Suomi paremmaksi investointikohteeksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi paremmaksi investointikohteeksi"

Transkriptio

1 Suomi paremmaksi investointikohteeksi

2 Helmikuu 2012 Lisätiedot: Olli Koski puhelin o Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 1 Suomi paremmaksi investointikohteeksi SISÄLLYS ESIPUHE: MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN? INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE... 4 KIINTEITÄ INVESTOINTEJA TARVITAAN EDELLEEN... 4 MITKÄ SEIKAT VAIKUTTAVAT INVESTOINTEIHIN? PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA... 5 HYVINVOINTIVALTIO INVESTOINTIEN EDISTÄJÄNÄ... 5 LIIKENNEPOLITIIKKA JA ELINKEINOELÄMÄ KYTKEYTYVÄT TOISIINSA... 5 TIETOYHTEISKUNTA TARVITSEE TEHOKKAAN VERKON... 6 TARVITAAN KOHTUUHINTAISTA JA VARMAA ENERGIAA... 6 JÄRKEVÄ ASUNTOPOLITIIKKA ON KASVUN EDELLYTYS VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT... 7 YHTIÖVERON ALENTAMISELLE EI TARVETTA... 7 POISTOJÄRJESTELMÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ... 8 KORKOMENOJEN VÄHENNYSOIKEUTTA RAJOITETTAVA... 9 PÄÄOMASIJOITTAMISEN VEROKANNUSTIN MAHDOLLINEN AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN... 9 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN VEROVÄHENNYS EI OLE TEHOKAS VÄLINE... 9 SUORIEN TUKIEN JÄRJESTELMÄÄ ON KEHITETTÄVÄ OSAAMINEN, TYÖHYVINVOINTI JA INNOVAATIOT SUOMEN KILPAILUKYVYN PERUSTANA HALLINTO JA KUNTARAKENNE KUNTARAKENNE KAIPAA UUDISTUSTA... 12

4 2 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi

5 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 3 ESIPUHE: MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN? SAK on työn liike. Työtä syntyy siitä, että joku tuottaa ja joku ostaa tuotteita ja palveluja. Tuotteet ja palvelut syntyvät ihmisten tarpeista. Perinteinen ajattelu investoinneista lähtee siitä, että perustetaan tuotantolaitos, tehdas, jossa tuotetaan tavaraa. Puhutaan kiinteistä investoinneista. Nykymaailmassa tärkeitä ovat kiinteiden investointien lisäksi aineettomat investoinnit kuten investoinnit osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomi elää globaalissa taloudessa. Taloutemme perusta on kiinni viennissä. Hyvinvointimme lähtökohtia on se, että tuotamme tavaroita, jotka menevät kaupaksi maailmalle. Globaalissa taloudessa maailman maat kilpailevat investoinneista ja osaamisesta. Suomen asema globaalissa taloudessa perustuu vahvaan osaamiseen. Viime vuosikymmeninä on jouduttu todistamaan sitä, että perinteinen tehdastyö on siirtynyt huomattavassa määrin lähemmäksi markkinoita ja halvempien tuotantokustannusten maihin. Mitkä tekijät vaikuttavat investointipäätöksiin? Miten saisimme investoijat sijoittamaan jatkossakin Suomeen, ja millaisia investointeja haluamme Suomeen? Suomi ei kilpaile kustannustasollaan. Päinvastoin, Suomi voi olla houkutteleva investointikohde vain, jos meillä on tarjota monipuolista osaamista, ennakoitavaa verotusta, virkakoneiston lahjomattomuutta ja yrityksille vakaata toimintaympäristöä. Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että varsinkin uusien investointien saamisessa yhteiskunnan tarjoamilla peruspalveluilla päivähoidolla, koulutuksella, terveydenhoidolla ja kulttuuripalveluilla on iso merkitys. Puhdas luonto ja sen läheisyys on myös Suomen kilpailuetu, jota pitää hyödyntää entistä paremmin. Työ- ja elinkeinoministerit Lauri Ihalainen ja Jyri Häkämies asettivat lokakuussa 2011 Suomen yritysjohtajien eturiviin kuuluneen, eläkkeelle siirtyneen vuorineuvos Jorma Elorannan pohtimaan sitä, miten investointeja Suomeen voitaisiin edistää. Eloranta järjesti parikin tilaisuutta, jossa SAK:lla oli mahdollisuus esittää omia käsityksiään teemasta. Tämä puheenvuoro on alun perin valmisteltu näitä tapaamisia varten. Se antaa toivottavasti tiiviin käsityksen siitä, millaisia näkemyksiä ammattiyhdistysliikkeellä on investointien tarpeellisuudesta ja niiden lisäämismahdollisuuksista. Matti Tukiainen SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja

6 4 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 1 INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE Kiinteitä investointeja tarvitaan edelleen Suomen kasvupolitiikan vallitseva malli ennen 1990-luvun lamaa oli pääomavaltaisuuden lisääminen, eli talouskasvu perustui kiinteiden investointien korkeaan tasoon. Laman alla tapahtuneen rahamarkkinoiden liberalisoinnin ja talouden rakenteiden rajun uudistumisen jälkeen kiinteiden investointien taso ei koskaan saavuttanut entisiä mittasuhteita. Suomi oli siirtynyt kiinteisiin investointeihin perustuvasta kasvumallista ns. osaamisperusteiseen kasvuun. Huomattava osa investoinneista tehtiinkin aineettomaan pääomaan, muun muassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Vaikka tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeydestä ollaan yksimielisiä, on tärkeää huolehtia myös kiinteiden investointien riittävyydestä. Ilman kiinteitä investointeja Suomessa ei ole tuotantoa, ja ilman riittävää tuotannollista toimintaa on uhkana, että ajan mittaan myös siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämis- sekä palveluliiketoiminta kuihtuu pois. Toisaalta voi ajatella, että Suomi ei saa osittain julkisista varoista tuetusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta täyttä hyötyä irti, jos maassamme ei tuotannollisesti mitenkään hyödynnetä sen tuloksia. Mitkä seikat vaikuttavat investointeihin? Tutkimuksissa on todettu, että tärkeimpiä perusteita investointien kohdentamiselle ovat pääsy uusille markkinoille, uudet asiakkaat sekä koulutetun työvoiman saatavuus. Perinteisiä, mutta edelleen merkittäviä tekijöitä yritysten ja investointien sijoittumisessa ovat raaka-aineiden saatavuus sekä toimiva infrastruktuuri. Globaalisti tarkasteltuna investointien kohdentumista selittävät yhteiskunnallinen vakaus ja julkisen hallinnon toimivuus. Julkisessa keskustelussa verotus saa paljon huomiota investointien moottorina, etenkin kansainvälisesti vertailtuna. Investointeja koskevan tutkimuskirjallisuuden yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että pelkästään verotuksella yritysten ja investointien sijoittumista ei voi selittää, eikä se välttämättä kuulu tärkeimpiin tekijöihin. Verotuksen merkitys kasvaa, kun investointikohde ratkaistaan muuten tasavertaisten maiden välillä. Suomenkin verojärjestelmää on järkevämpää arvioida vertailemalla sitä esimerkiksi muihin Pohjoismaihin kuin vaikkapa EU:n uudempiin jäsenmaihin, puhumattakaan Kaakkois-Aasian maista. Investointien lisäämiseksi on vahvistettava yritystoiminnan pitkän aikavälin kehitysnäkymiä: ratkaisevassa asemassa ovat odotukset tulevasta. Paluuta entisen malliseen kiinteiden investointien määrään perustuvaan kasvuun ei enää ole, vaan jatkossa on tärkeää kiinnittää huomiota myös investointien laatuun. Samalla on vahvistettava uskoa siihen, että Suomi selviää suurista väestön ikääntymiseen liittyvistä haasteistaan ja pysyy siten vakaana tuotanto- ja tuotekehitysalustana. Julkisen sektorin kestävyyden vahvistaminen parantaa investointihalukkuutta.

7 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 5 Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta yhdistää ulkomaisia investointeja Suomeen hankkivan Invest in Finlandin tehtävät osaksi Finpron toimintaa. Ratkaisu edistää Suomeen suuntautuvia investointeja ja yksinkertaistaa elinkeino- ja innovaatiopalvelujärjestelmää. Kansainvälistä vuorovaikutusta kannattaa entisestään vahvistaa: Finpron kansainvälistä verkostoa tulee hyödyntää paitsi suomalaisten yritysten auttamiseksi ulkomaille myös ulkomaisten yritysten ja sijoitusten houkuttelemiseksi Suomeen. 2 PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA Hyvinvointivaltio investointien edistäjänä Perusasiat investointien houkuttelemiseksi ovat Suomessa kunnossa. Työvoima on osaavaa ja yhä monitaitoisempaa, infrastruktuuri toimii ja viranomaispalveluihin voi luottaa. Kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla ehdoton valttikortti on, että Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tästä brändistä tulee pitää huoli, ja sen mainetta kannattaa vaalia. Toimiakseen hyvinvointivaltio tarvitsee veropohjan, jota tulisi ennemminkin parantaa nykyisestä kuin heikentää. Teollisuus kritisoi mielellään suomalaista verotusta ja kallista palkkatasoa. Kuitenkin yritysten toiminta Suomessa perustuu pitkälti hyvinvointivaltion tarjoamiin rakenteisiin ja palveluihin sekä yhteisillä varoilla koulutettuun työvoimaan. Liikennepolitiikka ja elinkeinoelämä kytkeytyvät toisiinsa Valtion tehtävänä on ylläpitää ja uudistaa yhteiskunnan infrastruktuuria. Pitkien etäisyyksien maassa liikennejärjestelmän toimivuus on talouden elinehto. Uusien väyläinvestointien lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat väylien ylläpitoon. Erityisen tärkeää on panostaa valtakunnallisesti tärkeiden yhteysväylien toimivuuteen. Rautatieliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta pitää parantaa. Etenkin joukko- ja työmatkaliikennettä tulee kehittää ennakkoluulottomasti. Ratayhteyksien perusparannukset erityisesti kaupungeissa tukisivat kestävää kasvua. Keskeisen tieverkon kunnon parantamiseen on panostettava ja ohjattava siihen riittävät resurssit. Liikenneyhteyksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon eri toimialojen, esimerkiksi kaivosteollisuuden tai matkailun, tarpeet. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää aloihin, jotka tarjoavat näkymiä työllisyyden kohentamiseen. Liikenneratkaisuja suunniteltaessa tulee varautua vastaamaan esimerkiksi vireillä olevien kaivoshankkeiden tarpeisiin. Järkevä liikennepolitiikka kytkeytyy saumattomasti elinkeinopolitiikkaan ja palvelurakenteisiin. Aluepolitikoinnin sijaan liikenneratkaisut tulee punnita kokonaishyödyn ja -tehokkuuden kannalta. Uusi hallitus on linjannut tarkastelevansa liikennepolitiikkaa laaja-alaisesti suhteessa maankäyttöön, asumiseen, elinkeinoelämän tarpeisiin ja palvelurakentei-

8 6 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi siin. Myönteistä on myös, että liikennehankkeiden arviointia aiotaan kehittää siten, että huomioon otetaan mm. työllisyysvaikutukset ja päästöt. Liikennepolitiikassa avainasemassa on joukkoliikenteen kehittäminen. Kuntarakenteet eivät siinä saa muodostua esteeksi. Kaupungeissa kevyt liikenne pitää saada nykyistä toimivammaksi, mikä edellyttää tiheää kaavoitusta. Tietoyhteiskunta tarvitsee tehokkaan verkon Suomalaisen viestintäpolitiikan tavoitteena on turvata kotitalouksille, yrityksille ja organisaatioille toimivat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ja -palvelut. Erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien tarjontaan on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä vähintään sadan megabitin laajakaistayhteydet kattavat koko Suomen. Nopeat yhteydet helpottavat liiketoimintaa, tehostavat sähköisten palvelujen käyttöä ja tarjontaa sekä lisäävät mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen etätyöhön. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat tehokkaan liiketoiminnan myös kasvukeskusten ulkopuolella. Liikenne- ja viestintäministeriön hahmottamassa tulevaisuuden sadan megan Suomessa esimerkiksi terveydenhuolto ja monet viranomaispalvelut voitaisiin hoitaa osin sähköisesti. Tarvitaan kohtuuhintaista ja varmaa energiaa Suomessa pitää tulevaisuudessakin turvata kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen energian saanti. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta pitää kasvattaa EUtavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisujen toivoisi olevan innovatiivisia: tuuli- ja vesivoiman sekä biomassan hyödyntämisen ohella pitäisi rohkeasti etsiä täysin uudenlaisia energiantuottomuotoja. Uusiutuvan energian tukimuotojen pitää säilyä kustannustehokkaina. Tavoitteena tulee olla se, että energiantuotanto luo uutta kasvua eikä ole verorahojen käyttökohde. Suomi on pitkään halunnut profiloitua ympäristöystävällisten energiaratkaisujen edelläkävijänä ja mallimaana. Toistaiseksi toiveet ovat jääneet täyttymättä. Metsästä elävä Suomi on esimerkiksi puurakentamisessa kehitysmaa. Vaikka suomalainen biosektori on jäänyt vaatimattomaksi, energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen on panostettu muilla aloilla. Iso osa suomalaisesta teollisuudesta on edelläkävijöitä energiatehokkuudessa ja päästöjen vähentämisessä. Ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön tulisikin panostaa kaikissa yrityksissä alaan tai kokoon katsomatta. Työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita, joten heidän näkemyksiään kannattaa kuulla energiatehokkaita toimin-

9 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 7 tatapoja etsittäessä. Parhaimmillaan työntekijöiden motivaatio kasvaa, yritys löytää tehokkaampia toimintatapoja ja asiakastyytyväisyys lisääntyy. Järkevä asuntopolitiikka on kasvun edellytys Kasvukeskuksiin tarvitaan osaavaa työvoimaa, ja työntekijät puolestaan tarvitsevat tehokkaita liikenneyhteyksiä ja asuntoja. Järkevät asuntopoliittiset päätökset ovat työllisyyden ja talouskasvun ennakkoehto. Kasvukeskusten asuntopulaan pitää löytää kestävät ratkaisut. Tällä hetkellä asuntojen hinnat etenkin pääkaupunkiseudulla ovat karanneet sellaisiksi, että Helsinkiin on hankala saada osaavaa työvoimaa. Lapsiperheillä asumiskulut saattavat pahimmillaan olla jopa prosenttia tuloista. Asumiskulut ovat kauttaaltaan kasvussa, mutta suhteessa eniten kärsivät pieni- ja keskituloiset. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta pitää saada vastaamaan kysyntää. Asuntojen tuotannon vakauttamiseksi valtiolta kaivataan määrätietoisia panostuksia etenkin vuokra-asuntojen tuotantoon. Hallituksen lokakuussa tekemä päätös korkotukilainojen rakennuttajan omavastuukoron puolittamisesta vuoteen 2014 oli kannatettava. Myös päätös ARA-lisärahoituksesta on kasvun ja työllisyyden näkökulmasta perusteltu. Kuntia tulisi edelleen houkutella yhteistyöhön kaavoituksessa ja esimerkiksi palvelurakentamisessa sekä kepein että porkkanoin. Työeläkeyhtiöt voisivat harkita nykyistä aktiivisempaa sijoittamista vuokra-asuntojen rakentamiseen. 3 VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT Yhtiöveron alentamiselle ei tarvetta Yritysten investointipäätöksiä ohjaavat odotettu tuotto ja kustannukset, joihin vaikuttavat ensisijaisesti monet muut tekijät kuin verotus. Verotuksella voi olla vaikutusta sijoitusten kansainväliseen kohdentumiseen. Yritysten voittoihin kohdistuva tulovero vähentää investointeja, koska se laskee niiden tuottoa. Euroopassa keskimääräisen yritysverokannan aleneminen on pysähtynyt. Tänä vuonna keskimääräinen yritysverokanta nousi hieman (20,12 prosenttiin viime vuoden 19,98 prosentista). EU 15 -maissa yritysverokanta on keskimäärin 26,6 prosenttia (kuvio 1). Muualla maailmassa keskimääräinen yritysveroprosentti laskee edelleen. Vuosi vuodelta aleneminen on kuitenkin hidastunut.

10 8 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi KUVIO 1 Yritysverokannat (%) EU 15 -jäsenmaissa 2011 Suomessa yhteisöverokanta alenee ensi vuonna nykyisestä 26 prosentista 24,5 prosenttiin, eikä Suomella ole verokilpailusta johtuvaa tarvetta alentaa yhteisöveroa. Yritysverokannan alentaminen synnyttää aina paineita verokannan alentamiseen muissakin maissa ja hyöty veroedusta jää todennäköisesti lyhytaikaiseksi. Verokilpailun seurauksena valtiot joutuvat rahoittamaan veronalennuksensa muuta verotusta kiristämällä ja julkisia menoja leikkaamalla. Poistojärjestelmä vaatii kehittämistä Poistojärjestelmä kannustaa yrityksiä investointeihin: irtaimen käyttöomaisuuden 25 prosentin menojäännöspoisto on matalan inflaation oloissa ylimitoitettu pitkän käyttöiän kone-, laite-, ja alusinvestointien osalta. Teoreettisesti järjestelmä ei siis ole neutraali erilaisten investointien suhteen. Poistojärjestelmän kehittämistä tulee arvioida niin, että teoreettisen tarkastelun lisäksi huomioidaan sen vaikutukset kansainvälisessä kilpailussa. Kehitysalueille tehtävien investointien korotetuista poistoista ei selvitysten mukaan ole juuri ollut hyötyä, mutta ne aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia. Alueellisesti ohjaava poistojärjestelmä voi potentiaalisesti vääristää investointipäätöksiä ja siten haitata tuottavuus- ja työllisyyskehitystä kansantaloudessa. Siksi kehitysalueiden korotetuista poistoista tulisi luopua ja kehittää poistojärjestelmää kokonaisuutena.

11 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 9 Korkomenojen vähennysoikeutta rajoitettava Yritysten ja niiden omistajien verosuunnittelun vähentämiseksi korkojen vähennysoikeutta elinkeinoverotuksessa on rajoitettu useissa valtioissa viime vuosina. Yritysten rajoittamaton korkomenojen vähennysoikeus ja ulkomaille maksettavien korkojen lähdeverovapaus kannustavat velkapainotteiseen rahoitusrakenteeseen ja vähentävät Suomeen maksettavia veroja. Suomessa ei ole säädöksiä, joilla korkojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Tämä johtaa siihen, että kansainväliset yritykset ohjaavat rahavirtojaan niin, että korkoja vähennetään nimenomaan Suomessa. Suomen vapaata korkojen vähennysoikeutta hyödynnetään verojen välttämiseksi. Ruotsissa rajoitukset otettiin käyttöön jo vuonna Yritysten ylisuurten korkomenojen vähentämistä pitäisi rajoittaa myös Suomessa pikaisesti. Pääomasijoittamisen verokannustin mahdollinen Rahoituksen saaminen voi olla haastavaa erityisesti kasvuyrittäjille. Tästä syystä Suomessa on keskusteltu verokannustimesta yksityishenkilöille, jotka tekevät pääomasijoituksia kasvuyrityksiin eli ns. bisnesenkeleille. Pääomasijoittamisen verokannustinta voidaan selvittää siltä pohjalta, että kyse olisi siirretystä veronmaksusta. Yrityksen omistuksesta irtautuva sijoittaja voisi saada myyntivoitosta maksamansa pääomaveron palautuksena, jos hän sijoittaa saman pääoman uuteen kasvuyritykseen. 4 AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN Tutkimus- ja kehitysmenojen verovähennys ei ole tehokas väline Useimmat OECD-valtiot ovat ottaneet jossakin muodossa käyttöön yritysten tutkimus- ja kehittämismenojen verotukia. Verotuet on nähty laajan yritysjoukon tavoittavaksi yleistueksi, jonka hakemiseen ei ole korkeaa kynnystä. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä selvitti yritysten t&k-verotuen käyttöönottamista Suomessa. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotukeen liittyy verotyöryhmän mukaan merkittäviä riskejä verotuoton suhteen. Ei ole selvää, toisiko tukielementin tuominen verojärjestelmän puolelle etuja suhteessa hyvin toimivaan suorien tukien järjestelmään. Riskinä on mm. menojen kirjaaminen tutkimus- ja kehitysmenoihin myös silloin, kun ne eivät liity t&k-toimintaan. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotuen tehokas kohdentuminen ja väärinkäytösten estäminen näyttävät vaativan lupamenettelyä ja riittävää jälkikäteisvalvontaa. Jos järjestelmä perustuu verohyvitykseen ja siihen sisältyy tukiviranomaiselta haettava lupa, järjestelmä lähestyy suoraa tukea. Norjassa ja Alankomaissa t&kverotuen oikeaa kohdentumista varmennetaan hakemusmenettelyllä. Kummassakin maassa luvan myöntää sama viranomainen, joka jakaa suoraa tutkimus- ja kehittämisrahoitusta.

12 10 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi SAK lähtee siitä, että yritys- ja pääomatuloverotuksen veropohjan on oltava mahdollisimman laaja, jotta verotuksen taso voidaan pitää kohtuullisena. Se on tärkeää verojärjestelmän tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta ja edistää myös resurssien tehokasta kohdentumista sekä sitä kautta talouskasvua. Suorien tukien järjestelmää on kehitettävä Yksi väline yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi on tutkimus- ja kehittämisrahoitus, jota tarjoaa erityisesti Tekes. Ideaalitilanteessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyödyt leviävät muidenkin kuin tukirahoitusta saavien yritysten hyödyksi esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöverkostoissa ja liiketoiminnan kumppanuusverkoissa sekä työntekijöiden vaihtaessa työpaikkaa. Sitä kautta koko yhteiskunta voi hyötyä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemisesta. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tavoitteeksi on hallitusohjelmassa asetettu neljä prosenttia BKT:stä. Rahoituksen prosentuaalista osuutta tärkeämpää on kuitenkin varmistua siitä, että rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti. Sen pitää olla tarkoituksenmukaisesti suunnattua, tarpeeksi joustavaa sekä riskeihin houkuttavaa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla yksityisen rahan saaminen hankkeisiin. Erityisesti globaaleille markkinoille toimimaan pyrkiviltä uusilta yrityksiltä vaaditaan usein nykyistä kovempia riskejä sekä globaalin yrityskulttuurin tuntemusta ja sitä tukevaa ohjausta. On perusteltua, että rahoituksella edistetään rohkeammin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten soveltamista, käytäntöön siirtämistä ja kaupallistamista. Kasvuyritysten ja ketterien innovaattorien ohella julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen saanti pitää turvata myös vakiintuneille ja suurille yrityksille. Tuen suuntaaminen vain pienille yrityksille ei olisi tasapuolista. Lisäksi se uhkaa vääristää kilpailua ja luoda esteitä kasvulle. Kasvuyrityksille ja yritysten kansainvälistymiseen ohjattavan tuen tarpeellisuudesta vallitsee laaja yksimielisyys. On kuitenkin tärkeää tunnistaa painotuksiin liittyvät riskit. Ei ole itsestään selvää, että kasvava yritys pysyy Suomessa ja työllistää kasvaessaan laajenevan joukon suomalaisia työntekijöitä. Kasvava yritys voidaan myydä ulkomaisille kilpailijoille tai sijoittajille ja siirtää toiminta muualle. Julkista rahoitusta myönnettäessä on huomioitava nämä riskit. Tutkimus- ja kehittämistukea pitää suunnata laaja-alaisesti eri toimialoille ja yrityksille. Kaikkia panoksia ei kannata pistää huippuosaamista vaativiin innovaatioihin. Erityisosaajia ei ole tarjolla rajattomasti, ja markkinatilanteet voivat muuttua nopeasti. T&k-investointien keskittäminen pelkästään etukäteen valikoiduille aloille ei ole järkevää, sillä se saattaa jättää uusia ja uusille nouseville aloille hakeutuvia yrityksiä kokonaan rahoituksen ulkopuolelle. Tukipolitiikan tulee olla joustavaa. Laaja-alaisuuden ohella on järkevää suunnata erityisiä panostuksia tietyille sektoreille, joiden kilpailukyvyn edistämisellä on kansantaloudellista merkitystä lyhyellä aikavälillä.

13 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 11 Julkisen rahoituksen ei voi odottaa lähitulevaisuudessa kasvavan. Siksi on tärkeää, että yhä suurempi osa EU:n rahastovaroista käytetään osaamisperustan vahvistamiseen. Osaamisen painottaminen mahdollistaa mm. strategisten huippuosaamiskeskittymien toiminnan ja osaamiskeskusohjelman jatkamisen. Toiminnassa tulee ensisijaisesti tukea kansallisesti ja/tai alueellisesti vahvoja innovaatioyksikköjä, jotka tuottavat ympäristölleen lisäarvoa: työpaikkoja, palveluita ja vireää elinkeinotoimintaa. Aluepoliittiset syyt eivät saa olla perusteena t&k-tukien myöntämiselle kuten eivät muullekaan julkiselle rahoitukselle. Osaaminen, työhyvinvointi ja innovaatiot Suomen kilpailukyvyn perustana Työmarkkinoiden raamisopimuksessa on sovittu, että valtio selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön verotuksellisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä investoimaan työntekijöidensä koulutukseen. Raamiin liittyvissä hallituksen esityksissä mainitaan, että yksi mahdollisuus olisi yhteisöveroon tehtävä koulutus- ja työhyvinvointivähennys. Henkilöstökoulutuksen lisääminen olisi investointi inhimilliseen pääomaan. Taloudellisesti hyvinä aikoina yritykset voisivat varautua taantumaan keräämällä taseeseen tuloksestaan erityistä henkilöstöinvestointeihin tarkoitettua vastuuvarausta. Varausta voitaisiin purkaa silloin, kun yritys haluaa välttää työvoiman vähentämistä. Sitä voitaisiin käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät työntekijöiden jaksamista, osaamista, ammatillista kouluttautumista ja kehittämistä sekä toissijaisesti myös uudelleen sijoittumista työmarkkinoilla. Vastuuvarausta voitaisiin käyttää myös työvoiman vähentämistilanteissa vähennettävän henkilöstön hyväksi. Vastuuvaraukseen liittyviä veropoliittisia kohtia tulee selvittää raamisopimuksen perusteella käynnistettävässä verovalmistelussa. SAK:lle on tärkeää, että teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroituun kehittämiseen, kaupallistamiseen ja käyttöönottoon panostetaan ja että Tekesissä on riittävästi rahaa varattuna myös työelämän kehittämiselle. Tekesiin tarvitaan ohjelma, joka auttaa myös keskivertoja työpaikkoja kehittymään nykyistä paremmiksi. Olisi tärkeää yhdistää henkilöstöjohtamisen ja strategiajohtamisen näkökulmat, jotta innovaatiotoimintaa voitaisiin kehittää edelleen. Suomen valtti voisi olla esimerkiksi työorganisaatioiden kehittämisen osaamisverkosto, joka edistää tehokkaasti laadullisesti kestävää tuottavuuden kasvua. Työelämän kehittämisen asemaa osana laaja-alaista innovaatiopolitiikan kokonaisuutta on vahvistettava. Toinen yritysten menestystekijä ja syy investoida juuri Suomeen voisi olla henkilöstön osaamisen ja laajan osallistumisen merkityksen tunnistaminen ja tunnustaminen entistä paremmin. Kyvystä uudistaa tehokkaasti tuotteita ja palveluja sekä niiden tuottamisen tapoja on tulossa entistä tärkeämpi kilpailutekijä yrityksille. Myös se on Suomen etu, että täällä työmarkkinajärjestöt ovat aktiivisesti mukana työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Näin lisätään merkittävästi muun muassa innovaatiotoimintojen vaikuttavuutta.

14 12 SAK Suomi paremmaksi investointikohteeksi 5 HALLINTO JA KUNTARAKENNE Investointi-ilmapiirin kannalta julkisen hallinnon tehokkuus on tärkeä asia. Esimerkiksi Maailmanpankin Ease of Doing Business -indikaattorin 1 perusteella voidaan todeta, että Suomessa asiat ovat yleisellä tasolla hyvin. Suomen sijoitus tällä indikaattorilla, joka kuvaa liiketoimintaympäristön hallinnollista toimivuutta, on 11. noin 200 maan joukossa. Hyvä liiketoimintaympäristö ei tarkoita sitä, että sääntelyä olisi mahdollisimman vähän. Markkinoiden hyvä toiminta päinvastoin edellyttää sääntelyä: esimerkiksi tiukkaa laittomien kartellien vastaista sääntelyä ja selkeitä standardeja. Hallinnollisen taakan vähentämiseen pyrkiminen on siten ymmärrettävää, mutta sen toteuttamisessa on käytettävä harkintaa. Kansainvälistä kilpailua voisi olla Suomessa enemmänkin. Esimerkiksi vähittäiskauppa ja rakentaminen mainitaan usein toimialoina, joille soisi ilmaantuvan enemmänkin ulkomaisia toimijoita kilpailua kiristämään. Molemmilla toimialoilla kunnallinen päätöksenteko, erityisesti kaavoitus, voi tuottaa merkittäviä markkinoille pääsyn esteitä. Suomen kilpailuviranomaisten olisi suunnattava enemmän voimavaroja paikallistason markkinapuutteiden havaitsemiseen ja korjaamiseen. Kuntarakenne kaipaa uudistusta Suomen kuntarakenteen uudistaminen ja peruskuntien keskimääräisen koon kasvattaminen tarjoaisivat mahdollisuuden parantaa kuntien hankintaosaamista sekä kykyä organisoida palvelutuotantoaan paremmin. Palvelutuotannon uudistaminen tulee tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa välttäen työehtojen heikennyksiä. Kuntarakenteen uudistaminen loisi myös uutta alueellista elinkeinopoliittista aktiivisuutta ja mahdollistaisi alueiden voimavarojen tehokkaamman käytön. 1

15 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot