ja Tammelan kunnat. Päätoimipaikka: Hämeenlinna Muut tutkintoon johtavan koulutuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ja Tammelan kunnat. Päätoimipaikka: Hämeenlinna Muut tutkintoon johtavan koulutuksen"

Transkriptio

1 1 LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Hämeenlinna 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 meenlinnan, Riihimäen, Valkeakosken ja Forssan kaupungit sekä Hattulan Ylläpitäjän toimintamuoto on kuntayhtymä, jonka taustatahoina ovat Hä ja Tammelan kunnat. Osakeyhtiön perustaminen on käynnissä ja aiesopimus siitä on hyväksytty. Sen mukaan ammattikorkeakoulun toiminnot siirretään osakeyhtiölle vuoden 2015 alusta lukien. Liite 1: Perussopimus, Liite 2: Aiesopimus osakeyhtiön perustamisesta 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) 1.5. Ammattikorkeakoulun opetusja tutkintokielet Opetuskieli: suomi Muu opetuksessa käytettävä kieli: englanti 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Päätoimipaikka: Hämeenlinna Muut tutkintoon johtavan koulutuksen ja muun vakiintuneen toiminnan paikkakunnat: Forssa, Hattula, Riihimäki, Tammela ja Valkeakoski Ei muita vakiintuneen toiminnan paikkakuntia. 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin HAMK VISIO 2020 tutkimus. TOIMINTA AJATUS Hämeen ammattikorkeakoulu on alueen ainoa korkeakoulu. HAMK toteuttaa ammattikorkeakoululle lainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä uudella, ainutlaatuisella tavalla. Tässä opiskelija on keskiössä ja työelämä välitön hyödynsaaja. Olemme lähellä seutukuntien toimintaa. Menestymme ja alue menestyy. Siksi panostamme läsnäoloon seutukunnissa. Parannamme Suomen kilpailukykyä sekä jaamme osaamistamme globaalisti sekä koulutuksen että tutkimuksen alueille. MENESTYSTEKIJÄMME Työskentelemme yhdessä kumppaniemme kanssa. Tartumme mahdollisuuksiin ja arvioimme toimintaamme, ratkaisemme ongelmat ja korjaamme virheet viivyttelemättä. Olemme opiskelijoiden ja henkilöstön muodostama yhteisö. Teemme työtä yhdessä innostuen, avoimesti, erilaisuuden voimalla ja olemalla rohkeita. STRATEGIAKAUDEN HAASTEITA Työelämän odotukset kasvavat ja monimuotoistuvat samaan aikaan kun korkeakoulutuksen julkinen rahoitus kaventuu merkittävästi. Tähän vastataan säilyttämällä korkea laatu, tekemällä uudistavia valintoja, keskittymällä olennaiseen ja löytämällä uusia toiminta alueita. Tulevaisuuteen suuntaavan, ammatillisen korkeakoulutuksen tarjoaminen

2 2 on erityisen tärkeää alueellamme, jonka koulutustaso, kansainvälistymisaste, yritysten kasvuhalukkuus ja TK panostukset ovat edelleen keskimääräistä alemmat. Kannamme vastuuta erityisesti nuorten koulutuksesta ja hyvän elämän edellytyksistä. Nämä taataan varmistamalla alueen kehittyminen ja elinvoimaisuus. HAMKin strategian lähtökohtana on korkeakoulun toiminnan uudistaminen tavalla, joka varmistaa HAMKin ja sen toiminta alueen menestymisen. Toiminnan keskiössä ovat opiskelija, työelämä ja tutkimus. STRATEGIAN 2020 PÄÄKOHDAT Koulutus Opiskelija keskiössä periaate ohjaa koulutustamme. Tarjoamme opiskelijoille kolme mallia: 8 16: Työviikkopohjainen, viikottainen opintopistekertymä, jatkuva ohjaus, opiskelu vastaa työpaikkatyöskentelyä: ollaan paikalla ja tehdään töitä monimuotoisesti yhdessä. 24/7: Opinnot etenevät normiaikaa nopeammin. Opiskelijan oma suunnittelu ja itsenäisyys on suuri. Työelämän yksilölliset ja monialaiset mahdollisuudet ja tarpeet huomioidaan maksimaalisesti : Työelämässä tapahtuvaa oppimista hyödyntävä opiskelumuoto. Yhteistä malleille on opiskelijasta välittävä ohjauskulttuuri, hänen henkilökohtaisen urapolkunsa rakentaminen sekä yhteisöllinen työskentelytapa. Lisäksi yhteistä on digitaaliseen portfolioon perustuva monimuotoinen arviointi ja vahva virtuaalikampuksen hyödyntäminen. Toimintamallit tukevat monialaisten opiskelijaryhmien työskentelyä koko toimialueella riippumatta koulutusvastuun kotipaikasta. Tutkimusyksiköiden integrointi opetukseen systematisoituu, ja hankkeita on aina tarjolla opiskelijoille. Opiskelijalla on käytössä HAMKin laajan kumppaniverkoston osaaminen. Koulutukseen kuuluu yrittäjyyttä edistävä Tartu toimeen periaate. Opiskelijoita kannustetaan tarttumaan hyviin ideoihin, joita kehitetään henkilökohtaisessa ohjauksessa ja vertaistuen avulla liikeideoiksi. Olemme kiinteä osa kansallista ja kansainvälistä korkeakouluyhteisöä. Digitalisoituminen Helppokäyttöiset ja nopeasti käyttöönotettavat digitaaliset palvelut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman toiminnan. Digitaalisuus lisää kilpailukykyä, tehostaa ja uudistaa toimintaa sekä palvelee työelämää ja kansainvälistymistä. Aluevaikuttavuus ja työelämälähtöinen tutkimus HAMKin läsnäolo koko alueella on aluevaikuttavuuden perusta. Huomioimme seutukuntien linjaukset ja painotukset. Neljä työelämälähtöistä opetusta tukevaa tutkimusyksikköä toimii tarkennettujen painoalojen mukaisesti: ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998)

3 3 Tutkimusyksiköissä työskentelee tutkimusryhmiä, jotka toimivat kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa. Tutkimusyksikköjen toiminta ja rahoitus on moninkertaistettu. Julkaisemme aktiivisesti tutkimustyömme tuloksia. Työelämän lähipalvelut HAMKin palvelut ovat helposti saatavilla. Työelämän lähipalvelut on HAM Kissa toimiva kontaktipiste. Keskeisiä välitettäviä palveluita ovat mm. asiantuntijuus, verkostot, koulutus, konsultaatio, kehittämishankkeet, opiskelijakontaktit ja monialaiset projektimuotoiset oppimishankkeet. Rakennamme selkeän mallin, jolla työelämän tilaamat oppimishankkeet toimivat millä tahansa alueemme paikkakunnalla. Virtuaalikampuksen avulla digitaalista palvelukokonaisuutta voidaan hyödyntää myös yrityksissä ja yhteisöissä. Työelämän lähipalvelut toiminta on katteellista. Kansainvälisyys Tutkimusyksiköt ja ryhmät toimivat merkittävissä tutkimushankkeissa strategisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa (Feevale University / Brasilia, Jiangxi Science and Technology Normal University / Kiina, VIA University College / Tanska). Osaamisen viennistä on tullut keskeinen osa toimintaa. Se on laajentunut myös digitaaliseksi ja on taloudellisesti kannattavaa. Kaikki koulutusvastuut kattava opiskelija, opettaja ja tutkijaliikkuvuus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja suoraan toimintaa tukevaa. Vieraskieliset koulutusohjelmat on kytketty alueen kansainvälistymiseen. Henkilöstö ja johtaminen Tavoitteiden saavuttamisessa on kyse tahdosta, osaamisesta ja johtamisesta. Työ on johdettua, osaaminen varmistettua, ja jokainen kantaa vastuunsa. Painotamme yhteisöllistä toimintatapaa toimimalla tiimeinä ja tutkimusryhminä. Johtamisrakenteet ja mallit ovat selkeät, ja henkilöstöllä on erilaisia kasvumahdollisuuksia ja urapolkuja. HAMK osana FUAS liittoumaa HAMK on sitoutunut toimimaan osana FUAS liittoumaa. Yhteisiä palveluja kehitetään sovittujen periaatteiden mukaisesti. Kohdennamme tutkimustamme sovituille painoaloille (hyvinvoinnin turvaaminen, teknologiaosaaminen ja yrittäjyys, yhteiskunnan turvallisuus ja eheys, ympäristö ja energiatehokkuus). Haemme liittoumassa vahvaa roolia ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittäjänä. Liite 3: FUAS yhteinen teksti Talous ja tilat Terve talous on toiminnan perusta. Toiminnanohjausjärjestelmä tuottaa ajantasaista tietoa toiminnan tueksi. Omistamme toimitilamme, jotka ovat muunneltavia ja viihtyisiä. Hoidamme toimitiloja kestävän kehityksen mukaisesti. Strategian seuranta ja arviointi Strategian toteutumisen seuranta on osa laadunhallintaa.

4 Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on alueen ainoa korkeakoulu. HAMKin tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät osana strategista FUAS liittoumaa muodostaen itsenäisen alueen profiiliin tukeutuvan kokonaisuuden. Tarkennettujen HAMKin roolin mukaisten painoalojen kärkiosaaminen organisoidaan työelämälähtöisiksi tutkimusyksiköiksi. Painopisteiden pohjana on vahva pitkäaikainen korkeakoulun ja alueen muiden toimijoiden sitoutuminen kehittämiseen. Liite 4: HAMKin painoalat ja profiilit Alueen ja seutukuntien tärkeimmät kehittämiskohteet ja elinkeinorakenne ovat keskeisiä tekijöitä ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan suunnittelussa, tutkinto ohjelmien sijoittelussa ja hanketoiminnan ohjelmien rakentamisessa. HAMKin tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät osana FUAS liittoumaa muodostaen kuitenkin itsenäisen kokonaisuuden. FUAS painoalat perustuvat ns. globaaleihin suuriin haasteisiin: hyvinvoinnin turvaaminen teknologiaosaaminen ja yrittäjys (HAMK päävastuullinen) yhteiskunnan turvallisuus ja eheys ympäristö ja energiatehokkuus. OKM:n sopimuksen mukaisesti HAMKin nykyisiin painoaloihin kuuluvat lisäksi ammatillinen opettajankoulutus luonnonvara alan koulutus. HAMK profiloituu ekologisesti kestävään teknologiaan, sähköisiin palveluihin sekä ajasta ja paikasta riippumattomiin opetuksen virtuaalitoteutuksiin sekä vahvaksi aikuiskouluttajaksi. Uutena profiilina on kansainvälinen työelämää palveleva tutkimus. Soveltavan tutkimuksen painoarvoa ja alueellista vaikuttavuutta parannetaan tarkentamalla HAMKin roolia valituilla painoaloilla. Tarkennetut painoalat näkyvät koulutuksen sisällöissä ja opettajien osaamisprofiileissa, joita ovat ammatillisen huippuosaamisen kehittäminen arjen palveluiden ja teollisuuden digitalisoituminen kestävä biotalous ohutlevyosaaminen ja teräsrakentaminen. HAMKin tutkimusyksiköt 2014 Tarkennettujen painoalojen ympärille kootaan työelämää ja koulutusta palvelevat tutkimusyksiköt: ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Tutkimusyksiköt ovat kooltaan riittävän suuria takaamaan toiminnan laadun, ja ne kykenevät tarttumaan entistä haasteellisempiin tehtäviin. Yksiköt rakentavat alueen työelämään syvälliset toiminnalliset ja luottamukselliset suhteet. Tutkimusyksikköjen rahoitus on osin perusrahoitusta, mutta toiminta ajatuksen ytimenä on hankerahoituksen moninkertaistaminen.

5 5 Painoalojen kytkeytyminen alueelle Ammattikorkeakoulu on mukana sekä maakuntaohjelmien että alueellisten elinkeinostrategioiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. HAMKin painoalat ovat yhtenevät Hämeen maakuntaohjelman ja strategioiden sekä alueellisten elinkeinostrategioiden painotusten kanssa (teknologiateollisuus, hyvinvointi ja vihreä talous). Erityisen vahvaa on painoalojen kytkeytyminen Hämeenlinnan Korkeakoulukeskuksen rakentumiseen ja siellä Teknologiakeskus Innopark Oy:n kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ammatillisen huippuosaamisen kehittäminen: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) on kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä toimija Skills toiminnassa. AOKK:lla on erittäin laaja ja monipuolinen työelämän ja pedagogiikan kehittämishankesalkku (n. 50 % toiminnasta) koulutuksen järjestäjien ja yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa. AOKK on ollut keskeinen toimija osaamiskeskustoiminnassa, yhteistyössä mm. Tampereen yliopiston kanssa. Arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuus: Tehdään laajaa hankeyhteistyötä alueen yritysten ja julkisen sektorin kanssa (elearning Centre, Automaint, Digital Life Lab, aikaisemmat osaamiskeskusohjelmat). Sosiaali ja terveysalan palvelukehittämisen yhteistyö korostuu erityisesti Hämeenlinnassa. Yritykset ja alueen toimijat ovat mukana Virtuaalikampuksessa. Kestävä biotalous: Pitkäaikainen hankeyhteistyö MTT:n (Jokioinen) kanssa. Opetus ja hankeyhteistyö Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman kanssa. Yhteistyö Forssan seudun Järkivihreä toiminnassa (elinkeinostrategian painopiste). Hankeyhteistyö Ekokemin (Riihimäki) kanssa. Koulutus ja hankeyhteistyö elintarvike ja ympäristöteknologiateollisuuden kanssa sekä koko Hämeen alueella hankeyhteistyö alueen maatilojen kanssa (esim. elintarvikelogistiikka ja lähiruoka). Hanketoimintaa Kiertokapulan ja St1:n kanssa Hämeenlinnassa. Ohutlevyosaaminen ja teräsrakentaminen: Yhteistyö Hämeenlinnan kaupungin, Koulutuskuntayhtymä Tavastian ja Rautaruukki Oyj:n kanssa kansainvälisen teräsrakentamisosaamiskeskittymän (Steel Construction Excellence Center) rakentamisessa alueelle. Hanketoiminnan laajuus Ohutlevykeskuksessa on noin 1 milj. /v. Taustalla on laaja tutkimus ja palvelutoiminta metallialan teollisuuden kanssa Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Strateginen kumppanuus kasvattaa toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta, tukee laadunhallintaa, lisää oppimismahdollisuuksia, vahvistaa uuden työelämälähtöisen kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen tekemisen ja tulosten hyödyntämisen. Strategisten kumppanuuksien lisäksi HAMKilla on laaja syvälliseen yhteistyöhön perustuva kumppanuusverkosto. Tarkoitamme strategisella kumppanuudella jatkuvaa, sopimuspohjaista strategioiden ja toiminnan yhteensovittamista. Strateginen kumppanuus merkitsee yhteistä toiminnan kehittämistä ja tekemistä. Kumppanuuksia

6 6 arvioidaan säännöllisesti laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Kansainväliset strategiset kumppanit on valittu kriteeristöllä, jonka keskeinen asia on halukkuus sitoutua korkeakouluna yhteiseen kehittämiseen koulutuksessa ja tutkimuksessa. Muita yhteisiä kehittämisen alueita ovat strategia, johtaminen, laadunhallinta sekä yhteinen tiedon jakaminen. Kansallisia strategisia kumppaneita ovat: FUAS liittouman ammattikorkeakoulut (LAMK ja Laurea) Korkeakoulukeskus toimijat (Teknologiakeskus Innopark Oy, Kehittämiskeskus Oy Häme ja Hämeenlinnan kaupunki) Valkeakoski Campus toimijat (Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, paikallinen lukio ja ammatillinen oppilaitos) Hämeen ammatti instituutti (HAMI) alueelliset toisen asteen oppilaitokset alueelliset kehittämisorganisaatiot Rautaruukki Oyj Metsähallitus Meijerioppilaitoksen kannatusyhdistys ry. Lihateollisuus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Kanta Hämeen sairaanhoitopiiri. Kansainväliset strategiset kumppanit ovat: Feevale University (Brasilia) Jiangxi Science & Technology Normal University (Kiina) VIA University College (Tanska) FUAS liittouman strateginen kumppani KU Leuven Association (Belgia). Esimerkkejä toiminnasta kansallisten kumppanien kanssa: yhteiset palvelut ja tilat (FUAS, Korkeakoulukeskus, Valkeakoski Campus, Lihateollisuuden Tutkimuskeskus) yhteishankkeet ja uusien toimintojen kehittäminen (hanketoiminta) työelämälähtöiset tutkimusyksiköt (Ohutlevykeskus Rautaruukki Oyj:n kanssa, pilot mittakaavan meijeri Meijeriteollisuuden kanssa) yhteinen kesälukukausi ja painoalayhteistyö tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä järjestelmäkehityksessä (FUAS) yhteinen tutkijayliopettaja (Kanta Hämeen sairaanhoitopiiri). Esimerkkejä toiminnasta kansainvälisten kumppanien kanssa: tutkimusryhmät sovituilla aihealueilla (biotalous ja digitaalisuus) julkaisut ja tutkijaseminaarit em. aihealueilla kaksoistutkinnot opiskelija ja henkilöstövaihto laadunhallintatyö vuosittaiset strategiset kumppanuusseminaarit Keskeiset muutokset Ammattikorkeakoulun toiminnan keskeiset muutokset ovat toimipisteverkoston tiivistäminen lopettamalla kolme yksikköä, Hämeenlinnan Korkeakoulukeskuksen rakentaminen Suomen suurimmaksi ammattikorkeakoulupohjaiseksi innovaatiokeskittymäksi sekä työelämälähtöisten tutkimusyksiköiden perustaminen. Koulutuksen toiminnot uudistetaan radikaalisti, koulutustarjontaa supistetaan, työelämäyhteistyötä ja FUASliittouman yhteisiä toimintoja vahvistetaan.

7 7 1 Toimipistemuutokset 1.1 Toimipisteiden lopettaminen ja toiminnan siirtäminen: Hämeenlinnassa HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun, Sosiaali ja terveysalan ja Ohutlevykeskuksen Moreenin yksiköiden toiminta siirretään Korkeakoulukeskukseen. Luonnonvara alan Hyvinkään toiminnat siirretään Mustialaan. Nämä muutokset koskevat toimipisteiden lopettamisen kautta noin opiskelijaa ja noin 150 henkilötyövuotta. Samassa yhteydessä luovutaan toimitiloista, joiden yhteispinta ala on noin neliömetriä. Muilta osin toiminta alue säilyy nykyisenä. 1.2 Hämeenlinnan Korkeakoulukeskus Vuonna 2015 syntyy Suomen suurin ammattikorkeakoulupohjainen innovaatiokeskittymä: yli opiskelijaa (lisäksi maksullisen palvelutoiminnan ja muun koulutuksen opiskelijat) korkeakouluhenkilöstöä noin yritystä, joissa työskentelee noin 800 henkilöä Korkeakoulukeskus kokonaisuus yhteensä n m² ja henkilöä, sisältää myös muut alueella toimivat tahot suunnitellussa kaavassa opiskelija asunnoille on varattu kerros m², jolloin vuodepaikkoja on 750 opiskelijalle (lisäys 350) suunnitellussa kaavassa on lisäksi kauppa, kahvila, huoltoasema, liikuntapuisto jne. opiskelijat osallistuneet suunnitteluun (Dream campus projekti) 2 Työelämälähtöiset tutkimusyksiköt Uudistettujen, tarkennettujen painoalojen mukaisesti perustetaan neljä työelämälähtöistä opetusta tukevaa tutkimusyksikköä. Organistoitumisessa hyödynnetään nykyistä osaaja ja hankepohjaa. Tutkimusyksiköiden painoalat ja niihin liittyvä osaaminen välittyvät keskuksissa toimivan henkilöstön ja opiskelijaprojektien kautta suoraan koulutukseen. ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö o tutkimuskohteet: huippuosaamisen valmennus, ohjaus ja johtaminen arjen palvelujen ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö o tutkimuskohteet: hyvinvointiteknologia, liikenne, koneet, verkko opetus biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö o tutkimuskohteet: alkutuotanto, bioenergia, elintarvikkeet, ympäristö Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) o tutkimuskohteet: teräsrakentaminen (uusi profiili), ohutlevyteknologia Tutkimusyksiköissä työskentelee tutkimusryhmiä, joista osa toimii yhteistyössä kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa. 3 Koulutuksen kokonaisuudistus 3.1 Opiskelija keskiössä periaate Aiemmasta lukujärjestyspohjaisesta, verkko ja projektiopetuksella täydennetystä mallista siirrytään kolmen perusmallin käyttöön asteittain vuosina yhdessä Korkeakoulukeskuksen rakentamisen kanssa. Uudella toimintatavalla nopeutamme opintoja sekä parannamme oppimistuloksia ja taloudellisuutta.

8 8 Tarjoamme opiskelijoille kolme mallia: 8 16: Työviikkopohjainen, viikottainen opintopistekertymä, jatkuva ohjaus, opiskelu vastaa työpaikkatyöskentelyä: ollaan paikalla ja tehdään töitä monimuotoisesti yhdessä. 24/7: Opinnot etenevät normiaikaa nopeammin. Opiskelijan oma suunnittelu ja itsenäisyys on suuri. Työelämän yksilölliset ja monialaiset mahdollisuudet ja tarpeet huomioidaan maksimaalisesti : Työelämässä tapahtuvaa oppimista hyödyntävä opiskelumuoto. Yhteistä malleille on välittävä ohjauskulttuuri sekä opiskelijan henkilökohtaisen urapolun rakentaminen. Lisäksi yhteistä on digitaaliseen portfolioon perustuva monimuotoinen arviointi ja vahva virtuaalikampuksen hyödyntäminen. Toimintamallit tukevat monialaisten opiskelijaryhmien työskentelyä koko toimialueella riippumatta koulutusvastuun kotipaikasta. Tutkimusyksiköiden integrointi opetukseen systematisoituu, ja hankkeita on aina tarjolla opiskelijoille. Opiskelijalla on käytössä HAMKin laajan kumppaniverkoston osaaminen. Koulutukseen kuuluu yrittäjyyttä edistävä Tartu toimeen periaate. Opiskelijoita kannustetaan tarttumaan hyviin ideoihin, joita kehitetään henkilökohtaisessa ohjauksessa ja vertaistuen avulla liiketoiminnaksi. 3.2 Opettajan roolin muutokset Opettajien roolit monimuotoistuvat siirryttäessä osaamismoduuleihin (15 op) ja niiden tiimimäiseen toteutuksiin. Opettajatiimi on yhdistelmä ammattiosaamista ja opiskelijatyön ohjaamista. Opettajat tekevät yhdessä opetukseen liittyvää työelämälähtöistä tutkimusta ja kehittämistä. Tässä vahvistuvat niin opettajan kuin opiskelijankin työelämäsuhteet. Uusissa tutkimusyksiköissä painoalasta vastaavat tutkijayliopettajat johtavat tutkimus ja kehittämishankkeita ja hakevat niille rahoituksen. Tutkijayliopettajat vastaavat alakohtaisista opiskelumoduuleista, joissa sekä tutkimusosaaminen että uusi tieto siirtyvät henkilöstölle ja opiskelijoille. Muutos toteutetaan uudistamalla johtaminen, lisäämällä henkilöstön tiimija matriisitoiminnan vastuita ja osaamista sekä hyödyntämällä erityisosaamisalueita. 3.3 Virtuaalikampus Ajasta ja paikasta riippumaton virtuaalitarjonta tulee kattamaan kaikki osaamisalueet. Toimipisteverkoston rinnalle kehitetään sähköisten oppimispalvelujen verkko. Perinteinen maantieteellinen tarkastelu menettää merkitystään sekä opiskelijoiden kotipaikan että työhön sijoittumisen suhteen. Työn ohessa opiskelun edellytykset paranevat, ja työssä opittua luetaan tehokkaasti hyväksi osana tutkintoja. Virtuaalikampus toteutetaan HAMKin vastuulla olevana FUAS yhteistyönä, ja perustana toimii HAMKin aiempi elearning Center. 3.4 Koulutustarjonnan supistaminen Tarjontaa on supistettu ennakoivasti vuosien aikana lopettamalla 10 hakukohdetta. Aloitusryhmien määrää on vähennetty myös aikuistoteutuksissa. Aloituspaikkojen määrä on näiden muutosten seurauksena pienentynyt yli sadalla.

9 9 HAMK ei aiempaan koulutustarjontaansa verrattuna hae toimilupaansa tuotantotalouden eikä ympäristö ja energiatekniikan koulutusta. Logistiikan osalta haetaan vain liikennealan koulutusta, joten aiemmat logistiikan ohjelma ja Supply Chain Management ohjelma lopetetaan. 4 Työelämäyhteistyön vahvistaminen: Työelämän lähipalvelut malli Työelämän lähipalvelut yksikkö toimii asiakkaalle ensimmäisenä kontaktipintana ja aktiivisena palvelupisteenä. Se tukee koulutus ja tutkimuskeskuksia (KT keskuksia) Työelämän lähipalvelut mallin toteuttamisessa. Keskeisiä palveluita ovat asiantuntijuus, verkostot, koulutus, konsultaatio, kehittämishankkeet, opiskelijakontaktit ja monialaiset projektimuotoiset oppimishankkeet. Toimintamalli takaa, että työelämän tilaamat oppimishankkeet toimivat kaikilla alueemme paikkakunnilla. Virtuaalikampuksen avulla digitaalista palvelukokonaisuutta voidaan hyödyntää myös yrityksissä ja yhteisöissä. Osa Työelämän lähipalvelut yksikön proaktiivista toimintaa ovat suunnitelmalliset seutukuntakohtaiset yrityskäynnit, joilla selvitetään ja dokumentoidaan yritysten tarpeita. Koulutustarpeisiin reagoidaan Virtuaalikampuksen ja täydennyskoulutustarjonnan avulla. Projekti ja kehittämistarpeisiin tarjotaan opiskelijoiden lisäksi HAMKin asiantuntijapalveluita maksullisena palvelutoimintana neljän tutkimusyksikön osaamisalueilta. Mallin keskeinen tarkoitus on tukea KT keskuksia seuraavissa tehtävissä: alueen työvoimatarpeen tyydyttäminen ammattikorkeakoulun monialaisten palvelujen ja TK toiminnan varmistaminen koko toiminta alueella opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantaminen opettajien työelämäosaamisen lisääminen tarpeeseen perustuva koulutustason nostaminen. Toimintatavan rakentaminen on aloitettu, ja se valmistuu vuoden 2013 aikana. Käytännöt vakiinnutetaan osaksi yhteisiä toimintatapoja ja ohjeistetaan laadunhallintajärjestelmällä. 5 FUAS liittouman yhteisten toimintojen vahvistaminen FUAS liittouman korkeakoulujen toiminta integroituu määriteltyjen tukipalvelujen tuottamisessa yhteiseksi kokonaisuudeksi, mikä parantaa laatua ja pienentää kustannuksia. Yhteiseen strategiaan perustuva ja liittoumasopimuksella sovittu painoalamäärittely selkiyttää FUAS liittouman ammattikorkeakoulujen työnjakoa, yhteistyötä ja yhteisten vahvuuksien rakentamista myös koulutuksen ja TK toiminnan osalta. Esimerkkejä konkreettisista kehittämiskohteista ja toiminnoista ovat Virtuaalikampus, kesäopinnot, Graduate School ja opiskelijoiden liikkuvuutta helpottava yhteinen opiskelijahallintojärjestelmä. 6 Muut muutokset Suunniteltu toimialue on nykyinen. Luonnonvara alan koulutuksessa vahvistetaan roolia koko Etelä Suomen alueella. Virtuaalikampus tulee toimimaan valtakunnallisesti. Muut olennaiset muutokset tarkastelukauden aikana: Muuttuminen osakeyhtiöksi tapahtuu v alusta. Hämeen ammatti instituutista tulee HAMKin tytäryhtiö. Rakenteella säilytetään luonnonvara alan vahva asema ja synenergia sekä koko ammattikorkeakoulun kestävä talous. Samalla ammattikorkeakoulun hallinto yksinkertaistuu ja kevenee.

10 Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Hämeen ammattikorkeakoulu on alueen ainoa korkeakoulu. Sillä on erityinen merkitys toiminta alueensa kehittymiselle. HAMKin hajautettu toimipisteverkosto on välttämätön Kanta Hämeen ja Etelä Pirkanmaan vahvojen seutukaupunkien talousalueiden palvelemisessa. Toimipisteillä on myös tulevaisuudessa suuri merkitys seutukuntien kehittämisessä ja elinvoimaisuuden säilyttämisessä. HAMKin toiminta on organisoitu perinteisestä paikkakuntasidonnaisuudesta poiketen Koulutus ja tutkimuskeskuksiin (KT keskus) ja niiden työelämälähtöisiin tutkimusyksiköihin, työelämän lähipalveluihin, virtuaalikampukseen ja yhteisiin palveluihin. Ylempien amk tutkintojen koulutus organisoituu osaksi työelämälähtöisiä tutkimusyksiköitä. KT keskukset ovat rakenteeltaan suurempia ja voimakkaampia kuin perinteiset toimipisteet. Niissä kaikissa on vähintään tuhat opiskelijaa ja yhtenäisesti laadunhallintajärjestelmässä kuvatut palvelut. Toimipisteiden profiilit rakentuvat elinkeinorakenteen pohjalta. Työelämälähtöiset tutkimusyksiköt on organisoitu KT keskuksiin, mutta ne toimivat monialaisesti yli KT keskusrajojen hyödyntäen koko HAMKin osaamista. Ylemmät amk tutkinnot organisoituvat osaksi tutkimusyksiköitä. Yksiköt ovat osa HAMKin organistoitumista FUASiin. Biotalouden KT keskus biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö Hyvinvointiosaamisen KT keskus avaintoimija arjen palvelujen ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikössä Teknologiaosaamisen KT keskus Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Ylemmän korkeakoulutuksen KT keskus ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen KT keskus arjen palvelujen ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö Työelämän lähipalvelut on organisoitu omaksi kokonaisuudekseen. Sen muodostavat kontaktipisteet ja KT keskusten toimijaverkosto. Virtuaalikampus on organisoitu omaksi kokonaisuudekseen FUASin yhteyteen. Toiminnan ytimenä ovat keskitetyt virtuaalipalvelut. Ammattikorkeakoulun yhteiset palvelut ovat keskitetysti HAMKin kehittämisyksikössä. Tukipalvelut johdetaan ja tuotetaan keskitetysti ja tarjotaan järjestelmillä hajautetusti kampuksille. Näin taataan hyvä ja tasainen laatu kaikille toimipisteille. Korkeakoulujen arviointineuvosto (2010) arvioi HAMKin tukipalveluiden laadunvarmistuksen edistyneeksi. Forssan toimipisteen toiminnot on keskitetty keskustan kehräämöalueelle. Seudun Järkivihreä strategian mukainen toiminta muodostaa pohjan yhteistyölle, johon osallistuvat MTT, alueen yritykset ja kunnat sekä HAMKin yksiköt. HAMKin biotalouden ja kestävän kehityksen läheinen kytkeytyminen alueelle on edellytys FUASin Ympäristö ja energiatehokkuus sekä Yhteiskunnan turvallisuus ja eheys painoalojen toteutumiselle. Ammattikorkeakoulun rooli MTT:n akateemisen luonnonvara alan tutkimuksen rinnalla on tärkeä. Sosiaali ja terveysalan koulutusta järjestetään erityisesti sairaalan tarpeisiin. Keskeistä on, että uusi Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on sitoutunut uusien palvelumallien kehittämiseen. Virtuaalikampuksen avulla osaaminen ja palvelut jaetaan koko HAMKin toimialueelle.

11 11 Hattulan (Lepaa), Tammelan (Mustiala) ja Hämeenlinnan (Evo) luonnonvara alan yksiköt muodostavat perustan luonnonvara alan koulutukselle. Toimipisteet tarjoavat infrastruktuurin, joka mahdollistaa ajanmukaisen työelämälähtöisen, kansainvälisen koulutus ja tutkimustoiminnan. Toimipisteet ovat koulutukselle välttämättömiä autenttisia oppimis ja tuotantoympäristöjä. Kampuksilla toimii myös Hämeen ammatti instituutti (HAMI). Virtuaalikampuksen avulla osaaminen ja palvelut jaetaan koko HAMKin toimialueelle. Hämeenlinnan toimipiste, Korkeakoulukeskus, on Suomen suurin ammattikorkeakoulupohjainen innovaatiokeskittymä ja Hämeen ammattikorkeakoulun ydin. Neljän työelämää palvelevan tutkimusyksikön pääyksiköt sijaitsevat Korkeakoulukeskuksessa. Hämeenlinnan koulutusvastuut vastaavat hyvin keskuskaupungin elinkeinorakennetta. Virtuaalikampuksen avulla osaaminen ja palvelut jaetaan koko HAMKin toimialueelle. Riihimäen toimipiste on vuosien kehittämistyön tuloksena rakentunut vahvaksi tekniikan kouluttajaksi. Sen koulutusvastuut liittyvät talousalueen teollisuuden keskittymään. Kytkentä varmistaa ajantasaisen osaamistason sekä vaikuttavan tutkimustoiminnan. Toimipisteen osaaminen muodostaa keskeisen osan FUASin Teknologiaosaamisen ja yrittäjyyden painoalasta, joka on HAMKin vastuulla. Samalla kampuksella toimii myös toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävä Koulutuskuntayhtymä Hyria Oy. Virtuaalikampuksen avulla osaaminen ja palvelut jaetaan koko HAMKin toimialueelle. Valkeakosken toimipiste keskittyy vieraskieliseen liiketalouteen sekä sähkö ja automaatiotekniikkaan, joilla molemmilla on hyvä yhteys alueen elinkeinorakenteeseen ja osaamistarpeisiin. Tyypillistä alueelle on kansainvälinen prosessiteollisuus ja sitä tukeva muu teollisuus ja palveluliiketoiminta. Valkeakosken kampus on ainutlaatuinen koko maassa. Kampuksella sijaitsevat ammattikorkeakoulun toimipisteen ohella myös lukio ja ammattioppilaitos, joka vastaa myös ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Yhteiskampus toimii koulutuksen kehittämisen pilottialueena. Virtuaalikampuksen avulla osaaminen ja palvelut jaetaan koko HAMKin toimialueelle. Toimipisteiden lopettamisesta ja toiminnan siirtämisesta on suunnitelma, jota on jo alettu toteuttaa: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Sosiaali ja terveysalan yksikkö ja Ohutlevykeskuksen Moreenin yksikkö lopetetaan ja toiminnot siirtyvät Korkeakoulukeskukseen. Luonnonvara alan Hyvinkään toiminnot siirtyvät Mustialaan.

12 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on maakunnan ainoa korkeakoulu. Alueen väestökehitys on positiivinen ja elinkeinorakenne monipuolinen. Helsinki Hämeenlinna Tampere käytävä (HHT käytävä) ja maaseutumetropolialue säilyttävät vetovoimansa myös tulevaisuudessa. Alueen väestön keskimääräinen koulutustaso on edelleen alle valtakunnan keskiarvojen. TK toiminnan volyymi on yksi maan heikoimmista, ja myös kansainvälistymisessä Kanta Häme on valtakunnan keskiarvojen alapuolella. Ammattikorkeakoulu on alueen merkittävin kehittäjäorganisaatio, innovaatiotoiminnan edistäjä ja kehittämishankkeiden rakentaja. Tarkastelemme toimintaympäristön mahdollisuuksia ja riskejä alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Mahdollisuuksiksi ja riskeiksi on kuvattuna analyysiemme mukaan vain todennäköisimmät ja mahdollisesti lähitulevaisuudessa kohdattavat asiat. Liitteet 5: 5a PESTEL analyysi, 5b toiminta alueanalyysi Mahdollisuudet Väestökehitys Tasainen positiivinen väestökehitys turvaa alueellisen opiskelijasaatavuuden. Ydinmetropolialuetta ympäröivien keskusten ja maaseudun vetovoima tulee todennäköiseti vain kasvamaan (suotuisa kaavoituspolitiikka, alhaisemmat elinkustannukset jne). Maantieteellinen sijainti HHT käytävällä antaa hyvät lähtökohdat kilpailla opiskelijoista Helsingin,Tampereen ja Turun seudun kanssa. Tämä edellyttää kilpailukykyistä ja laadukasta tarjontaa. Työ ja elinkeinorakenne Kun suuret yritykset (globaalit toimijat) siirtävät tai keskittävät toimintaansa pois toiminta alueelta, pk sektorin suhteellinen painoarvo kasvaa. Tämä lisää ammattikorkeakoulusektorin merkitystä entisestään. Kilpailukykyinen työelämälähtöinen tutkimus mahdollistaa TKrahoituksen kasvun. Maaseutuelinkeinojen merkitys kasvaa. HAMK on ainoa luonnonvara alan koulutusta tarjoava ammattikorkeakoulu Etelä Suomessa. Kansainvälistyminen Maahanmuutto alueelle jatkuu. Valtakunnallisen linjan mukaisesti HAMKissa on panostettu voimakkaasti maahanmuuttajien valmentamiseen korkeakouluopintoihin. Tämän toiminnan sekä vieraskielisten ohjelmien avulla maahanmuuttajaopiskelijat ja alueen yritykset linkittyvät. HAMKin kansainvälisen tason TK verkosto ja toiminta tarjoavat uusia yhteyksiä alueen yrityksille. Korkeakouluverkon muutos HAMK on alueen ainoa korkeakoulu. FUAS yhteistyö vahvistuu TK toiminnassa ja Virtuaalikampuksella. Yhteiset palvelut toimivat kustannustehokkasti. Yhteistyö toisen asteen kanssa jatkaa tiivistymistä ja tuottaa yritysten kaipaamaa ammatillista osaamista kaikilla HAMKin kampusalueilla. Valtakunnallinen koulutusvastuu luonnonvara alalla vahvistuu. Tutkimus ja koulutusyhteistyö Helsingin yliopiston ja MTT:n kans 12

13 13 sa vahvistuu. HAMK tarjoaa omia vahvuuksiaan kumppanien käyttöön (yritysyhteydet, yrittäjyyskoulutus). Globaalien verkkoyliopistojen tarjontaa voidaan hyödyntää Virtuaalikampuksen toiminnassa. Muut seikat Nuorten arvomaailmaan on tullut pehmeämpiä arvoja. Suurten kaupunkien vetovoima tasoittuu nuorison valintana. Myös elinkustannuskehitys tukee HAMKin toiminta alueen ja kampusten vetovoimaisuutta. Riskit Väestökehitys Väestön ikääntymisen ongelmien ratkaisu vaatii myös alueellisten erityspiirteiden ymmärtämistä. Työvoimapula realisoituu toiminta alueen keskuksissa, koska alueellinen vetovoima alueen ulkopuolisten silmissä on laskenut (teollisuus ja sosiaali ja terveysala). Työ ja elinkeinorakenne Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän tulevaisuus ja sen vaikutus sairaanhoitajakoulutuksen tarpeeseen. Kansainvälistyminen Pk yritysten into kansainvälistyä ei kasva. Maatalouselinkeinojen kansainväliset mahdollisuudet hukataan. Kansainvälinen kilpailu opiskelijoista, asiantuntijoista ja TKrahoituksesta kiristyy. Globaalien verkkoyliopistojen tarjonta pienentää Virtuaalikampuksen vetovoimaa. Korkeakouluverkon muutos Epäterve kilpailu ympäröivien korkeakoulujen kanssa realisoituu. FUAS yhteistyö ei etene. Muut seikat Kansallinen talouskehitys jatkaa hitaan kasvun aikaa. Uudistaminen on hidasta.

14 Keskeiset työelämäkumppanuudet HAMKin työelämäkumppanuudet perustuvat järjestelmälliseen analyysiin ja toiminnan kehittämiseen. Tarkastelukaudella kumppanuuksia kehitetään erityisesti tarkennettujen painoalamääritysten mukaisesti. Rakenteeseen vaikuttaa myös strateginen yhteistyö FUAS liittoumassa ja strategisten kumppanien kanssa. Keskeiset kumppanuudet ja yhteistyömuodot on kuvattu liitteessä. Keskeiset työelämäkumppanuudet ovat osa opintojen toteuttamista ja TKtoimintaa. Lähes kaikki TK toiminnan hankkeet toteutetaan yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. Erityisen tärkeitä ovat yritykset, joilla on pitkä sopimuspohjainen suhde HAMKiin. Tällaisiä ovat mm. DA-Design Oy, KONE Oyj, Mitron Oy, Nordea, PACCOR Finland Oy, Rautaruukki Oyj ja UPM. Vastaavia sopimuksia on myös julkisella sektorilla, joista esimerkki on hyvinvointialan sopimus Hämeenlinnassa. Erityispiirteenä voidaan nostaa esiin luonnonvara alan saumaton yhteistyö maatalousyrittäjien ja kaupan kanssa. Kumppanuuspohjaisesti HAMK on avannut koulutuksen arvioinnin työelämäkumppaneille. Toiminta on osa koulutuksen laadunhallintaa. KT keskuksilla on kumppanuusverkostonsa, joiden ytimessä ovat alakohtaisesti HAMKin toimialueen tärkeimmät toimijat. Asiantuntijaryhmät ja neuvottelukunnat ovat osa tätä verkostoa. Harvinaisilla aloilla, kuten esimerkiksi meijeriteknologiassa sekä viherrakentamisessa, neuvottelukunnissa ja asiantuntijaryhmissä ovat mukana valtakunnan parhaat osaajat. Ammatillisen opettajankoulutuksen toiminta perustuu syvään ja vuosia kestäneeseen kumppanuuteen laajan oppilaitosverkoston kanssa. Kumppanuussopimukset kattavat mm. kumppanioppilaitosten henkilöstön ja pedagogisten toimintamallien kehittämisen, hankeyhteistyön ja kansainvälisen toiminnan. Kumppanuuksista ja niiden vaikuttavuudesta kerätään säännöllisesti palautetta osana laadunhallintaa Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Liite 6: KT keskusten kumppanuusanalyysit Rakenteellinen muutos tarkoittaa yli sadan henkilötyövuoden vähentämistä ja samanaikaista koulutuksen laadun turvaamista. Henkilöstöratkaisut toteutetaan säilyttämällä tarvittava osaaminen sekä rakentamalla uutta osaamista ja toimintatapaa. Yhteiset toiminnot on keskitetty tehokkaasti, tavoitteena tasainen toiminnan laatu. Yhteisiä toimintoja kehitetään edelleen sekä FUAS liittoumassa että HAMKin sisällä. Toimenpiteet vähentävät tukipalveluhenkilöstön kokonaismäärää vaarantamatta toiminnan laatua. Rakenteellisen muutoksen hallinnassa on merkittävää: Kevan arvion mukaan vuosina eläkeiän saavuttaa noin 120 henkilöä. Tästä johtuen puolet sopeuttamistarpeesta hoidetaan eläkeratkaisuin. Ennakoivat toimenpiteet henkilöstön sopeuttamiseksi on aloitettu jo vuonna Henkilötyövuosien määrä pieneni vuosien aikana noin 60:llä. Henkilöstön sopeuttamista tapahtuu myös päättyvien koulutusohjelmien myötä. Sivutoimisten ja määräaikaisten työntekijöiden määrä vähenee TKtehtävien siirtyessä nykyistä enemmän osaksi TKopetushenkilöstön työtä.

15 Koulutuksen uusi modulaarinen rakenne osana Virtuaalikampusta mahdollistaa tehokkaamman osaamisen jakamisen koko toimipisteverkon sekä FUAS kumppaneiden kesken. Samalla varmistetaan riittävä osaaminen kaikissa toimipisteissä. Kaikki edellä mainittu vähentää tilojen tarvetta erityisesti tukipalveluissa. Tällä saavutetaan sekä toiminnan laatuun että taloudellisuuteen liittyviä hyötyjä. Henkilöstön suunniteltu yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa (esimerkkejä): Yhteiset FUAS toiminnot: Virtuaalikampus, Global Activities, tietohallinto, laadunhallinta, viestintä, kesäopinnot, Graduate School ja yhteinen opiskelijahallintojärjestelmä, Ammatillinen opettajakorkeakoulu pedagogisena kehittäjänä. Yhteistyö Hämeen ammatti instituutin kanssa: tilojen, laitteiden ja henkilöstön yhteiskäyttö. Yhteistyö Koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa jalkinealan koulutuksessa: yhteiset tilat ja henkilöstö. Yhteiset kampusratkaisut: infot, ruokalat ja kirjastot, yrittäjyyden tukihenkilöt. Henkilöstön osaamisen kehittäminen: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän henkilöstöstrategiassa vuosina painottuvat osaamisen johtaminen ja kehittäminen. Vuonna 2012 kuntayhtymässä on otettu käyttöön osaamisen johtamista ja kehittämistä edistävä toimintamalli. Stara tietojärjestelmä tukee tavoitteellista johtamista. Sen avulla johdetaan osaamispääoman kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista strategian mukaisesti. Panostetaan erityisesti järjestelmälliseen esimiestyöhön sekä osallistavan, vuorovaikutteisen johtamiskulttuurin kehittämiseen. Pedagogisessa kehittämisessä hyödynnetään HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun vahvaa osaamista. Uusilla työelämälähtöisillä tutkimusyksiköillä on merkittävä rooli opetuksen ja TK toiminnan integraation lisäämisessä. Samalla ne lisäävät opettajien ammattialaan liittyvää osaamista ja työelämävuorovaikutusta. Tasa arvon ja työhyvinvoinnin edistäminen: Tasa arvoa edistetään tasa arvosuunnitelman mukaisesti. Kaikilla organisaatiotasoilla jatketaan panostamista johtamiskoulutukseen ja esimiestyöhön. Hyvinvoinnin edistämistä ja työssä jaksamista edistävät myös normaalia kattavammat työterveyspalvelut (sairaudenhoito, erikoislääkäri). Järjestetään vuosittaiset koko henkilöstön henkilöstöpäivät. Järjestetään rehtorin vuotuiset henkilöstön kuulemistilaisuudet yksiköittäin. Tarjotaan kulttuuri ja liikuntaseteleitä. Kokoaikainen liikuntasuunnittelija on myös henkilöstön käytettävissä. Kaikilla paikkakunnilla on liikuntatilat tai muuta liikuntatarjontaa henkilöstölle. 15

16 3.4. Koulutus Koulutustarve 7 Toimilupahakemuksen mukainen koulutustarjonta vastaa sekä toimintaalueen että valtakunnan koulutustarpeeseen ja osaamisprofiiliin. HAMK on maakunnan ainoa korkeakoulu, jonka toiminnan painopiste on HHTakselilla. Koulutetun työvoiman tarve on alueella erityisen suuri niin tekniikassa ja liiketaloudessa kuin myös sosiaali ja terveysalalla. Alueen väestö on kasvussa, ja myös nuorten ikäluokat pysyvät tällä alueella suurina. Luonnonvara alan osalta HAMKilla on erittäin hyvät valmiudet vastata myös jatkossa koko eteläisen Suomen ja joiltakin osin koko maan koulutustarpeisiin. Myös ammatillisella opettajankoulutuksella on valtakunnallinen rooli. Opettajankoulutuksen koulutustarpeen kestävää pohjaa kuvaavat korkeat vetovoima ja valmistumisluvut sekä valmistuneiden hyvä työllistyminen. Ammatillisen opettajankoulutuksen tarjonta nykyisessä laajuudessaan vastaa opettajatarve ennakoinnin ja maahanmuuttoa koskevien ennakointien tuloksia. AOKK on toiminut edelläkävijänä korkeakoulutettujen maahanmuuttajien opettajankoulutuksessa ja maahanmuuttajien valmentavien opintojen kansallisessa kehittämisessä, ja tämä tarve on kasvava. Ammattikorkeakoulun aiempaan koulutustarjontaan verrattuna karsintaa on tehty koulutuksissa valtakunnallisten tarve ennusteiden mukaisesti. Vähennykset kohdistuvat kulttuurin ja tekniikan koulutuksiin. Tarkistukset on pääosiltaan tehty jo vuoden 2013 tarjontaan. Alueen työvoimatarpeita koskevien ennusteiden mukaan liiketalouden koulutusta pitäisi lisätä. Luonnonvara alan osalta HAMK vastaa jo nyt suurelta osin koko valtakunnan koulutustarpeisiin. Suunniteltu toiminnan laajuus vastaa tasoa, jolle päädytään vuoden 2013 tasoisilla aloituspaikkamäärillä. Huippuvuoteen 2010 verrattuna toiminnan laajuus olisi aloituspaikoista laskettuna noin 10 % alemmalla tasolla. Suoritettujen tutkintojen kokonaismäärä pyritään toimintoja tehostamalla pitämään vähintään aiemmalla tasolla. Kauden aikana koulutustarjontaa kehitetään ajasta ja paikasta riippumattomia toteutuksia ja FUAS liittouman sisäistä liikkuvuutta lisäämällä sekä tarkistamalla koulutustarjontaa vuosittain erityisesti aikuistoteutusten osalta. Myös rahoitusjärjestelmän uudistamisesta johtuvat muutokset edellyttävät tarjonnan jatkuvaa sopeuttamista rahoitukseen. HAMKista valmistuneet ovat aina työllistyneet hyvin, ja yrittäjiksi päätyneiden suhteellinen osuus on maan korkeimpia. Kehitysnäkyvät ovat hyvät, ja voimakkaan yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisen ja innovaatiotoiminnan seurauksena syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja Koulutusvastuu Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto artenomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration liiketalous tietojenkäsittely Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK), Bachelor of Engineering informaatioteknologia 16

17 17 kone ja valmistustekniikka logistiikka (liikennealan koulutus) prosessi ja materiaalitekniikka rakentamistekniikka sähkö ja automaatiotekniikka rakennusmestari (AMK), Bachelor of Construction Management Luonnonvara alan ammattikorkeakoulututkinto agrologi (AMK), Bachelor of Natural Resources hortonomi (AMK), Bachelor of Natural Resources metsätalousinsinööri (AMK), Bachelor of Natural Resources ympäristösuunnittelija (AMK), Bachelor of Natural Resources Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sairaanhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care sosionomi (AMK), Bachelor of Social Services terveydenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care Aiempaan koulutustarjontaansa verrattuna HAMK ei hae toimilupaa tuotantotalouden eikä ympäristö ja energiatekniikan koulutuksen järjestämiseen. Logistiikan osalta haetaan vain liikennealan koulutusta, joten aiemmat logistiikan ohjelma ja Supply Chain Management ohjelma lopetetaan. Muotoilun koulutustarjonta muuttuu käsityötä painottavaan artenomikoulutukseen. Liite 7: Koulutuksen rakenteellinen kehittäminen HAMKissa Hakemus perustuu työelämän tarpeisiin, joita on arvioitu sekä vuoden 2016 tarvelaskelmien että työllistymisen seurannan pohjalta. Aiempaan verrattuna sekä hakukohteita että koulutusmääriä on vähennetty tekniikan ja kulttuurin aloilta. Työvoiman alueellisten tarvelaskelmien mukaan liiketalouden koulutusmäärää pitäisi lisätä. Luonnonvara alan koulutuksessa HAMK vastaa joiltakin osin koko valtakunnan koulutustarpeista ja muiltakin osin koko Etelä Suomen tarpeista. Sosiaali ja terveysalalla työvoiman tarvearviot puoltavat ainakin esitetyn laajuista koulutusta. Hakemus perustuu alakohtaisten painotusten osalta sekä FUAS liittouman että OKM:n kanssa tehtyihin sopimuksiin, joissa HAMKille on kirjattu päävastuu teknologiaosaamisesta ja yrittäjyydestä. Sopimuksissa on myös sovittu, että HAMKin painoaloihin kuuluvat edellä esitetyn lisäksi ammatillinen opettajankoulutus ja luonnonvara alan koulutus. Hyvinvoinnin turvaamisen painoalaa hoidetaan sopimusten mukaan läpileikkaavasti. HAMK profiloituu ekologisesti kestävään teknologiaan, sähköisiin palveluihin sekä ajasta ja paikasta riippumattomiin virtuaalitoteutuksiin ja vahvaksi aikuiskouluttajaksi. Esitys vieraskielisen koulutuksen volyymista vastaa korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa asetettuja tavoitteita. Aiempaan verrattuna esityksestä on poistettu kaksi vieraskielista tekniikan ohjelmaa, joiden tunnusluvut eivät vastanneet asettuja tavoitteita. Koulutustarjontaan tehdään vuosittain tarkistuksia sekä kysynnän että tulostietojen perusteella. Forssan toimipisteen toiminnot on keskitetty keskustan Kehräämöalueelle. Sosiaali ja terveysalan koulutusta järjestetään erityisesti Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän tarpeisiin. Tekniikan ja liiketalou

18 18 den alan koulusta järjestetään Forssan toimipisteessa tarpeen mukaan aikuistoteutuksina ja yritysyhteistyöhön perustuvana integraatiototeutuksena. Tämä on osa niin Forssaa kuin muitakin toimipisteitä koskevaa Työelämän lähipalvelut toimintamallia. Luonnonvara alan kestävän kehityksen koulutus, joka liittyy vahvasti alueen Järkivihreä strategiaan, on Forssan toimipisteen toinen tukijalka. Yksikön talous on tasapainossa. Hattulan (Lepaa) toimipiste on maan suurin ja vanhin puutarha alan koulutusyksikkö. Se vastaa koko maan suomenkielisestä puutarhatalouden ja maisemasuunnittelun koulutuksesta. Uuden, myös tutkimuskäyttöön soveltuvan kasvihuoneen myötä Lepaan toimintaympäristö on ainutlaatuinen ja ajanmukainen. Yksikön talous on tasapainossa. Hämeenlinna on HAMKin keskuspaikkakunta. Hämeenlinnan kantakaupungin toiminnot keskitetään vuoteen 2015 mennessä Korkeakoulukeskukseen. Puitteet ovat erinomaiset, ja talous on tasapainossa. Metsätalousinsinöörin koulutus säilyy Evon toimipisteessä, jossa opetusmetsäkokonaisuus muodostaa erinomaisen pohjan kannattavalle ja laadukkaalle koulutukselle. Evolla toimitaan vahvassa yhteistyössä Hämeen ammattiinstituutin ja Metsähallituksen kanssa. Riihimäen toimipiste on vuosien kehittämistyön tuloksena rakentunut vahvaksi tekniikan kouluttajaksi. Työnjako Laurean Hyvinkään toimipisteen kanssa on selkeä, kun HAMK siirsi Riihimäen liiketalouden Hämeenlinnaan. Toimipisteen talous on hyvin vahvalla pohjalla, ja kaikki toimitilat on uudistettu. Samalla kampuksella toimii myös toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävä Koulutuskuntayhtymä Hyria Oy. Tammelan (Mustiala) toimipiste on maan suurin ja vanhin maaseutuelinkeinojen koulutusyksikkö. Se vastaa koko Etelä Suomen agrologikoulutuksesta. Meneillään olevien rakennushankkeiden jälkeen sekä opetustilat että käytännön opetusta palvelevat tuotantotilat ovat erinomaisessa kunnossa. Yksikön talous on tasapainossa. Valkeakosken toimipiste keskittyy jatkossa vieraskieliseen liiketalouteen sekä sähkö ja automaatiotekniikkaan, joilla molemmilla on hyvä yhteys alueen elinkeinorakenteeseen ja osaamistarpeisiin. Aiemmista ohjelmista ajetaan alas tuotantotalous sekä suomenkielisenä että vieraskielisenä. Valkeakosken kampus on ainutlaatuinen koko maassa. Kampuksella sijaitsevat ammattikorkeakoulun toimipisteen ohella myös lukio ja ammattioppilaitos, joka vastaa myös ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Kampusyhteistyö etenee yhteisten kehittämishankkeiden vauhdittamina sekä yhteisten palvelujen että opetusjärjestelyjen osalta. Toimitilat ovat kaikilta osin ajanmukaiset, ja niissä toimii myös yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa yrityspalveluja tuottava kehitysyhtiö. Yksikön talous on tasapainossa Muu koulutustehtävä Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering Luonnonvara alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto agrologi (ylempi AMK), Master of Natural Resources hortonomi (ylempi AMK), Master of Natural Resources metsätalousinsinööri (ylempi AMK), Master of Natural Resources ympäristösuunnittelija (ylempi AMK), Master of Natural Resources

19 19 Sosiaali ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto sairaanhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care sosionomi (ylempi AMK), Master of Social Services terveydenhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care Järjestettävä koulutus rakennetaan suuriksi kokonaisuuksiksi, jolloin hakukohteiden määrä pysyy pienenä. Kokonaisuudet rakentuvat pääosin nykyisten ohjelmien pohjalle. Kokonaisvolyymiin ei vuosien aikana tule suuria muutoksia. Vieraskielistä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestetään osana yhteistyöyritysten toimintojen kansainvälistämistä. Hoitotyössä suuntaudutaan erityisolosuhteissa tarvittavan kansainvälisen osaamisen kehittämiseen. Esitys painottuu aloille, joilla kansainvälisessä kilpailussa menestyminen on sekä yritysten että kansantalouden ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta keskeistä. Esitetty koulutustehtävän laajuus ei täysin vastaa kysyntää, mutta rahoitusraamit eivät mahdollista toiminnan oleellista kasvua. Alueen ainoana korkeakouluna HAMKin pitäisi jatkossa pystyä tarjoamaan nykyistä enemmän ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. HAMK on valmis käynnistämään uusimuotoisia koulutuksen kokeiluja yhdessä toisen asteen kanssa. Koulutustehtävän puitteissa haettava ammatillinen opettajankoulutus: ammatillinen opettajankoulutus erityisopettajankoulutus opinto ohjaajankoulutus Opetushenkilöstön ikärakenteesta ja nuorisotakuun toteuttamisesta johtuen opettajien koulutustarve pysyy suurena, vaikka nuorten ikäluokat tilapäisesti pienenevät. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja opintoprosessien tehostaminen edellyttävät sekä erityisopettajankouluksen että opinto ohjaajankoulutuksen lisäämistä. Myös ammattikorkeakouluissa tullaan tarvitsemaan nykyistä enemmän opinto ohjauksen ja oppimisen tukitoimien asiantuntijoita. Kansainvälistyminen ja lisääntynyt maahanmuutto tulevat vaikuttamaan myös lähivuosien opettajankoulutustarpeisiin. Ammatillisella opettajankoulutuksella on keskeinen rooli HAMKin osaamisen viennin laajenemisessa Muu koulutus Erikoistumiskoulutusten ja avoimen ammattikorkeakoulun puitteissa järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaista koulutusta. Erityisenä kehittämiskohteena on maksullinen täydennyskoulutus, jonka kehittäminen ja toteuttaminen on vuoden 2013 alusta lukien organisoitu uudelleen. Erikoistumiskoulutusten toteuttamisessa HAMK ottaa valtakunnallisesti aktiivisen roolin koulutusvastuidensa alueilla. Tarjonta suunnitellaan työelämän ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Koulutusviennissä painopiste on ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Koulutusviennin edellytyksiä vahvistavat kumppanuusverkostot, yhteistyösopimukset sekä FinnPron Future Learning Finland hanke. Koulutusvienti toimii laadun kehittämisen vertailumekanismina, ja sillä on myönteinen taloudellinen vaikutus sekä kytkös muihin kansainvälistymisen muotoihin. Kokonaisuutena koulutusvienti on päässyt hyvään alkuun.

20 Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta TK toiminnan laajuus HAMK on yksi parhaista ulkopuolisen TK rahoituksen hankinnassa ja aluevaikuttavuudessa. Kehitystä vahvistetaan neljän työelämää palvelevan tutkimusyksikön perustamisella. Yksiköt vastaavat HAMKin TKtoiminnan kasvattamisesta, tason nostosta ja TK osaamisen lisäämisestä. Tutkimusyksiköissä toimivat HAMKiin perustettavat työelämää palvelevat tutkimusryhmät. Strategisten kumppanien kanssa toimivat tutkimusryhmät vahvistavat kansainvälistä TK toimintaa. TK toiminnan ja maksullisen palvelutoiminnan yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto kahdenkymmen vuoden ajalta on noin 200 miljoonaa euroa. EU:n rakennerahastojen volyymit tulevat ennusteiden mukaan laskemaan myös HAMKin toiminta alueella. Uusien rahoituslähteiden haltuunottoa (mukaan lukien Tekes, Suomen Akatemia ja EU:n puiteohjelmat) valmistellaan vahvistamalla soveltavan TK työn yksiköitä ja niissä toimivia tutkimusryhmiä. Tavoitteena on kasvattaa rahoitusosuuksia osaamisen ja verkostojen karttumisen myötä. Työelämää palvelevat tutkimusyksiköt Tutkimustoimintaa vahvistetaan perustamalla neljä tarkennettujen painoalojen mukaista opetusta tukevaa tutkimusyksikköä. Organisoitumisessa hyödynnetään nykyistä osaaja ja hankepohjaa. Tutkimusyksiköiden painoalat ja niihin liittyvä osaaminen välittyvät keskuksissa toimivan henkilöstön ja opiskelijaprojektien kautta suoraan koulutukseen. Tutkimusyksiköt ja kohteet: ammatillisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö o huippuosaamisen valmennus, ohjaus ja johtaminen arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö o hyvinvointiteknologia, liikenne, koneet, verkko opetus biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö o alkutuotanto, bioenergia, elintarvikkeet, ympäristö Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) o teräsrakentaminen (uusi profiili), ohutlevyteknologia Tutkimusyksiköissä työskentee tutkimusryhmiä, joista osa toimii yhteistyössä kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa. Toimintaa rahoitetaan perusrahoituksella. Soveltuva hanketoiminta rahoituksineen sidotaan tutkimusyksiköihin. Kiinteitä laboratorioita keskitetään Korkeakoulukeskukseen kenttätyön tapahtuessa edelleen kampuksilla. Tutkimusyksiköiden vastuulla on lisäksi käynnistää alakohtaisia koulutusmoduuleja opiskelijoille ja henkilöstölle. Yksiköiden toiminnan laadunhallinta ja varmistus noudattavat HAMKin laadunvarmistusjärjestelmää. Liite 8: Tutkimusyksiköiden toimintatapa HAMKissa Tutkimusryhmät kansainvälisiä kumppaneita ja FUASia varten HAMKissa tutkimusryhmät toteuttavat kansainvälisten strategisten kumppanien ja FUAS liittouman ammattikorkeakoulujen kanssa sovittua tutkimusyhteistyötä. Kansainvälinen TK yhteistyö ammattikorkeakoulutasolla on merkittävä uudistus. Sopimus TK yhteistyön käynnistämisestä solmittiin v HAMKn kansainväliset kumppanit ovat: Feevale University (Brasilia) Jiangxi Science & Technology Normal University (Kiina) VIA University College (Tanska).

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen Uusi, ainutlaatuinen toimintatapa: opiskelija keskiössä työelämän välitön hyöty laaja alueellinen, kansallinen ja globaali yhteistyö toimialueen menestyksen

Lisätiedot

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan ainoa korkeakoulu V.2.2C Toiminta-ajatuksemme Toimintatapamme on uusi ja ainutlaatuinen: opiskelija on keskiössä työelämä saa välitöntä hyötyä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016 Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 216 Hakijat ja paikan vastaanottaneet Artenomi (AMK), muotoilu, päivätoteutus 44 47 75 179 198 Bachelor of Business Administration, International Business,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.4.2013 Toimilupien uudistamisen tavoitteista Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat w w w. h a m k.

Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat w w w. h a m k. Biotalouden Koulutus- ja tutkimuskeskus Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat HAMK visio 2015 HAMK on arvostettu kansainvälinen

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ 2017 Lempäälän kunta 2016 / NL Lähtökohdat Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot