MEHILÄISALAN YHTEISTOIMINTASTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEHILÄISALAN YHTEISTOIMINTASTRATEGIA"

Transkriptio

1 MEHILÄISALAN YHTEISTOIMINTASTRATEGIA Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseudun kehittäminen Visamäki Sakari Raiskio

2 OPINNÄYTETYÖ Maaseudun kehittäminen Visamäki Hämeenlinna Työn nimi Mehiläisalan yhteistoimintastrategia Tekijä Sakari Raiskio Peto-ojantie Vaulammi Toimeksiantaja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Jokioinen (03) Ohjaava opettaja Seppo Niittymäki Hyväksytty Hyväksyjä

3 TIIVISTELMÄ VISAMÄKI Maaseudun kehittäminen Tekijä Sakari Raiskio Vuosi 2010 Toimeksiantaja Työn nimi Työn säilytyspaikka Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Mehiläisalan yhteistoimintastrategia HAMK, Visamäki TIIVISTELMÄ Suomalainen mehiläisala on muutosten edessä. Kilpailu alalla kovenee ja tarhauksen kannattavuus ja tehokkuus ovat monelle alan harrastajalle ja ammattilaiselle toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää. Mehiläisalan tutkimuksen ja neuvonnan toimintaedellytysten turvaaminen ja toiminnan jatkuminen vähenevien resurssien kanssa eivät tule olemaan helppoa. Yhteistyön ja verkostoitumisen edut tunnetaan laajasti ja niiden merkitys kasvaa tulevaisuuden haasteisiin vastatessa. Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) ja Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskuksen (MTT) asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mahdollisuudet ja luoda perusteet kannattavalle yhteistyölle ja alan verkostoitumiselle. Selvitystyön tarkoituksena on kehittää alaa ja vaikuttaa myönteisesti alan tulevaisuuteen. Tutkimuksen edistyessä nousi esiin mm. seuraavia kysymyksiä. Voidaanko yhteistoiminnan kautta löytää keinoja eri tahojen selviytymiseen tulevaisuudessa? Minkälaisella strategialla vastaamme edessämme olevaan haasteeseen? Tutkimuksen aineisto kerättiin neljänä erillisenä kyselytutkimuksena ja haastattelukierroksen avulla. Tutkimuksessa käytettiin Delfoi-menetelmää soveltaen, jossa asiantuntijoille esitettiin kysymyksiä useampaan kertaan, kysymysten sisältöä edelliskerran vastauksien perusteella tarkentaen. Tutkimuksessa tehdyn tulevaisuuskyselyn vastauksia käsiteltiin skenaarioperustaisen strategiamenetelmän avulla. Tulosten yhteenvetoon käytettiin nelikenttäanalyysiä. Tulosten perusteella selviää, että alan toimijoilla on halukuutta yhteistoimintaan. Alan keskitettyä koordinointia pidetään yhtenä hyvänä vaihtoehtona. Tulevaisuuden yhteistoimintastrategian luominen on tärkeää ja strategisten tavoitteiden asettaminen mittareineen edesauttaa vuosittaisen seurannan toteutumista. Tutkimus antaa hyvän perustan jatkotoimille, kuten yhteistoimintaverkoston luomiselle. Tutkimuksesta saatua aineistoa tullaan käyttämään jatkotutkimusten perustana. Avainsanat Verkostoituminen, yhteistoimintastrategia, mehiläisala Sivut 54 s. + liitteet 15 s.

4 ABSTRACT VISAMÄKI Degree programme in Rural Development Author Sakari Raiskio Year 2010 Commissioned by Subject of Master s thesis Archives Agriculture Research Finland, MTT Co-operative strategy of beekeeping HAMK University of Applied Sciences, Visamäki ABSTRACT There is lot of changes in Finnish apiculture on the near future. The data of this study shows, that economy and effectivity will be more and more important aspects for many beekeepers. Beekeeping research and training, secure operating environment and the continued operation with diminishing resources is not going to be easy. Cooperation and networking benefits could be a solution for these challenges. This study has been done by cooperation with Finnish Beekeeping Association and Agriculture Research Centre of Finland. The study aims to examine the possibilities and lay the foundations for profitable co-operation and network in beekeeping business. The main goal is also to develop Finnish apiculture and a positive impact on the future. The data was collected as interviews and a survey among VIP groups of the branch. The results show, that all the operators in apiculture are willing to cooperate. Establishing a strategy for cooperation in future is important. The annual measurement of the strategic targets is also important. This study gives a good base to create a new kind of cooperation and network. Keywords Apiculture, beekeeping, network, strategy Pages 54 p. + appendices 15 p.

5 SISÄLLYS 1 ALKUSANAT JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohdat ja rajaukset Keskeiset käsitteet ja toimintakulttuuri TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS Mehiläisalan yhteistoimintastrategian selvitys Tutkimuskysymykset Tutkimuksen menetelmät ja työkalut Nykytilan kartoitus Delfoi menetelmän avulla Skenaarioperustainen strategiatyöskentely Nelikenttäanalyysi Teoreettinen lähestymistapa Tutkijan lähtökohdat TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS MTT Mahdollisuuksien maaseutu tutkimusohjelma Maaseudun toimijaverkot ja yrityskeskittymät, Ruralclust Hunajan tuotekehitys- ja pölytyspalveluhanke, Hanitek Suomen Mehiläishoitajain Liitto, SML ry Suomalainen mehiläisala Yleistä Tunnuslukuja Mehiläisalan yrityksiä Mehiläistutkimus Tutkimuksen merkitys Suomen mehiläistaloudelle Tutkimuksen nykytila VERKOSTOT Keskeisiä käsitteitä Verkostojen uusi teoria Mehiläisalan tyypillisiä verkostoja TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen vaiheet Kyselyt alan toimijoille Solmuhenkilöiden haastattelut Tulosten yhteenveto ja analysointi TULOKSET Mehiläisalan tulevaisuuskysely 2015, tuloksia Tulevaisuuden ennakointia skenaariomenetelmällä Väittämien mielipiteiden tulokset Tulevaisuuskyselyn kirjalliset vastaukset... 31

6 7.2 Hunajayhtymän sopimustuottajakyselyn tuloksia Kennostokysely Solmuhenkilöiden haastattelut, tuloksia Mehiläishoidon tulevaisuusseminaari Puhelinhaastattelut Mehiläisalan nelikenttäanalyysi JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteistoimintastrategia Alan yhteinen koordinointi Mehiläistutkimus Mehiläisalan koulutus ja neuvonta Strategiset tavoitteet Tavoitteiden asettelu sekä niiden mittaaminen Mehiläisalan strategiset tavoitteet Mahdolliset jatkotoimet LIITTEET LÄHTEET... 54

7 1 ALKUSANAT Tutkimuksissa tuotetaan paljon hyviä tuloksia, joista monia voisi hyödyntää elinkeinoelämässä. Liian usein tutkimustulokset jäävät vain julkaisun asteelle ja tuloksien hyödyntäminen tuottavan liiketoiminnan tukena jää vähäiseksi. Toisaalta elinkeinoelämän tietotarpeet ja innovaatiot eivät tule tehokkaasti tutkimuslaitosten tietoon. Opinnäytetyöni aihetta miettiessäni ja siitä keskusteltuani eri tahojen kanssa nousi esiin tarve selvittää, miten tutkimustietoa saadaan viedyksi käytäntöön mahdollisimman tehokkaasti. Eli tutkimuksen verkostoitumisen mahdollisuuksien selvittäminen ympärillä toimivaan elinkeinoelämään. Ongelman selvittämiseksi ja hahmottamisen helpottamiseksi otin tarkasteluun kotimaisen mehiläisalan, joka on melko kompakti kokonaisuus, sisältäen silti kaikki oleelliset komponentit. Tutkimuksessa keskitytään mehiläisalan yhteistoimintamalleihin ja erityisesti mehiläisalan yhteistoimintastrategiaan. Ensikosketuksen mehiläisiin sain, kun vuonna 1986 avustin vanhempaa ja kokeneempaa mehiläishoitajaa hänen tarhauksellaan. Tämä kisälli - mestari asetelma varmisti sen, että sain hyvän pohjan aloittaa oman mehiläishoitoharrastuksen. Lisäpotkua harrastuksen alkamiselle antoi palkkioksi saadut kaksi omaa mehiläisyhteiskuntaa. Kun vuonna 1989 menin töihin silloisen Maatalouden tutkimuskeskuksen tuhoeläinosastolle ja kun vielä samalla osastolla tutkittiin mehiläisten tauteja ja tuholaisia, niin olin viimeistäänkin silloin myyty mehiläisalalle. Mehiläistutkimusta olen saanut vuosien saatossa seurata hyvinkin läheltä ja jopa saanut osallistua tutkimuksen tekoon aika ajoin, vaikka työnkuvaani se ei ole varsinaisesti kuulunutkaan. Nykyiseen työnkuvaani Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskuksen (MTT) mehiläisalan tutkimus liittyy olennaisena osana. Toimin vuoden 2010 alusta alkaneen hunajan tuotekehitys- ja pölytyspalveluhankeen vastuullisena tutkijana. Hanke tutkii mm. mehiläisalan verkostoitumista. Mehiläisalan yhdistystoiminta on kuulunut oleellisena osana harrastukseeni ja olen aina ollut kiinnostunut omalta osaltani kehittämään kotimaista mehiläisalaa. Lisäksi pitkään alalla toimineena ovat monet alan eri tahot tulleet tutuiksi. Tästä henkilökohtaisesta verkostosta on ollut erittäin paljon apua tutkimusta tehdessäni. 1

8 2 JOHDANTO 2.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja rajaukset Suomalainen mehiläisala on muutosten edessä, niin kuin moni muukin ala nykypäivänä. Kilpailu alalla kovenee ja tarhauksen kannattavuus ja tehokkuus ovat monelle alan harrastajalle ja ammattilaiselle toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää. Harrastajien määrä vähenee ja tarhaajien keskiikä nousee samalla kun tuotantoon tarvitaan lisää tuottavia yksiköitä, mehiläisyhteiskuntia. Hunajan menekin kasvaessa kotimaisen hunajan tuotanto ei pysty vastaamaan kysyntään. Mehiläisalan tutkimus ja neuvonta saavat osansa muutoksesta. Toimintaedellytysten turvaaminen ja jatkuminen vähenevien resurssien kanssa eivät tule olemaan helppoa. Tarhaajien ammattitaidon ylläpidosta on huolehdittava samalla kun uusia harrastajia koulutetaan alalle. Mikä sitten voisi olla kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu? Voidaanko yhteistoiminnan ja työnjaon kautta löytää mahdollisuuksia tukea eri tahojen selviytymistä tulevaisuudessa? Minkälaisella strategialla vastaamme edessämme olevaan haasteeseen? Näihin kysymyksiin törmäsin useamman kerran tehdessäni tätä tutkimusta. Tutkimusta on tehty laajassa yhteistyössä Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) ja Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskuksen (MTT) asiantuntijoiden kanssa. Alan harrastajien ja eri tahojen parissa tehdyt haastattelut ja kyselyt ovat antaneet hyvän kuvan toiveista ja tavoitteista, joita alalle on asetettu. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eri mahdollisuuksia ja luoda perusteita kannattavalle yhteistyölle ja alan verkostoitumiselle. Selvitystyön tarkoituksena on kehittää alaa ja vaikuttaa myönteisesti alan tulevaisuuteen. 2.2 Keskeiset käsitteet ja toimintakulttuuri Tutkimuksen perustietoa ja aineistoa kerättiin neljän erillisen kyselytutkimuksen sekä yhden haastattelukierroksen avulla. Vastauksia saatiin yhteensä 126:lta alalla toimivalta henkilöltä. Tiedonkeruun kattavuus varmistettiin valitsemalla vastaajiksi mehiläisalan monella eri taholla toimivia edustajia. Vastaajien kokemus alalla vaihteli aloittelevasta harrastajasta kaiken kokeneeseen konkariin. Kyselyiden ja haastattelujen vastauksia tarkasteltiin erikseen ja niistä koottiin aihealueittain yhteenvedot. Vastauksista pyrittiin löytämään yhteisiä tekijöitä jatkokäsittelyä silmällä pitäen. Kyselytutkimusten numeerisesta 2

9 aineistosta tehtiin vastauksia selventäviä kaavioita. Kaavioiden tulkinnan avuksi kaikki vastaukset kirjoitettiin sanalliseen muotoon. Vastausten yhteenvedon tulkintaan käytettiin nelikenttäanalyysia. Nelikenttäanalyysiin haettiin vastauksista vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Johtopäätöksiin kehitettiin mehiläisalan tavoitteita ja niille mitattavat mittarit. Apuna tähän käytettiin tasapainotettua mittaristoa (BSC). Johtopäätökset jäsenneltiin aihealueittain. Mehiläisalalla, termi käsittää siis koko alan, on paljon vakiintuneita, omia käsitteitä, jotka eivät välttämättä heti avaudu alan ulkopuolisille lukijoille. Pienin yksikkö mehiläisalalla on mehiläisyhteiskunta, tai tutummin mehiläispesä, johon kuuluvat kuningatar, kuhnurit ja työläiset. Useamman mehiläisyhteiskunnan rypästä sanotaan mehiläistarhaksi. Yhdellä tarhalla voi olla yhteiskuntia kolmesta kahdeksaan. Mehiläistarhaajalla, siis yhteiskuntien omistajalla, voi olla hallussaan useampia yhteiskuntia ja mehiläistarhoja. Yhteiskuntien määrällä mitataan yleisesti, onko kyseessä muutaman yhteiskunnan harrastaja tai useamman sadan yhteiskunnan ammattitarhaaja. Mehiläishoitokausi, tai mehiläisvuosi, alkaa keväällä lumien sulettua ja päivälämpötilojen noustessa plussan puolelle ja päättyy syystalvella, kun pesät on saatu ruokittua talven varalle. Mehiläispesän tuotteita ovat pääasiassa hunaja, jota mehiläiset valmistavat kukista keräämästään medestä, kukista kerätty siitepöly ja mehiläisten itsensä valmistama mehiläisvaha. Näitä kaikkia tuotteita mehiläinen valmistaa ja käyttää oman pesänsä tarpeita silmällä pitäen, ei siis ihmistä varten. Mehiläishoidon neuvonnalla tarkoitetaan ensisijaisesti SML:n ja sen paikallisyhdistysten järjestämää toimintaa, jolla opastetaan ja jaetaan tietoa tarhaajille. Kun puhutaan mehiläistutkimuksesta, tarkoitetaan yleensä mehiläisiin suuntautunutta tutkimusta, kuten taudit tai tuholaiset. Mehiläisalan tutkimus on käsitteenä jo laajempi, pitäen sisällään koko alan kattavan tutkimuksen. Tällaisia tutkimuksia ovat esim. hunajan laatuun ja rakenteeseen liittyvät tutkimukset, pölytykseen liittyvät tutkimukset sekä alan kannattavuuteen ja talouteen liittyvät tutkimukset. 3 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS 3.1 Mehiläisalan yhteistoimintastrategian selvitys Tämä opinnäytetyö toimii esiselvityksenä jatkossa mahdollisesti kehitettävää osaamisverkostoa luotaessa. Työn tavoitteena on selvittää mehiläisalalla toimivien tahojen kiinnostus laajempaan yhteistyöhön, sen mahdollisuuksiin ja uhkiin, sekä kehittää alan yhteistoimintastrategiaa. Tavoitteena on etsiä perusteet mehiläisalan osaamisverkoston kehittämiselle, joiden avulla alaa voidaan kehittää kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. 3

