Skenaariotyöskentelyn avulla voidaan arvioida aikaisemmin tehtyjen päätösten ja valintojen oikeellisuutta ja niiden pohjalta tehtyjen strategioiden tehokkuutta ja toimivuutta muuttuneissa olosuhteissa. (Rubin, 2002) Skenaariotyöskentely voidaan jaotella kuuteen vaiheeseen. Aluksi kartoitetaan kyseessä olevan järjestelmän nykytilaa esim. SWOT-analyysin avulla selvittäen omat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Samalla selvitetään arvot, toiveet, pelot ja tavoitteet sekä tarkkaillaan mahdollisia heikkoja signaaleja. Näiden pohjalta rakennetaan jollakin tutkimusasetelmaan soveltuvalla menetelmällä tulevaisuuden skenaariot. Mielekäs skenaarioiden määrä on kolmen ja viiden välillä. Skenaarioiden 5

12 pohjalta laaditaan organisaation oma visio eli tulevaisuuteen sijoittuva tahtotila. Parhaimmillaan visio on yhteisesti laadittu näkemys siitä, millainen organisaatio voisi olla. Vision pohjalta ja skenaariotyöskentelyn tuloksena kehitetään missio, joka on luonnos niistä toimenpiteistä ja päätöksistä, joiden avulla visio on saavutettavissa. Missioon kuuluu myös välitavoitteiden määrittely strategisen suunnittelun osana. (Mannermaa, 1999, 61-63) Skenaariotyöskentely on parhaimmillaan prosessi, jota olisi hyvä toistaa ja ainakin sen tärkeimmät skenaariot päivittää ympäristön muuttuessa. Lisäksi on hyvä välillä miettiä jo kerran laadittujen skenaarioiden sisältöä ja tarkastella niiden laajuutta ja kattavuutta. (Rubin, 2002) Tutkimuksessa tehdyn tulevaisuuskyselyn vastauksia käsiteltiin skenaarioperustaisen strategiamenetelmän avulla (kohta 7.1.1) Nelikenttäanalyysi Nelikenttäanalyysi SWOT on yksinkertainen ja yleisesti käytetty yritystoiminnan analysointimenetelmä. Analyysin avulla voidaan selvittää yrityksen vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. Nelikenttäruudukon avulla yritys pystyy vaivattomasti arvioimaan omaa toimintaansa. (Kamensky, 2004, 191) SWOT-analyysi on lyhenne englanninkielisistä sanoista strength (vahvuus), weakness (heikkous), opportunity (mahdollisuus) ja threat (uhka). SWOT sopii käytettäväksi kaikentyyppisissä yrityksissä ja organisaatioissa. Tarkastelu voi koskea joko koko yritystä tai yksityiskohtaisemmin jotakin yritystoiminnan osaa. (Kamensky, 2004, 191) Johtopäätösten ja toimenpide-ehdotusten tekeminen SWOT analyysin avulla onnistuu, kun muistetaan, että vahvuuksia käytetään hyväksi ja vahvistetaan, heikkouksia vältetään, lievennetään tai jopa poistetaan, varmistetaan mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kierretään, lievennetään tai poistetaan uhkia. (Kamensky, 2004, 192) Nelikenttäanalyysin avulla analysoitiin tutkimuksessa saatuja tuloksia (kohta 7.5). 3.4 Teoreettinen lähestymistapa Teoreettisen lähestymistavan perusteena on yleinen strategisen suunnittelun prosessi, kuva 1. Tähän prosessiin kuuluu toiminta-ajatukseen perustuva nykytilan kuvaus ja sen analysointi. Tältä pohjalta on selvitetty yhteinen näkemys/tahtotila (skenaariot). Prosessi etenee kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat: 1. Tavoite linjaus linjastus 2. Strategiset tehtäväkokonaisuudet 6

13 3. Strateginen toimintasuunnitelma TOIMINTA AJATUS: Tutkimuksen ja elinkeinoelämän integraatio KUVA 1 Strategisen suunnittelun prosessi. 3.5 Tutkijan lähtökohdat MTT:llä järjestettiin vuonna 2008 mehiläistutkimusta luotaava työseminaari, jossa selvitettiin alan tutkimustarpeita ja aloitettiin tutkimushankkeiden suunnittelu näiden tarpeiden pohjalta. Seminaarissa olivat mukana kaikki mehiläistalouden toimijatahot. Tämän seminaarin pohjalta perustettiin Hunajan tuotekehitys ja pölytyspalveluhanke Hanitek, joka nimensä mukaisesti koostui aluksi kahdesta erillisestä työpaketista. Hunajan tuotekehitysosiossa selvitettiin mm. tekniikkaa, jonka avulla hunaja saadaan pysymään juoksevana. Pölytyspalveluosio aloitettiin perinteisillä pölytyskokeilla. Vuonna 2009 järjestetyssä tutkimuksen työpajassa päätettiin liittää hankkeen yhdeksi osaksi mehiläisalan verkostoituminen. Tämän työpaketin myötä siirryin hankkeen vastuulliseksi tutkijaksi ja vetäjäksi. Samassa työpajassa Hanitek hanke liitettiin Ruralclust kärkihankkeen alle Maaseudun mahdollisuudet tutkimusohjelmaan. Verkostoitumista selvittävä työpaketti tukee opinnäytetyötäni ja tulee käyttämään hyödykseen tässä työssä saatuja tuloksia. 7

14 KUVA 2 Tutkimusparadigmojen nelikenttä, oman tutkimuksellisen otteen valinta (Anttila 2007, 36, soveltanut Raiskio 2010). Tutkimus on käytännöllis-subjektiivinen ja sitä kuvaa tulkinnalliskokemuksellinen paradigma (kuva 1). Toiminnassani olen käyttänyt avoimia kysymyksiä ongelmien määrittelyssä, mutta en ole voinut välttyä subjektiiviselta tulkinnalta. Tutkimuksen subjektiivisuutta lisää se, että olen kehityshankkeen keskiössä toimien hankkeen vastuuhenkilönä. Tavoitteena on ollut havainnoida mehiläisalan yksittäisiä ilmiöitä ja tapahtumia. Olen pyrkinyt kytkemään näkemäni ja kuulemani aikaisempaan kokemukseeni ja pyrkinyt sitä kautta löytämään uusia osa-alueita tarkasteltavaksi ja tutkittavaksi. 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4.1 MTT MTT on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta ja maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. MTT on organisoinut tutkimustoimintansa tutkimusaloihin ja tutkimusohjelmiin. Tutkimusohjelmat vastaavat ohjelmansa hankkeiden läpimenosta sekä tutkimusohjelman tavoitteiden toteuttamisesta. Tutkimusalat varmistavat tutkimusohjelmiin tarvittavan osaamisen, sen ylläpidon, kehittämisen ja riittävyyden. MTT:n tutkimusalat ovat Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Kotieläintuotannon tutkimus, Kasvintuotannon tutkimus, Taloustutkimus, Teknologiatutkimus ja Ympäristötutkimus. (MTT, 2010) 8

15 Kasvintuotannon tutkimus ylläpitää MTT:n asiantuntemusta puutarhatuotannossa ja peltokasvituotannossa. Osaamisalueita ovat muun muassa kasvinviljelyteknologia, luomutuotanto, luonnon monimuotoisuus, kasvigeenivarat ja maisemanhoito, kasvinsuojelu, maaperäasiat ja kasvinravitsemus sekä ympäristön kuormitus. (MTT, 2010) MTT:n kasvinsuojelututkimuksen kohteena ovat kasvien virus-, bakteeri-, sienitaudit sekä tuhoeläimet, torjuntaeliöt ja rikkakasvit. Tutkimusalueeseen sisältyy myös mehiläistutkimus. Lisäksi MTT:n kasvinsuojeluun kuuluvat torjunta-aineiden lakisääteinen tarkastus sekä tauti- ja tuholaistorjuntaa tukeva tiedonvälitys. (MTT, 2010) Kuvassa 3 on esitetty MTT:n organisaatiorakenne. MTT:n organisaatio KUVA 3 MTT:n organisaatiorakenne.( MTT, 2010) Mahdollisuuksien maaseutu tutkimusohjelma Mahdollisuuksien maaseutu -ohjelman tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaisuutta tuottamalla monitieteistä tutkimustietoa, joka tukee maaseudun yritystoiminnan kasvua, maaseudun toimijoiden verkostoitumista, aluekehitystä sekä yhteiskunnallista ohjausta. Tutkimusohjelma selvittää, miten Suomen erilaiset maaseutualueet ovat kehittymässä ja miten erilaisten maaseutualueiden kehitystä turvataan ja edistetään. Ohjelma keskittyy erityisesti maaseudun yritysten ja elinkeinojen muutoksen sekä niitä koskevan yhteiskunnallisen ohjauksen tutkimukseen. Ohjelman tuottama tieto, visiot ja toimintasuunnitelmat suuntaavat poliittista päätöksentekoa. 9

16 Ohjelma on tulevaisuussuuntautunut, mutta se perustuu nykytilan ilmiöiden ja niiden riippuvuuksien tuntemukseen. Ohjelma pyrkii ennakoimaan kehitystä sekä etsimään uusia ratkaisuja maaseudun toimintojen, elinkeinojen ja infrastruktuurin vahvistamiseksi. Tavoitteena on proaktiivinen ennakointi ja valmistautuminen laajasti toimintaympäristön muutoksiin. Ohjelma tunnistaa eriytyvät maaseutualueet, analysoi niille tyypillisiä ongelmia ja vahvuuksia, sekä kunkin alueen edellytyksille perustuvaa elinkeinotoimintaa, palveluratkaisuja ja asumisen edellytyksiä. Tutkimusohjelman teemoja ovat mm. maaseudun toimijaverkostot ja klusterien muodostuminen, muuttuva maaseutuyritys, maaseudun elinkeinot sekä paikallis- ja aluetalous, maaseudun ja maatalouden yhteiskunnallinen ohjaus sekä maisema maaseudun resurssina.(mtt, 2010) Ohjelman yhdeksään kärkihankkeeseen kuuluu mm. Ruralclust, maaseudun toimijaverkot ja yrityskeskittymät Maaseudun toimijaverkot ja yrityskeskittymät, Ruralclust Hankkeessa tutkitaan erilaisten maaseutualueiden toimijaverkostojen ja yrityskeskittymien kehittämismahdollisuuksia. Tutkimus kartoittaa maaseudun toimijaverkostojen ja yrityskeskittymien liiketoiminnallisia hyötyjä kestävän kehityksen näkökulmasta, auttaa yrittäjiä hyödyntämään verkostojen tarjoamia kilpailuetuja ja minimoimaan keskittymisestä aiheutuvia haittoja. Lisäksi analysoidaan, millaisilla politiikkakeinoilla maaseudun toimijaverkkojen ja yrityskeskittymien syntyä voidaan mahdollistaa. Tutkimuskohteena ovat sellaiset kasvavat toimialat ja keskittymät, joissa hyödynnetään maaseudun resursseja: Pohjois-Pohjanmaan peruna- ja bionenergiaklusterit, hevostalous kaupunkien läheisellä maaseudulla, sekä hunajantuotannon verkostot. Ruralclust kärkihankkeen alahankkeena on vuoden 2010 alusta toiminut hunajan tuotekehitys ja pölytyspalveluhanke, Hanitek. (MTT, 2010) Hunajan tuotekehitys- ja pölytyspalveluhanke, Hanitek Hanitek -hanke on osa MTT:n tutkimusohjelmaa Mahdollisuuksien maaseutu ja sen kärkihanketta Toimijaverkostot ja yrityskeskittymät kestävän maaseutuyrittäjyyden kilpailuetuna. Tutkimuksen tavoitteet ja työpakettien sisältö laadittiin kesällä 2008 Jokioisissa pidetyssä tutkimusta luotaavassa työseminaarissa, jossa oli mukana tutkimuksen, neuvonnan ja tarhaajien edustajia. Tutkimuksen toteutus perustuu olemassa olevaan yhteistyöhön alan toimijoiden kanssa. 10

17 Hanitek hankkeen päätavoite on käynnistää Suomen johtava mehiläistalouden kehitysyksikkö ja rakentaa PK-yritysten toimintaan kohdistuva tutkimuksen työntövoima, joka tällä hetkellä puuttuu. Ensimmäinen työpaketti verkostomuotoisen innovaatioketjun kehittäminen - on tutkimus kehitystyön toteutuksesta ja sen soveltamisesta käytäntöön. Kaksi muuta työpakettia - hunajan tuotekehityksen tukeminen ja pölytystutkimukset priorisoitiin alan suunnitteluseminaarissa tärkeimmiksi käytännön tehtäviksi, joilla edistetään alan kehitystä. Näiden kahden työpaketin kautta testataan ja kehitetään verkostomuotoisen kehitysyksikön rakennetta ja toimintaa. (MTT, 2010) 4.2 Suomen Mehiläishoitajain Liitto, SML ry Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n toiminta-ajatuksena on toimia mehiläishoitajain yhdistysten ja mehiläishoitoon liittyvää toimintaa harjoittavien yhteisöjen yhteiselimenä. SML:n tehtävänä on mehiläishoitotaidon kehittäminen ja kannattavan mehiläistalouden edistäminen sekä viljely- ja luonnonkasvien pölytystarpeen turvaaminen. SML:n tavoitteita ovat: 1. Turvataan hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotannon ja kysynnän tasapaino sekä hyvä tuotannon kannattavuus. 2. Kehitetään pölytyspalvelua hedelmän- ja marjanviljelijöille sekä turvataan pölytys myös viljely- ja luonnonkasveille. 3. Tuotetaan laadukasta ja monipuolista ammattitietoa nopeasti ja luotettavasti kaikkien mehiläistarhaajin saataville. 4. Torjutaan mehiläisten loiset ja taudit ilman laaturiskejä. 5. Valistetaan kansalaisia mehiläispölytyksen merkityksestä sekä mehiläistuotteiden ominaisuuksista ja käytöstä. SML:lla on keskeinen rooli mehiläistalouden tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen mehiläistalous on sekä kansallisesti että kansainvälisesti ammattitaitoista ja arvostettua. Mehiläistalouden yhteiskunnallinen merkitys näkyy parhaiten viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytystyön kautta, ja sen merkitys tulee korostumaan entisestään lähivuosina. (SML, 2010) 4.3 Suomalainen mehiläisala Yleistä Suomessa on 2500 mehiläistarhaajaa ja heistä 70% eli 1761 on SML:n jäseniä (SML, 2010). Hunajan tuotanto on aina ollut tärkein syy mehiläishoidon harjoittamiseen. Mehiläishoidossa ei ole kannattavan tarhauksen vähimmäiskokoa, vaan pienin taloudellisesti kannattava yksikkö voi olla yksi mehiläispesä (Ruottinen, 2003). Tyypillisesti harrastajalla on alle kymmenen yhteiskuntaa ja ne sijaitsevat kotipihalla tai välittömässä läheisyydessä. Mehiläistarhauksesta saaduilla tuloilla harrastajatarhaaja hankkii tarhauksessaan tarvitsemiaan välineitä ja laitteita. 11

18 Mehiläistarhaajista on naisia arviolta 20 prosenttia. Lähes puolelle tarhaajista marjakasvien pölytyksen varmistaminen on yhtä tärkeä syy tarhata mehiläisiä kuin tuottaa hunajaa. Neljännes aloittavista tarhaajista pitää lisäansioiden saamista tärkeänä syynä mehiläishoidon aloittamiseen. Mehiläisten tarhaaminen Suomessa on aina ollut luonnonläheinen harrastus. Kiinnostus mehiläisiin ja sitä ympäröivään luontoon kietoo tarhaajan tiukasti harrastukseensa. Mehiläisten tarhaamisesta on nykypäivinä tullut yhä useammalle merkittävä sivuelinkeino ja lisätulojen lähde. Noin 500 suomalaista sai vuonna 2002 osa-aika-, sivu- tai liitännäisansiota mehiläishoidosta. Nämä tarhaajat tarhasivat kukin muutamasta kymmenestä pesästä muutamaan sataan pesään kaiken muun työn ja toimeentulon lisäksi (Ruottinen, 2003). Pesämäärät tarhaajaa kohti ovat kasvaneet ja toiminta on muuttunut enemmän yritystoiminnan mukaiseksi. Sivuelinkeinotarhaajat kauppaavat hunajansa joko itse suoraan päivittäistavarakauppoihin tai messuilla ja toreilla. Myös ammatikseen mehiläisiä tarhaavien ja hunajaa tuottavien hoitajien määrä on lisääntynyt. Ammattimaisia mehiläistarhaajia Suomessa on ollut tällä vuosikymmenellä kappaletta. Pesämäärät ammattitarhauksessa ovat useampia satoja yhteiskuntia ja EU-säännösten mukaan ammattitarhaajalla on vähintään 150 yhteiskuntaa (SML, 2010). Ammattitarhaajat toimittavat suurimman osan tuottamastaan hunajasta isoille pakkaamoille. Ammattitarhaajien määrän uskotaan tulevaisuudessa kasvavan hunajan kysynnän myötä. Mehiläistarhauksesta saadaan muutakin hyötyä, kuin hunajaa. Pölytyksen ja pölyttäjien merkitys viljely- ja luonnonkasveille on erittäin suuri. Taloudellisesti mitattuna pölytyksestä saatava hyöty on Suomessa noin 6- kertainen hunajaan verrattuna Tunnuslukuja Mehiläisalalta on saatavissa vuosittain kerättyjä tunnuslukuja, joita ylläpidetään SML:n toimesta. Seuraavat tiedot perustuvat näihin SML:n tunnuslukuihin. Alan tilannetta ja sen kehitystä olen kuvannut seuraavissa kaavioissa, kuvat 4 9. Mehiläistarhaajista on 70 prosenttia SML:n jäseniä. Jäsenmäärän väheneminen on esitetty kuvassa 4. Vähenemisen syynä on ensisijaisesti mehiläishoitajien ikärakenne. Tarhaajien vähenemiseen vaikuttaa myös varroapunkin leviäminen koko maan alueelle ja siitä johtuvat pesäkuolemat. Vanhempien hoitajien luopuessa mehiläistarhauksesta luopuvat he myös SML:n jäsenyydestä. Vuonna 2010 arvioidaan jäsenmäärän olevan noin 1750 jäsentä. 12

19 KUVA 4 SML:n jäsenmäärän kehitys vuosina Vuosi 2010 on ennuste.(sml, 2010) Mehiläispesien määrän arviointi perustuu osittain Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tilastoihin talveuttamistukea hakeneiden tarhaajien pesien lukumääristä ja jäsenmaksun suuruuden perusteena ilmoitettujen pesien lukumääriin. Tuottavien mehiläispesien määrä vaihtelee ja pesän välillä (kuva 4). Vaihtelu ei ole verrattavissa SML:n jäsenmäärän vaihteluun. KUVA 5 Mehiläispesien määrän kehitys vuosina (SML, 2010) Hunajan keskisatoon vaikuttavat monet seikat, kuten pesien talvehtimisen onnistuminen, mehiläishoitokauden (toukokuu-elokuu) säät, satokasvien kukinnan onnistuminen ja ajoittuminen, mehiläisten terveys ja hoitajan ammattitaito. Hunajan keskisadon vaihtelua vuosien 1980 ja 2009 välillä on esitetty kuvassa 6. Hunajasato on ollut alimmillaan noin 18 kiloa vuon- 13

20 na 1998 ja tarkastelujakson ennätyssato saatiin vuonna 2006 keskisadon ollessa 56 kiloa. KUVA 6 Hunajan keskisato kiloa tuottavaa pesää kohti vuosina , vuosi 2010 on ennuste (SML, 2010). Hunajan kulutus henkilöä kohti on kasvanut lähes vuosittain, ollen korkeimmillaan tarkastelujaksolla noin 580 grammaa henkilöä kohden vuodessa (kuva 7). Poikkeuksen kulutuksen kasvulle aiheutti vuoden 1998 katovuosi, jonka jälkeen kotimainen hunaja loppui kesken. Hunajan kokonaiskulutus on esitetty kuvassa 8. KUVA 7 Hunajan kulutus henkilöä kohti Suomessa vuosina , vuosi 2009 on ennuste (SML, 2010). 14

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa. AMO vastaavien neuvottelupäivät Tampere

Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa. AMO vastaavien neuvottelupäivät Tampere Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa AMO vastaavien neuvottelupäivät 15.-16.9.2009 Tampere Tulevaisuuden ennakointi Käsitteitä: - Ennakointi - Tulevaisuuden tutkimus - Ennuste - Skenaario Lähtökohta:

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee?  Sipi Korkatti 1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Kickoff Vesa Jouppila 08.02.2017 DIY Kasvupalvelut/ostaminen, nykytilan SWOT Vahvuudet Osaavat ja kokeneet TE-palvelujen hankkijat Joustavuus, osaaminen ja palveluketjut

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma Lionsklubin strategian teko-ohje Ossi Eloholma 2010 2 Lionsklubin strategian teko-ohje Johdanto Sana strategia on peräisin antiikin Kreikasta 510 eaa, jolloin heimon johdossa oli Strategos, jonka tärkein

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot