Kiinteistöliitto Satakunta Strategia vuosille Johdanto

Transkriptio

1 Kiinteistöliitto Satakunta Strategia vuosille Johdanto Kiinteistöliitto Satakunnan strategiana on yhdistyksen toiminnan kehittäminen lähtien jäsentaloyhtiöiden tarpeista. Samoin strategian toimii toiminnan suunnittelussa vuosille toiminnanjohtajuuden vaihtuessa. 2. Ympäristön muutokset luvun alkupuolella Yllä olevassa taulukossa on esitetty Suomen Kiinteistöliiton painotukset asumisen ja taloyhtiöiden haasteista ja mahdollisuuksista luvulle suunnattaessa. Paikallisesti painottaen on seuraavassa esiin nostettu trendien 10- kärjessä olennaisinta tekijää.

2 ASUMISEN JA TALOYHTIÖIDEN TRENDIT SIIRRYTTÄESSA 2020-LUVULLE-KYMMENEN KÄRJESSÄ A. Viiden kärki 1. Digitalisaatio muuttaa toimintoja - Asrek - muutokset isännöintiin ja talohuoltopalveluihin - viestinnän ja tiedottamisen murros, yhdistys ja taloyhtiöt 2. Energiatehokkuusvaatimukset ja uusiutuvat energiat (päästövaatimukset) - päästövaatimukset koskevat merkittävässä asemassa olevia kiinteistöjä - energiasäästö ja paineet rakennusten muutostöihin - vaihtoehtoiset lämmitysmuodot ja kaukolämmön tulevaisuus - asukkaiden keinot päästöjen rajoittamiseen ja energian säästön hallintaan 3. Kasvava korjaustarve ja uudistuotannon hiljentyminen Satakunnassa - linjasaneeraukset ja julkisivut - muut pienemmät korjaustarpeet - suunnitelmallisen kiinteistönpito (kuntoarviot, -tutkimukset, Raku ym.) - korjausrakentamisen prosessien ja sopimusten koulutustarve 4. Lainsäädännön ja rakennusmääräysten vyörytys - muutokset jatkuvat - mm. jätehuollon kehitys - koulutusta ja opastusta riittää 5. Väestön ikääntyminen - muutokset rakennuksiin ja asuntoihin vanhusväestön kodinomaisen asumisen varmistamiseksi - miten huolehdimme ikääntyneiden kotipalveluista - automaatio ja digitalisaatio

3 B. Seuraava ryhmä Pienten rivitalojen ongelmat korostuvat - mistä palvelut, mitkä jo nyt heikolla tasolla - rakennusten korjaustarpeiden erityispiirteet ja opastus - tarvitaan tutkimusta, täsmäkoulutusta ja opastusta 7. Tekniikan vyöry kiinteistöjen hoidossa ja ohjauksessa - automaatio ja etäohjaus 8. Taloyhtiöiden johtaminen ja osakkeenomistus - maallikkohallinnon asiantuntemus - omistajien vähäinen kiinnostus omaisuuteensa; mistä parannus - isännöitsijöiden asiantuntemus vaihtelee - koulutus ja opastustarpeet; hankinnat ja sopimukset 9. Taloustilanteen nihkeys ja aluekohtaiset erot - ajaudummeko jälleen taantumaan, noususuhdanne jää lyhyeksi, riskit isoja - Satakunnan kehitysnäkymät ovat heikot ja myös Porin seutu (myös väestökehitys) - uudistuotanto hiljenee - heikoilla sijainnilla olevat kiinteistöt ja niiden isot korjaustarpeet sekä rahoituksen saanti - miten rahoitus onnistuu yleensä ja korkoriski - rakennusten purku eikä tontin myynnistä ja lisärakennusoikeudesta juurikaan apua 10. Kiinteistöjen terveysongelmat ja turvallisuus

4 3. Missio Kiinteistöliitto Satakunnan missio on toimia maakunnallisena kiinteistöalan asiantuntijana ja vaikuttajana Maakunnallinen kiinteistöalan kouluttaja Jäsenten yhdysside yhteisissä asioissa Kiinteistöomaisuuden kunnostamisen ja ylläpitämisen edistäjä Kiinteistöliitto Satakunnan toiminnan tarkoitus on kirjattu Kiinteistöliitto Satakunnan sääntöihin. Missio luo perustan visiolle ja strategialle. 4. Visio ASUNNOT, KIINTEISTÖT JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ PALVELEVAT NYKYPÄIVÄN JA TULEVAISUUDEN MUUTTUVIA TARPEITA Visionamme on, että asunnot ja kiinteistöt pysyvät mukana kehityksessä palvellen ihmisten tarpeita. Omistamista arvostetaan Ympäristöstä huolehditaan Kiinteistövarallisuudesta huolehditaan

5 4. Strategia ja arvot PALVELU ON VAIKUTTAMISTA Kiinteistöliitto Satakunnan strategia on, että Palvelu on vaikuttamista. Palvelulla Kiinteistöliitossa autetaan jäsenyhdistyksiä ja näiden jäseniä onnistumaan toiminnassaan. Yhdistyksessä tuotamme jäsentaloyhtiöille uutta tietoa ja osaamista, sekä luomme niille uusia toimintamahdollisuuksia. Toiminnan kivijalka on jäsenten palvelu. Laadukkaiden palveluiden perustana ovat kiinteistöalan muuttuvat ja kehittyvät tarpeet. Monipuoliset ja laadukkaat palvelut tuotetaan liiton ja yhdistyksen ammattitaitoisen ja asiantuntevan henkilökunnan toimesta. Paikallisen palvelutoiminnan pääalueita ovat 1) koulutus, 2) neuvonta, 3) viestintä. Kokonaispalvelumme koostuvat seuraavasti: Neuvonta Viestintä Koulutus Tutkimus ja kehittäminen Yhdistyksen palvelut Edunvalvonta ja vaikuttaminen Tiedonhallinta

6 Tärkeimpiä arvojamme ovat - jäsenlähtöisyys, joka muistuttaa meitä siitä, että olemme olemassa jäsenistöämme varten. - jatkuva kehittäminen varmistaa palveluidemme laadun. Perustamme toimintamme kiinteistöalan vahvan asiantuntemuksen jatkuvaan kehittämiseen. - yhdessä onnistumme tekemällä yhteistyötä, Kiinteistöliitto -yhteisön ja paikallisten kumppanien kanssa Tärkeimmät arvomme: Jäsenlähtöisyys Jatkuva kehittäminen yhdessä onnistumme Strategian toteutuminen päätettään hallituksen kokouksessa. Toimintakertomuksessa kerrotaan tavoitteiden toteutumisesta ja toimintasuunnitelmassa seuraavalle vuodelle laaditaan vuosikohtaiset konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet. Toiminnan arvioimiseksi valtakunnallisesti ja yhdistyksen omalta osalta osallistutaan Suomen Kiinteistöliiton säännöllisesti järjestämään jäsen- ja palvelutyytyväisyyskyselyihin sisältäen strategian kannalta keskeisiä asioita. Myös paikallisesti voidaan tehdä jäsenkyselyjä.

7 5. Tapamme toimia Kiinteistöliitto Satakunta palveleva paikallinen asiantuntija ja vaikuttaja Yhdistys tunnetaan luotettavana paikallisena asiantuntijana ja vaikuttajana. Yhdistyksen tärkeimmät toiminnot ovat jäsenille annettava neuvonta, koulutustapahtumat, viestintäpalvelut ja jäsentensä yhteisten etujen valvominen. Kiinteistöliiton strategian mukaisesti palvelu on vaikuttamista. Jäsentaloyhtiöille jäsenyys on vaikuttamista taloyhtiön hallinnossa ja päätöksenteossa ja jäsenyys takaa myös yhdistyksen ulkoisen vaikuttamisen tehokkuuden. Jäsenmäärän kehitys

8 Tärkeimmät palvelumme kuvattuna alla: Neuvontapalvelut Nykytila/ Kuvaus Tavoitetila Strategia (käytettävät keinot ja menetelmät tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi sekä kuinka turvataan menestys tulevaisuudessa) Neuvontapalvelut ovat yhdistyksen tärkeimpiä ja käytetyimpiä jäsenpalveluja. Yhdistyksen toimistolla neuvontaa antavat yhdistyksen toiminnanjohtaja ja järjestösihteeri. Neuvonta painottuu Suomen Kiinteistöliiton kattavaan neuvontapalveluun, mikä käsittää juridiikan ohella myös teknisen ja korjausneuvonnan, energianeuvonnan sekä talouden ja verotuksen. Neuvontapalvelut ovat laadukkaita, kattavat hallinnon, talouden ja verotuksen, kiinteistönpidon (ml. energianeuvonta) ja korjausrakentamisen aihealueet ja perustuvat luotettavaan, riippumattomaan ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Neuvontapalveluita kehitetään jäsenistömme uudistuvia ja tunnettuja tarpeita vastaavasti. Neuvontapalvelut on suunnattu jäsenkiinteistöjen johdolle (hallitus, isännöitsijä). Liittymällä jäseneksi taloyhtiö saa jäsenmaksua vastaan käyttöönsä yhdistyksen ja Suomen Kiinteistöliiton jäsenpalvelut. Osakkaille ja ulkopuolisille tahoille on tarjolla kaikille avoin Kiinteistöliiton maksullinen neuvontapalvelu. Palvelutoiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että toiminnanjohtaja ja häntä tukeva liittoyhteisön henkilöstö on motivoitunut ja hyvin koulutettu sekä saa Kiinteistöliiton ja sen yritysten ja alueellisen organisaation tuen. Lakineuvonta perustuu ensisijaisesti Kiinteistöliiton (Helsinki) lakimiesten linjauksiin ja voimassa olevaan oikeuskäytäntöön. Tekninen ja korjausneuvonta sekä talouden ja verotuksen neuvonta toteutetaan Kiinteistöliiton keskitettyinä palveluina. Neuvontapalveluiden kehittäminen tapahtuu jäsentemme tunnistettujen tarpeiden (käytännön työn, jäsenpalautteen ja

9 jäsenkyselyjen) ja uudistusten perusteella ja Lounais-Suomen yhdistysten tasapuolisena yhteistyönä kuitenkin siten, että jäsenten neuvonta keskittyy Liiton palveluun ja yhteisalueen toiminnanjohtajat päivittävät osaamistaan myös keskinäisesti. Palvelutarjonnan laajentamisen reunaehtona on yhdistyksen jäsenmaksujen säilyminen kohtuullisena. (Palvelutarjontaa voidaan tarvittaessa kehittää (yhteistyösopimuksin) ostopalveluna sekä lisäämällä yhdistyksen/aluepalvelukeskukse n omia neuvontaresursseja. Lisäpalveluita voidaan tarjota/toteuttaa erillishinnoin) Koulutukset Koulutukset kehittävät, parantavat ja ylläpitävät jäsentemme osaamista ja edistävät kiinteistöalan hyvien ja uudistuvien käytäntöjen ja tutkitun tiedon levittämistä jäsentemme keskuudessa. Koulutuspalveluita pidetään yhdistyksen ja aluepalvelukeskuksen jäsenten keskuudessa tärkeinä ja hyödyllisinä itselle ja omalle taloyhtiölle. Koulutuksia järjestetään vuosittain 6-8 ja kehittymässä ovat myös sähköiset välineet koulutuksen apuna. Yhdistys järjestää yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa vuosittain n. 6-8 koulutustilaisuutta jäsenilleen ja alan ammattilaisille ajankohtaisista aiheista. Koulutustilaisuuksien ja -tapahtumien lisäksi voidaan järjestää keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia jäsenille ja eri sidosryhmille. Yhdistyksen koulutustilaisuudet Luennoitsijoina käytettään mahdollisuuksien mukaan Kiinteistöliiton ja -liittoyhteisön asiantuntijoita ja muita aihealueen asiantuntijoita. Ulkopuolisten kouluttajien ammattitaito ja asiantuntijuus varmistetaan esim. liiton/muiden luotettavien tahojen referenssein.

10 Hallitusten ohella koulutusta järjestetään isännöitsijöille heidän tarpeensa mukaan. tunnetaan asiantuntevista, laadukkaista ja mahdollisimman riippumattomista luennoitsijoista sekä mielenkiintoisista ja ajankohtaisista aiheista. Yhdistyksen tilaisuudet kiinnostavat hallituksen puheenjohtajia ja jäseniä, isännöitsijöitä ja kiinteistöalan ammattilaisia ja opiskelijoita. Tavoitteena on lisätä osallistujien aktiivisuuta eri keinoin. Koulutuskanavat ovat monipuolisia ml. myös lisääntymässä olevat sähköiset välineet (wepinaarit ja videot) ja antavat mahdollisimman monelle jäsenelle mahdollisuuden osallistua. Koulutustilaisuudet toimivat tärkeänä jäsenhankintatyökaluna. Osa tilaisuuksista avoimia kaikille. Koulutukset sisältävät paikallisen ulottuvuuden, aiheen kytkeminen alueen toimintaan (paikaliset alustukset, kommenttipuheen-vuorot, esitykset) Toiminnan suunnittelun yhteydessä (syksyisin) hyödynnetään asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset tai tehdään kevyt koulutusaihekysely jäsenille. Hallitus hyväksyy yhdistyksen koulutuskalenterin toimintasuunnitelman yhteydessä, jonka jälkeen se julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla ja tiedotetaan jäsenille muutosvarauksin ja tilanneherkkyys säilyttämällä. Koulutusten aineisto on jäsenten saatavilla koulutuksen yhteydessä ja sen jälkeen verkkopalvelusta. Tehdään Kiinteistöliittoyhteisön julkaisuja koulutustuotteita tunnetuksi jäsenistölle. Osallistutaan uusien kanavien (mm. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n webinaarit,

11 Viestintä ja tiedonhallinta Yhdistyksen tiedote ja Suomen Kiinteistölehti sekä Lounais-Suomen Kiinteistöviesti ovat parhaiten tunnettuja ja arvostettuja viestinnän ja tiedottamisen kanavia jäsenistömme keskuudessa. Jäsentiedote ja Kiinteistöviesti tuotetaan yhteisesti Lounais- Suomen alueella. Yhdistyksen nettisivut tunnetaan kohtuullisen hyvin, samoin ehkä Kiinteistöalan Kustannuksen taloyhtio.net nettisivusto. Sosiaalisen median kanavat tunnetaan heikosti. Jäsenten tarve tiedonhallintaan ja eri viestintäkanaville kasvaa. Sähköpostiosoitteita ei ole riittävästi käytössä. Yhdistyksellä on omat Facebook sivut sekä kotisivut Suomen Kiinteistöliitto ry:n tuottamana, jonka sisältöä itse täydennetään Viestintä luo vaikuttavuutta ja painoarvoa yhdistykselle tekemällä yhdistyksen toiminnan tarkoituksen, sen toteuttamismuodot ja tavoitteet ymmärrettäväksi, näkyväksi ja tunnetuksi tärkeimmille sidosryhmille. Viestinnällä vahvistetaan yhdistyksen tunnettuutta ja lisätään kiinnostusta sen tavoitteita ja toimintaa kohtaan. Viestintä ja tiedottaminen on säännöllistä, ajankohtaista ja monikanavaista. Eri kanavat tukevat toisiaan. Jäsentiedottaminen, yhdistyksen ja Suomen Kiinteistöliiton viestintäkanavat tehdään tunnetuksi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokoulutukset) kehittämiseen Kiinteistöliittoyhteisössä. Tehokas sähköinen koulutus edellyttää jäsenedustajien sähköpostien lisäämistä. Isännöitsijöitä kannustetaan hallitusten koulutusaktiivisuuden lisäämiseen. Lisätään jäsenistölle houkutuksia osallistua koulutuksiin. Viestintää ohjaavat yhdistyksen strategian lisäksi toimintasuunnitelma ja toiminnan/viestinnän vuosikello. Viestintään on oltava riittävästi resursseja. Tarvittaessa viestinnän apuna voidaan käyttää ulkopuolisia tekijöitä, kuten freelance toimittajia, jne. Yhdistyksen hallituksen ja toiminnanjohtajan roolit viestinnässä määritellään hallituksessa (viestintävastuu, yhdistyksen "kasvot" eri aiheissa - edunvalvonta, vaikuttaminen liittoyhteisössä, kriisiviestintä). Sidosryhmät ja niille suunnatut viestintäkanavat listataan.

12 jäsenten keskuudessa ja niiden saatavuus tehdään helpoksi. Jäsentiedottaminen koetaan tärkeänä kanavana pysyä tietoisena kiinteistöalan ajankohtaisista asioista ja puhuttavista teemoista valtakunnallisesti ja paikallisesti. Jäsenten sekä jäsenten edustajien tiedonsaantia tukee Kiinteistöalan kustannuksen tuottama sähköinen ja painettu kirjallisuus sekä verkkokurssit. Yhdistyksen jäsenet voivat hyödyntää taloyhtiosivut.fi kotisivupalvelua. Yhdistys tukee jäseniään viestimään tehokkaasti. Yhdistyksen tunnettuutta ja näkyvyyttä ylläpidetään ja lisätään. Tärkein suunnittelun työkalu on toiminnan/viestinnän vuosikello. Yhdistyksen viestinnän vuosikellossa huomioidaan soveltuvilta osin Kiinteistöliiton viestintäsuunnitelma. Yhdistyksen koulutustilaisuuksista ja tapahtumista informoidaan median edustajia. Medialle tarjotaan juttuvinkkejä ja tiedotteita, joissa runkona voidaan hyödyntää Kiinteistöliiton tiedotteita ja julkaisuja. Lisäarvoa liiton tiedotteisiin saadaan paikallisella/toimialueen näkökulmalla. Jäsentiedotetta julkaistaan 4-6 krt vuodessa. Tiedote tuotetaan alueellisena Lounais-Suomeen sekä painetussa että sähköisessä muodossa. Tarve painetulle tiedotteelle selvitetään määrävälein jäsenille tehtävillä kyselyillä. Paikallinen yhdistyksen sähköinen jäsenkirje toimitetaan n. kerran kuukaudessa ja/tai olennaisen tarpeen mukaan. Sähköpostiosoitteiden määrä

13 tulee saattaa lähes 100 %:iin. Lisäksi jäsenille toimitetaan jäsenyyteen sisältyvänä Suomen Kiinteistölehden vuosikerta ja neljästi vuodessa ilmestyvä Lounais-Suomen kiinteistöviestilehti. Teemme aktiivisesti yhteistyötä Kiinteistölehden ja Kiinteistöviestin kanssa ja pyrimme saamaan näkyvyyttä juttujen muodossa myös näissä kanavissa. Ammattilaisille lähetetään lisäksi ajankohtaisista asioista sähköpostitiedotteita. Yhdistyksen sosiaalisen median kanavia kehitetään. Viestintäkanavat tukevat toisiaan. Jäsenkiinteistöjen hallintoa koulutetaan käyttämään tiedonvälityksen kanavia, kuten taloyhtiosivut.fi palvelua, joka on jäsentaloille ilmainen kotisivusto (isännöitsijöiden kotisivut otetaan huomioon). Yhdistyksen tärkeimpiä keinoja vaikuttaa tunnettuuteensa on

14 Markkinointi ja jäsenhankinta Yhdistyksellä on hyvät ja monipuoliset kanavat jäsenistöönsä. Yhdistyksen tunnettuuden lisääminen myös markkinoinnin keinoin parantaa jäsenhankintamahdollisuuksia. Jäsenhankinta on kunkin yhdistyksen vastuulla olevaa toimintaa. Jokainen uusi jäsenkiinteistö lisää yhdistyksen ja liiton kannanottojen painoarvoa ja parantaa resursseja kehittää jäsenille uusia palvelumuotoja. Kiinteistöliitto tukee jäsenhankintaa markkinointitoimin ja kannustepalkkioin. Yhdistyksen näkyvyys on johdonmukaista ja tunnistettavissa olevaa. Yhdistyksen tunnettuutta "eijäsenten" keskuudessa nostetaan jäsenhankintakampanjoin. Jäsenhankinnassa painottuu yhteistyö isännöitsijätoimistojen kanssa. Jäsentavoite v on ylittää 700 jäsentä. hyvien palvelujen tuottaminen ja korkea järjestäytymisaste. Yhdistys tunnetaan asiantuntemuksesta ja ammattiosaamisesta. Yhdistys pitää säännöllisesti yhteyttä toiminta-alueensa mediaan. Koulutus- ym. tilaisuuksista toimitetaan medialle tiedote ja median edustajat voidaan kutsua tapahtumiin mukaan. Vuosikokouksen valinnoista informoidaan lehdistöä. Kerran vuodessa pyritään saamaan mediaan tiedote, jossa laajemmin selostetaan Yhdistyksen / Kiinteistöliiton tavoitteita ja toimintaa. Jäsenhankinnassa ensisijaisen tärkeää on yhteydenpito isännöitsijöihin ja taloyhtiöiden hallituksiin. Yhteistyö isännöintitoimistoiden kanssa painottuu koejäsenyyskampanjoihin ja asiakasiltoihin. Isännöitsijöitä kannustetaan yhdistyksen jäsenyyden lisäämiseen. Potentiaalisia hallitusten edustajia lähestytään

15 Sidosryhmät ja verkostot kumppanuus ja vaikuttaminen (edunvalvonta ) Jäsenhankinnan painopiste on Porin talousalueella ja osittain Kankaanpään ja Huittisten alueilla. Tämän hetkinen (12/2018) jäsenmäärä on n Jäsenmäärä on vuodesta 2010 nousut 375 jäsenestä 616 jäsenteen. Yhdistys toimii yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa tuottaakseen lisäarvoa jäsenistölleen. Toimimme jäsentemme edunvalvojana. Toiminnassa olemme puolueettomia ja riippumattomia asiantuntijoita. Edunvalvonta kattaa jäsenistön asemaan vaikuttavan alueellisen ja paikallisen yhteiskunnallisen päätöksenteon. Yhdistyksellä on luottamukselliset ja tiiviit suhteet kaikkiin tärkeimpiin sidosryhmiinsä. Sidosryhmiin ollaan yhteydessä kumppanuusperiaatteella. Sidosryhmät ovat yksi kanava ja keino tehdä yhdistyksen toimintaa tutuksi ja lisätä vaikuttavuuttamme. Kumppanien kautta tuotetaan lisäarvoa jäsenille (mm. Koulutustilaisuuksiin osallistuminen sekä muu yhteistyö). Paikallisen edunvalvonnan tavoitteena on kiinteistöihin ja asumiseen kohdistuvien velvoitteiden ja maksurasitteiden pitäminen siedettävinä, suunnitelmallisen kiinteistönpidon ja esteettömyyden edistäminen. Haluamme olla toiminta-alueen kiinnostavin paikallinen vaikuttaja ja asiantuntija. Pyrimme asemaan, jossa yhdistykseltä osataan/ymmärretään suoramarkkinoinnilla ja tapahtumin. Sidosryhmät on listattu, päättäjät ja vaikuttajat tunnistettu. Päätöksenteko- ja vaikuttamisen tavat on ymmärretty ja niitä osataan käyttää. Osallistutaan paikallisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin, joiden toiminta on yhdistyksen tavoitteiden mukaista (edistävät hyvää asumista ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa) Haetaan uusia toimintamalleja, esim. kaupunki- ja kuntasektorin alueelta (esim. tietoiskut päättäjille). Sidosryhmätoiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita. Yhdistys priorisoi osallistumistaan työryhmiin ja foorumeihin sen mukaan, mitä lisäarvoa se tuottaa yhdistykselle ja jäsenille.

16 ja halutaan kysyä nykyistä enemmän kannanottoja ja lausuntoja toimialansa ja -alueensa asioihin. Viranomaisille yhdistys on taho, jonka edustus nimetään automaattisesti kiinteistönomistajia tai kiinteistöalaa koskeviin työryhmiin ja neuvotteluihin. Edunvalvonnan sisältötavoitteet ja painopisteet määritellään vuosittain yhdistyksen hallituksessa. Tuemme Suomen Kiinteistöliiton valtakunnallista edunvalvontaa paikalliset intressit huomioiden. Paikallisessa edunvalvonnassa prioriteettina ovat asumiskustannuksiin vaikuttavat tekijät, kuten energia ja kiinteistöverot. Etujen valvominen tarkoittaa tiedon välittämistä päätöksentekijöille ja medialle, rakentavaa vuorovaikutusta päättäjien kanssa ja harkittuja, perusteltuja kannanottoja julkisuuteen. Tiedämme miten päätöksentekoprosessit toimivat, tiedämme ketkä prosesseissa vaikuttavat ja tiedämme miten parhaiten voimme vaikuttaa tavoitteidemme saavuttamiseksi. Olemme tarpeen mukaan yhteydessä keskeisiin päättäjiin. Aluepalveluke skus Kiinteistöliitto Lounais-Suomi Satakunnan Kiinteistöyhdistys ry on yksi kolmesta yhdistyksestä, jotka toimivat yhdessä Kiinteistöliitto Lounais-Suomen palvelukeskuksessa. Yhteistyö perustuu Alueellista yhteistyötä tiivistetään tehdyn sopimuksen mukaan käytännössä. Nykyistä toimintamallia arvioidaan yhteistoimintayhdistyksiltä Jäsenpalveluiden taso ja joustavuus järjestetään kaikkien yhdistysten jäsenkuntaa palvelevalla tavalla.

17 * TERMI: yhteistoiminta -alue / palvelukeskus /aluepalveluk eskus = yksi ja sama asia Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen, Kiinteistöliitto Satakunnan ja Rauman Kiinteistöyhdistyksen kanssa v tehtyyn yhteistyösopimukseen, missä yhteistyö on keskittynyt erityisesti tiedottamiseen ja viestintään. V päivitettiin sopimusta siten, että Eino Taulun jäädessä kesällä 2019 eläkkeelle, muodostetaan alueen palvelutoiminto niin, että palkattava aluehallintopäällikkö toimii Satakunnan ja Rauman yhdistysten toiminnanjohtajana ja hoitaa lisäksi kaikkien kolmen yhdistyksen jäsensihteeritehtävät ja hänen operatiivisena esimiehenään toimii Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja. Sopimuksen tarkoituksena on edelleen kehittää Lounais-Suomen alueen asunto- ja kiinteistöyhtiöiden tarvitsemaa kiinteistöasioiden neuvonta- ja palvelutasoa sekä sitä kautta järjestäytymisastetta. Paikalliset kiinteistöyhdistykset toimivat itsenäisinä yhdistyksinä, joilla on oma talous ja hallinto. Yhdistyksen jäsenet hyötyvät yhteistoiminnasta resurssien mahdollistaman paremman palvelutason kautta ja mm. yhteistoimintasopimuksesta mm. Kiinteistöliitolle maksettavien saadun palautteen perusteella. Yhdistys säilyttää itsenäisen asemansa Kiinteistöliitto Lounais-- Suomen aluepalvelukeskuksen yhteistyötä ja toimintaa kehitettäessä. Yhteistyösopimusten sisällön tulee olla jatkuvasti ajan tasalla ja palvella oikeudenmukaisesti yhteistoimintayhdistyksiä. Kiinteistöliitto Lounais-Suomella on hyvä edustus Kiinteistöliiton hallituksessa sekä toimi- ja valiokunnissa. Alueen edustus on sovittu sopimuksessa. Paikkaa Kiinteistöliiton työvaliokunnassa samoin kuin eräiden Kiinteistöliiton vaikutusvallassa olevien yhtiöiden/ yhteisöjen hallinnossa pidetään tärkeänä. Yhdistysten hallitusten puheenjohtajien yhteistyöfoorumi (/toimikunta, tms.) käsittelee ja valmistelee yhdistysten hallituksille mm. Lounais-Suomen alueen yhteistyösopimuksen soveltamista, edunvalvontaa ja vaikuttamista koskevia asioita (mm. valinnat Kiinteistöliittoyhteisön hallituksiin, toimija valiokuntiin). Esim. puheenjohtajien tapaamiset n. 1 krt vuodessa, puhelinkokoukset, ym. Yhteistyösopimuksessa kustannusten laskenta ja maksun määräytyminen pidetään ajantasalla. Kiinteistöliitto Lounais-Suomen hallintojen ja luottamushenkilöiden yhteistyötä selvitetään yhteisissä tapahtumissa (Lounais-Suomen hallituspäivät, tmv tapahtuma). Yhteisten lausuntojen ja kannanottojen mahdollisuutta käytetään, kun niiden vaikuttavuus nähdään yksittäisiä

18 jäsenmaksuosuuksien alennuksena. kannanottoja merkittävämpänä. Yhteistyöyhdistysten jäsenmäärä on kehittynyt voimakkaasti erityisesti Varsinais-Suomen ja Satakunnan Kiinteistöyhdistyksissä. Huomioidaan tarvittaessa tulevan maakuntamallin vaikutukset toiminnassa. Tutkimus ja Kehitystoiminta Yhdistys tukeutuu ensi sijassa Suomen Kiinteistöliiton tutkimustoimintaan ja välittää tietoja tehdyistä tutkimuksista ja niiden vaikutuksesta. Yhdistys tekee läheistä yhteistyötä Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitysyksikön kanssa. Selvitetään yhteistyön kehittäminen SAMK:n kanssa. Kiinteistöliitto Lounais-Suomi nimeä käytetään alueellisessa markkinoinnissa. Paikallisessa toiminnassa korostuu Kiinteistöliitto Satakunta. Osallistutaan ja tarvittaessa käynnistetään kehityshankkeita, tiedonkeruun ja osallistuttamisen kehittämiseen. Tilannekuvan parantaminen (kiinteistöjen korjaustilanne, -ratkaisut, korjaustarve, rahoitus, jne) alueen kiinteistöistä teknologiaa ja paikkatietoa hyödyntämällä. Liiton tutkimus ja kehitys yksikön toiminnan tulee tuottaa käytännön työkaluja jäsenkiinteistöille suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Yhdistys on mukana jäseniä palvelevien hankkeiden kehittämisessä.

19 Tehdään yhteistyötä alueen ja valtakunnallisten oppilaitosten kanssa (yhdistys tilaajana/ käynnistäjänä/ohjaamassa/ tukemassa taloudellisesti kiinteistöalan opinnäytetöitä (amk/di/ait). Talous Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla. Varsinaisen toiminnan kulut katetaan pääosin jäsenmaksutuotoin. Sijoitukset ja muu varojen käyttö: Sijoitustoiminnan tuottoihin liittyy merkittävä vuosittainen vaihteluriski, minkä johdosta palvelutoiminnan rahoitusta ei voi perustaa niiden varaan. Yhdistyksen jäsenille tarjoamien palveluiden turvaaminen kaikissa taloudellisissa suhdanteissa edellyttää palveluiden rahoituksen perustumista pääosin yhdistyksen keräämiin jäsenmaksutuloihin. Jäsenmaksut ja yhdistyksen palveluista perittävät korvaukset tulee jatkossa myös määrittää siten, että jäsenpalveluiden vakaa ja laadukas tarjonta turvataan. Osinkopolitiikalla turvataan yhtiöiden strategioiden mukainen kehitys ja omistajan saama riittävä ja tasainen tuotto. Yhdistyksen talous on johdettua ja ammattimaista. Jäsenmaksutaso pidetään kohtuullisena, kuitenkin sellaisena, että hyvä palvelutaso kyetään järjestämään. Lähtökohtana on se, että varsinaisesta toiminnasta pääosa rahoitetaan jäsenmaksutuloilla ja omakustannushintaisella palvelutoiminnalla. Pääomatulot käytetään ensisijaisesti yhdistyksentoiminnan kehittämisen ja omavaraisuusasteen korottamiseen. Talouden suunnittelu: Yhdistyksen talousarvio ja toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle laaditaan ja vahvistetaan hallituksessa.

20 Henkilöstöosaaminen ja järjestelmät Henkilöstön osaaminen ja järjestelmät ovat riittävällä tasolla. Tällä hetkellä käytetään ohjelmistoissa jäsentietojärjestelmää, Lyyti tapahtumahallinta ohjelmaa, eri - viestintäohjelmaa, Umbraco nettisivuje päivitysohjelmaa. Organisaatio on tehokas, asiantunteva ja ammattitaitoinen, asiakas(jäsen)palveluhenkinen. Yhdistyksen henkilöstö on motivoitunutta ja kyvykästä. Työtapa on itseohjautuvaa ja työajat joustavia. Me-henki, avoimuus ja luottamus. Töihin on mukava tulla, tehdyllä työllä on merkitys. Yhdistys on reilu ja oikeudenmukainen työnantaja ja huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Työsuhteen edut ovat kohdillaan. Työssä halutaan kehittyä ja siihen on mahdollisuus toimenkuvan puitteissa. Luottamushenkilöt osallistuvat yhdistyksen tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Hallituksen vahvistamassa sijoituspolitiikassa määritellään erikseen keinot ja menetelmät tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi. Luottamushenkilöiden koulutuksesta päävastuu on Kiinteistöliitolla, mutta yhdistys tarjoaa toimihenkilöille mahdollisuuden osallistua hallituksen tehtäviä ja toimintaa tukeviin koulutuksiin. Omaa hallitustyötä kehitetään. Toiminnan kannalta keskeiset järjestelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja toimivia. Liiton toimitusvastuulla kuuluvien järjestelmien kehittämiseen täytyy kyetä vaikuttamaan niin että ne palvelevat yhdistyksen tarpeita.

21

22