Kokkola Ilala -yhteistyön arviointi syksy Luottamushenkilöarviointi Terho Taarna, kaupunginvaltuutettu Anne Jokela, kaupunginhallituksen jäsen

Transkriptio

1 Kokkola Ilala -yhteistyön arviointi syksy 2014 Luottamushenkilöarviointi Terho Taarna, kaupunginvaltuutettu Anne Jokela, kaupunginhallituksen jäsen

2 Arvioinnin tarkoitus ja toteutus Luottamushenkilöarvioinnin tarkoituksena on tuottaa näkemystä Kokkolan kaupungin roolista kehitysyhteistyössä, hankkeen vaikuttavuudesta ja yhteistyön onnistumisesta. Tavoitteena on myös näkemyksiä mahdollisen uuden Pohjoinen Etelä hankkeen valmisteluun. Arviointi toteutettiin tutustumalla hankkeen raportointiin, haastattelemalla Kokkolan kaupungin hanketyössä olleita työtekijöitä ja luottamushenkilöitä sekä osallistumalla arvioijina hankkeen viimeiselle vierailulle Kokkolasta Ilalaan /

3 Hankkeen tulokset Hyvän hallinnon komponentti Komponentissa on rakennettu Ilalan kunnan intranet, järjestetty sen käyttöön liittyvää koulutusta ja motivoitu jatkokäyttöön. Sen tavoitteena on ollut helpottaa kunnan keskushallinnon ja paikallishallinnon (wards) toimintaa, parantaa asiakaspalvelua ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Paikallishallinnon edustajilla on halua intranetin käyttöön. Komponentti ei ole onnistunut parhaimmalla mahdollisella tavalla, vaikka paikallishallinnon edustajat ovatkin motivoituneita intranetin käyttöön, sillä intranetin käyttöönotto on kärsinyt paikallistoimistojen huonosta infrasta (mm. sähkö- ja tietoverkkojen puute). Ilalan kunnan mahdollisuudet investoida kaikkiin aluetoimistoihin tarvittavaa laitteistoa ja kiinteää tietoverkkoa eivät näytä kovin hyviltä. Yksi mahdollisuus jatkokehittämisessä saattaisi olla hypätä tietokonevaiheen yli suoraan mobiililaitteisiin, sillä älypuhelinten käyttö vaikuttaa olevan yleistä Ilalassa. Ilalan kunnan edustajien toiveena näyttäisi olevan edetä kohti laajempaa e-ilala kokonaisuutta. Yrityskomponentin hyvät kokemukset sähköisestä yritysrekisteristä tukevat tätä ajatusta Jatkossa voisi olla parempi edistää hyvää hallintoa muiden komponenttien osana, niiden läpileikkaavana teemana, eikä enää omana erillisenä komponenttinaan. Komponentissa on lisäksi keskusteltu Ilalan paikallishallinnon järjestämisestä ja otettu myös mallia Kokkolan aluetilaisuuksiin. Hanke saattaa tarjota joitakin näkökulmia myös Kokkolan tulevaan johtamismallin valintaan paikallisdemokratian näkökulmasta.

4 Ympäristökomponentti / Bioindikaattoriselvitys Ympäristökomponentti on sisältänyt ilmanlaadun seurantaan kehitetyn bioindikaattoriselvityksen tekemisen, jollaisista Kokkolassa on jo pitkä kokemus. Dar es Salaamin alueen bioindikaattoriselvitys on kehitetty suomalaisia standardoituja bioindikaattoritutkimusmenetelmiä soveltaen paikallisiin olosuhteisiin. Vastaavanlaisia tutkimuksia eiole tiettävästi Tansaniassa aiemmin tehty. Selvityksessä analysoitiin ilman epäpuhtauksia yhden Tansaniassa yleisen puulajin lehtinäytteistä. Laboratorioanalyysit tehtiin Suomessa. Selvityksellä saadaan vertailutietoa ilmanlaadusta Dar es Salaamin eri osissa ja sen lähiseudulla. Mikäli selvitys toistetaan myöhemmin, saadaan tietoa myös ilmanlaadun tilan pitkäaikaisesta kehityksestä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää kaupunkirakenteen suunnittelussa, kaavoituksessa, ympäristöhuollon kehittämisessä jne. Ilalan kunnan resurssien siihen riittäessä. Kehitetty tutkimusmenetelmä on käytettävissä vastaavissa tutkimuksissa kyseisen puulajin koko levinneisyysalueelle Afrikassa ja siksi olisi hyvä, jos selvitys menetelmäkuvauksineen ja tuloksineen saataisiin julkaistua esim. jossakin ympäristön tilan seurantaa käsittelevässä kansainvälisessä julkaisusarjassa. Bioindikaattoriselvityksen toistaminen Dar es Salaamissa myöhemmin saattaa edellyttää jonkinlaista yhteistyötä nyt tehdyn selvityksen tekijöiden kanssa mm. näytteiden analysoinnissa.

5 Ympäristökomponentti / Ilalan koulujen jätehuollon kehittäminen Toisena ympäristökomponentin osiona on ollut Ilalan kouluille soveltuvan jätteiden lajittelu- ja kierrätysmallin kehittäminen ja käyttöönotto. Taustalla on ovat mittavat jätehuollon ongelmat koko Dar es Salaamin alueella. Kaupunki on yksi Afrikan likaisimmista suurkaupungeista. Hankkeessa oli mukana yhteistyökouluina 9 alakoulua Ilalasta Aiemmin koulujen pihoilla poltettiin syntyneet jätteet, mutta nyt hankkeen seurauksena pyritään lajittelemaan erikseen muovi, paperi, muovipullot ja sekajäte ja lisäksi eloperäinen jäte kompostoidaan. Muovipullot koulut voivat myydä eteenpäin ja saada niistä tuloja itselleen. Paperijäte voidaan hyödyntää koulun omassa toiminnassa mm. polttoaineena. Muovi- ja loppujäte viedään pois. Ongelmana on ollut koulujen heikot taloudelliset mahdollisuudet sopimusten tekemiseksi jätekuljetusten järjestämiseksi sekä se, ettei koulujen pihoja tai jätealueita ole aina aidattu, jolloin jätteitä varastetaan tai koulujen pihoille tuodaan sinne kuulumattomia jätteitä. Ongelmana on myös yleisen jätehuollon kehittymättömyys. Kehitetty lajittelu- ja kierrätysmalli on sovellettavissa muillekin Ilalan kouluille ja paikalliset kouluviranomaiset ovat jo vieneet tietoa jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä myös Ilalan muille kouluille (125 alakoulua, n. 40 yläkoulua) Näyttäisi siltä, että hanke on synnyttänyt jo nyt paikallista osaamista ja innostusta koulujen jätehuollon kehittämiseen. Hankkeella on ollut myönteistä vaikutusta kohdekoulujen oppilaille. Tavoitteena on myös tietoisuuden leviäminen kouluja ympäröiviin yhteisöihin, mistä oli myös alkavia merkkejä näkyvissä.

6 Business -komponentti Business-komponentissa on kehitetty ja otettu käyttöön sähköinen yritysrekisteri ja yrityslupien uusimismalli. Rekisteriä ylläpitää kokkolalainen Kosila Digi Media. Yrityslupien vuotuinen uusiminen tuottaa tuloja Ilalan kunnalle ja sen sähköistäminen sujuvoittaa prosessia, helpottaa raportointia ja on lisännyt kunnalle tulevia tuloja tältä osin jo nyt merkittävästi. Jatkossa on tarkoituksena mahdollistaa siirtää yrityslupien ensikertainen rekisteröinti sähköiseksi sekä mahdollisesti laajentaa sähköistä rekisteriä myös muihin toimintoihin Ilalassa Yritysrekisteriohjelma on mahdollista ottaa käyttöön myös muissa Dar es Salaamin tai jopa koko Tansanian kunnissa. Myös eräät muut kokkolalaiset yritykset ovat luoneet orastavia yhteyksiä Dar es Salaamiin. Hankkeen kautta on noussut esille kokkolalaisia yrityksiä kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia.

7 Business -komponentti Business-komponentissa on yritysrekisterin lisäksi aktiivisesti arvioitu yritysten liiketoimintamahdollisuuksia Afrikassa, mm vene, energia ja elintarvikealalla. Hankkeen kautta on osallistuttu myös ulkomaankauppaministerin viennin edistämismatkalle. Yhteistyössä Centrian ja Firmaxin kanssa on eri koulutusten kautta pyritty nostamaan yrittyskehittämisen tasoa sekä rakentamaan yrityskehityksen työkaluja.

8 Hankkeen vaikuttavuus ja jatkuvuus: Kokkola - Ilala Hankkeen kuluessa osallistujien kansainvälisyysvalmiudet kehittyvät: kyky kohdata toisesta kulttuuripiiristä tulevia ihmisiä ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä, kielelliset valmiudet ym. Kaupungin työntekijöiden ammatillinen kehittyminen: projektiosaaminen, kokonaisvaltainen ja strateginen ajattelu, panos-tuotos ajattelu, substanssiin liittyvä osaaminen. Maailmankuvan avartuminen: esimerkin voima motivaattorina, globaalisti vaikuttavien ongelmien mittasuhteiden ymmärrys. Mahdollisuutena yritysten kansainvälistyminen yhteistyön kautta samalla kun kaupungin kyky auttaa yrityksiä kansainvälistymispyrkimyksissä paranee. Haasteena kehitysyhteistyön ansaintalogiikan kehittäminen niin, että paikalliset yritykset voidaan sitoa työhön paremmin. Mahdollisuutena levittää hankkeen aikana saatuja kokemuksia ja näkemyksiä mm. kouluihin, kulttuuritarjontaan, tutkimukseen. Hankkeessa ei ollut mahdollisuutta investointeihin, vaan se sisälsi suurelta osin viranhaltijoiden työpanosta. Hankkeen vaikuttavuutta parantaisi olennaisesti, jos jollakin taholla olisi mahdollisuuksia tehdä hankkeen tavoitteita tukevia investointeja (esim. sähkö- ja tietoverkot, koulujen aidat, riittävät jäteastiat yms.)

9 Käytännön edellytyksiä jatkohanketta silmälläpitäen Matka kaupunkiparin välillä on pitkä, vuorokausi suuntaansa. Matkan hankaluudet (ilmasto, malaria, liikenneruuhkat jne.) on otettava huomioon. Suomen ja Tansanian väliset kulttuurierot ovat havaittavissa, mutta eivät millään tavoin ylipääsemättömiä. Alussa hankkeelle on asetettu ainakin Ilalassa jopa ylisuuria odotuksia. Jatkohanketta mietittäessä on pyrittävä antamaan mahdollisimman realistinen kuva. Mahdollisen uuden hankkeen käynnistysvaiheeseen on myös varattava tarpeeksi aikaa. Mukana olevan kaupungin henkilökunnan oma motivaatio on keskeinen onnistumisen ja jaksamisen edellytys. Ilalassa myös tapasimme useita kaupungin työntekijöitä, jotka ovat sitoutuneita ja motivoituneita työhönsä ja hankkeen tavoitteisiin. Ulkoministeriö huolehtii hankkeen kustannuksista, myös henkilökunnan palkoista, millä ei ole vähäinen merkitys kaupungin taloustilanteen huomioiden. Kohdekaupungin yhteiskunnalliset ja rakenteelliset haasteet ovat suuria, mihin on myös varauduttava. Toivotaan yhteiskuntatilanteen säilymistä nykyisellä tasolla.

10 Onko kehitysyhteistyö kaupungin tehtävä? Kaupunkipariyhteistyöllä on olemassa hyvät edellytykset vaikuttavaan lopputulokseen. Toimintamallissa tehdään työtä kaupunkiparien kesken samalla tasolla. Työssä kohtaavat kaupunkien työntekijät, joiden odotukset työstä ovat saman suuntaisia ja joilla on kaupungin organisaatiossa samansuuntaisia työtehtäviä keskenään, vaikkakin mm. rakenteelliset erot kaupunkien välillä ovat suuria. Kyse on enemmän tiedonsiirrosta puolin ja toisin kuin vanhan käsityksen mukaisesta kehitysavusta. Hankkeessa kaupungin kehittämistyötä tekevät juuri ne henkilöt ja tahot, joiden tehtäviin se kuuluu hyödyntäen siinä toinen toistensa osaamista, kokemusta, motivaatiota ja näkemyksiä. Onko vaikuttavampaa jatkaa samalla kaupunkiparilla vai aloittaa alusta jonkin muun kaupungin kanssa? Yhteistyötä saman kaupunkiparin kanssa puoltavat nyt luodut yhteydet paikallisiin toimijoihin ja toimintakulttuurin tuntemus. Uuden yhteistyökunnan kanssa nämä tulisi luoda uudelleen Kokkola Ilala hanke voidaan nähdä osana kaupungin yhteiskuntavastuun kantamista kansainvälistyvässä maailmassa. Kokkola olisi voinut myös nykyistä enemmän tiedottaa hanketta kaupunkilaisille sekä hyödyntää sitä omassa markkinoinnissaan. Ilalan puolella sai vaikutelman, että ilalalaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä tähänastiseen yhteistyöhön ja toivovat projektille jatkoa. Odotukset saattavat osin ylittää jatkohankkeen mahdollisuudet, mikäli rahoitus säilyy nykyisellä tasolla. Näin ollen mahdollisen jatkohankkeen kohdistamiseen ja tavoite-asetantaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota, jotta yhteisymmärrys voidaan varmistaa. Kysymykseen mahdollisesta uudesta hankkeesta päättäjät joutuvat vastata omasta arvomaailmastaan kerien.