Kansanlauluja. The Project Gutenberg EBook of Kansanlauluja, by Elias Lnr ot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansanlauluja. The Project Gutenberg EBook of Kansanlauluja, by Elias Lnr ot"

Transkriptio

1 Kansanlauluja Elias Ln rot The Project Gutenberg EBook of Kansanlauluja, by Elias Lnr ot This ebook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at Title: Kansanlauluja Author: Elias Lnr ot Release Date: April 9, 2004 [EBook #11968] Language: Finnish Character set encoding: ISO *** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KANSANLAULUJA *** Produced by Sami Sieranoja, Tapio Riikonen and PG Distributed Proofreaders KANSANLAULUJA JULKAISSUT ELIAS LN ROT UUDESTAAN TOIMITTANUT JUHO AHAVA 1909 SISLY S: Alkusananen Lnr otin alkulause Yst lausunto Tytten lauluja. 1. Mint yttnuor i tytt- 2. Karjalan neito 3. Kasvoi Suomen rannalla-- 4. Niinkuin kesei n 5. Kulta se lt i Kuopiohon

2 6. Ei ole poikain valoista 7. Mitm a tuosta suren-- 8. Orpo piika 9. Toisen talon orja 10. Liikkukame likkaparat! 11. Poies vien Suomen pojat 12. Ikd ess 13. Pikkulintu laulavi 14. Hyljt y 15. Emmsu re! 16. Ei ole kultaa minulla 17. Kt kukkuu kuusikossa 18. Alahall' on aurinko Kultani on Saksanmaalla 20. Minun kultani riipottaa 21. Ei oo likoilla surua 22. To n vuosi tl l ailla Mikl ie mun kullallani? 24. En mh uoli sinusta 25. Minun kultani valkia on 26. Minsan on satuja Kaunis, vaikka pikkuruinen 28. Kaikki jo nauraa meit 29. Huono on mun onneni 30. Nyt jo ilo voitti 31. En nyt en naura 32. Keurin le tess 33. Likat ja pojat 34. Nuori aika on aivan heikko 35. Pojat kv likkain luona 36. Kultani on muilla mailla 37. Vieln ytkin turvaan poikiin 38. Tskyl sp ilkataan 39. Minl aulan y ja pv 40. Ompa mulla lauluja 41. Pojat kylill 42. Ei saa tytth in koskea 43. Pojat juoksevat je ss 44. Voi minp olo likka! 45. Kainu pienonen piika 46. Ik on aikani 47. Hullu olin Kultansa vuottaja 49. Turvaton 50. Itku ja nauru 51. Mieleheni muistuvat muinaiset ajat 52. T kyl pojat minl ouheen lykkn Poikien lauluja. 53. Herraspoika 54. Tvi rttm inl aulan 55. Juomaripoika 56. Tytte n poika 57. Pohjan poika 58. Huolettaa 59. Sotamiehen poika 60. Mino len pieni poika 61. Heipparalla, taittaralla! 62. Mino len laulupoika! 63. Nn ma likan illalla

3 Alkusananen Nsuom alaiset kansanlaulut, jotka Elias Lnr ot on valinnut ja julkaissut "Mehilsessn" vv , ovat allekirjoittaneen mielestni in tkej a vieht t dennys Kalevalalle ja Kantelettarelle, etton suorastaan kansallinen laiminlyt i, jollei niitt oimiteta yleis ki in, mihin ne luonnollisesti eiv voi "Mehilsest tulla. Erittn juuri nykyn, jolloin Suomal. Kirjallisuuden Seura parhaallaan julkaisee tieteellistkokoel maa kansanlaulujemme sel mist ja jolloin taiderunouttammekin on nuorempi polvi ryhtynyt runomitan rakenteeseen nden perustamaan uudemman kansanlaulun pohjalle, on aika antaa uudemman kansanlaulumme sanoillekin sen verran arvoa, ettedes tunoh tunut kansanlauluvalikoima saatetaan jl een julkisuuteen. Valmistakoon se alaa tdel lisemml e kokoelmalle, jota Suomal. Kirjallisuuden Seura ei kauankaan voine olla julkaisematta. Kansanrunoutemme suuren vaalijan muistoa kunnioittaen on th en valikoimansa julkaistu ilman lisksi j a vennyksi N:ot 51 ja 52 eiv kuitenkaan ole otetut "Mehilsen", vaan Kantelettaren alkulauseen mukaan, koska ne viimeksi mainitussa ovat tdel lisemm. Oikeinkirjoitustakin on vain eksytti sst apauksissa muutettu nykyaikaisemmaksi, muuten on sl ytetty Lnr otin kirjoitustapa. Se muutos on kuitenkin tehty, ettkun Lnr ot antaa kehruutalkoissa eri tytten ja poikien laulaa itsestsj a sentden merkitsee kunkin laulun eri tytten ja poikien nimill on nni met jet ty pois ja lauluille pantu uudet otsakirjoitukset. J.A. Lnr otin alkulause. Laulu on ihmiselli kkun toinen kieli, jolla alkaa sydens liikutuksia ilmotella, kun tavallinen kieli ei ldsanoj a tarpeeksensa. Semmoisia syden liikutuksia ovat erittnki n ilo ja huoli (suru), jonka tden my laulut enimmiten jakauvat kahteen posaan, ilosempiin ja huolellisempiin. On kyllm uissakin tiloissa laulu vi stsynt yvj a sopiva, ei kuitenkaan niin kuin nss kahdessa. Sitkansaa ei kylll dy taivaan kannen alla, joka laulua ei tuntisi ja rakastaisi. Se ei pelk lumia eikp akkasia Lapin pohjaisilla tuntureilla, ei kuumuutta ja helletta frikan etelsess ihonkin mustaksi polttavassa pvs Amerikan villien seassa on sill yhtyvi n kuin Europan enimmt iki sivistyneissseur oissa, viivynts herrojen hoveissa kuin talonpoikien tuvissa, elonsa kuningasten korkioissa saleissa kuin orjien mataloissa majoissa, knt ins onnellisten huvemmilla tiloilla kuin vanginki luona kahleissansa. Mutta vaikka onki laulu kaikille tuttu ja rakas, niin kuitenki havataan joku erotus siinasi assa, ettyh delle on laulu mielusampi kuin toiselle, luonnistuu yhdelle paremmin kuin toiselle. Niin erinst en ihmisten vi ll niin kokonaisten kansakuntienki. Ter otus tulee sekm uista syist etti tsekunki osasta eli onnesta, mielenlaadusta ja muusta olosta. Samate kuin yksinsi lli hmisill niin on kokonaisilla kansoillaki suuri erotus nssasi oissa. Yksi rakastaa sotaa ja liikkuvaisuutta, toinen rauhaa ja kotoista el yksi sortaa, toista sorretaan, yksi on onnellisempi mielestn ja iloinen, toinen onnettomampi ja huolellinen. Laulun sanotaan olevan taivaasta kotoisin ja tl tusei n sinne kotimaahansa jl e ikt sev. Jonkun ajan

4 maallisia iloja kaivannut ja kokenut niillm uiston entisest taivaallisesta riemustansa peitt, sitei kuitenkaan voi tdel lisesti, havaitsee vierahaisuutensa tl l alkaa huolta ja tungeksen huolellisten seuroihin, niinkuin muutki huolelliset ja vnni set mielelln el toisten semmoisten kanssa. T havaitsi tytti muinen. Lapsempana oli knyt laulukoulua muutaman akan luona ja punasen lankaker sekp aitapalttinan akalle palkasta antanut. Mutta jkeenp n, kun vuosia list yi, varsi korkeni ja huolet eneni, jopa tuli lauluja tytl e, kun ilmasta tyt n, ettei kyllen opettajata tarvittu. Silloinpa entistai kaansa muistellen lauloiki: "Anna akka rsi ni, Tynp ois punakeri! On jo virttneuom atta, Seksaam atta sanoja; Kyllh uoli virttt uopi, Kaiho kantavi sanoja, Mure muita lausehia, Mieliala arveloita." Kuinka ovatki ysti t oinen toisellensa surullinen mieli ja laulu, siitl ausutaan monessa muussaki kohti vanhoissa runolauluissa, esimerkiksi seuraavillaki sanoilla: Kuka kuuli laulavani, Luuli olutta juoneheni, Taaria tavanneheni. En laula olven halulla, Enkt aarin tarpehella-- Laulan hoikka huolissani, Iki ssi iloitsen, Panen pakkopvi ssi. Luotu on lintu lent, Humalainen huutamahan, Vaivainen vaeltamahan, Huolellinen laulamahan. Mistt unnen huolellisen, Arvoan alasen mielen?-- Tuosta tunnen huolellisen, Arvoan alasen mielen: Huolellinen laulelevi, Huoleton huhuelevi. Olkoon tsanot tu joksiki mietinnsi, minkden Suomen kansa niin muinaisaikaan kuin nykynki n on yli monen muun kansan lauluihin harrastunut. Mutta jos on muutaki syytt lauluhartauteen, niin ei saa unohtaa itseki elt joka sanainsa sujuvaisuudella sitp aljoki puolustaa. Vanhanaikaiset laulut (runot) kv kaikki tavallisen runomitan jkeen, nykysempinai koina on ruvettu muihinki tapoihin lauluja sovittelemaan. Kuka ei ole kuullut lauluja: Ei ole ajat en niinkuin oli ennen--minun kultani kaukana kukkuu--nuori mies tuli vierailta mailta--voi min voi min vaivainen poika--minsei soin korkialla vuorella--sinua sydest i minai na--kuka ei my tunne, ettne kaikki lauletaan eri tavallansa ja eri nuoteilla, ei yksikn vanhan runon tapaan? Onki nykyaikoina paljo semmoisia sekkeh nompia ettp arempia lauluja maassa, liiatenki rantamailla ja Heess Kehnommallaki niiston joku arvo kielensvuoksi, sillusei nkin tavataan lauluissa uusia sanoja ja sananparsia, jotka niistp aremmin kuin milln muulla tavalla levenev yhteisen kielen hyyksi. Ei

5 ainoasti sentden, mutta toisestaki syyst siitni mittn, ettni it laulellaan pian yli koko Suomenmaan ja ettki elemme niihin on luonnostansa hyvin taipusa, panemme t jkeen muutamia lauluja. Koska nden lauluin kahdessa erivsyssl oppusanat aina vastaavat toinen toista ja koska ne ovat kansan, ei oppinutten tekoa, niin sopii niistop pinuttenki ndj a hyvseen kt t, mitkansa sellaiseen sanavastuuseen eli riimiin vaatii. On kyllk arjalasta ja Savon maalta nt j keenseur aavia koottu, mutta muistelemmapa niitennen Turun puolella, Uudellamaalla ja Heesskuul lemme laulettavan pian samoilla sanoilla. Enimmsi osaksi ovat ne poikien ja tytten yhteisil auluja, joilla huvittelevat tssssekkot ona ettul kosalla, ilmoittelevat salasia ajatuksiansa ja muita mielijuohtoja, kamppailevat toinen toisensa kanssa j.n.e. Usein syntyv ja menettyv samassa; toisia muistellaan jkeenp n joko somuutensa tden eli muusta syyst Kun enimmt i lauhakin vsyn yksi, toisen toinen, niin niillon harvon sitn jj estystkeskens johon niitseur aavissa lehdisskoem ma sommitella. (Mehilnen 1839 ss ). Yst lausunto. Edelleen jatkaessaan laulujen painatusta julkaisee Lnr ot viel seuraavan "muutamalta ystt m e saadun let yskirjan": "Viimeisen kirjotuksesi kautta olen tullut tietn, sinulla olevan vielp aljo runoja ja lauluja, joita et pidj uuri sen veroisina, ett rohjeta niits uomalaisen Kirjallisuuden Seuralle prt t si antaa, mutta joiden kuitenkaan et milln muotoa sallisi prt tm t si jv, koska ne kuitenki paremmin ja selvemmt i kuin mitkn muut nykyisemm, vieraan opin pl le perustetut ja muukalaisten esikuvain muotoon mukaillut laulut ilmoittavat Suomalaisen runokeinon omituista luontoa ja ovat ikkui n siemeni joista luulet tden touvon saattavan aikaa voittain karttua, jos ne vaan tulevat kylvetyksi, ennenkun ne vieraat rohdot, joilla moni tai kana tahtoo runokeinoamme saastuttaa, ennt siihen juurtua. Miettien siis let t niitm ehilseen pantavaksi, mutta my peljen sen lukijain jo entisistkyl lsi saaneen, olet niitl et tyt minulle nt teeksi ja pyyd minua ilmoittamaan ajatustani niiden arvosta ja otollisuudesta Mehilseen. Minun vastaukseni ei tarvihte olla monisanaisen; jos ne ovat kaikki sellaisia kuin ne, jotka olet minulle nt teeksi let tyt, ajattelen niiden arvosta samoin kuin sini n, pitn niitj ulaistavina mit pikemmin sen parempi. Sillvai kka joku niiston kukatiesi v liiaksi kevei elinen ja avosuinen, eiv kuitenkaan ole nvi rheet tavattomuuden ja hyt tyyden riettautena pidett, vaan lapsuuden ja viattomuuden avoimeen ja v ylimieliseen puheen laatuun verrattavat. Tt ei ole tarves muistuttaa ketn, joka tuntee niiden maanpaikkain, joista nl aulut ovat, Jumalan kiitos, jotenki puhtaina sl yneet tavat, ja joka, tarkemmin ajatellen asiaa, mieleensj ohdattaa, kuinka kansakuntain erinset asuntopaikat, erinnen elei no, mielenlaatu, sivistys ja moninaiset muut syyt antavat niiden samoille luonnollisille liikutuksille erinset ilmaumisen muodot. Toisin ilmoittaa se kuumaverinen ja sivistetty franskalainen, toisin lappalainen savukodassansa lumikinoksella, vihansa eli rakkautensa.--en tied lienenkl iiaksi rakastunut suomalaisiin lauluihin--sen tied, ettj os ne ei ole istukkaita, vaan paikallansa kasvaneita, ne minusta ovat nykyisten sivistettyjen kansojen samanaineisiin lauluihin verrattuina, niinkuin luonnon helmassa kasvavat kukat maalatuista tilkuista tehtyjen kukkain rinnalla. Niillon kreikkalaisten paimenlaulujen luonnollisuus, kristillisyyden kasvattaman ihanan ujouden ja hel isyyden kanssa.--sen tden en luulisi Mehilsen lukijain niihin vielp eri

6 kyllt yneen, vaikka en mykn saata toivoa olevan kaikille yht mieluisia. Kehotan siis sinua niitm ehilseen panemaan, luulen, niinkuin sanot itsekki, vaikian olevan arvata siihen panna jotakin, jolla olis vakinaisempi arvo, ja joka olisi usiammalle lukijalle otollinen.----" Tytten lauluja 1. MINT YTTN UORI TYTT- Mint yttnuor i tytt niinkuin meren kaisla, Eipsynny Suomen maalla toista tl aista. Minol en kaunis tytt niinkuin keon kukka, Moni poika minua toivottavi hukkaan. Pojat kv kovia teitkangasp ellon kautta, Keskustellen keskensm ikneuo auttaa. Eipt l e tyttel le kehnonlaiset kelpaa. Kangasta on kuottuna sekh ousuverkaa. Enemm mm ielesti itsesti tykkn, Poies, poies puoleltani kehnon pojan lykkn. Synniks ht sanot aan ja syntih tuo lienee Nuoren tyt ruveta kehnon pojan viereen. 2. KARJALAN NEITO. Minol en Suomen neito, Suomen koria kukka, Moni poika minua houkutteli hukkaan. Ei kasva ruusu kauniimpi kuin tyttk arjalassa, Eik' enempt ahota, kun olen maailmassa. Mint ytti hana, kun mun pojat nee, Huoli syttyy sydeh en, mieli naia tekee. Moni poika minua toivottavi hukkaan, Vaan en minm onen pojan toivottava ookkaan. Silkkisaalin rinnalla ei pastihuivi passaa, Eikkel paa kehno poika tt ytt vastaan. Omapa kulta tieossani, vaikk' ei ole ls Eikkoko kirkkoherran alustassa ts Minun kultani kaupungissa, kaupunki on suuri; Rakkaus on vahvempi kuin Turun linnan muuri. Kuopioss' on kultani ja olkoon terve siell Itse kasvan Karjalassa pari vuotta viel 3. KASVOI SUOMEN RANNALLA-- Kasvoi Suomen rannalla se ympyrinen nauris;

7 Tl ikka on lihava ja punaposki kaunis. Minol en nt i tytt ni n pojan kukka; Eipm inussa mennytkm amman vaivat hukkaan. Nt i likka liian nuori olen minai na, Kulta kp i katsomassa joka sunnuntaina. Jos oisiki nyt lauantai ja huomenna oisi pyh Ja kulta tulis kirkkohon, se oisi vallan hyv Mini tse ihana, minun kultani kaunis, Kunpa t i luvan antais, pari oisi valmis. Pieni lintu siivillsh oitaa poikiansa, Niin mun oisi ollakseni oman kullan kanssa. Enper ii kullastani, enpp erhanaksi, Ennen meri mustaksi muuttuu, kivet kirjavaksi. 4. NIINKUIN KESE IN Minol en nuori tyttni inkuin kesei n Ei ole maannut vieressi muut kun aitan sein Nt i tyttol enki ja ni mmt ' ei lukuu; En mint l p olvellani pojan viereen nuku. Nt i tytt siivo tytt siivon nimen kannan, Enpm inj oka pojan halatakaan anna. Tyttp ieni hienonen, hintelj a hoikka; Eipm inussa joka pojan vastinetta ookkaan. Paljon meillp oikia kp i, vaan ei minua vasten, Pikkuist' ennen pv nousua katoovat kuin kaste. Hyv' on pojan pelata, kun likka luvan antaa; Poika marssii matkoihinsa, likka hi kantaa. Pojilla ja susilla on yhtnen mieli, Susi ei virka mit pojill' on liukas kieli. Poika puhuu kaunihisti likan sgyn eess Mesi, maito kielellj a myrkky syess Niin on poika piian luona kun halmehessa halla; Pian poika piikaraukan hempeyen tallaa. 5. KULTA SE LT I KUOPIOHON. Sitvi rttl aulaminen, jota johtuu mieleen; Kumpa kultani tulisi, ottaisinko viereen? Minse huitra likka, huitra likka raukka, Istun pojan polvilla vaikka aamuun saakka. Ei oo mulla surua, ei surua, ei huolta, Kp i mulla sulhasia Turun tuolta puolta. Mitm un tarvitsee suurta surua kantaa,

8 kun on kulta mielessi, joka ilon antaa? Kulta se lt i Kuopiohon, tulee sieltker ran, Verkahousut jalassa ja kel ee kun herra. Minun kultani Kuopiossa, mini tse ts Kihlat ompi kirstussani, sormus onpi kss Tule kulta Kuopiosta, tule uuteen tupaan, Sky on jo petattu ja vanhemmilt' on lupa. Veres voi ja lm in leip etkssi noita? Tehty tila ja nt i likka, etkvi ereen koita?-- Sitte tne tultuasi heith attusi naulaan, Ruvetahan vieretyksin, ki pannaan kaulaan. 6. EI OLE POIKAIN VALOISTA. Nurmikeot kesl on kukkasia tnnn, Tt ytt kaunis tyttkasvoi ltahan nt t. Talon tyttm inol en, siivo sekvakaa, En ole maannut poikain kanssa, enkvast a makaa. Pojat kovin koriana pitkin kylikv, Humalassa huutelevat halki y ja pv. Moni poika mielessst valan vannoo: Minut ysi vierehensot tavansa sanoo. Ei ole poikain valoista, jos vannovat juur paljon; Niist' on ollut tytl le jo paljoki pahaa tarjon. Pojat monta tytt jo petti kihloillansa, Vaikka vannoi valallaan ja sanoi ottavansa. Elvai nen tyttr ukka usko poikain kielii, Poika hyvt i haastelee, vaan on hj y mieli. Tuost' on tullut minullekin moni mieliharmi, Yhp yi i eessi tuo paha poikaparvi. 7. MITM A TUOTA SUREN. Minol en pikku piika, kannan karjan vett Ei oo sukkaa, ei oo kenk, ei kun kaksi kt Onnen likka minol en, kovan onnen saanut, Eipol e poika vielvi eressi maannut. Ki kyllp oikiaki, vaikkei minua vasten, Sitten aamupuolella he katoovat kun kaste. Vaan en sure enkh uoli, vaikka olen kh Vielm inni n pojan verrakseni l. Mitm t uota suren, jos olen toisen orja; Kohta tulee toinen vuosi, oma kulta korjaa. Suomen maassa Karjalassa on mun kultani juuri,

9 Vaikk' en tieenkt unne pienkl ie vai suuri. Sitai na ajattelen, siti lohetkee, Koska minut oma kulta vierehenskkee. 8. ORPO PIIKA. Ei oo tl l ikalla palkkaa eikp estii, Mieron pojat viinanjuojat soiton pahan nosti. Poikahunnut huutavat ja huutavat juur kovin: "Kuule kulta neni ja avaa aittasi ovi!" Vaan jos olen halpa likka, halvan nimen kannan, Tok' en minh alvan pojan halatakaan anna. T' on kest m nen ja tuleva on toista, Eipt l e tyttel le huonot pojat loista. Mit tuosta tulisi, jos huonon pojan naisin-- Viinan juojan, mieron ruojan, tuskan, ristin saisin. Parempi on mun ollakseni nuorena likkana aina, Kehrl l laulella ja el silll ailla. Vaan kun tsi ivo tyttvanh enee ja kuolee, Moni poika murehtii ja joutuu suureen huoleen. 9. TOISEN TALON ORJA. Minol en pieni piika, toisen talon orja; Tuota aina ajattelen, kukahan mun korjaa. Niinkun vene vnen sen kovan virran kss Niin on piika pienoinen vierahassa vss Voi et oonki syntynyt ja voi et olen luotu, di n maidolla ravittuja maailmahan suotu. Pv' on pitk ikj a iloton on ilta, Ouoilt' ei ole apua, ei turvaa tuttavilta. Ei oo yhtn yst kaikk' on vihamiehii, Miero paljo pauhoaa ja kuluttavi kielii. Kaikki minua vihaavat ja vihaavat kuin kr me, Soisivat mun menev ja hukkuvani jveen. Vaan en huoli mit kun olen piika vakaa, Maailma mahtaa soimata mua edestj a takaa. Enph uoli maailmasta, huoli en paljo kestn, Maailmassa vihataan ja vihat kauan kest. Enkh uoli itken enkh uoli vainen. Jos mkui nka itkisinki, ois se yhenlainen. Itku silm pimitt ja mure muovon muuttaa, Nuorellenki neitoselle hiukset harmaat tuottaa.

10 10. LIIKKUKAME LIKKAPARAT. Liikkukame likkaparat niinkuin rukin rulla, Pian pv rient ja vanhuus taitaa tulla. Pian on laulut laulettu ja rallit rallatettu, Iknuor i eletty ja vanhuus saavutettu. Kevp von ihana, kun lehet puihin puhkee, Kukat maasta nousevat ja linnut kotihin kulkee. Vaamp' on syksysatehet ja kovat ilmat rient, Lehet puista putoovat ja linnut poies lent. Pankaa tm ielehenne nuoret tyt kaikki, Katoova on kauneus ja raukeava ratki. Nyt on kyllki ssm e kesvkauni s, Vaan on ilta eessm e seksyksy valmis. Moni tytt sievt ytth avaitsi sen hiljaan, Ettol i joutunut jo vanhan piian kirjaan. Mieki ennen nuorempana asioissa autin, Nyt jo kn mkkky kun ois syyt tauti. Moni poika minulleki antoi ennen suuta, Nyt jo asun halpana kun keittolihan luuta. 11. POIES VIEN SUOMEN POJAT. En ole likka vallan vanha, enkval lan nuori, Jos mun heitti renkipoika, enmt uosta huoli. Enkol e vallan viisas enkt uiki hullu, Enkol e poikien ten maailmahan tullu. Suomen pojat poies menkt engelsmannin laivaan, Jossa ei he muuta n, kun meren mustan ja taivaan. Poies vien Suomen pojat ruunun ankkuripajaan, Sielll y rauan pl le, kivimuurit kajaa. Siell' on itku, kuikutus ja elo tuhmanlainen, Ilta, aamu, yj a pv kaikki yhenlainen. Mik auttaa Suomen poikia, kun ei rahat auta-- Tt yy mennm aasta pois, takoa kylm rautaa. 12. IKD ESS Itkett ja surettaa ja huoli tahtoo tulla, Muill' on koissa kultansa, eikol e mulla. Ei oo kultani kotona, eikol e tl l Kultani onpi merellsen ison laivan pl l Minun kultani kaukana on ja kaukana se kukkuu, Yksin tt yy maata menn yksin tt yy nukkuu.

11 Kun oisi kulta naapurissa, oisi virstan pss Enpkyl li tkisi, en istuisikaan ts Vaan on kultani kaukana ja kauas taisi menn Eipsi nne lintunenkaan is lenn Kunpa se pieni lintunen sanoman nyt toisi, Suru menis mielesti, parempi mun oisi. Lenn lennl intu rukka, puhu kuullakseni, Ki tksi nkul lan maalla, nt kkul taseni. Sano, kuinka kullan maalla aamu armas koitti, Iloisnako elettihin, vaiko suru voitti. Mitnt sm uutaki ja nt kvi elsenki, Jos oli kaikki tervehet ja kulta liiatenki. Tule jo kulta tl e maalle, tule poika kulta, Ettei kuluis turhaan ti knuor i multa. 13. PIKKU LINTU LAULAVI. Pikku lintu laulavi ja lm in onpi ilta, Kulta istuu vieressi joka kesl ta. Kulta istuu vieressi, pikkulinnut laulaa, Mini tse kuikuttelen kt kul lan kaulaan. Ei oo kultani lihava, eik' oo vallan laiha, Enpm inkul laistani jonkunlaisiin vaiha. Kukkasia kaunoisia kullalleni kannan. Istun taasen vierehen ja sitten suuta annan. Jos on kultani ik k kirja pappilasta, Let Pohjanmaalle poies Karjalasta. Siell' on aika ilonen, vaikk' onpi jvet jss Siellkul tani kel et sa korkia hattu pss 14. HYLJT Y. Iloissani laulelen ma, vaikk' on suruvirsi, Kultani sy on kylmempi, kun jnen seini rsi. Mikl ie mun kullalleni tehnyt uuen mielen, Muien kanssa kel ee ja istuu muien viereen. Syeni on surunen ja pni alas painuu, Kun tuo oma kultani muien tykt aipuu. Sepm inun syessi kenkukkuu, Kun mun oma kultani muien viereen nukkuu. Ilta tulee, pienet linnut laulamasta lakkaa, Mini tken, kultaseni muien kanssa makaa. Kuulepas sa kultaseni, kysyn tuota viel Kukapa sun eksytti rakkauden tiell

12 Kuinka taisit kylmet kun lm in olit ennen, Halkisi n juoksentelit, tulit aina tne? Mihin on nyt kultaraukka rakkautesi mennyt?-- Rakkaus on rauennut ja suru siaan jnyt. Syesi rakkauesta paloi mennvuonna, Nyt on rakkaus rauennut, vai lie tielle puonna. Ele sinkul ta raukka minua nyt hylj, Minol en kkenyt sun syeni syrjn. 15. EMMS URE. Emmsur e viikon varaa enkkul tani eroo, Viell' on tst yttesst oisellenki veroo. T kyl pojat onpi aivan huonoa sorttii, Hattu psskal lellaan, suu kun lv portti. Pojat sy sokuria eikm aksa hintaa, Viimeisellt uomiolla tulee vastarinta. Huonon pojan lienenki mkul lakseni saanut, Ei ole vielyh tn yvi eressi maannut. Kivenviika viserti ja ki kuusessa kukkui, Muien kullat kulki aina, minun kultani nukkui. Enpsur e viikon varaa, enkkul tani eroo, Naurusuulla katselen, jos menis vaikka Viroon. 16. EI OLE KULTAA MINULLA. Ei ole kultaa minulla, kun en vasta saane, Ja eikkoh ta toivonikin tuonnempana maanne. Muut ne kaikki kultansa kanssa kv ki tyksin, Minr aukka vanhenen ja olen aina yksin. Olen kyllm aailmassa elyt ja myyt' t Vaan ei ole kenkn mua kullaksensa pyyt' t. Vilu on mulla muutenki ja ki i kylm, Siit' on vielvi lumpi, kun kaikki minun hylj. Pojat nuoret miekkoset, miksette le naimaan?-- Suomalaisen tyt kanssa kyllt ulis aikaan. 17. KT KUKKUU KUUSIKOSSA. Kt kukkuu kuusikossa, pienet linnut laulaa, Minl enn lh t kullalleni kaulaan. Minun kultani koria on, on kun nurmikukka, Sill' on silm siniset ja aivan musta tukka. Minkuon kullalleni palttinaisen paian, Kulta se ostaa minulle korian myssylaian.

13 Sitte kuon kullalleni hopiaisen tuolin, Itse istun rinnalle, enkm uista huoli. Mene pois sinvi eras poika, en minsi nua tunne, Anna tulla oman kullan, sille viereen tungen. Minun kulta matkalla ja pienet linnut laulaa, Kunpa kultani tulisi, kavahtaisin kaulaan. 18. ALAHALL' ON AURINKO-- Alahall' on aurinko ja ilta on jo ls Kultani on kulkemassa viien virstan pss Siit' on syeni surunen, kun monta muistuu mieleen, Oma kulta ouostunut, toinen tunkee viereen. Minun kultani kel ee ja surullisna kukkuu, Kultani kulkee kylissj a muien viereen nukkuu. Tuota teki minun kultani, teki monta vuotta, Aina muita rakasteli, minua piti suotta. Miksi kultani kylmenit, kun ennen olit lm in, Nyt on rakkaus rauennut ja viha tullut vi in. Kuinka taisit narrata sinkh miehen lasta, Kh m ies on elt yt pienestkassi kasta. Minol en torpan tytt sinol et talon poika, Vaan ei talot eikel ot rakkauttani voita. 19. KULTANI ON SAKSANMAALLA. Ilo on muilla miekkosilla, muret ompi mulla, Kun ei kultani kuulukaan ja eikt aia tulla. Tuollapa minun kultani on Saksanmaalla aina, Ennen ki katsomassa joka sunnuntaina. Kev tuli, ki kukkui, pienet linnut lauloi, Mini tken kuikutan ja kyl naiset nauroi. Kyl naiset naurelevat huokauksiani, Iloissani muutamat mun luuli laulavani. Toiset muuttaa mureheni vieln mustemmaksi, Minusta he mielellst ekisiv kaksi. Uniki se murehista levottavi monta, Minen saa silmihin pienintn unta. Itkull' alan pvi ja pt murehilla, Yksin istun iltasilla, yksin aamusilla. Sepm ua murehuttaa, sepi tkun tuottaa, Kun on kultani kaukana ja tt yy aina uottaa. Mont' on huolta muutenki ja se on suurin huoli, Kun en tiekul lastani, elikvai kuoli.

14 Pv' on pitk ik ja itku aina mulla, Kun en kuule kullaistani eikt aia tulla. 20. MINUN KULTANI RIPOTTAA. Ei nyt en, ei nyt en kesar jat auta, Minun kultani rakkaus on ruostunut kuin rauta. Kultani kp i Suomen maita poikki sekp itkin, Kyl naiset nauroivat ja minr aukka itkin. Minun kultani ripottaa ja nappaa muille suuta, Minr aukka rakastan enkt aia muuta. Miksi kultani kylmenit, et ole niinkuin ennen, Yli sel soutelit ja tulit aina tne. Oisko keli parempi ja jvet oisi jss Tokko vielt ulisitkin korkia hattu pss Katsos kulta hetale, kun sato sakiata lunta, Monta yvi eressi makasit makiata unta. Katsos kulta hetale kun aurinkoinen paistaa, Anna suuta kultaseni, makialta maistaa. Katso kulta hetale, kun aurinkoinen loistaa, Valkiapaita neito nuori, se on vasta toista. 21. EI OO LIKOILLA SURUA. T kyl pojat onpi pahoja tervaspt Yhkv kihloilla ja ei pikonsa ht Minol en ryytimaassa keskimnen kukka, Empm int kyln kunniaani hukkaa. Kumpa tarkoin tietsi n, ettkul tani pit vihaa, Kr yt tielle laittaisin ja lautamiehen pihaan. Enksur e enkh uoli, jos yksi poika jt i, Vielm int oisen saan kun olen nuori ja nt i. Minm enen kaupunkiin ja kaupungist' on pesti, Tulen sieltkot ihin, kun paras herran leski. Ei oo likoilla surua, eik'oo yhtn hiukkaa, Poikia kp i kylisset tl iivit liuhkaa. 22. TO N VUOSI TL L AILLA. Ton vuosi tl l ailla, toinen vuos' on toisin-- Kunpa kultani tulisi, ma ilosempi oisin. Ei oo kultani kotona, eik' oo ken ollut, Enkt iet yttr aukka, vaikka jo oisi kuollut. Tuollapa minun kultani sen suuren meren pl l

15 Vuos' on sitte siirtynyt, kun viimeksi ki tl l Kohta taitaa talvi tulla, jvet onpi jss Minun kultani kaukana ja pitk matkan pss Lumipilvet kulkevat sen vanhan tavan vuoksi, Voi jos pilvi kantaisi mun oman kullan luoksi. Emmt uota surisi, ett' ois matka pitk Eikm ua estsi, ei lumet eikm itkn. Tulisin mkul tani luoksi, kavahtaisin kaulaan, Palavalla syel l niinkuin tuli taulaan. 23. MIKL IE MUN KULLALLANI. Mikl ie mun kullallani, itkusilmin istuu, Vesi vuotaa poskille ja kyynelet ne tippuu. Nukuttaako, torkuttaako, uniko sua vaivaa?-- Saat sa tulla lauantaina illan tullen naimaan. Tule yksin hiljalleen, jottei kukaan kuule, Jott' ei kukaan tiet saa ja pahaa meistl uule. Heitp oies liivisi ja laske hattu naulaan, Hyv' on sitte ollaksemme, ly ki kaulaan. 24. EN MH UOLI SINUSTA. Eipm inun sydeni surullinen oisi, Jospa minun kultani parelampi oisi. Viisi vuotta olen minkul lallani maannut, En ole vielr in kullaltani saanut. Sepm inun syeeni surun suuren tuopi, Kun tuo minun kultani paljo viinaa juopi. Kuulepas sa kulta rukka, kuinka nyt on laita: Jopa vainkin vi llm e ero tulla taitaa. Sill' emmh uoli sinusta, enkp aljo kestn, Sinua paljo pilkataan ja vihakseni pist. 25. MINUN KULTANI VALKIA ON. Minun kultani valkia on, on kuin lumen valo, Parempi on mielesti kuin paras Suomen talo. Valkia on kultani, valkia kuin vaate, Kaunis on tuo kesss kaunihimpi maaten. Kuulepas sa kultani, tahotko mun ottaa, Niin saat maata ensi yvi eressi kohta. Sinol et poika parka syeni saanut, Vaikk' et ole vielkyl lvi eressi maannut.

16 Sinusta ja minustapa linnutkin laulaa, ni kuuluu kukkuloilla, kankahilla kaikaa. Kun nyt tarkoin tietsi n, ett' olet oma kulta, Eipm eiter ottaisi muu kun ruskomulta. 26. MINS ANON SATUJA. Minsanon satuja ja puhun jki totta, Tuosta suurin huoleni ompi, kuka minut ottaa. Tuvass' olen asunut ja saunass' olen maannut, Enkol e pojilta ma sormustakaan saanut. Mitp its tekem mun noien poikiin kanssa; Kv kylll uonani, ei tynki hlojansa. Suru oli illalla ja se on sama nytkin; Muut ne makaa kultansa kanssa, minai na yksin. Enemp' mull' on muretta, kun kellm uulla lienee; Jopa minm urhestani jonkun tempun tienen. Minm enen Pietariin ja Pietarist' on pesti, Sinne mua kultani toivoo, vaikka emo esti. 27. KAUNIS, VAIKKA PIKKURUINEN. Tt ken laulu lsi, tt l aulan viel Eipl asta laulamasta iso, t i kiell Mini tse, minun kulta punakka ja kaunis; Kohta on sukat kuottuna ja paitakangas valmis. Minun kultani kaunis ompi, vaikk' on pikkuruinen, Tuoss' on kultani kunnia, kun ei oo avosuinen. Ei oo kultani kaukana eikol e ls Minun kultani kel ee koria hattu pss Tule kultani yl yksi n, tule kultani, tule! Kyllm eistp ari saapi, vaikkei miero luule. Tuopa kulta tullessasi tuopa venki, Sokuria taskussasi, pikku murunenki. 28. KAIKKI JO NAURAA MEIT Mikm inun kullallani, mikt uolla lienee: Illan piti polvillansa, ys' ei tullut viereen. Kuule, kuule, kultaseni, kaikki jo nauraa meit Aina oomma yhessj a ei konsana pieth t Sinol et minun kultani ollut monta vuotta, Muita sinr akastat ja minua pi suotta. Miksi minua narrailet ja puhut suloisesti, Juonesi ne viekkahat unenki usein esti.

17 Eip' oo tarves narrata, vaikk' olen kh lapsi, Is t i on elt yt papin kasteest' asti. 29. HUONO ON MUN ONNENI. Huono on mun onneni ja kova on mun laita, Suru on mun osani ja mustanlainen paita. Minol en piika pieni, el aina yksin, Olen tullut pojilta jo aivan hyljyksi. Poika viekas viettelee ja likka hullu uskoo, Pian poika piikaselta kunnian pois kiskoo. Hyvon pojan pelata, kun likka luvan antaa, Poika itsensp elastaa, likka hi kantaa. Kyllp oika neitoselta hempeyen tallaa, Keon kukan kaunosenki kukistavi halla. Pian on se likka parka tullut kunnialta, Jok' on kerran heittyt noien poikiin valtaan. 30. NYT JO ILO VOITTI. Suru oli illalla, nyt jo ilo voitti, Kun tuo kuhnus poies kulki, eron minusta otti. Empsur e viikon varaa enkkul tani eroo, Naurusuulla katselen, jos menis vaikka Viroon. Mit mint uosta huolin, jos yksi poika meni, Toisen pojan kanssa tulee samanlainen peli. T' on likka lihasta, lihasta ja luusta, Semmoisia poikia ma vest vaikka puusta. Omp' on noita poikia viientoista sorttii; Mont' on viety katsomahan Viaporin porttii. Ei se likka kululle joua eikm ieron tiehen, Jos en miestm uualta saa, niin otan sotamiehen. 31. EN NYT EN NAURA. Nauroin lassa nuorempana, en nyt en naura, Kun mun tulee kullastani itkuvirttl aulaa. Tvi ikko pitempi kun koko mennvuosi, Eikkest si lmkn, kun paljon vettvuosi. Kultani on mun pettyt ja petti kihloillansa, Vaikka vannoi valallaan ja sanoi ottavansa. Minl ikka ihana ja h oli poika nt i, Viha joutui vi hin ja rakkaus se jt i. Voi poika parka luontoas, kun olit petollinen,

18 Sinun tt es vuotta monta olen surullinen. 32. KEURIN LE TESS Liiku likka pojan kanssa, niinkuin rukin rulla, Keuriaika lenee ja ero taitaa tulla. Ty sitte erota, kun kert' on yhteen tultu, Suuta on jo annettu ja ki kaulassa oltu. Likka juoksee pojan eest juoksee minkj aksaa; Kun ei poika tavota, niin likka knt yy vastaan. Likka arat, piika parat, varokate teit Ettei pojat vanhan piian kirjaan teith eit Sitte laulut loppuvat ja pian rallit puuttuu, Moni likka silll ailla halvemmaksi muuttuu. 33. LIKAT JA POJAT. Ei oo likoilla surua, ei oo yhtn hiukkaa, Pojat juoksee likkain luona, verkaliivit liuhkaa. Pojat nuoret naimattomat tuota aina etsii: Joka ilta pst sensl ikkain aittakestiin. Kesl ta kelvoton sen kerran nt ti julki! Kuinka pojat likkain ten pitk matkan kulki. Kesl ta kelvoton se kerran laitti niinki, Ettp ojat pohmelossa puuttui suohon kiinni. Likat kv kunnialla, kun kaste heinikossa, Pojat juovat rypev, kun sika rapakossa. Likat makaa aitassahan palttinapaiallansa, Pojat kv kylim yen mustalla varrellansa. Niin on likka aitassansa, kun on kaunis kukka, Poika juoksee halkisi n, niinkun vanha hukka. Vesi vuotaa silmistj a itku syen kaivaa: "Laske kulta luoksesi ja huojenna tvai vaa!" 34. NUORI AIKA ON AIVAN HEIKKO. Sitvi rttl aulaminen, joka johtuu mieleen, Eipt t yttl e huonon pojan viereen. Sepl ikka kunniansa hi l kant aa, Joka kerran on joutunut huonon pojan valtaan. Kerran antoi kaunis likka kehnon pojan suuta, Heti muuttui halvaksi kuin heittolikan luuta. Nuori aika on aivan heikko, niinkuin kesei n Pojat konnat riivatut skee vaikka sein.

19 Ei se poika tuota kovin korvihinsa laske, Vaikka tyttt oruupi ja on kuin vvast en. 35. POJAT KV LIKKAIN LUONA. Aurinko se hohtavi ja lumivuoret sulaa, Pojat kohta likkain luona kv vanhaa uulaa. Likoill' ompi onnen aika aivan ihanainen, Pojill' itku kuikutus ja elo tuhmanlainen. Likat makaa aitassansa verkaviitan alla, Pojat tallin lattialla, tamman nahka alla. Sekp iru pihalla nyt ovia kolkuttavi? Saat sa hj y het j a mennkot iasi. Mit sint ne tulit, viekottelet meit Joka jo olet kotonasi pityt viisih t Vaan jos tarkoin tietsi n, ett' oma kulta olet, Niinpm innousi sin ja aukaisisin oven. 36. KULTANI ON MUILLA MAILLA. Ei ole kultani kotona, eikoo ken ollut, Kultani on muilla mailla, ei ole sieltt ullut. Tuost' on kultani kulkenut ja jet onpi jnyt, Lehti on pl le langennut ja keltaiseksi knyt. Kuulepas sa vieras poika, kuule poika kulta, Minull' oisi pikkuruisen kysymistsul ta. Mitkuul uu kullan maalle, kuinka voivat siell Miksun saattoi nl le maille, puhu kanssani viel Seisotapa hevostasi, puhu kuullakseni, Oliko kaikki tervehet ja oma kultaseni. Sanoisitko: kultani on muien armahana, Sano vaikka viiesti, en usko ollenkana. Vaan jos sanot, ett' on kuollut, kuollut minulta kulta, Pane kellot soimahan ja laita minua multaan! 37. VIELN YTKI TURVAAN POIKIIN. Ei oo meillsur ua, ei surua, ei huolta, Pojat ovat luvannehet pit mei puolta. Vielnyt ki, vielnyt ki poikiin tykt urvaan, Vaikk' on tullut toivoni jo monta kertaa turhaan. Siit' en huoli, jos mj uovun taloon taikka torppiin, Kun mm uuten pojan saan, jok' on parasta sorttii. Sitte liki lintuseni, liikuttaako muita, Suuta annan kullalleni, kuuluuko se muille.

20 38. TS K YLS P ILKATAAN. Hoi on, hoi on huoletta, kun puhutahan paljon: Sanotaan mun olleheni joka pojan tarjon. Tskyl sp ilkataan ja ouompana olen, Vaan kun menen toiseen kyln, tuttavaksi tulen. Mikp akko, mikp akko olla iks Kunpa otan poiesld koko pitt T kyl pojat on kun ti ht h ukkii, Toisen kyl pojat on kun mesimarjan kukkii. T kyl pojat on kun vilun virran vett Toisen kyl pojat on kun hunajaa ja mett 39. MINL AULAN Y JA PV. Ette ole likka parat mitn minun suhteen, Minl aulan y ja pv, laulan aamupuhteen. Minol en tskyl sj okahisen kukka, Vaan kun tulee oma kulta, on kun tulisi tukkaan. Onkos vainen, onkos vainen minun kultani kaunis; Sinimarjat silmillj a suu kuin punanauris. Kultani el rallattaa ja el niinkun rotta, Vaikka anto sormuksenki, ei tee koskaan totta. Mei poika pohmelossa ryyppi kerran viinaa, Tuosta tottui juomariksi, joutui juomakirjaan. Kultani onni kova on, ei se anna maata, Tt yy t kol lotella pitkin pihamaata. Kultani kulki kohmelossa, yhtyi likalt iin, Tuosta suuttui siivo tytt suuttui yhtki in. 40. OMPA MULLA LAULUJA. Ompa mulla lauluja ja ralli ompi kanssa; Eipt t yttl e joka ruojan ansaan. Likat ni t tl m aalla kasvaa kaunihisti, Niill' on posket punaset ja puhet aina siisti. Mikkeliss' on markkinat ja Kajaanissa kanssa, Likat ei le markkinoille, asuvat aitoissansa. Pojat ajaa markkinoille poikki kangaspellon, Ostaat siellh evoisen ja kolmen ruplan kellon. Pojat ajaa reimanteitor itvarsoillansa, Likat makaa pyytingillp umpulipaioillansa. Siit' on pojilla juonia, kun viina paljo maksaa,

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

KYLÄN LAPSET SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT

KYLÄN LAPSET SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT - -» "» -- -. -~~-»'"" ^ 1«U. II Ml IMI lii-».. - -s, _U _,u._.llu:!ujl_^ "»^ IJL, KYLÄN LAPSET KIRJOITTANUT KUVAT PIIRTÄNYT SUONIO HILKKA FINNE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA, HELSINKI SUONIO KYLÄN LAPSET

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta

Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta AKSELI GALLEN-KALLELA: AINO-TARU, TRIPTYYKKI, 1891, YKSITYISKOHTA ATENEUMIN TAIDEMUSEO. KUVA: KANSALLISGALLERIA / HANNU AALTONEN Tuopa Aino, neito nuori, sisar

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob.

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EESAU JA JAAKOB Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Lahai-Roin kaivon tienoilla. Lähde Etelämaassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

Maaria Lappalainen SATUTETTU

Maaria Lappalainen SATUTETTU Maaria Lappalainen SATUTETTU Satutettu Maaria Lappalainen Kuvat: Maaria Lappalainen Ulkoasu: Lassi Kahilakoski Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-404-4 Luovutus Piikit selässä, terävät kuin

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2009 Nimimerkki gavia arctica. Tapuli. Särjetty kello

Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2009 Nimimerkki gavia arctica. Tapuli. Särjetty kello Pirkanmaan kirjoituskilpailu 2009 Nimimerkki gavia arctica Tapuli Särjetty kello Sinä sanot minulle: ole särjetty kello. Minä sanon sinulle: kirjoita. Sinä sanot minulle: sano mitä tahansa, mutta aloita

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C C E F G C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan C G C G Kuinka kauniisti kaiken teki

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Karita Nyqvist. Täydesti tuntien. runoja

Karita Nyqvist. Täydesti tuntien. runoja Karita Nyqvist Täydesti tuntien runoja Täydesti tuntien Karita Nyqvist Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-283-5 Iloa ja eloa 5 6 Ajatusloitsu Anna onnen olo otsaani hivele

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Satu Lepistö 27.2.2009

Satu Lepistö 27.2.2009 PIRKANMAAN KIRJOITUSKILPAILU 2009 Marian oireyhtymä Runoja Satu Lepistö 27.2.2009 Tehdään tämä nyt, sidotaan silmät. Kävellään sokeina rakennustyömaan läpi, löydetään silmänpuhkioksat, kuran haju. Otsalla

Lisätiedot

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen

runo päivässä Kuvitukset: Mirkka Eskonen Lue lapselle runo päivässä 2014 Kuvitukset: Mirkka Eskonen Maanantai Oravasatu Oli orava. Unessa hännällään se purjehti kauas etelään. Siis lenteli häntä purjeenaan. Siitä tässä nyt kerrotaan. Se saapui

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin. O-oletko sä masa? Riippuu kuka kysyy. Mammakerholaiset vinkkasivat, että täältä saisi kamaa. Sitten mennään sinisellä unella. Lapsi todennäköisesti herää kerran tai pari, mutta sammuu kyllä kuin saunalyhty.

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta

SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot