SAK:n toimintakertomus 2004

Transkriptio

1 SAK:n toimintakertomus 2004

2

3 ISBN Helsinki 2005

4 SAK:n toimintakertomus vuodelta 2004 Sisällys SAK:n toimintakertomus vuodelta Toimintaympäristö... 3 Taloudelliset lähtökohdat... 3 Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdat... 3 Hallintoelinten kokoukset... 4 Valtuusto... 4 Hallitus... 5 Toiminnan ja edunvalvonnan painopisteet... 6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 6 Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitys... 6 Palkkaperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän turvaaminen ja kehittäminen... 7 Globalisaation vaikutusten hallinta EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta Jäsenvaikuttavuus Jäsenistön ostovoiman varmistaminen ja oikeudenmukainen tulonjako Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän toimivuus Tulopolittinen sopimus vuosille Muutosturvan ja yhteistoimintamenettelyn kehittäminen Työelämän kehittäminen Työhyvinvoinnin parantaminen Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Järjestöllinen ja edunvalvonnallinen toimintakyky Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen Vahvan jäsenpohjan varmistaminen Luottamushenkilöstön toimintaedellytysten varmistaminen ja parantaminen Vahva järjestötoiminta Aluepolitiikka, aluekehittäminen ja aluevaikuttajakoulutus Hankekeskus Koulutuksen kehittäminen Monikulttuurisuustyö Koulu- ja työmarkkinatiedotus SAK:n jäsenmikrohanke SAK:n kulttuurirahasto SAK:n viestinnän kehittäminen SAK:n lehdet Työyhteisön ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen Johtamisen ja työprosessien kehittäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen SAK:n talouden kehittäminen Toimisto- ja sisäiset palvelut Tietohallinto Työpaikkatoimikunta SAK:n henkilöstö Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukutaulukko SAK - T O I M I N T A K E R T O M U S

5 Tilinpäätös Jäsenyydet ja osakkuudet Hallintoelimet Valtuusto Hallitus Johtoryhmä Työvaliokunta Muut hallituksen asettamat valiokunnat Toimialaneuvottelukunnat Jäsenmäärä Lausunnot Liitteet S A K T O I M I N T A K E R T O M U S

6 Toimintaympäristö Taloudelliset lähtökohdat Maailmantalous kasvoi vuonna 2004 nopeammin kuin miltei kolmeenkymmeneen vuoteen. Globaalin kasvun vetureina toimivat erityisesti Kiina ja muut Itä-Aasian maat, joiden taloudet jatkoivat nopeata, 7 9 prosentin kasvuaan, ja myös Yhdysvallat, jonka kokonaistuotannon kasvu ylsi viime vuonna runsaaseen neljään prosenttiin. Raakaöljyn hinnan korkealla käynyt nousu vuoden 2004 jälkipuoliskolla sekä valuuttakurssimuutokset leikkasivat talouskasvua. Maailmantalouden noususuhdanteen huipun arvioitiinkin ohitetun vuoden lopulla. Myös euroalue pääsi vihdoin vuoden 2004 keväällä mukaan vahvaan kansainväliseen noususuhdanteeseen. Euroalueen kasvua hidasti mm. vahvistunut euro. Euroalueen yhteenlaskettu kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 1,8 prosenttia, kun alueen talouskasvu vuonna 2003 jäi vain puoleen prosenttiin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen taloudellinen kehitys oli vuonna 2004 suhteellisen suotuisaa. Talouskasvu oli euroalueen nopeimpia. Tuotannon kasvua tukivat sekä ulkomainen että kotimainen kysyntä. Kokonaistuotanto kasvoi 3,7 prosenttia eli runsaan prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2003 (liite 1). Työllisyys alkoi näkyvämmin parantua vuoden loppukuukausina. Vuonna 2004 työllisiä oli keskimäärin saman verran kuin edellisenä vuonna. Viime vuoden työllisyysaste (työllisten osuus vuotiaista) oli 67,2 prosenttia, kun se vuonna 2003 oli 67,3 prosenttia (liite 2). Työttömyysaste vuonna 2004 oli 8,8 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2003 (liite 3). Palkansaajien nimellisansiot nousivat vuonna 2004 keskimäärin 3,4 prosenttia ja reaaliansiot 3,2 prosenttia, kun vuoden keskimääräinen kuluttajahintainflaatio jäi vain 0,2 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousua hidasti eniten maaliskuussa toteutettu alkoholiveron lasku. Myös puhelumaksujen halpeneminen pienensi inflaatiota. Hintoja puolestaan nostivat mm. polttonesteiden hintojen nousu, asuntojen hintojen ja vuokrien nousu sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden kallistuminen. Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdat Työnantajapuoli kokosi vuoden aikana rivinsä perustamalla Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, johon teollisuuden ja yksityisten palvelualojen työnantajaliitot järjestäytyivät. Uuden järjestön toimitusjohtajaksi valittiin suurlähettiläs Leif Fagernäs ja hallituksen puheenjohtajaksi Christoffer Taxell. Uuden järjestön voimin elinkeinoelämä ilmoitti haluavansa tehostaa edunvalvontaansa sekä kotimaassa, Euroopassa että kansainvälisesti. Työmarkkinajärjestö EK:n lisäksi työnantajapuoli tehosti myös yhteiskunnallista vaikuttamistaan aktivoimalla Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n toimintaa. Sen hallitukseen valittiin suomalaisen yrityselämän näkyvimmät johtohenkilöt Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan johdolla. EVA alusti julkista keskustelua useilla ay-vastaisilla raporteilla ja näkyvillä puheenvuoroilla, mikä herätti keskustelua tarpeesta koota voimia ja tuottaa keskustelun avauksia myös palkansaajapuolelta. SAK - T O I M I N T A K E R T O M U S

7 Neuvottelut uudesta tuloratkaisusta käytiin jo EK:n kanssa, vaikka järjestön toiminta juridisesti alkoi vasta vuoden 2005 alusta. Kärjekkäin puheenvuoroin EK ilmoitti, ettei se solmi vanhanmallista tupoa, vaan haluaa siirtää sopimustoiminnan painopistettä paikalliselle tasolle, ja että kunkin sopimusalan erilainen tuottavuuskehitys tulisi ottaa sopimustoiminnassa paremmin huomioon. EK vastusti myös tasa-arvo- ja matalapalkkaerien sisällyttämistä sopimukseen. EK keskeytti tuponeuvottelut AKT:n bussilakon ja sen tukilakkojen ajaksi, mutta päätyi kuitenkin yksimielisesti lopuksi hyväksymään neuvottelutuloksen. Tätä edesauttoi hallituksen merkittävä veropoliittinen panostus tupon tueksi. EU laajeni vappuna 10 uudella jäsenmaalla ja sai valmiiksi ehdotuksen uudeksi perustuslaiksi. Suomalainen ay-liike tervehti uusien jäsenmaiden liittymistä sekä asettui tukemaan päätöksenteon tehostamista ja eurooppalaista sosiaalista mallia vahvistavan perustuslain hyväksymistä. Viron ja muiden Baltian maiden sekä Puolan liittyminen lisäsi jonkin verran ulkomaalaisen lähetetyn työvoiman ja vuokratyövoiman tarjontaa Suomessa. Tätä edesauttoi se, että palvelujen vapaa liikkuvuus toteutui välittömästi laajentumisen myötä. Työvoiman liikkuvuuteen sovellettiin siirtymäaikalakia, jonka mukaan uusien jäsenmaiden työntekijöillä tulee olla uuden ulkomaalaislain mukainen työntekijän oleskelulupa. Luvan myöntämiseen liittyy etukäteen tehtävä työehtojen tarkistaminen ja sen selvittäminen onko ko. tehtävään saatavissa työvoimaa kotimaisilta työmarkkinoilta. Suomi ei hakenut siirtymäaikoja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle. Siirtymäaikalaki ja työvoimapoliittiset kriteerit eivät siten koske esimerkiksi vuokrausliikkeen Suomeen Virosta lähettämää vuokratyövoimaa. Virolaisen vuokratyövoiman määrä onkin noussut Suomessa. Uusi ulkomaalaislaki, joka tuli voimaan , vapautti alle kolmen kuukauden sesonkityöntekijät ja joukon muitakin ulkomaalaisia työntekijäryhmiä työlupaharkinnasta. Tämän seurauksena myönnettyjen työntekijöiden oleskelulupien määrä aleni tuntuvasti edellisvuoteen verrattuna. Lain säätämisen yhteydessä työsuojeluviranomaisen roolia ulkomaisen työvoiman valvonnassa vahvistettiin. SAK korosti, että kansallisten työehtojen noudattaminen Suomessa tehtävässä työssä riippumatta työntekijän kansalaisuudesta on tehokkaasti turvattava. Tilaajavastuun periaate sekä liittojen kanneoikeus nostettiin esille tuloneuvotteluissa. Matti Vanhasen hallituksen keskeiset painopisteet, hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen ja työllisyyden parantaminen, olivat hyvä lähtökohta hallituksen yhteistyölle työmarkkinajärjestöjen kanssa. SAK:n puheenjohtajan aloitteesta vuoden aikana käynnistyi toimialakohtainen vuoropuhelu, joka liittyi hallituksen käynnistämään Suomi maailmantaloudessa-hankkeeseen. Kaikkiaan 23 eri toimialaa laatikin suositukset alan työllisyyden, investointien ja kilpailukyvyn kehittämisestä. Hallitus otti vahvasti kantaa tulopoliittisen kokonaisratkaisun puolesta ja myötävaikutti sen syntymiseen merkittävillä veropäätöksillä sekä lisäpanostuksilla mm. liikenneväylien kehittämiseen. Näin hallitus lunasti kolmikantayhteistyötä koskeneet lupauksensa. Kesäkuussa toteutettiin EU-parlamenttivaalit ja lokakuussa kunnallisvaalit. SAK tuotti molempiin vaaleihin aineistoja palkansaajanäkökulmasta ja pyrki kohottamaan palkansaajien äänestysaktiivisuutta. Edellisiin vaaleihin verrattuna äänestysvilkkaus nousikin jonkin verran. Myös muutoin jatkettiin aktiivista yhteiskuntavaikuttamista päättäjien suuntaan sekä hallituksessa, eduskunnassa että tiedotusvälineiden kautta. Hallintoelinten kokoukset Valtuusto SAK:n valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Kiljavan opistolle Valtuusto hyväksyi SAK:n toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta S A K T O I M I N T A K E R T O M U S

8 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Valtuusto käsitteli yhdeksän liittojen tekemää esitystä. Päätöslausumassaan valtuusto painotti tarvetta selvittää mahdollisuuksia saada helmikuussa 2005 päättyvän tulosopimuksen jatkoksi laaja talous- ja tuloratkaisu, johon kaikki osapuolet aidosti sitoutuvat. Ratkaisun tulee tukea investointeja, työllisyyttä, palkansaajien ostovoimaa ja tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Palkansaajien turvaa muutos- ja irtisanomistilanteissa sekä työttömyyden kohdatessa on vahvistettava. Palkansaajajärjestöjen keskinäistä yhteistyötä on vahvistettava näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtuusto myös kannusti palkansaajia äänestämään kesäkuussa järjestettävissä EU-parlamentin vaaleissa. Valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa Kiljavan opistolla hyväksyttiin SAK:n talous- ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2005 ja käsiteltiin neljä jäsenliittojen tekemää esitystä. Valtuuston kokoontuessa tuponeuvottelut olivat vielä käynnissä. Päätöslausumassaan valtuusto antoi tukensa neuvotteluille. Käynnissä olevat tulopoliittiset neuvottelut olivat SAK:n valtuuston toukokuussa asettamien lähtökohtien mukaiset. Niiden pohjalta SAK:n hallitus täsmensi laatutavoitteiksi työntekijöiden muutosturvan irtisanomistilanteissa, tilaajavastuun ja ammattiliiton kanneoikeuden sekä luottamushenkilöiden aseman vahvistamisen. Tavoitteeksi asetettiin palkansaajien ostovoiman turvaaminen maltillisella ja solidaarisella palkkaratkaisulla, jota täydentää tuloverojen pieni- ja keskituloisiin painottuva, kunnille täysimääräisesti kompensoitu kevennys. Hallitus Vuoden 2004 aikana SAK:n hallitus kokoontui 17 kertaa. Kevätkaudella hallitus käsitteli mm. vuosilomalain valmistelutilannetta, työaikapankkityöryhmän tilannetta ja loppuraporttia, tasaarvolain uudistamista sekä sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamista. Valtion vuosien määrärahakehyksiä sekä vuoden 2005 talousarvioita hallitus käsitteli sekä maaliskuun että kesäkuun kokouksissa ja määritteli SAK:n työllisyyden kohentamista tukevat tavoitteet budjettivaikuttamisessa. Presidentti Tarja Halosen johtaman ILO:n maailmankomission raporttia Oikeudenmukainen globalisaatio: mahdollisuuksia kaikille hallitus käsitteli alkuvuodesta. Suomen hallituksen globalisaatiostrategia ja siihen liittyvä työmarkkinaosapuolten toimialakohtainen vuoropuhelu oli niinikään esillä hallituksen kokouksissa. Hallituksen seminaarissa kesäkuussa käsiteltiin SAK:n toimintastrategiaan liittyviä keskusjärjestön toiminta-ajatusta ja visioita sekä kriittisiä menestystekijöitä. Hallitus käsitteli myös SAK:n ja liittojen keskinäistä työnjakoa pohtineen työryhmän raporttia ja sen teemoja. Sekä toimintastrategia että työnjakotyöryhmän loppuraportti hyväksyttiin elokuun kokouksessa. SAK - T O I M I N T A K E R T O M U S

9 Seminaarissa hallitus perehtyi myös Kiljava-opiston kehittämistoimia suunnitelleen työryhmän ehdotuksiin. Kiljava-työryhmän raportti hyväksytiiin syksyllä Syksyllä SAK:n hallitus keskittyi pääosin tulopoliittisen sopimuksen tavoitteenasetteluun ja neuvottelutilanteen arviointiin. Neuvottelutulos tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille hyväksyttiin SAK:n hallituksessa Liittojen soveltamisneuvotteluiden jälkeen joulukuun 15. päivänä hallitus totesi sopimuksen kattavuuden SAK:n kannalta riittäväksi. Toiminnan ja edunvalvonnan painopisteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitys SAK:n määrätietoinen toiminta johti kattavan ja pitkäkestoisen tuloratkaisun syntymiseen joulukuussa Tuloratkaisu tuo epävarmaan talouskehitykseen vakautta, tukee osaltaan työllisyyttä ja turvaa palkansaajien paremman ostovoiman. Hallitus tuki syntynyttä sopimusta kolmivuotisella veronkevennysohjelmalla sekä lisämäärärahoilla liikennehankkeisiin. SAK vaikutti muutoinkin talous- ja työllisyyspolitiikkaan työttömyyden taittamiseksi ja työllisyyden kääntämiseksi nousuun. SAK teki talouskasvun vauhdittamisen ja työllisyyden parantamisen edellyttämiä esityksiä useaan otteeseen, muun muassa valtion budjettikehysneuvottelujen sekä muutoinkin vuoden 2005 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. SAK vaati mm. toimenpiteitä sekä yksityisten että julkisten investointien lisäämiseksi niin teollisuudessa kuin palvelualoilla. SAK laati solidaarisen palkkapolitiikan talousteoreettisista taustoista selvityksen, joka valmistui sopivasti työnantajien solidaariseen palkkapolitiikkaan kohdistuneiden hyökkäysten aikoihin. SAK:n määrätietoinen toiminta johti myös kattavan ja pitkäkestoisen tuloratkaisun syntymiseen joulukuussa Tuloratkaisu tuo epävarmaan talouskehitykseen vakautta, tukee osaltaan työllisyyttä ja turvaa palkansaajien paremman ostovoiman. Hallitus tuki syntynyttä sopimusta kolmivuotisella verokevennysohjelmalla sekä lisämäärärahoilla liikennehankkeisiin. SAK korosti tarvetta EU:n talous- ja työllisyyspoliittisen koordinaation edistämiseen. SAK toimi kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kautta vuoropuhelun vahvistamiseksi Euroopan Keskuspankin kanssa ja tuki pyrkimyksiä rahapolitiikan pitämiseen keveänä matalan inflaation ja heikon talouskasvun oloissa. Suomalaisessa työelämässä alkoi suuri sukupolvenvaihdos. Suhdannenousun myötä työttömyys kääntyi lievään laskuun ja työllisyysaste lievään nousuun. Hallituksen tavoite :sta uudesta työpaikasta ei näytä toteutuvan vaalikaudella. SAK vaikutti monin eri tavoin maan hallituksen toimiin työllisyysasteen nostamiseksi, rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Tasapainoisen talous- ja työllisyyskehityksen edellytysten luomiseksi syksyllä solmittiin runsaan kahden ja puolen vuoden mittainen tulopoliittinen sopimus. SAK seurasi irtisanomisia ja nosti erityisesti esille työntekijöiden muutosturvan parantamisen sekä yt-lain uudistamistarpeen. SAK vaikutti hallitukseen, jotta suunniteltu ns. matalan tuottavuuden alojen työnantajamaksujen huojennus ei johtaisi osa-aika- ja vuokratyön lisääntymiseen eikä keinotekoisiin työsuhteiden pilkkomisiin. 6 S A K T O I M I N T A K E R T O M U S

10 Elinkeinopoliittinen edunvalvonta eri toimialoilla tähtäsi investointien vauhdittamiseen, jotta työllisyyskehitys paranisi. Globalisaation vaikutuksia selviteltiin yhdessä työnantajajärjestöjen kanssa ja vaikutettiin EU-lainsäädännön sisältöön suomalaisten työntekijöiden edunvalvonnan näkökulmasta (mm. palveludirektiivi, kemikaaliasetus, päästökauppa- ja kaivos- sekä jätedirektiivit). Työnantajapuolen haluttomuudesta johtunutta metsäteollisuutta lukuun ottamatta toimialakohtainen vuoropuhelu päätyi lähes kokonaan yksimielisiin suosituksiin toimialojen kehittämistarpeista ja näkymistä. SAK jatkoi aktiivista vaikuttamista myös valtion eri riski- ja teknologiarahoituslaitoksissa sekä tiede- ja teknologianeuvostossa ja korosti TE-keskusten merkitystä valtion alueellisten toimintojen koordinoijana. Palkkaperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän turvaaminen ja kehittäminen Toimintavuoden aikana SAK:n edustajat vaikuttivat työeläkelakien uudistamisen jatkamiseen vuosien 2001 ja 2002 työmarkkinajärjestöjen sopimusten pohjalta. Eduskunta hyväksyi sopimuksiin perustuvat ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevat muutokset merimieseläkelakiin ja selvennyksiä muihin yksityisen sektorin palkansaajien eläkelakeihin. SAK:n edustajat seurasivat myös työmarkkinasopimuksen edellyttämien muutosten toteuttamista kuntien ja valtion palkansaajien eläkelakeihin. Eduskunta käsitteli ja hyväksyi myös nämä uudistukset vuoden 2004 aikana. Koko toimintavuoden ajan jatkui yksityisen sektorin palkansaajien työeläkelain TyEL:n kolmikantainen valmistelu. SAK:n edustajat olivat aktiivisesti mukana tässä työssä, jossa TEL, LEL ja TaEL yhdistetään ja viimeistellään vuosien 2001 ja 2002 eläkesopimusten mukaiset työeläkevakuuttamista koskevat uudistukset. Eläkelakien kuntoutusuudistus tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Tämän työmarkkinajärjestöjen eläkesopimukseen sisältyneen uudistuksen mukaan työntekijällä on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos hänellä ilman asianmukaisia kuntoutustoimia on todettavissa selkeä uhka tulla työkyvyttömäksi noin viiden vuoden kuluessa. Ammatillinen kuntoutus voi merkitä esimerkiksi työkokeilua uusissa tehtävissä tai kouluttamista uuteen ammattiin. Ammatillisen kuntoutuksen myöntänyt eläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajalta työkyvyttömyyseläkkeen 33 pros. korotettuna. SAK:n edustajat perehtyivät uudistuksen toimeenpanoon eri eläkelaitoksissa. Vuonna 2004 jatkettiin myös kansaneläkelain uudistamista, jossa lain selkeytyksen lisäksi toteutetaan myös työeläkeuudistuksen takia tarpeelliset sisällölliset muutokset. SAK osallistui myös tähän lainvalmistelutyöhön. Toimintavuoden aikana valmisteltiin ja säädettiin erillislaki erityisen pitkään työttöminä olleiden oikeudesta eläketurvansa suuruiseen eläketukeen vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti (ns. Lex Taipale). SAK piti lakia sosiaalipoliittisesti perusteltuna. SAK:n hallituksen jäsenille järjestettiin huhtikuussa 2004 seminaari, jossa käsiteltiin lakisääteisen työeläketurvan tulevaisuuden haasteita, erityisesti työeläketurvan erityisasemaa sekä kansallisen lainsäädännön ja EU:n yhteisölainsäädännön suhdetta. SAK kiirehti sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä käynnistää selvitystyö työeläkeyhtiöiden hallintolain uudistamiseksi. Ministeriö antoi syksyllä 2004 selvitystehtävän pankinjohtaja Matti Louekoskelle, jonka tehtäväksi tuli kartoittaa TEL-hallintolain muutostarpeet muun muassa työmarkkinajärjestöjä kuullen sekä tehdä tarpeellisiksi katsomansa muutosesitykset. SAK - T O I M I N T A K E R T O M U S

11 Toimintavuoden aikana käynnistettiin SAK:n myötävaikutuksella myös työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyönä valmistelu, jonka tavoitteena on työeläkelaitosten sijoitussäännösten kehittäminen vastaamaan muuttuneita olosuhteita. SAK:n edustajat olivat mukana työryhmässä, jossa valmisteltiin esitys sairausvakuutuslain uudenaikaistamisesta ja selkeyttämisestä. SAK seurasi myös syksyllä 2004 tapahtunutta esityksen eduskuntakäsittelyä, jonka aikana sitä myös SAK:n myötävaikutuksella täydennettiin hallitusohjelmaan perustuneilla muutoksilla. Nämä muutokset estävät pienten lasten vanhempien päivärahojen heikentymisen tilanteissa, joissa lapset syntyvät lyhyehkön ajan sisällä, parantavat lyhytkestoisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden oikeutta sairausvakuutuksen päivärahaan ja korottavat vähimmäisäitiys- ja vanhempainrahaa. Samassa yhteydessä parannettiin niin ikään hallitusohjelmaan perustuen työnantajien korvausta niistä vuosilomakustannuksista, jotka perustuvat äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvään vuosilomaan. Toimintavuoden aikana valmistui myös työryhmäesitys SAK:n tavoitteena olevasta sairausvakuutuksen osapäivärahasta, joka on tarkoitettu tasoittamaan työhön paluuta pitkähkön sairausloman jälkeen. SAK:n työryhmäedustajan vaikutuksesta esitykset vastaavat pitkälti asetettuja tavoitteita. Toimintavuoden aikana jatkettiin vuoden 2003 alusta voimaan tulleen uudistetun työttömyysturvalain toteutumisen seurantaa, johon SAK:n edustajat osallistuivat. Tähän liittyen säädettiin työvoimatoimikunnille korvausvelvollisuus virheellisistä työvoimapoliittisista lausunnoista. Lisäksi parannettiin yrittäjien työssäoloehtoon liittyvää jälkisuojaa tilanteissa, joissa yrittäjä siirtyy palkansaajaksi ja palkansaajakassan jäseneksi. SAK:n edustajat saivat neuvotelluksi uuden jatkoajan poikkeukselle, jonka mukaan soviteltuja työttömyyspäivärahoja voidaan maksaa vuoden 2005 loppuun ilman enimmäiskestorajoitusta. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös työeläkelakien uudistamisen takia tarpeellisten työttömyysturvalain muutosten toteuttaminen. Tähän liittyen muutettiin työttömyyskassalakia siten, että kassan jäsenenä voi olla 68 vuotiaaksi asti. SAK vaati johdonmukaisuutta työeläkeuudistuksen kanssa siten, että työttömälle työnhakijalle on säädettävä oikeus saada työttömyysturvaa 68 ikävuoteen asti, mutta hallituksen ja työnantajien vastustuksen vuoksi työttömyysturvalakiin tehtiin muutos, jonka mukaan päivärahan maksaminen 68 täyttämiseen asti rajoitettiin lomautustilanteisiin. 8 S A K T O I M I N T A K E R T O M U S

12 SAK seurasi aktiivisesti toimintavuoden aikana hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmaan perustuvan työmarkkinatuen aktivointiuudistuksen valmistelua ja pyrki vaikuttamaan uudistuksen sisältöön. Toimintavuoden aikana SAK yhteistyössä jäsenliittojen kanssa jatkoi pohdintaa lainsäädäntöön ja käytännön työhön tarvittavista muutoksista, joilla työttömyyskassojen toimintaa työttömyysturvan toimeenpanossa voitaisiin entisestään kehittää. SAK:n edustajat myötävaikuttivat Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan kehittämiseen ja onnistuivat säilyttämään kassojen jäsenmaksutasaukseen käytettävän erän entisen suuruisena. SAK:n edustajat osallistuivat toimintavuoden aikana tapaturmavakuutuksen muuttamista koskeviin neuvotteluihin, joiden tuloksena lakkautettiin vakuutusyhtiöiltä peritty niin sanottu laastarivero ja siirryttiin suoralaskutukseen myös silloin, kun työtapaturmaa hoidetaan julkisen sektorin laitoksessa. Uudistuksella on tarkoitus nopeuttaa hoitoon pääsyä, paranemista ja työhön paluuta. Uudistus keventää myös hieman kuntien sairaanhoidon kustannuksia ja kohdentaa maksut oikeudenmukaisemmin kuin fiskaalisluonteinen laastarivero. Muutos säädettiin tulevaksi voimaan vuoden 2005 alusta. Työeläkeuudistuksessa päätettiin, että kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa palkkojen muutoksen osuus on 20 pros. ja hintojen muutoksen osuus 80 pros. Tämä johti neuvotteluihin myös tapaturmavakuutuksessa sovellettavista indekseistä. SAK:n edustaja valmistelutyöryhmässä onnistui yhteistyössä toisten palkansaajaedustajien kanssa pääsemään tavoitteeseen, jossa uhkaamassa ollut tapaturmaetuuksien heikentäminen pystyttiin välttämään, vaikka indeksin rakenne soveltuvin osin vastaa työeläkelakiin säädettyä indeksiä. Lainmuutos säädettiin tulevaksi voimaan vuoden 2005 alusta. SAK:n edustajat olivat mukana työryhmässä, jossa valmisteltiin esitys kuntoutuslain ja kuntoutusrahalain uudenaikaistamisesta ja yhdistämisestä yhdeksi laiksi. Uudistus oli pääosin teknistä selkeyttämistä, mutta myös joitakin konkreettisia parannuksia saatiin SAK:n vaikutuksesta läpi. Tällaisia ovat muun muassa ylläpitokorvauksen tason korottaminen, sairausvakuutuksen ja kuntoutuksen matkakorvausten omavastuiden yhdistäminen ja laissa vahvistettu oikeus kuntoutusrahaan myös silloin, kun kuntoutuksen ajalta on oikeus vuosilomapalkkaan. SAK:n edustajat osallistuivat toimintavuoden aikana neuvotteluihin, joissa valmisteltiin esityksiä vuoden 2005 työeläkemaksujen tasosta sekä työeläkerahastojen laskuperustekoron määrittämistavasta ja tasosta. SAK:n edustajat osallistuivat myös työttömyysvakuutusrahaston hallinnossa neuvotteluihin, joissa päätettiin työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksun taso vuodelle Lisäksi SAK vaikutti ratkaisevasti siihen, että pahimmin työttömyydestä vuonna 2004 kärsineiden alojen työttömyyskassoille päätettiin työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta jakaa lakisääteistä jäsenmaksujen tasausta enemmän kuin edellisenä vuotena. SAK:n edustajat osallistuivat sairausvakuutuksen rahoituksen uudistamista koskeviin neuvotteluihin ja uudistusta valmistelevan kolmikantaisen työryhmän työhön. Neuvotteluissa edettiin SAK:n asettamien tavoitteiden suuntaan esimerkiksi siten, että työnantajat rahoittavat uudistuksen voimaantulon jälkeen pääosan sairausvakuutuksen työhön liittyvistä etuuksista, kuten palkan mukaan määräytyvistä sairaus- sekä äitiys- ja vanhempainrahoista. Työnantajat onnistuivat sen sijaan hallituksen tuella torjumaan osallistumisensa lääkekorvausten ja muiden sairaanhoidon korvausten kustantamiseen. Hallitus päätti vuoden 2005 budjetin valmistelun yhteydessä, että sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen siirtyy vuoden 2006 alkuun. SAK - T O I M I N T A K E R T O M U S

13 Globalisaation vaikutusten hallinta Globalisaation hallinta oli vahvasti esillä Suomen politiikassa ja SAK:n kansainvälisessä edunvalvonnassa. Helmikuussa 2004 julkaistiin tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Tansanian presidentti Benjamin Mkapan johtaman Kansainvälisen työjärjestön ILO:n globalisaation sosiaalista ulottuvuutta selvittäneen maailmankomission raportti. Vuoden aikana valtiovalta käynnisti myös kaksi globalisaatioselvitystä. Valtioneuvoston kanslian (VNK) selvitys arvioi globalisaation vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn. Ulkoasiainministeriö puolestaan tarkastelee globalisaatiota laajemmin suomalaisesta näkökulmasta. SAK osallistui kolmikantaiseen selvitystyöhön, joka käsitteli tilanteita, joissa suomalaiset yritykset siirtävät toimintaansa ulkomaille. Työryhmä kuuli vuoden kuluessa useita eri asiantuntijoita globalisaatiosta. SAK osallistui ILO:n globaalikomission raportista käytävään keskusteluun ja edisti erityisesti sen työelämää koskevien suositusten toteuttamista. Osallistuttiin aktiivisesti pohjoismaiseen kolmikantaseminaariin sekä työministeriön järjestämään kansalliseen kolmikantaseminaariin. Niissä keskusteltiin maailmankomission suositusten toimeenpanosta. Maailmankomission raportin suositukset olivat keskeisenä aiheena ILO:n 92. työkonferenssissa kesäkuussa Työkonferenssi käsitteli myös ammattiyhdistysoikeuksien tilaa eri puolilla maailmaa. Keskustelun pohjana oli raportti, joka liittyy vuonna 1998 hyväksyttyyn työelämän perusoikeuksien seurantaan. ILO:n työkonferenssi hyväksyi suosituksen inhimillisten voimavarojen kehittämisestä. Maahanmuuttajatyöntekijöitä koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Lisäksi työkonferenssi hyväksyi päätöslausuman sukupuolten välisen tasa-arvon, samapalkkaisuuden ja äitiyssuojelun edistämisestä. SAK osallistui myös VNK:n globalisaatioraportin laadintaan sekä oli monin tavoin mukana ulkoasiainministeriön globalisaatioraportin valmistelussa. SAK edisti työelämän perusoikeuksien vahvistumista myös YK:n kaupan ja kehityksen järjestön UNCTAD:in ministerikonferenssissa sekä kansainvälistä kauppaa koskevalla WTO-kierroksella. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen merkittävin tapahtuma vuonna 2004 oli joulukuussa Japanin Miayzakissa pidetty Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton (VAKL) 18. edustajakokous. Kokous hyväksyi suuntaviivat kansainvälisen ay-liikkeen yhdistymiselle ja voimien kokoamiselle ja linjasi perustaa ay-liikkeen globalisaatio-strategialle. SAK osallistui aktiivisesti edustajakokouksen työskentelyyn antaen tukensa kansainvälisen ay-liikkeen yhtenäisyydelle. SAK käynnisti EU:n ja Aasian maiden syyskuussa 2006 pidettävän ASEM ay-foorumin valmistelut. Osallistuttiin ASEM ay-foorumiin Hanoissa huhtikuussa Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) puitteissa toimittiin yhdessä liittojen kanssa kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden palkansaajien ja ammattiyhdistysten aseman parantamiseksi. SAK oli kumppanina useissa projekteissa. Filippiineillä ja Ghanassa tuettiin ay-koulutusta, Dominikaanisessa tasavallassa ja Kolumbiassa edistettiin ay-liikkeen yhdistymistä sekä erityisesti naisten ja nuorten asemaa ay-liikkeessä. Etelä Afrikassa koulutettiin palkansaajia osallistumaan eläkerahastojen hallintoon. SAK:n kumppanuusprojekteista merkittävin oli useat Afrikan maat kattava monikansallisten yritysten toiminnan vastuullisuutta tarkasteleva hanke, jonka tuloksia esiteltiin Maailman Sosiaalifoorumissa Intian Mumbaissa. SAK toimi myös yhteistyössä ay-liikkeen ulkopuolisten tahojen kanssa globalisaation hallinnassa. Kehityspoliittisen toimikunnan työssä vaikutettiin koko Suomen kehityspolitiikan suuntaan. Elinkeinoelämän, valtiovallan, kirkon ja kansalaisjärjestöjen kanssa yhdessä perustetussa 10 S A K T O I M I N T A K E R T O M U S

14 Eettisessä Foorumissa edistettiin suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta. Yhdessä järjestöjen kanssa perustetussa FinnWatchissa tarkasteltiin suomalaisyritysten toiminnan vastuullisuutta. EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta Euroopan unionille vuosi 2004 oli käänteentekevä kahdessakin mielessä. EU laajeni 25 valtion yhteisöksi kymmenellä uudella jäsenmaalla. Lokakuun lopulla Roomassa allekirjoitettiin perustuslaillinen sopimus, joka on lähtenyt vahvistettavaksi jäsenmaihin. Sopimuksella, jota myös perustuslaiksi kutsutaan, luodaan pelisäännöt laajentuneen unionin päätöksenteolle. Unionin laajeneminen merkitsi EU:n väestön lisääntymistä 70 miljoonalla, yhteisen bruttokansatuotteen kasvua 15 prosentilla, mutta samalla henkeä kohden lasketun bkt:n alenemista kahdeksalla prosentilla. Uusista jäsenmaista kahdeksan on entisiä kommunistisia maita, jotka puolessatoista vuosikymmenessä ovat demokratisoineet yhteiskuntajärjestelmänsä ja siirtyneet markkinatalouteen. Niiden työmarkkinajärjestelmät ja ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoima ovat selvästi heikompia kuin vanhoissa jäsenmaissa. Uusista jäsenmaista Viro, Latvia, Liettua ja Puola sijaitsevat Suomen naapurustossa ja Itämeren piirissä. Tämä lisää tarvetta vahvistaa EU:n pohjoista ulottuvuutta. Uudet jäsenmaat saivat liittyessään siirtymäaikoja useilla yhteiskunnan alueilla, joista ay-liikkeen kannalta merkittävin on työvoiman vapaa liikkuvuus. Ay-liikkeen kannalta uudessa, entistä selkeämmässä perustuslaillisessa sopimuksessa on sekä myönteistä että toivomisen varaa. Sen toinen osa on perusoikeusasiakirja, jossa mm. määritellään työelämän perusoikeudet. Työmarkkinaosapuolten asema tunnustetaan selkeästi. Sopimus ei merkitse hyppyä "liittovaltioon", vaan yhteisöllisyys ja kansallinen päätöksenteko ovat kohtuullisessa tasapainossa. Muita tärkeitä edunvalvonta-asioita vuoden 2004 aikana olivat palveluiden vapaata liikkuvuutta koskeva direktiiviesitys, vuokratyötä koskeva direktiiviesitys ja työaikadirektiivin uudistamisprosessi. Kaikkien kolmen osalta ratkaiseva käsittely siirtyi vuoteen Sosiaalisessa vuoropuhelussa eli EAY:n ja työnantajajärjestöjen välillä toimivassa neuvotteluprosessissa syntyi keväällä 2004 puitesopimus työperäisestä stressistä. Kuten tietoliikenneavusteista etätyötä koskeva sopimus, se laitetaan täytäntöön työmarkkinaosapuolten omien menettelyjen ja käytäntöjen mukaisesti eikä direktiivillä. Tästä saattaa aiheutua ongelmia täytäntöönpanon suhteen. Sopimus hyväksyttiin EAY:n hallituksessa kesäkuussa. SAK äänesti sopimuksen puolesta. EAY:n tes-komitea teetti kyselyn koskien jäsenmaiden sopimustoimintaa. Tällä kertaa kyselyssä oli mukana myös uudet jäsenmaat, kaikkiaan 21 maata. Kyselyn johtopäätöksistä kävi ilmi vanhojen jäsenmaiden samankaltaiset ongelmat liittyen yritysten toimintojen siirtämiseen maasta toiseen halvempien kustannusten perässä, ja kilpailukyvyn nimissä tapahtuviin työehtosopimusten heikentämispyrkimyksiin. Uusissa jäsenmaissa ongelmat kulminoituivat peruskysymyksiin kuten työehtosopimusten aikaansaamiseen ylipäätään, sekä työlainsäädännön kehittymättömyyteen ja lainsäädännön noudattamiseen. SAK osallistui yhteistyössä EAY:n kanssa Euroopan unionin yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevään sidosryhmäfoorumiin. Foorumin puitteissa valmisteltiin EU:n kantaa yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseksi. Valmistelutyön tueksi EAY teetti selvityksen jäsenjärjestöjensä näkemyksistä yritysten yhteiskuntavastuusta. SAK koordinoi selvityksen pohjoismaita koskevan osuuden. SAK - T O I M I N T A K E R T O M U S

15 SAK edisti Baltian maiden ja Puolan EU-liittymiskehitystä Itämerenmaiden verkoston BAS- TUN:in piirissä ja antoi konkreettista tukea Baltian maille ja erityisesti Viron ay-liikkeelle sopeutumisen helpottamiseksi. SAK kiinnitti edelleen viranomaisten huomiota siihen, että laajentumisen kielteiset vaikutukset kotimaisiin työmarkkinoihin ja edunvalvontaan tulisi estää. SAK osallistui näitä vaikutuksia kevään 2004 aikana selvittäneen PAY:n ad hoc työryhmän työhön. SAK ja EAY toimivat aktiivisesti saadakseen jäsenensä äänestämään kesäkuussa pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomalaisten äänestysaktiivisuus nousikin selvästi vuoden 1999 tasolta runsaaseen 41 prosenttiin. EAY on suomalaisen ay-liikkeen tärkein vaikutuskanava EU-tasolla. Siinä oli vuoden 2004 lopulla 76 kansallista jäsenjärjestöä 34 maasta, 11 ammattisihteeristöä ja 39 rajat ylittävää aluekomiteaa. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Brysselin toimisto, KEY-Finland, välitti tietoja ja toimi suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tukikohtana EU-pääkaupungissa. Toimiston vakinaisen henkilökunnan ohella siellä työskenteli vuoden aikana lyhyissä projektiluontoisissa tehtävissä myös keskusjärjestöjen ja liittojen toimitsijoita. Perinteinen pohjoismainen ay-yhteistyö jatkui Pohjolan Ammatillisen Yhteisjärjestön PAY:n puitteissa. Järjestön eurooppavaliokunta ja itämerivaliokunta pitivät useita kokouksia vuoden mittaan ja valmistelivat omalta osaltaan PAY:n Itämeren alueen konferenssia Tukholmassa elo- syyskuun vaihteessa. Kyseessä oli ensimmäinen kolmikantakonferenssi, jossa Pohjoismaat ja kolme Baltian maata olivat edustettuina. EU:n uuden perustuslain ja EU:n laajentumisen vaikutusten seuranta oli keskeinen SAK:n edunvalvonnan kohde vuonna Keskeisiä kysymyksiä olivat mm. perusoikeuksien vahvistuminen myös käytännössä sekä jäsenmaiden talouspolitiikan tehokkaampi yhteensovittaminen yhteisen rahapolitiikan ja euron oloissa. Työvoiman vapaata liikkuvuutta ja sisämaan maantiekuljetuksia rajoitettiin joustavilla siirtymäkausijärjestelyillä. Niiden vaikutuksia ryhdyttiin arvioimaan kolmikantaisesti kertyvien kokemusten pohjalta. Palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumisella heti laajentumisen voimaan astuttua ja uudella ulkomaalaislailla oli suuremmat vaikutukset suomalaisiin työmarkkinoihin kuin perinteisellä työlupakäytännön mukaisella maahantulolla. Harmaan talouden ilmiöistä ja pimeän ulkomaisen työvoiman käytöstä raportoitiin pitkin vuotta ja ongelmaan puututtiin tehostamalla KRP:n uuden ulkomaisen työvoiman valvontayksikön toimintaa. Tulosopimuksen yhteydessä sovittiin yksikön vakinaistamisesta ja sen toimintasektorin laajentamisesta koskemaan laajemmin harmaata taloutta. Tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin myös toimenpiteistä harmaan talouden torjuntaan sekä tilaajan vastuun toteuttamiseen liittyen. Muun muassa työministeriön kolmikantainen ns. ULTEVA 2 työryhmä sai tehtäväkseen selvittää ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi, joilla luodaan edellytykset sille, että yritykset täyttävät työsuhteisiinsa, veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvollisuutensa alihankinta- ja vuokratyötilanteissa. Tallinnan infopiste Tallinnan infopisteen keskeisenä tehtävänä on Suomen ay-liikkeen ja työelämän periaatteiden tunnetuksi tekeminen Virossa tiedottamalla, neuvomalla ja kouluttamalla. Tärkeitä tavoitteita ovat Suomen ja Viron työmarkkinayhteistyön vahvistaminen, Suomeen töihin aikovien viro- 12 S A K T O I M I N T A K E R T O M U S

16 laisten tietoisuuden lisääminen Suomen työelämän säännöistä sekä Suomessa laillisesti työskentelevien virolaisten aseman parantaminen ja säädösrikkomuksien vähentäminen. Vuoden 2004 loppuun mennessä infopisteessä on vieraillut noin suomalaisesta työelämästä kiinnostunutta virolaista ja Viron venäläistä. Sen lisäksi on tullut noin tiedustelua sähköpostitse ja puhelimitse. Ammattiryhmistä eniten on neuvottu rakennus-, palvelu-, metalli-, ja kuljetusalan sekä maa- ja metsätalousalan ihmisiä. Vuodesta 2004 alkaen uusi Suomen työmarkkinoista kiinnostunut ryhmä on terveydenhoitoalan ihmiset. Enemmistö kävijöistä (n. 73 %) on ollut vironkielisiä, loput venäjänkielisiä. Viime vuonna erityistä kiinnostusta infopisteessä kävijöissä herätti palvelujen vapaa liikkuvuus ja lähetettyjen työntekijöiden asema. Suomen työelämän infopiste on toistuvasti neuvonut ihmisiä, joille vuokrafirmat ovat maksaneet alipalkkaa eivätkä ole muutenkaan noudattaneet työehtosopimusten mukaisia työehtoja. Infopisteen uudeksi tehtäväksi onkin muodostunut virolaisten vuokratyöntekijöiden edunvalvonta Suomessa olemassaolevien resurssien puitteissa. Toukokuussa Viron liityttyä Euroopan unioniin Infopiste järjesti Tallinnassa Suomi-Viro seminaarin. Seminaarin aiheena oli palvelujen ja työvoiman liikkuvuus Virosta Suomeen. Tilaisuus keräsi yli sata osallistujaa ja sai runsaasti julkisuutta. Suomen suurlähetystön kanssa järjestettiin yhteistyössä valtakunnalliset EU-päivät toukokuuta Tallinnassa. Infopiste esitteli tapahtumassa Suomen osastolla infopiste-projektin tavoitteita sekä teki erityisesti nuorille virolaisille tutuksi Suomen työelämää ja työmarkkinajärjestelmää. Uutta vuonna 2004 olivat Suomen työelämää ja ay-liikettä koskevat infopäivät Pärnussa ja Tartossa yhteistyössä EAKL:n aluetoimistojen kanssa. Kummassakin tilaisuudessa oli toistasataa osallistujaa. Infopäiviä varten laadittiin tiedotteita ja infolehtisiä. Molemmat infopäivät ylittivät myös uutiskynnyksen virolaisessa mediassa. Työmarkkinajärjestöjen lisäksi osin EU-rahoitteisen infopiste-projektin tärkeitä viiteryhmiä ovat työmarkkinaviranomaiset ja poliittiset päättäjät. Viron työmarkkinahallituksen ja Suomen työministeriön yhteydessä toimivien kansainvälisen työnvälityksen eli EURES-tiimien kanssa on järjestetty yhteisiä neuvotteluja Tallinnassa ja Helsingissä. Kansainvälinen yhteistyö on vuoden aikana lisääntynyt. Infopisteessä ovat vierailleet mm. Ruotsin valtiosihteeri ja Ruotsin työministeriön johtavat virkamiehet. Myös Ruotsin LO:n taholta on oltu yhteydessä. Infopisteen kokemuksia on jaettu muiden Pohjoismaiden ja Keski- Euroopan kollegoiden kanssa. Vuoden 2004 aikana tehtiin infopisteen toiminnasta tutkimus, jossa arvioitiin hankkeen onnistumista. Tehtävään palkattiin valtiotieteiden ylioppilas Tiina Santala, joka tutkii Viron kansalaisyhteiskunnan kehittymistä ja ammattiyhdistyksen roolia siinä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Tutkimuksen tulokset olivat infopisteelle varsin myönteiset. Tallinnan infopiste -projektin ohjausryhmä on todennut, että Tallinnan infopisteen toiminta on tarpeellista, ja sitä on jatkettava järjestöjen ja liittojen omalla rahoituksella. Jäsenvaikuttavuus SAK - T O I M I N T A K E R T O M U S

17 Jäsenistön ostovoiman varmistaminen ja oikeudenmukainen tulonjako Tulopoliittisen sopimuksessa sovittujen toisen vuoden korotusten kustannusvaikutus oli yhteensä 2,2 prosenttia. Vuonna 2004 ansiotulojen veroja alennettiin yhteensä 775 miljoonalla eurolla. Lisäksi alkoholijuomien hintojen alentaminen maaliskuussa alensi keskimääräistä kuluttajahintatasoa lähes prosentin. Tulopoliittinen selvitystoimikunta arvioi palkansaajien ostovoiman kasvuksi viisi prosenttia vuonna 2004 (liite 4). SAK osallistui tulopoliittisen selvitystoimikunnan työhön. Keväällä toimikunta arvioi sopimuskauden taloudellista kehitystä. Syksyllä valmisteltiin tuloneuvottelujen tueksi selvitys tuloratkaisujen yleisistä lähtökohdista. Tulopoliittisen sopimuksen ansiokehitystarkastelua varten selvitettiin kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden sekä sopimusalojen ansioiden kehitystä. Ratkaisulautakunnan käsittelyyn SAK vei yhteensä 17 alan ansiokehityksen. Lautakunnan päätöksellä palkantarkistuksen sai kolme alaa. Veroseminaari järjestettiin keväällä Seminaarissa käsiteltiin yritys- ja pääomaverouudistuksen sekä ajankohtaisten verokysymysten lisäksi SAK:ssa valmisteltua verokilpailuraporttia. Syksyllä 2004 laadittiin aineistoa tuloratkaisuun liittyvistä verokysymyksistä. 14 S A K T O I M I N T A K E R T O M U S

18 Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän toimivuus Työnteon vähimmäisehdot on välttämätöntä turvata kattavasti riippumatta siitä onko työnantaja järjestäytynyt vai ei. Työsopimuslain säätämisen yhteydessä asetettu työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta ja työtuomioistuin ovat vahvistaneet kaikkiaan 149 valtakunnallisen työehtosopimuksen yleissitoviksi. Yleissitovuutta vailla on tällä hetkellä 30 valtakunnallista sopimusta. Lautakunnan ratkaisutoiminnassa on saanut ylikorostuneen aseman tilastoaineiston perusteella laskettava edustavuuden arviointi. Tilastotietojen käyttö on ongelmallista, koska kukin työehtosopimus muodostaa oman itsenäisen laissa tarkoitetun asianomaisen alansa, eikä niitä tilastoida erikseen. Olemassa olevat tilastot on laadittu kokonaan muita tarkoituksia kuin yleissitovuuden arviointia varten. Liitot voivat myöhemmin käynnistää uudelleen nyt ei-yleissitoviksi katsottujen työehtosopimusten edustavuuden arvioinnin, mikäli yleissitovuuden edellytyksissä tapahtuu muutoksia. Elokuussa Turun hovioikeus vahvisti tuomiossaan, että kuorma-autoalan työehtosopimus oli ollut vuonna 2001 yleissitova jo vanhan työsopimuslain yleissitovuussäännöksen nojalla. Aikaisemmin Vaasan hovioikeus oli päätynyt samaan tulokseen vuosien osalta. Näin STM:n työsuojeluosaston yleissitovuuden valvontaa heikentänyt kyseenalainen tulkinta on oikeuskäytännössä saatu oikaistua. Yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen keskinäistä suhdetta muuttanut työsopimuslain säännös aiheuttaa sopimuskentässä ongelmia ja huolta. Esimerkiksi videovuokrausalalla on solmittu työehtosopimus, jolla pyritään kiertämään Palvelualojen ammattiliitto PAM:n solmiman kaupan alan työehtosopimuksen määräyksiä. Videovuokrausalan työehtosopimuksen on työntekijäpuolella solminut yhdistys, joka ei edusta aidosti alan työntekijöitä. Yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti tammikuussa 2004 sopimuksen yleissitovaksi. Tulopolittinen sopimus vuosille Syksyn 2004 tulopoliittisiin neuvotteluihin lähdettiin SAK:n keväisen valtuuston päätösten pohjalta. Tavoitteita valmisteltiin toimialaneuvottelukuntien kuulemisten kautta. SAK lähti neuvottelukierrokselle kolmella laadullisella päätavoitteella, jotka olivat palkansaajien muutosturvan parantaminen, tilaajavastuun kehittäminen ja luottamushenkilöiden aseman parantaminen. Lisäksi tavoitteena oli kansantulon keskimääräisen tuottavuuden perusteella määritellyt palkankorotukset. Palkankorotuksia ryyditettiin matalapalkka- ja tasa-arvoerällä sekä vaatimuksilla pieni- ja keskituloisten verojen keventämisestä. Pääpaino ostovoiman kasvattamisessa oli palkankorotuksilla. Lisäksi neuvotteluissa tavoiteltiin merkittävää valtiovallan investointi- ja toimenpidepakettia. Laadullisia sekä palkkatavoitteita valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä etenkin STTK:n kanssa. Tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutulos syntyi Se hyväksyttiin SAK:n hallituksessa samana päivänä ja lähetettiin hyväksymissuosituksin liitoille. Liittojen soveltamisneuvottelujen tuloksena sopimus sai 81 prosentin kattavuuden. Ennätyspitkä ja kolmas perättäinen tulopoliittinen sopimus allekirjoitettiin Sopimuskausi on Sopimus jatkaa vuonna 2001 alkanutta yhtäjaksoista tupo-sopimusten ajanjaksoa. Yhteensä seitsemälle vuodelle ulottuva periodi on ainutlaatuinen tupojen 35 vuoden historian aikana. Tulopoliittisen sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutukset voimaantuloajankohtinaan ovat 2,5 prosenttia ( ) ja 2,1 prosenttia ( ). Ne sisältävät kumpanakin vuonna yleiskorotuksen, liittoerän ja toisena vuonna toteutettavan tasa-arvoerän. Valtion toteuttamilla veronkevennyksillä tuetaan palkkaratkaisua sekä investointipaketilla työllisyyttä. SAK:ssa tehtyjen arvioiden mukaan ratkaisu kasvattaa palkansaajan ostovoimaa noin kaksi prosenttiyksikköä vuodessa. SAK - T O I M I N T A K E R T O M U S

19 Tärkein laadullinen uudistus eli muutosturva toteutettiin käyttäen nykyistä lainsäädäntöä ja sopimuspohjia sen luomiseen. Tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa hyödynnetään irtisanomisaikaa työhakua ja muita työllistymisen toimenpiteitä varten. Työvoimahallinto tulee mukaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa laatimallaan työllistymisohjelmalla. Työttömyysturva paranee yli 20 prosenttia työllistymisohjelman toimenpiteiden ajalta. Tilaajavastuun ja kanneoikeuden alueelta saatiin sopimukseen raamit, joiden pohjalta työryhmät työskentelevät. Sopimuksessa luottamushenkilöiden asemaa yhdenmukaistettiin ja tietojen saamista selkiytettiin. Tasa-arvoa ja paikallista sopimista edistettiin jatkuvan neuvottelun suuntaan. Muutosturvan ja yhteistoimintamenettelyn kehittäminen SAK:n tavoitteena on, että Suomi on työsuhdeturvan tasossa Euroopan kärkimaiden joukossa. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille asetettu muutosturvatyöryhmä selvitti irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden muutosturvaa. Työryhmän tehtävänä oli kehittää taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyvää yhteistoimintamenettelyä sekä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä samoin kuin työministeriön ja Koulutusrahaston tukia ja etuuksia. Kolmikantaisen työryhmän työ päättyi tuloksetta helmikuussa Työnantajajärjestöt eivät vielä keväällä olleet valmiita sitoutumaan työntekijöiden muutosturvan parantamiseen eivätkä toimenpiteisiin, joilla tuetaan työntekijän uudelleentyöllistämisen edellyttämää koulutusta tai kuntoutusta. Syksyn 2004 tuloneuvotteluissa muutosturvasta päästiin sopimukseen. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotuille yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöille sovittiin oikeus henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen, jonka kustannuksista työnantajat vastaavat kollektiivisesti. Työllistämisohjelman laatii työvoimaviranomainen. Korotettu koulutustuki maksetaan työttömyyskassasta ja se rahoitetaan korottamalla työnantajilta perittävää työttömyysvakuutusmaksua. Työntekijä voi irtianomisaikana käyttää palkallista vapaata esim. työnhakuun ja koulutukseen 5 20 päivää. riippuen irtisanomisajan pituudesta. Työsuhteen päättymisen jälkeen työllistymisohjelmaan osallistuvalla työntekijällä on oikeus saada korotettua koulutustukea maksimissaan 185 päivän ajan. Tuki ei vaikuta korotettuun ansio-osaan eli erorahalisään. Korotetun koulutustuen suuruus on 65 prosenttia päiväpalkan ja työttömyyspäivärahan perusosan erotuksesta. Muutosturvapaketti tuli voimaan sopimusteitse heti uuden sopimuskauden alusta Muutosturvan toteutuminen koko mitassaan edellyttää kuitenkin muutoksia mm. yhteistoimintalakiin, työsopimuslakiin, työttömyysturvalakiin ja työvoimapalvelulakiin. Tuloratkaisussa sovittiin myös näiden muutosten ripeästä toteuttamisesta. 16 S A K T O I M I N T A K E R T O M U S

20 Yhteistoimintalakia valmistelevan komitean työ on toimintavuonna keskittynyt mm. vanhan lain läpikäymiseen, eduskuntaan valmistellun työntekijöiden tiedottamista ja kuulemista koskevan direktiivin implementoimiseen sekä tupon jälkeen muutosturvan sisällyttämiseen lakiin. Komitea kokoontui toimintavuonna 28 kertaa. Lakia valmistelevan komitean työ jatkuu ja sen pitäisi jättää ehdotuksensa kokonaisuudistuksesta mennessä. Työelämän kehittäminen Kolmikantainen vuosilomalakikomitea sai maaliskuussa 2004 valmiiksi ehdotuksensa vuosilomalain kokonaisuudistukseksi. Vuonna 2001 käynnistynyt komiteatyö osoittautui yhtä vaikeaksi kuin aikaisemmat lomalain uudistamishankkeet. Komitea kuitenkin kykeni löytämään ratkaisun, jolla saatetaan erilaisissa työsuhde- ja työaikamuodoissa työskentelevät työntekijät vuosilomaetuuksien suhteen tasavertaiseen asemaan kenenkään vuosilomaetuuksia heikentämättä. Hallituksen esitys uudeksi laiksi annettiin eduskunnalle marraskuussa. Lakiesitystä valmisteltaessa keskeiseksi erimielisyysasiaksi nousi kysymys siitä voidaanko työntekijän suojaa vaarantamatta laissa sallia viidennen lomaviikon vaihtaminen lomakorvaukseen tai pitäminen päivää lyhyemmissä osissa. Hallituksen esityksessä lomaviikon vaihtamista lomakorvaukseen ei enää ehdotettu. Eurooppatasolla jatkui vuokratyön vähimmäissuojaa koskevan komission direktiiviesityksen käsittely. SAK:n edustajat osallistuivat yhteistyössä EAY:n kanssa valmistelun taustatyöhön. Euroopan unionin työ- ja sosiaaliasiain ministerineuvostossa ei päästy vuoden 2004 aikana poliittiseen yhteisymmärrykseen direktiivin sisällöstä. Näkemyserot liittyivät ensisijaisesti vuokratyöntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun. Komission, lähtökohtaisesti palkansaajapuolen kantoja vastaavan, ehdotuksen mukaan vuokratyöntekijöitä ei saa syrjiä suhteessa käyttäjäyrityksen työntekijöihin maksamalla käyttäjäyrityksen työehtoja alempaa palkkaa. Erimielisyyttä oli mm. direktiivin soveltamisen mahdollisista poikkeuksista, jäsenmaiden vuokratyötä koskevien kieltojen ja rajoitusten tarkastelusta, kynnysajoista sekä siirtymäajoista. Vuonna 2003 aloitettuja tietotekniikka-avusteista etätyötä koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia neuvotteluja käytiin työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken työryhmässä kesäkuuhun 2004 asti. Yhteistä pohjaa eurooppatason etätyösopimuksen kansalliseksi voimaansaattamiseksi ei neuvotteluissa löytynyt. Palkansaajakeskusjärjestöillä oli yhteiset neuvottelutavoitteet ja tiivistä yhteistyötä neuvottelujen aikana. Tavoitteenasetteluun osallistuivat myös SAK:n liitot ja SAK:n työelämän kehittämisen valiokunta, joille raportoitiin neuvottelujen kulusta. Aikaa sopimuksen kansalliseen voimaansaattamiseen on heinäkuuhun SAK edustajat osallistuivat Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma TYKES:n johto- ja asiantuntijaryhmän toimintaan. Ohjelman kesto on yli hallitusohjelmakauden vuoteen Vuoden 2004 aikana projektihakemuksia tuli 348, joista hyvksyttiin 202 ja joiden rahoitukseen käytettiin 12,7 miljoonaa euroa. Hyväksyttyjen kehittämisprojektien piirissä oli lähes henkeä. Sukupuolten tasaveroisen aseman edistäminen SAK vaikutti tasa-arvolain uudistamisen sisältöihin, kuten esimerkiksi samapalkkaisuuden edistämiseen, osallistumalla keskusjärjestötason neuvotteluihin sekä antamalla asiantuntijalausuntoja eduskunnalle. Lain uudistuksen eduskuntakäsittely on viivästynyt niin, että laki hyväksytään eduskunnassa vasta keväällä Tämän vuoksi myös uudistukseen liittyvien koulutusmateriaalien laatiminen on siirtynyt. Lakiesityksen mukaan työnantajan on mm. laadittava vuosittain yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelmaan pitää sisällyttää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, siis naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin, sekä henkilöstön palkkakartoitus. Tasa-arvosuunnitelmien palkkakartoitus voi toimia tehokkaana välineenä samapalkkaisuuden edistämisessä. Luottamusmiesten oikeus saada palkkatiedot syrjintää epäiltäessä oli lakiehdotusta tehtäessä vaikea asia. SAK - T O I M I N T A K E R T O M U S