10 Selvitystyön perusteella arvioidaan tulevat tutkimus- ja kehittämistarpeet, jotka ovat hyödyksi koko alan tulevaisuutta suunniteltaessa. 3.2 Tutkimuskysymykset 1. Miten mehiläisalan yhteistoimintastrategiaa voidaan kehittää? Tutkimuksessa etsitään vastauksia kysymyksiin, mitkä ovat alalla toimivien eri tahojen odotukset yhteistoiminnasta, miten he ovat valmiita sitoutumaan yhteistyöhön ja millaisilla keinoilla yhteistyötä voidaan kehittää. 2. Millaisella strategialla mehiläisala valmistautuu tulevaisuuteen? Tutkimus vastaa kysymyksiin, millainen tulevaisuuden strategia alalle olisi luotava, mitkä eri osa-alueet on huomioitava strategiaa laadittaessa, sekä miten strategian tavoitteet asetetaan ja miten niitä mitataan. 3.3 Tutkimuksen menetelmät ja työkalut Nykytilan kartoitus Delfoi menetelmän avulla Delfoi-menetelmä on asiantuntija-arvioiden jalostamiseen perustuva menetelmä, jossa asiantuntijoita haastatellaan useampaan kertaan. Haastattelukierrosten välissä tehdään vastausten arviointia ja kokoamista. Keskeistä menetelmässä on keskustelujen tärkeä rooli joka vaiheessa (Mannermaa, 1999, 146). Olen tässä opinnäytetyössä käyttänyt Delfoi-menetelmää soveltaen, jossa asiantuntijoille esitetään kysymyksiä useampaan kertaan, kysymysten sisältöä edelliskerran vastauksien perusteella tarkentaen. Kaikkien edellä mainittujen kyselyjen vastauksia vertailtiin keskenään, analysoitiin ja järjestettiin samansisältöiset vastaukset yhteen ja haettiin opinnäytetyön aihetta parhaiten kuvaavia asioita. Vastauksista koottiin luettelot ja yhteenvedot, joiden perusteella valmisteltiin kysymyksiä solmuhenkilöiden haastattelua varten. Kysely tehtiin lomakehaastatteluna kolmelle ryhmälle, neljällä eri lomakkeella. Yhdelle ryhmälle tehtiin uusinta kysely vuoden kuluttua ensimmäisestä kyselystä osin samoin kysymyksin, osin ensimmäisen kyselyn vastausten perusteella johdetuilla kysymyksillä. Ryhmät olivat; 1. Tulevaisuuskysely mehiläisalalla toimiville henkilöille, jossa mukana tarhaajia, tutkimuksen ja neuvonnan toimihenkilöitä sekä pakkaamojen edustajia, 2. Hunajayhtymän sopimustuottajille tehtiin tuottajapäivien yhteydessä kaksi kyselyä peräkkäisinä vuosina. 3. Kennosto kysely tehtiin SML:n johtokunnalle ja toimihenkilöille. 4

11 Kaikkia kyselyitä edelsi lyhyt selvitys siitä, mihin saatuja vastauksia tullaan käyttämään, sekä kerrottiin kyselyn taustatietoja Skenaarioperustainen strategiatyöskentely Tulevaisuudentutkimuksen ensisijainen tehtävä ei ole ennustaa todella toteutuvaa tulevaisuutta, vaan tavoitteena on hahmottaa useita erilaisia tulevaisuuden laaja-alaisia käsikirjoituksia, skenaarioita. Tämä tulevaisuudentutkimuksessa keskeinen käsite voidaan määritellä seuraavasti: Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta. Yleisessä mielessä skenaario on siis vaihe vaiheelta etenevä tapahtumainkuvaus, joka liittää tulevaisuuden nykyhetkeen. Se voi tarkoittaa yrityksen, kunnan tai jonkin muun organisaation (systeemin) oman kehityksen kuvausta. Useimmiten kuitenkin systeemin ympäristön, esimerkiksi kansainvälisen toimintaympäristön, kuvausta. Skenaariot eivät ole ennusteita, ja niitä rakennetaan yleensä vähintään kolme kuvaamaan keskeisiä mahdollisina pidettyjä vaihtoehtoisia kehityskulkuja. (Mannermaa, 1999, 57-61) Skenaario voi siis olla merkittävä, vaikka sen toteutumisen todennäköisyys on hyvin pieni, jos skenaario kuvaa huomattavan uhkaavaa tai tavoiteltavaa tapahtumainkulkua. Uhkaavuus ja tavoiteltavuus määräytyvät subjektiivisesti jonkin tarkastelijan, yksittäisen ihmisen, yrityksen tai järjestön näkökulmasta. (Mannermaa, 1999, 57-61) Skenaariomenetelmän käyttö johtaa loogisesti joko strategisen päätöksenteon uudelleen määrittelyyn tai sen täsmentämiseen organisaatiossa. Skenaarioiden paras puoli on niiden joustavuus ja monipuolisuus muutoksen haltuunotossa ja skenaariotyöskentelyn etuna on sen käytännönläheisyys. Useimmat skenaariotyöskentelymenetelmät on kehitetty yrityselämän tarpeisiin, joissa niiden käyttö on ollut viime vuosina yleistä. Skenaarioiden käytöllä pyritään avustamaan päätöksentekoa ja muokkaamaan organisaation jo olemassa olevaa toimintastrategiaa siten, että se joustavasti mukautuu toimintaympäristön muuttuviin haasteisiin ja vaatimuksiin. Skenaariotyöskentelyn keskeisenä etuna moniin muihin menetelmiin verrattuna pidetään sitä, että se mahdollistaa vakiintuneiden uskomusten kyseenalaistamisen. Työskentelyn tarkoituksena pidetään päätöksentekijöiden tiedon lisäämistä ja päätöksenteon ja valintojen tekemisen helpottamista. Skenaariotyöskentelyn avulla voidaan arvioida aikaisemmin tehtyjen päätösten ja valintojen oikeellisuutta ja niiden pohjalta tehtyjen strategioiden tehokkuutta ja toimivuutta muuttuneissa olosuhteissa. (Rubin, 2002) Skenaariotyöskentely voidaan jaotella kuuteen vaiheeseen. Aluksi kartoitetaan kyseessä olevan järjestelmän nykytilaa esim. SWOT-analyysin avulla selvittäen omat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Samalla selvitetään arvot, toiveet, pelot ja tavoitteet sekä tarkkaillaan mahdollisia heikkoja signaaleja. Näiden pohjalta rakennetaan jollakin tutkimusasetelmaan soveltuvalla menetelmällä tulevaisuuden skenaariot. Mielekäs skenaarioiden määrä on kolmen ja viiden välillä. Skenaarioiden 5

12 pohjalta laaditaan organisaation oma visio eli tulevaisuuteen sijoittuva tahtotila. Parhaimmillaan visio on yhteisesti laadittu näkemys siitä, millainen organisaatio voisi olla. Vision pohjalta ja skenaariotyöskentelyn tuloksena kehitetään missio, joka on luonnos niistä toimenpiteistä ja päätöksistä, joiden avulla visio on saavutettavissa. Missioon kuuluu myös välitavoitteiden määrittely strategisen suunnittelun osana. (Mannermaa, 1999, 61-63) Skenaariotyöskentely on parhaimmillaan prosessi, jota olisi hyvä toistaa ja ainakin sen tärkeimmät skenaariot päivittää ympäristön muuttuessa. Lisäksi on hyvä välillä miettiä jo kerran laadittujen skenaarioiden sisältöä ja tarkastella niiden laajuutta ja kattavuutta. (Rubin, 2002) Tutkimuksessa tehdyn tulevaisuuskyselyn vastauksia käsiteltiin skenaarioperustaisen strategiamenetelmän avulla (kohta 7.1.1) Nelikenttäanalyysi Nelikenttäanalyysi SWOT on yksinkertainen ja yleisesti käytetty yritystoiminnan analysointimenetelmä. Analyysin avulla voidaan selvittää yrityksen vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. Nelikenttäruudukon avulla yritys pystyy vaivattomasti arvioimaan omaa toimintaansa. (Kamensky, 2004, 191) SWOT-analyysi on lyhenne englanninkielisistä sanoista strength (vahvuus), weakness (heikkous), opportunity (mahdollisuus) ja threat (uhka). SWOT sopii käytettäväksi kaikentyyppisissä yrityksissä ja organisaatioissa. Tarkastelu voi koskea joko koko yritystä tai yksityiskohtaisemmin jotakin yritystoiminnan osaa. (Kamensky, 2004, 191) Johtopäätösten ja toimenpide-ehdotusten tekeminen SWOT analyysin avulla onnistuu, kun muistetaan, että vahvuuksia käytetään hyväksi ja vahvistetaan, heikkouksia vältetään, lievennetään tai jopa poistetaan, varmistetaan mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kierretään, lievennetään tai poistetaan uhkia. (Kamensky, 2004, 192) Nelikenttäanalyysin avulla analysoitiin tutkimuksessa saatuja tuloksia (kohta 7.5). 3.4 Teoreettinen lähestymistapa Teoreettisen lähestymistavan perusteena on yleinen strategisen suunnittelun prosessi, kuva 1. Tähän prosessiin kuuluu toiminta-ajatukseen perustuva nykytilan kuvaus ja sen analysointi. Tältä pohjalta on selvitetty yhteinen näkemys/tahtotila (skenaariot). Prosessi etenee kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat: 1. Tavoite linjaus linjastus 2. Strategiset tehtäväkokonaisuudet 6

13 3. Strateginen toimintasuunnitelma TOIMINTA AJATUS: Tutkimuksen ja elinkeinoelämän integraatio KUVA 1 Strategisen suunnittelun prosessi. 3.5 Tutkijan lähtökohdat MTT:llä järjestettiin vuonna 2008 mehiläistutkimusta luotaava työseminaari, jossa selvitettiin alan tutkimustarpeita ja aloitettiin tutkimushankkeiden suunnittelu näiden tarpeiden pohjalta. Seminaarissa olivat mukana kaikki mehiläistalouden toimijatahot. Tämän seminaarin pohjalta perustettiin Hunajan tuotekehitys ja pölytyspalveluhanke Hanitek, joka nimensä mukaisesti koostui aluksi kahdesta erillisestä työpaketista. Hunajan tuotekehitysosiossa selvitettiin mm. tekniikkaa, jonka avulla hunaja saadaan pysymään juoksevana. Pölytyspalveluosio aloitettiin perinteisillä pölytyskokeilla. Vuonna 2009 järjestetyssä tutkimuksen työpajassa päätettiin liittää hankkeen yhdeksi osaksi mehiläisalan verkostoituminen. Tämän työpaketin myötä siirryin hankkeen vastuulliseksi tutkijaksi ja vetäjäksi. Samassa työpajassa Hanitek hanke liitettiin Ruralclust kärkihankkeen alle Maaseudun mahdollisuudet tutkimusohjelmaan. Verkostoitumista selvittävä työpaketti tukee opinnäytetyötäni ja tulee käyttämään hyödykseen tässä työssä saatuja tuloksia. 7

14 KUVA 2 Tutkimusparadigmojen nelikenttä, oman tutkimuksellisen otteen valinta (Anttila 2007, 36, soveltanut Raiskio 2010). Tutkimus on käytännöllis-subjektiivinen ja sitä kuvaa tulkinnalliskokemuksellinen paradigma (kuva 1). Toiminnassani olen käyttänyt avoimia kysymyksiä ongelmien määrittelyssä, mutta en ole voinut välttyä subjektiiviselta tulkinnalta. Tutkimuksen subjektiivisuutta lisää se, että olen kehityshankkeen keskiössä toimien hankkeen vastuuhenkilönä. Tavoitteena on ollut havainnoida mehiläisalan yksittäisiä ilmiöitä ja tapahtumia. Olen pyrkinyt kytkemään näkemäni ja kuulemani aikaisempaan kokemukseeni ja pyrkinyt sitä kautta löytämään uusia osa-alueita tarkasteltavaksi ja tutkittavaksi. 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4.1 MTT MTT on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta ja maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. MTT on organisoinut tutkimustoimintansa tutkimusaloihin ja tutkimusohjelmiin. Tutkimusohjelmat vastaavat ohjelmansa hankkeiden läpimenosta sekä tutkimusohjelman tavoitteiden toteuttamisesta. Tutkimusalat varmistavat tutkimusohjelmiin tarvittavan osaamisen, sen ylläpidon, kehittämisen ja riittävyyden. MTT:n tutkimusalat ovat Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Kotieläintuotannon tutkimus, Kasvintuotannon tutkimus, Taloustutkimus, Teknologiatutkimus ja Ympäristötutkimus. (MTT, 2010) 8

15 Kasvintuotannon tutkimus ylläpitää MTT:n asiantuntemusta puutarhatuotannossa ja peltokasvituotannossa. Osaamisalueita ovat muun muassa kasvinviljelyteknologia, luomutuotanto, luonnon monimuotoisuus, kasvigeenivarat ja maisemanhoito, kasvinsuojelu, maaperäasiat ja kasvinravitsemus sekä ympäristön kuormitus. (MTT, 2010) MTT:n kasvinsuojelututkimuksen kohteena ovat kasvien virus-, bakteeri-, sienitaudit sekä tuhoeläimet, torjuntaeliöt ja rikkakasvit. Tutkimusalueeseen sisältyy myös mehiläistutkimus. Lisäksi MTT:n kasvinsuojeluun kuuluvat torjunta-aineiden lakisääteinen tarkastus sekä tauti- ja tuholaistorjuntaa tukeva tiedonvälitys. (MTT, 2010) Kuvassa 3 on esitetty MTT:n organisaatiorakenne. MTT:n organisaatio KUVA 3 MTT:n organisaatiorakenne.( MTT, 2010) Mahdollisuuksien maaseutu tutkimusohjelma Mahdollisuuksien maaseutu -ohjelman tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaisuutta tuottamalla monitieteistä tutkimustietoa, joka tukee maaseudun yritystoiminnan kasvua, maaseudun toimijoiden verkostoitumista, aluekehitystä sekä yhteiskunnallista ohjausta. Tutkimusohjelma selvittää, miten Suomen erilaiset maaseutualueet ovat kehittymässä ja miten erilaisten maaseutualueiden kehitystä turvataan ja edistetään. Ohjelma keskittyy erityisesti maaseudun yritysten ja elinkeinojen muutoksen sekä niitä koskevan yhteiskunnallisen ohjauksen tutkimukseen. Ohjelman tuottama tieto, visiot ja toimintasuunnitelmat suuntaavat poliittista päätöksentekoa. 9

16 Ohjelma on tulevaisuussuuntautunut, mutta se perustuu nykytilan ilmiöiden ja niiden riippuvuuksien tuntemukseen. Ohjelma pyrkii ennakoimaan kehitystä sekä etsimään uusia ratkaisuja maaseudun toimintojen, elinkeinojen ja infrastruktuurin vahvistamiseksi. Tavoitteena on proaktiivinen ennakointi ja valmistautuminen laajasti toimintaympäristön muutoksiin. Ohjelma tunnistaa eriytyvät maaseutualueet, analysoi niille tyypillisiä ongelmia ja vahvuuksia, sekä kunkin alueen edellytyksille perustuvaa elinkeinotoimintaa, palveluratkaisuja ja asumisen edellytyksiä. Tutkimusohjelman teemoja ovat mm. maaseudun toimijaverkostot ja klusterien muodostuminen, muuttuva maaseutuyritys, maaseudun elinkeinot sekä paikallis- ja aluetalous, maaseudun ja maatalouden yhteiskunnallinen ohjaus sekä maisema maaseudun resurssina.(mtt, 2010) Ohjelman yhdeksään kärkihankkeeseen kuuluu mm. Ruralclust, maaseudun toimijaverkot ja yrityskeskittymät Maaseudun toimijaverkot ja yrityskeskittymät, Ruralclust Hankkeessa tutkitaan erilaisten maaseutualueiden toimijaverkostojen ja yrityskeskittymien kehittämismahdollisuuksia. Tutkimus kartoittaa maaseudun toimijaverkostojen ja yrityskeskittymien liiketoiminnallisia hyötyjä kestävän kehityksen näkökulmasta, auttaa yrittäjiä hyödyntämään verkostojen tarjoamia kilpailuetuja ja minimoimaan keskittymisestä aiheutuvia haittoja. Lisäksi analysoidaan, millaisilla politiikkakeinoilla maaseudun toimijaverkkojen ja yrityskeskittymien syntyä voidaan mahdollistaa. Tutkimuskohteena ovat sellaiset kasvavat toimialat ja keskittymät, joissa hyödynnetään maaseudun resursseja: Pohjois-Pohjanmaan peruna- ja bionenergiaklusterit, hevostalous kaupunkien läheisellä maaseudulla, sekä hunajantuotannon verkostot. Ruralclust kärkihankkeen alahankkeena on vuoden 2010 alusta toiminut hunajan tuotekehitys ja pölytyspalveluhanke, Hanitek. (MTT, 2010) Hunajan tuotekehitys- ja pölytyspalveluhanke, Hanitek Hanitek -hanke on osa MTT:n tutkimusohjelmaa Mahdollisuuksien maaseutu ja sen kärkihanketta Toimijaverkostot ja yrityskeskittymät kestävän maaseutuyrittäjyyden kilpailuetuna. Tutkimuksen tavoitteet ja työpakettien sisältö laadittiin kesällä 2008 Jokioisissa pidetyssä tutkimusta luotaavassa työseminaarissa, jossa oli mukana tutkimuksen, neuvonnan ja tarhaajien edustajia. Tutkimuksen toteutus perustuu olemassa olevaan yhteistyöhön alan toimijoiden kanssa. 10

17 Hanitek hankkeen päätavoite on käynnistää Suomen johtava mehiläistalouden kehitysyksikkö ja rakentaa PK-yritysten toimintaan kohdistuva tutkimuksen työntövoima, joka tällä hetkellä puuttuu. Ensimmäinen työpaketti verkostomuotoisen innovaatioketjun kehittäminen - on tutkimus kehitystyön toteutuksesta ja sen soveltamisesta käytäntöön. Kaksi muuta työpakettia - hunajan tuotekehityksen tukeminen ja pölytystutkimukset priorisoitiin alan suunnitteluseminaarissa tärkeimmiksi käytännön tehtäviksi, joilla edistetään alan kehitystä. Näiden kahden työpaketin kautta testataan ja kehitetään verkostomuotoisen kehitysyksikön rakennetta ja toimintaa. (MTT, 2010) 4.2 Suomen Mehiläishoitajain Liitto, SML ry Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n toiminta-ajatuksena on toimia mehiläishoitajain yhdistysten ja mehiläishoitoon liittyvää toimintaa harjoittavien yhteisöjen yhteiselimenä. SML:n tehtävänä on mehiläishoitotaidon kehittäminen ja kannattavan mehiläistalouden edistäminen sekä viljely- ja luonnonkasvien pölytystarpeen turvaaminen. SML:n tavoitteita ovat: 1. Turvataan hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tuotannon ja kysynnän tasapaino sekä hyvä tuotannon kannattavuus. 2. Kehitetään pölytyspalvelua hedelmän- ja marjanviljelijöille sekä turvataan pölytys myös viljely- ja luonnonkasveille. 3. Tuotetaan laadukasta ja monipuolista ammattitietoa nopeasti ja luotettavasti kaikkien mehiläistarhaajin saataville. 4. Torjutaan mehiläisten loiset ja taudit ilman laaturiskejä. 5. Valistetaan kansalaisia mehiläispölytyksen merkityksestä sekä mehiläistuotteiden ominaisuuksista ja käytöstä. SML:lla on keskeinen rooli mehiläistalouden tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen mehiläistalous on sekä kansallisesti että kansainvälisesti ammattitaitoista ja arvostettua. Mehiläistalouden yhteiskunnallinen merkitys näkyy parhaiten viljeltyjen ja luonnonkasvien pölytystyön kautta, ja sen merkitys tulee korostumaan entisestään lähivuosina. (SML, 2010) 4.3 Suomalainen mehiläisala Yleistä Suomessa on 2500 mehiläistarhaajaa ja heistä 70% eli 1761 on SML:n jäseniä (SML, 2010). Hunajan tuotanto on aina ollut tärkein syy mehiläishoidon harjoittamiseen. Mehiläishoidossa ei ole kannattavan tarhauksen vähimmäiskokoa, vaan pienin taloudellisesti kannattava yksikkö voi olla yksi mehiläispesä (Ruottinen, 2003). Tyypillisesti harrastajalla on alle kymmenen yhteiskuntaa ja ne sijaitsevat kotipihalla tai välittömässä läheisyydessä. Mehiläistarhauksesta saaduilla tuloilla harrastajatarhaaja hankkii tarhauksessaan tarvitsemiaan välineitä ja laitteita. 11

18 Mehiläistarhaajista on naisia arviolta 20 prosenttia. Lähes puolelle tarhaajista marjakasvien pölytyksen varmistaminen on yhtä tärkeä syy tarhata mehiläisiä kuin tuottaa hunajaa. Neljännes aloittavista tarhaajista pitää lisäansioiden saamista tärkeänä syynä mehiläishoidon aloittamiseen. Mehiläisten tarhaaminen Suomessa on aina ollut luonnonläheinen harrastus. Kiinnostus mehiläisiin ja sitä ympäröivään luontoon kietoo tarhaajan tiukasti harrastukseensa. Mehiläisten tarhaamisesta on nykypäivinä tullut yhä useammalle merkittävä sivuelinkeino ja lisätulojen lähde. Noin 500 suomalaista sai vuonna 2002 osa-aika-, sivu- tai liitännäisansiota mehiläishoidosta. Nämä tarhaajat tarhasivat kukin muutamasta kymmenestä pesästä muutamaan sataan pesään kaiken muun työn ja toimeentulon lisäksi (Ruottinen, 2003). Pesämäärät tarhaajaa kohti ovat kasvaneet ja toiminta on muuttunut enemmän yritystoiminnan mukaiseksi. Sivuelinkeinotarhaajat kauppaavat hunajansa joko itse suoraan päivittäistavarakauppoihin tai messuilla ja toreilla. Myös ammatikseen mehiläisiä tarhaavien ja hunajaa tuottavien hoitajien määrä on lisääntynyt. Ammattimaisia mehiläistarhaajia Suomessa on ollut tällä vuosikymmenellä kappaletta. Pesämäärät ammattitarhauksessa ovat useampia satoja yhteiskuntia ja EU-säännösten mukaan ammattitarhaajalla on vähintään 150 yhteiskuntaa (SML, 2010). Ammattitarhaajat toimittavat suurimman osan tuottamastaan hunajasta isoille pakkaamoille. Ammattitarhaajien määrän uskotaan tulevaisuudessa kasvavan hunajan kysynnän myötä. Mehiläistarhauksesta saadaan muutakin hyötyä, kuin hunajaa. Pölytyksen ja pölyttäjien merkitys viljely- ja luonnonkasveille on erittäin suuri. Taloudellisesti mitattuna pölytyksestä saatava hyöty on Suomessa noin 6- kertainen hunajaan verrattuna Tunnuslukuja Mehiläisalalta on saatavissa vuosittain kerättyjä tunnuslukuja, joita ylläpidetään SML:n toimesta. Seuraavat tiedot perustuvat näihin SML:n tunnuslukuihin. Alan tilannetta ja sen kehitystä olen kuvannut seuraavissa kaavioissa, kuvat 4 9. Mehiläistarhaajista on 70 prosenttia SML:n jäseniä. Jäsenmäärän väheneminen on esitetty kuvassa 4. Vähenemisen syynä on ensisijaisesti mehiläishoitajien ikärakenne. Tarhaajien vähenemiseen vaikuttaa myös varroapunkin leviäminen koko maan alueelle ja siitä johtuvat pesäkuolemat. Vanhempien hoitajien luopuessa mehiläistarhauksesta luopuvat he myös SML:n jäsenyydestä. Vuonna 2010 arvioidaan jäsenmäärän olevan noin 1750 jäsentä. 12

19 KUVA 4 SML:n jäsenmäärän kehitys vuosina Vuosi 2010 on ennuste.(sml, 2010) Mehiläispesien määrän arviointi perustuu osittain Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tilastoihin talveuttamistukea hakeneiden tarhaajien pesien lukumääristä ja jäsenmaksun suuruuden perusteena ilmoitettujen pesien lukumääriin. Tuottavien mehiläispesien määrä vaihtelee ja pesän välillä (kuva 4). Vaihtelu ei ole verrattavissa SML:n jäsenmäärän vaihteluun. KUVA 5 Mehiläispesien määrän kehitys vuosina (SML, 2010) Hunajan keskisatoon vaikuttavat monet seikat, kuten pesien talvehtimisen onnistuminen, mehiläishoitokauden (toukokuu-elokuu) säät, satokasvien kukinnan onnistuminen ja ajoittuminen, mehiläisten terveys ja hoitajan ammattitaito. Hunajan keskisadon vaihtelua vuosien 1980 ja 2009 välillä on esitetty kuvassa 6. Hunajasato on ollut alimmillaan noin 18 kiloa vuon- 13

20 na 1998 ja tarkastelujakson ennätyssato saatiin vuonna 2006 keskisadon ollessa 56 kiloa. KUVA 6 Hunajan keskisato kiloa tuottavaa pesää kohti vuosina , vuosi 2010 on ennuste (SML, 2010). Hunajan kulutus henkilöä kohti on kasvanut lähes vuosittain, ollen korkeimmillaan tarkastelujaksolla noin 580 grammaa henkilöä kohden vuodessa (kuva 7). Poikkeuksen kulutuksen kasvulle aiheutti vuoden 1998 katovuosi, jonka jälkeen kotimainen hunaja loppui kesken. Hunajan kokonaiskulutus on esitetty kuvassa 8. KUVA 7 Hunajan kulutus henkilöä kohti Suomessa vuosina , vuosi 2009 on ennuste (SML, 2010). 14

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Hunajan tuotekehitystä MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksessa HANITEK tutkimushanke 1.1.2008

Lisätiedot

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3. Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Raputalousohjelma 2005-2012

Raputalousohjelma 2005-2012 Raputalousohjelma 2005-2012 Päätös- ja evaluointityöpaja, Jyväskylä 13.3.2013 Markku Pursiainen Tiedosta ratkaisuja kestäviin Riista- valintoihin ja kalatalouden tutkimuslaitos Ohjelman valmistelu RKTL:n

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Ennakointifoorum 7.11.2013 Mari Korpiola/PKS Ennakointi Yhteistyössä Koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla Taustaa PKS Ennakoinnille Valmistelu alkoi pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Yrittäjästä johtajaksi

Yrittäjästä johtajaksi Yrittäjästä johtajaksi Valmennusohjelma yrittäjille, jotka haluavat kehittää omia johtamisen valmiuksia uusien oppien ja ideoiden avulla. Kun yrittäjä mietti omaa ja yrityksensä tulevaisuutta, joudutaan

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Managing diversity...impossible?

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma

Lionsklubin strategian teko-ohje. Ossi Eloholma Lionsklubin strategian teko-ohje Ossi Eloholma 2010 2 Lionsklubin strategian teko-ohje Johdanto Sana strategia on peräisin antiikin Kreikasta 510 eaa, jolloin heimon johdossa oli Strategos, jonka tärkein

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004.

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot