Suomi paremmaksi investointikohteeksi

Transkriptio

1 Suomi paremmaksi investointikohteeksi

2 Helmikuu 2012 Lisätiedot: Olli Koski puhelin o Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 1 Suomi paremmaksi investointikohteeksi SISÄLLYS ESIPUHE: MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN? INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE... 4 KIINTEITÄ INVESTOINTEJA TARVITAAN EDELLEEN... 4 MITKÄ SEIKAT VAIKUTTAVAT INVESTOINTEIHIN? PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA... 5 HYVINVOINTIVALTIO INVESTOINTIEN EDISTÄJÄNÄ... 5 LIIKENNEPOLITIIKKA JA ELINKEINOELÄMÄ KYTKEYTYVÄT TOISIINSA... 5 TIETOYHTEISKUNTA TARVITSEE TEHOKKAAN VERKON... 6 TARVITAAN KOHTUUHINTAISTA JA VARMAA ENERGIAA... 6 JÄRKEVÄ ASUNTOPOLITIIKKA ON KASVUN EDELLYTYS VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT... 7 YHTIÖVERON ALENTAMISELLE EI TARVETTA... 7 POISTOJÄRJESTELMÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ... 8 KORKOMENOJEN VÄHENNYSOIKEUTTA RAJOITETTAVA... 9 PÄÄOMASIJOITTAMISEN VEROKANNUSTIN MAHDOLLINEN AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN... 9 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN VEROVÄHENNYS EI OLE TEHOKAS VÄLINE... 9 SUORIEN TUKIEN JÄRJESTELMÄÄ ON KEHITETTÄVÄ OSAAMINEN, TYÖHYVINVOINTI JA INNOVAATIOT SUOMEN KILPAILUKYVYN PERUSTANA HALLINTO JA KUNTARAKENNE KUNTARAKENNE KAIPAA UUDISTUSTA... 12

4 2 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi

5 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 3 ESIPUHE: MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN? SAK on työn liike. Työtä syntyy siitä, että joku tuottaa ja joku ostaa tuotteita ja palveluja. Tuotteet ja palvelut syntyvät ihmisten tarpeista. Perinteinen ajattelu investoinneista lähtee siitä, että perustetaan tuotantolaitos, tehdas, jossa tuotetaan tavaraa. Puhutaan kiinteistä investoinneista. Nykymaailmassa tärkeitä ovat kiinteiden investointien lisäksi aineettomat investoinnit kuten investoinnit osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomi elää globaalissa taloudessa. Taloutemme perusta on kiinni viennissä. Hyvinvointimme lähtökohtia on se, että tuotamme tavaroita, jotka menevät kaupaksi maailmalle. Globaalissa taloudessa maailman maat kilpailevat investoinneista ja osaamisesta. Suomen asema globaalissa taloudessa perustuu vahvaan osaamiseen. Viime vuosikymmeninä on jouduttu todistamaan sitä, että perinteinen tehdastyö on siirtynyt huomattavassa määrin lähemmäksi markkinoita ja halvempien tuotantokustannusten maihin. Mitkä tekijät vaikuttavat investointipäätöksiin? Miten saisimme investoijat sijoittamaan jatkossakin Suomeen, ja millaisia investointeja haluamme Suomeen? Suomi ei kilpaile kustannustasollaan. Päinvastoin, Suomi voi olla houkutteleva investointikohde vain, jos meillä on tarjota monipuolista osaamista, ennakoitavaa verotusta, virkakoneiston lahjomattomuutta ja yrityksille vakaata toimintaympäristöä. Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että varsinkin uusien investointien saamisessa yhteiskunnan tarjoamilla peruspalveluilla päivähoidolla, koulutuksella, terveydenhoidolla ja kulttuuripalveluilla on iso merkitys. Puhdas luonto ja sen läheisyys on myös Suomen kilpailuetu, jota pitää hyödyntää entistä paremmin. Työ- ja elinkeinoministerit Lauri Ihalainen ja Jyri Häkämies asettivat lokakuussa 2011 Suomen yritysjohtajien eturiviin kuuluneen, eläkkeelle siirtyneen vuorineuvos Jorma Elorannan pohtimaan sitä, miten investointeja Suomeen voitaisiin edistää. Eloranta järjesti parikin tilaisuutta, jossa SAK:lla oli mahdollisuus esittää omia käsityksiään teemasta. Tämä puheenvuoro on alun perin valmisteltu näitä tapaamisia varten. Se antaa toivottavasti tiiviin käsityksen siitä, millaisia näkemyksiä ammattiyhdistysliikkeellä on investointien tarpeellisuudesta ja niiden lisäämismahdollisuuksista. Matti Tukiainen SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja

6 4 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 1 INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE Kiinteitä investointeja tarvitaan edelleen Suomen kasvupolitiikan vallitseva malli ennen 1990-luvun lamaa oli pääomavaltaisuuden lisääminen, eli talouskasvu perustui kiinteiden investointien korkeaan tasoon. Laman alla tapahtuneen rahamarkkinoiden liberalisoinnin ja talouden rakenteiden rajun uudistumisen jälkeen kiinteiden investointien taso ei koskaan saavuttanut entisiä mittasuhteita. Suomi oli siirtynyt kiinteisiin investointeihin perustuvasta kasvumallista ns. osaamisperusteiseen kasvuun. Huomattava osa investoinneista tehtiinkin aineettomaan pääomaan, muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Vaikka tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeydestä ollaan yksimielisiä, on tärkeää huolehtia myös kiinteiden investointien riittävyydestä. Ilman kiinteitä investointeja Suomessa ei ole tuotantoa, ja ilman riittävää tuotannollista toimintaa on uhkana, että ajan mittaan myös siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämis- sekä palveluliiketoiminta kuihtuu pois. Toisaalta voi ajatella, että Suomi ei saa osittain julkisista varoista tuetusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta täyttä hyötyä irti, jos maassamme ei tuotannollisesti mitenkään hyödynnetä sen tuloksia. Mitkä seikat vaikuttavat investointeihin? Tutkimuksissa on todettu, että tärkeimpiä perusteita investointien kohdentamiselle ovat pääsy uusille markkinoille, uudet asiakkaat sekä koulutetun työvoiman saatavuus. Perinteisiä, mutta edelleen merkittäviä tekijöitä yritysten ja investointien sijoittumisessa ovat raaka-aineiden saatavuus sekä toimiva infrastruktuuri. Globaalisti tarkasteltuna investointien kohdentumista selittävät yhteiskunnallinen vakaus ja julkisen hallinnon toimivuus. Julkisessa keskustelussa verotus saa paljon huomiota investointien moottorina, etenkin kansainvälisesti vertailtuna. Investointeja koskevan tutkimuskirjallisuuden yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että pelkästään verotuksella yritysten ja investointien sijoittumista ei voi selittää, eikä se välttämättä kuulu tärkeimpiin tekijöihin. Verotuksen merkitys kasvaa, kun investointikohde ratkaistaan muuten tasavertaisten maiden välillä. Suomenkin verojärjestelmää on järkevämpää arvioida vertailemalla sitä esimerkiksi muihin Pohjoismaihin kuin vaikkapa EU:n uudempiin jäsenmaihin, puhumattakaan Kaakkois-Aasian maista. Investointien lisäämiseksi on vahvistettava yritystoiminnan pitkän aikavälin kehitysnäkymiä: ratkaisevassa asemassa ovat odotukset tulevasta. Paluuta entisen malliseen kiinteiden investointien määrään perustuvaan kasvuun ei enää ole, vaan jatkossa on tärkeää kiinnittää huomiota myös investointien laatuun. Samalla on vahvistettava uskoa siihen, että Suomi selviää suurista väestön ikääntymiseen liittyvistä haasteistaan ja pysyy siten vakaana tuotanto- ja tuotekehitysalustana. Julkisen sektorin kestävyyden vahvistaminen parantaa investointihalukkuutta.

7 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 5 Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta yhdistää ulkomaisia investointeja Suomeen hankkivan Invest in Finlandin tehtävät osaksi Finpron toimintaa. Ratkaisu edistää Suomeen suuntautuvia investointeja ja yksinkertaistaa elinkeino- ja innovaatiopalvelujärjestelmää. Kansainvälistä vuorovaikutusta kannattaa entisestään vahvistaa: Finpron kansainvälistä verkostoa tulee hyödyntää paitsi suomalaisten yritysten auttamiseksi ulkomaille myös ulkomaisten yritysten ja sijoitusten houkuttelemiseksi Suomeen. 2 PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA Hyvinvointivaltio investointien edistäjänä Perusasiat investointien houkuttelemiseksi ovat Suomessa kunnossa. Työvoima on osaavaa ja yhä monitaitoisempaa, infrastruktuuri toimii ja viranomaispalveluihin voi luottaa. Kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla ehdoton valttikortti on, että Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tästä brändistä tulee pitää huoli, ja sen mainetta kannattaa vaalia. Toimiakseen hyvinvointivaltio tarvitsee veropohjan, jota tulisi ennemminkin parantaa nykyisestä kuin heikentää. Teollisuus kritisoi mielellään suomalaista verotusta ja kallista palkkatasoa. Kuitenkin yritysten toiminta Suomessa perustuu pitkälti hyvinvointivaltion tarjoamiin rakenteisiin ja palveluihin sekä yhteisillä varoilla koulutettuun työvoimaan. Liikennepolitiikka ja elinkeinoelämä kytkeytyvät toisiinsa Valtion tehtävänä on ylläpitää ja uudistaa yhteiskunnan infrastruktuuria. Pitkien etäisyyksien maassa liikennejärjestelmän toimivuus on talouden elinehto. Uusien väyläinvestointien lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat väylien ylläpitoon. Erityisen tärkeää on panostaa valtakunnallisesti tärkeiden yhteysväylien toimivuuteen. Rautatieliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta pitää parantaa. Etenkin joukko- ja työmatkaliikennettä tulee kehittää ennakkoluulottomasti. Ratayhteyksien perusparannukset erityisesti kaupungeissa tukisivat kestävää kasvua. Keskeisen tieverkon kunnon parantamiseen on panostettava ja ohjattava siihen riittävät resurssit. Liikenneyhteyksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon eri toimialojen, esimerkiksi kaivosteollisuuden tai matkailun, tarpeet. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää aloihin, jotka tarjoavat näkymiä työllisyyden kohentamiseen. Liikenneratkaisuja suunniteltaessa tulee varautua vastaamaan esimerkiksi vireillä olevien kaivoshankkeiden tarpeisiin. Järkevä liikennepolitiikka kytkeytyy saumattomasti elinkeinopolitiikkaan ja palvelurakenteisiin. Aluepolitikoinnin sijaan liikenneratkaisut tulee punnita kokonaishyödyn ja -tehokkuuden kannalta. Uusi hallitus on linjannut tarkastelevansa liikennepolitiikkaa laaja-alaisesti suhteessa maankäyttöön, asumiseen, elinkeinoelämän tarpeisiin ja palvelurakentei-

8 6 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi siin. Myönteistä on myös, että liikennehankkeiden arviointia aiotaan kehittää siten, että huomioon otetaan mm. työllisyysvaikutukset ja päästöt. Liikennepolitiikassa avainasemassa on joukkoliikenteen kehittäminen. Kuntarakenteet eivät siinä saa muodostua esteeksi. Kaupungeissa kevyt liikenne pitää saada nykyistä toimivammaksi, mikä edellyttää tiheää kaavoitusta. Tietoyhteiskunta tarvitsee tehokkaan verkon Suomalaisen viestintäpolitiikan tavoitteena on turvata kotitalouksille, yrityksille ja organisaatioille toimivat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ja -palvelut. Erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien tarjontaan on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä vähintään sadan megabitin laajakaistayhteydet kattavat koko Suomen. Nopeat yhteydet helpottavat liiketoimintaa, tehostavat sähköisten palvelujen käyttöä ja tarjontaa sekä lisäävät mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen etätyöhön. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat tehokkaan liiketoiminnan myös kasvukeskusten ulkopuolella. Liikenne- ja viestintäministeriön hahmottamassa tulevaisuuden sadan megan Suomessa esimerkiksi terveydenhuolto ja monet viranomaispalvelut voitaisiin hoitaa osin sähköisesti. Tarvitaan kohtuuhintaista ja varmaa energiaa Suomessa pitää tulevaisuudessakin turvata kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen energian saanti. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta pitää kasvattaa EUtavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisujen toivoisi olevan innovatiivisia: tuuli- ja vesivoiman sekä biomassan hyödyntämisen ohella pitäisi rohkeasti etsiä täysin uudenlaisia energiantuottomuotoja. Uusiutuvan energian tukimuotojen pitää säilyä kustannustehokkaina. Tavoitteena tulee olla se, että energiantuotanto luo uutta kasvua eikä ole verorahojen käyttökohde. Suomi on pitkään halunnut profiloitua ympäristöystävällisten energiaratkaisujen edelläkävijänä ja mallimaana. Toistaiseksi toiveet ovat jääneet täyttymättä. Metsästä elävä Suomi on esimerkiksi puurakentamisessa kehitysmaa. Vaikka suomalainen biosektori on jäänyt vaatimattomaksi, energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen on panostettu muilla aloilla. Iso osa suomalaisesta teollisuudesta on edelläkävijöitä energiatehokkuudessa ja päästöjen vähentämisessä. Ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön tulisikin panostaa kaikissa yrityksissä alaan tai kokoon katsomatta. Työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita, joten heidän näkemyksiään kannattaa kuulla energiatehokkaita toimin-

9 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 7 tatapoja etsittäessä. Parhaimmillaan työntekijöiden motivaatio kasvaa, yritys löytää tehokkaampia toimintatapoja ja asiakastyytyväisyys lisääntyy. Järkevä asuntopolitiikka on kasvun edellytys Kasvukeskuksiin tarvitaan osaavaa työvoimaa, ja työntekijät puolestaan tarvitsevat tehokkaita liikenneyhteyksiä ja asuntoja. Järkevät asuntopoliittiset päätökset ovat työllisyyden ja talouskasvun ennakkoehto. Kasvukeskusten asuntopulaan pitää löytää kestävät ratkaisut. Tällä hetkellä asuntojen hinnat etenkin pääkaupunkiseudulla ovat karanneet sellaisiksi, että Helsinkiin on hankala saada osaavaa työvoimaa. Lapsiperheillä asumiskulut saattavat pahimmillaan olla jopa prosenttia tuloista. Asumiskulut ovat kauttaaltaan kasvussa, mutta suhteessa eniten kärsivät pieni- ja keskituloiset. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta pitää saada vastaamaan kysyntää. Asuntojen tuotannon vakauttamiseksi valtiolta kaivataan määrätietoisia panostuksia etenkin vuokra-asuntojen tuotantoon. Hallituksen lokakuussa tekemä päätös korkotukilainojen rakennuttajan omavastuukoron puolittamisesta vuoteen 2014 oli kannatettava. Myös päätös ARA-lisärahoituksesta on kasvun ja työllisyyden näkökulmasta perusteltu. Kuntia tulisi edelleen houkutella yhteistyöhön kaavoituksessa ja esimerkiksi palvelurakentamisessa sekä kepein että porkkanoin. Työeläkeyhtiöt voisivat harkita nykyistä aktiivisempaa sijoittamista vuokra-asuntojen rakentamiseen. 3 VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT Yhtiöveron alentamiselle ei tarvetta Yritysten investointipäätöksiä ohjaavat odotettu tuotto ja kustannukset, joihin vaikuttavat ensisijaisesti monet muut tekijät kuin verotus. Verotuksella voi olla vaikutusta sijoitusten kansainväliseen kohdentumiseen. Yritysten voittoihin kohdistuva tulovero vähentää investointeja, koska se laskee niiden tuottoa. Euroopassa keskimääräisen yritysverokannan aleneminen on pysähtynyt. Tänä vuonna keskimääräinen yritysverokanta nousi hieman (20,12 prosenttiin viime vuoden 19,98 prosentista). EU 15 -maissa yritysverokanta on keskimäärin 26,6 prosenttia (kuvio 1). Muualla maailmassa keskimääräinen yritysveroprosentti laskee edelleen. Vuosi vuodelta aleneminen on kuitenkin hidastunut.

10 8 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi KUVIO 1 Yritysverokannat (%) EU 15 -jäsenmaissa 2011 Suomessa yhteisöverokanta alenee ensi vuonna nykyisestä 26 prosentista 24,5 prosenttiin, eikä Suomella ole verokilpailusta johtuvaa tarvetta alentaa yhteisöveroa. Yritysverokannan alentaminen synnyttää aina paineita verokannan alentamiseen muissakin maissa ja hyöty veroedusta jää todennäköisesti lyhytaikaiseksi. Verokilpailun seurauksena valtiot joutuvat rahoittamaan veronalennuksensa muuta verotusta kiristämällä ja julkisia menoja leikkaamalla. Poistojärjestelmä vaatii kehittämistä Poistojärjestelmä kannustaa yrityksiä investointeihin: irtaimen käyttöomaisuuden 25 prosentin menojäännöspoisto on matalan inflaation oloissa ylimitoitettu pitkän käyttöiän kone-, laite-, ja alusinvestointien osalta. Teoreettisesti järjestelmä ei siis ole neutraali erilaisten investointien suhteen. Poistojärjestelmän kehittämistä tulee arvioida niin, että teoreettisen tarkastelun lisäksi huomioidaan sen vaikutukset kansainvälisessä kilpailussa. Kehitysalueille tehtävien investointien korotetuista poistoista ei selvitysten mukaan ole juuri ollut hyötyä, mutta ne aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia. Alueellisesti ohjaava poistojärjestelmä voi potentiaalisesti vääristää investointipäätöksiä ja siten haitata tuottavuus- ja työllisyyskehitystä kansantaloudessa. Siksi kehitysalueiden korotetuista poistoista tulisi luopua ja kehittää poistojärjestelmää kokonaisuutena.

11 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 9 Korkomenojen vähennysoikeutta rajoitettava Yritysten ja niiden omistajien verosuunnittelun vähentämiseksi korkojen vähennysoikeutta elinkeinoverotuksessa on rajoitettu useissa valtioissa viime vuosina. Yritysten rajoittamaton korkomenojen vähennysoikeus ja ulkomaille maksettavien korkojen lähdeverovapaus kannustavat velkapainotteiseen rahoitusrakenteeseen ja vähentävät Suomeen maksettavia veroja. Suomessa ei ole säädöksiä, joilla korkojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Tämä johtaa siihen, että kansainväliset yritykset ohjaavat rahavirtojaan niin, että korkoja vähennetään nimenomaan Suomessa. Suomen vapaata korkojen vähennysoikeutta hyödynnetään verojen välttämiseksi. Ruotsissa rajoitukset otettiin käyttöön jo vuonna Yritysten ylisuurten korkomenojen vähentämistä pitäisi rajoittaa myös Suomessa pikaisesti. Pääomasijoittamisen verokannustin mahdollinen Rahoituksen saaminen voi olla haastavaa erityisesti kasvuyrittäjille. Tästä syystä Suomessa on keskusteltu verokannustimesta yksityishenkilöille, jotka tekevät pääomasijoituksia kasvuyrityksiin eli ns. bisnesenkeleille. Pääomasijoittamisen verokannustinta voidaan selvittää siltä pohjalta, että kyse olisi siirretystä veronmaksusta. Yrityksen omistuksesta irtautuva sijoittaja voisi saada myyntivoitosta maksamansa pääomaveron palautuksena, jos hän sijoittaa saman pääoman uuteen kasvuyritykseen. 4 AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN Tutkimus- ja kehitysmenojen verovähennys ei ole tehokas väline Useimmat OECD-valtiot ovat ottaneet jossakin muodossa käyttöön yritysten tutkimus- ja kehittämismenojen verotukia. Verotuet on nähty laajan yritysjoukon tavoittavaksi yleistueksi, jonka hakemiseen ei ole korkeaa kynnystä. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä selvitti yritysten t&k-verotuen käyttöönottamista Suomessa. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotukeen liittyy verotyöryhmän mukaan merkittäviä riskejä verotuoton suhteen. Ei ole selvää, toisiko tukielementin tuominen verojärjestelmän puolelle etuja suhteessa hyvin toimivaan suorien tukien järjestelmään. Riskinä on mm. menojen kirjaaminen tutkimus- ja kehitysmenoihin myös silloin, kun ne eivät liity t&k-toimintaan. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotuen tehokas kohdentuminen ja väärinkäytösten estäminen näyttävät vaativan lupamenettelyä ja riittävää jälkikäteisvalvontaa. Jos järjestelmä perustuu verohyvitykseen ja siihen sisältyy tukiviranomaiselta haettava lupa, järjestelmä lähestyy suoraa tukea. Norjassa ja Alankomaissa t&kverotuen oikeaa kohdentumista varmennetaan hakemusmenettelyllä. Kummassakin maassa luvan myöntää sama viranomainen, joka jakaa suoraa tutkimus- ja kehittämisrahoitusta.

12 10 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi SAK lähtee siitä, että yritys- ja pääomatuloverotuksen veropohjan on oltava mahdollisimman laaja, jotta verotuksen taso voidaan pitää kohtuullisena. Se on tärkeää verojärjestelmän tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta ja edistää myös resurssien tehokasta kohdentumista sekä sitä kautta talouskasvua. Suorien tukien järjestelmää on kehitettävä Yksi väline yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi on tutkimus- ja kehittämisrahoitus, jota tarjoaa erityisesti Tekes. Ideaalitilanteessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyödyt leviävät muidenkin kuin tukirahoitusta saavien yritysten hyödyksi esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöverkostoissa ja liiketoiminnan kumppanuusverkoissa sekä työntekijöiden vaihtaessa työpaikkaa. Sitä kautta koko yhteiskunta voi hyötyä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemisesta. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tavoitteeksi on hallitusohjelmassa asetettu neljä prosenttia BKT:stä. Rahoituksen prosentuaalista osuutta tärkeämpää on kuitenkin varmistua siitä, että rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti. Sen pitää olla tarkoituksenmukaisesti suunnattua, tarpeeksi joustavaa sekä riskeihin houkuttavaa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla yksityisen rahan saaminen hankkeisiin. Erityisesti globaaleille markkinoille toimimaan pyrkiviltä uusilta yrityksiltä vaaditaan usein nykyistä kovempia riskejä sekä globaalin yrityskulttuurin tuntemusta ja sitä tukevaa ohjausta. On perusteltua, että rahoituksella edistetään rohkeammin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten soveltamista, käytäntöön siirtämistä ja kaupallistamista. Kasvuyritysten ja ketterien innovaattorien ohella julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen saanti pitää turvata myös vakiintuneille ja suurille yrityksille. Tuen suuntaaminen vain pienille yrityksille ei olisi tasapuolista. Lisäksi se uhkaa vääristää kilpailua ja luoda esteitä kasvulle. Kasvuyrityksille ja yritysten kansainvälistymiseen ohjattavan tuen tarpeellisuudesta vallitsee laaja yksimielisyys. On kuitenkin tärkeää tunnistaa painotuksiin liittyvät riskit. Ei ole itsestään selvää, että kasvava yritys pysyy Suomessa ja työllistää kasvaessaan laajenevan joukon suomalaisia työntekijöitä. Kasvava yritys voidaan myydä ulkomaisille kilpailijoille tai sijoittajille ja siirtää toiminta muualle. Julkista rahoitusta myönnettäessä on huomioitava nämä riskit. Tutkimus- ja kehittämistukea pitää suunnata laaja-alaisesti eri toimialoille ja yrityksille. Kaikkia panoksia ei kannata pistää huippuosaamista vaativiin innovaatioihin. Erityisosaajia ei ole tarjolla rajattomasti, ja markkinatilanteet voivat muuttua nopeasti. T&k-investointien keskittäminen pelkästään etukäteen valikoiduille aloille ei ole järkevää, sillä se saattaa jättää uusia ja uusille nouseville aloille hakeutuvia yrityksiä kokonaan rahoituksen ulkopuolelle. Tukipolitiikan tulee olla joustavaa. Laaja-alaisuuden ohella on järkevää suunnata erityisiä panostuksia tietyille sektoreille, joiden kilpailukyvyn edistämisellä on kansantaloudellista merkitystä lyhyellä aikavälillä.

13 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 11 Julkisen rahoituksen ei voi odottaa lähitulevaisuudessa kasvavan. Siksi on tärkeää, että yhä suurempi osa EU:n rahastovaroista käytetään osaamisperustan vahvistamiseen. Osaamisen painottaminen mahdollistaa mm. strategisten huippuosaamiskeskittymien toiminnan ja osaamiskeskusohjelman jatkamisen. Toiminnassa tulee ensisijaisesti tukea kansallisesti ja/tai alueellisesti vahvoja innovaatioyksikköjä, jotka tuottavat ympäristölleen lisäarvoa: työpaikkoja, palveluita ja vireää elinkeinotoimintaa. Aluepoliittiset syyt eivät saa olla perusteena t&k-tukien myöntämiselle kuten eivät muullekaan julkiselle rahoitukselle. Osaaminen, työhyvinvointi ja innovaatiot Suomen kilpailukyvyn perustana Työmarkkinoiden raamisopimuksessa on sovittu, että valtio selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön verotuksellisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä investoimaan työntekijöidensä koulutukseen. Raamiin liittyvissä hallituksen esityksissä mainitaan, että yksi mahdollisuus olisi yhteisöveroon tehtävä koulutus- ja työhyvinvointivähennys. Henkilöstökoulutuksen lisääminen olisi investointi inhimilliseen pääomaan. Taloudellisesti hyvinä aikoina yritykset voisivat varautua taantumaan keräämällä taseeseen tuloksestaan erityistä henkilöstöinvestointeihin tarkoitettua vastuuvarausta. Varausta voitaisiin purkaa silloin, kun yritys haluaa välttää työvoiman vähentämistä. Sitä voitaisiin käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät työntekijöiden jaksamista, osaamista, ammatillista kouluttautumista ja kehittämistä sekä toissijaisesti myös uudelleen sijoittumista työmarkkinoilla. Vastuuvarausta voitaisiin käyttää myös työvoiman vähentämistilanteissa vähennettävän henkilöstön hyväksi. Vastuuvaraukseen liittyviä veropoliittisia kohtia tulee selvittää raamisopimuksen perusteella käynnistettävässä verovalmistelussa. SAK:lle on tärkeää, että teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroituun kehittämiseen, kaupallistamiseen ja käyttöönottoon panostetaan ja että Tekesissä on riittävästi rahaa varattuna myös työelämän kehittämiselle. Tekesiin tarvitaan ohjelma, joka auttaa myös keskivertoja työpaikkoja kehittymään nykyistä paremmiksi. Olisi tärkeää yhdistää henkilöstöjohtamisen ja strategiajohtamisen näkökulmat, jotta innovaatiotoimintaa voitaisiin kehittää edelleen. Suomen valtti voisi olla esimerkiksi työorganisaatioiden kehittämisen osaamisverkosto, joka edistää tehokkaasti laadullisesti kestävää tuottavuuden kasvua. Työelämän kehittämisen asemaa osana laaja-alaista innovaatiopolitiikan kokonaisuutta on vahvistettava. Toinen yritysten menestystekijä ja syy investoida juuri Suomeen voisi olla henkilöstön osaamisen ja laajan osallistumisen merkityksen tunnistaminen ja tunnustaminen entistä paremmin. Kyvystä uudistaa tehokkaasti tuotteita ja palveluja sekä niiden tuottamisen tapoja on tulossa entistä tärkeämpi kilpailutekijä yrityksille. Myös se on Suomen etu, että täällä työmarkkinajärjestöt ovat aktiivisesti mukana työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Näin lisätään merkittävästi muun muassa innovaatiotoimintojen vaikuttavuutta.

14 12 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 5 HALLINTO JA KUNTARAKENNE Investointi-ilmapiirin kannalta julkisen hallinnon tehokkuus on tärkeä asia. Esimerkiksi Maailmanpankin Ease of Doing Business -indikaattorin 1 perusteella voidaan todeta, että Suomessa asiat ovat yleisellä tasolla hyvin. Suomen sijoitus tällä indikaattorilla, joka kuvaa liiketoimintaympäristön hallinnollista toimivuutta, on 11. noin 200 maan joukossa. Hyvä liiketoimintaympäristö ei tarkoita sitä, että sääntelyä olisi mahdollisimman vähän. Markkinoiden hyvä toiminta päinvastoin edellyttää sääntelyä: esimerkiksi tiukkaa laittomien kartellien vastaista sääntelyä ja selkeitä standardeja. Hallinnollisen taakan vähentämiseen pyrkiminen on siten ymmärrettävää, mutta sen toteuttamisessa on käytettävä harkintaa. Kansainvälistä kilpailua voisi olla Suomessa enemmänkin. Esimerkiksi vähittäiskauppa ja rakentaminen mainitaan usein toimialoina, joille soisi ilmaantuvan enemmänkin ulkomaisia toimijoita kilpailua kiristämään. Molemmilla toimialoilla kunnallinen päätöksenteko, erityisesti kaavoitus, voi tuottaa merkittäviä markkinoille pääsyn esteitä. Suomen kilpailuviranomaisten olisi suunnattava enemmän voimavaroja paikallistason markkinapuutteiden havaitsemiseen ja korjaamiseen. Kuntarakenne kaipaa uudistusta Suomen kuntarakenteen uudistaminen ja peruskuntien keskimääräisen koon kasvattaminen tarjoaisivat mahdollisuuden parantaa kuntien hankintaosaamista sekä kykyä organisoida palvelutuotantoaan paremmin. Palvelutuotannon uudistaminen tulee tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa välttäen työehtojen heikennyksiä. Kuntarakenteen uudistaminen loisi myös uutta alueellista elinkeinopoliittista aktiivisuutta ja mahdollistaisi alueiden voimavarojen tehokkaamman käytön. 1

15 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin