Suomi paremmaksi investointikohteeksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi paremmaksi investointikohteeksi"

Transkriptio

1 Suomi paremmaksi investointikohteeksi

2 Helmikuu 2012 Lisätiedot: Olli Koski puhelin o Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 1 Suomi paremmaksi investointikohteeksi SISÄLLYS ESIPUHE: MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN? INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE... 4 KIINTEITÄ INVESTOINTEJA TARVITAAN EDELLEEN... 4 MITKÄ SEIKAT VAIKUTTAVAT INVESTOINTEIHIN? PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA... 5 HYVINVOINTIVALTIO INVESTOINTIEN EDISTÄJÄNÄ... 5 LIIKENNEPOLITIIKKA JA ELINKEINOELÄMÄ KYTKEYTYVÄT TOISIINSA... 5 TIETOYHTEISKUNTA TARVITSEE TEHOKKAAN VERKON... 6 TARVITAAN KOHTUUHINTAISTA JA VARMAA ENERGIAA... 6 JÄRKEVÄ ASUNTOPOLITIIKKA ON KASVUN EDELLYTYS VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT... 7 YHTIÖVERON ALENTAMISELLE EI TARVETTA... 7 POISTOJÄRJESTELMÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ... 8 KORKOMENOJEN VÄHENNYSOIKEUTTA RAJOITETTAVA... 9 PÄÄOMASIJOITTAMISEN VEROKANNUSTIN MAHDOLLINEN AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN... 9 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN VEROVÄHENNYS EI OLE TEHOKAS VÄLINE... 9 SUORIEN TUKIEN JÄRJESTELMÄÄ ON KEHITETTÄVÄ OSAAMINEN, TYÖHYVINVOINTI JA INNOVAATIOT SUOMEN KILPAILUKYVYN PERUSTANA HALLINTO JA KUNTARAKENNE KUNTARAKENNE KAIPAA UUDISTUSTA... 12

4 2 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi

5 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 3 ESIPUHE: MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN? SAK on työn liike. Työtä syntyy siitä, että joku tuottaa ja joku ostaa tuotteita ja palveluja. Tuotteet ja palvelut syntyvät ihmisten tarpeista. Perinteinen ajattelu investoinneista lähtee siitä, että perustetaan tuotantolaitos, tehdas, jossa tuotetaan tavaraa. Puhutaan kiinteistä investoinneista. Nykymaailmassa tärkeitä ovat kiinteiden investointien lisäksi aineettomat investoinnit kuten investoinnit osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomi elää globaalissa taloudessa. Taloutemme perusta on kiinni viennissä. Hyvinvointimme lähtökohtia on se, että tuotamme tavaroita, jotka menevät kaupaksi maailmalle. Globaalissa taloudessa maailman maat kilpailevat investoinneista ja osaamisesta. Suomen asema globaalissa taloudessa perustuu vahvaan osaamiseen. Viime vuosikymmeninä on jouduttu todistamaan sitä, että perinteinen tehdastyö on siirtynyt huomattavassa määrin lähemmäksi markkinoita ja halvempien tuotantokustannusten maihin. Mitkä tekijät vaikuttavat investointipäätöksiin? Miten saisimme investoijat sijoittamaan jatkossakin Suomeen, ja millaisia investointeja haluamme Suomeen? Suomi ei kilpaile kustannustasollaan. Päinvastoin, Suomi voi olla houkutteleva investointikohde vain, jos meillä on tarjota monipuolista osaamista, ennakoitavaa verotusta, virkakoneiston lahjomattomuutta ja yrityksille vakaata toimintaympäristöä. Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että varsinkin uusien investointien saamisessa yhteiskunnan tarjoamilla peruspalveluilla päivähoidolla, koulutuksella, terveydenhoidolla ja kulttuuripalveluilla on iso merkitys. Puhdas luonto ja sen läheisyys on myös Suomen kilpailuetu, jota pitää hyödyntää entistä paremmin. Työ- ja elinkeinoministerit Lauri Ihalainen ja Jyri Häkämies asettivat lokakuussa 2011 Suomen yritysjohtajien eturiviin kuuluneen, eläkkeelle siirtyneen vuorineuvos Jorma Elorannan pohtimaan sitä, miten investointeja Suomeen voitaisiin edistää. Eloranta järjesti parikin tilaisuutta, jossa SAK:lla oli mahdollisuus esittää omia käsityksiään teemasta. Tämä puheenvuoro on alun perin valmisteltu näitä tapaamisia varten. Se antaa toivottavasti tiiviin käsityksen siitä, millaisia näkemyksiä ammattiyhdistysliikkeellä on investointien tarpeellisuudesta ja niiden lisäämismahdollisuuksista. Matti Tukiainen SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja

6 4 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 1 INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE Kiinteitä investointeja tarvitaan edelleen Suomen kasvupolitiikan vallitseva malli ennen 1990-luvun lamaa oli pääomavaltaisuuden lisääminen, eli talouskasvu perustui kiinteiden investointien korkeaan tasoon. Laman alla tapahtuneen rahamarkkinoiden liberalisoinnin ja talouden rakenteiden rajun uudistumisen jälkeen kiinteiden investointien taso ei koskaan saavuttanut entisiä mittasuhteita. Suomi oli siirtynyt kiinteisiin investointeihin perustuvasta kasvumallista ns. osaamisperusteiseen kasvuun. Huomattava osa investoinneista tehtiinkin aineettomaan pääomaan, muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Vaikka tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeydestä ollaan yksimielisiä, on tärkeää huolehtia myös kiinteiden investointien riittävyydestä. Ilman kiinteitä investointeja Suomessa ei ole tuotantoa, ja ilman riittävää tuotannollista toimintaa on uhkana, että ajan mittaan myös siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämis- sekä palveluliiketoiminta kuihtuu pois. Toisaalta voi ajatella, että Suomi ei saa osittain julkisista varoista tuetusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta täyttä hyötyä irti, jos maassamme ei tuotannollisesti mitenkään hyödynnetä sen tuloksia. Mitkä seikat vaikuttavat investointeihin? Tutkimuksissa on todettu, että tärkeimpiä perusteita investointien kohdentamiselle ovat pääsy uusille markkinoille, uudet asiakkaat sekä koulutetun työvoiman saatavuus. Perinteisiä, mutta edelleen merkittäviä tekijöitä yritysten ja investointien sijoittumisessa ovat raaka-aineiden saatavuus sekä toimiva infrastruktuuri. Globaalisti tarkasteltuna investointien kohdentumista selittävät yhteiskunnallinen vakaus ja julkisen hallinnon toimivuus. Julkisessa keskustelussa verotus saa paljon huomiota investointien moottorina, etenkin kansainvälisesti vertailtuna. Investointeja koskevan tutkimuskirjallisuuden yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että pelkästään verotuksella yritysten ja investointien sijoittumista ei voi selittää, eikä se välttämättä kuulu tärkeimpiin tekijöihin. Verotuksen merkitys kasvaa, kun investointikohde ratkaistaan muuten tasavertaisten maiden välillä. Suomenkin verojärjestelmää on järkevämpää arvioida vertailemalla sitä esimerkiksi muihin Pohjoismaihin kuin vaikkapa EU:n uudempiin jäsenmaihin, puhumattakaan Kaakkois-Aasian maista. Investointien lisäämiseksi on vahvistettava yritystoiminnan pitkän aikavälin kehitysnäkymiä: ratkaisevassa asemassa ovat odotukset tulevasta. Paluuta entisen malliseen kiinteiden investointien määrään perustuvaan kasvuun ei enää ole, vaan jatkossa on tärkeää kiinnittää huomiota myös investointien laatuun. Samalla on vahvistettava uskoa siihen, että Suomi selviää suurista väestön ikääntymiseen liittyvistä haasteistaan ja pysyy siten vakaana tuotanto- ja tuotekehitysalustana. Julkisen sektorin kestävyyden vahvistaminen parantaa investointihalukkuutta.

7 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 5 Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta yhdistää ulkomaisia investointeja Suomeen hankkivan Invest in Finlandin tehtävät osaksi Finpron toimintaa. Ratkaisu edistää Suomeen suuntautuvia investointeja ja yksinkertaistaa elinkeino- ja innovaatiopalvelujärjestelmää. Kansainvälistä vuorovaikutusta kannattaa entisestään vahvistaa: Finpron kansainvälistä verkostoa tulee hyödyntää paitsi suomalaisten yritysten auttamiseksi ulkomaille myös ulkomaisten yritysten ja sijoitusten houkuttelemiseksi Suomeen. 2 PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA Hyvinvointivaltio investointien edistäjänä Perusasiat investointien houkuttelemiseksi ovat Suomessa kunnossa. Työvoima on osaavaa ja yhä monitaitoisempaa, infrastruktuuri toimii ja viranomaispalveluihin voi luottaa. Kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla ehdoton valttikortti on, että Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tästä brändistä tulee pitää huoli, ja sen mainetta kannattaa vaalia. Toimiakseen hyvinvointivaltio tarvitsee veropohjan, jota tulisi ennemminkin parantaa nykyisestä kuin heikentää. Teollisuus kritisoi mielellään suomalaista verotusta ja kallista palkkatasoa. Kuitenkin yritysten toiminta Suomessa perustuu pitkälti hyvinvointivaltion tarjoamiin rakenteisiin ja palveluihin sekä yhteisillä varoilla koulutettuun työvoimaan. Liikennepolitiikka ja elinkeinoelämä kytkeytyvät toisiinsa Valtion tehtävänä on ylläpitää ja uudistaa yhteiskunnan infrastruktuuria. Pitkien etäisyyksien maassa liikennejärjestelmän toimivuus on talouden elinehto. Uusien väyläinvestointien lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat väylien ylläpitoon. Erityisen tärkeää on panostaa valtakunnallisesti tärkeiden yhteysväylien toimivuuteen. Rautatieliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta pitää parantaa. Etenkin joukko- ja työmatkaliikennettä tulee kehittää ennakkoluulottomasti. Ratayhteyksien perusparannukset erityisesti kaupungeissa tukisivat kestävää kasvua. Keskeisen tieverkon kunnon parantamiseen on panostettava ja ohjattava siihen riittävät resurssit. Liikenneyhteyksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon eri toimialojen, esimerkiksi kaivosteollisuuden tai matkailun, tarpeet. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää aloihin, jotka tarjoavat näkymiä työllisyyden kohentamiseen. Liikenneratkaisuja suunniteltaessa tulee varautua vastaamaan esimerkiksi vireillä olevien kaivoshankkeiden tarpeisiin. Järkevä liikennepolitiikka kytkeytyy saumattomasti elinkeinopolitiikkaan ja palvelurakenteisiin. Aluepolitikoinnin sijaan liikenneratkaisut tulee punnita kokonaishyödyn ja -tehokkuuden kannalta. Uusi hallitus on linjannut tarkastelevansa liikennepolitiikkaa laaja-alaisesti suhteessa maankäyttöön, asumiseen, elinkeinoelämän tarpeisiin ja palvelurakentei-

8 6 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi siin. Myönteistä on myös, että liikennehankkeiden arviointia aiotaan kehittää siten, että huomioon otetaan mm. työllisyysvaikutukset ja päästöt. Liikennepolitiikassa avainasemassa on joukkoliikenteen kehittäminen. Kuntarakenteet eivät siinä saa muodostua esteeksi. Kaupungeissa kevyt liikenne pitää saada nykyistä toimivammaksi, mikä edellyttää tiheää kaavoitusta. Tietoyhteiskunta tarvitsee tehokkaan verkon Suomalaisen viestintäpolitiikan tavoitteena on turvata kotitalouksille, yrityksille ja organisaatioille toimivat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ja -palvelut. Erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien tarjontaan on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä vähintään sadan megabitin laajakaistayhteydet kattavat koko Suomen. Nopeat yhteydet helpottavat liiketoimintaa, tehostavat sähköisten palvelujen käyttöä ja tarjontaa sekä lisäävät mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen etätyöhön. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat tehokkaan liiketoiminnan myös kasvukeskusten ulkopuolella. Liikenne- ja viestintäministeriön hahmottamassa tulevaisuuden sadan megan Suomessa esimerkiksi terveydenhuolto ja monet viranomaispalvelut voitaisiin hoitaa osin sähköisesti. Tarvitaan kohtuuhintaista ja varmaa energiaa Suomessa pitää tulevaisuudessakin turvata kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen energian saanti. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta pitää kasvattaa EUtavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisujen toivoisi olevan innovatiivisia: tuuli- ja vesivoiman sekä biomassan hyödyntämisen ohella pitäisi rohkeasti etsiä täysin uudenlaisia energiantuottomuotoja. Uusiutuvan energian tukimuotojen pitää säilyä kustannustehokkaina. Tavoitteena tulee olla se, että energiantuotanto luo uutta kasvua eikä ole verorahojen käyttökohde. Suomi on pitkään halunnut profiloitua ympäristöystävällisten energiaratkaisujen edelläkävijänä ja mallimaana. Toistaiseksi toiveet ovat jääneet täyttymättä. Metsästä elävä Suomi on esimerkiksi puurakentamisessa kehitysmaa. Vaikka suomalainen biosektori on jäänyt vaatimattomaksi, energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen on panostettu muilla aloilla. Iso osa suomalaisesta teollisuudesta on edelläkävijöitä energiatehokkuudessa ja päästöjen vähentämisessä. Ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön tulisikin panostaa kaikissa yrityksissä alaan tai kokoon katsomatta. Työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita, joten heidän näkemyksiään kannattaa kuulla energiatehokkaita toimin-

9 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 7 tatapoja etsittäessä. Parhaimmillaan työntekijöiden motivaatio kasvaa, yritys löytää tehokkaampia toimintatapoja ja asiakastyytyväisyys lisääntyy. Järkevä asuntopolitiikka on kasvun edellytys Kasvukeskuksiin tarvitaan osaavaa työvoimaa, ja työntekijät puolestaan tarvitsevat tehokkaita liikenneyhteyksiä ja asuntoja. Järkevät asuntopoliittiset päätökset ovat työllisyyden ja talouskasvun ennakkoehto. Kasvukeskusten asuntopulaan pitää löytää kestävät ratkaisut. Tällä hetkellä asuntojen hinnat etenkin pääkaupunkiseudulla ovat karanneet sellaisiksi, että Helsinkiin on hankala saada osaavaa työvoimaa. Lapsiperheillä asumiskulut saattavat pahimmillaan olla jopa prosenttia tuloista. Asumiskulut ovat kauttaaltaan kasvussa, mutta suhteessa eniten kärsivät pieni- ja keskituloiset. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta pitää saada vastaamaan kysyntää. Asuntojen tuotannon vakauttamiseksi valtiolta kaivataan määrätietoisia panostuksia etenkin vuokra-asuntojen tuotantoon. Hallituksen lokakuussa tekemä päätös korkotukilainojen rakennuttajan omavastuukoron puolittamisesta vuoteen 2014 oli kannatettava. Myös päätös ARA-lisärahoituksesta on kasvun ja työllisyyden näkökulmasta perusteltu. Kuntia tulisi edelleen houkutella yhteistyöhön kaavoituksessa ja esimerkiksi palvelurakentamisessa sekä kepein että porkkanoin. Työeläkeyhtiöt voisivat harkita nykyistä aktiivisempaa sijoittamista vuokra-asuntojen rakentamiseen. 3 VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT Yhtiöveron alentamiselle ei tarvetta Yritysten investointipäätöksiä ohjaavat odotettu tuotto ja kustannukset, joihin vaikuttavat ensisijaisesti monet muut tekijät kuin verotus. Verotuksella voi olla vaikutusta sijoitusten kansainväliseen kohdentumiseen. Yritysten voittoihin kohdistuva tulovero vähentää investointeja, koska se laskee niiden tuottoa. Euroopassa keskimääräisen yritysverokannan aleneminen on pysähtynyt. Tänä vuonna keskimääräinen yritysverokanta nousi hieman (20,12 prosenttiin viime vuoden 19,98 prosentista). EU 15 -maissa yritysverokanta on keskimäärin 26,6 prosenttia (kuvio 1). Muualla maailmassa keskimääräinen yritysveroprosentti laskee edelleen. Vuosi vuodelta aleneminen on kuitenkin hidastunut.

10 8 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi KUVIO 1 Yritysverokannat (%) EU 15 -jäsenmaissa 2011 Suomessa yhteisöverokanta alenee ensi vuonna nykyisestä 26 prosentista 24,5 prosenttiin, eikä Suomella ole verokilpailusta johtuvaa tarvetta alentaa yhteisöveroa. Yritysverokannan alentaminen synnyttää aina paineita verokannan alentamiseen muissakin maissa ja hyöty veroedusta jää todennäköisesti lyhytaikaiseksi. Verokilpailun seurauksena valtiot joutuvat rahoittamaan veronalennuksensa muuta verotusta kiristämällä ja julkisia menoja leikkaamalla. Poistojärjestelmä vaatii kehittämistä Poistojärjestelmä kannustaa yrityksiä investointeihin: irtaimen käyttöomaisuuden 25 prosentin menojäännöspoisto on matalan inflaation oloissa ylimitoitettu pitkän käyttöiän kone-, laite-, ja alusinvestointien osalta. Teoreettisesti järjestelmä ei siis ole neutraali erilaisten investointien suhteen. Poistojärjestelmän kehittämistä tulee arvioida niin, että teoreettisen tarkastelun lisäksi huomioidaan sen vaikutukset kansainvälisessä kilpailussa. Kehitysalueille tehtävien investointien korotetuista poistoista ei selvitysten mukaan ole juuri ollut hyötyä, mutta ne aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia. Alueellisesti ohjaava poistojärjestelmä voi potentiaalisesti vääristää investointipäätöksiä ja siten haitata tuottavuus- ja työllisyyskehitystä kansantaloudessa. Siksi kehitysalueiden korotetuista poistoista tulisi luopua ja kehittää poistojärjestelmää kokonaisuutena.

11 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 9 Korkomenojen vähennysoikeutta rajoitettava Yritysten ja niiden omistajien verosuunnittelun vähentämiseksi korkojen vähennysoikeutta elinkeinoverotuksessa on rajoitettu useissa valtioissa viime vuosina. Yritysten rajoittamaton korkomenojen vähennysoikeus ja ulkomaille maksettavien korkojen lähdeverovapaus kannustavat velkapainotteiseen rahoitusrakenteeseen ja vähentävät Suomeen maksettavia veroja. Suomessa ei ole säädöksiä, joilla korkojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Tämä johtaa siihen, että kansainväliset yritykset ohjaavat rahavirtojaan niin, että korkoja vähennetään nimenomaan Suomessa. Suomen vapaata korkojen vähennysoikeutta hyödynnetään verojen välttämiseksi. Ruotsissa rajoitukset otettiin käyttöön jo vuonna Yritysten ylisuurten korkomenojen vähentämistä pitäisi rajoittaa myös Suomessa pikaisesti. Pääomasijoittamisen verokannustin mahdollinen Rahoituksen saaminen voi olla haastavaa erityisesti kasvuyrittäjille. Tästä syystä Suomessa on keskusteltu verokannustimesta yksityishenkilöille, jotka tekevät pääomasijoituksia kasvuyrityksiin eli ns. bisnesenkeleille. Pääomasijoittamisen verokannustinta voidaan selvittää siltä pohjalta, että kyse olisi siirretystä veronmaksusta. Yrityksen omistuksesta irtautuva sijoittaja voisi saada myyntivoitosta maksamansa pääomaveron palautuksena, jos hän sijoittaa saman pääoman uuteen kasvuyritykseen. 4 AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN Tutkimus- ja kehitysmenojen verovähennys ei ole tehokas väline Useimmat OECD-valtiot ovat ottaneet jossakin muodossa käyttöön yritysten tutkimus- ja kehittämismenojen verotukia. Verotuet on nähty laajan yritysjoukon tavoittavaksi yleistueksi, jonka hakemiseen ei ole korkeaa kynnystä. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä selvitti yritysten t&k-verotuen käyttöönottamista Suomessa. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotukeen liittyy verotyöryhmän mukaan merkittäviä riskejä verotuoton suhteen. Ei ole selvää, toisiko tukielementin tuominen verojärjestelmän puolelle etuja suhteessa hyvin toimivaan suorien tukien järjestelmään. Riskinä on mm. menojen kirjaaminen tutkimus- ja kehitysmenoihin myös silloin, kun ne eivät liity t&k-toimintaan. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotuen tehokas kohdentuminen ja väärinkäytösten estäminen näyttävät vaativan lupamenettelyä ja riittävää jälkikäteisvalvontaa. Jos järjestelmä perustuu verohyvitykseen ja siihen sisältyy tukiviranomaiselta haettava lupa, järjestelmä lähestyy suoraa tukea. Norjassa ja Alankomaissa t&kverotuen oikeaa kohdentumista varmennetaan hakemusmenettelyllä. Kummassakin maassa luvan myöntää sama viranomainen, joka jakaa suoraa tutkimus- ja kehittämisrahoitusta.

12 10 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi SAK lähtee siitä, että yritys- ja pääomatuloverotuksen veropohjan on oltava mahdollisimman laaja, jotta verotuksen taso voidaan pitää kohtuullisena. Se on tärkeää verojärjestelmän tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta ja edistää myös resurssien tehokasta kohdentumista sekä sitä kautta talouskasvua. Suorien tukien järjestelmää on kehitettävä Yksi väline yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi on tutkimus- ja kehittämisrahoitus, jota tarjoaa erityisesti Tekes. Ideaalitilanteessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyödyt leviävät muidenkin kuin tukirahoitusta saavien yritysten hyödyksi esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöverkostoissa ja liiketoiminnan kumppanuusverkoissa sekä työntekijöiden vaihtaessa työpaikkaa. Sitä kautta koko yhteiskunta voi hyötyä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemisesta. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tavoitteeksi on hallitusohjelmassa asetettu neljä prosenttia BKT:stä. Rahoituksen prosentuaalista osuutta tärkeämpää on kuitenkin varmistua siitä, että rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti. Sen pitää olla tarkoituksenmukaisesti suunnattua, tarpeeksi joustavaa sekä riskeihin houkuttavaa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla yksityisen rahan saaminen hankkeisiin. Erityisesti globaaleille markkinoille toimimaan pyrkiviltä uusilta yrityksiltä vaaditaan usein nykyistä kovempia riskejä sekä globaalin yrityskulttuurin tuntemusta ja sitä tukevaa ohjausta. On perusteltua, että rahoituksella edistetään rohkeammin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten soveltamista, käytäntöön siirtämistä ja kaupallistamista. Kasvuyritysten ja ketterien innovaattorien ohella julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen saanti pitää turvata myös vakiintuneille ja suurille yrityksille. Tuen suuntaaminen vain pienille yrityksille ei olisi tasapuolista. Lisäksi se uhkaa vääristää kilpailua ja luoda esteitä kasvulle. Kasvuyrityksille ja yritysten kansainvälistymiseen ohjattavan tuen tarpeellisuudesta vallitsee laaja yksimielisyys. On kuitenkin tärkeää tunnistaa painotuksiin liittyvät riskit. Ei ole itsestään selvää, että kasvava yritys pysyy Suomessa ja työllistää kasvaessaan laajenevan joukon suomalaisia työntekijöitä. Kasvava yritys voidaan myydä ulkomaisille kilpailijoille tai sijoittajille ja siirtää toiminta muualle. Julkista rahoitusta myönnettäessä on huomioitava nämä riskit. Tutkimus- ja kehittämistukea pitää suunnata laaja-alaisesti eri toimialoille ja yrityksille. Kaikkia panoksia ei kannata pistää huippuosaamista vaativiin innovaatioihin. Erityisosaajia ei ole tarjolla rajattomasti, ja markkinatilanteet voivat muuttua nopeasti. T&k-investointien keskittäminen pelkästään etukäteen valikoiduille aloille ei ole järkevää, sillä se saattaa jättää uusia ja uusille nouseville aloille hakeutuvia yrityksiä kokonaan rahoituksen ulkopuolelle. Tukipolitiikan tulee olla joustavaa. Laaja-alaisuuden ohella on järkevää suunnata erityisiä panostuksia tietyille sektoreille, joiden kilpailukyvyn edistämisellä on kansantaloudellista merkitystä lyhyellä aikavälillä.

13 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 11 Julkisen rahoituksen ei voi odottaa lähitulevaisuudessa kasvavan. Siksi on tärkeää, että yhä suurempi osa EU:n rahastovaroista käytetään osaamisperustan vahvistamiseen. Osaamisen painottaminen mahdollistaa mm. strategisten huippuosaamiskeskittymien toiminnan ja osaamiskeskusohjelman jatkamisen. Toiminnassa tulee ensisijaisesti tukea kansallisesti ja/tai alueellisesti vahvoja innovaatioyksikköjä, jotka tuottavat ympäristölleen lisäarvoa: työpaikkoja, palveluita ja vireää elinkeinotoimintaa. Aluepoliittiset syyt eivät saa olla perusteena t&k-tukien myöntämiselle kuten eivät muullekaan julkiselle rahoitukselle. Osaaminen, työhyvinvointi ja innovaatiot Suomen kilpailukyvyn perustana Työmarkkinoiden raamisopimuksessa on sovittu, että valtio selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön verotuksellisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä investoimaan työntekijöidensä koulutukseen. Raamiin liittyvissä hallituksen esityksissä mainitaan, että yksi mahdollisuus olisi yhteisöveroon tehtävä koulutus- ja työhyvinvointivähennys. Henkilöstökoulutuksen lisääminen olisi investointi inhimilliseen pääomaan. Taloudellisesti hyvinä aikoina yritykset voisivat varautua taantumaan keräämällä taseeseen tuloksestaan erityistä henkilöstöinvestointeihin tarkoitettua vastuuvarausta. Varausta voitaisiin purkaa silloin, kun yritys haluaa välttää työvoiman vähentämistä. Sitä voitaisiin käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät työntekijöiden jaksamista, osaamista, ammatillista kouluttautumista ja kehittämistä sekä toissijaisesti myös uudelleen sijoittumista työmarkkinoilla. Vastuuvarausta voitaisiin käyttää myös työvoiman vähentämistilanteissa vähennettävän henkilöstön hyväksi. Vastuuvaraukseen liittyviä veropoliittisia kohtia tulee selvittää raamisopimuksen perusteella käynnistettävässä verovalmistelussa. SAK:lle on tärkeää, että teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroituun kehittämiseen, kaupallistamiseen ja käyttöönottoon panostetaan ja että Tekesissä on riittävästi rahaa varattuna myös työelämän kehittämiselle. Tekesiin tarvitaan ohjelma, joka auttaa myös keskivertoja työpaikkoja kehittymään nykyistä paremmiksi. Olisi tärkeää yhdistää henkilöstöjohtamisen ja strategiajohtamisen näkökulmat, jotta innovaatiotoimintaa voitaisiin kehittää edelleen. Suomen valtti voisi olla esimerkiksi työorganisaatioiden kehittämisen osaamisverkosto, joka edistää tehokkaasti laadullisesti kestävää tuottavuuden kasvua. Työelämän kehittämisen asemaa osana laaja-alaista innovaatiopolitiikan kokonaisuutta on vahvistettava. Toinen yritysten menestystekijä ja syy investoida juuri Suomeen voisi olla henkilöstön osaamisen ja laajan osallistumisen merkityksen tunnistaminen ja tunnustaminen entistä paremmin. Kyvystä uudistaa tehokkaasti tuotteita ja palveluja sekä niiden tuottamisen tapoja on tulossa entistä tärkeämpi kilpailutekijä yrityksille. Myös se on Suomen etu, että täällä työmarkkinajärjestöt ovat aktiivisesti mukana työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Näin lisätään merkittävästi muun muassa innovaatiotoimintojen vaikuttavuutta.

14 12 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 5 HALLINTO JA KUNTARAKENNE Investointi-ilmapiirin kannalta julkisen hallinnon tehokkuus on tärkeä asia. Esimerkiksi Maailmanpankin Ease of Doing Business -indikaattorin 1 perusteella voidaan todeta, että Suomessa asiat ovat yleisellä tasolla hyvin. Suomen sijoitus tällä indikaattorilla, joka kuvaa liiketoimintaympäristön hallinnollista toimivuutta, on 11. noin 200 maan joukossa. Hyvä liiketoimintaympäristö ei tarkoita sitä, että sääntelyä olisi mahdollisimman vähän. Markkinoiden hyvä toiminta päinvastoin edellyttää sääntelyä: esimerkiksi tiukkaa laittomien kartellien vastaista sääntelyä ja selkeitä standardeja. Hallinnollisen taakan vähentämiseen pyrkiminen on siten ymmärrettävää, mutta sen toteuttamisessa on käytettävä harkintaa. Kansainvälistä kilpailua voisi olla Suomessa enemmänkin. Esimerkiksi vähittäiskauppa ja rakentaminen mainitaan usein toimialoina, joille soisi ilmaantuvan enemmänkin ulkomaisia toimijoita kilpailua kiristämään. Molemmilla toimialoilla kunnallinen päätöksenteko, erityisesti kaavoitus, voi tuottaa merkittäviä markkinoille pääsyn esteitä. Suomen kilpailuviranomaisten olisi suunnattava enemmän voimavaroja paikallistason markkinapuutteiden havaitsemiseen ja korjaamiseen. Kuntarakenne kaipaa uudistusta Suomen kuntarakenteen uudistaminen ja peruskuntien keskimääräisen koon kasvattaminen tarjoaisivat mahdollisuuden parantaa kuntien hankintaosaamista sekä kykyä organisoida palvelutuotantoaan paremmin. Palvelutuotannon uudistaminen tulee tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa välttäen työehtojen heikennyksiä. Kuntarakenteen uudistaminen loisi myös uutta alueellista elinkeinopoliittista aktiivisuutta ja mahdollistaisi alueiden voimavarojen tehokkaamman käytön. 1

15 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Liite 1. Talousneuvosto

Liite 1. Talousneuvosto Liite 1 Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla Talousneuvosto 27.3.2013 Maailma muuttuu Suomi kohtaa haasteita Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden hallitusohjelmatavoitteet

Rakennusteollisuuden hallitusohjelmatavoitteet Rakennusteollisuuden hallitusohjelmatavoitteet 2015 26.1.2015 Rakennusteollisuuden peruskivet hallitusohjelmaan 2015 1. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen ohjaus tulee keskittää samaan ministeriöön

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot