ALL RIGHTS RESERVED? Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden immateriaalioikeusjulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALL RIGHTS RESERVED? Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden immateriaalioikeusjulkaisu"

Transkriptio

1

2 ALL RIGHTS RESERVED? Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden immateriaalioikeusjulkaisu SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus 2 Kamppailuja tekijänoikeuden luonteesta 3 Kuka määrää tietoyhteiskunnassa? 4 Voiko siemenen omistaa? 5 Kalliit lääkkeet ovat tappava ongelma 6 Vaihtoehtoja yhtiövaltaiselle innovaatiojärjestelmälle 6 World Summit on Information Society yhdistää erilaiset toimijat 7 Creative Commons - vaihtoehto nykyiselle tekijänoikeusjärjestelmälle 8 Fanielokuva Star Wreck luottaa verkkoyhteisön voimaan 9 Anarkistinen arkistonhoitaja - Rick Prelingerin haastattelu 10 Avustajasopimukset polkevat tekijänoikeuksia 11 Vertaisverkot tekijänoikeuskeskustelussa 12 Mediateollisuuden kädenjälki näkyy tekijänoikeuslakiesityksessä 13 Kirjoja tekijänoikeuslaista- ja kulttuurista 13 Hiphop on sämpläysurheilua 14 Mikä ViNO? 15 Wu Ming: Tämä vallankumous on kasvoton 16 PÄÄKIRJOITUS yhteisöllinen tuotanto ja yksityiset kahleet Immateriaalioikeudet ovat aineettomaan tuotantoon liittyviä oikeuksia, jotka takaavat tekijälle oikeuden määrätä teostensa käytöstä. Tunnetuimpia näistä ovat yksittäistä teosta koskeva tekijänoikeus ja keksintöjen käyttöä liiketoiminnassa koskeva patenttioikeus. Molempiin sisältyy erikseen säädettyjä ehtoja ja poikkeuksia. Immateriaalioikeusjärjestelmä perustuu kahdelle lähtökohdalle. Ensinnäkin on ajateltu, että taiteen- ja tieteentekijöillä on eräänlainen luontainen, omistusoikeuteen rinnastettava oikeus teokseensa. Lisäksi järjestelmän on nähty edistävän taiteiden ja tieteiden kehitystä tavalla, joka hyödyntää lopulta koko yhteiskuntaa. Ajatusmallit ovat tietyn yhteiskunnallisen tilanteen tuotosta. Immateriaalioikeusjärjestelmä luotiin aikana, jolloin yksittäinen teos oli kiinteässä yhteydessä tekijän persoonaan. Lisäksi järjestelmä suunniteltiin palvelemaan yhteiskuntaa, joka perustui ensisijassa konkreettisten ja materiaalisten hyödykkeiden tuotannolle. Lähtökohdat ovat tänä päivänä ongelmallisia. Teoksilla on usein suuri joukko tekijöitä, ja niiden oikeudet omistaa yritys tai muu tuotantoa hallinnoiva taho. Toisaalta nyky-yhteiskunta perustuu paljolti informaatiolle, joka on luonteeltaan toisenlaista kuin materia. Kun tavaroiden maailmaa leimaavat niukkuuden lait, tietoa voidaan monistaa rajattomasti. Luovan työn luonnetta koskevan muutoksen ymmärtää helposti, kun vertaa perinteistä maalausta tietokoneohjelmaan. Digitaaliteknologia on tehnyt informaation jakamisen ja muokkaamisen helpoksi. Samalla tietoa on pyritty yksityistämään. Monet suuryritykset perustavat liiketoimintansa sen hallinnalle. Maailman kauppajärjestö WTO:n TRIPS-sopimus sallii elollisen materiaalin ja lääkkeiden tuotepatentoinnin kaikkialla maailmassa. Kehitys näyttää johtavan siihen, että immateriaalioikeuksia arvotetaan tulevaisuudessa ennen kaikkea niiden kauppapoliittisen merkityksen takia. Tämän vuoksi All rights reserved? -julkaisu pyrkii herättämään keskustelua tiedon omistamisen seurauksista. Lisäksi julkaisu tarjoaa esimerkkejä jakamiselle ja yhteisöllisyydelle perustuvista tuotantomuodoista. On aika poistaa kahleet, joilla perinteinen immateriaalioikeusjärjestelmä elämäämme kontrolloi. Antti Tietäväinen Päätoimittaja: Antti Tietäväinen / ] Tekninen yhteyshenkilö / lehtien tilaukset: Tapio Laakso / ] Taitto: Visa Knuuttila Web-master: Juho Vuori Kirjoittajat: Kai Kimppa, Niklas Vainio, Miia Toikka, Tapio Laakso, Marko Ulvila, Simo Salmela, Antti Tietäväinen, Carrie McLaren, Olli-Poika Parviainen, Petri Hannini, Jyrki J.J. Kasvi, Herkko Hietanen, Markus Drake. Kiitokset: Veera Luoma-Aho, Elina Mikola, Stay Free! magazine. Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNO). Julkaisun verkkoversio: Julkaisua on tukenut kulttuuriyhdistys Vastedes ry. 2 ALL RIGHTS RESERVED?

3 kamppailuja tekijänoikeuden luonteesta Immateriaalioikeusjärjestelmien historiaa ja oikeutettavuutta läpi aikojen. Immateriaalioikeuskeskustelua leimaa usein kysymys siitä, kenellä lopulta on oikeus tietoon. Tässä keskustelussa viitataan usein perinteisiin filosofisiin oikeutusteorioihin. Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko nykyiset immateriaalioikeudet enää perusteltavissa perinteisten oikeutusteorioiden kautta? Tekijänoikeuden ja patentin lyhyt historia Maailman ensimmäinen patenttilaki hyväksyttiin Venetsiassa vuonna luvun lopun aineetonta tuotantoa koskevien lakien ensisijainen tarkoitus ei kuitenkaan ollut innovaatioiden turvaaminen. Sen sijaan niiden avulla pyrittiin kannustamaan sijoittajia ja ammattilaisia siirtymään uusille toimialoille, ja näin kehittämään yhteiskuntaa yksinvaltiaiden ja teollisuuden edustajien tahtomaan suuntaan luvun lopulla Venetsiassa vakiintui myös käytäntö, joka takasi tilaajan suojan teetetyille maalauksille. Suoja turvasi sen, ettei samanlaista maalausta voitu enää teettää muille tilaajille. Itse tekijää suojaava tekijänoikeuslaki sai kuitenkin odottaa vielä parisataa vuotta. Ensimmäisenä tämäntyylisenä tekijänoikeuslakina pidetään The Statute of Queen Anne -säädöstä, joka astui voimaan Iso-Britanniassa vuonna luvun lopulla tekijänoikeuslaki rantautui Yhdysvaltoihin. Lakia säädettäessä yksilönvapautta korostavat liberalistiset ja yhteiskunnan kokonaisetua korostavat utilitaristiset näkemykset ottivat voimakkaasti yhteen. Lopulta maan perustuslakiin kirjattiin vuonna 1787 säädös, joka takasi keksijöille määräaikaisen yksinoikeuden innovaatioihin. Säädöstä perusteltiin yhteiskunnan kokonaisedulla luvun lopulla myös Euroopassa vakiintui ajatus, jonka mukaan luovan työn tekijöitä tuli kannustaa takaamalla näille yksinoikeus töihinsä. Keskeisiä sopimuksia olivat Pariisin (1883) ja Bernin yleissopimukset (1886), joista edellinen käsitteli patenttioikeuksia ja jälkimmäinen tekijänoikeuksia. Huomattavaa on, että Yhdysvallat vastusti pitkään yleisiä tekijänoikeussopimuksia. Vasta vuonna 1891 tekijänoikeussuoja ulotettiin, edes muodollisesti, Yhdysvalloissa tekijänoikeuslain alaista materiaalia tuottaviin muiden maiden kansalaisiin. Yhdysvallat ei myöskään sitoutunut Pariisin eikä Bernin yleissopimuksiin ennen 1900-luvun loppupuolta. Immateriaalioikeuksien loso- nen perusta Patentteja ja tekijänoikeuksia on perinteisesti pyritty oikeuttamaan kolmen filosofisen näkökannan avulla. Näistä käytetään nimiä liberalistinen, velvollisuuseettinen ja seurauseettinen oikeutustapa. Immateriaalioikeuksien liberalistinen oikeutus pohjautuu John Locken ( ) omistusoikeuden työteoriaan. Sen mukaisesti löytämämme tai keksimämme asia päätyy omaisuudeksemme, kun sekoitamme siihen työpanostamme. Locken mukaan olisi mieletöntä ajatella, että emme omistaisi työmme tuloksia. Velvollisuuseettinen eli deontologinen peruste nojautuu Ranskan vallankumouksen (1792) periaatteisiin. Tekijänoikeuslailla pyrittiin suojaamaan kirjailijaa, taiteilijaa tai keksijää, jonka nähtiin luovan työnsä tyhjästä. Tämän vuoksi tekijällä ajateltiin olevan luontainen omistusoikeus työnsä tuotokseen. Valistusajan tekijänoikeuslainsäädäntö perustui paljolti tälle ajattelutavalle. Seurauseettinen eli utilitaristinen peruste korostaa yhteiskunnan, ja myöhemmin yhteiskuntien, kokonaisetua. Sen mukaan rajoitetun monopoliaseman takaaminen muun muassa keksijöille kannustaa innovaatioita, joiden nähdään pitkällä tähtäimellä parantavan kaikkien kansalaisten hyvinvointia. Perinteisten oikeutustapojen kritiikkiä Immateriaalioikeuksien perinteiset oikeutustavat ovat monessa mielessä ongelmallisia. Osa ongelmista liittyy perusteluihin sisäisesti. Toiset ongelmat taas johtuvat siitä, että lainsäädännön perusteet luotiin hyvin erilaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Puhuttaessa immateriaalioikeuksien liberalistisesta oikeutustavasta tulee ottaa huomioon se, mihin John Locke omistusoikeuden työteoriaa tarvitsi. Locke oli huolissaan rajallisten resurssien epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta, minkä vuoksi hän kääntyi kannattamaan yksilöllistä työtä korostavaa oikeutusteoriaa. Toisin kuin materiaaliset tuotokset, ei immateriaalinen ole rajallista. Tätä kuvaa afrikkalainen sananlasku: Kun kaksi tyttöä kohtasi toisensa ja vaihtoi leluja, molemmat palasivat kotiin yhden lelun kanssa. Kun kaksi viisasta naista kohtasivat toisensa ja vaihtoivat ajatuksia, palasi kumpikin kotiin kahden ajatuksen kanssa. Immateriaalinen ei täten ole poissulkevaa, eivätkä siihen päde materiaalista maailmaa leimaavat niukkuuden lait. Velvollisuuseettisen oikeutustavan eräs keskeinen ongelma on, ettei se ota huomioon käyttäjän tai kuluttajan oikeuksia. Erääksi ongelmaksi nykyisessä tekijänoikeusjärjestelmässä on koettu se, että kuluttajia ei oteta huomioon päämäärinä sinänsä, vaan ensisijaisesti rahantekovälineinä. Seurauseettisen näkökulman ongelmaksi muodostuu se, ettei yhteiskunnan kokonaisetua voida todistaa yksiselitteisesti. Esimerkiksi lääkepatenttien kohdalla voidaan kysyä, ovatko halvat lääkkeet tärkeämpiä kuin patenttilisensseistä saatavat tutkimus- ja kehitysresurssit. Valtaosa seurauseettisistä immateriaalioikeusjärjestelmää puolustavista argumenteista on itsessään vain esimerkkejä. Meillä ei myöskään ole mahdollisuutta testata maailmankaikkeutta, jossa immateriaalioikeuksia ei myönnettäisi. Tämän vuoksi argumentin todistustaakka sille, joka väittää jonkin lähtötilanteesta poikkeavan toimintatavan parantavan tilannetta. Aineettoman omistamisen ihmeellisyys Brittisäveltäjä Mike Battin albumilla Classical Graffiti on A Minute s Silence -sävellys. Tämä on John Cage Trustin edustajien mukaan selvä kopio Cagen teoksesta, joka Battin kappaleen tavoin koostuu hiljaisuudesta. Lopulta Batt sovitteli jutun kuusinumeroisella rahasummalla. Maailman kansoja yksityisomaisuuden hävittämiseen kutsuva Kansainvälinen on edelleen tekijänoikeuden alainen. Ranskalainen elokuvantekijä sai sakot, koska hänen elokuvansa hahmo vihelteli Kansainvälistä ilman, että asianmukaista korvausta oli suoritettu F.W. Murnaun klassikkoelokuva Nosferatu (1922) perustuu löyhästi Bram Stokerin romaaniin Dracula (1897). Stokerin leski onnistui vuonna 1925 ajamaan läpi säädöksen, joka vaati elokuvan kaikkien kopioiden hävittämistä. Muutama laiton kopio elokuvasta kuitenkin säilyi lesken kuolemaan asti, minkä jälkeen elokuvaroviot lopetettiin. Kiitos piraateille! Marx Brothers halusi tehdä parodian elokuvasta Casablanca, mikä sai elokuvan oikeudet omistavan Warner Brothersin uhkaamaan tekijöitä oikeustoimilla. Marx Brothers vastasi tähän humoristisella kirjeellä, jossa ryhmä kertoi olleensa veljeksiä pidemmän aikaa kuin Warner Brothers. Jos ette luovu syytteistä, haastamme teidät oikeuteen veljekset-sanan luvattomasta käytöstä, huumorikvartetti totesi. A Night in Casablanca julkaistiin vuonna Eiffel-tornin uusi yövalaistus on tekijänoikeuden suojaama. Tämän vuoksi tornia pyörittävä yritys väittää, että valaistusta tornista otetut valokuvatovat heidän tekijänoikeutensa alaisia. Klassiset oikeutusteoriat 2oooluvulla Perinteiset immateriaalioikeuksien perusteet, joihin kuitenkin edelleenkin usein nojataan, tuntuvat monilta osin epäpäteviltä. Vielä ongelmallisemmaksi ne muodostuvat, kun niitä pohditaan nykyisen yritys- ja tuotantorakenteen kautta. Nykymaailmassa aineettoman tuotannon tuottaja on tyypillisesti yrityksen työntekijä eikä valistusajan myyttinen innovoija, joka keksii tyhjästä Suuria Ajatuksia tai luo Mahtavia Taideteoksia. Näistä lähtökohdista perinteiset immateriaalioikeuksien oikeutustavat kuulostavat monessa yhteydessä lähinnä tyhjien tynnyrien kolinalta. Immateriaalioikeusjärjestelmiä on aikojen saatossa rakennettu hyvin erilaisten filosofisten ajatusmallien varaan. Immateriaalioikeudet eivät näin ollen ole mikään luonnonlaki, vaan niitä voidaan muuttaa ja niistä voidaan tarvittaessa jopa luopua. Kai Kimppa Kirjoittaja työskentelee lehtorina Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella ja valmistelee väitöskirjaansa ohjelmistoihin ja muuhun digitaalisesti levitettävään materiaaliin liittyvien immateriaalioikeuksien oikeutettavuudesta. ALL RIGHTS RESERVED? 3

4 kuka määrää tietoyhteiskunnassa? Vapaassa yhteiskunnassa tarvitaan vapaita ohjelmistoja. Yhteiskunnan tietokoneistuessa kysymys tiedon ja tietokoneohjelmistojen omistamisesta tulee keskeisemmäksi. Tänä päivänä yhä useammat yhteiskunnan toiminnot lepäävät tietojärjestelmien varassa. Siksi on hyvin olennaista, kenen ehdoilla niitä rakennetaan ja kuka määrää niiden toiminnasta. Kasvavassa määrin tämä määräysoikeus on siirtymässä ylikansallisille yrityksille. Suurten yritysten kaupalliset ohjelmat ovat usein omistettuja ohjelmistoja. Niiden ja vapaiden ohjelmistojen eroa voi havainnollistaa autovertauksella. Kukaan tuskin haluaa autoa, jonka konepeltiä ei saa auki ja jonka korjaaminen ei onnistu. Suurella innolla kuitenkin hankitaan tietokoneohjelmia, joihin pätee sama periaate - niiden virheitä ei voi korjata tai edes korjauttaa. Suljetun lähdekoodin ohjelmat julkishallinnossa Tietokoneohjelmat ovat työkaluja, mutta omalaatuisia sellaisia. Ne omistavat usein joku muu. Usein tämä myös sanelee, mitä näillä työkaluilla voi tehdä. Omistettuja ohjelmistoja ei esimerkiksi saa lainata, kopioida tai muuttaa. Muuttaminen on myös käytännössä mahdotonta, sillä tähän tarvitaan ohjelman lähdekoodi. Ohjelman käyttäjän on näin ollen tyydyttävä siihen, millaiseksi ohjelmistoyritys on tuotteensa tehnyt. Julkinen hallinto on digitalisoitumassa nopeaa vauhtia. Tämä lisää riskiä, jota omistettujen ohjelmistojen käyttö virastoissa aiheuttaa. Miten voidaan käsitellä luottamuksellisia tietoja tietojärjestelmissä, joiden toimintaa, virheettömyyttä ja luotettavuutta ei voida tarkistaa? Voiko yhteiskunta luottaa tietojärjestelmiin, joiden toiminnan ja rakenteen tuntevat vain jonkin yrityksen työntekijät? Yhteiskunnan järjestelmät avoimiksi Mitä keskeisempi rooli tietojärjestelmillä yhteiskunnassa on, sen olennaisempaa on, millä periaatteilla, minkä arvomaailman mukaisesti ja ketä kuunnellen kun ohjelmistot rakennetaan. Päättäessään mitä tallennusformaattia ohjelma tukee, ohjelmiston valmistaja määrää, minkä ohjelmien tai järjestelmien kanssa tietokone voi kommunikoida. Jos käytettyyn formaattiin liittyy patentti tai sen koodi on salattua, kilpailevan ohjelmiston tekeminen on erittäin hankalaa. Valtaosa Suomen julkishallinnosta käyttää Microsoft Office -ohjelmistoja, joiden tallennusformaatit (Word, Excel) ovat salaisia. Tämän vuoksi tiedostojen toimintaa ja luotettavuutta ei voi varmistaa, eikä tallennusformaatteja muuttaa. Koska hallinto ei voi ottaa vastaan avoimissa formaateissa tallennettuja tiedostoja, ovat kansalaiset pakotettuja käyttämään tietyn yrityksen, tässä tapauksessa Microsoftin, ohjelmistoja. Yksinoikeus estää yhteistyön Tietokoneohjelmien käyttöä ja levittämistä alettiin rajoittaa 70-luvulla. Kaikki ohjelmoijat eivät kuitenkaan hyväksyneet tätä, mistä syntyi vapaiden ohjelmistojen (free software) liike. Tätä tukevat ohjelmoijat antavat kaikille luvan käyttää, kopioida ja muuttaa työnsä tuloksia. Toimintatavan perustelu on poliittinen: Koska digitaalisesta informaatiosta voi tehdä rajattoman määrän kopioita ilman, että kukaan menettää mitään, on yhteiskunnallisten resurssien väärinkäyttöä kieltää olemassa olevien ohjelmien käyttö johonkin tarpeeseen tai uuden ohjelman osana. Tekijänoikeuslain kiellot edistävät free software -aktivistien mukaan yksityistä etua ja estävät ihmisten yhteistyön. Tästä syystä liikettä tukevat ohjelmoijat ja yritykset julkaisevat ohjelmansa lähdekoodin vapaasti internetissä. Avoin yhteistyö tietojärjestelmien pohjaksi Vapaat ohjelmistot teki tunnetuksi Linux-järjestelmäydin, jonka kehittämisen Linus Torvalds aloitti 90-luvun alussa. Vuonna 1998 alettiin puhua avoimesta lähdekoodista (open source). Samoihin aikoihin tietokoneyritykset kuten IBM, Sun Microsystems, Netscape ja Red Hat huomasivat, että uuden teknologian myötä ohjelmistoliiketoiminta oli muuttumassa. Yksinoikeudella myytävän ohjelmistotuotteen sijaan nämä yritykset perustivat liiketoimintansa osaamisen ja palveluiden myynnille. Vapaita ohjelmistoja tehdään yhteistyössä käyttäjien ja eri kehittäjätahojen kanssa. Tämä tuo ohjelmiston ympärille enemmän resursseja, kuin mihin useimmilla yrityksillä on varaa. Esimerkiksi Debian GNU/Linux -käyttöjärjestelmää kehittää yli tuhat vapaaehtoista ympäri maailmaa. Linux-ytimen toteutukseen puolestaan on osallistunut satoja ohjelmoijia. On huomattu, että avoimen lähdekoodin kehitysmalli on vallitsevaa tapaa parempi monessa suhteessa. Kehitysmalli näyttää tuottavan laadukkaita ohjelmistoja, joita saa käyttää ilmaiseksi. Vapaita ohjelmistoja voi myös muokata erityistarpeisiin sopiviksi. Tämä on havaittu hyödylliseksi erityisesti kehitysmaissa, joiden kieli- ja erikoistarpeet ovat usein erilaiset kuin kehittyneillä mailla. Suomen hallinto vapautuu hitaasti Monet kaupungit ja valtiot ovat lisäämässä vapaiden ohjelmistojen käyttöä kustannus-, avoimuus- tai r i i p p u m a t t o m u u s p e r u s t e i l l a. Esimerkiksi München aikoo vaihtaa julkisen hallinnon tietokonetta toimimaan vapailla ohjelmistoilla. Brasilia suunnittelee hanketta, joka koskisi konetta. Vuonna 2003 Intian presidentti puhui avoimen lähdekoodin tärkeydestä Intian tietoyhteiskuntakehitykselle. Euroopan unionin komissio on puolestaan perustanut Open Source Observatory -hankkeen tukemaan vapaiden ohjelmistojen käyttöä EU:n alueella. EU on myös julkaissut asiaan liittyviä suosituksia. Suomessa kehitys on ollut hitaampaa. Vuonna 2003 Valtiovarainministeriö julkaisi työryhmämuistion, jossa suositeltiin avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttämistä joissakin valtionhallinnon tietojärjestelmähankinnoissa. Muistion perusteita olivat hallinnon avoimuus ja mahdollisuus kilpailuttaa paremmin järjestelmän eri osien toteutusta. Oikeusministeriö puolestaan harkitsee siirtymistä vapaaseen OpenOfficeohjelmistoon. Kehitys on kuitenkin hyvin hidasta. Vaikka Suomi usein ylpeilee olevansa Linus Torvaldsin kotimaa, vapaiden ohjelmistojen käytön suhteen Suomi on kehitysmaa. Vapaissa ohjelmistoissa on demokraattista ja taloudellista potentiaalia, johon Suomen kannattaisi tarttua ajoissa. Niklas Vainio Kirjoittaja toimii tutkijana Tampereen yliopiston Hypermedialaboratoriossa. Orwell ekotietoyhteiskunnassa Tietotekniikan yleistyminen ja talouden painopisteen siirtyminen tietotalouteen lupaavat ekologisempaa ja demokraattisempaa yhteiskuntaa. Puhutaan weblogien kansalaiskeskustelua vilkastuttavasta vaikutuksesta, verkkovaaleista, etätyöstä ja immateriaaliseen tuotantoon perustuvasta ekotietoyhteiskunnasta. Tietotekniikalla on kuitenkin kahtalainen luonne. Toisaalta se vapauttaa meitä ajan ja paikan rajoituksista. Toisaalta tekniikka mahdollistaa sen, että meitä voidaan valvoa ja kontrolloida tehokkaasti. Oikeustieteilijä Lawrence Lessigin onkin huomauttanut, että koodi on eräänlainen laki. Tietokoneohjelmien rakenne määrittää sitä, miten ja kenen kanssa saamme ja voimme toimia virtuaalisessa ympäristössä. Kun tietotekniikkayritysten taloudellinen merkitys on kasvanut, on niille alettu siirtää poliittista valtaa. Tuore esimerkki on EU:n ohjelmistopatentit salliva direktiiviehdotus, jonka valmistelussa on kuunneltu pääsääntöisesti vain ohjelmistoteollisuuden suuryhtiötä. Vastaavasti Suomen uudessa tekijänoikeuslaissa ollaan antamassa tekijänoikeusjärjestöille oikeus saada tietoonsa muun muassa musiikkitiedostoja verkossa jakavien ihmisten henkilötiedot. Tämä oikeus on perinteisesti kuulunut poliisille. Mitä enemmän toimintamme digitalisoituu, sitä enemmän olemme koodin ja sen tekijöiden armoilla. EU:ssa käsitellään tällä hetkellä puitepäätösesitystä, joka velvoittaisi internet- ja puhelinoperaattorit tallentamaan kaikki yhteystiedot asiakkaittensa puheluista, tekstiviesteistä, sähköposteista ja käynneistä verkkosivuilla. Ensi kertaa maailmanhistoriassa yksityistä viestintää kyetään näin tehokkaasti seuraamaan. Näitä mahdollisuuksia Orwell ei osannut edes aavistaa. Niklas Vainio Kalifornialainen tietokoneohjelmoija Daniel Wallace on haastanut vapaita ohjelmistoja tukevan Free Software Foundationin oikeuteen kilpailun vääristämisestä ja markkinahäiriön tuottamisesta. Syytteessään Wallace totesi: Vapaiden ohjelmistojen käytön lisääntyminen polkee alas tietokoneohjelmien hintoja. Free Software Foundation heikentää näin mahdollisuuksiani ansaita elantoni ohjelmoijana. Kommunismin uhka näyttelee usein keskeistä roolia yhdysvaltalaisessa retoriikassa. Tähän vetosi myös Microsoftin pääjohtaja Steve Ballmer yhtiön talousanalyytikkojen tapaamisessa puhuessaan Linuxista Microsoftin tuotteiden kilpailijana. Linux on kova kilpailija. Sillä ei ole takanaan yhtiötä eikä yhtenäistä kehityssuunnitelmaa. Tavallaan Linux kumpuaa maasta ja sillä on kommunistinen luonne. Ihmiset rakastavat Linuxia sen ilmaisuuden takia, Ballmer kommentoi. 4 ALL RIGHTS RESERVED?

5 henrik kastenskov / kepan arkisto v o i ko s i e m e n e n o mista a? Patentit ja kasvinjalostusoikeudet leviävät nopeasti Afrikassa. Paikallisen viljelijän näkökulmasta omistusoikeus tietoon tuntuu käsittämättömältä. Mitä kasvinjalostukseen tulee, pienviljelijät ovat Afrikan tärkeimpiä ja kyvykkäimpiä keksijöitä. Se kasvilajikkeiden runsaus, jonka varaan kotitalouksien ruokaturva maanosassa rakentuu, on viljelijöiden perinteisten käytäntöjen ja kollektiivisen kekseliäisyyden tulosta. Suuri osa kasvinjalostajista on naisia: onhan noin 70 prosenttia ruoasta Afrikassa naisten tuottamaa. Heillä on taito valita siemenet, jotka parhaiten soveltuvat erilaisiin maaperätyyppeihin ja kasvuolosuhteisiin ja joilla on toivottuja ominaisuuksia, kuten kasvitautien vastustuskykyä, kuivuuden kestävyyttä ja hyvä varastoitavuutta. Afrikkalaisten viljelijöiden arvioidaan olevan 90-prosenttisesti riippuvaisia omista ja yhteisöjensä tuottamista siemenistä. Erityisesti ruokakasveissa virallisen sektorin kasvinjalostuksen merkitys on toistaiseksi erittäin vähäinen. Esimerkiksi Ugandassa virallinen sektori tuottaa vain yhden prosentin pavunsiemenistä, ja Eteläisessä Afrikassa viljelijöiden oma siementuotanto kattaa prosenttia, durran, hirssin sekä palko-, juuri- ja mukulakasvien viljelystä. Myös ensisijaisesti kaupallisiin tarkoituksiin viljeltävien kasvilajien kuten maissin kohdalla pienviljelijät ovat useissa maissa sekä pääasiallisia siementen tuottajia. Suuryhtiöt hallitsevat siemenbisnestä Kuten kaikkialla maailmassa, harvoja afrikkalaisfirmoja lukuun ottamatta yksityisen sektorin kasvinjalostusta Afrikassa hallitsee kourallinen ylikansallisia yhtiöitä. Kuusi yritystä hallitsee 30 prosenttia maailman siemenmarkkinoista. Samojen yritysten hallussa on 98 prosenttia geenimuunneltujen lajikkeiden patenteista. Viime vuosiin saakka ylikansallisen siemenbisneksen kiinnostus Afrikkaa kohtaan on ollut vähäistä. Geeniteknologian sovellusten käyttöönotto on kuitenkin muuttanut tilanteen. Analyytikkojen mukaan geenimuunnellut lajikkeet voisivat kasvattaa Saharan eteläpuolisen Afrikan toistaiseksi vaatimattomien kylvösiemenmarkkinoiden arvoa jopa 50 prosentilla. Jos geenimuunnellut lajikkeet otettaisiin laajasti viljelyyn, se merkitsisi kaupallisen siementuotannon osuuden räjähdysmäistä kasvua. Vaikka siemenyhtiöt markkinoivat itseään hyväntekijöinä ja esittävät omistamansa kasvinjalostusteknologian vastauksena Afrikan nälkäongelmaan, ei niillä ole aikomusta antaa keksintöjään käyttöön ilmaiseksi. Yritykset haluavat yksinoikeudet siemeniinsä, ja siksi ne painostavat Afrikan valtioita ottamaan käyttöön kasvilajikkeita koskevan suojajärjestelmän. Patentit ja kasvinjalostusoikeudet leviävät nopeasti Kasvinjalostusta on harjoitettu vuosituhansia, mutta siihen liitetyt teollis- ja tekijänoikeudet ovat varsin tuore keksintö luvun puolivälissä eräät teollisuusmaat alkoivat myöntää rajoitettuja kasvinjalostajanoikeuksia, joilla taataan uuden lajikkeen kehittäjälle kaupallinen monopoli keksintöönsä. Afrikkalaisia viljelijöitä kasvinjalostajanoikeudet eivät tue eivätkä suojaa luvun alussa nämä alun perin erityisesti maataloutta varten rakennetut suojajärjestelmät ovat alkaneet muistuttaa yhä Kehitysmaita koskevista kasvinjalostajanoikeus- ja patenttihakemuksista 97 prosenttia on ylikansallisten yhtiöiden tekemiä. enemmän patentteja, sillä ne ulottavat lajikkeen jalostajan monopolin myös viljelijän pelloille. Lajikkeen omistajalla on valta määritellä, kuinka lajikkeen tuotannon ja myynnin tulee tapahtua. Viljelijät menettävät näin oikeutensa varastoida, kylvää tai luovuttaa eteenpäin siemeniä omasta sadostaan. Kun maa luo kasvinjalostajanoikeuksien koskevan lainsäädännön, kansainvälinen siemenbisnes valtaa nopeasti sen kylvösiemenmarkkinat. Kehitysmaita koskevista kasvinjalostajanoikeus- ja patenttihakemuksista 97 prosenttia on ylikansallisten yhtiöiden tekemiä. Keniassa kasvilajikkeiden suojajärjestelmä tuli voimaan vuonna 1994, ja nyt 90 prosenttia maassa käytettävistä kaupallisten vihannesten siemenistä on tuontitavaraa. Myös kasvinjalostajanoikeushakemusten jättäjät tulevat yli 90-prosenttisesti maan ulkopuolelta. Immateriaalioikeuksien puolustajat väittävät, että kasvinjalostajanoikeudet parantavat ruokaturvaa kannustamalla parempien lajikkeiden kehittelyä. Tähän mennessä kasvinjalostajanoikeudet näyttävät kuitenkin tukeneen enemmän Eurooppaan vietävien leikkokukkalajikkeiden kehittelyä kuin Afrikan ruokaturvaa. Keniassa vain yksi 136:sta hakemuksesta vuoden 1997 jälkeen on ollut ruokakasvia koskeva puolet on liittynyt ruusuihin. Tiedon omistaminen ei kuulu afrikkalaiseen perinteeseen Esimerkki Zimbabwesta kertoo, kuinka käsittämättömiltä siemenyhtiöiden vaatimukset lajikkeiden ja siementen omistusoikeuksista näyttävät afrikkalaisten perinteiden näkökulmasta. Intermediate Technology Development Group -järjestön Blessing Butaumocho kertoo kotikylästään, jossa jokaisen viljelijän velvollisuus on säästää osa sadostaan seuraavan vuoden kylvöä varten. Tarpeen tullen viljelijä saa siemeniä sukulaisiltaan tai naapureiltaan, aina ilmaiseksi. Yhteisössä uskotaan, ettei siemenen antajaa pidä edes kiittää, muuten siemen ei idä. Siemenen oikea omistaja on maan henki, sen antanut viljelijä pelkkä hoitaja. Rahatalouden tultua yhteisöön siementen luovutukseen on alettu joissakin tapauksissa liittää myös maksusuorituksia. Korvausta peritään kuitenkin vain siitä työstä ja ajasta, joka siemenen tuottamiseen on käytetty. Ajatus rojalteista on yhteisössäni täysin vieras. Lähinnä siihen voisi verrata vuotuista uhrilahjaa, jonka jokainen kyläläinen suorittaa kiitokseksi maalle, Blessing Butaumocho toteaa. Miia Toikka Kirjoittaja työskentelee Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa Ruokaaika-kampanjan (www.ruoka-aika.net/) koordinaattorina. Kampanjan tavoitteena on nostaa kuluttajan tietoisuutta valintojensa globaaleista vaikutuksista, sekä vaikuttaa Suomen hallitukseen, jotta se pyrkisi muuttamaan kansainvälistä kauppajärjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Lähde: Devlin Kuyek: Intellectual Property Rights in African Agriculture: Implications for Small Farmers. GRAIN, August 2002 ALL RIGHTS RESERVED? 5

6 vaihtoehtoja yhtiövaltaiselle innovaatiojärjestelmälle Tiedon tuotannossa ja hallinnassa on löydettävissä kaksi perinnettä. Yhtäällä ovat avoimuuden käytännöt, joissa yhteisöllisyys ja jakaminen ovat keskeisiä piirteitä. Toisaalla ovat rajoittavat perinteet, jotka ilmenevät tänä päivänä ennen kaikkea yhtiöiden pyrkimyksissä tiedon omistamiseen ja hallintaan. Ensimmäistä innovaatiojärjestelmää voidaan kutsua kansanvaltaiseksi. Sen lähtökohtia ovat avoimuus, vapaus ja yhteisöllinen tiedontuotanto. Kansainvaltaisessa innovaatiojärjestelmässä luovuus kumpuaa muilta opituista asioista. Työtä motivoi tekemisen ilo ja tiedon jalostamisen tuoma tyydytys. Yhteisöllinen tiedontuotanto avaa mahdollisuuksia Kansanvaltaista innovaatiojärjestelmää on sovellettu monilla aloilla. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita kasvinjalostustyö, jota maanviljelijäyhteisöt ovat vuosituhansien aikana tehneet saavuttaakseen kestävän ruokaturvan. Toiminnassa on noudatettu varovaisuusperiaatetta suhteessa luontoon ja ihmisiin. Maanviljelijäyhteisöjen toimintaa voidaan auttaa modernin teknologian ja julkisen rahoituksen avulla. Teknologiaa voidaan käyttää hyväksi, kun pyritään jatkamaan perinteiden parhaita piirteitä. Julkisen rahoituksen avulla puolestaan on mahdollista rakentaa moniarvoinen ja keskenään kilpailevien toimijoiden verkosto, jonka tulokset ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Julkishallinnon aktiivista osallistumista on ehdotettu ratkaisuksi myös lääkehuollon ongelmiin. Sen avulla kansanterveyden kannalta keskeisten lääkkeiden kehittelijöille saataisiin kanavoitua rahoitusta kilpailevien välittäjäorganisaatioiden kautta. Kehitetyt lääkkeet olisivat vapaasti valmistettavissa. Uuden teknologian kehityksen ja käytön kannalta tärkeitä kansanvaltaisia innovaatiota ovat avoimet standardit. Näistä kirkkain esimerkki on internetin www-ympäristö, jonka luoja Tim Berners-Lee kehitti webin perusmääritykset helpottaakseen viestintää omassa työympäristössään. Toimivat perusmäärityksen luotuaan Berners-Lee antoi ne vapaaseen käyttöön. Ohjelmoijien yhteisöt puolestaan ovat synnyttäneet vapaita tietokoneohjelmia. Free Software Foundationin kehittämä General Public Licence jäsensi tämän tuotannon merkittäväksi vaihtoehdoksi kaupalliselle ohjelmistokehitykselle. GPL sallii ohjelmiston vapaan käytön ja muokkaamiseen sillä ehdolla, että myös muunneltu versio julkaistaan lisenssin alla. Keksintö on mahdollistanut sellaiset ohjelmat kuten Linux, Mozilla Firefox/Thunderbird ja OpenOffice. Tieteellisen julkaisujen avaamiseksi on syntynyt avoimen julkaisutoiminnan (open access) kanavia. Nämä internet-julkaisut ovat lukijalle ilmaisia ja tarjoavat vaihtoehdon kaupallisille aikakausikirjoille. Open access -kanavien rahoitus perustuu julkiseen tukeen, julkaisevilta kirjoittajilta perittäviin maksuihin ja lahjoituksiin. Monet avoimista julkaisuista ovat saavuttaneet merkittävän aseman, ja niiden lukijamäärät kasvavat voimakkaasti. Myös yksittäiset luovan työn tekijät ovat alkaneet vapauttaa tekstejään ja teoksiaan muiden käytettäväksi. Tällä tavoin syntyvien tekstien merkittävin luomus on vapaa internet-tietosanakirja Wikipedia. Kohti kansanvaltaista innovaatiojärjestelmää Kansanvaltainen informaatioyhteiskunta vaatii uudenlaisia innovaatiojärjestelmiä. Niillä vaikutetaan siihen, miten uutta tietoa syntyy ja miten sen käyttöönotto tapahtuu. Nyt vallalla oleva yhtiövaltainen innovaatiojärjestelmä tuottaa uusia keksintöjä ja uutta teknologiaa, mutta sen sovellukset eivät vastaa ihmiskunnan tarpeita. Lisäksi yhtiövaltainen innovaatiojärjestelmä aiheuttaa ongelmia erityisesti kolmannen maailman väestölle. Kansanvaltaisen ja yhtiövaltaisen innovaatiojärjestelmien eroja voi havainnollistaa alla olevalla taulukolla: Innovaatiotoiminnan Kansanvaltainen Yhtiövaltainen. Tavoite yleinen etu taloudellinen voitto omistajille Rahoitus julkinen yksityinen, yhtiöt Toteutus Tulokset Suhde kuluttajaan avoin, moninainen ja kilpailutettu vapaasti käytettävissä (public domain, copyleft) vapaa, riippumaton, yhteistyöhakuinen suljettu, monopolistinen, kilpailua rajoittava yhtiön yksinoikeus (patentti, copyright) sidottu yhtiöön, markkinointihakuinen Suhde perinteiseen tietoon arvostettu, palkitseva peitelty, käyttö korvauksetta Suhde elolliseen vaaliva, kehittävä, varovaisuutta noudattava omistava, muunteleva, riskejä ottava Niillä yhteiskunnan alueilla, jotka ovat elämän vaalimisen ja laadun kannalta olennaisia, tulisi siirtyä mahdollisimman nopeasti kansanvaltaiseen innovaatiojärjestelmään. Tällaisia ovat ennen kaikkea kansanterveys, ruokahuolto ja asiatiedonvälitys. Marko Ulvila Kirjoittaja on tamperelainen koti-isä ja kansalaisaktiivi. Artikkeli perustuu Marko Ulvilan Network Institute for Global Democratisation -järjestölle laatimaan raporttiin. Se on luettavissa järjestön www-sivuilla: kalliit lääkkeet ovat tappava ongelma Patenttipohjaisen lääkejärjestelmä ongelmia voitaisiin ratkoa julkisen rahoituksen avulla. Kalliit lääkkeet ovat maailman köyhälle enemmistölle tappava ongelma. Ne ovat ongelma jopa länsimaisen hyvinvointivaltion terveydenhuoltojärjestelmän rahoitukselle. Uusien lääkkeiden kehittäminen on kallista. Rahoitus on hoidettu patenttijärjestelmän avulla yksityisten yhtiöiden kautta. Mutta onko järjestelmässä mitään järkeä? Kelan lääkekorvaustilasto kertoo julkisen terveydenhuollon rahoituskriisistä yhden puolen. Maksetut korvaukset lähes kolminkertaistuivat vuosien välisenä aikana. Korvauksia maksetaan lähes miljardi euroa. Kehitysmaille ja köyhille, joilla ei ole julkista terveydenhuoltoa tai sairausvakuutusta, kalliit lääkkeet ovat katastrofi. Tilannetta pahentaa lääkekehityksen keskittyminen ratkomaan ainoastaan maksukykyisten ongelmia. Yhdeksääkymmentä prosenttia väestöstä koskeviin terveys-ongelmiin kohdistetaan ainoastaan 10 prosenttia lääkekehitykseen käytetystä rahasta. 6 ALL RIGHTS RESERVED? Patentoitua lääkebisnestä Lääkkeiden kehittäminen on kallista, mutta valmistaminen halpaa. Patenttijärjestelmä takaa lääkepatentin haltijalle monopolioikeuden lääkkeen valmistamiseen ja myyntiin 20 vuodeksi. Näin lääkkeen kehittäjä saa sijoittamansa pääoman korkojen kanssa takaisin. Patenttien tarjoaman monopoliaseman hyväksymistä perustellaan sillä, että ainoastaan patenttien takaamat voitot ovat riittävä kannustin sijoittaa tutkimukseen. Maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä laadittu immateriaalioikeuksia koskeva TRIPS-sopimus velvoittaa kaikkia WTO:n jäsenmaita takaamaan vahvan patenttisuojan. Lääketeollisuuden kannalta tilanne on erinomainen. Yhdysvaltalaisen kuluttajajärjestö Public Citizenin raportin mukaan suurimpien yhtiöiden Fortune 500 -listan lääkeyhtiöiden voitot ovat jo vuosikymmeniä olleet selvästi listan keskiarvoa suurempia. Teollisuus myös puolustaa voittojaan suurella rahalla. Vuosina lääketeollisuus käytti 262 miljoonaa dollaria yhdysvaltalaisten päättäjien lobbaamisen. Suomessakin lääketeollisuuden suhteet lääkäreihin ja apteekkeihin ovat herättäneet keskustelua. Uusi lääkesopimus? Tim Hubbard (Head of Human Genome Analysis at the Wellcome Trust Sanger Institute, UK) ja James Love (Director of the Consumer Project on Technology, Washington) työskentelevät kokonaan uuden kansainvälisen sopimuksen luomiseksi. Sopimus takaisi edullisten lääkkeiden saannin sekä järkevän lääkekehityksen. Hubbard ja Love arvostelevat patenttipohjaista järjestelmää kalliiksi ja tehottomaksi. Heidän mukaansa järjestelmä nostaa lääkkeiden hintoja globaalilla tasolla vähintään 300 miljardilla dollarilla. Ainoastaan 10 prosenttia lääkkeen hinnasta menee uusien lääkkeiden kehittämiseen, ja kolme neljäsosaa uusista lääkkeistä ei sisällä oleellisia parannuksia verrattuna aiemmin saatavilla olleisiin. Hubbard ja Love myös pelkäävät kasvavan patenttimäärän olevan jatkossa uusien innovaatioiden tiellä. Hubbardin ja Loven esittämän uuden sopimusjärjestelmän ydin on, että jokainen valtio olisi velvollinen rahoittamaan lääkekehitystä bruttokansantuotteeseen sidotulla vuotuisella summalla. Rahoitusmekanismin valtio saisi valita itse. Vanha patenttipohjainen järjestelmä olisi siis edelleen mahdollista säilyttää alueellisesti siellä, missä näin päätettäisiin tehdä. Oleellista on, että sopimus mahdollistaisi lääkepatenttien lakkauttamisen ja vaikka kaikkien käytettyjen lääkkeiden korvaamisen halvemmilla geneerisillä kopiolääkkeillä. Lääkkeet halpenisivat, mutta vapaamatkustajan ongelmaa ei olisi, koska valtio on sitoutunut lääkekehityksen rahoittamiseen esimerkiksi vapaan lähdekoodin metodilla. Tapio Laakso Kirjoittaja on patenttiasioista kiinnostunut yhteiskuntatieteiden opiskelija. Lisää aiheesta:

7 sarvodaya WORLD SUMMIT ON INFORMATION SOCIETY yhdistää erilaiset toimijat YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksessa pyritään kaventamaan rikkaiden ja köyhien maiden välistä digitaalista kuilua. Vuonna 2001 YK:n alajärjestö Kansainvälinen Telekommunikaatiounioni ITU ehdotti YK:n yleiskokoukselle tietoyhteiskunta-teemaan keskittyvän huippukokouksen järjestämistä. Yleiskokouksen julistuksen tuloksena syntyi kaksiosainen huippukokousprosessi, World Summit on Information Society (WSIS). WSIS:n puitteissa on pyritty tehostamaan tietoyhteiskuntakysymysten globaalia hallintaa sekä tukemaan YK:n vuosituhattavoitteita, kuten pyrkimystä äärimmäisen köyhyyden puolittamiseen sekä universaaliin peruskoulutuksen turvaamiseen. Kaksiosaisen huippukokouksen ensimmäinen puolisko järjestettiin vuoden 2003 lopulla Genevessä. Kokouksen toinen osa järjestetään Tunisissa marraskuussa Geneven huippukokouksen ensimmäisessä vaiheessa päästiin sopuun yhteisistä suuntalinjoista, kuten kansallisten tietoyhteiskuntastrategioiden luomisesta sekä informaatioteknologian levittämisestä yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle. Ratkaisemattomiksi jäivät konkreettisemmat kysymykset, kuten internetin hallinta ja tietoyhteiskuntaohjelmien rahoitus. Tietoyhteiskuntaohjelmien rahoituksessa ongelmia Rahoituskysymys saatiin ratkaistua Tunisin huippukokouksen toisessa valmistelukokouksessa helmikuussa Kehittyneet maat taipuivat kehitysmaiden vaatimukseen perustaa YK:lle erityinen rahasto, jolla pyritään turvaamaan kehitysmaihin kohdistuvien tietoyhteiskuntaohjelmien rahoitus. Rahasto tulee toimimaan vapaaehtoispohjalta, ja nähtäväksi jää, miten innokkaasti teollisuusmaat sitä kartuttavat. Rahaston herättämä vastustus on osittain ymmärrettävää. YK:n alla toimii tällä hetkellä parisataa rahastoa, joista suurin osa kärsii kroonisesta rahapulasta. Rahastoon odotetaan lahjoituksia erityisesti tietotekniikka- ja tietoliikennealan suuryrityksiltä, joiden voi odottaa hyötyvän kehitysmaiden tietoyhteiskuntakehityksestä uusien markkina-alueiden ja infrastruktuurihankkeiden myötä. Tähän mennessä myös yksittäiset kaupungit, kuten Lyon ja Geneve, ovat profiloituneet WSIS:n tavoitteiden tukijoina. Internetille kansainvälinen hallintoelin? Tällä hetkellä verkkoliikennettä hallinnoi Yhdysvaltain valvonnan alla toimiva Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN). Organisaatiota on kritisoitu paljon. Tulevaisuudessa useat yhteiskunnan keskeiset toiminnot, kuten maksuliikenne ja hallinnollinen tiedonvälitys, tulevat siirtymään entistä laajemmin internetiin, minkä vuoksi monet valtiot eivät halua jäädä riippuvaisiksi Yhdysvaltain valvonnan alla toimivan hallintoelimen ratkaisuista. Monet maat ovat WSIS:n puitteissa ryhmittyneet kannattamaan hallinnan siirtämistä kansainvälisen hallintaelimen alaisuuteen. Erityisesti nopeasti kehittyvät suurvallat, kuten Intia ja Kiina, ovat huolissaan internetin tulevaisuudesta. Kiina julistikin, 70-luvulla uutta maailmantalousjärjestelmää vaatineita maita mukaillen, uuden internetjärjestyksen (New World Internet Order) toteuttamista. Sovintoa internetin hallinnosta hierotaan vielä viimeisessä valmistelukokouksessa syyskuun loppupuolella. Näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, että Yhdysvallat olisi valmis luopumaan mahdollisuudesta internetin ydintoimintojen kontrollointiin. Keskustelua hallinnan luonteesta ja WSIS:n tulevaisuudesta Tunisin WSIS-huippukokouksen osallistujilla on selvästi poikkeavia näkemyksiä myös internetin hallinnan luonteesta. Muun muassa Venäjä ja monet autoritaarisista kehitysmaista haluaisivat kontrolloida verkon käyttöä tehokkaammin. Kansalaisjärjestöt ovat painostaneet erityisesti EU-maita takaamaan internetin käyttäjien ilmaisunvapauden ja perusoikeudet. Toinen keskeinen kiistanaihe Tunisin huippukokouksessa tulee olemaan Geneven huippukokouksessa luodun toimintasuunnitelman toimeenpano ja Tunisin tulosten seuranta. Kehitysmaat ja Venäjä haluavat säilyttää vastuun täytäntöönpanosta Kansainvälisellä Telekommunikaatiounionilla ITU:lla, teollisuusmaat puolestaan siirtäisivät toteutuksen osaksi YK:n tavallista toimintajärjestystä. Päätettiinpä kuinka tahansa, huippukokousten julistusten toteuttaminen vaatisi teollisuusmaiden hallituksilta ja yrityksiltä uutta asennetta, jotta niin sanottua digitaalista kuilua päästäisiin kuromaan umpeen. Kansalaisjärjestöt mukaan kokousprosessiin WSIS-kokousprosessissa pyrittiin alusta alkaen soveltamaan YK:n tehostettuja toimintametodeja. Tällä haluttiin sisällyttää yritysmaailman ja kansalaisyhteiskunnan toimijat kokousprosessiin. Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat voineet muun muassa ensimmäistä kertaa saada dokumenttejaan kokouksen viralliseen käsittelyyn sekä osallistua loppuasiakirjojen muotoiluun. Itse päätöksenteko on kuitenkin pysynyt vanhaan tapaan valtioilla. Tämän vuoksi vanhoista, muut toimijat ulossulkevista toimintatavoista ei ole päästy täysin eroon. Jo Genevessä vuoden 2003 lopulla järjestetyn huippukokouksen alla kansalaisjärjestöjen edustajat kritisoivat vähäisiä mahdollisuuksia osallistua kokouksen valmisteluprosessiin. Itse huippukokouksessa kansalaisjärjestöt pääsivät aluksi mukaan loppuasiakirjavaiheen työskentelyyn. Lopulta osa kehitysmaista halusi pidättää osallistumisoikeuden valtioiden edustajilla. Genevessä kansalaisjärjestöt julkaisivat oman tietoyhteiskuntajulistuksen, jossa kritisoitiin WSISkokousta liiasta keskittymisestä internet- ja tietoteknologiateemoihin. Kansalaistoimijat vaativat laajempaa näkemystä tietoyhteiskuntakysymyksiin sekä ihmisoikeuksien, työelämän muutosten ja kestävän kehityksen tavoitteiden myötä syntyneiden haasteiden tarkempaa huomioimista. Julistuksessa korostetaan myös vapaiden ohjelmistojen tärkeyttä, tarvetta tietopohjaisten monopolien rajoittamiselle ja kaikkein köyhimpien ihmisten huomioimista tietoyhteiskuntahankkeiden toteuttamisessa. Julistuksen tärkein sanoma lienee kuitenkin vaatimus todellisesta sitoutumisesta kokousjulistuksen kehitystavoitteisiin. Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat osallistuneet myös kokoussarjan toiseen vaiheeseen lobbaamalla omien maidensa kokousedustajia sekä valmistelemalla omia kantojaan vielä auki oleviin kokousteemoihin. WSIS:stä kiinnostuneille on myös perustettu oma Civil Society Meeting Point -verkkosivusto, jossa voi keskustella kymmenillä eri temaattisilla ja alueellisilla foorumeilla Tunisin huippukokouksen valmisteluista. Keskustelua on käyty muun muassa internetin hallinnan periaatteista, WSIS:n ihmisoikeusulottuvuudesta sekä valmistelu-kokousten avoimuuden ja kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksien kehittämisestä. Foorumin löytää osoitteesta Simo Salmela Kirjoittaja on seurannut WSIS-valmisteluja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin edustajana Ulkoministerin ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen WSIS-työryhmissä. YK:n avoin nettifoorumi tieto-omaisuuskysymyksistä Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO järjestää kesäkuun päivä avoimen keskustelufoorumin tiedon omistukseen liittyvistä kysymyksistä. Foorumilla keskustellaan muun muassa tiedon omistamiseen liittyvistä kysymyksistä ja niiden sisällyttämisestä YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) asialistaan. Kolmannen maailman maissa telecenterit ovat monille keskeinen väylä internettiin. Kuvassa srilankalaisen Sarvodaya-järjestön ylläpitämä telecenter. Keskustelufoorumin tulokset tulevat olemaan osa WIPO:n osuutta marraskuussa pidettävässä Tunisian WSISkonferenssissa. Lisätietoja: ALL RIGHTS RESERVED? 7

8 Avoimen lähdekoodin mallia on mahdollista soveltaa myös kirjoihin, musiikkiin ja elokuviin. Creative Commons on tekijöille ja oikeudenhaltijoille suunnattu ilmainen verkkopalvelu. Sen avulla on mahdollista määritellä ehdot, joiden puitteissa teoksia on sallittua käyttää. Creative Commonsin tarkoitus ei ole kaataa koko tekijänoikeusjärjestelmää. Sen sijaan Creative Commons pyrkii uudistamaan tekijänoikeusjärjestelmän tavalla, joka hyödyttää sekä tekijöitä että teosten käyttäjiä. Vuonna 2004 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT julkaisi suomenkieliset käännökset Creative Commons -lisensseistä. Lisäksi HIIT käynnisti verkkopalvelun, jonka avulla on mahdollista räätälöidä itselleen sopiva lisenssi. Lisenssien avulla oikeudenhaltijat voivat pidättää itselleen tärkeäksi katsomansa oikeudet. Muut oikeudet annetaan kaikkien käyttöön. Some rights reserved, palvelu julistaa. Helposti ymmärrettävät lisenssit Creative Commons -palvelu tuottaa lakikielisen lisenssin ja helposti luettavan apulisenssin. Ensimmäinen pitää huolen siitä, että tekijöiden tahto toteutuu myös tuomioistuimissa. Toinen varmistaa, että lisenssien pääsisältö aukeaa helposti teoksia muokkaaville ja levittäville henkilöille. Levy-yhtiö, joka ei ole paha? Vapaan levityksen sallivat lisenssit ovat levinneet myös musiikkimaailmaan. Eräs esimerkki tästä on Magnatune-levy-yhtiö, joka tarjoaa verkkosivuillaan artistiensa musiikin kuunneltavaksi maksutta. Kappaleiden ei-kaupallinen käyttö on sallittua Creative Commons -lisenssien mukaisesti. Voittoa levy-yhtiö ja artistit saavat myymällä CD-levyjä, korkealaatuisia versioita kappaleista ja kappaleiden kaupallisen käytön sallivia lisenssejä. Magnatune tilittää artistilleen vuosittaisina rojalteina keskimäärin 1500 dollaria. Summa on huomattavasti suurempi kuin korvaus, jonka suomalaiset artistit Teostolta keskimäärin saavat. C R E A T I V E C O M M O N S vaihtoehto nykyiselle tekijänoikeusjärjestelmälle Lisenssit on käännetty eri maiden oikeusjärjestelmän mukaisiksi. Viralliset lisenssinkäännökset ovat saaneet valmiiksi 15 maata, muun muassa Ranska, Japani, Hollanti, Saksa ja Brasilia. Lisenssien käännös- ja sopeuttamishankkeita ovat käynnistyneet yli kuudessakymmenessä maassa. Varsinaisten lisenssien lisäksi palvelu tuottaa tietokonekielisen lisenssin. Tämän avulla teosten käyttöehdot voidaan linkittää teosta levittävälle verkkosivulle tai suoraan tiedostoon. Konekieliset lisenssit helpottavat myös Creative Common -materiaalin etsintää. Huhtikuussa 2005 Yahoo! käynnisti hakupalvelun (http://search.yahoo.com/cc), jonka avulla voi etsiä käyttöönsä sopivalla lisenssillä varustetun kuvan, musiikkitiedoston tai muun digitaalisen dokumentin. Miljoonia teoksia verkossa Vuoden 2005 huhtikuussa Creative Commons -lisenssi oli liitetty kymmeneen miljoonaan teokseen. Näiden joukossa on kuvia, musiikkia, suosittuja kirjoja ja kokoillan elokuvia. Tällä hetkellä Creative Commons -lisensoitujen teosten määrän vuosittainen kasvu on miljoonaluokkaa. Näyttäisi siltä, ettei verkkojulkaisu välttämättä vähennä teosten myyntiä. Se saattaa jopa lisätä sitä. Creative Commonsin johtajan, professori Lawrence Lessigin viimeisintä kirjaa Free Culture on myyty neljä painosta, vaikka Creative Commons -lisensoitu versio teoksesta on ollut saatavilla ilmaiseksi verkosta jo vuoden 2004 maaliskuusta lähtien. Creative Commons lisenssejä käyttää myös tieteiskirjailija Cory Doctorown. Tämän esikoisromaani Down and Out in Magic Kingdom voitti vuonna 2000 World Science Fiction Conventionin parhaalle scifitai fantasia -kirjalle myöntämän Hugo-palkinnon. Kirja myi yli kaikkien odotusten, vaikka teosta ladattiin sen julkaisukuukautena verkosta yli satatuhatta kertaa. Doctorow ilmoitti julkaisseensa kirjansa verkossa ensisijaisesti taloudellisten syiden takia. Kirjailija on kuitenkin myöntänyt, että myös epäitsekkäät syyt, kuten halu säilyttää kirja jälkipolville, houkuttelivat hänet kokeilemaan Creative Commons lisenssejä. Tekijänoikeusjärjestöt eivät tue CC-lisenssejä Eräs este Creative Commons -lisenssien sovellukselle on nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä. Esimerkiksi Teosto sallii jäsenilleen teosten rajoitetun levittämisen verkkosivuilla, mutta muu kopioiminen ja levittäminen vaativat erityisen luvan. Lisäksi omaehtoisesta levittämisestä on maksettava korvaus. Teoston mukaan rajoitukseton verkkojakelu vailla korvauksia saattaisi johtaa jälleenmyyntihintojen laskuun, ja Magnatune on hyvä esimerkki siitä, miten internetiä voidaan käyttää uudenlaisena markkinointikanavana. Koko prosessi on tehty mahdollisimman helpoksi niin oikeuksien ostajille, artisteille kuin levy-yhtiön verkkosivuille osuville satunnaisille kävijöille. Miksi mennä verkkoa edemmäksi kauppaan? Herkko Hietanen aiheuttaa näin kielteisiä vaikutuksia musiikin tuottajille. Saatavuus ja sallivat lisenssiehdot ovat poikineet tekijöille myös muita hyötyjä: Lessigin lukijat ovat tehneet Free Culture -kirjasta käännöksiä, luoneet siitä äänikirjoja ja kääntäneet kirjan eri tiedostoformaatteihin. Down and Out in Magic Kingdom -kirjan saama verkkojulkisuus puolestaan aiheutti sen, että Doctorowista tuli nopeasti tunnettu ja keskustelu henkilö Scifiyhteisössä. Teoston toimintaa johtaa siihen, että tekijän on valittava verkkonäkyvyyden ja Teosto-korvausten välillä. Jos tekijä valitsee verkkonäkyvyyden, tekijänoikeuskorvaukset on kerättävä muita teitä. Kieltäessään jäseniltään luvallisen ja ilmaisen verkkolevityksen, tekijänoikeusjärjestöt estävät näiltä tärkeän markkinointi- ja levityskanavan käytön. Tekijänoikeusjärjestöt ovat pankkeihin verrattavia omaisuudenhoitolaitoksia. Niiden tehtävä on kerätä ja tilittää jäsenille näille kuuluvat korvaukset. On vaikea kuvitella, miten joku voisi pärjätä tänä päivänä ilman pankkia. Yhtä vaikea on kuvitella ammattiinsa vakavasti suhtautuvaa artistia ilman tekijänoikeusjärjestöä. Ajatelkaa tilannetta, jossa ainoa markkinoilla toimiva pankki sanoisi: Pankin tehtävä on kerätä korkoa tilillesi. Tämän vuoksi emme voi antaa pääomaa käyttöösi. Tällainen pankki suojelisi asiakkaitaan huonoilta sijoituksilta, mutta samalla estäisi sijoitustoiminnan kokonaisuu-dessaan. Tekijänoikeusjärjestöjen käytäntö köyhdyttää kulttuuria ja sotii tekijänoikeuden syvimpiä periaatteita vastaan. Suurin osa Teoston teosrekisterissä olevista teoksista ei tuota tekijälleen korvauksina euroakaan. Näiden artistien omaisuus ei siis kasva korkoa, eivätkä järjestöt hyödy tämän omaisuuden hoitamisesta. Eikö tekijän tulisi voida päättää, miten oma omaisuus saadaan taas tuottamaan? Herkko Hietanen Kirjoittaja on oikeustieteen kandidaatti, tutkija ja Creative Commons Finlandin johtaja. Brändit haluavat olla kaikkialla, mutta voiko brändiä käyttää taiteen ja parodian materiaalina? Wal-mart vaati itseään parodioivan sivuston vaihtamaan ulkoasuaan tekijänoikeuksiin vedoten. Kanadalaisen maanviljelijän Percy Schmeiserin pelloilta löytyi tuholaismyrkyn kestävää Round-Up Ready rypsiä. Schmeiserin pelloille tämä Monsanton suunnittelema lajike oli luultavasti tullut tuulen mukana. Tällä ei oikeuden päätöksen mukaan ollut merkitystä - Schmeiserin todettiin käyttävän toisen omaisuutta ilman lupaa. Oaklandin lähellä yli 200 partiolaistyttöjä harjoittelee Macarena-tanssia vailla musiikkia. Mitä ihmettä? American Society of Composers, Authors & Publishers teki partiolaisille selväksi, että näiden tulee maksaa lisensointimaksut kaikesta leirillä käyttämästään musiikista. Koska meitä uhkailtiin oikeusjutulla, päättivät tytöt opetella tanssin ilman musiikkia, selitti leirin varajohtaja Teesie King absurdia tilannetta The Wall Street Journal -lehdelle. 8 ALL RIGHTS RESERVED?

9 fanielokuva STAR WRECK luottaa verkkoyhteisön voimaan Kulttielokuvan kuudes osa julkaistaan Creative Commons -lisenssillä. Star Trekia pitkään tuijotettuaan Samuli Torssonen halusi tehdä oman science fiction -elokuvan. Klassikkosarjaa parodioinut animaatioelokuva Star Wreck valmistui vuonna 1992, ja sitä näytettiin lähinnä kaveripiirissä. Jatko-osia seurasi ja taidot kehittyivät. Vuonna 1997 internetissä julkaistu Star Wreck V: Lost Contact oli jo 40 minuuttia pitkä elokuva ja siinä käytettiin aitoja näyttelijöitä. Scifipiireissä elokuva alkoi saavuttaa kulttisuosiota. Tuottaja Samuli Torssonen, apulaisohjaaja Atte Joutsen ja ohjaaja Timo Vuorensola ovat valmistelleet sarjan kuudetta osaa vuodesta 1998 lähtien. Elokuussa ilmestyvä Star Wreck: In the Pirkinning on kokopitkä elokuva, jota on odotettu scifi-piireissä kuumeisesti. Suuren luokan harrastelijaelokuva Alkuperäisiin suunnitelmiin nähden Star Wreck: In the Pirkinning -elokuvan puitteet ovat moninkertaistuneet. Elokuvassa on runsaasti tietokoneella tuotettuja kohtauksia ja avustajajoukko on suuri. Elokuvan teossa on ollut mukana liki 300 ihmistä, kertoo elokuvan ohjaaja Timo Vuorensola. Näyttelijöiden lisäksi mukana on ollut muusikoita, mallintajia ja ulkopuolisia valoryhmiä. Elokuvan ydintekijät ovat työskennelleet yhdessä pitkän aikaa. Pienempiä töitä ovat tehneet fanit, joita elokuva kokoaa yhteen verkkosivujensa kautta. Faneista on näin tullut kulttuurin aktiivisia tuottajia. Jossain määrin samanlainen kehityskulku sai Torssosen aloittamaan Star Trek -parodian teon. Suoria yhteydenottoja tekijät saavat sähköpostin välityksellä päivittäin. Lisäksi elokuvan verkkosivuilla on keskustelupalsta, jossa käy joka päivä satoja ihmisiä. Siellä keskustellaan monista asioista: esimerkiksi harrastajaelokuvista, scifi-kulttuurista, tietokonepeleistä ja tietokoneista. Näyttää siltä, että keskustelupalsta yhdistää samanhenkisistä asioista kiinnostuneita ihmisiä. Elokuvan tuotantoryhmä ja avustajat tekevät työtään palkatta. Kuitenkin tarvittava tietokone- ja kuvauskalusto, puvustukset, maskeeraukset ja tilavuokrat ovat kasvattaneet budjetin tuhansiin euroihin. Moniulotteinen sci parodia Star Wreckin kaltaiset fan fiction -elokuvat ovat modernia kansantaidetta. Koska ihmiset ovat tänä päivänä jatkuvasti median ympäröimiä, on luonnollista, että materiaalia, tarinoita ja ideoita lainataan populaarikulttuurin tuotteista. Star Wreck V: Lost Contact kävi tavalla tai toisella läpi Star Trek: The First Contact -elokuvan juonen. Kun aloimme tehdä In The Pirkinningiä vuonna 1998, perustui elokuvan tarina siihen, että ihmiset tuntevat Star Trekiä. Myöhemmin olemme eronneet suorasta kytkennästä. Sen sijaan elokuva parodioi yleisemmin scifi- ja tieteiselokuvagenreä. Paramount Pictures tiedostaa, että Star Trek -fanielokuvia tehdään. Yhtiö kuitenkin ymmärtää, etteivät ne Harrastelijaelokuva antaa tekijöilleen paljon Timo Vuorensola kertoo oppineensa projektin ohessa paljon sellaista, mitä varten olisi muuten tarvinnut hankkia alan koulutus. Hän sanoo pitävänsä elokuva-alaa mahdollisena tulevaisuudenvaihtoehtona. star wreck _filmografia Star Wreck (1992) Animoitu avaruustaistelu Star Trekin hengessä (4 min). Star Wreck II: The Old Shit (1994) Kehittyneemmällä grafiikalla ja ääninäyttelijöillä varustettu animaatio (9 min). Star Wreck III: Wrath of the Romuclans (1995) 3D-malleja ja rutkasti huonoa huumoria. Edellisiä pidempi (31 min). Star Wreck IV: The Kilpailu (1996) Uudet piirroshahmot ja stereoääni (47 min). Star Wreck V: Lost Contact (1997) Kulttisuosioon noussut ensimmäinen pitkä Star Wreck -elokuva. Aidot näyttelijät ja bluescreen-tekniikka (47 min). Star Wreck 41 2: Weak Performance (2000) Numeroinnistaan huolimatta tämä osa tehtiin V:n jälkeen. Kapteeni Pirk seikkailee holokannella. Aidot näyttelijät (20 min). Star Wreck VI: In the Pirkinning (2005) Vuosia odotettu sarjan seuraava osa, kokopitkä elokuva. Kehittyneempi tuotanto, ohjaus, efektit ja käsikirjoitus. Ilmestyy heinäkuussa uhkaa Paramountin asemaa. Fanit ovat liikkeellä enemmänkin rakkaudesta Trekiin. Kuten muissakin parodioissa, Star Wreckissä eroa vakavammin tehtyihin scifi-elokuviin tuodaan esiin humoristisina ylilyönteinä. Elokuvan kielenkäytössä pelataan paljon scifi-elokuvien absurdeilla termeillä ja näistä tehdyillä erikoisilla käännöksillä. Esimerkiksi Star Trekissä käytetty laser-ase phaser on meillä käsituikutin. Fan fiction -elokuvat ovat harvoin kumouksellisia. Star Wreck pyrkii kuitenkin käsittelemään myös viihdeteollisuuden ulkopuolista maailmaa. Elokuva käsittelee inhimillisiä perusolettamuksia. Emme myöskään ole unohtaneet nykyistä maailmanpoliittista tilannetta. Jo elokuvan trailer ruotii jossain määrin Yhdysvaltain maailmanpoliisimeininkiä. Tämä on aiheuttanut vihaisia reaktioita joidenkin amerikkalaisten katsojien keskuudessa. Toiveena on, että seuraavan elokuvan tekemisestä voitaisiin saada jotain palkkaa. Tällöin työtä pystyisi tekemään täysipäiväisesti. Mutta ei tässä silti mihinkään Hollywoodiin olla juoksemassa. Star Wreck VI: In the Pirkinning julkaistaan elokuussa DVD:nä. Lisäksi tekijät ovat päättäneet julkaista elokuvansa ilmaiseksi netissä vapaan levityksen sallivalla Creative Commons -lisenssillä. Creative Commons on todella fiksu levitystapa tämäntyyppisille tuotannoille. Monet suomalaiset elokuvantekijät ovat kertoneet pitävänsä Creative Commons -lisensointia mielenkiintoisena kokeiluna ja odottavansa elokuvan julkaisua mielenkiinnolla. Kaikkea mahdollista ei tarvitse mustasukkaisesti rajoittaa. Suosioon ei välttämättä tarvita sitä, että elokuvan katselua rajoitetaan. Antti Tietäväinen ja Niklas Vainio Star Wreck VI: In the Pirkinning -elokuvan ensiilta on 20. elokuuta Kaikki Star Wreckit ovat ladattavissa elokuvan verkkosivuilta ALL RIGHTS RESERVED? 9

10 anarkistinen arkistonhoitaja Yhdysvaltalainen Rick Prelinger on koonnut erään maailman suurimmista valistus-, opetus- ja mainoselokuvien kokoelmista. Innokkaana public domain -ajattelun kannattajana Prelinger on arkistoinut internettiin yli tuhat elokuvaa tutkijoiden, taiteilijoiden ja kaikkien muidenkin saataville. Prelingerin internet-arkisto, Prelinger Archives, löytyy verkosta Internet Archiven sivuston alta, osoitteesta Carrie McLaren: Viihdeteollisuuden suuryritykset pelkäävät usein digitaaliteknologian uusien innovaatioiden, kuten vertaisverkkojen, tuhoavan yritystoiminnan. Samalla digitaaliteknologia on kuitenkin avannut näille yrityksille valtavasti uusia mahdollisuuksia. Viihdealan jättiläiset muuntavat vanhoja valo- ja elokuvia digitaaliseen muotoon, ja hankkivat itselleen oikeudet näiden digitaalisiin versioihin. Kun samat yritykset sitten saattavat alkuperäisen teoksen yleisön saavuttamattomiin, niille jää käytännössä yksinoikeus elo- tai valokuvaan. Onko tämä uusi ilmiö vai onko olemassa aikaisempia esimerkkejä siitä, kuinka yritykset hankkivat itselleen yksinoikeuksia public domain-teoksiin? Rick Prelinger: Kyllä tätä on tapahtunut aiemminkin. Esimerkiksi Raymond Rohauer ja muutamat muut yrittäjät uudelleeneditoivat muun muassa Kansakunnan synnyn, Buster Keatonin elokuvia sekä muita vanhoja mykkäfilmejä. Rohauer muunteli elokuvia hiukan, suunnitteli niihin uudet tekstitykset, ja haki sitten tekijänoikeuksia näille uusille teoksille. Nyt kuka tahansa, joka haluaa julkaista tai jälleenkäyttää näitä elokuvia, saa hänet niskaansa. Toinen, varsin mittava hanke sijoittui 80-luvun puoliväliin, jolloin mustavalkoelokuvia alettiin värittää tietokoneiden avulla. Tuolloin monien luvuilla valmistuneiden elokuvien tekijänoikeus oli vanhenemassa. Väritettyään elokuvat yritykset saattoivat vaatia niiden oikeuksia itselleen vetoamalla siihen, että muunneltuaan alkuperäistä teosta ne loivat kokonaan uuden teoksen. Tämä sai elokuvantekijät ja suuren yleisön raivoihinsa. CM: Voitko mainita joitakin esimerkkejä elokuvista, joiden kohdalla näin meneteltiin? RP: Citizen Kane, It s a Wonderful Life (Ihmeellinen on elämä), Sands of Iwo Jima... CM: Mutta eikö It s a Wonderful Life tekijänoikeus ollut jo vanhentunut? -elokuvan RP: Elokuvan tekijänoikeus oli vanhentunut, mutta sen musiikin oikeudet eivät. Joku tarttui niihin, ja vaati itselleen oikeuksia koko elokuvaan. On vaikea sanoa, milloin teos on tekijänoikeuksista vapaa (public domain), sillä rinnakkaisia oikeuksia on niin monenlaisia. Esimerkiksi elokuva Reefer Madness on tekijänoikeuksista vapaa, mutta elokuva perustuu Hearst-lehdessä julkaistuun artikkeliin, joka on edelleen tekijänoikeuksien alainen. Vastaavanlaisia tilanteita on lukemattomia. Tekijänoikeuden vanhentuminen ei myöskään välttämättä tarkoita, että teosta voisi käyttää ja levittää vapaasti. Täytyy myös huomioida esimerkiksi ammattiliittojen ja etujärjestöjen kanssa tehdyt sopimukset sekä mahdolliset rojaltit näyttelijöille tai ohjaajalle. Tekijänoikeus on vain yksi, joskin merkittävä, osatekijä. CM: Eikö elokuva Night of the living dead (Elävien kuolleiden yö) väritetty jälkikäteen? RP: Kyllä. Kun elokuva julkaistiin ensi kertaa (1958), tuottaja-ohjaaja George Romero jätti sen vahingossa ilman copyright-ilmoitusta. Romero ei saanut pitkään aikaan mitään korvauksia elokuvasta. Koska elokuvaa ei oltu suojattu tekijänoikeuksilla, se sai suuren suosion - ja jopa väritettiin. Jälkeenpäin Romero teki elokuvaan jatko-osia ja tienasi niillä varsin hyvin. CM: Ei kuulosta kovin reilulta, että suuret yhtiöt hankkivat yksinoikeuksia elokuviin muuntelemalla niitä teknisesti, mutta esimerkiksi muusikot eivät saa muunnella olemassa olevia teoksia sämpläämällä. RP: Kyllä kuka tahansa voi vaatia tekijänoikeutta teokseen, jonka on tehnyt jotain toista teosta muuntelemalla. Avainkysymys on, kuka omistaa raaka-aineen. Suuryhtiöillä on hallussaan suurin osa julkaistuista musiikkikappaleista, joten ne myös kontrolloivat sitä, kuka niitä saa laillisesti sämplätä. Tämä on yksi esimerkki siitä, kuinka tekijänoikeudet, ja omistusoikeudet ylipäätään, lujittavat vallitsevia valtarakenteita. Disneyn kaltaiset viihdejätit ovat myös ajaneet läpi Sonny Bono Act -lakimuutoksen, jolla ne onnistuivat pidentämään tekijänoikeuksien voimassaoloaikaa kymmenillä vuosilla suojellakseen Mikki Hiiren kaltaisia rahasampojaan. Siinä sivussa pidentyivät kuitenkin myös kymmenientuhansien muiden tekijöiden teosten oikeudet. Minua kiinnostaisi tietää, onko missään vaiheessa yritetty sanoa: OK, antaa Disneyn pitää erikoistapauksensa, kunhan muun materiaalin oikeudet raukeavat ajallaan. Onhan muutamia esimerkkejä tällaisesta erityissuojasta, esimerkiksi olympiarenkaat, joiden copyright-aika on rajoittamaton. Niiden kohdalla erityissäännöillä ajetaan kuitenkin yhteistä etua eikä jonkin yrityksen taloudellisesta hyötyä. Disneyn kohdalla tällainen erityiskohtelu tuskin kuitenkaan toimisi, koska kaikki yhtiöt olisivat kohta vaatimassa itselleen samoja oikeuksia. CM: Suuryhtiöt suojaavat oikeuksiaan vanhentumiselta esimerkiksi digitoimalla materiaalinsa. Eikö ole kuitenkin niin, että suurinta osaa tekijöistä oikeuksien uusiminen ei kiinnosta? RP: Näin on. Mutta tässä suositaankin suuryhtiöitä. Minusta parempi tapa lähestyä ongelmaa olisi Lawrenge Lessigin esittämä ajatus tekijänoikeuksien rinnalle kehitettävästä tekijänvelvollisuudesta. Tämä tarkoittaisi, että tekijänoikeuksien haltijan tulisi saattaa teoksensa jollain tavoin yleisön saataville. Muussa tapauksessa heidän tekijänoikeutensa raukeaisivat ja teoksista tulisi julkista omaisuutta. Näin kaikki ne teokset, jotka nyt pölyttyvät jonkin varaston nurkassa vapautuisivat, kuuluivatpa niiden oikeudet sitten yksittäisille henkilöille tai yhtiölle. CM: Yksi Sonny Bono Actin varjopuolihan on, että se estää vanhojen elokuvien ja muiden teosten entisöimisen. RP: Kyllä. Vanhaa materiaalia tuhoutuu jatkuvasti. Lisäksi monien teosten tekijänoikeudet jäävät hyödyntämättä - useimmiten sen vuoksi, että materiaali on vanhentunutta, eikä oikeuksien haltijalla ole sille enää käyttöä. Teokset ovat kuitenkin edelleen tekijänoikeuden alaisia, joten Vihreän liikkeen viikosanomalehti Vihreä lanka tarjoaa sinulle tutustumistilauksena kolmen kuukauden lehdet (12 numeroa) 10 eurolla. Tilauksen hoidat kätevästi nettisivuiltamme josta löydät lisää vaihtoehtoja. Voit myös lähettää sähköpostiviestin osoitteeseen Kirjoita otsikoksi: Tarjous 10, ViNO. Merkitse viestikenttään nimesi, puhelinnumerosi ja tarkka postiosoitteesi. Vuositilauksista, kuten 33 euron opiskelijatilauksesta, saat lahjaksi Finnkinon leffalahjakortin tai Liken pokkareita. 10 ALL RIGHTS RESERVED?

11 niitä ei voida käyttää. On olemassa paljon hyvin tärkeää materiaalia, jota on joko vaikea löytää tai käytännössä mahdotonta käyttää. Törmään jatkuvasti sellaiseen tilanteeseen, että saan käsiini kopion, mutta en löydä sen oikeuksien haltijaa. Tällöin minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa digitaalisesta remasteroinnista filmikopioiden tekemisen sijaan - ja antaa valtavien filmimäärien hapertua käyttökelvottomiksi. CM: Suurin osa arkistosi filmeistä lienee sellaisia, joiden käytöstä tekijänoikeuksien haltijat eivät enää piittaa - vanhoja mainoksia, opetuselokuvia ja sen sellaisia. RP: Kyllä. Näillä filmeillä on enemmän arvoa uudelleenkäytössä kuin niiden alkuperäisessä kontekstissa. 40 vuotta vanhoja opetus- ja valistuselokuvia ei voi tietenkään käyttää opetusmateriaalina. Niillä on kuitenkin arvoa historiallisina dokumentteina siitä, miten ihmiset toimivat ennen, tai miten yhteiskunta toivoi heidän käyttäytyvän. CM: Minkälaisten ongelmien kanssa kirjastot painivat? RP: Yhteiskuntamme kulkee kohti käytäntöä, jossa kaikki sisältö on maksullista, mikä hankaloittaa kirjastojen ja arkistojen toimimista julkisena palveluna. Esimerkiksi tulevaisuudessa elokuvan vuokraajan täytyy ladata elokuva ja maksaa joka katselukerrasta. Levy-yhtiöt pyrkivät kohti samanlaista toimintamallia. CM: Myös sähköiset kirjat? RP: Kyllä, näin voi käydä kaikille medioille. Jokaisesta yksittäisestä käyttökerrasta laskutetaan. Jos olisi olemassa suuri tekijöiden ja taiteilijoiden yhteenliittymä, joka omistaisi jakelujärjestelmän itse, tämä ei olisi niin ikävä kehityssuunta. Nyt välissä toimivat yritykset kuitenkin nappaavat itselleen leijonanosan voitoista. CM: Yrittävätkö yritykset estää kirjastoja lainaamasta teoksia, vaikkapa CD-levyjä? RP: On tästäkin nostettu oikeusjuttuja. Taustalla vaikuttavat uuden median luomat mahdollisuudet tehdä voittoa lisensseillä. Suuri osa uusista sisällöistä on luonnostaan kirjasto-suojattua, eihän kirjasto voi lainata ulos esimerkiksi sanastoa tai televisioohjelmaa? Tekijänoikeuslaki antaa omistajille mahdollisuuden kontrolloida teosten käyttöä, mutta sellaista lakia ei ole, joka selkeästi takaisi yleisölle pääsyn käsiksi kulttuuriseen informaatioon. CM: En käsitä, miten pääseminen käsiksi esimerkiksi historialliseen materiaaliin voisi muuttua maksulliseksi. Eihän esimerkiksi tutkijoilla silloin olisi varaa käyttää sitä. RP: Onneksi noin ei tarvitse välttämättä käydä. Oikeuksien omistajat voivat hyötyä myös antaessaan asioita vapaasti katsottaviksi ja käytettäviksi. Minun arkistoni on tästä hyvä esimerkki. En olisi osannut ennustaa, että kun laitan elokuviani verkkoon, sieltä ladattaisiin vuosittain yli miljoona elokuvaa. Ansaitsen arkistollani kohtuullisesti myymällä materiaalia televisiotuottajille ja mainostoimistoille, mutta nettiarkistostani löytyy myös 1100 vapaasti ladattavaa elokuvaa. Nämä elokuvat toimivat mainoksena arkistostani ja kertovat millaista materiaalia sieltä löytyy. Lisäksi niiden avulla kuvat kulkeutuvat takaisin kulttuuriin, ja kuvien laajentunut levikki lisää niiden arvoa. CM: Jotkut näyttävät etsivän keinoja muuttaa kehityksen suuntaa. Voisitko kertoa hieman henkisen pääoman suojelualueista? RP: Osa kulttuurituotteista voitaisiin suojata yhteiskäyttöön samalla tavalla kun arvokkaat kansallismaisemat suojeltiin lukujen taitteessa. Tuolloin suuryritykset tavoittelivat haltuunsa laajoja maa-alueilta harjoittaakseen niillä hakkuita, kaivostoimintaa ja maanviljelystä. Samaan aikaan syntyi kuitenkin luonnonsuojeluliike, joka ryhtyi ajamaan luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen perustamista. Suojeluliike halusi taata, että taloudellisen yksityismaiden ulkopuolelle säästyisi luontoa, josta jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus nauttia. Henkistä pääomaa voisi vastaavasti suojella kansalaisten käyttöön hankkimalla esimerkiksi tekstejä, valokuvia ja taideteoksia lahjoituksina eräänlaiseen kulttuurireservaattiin. CM: Creative Commons on yksi esimerkki tällaisista pyrkimyksistä. Kertoisitko siitä hiukan. RP: Creative Commons on voittoa tavoittelematon järjestelmä, jota tarjoaa lisenssejä joiden avulla tekijät voivat räätälöidä teostensa tekijänoikeudet. Jos esimerkiksi haluat, että lehtesi artikkeleita saa uudelleenjulkaista ainoastaan ei-kaupallisissa yhteyksissä, voit valita tämän julkaisutavan sallivan lisenssin. Tai sitten voit hankkia lisenssin, jossa sanotaan, että käyttö on sallittua ainoastaan jos alkuperäinen tekijä mainitaan. Suunnitteilla on tietokanta, joka kattaisi kaikki Creative Commons -lisensoidut ja yleiseen käyttöön luovutetut teokset. Sen avulla olisi helppoa löytää ja hyödyntää näitä teoksia. Minusta tämä on todella hyvä idea. Sen sijaan että keskitytään viilaamaan nykyistä tekijänoikeuslakia, tarvittaisiin lisää tämänkaltaisia uusia ajatuksia ja vaihtoehtoja. Carrie McLaren Kirjoittaja on tekijänoikeusaktivisti ja Stay Free! -magazinen päätoimittaja. Kirjoitus on alun perin julkaistu Stay Free! -magazinen numerossa #20/2004. Käännös: Elina Mikola ja Visa Knuuttila avustajasopimukset polkevat tekijänoikeuksia Luovien alojen osaajat ovat tyhjän päällä, koska heillä ei ole ammattiyhdistystä. Lehtien avustajia eivät koske samat perusoikeudet kuin vakinaisia työntekijöitä. Joskus työn takana on jopa sellainen itsestäänselvyys kuin maksun saaminen laskun eräpäivään mennessä. Viivästyskorkoa tai perintää voi toki hakea oikeusteitse. Tästä seuraa kuitenkin usein se, ettei uusia töitä heru. On vaiettava, alistuttava ja oltava tyytyväinen siihen, että töitä ylipäätänsä on. Pienet yhtiöt tekevät mielellään suullisia sopimuksia. Näiden sisältö kuitenkin unohtuu helposti toimitushenkilökunnan vaihtuessa. Myös avustajan on vuosien päästä usein hankala muistaa, mitä kenenkin toimeksiantajan kanssa sovittiin muun muassa materiaalin uudelleenkäytöstä ja tästä maksettavista korvauksista. Avustajat voivat vaatia kirjallisia sopimuksia tai kieltäytyä allekirjoittamasta yhtiöiden omia sopimuksia. Tästä voi kuitenkin seurata hankalan ihmisen maine. Kirjallisia sopimuksia saatetaan myös pitää epäluottamuslauseena, vaikka niissä on kyse pelisääntöjen luomisesta. Kirjallisia sopimuksia tarvitaan, jotta osapuolet voivat tarkistaa sopimusehdot etukäteen ja välttää isommat riidat. Pienet ja keskisuuret lehtitalot vaativat usein avustajia luovuttamaan kaikki tekijänoikeudet yhtiön käyttöön: Myyjä luovuttaa lehdelle kaikki oikeudet sopimuksen nojalla siirtyvään aineistoon, edelleenluovutusoikeus ja muunteluoikeus mukaan lukien. Korvaus tästä sisältyy sovittuihin palkkioihin. Työstä maksettu korvaus on kuitenkin pieni suhteessa aineiston todelliseen arvoon. Palkkio on myös eri asia kuin palkka, sillä se ei muun muassa kartuta eläkettä. Tällaisten sopimusten myötä työn varsinaiset tekijät myyvät työnsä hedelmät konsernille ja luopuvat tulevaisuudenturvastaan. Saadakseen avustajan nimen sopimukseen lehtitalot voivat turvautua painostukseen. Joitakin avustajia on jopa uhkailtu: jos et allekirjoita, työt loppuvat. Eräässä tapauksessa avustajaa vaadittiin antamaan lehdelle kaikki oikeudet, jotka koskivat hänen valokuviaan ja artikkeleitaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta. Kun avustaja ei allekirjoittanut sopimusta, hänen juttujaan ei julkaistu moneen kuukauteen. Lopulta vain ammattitaito pelasti avustajan. Koska hänen paikalleen ei löytynyt uutta tekijää, avustajalle tarjottiin kevyempää versiota alkuperäisestä sopimuksesta. Moni aloitteleva avustaja kuitenkin allekirjoittaa lehtitalon tarjoaman sopimuksen siinä uskossa, että muutkin ovat tehneet niin. Koska julkaisujen edellytys on sisältö, avustajien ei tule alistua yhtiöiden sanelupolitiikkaan. Myös lukijoilla on oikeus tietää, millaisin ehdoin lehtiä tehdään. Lehtitalot taipuvat neuvottelupöytään vain, jos kukaan ei allekirjoita näiden tarjoamia sopimuksia. Tämän vuoksi on muodostettava yhteinen rintama, joka auttaa kulttuurialan avustajia pitämään huolta oikeuksistaan. Petri Hannini Kirjoittaja on tamperelainen sarjakuvataiteilija ja kirjailija. Osa-aikatyöntekijöiden asemasta keskustellaan prekariaatti.org -sivustolla. ALL RIGHTS RESERVED? 11

12 vertaisverkot tekijänoikeuskeskustelussa Mediateollisuuden ja internet-aktivistien välillä käydään kovaa vääntöä verkkopiratismin vaikutuksista. Vapaa internet-sanakirja Wikipedia määrittää vertaisverkot seuraavasti: Vertaisverkot ovat tietokoneverkkoja, joissa ei ole kiinteitä palvelimia tai asiakkaita. Vertaisverkot tunnetaan myös P2P (peer to peer) -verkkoina. Jokainen verkkoon kytketty tietokone toimii sekä palvelimena että asiakkaana verkon muille koneille. Keksintö on kiistelty, mutta ei uusi. Monet internetin palvelut, kuten iäkäs USENET-uutisryhmäjärjestelmä, perustuvat osittain vertaisverkkoteknologiaan. P2P-tekniikka on kehittynyt vaiheittain. Ensimmäisen sukupolven verkoissa käyttäjät ottavat yhteyden keskuspalvelimeen. Esimerkki tällaisesta verkosta on taannoin huomiota saanut Napster. Toisen sukupolven verkoissa, kuten Kazaassa, käyttäjät ottavat yhteyden verkkoon erilaisten apuvälineiden (peer) avulla. Nämä verkot toimivat ilman keskuspalvelinta, eikä niitä voi sulkea sammuttamatta kaikkia verkkoa käyttäviä koneita. Kolmannen sukupolven tekniikka on kehittyneintä, mutta yhä keskeneräistä. Näissä verkoissa, joista tunnetuimpia ovat Waste ja Freenet, painotetaan käyttäjien anonymiteettiä. Mediateollisuus vertaisverkkojen kimpussa Viime aikoina on käyty keskustelua, joka liittyy tekijänoikeuksilla suojatun musiikin, elokuvien ja ohjelmistojen jakeluun vertaisverkoissa. Keskustelu on osa laajempaa väittelyä tiedon luonteesta, rajoituksista ja suhteesta lakiin. Tällä hetkellä Suomessa musiikin tai elokuvien lataaminen omaan käyttöön ei ole laitonta, ainoastaan niiden levittäminen. Keskustelussa on yleensä kaksi osapuolta. Ensimmäinen näistä on mediateollisuus, joka pitää vertaisverkkoja taloudellisena uhkana. Esimerkiksi musiikkiteollisuus on selittänyt levymyynnin laskua verkkopiratismin lisääntymisellä. Tällöin on esitetty, että luvatta kopioitu mp3-albumi on yhtä kuin myymättä jäänyt CD-levy. Tämän laskukaavan mukaan piratismin aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat tähtitieteellisiä. Mediateollisuus on pyrkinyt edistämään vertaisverkkotoimintaa tiukemmin sääteleviä lakeja. Tilanteeseen on myös puututtu piratismin vastaisilla mainoskampanjoilla, tukemalla viranomaistoimintaa ja vihjepuhelinten käyttöönotolla. Piratismin vastaisen toiminnan näyttävin esimerkki Suomessa lienee tamperelaisen Finreactor-verkkopalvelun sulkeminen. Jotkut mediateollisuuden eturyhmät ovat myös kampanjoineet koko avoimen vertaisverkkojärjestelmän kieltämisen puolesta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kongressille esitettiin Induce Act -aloite, joka olisi käytännössä kriminalisoinut p2p-verkot. Aloite ei kuitenkaan (vielä) mennyt läpi. Tältä pohjalta on hyvä pitää mielessä, että vertaisverkoissa ei välitetä vain laitonta materiaalia. Niitä käytetään muun muassa tieteellisen tutkimuksen ja Linuxin levittämisen apuvälineenä. Internet-aktivistit ja piratismi Mediateollisuuden näkemyksiä on myös kritisoitu paljon. Verkkoaktivisti, professori Lawrence Lessig kirjoittaa Free Culture -kirjassaan piratismin olevan keskeinen osa koko mediaalan kehitystä. Yhtenä esimerkkinä Lessig mainitsee Hollywoodin elokuvateollisuuden, joka syntyi Yhydysvaltain itärannikon patenttisotkuja paenneiden elokuvantekijöiden ansiosta. Vastaavia yhteyksiä voidaan löytää radion, videon ja ylipäätänsä koko tallennetun median historiasta. Lessig ei puolusta piratismia, jos sen katsotaan tarkoittavan toisen ihmisen valmistaman teoksen käyttöä ilman asianomaisen henkilön lupaa. Sen sijaan hän pyrkii osoittamaan, että verkkojakelun tiukempaa kontrollia ajavat tahot ovat itsekin paljolti syntyneet piratismin seurauksena. Esimerkiksi Yhdysvaltain kaapelitelevisio perusti toimintansa alunperin muiden tuottamien ohjelmien uusinnoille. Verkkoaktivistit ovat kritisoineen myös mediateollisuuden laskelmia piratismin haitoista. Tällöin on esitetty, että levymyynnin laskua selittävät paljolti muut seikat kuin musiikin verkkolevitys. Erääksi selittäväksi tekijäksi on nähty kulutustottumusten muutos: CD-levyjen sijaan ostetaan DVD-levyjä ja pelejä. Lisäksi myyntiin vaikuttavat muun muassa taloudellinen tilanne sekä se, millaisia levyjä ylipäätänsä on tarjolla. Tiedon vapaa levitys ja uhkakuvat Musiikin verkkolevitystä käsittelee myös Kembrew McLeod kirjassaan Freedom of Expression. McLeodin mukaan uudet teknologiat on usein koettu ongelmallisiksi. 70-luvulla mediateollisuus pyrki kieltämään VHS-nauhurit, sillä niiden uskottiin tappavan elokuvateollisuuden. Toisin kuitenkin kävi: videoiden myynnistä ja vuokrauksesta kehittyi lopulta suuri bisnes. Vastaava kehityskulku on havaittavissa mp3- formaatin kanssa. Aikanaan mediateollisuus halusi kieltää sen kokonaan, mutta tänä päivänä siitä näyttää kehittyneen merkittävä musiikin levityskanava niin kaupallisessa kuin epäkaupallisessa mielessä. McLeodin vertaa verkkolevitystä kasettien kopiointiin. Kirjan erään luvun Juudaksena on tiukkaa copyright-politiikkaa ajava rock-yhtye Metallica. Yhtenä syynä Metallican menestykseen oli fanijoukko, joka kierrätti bändin bootlegkasetteja ja keikkanauhoituksia. McLeodin mukaan ennen kasettikopioina ja nyt vertaisverkoissa musiikkia levittävät faniverkostot pitävät artistin nimen elossa. Tämän vuoksi piratismi voi auttaa artisteja saamaan keikkoja ja levytyssopimuksia. Vertaisverkkoihin liitetyn uhkakuvat on hyvin samanlaisia kuin argumentit, joilla aikanaan vastustettiin muun muassa videonauhureita. Tällaisten argumenttien riski on, että vertaisverkkojen todellinen merkitys ja hyöty unohtuvat. Tämä hyöty syntyy mahdollisuuksista jakaa tietoa globaalissa verkossa nopeasti, tehokkaasti ja yksinkertaisesti. Tiedon avoimuus ja vapaa saatavuus ovat demokratian ydinkysymyksiä. Olli-Poika Parviainen Kirjoittaja on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja. Lawrence Lessigin teos Free Culture: How Big Media Uses Technology and the Law to Lock Down Culture and Control Creativity löytyy osoitteesta Kembrew McLeodin kirja Freedom of Expression : Overzealous Copyright Bozos and Other Enemies of Creativity on ladattavissa osoitteesta documents/mcleod-freedomofexpression3.pdf. Aineettoman omistamisen ihmeellisyys Jorge Cortellin oli tarkoitus pitää P2P-verkkoja käsittelevä luento Valencian teknillisellä yliopistolla. Päivää ennen luennon alkua informaatioteknisen tiedekunnan dekaani kuitenkin perui luentotilan varauksen. Kun Cortell varasi uuden luentosalin, dekaani perui myös tämän. Lopulta Cortell piti luentonsa 150 opiskelijalle yliopiston kahvilassa. Tästä seurasi se, että viisi vuotta yliopistolla työskennellyt Cortell menetti työnsä. Ex-opettajan mukaan syy yliopiston toimiin oli Espanjan musiikintekijöiden edunvalvontajärjestö Promusicaen painostus. Oaklandin lähellä yli 200 partiolaistyttöjä harjoittelee Macarena-tanssia vailla musiikkia. Mitä ihmettä? American Society of Composers, Authors & Publishers teki partiolaisille selväksi, että näiden tulee maksaa lisensointimaksut kaikesta leirillä käyttämästään musiikista. Koska meitä uhkailtiin oikeusjutulla, päättivät tytöt opetella tanssin ilman musiikkia, selitti leirin varajohtaja Teesie King absurdia tilannetta The Wall Street Journal -lehdelle. Yhdysvaltain levy-yhtiöiden etujärjestö RIAA on luopunut oikeusjutusta Sarah Wardia, 65-vuotiasta isoäitiä vastaan. RIAA syytti Wardia muun muassa useiden gansta-rap -kappaleiden jaosta Kazaa-vertaisverkossa. Ward kuuntelee kuitenkin ainoastaan klassista musiikkia ja käyttää Macintoshia, jolle ei ole saatavilla Kazaa-ohjelmaa. RIAA:n mukaan kanteesta luopuminen oli hyväntahdon ele. 12 ALL RIGHTS RESERVED?

13 mediateollisuuden kädenjälki näkyy tekijänoikeuslakiesityksessä Tulevaisuudessa internet-käyttäjien yksityisyydensuoja saattaa olla uhattuna. Tekijänoikeuksista ja patenteista on tullut avain uuteen maailmantalouteen, jossa tieto ja ideat ovat yhtä keskeisiä kuin aineelliset tuotteet olivat teollisen yhteiskunnan taloudessa. Paljon on pelissä uudessa tekijänoikeuslaissa, jota viilataan parhaillaan eduskunnan valiokunnissa. Laulusi eivät ole sinun Tekijänoikeuslaissa pureudutaan varsinkin laittomaan kopiointiin: netti-imurointiin ja piraattiäänitteiden tuontiin. Piraattien tekeminen, levittäminen ja maahantuonti myyntitarkoituksessa on rikos. Nyt myös piraattien maahantuonti yksityistä käyttöä varten halutaan kieltää. Yhdenkin laittoman kopion tuomisesta saisi lakiehdotuksen mukaan sakkoja. Tekijänoikeuslaissa tasapainoillaan artistin, kuluttajan ja mediateollisuuden intressien välillä. Tekijänoikeuden perusajatus on luovan työn turvaaminen, mutta tekijänoikeuden suojassa on yhä useammin kyse suurien liikeyritysten eikä yksittäisten tekijöiden oikeuksista. Viime vuosina mediateollisuus on hallinnut tekijänoikeuskeskustelua. Kilpailussa tiedon hallinnasta on niskan päällä taloudellinen toiminta, jota vasten on puolustettava opetustoimintaa, tutkimusta, vapaata kulttuuritoimintaa ja kansalaisten oikeutta tietoon. Suomessa ei ole voimakasta kuluttajaliikettä, joka pitäisi kuluttajan puolia tekijänoikeusjärjestöjen ja tuottajayhtiöiden lobbausta vastaan. Mediayhtiöiden tavoitteena on tekijänoikeuden alaisten tuotteiden käytön ja jakelun mahdollisimman laaja hallinta. Niiden logiikan mukaan asiakas ei osta henkilökohtaista käyttöoikeutta musiikkikappaleeseen tai elokuvaan, vaan ainoastaan oikeuden käyttää esimerkiksi CD-levyä. Tulevaisuudessa aineelliset tuotteet, kuten CD-levyt ja kirjat, kuitenkin väistyvät, kun teoksia ostetaan ja ladataan yhä enemmän suoraan netistä. Tämän vuoksi Vihreät ovat tuoreessa tietoyhteiskuntaohjelmassaan sitä mieltä, että tekijänoikeuden tulee kohdistua sisältöön, ei muistivälineeseen, jolla sisältö on. Internetiin on syntynyt vertaisverkkojen vastakulttuuri, joka sivuuttaa niin tekijänoikeudet kuin mediayhtiötkin. Tämän vastakulttuurin kitkemiseksi ollaan esittämässä lakiin sen verran rankkoja keinoja, että kansalaisen yksityisyydensuoja sekä kuluttajansuoja alkavat olla uhattuna. Tästä seuraa lainkuuliaisellekin kansalaiselle melkoista päänvaivaa. Taitavasti tehdyn piraatin erottaminen aidosta ei ole kovin helppoa, joten ulkomailla levyostoksia tekevä saa olla jatkossa todella tarkkana. Reissuun junamatkan ratoksi ei myöskään kannata enää ottaa esimerkiksi mp3-soitinta, johon on tallentanut pakattuja versioita laillisesti ostamistaan levyistä. Biisien laillisuutta on rajalla mahdotonta todistaa, ellei satu kanniskelemaan mukanaan kuitteja CD-kokoelmastaan. Lakiesityksen mukaan ostamaansa musiikkia ei saisi tallentaa lainkaan esimerkiksi mp3-soittimeen, jos alkuperäinen levy tai tiedosto on ollut suojattu. Uuden lain myötä musiikin ja elokuvien lataaminen internetin vertaisverkoista on muuttumassa kielletyksi. Tekijänoikeusrikokseksi riittää uudessa lakiversiossa se, että toiminta on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa. Ollakseen tekijänoikeusrikollinen, ei enää tarvitse tavoitella taloudellista hyötyä. Tekijänoikeuslakiehdotuksessa on myös taivuttu viihdeteollisuuden vaatimukseen päästä käsiksi tekijänoikeuksien loukkaajaksi epäillyn henkilötietoihin. Tekijänoikeuden haltija voi epäilyn perusteella hakea tuomioistuimelta luvan pyytää operaattorilta verkko-osoitteen takana olevan tilaajan henkilötiedot. Myös epäillyn verkkoyhteys voidaan tuomioistuimen päätöksellä katkaista, jos tekijälle koituvat taloudelliset menetykset muodostuisivat huomattaviksi. Jyrki J.J. Kasvi Kirjoittaja on kansanedustaja ja vihreän tietoyhteiskuntatyöryhmän puheenjohtaja. kirjoja tekijänoikeuslaista ja _kulttuurista Johdatus immateriaalioikeuksiin Vapaa kulttuuri ja sen viholliset Visioita tulevaisuuden musiikkibisneksestä Vapaan koodin tuottoisuudesta Tekijänoikeus kattaa moraaliset ja taloudelliset oikeudet teokseen. Lähioikeudet puolestaan ovat oikeuksia, jotka on tekijänoikeuslaissa säädetty esittäville taiteilijoille (esimerkiksi muusikoille ja näyttelijöille), äänite- ja elokuvatuottajille, valokuvaajille sekä luetteloiden, tietokantojen ja muiden vastaavien valmistajille. Näitä käsittelee Pirkko-Liisa Haarman kirjassaan Tekijänoikeus & lähioikeudet. Kirja on hyvä yleisesitys Suomen t e k i j ä n o i ke u s l a i n s ä ä d ä n n ö s t ä. Lisäksi siinä käsitellään tekijänoikeusjärjestelmien taustaa sekä EU:n tekijänoikeutta direktiivien ja tuomioistuinratkaisujen valossa. Teos on näin eräänlainen pikakurssi tekijänoikeusjärjestelmän saloihin. Se toimii myös lähdekirjana, jos haussa on jonkin erityisalan tekijänoikeutta koskeva yleiskäytäntö. Pirkko-Liisa Haarman - Tekijänoikeus & lähioikeudet. Kauppakaari OYJ, Lawrence Lessig on tekijänoikeuskriittiselle liikkeelle henkinen guru, jonka Free Culture -kirjasta on muodostunut eräänlainen tekijänoikeusaktivistien raamattu. Lessigin mukaan elokuvateollisuuden, radion ja television historia perustuu monelta osin innovaatioiden ei-auktorisoidulle käytölle, eli piratismille. Tämän vuoksi on ristiriitaista, että mediateollisuus itse pyrkii täydellisesti kontrolloimaan tuotteidensa käyttöä. Lessig vaatiikin kulttuurituotteiden nykyistä vapaampaa käyttöä, jotta emme täysin suistuisi vapaan kulttuurin yhteiskunnasta lupakulttuurin yhteiskuntaan. Yhdysvaltalaisista painotuksistaan huolimatta Free Culture on ajankohtainen ja valaiseva puheenvuoro lain, kaupallisen maailman ja digitaalisen kulttuurin leikkauspinnoista. Lawrence Lessig - Free Culture: How Big Media Uses Technology and the Law to Lock Down Culture and Control Creativity. The Penguin Press, 2004, Levy-yhtiöt nykymuodossaan ovat kuolemassa. Samalla musiikin kulutus on suurempaa kuin koskaan, mikä avaa valtavasti mahdollisuuksia niin muusikoille kuin musiikkiin liittyvälle bisnekselle. Tällaisia provokatiivisia väittämiä laukovat David Kusek ja Gerd Leonhard kirjassaan The Future of Music. Kirjoittajat maalailevat tulevaisuusvision, jossa musiikki on kuin vettä: edullista ja kaikkialla läsnäolevaa. Tätä ilmiötä on kirjoittajien mukaan mahdollista hallita vain, jos musiikkiteollisuus siirtyy tuotekeskeisestä bisnesmallista palvelujen myyntiin. Konkreettiseksi ratkaisuksi he ehdottavat vertaisverkon käytöstä perittävää pientä korvausta. Tällä kyettäisiin kompensoimaan artis-teja aikana, jolloin harva haluaa maksaa 20 euroa musiikkia sisältävästä muovipalasesta. David Kusek & Gerd Leonhard - The Future of Music: Manifesto for the Digital Music Revolution. Berkelee Press, 2005, Eric Raymondin The Cathedral and the Bazaar -kirjoituksen väitetään innostaneen Netscape-yhtiötä julkaisemaan selaimensa lähdekoodi vapaaseen käyttöön vuonna Raymond oli tehnyt mielenkiintoisen havainnon vapaiden ohjelmistojen yhteisöstä: Ohjelma, esimerkiksi Linux tai Mozilla, paranee kun se annetaan vapaasti käytettäväksi ja muutettavaksi. Vapaus ei näin houkuttele vapaamatkustajia vaan ohjelmoijia. Vapaiden ohjelmistojen malli tuo kehitykseen mukaan ohjelmoijia ja testaajia niin paljon, että harvalla yrityksellä on siihen varaa. Ohjelmat julkaistaan jo puolivalmiina, jotta muut voisivat osallistua niiden kehitystyöhön. Koska vapaiden ohjelmistojen myyminen on vaikeaa, näiden ympärille on syntynyt palvelujen myynnillä rahaa tekeviä yrityksiä. Tämä kehityskulku on pannut alulle ohjelmistokehitysmallien murroksen. Eric Raymond The Cathedral and the Bazaar. O Reilly, 1999, cathedral-bazaar/. ALL RIGHTS RESERVED? 13

14 jukka salminen h i p h o p o n s ä m p l ä y s u r h e i l u a Hiphop-artisti Sere ja DJ-tuottaja Infekto soveltavat Sere: - Yleensä Suomessa sämpläyksestä kyetään neuvot-telemaan artisteilta senttiäkään. Sämpleistä missään nimessä olisi vaatinut näiltä tekijänoikeussäädöksiä luovasti. melko järkevä sopimus. Sen sijaan rahastaminen ei mielestäni kuulu ulkomailla ei aina ymmärretä, että tähän kulttuuriin. Usein mulla on tekstintekovaiheessa hiphop-levyt myyvät Suomessa mielessäni joku biisi. Kun sanoitus on korkeintaan muutamia tuhansia valmis, sanon tuottajalle, että haluan kappaleita. Tämän vuoksi suunnilleen samantyylisen biitin. korvausvaatimukset voivat olla kohtuuttomia. Serelle ja Infektolle musiikin tuottaminen on arkipäivää. Kesällä tulee ulos Seren viides pitkäsoitto, joka on tällä kertaa tamperelaisräppäri Silkinpehmeen kanssa tehty yhteistyölevy. Infekto puolestaan on tehnyt useita konemusiikkilevyjä, ja on breakbeatia ja hiphopia julkaisevan Pyssy Recordsin toinen omistaja. Lisäksi Infekto tuottaa biittejä muun muassa Serelle, Palefacelle ja Bomfunk MC s:lle. Tapasin miehet tamperelaisessa ravintolassa. Lounaan aikana puhuttiin ennen kaikkea sämpläyksestä. Tällä tarkoitetaan musiikin tuottamisen tapaa, jossa vanhaa ja uutta tallennemateriaalia yhdistetään toisiinsa digitaalitekniikan avulla. Kertokaa aluksi, miten Seren kappaleet syntyvät? Sere: - Ensiksi syntyy teksti. Sen jälkeen alan etsiä biittiä, joka sopii siihen tyyliltään ja tunnelmaltaan. Infekto: - Mun biitit syntyy sillä tavalla, että ensiksi kaivelen divareista tai kirppareilta vanhoja levyjä. Sitten kuuntelen niitä. Kun löydän jonkin hyvän pätkän, sämplään sen. Sitten kikkailen sämplen kanssa tietokoneella. Tästä voi syntyä minkä tahansa genren biitti. Maksatteko tekijänoikeuskorvauksia kaikista sämpleistä? Infekto: - Emme tietenkään! Se tulisi äärettömän kalliiksi. Jos sämplään virveli- tai bassoiskun, en ilmoita siitä kenellekään. Mä käytän myös paljon harvinaisia levyjä, kuten jotain seiskatuumaisia 60-luvulta. Niistäkään en ilmoita kenellekään. Harvoin kukaan edes tietää, kenellä on oikeudet näihin levyihin. Jos sämplen voi tunnistaa, tilanne lienee toinen. Millaisia korvauksia sämpläyksestä tulee maksaa? Sere: - On kaksi tekijänoikeutta: teoksen oikeus ja master-äänitteen oikeus. Edellisen omistavat alkuperäinen sanoittaja ja säveltäjä, kun taas masterin oikeudet ovat kustannus- tai levy-yhtiöllä. Sämpläys rikkoo molempia oikeuksia. Kun esimerkiksi sämpläsimme Eija Sinikkaa kappaleessamme Kuumotus ja lämmitys, maksoimme sekä alkuperäiselle sanoittajalle ja säveltäjälle että master-äänitteen haltijalle. Infekto: - Itse esittäjällä ei ole mitään oikeuksia, jos sanat ja sävel eivät ole omat. Käytännössä on kuitenkin hyvän tavan mukaista, että levy-yhtiö tai kustantaja kysyy sämplättävältä artistilta luvan. Seren Omin sanoin -levyltä löytyy Viesti-niminen biisi, joka kuulostaa hiphop-tähti Nasin The Message -hitiltä. Eikö tämä tuottanut teille ongelmia? Infekto: - Tuo biisi on poikkeuksellisesti niin sanottu interpolaatio. Siinä ei ole käytetty sämplejä, vaan biisi on soitettu uudestaan. Tällä vältettiin se, ettei kappale rikkonut master-äänitteen oikeutta. Lisäksi taustalla oleva kitarariffi on soitettu hieman eri tavalla. Tämän vuoksi siitä ei ole maksettu tekijänoikeuskorvauksia myöskään alkuperäisen teoksen tekijälle eli Stingille, jonka kappaletta Shape of My Heart Nas käytti oman biisinsä pohjana. Käsittääkseni myös teidän levyjänne on alettu sämplätä? Sere:- Suomessa on tehty ainakin kolme hiphoplevyä, joissa on käytetty mun levyiltä otettuja pätkiä. En Infekto: - Mä olen sitä mieltä, että kaikkea musiikkia pitää voida sämplätä miten huvittaa. Tämä pätee myös mun omiin tuotoksiin. Vasta siinä vaiheessa kun joku alkaa tehdä sämplen avulla paljon rahaa, on oikeutettua pyytää korvauksia. Sere: - Ylipäätänsä mä näkisin tän sillä tavalla, ettei huonoa musiikkia kukaan halua sämplätä. Jos joku on käyttänyt mun matskua, totta kai mä olen siitä iloinen. Sämpläys ei ole varkautta. Päinvastoin, sämplätyksi tuleminen on eräänlainen kunnianosoitus artistille. Antti Tietäväinen Kirjoittaja on sosiologi, jonka kiinnostuksen kohteita ovat hiphop- ja reggae-kulttuuri, digitaaliset mediat ja avoimen kulttuurituotannon sovellukset. Hiphop kyseenalaisti tekijän Hiphop syntyi Bronxissa, New Yorkissa 70-luvun puolivälissä. Sen leimallisena piirteenä on pidetty kulttuurielementtien yhdistelyä. Rap (eng. rhytmically accentuated poetry) on nimensä mukaisesti puhetta, jossa tarinat räpätään muilta lainatun musiikin päälle. Alkuaikoina taustat tehtiin yhdistelemällä funk- ja discolevyjen rytmiosuuksia levysoittimien avulla. 80-luvun puolivälissä taustoja alettiin tuottaa sämplerillä. Sämpläykseen ei juuri kiinnitetty huomiota ennen 90-luvun alkua. Tällöin levyyhtiöt Yhdysvalloissa keksivät, että ne voivat rahastaa artisteja haastamalla näitä oikeuteen äänitteidensä luvattomasta käytöstä. Sämpläyskäräjät muuttivat hiphopia radikaalisti: Kun 80-luvulla tehtiin satoja sämplejä sisältäviä kollaasilevyjä, 90-luvun alussa kappaleet perustettiin yhden rytmin tai loopin pohjalle. Näin sämpläyslisenssejä ei tarvinnut maksaa kuin yhdelle artistille. Musiikkimateriaalia yhdistellään myös mix-tapeilla. Nämä ovat kokoelmakasetteja, joihin DJ:t kokoavat parhaiksi katsomansa uudet kappaleet. Mix-tapejen äänimaailmaa vahvistetaan usein sämpleillä sekä skrätseillä, eli äänillä, jotka tuotetaan hankaamalla vinyylilevyä edestakaisin levylautasella. Mix-tapet ovat määritelleet hiphopin kehitystä paljon. Nykyisen r n b-musiikin sanotaan syntyneen siitä, kun DJ Ron G alkoi mix-tapeillaan yhdistää vanhojen rhythm n blues-kappaleiden lauluosuuksia hiphop-biitteihin. Mix-tapeilla on myös merkitystä kulttuurin sisäisessä hierarkiassa: niiden kautta kasetteja tehneet DJ:t ja kaseteille päätyneet artistit saavat mainetta nimelleen. Viime aikoina hiphop-dj:t ovat puhutelleet kahta kappaletta yhdistelevien remiksien kautta. DJ Dangermousen internetissä julkaistun The Grey Album -levyn materiaalina käytettiin Beatlesin The White Album -klassikkolevyä ja rap-artisti Jay-Z:n hittilevyä The Black Album. Levy sai loistavat arvostelut muun muassa Rolling Stone -lehdessä. Beatlesin levy-yhtiö EMI ei sämpläyksen kautta syntyneestä uudesta taiteesta ollut mielissään, vaan uhkaili The Grey Albumin tekijöitä ja levittäjiä oikeustoimilla. Vastaukseksi tähän levy julkaistiin vuorokauden ajaksi 170 nettisivulla. Levyä ladattiin päivän aikana yli satatuhatta kappaletta, ja tällä hetkellä se on saatavissa kaikista hyvinvarustetuista vertaisverkoista. Hiphop syntyi samoihin aikoihin kun Roland Barthes, Michel Foucault ja Jacques Derrida alkoivat painottaa ideoiden kierrätyksen roolia kulttuurituotteiden rakentumisprosessissa. Vaikuttaa siltä, että New Yorkin köyhät nuoret toivat kahdella levysoittimella ja sämplerillä julkisuuteen sen, mitä nämä jälkistrukturaaliset teoreetikot pohtivat tutkijakammioissaan. Antti Tietäväinen 14 ALL RIGHTS RESERVED?

15 MI K Ä V I N O? Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto eli ViNO perustettiin liittomuotoisena marraskuussa Sitä ennen järjestö oli toiminut pienimuotoisemmin. ViNO:on kuuluu paikallisyhdistyksiä muun muassa Tampereelta, Turusta, Helsingistä, Jyväskylästä, Espoosta, Vantaalta, Rovaniemeltä, Oulusta ja Kuopiosta. ViNO haluaa edistää vihreitä ajatuksia nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa sekä yhteiskunnassa laajemmin. Haluamme avata uusia keskusteluja, emme vai osallistua muiden aloitteisiin. Lisäksi ViNO:n tavoite on saada nuorten ääni mahdollisimman hyvin kuuluviin Vihreässä liitossa. Me emme ole automaattisesti samaa mieltä kuin puolue, vaikka kuulummekin siihen. ViNO:n toimintaan voi tulla mukaan paikallisjärjestöjen tai vaikka työryhmien kautta. Työryhmät ovat autonomisia toimintaryhmiä ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet samanlaisista asioista. Työryhmiä on muodostettu muun muassa tietoyhteiskunnan, siirtolaisuuden, kansainvälisten asioiden, tasa-arvon ja prekariaatin ympärille. Voit myös tulla tutustumaan liittohallituksen kokoukseen, joita järjestetään kerran kuussa eri puolilla Suomea, tai vaikka ViNO:n kesäpäiville. Ja jos haluat perustaa kotiseudullesi oman paikallisjärjestön, autamme kaikessa mahdollisessa. Lisätietoa järjestöstä saa ViNO:n verkkosivuilta: Ota yhteyttä lähimpään paikallisjärjestöösi: Grönioni - Jyväskylän vihertävät opiskelijat ry pj. Simo Salmela puh Helsingin Vihreät Nuoret ry pj. Hannu Oskala puh HYY:n Vihreät ry pj. Janne Hyppölä puh Kouvolan seudun vihreät nuoret - KoVIN ry pj. Kati Ilomäki Kuopion vihreät nuoret ja opiskelijat ry Yhteyshenkilö: Kirsi Laitinen Oulun vihreät nuoret ry pj. Salla Kangas puh Tampereen vihreät nuoret ja opiskelijat - Virnu ry pj. Olli-Poika Parviainen puh Turun opiskelevat vihreät ry pj. Sini Terävä Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijat ry pj. Vilma Pylkkö puh Vihannes - Vihreät nuoret Espoossa ry pj. Eekku Aromaa puh Joensuun seudun vihreät nuoret ja opiskelijat Yhteyshenkilö: Ritva Davidsson- Knuutinen, puh , Kotkan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Yhteyshenkilö: Ville Tuominen puh Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat Yhteyshenkilö: Henrik Purdy puh Kuvassa ViNO:n puheenjohtaja Olli-Poika Parviainen (keskellä) sekä varapuheenjohtajat Veera Luoma-Aho ja Jehki Härkönen. : MI T Ä I H M E T T Ä? Otsikon kysymys on yleinen immateriaalioikeuskeskustelussa. Onhan koko sanakin jo kaikin puolin kieleemme sopimaton ja futuristisen kuuloinen. Kysymys on kuitenkin laajasta kysymyksestä, jonka vaikutukset ovat kauaskantoisia. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto pyrkii toiminnallaan nostamaan kriittisesti esiin merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Immateriaalioikeuskeskusteluun osallistuminen ja tämä lehti ovat osa kampanjointiamme avoimen tiedon ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi. Vaikka viimeinen sanapari onkin jo kaikkialla loppuun kulutettu, suosittelen ohjelmaan tutustumista myös tietotekniikka-allergisille ja kaikille niille, jotka saavat politiikasta lihaskramppeja tai närästystä. Vihreät nuoret vaativat, että tieto ja viestintävälineet ovat kaikkien saatavilla. Haluamme turvata ihmisten yksityisyyden ja sananvapauden. Haluamme kehittää tietoyhteiskuntaa ja teknologiaa siten, että kehitys tukee ihmisten välistä yhteisöllisyyttä ja luovuutta yksioikoisen rahan kahmimisen tai itsekkyyden sijaan. Asiat liittyvät keskeisesti toisiinsa ja niitä yhdistää muun muassa keskustelu tietoverkoista, ohjelmistopatenteista, tekijänoikeuksista ja muista immateriaalioikeuksista. Lyhyesti sanottuna: keskustelu uusista toimintakanavista ja niiden hallinnasta. Vihreät julkaisivat oman tietoyhteiskuntaohjelmansa, joka alkaa seuraavalla juhlallisella julistuksella: Vihreä tietoyhteiskuntavisio on yksiarvoisen pelon yhteiskunnan asemesta moniarvoinen luovuuden yhteiskunta, jonka lähtökohtina ovat tasa-arvo, kansalaisoikeudet, yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja kestävä kehitys. Yhteiskunnan tehtävä on luoda hyvät edellytykset ihmisten aloitteellisuuteen ja aidosti luovaan toimintaan. Tästä hyötyvät lopulta kaikki. Olli-Poika Parviainen Vihreän tietoyhteiskuntaohjelman voi ladata iltalukemiseksi osoitteesta: ALL RIGHTS RESERVED? 15

16 tämä vallankumous on kasvoton Kirjailijakollektiivi Wu Ming keittää historiasta ja populaarikulttuurista sopan, joka on ilmaista kaikille. Heidän uusin projektinsa on italialaisohjaaja Guido Chiesan kanssa tehty täyspitkä elokuva Lavorare con lentezza (eng. Working Slowly). Elokuva kuvaa Bolognan vuoden 1977 opiskelijamellakoihin liitetyn piraattiradioasema Radio Alicen toimintaa. Tätä ennen he ovat kirjoittaneet puolisenkymmentä romaania ja lukemattomia pienempiä tekstejä, joita vapaaehtoiskollektiivi kääntää espanjaksi, ranskaksi, saksaksi, englanniksi, hollanniksi, tanskaksi, portugaliksi, ruotsiksi, suomeksi... Yksilöinä he ovat nimettömiä, mutta heidän yhteisnimensä kerää mainetta. Heitä haastatellaan niin pieniin kirjastotyöntekijöiden julkaisuihin kuin suurlevikkisiin kansainvälisiin sanomalehtiin. Tavallisesti aiheena ovat immateriaalioikeudet ja kaikkialle vapaasti leviävä kulttuuri, mutta he ovat käsitelleet ja puolustaneet myös mustapukuisia mellakoitsijoita (niin kauan kun nämä eivät käyttäydy typerästi), valkohaalariliikettä (samoin ehdoin) ja Aku Ankan vallankumouksellisuutta. Mikä ihmeen Wu Ming? Ryhmä koostuu viidestä hiukan päälle kolmikymppisestä italialaisesta jätkästä, jotka ovat kotoisin eri alakulttuureista ja erilaisista poliittisen toiminnan perinteistä. Neljä heistä kirjoitti vuonna 2000 julkaistun historiallisen bestseller dekkarin nimeltä Q, jota on kuvattu viime aikojen hurjimmaksi ja villeimmäksi teokseksi. Q:n kirjoittajaksi laitettiin Luther Blisset, mutta nykyään ryhmä käyttää nimeä Wu Ming. Siinä missä Luther Blisset on sattumanvaraisesti valittu britti-jalkapalloilija, jonka nimissä on tehty kaikkea bussienvaltauksista Jeesus-patsaiden kidnappaukseen, Wu Ming on pitkään ollut kiinalaisten toisinajattelijoiden yhteisnimi. Käännettynä se kuuluu kutakuinkin: Ei Nimeä. Wu Mingin perusteemoja ovat kasvottomuus, roolien vaihtaminen tilanteen mukaan ja taistelu tiedosta. Ryhmä kotisivulla on kuvia kollektiivista: tanssimassa pikkutakeissa, mutta kasvottomina; soittamassa jatsia, mutta kasvottomina. Jokainen heidän piirtämä karttansa on väärinpäin ja jokainen kuva on muokattu, tai muuten vain järjetön. Nämä ovat kapinallisia viestejä, jotka kieltäytyvät määrittelyistä. Wu Ming pyörii rikkaassa italialaisessa ja eurooppalaisessa radikaaliperinteessä kuin siat sonnassa. Ryhmä heittelee käsitteitä mielivaltaisesti Ristisiitämme radikaalin free-jazz-asenteemme samurai-henkiseen itsekuriin! - Wu Ming, työkäytännöistään. ympärilleen, opettaa kapitalismin logiikkaa dekkarin muodossa ja kertoo liikkeensä historiasta kirjoittamalla 1600-luvun uskonpuhdistuksesta. Wu Ming yhdistää kaikkea, minkä käsiinsä saa. Copyleft niin että lapsikin sen ymmärtää Asioita ja ideoita yhdistelevä Wu Ming sallii luonnollisesti oman tuotantonsa ei-kaupallisen levityksen. Ryhmä nojaa copyleft-perinteeseen, joka pyrkii kääntämään tekijänoikeuskäsitteen nurin päin. Monien muiden tekijänoikeusaktivistien tavoin Wu Ming näkee, että tieto on aina yhteisöllisesti tuotettua. Tämän vuoksi sen on ryhmän mukaan myös säilyttävä yhteisomaisuutena. Mutta... jos kuka tahansa saa kopioida kirjojanne, mistä sitten saatte elantonne?, ryhmältä kysytään usein. Wu Mingin mukaan tämän tyyliset toteamukset osoittavat vain sen, millaisen savuverhon viihdeteollisuus ja omaisuusperiaatteeseen perustuva kulttuuri ovat onnistuneet levittämään itsensä ympärille. Ainoastaan verenimijät ja loiset hyötyvät ideologiasta, joka asettaa yhtäläisyysmerkin tekijänoikeuksien ja kirjailijan oikeuksien välille, ryhmä toteaa eräässä manifestissaan. Wu Mingin mukaan monet esimerkit ovat osoittaneet vääräksi yhtälön, jossa yhdistetään piraattikopiointi ja laskevat myyntimäärät. Esimerkiksi Q-kirjan italiankielinen painos on ollut saatavissa ilmaiseksi verkosta jo vuodesta 2000, mutta siitä huolimatta teosta myyty yli kappaletta. Ryhmä luottaakin vakaasti ajatukseen, että mitä enemmän kulttuurituote leviää, sitä enemmän sitä myös myydään. Mielestämme tieto- ja kulttuurityöläisten tulee haastaa nykyinen immateriaalioikeusjärjestelmä. On hyvä idea aloittaa urakka tekemällä oma työ toisin, ryhmä julistaa. Wu Mingille kasvottomuus ja materiaalin kierrättäminen ovat näin osa poliittista projektia, jonka tarkoitus on kyseenalaista immateriaalioikeudet ja myyttisen tekijän rooli kulttuurituotteiden tuotannossa. Markus Drake Kirjoittaja on Euroopan vihreiden nuorten tiedottaja. Erikielisiä versioita Wu Mingin kirjoista ja teksteistä on saatavissa ryhmän verkkosivuilta Q - keskiaikadekkari nykyhetkestä Päällisin puolin Q kertoo kahden miehen tarinan uskonpuhdistuksen Euroopassa. Aihetta käsitellään monitasoisesti ja moniäänisesti - kirjeiden, dokumenttien, päiväkirjamerkintöjen ja kertomusten kautta. Ensimmäinen mies on protestantti ja kapinallinen. Hän on niitä, jotka joutuivat Martin Lutherin pettämiksi, kun tämä liittoutui vallanpitäjien kanssa radikaaleja vastaan. Mies vaihtaa nimeä usein, mutta hänen nimeään ei koskaan mainita. Hän ottaa uuden nimen siirtyessään kansannousun Saksasta hollantilaiseen esihippikommuuniin, päätyessään terroristiryhmien kautta Venetsian julkaisubisnekseen. Toinen miehistä, salaperäinen Q, on katolilainen vakooja ja soluttautuja. Hän on radikaalin protestantin vastapeluri ja kilpailija, herrallensa uskollinen inkvisition puolustaja. Syvästä uskostaan huolimatta Q:lla on kuitenkin paljon yhteistä vastustamiensa protestanttien kanssa... Miesten elämää seurataan läpi vuosikymmenien. Välillä he kokevat voittoja, välillä miehet pitkäksi aikaa maan alle ajavia tappioita. Takaiskut esitetään kirjassa kuitenkin kasvattavina: ne ovat aina alku jollekin uudelle. Seikkailujen kuvauksen lisäksi kirjassa rakennetaan yhteyttä radikaaliliikkeiden ja tiedonvälityksen vallankumousten välille. Kun kirjapainotaito edisti protestantismin leviämistä ja sanomalehti nationalistista liikettä, olivat lähiradiot keskeisessä roolissa Italian 1970-luvun opiskelijamellakoissa. Wu Ming itse puolestaan elää internet-aikaa... Q on kirja, jota voi suositella historiallisen dekkarin ystävälle. Samalla se on kirja verkkopiraatille ja nykypäivän vallankumoukselliselle. Kaiken hälinän ohelle teos nimittäin kertoo myös siitä, mitä tehdä ja miten sopeutua kun tulee ongelmia, tai kun jää rysän päältä kiinni. Markus Drake 16 ALL RIGHTS RESERVED?

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Ohjelmien lisensoinnista

Ohjelmien lisensoinnista Ohjelmien lisensoinnista Mitä ohjelmoijan on hyvä tietää ohjelmien tekijänoikeuksista ja (erityisesti open source) lisensseistä Tapani Tarvainen 27.11.2015 Lähtökohta: tekijänoikeus Yksinoikeus "määrätä

Lisätiedot

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Pilvipalvelut uhkat ja mahdollisuudet Elias Aarnio Open Source -asiantuntija Innopark Programmes Oy elias.aarnio@innopark.fi

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Esiintymisen ja kuvauspaikan käyttöoikeussopimus Jokaisen mainoselokuvassa pelkällä äänellään tai kasvoillaan tunnistettavasti esiintyvän henkilön tulee allekirjoittaa esiintyjäsopimus. Jokaisesta valmiissa

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

"Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle

Oikeusportfolion rakentaminen ohjelmistoyritykselle "Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle Oikeus tietoyhteiskunnassa -kurssi TKK 14.2.2005 Markus Oksanen lakimies, Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen, Helsinki Immateriaalioikeudet

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?

Lisätiedot

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto IBM:n kollaboraatioseminaari Helsinki 19.5.2009 Martti Karjalainen, oikeusministeriö Esityksen sisältö Avoin lähdekoodi (open source) Oikeusministeriön OpenOffice.org-käyttöönoton

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Avoin tieto pohjana ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki Uusia palveluinnovaatioita yritysten, julkisten toimijoiden ja kaupunkilaisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1 TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Safari-selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta

Safari-selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta -selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta Teknologiaoikeuden seminaari 2008 n rajaus Rajaus -selaimen lisenssisopimus kuluttajan näkökulmasta Lyhyellä etsimisellä ei löytynyt erityisemmin artikkeleita

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin vaarat

Avoimen lähdekoodin vaarat Avoimen lähdekoodin vaarat Tommi Mikkonen Prof @ Tampere U of Tech (tommi.mikkonen@tut.fi) Visting Prof @ Sun Labs (tommi.mikkonen@sun.com) Mitä vaaroja.? Aivan ensiksi: On vain yksi hyvin määritelty avoimen

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa

Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Marjut Salokannel Helsingin yliopisto 10.10.2008 Tutkimustulosten avoin saatavuus Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys tehostuu; Mahdollistaa jatkotutkimuksen;

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Aiheet Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Verkoston olemassa olon tarkoitus, osallistujien

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)?

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)? vastaajia vastaamattomia? 4% Kysely - Toukokuu 214 - Performanssitaidetta tekeviltä kysyttiin hdän käytännöistään ja näkemyksistään dokumentaatiosta, tekijänoikeuksista ja arkistoinnista, jakaminen jaetun

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia?

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? IPR-opas Immateriaalioikeudet yliopistossa Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? Tutkimustuloksia sekä osaamista hyötykäyttöön ja liiketoiminnaksi Kiinnostaako

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA IMATRAN KRISTILLINEN ROMANIYHDISTYS (IKRY) SAA VÄHINTÄÄN 5 000 EURON LAHJOITUKSEN LEVY-YHTIÖ / OHJELMATOIMISTO KING & ROSE PRODUCTION OY:ltä VANHUSTYÖHÖN Sopimuksen allekirjoitus 23.05.2008 (vas. Imatran

Lisätiedot