Työelämän pelilaudalla jaetaan panoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämän pelilaudalla jaetaan panoksia"

Transkriptio

1 Vastuu lisäpäivien rahoituksesta SIVU 12 Työelämän pelilaudalla jaetaan panoksia Hyvää Kesää!

2 Päätoimittaja/ Huvudredaktör Satu Henttonen Toimitus Anne Nordström GSM Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Painos: kpl Paino: SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa 2015 ISSN Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Association of Finnish University and Research Establishment Staff Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån Helsingfors Puheenjohtaja/ ordförande Satu Henttonen GSM Viestintäkoordinaattori/ Kommunikationskoordinator Antti Sadinmaa GSM Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten Yliopistosektori/ Yksityiset alat Neuvottelupäällikkö/ Förhandlingschef Katja Heikkilä GSM Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM Käännös, översättning, svenska Kerstin Holmström Kannen ja ilmoitusten layout ja toteutus Kimmo Nordström SISÄLTÖ 2/ Palkankorotuksista neuvotellaan kesäkuussa Eläkkeet ja julkisen talouden sopeutus STTK tavoittelee euromääräisiä palkankorotuksia 5 Sopimus eläkeuudistuksen yksityiskohdista Luottamus eläketurvaan laskenut TORI-siirrot loppusuoralla Puolet yliopistoista riittäisi CIMOn uusi johtaja Lastentarhanopettajien lisäkoulutus sai jatkorahoituksen Lapissa YHL nyt myös somessa 6 Työelämän pelilaudalla jaetaan panokset 7 Sipilän hallitukselta madonluvut korkeakoulutukselle 8 Yt:t jatkuvat Itä-Suomen yliopistossa Sovintoratkaisu syntyi tiedoksisaantioikeudesta 9 Kolmen korkeakoulun yhteinen Tampere 3 -hanke Tulonsiirrolla pysäköinti tehokkaammaksi? 10 Terveisiä Lappeenrannasta - LUT uudisti organisaatiotaan Lakkauttamistoimia ja siirtoja 11 Vuosilomapalkan laskenta yliopistoissa 12 Työnantajan vastuu työttömyysturvan lisäpäivien rahoituksesta 14 Kalevalan sampo vai Troijan hevonen? 17 Kolumni: Onnea työyhteisötaidoista Juhannusaaton taikaa Lemmentaiat ovat käyttökelpoisia edelleen, vai mitä sanotte seuraavasta? Tyttö voi nostattaa pojassa polttavan lemmenikävän tarjoamalla tälle kahvikermaksi mustan lampaan maitoa. Tai tyttö voi laittaa nuppineulan hameensa helmaan, niin pojat juoksevat hänen perässään. Hyvää juhannusta! taiat.html 18 Vaietut näkökulmat tehtävien ulkoistuksiin 19 Hankintalaki uudistuksen kohteena 20 IT-alan ammattilaiset uupuvat yliopistoissa 22 Pätkätöitä ja palkattomia harjoitteluita eurooppalaisten nuorten näkökulmia työelämään 23 TaiHYlle uusi pääluottamusmies Allekirjoita sinäkin aloite nollasopimuksia vastaan! 24 Työelämä ja hankalat tilanteet 25 Päihteistä aiheutuvien haittojen ehkäisyä tehostetaan Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan 2016 Yhteistyö auttaa osatyökykyisiä työhön 26 ISYHYn aktiivinen väki ehtii monenlaista Ravirata kutsui myös tamperelaisia 27 Uuden tiedon lomassa mukavaa yhdessäoloa 28 Yhteistoimintakurssilta saatua palautetta 29 Jäsenkorttisi on vakuutuskortti YHL:n jäsenkalenteri 30 Nu delas insatserna på arbetslivets spelbräde Detaljerna om pensionsreformen avgjorda Operation Fastjobb 31 Meaningful things Avoimuutta EU-politiikan valmisteluprosesseihin Kuka on syyllinen? Lajit lokeroon

3 Pääkirjoitus Ledare? Merkityksellisiä asioita Lama on palannut Suomeen. Hallitusta muodostetaan tilanteessa, jossa kestävyysvaje, julkisen talouden alijäämä ja muut talouden ongelmat ovat syviä. Hallitusohjelman yksi painopiste on koulutus ja osaaminen. Yliopisto- ja korkeakoulusektori odottaakin, mitä on tulossa: lisää leikkauksia vai nykytilanteen jäädytys? Lisärahoitushaaveet lienevät turhia. Järjestöt ovat saaneet Sivistystyönantajalta esityksen palkkausjärjestelmän uudistamisesta. YHL:n hallitus käsittelee asiaa toukokuun lopussa ja tekee päätöksen neuvottelujen aloittamisesta. Sivistystyönantajan kanssa on sovittu yhteisestä tiedottamisesta, kun asia on ajankohtainen. Asian käsittely on vielä niin paljon auki, että siitä ei ole enempää sanottavaa tällä hetkellä. Nykyinen sopimus on voimassa asti, joten aikaisin ajankohta muutoksille olisi sopimuskauden taite. Kehotan seuraamaan YHL:n verkkosivuja, jossa kerrotaan uusimmat uutiset. Käykää myös jäsensivuilla - siellä on tietoa, jolla on lisäarvoa. Yliopistoissa on pyöräytetty henkilökohtaisen suoriutumisen arviointikierros. Palkkasummat, joita yliopistot olivat varanneet kierrokseen, vaihtelivat 0,2 prosentista noin prosenttiin, joten suuria määriä ei korotuksia tule. Menettelytapavirheistä olen saanut pari raporttia ja ne on korjattu prosessin kuluessa. Jää nähtäväksi, seuraako näistä erimielisyystapauksia. Vaikka kaikki muu tuntuisikin tässä maailmassa olevan epävarmaa, varmaa on se, että meillä on edelleen toisemme ja joukkovoima. Järjestöt pyrkivät lisäämään painoarvoaan, jota jatkuvasti kyseenalaistetaan mediassa, kehittämällä ja luomalla uutta keskusjärjestöä. Tästä on artikkeli PardiaNyt -lehdessä ja myös hankkeen nettisivut avautuvat pian. Ay-liike uudistuu ja voi hyvin. Liiton tukeen on luottanut viimeisten vuosien aikana parikymmentä jäsentä, joiden puolesta on taisteltu eri oikeusasteissa. Erilaisia erimielisyyksiä selvitetään viikoittain. Erimielisyys tietojen saannista on saamassa myös ratkaisun parantuvasta tilastoyhteistyöstä. Onnellisuus on sivutuote, kun teet itsellesi merkityksellisiä asioita, sanoi Tekesin ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen Twitterissä. Onnen hetkiäkin on koettu, ja niitä on kaikkien elämässä ajoittain. Tsempatkaa toisianne hyvät jäsenet. Yhdessä olemme enemmän. Toivotan oikein hyvää kesää kaikille! Betydelsefulla frågor Depressionen har återvänt till Finland. Regeringsbildningen sker i en situation med ett djupt hållbarhetsunderskott, ett djupt underskott i den offentliga ekonomin och andra stora ekonomiska problem. Ett av regeringsprogrammets fokusområden är utbildning och kompetens. Nu väntar universitetsoch högskolesektorn på vad som komma skall: ytterligare nedskärningar eller en nedfrysning på status quo? Hoppas man på merfinansiering gör man det säkert förgäves. Bildningsarbetsgivarna har gett organisationerna ett förslag till reform av lönesystemet. YHL:s styrelse behandlar ärendet i slutet av maj och beslutar sen om att inleda förhandlingar. Vi har kommit överens med Bildningsarbetsgivarna om att informera gemensamt om saken när det blir aktuellt. Så många frågor är ännu öppna att det inte finns mer att säga om detta just nu. Det nuvarande avtalet är i kraft till den 31 juli 2017, så om det blir förändringar kommer att ske tidigast när avtalsperioden byts. Följ med händelserna på YHL:s webbsida, där berättar vi de senaste nyheterna. Besök också medlemssidorna - där finns information som har ett mervärde. Vid universiteten har man nyss genomfört en utvärderingsomgång med utvärdering av de anställdas individuella prestationerna. De lönesummor som universiteten reserverat för omgången varierade från 0,2 procent till ungefär en procent, så några stora förhöjningar blir det inte. Jag har fått några rapporter om förfarandefel, och dessa har korrigerats under processens gång. Nu återstår det att se om de leder till oenighetsfall. Även om allt annat i den här välden just nu verkar vara minst sagt osäkert finns det en sak som är säker, och det är att vi har varandra och vår gemensamma kraft. Organisationernas vill öka sin auktoritet, som ständigt ifrågasätts ständigt av massmedia, genom att utveckla och bygga upp en ny centralorganisation. I tidningen PardiaNyt ingår en artikel om detta, och en webbplats om projektet kommer också snart att läggas ut. Facket förnyas och mår bra. Under de senaste åren har ett tjugotal medlemmar satt sin tillit till förbundet som drivit deras sak i rätten. Varje vecka reder vi ut olika meningsskiljaktigheter. Oenigheter som gäller tillgången till information kommer också snart att kunna lösas genom ett bättre statistiksamarbete. Lycka är en biprodukt som uppstår medan du arbetar med frågor som är viktiga för dig själv, säger Tekes programchef Nuppu Rouhianen på Twitter. Lyckostunder har vi alla upplevt, och de kommer nu och då i allas liv. Bästa medlemmar, stöd varandra. Tillsammans är vi något mera. Jag önskar er alla en god sommar! Puheenjohtaja Satu Henttonen Kuva: Nina Kellokoski Ordförande Satu Henttonen 3

4 Ajassa liikkuu Palkankorotuksista neuvotellaan kesäkuussa Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat nyt kesäkuussa meneillään olevan sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Sopimuskauden toinen jakso päättyy Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse sopimukseen kesäkuun 15. päivään mennessä, siirtyvät neuvottelut liittojen työehtosopimusosapuolten välille. Tällöin työehtosopimusosapuolten tulee mennessä neuvotella toisen sopimuskauden palkankorotuksista. Mikäli näissä neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, voidaan sopimus irtisanoa päättymään Palkankorotukset Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy Tämän jakson toinen palkankorotusajankohta on Yliopistot Palkkataulukkojen henkilökohtaisia palkkoja tai sopimuspalkkoja korotetaan yleiskorotuksella opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta yhteensä 0,4 prosenttia, harjoittelukoulujen johtavien rehtoreiden ja rehtoreiden sekä muun henkilöstön osalta yhteensä 0,3 prosenttia. Muun henkilöstön korotus on yliopistoissa pienempi, koska palkankorotusvarallisuutta käytettiin vuosilomalain muutosten sisällyttämiseen työehtosopimukseen (vuosiloman siirto, jos sairastuu loman aikana). Yliopiston uudet palkkataulukot löydät YHL:n nettisivuilta kohdasta Työ/Sopimukset/Yliopisto. Valtio Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 prosenttia. Eläkkeet ja julkisen talouden sopeutus Eläkkeiden rahoitukseen aiheutuisi vajaus, mikäli uusi hallitus ja työmarkkinajärjestöt päätyvät työeläkemaksujen ylimääräiseen alennukseen. Vaje jouduttaisiin luultavasti kattamaan eläke-etujen lisäleikkauksella, mikä käytännössä merkitsisi eläkeindeksin pitkäaikaista jäädyttämistä, kirjoittaa Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksen e/kk Kaikki Miehet nettisivuilla olevassa kolumnissa ( ). Kiander on Eläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja. Kianderin mukaan yksityisen sektorin työeläkkeiden osalta indeksikorotusten leikkaaminen ei tuottaisi mitään säästöä valtion tai kuntien taloudelle vaan aiheuttaisi näille verotulojen menetyksiä. Naiset Keskimääräinen kokonaiseläke viime vuonna oli euroa kuukaudessa. Miehen kokonaiseläke euroa, naisen euroa. Kokonaiseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuvia, työeläkettä tai kansaneläkettä saavia eläkeläisiä. Tähän tarkasteluun eivät kuulu osaaikaeläkettä tai pelkkää perheeläkettä saavat. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastotietoihin vuoden 2014 lopussa. STTK tavoittelee euromääräisiä palkankorotuksia STTK haluaa kohentaa palkansaajien heikentynyttä ostovoimaa ja huolehtia nykyisessä taloustilanteessa sukupuolten välisen palkkaeron umpeen kuromiseen liittyvästä tavoitteesta. Siksi STTK tavoittelee euromääräiset palkankorotukset. STTK on huolissaan palkansaajien ostovoimasta, joka hiipuessaan on tuhoisaa kotitalouksille ja kansantaloudelle. Aiemmin STTK on esittänyt, että työllisyys- ja kasvusopimusneuvottelujen yhteydessä on päätettävä myös ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksujen nostamisesta. STTK painottaa, että säästöillä ei pidä leikata Suomen tulevaisuuden menestystä. Suomi nousee vahvistamalla osaamista. Siksi aikuiskoulutuksen resurssit on turvattava. 4

5 Ajassa liikkuu Luottamus eläketurvaan laskenut Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus eläketurvan riittävyyteen on laskenut selvästi. Vain puolet kansalaisista uskoo eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa, ja riittävään työkyvyttömyyseläkkeeseen uskoi enää joka kolmas. Ilmarisen eläkevakuutuksista vastaava varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhdan mukaan kansalaiset tiedostavat, että jos ei ole töitä, eläkekin jää pienemmäksi. Sopimus eläkeuudistuksen yksityiskohdista Työmarkkinajärjestöjen viime vuoden syyskuussa sopiman eläkesopimuksen ulkopuolelle jäi yksityiskohtia, joita on nyt ratkaistu työmarkkinajärjestöjen ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken. Työuraeläke on yksi jatkovalmistelussa tarkentunut osa eläkeuudistusta. Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimus koski vain yksityisiä aloja. Nyt myös julkisen alojen eläkeneuvottelut on saatu päätökseen. Muutokset noudattelevat yksityisten alojen eläkeuudistusta. Kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukesästä. Uudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistus ei koske jo maksussa olevia eläkkeitä eikä ennen vuotta 2017 karttuneita eläkkeitä. Uusi eläkeikä koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Lue enemmän eläkeuudistuksen yksityiskohdista ja nyt sovituista tarkennuksista Pardian nettisivuilta kohdasta Edunvalvonta/sosiaaliturva/eläkeuudistus TORI-siirrot loppusuoralla TORI-hankkeen tehtävänä on koota valtionhallinnon toimialariippumattomat tietoja viestintätekniset (ICT) tehtävät yhteen palvelukeskukseen. Hankkeen toimikausi päättyy vuoden lopussa. Kesäkuun alussa on tarkoitus toteuttaa Ilmatieteen laitoksen sekä kuuden opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan viraston TORItehtävien siirrot Valtoriin. Siirrettäviä virastoja ovat tuolloin Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Kaikki valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät on tarkoitus siirtää Valtoriin vuoden loppuun mennessä. Lastentarhanopettajien lisäkoulutus sai jatkorahoituksen Lapissa Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus- ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö on saanut jatkorahoituksen lastentarhanopettajien lisäkoulutukselle. Yhteistyössä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa järjestettävällä koulutuksella pyritään helpottamaan lastentarhanopettajien pulaa erityisesti Lapissa ja sen on määrä käynnistyä kuluvan vuoden aikana. Aiempi haku opintoihin järjestettiin vuonna teksti: Raija Kivilahti LAYHY ry CIMOn uusi johtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn johtajan virkaan tradenomi (ylempi AMK) Samu Seitsalon ajalle Seitsalo on työskennellyt tammikuusta 2014 lähtien CIMOn johtajana määräaikaisessa virkasuhteessa. YHL nyt myös somessa Voit seurata YHL:ää nyt myös sosiaalisessa mediassa. Twitteristä löydät meidät ja Facebookista puolestaan kirjoittamalla liittomme hakukenttään Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto. Sivuilla käydään keskustelua ajankohtaisista työelämäasioista ja liiton toiminnasta. Tykkää sivustamme, seuraa tviittejämme ja osallistu keskusteluun! Puolet yliopistoista riittäisi EVA Analyysissa Innovaatioiden perusta murenee Yhdeksän ehdotusta yliopistojärjestelmän korjaamiseksi esitetään yliopistoyksiköiden määrän puolittamista nykyisestä 272 yksiköstä noin 140 yksikköön. Näin saataisiin tieteen ja tutkimuksen tasoa nostettua. Analyysin ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. 5

6 Pelilaudan panokset Työelämän pelilaudalla jaetaan panokset Keskustelua työelämästä ja sen pelisäännöistä on käyty julkisuudessa jo pitkän tovin. Yhteiskunnan eri toimijat esittävät omia reseptejään, miten asiat saataisiin taas kuntoon ja Suomi nousuun. Keinovalikoimassa on mukana niin palkkamalttia kuin työelämän heikennys-. ja joustovaatimuksia. Alati muuttuva työelämä on jo pirstaloinut työpaikkojen todellisuuden. Aiemmin koettu turvallisuus on muuttunut epävarmuudeksi. Työpaikoilla muutoshankkeet ja irtisanomiset jatkuvat. Pelinappuloina ovat työntekijät. Tämän vuoksi työelämän pelilaudalla jaettavien panoksien seuraukset olisi tärkeää ennakoida ja mitoittaa oikein. Työelämän kehittäminen on jäänyt talouskurimuksen jalkoihin STTK:n edunvalvonnasta ja sopimustoiminnasta vastaava johtaja Katariina Murron mukaan Suomen hidas talouskasvu ei ole heijastunut vain mataliin palkkaratkaisuihin, vaan myös työelämän kehittämiseen tai sen puutteeseen. Viime vuosina on käyty lukuisia yt-neuvotteluja työvoiman vähentämiseksi. OECD:n tilaston mukaan irtisanomissuoja on Suomessa reilusti alle OECD-vertailumaiden keskiarvon. Murron mukaan irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin perustein on Suomessa liian helppoa, jos voitolliset yrityksetkin irtisanovat työntekijöitään. Murron mukaan työnantajien tulisi pitää kiinni viimeiseen asti osaavasta työvoimastaan. Irtisanomisia tulisikin käyttää vasta viimeisenä keinona. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiskeskusteluissa unohtuu usein työhyvinvoinnin merkitys tuottavuuden lisääjänä. Työn tehokkuus ei lisäänny työtunteja lisäämällä, vaan työkykyä ja työhyvinvointia edistämällä sekä työmotivaatiota, työilmapiiriä ja johtamisja esimiestyötä kehittämällä. Suuri työttömyys syö varallisuutta Työttömyysvakuutusrahasto TVR esittää Helsingin Sanomien (16.5.) mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle arvion työttömyysvakuutusmaksun korotuspaineesta. TVR:n talous kehittyi vuonna 2014 ennakoitua heikommin ja sen toteutunut alijäämä oli 673 miljoonaa euroa. Taloudessa ei ole vielä näkyvissä parempaa ja työttömien määrä kasvaa, joten TVR:n mukaan työttömyysvakuutusmaksua pitää korottaa ensi vuonna noin yhden prosenttiyksikön verran. Korotus toisi rahaa noin 750 miljoonaa, mutta samalla se leikkaisi palkkoja noin 375 miljoonalla eurolla. Korotus lisää myös yritysten kustannuksia, sillä maksusta puolet maksaa palkansaaja ja puolet työnantaja. Työttömyysvakuutusmaksuja korotettiin vuodelle 2015, mutta tästä huolimatta rahasto joutuu turvautumaan lainanottoon tänä vuonna. Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelupöydälle tulee palkkaratkaisun jatkovuoden lisäksi nyt myös työttömyysvakuutusmaksun korotusesitys. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan palkansaajien ostovoimasta tulisi pitää huolta. Miten siis torjua työttömyysvakuutusmaksun palkkoja leikkaava vaikutus? Tämän lehden tullessa painosta, olemme ehkä saaneet vastauksen tähän kysymykseen. Suomen hintakilpailukyky ei ole huono Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramon mukaan julkisuudessa esitetyt arviot Suomen prosentin hintakilpailukykykuilusta Ruotsiin ja Saksaan verrattuna ovat huonosti perusteltuja. Niitä on puolustettu käyttämällä mittareita, joiden avulla ei voida sanoa hintakilpailukyvyn tasosta yhtään mitään. Käytettäessä hintakilpailukyvyn tasoa kuvaavia mittareita Suomen hintakilpailukykyä ei voida luonnehtia huonoksi. Siksi vaatimukset esimerkiksi kymmenen vuoden ajan 6

7 Pelilaudan panokset jatkuvista äärimaltillisista palkkaratkaisuista ovat perusteettomia. Väitetyn hintakilpailukykykuilun umpeen kuromiseksi vaadittujen äärimaltillisten palkkaratkaisujen seurauksena palkansaajien ostovoiman kehitys voi muodostua niin heikoksi, ettei kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä ole edellytyksiä laajentaa toimintaansa tuntuvasti. Sauramon mukaan painopiste kilpailukyvyn parantamisessa pitäisi olla muualla, esimerkiksi laadukkaiden vientituotteiden luomisessa ja niiden osaavassa markkinoinnissa. Oikeat panokset vievät maaliin Meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa päätetään rakenteellisista uudistuksista ja maamme taloudessa tehtävistä säästöistä. Talousviisaat varoittavat, ettei leikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia tule tehdä itsetarkoituksellisesti vaan olisi kyettävä keskittymään uudistuksiin, jotka lisäävät kokonaiskysyntää. Millaisiin toimiin maamme hallitus päätyy lienee selvillä, kun tämä lehti kolahtaa postilaatikkoon. Teksti: Anne Nordström Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa etuuksia eli tilittää rahaa työttömyyskassoille, Eläketurvakeskukselle, Kansaneläkelaitokselle, Koulutusrahastolle, Työ- ja elinkeinoministeriölle (palkkaturva), Valtion Eläkerahastolle. TVR vastaa muun muassa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksun ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista, siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Sipilän hallitukselta madonluvut korkeakoulutukselle YHL on huolissaan siitä, että yliopistojen opiskelijat ja henkilökunta ovat jälleen hallituksen kurittamistoimenpiteiden kohteena. Samanaikaisesti yliopistoilta vaaditaan myös enemmän, mikä asettaa ohjelman uskottavuuden kyseenalaiseksi. - Hallitusohjelma haluaa paradoksaalisesti nostaa suomalaisten koulutustasoa kurjistamisen kautta. Kuten 1990-luvun lama osoitti, koulutuksesta leikkaaminen lisää eriarvoisuutta ja syö pohjaa tulevaisuuden hyvinvoinnilta, sanoo YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen. Sipilän hallitusohjelmassa esitetään yliopistoindeksin jäädyttämistä, josta yliopistoille koituva vaje paikattaisiin supistamalla yliopiston muuta henkilöstöä. Tämä toteutettaisiin muun muassa karsimalla hallinnon päällekkäisyyksiä sekä lisäämällä yhteistyötä it-järjestelmien hankinnassa ja kehittämisessä. - Ovatko ohjelman laatijat huomioineet sitä, että tätä samaa lääkettä on jo tarjottu ja testattu useampaan otteeseen? Yliopistojen henkilöstö on käynyt lävitse lukuisia myllerryksiä vuoden 2010 yliopistouudistuksen jälkeen: Heidän tehtäviään on järjestelty uudelleen, heidän työtaakkaansa on kasvatettu, heitä on siirretty yksiköstä toiseen ja heitä on irtisanottu. Seuraukset ovat myös jo entuudestaan tuttuja. - Opetus- ja tutkimushenkilöstön harteilla on jo nyt liian paljon hallinnollisia tehtäviä, jotka syövät aikaa heidän - sekä siis koko yliopiston ydintehtäviltä. Lisäksi monet jo käynnissä olevat toimintojen tehostamiseen tarkoitetut hankkeet, kuten uuden opiskelijatietojärjestelmän rakentaminen, tarvitsevat riittäviä palvelu- ja hallintoresursseja. Ohjelma sisältää myös merkittäviä ristiriitoja, jotka syövät sen uskottavuutta. Hallitus esittää kolmannen lukukauden ottamista käyttöön, mutta haluaa samanaikaisesti pakottaa opiskelijat töihin leikkaamalla opintotukea 150 miljoonalla eurolla. Kolmas lukukausi vaatisi toimiakseen myös lisää resursseja yliopistoille indeksijäädytyksen sijaan. - Tässä muodossa kolmannesta lukukaudesta tulisi ilmaista talkootyötä tekevien opettajien luennointia tyhjille saleille, Henttonen huomauttaa. - Ohjelmassa kuvaillaan kauniin sanoin tulevaisuuden Suomea maaksi, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Valitettavasti siinä esitetyt toimenpiteet tulevat toteutuessaan pitämään huolen siitä, että varsinainen oppiminen jää valtaosalle todellakin vain unelman asteelle. 7

8 Yliopistoissa tapahtuu YT:t jatkuvat Itä-Suomen yliopistossa Itä-Suomen yliopisto karsii jälleen toimintojaan ja optimoi rakenteitaan. Yliopiston hallitus päätti maaliskuun lopussa käynnistää luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa yhteistoimintamenettelyn taloudellisista ja tuotannollisista sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Kohteena on 350 työntekijää, jotka työskentelevät yliopiston viidessä laitoksessa ja Mekrijärven tutkimusasemalla. Työnantajan alustavan arvion mukaan vähennystarve on noin 65 henkilöä. Työnantajan mukaan pääasiallisena syynä on se, että Sovintoratkaisu syntyi tiedoksisaantioikeudesta Yliopistojen työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksessa on määräyksiä palkkausjärjestelmää koskevasta tiedoksisaantioikeudesta. Tähän liittyen työehtosopimuksen tulkinnasta on ollut melko pitkään erimielisyyttä, sillä yliopistot ovat kieltäytyneet antamasta työehtosopimuksen edellyttämiä henkilötason palkkatietoja järjestöjen käyttöön. Palkkatietojen luovuttaminen edellyttää, että suostumus siihen on annettu yksilöidyllä valtakirjalla. Työehtosopimuksen mukaisesti erimielisyydestä on ensin neuvoteltu paikallis- eli yliopistotasolla luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken. Tämän jälkeen se on siirtynyt liittojen eli Pardian ja Sivistystyönantajien välille neuvoteltavaksi. Sovintoratkaisua ei löytynyt, joten asia laitettiin vireille työtuomioistuimessa, jossa ratkotaan työehtosopimusta koskevat erimielisyydet. Vaikka asia oli jo vireillä työtuomioistuimessa, YHL ja Pardia jatkoivat neuvotteluja Sivistystyönantajien kanssa mahdollisen sovintoratkaisun aikaansaamiseksi. Toukokuussa päädyimme sovintoratkaisuun, joka takaa sen, että saamme tilastotasolla tietoa YHL:n jäsenien palkkauksen kehittymisestä. Teksti: Katja Heikkilä Pardian neuvottelupäällikkö tiedekunnan tarkoituksena on kehittää koulutusrakenteita sekä kohdentaa tutkimusta ja tutkimusresursseja. Lisäksi suunnitelluilla toimenpiteillä varaudutaan myös kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen. Yt-kierre jatkuu Yliopisto on lyhyen toimintansa aikana käynyt useita yhteistoimintamenettelyjä, nyt oli vuorossa kuudes kierros. Itä-Suomen yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Tomi Rosti pitää tilannetta turhauttavana. - Ainakin Itä-Suomen yliopistossa tiedetään, mitä rakenteellinen kehittäminen tarkoittaa henkilöstön näkökulmasta. Yliopisto noudattaa mallioppilaana UNIFIn rakenteellisen kehittämisen raporteissa esiin tuotuja kehittämiskohteita. Toiset hoitavat asioita pehmeämmin keinoin toisilla on vain yksi opittu malli, jota toistetaan. - Tämä on surullista henkilöstön kannalta, Rosti jatkaa. Itä-Suomen yliopisto on jäänyt yhteistoimintamenettelykierteeseen, josta ei löydy tietä ulos. Tarkoitushakuisia syitä Rostin mukaan yt-neuvotteluiden taustasyyksi valitaan sopiva julkaistu raportti, yliopiston strategia tai eri yksiköille laaditaan epärealistisia budjetteja, joilla voidaan sitten käynnistää neuvottelut väen vähentämiseksi. - Yliopisto on jokaisena toimintavuotena tuottanut voittoa, mutta siitä huolimatta vedotaan taloudellisiin perusteisiin. Lisäksi lähes aina on myös tuotu esille varautuminen kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen, Rosti huomauttaa. Pääluottamusmies Juha Riepponen ei halua menettää toivoaan, mutta jos yliopiston talous- ja henkilöstöpolitiikka ei kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa muutu, niin ensi keväänä ollaan samassa tilanteessa jonkun toisen tiedekunnan kanssa. - Itä-Suomen yliopisto on yksi työnantaja eikä yksittäisillä tiedekunnilla saati erillis- tai palvelulaitoksilla ole itsenäistä valtaa päättää yksikkönsä henkilöstöpolitiikasta, huomauttaa Riepponen.. - Strategisen hallituksen pitäisi siirtyä saneerausvaihteelta kehitys- ja investointivaihteelle, huomauttaa Riepponen. Ikäviä uutisia jaetaan ennen kesää Itä-Suomen yliopiston rehtori tekee päätökset mahdollisista irtisanomisista, osa-aikaistamisista tai lomautuksista touko-kesäkuun aikana. Henkilöstöä informoitiin sähköpostilla ja intran tiedotteella neuvottelujen päätyttyä ja neuvottelujen kohteena oleville järjestetään infotilaisuus kesäkuun alkupuolella. Anne Nordström 8

9 Yliopistoissa tapahtuu Kolmen korkeakoulun yhteinen Tampere 3 -hanke Tampere 3 -hankkeessa on valmistunut raportti, joka on julkaistu Tampereen kolmen korkeakoulun intraneteissä yhtä aikaa. Vararehtoreiden vetämässä selvitysryhmässä on käyty läpi korkeakouluyhteisön profiilia, tutkimusalueita ja -mahdollisuuksia sekä tutkintorakenteita. He ovat pohtineet myös toimintamallia ja tarvittavia toimenpiteitä sekä aikataulutusta. Prosessissa on tuotettu myös neljä muuta raporttia, joista yksi käsittelee hallintopalveluja. Kyseinen raportti on tehty hallintojohtajien toimesta. Selvitysryhmän aliryhmissä henkilökunta on ollut mukana vain asiantuntijoina. Henkilöstön edustajia ei prosessissa ole ollut eikä henkilöstövaikutuksia ole näin ollen arvioitu. Henkilöstö mukaan valmisteluun Tampere3 -prosessissa on tehty SWOT-analyysi vahvuuksista, heikkouksista, uhkista ja mahdollisuuksista. Jos tämä muutos halutaan johtaa toteuttaa hallitusti ja hyvää johtamista noudattaen, henkilöstö on nyt kytkettävä mukaan ja henkilöstövaikutukset on arvioitava. Esimerkiksi työehtosopimusten yhdistäminen ja palkkojen harmonisointi on pitkä prosessi, joka kannattaisi aloittaa henkilöstöpoliittisia linjauksia miettimällä. Uusi yliopisto-organisaatio on vain toinen työehtosopimusosapuoli, toinen sopijaosapuoli edustaa henkilöstöä. Ay-liikettä syytetään usein muutosvastarinnasta ja saavutettujen etujen puolustamisesta. Tässä tapauksessa väitteeseen on mahdotonta tukeutua, koska järjestöille ei ole edes annettu mahdollisuutta ilmaista mielipiteitään. Emme siis ole toistaiseksi osapuoli hankkeessa. Tähtäimenä parempi yliopisto Mikäli kaikki menee hyvin, niin Tampere 3 -prosessi tuottaa lopputuloksenaan Tampereelle yhteiskunnallisesti vaikuttavan ja vetovoimaisen yliopiston. Yliopisto, joka on aikaisempaa parempi paikka opiskella, tutkia ja tehdä työtä suomalaisen tieteen ja opetuksen hyväksi. Aikataulutus ulottuu vuoteen 2020, mutta tavoitteena on käynnistää yhteisten tutkimuspoliittisten linjausten ja toimintamallin täsmentäminen vuonna 2016, jos päätös uuden organisaation valmistelusta tehdään tänä vuonna. Vuonna 2017 olisi tarkoitus aloittaa tutkimuksen organisoinnin suunnittelu ja uusia toimintamalleja, kuten yhteinen tiedeneuvosto, tutkijakoulu, yhteisiä tutkimus- ja infrahankkeita ja innovaatiopalvelut, voitaisiin ottaa käyttöön jo vuonna Paljon on vielä työtä edessä ennen kuin Tampere 3 on maalissa. Yhteistyötä tarvitaan paljon. Winston Churchillin sanoja mukaillen: Tämä prosessi ei ole vielä lopussa tai edes loppusuoran alussa, mutta ehkä olemme alkuvaiheen loppusuoralla. Teksti: Leena Heino ja Satu Henttonen Tulonsiirrolla pysäköinti tehokkaammaksi? Suomen Yliopistokiinteistöt SYK Oy ja sen osakasyliopistot suunnittelevat uusia keinoja kampuspysäköinnin kehittämiseksi. Lähtöongelma on pysäköintipaikkojen riittävyys, ja asiaa halutaan ohjata muuttamalla pysäköintioikeus maksulliseksi. Osakasyliopistot ovat antamassa SYKille toimeksiantoa maksullisuuteen perustuvan pysäköintijärjestelmän suunnittelusta. Ajatuksena on, että lunastettujen pysäköintioikeuksien lukumäärää seuraamalla pysytään kärryillä tarvittavien pysäköintipaikkojen määrästä. Lisäksi pysäköintioikeus olisi rajattu tiettyihin kampuksen osiin kerrallaan. Turun yliopistossa asia kävi huhtikuussa yttoimikunnassa, missä järjestöt yhdellä suulla paheksuivat ajatusta, että pysäköinnin kustannuksia siirrettäisiin työnantajalta palkollisten nettotuloista maksettavaksi. Pysäköintimaksua ei monikaan voi saada vähennyskelpoiseksi kuluksi, vaikka perhe-elämässä auton käyttö on useille välttämätöntä. Parkkimaksut tulevat? Alustavana tarkoituksena olisi, että otetaan käyttöön kiinteä kuukausimaksu sekä tunti- tai päivämaksu. Työntekijöiltä perittävät rahat menisivät lähinnä maksullisuuden tuottamien lisäkulujen kattamiseen; palvelu on tarkoitus hankkia ulkopuoliselta yritykseltä. Pysäköintioikeuksien kustannuksista ei ole vielä mitään tietoa, mutta oletus on, että jokapäiväisestä pysäköinnistä pitäisi maksaa ainakin parisataa euroa vuodessa. Mahdollisuutta nimettyihin paikkoihin Tampereen teknillisen yliopiston tapaan ei ole tulossa. Pysäköintioikeuden lunastaminen ei siis edes takaisi paikan saamista, vaan ne silti voisivat loppua kesken. Yliopisto painotti, että päätöksiä ei ole tehty, vaan nyt vasta investoidaan alustavan suunnitelman teettämiseen. Turussa asiaa painaa eteenpäin se tosiasia, että lääketieteen alueen vanha pysäköintipaikka jää uudisrakennuksen alle ja luonnontieteiden rakennukseen kampuksen keskellä muuttaa peruskorjauksen valmistuttua valtava määrä uutta väkeä; pysäköintiongelma on siis jo olemassa ja räjähtämässä käsiin heti elokuussa. Hankkeen vetovastuu on SYK Oy:llä, mutta päätöksen oman kampuspysäköintinsä kehittämisestä tekee jokainen yliopisto. Teksti: Mats Kommonen TYHYn puheenjohtaja 9

10 Yliopistoissa tapahtuu Terveisiä Lappeenrannasta - LUT uudisti organisaatiotaan Ei irtisanomisia, eikä lomautuksia on paras mahdollinen avaus yt-neuvotteluissa. Se mahdollistaa henkilöstön aidon osallistumisen omien töiden kehittämiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä. Tämä oli lähtötilanne uudistuksia suunniteltaessa. Ensiarvoisen tärkeää on, että henkilöstö on mukana, kun valmistellaan suuria muutoksia. Kun henkilöstö voi itse vaikuttaa omiin työoloihinsa, tulos on varmasti parempi tilanteessa, jossa muutoksia johdetaan ylhäältä. Jatkuva tiedottaminen prosessin etenemisestä rauhoittaa ja poistaa turhat huhut. Uudistuksen puitteissa on käyty kahdet yt-neuvottelut, eikä enempää ole tarvittu. Ensimmäiset käytiin viime vuoden lokakuussa yliopiston rakenteen uudistamisesta, ja toiset maaliskuussa tukipalveluorganisaation muutoksista. Luottamusmiehet osallistuvat viikoittain käytäviin seurantapalavereihin johdon kanssa. Tukipalveluista koottiin organisaatio hallinnon alaisuuteen. Se palvelee koko yliopistoa (n.250henk.). Laboratorioiden tukihenkilöstö jää pääsääntöisesti alansa mukaisesti schoolin alaisuuteen, samoin muutamia toimistosihteereitä (lähipalvelut). Tukipalveluhenkilöille on tehty kysely, jossa tiedustellaan heidän halukkuuttaan pysyä nykyisenkaltaisissa tehtävissä sekä mahdollista kiinnostusta johonkin muuhun tehtävään. Tavoitteena on sijoittaa henkilöt heidän itsensä toivomiinsa tehtäviin. Tukipalveluorganisaation henkilöstön tehtäväjako valmistuu kesäkuun lopussa. Teksti: Martti Lindh LTYHY:n puheenjohtaja Kolme uutta akateemista yksikköä ja tutkimusalustaa LUT School of Business and Managementin (LBM) osaamisalueita ovat: strategia, johtaminen ja laskentatoimi, kansainvälinen liiketoiminta, markkinointi ja yrittäjyys, teollisten toimintojen ja systeemien suunnittelu, innovaatio ja ohjelmistot LUT School of Engineering Science (LES) osaamisalueita ovat: erotus-, puhdistus- ja prosessitekniikan sekä konenäön ja hahmontunnistuksen, teollisuusmatematiikan ja fysiikan alat. LUT School on Energy Systemsin(LENS) osaamisalueita ovat energiatekniikka, sähkötekniikka, ympäristötekniikka ja konetekniikka. Akateemisen yksikön vahvuuteen kuuluu myös kokeellista tutkimustoimintaa palveleva yksikkö LUT Voima, jossa laitteiden käytännön rakentelu tapahtuu. Tutkimusalustojen tulee olla tiiviisti yliopiston strategiaan sitoutuneita. Lakkauttamistoimia ja siirtoja Helsingin yliopisto lakkautti vuoden vaihteessa hygienian ja mikrobiologian laitoksen laboratorion toiminnan. Lakkautuksen syynä oli se, että yliopisto ei katsonut kyseisen laboratorion toiminnan olevan yliopiston strategian mukaista. Asiaa käsiteltiin joulukuussa laboratorion tiedotustilaisuudessa, jossa työntekijöille tarjottiin eropaketit. Samassa tilaisuudessa todettiin, että määräaikaisten työntekijöiden työsuhteet tulevat päättymään. Laboratorion lakkauttamista ei käsitelty missään vaiheessa yhteistoiminnassa. HYHYn ja muiden Helsingin yliopiston hen- kilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet ovat tehneet yhteistoiminta-asiamiehelle selvityspyynnön yhteistoimintalain rikkomisesta laboratorion lakkauttamisen yhteydessä. Siirtoja Viime vuoden joulukuussa tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja Helsingin yliopiston välillä aiesopimus koskien yliopiston oikeuslääketieteen toimintojen siirtoa THL:ään. Aikataulun mukaan hallinnolliset päätökset siirrosta tulee tehdä tämän vuoden kesään mennessä, jotta siirto voisi tapahtua vuoden 2016 alusta. THL:n uusien toimitilojen käyttöönoton tavoiteaika on kesällä THL:ssä järjestettiin tiedotustilaisuus asiasta toukokuussa. Tilaisuudessa lupailtiin, että sopimus siirrosta olisi valmis juhannukseen mennessä. Se, kuinka siirtyminen tapahtuu, on vielä auki. Esillä on ollut liikkeenluovutus. Mahdollinen siirtyminen THL:ään koskee noin 50 Helsingin yliopiston työntekijää. Teksti: Elisa Hyytiäinen HYHYn puheenjohtaja 10

11 Vuosilomapalkka Vuosilomapalkan laskenta yliopistoissa Vuosilomalain muutoksen seurauksena kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyneiden loma-ajan palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan. Sama koskee vastaavasti osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneitä. Seuraavassa on lyhyesti selvitetty vuosilomapalkan laskenta, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana. Teksti perustuu henkilöstöjärjestöjen ja Sivistystyönantajan yhdessä laatimaan ohjeeseen Irtisanomisaika- ja vuosilomamääräyksiä koskeva ohje. Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkan tilanteissa, joissa työaika ja palkka muuttuvat esim. osa-aikaeläkkeelle tai osittaiselle hoitovapaalle siirtymisen johdosta, lasketaan prosenttiperusteisesti. Työajan muutoksen on pitänyt kestää yhteensä vähintään yhden kalenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 kalenteripäivää. Jos työajan ja palkan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden aikana ( ) lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Laskentapohjaan ei oteta hätätyöstä ja ylityöstä maksettavaa korotusta, eikä esimerkiksi lomapalkkaa ja lomarahaa. Las- Vuosilomapalkan laskenta valtiolla Valtiolla prosenttiperusteisen vuosilomapalkan laskentaprosentit ovat 9, 11,5 ja 14,5. Lisäksi valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet prosenttiperusteisen vuosilomapalkan maksuajankohdan muuttamisesta. Aiemmin prosenttiperusteinen vuosilomapalkka maksettiin valtiolla yhdessä erässä kesäkuussa. Jatkossa prosenttiperusteinen vuosilomapalkka maksetaan kunkin lomajakson lomapäiviltä tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä niille, joiden työaika ja palkkaus ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana kentaprosentit ovat 9 (vuosilomapäivien lkm maks. 22 pv), 13 (30 pv) tai 16 (38 pv). Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja palkka muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, mutta ennen loman pitämistä, maksetaan työntekijälle loma-ajalta palkkaa päättyneen lomanmääräytymisvuoden eli ansaintavuoden kuukausipalkan mukaan. Teksti: Satu Henttonen ja Katja Heikkilä Irtisanomisaika- ja vuosilomamääräyksiä koskevan ohjeen löydät YHL:n jäsensivuilta (vaatii kirjautumisen) kohdasta Materiaaleja. Esimerkki 1: Siirtyminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön Työntekijän kuukausipalkka on euroa. Työntekijä siirtyi osa-aikaeläkkeelle tehden 60 prosentin työaikaa. Palkka = /kk Palkka alkaen = /kk lomaa kertyy 38 päivää. Vanhan järjestelmän mukaan laskennallinen lomapalkka osa-aikapalkalla olisi 38 päivältä noin Uudella prosenttiperusteisella laskentasäännöllä 2015 vuosilomapalkka on suunnilleen seuraava: lomanmääräytymisvuoden työssäoloajalta maksettu palkka on noin (vuoden ansioista on vähennetty mm. lomapalkka 7,5 viikolta). Työssäoloajalta maksetusta palkasta 16 prosentin lomapalkka on noin Erotus entiseen laskentatapaan on noin Esimerkki 2: Siirtyminen osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön Työntekijän kuukausipalkka on euroa. Työntekijä siirtyy osittaiselta hoitovapaalta 80 prosentin työajasta kokoaikatyöhön Palkka = /kk Palkka = /kk lomaa kertyy 30 päivää. Laskennallinen lomapalkka vanhalla säännöllä kokoaikaisen palkalla 30 päivältä on noin Työssäolon ajalta maksettu palkka on noin Siitä 13 prosentin mukaan laskettu lomapalkka on noin Erotus entiseen laskentatapaan on noin Esimerkki 3: Yksittäisen lomapäivän lomapalkka Työntekijän kuukausipalkka on Työntekijä siirtyy osittaiselta (80 %) hoitovapaalta kokoaikatyöhön Palkka = /kk Palkka = /kk Työntekijälle kertyy lomanmääräytymisvuonna lomaa 30 päivää. Hän on pitänyt kaikki edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneet 30 päivää ajalla Työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä pitää toukokuussa 2015 kaksi viikkoa lomaa. Lomapalkka ja toukokuun 2015 kuukausipalkka lasketaan yksinkertaistettuna seuraavasti: Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka työssäoloajan palkasta on noin Henkilön lomapalkka lomanmääräytymisvuodelta on 13 prosenttia lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkasta. Yhteensä noin Toukokuussa 2015 työntekijä pitää 10 lomapäivää. Lomapalkka näiltä päiviltä on noin 4557 /30*10= Toukokuussa muulta kuin loma-ajalta työtekijälle maksetaan osakuukauden palkka. Kuukausipalkasta vähennetään 10 päivän palkka käyttäen jakajana 21 yhteensä noin Toukokuussa työntekijälle maksetaan lomapalkkaa ja palkkaa , yhteensä

12 Lakiasiaa TYÖNANTAJAN VASTUU TYÖTTÖMYYSTURVAN LISÄPÄIVIEN RAHOITUKSESTA Irtisanottavien valinta ja irtisanomisjärjestys työvoimaa vähennettäessä Kun Suomessa vähennetään työvoimaa, työnantaja saa valita irtisanottavat työntekijät melko vapaasti. Yhteistoimintaneuvottelut pitää tietysti ensin käydä, jos työnantaja kuuluu yhteistoimintavelvoitteen piiriin. Työnantajan valinnanvapautta rajoittaa toki yhdenvertaisen kohtelun vaatimus, eli valintaperuste ei saa olla syrjivä kuten ikä, sukupuoli tai etninen alkuperä. Syrjintäkiellon rikkomisesta voi seurata yhdenvertaisuus- tai tasa-arvolain mukainen hyvitys, vaikka varsinaiseen irtisanomiseen katsottaisiin olleen työsopimuslain 7 luvun 3 :n mukainen taloudellinen ja tuotannollinen peruste. Moniin työehtosopimuksiin sisältyy irtisanomisjärjestysmääräys, joka on muotoiltu usein tähän tapaan: Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa, Valtion virka- ja työehtosopimuksessa tai yhtiöiden (Certia, TayPalvelut, Unigrafia, AaltoEE) työehtosopimuksissa ei ole määräyksiä irtisanomisjärjestyksestä. YHL:n hallitus on asettanut tavoitteeksi irtisanomisjärjestyksen saamisen, mutta tavoitetta ei ole vielä muotoiltu tarkemmin. Satu Henttonen YHL:n puheenjohtaja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään (Tietoalan toimihenkilöiden työehtosopimus, tyoehtosopimus/). Irtisanomisjärjestyksen rikkomisesta seurauksena on pahimmillaan hyvityssakko työtuomioistuimessa. Tällöin työnantaja velvoitetaan maksamaan työehtosopimuslaissa tarkoitettua hyvityssakkoa kantajana olevalle työntekijäliitolle, ei siis asianomaiselle työntekijälle. Irtisanomisen laillisuuteen irtisanomisjärjestyksen rikkominen ei vaikuta. Kenties yllä olevasta taustasta johtuen ei ole harvinaista, että irtisanomiset osuvat usein yrityksen tai laitoksen iäkkäämpiin työntekijöihin. Vaikka yhteiskunnassa peräänkuulutetaan kovasti työurien pidentämistä, tämä ei välttämättä toteudu irtisanomistilanteissa. Työttömyysturvan omavastuumaksun taustat Yksi tapa vaikuttaa työnantajiin on omavastuumaksu työttömyysturvan lisäpäivistä. Järjestelmä tuli voimaan Samalla poistui työntekijän työttömyyseläkejärjestelmä. Omavastuumaksujärjestelmä perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta. Velvoite koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajia, mutta pienimmät työnantajayksiköt on vapautettu siitä. Jos työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma alittaa vuosittain asetettavan alarajan, ei omavastuumaksua peritä. Ratkaisevaa on irtisanomista tai lomautusilmoituksen antamista edeltäneen vuoden palkkasumma. Alarajalla ( euroa vuonna 2015) omavastuumaksu on nolla, ja siitä maksu kasvaa lineaarisesti täyden omavastuun rajalle ( euroa). Omavastuumaksuvelvollisuuden määräytyminen Työnantaja on velvollinen maksamaan työttömyysturvan omavastuumaksun, jos: palkkasumman alaraja ylittyy, ja työnantaja on irtisanonut tai lomauttanut työntekijän siten, että tälle syntyy oikeus työttömyysturvalaissa tarkoitettuihin lisäpäiviin, tai työntekijä on irtisanottu, ja hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on alkanut hänen täytettyään 60 vuotta ja oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu hänen täytettyään 63 vuotta, tai irtisanottu työntekijä on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään ja työttömyyspäiväraha on jatkunut vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka. Työnantajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä myös virkasuhteessa työskentelevän viranhaltijan työnantajaa. Lisäpäivät tarkoittavat, että työttömyyspäivärahaoikeus säilyy normaalin 500 päivän jälkeenkin siihen saakka, että työntekijä täyttää 65 vuotta eli siirtyy yleisen eläkeiän piiriin. Lisäpäivärahaoikeudesta on säädetty työttömyysturvalaissa. Edellytyksenä on, että työntekijä: on syntynyt vuosina ja on täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä; 12

13 Lakiasiaa on syntynyt vuonna 1955 tai 1956 ja on täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä; tai on syntynyt vuonna 1957 tai sen jälkeen ja on täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä. Lisäksi työnhakijan on täytettävä lisäpäivien edellytyksenä oleva työssäoloehto: 500 päivän enimmäisajan täyttyessä hänellä pitää olla työttömyysturvaan oikeuttavaa työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työntekijä voi tarkistaa oikeutensa lisäpäiviin työvoimaviranomaisilta tai omasta työttömyyskassastaan. Tulkinta työsuhteen päättymisen vastuunjaosta Omavastuumaksun määrää ja perii Työttömyysvakuutusrahasto. Työttömyysvakuutusrahastolla on oikeus saada omavastuumaksuun liittyvät tiedot valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta ja eläkesäätiöltä, työttömyyskassalta ja työpaikkakassalta sekä työnantajalta. Myös silloin, kun työntekijä on itse irtisanoutunut tai kun työsuhteen päättyminen perustuu osapuolten väliseen sopimukseen, omavastuumaksua perivä Työttömyysvakuutusrahasto voi tulkita, että vastuu työsuhteen päättymisestä on työnantajalla. Tällöin työnantaja voidaan katsoa omavastuumaksuvelvolliseksi. Omavastuumaksuvelvollisuuden syntymiseen riittää sekin, että työnantaja on ainakin myötävaikuttanut työsuhteen päättymiseen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi se, että työntekijä itse irtisanoutuu, mutta työnantaja suorittaa hänelle ylimääräisen korvauksen. Omavastuumaksun määrä Työnantajan palkkasumman lisäksi omavastuun määrään vaikuttaa työntekijälle maksetun työttömyyspäivärahan määrä ja kesto. Enimmillään maksu on 90 % työttömyysturvaetuudesta. Jos omavastuumaksu perustuu lisäpäiväoikeuteen, sen perusteena on irtisanotulle tai lomautetulle työntekijälle maksettavan työttömyysturvan määrä lisäpäivien alkamisesta siihen saakka, kunnes työntekijä täyttää 63 vuotta. Vähimmäismäärä on kuitenkin yhden Mikä Työttömyysvakuutusrahasto Työttömyysvakuutusrahasto on vuonna 1998 perustettu, työmarkkinaosapuolten hallinnoima julkisoikeudellinen laitos, jonka päätehtävä on ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien rahoittaminen. Rahaston tärkeimpänä tulonlähteenä ovat työnantajilta ja palkansaajilta perittävät työttömyysvakuutusmaksut. Työttömyysvakuutusmaksujen maksaminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Työnantaja vastaa sekä palkansaajan että työnantajan maksun suorittamisesta Työttömyysvakuutusrahastolle. Vuonna 2015 keskimääräinen työnantajamaksu on 2,33 % palkkasummasta ja palkansaajamaksu 0,65 % työntekijän ennakkoperintälain tarkoittamasta palkasta. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin muun muassa työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän rahoittamisesta. Rahasto ja työttömyyskassat vastaavat työntekijän työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Valtio ei osallistu lainkaan työttömyyspäivärahan lisäpäivien rahoittamiseen. vuoden etuuksien määrä. Muissa tilanteissa omavastuumaksun suuruus määräytyy niiden työttömyysturvaetuuksien mukaan, jotka työntekijälle maksetaan työttömyysturvan alkamisesta siihen saakka että hän täyttää 63 vuotta. Vapaaehtoisten korvausten vaikutus työntekijän työttömyysturvaan ja eläkkeeseen Jos työnantaja on syystä tai toisesta päättämässä työntekijän työsuhdetta, päättämissopimus on usein työntekijän kannalta hyvä vaihtoehto. Työntekijä saa yleensä jonkin ylimääräisen korvauksen, asia ratkeaa nopeasti, ja työntekijä välttyy henkisesti ja myös taloudellisesti raskailta prosesseilta. Sopimus voi kuitenkin vaikuttaa moniin muihin asioihin, joista tärkeimpänä on oikeus työttömyysetuihin. Jos työnantaja maksaa työntekijälle vapaaehtoisesti ylimääräistä korvausta työsuhteen päättämisestä, tästä summasta ei tarvitse maksaa lisäpäivien omavastuumaksua. Vapaaehtoisesti maksettu määrä jaksotetaan, ja oikeus työttömyysturvaan alkaa vasta, kun vapaaehtoiset korvaukset on kulutettu. Työntekijän tulee ottaa jaksotusasia huomioon harkitessaan työsuhteen päättämissopimuksen hyväksymistä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että nämä ns. kultaiset kädenpuristukset eivät kartuta työntekijän eläkettä. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että harkitessaan työsuhteen päättämissopimuksen hyväksymistä työntekijä hankkii apua sopimuksen puntaroimiseksi etukäteen. Lähin apu on oma luottamusmies ja liitto. Tehty sopimus sitoo, joten mahdollisille ikäville yllätyksille on hyvin vaikeaa voida mitään enää sen jälkeen, kun nimet ovat paperissa. Teksti: Matleena Engblom varatuomari, specialist counsel Asianajotoimisto JB Eversheds Oy 13

14 Puheenaihe 14

15 Puheenaihe Kalevalan sampo vai Troijan hevonen? Vapaakauppa herättää tunteita Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) on EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus, josta osapuolet ovat neuvotelleet heinäkuusta 2013 lähtien. Sen tarkoituksena luoda maailman suurin vapaakauppa-alue, jonka piirissä olisi yli noin 800 miljoonaa ihmistä. Tämä tapahtuisi poistamalla tullimaksut ja purkamalla kauppaa hankaloittavaa säätelyä. Mutta kuinka pitkälle tässä oikein ollaan valmiita menemään? EU:n ja Yhdysvaltojen väliset TTIP-sopimusneuvottelut ovat herättäneet runsaasti keskustelua niin meillä kuin erityisesti muualla viimeisen parin vuoden aikana. Sopimusta kohtaan on esitetty voimakasta kritiikkiä eri tahoilta ja samalla ay-liikkeeltä on penätty kantaa sopimukseen. Viime vuonna tilanne sai uuden käänteen suomalaisten keskusjärjestöjen julkaistua yhteisen kannanoton, jossa he ilmoittivat kannattavansa TTIP-sopimusta. STTK:n kansainvälisten asioiden päällikön Risto Kousan mukaan sopimusta kannatetaan sen tuomien taloudellisten hyötyjen johdosta. Sopimus vilkastuttaisi EU:n vientiä Yhdysvaltoihin ja toisaalta toisi lisääntyviä investointeja Eurooppaan. Tämä on tärkeää vientivetoiselle Suomelle, sillä mitä paremmin vienti vetää EU:ssa, sitä paremmin se vetää myös täällä. Talouden vilkastumisen lisäksi sopimus palvelisi Kousan mielestä myös ay-liikkeen poliit- tisia tavoitteita eli työelämään ja ihmisoikeuksiin liittyvien kysymysten nostamista globaalin kauppapolitiikan keskiöön. Globaali kauppa on nostanut esimerkiksi Kiinassa satoja miljoonia ihmisiä köyhyysrajan yläpuolelle ja sen merkitys myös ay-agendalla on viime aikoina korostunut. Keskusjärjestöjen valitsema linja on siinä mielessä poikkeuksellinen, että ay-liike Pohjoismaita lukuunottamatta on pyrkinyt pikemminkin sopimuksen kaatamiseen. Mistä näkemysero pohjoismaisen ay-liikkeen ja muun Euroopan välillä oiken johtuu? Etelä-Euroopassa on ehkä vahvempi perinne radikalisoitumiselle kuin pohjoisessa. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa pyritään etenemään konsensuksen kautta, kun taas Etelä- Euroopassa on tapana viedä asia konfliktiin ja vasta sen jälkeen alkaa hakea neuvotteluasetelmia, Kousa toteaa. Ristiriitaisia laskelmia Euroopan komission mukaan sopimuksen myötä lisääntyvä kaupankäynti ja investoinnit tuottaisivat Euroopan unionin maille niiden kipeästi kaipaamaa talouskasvua. Komission arvio perustuu sen Centre for Economic Policy Research (CEPR)-tutkimuslaitokselta tilaamaan raporttiin. Yhdysvaltalaisen Tuftsin yliopiston tutkijan Jeronim Capaldon mukaan CEPRin laskelmat vapaakaupan vaikutuksista eivät kuitenkaan huomioi EU:n alueellisia eroja eikä esimerkiksi rakennemuutoksesta seuraavaa resurssihukkaa. Hänen mukaansa vapaakauppasopimus vähentäisi todellisuudessa EU:n nettovientiä, kutistaisi bruttokansantuotetta, laskisi palkkoja ja lisäisi työttömyyttä. Erityisen tuntuvia vaikutukset olisivat EU:n pohjoisissa maissa. Myös Kousa suhtautuu CEPRin laskelmiin epäilevästi. Siitä huolimatta sopimuksellla olisi hänen mielestään pohjimmiltaan positiivinen vaikutus talouteen. EU:n nykyisin solmimat kauppasopimukset esimerkiksi Etelä-Korean ja muiden maiden kanssa ovat stimuloineet kauppaa ja lisänneet kasvua. Eli kyllä minusta vapaakauppa on tie kasvuun. Kaikki raha, joka joudutaan käyttämään kaupan esteiden poistamiseen, on hukkaan heitettyä. See you in court Yksi sopimuksen kärkkäimpiä kotimaisia kriitikoita on ollut Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, joka on hyökännyt voimakkaasti sopimukseen sisältyvää investointisuojaa vastaan. Investointisuojalla tarkoitetaan riitojenratkaisumenettelyä, jossa yritykset voisivat haastaa valtioita kansainväliseen välimiesmenettelyyn, mikäli kokisivat tulleensa kohdelluksi tavalla, joka luo merkittävää haittaa heidän toiminnalleen. Välimiesoikeuksissa asioita ratkaisisi kolmehenkinen paneeli, jossa sekä yrityksellä että valtiolla olisi oma edustajansa. Koskenniemen yksi lempiesimerkeistä on Australia, joka sai tupakkayhtiö Philip Morrisilta haasteen välimiesoikeuteen vaadittuaan kuvia syöpäpotilaan keuhkoista tupakka-askien kansiin. Kanteiden sisältö ja niitä koskevat päätökset ovat kuitenkin toissijaisia. Yksittäinen välimiesmenettely - häviämisestä puhumattakaan - maksaa OECD:n arvioiden mukaan 8-30 miljoonaa dollaria. Yritysten tukena toimii myös kansainvälisiä firmoja, jotka ovat erikoistuneet valtiota vastaan nostettavien kanteiden rahoittamiseen. Tämä luo otollisen maaperän kansallisen lainsäätäjän painostamiselle. Suomen kolmen suurimman terveysalan yrityksen, Terveystalon, Attendon ja Mehiläi- 15

16 Puheenaihe CEPRin ja Tuftsin yliopiston Jeronim Capaldon esittämät arviot TTIP-sopimuksen vaikutuksista poikkeavat jyrkästi toisistaan. Arviot pohjautuvat erilaisiin talousmalleihin: Capaldon malli huomioi esimerkiksi EU:n alueelliset erot, resurssien vajaakäytön sekä sopimuksen mahdolliset vaikutukset työllisyyteen. CEPRin malli sisältää eri skenaarioita, jotka riippuvat saavutetun sopimuksen kattavuudesta. Mallissa työllisyys oletetaan vakioksi. Vapaakauppaa yliopistoissa Viime tammikuussa eurooppalaisia yliopistoja edustava European University Association (EUA) julkaisi lausunnon, jossa se ilmaisi huolensa EU:n neuvottelemien vapaakauppasopimusten vaikutuksista yliopistosektorille. EUA:n mukaan korkeakoulutuksen päätyminen sopimusten piiriin voisi tuoda vakavia seurauksia niin yliopistojen opetustehtäville kuin esimerkiksi tutkimukseen liittyville tekijänoikeuksille, tiedonkeruulle ja tietoturvallisuudelle. Myös Suomen yliopistojen yhteistyöelin UNIFI on allekirjoittanut kannanoton. Akateemisen opetus- ja tutkimustyön muutoksia tutkivan Helsingin yliopiston professorin Timo Aarrevaaran mielestä on selvää, että myös korkeakoulusektori on sopimuksen piirissä. Vaikka julkiset palvelut rajattaisiinkin sopimuksen ulkopuolelle, suomalainen koulutus on julkisrahoitteista ja lähtökohtaisesti ainakin osaksi sopimuksen piiriin kuuluvaa. Korkeakoulutusta ei TiSAn lähtökohdissa tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi aikuiskoulutuksen palvelut voidaan tällöin irrottaa erilliseksi osaksi, joita ei suojattaisi sopimuksen poikkeuksina. Sopimuksen sijaan Aarrevaara puhuisikin mieluummin strategiasta, jolla pyritään harmonisoimaan korkeakoulujärjestelmiä. Strategioihin liittyy aina poliittisia valintoja, ja siksi nyt kaivattaisiinkin keskustelua siitä, mitä suomalaiselta korkeakoulujärjestelmältä oikein odotetaan. Koulutusjärjestelmällämme on omia kansallisia erityispiirteitä, jotka poikkeavat merkittävästi yhdysvaltalaisesta järjestelmästä. Meidän pitäisi käydä aitoa keskustelua siitä, sisältyykö näihin piirteisiin tekijöitä, jotka voivat muodostua sopimuksen näkökulmasta ongelmaksi ja haluammeko me pitää niistä kiinni. Keskustelu avaisi mahdollisuuden tarkastella sitä, mikä yliopisto oikein viime kädessä on, mitä uskomme sen olevan ja mitä haluamme sen olevan tulevaisuudessa. Julkista keskustelun nostattamisessa myös ay-liikkeen tulisi Aarrevaaran mielestä ottaa aiempaa vahvempi rooli. Mikä estäisi luomasta sopimuksen tiimoilta laajoja julkisia kuulemisia? Vaikka tämä ei ehkä innostaisi laajoja kansanjoukkoja mukaan, niin osallistumiskanavien rakentaminen olisi kuitenkin sen väärti. Antti Sadinmaa sen, taustalla on amerikkalaisia rahoittajia. Kun sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään niitä koskevaa lainsäädäntöä, voi Attendo halutessaan lähettää lakimiehensä ministeriöön ja sanoa, että see you in court, Koskenniemi toteaa Ylioppilaslehden (10.4) haastattelussa. Euroopan komissio toteutti kesällä 2014 julkisen konsultaation, johon tuli lähes vastausta. Noin 97 prosenttia vastaajista vastusti investointisuojaa. Komissio on viimeisimmässä esityksessään pyrkinyt vastaamaan investointisuojaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin. Sopimusneuvotteluihin perehtynyt Yorkin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Gus Van Harten on kuitenkin pitänyt uudistuksia riittämättöminä investointisuojaan liittyvien riskien torjumiseksi. Suomessa SAK, MTK ja EK ovat ilmoittaneet, ettei investointisuoja ole heille kynnyskysymys vaikka investointisuoja pahimmillaan voisi tuhota kaikki ne työhön liittyvät tavoitteet, joita ay-keskusjärjestöt hamuavat. Kilpajuoksua kuilun pohjalle? Yhdysvaltojen ja EU:n harjoittaman säätelyn yhdenmukaistamisen on pelätty tarkoittavan todellisuudessa sääntelyä pienimmän mahdollisen nimittäjän ehdoilla. Risto Kousan mukaan huoli on otettava vakavasti. Amerikkalainen ay-liike on ollut huolissaan siitä, heikkeneekö heidän työelämänsä normisto sopimuksen myötä esimerkiksi Bul- 16

17 Lakiasiaa Kolumni garian tasolle. Ay-liikkeiden yhteinen tavoite onkin, että sääntelyn yhtenäistäminen ei saa johtaa pelkoon nykyisen normitasomme puolesta. Vapaakauppasopimusta neuvotellaan kuitenkin niin sanotun negatiivisen listauksen periaatteella. Toisin sanoen lähtökohtaisesti kaikki on pöydällä, ja sopimusosapuolten on erikseen ilmoitettava ne alueet, jotka ovat sopimuksen ulkopuolella. Tiedämmekö siis lainkaan sitä, kuinka laajalle sopimus voi lopulta ulottua? Toistaiseksi olemme tosiaan aikalailla vakuuttelujen varassa esimerkiksi sen suhteen, että julkiset palvelut olisivat sopimuksen ulkopuolella. Vahvimmin uskotaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut eivät missään tapauksessa ole sopimusten piirissä, mutta esimerkiksi koulutuspalvelujen suhteen olemme harmaammalla alueella, Kousa toteaa. TTIP-sopimuksen lisäksi EU neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltojen ja yli 20 muun maan kanssa palvelukauppaa koskevaa TiSA-vapaakauppasopimusta. Sopimus ei ole herättänyt yhtä voimakasta keskustelua kuin TTIP, vaikka se kohdistuu ennen kaikkea julkisiin palveluihin. Myös TiSA-sopimuksessa käytetään myös negatiivisen listauksen periaatteetta. TiSA-kuvio valkeni minulle vasta tämän vuoden alkupuolella eikä se ole aiemmin tullut vastaan edes eurooppalaisen ay-liikkeen kokouksissa, Kousa myöntää. Vuonna 2013 alkaneet TiSA-neuvottelut ovat edenneet TTIP-neuvotteluita huomattavasti nopeammin osittain ehkä juuri julkisen keskustelun vähäisyydestä johtuen. Mitään varsinaista aikataulutavoitetta sopimukselle ei ole. Viimeiset panokset, olkaa hyvä Vapaakauppasopimusneuvotteluissa pelataan peliä elämää suuremmilla panoksilla. Kannattaisiko pelipöydästä kuitenkin kävellä pois ennen kuin käy huonosti? Monien kriitikkojen mielestä neuvottelut tulisi katkaista sopimuksiin liittyvien riskien johdosta. Keskusjärjestöissä peli halutaan kuitenkin katsoa loppuun. Kousan mukaan TTIP-sopimusta ei ole pakko hyväksyä hinnalla millä hyvänsä, mikäli sen lopputulos ei vastaa ay-liikkeen tavoitteita. Sopimus voivat tulla vielä äänestettäväksi eduskuntaan ja eräiden arvioiden mukaan Lissabonin sopimus myös takaisi EU:n jäsenmaille vetooikeuden sen hyväksymisessä. Kynnyskysymyksiä hän ei kuitenkaan asettaisi. Minusta tässä vaiheessa ei olisi poliittisesti viisasta ilmoittaa, että tämä on jo nyt menossa siihen suuntaan, että poikki vain. Portteja siihen on vielä olemassa. Teksti ja kuva: Antti Sadinmaa YHL:n viestintäkoordinaattori k o l u m n i Onnea työyhteisötaidoista Kevätauringon helliessä meitä pitkän talven jälkeen mieleen nousee, miten onnellisia läpi vuoden leppeässä säässä ja hedelmällisellä maaperällä elävät ovatkaan. Ystäväpariskuntani on vastikään muuttanut Berliiniin, ja Euroopan hipsteripääkaupungin ilojen lisäksi he ovat ihastelleet erityisesti ajoissa alkavaa kevättä. T-paitakelit alkavat ennen vappua ja rospuuttokaudesta ei näy vilaustakaan. Moni vielä etelämpää tänne muuttanut tuttu on puolestaan todennut, miten suomalaiset ovat kesäisin ja talvisin kuin kahta eri heimoa. Kesällä riittää aurinko, mutta mikä meistä tekisi onnellisia ympäri vuoden? Tutkimusten mukaan eniten onnellisuutta tuottavat rakastavat ihmissuhteet ja onnistumisen kokemukset, eivät niinkään rahallinen menestys työelämässä tai muutkaan materialistiset seikat. Toisaalta työstä saatavaan palkkaaan pätee sama sääntö kuin terveyteen: hyvä terveys tai mukava palkkataso ei sinänsä tee ketään onnelliseksi, mutta jos kroppa alkaa prakata tai palkkaus koetaan epäreiluksi, ihminen kokee itsensä hyvin tyytymättömäksi. Ympärivuotista onnea työelämässä onkin työpaikka, jossa henkilöstöä kohdellaan tasa-arvoisesti ja jossa työyhteisö toimii hyvin. Jokainen yhteisön jäsen osallistuu aina yksilönä työilmapiirin rakentamiseen, yhteisön muiden jäsenten tukemiseen ja positiivisuuden ylläpitämiseen. Työnantajalla on kuitenkin tärkeä tehtävä kehittää työntekijöidensä työyhteisötaitoja. Yliopistojen voimakas hierarkkisuus eri henkilöstöryhmien välillä aiheuttaa helposti ongelmia, joiden ratkomiseen työntekijät tarvitsisivat työkaluja. Samoin viimeaikainen vauhdikas organisaatiorakenteiden kehittäminen ja lakiuudistusten aiheuttamat muutokset toimintaympäristössä aiheuttavat stressiä, joka purkautuu arjen työssä helposti työyhteisölle haitallisin tavoin. Tämä on täysin ymmärrettävää ja välillä jokainen työyhteisö voi kaivata apua ilmapiirin puhdistamiseen. Myös ristiriidoitta säilynyt yhteisö voisi tuoda jäsenilleen enemmän työniloa, jos se kehittäisi parempia yhdessä toimimisen tapoja. Tarjosi työnantaja siihen tukea tai ei, niin jokainen voi kuitenkin harjoitella työyhteisötaitojaan joka ikinen päivä. Perusteet ovat helpot: kohtele kollegaa kuin itseäsi haluaisit kohdeltavan. Itse toivon, että piristykseksemme palannut aurinko auttaa nostamaan omatkin fiilikset plussan puolelle ja tekee työyhteisön toimivuuden tsemppaamisesta helpompaa. Tiina Kotti Aalto-yliopisto 17

18 Työelämän muutokset Vaietut näkökulmat tehtävien ulkoistuksiin Julkisten palveluiden ulkoistamisia ja yksityistämisiä perustellaan useimmiten taloudellisilla seikoilla, tehokkuudella ja kilpailun tuomalla virtaviivaisuudella. Ulkoistettavaan palveluun erikoistunut yritys pystyy usein tuottamaan palvelun tehokkaammin tai halvemmalla, koska se saattaa olla markkinajohtaja. Esimerkiksi huoltopalvelut keskittyvät helposti suurille toimijoille, joilla on paljon asiakkuuksia ja jonka henkilöstö pystyy hoitamaan usean asiakkaan työpyyntöjä. Yrityksen tai yhteisön kustannuksista merkittävin osa koostuu usein henkilöstön palkkakustannuksista, joissa voidaan säästää monin eri keinoin. Palveluntarjoaja on saattanut päästä palkkakustannuksissaan alhaiseen tasoon ottamalla töihin esimerkiksi vastavalmistuneita, joiden alkupalkka on alhainen. Palveluntarjoaja voi säästää palkkakustannuksissaan siirtämällätyöntekijät ulkoistamisen myötä korkean palkkatason virka- tai työehtosopimuksen piiristä edullisemman tai joustavamman toiminnan mahdollistavan työehtosopimuksen piiriin. Toki ulkoistamisen taustalta löytyy usein myös muita syitä. Julkisten palveluiden ulkoistamisratkaisuja tehtäessä unohdetaan helposti muut kuin taloudelliset näkökohdat. Ulkoistaminen voi olla toimiva ratkaisu, jos muun muassa palveluja ja niiden laatua voidaan samanaikaisesti parantaa ja jos ulkoistettavien tehtävien ja julkisten palvelujen rajapinta on selvä. Ennen päätöksentekoa myös näihin kysymyksiin on perehdyttävä uskottavasti. Toistaiseksi on melko vähän tutkimuksia julkisten palveluiden ulkoistamisesta. Hanna Kuuselan ja Matti Ylösen helmikuussa julkaistu Ulkoistajan ja yhtiöittäjän käsikirja tuo oman näkökulmansa aihepiiriin. Kyseessä on erityisesti kuntapäättäjille suunnattu opas seikoista, joihin kuntapäättäjien kannattaisi kiinnittää huomiota ulkoistettaessa ja yksityistettäessä 18

19 Työelämän muutokset kuntien toimintoja. Kuusela ja Ylönen nostavat esille erityisesti ulkoistamisen myötä syntyvän demokratiavajeen, eettisten näkökohtien unohtumisen ja piilokustannukset. Vaikka oppaassa käsitellään aihetta erityisesti kuntien näkökulmasta, samoihin seikkoihin kannattaisi kiinnittää huomiota ulkoistettaessa myös valtion tai muun julkista sektoria lähellä olevien yhteisöjen tehtäviä ja palveluita. Ulkoistamiset vähentävät demokratiaa Kunnan omassa toiminnassa tai liikelaitoksessa päätöksenteko on aina ainakin periaatteessa julkista. Kuntalaiset ja media voivat seurata kunnan ja sen liikelaitosten toimintaa sekä puuttua mahdollisiin ongelmiin. Julkisuuslaki ei sen sijaan koske kuntien omistamia osakeyhtiöitä. Toisin sanoen kun julkisia toimintoja yhtiöitetään tai siirretään yrityksille, yhtiöiden toiminnasta saavat tietoja vain yhtiön hallituksen jäsenet ja rajoitetusti kunnanhallitus. Samanlaisia demokraattisen valvonnan ongelmia syntyy myös, kun kunta ostaa tavaroita ja palveluita markkinoilta. Sopimukset julistetaan helposti salaisiksi, vaikka julkisuuslain mukaan vain liike- ja ammattisalaisuudet voidaan salata. Avoimuus- ja demokratianäkökulmasta tätä tilannetta ei voi pitää hyväksyttävänä. Eettisille periaatteille ei sijaa päätöksenteossa Kuntalaiset haluaisivat usein suosia kuntien hankinnoissa yrityksiä, jotka maksavat veronsa vastuullisesti ja jotka eivät siirrä voittojaan veroparatiiseihin. Myös ympäristön suojeluun ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen halutaan kiinnittää huomiota. Eettisten kriteereiden liittäminen julkisiin hankintoihin on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Esimerkiksi terveydelle tai puhtaalle ilmalle on vaikeaa määritellä arvoa. Tärkeää kuitenkin olisi, että julkisiin hankintailmoituksiin listattaisiin kaikki laadulliset ja eettiset kriteerit. Hankintalakia ollaan parhaillaan uudistamassa uusien julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan direktiivien mukaisiksi. Hankintalainsäädännön valmistelun etenemisestä ja alustavista linjauksista on keskusteltu 2014 järjestetyissä avoimissa kuulemistilaisuuksissa. Uudessa direktiivissä on poistettu halvimman hinnan valintaperuste ja ainoa valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus. Tämän vuoksi hinta-laatusuhde tai halvin hinta/alhaisimmat kustannukset pitäisi voida huomioida paremmin. Uusien hankintadirektiivien myötä laadun huomioimisen mahdollisuuksia voitaneen korostaa ympäristö- ja sosiaalisissa näkökohdissa. Samoin poissulkemisperusteena voidaan huomioida esimerkiksi ympäristö-, työ- ja sosiaalilainsäädännön noudattamisen laiminlyönti. Näin kuntalaisten odotuksiin vastuullisemman ja eettisemmän toiminnan suosimisesta voidaan vastata peremmin, jos kunnan tehtävien ulkoistaminen osoittautuisi välttämättömäksi. Vaarantuuko oikeusturva? Hallinto-, julkisuus- ja kielilakia sovelletaan julkisen vallan toimijoihin ja liikelaitoksiin, muttei yhtiöihin. Julkiselta vallalta edellytettävien suhteellisuus-, yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden noudattamista ja toteuttamista valvotaan viime kädessä hallinto-oikeuksissa. Palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen altistaa meidät erilaisten oikeudellisten toimintakulttuureiden ja periaatteiden törmäykseen. Rajanveto julkisen ja yksityisen välillä hämärtyy ja jopa siirtää mahdolliset erimielisyydet ja riidat käsiteltäviksi yksityisoikeudellisina riitoina käräjäoikeuksiin. Ulkoistaminen vaikuttaa siis siihen, minkälainen oikeusturva ja muutoksenhakumahdollisuudet kuntalaisilla on käytettävissään. Varsinkin käräjäoikeusprosesseihin liittyvä oikeudenkäyntikuluriski saattaa arveluttaa kuntalaisia. Osa ulkoistamisen kuluista jää näkymättömiin Ulkoistamiseen liittyy myös muita kustannuksia kuin tarjottavan palvelun hinta. Kustannuksia syntyy muun muassa kilpailutusprosessin toteuttamisesta, sopimuksen toteuttamisen seurannasta ja valvonnasta. Näitä ns. transaktiokuluja on usein vaikea selvittää, minkä vuoksi niitä ei oteta huomioon vertailtaessa, kannattaako palvelu tuottaa itse vai ulkoistaa. Pahimmillaan ulkoistetun palvelun päälle syntyy näkymättömiä kustannuksia, jos ulkoistettu palvelu kattaakin vain osan tarvittavista palveluista. Yksityiset tuottajat valitsevat helpot asiakkaat ja parhaat kohteet itselleen. Hankalimmat ja kalliimmat tapaukset jäävät joko heitteille tai julkisen sektorin hoidettaviksi. Transaktiokuluja voidaan pyrkiä pienentämään keskittämällä hankintoja. Hankintojen keskittäminen esimerkiksi valtiolla yhteishankintayhtiö Hansel oy:lle on tuonut mukanaan myös ongelmia ja heikentänyt avoimuutta. Merkittävä osa julkisesta rahankäytöstä on siirtynyt näin yrityssalaisuuksien piiriin ja valvonnan ulottumattomiin. Hankintojen keskittäminen voi myös edistää yksityisten monopolien muodostumista. Julkinen tilaaja voi vaikuttaa markkinoihin ja kasvattaa ennestään suurempia yrityksiä. Jos halutaan kustannussäästöjä ja välttää transaktiokuluja, on järkevää tehdä suurempia hankintoja harvemmin. Suurhankintoihin vastaaminen saattaa olla mahdollista vain suurille, ylikansallisille yrityksille. Hankintojen keskittäminen voi kaventaa markkinoita, jolloin tulevaisuudessa yksi tai muutama palveluntarjoaja voivat määritellä vapaasti hinnat. Tästä on jo nähtävissä esimerkkejä. Julkisen sektorin tietohallintomenot ovat noin kaksinkertaistuneet 1990 luvun lopun jälkeen. Hankintalaki uudistuksen kohteena Teksti: Pirkko Janas Pardian lakimies Hankintalain muutostarpeita pohtinut työryhmä yksinkertaistaisi hankintamenettelyjä ja tehostaisi julkisten varojen käyttöä. Julkisissa hankinnoissa tulee voida varmistaa, että palveluja tuotavien yritysten lakisääteiset asiat ovat kunnossa. Tarjouskilpailuista poissulkemismenettely on tärkeä väline. Lainsäädännön tulisi tarjota tehokkaat työkalut väärinkäytösten estämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä luovutti toukokuussa ehdotuksensa hankintalain uudistamiseksi työministerille. Hankintalain uudistamisen taustalla ovat julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat EU-direktiivimuutokset, jotka tulee saattaa kansallisesti voimaan viimeistään keväällä 2016.(AN) 19

20 Työelämän murros IT-alan ammattilaiset uupuvat yliopistoissa Palvelut pilveen, uupuva henkilöstö IT-ala murroksen kourissa Tieto- ja informaatioteknologia on olennainen osa lähestulkoon kaikkia yliopistojen toimintoja. Onkin hyvin hankalaa kuvitella, miten yliopistot ylipäätään tulisivat toimeen ilman tietoverkkoja ja informaatioteknologiaa: Sähköpostit eivät liikkuisi, opintosuoritukset eivät rekisteröityisi tietokantoihin ja yliopistopainot puskisivat ulos tonneittain opinto-ohjelmia ilmoitustaulujen täyttyessä niitä koskevista korjauksista. Yhtä tärkeä merkitys on osaavalla henkilöstöllä, joka kehittää ja ylläpitää yliopistojen it-valmiuksia sekä tukee opiskelijoita ja henkilökuntaa tietotekniikan käyttämisessä. Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen jäsen Janne Suokas on Oulun yliopiston tietohallintopalveluiden palvelupäällikkö. Hän toimii myös YHL:n IT-alaa edustavassa ammattialatoimikunnassa. Toimikunnan puheenjohtajana Suokas on seurannutkin läheltä IT-alaan liittyvää kehitystä kotimaisissa yliopistoissa. Viime vuoden keväällä YHL toteutti eri ammattialoilla työskenteleville jäsenille suunnatun kyselyn. Kyselyyn vastasi 123 IT-alalla työskentelevää jäsentä. Lähes puo- ATK-toimikunta ATK-toimikunta seuraa yliopistojen palkkausjärjestelmän toteutumista ja sen soveltuvuutta yliopistojen IT-alan palkkaukseen. Uuden palkkausjärjestelmän sisäänajo ei ole täysin onnistunut, vaan järjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää muun muassa IT-alan osalta täydentävää tarkastelua ja valtakunnallista tehtävän mukaista vertailua. Toimikunta osallistuu myös työehtosopimusten valmisteluun silloin, kun se on ajankohtaista. (AS) Lisätietoja toimikunnasta:www.yhl.fi kohdassa Liitto/organisaatio/ammattialatoimikunnat/atk let heistä ilmoitti kokevansa uupumusta omassa työssään. Mistä tämä mielestäsi johtuu? Tietotekniikan jatkuvasti uusiutuvat tuulet tuovat yhä nopeammassa ajassa lisää omaksuttavaa ja opittavaa. Kaikki pitää olla hallussa ja myös rautalangat suoristettu ennen kuin uutuudet etenevät asiakkaille saakka. Kiire todistetusti lisää stressiä ja uupumista. Vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi IT-infran hankintoihin ja omaan työkiireeseen sekä töiden järjestelyihin ovat olemattomia tai parhaimmassa tapauksessakin vain vähäisiä. Järjestelmien integroinnin kasvu on luonut omia haasteita, koska useimpia asioita pitäisi pystyä tekemään ryhmätyönä. IT on muuttunut käsityöstä tehdasmaisemmaksi ja työtapoja pitäisi pystyä muuttamaan. Niukkenevat resurssit ovat myös keskeinen syy uupumukseen tukipalvelutehtävissä, jotka ovat olleet säästöjen kohteena useissa yliopistossa. Säästökurimuksessa myös henkilöstökoulutuksia on vähennetty minimiin. Tämä kasvattaa asiantuntijoiden painetta opetella uusia asioita vapaa-ajalla, mikä hämärtää eron työ- ja vapaa-ajan välillä. Oulun yliopiston tietohallinnossa palvelupäällikkönä työskentelevä Janne Suokas toimii työnsä ohella myös YHL:n atktoimikunnan puheenjohtajana. Miten työhyvinvointi on otettu huomioon IT-alalla esimerkiksi juuri edellä mainituissa tilanteissa? Oulun yliopistossa esimiehillä on tärkeä rooli kartoittaa henkilöstön jaksamista ja työkuorman tasaista jakautumista. Näitä asioita kartoitetaan vähintäänkin kerran vuodessa pidettävissä kehityskeskusteluissa ja aktiivisella seurannalla. Havaituissa ja vakaviksi koetuissa tapauksissa havaittuja ongelmia käsitellään organisaation sisällä tarvittaessa työterveysyksikön palveluita hyödyntäen. Atk-toimikunta on kuitenkin huolissaan siitä, että tarkkailu saattaa olla menossa ehkä jopa liian yksityiskohtaiseksi. Huomaako työntekijä milloin pitäisi kieltäytyä erilaisiin kokeisiin ja hoitoihin ohjautuessaan? Ja kuinkahan moni edes uskaltaisi kieltäytyä? Tarkastusten muututtua terveystarkastuksiksi ne alkoivat koskea yhä nuorempia työntekijöitä. Toki ilmainen terveystarkastus on houkutteleva lisä ja siinä mahdolliset esiin tulevat ongelmat on tärkeä löytää. Tämä on asia, jota ehkä pitäisi seurata enemmän ja muuallakin kuin vain atk-toimikunnassa. 20

21 Työelämän murros Kyselyssä nousi esiin myös palkkaukseen sekä uralla etenemiseen liittyvä tyytymättömyys. Kuinka merkittävistä ongelmista on kyse ja miten esimerkiksi urakehitystä voisi parantaa yliopistoissa? Kyse on merkittävästä ongelmasta, sillä urakehitys yliopistomaailmassa törmää akateemisen tutkinnon puutteesta johtuvaan lasikattoon muissa kuin tutkimukseen ja opetukseen liittyvissä töissä. Tukipalvelutehtävissä työurat ovat kiveen hakattuja monien ollessa palkattuja juuri tiettyyn tehtävään eikä mahdollisuuksia urakehitykseen ole. Tässä tilanteessa on vaikeaa saada palkkausta nostettua ilman tehtäväkuvan oleellista muuttumista. Useat yliopistot ovat ottaneet käyttöön ulkoistettuja pilvipalveluita esimerkiksi sähköpostipalveluihin liittyen. Mitä mahdollisuuksia tämä tuo yliopistoille? Pilvipalvelut mahdollistavat suurempien käyttökapasiteettien ja monipuolisempien palveluiden käyttöönoton. Niukkuuden keskellä elävien yliopistojen IT-palvelut eivät pystyisi mitenkään tuottamaan vastaavia palveluita suurille käyttäjämassoilla. Tästä johtuen opiskelijasähköpostipalvelut ovatkin ulkoistettu useissa korkeakouluissa. Entä mitä riskejä pilvipalveluihin sisältyy ja miten niitä ehkäistään? Sähköpostin ulkoistaminen pilveen on tiedostettu tietosuojariski. Pilvisähköpostiin liittyviä riskejä voidaan ennaltaehkäistä tehokkaimmin ohjeistamalla ja kouluttamalla. Teknisesti on myös mahdollista kontrolloida, että mitä pilveen talletetaan, mutta ratkaisut ovat kalliita ja ne sopivat huonosti yliopistojen imagoon tiedon jakajana. Pitkän aikavälin riskinä voidaan pitää myös suomalaisen IT-osaamisen näivettymistä palveluiden siirtyessä hiljalleen pilveen. Yksittäisen käyttäjän osalta pilvisähköpostiin liittyvät riskit voidaan välttää mieltämällä sähköposti eräänlaiseksi postikortiksi: Sen, minkä voi kirjoittaa postikorttiin, voi kirjoittaa myös sähköpostiin. Mitkä näet IT-alan tulevaisuuden merkittävimpinä haasteina? Mobilisaatio on tuonut paljon mahdollisuuksia ja riskejä. Se myös muuttaa perinteistä yliopistojen ITtoimintaa täysin uuteen suuntaan. Ryhmätyötilat ja ohjelmistot, joita käyttäjät itse pystyvät mukauttamaan itselleen sopiviksi, muuttavat IT:n toimintaa tuottajasta mahdollistajaksi. Informaatioteknologian rooli tuleekin jatkossa muuttumaan organisaatioissa rajusti. Sähköisten palveluiden merkitys on kasvanut aikojen saatossa ja nykyisille käyttäjille tulevista käyttäjistä puhumattakaan on tärkeää saada palvelua ajasta tai paikasta riippumatta. Teksti ja kuva: Antti Sadinmaa 21

22 Ay-väki koolla Pätkätöitä ja palkattomia harjoitteluita eurooppalaisten nuorten näkökulmia työelämään Kuva: Joel Larsson Toukokuussa kuusi eurooppalaisten ammattiliittojen yhteenliittymää järjesti Euroopan komission kanssa konferenssiin, jonka tavoitteena oli koota yhteen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä nuorten työikäisten osallistamisesta ammattiliitoissa. Konferenssiin osallistui 150 ammattiyhdistysaktiivia eri aloilta ja eri puolilta Eurooppaa. Edustin konferenssissa Suomen julkisen alan ammattilittojen EU-yhdistys FIP- SU ry:tä, johon YHL:kin kuuluu Palkansaajajärjestö Pardian kautta. Just do it! Konferenssin viesti nuorille työikäisille oli, ettei heidän tarvitse jäädä odottamaan nuorille suunnatun ohjelman tarjoamista tai virallista kutsua mukaan vaikuttamaan. Monissa ammattiliitoissa on erilliset nuorisotoimikunnat, kuten Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmä. Niillä on oma tärkeä roolinsa, mutta nuorten ei tarvitse odottaa virallisen mandaatin saamista järjestääkseen omaa toimintaa ja tuodakseen mielipiteensä kuuluviin. Sama pätee paikallistasollakin: jokainen voi lähteä mukaan yhdistyksen hallitukseen tai henkilöstön edustajaksi. Eikä tarvitse olla työlainsäädönnön ekspertti osallistuakseen, sillä uutta oppii kysymällä. Jos toiminta kiinnostaa, mutta aika ei riitä aktivismiin, voi myös aina nykäistä hihasta jota kuta nykyistä toimijaa ja ehdottaa uudenlaisen toiminnan järjestämistä. Mukaan someen Ammattiliittoja kehotettiin konferenssissa lähtemään mukaan sosiaaliseen mediaan. Vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa on erityisen tärkeää keskusjärjestöjen tasolla. Kampanjoiden on näyttävä uusissa viestimisvälineissä ja liittojen on opittava luomaan positiivista pöhinää. Sosiaalista mediaa ei myöskään ole ilman henkilökohtaista otetta. Vaikuttaminen ei voi olla tutkimustulosten ja uutisoinnin uudelleentviittaamista, vaan asioista pitää pystyä esittämään mielipiteitä ja osallistuttava käytävään keskusteluun. Euroopan laajuista ammattiyhdistysnuorten keskustelua voi seurata muun muassa hashtageillä #tuyouth ja #back2ourfuture. Vaihdetaan fokusta Konferenssin keynote -puhujien esitelmissä nostettiin esiin hyvin voimakkaasti syrjäytymisen vaaraa ja tarvetta turvata nuorten autonomia talouden taantumassa. Pätkätöiden ja nollatuntisopimusten yleistyminen, palkattomat tai taskurahalla korvatut harjoittelut sekä joissakin maissa mahdolliset matalammat aloituspalkat nuorille ovat aiheuttaneet sen, että yhä useampi nuori ajautuu työmarkkinoilla kakkosluokan kansalaiseksi. Heillä ei ole taloudellista mahdollisuutta edes muuttaa pois vanhempiensa luota, saati elää taloudellisesti itsenäistä elämää tai perustaa perhettä. Asiantuntijaelin Eurofoundin edustaja Andrea Fromm esitteli tilastoja, joiden mukaan vanhempiensa luona asuvien nuorten määrä on noussut Euroopan laajuisesti viimeisen viiden vuoden aikana, myös Suomessa. Frommin mukaan syrjäytymisen kokemusten lisääntymisellä nuorten joukossa on selvä yhteys heikompiin työ- ja asumisoloihin. Fromm patistelikin ammattiliittoja tuomaan esiin työelämään siirtymässä olevien ongelmia kokonaisvaltaisesti. Back to Our Future Oli silmiä avaavaa huomata, miten samanlaisten ongelmien kanssa työelämässä painitaan eri aloilla ja eri puolilla Eurooppaa. Tutustuin konferenssissa muun muassa pariisilaiseen metrokuskiin, Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden asiamieheen ja slovenialaisen nuorisotyöttömien liiton asiantuntijaan. Vaikka jokaisen maan ongelmat ovat hieman erilaisia, kaikkialla puhuttaa se, miten estetään nyt työelämään siirtymässä olevan sukupolven syrjäytyminen ja millaisia ovat ne oikeudet, joita tulevaisuuden työelämässä pitää puolustaa. Näihin kysymyksiin ei konferenssissa löytynyt yhtä oikeaa ratkaisua, mutta sitäkin enemmän inspiraatiota vastausten etsimiseen yhdessä. Teksti: Tiina Kotti Aalto-yliopisto Eurooppalaisten ammattiliittojen yhteiseen Enough of their crisis, back to our future -kampanjaan voi tutustua lisää osoitteessa www. back2ourfuture.org. Konferenssi oli keskusteleva ja sen moderaattori keräsi kommentteja osallistujilta. Keskustelut heijastuivat myös twitter-seinälle. 22

23 Ota kantaa Allekirjoita sinäkin aloite nollasopimuksia vastaan! TaiHYlle uusi pääluottamusmies Sibelius-akatemiassa videoteknikkona työskentelevä Keijo Lahtinen on aloittanut Taideyliopistojen henkilöstöyhdistys TaiHYn uutena pääluottamusmiehenä. Mikä sai sinut innostumaan ammattiyhdistystoiminnasta? Jo muutama vuosi sitten kysyttiin, josko lähtisin liittomme luottamusmieheksi. Kun asia tuli taas ajankohtaiseksi, olikin ajatus luottamusmiestoimesta jo hautunut mielessäni ja lupauduin mukaan. Mitä pääluottamusmieheltä mielestäsi vaaditaan? Aktiivista osallistumista ja positiivista vaikuttamista työyhteisössä luottamusmiehen tulee olla jäsenistön luottamuksen arvoinen. Mitkä mielestäsi ovat ay-liikkeen keskeisimpiä haasteita tulevaisuudessa? Yksi keskeisimpiä haasteita on ylläpitää ja mielellään vahvistaa vaikutusvaltaa kovenevassa työmarkkina ilmapiirissä. Tätä kautta voidaan toimia vaikutusvaltaisena vastapainona niille koville arvoille, joita viime aikoina on kuultu esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton taholta. Teksti: Antti Sadinmaa YHL tukee nollatuntisopimusten kieltämistä vaativaa kansalaisaloitetta. Nollatuntisopimukset ovat työsopimuksia, joissa työajan minimituntimääräksi on sovittu nolla ja enimmäismääräksi 40 tuntia, eli työnantajalla ei toisin sanoen ole velvoitetta tarjota työntekijälle töitä joka viikko tai edes joka kuukausi. Tilastokeskuksen maaliskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan nollatuntisopimuksella työskentelee keskimäärin työntekijää, eli noin neljä prosenttia kaikista palkansaajista. Sopimukset koskevat myös koko ajan yhä useampia työntekijöitä Suomen työmarkkinoilla eri aloilla ja ammattiryhmissä. Erityisen yleisiä nollatuntisopimukset ovat nuorten keskuudessa: Tilastokeskuksen mukaan noin 65 prosenttia kaikista nollatuntisopimuksella työskentelevistä on alle 30-vuotiaita. Nollatuntisopimuksia perustellaan usein joustavuudella ja mahdollisuudella sovittaa työ omaan elämäntilanteeseen perinteisiä työ- Uudelta hallitukselta olisi kädenojennus heikossa työmarkkina-asemassa olevia kohtaan, jos se sopisi nollatuntisopimusten kieltämisestä aloitteen esittämällä tavalla. Operaatio Vakiduunin kansalaisaloite pähkinänkuoressa Nollatuntisopimusten kieltäminen Osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikkotyöaika Työaika on määriteltävä täsmällisemmin Parantaa työtuntimäärän ja ansiotason ennakoitavuutta Estää työantajaa kiertämästä irtisanomissuojaa sekä koeaika- ja lomautussäännöksiä 18 tunnin minimityöaika tuo osa-aikatyöntekijöille oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan Selventää työvoiman käyttötarpeeseen liittyvää riskinjakoa yrittäjän ja työntekijän välillä Vuokratyönantajan on taattava vuokratyöntekijälleen vähintään 18 tunnin viikkotyöaika Aloite säilyttää mahdollisuuden alle 18 tunnin sopimuksille perustellusta ja työntekijän erikseen kirjallisesti ilmaisemasta toiveesta (opiskelu, osa-aikaeläke, lastenhoito tai muut niihin rinnastettavat syyt) sopimuksia paremmin. Valitettavan työntekijän osalta seurauksena usein on epävarmuus ja jatkuva huoli siitä, riittävätkö tarjotut työtunnit oman toimeentulon turvaamiseen ja oman tulevaisuuden suunnittelemiseen. Nollatuntisopimuksia tarjotaan usein myös tilanteissa, joissa työn tarve on todellisuudessa jatkuvaa. Operaatio Vakiduuni -kampanjan aloittaman kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämiseksi on tähän mennessä allekirjoittanut jo yli ihmistä, joten aloite etenee eduskuntaan. Parhaimmillaan aloite voi johtaa uuteen lakiin tai lakimuutokseen. YHL kannustaa jäseniään allekirjoittamaan kansalaisaloitteen sekä levittämään tietoa kampanjasta omissa työyhteisöissään. Aloitteen voi allekirjoittaa saakka. Teksti: Antti Sadinmaa YHL:n viestintäkoordinaattori 23

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(5) LIITE 4 SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ- LIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002. TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Läsnä 1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 (5) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 (TT-STTK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu Sisältö Yleistä omavastuumaksusta... 4 1 Maksuvelvollisuus... 4 1.1 Palkkasumma...4 1.2 Omavastuumaksuprosentti...4 1.3 Omavastuumaksu henkilön lisäpäivämenosta...5

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013 Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017 Neuvottelutulos 24.10.2013 Sopimuskausi Sopimuskausi on 1.4.2014 31.1.2017. Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen jakso 31.1.2017. Työmarkkinakeskusjärjestöt

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017

MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2017 Elintarviketeollisuusliitto ry Meijerialan Ammattilaiset MVL ry NEUVOTTELUTULOS MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen

omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen Sisältö LUKIJALLE / TILL LÄSAREN 3 1 YLEISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN RAHOITUKSESTA 4 2 TYÖTTÖMÄN LISÄPÄIVÄOIKEUS JA SEN RAHOITUS 4 3 TYÖTTÖMYYSTURVAN

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

MERENKULKUALAN ULKOMAAN-

MERENKULKUALAN ULKOMAAN- LIITE 4 MERENKULKUALAN ULKOMAAN- LIIKENTEEN SOPIMUS IRTISANOMISEN JA LOMAUTUKSEN PERUSTEISTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat huomioon ottaen toisaalta välttämättömät pyrkimykset yritysten tuotannollisten

Lisätiedot

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen

Lisätiedot

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012 MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Tämä teknologiateollisuutta koskeva muutosturva-aineisto on laadittu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisenä yhteistyönä. Julkaisun tarkoitus on antaa opastusta

Lisätiedot

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT Tampere 10.2.2009 Timo Voutilainen IRTISANOMISSUOJA Yleissäännös: Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Työnhaku. Muutosturva. www.mol.fi. Työvoimatoimisto

Työnhaku. Muutosturva. www.mol.fi. Työvoimatoimisto Työnhaku www.mol.fi Muutosturva Työvoimatoimisto Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskevalla toimintamallilla parannetaan työntekijän asemaa tilanteissa, joissa

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Tiedote (1/2) 31.10.2013 NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 25.10.2013

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahasto Lailla perustettu vuonna 1998 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetus työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Sektori. Ajankohtaista työlainsäädäntö ja työehtosopimusaiheita, luottamusmiestapausten läpikäyntejä

Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Sektori. Ajankohtaista työlainsäädäntö ja työehtosopimusaiheita, luottamusmiestapausten läpikäyntejä YHL Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Sektori Luottamusmieskurssi 2 x 1 pv (kevät/syksy) Ajankohtaista työlainsäädäntö ja työehtosopimusaiheita, luottamusmiestapausten läpikäyntejä lm, tsv, varat yliopisto,

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Kuntasopimus 2014-2017

Kuntasopimus 2014-2017 Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot