ja Tammelan kunnat. Päätoimipaikka: Hämeenlinna Muut tutkintoon johtavan koulutuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ja Tammelan kunnat. Päätoimipaikka: Hämeenlinna Muut tutkintoon johtavan koulutuksen"

Transkriptio

1 1 LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Hämeenlinna 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 meenlinnan, Riihimäen, Valkeakosken ja Forssan kaupungit sekä Hattulan Ylläpitäjän toimintamuoto on kuntayhtymä, jonka taustatahoina ovat Hä ja Tammelan kunnat. Osakeyhtiön perustaminen on käynnissä ja aiesopimus siitä on hyväksytty. Sen mukaan ammattikorkeakoulun toiminnot siirretään osakeyhtiölle vuoden 2015 alusta lukien. Liite 1: Perussopimus, Liite 2: Aiesopimus osakeyhtiön perustamisesta 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) 1.5. Ammattikorkeakoulun opetusja tutkintokielet Opetuskieli: suomi Muu opetuksessa käytettävä kieli: englanti 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Päätoimipaikka: Hämeenlinna Muut tutkintoon johtavan koulutuksen ja muun vakiintuneen toiminnan paikkakunnat: Forssa, Hattula, Riihimäki, Tammela ja Valkeakoski Ei muita vakiintuneen toiminnan paikkakuntia. 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin HAMK VISIO 2020 tutkimus. TOIMINTA AJATUS Hämeen ammattikorkeakoulu on alueen ainoa korkeakoulu. HAMK toteuttaa ammattikorkeakoululle lainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä uudella, ainutlaatuisella tavalla. Tässä opiskelija on keskiössä ja työelämä välitön hyödynsaaja. Olemme lähellä seutukuntien toimintaa. Menestymme ja alue menestyy. Siksi panostamme läsnäoloon seutukunnissa. Parannamme Suomen kilpailukykyä sekä jaamme osaamistamme globaalisti sekä koulutuksen että tutkimuksen alueille. MENESTYSTEKIJÄMME Työskentelemme yhdessä kumppaniemme kanssa. Tartumme mahdollisuuksiin ja arvioimme toimintaamme, ratkaisemme ongelmat ja korjaamme virheet viivyttelemättä. Olemme opiskelijoiden ja henkilöstön muodostama yhteisö. Teemme työtä yhdessä innostuen, avoimesti, erilaisuuden voimalla ja olemalla rohkeita. STRATEGIAKAUDEN HAASTEITA Työelämän odotukset kasvavat ja monimuotoistuvat samaan aikaan kun korkeakoulutuksen julkinen rahoitus kaventuu merkittävästi. Tähän vastataan säilyttämällä korkea laatu, tekemällä uudistavia valintoja, keskittymällä olennaiseen ja löytämällä uusia toiminta alueita. Tulevaisuuteen suuntaavan, ammatillisen korkeakoulutuksen tarjoaminen

2 2 on erityisen tärkeää alueellamme, jonka koulutustaso, kansainvälistymisaste, yritysten kasvuhalukkuus ja TK panostukset ovat edelleen keskimääräistä alemmat. Kannamme vastuuta erityisesti nuorten koulutuksesta ja hyvän elämän edellytyksistä. Nämä taataan varmistamalla alueen kehittyminen ja elinvoimaisuus. HAMKin strategian lähtökohtana on korkeakoulun toiminnan uudistaminen tavalla, joka varmistaa HAMKin ja sen toiminta alueen menestymisen. Toiminnan keskiössä ovat opiskelija, työelämä ja tutkimus. STRATEGIAN 2020 PÄÄKOHDAT Koulutus Opiskelija keskiössä periaate ohjaa koulutustamme. Tarjoamme opiskelijoille kolme mallia: 8 16: Työviikkopohjainen, viikottainen opintopistekertymä, jatkuva ohjaus, opiskelu vastaa työpaikkatyöskentelyä: ollaan paikalla ja tehdään töitä monimuotoisesti yhdessä. 24/7: Opinnot etenevät normiaikaa nopeammin. Opiskelijan oma suunnittelu ja itsenäisyys on suuri. Työelämän yksilölliset ja monialaiset mahdollisuudet ja tarpeet huomioidaan maksimaalisesti : Työelämässä tapahtuvaa oppimista hyödyntävä opiskelumuoto. Yhteistä malleille on opiskelijasta välittävä ohjauskulttuuri, hänen henkilökohtaisen urapolkunsa rakentaminen sekä yhteisöllinen työskentelytapa. Lisäksi yhteistä on digitaaliseen portfolioon perustuva monimuotoinen arviointi ja vahva virtuaalikampuksen hyödyntäminen. Toimintamallit tukevat monialaisten opiskelijaryhmien työskentelyä koko toimialueella riippumatta koulutusvastuun kotipaikasta. Tutkimusyksiköiden integrointi opetukseen systematisoituu, ja hankkeita on aina tarjolla opiskelijoille. Opiskelijalla on käytössä HAMKin laajan kumppaniverkoston osaaminen. Koulutukseen kuuluu yrittäjyyttä edistävä Tartu toimeen periaate. Opiskelijoita kannustetaan tarttumaan hyviin ideoihin, joita kehitetään henkilökohtaisessa ohjauksessa ja vertaistuen avulla liikeideoiksi. Olemme kiinteä osa kansallista ja kansainvälistä korkeakouluyhteisöä. Digitalisoituminen Helppokäyttöiset ja nopeasti käyttöönotettavat digitaaliset palvelut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman toiminnan. Digitaalisuus lisää kilpailukykyä, tehostaa ja uudistaa toimintaa sekä palvelee työelämää ja kansainvälistymistä. Aluevaikuttavuus ja työelämälähtöinen tutkimus HAMKin läsnäolo koko alueella on aluevaikuttavuuden perusta. Huomioimme seutukuntien linjaukset ja painotukset. Neljä työelämälähtöistä opetusta tukevaa tutkimusyksikköä toimii tarkennettujen painoalojen mukaisesti: ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998)

3 3 Tutkimusyksiköissä työskentelee tutkimusryhmiä, jotka toimivat kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa. Tutkimusyksikköjen toiminta ja rahoitus on moninkertaistettu. Julkaisemme aktiivisesti tutkimustyömme tuloksia. Työelämän lähipalvelut HAMKin palvelut ovat helposti saatavilla. Työelämän lähipalvelut on HAM Kissa toimiva kontaktipiste. Keskeisiä välitettäviä palveluita ovat mm. asiantuntijuus, verkostot, koulutus, konsultaatio, kehittämishankkeet, opiskelijakontaktit ja monialaiset projektimuotoiset oppimishankkeet. Rakennamme selkeän mallin, jolla työelämän tilaamat oppimishankkeet toimivat millä tahansa alueemme paikkakunnalla. Virtuaalikampuksen avulla digitaalista palvelukokonaisuutta voidaan hyödyntää myös yrityksissä ja yhteisöissä. Työelämän lähipalvelut toiminta on katteellista. Kansainvälisyys Tutkimusyksiköt ja ryhmät toimivat merkittävissä tutkimushankkeissa strategisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa (Feevale University / Brasilia, Jiangxi Science and Technology Normal University / Kiina, VIA University College / Tanska). Osaamisen viennistä on tullut keskeinen osa toimintaa. Se on laajentunut myös digitaaliseksi ja on taloudellisesti kannattavaa. Kaikki koulutusvastuut kattava opiskelija, opettaja ja tutkijaliikkuvuus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja suoraan toimintaa tukevaa. Vieraskieliset koulutusohjelmat on kytketty alueen kansainvälistymiseen. Henkilöstö ja johtaminen Tavoitteiden saavuttamisessa on kyse tahdosta, osaamisesta ja johtamisesta. Työ on johdettua, osaaminen varmistettua, ja jokainen kantaa vastuunsa. Painotamme yhteisöllistä toimintatapaa toimimalla tiimeinä ja tutkimusryhminä. Johtamisrakenteet ja mallit ovat selkeät, ja henkilöstöllä on erilaisia kasvumahdollisuuksia ja urapolkuja. HAMK osana FUAS liittoumaa HAMK on sitoutunut toimimaan osana FUAS liittoumaa. Yhteisiä palveluja kehitetään sovittujen periaatteiden mukaisesti. Kohdennamme tutkimustamme sovituille painoaloille (hyvinvoinnin turvaaminen, teknologiaosaaminen ja yrittäjyys, yhteiskunnan turvallisuus ja eheys, ympäristö ja energiatehokkuus). Haemme liittoumassa vahvaa roolia ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittäjänä. Liite 3: FUAS yhteinen teksti Talous ja tilat Terve talous on toiminnan perusta. Toiminnanohjausjärjestelmä tuottaa ajantasaista tietoa toiminnan tueksi. Omistamme toimitilamme, jotka ovat muunneltavia ja viihtyisiä. Hoidamme toimitiloja kestävän kehityksen mukaisesti. Strategian seuranta ja arviointi Strategian toteutumisen seuranta on osa laadunhallintaa.

4 Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on alueen ainoa korkeakoulu. HAMKin tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät osana strategista FUAS liittoumaa muodostaen itsenäisen alueen profiiliin tukeutuvan kokonaisuuden. Tarkennettujen HAMKin roolin mukaisten painoalojen kärkiosaaminen organisoidaan työelämälähtöisiksi tutkimusyksiköiksi. Painopisteiden pohjana on vahva pitkäaikainen korkeakoulun ja alueen muiden toimijoiden sitoutuminen kehittämiseen. Liite 4: HAMKin painoalat ja profiilit Alueen ja seutukuntien tärkeimmät kehittämiskohteet ja elinkeinorakenne ovat keskeisiä tekijöitä ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan suunnittelussa, tutkinto ohjelmien sijoittelussa ja hanketoiminnan ohjelmien rakentamisessa. HAMKin tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät osana FUAS liittoumaa muodostaen kuitenkin itsenäisen kokonaisuuden. FUAS painoalat perustuvat ns. globaaleihin suuriin haasteisiin: hyvinvoinnin turvaaminen teknologiaosaaminen ja yrittäjys (HAMK päävastuullinen) yhteiskunnan turvallisuus ja eheys ympäristö ja energiatehokkuus. OKM:n sopimuksen mukaisesti HAMKin nykyisiin painoaloihin kuuluvat lisäksi ammatillinen opettajankoulutus luonnonvara alan koulutus. HAMK profiloituu ekologisesti kestävään teknologiaan, sähköisiin palveluihin sekä ajasta ja paikasta riippumattomiin opetuksen virtuaalitoteutuksiin sekä vahvaksi aikuiskouluttajaksi. Uutena profiilina on kansainvälinen työelämää palveleva tutkimus. Soveltavan tutkimuksen painoarvoa ja alueellista vaikuttavuutta parannetaan tarkentamalla HAMKin roolia valituilla painoaloilla. Tarkennetut painoalat näkyvät koulutuksen sisällöissä ja opettajien osaamisprofiileissa, joita ovat ammatillisen huippuosaamisen kehittäminen arjen palveluiden ja teollisuuden digitalisoituminen kestävä biotalous ohutlevyosaaminen ja teräsrakentaminen. HAMKin tutkimusyksiköt 2014 Tarkennettujen painoalojen ympärille kootaan työelämää ja koulutusta palvelevat tutkimusyksiköt: ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Tutkimusyksiköt ovat kooltaan riittävän suuria takaamaan toiminnan laadun, ja ne kykenevät tarttumaan entistä haasteellisempiin tehtäviin. Yksiköt rakentavat alueen työelämään syvälliset toiminnalliset ja luottamukselliset suhteet. Tutkimusyksikköjen rahoitus on osin perusrahoitusta, mutta toiminta ajatuksen ytimenä on hankerahoituksen moninkertaistaminen.

5 5 Painoalojen kytkeytyminen alueelle Ammattikorkeakoulu on mukana sekä maakuntaohjelmien että alueellisten elinkeinostrategioiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. HAMKin painoalat ovat yhtenevät Hämeen maakuntaohjelman ja strategioiden sekä alueellisten elinkeinostrategioiden painotusten kanssa (teknologiateollisuus, hyvinvointi ja vihreä talous). Erityisen vahvaa on painoalojen kytkeytyminen Hämeenlinnan Korkeakoulukeskuksen rakentumiseen ja siellä Teknologiakeskus Innopark Oy:n kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ammatillisen huippuosaamisen kehittäminen: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) on kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä toimija Skills toiminnassa. AOKK:lla on erittäin laaja ja monipuolinen työelämän ja pedagogiikan kehittämishankesalkku (n. 50 % toiminnasta) koulutuksen järjestäjien ja yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa. AOKK on ollut keskeinen toimija osaamiskeskustoiminnassa, yhteistyössä mm. Tampereen yliopiston kanssa. Arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuus: Tehdään laajaa hankeyhteistyötä alueen yritysten ja julkisen sektorin kanssa (elearning Centre, Automaint, Digital Life Lab, aikaisemmat osaamiskeskusohjelmat). Sosiaali ja terveysalan palvelukehittämisen yhteistyö korostuu erityisesti Hämeenlinnassa. Yritykset ja alueen toimijat ovat mukana Virtuaalikampuksessa. Kestävä biotalous: Pitkäaikainen hankeyhteistyö MTT:n (Jokioinen) kanssa. Opetus ja hankeyhteistyö Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman kanssa. Yhteistyö Forssan seudun Järkivihreä toiminnassa (elinkeinostrategian painopiste). Hankeyhteistyö Ekokemin (Riihimäki) kanssa. Koulutus ja hankeyhteistyö elintarvike ja ympäristöteknologiateollisuuden kanssa sekä koko Hämeen alueella hankeyhteistyö alueen maatilojen kanssa (esim. elintarvikelogistiikka ja lähiruoka). Hanketoimintaa Kiertokapulan ja St1:n kanssa Hämeenlinnassa. Ohutlevyosaaminen ja teräsrakentaminen: Yhteistyö Hämeenlinnan kaupungin, Koulutuskuntayhtymä Tavastian ja Rautaruukki Oyj:n kanssa kansainvälisen teräsrakentamisosaamiskeskittymän (Steel Construction Excellence Center) rakentamisessa alueelle. Hanketoiminnan laajuus Ohutlevykeskuksessa on noin 1 milj. /v. Taustalla on laaja tutkimus ja palvelutoiminta metallialan teollisuuden kanssa Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Strateginen kumppanuus kasvattaa toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta, tukee laadunhallintaa, lisää oppimismahdollisuuksia, vahvistaa uuden työelämälähtöisen kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen tekemisen ja tulosten hyödyntämisen. Strategisten kumppanuuksien lisäksi HAMKilla on laaja syvälliseen yhteistyöhön perustuva kumppanuusverkosto. Tarkoitamme strategisella kumppanuudella jatkuvaa, sopimuspohjaista strategioiden ja toiminnan yhteensovittamista. Strateginen kumppanuus merkitsee yhteistä toiminnan kehittämistä ja tekemistä. Kumppanuuksia

6 6 arvioidaan säännöllisesti laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Kansainväliset strategiset kumppanit on valittu kriteeristöllä, jonka keskeinen asia on halukkuus sitoutua korkeakouluna yhteiseen kehittämiseen koulutuksessa ja tutkimuksessa. Muita yhteisiä kehittämisen alueita ovat strategia, johtaminen, laadunhallinta sekä yhteinen tiedon jakaminen. Kansallisia strategisia kumppaneita ovat: FUAS liittouman ammattikorkeakoulut (LAMK ja Laurea) Korkeakoulukeskus toimijat (Teknologiakeskus Innopark Oy, Kehittämiskeskus Oy Häme ja Hämeenlinnan kaupunki) Valkeakoski Campus toimijat (Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, paikallinen lukio ja ammatillinen oppilaitos) Hämeen ammatti instituutti (HAMI) alueelliset toisen asteen oppilaitokset alueelliset kehittämisorganisaatiot Rautaruukki Oyj Metsähallitus Meijerioppilaitoksen kannatusyhdistys ry. Lihateollisuus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Kanta Hämeen sairaanhoitopiiri. Kansainväliset strategiset kumppanit ovat: Feevale University (Brasilia) Jiangxi Science & Technology Normal University (Kiina) VIA University College (Tanska) FUAS liittouman strateginen kumppani KU Leuven Association (Belgia). Esimerkkejä toiminnasta kansallisten kumppanien kanssa: yhteiset palvelut ja tilat (FUAS, Korkeakoulukeskus, Valkeakoski Campus, Lihateollisuuden Tutkimuskeskus) yhteishankkeet ja uusien toimintojen kehittäminen (hanketoiminta) työelämälähtöiset tutkimusyksiköt (Ohutlevykeskus Rautaruukki Oyj:n kanssa, pilot mittakaavan meijeri Meijeriteollisuuden kanssa) yhteinen kesälukukausi ja painoalayhteistyö tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä järjestelmäkehityksessä (FUAS) yhteinen tutkijayliopettaja (Kanta Hämeen sairaanhoitopiiri). Esimerkkejä toiminnasta kansainvälisten kumppanien kanssa: tutkimusryhmät sovituilla aihealueilla (biotalous ja digitaalisuus) julkaisut ja tutkijaseminaarit em. aihealueilla kaksoistutkinnot opiskelija ja henkilöstövaihto laadunhallintatyö vuosittaiset strategiset kumppanuusseminaarit Keskeiset muutokset Ammattikorkeakoulun toiminnan keskeiset muutokset ovat toimipisteverkoston tiivistäminen lopettamalla kolme yksikköä, Hämeenlinnan Korkeakoulukeskuksen rakentaminen Suomen suurimmaksi ammattikorkeakoulupohjaiseksi innovaatiokeskittymäksi sekä työelämälähtöisten tutkimusyksiköiden perustaminen. Koulutuksen toiminnot uudistetaan radikaalisti, koulutustarjontaa supistetaan, työelämäyhteistyötä ja FUASliittouman yhteisiä toimintoja vahvistetaan.

7 7 1 Toimipistemuutokset 1.1 Toimipisteiden lopettaminen ja toiminnan siirtäminen: Hämeenlinnassa HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun, Sosiaali ja terveysalan ja Ohutlevykeskuksen Moreenin yksiköiden toiminta siirretään Korkeakoulukeskukseen. Luonnonvara alan Hyvinkään toiminnat siirretään Mustialaan. Nämä muutokset koskevat toimipisteiden lopettamisen kautta noin opiskelijaa ja noin 150 henkilötyövuotta. Samassa yhteydessä luovutaan toimitiloista, joiden yhteispinta ala on noin neliömetriä. Muilta osin toiminta alue säilyy nykyisenä. 1.2 Hämeenlinnan Korkeakoulukeskus Vuonna 2015 syntyy Suomen suurin ammattikorkeakoulupohjainen innovaatiokeskittymä: yli opiskelijaa (lisäksi maksullisen palvelutoiminnan ja muun koulutuksen opiskelijat) korkeakouluhenkilöstöä noin yritystä, joissa työskentelee noin 800 henkilöä Korkeakoulukeskus kokonaisuus yhteensä n m² ja henkilöä, sisältää myös muut alueella toimivat tahot suunnitellussa kaavassa opiskelija asunnoille on varattu kerros m², jolloin vuodepaikkoja on 750 opiskelijalle (lisäys 350) suunnitellussa kaavassa on lisäksi kauppa, kahvila, huoltoasema, liikuntapuisto jne. opiskelijat osallistuneet suunnitteluun (Dream campus projekti) 2 Työelämälähtöiset tutkimusyksiköt Uudistettujen, tarkennettujen painoalojen mukaisesti perustetaan neljä työelämälähtöistä opetusta tukevaa tutkimusyksikköä. Organistoitumisessa hyödynnetään nykyistä osaaja ja hankepohjaa. Tutkimusyksiköiden painoalat ja niihin liittyvä osaaminen välittyvät keskuksissa toimivan henkilöstön ja opiskelijaprojektien kautta suoraan koulutukseen. ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö o tutkimuskohteet: huippuosaamisen valmennus, ohjaus ja johtaminen arjen palvelujen ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö o tutkimuskohteet: hyvinvointiteknologia, liikenne, koneet, verkko opetus biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö o tutkimuskohteet: alkutuotanto, bioenergia, elintarvikkeet, ympäristö Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) o tutkimuskohteet: teräsrakentaminen (uusi profiili), ohutlevyteknologia Tutkimusyksiköissä työskentelee tutkimusryhmiä, joista osa toimii yhteistyössä kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa. 3 Koulutuksen kokonaisuudistus 3.1 Opiskelija keskiössä periaate Aiemmasta lukujärjestyspohjaisesta, verkko ja projektiopetuksella täydennetystä mallista siirrytään kolmen perusmallin käyttöön asteittain vuosina yhdessä Korkeakoulukeskuksen rakentamisen kanssa. Uudella toimintatavalla nopeutamme opintoja sekä parannamme oppimistuloksia ja taloudellisuutta.

8 8 Tarjoamme opiskelijoille kolme mallia: 8 16: Työviikkopohjainen, viikottainen opintopistekertymä, jatkuva ohjaus, opiskelu vastaa työpaikkatyöskentelyä: ollaan paikalla ja tehdään töitä monimuotoisesti yhdessä. 24/7: Opinnot etenevät normiaikaa nopeammin. Opiskelijan oma suunnittelu ja itsenäisyys on suuri. Työelämän yksilölliset ja monialaiset mahdollisuudet ja tarpeet huomioidaan maksimaalisesti : Työelämässä tapahtuvaa oppimista hyödyntävä opiskelumuoto. Yhteistä malleille on välittävä ohjauskulttuuri sekä opiskelijan henkilökohtaisen urapolun rakentaminen. Lisäksi yhteistä on digitaaliseen portfolioon perustuva monimuotoinen arviointi ja vahva virtuaalikampuksen hyödyntäminen. Toimintamallit tukevat monialaisten opiskelijaryhmien työskentelyä koko toimialueella riippumatta koulutusvastuun kotipaikasta. Tutkimusyksiköiden integrointi opetukseen systematisoituu, ja hankkeita on aina tarjolla opiskelijoille. Opiskelijalla on käytössä HAMKin laajan kumppaniverkoston osaaminen. Koulutukseen kuuluu yrittäjyyttä edistävä Tartu toimeen periaate. Opiskelijoita kannustetaan tarttumaan hyviin ideoihin, joita kehitetään henkilökohtaisessa ohjauksessa ja vertaistuen avulla liiketoiminnaksi. 3.2 Opettajan roolin muutokset Opettajien roolit monimuotoistuvat siirryttäessä osaamismoduuleihin (15 op) ja niiden tiimimäiseen toteutuksiin. Opettajatiimi on yhdistelmä ammattiosaamista ja opiskelijatyön ohjaamista. Opettajat tekevät yhdessä opetukseen liittyvää työelämälähtöistä tutkimusta ja kehittämistä. Tässä vahvistuvat niin opettajan kuin opiskelijankin työelämäsuhteet. Uusissa tutkimusyksiköissä painoalasta vastaavat tutkijayliopettajat johtavat tutkimus ja kehittämishankkeita ja hakevat niille rahoituksen. Tutkijayliopettajat vastaavat alakohtaisista opiskelumoduuleista, joissa sekä tutkimusosaaminen että uusi tieto siirtyvät henkilöstölle ja opiskelijoille. Muutos toteutetaan uudistamalla johtaminen, lisäämällä henkilöstön tiimija matriisitoiminnan vastuita ja osaamista sekä hyödyntämällä erityisosaamisalueita. 3.3 Virtuaalikampus Ajasta ja paikasta riippumaton virtuaalitarjonta tulee kattamaan kaikki osaamisalueet. Toimipisteverkoston rinnalle kehitetään sähköisten oppimispalvelujen verkko. Perinteinen maantieteellinen tarkastelu menettää merkitystään sekä opiskelijoiden kotipaikan että työhön sijoittumisen suhteen. Työn ohessa opiskelun edellytykset paranevat, ja työssä opittua luetaan tehokkaasti hyväksi osana tutkintoja. Virtuaalikampus toteutetaan HAMKin vastuulla olevana FUAS yhteistyönä, ja perustana toimii HAMKin aiempi elearning Center. 3.4 Koulutustarjonnan supistaminen Tarjontaa on supistettu ennakoivasti vuosien aikana lopettamalla 10 hakukohdetta. Aloitusryhmien määrää on vähennetty myös aikuistoteutuksissa. Aloituspaikkojen määrä on näiden muutosten seurauksena pienentynyt yli sadalla.

9 9 HAMK ei aiempaan koulutustarjontaansa verrattuna hae toimilupaansa tuotantotalouden eikä ympäristö ja energiatekniikan koulutusta. Logistiikan osalta haetaan vain liikennealan koulutusta, joten aiemmat logistiikan ohjelma ja Supply Chain Management ohjelma lopetetaan. 4 Työelämäyhteistyön vahvistaminen: Työelämän lähipalvelut malli Työelämän lähipalvelut yksikkö toimii asiakkaalle ensimmäisenä kontaktipintana ja aktiivisena palvelupisteenä. Se tukee koulutus ja tutkimuskeskuksia (KT keskuksia) Työelämän lähipalvelut mallin toteuttamisessa. Keskeisiä palveluita ovat asiantuntijuus, verkostot, koulutus, konsultaatio, kehittämishankkeet, opiskelijakontaktit ja monialaiset projektimuotoiset oppimishankkeet. Toimintamalli takaa, että työelämän tilaamat oppimishankkeet toimivat kaikilla alueemme paikkakunnilla. Virtuaalikampuksen avulla digitaalista palvelukokonaisuutta voidaan hyödyntää myös yrityksissä ja yhteisöissä. Osa Työelämän lähipalvelut yksikön proaktiivista toimintaa ovat suunnitelmalliset seutukuntakohtaiset yrityskäynnit, joilla selvitetään ja dokumentoidaan yritysten tarpeita. Koulutustarpeisiin reagoidaan Virtuaalikampuksen ja täydennyskoulutustarjonnan avulla. Projekti ja kehittämistarpeisiin tarjotaan opiskelijoiden lisäksi HAMKin asiantuntijapalveluita maksullisena palvelutoimintana neljän tutkimusyksikön osaamisalueilta. Mallin keskeinen tarkoitus on tukea KT keskuksia seuraavissa tehtävissä: alueen työvoimatarpeen tyydyttäminen ammattikorkeakoulun monialaisten palvelujen ja TK toiminnan varmistaminen koko toiminta alueella opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantaminen opettajien työelämäosaamisen lisääminen tarpeeseen perustuva koulutustason nostaminen. Toimintatavan rakentaminen on aloitettu, ja se valmistuu vuoden 2013 aikana. Käytännöt vakiinnutetaan osaksi yhteisiä toimintatapoja ja ohjeistetaan laadunhallintajärjestelmällä. 5 FUAS liittouman yhteisten toimintojen vahvistaminen FUAS liittouman korkeakoulujen toiminta integroituu määriteltyjen tukipalvelujen tuottamisessa yhteiseksi kokonaisuudeksi, mikä parantaa laatua ja pienentää kustannuksia. Yhteiseen strategiaan perustuva ja liittoumasopimuksella sovittu painoalamäärittely selkiyttää FUAS liittouman ammattikorkeakoulujen työnjakoa, yhteistyötä ja yhteisten vahvuuksien rakentamista myös koulutuksen ja TK toiminnan osalta. Esimerkkejä konkreettisista kehittämiskohteista ja toiminnoista ovat Virtuaalikampus, kesäopinnot, Graduate School ja opiskelijoiden liikkuvuutta helpottava yhteinen opiskelijahallintojärjestelmä. 6 Muut muutokset Suunniteltu toimialue on nykyinen. Luonnonvara alan koulutuksessa vahvistetaan roolia koko Etelä Suomen alueella. Virtuaalikampus tulee toimimaan valtakunnallisesti. Muut olennaiset muutokset tarkastelukauden aikana: Muuttuminen osakeyhtiöksi tapahtuu v alusta. Hämeen ammatti instituutista tulee HAMKin tytäryhtiö. Rakenteella säilytetään luonnonvara alan vahva asema ja synenergia sekä koko ammattikorkeakoulun kestävä talous. Samalla ammattikorkeakoulun hallinto yksinkertaistuu ja kevenee.

10 Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Hämeen ammattikorkeakoulu on alueen ainoa korkeakoulu. Sillä on erityinen merkitys toiminta alueensa kehittymiselle. HAMKin hajautettu toimipisteverkosto on välttämätön Kanta Hämeen ja Etelä Pirkanmaan vahvojen seutukaupunkien talousalueiden palvelemisessa. Toimipisteillä on myös tulevaisuudessa suuri merkitys seutukuntien kehittämisessä ja elinvoimaisuuden säilyttämisessä. HAMKin toiminta on organisoitu perinteisestä paikkakuntasidonnaisuudesta poiketen Koulutus ja tutkimuskeskuksiin (KT keskus) ja niiden työelämälähtöisiin tutkimusyksiköihin, työelämän lähipalveluihin, virtuaalikampukseen ja yhteisiin palveluihin. Ylempien amk tutkintojen koulutus organisoituu osaksi työelämälähtöisiä tutkimusyksiköitä. KT keskukset ovat rakenteeltaan suurempia ja voimakkaampia kuin perinteiset toimipisteet. Niissä kaikissa on vähintään tuhat opiskelijaa ja yhtenäisesti laadunhallintajärjestelmässä kuvatut palvelut. Toimipisteiden profiilit rakentuvat elinkeinorakenteen pohjalta. Työelämälähtöiset tutkimusyksiköt on organisoitu KT keskuksiin, mutta ne toimivat monialaisesti yli KT keskusrajojen hyödyntäen koko HAMKin osaamista. Ylemmät amk tutkinnot organisoituvat osaksi tutkimusyksiköitä. Yksiköt ovat osa HAMKin organistoitumista FUASiin. Biotalouden KT keskus biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö Hyvinvointiosaamisen KT keskus avaintoimija arjen palvelujen ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikössä Teknologiaosaamisen KT keskus Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Ylemmän korkeakoulutuksen KT keskus ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen KT keskus arjen palvelujen ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö Työelämän lähipalvelut on organisoitu omaksi kokonaisuudekseen. Sen muodostavat kontaktipisteet ja KT keskusten toimijaverkosto. Virtuaalikampus on organisoitu omaksi kokonaisuudekseen FUASin yhteyteen. Toiminnan ytimenä ovat keskitetyt virtuaalipalvelut. Ammattikorkeakoulun yhteiset palvelut ovat keskitetysti HAMKin kehittämisyksikössä. Tukipalvelut johdetaan ja tuotetaan keskitetysti ja tarjotaan järjestelmillä hajautetusti kampuksille. Näin taataan hyvä ja tasainen laatu kaikille toimipisteille. Korkeakoulujen arviointineuvosto (2010) arvioi HAMKin tukipalveluiden laadunvarmistuksen edistyneeksi. Forssan toimipisteen toiminnot on keskitetty keskustan kehräämöalueelle. Seudun Järkivihreä strategian mukainen toiminta muodostaa pohjan yhteistyölle, johon osallistuvat MTT, alueen yritykset ja kunnat sekä HAMKin yksiköt. HAMKin biotalouden ja kestävän kehityksen läheinen kytkeytyminen alueelle on edellytys FUASin Ympäristö ja energiatehokkuus sekä Yhteiskunnan turvallisuus ja eheys painoalojen toteutumiselle. Ammattikorkeakoulun rooli MTT:n akateemisen luonnonvara alan tutkimuksen rinnalla on tärkeä. Sosiaali ja terveysalan koulutusta järjestetään erityisesti sairaalan tarpeisiin. Keskeistä on, että uusi Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on sitoutunut uusien palvelumallien kehittämiseen. Virtuaalikampuksen avulla osaaminen ja palvelut jaetaan koko HAMKin toimialueelle.

11 11 Hattulan (Lepaa), Tammelan (Mustiala) ja Hämeenlinnan (Evo) luonnonvara alan yksiköt muodostavat perustan luonnonvara alan koulutukselle. Toimipisteet tarjoavat infrastruktuurin, joka mahdollistaa ajanmukaisen työelämälähtöisen, kansainvälisen koulutus ja tutkimustoiminnan. Toimipisteet ovat koulutukselle välttämättömiä autenttisia oppimis ja tuotantoympäristöjä. Kampuksilla toimii myös Hämeen ammatti instituutti (HAMI). Virtuaalikampuksen avulla osaaminen ja palvelut jaetaan koko HAMKin toimialueelle. Hämeenlinnan toimipiste, Korkeakoulukeskus, on Suomen suurin ammattikorkeakoulupohjainen innovaatiokeskittymä ja Hämeen ammattikorkeakoulun ydin. Neljän työelämää palvelevan tutkimusyksikön pääyksiköt sijaitsevat Korkeakoulukeskuksessa. Hämeenlinnan koulutusvastuut vastaavat hyvin keskuskaupungin elinkeinorakennetta. Virtuaalikampuksen avulla osaaminen ja palvelut jaetaan koko HAMKin toimialueelle. Riihimäen toimipiste on vuosien kehittämistyön tuloksena rakentunut vahvaksi tekniikan kouluttajaksi. Sen koulutusvastuut liittyvät talousalueen teollisuuden keskittymään. Kytkentä varmistaa ajantasaisen osaamistason sekä vaikuttavan tutkimustoiminnan. Toimipisteen osaaminen muodostaa keskeisen osan FUASin Teknologiaosaamisen ja yrittäjyyden painoalasta, joka on HAMKin vastuulla. Samalla kampuksella toimii myös toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävä Koulutuskuntayhtymä Hyria Oy. Virtuaalikampuksen avulla osaaminen ja palvelut jaetaan koko HAMKin toimialueelle. Valkeakosken toimipiste keskittyy vieraskieliseen liiketalouteen sekä sähkö ja automaatiotekniikkaan, joilla molemmilla on hyvä yhteys alueen elinkeinorakenteeseen ja osaamistarpeisiin. Tyypillistä alueelle on kansainvälinen prosessiteollisuus ja sitä tukeva muu teollisuus ja palveluliiketoiminta. Valkeakosken kampus on ainutlaatuinen koko maassa. Kampuksella sijaitsevat ammattikorkeakoulun toimipisteen ohella myös lukio ja ammattioppilaitos, joka vastaa myös ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Yhteiskampus toimii koulutuksen kehittämisen pilottialueena. Virtuaalikampuksen avulla osaaminen ja palvelut jaetaan koko HAMKin toimialueelle. Toimipisteiden lopettamisesta ja toiminnan siirtämisesta on suunnitelma, jota on jo alettu toteuttaa: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Sosiaali ja terveysalan yksikkö ja Ohutlevykeskuksen Moreenin yksikkö lopetetaan ja toiminnot siirtyvät Korkeakoulukeskukseen. Luonnonvara alan Hyvinkään toiminnot siirtyvät Mustialaan.

12 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on maakunnan ainoa korkeakoulu. Alueen väestökehitys on positiivinen ja elinkeinorakenne monipuolinen. Helsinki Hämeenlinna Tampere käytävä (HHT käytävä) ja maaseutumetropolialue säilyttävät vetovoimansa myös tulevaisuudessa. Alueen väestön keskimääräinen koulutustaso on edelleen alle valtakunnan keskiarvojen. TK toiminnan volyymi on yksi maan heikoimmista, ja myös kansainvälistymisessä Kanta Häme on valtakunnan keskiarvojen alapuolella. Ammattikorkeakoulu on alueen merkittävin kehittäjäorganisaatio, innovaatiotoiminnan edistäjä ja kehittämishankkeiden rakentaja. Tarkastelemme toimintaympäristön mahdollisuuksia ja riskejä alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Mahdollisuuksiksi ja riskeiksi on kuvattuna analyysiemme mukaan vain todennäköisimmät ja mahdollisesti lähitulevaisuudessa kohdattavat asiat. Liitteet 5: 5a PESTEL analyysi, 5b toiminta alueanalyysi Mahdollisuudet Väestökehitys Tasainen positiivinen väestökehitys turvaa alueellisen opiskelijasaatavuuden. Ydinmetropolialuetta ympäröivien keskusten ja maaseudun vetovoima tulee todennäköiseti vain kasvamaan (suotuisa kaavoituspolitiikka, alhaisemmat elinkustannukset jne). Maantieteellinen sijainti HHT käytävällä antaa hyvät lähtökohdat kilpailla opiskelijoista Helsingin,Tampereen ja Turun seudun kanssa. Tämä edellyttää kilpailukykyistä ja laadukasta tarjontaa. Työ ja elinkeinorakenne Kun suuret yritykset (globaalit toimijat) siirtävät tai keskittävät toimintaansa pois toiminta alueelta, pk sektorin suhteellinen painoarvo kasvaa. Tämä lisää ammattikorkeakoulusektorin merkitystä entisestään. Kilpailukykyinen työelämälähtöinen tutkimus mahdollistaa TKrahoituksen kasvun. Maaseutuelinkeinojen merkitys kasvaa. HAMK on ainoa luonnonvara alan koulutusta tarjoava ammattikorkeakoulu Etelä Suomessa. Kansainvälistyminen Maahanmuutto alueelle jatkuu. Valtakunnallisen linjan mukaisesti HAMKissa on panostettu voimakkaasti maahanmuuttajien valmentamiseen korkeakouluopintoihin. Tämän toiminnan sekä vieraskielisten ohjelmien avulla maahanmuuttajaopiskelijat ja alueen yritykset linkittyvät. HAMKin kansainvälisen tason TK verkosto ja toiminta tarjoavat uusia yhteyksiä alueen yrityksille. Korkeakouluverkon muutos HAMK on alueen ainoa korkeakoulu. FUAS yhteistyö vahvistuu TK toiminnassa ja Virtuaalikampuksella. Yhteiset palvelut toimivat kustannustehokkasti. Yhteistyö toisen asteen kanssa jatkaa tiivistymistä ja tuottaa yritysten kaipaamaa ammatillista osaamista kaikilla HAMKin kampusalueilla. Valtakunnallinen koulutusvastuu luonnonvara alalla vahvistuu. Tutkimus ja koulutusyhteistyö Helsingin yliopiston ja MTT:n kans 12

13 13 sa vahvistuu. HAMK tarjoaa omia vahvuuksiaan kumppanien käyttöön (yritysyhteydet, yrittäjyyskoulutus). Globaalien verkkoyliopistojen tarjontaa voidaan hyödyntää Virtuaalikampuksen toiminnassa. Muut seikat Nuorten arvomaailmaan on tullut pehmeämpiä arvoja. Suurten kaupunkien vetovoima tasoittuu nuorison valintana. Myös elinkustannuskehitys tukee HAMKin toiminta alueen ja kampusten vetovoimaisuutta. Riskit Väestökehitys Väestön ikääntymisen ongelmien ratkaisu vaatii myös alueellisten erityspiirteiden ymmärtämistä. Työvoimapula realisoituu toiminta alueen keskuksissa, koska alueellinen vetovoima alueen ulkopuolisten silmissä on laskenut (teollisuus ja sosiaali ja terveysala). Työ ja elinkeinorakenne Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän tulevaisuus ja sen vaikutus sairaanhoitajakoulutuksen tarpeeseen. Kansainvälistyminen Pk yritysten into kansainvälistyä ei kasva. Maatalouselinkeinojen kansainväliset mahdollisuudet hukataan. Kansainvälinen kilpailu opiskelijoista, asiantuntijoista ja TKrahoituksesta kiristyy. Globaalien verkkoyliopistojen tarjonta pienentää Virtuaalikampuksen vetovoimaa. Korkeakouluverkon muutos Epäterve kilpailu ympäröivien korkeakoulujen kanssa realisoituu. FUAS yhteistyö ei etene. Muut seikat Kansallinen talouskehitys jatkaa hitaan kasvun aikaa. Uudistaminen on hidasta.

14 Keskeiset työelämäkumppanuudet HAMKin työelämäkumppanuudet perustuvat järjestelmälliseen analyysiin ja toiminnan kehittämiseen. Tarkastelukaudella kumppanuuksia kehitetään erityisesti tarkennettujen painoalamääritysten mukaisesti. Rakenteeseen vaikuttaa myös strateginen yhteistyö FUAS liittoumassa ja strategisten kumppanien kanssa. Keskeiset kumppanuudet ja yhteistyömuodot on kuvattu liitteessä. Keskeiset työelämäkumppanuudet ovat osa opintojen toteuttamista ja TKtoimintaa. Lähes kaikki TK toiminnan hankkeet toteutetaan yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Erityisen tärkeitä ovat yritykset, joilla on pitkä sopimuspohjainen suhde HAMKiin. Tällaisiä ovat mm. DA-Design Oy, KONE Oyj, Mitron Oy, Nordea, PACCOR Finland Oy, Rautaruukki Oyj ja UPM. Vastaavia sopimuksia on myös julkisella sektorilla, joista esimerkki on hyvinvointialan sopimus Hämeenlinnassa. Erityispiirteenä voidaan nostaa esiin luonnonvara alan saumaton yhteistyö maatalousyrittäjien ja kaupan kanssa. Kumppanuuspohjaisesti HAMK on avannut koulutuksen arvioinnin työelämäkumppaneille. Toiminta on osa koulutuksen laadunhallintaa. KT keskuksilla on kumppanuusverkostonsa, joiden ytimessä ovat alakohtaisesti HAMKin toimialueen tärkeimmät toimijat. Asiantuntijaryhmät ja neuvottelukunnat ovat osa tätä verkostoa. Harvinaisilla aloilla, kuten esimerkiksi meijeriteknologiassa sekä viherrakentamisessa, neuvottelukunnissa ja asiantuntijaryhmissä ovat mukana valtakunnan parhaat osaajat. Ammatillisen opettajankoulutuksen toiminta perustuu syvään ja vuosia kestäneeseen kumppanuuteen laajan oppilaitosverkoston kanssa. Kumppanuussopimukset kattavat mm. kumppanioppilaitosten henkilöstön ja pedagogisten toimintamallien kehittämisen, hankeyhteistyön ja kansainvälisen toiminnan. Kumppanuuksista ja niiden vaikuttavuudesta kerätään säännöllisesti palautetta osana laadunhallintaa Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Liite 6: KT keskusten kumppanuusanalyysit Rakenteellinen muutos tarkoittaa yli sadan henkilötyövuoden vähentämistä ja samanaikaista koulutuksen laadun turvaamista. Henkilöstöratkaisut toteutetaan säilyttämällä tarvittava osaaminen sekä rakentamalla uutta osaamista ja toimintatapaa. Yhteiset toiminnot on keskitetty tehokkaasti, tavoitteena tasainen toiminnan laatu. Yhteisiä toimintoja kehitetään edelleen sekä FUAS liittoumassa että HAMKin sisällä. Toimenpiteet vähentävät tukipalveluhenkilöstön kokonaismäärää vaarantamatta toiminnan laatua. Rakenteellisen muutoksen hallinnassa on merkittävää: Kevan arvion mukaan vuosina eläkeiän saavuttaa noin 120 henkilöä. Tästä johtuen puolet sopeuttamistarpeesta hoidetaan eläkeratkaisuin. Ennakoivat toimenpiteet henkilöstön sopeuttamiseksi on aloitettu jo vuonna Henkilötyövuosien määrä pieneni vuosien aikana noin 60:llä. Henkilöstön sopeuttamista tapahtuu myös päättyvien koulutusohjelmien myötä. Sivutoimisten ja määräaikaisten työntekijöiden määrä vähenee TKtehtävien siirtyessä nykyistä enemmän osaksi TKopetushenkilöstön työtä.

15 Koulutuksen uusi modulaarinen rakenne osana Virtuaalikampusta mahdollistaa tehokkaamman osaamisen jakamisen koko toimipisteverkon sekä FUAS kumppaneiden kesken. Samalla varmistetaan riittävä osaaminen kaikissa toimipisteissä. Kaikki edellä mainittu vähentää tilojen tarvetta erityisesti tukipalveluissa. Tällä saavutetaan sekä toiminnan laatuun että taloudellisuuteen liittyviä hyötyjä. Henkilöstön suunniteltu yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa (esimerkkejä): Yhteiset FUAS toiminnot: Virtuaalikampus, Global Activities, tietohallinto, laadunhallinta, viestintä, kesäopinnot, Graduate School ja yhteinen opiskelijahallintojärjestelmä, Ammatillinen opettajakorkeakoulu pedagogisena kehittäjänä. Yhteistyö Hämeen ammatti instituutin kanssa: tilojen, laitteiden ja henkilöstön yhteiskäyttö. Yhteistyö Koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa jalkinealan koulutuksessa: yhteiset tilat ja henkilöstö. Yhteiset kampusratkaisut: infot, ruokalat ja kirjastot, yrittäjyyden tukihenkilöt. Henkilöstön osaamisen kehittäminen: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän henkilöstöstrategiassa vuosina painottuvat osaamisen johtaminen ja kehittäminen. Vuonna 2012 kuntayhtymässä on otettu käyttöön osaamisen johtamista ja kehittämistä edistävä toimintamalli. Stara tietojärjestelmä tukee tavoitteellista johtamista. Sen avulla johdetaan osaamispääoman kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista strategian mukaisesti. Panostetaan erityisesti järjestelmälliseen esimiestyöhön sekä osallistavan, vuorovaikutteisen johtamiskulttuurin kehittämiseen. Pedagogisessa kehittämisessä hyödynnetään HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun vahvaa osaamista. Uusilla työelämälähtöisillä tutkimusyksiköillä on merkittävä rooli opetuksen ja TK toiminnan integraation lisäämisessä. Samalla ne lisäävät opettajien ammattialaan liittyvää osaamista ja työelämävuorovaikutusta. Tasa arvon ja työhyvinvoinnin edistäminen: Tasa arvoa edistetään tasa arvosuunnitelman mukaisesti. Kaikilla organisaatiotasoilla jatketaan panostamista johtamiskoulutukseen ja esimiestyöhön. Hyvinvoinnin edistämistä ja työssä jaksamista edistävät myös normaalia kattavammat työterveyspalvelut (sairaudenhoito, erikoislääkäri). Järjestetään vuosittaiset koko henkilöstön henkilöstöpäivät. Järjestetään rehtorin vuotuiset henkilöstön kuulemistilaisuudet yksiköittäin. Tarjotaan kulttuuri ja liikuntaseteleitä. Kokoaikainen liikuntasuunnittelija on myös henkilöstön käytettävissä. Kaikilla paikkakunnilla on liikuntatilat tai muuta liikuntatarjontaa henkilöstölle. 15

16 3.4. Koulutus Koulutustarve 7 Toimilupahakemuksen mukainen koulutustarjonta vastaa sekä toimintaalueen että valtakunnan koulutustarpeeseen ja osaamisprofiiliin. HAMK on maakunnan ainoa korkeakoulu, jonka toiminnan painopiste on HHTakselilla. Koulutetun työvoiman tarve on alueella erityisen suuri niin tekniikassa ja liiketaloudessa kuin myös sosiaali ja terveysalalla. Alueen väestö on kasvussa, ja myös nuorten ikäluokat pysyvät tällä alueella suurina. Luonnonvara alan osalta HAMKilla on erittäin hyvät valmiudet vastata myös jatkossa koko eteläisen Suomen ja joiltakin osin koko maan koulutustarpeisiin. Myös ammatillisella opettajankoulutuksella on valtakunnallinen rooli. Opettajankoulutuksen koulutustarpeen kestävää pohjaa kuvaavat korkeat vetovoima ja valmistumisluvut sekä valmistuneiden hyvä työllistyminen. Ammatillisen opettajankoulutuksen tarjonta nykyisessä laajuudessaan vastaa opettajatarve ennakoinnin ja maahanmuuttoa koskevien ennakointien tuloksia. AOKK on toiminut edelläkävijänä korkeakoulutettujen maahanmuuttajien opettajankoulutuksessa ja maahanmuuttajien valmentavien opintojen kansallisessa kehittämisessä, ja tämä tarve on kasvava. Ammattikorkeakoulun aiempaan koulutustarjontaan verrattuna karsintaa on tehty koulutuksissa valtakunnallisten tarve ennusteiden mukaisesti. Vähennykset kohdistuvat kulttuurin ja tekniikan koulutuksiin. Tarkistukset on pääosiltaan tehty jo vuoden 2013 tarjontaan. Alueen työvoimatarpeita koskevien ennusteiden mukaan liiketalouden koulutusta pitäisi lisätä. Luonnonvara alan osalta HAMK vastaa jo nyt suurelta osin koko valtakunnan koulutustarpeisiin. Suunniteltu toiminnan laajuus vastaa tasoa, jolle päädytään vuoden 2013 tasoisilla aloituspaikkamäärillä. Huippuvuoteen 2010 verrattuna toiminnan laajuus olisi aloituspaikoista laskettuna noin 10 % alemmalla tasolla. Suoritettujen tutkintojen kokonaismäärä pyritään toimintoja tehostamalla pitämään vähintään aiemmalla tasolla. Kauden aikana koulutustarjontaa kehitetään ajasta ja paikasta riippumattomia toteutuksia ja FUAS liittouman sisäistä liikkuvuutta lisäämällä sekä tarkistamalla koulutustarjontaa vuosittain erityisesti aikuistoteutusten osalta. Myös rahoitusjärjestelmän uudistamisesta johtuvat muutokset edellyttävät tarjonnan jatkuvaa sopeuttamista rahoitukseen. HAMKista valmistuneet ovat aina työllistyneet hyvin, ja yrittäjiksi päätyneiden suhteellinen osuus on maan korkeimpia. Kehitysnäkyvät ovat hyvät, ja voimakkaan yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisen ja innovaatiotoiminnan seurauksena syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja Koulutusvastuu Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto artenomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration liiketalous tietojenkäsittely Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK), Bachelor of Engineering informaatioteknologia 16

17 17 kone ja valmistustekniikka logistiikka (liikennealan koulutus) prosessi ja materiaalitekniikka rakentamistekniikka sähkö ja automaatiotekniikka rakennusmestari (AMK), Bachelor of Construction Management Luonnonvara alan ammattikorkeakoulututkinto agrologi (AMK), Bachelor of Natural Resources hortonomi (AMK), Bachelor of Natural Resources metsätalousinsinööri (AMK), Bachelor of Natural Resources ympäristösuunnittelija (AMK), Bachelor of Natural Resources Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sairaanhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care sosionomi (AMK), Bachelor of Social Services terveydenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care Aiempaan koulutustarjontaansa verrattuna HAMK ei hae toimilupaa tuotantotalouden eikä ympäristö ja energiatekniikan koulutuksen järjestämiseen. Logistiikan osalta haetaan vain liikennealan koulutusta, joten aiemmat logistiikan ohjelma ja Supply Chain Management ohjelma lopetetaan. Muotoilun koulutustarjonta muuttuu käsityötä painottavaan artenomikoulutukseen. Liite 7: Koulutuksen rakenteellinen kehittäminen HAMKissa Hakemus perustuu työelämän tarpeisiin, joita on arvioitu sekä vuoden 2016 tarvelaskelmien että työllistymisen seurannan pohjalta. Aiempaan verrattuna sekä hakukohteita että koulutusmääriä on vähennetty tekniikan ja kulttuurin aloilta. Työvoiman alueellisten tarvelaskelmien mukaan liiketalouden koulutusmäärää pitäisi lisätä. Luonnonvara alan koulutuksessa HAMK vastaa joiltakin osin koko valtakunnan koulutustarpeista ja muiltakin osin koko Etelä Suomen tarpeista. Sosiaali ja terveysalalla työvoiman tarvearviot puoltavat ainakin esitetyn laajuista koulutusta. Hakemus perustuu alakohtaisten painotusten osalta sekä FUAS liittouman että OKM:n kanssa tehtyihin sopimuksiin, joissa HAMKille on kirjattu päävastuu teknologiaosaamisesta ja yrittäjyydestä. Sopimuksissa on myös sovittu, että HAMKin painoaloihin kuuluvat edellä esitetyn lisäksi ammatillinen opettajankoulutus ja luonnonvara alan koulutus. Hyvinvoinnin turvaamisen painoalaa hoidetaan sopimusten mukaan läpileikkaavasti. HAMK profiloituu ekologisesti kestävään teknologiaan, sähköisiin palveluihin sekä ajasta ja paikasta riippumattomiin virtuaalitoteutuksiin ja vahvaksi aikuiskouluttajaksi. Esitys vieraskielisen koulutuksen volyymista vastaa korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa asetettuja tavoitteita. Aiempaan verrattuna esityksestä on poistettu kaksi vieraskielista tekniikan ohjelmaa, joiden tunnusluvut eivät vastanneet asettuja tavoitteita. Koulutustarjontaan tehdään vuosittain tarkistuksia sekä kysynnän että tulostietojen perusteella. Forssan toimipisteen toiminnot on keskitetty keskustan Kehräämöalueelle. Sosiaali ja terveysalan koulutusta järjestetään erityisesti Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän tarpeisiin. Tekniikan ja liiketalou

18 18 den alan koulusta järjestetään Forssan toimipisteessa tarpeen mukaan aikuistoteutuksina ja yritysyhteistyöhön perustuvana integraatiototeutuksena. Tämä on osa niin Forssaa kuin muitakin toimipisteitä koskevaa Työelämän lähipalvelut toimintamallia. Luonnonvara alan kestävän kehityksen koulutus, joka liittyy vahvasti alueen Järkivihreä strategiaan, on Forssan toimipisteen toinen tukijalka. Yksikön talous on tasapainossa. Hattulan (Lepaa) toimipiste on maan suurin ja vanhin puutarha alan koulutusyksikkö. Se vastaa koko maan suomenkielisestä puutarhatalouden ja maisemasuunnittelun koulutuksesta. Uuden, myös tutkimuskäyttöön soveltuvan kasvihuoneen myötä Lepaan toimintaympäristö on ainutlaatuinen ja ajanmukainen. Yksikön talous on tasapainossa. Hämeenlinna on HAMKin keskuspaikkakunta. Hämeenlinnan kantakaupungin toiminnot keskitetään vuoteen 2015 mennessä Korkeakoulukeskukseen. Puitteet ovat erinomaiset, ja talous on tasapainossa. Metsätalousinsinöörin koulutus säilyy Evon toimipisteessä, jossa opetusmetsäkokonaisuus muodostaa erinomaisen pohjan kannattavalle ja laadukkaalle koulutukselle. Evolla toimitaan vahvassa yhteistyössä Hämeen ammattiinstituutin ja Metsähallituksen kanssa. Riihimäen toimipiste on vuosien kehittämistyön tuloksena rakentunut vahvaksi tekniikan kouluttajaksi. Työnjako Laurean Hyvinkään toimipisteen kanssa on selkeä, kun HAMK siirsi Riihimäen liiketalouden Hämeenlinnaan. Toimipisteen talous on hyvin vahvalla pohjalla, ja kaikki toimitilat on uudistettu. Samalla kampuksella toimii myös toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävä Koulutuskuntayhtymä Hyria Oy. Tammelan (Mustiala) toimipiste on maan suurin ja vanhin maaseutuelinkeinojen koulutusyksikkö. Se vastaa koko Etelä Suomen agrologikoulutuksesta. Meneillään olevien rakennushankkeiden jälkeen sekä opetustilat että käytännön opetusta palvelevat tuotantotilat ovat erinomaisessa kunnossa. Yksikön talous on tasapainossa. Valkeakosken toimipiste keskittyy jatkossa vieraskieliseen liiketalouteen sekä sähkö ja automaatiotekniikkaan, joilla molemmilla on hyvä yhteys alueen elinkeinorakenteeseen ja osaamistarpeisiin. Aiemmista ohjelmista ajetaan alas tuotantotalous sekä suomenkielisenä että vieraskielisenä. Valkeakosken kampus on ainutlaatuinen koko maassa. Kampuksella sijaitsevat ammattikorkeakoulun toimipisteen ohella myös lukio ja ammattioppilaitos, joka vastaa myös ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Kampusyhteistyö etenee yhteisten kehittämishankkeiden vauhdittamina sekä yhteisten palvelujen että opetusjärjestelyjen osalta. Toimitilat ovat kaikilta osin ajanmukaiset, ja niissä toimii myös yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa yrityspalveluja tuottava kehitysyhtiö. Yksikön talous on tasapainossa Muu koulutustehtävä Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering Luonnonvara alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto agrologi (ylempi AMK), Master of Natural Resources hortonomi (ylempi AMK), Master of Natural Resources metsätalousinsinööri (ylempi AMK), Master of Natural Resources ympäristösuunnittelija (ylempi AMK), Master of Natural Resources

19 19 Sosiaali ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto sairaanhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care sosionomi (ylempi AMK), Master of Social Services terveydenhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care Järjestettävä koulutus rakennetaan suuriksi kokonaisuuksiksi, jolloin hakukohteiden määrä pysyy pienenä. Kokonaisuudet rakentuvat pääosin nykyisten ohjelmien pohjalle. Kokonaisvolyymiin ei vuosien aikana tule suuria muutoksia. Vieraskielistä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestetään osana yhteistyöyritysten toimintojen kansainvälistämistä. Hoitotyössä suuntaudutaan erityisolosuhteissa tarvittavan kansainvälisen osaamisen kehittämiseen. Esitys painottuu aloille, joilla kansainvälisessä kilpailussa menestyminen on sekä yritysten että kansantalouden ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta keskeistä. Esitetty koulutustehtävän laajuus ei täysin vastaa kysyntää, mutta rahoitusraamit eivät mahdollista toiminnan oleellista kasvua. Alueen ainoana korkeakouluna HAMKin pitäisi jatkossa pystyä tarjoamaan nykyistä enemmän ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. HAMK on valmis käynnistämään uusimuotoisia koulutuksen kokeiluja yhdessä toisen asteen kanssa. Koulutustehtävän puitteissa haettava ammatillinen opettajankoulutus: ammatillinen opettajankoulutus erityisopettajankoulutus opinto ohjaajankoulutus Opetushenkilöstön ikärakenteesta ja nuorisotakuun toteuttamisesta johtuen opettajien koulutustarve pysyy suurena, vaikka nuorten ikäluokat tilapäisesti pienenevät. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja opintoprosessien tehostaminen edellyttävät sekä erityisopettajankouluksen että opinto ohjaajankoulutuksen lisäämistä. Myös ammattikorkeakouluissa tullaan tarvitsemaan nykyistä enemmän opinto ohjauksen ja oppimisen tukitoimien asiantuntijoita. Kansainvälistyminen ja lisääntynyt maahanmuutto tulevat vaikuttamaan myös lähivuosien opettajankoulutustarpeisiin. Ammatillisella opettajankoulutuksella on keskeinen rooli HAMKin osaamisen viennin laajenemisessa Muu koulutus Erikoistumiskoulutusten ja avoimen ammattikorkeakoulun puitteissa järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaista koulutusta. Erityisenä kehittämiskohteena on maksullinen täydennyskoulutus, jonka kehittäminen ja toteuttaminen on vuoden 2013 alusta lukien organisoitu uudelleen. Erikoistumiskoulutusten toteuttamisessa HAMK ottaa valtakunnallisesti aktiivisen roolin koulutusvastuidensa alueilla. Tarjonta suunnitellaan työelämän ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Koulutusviennissä painopiste on ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Koulutusviennin edellytyksiä vahvistavat kumppanuusverkostot, yhteistyösopimukset sekä FinnPron Future Learning Finland hanke. Koulutusvienti toimii laadun kehittämisen vertailumekanismina, ja sillä on myönteinen taloudellinen vaikutus sekä kytkös muihin kansainvälistymisen muotoihin. Kokonaisuutena koulutusvienti on päässyt hyvään alkuun.

20 Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta TK toiminnan laajuus HAMK on yksi parhaista ulkopuolisen TK rahoituksen hankinnassa ja aluevaikuttavuudessa. Kehitystä vahvistetaan neljän työelämää palvelevan tutkimusyksikön perustamisella. Yksiköt vastaavat HAMKin TKtoiminnan kasvattamisesta, tason nostosta ja TK osaamisen lisäämisestä. Tutkimusyksiköissä toimivat HAMKiin perustettavat työelämää palvelevat tutkimusryhmät. Strategisten kumppanien kanssa toimivat tutkimusryhmät vahvistavat kansainvälistä TK toimintaa. TK toiminnan ja maksullisen palvelutoiminnan yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto kahdenkymmen vuoden ajalta on noin 200 miljoonaa euroa. EU:n rakennerahastojen volyymit tulevat ennusteiden mukaan laskemaan myös HAMKin toiminta alueella. Uusien rahoituslähteiden haltuunottoa (mukaan lukien Tekes, Suomen Akatemia ja EU:n puiteohjelmat) valmistellaan vahvistamalla soveltavan TK työn yksiköitä ja niissä toimivia tutkimusryhmiä. Tavoitteena on kasvattaa rahoitusosuuksia osaamisen ja verkostojen karttumisen myötä. Työelämää palvelevat tutkimusyksiköt Tutkimustoimintaa vahvistetaan perustamalla neljä tarkennettujen painoalojen mukaista opetusta tukevaa tutkimusyksikköä. Organisoitumisessa hyödynnetään nykyistä osaaja ja hankepohjaa. Tutkimusyksiköiden painoalat ja niihin liittyvä osaaminen välittyvät keskuksissa toimivan henkilöstön ja opiskelijaprojektien kautta suoraan koulutukseen. Tutkimusyksiköt ja kohteet: ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö o huippuosaamisen valmennus, ohjaus ja johtaminen arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö o hyvinvointiteknologia, liikenne, koneet, verkko opetus biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö o alkutuotanto, bioenergia, elintarvikkeet, ympäristö Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) o teräsrakentaminen (uusi profiili), ohutlevyteknologia Tutkimusyksiköissä työskentee tutkimusryhmiä, joista osa toimii yhteistyössä kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa. Toimintaa rahoitetaan perusrahoituksella. Soveltuva hanketoiminta rahoituksineen sidotaan tutkimusyksiköihin. Kiinteitä laboratorioita keskitetään Korkeakoulukeskukseen kenttätyön tapahtuessa edelleen kampuksilla. Tutkimusyksiköiden vastuulla on lisäksi käynnistää alakohtaisia koulutusmoduuleja opiskelijoille ja henkilöstölle. Yksiköiden toiminnan laadunhallinta ja varmistus noudattavat HAMKin laadunvarmistusjärjestelmää. Liite 8: Tutkimusyksiköiden toimintatapa HAMKissa Tutkimusryhmät kansainvälisiä kumppaneita ja FUASia varten HAMKissa tutkimusryhmät toteuttavat kansainvälisten strategisten kumppanien ja FUAS liittouman ammattikorkeakoulujen kanssa sovittua tutkimusyhteistyötä. Kansainvälinen TK yhteistyö ammattikorkeakoulutasolla on merkittävä uudistus. Sopimus TK yhteistyön käynnistämisestä solmittiin v HAMKn kansainväliset kumppanit ovat: Feevale University (Brasilia) Jiangxi Science & Technology Normal University (Kiina) VIA University College (Tanska).

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen Uusi, ainutlaatuinen toimintatapa: opiskelija keskiössä työelämän välitön hyöty laaja alueellinen, kansallinen ja globaali yhteistyö toimialueen menestyksen

Lisätiedot

HAMK- Hämeen ammattikorkeakoulu

HAMK- Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK- Hämeen ammattikorkeakoulu 4.5.2009 HAMK rakennuspalikat 1991-1999 Valkeakosken teknillinen oppilaitos Valkeakosken kauppaoppilaitos Lepaan puutarhaoppilaitos AutoMaint Citi Ohutlevy - keskus Evon

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Ympäristöalan koulutuksen kehitysnäkymät. w w w. h a m k. f i

Ympäristöalan koulutuksen kehitysnäkymät. w w w. h a m k. f i Ympäristöalan koulutuksen kehitysnäkymät KKA:n auditoima Auditoinnin tulos julkistettiin keväällä 2011, ja HAMK sai ensimmäisenä korkeakouluna Suomessa edistyneen kokonaisarvosanan laadunvarmistusjärjestelmästä

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat w w w. h a m k.

Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat w w w. h a m k. Biotalouden Koulutus- ja tutkimuskeskus Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat HAMK visio 2015 HAMK on arvostettu kansainvälinen

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI HAMK VISIO 2020 HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI Rakenteellinen kehittäminen Esimerkkejä toiminnasta

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus. Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö

HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus. Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:a ylläpitää sijaintikuntiensa omistama kuntayhtymä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan strategia 2014 2017 SUUNTA ETEENPÄIN Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Monialaisena koulutuksen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,

Lisätiedot

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos

BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 luonnos Sisällysluettelo 1. BOTNIA-YHTEISTYÖN TAVOITTEET JA TOIMINTAMALLI 2 1.1 Koulutus ja oppiminen 3 1.2 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta4 1.3

Lisätiedot

Ammattiosaamisen barometri

Ammattiosaamisen barometri Ammattiosaamisen barometri Hanne Paila Ammattiosaamisen barometri Suuntana tulevaisuus koulutuksen järjestäjien näkemykset muutoksista ja niiden vaikutuksista Toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Musiikkikoulutuksen tulevaisuusseminaari 10.1.2011 Kaija Huhtanen, Jere Laukkanen

Musiikkikoulutuksen tulevaisuusseminaari 10.1.2011 Kaija Huhtanen, Jere Laukkanen Musiikkikoulutuksen tulevaisuusseminaari 10.1.2011 Kaija Huhtanen, Jere Laukkanen Musiikin koulutus ammattikorkeakouluissa: taustaa (Riitta Tötterström 22.12.2010) Ammatillisen koulutuksen rakenteet uudistettiin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010 2012) Toimenpideohjelma (2010 2012) FUAS liittouman perustamissopimus

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Hankkeissa (N=17) on mukana 2 25 amkia/hanke Lähes jokaisessa hankkeessa on tavoitteena Yritys/organisaatioyhteistyön tehostaminen, osaamisen kehittäminen,

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT TUTKINNOITTAIN Tutkinto, tutkintonimike, koulutusvastuun täsmennys Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) Bachelor of Humanities yhteisöpedagogi

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013 702/2013 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot