7. Pleistoseeni ja eliömaantieteelliset alueet tänään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. Pleistoseeni ja eliömaantieteelliset alueet tänään"

Transkriptio

1 7. Pleistoseeni ja eliömaantieteelliset alueet tänään 7.1. Jääkaudet Jääkausien syy Glasiaali- ja interglasiaalivaiheet Paleovegetaatio ja refugiot Lämpeneminen 7.2. Eliömaantieteelliset alueet Eläinmaantieteellisten alueiden jako Kasvimaantieteelliset alueet Kasvi- ja eläinmaantieteellisten alueiden vertailu Kasvi- ja eläinmaantieteellisten alueiden erityispiirteitä Australia eristyneisyys Etelä-Amerikka - faunojen sekoittuminen ja sukupuutot Paleotrooppinen ja orientaalinen alue Holarktinen alue 1

2 7.1. Jääkaudet Ilmaston voimakkaampi kylmeneminen alkoi noin 2.5 milj v. sitten Ensimmäinen jäätikkö pohjoisessa noin 2.4 milj. v. sitten (Etelänapamanner jäätiköityi jo aikaisemmin) Ilmaston heiluriliike voimistui; lämpimien ja kylmien kausien vuorottelu Pleistoseenikausi alkaa kun vaikutukset näkyvissä sedimenteissä, raja noin 2 milj. v. sitten Ensimmäiset suuret jäämassat Euroopan ja Pohjois-Amerikan päälle n v. sitten 2

3 Jääkausien syy Ilmasto seuraa syklisyyttä astronomisissa ilmiössä = Milakovitch-syklit Maapallon kiertoradan soikeus Pyörimisakselin kaltevuus Prekession vaihtelut Aiheuttavat vaihtelua maahan saapuvan säteilyn määrässä Erimittaista syklisyyttä ( v) 3

4 = pyörimisakselin kiertymä = pyörimisakselin kaltevuus = kiertoradan soikeus Milankovitch-syklit, lämpötilakäyrä ja jäätiköitymisvaiheet 1 mvs nykypäivä 4

5 Antarktiksen jään kaasukuplista tehty analyysi. a) CO 2 -pitoisuus b) Metaanipitoisuus c) Lämpötilarekonstuktio d) Happi-isotooppien määrä e) Ennuste Milankovitch-sykliin perustuen 5

6 Glasiaali- ja interglasiaalivaiheet Pleistoseenikauden nopeita kylmän ja lämpimän jakson vaihteluita Glasiaalivaiheet: Kesto yleensä noin v Arktisia biomeja Viileät kesät, leudot talvet! Interglasiaalivaiheet: Kesto noin v Lämpeneminen voimakasta ja pitkäaikaista lauhkean vyöhykkeen biomeja Late Quaternary tropical deep-sea diversity changes. Diversity E(50) describes ostracod (raakkuäyriäiset) species diversity. Yasuhara et al. PNAS

7 Interstadiaali: Lyhyitä lämpimämpiä kausia glasiaalikautena Lämpeneminen heikkoa Boreaalisen vyöhykkeen biomeja Stadiaali Lyhyt viileä kausi interglasiaalikauden aikana Ainakin 20 glasiaali- ja interglasiaalia viimeisen 2 milj. vuoden aikana Nykyisin eletään interglasiaalivaihetta (postglasiaalinen vaihe, holoseeni) Edellinen glasiaalivaihe huipussaan v. sitten (LGM = Last Glacial Maximum) Glasiaalivaiheissa merenpinta noin 150 m alempana kuin interglasiaalivaiheissa 7

8 Pleistoseenikauden glasiaalit ja interglasiaalit 8

9 Viimeisen jääkauden jako: 1) Varhais-Veiksel Herning-jäätiköityminen, Brörup interstadiaali, Rederstalljäätiköityminen, Odderade interstadiaali 2) Keski-Veiksel ) Varhainen pleniglasiaali, mm. Schalkholtz-jäätiköityminen 2) MIS3, useita interstadiaaleja, mm. Hemaelo, Denekamp 3) Myöhäis-Veiksel l. myöhäinen pleniglasiaali 1) LGM = Late Glacial Maximum v sitten 2) Myöhäisjääkausi v sitten Jääkauden päättymisvaihe, jolloin mm. Bölling-vaihe, Dryaskausi Mannerjäätikkö laajimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla n v. sitten 9

10 Jäätiköitymisen vaiheet Suomessa (Pertti Sarala 2005, Glacial morphology and dynamics with till geochemical exploration in the ribbed moraine area of Peräpohjola, Finnish Lapland) Malli 1 Malli 2 10

11 Paleovegetaatio ja refugiot Jäätiköityminen aiheutti kasvistomuutoksia Lauhkean vyöhykkeen metsät tundraksi tai jään peittoon glasiaalivaiheessa. Euroopassa lehtimetsiä korkeintaan Alppien eteläpuolella (pohjoisessa liian kylmää, etelässä liian kuivaa metsän kasvulle) Lämpöä vaativaa lajistoa saattoi säästyä refugioissa, jotka olivat suojaisia, mereisiä, routimattomia Interglasiaalivaiheessa tundrakasvillisuuden refugioita vuoristoissa 11

12 Penultimate glacial maximum ya (IS6) Euroopan paleovegetaatio viimeisimmän jääkauden ajalta (http://www.esd.ornl.gov/projects/qen/nerceurope.html) 12

13 LGM P-Amerikassa ja Afrikassa (http://www.esd.ornl.gov/projects/qen/nerceurope.html) 13

14 Tärkeimmät refugiot Euroopassa viimeisimmän jääkauden maksimin aikana n vs. Taberlet et al Provan & Bennet 2008 Ib = Iberian niemimaa It = Apenniinien niemimaa Ba = Balkan Ca = Carpathians HD = Hurd Deep Lisäksi vielä northern refugiot keski-euroopan vuoristojen alueilla 14

15 Refugioista huolimatta sukupuuttoja Euroopasta katosi lämpimän ilmaston kasveja ja eläimiä Ei pakotietä; Alpit, Pyreneet, Sahara, Himalaja itä-länsi suuntaisia leviämisesteitä Metsäpinta-ala pieneni murto-osaan Pohjois-Amerikassa sukupuuttoja vähemmän Yhteys tropiikkiin suorempi (Panama, Karibia) Vuoristot pohjois-etelä suunnassa Metsäpeitto säilyi laajempana Ei yhtenäistä mammuttiaroa kuten Euroopassa Esim. hemlokki (Tsuga) ja "tulppaanipuu" (Liriodendron) katosivat Euroopasta, eivät Pohjois-Amerikasta tai Itä-Aasiasta. 15

16 Sukupuuttoja vähitellen glasiaalikausina Glasiaalivaiheen jäätiköitymismaksimit vaihtelivat Interglasiaalivaiheiden olot vaihtelivat Nykyinen interglasiaali on kylmä, aiemmin lämpimämpiä Ipswichian interglasiaalina virtahepoja Thamesissa! Eri lajit reagoivat ilmastomuutoksiin yksilöllisesti ja eri aikoina eri tavalla Jääkausien aikaisten refugioiden kasvillisuus (ja eläimistö) ei siirtynyt etelään yhtenäisinä biomeina 16

17 Tropiikissa Jäätiköitymisen suora vaikutus rajoittui vuoristoihin Ilmasto glasiaalivaiheessa kylmempi ja kuivempi Kuivien biomien osuus lisääntyi (autiomaat, sklerofyllimetsät, ruohostomaat) Sademetsät vähenivät ja pirstoutuivat isoloituneita saarekkeita populaatioiden erilaistuminen, lajiutuminen Selitysvaihtoehto tropiikin monimuotoisuudelle Mahdolliset sademetsät ja aavikot vuotta sitten a) Etelä-Amerikassa b) Afrikassa c) Koillis-Aasiassa 17

18 LGM a) Hiekka-aavikot viimeisen jääkauden maksimissa b) Hiekka-aavikot nykyään Järvien pinnankorkeus viimeisten v aikana a) trooppisessa Afrikassa b) läntisessä Pohjois-Amerikassa 18

19 Lämpeneminen Holoseeni (nykyinen interglasiaali) Sarja nopeita ilmastomuutoksia Lämpenemisprosessi alkoi n v. sitten Keskeytyi n v. sitten (vanhempi Dryas, nimetty lapinvuokon, Dryas octopetala mukaan, arktinen kasvi, jonka fossiileja löytyi Tanskasta) Keskeytyi uudelleen n v. sitten (nuorempi Dryas) Mahdollisesti aiheutuneet Amerikan mannerjään (Laurentide glacier) sulamisvesistä, jolloin makeaa ja kylmää vettä Pohjois-Atlantille ja merivirtojen sekoittuminen 19

20 Lopullinen lämpeneminen alkoi v. sitten, Pohjolassa lämpötila nousi 7 C 50 vuodessa!!! Lämpenemismaksimi n v. sitten (lauhkean vyöhykkeen kasveja pohjoiseen ) Aavikoilla ja autiomailla välillä hyvinkin kosteaa (alkoi n v. sitten): savannien ja sademetsien leviäminen pohjoiseen, uusi kuivuminen alkoi n v. sitten Pieni jääkausi AD ( keskilämpötilat 1-2 C nykyistä alempia, katovuosia, nälänhätää) Hendrick Avercamp ( ) 20

21 Mannerjään vetäytyessä alkoi kasvillisuuden ja eläimistön eteneminen uudelleen kohti pohjoista Merten pinnankorkeuden vaihtelut: paikoittain merenpinta noussut 100 m, toisin paikoin taas maa kohonnut mannerjään painon poistuttua Kehitys kohti nykyistä biomijakaumaa alkoi Ihmisen vaikutus voimistuu Pääasialliset rekolonisaatioreitit jääkauden jälkeen 21

22 Neljän nisäkkään levinneisyys Euroopassa: a) Sorex minutus, vaivaispäästäinen b) Sorex araneus, metsäpäästäinen c) Mustela erminea, kärppä d) Mustella nivalis, lumikko 22

23 7.2. Eliömaantieteelliset alueet Biomijako pitkälti suurilmastoon perustuva Ilmaston seuraukset eliöstön rakenteeseen keskeisellä sijalla Biomijako ei ole yhteydessä taksonomisten ryhmien levinneisyyteen Eliömaantieteelliset alueet Vaihtoehto: voidaan etsiä laajoja maantieteellisiä alueita jotka poikkeavat toisistaan niillä esiintyvien taksonien perusteella Globaali lajikäsitteeseen perustuva jako! Eliömaantieteelliset alueet rajoittuvat usein laajoihin (sillattomiin) leviämisesteisiin (barriers), kuten valtameret, laajat aavikot, laajat vuoristot 23

24 Eläinmaantieteelliset alueet (zoogeographical realms, regions, faunal provinces) ja kasvimaantieteelliset alueet (floral realms, regions) eivät ole yhdenmukaiset: Selkärankaisfaunaan (pitkään vain nisäkäsfaunaan) ja kukkakasviflooraan (flowering plants) perustuva jako Nisäkkäät ja kukkakasvit ovat nuorimmat ryhmät eläimissä ja kasveissa alueiden erot selkeimmät näiden ryhmien koostumuksessa Alueiden muodostumista ei voida ymmärtää ilman tietoa maapallon ja ko. eliöiden historiasta (mm. fylogeniasta) 24

25 Eläinmaantieteellisten alueiden jako Holt et al (Science) ehdottamat eläinmaantieteelliset alueet. Alueiden jako perustuu yli matelijan, nisäkkään ja linnun sukulaisuussuhteisiin 11 aluetta (realm): nearktinen, palearktinen, panamalainen, saharoarabialainen, neotrooppinen, afrotrooppinen, sino-japanilainen, oseanialainen, madagaskarilainen ja australialainen Nämä voidaan jakaa yhteensä 20 pienempään alueeseen (katkoviivoilla) 25

26 Perustuu globaaleiden levinneisyyksien ja fylogeneettisten sukulaisuussuhteiden perusteella laskettuun fylogeneettiseen betadiversiteetti-indeksiin (pairwise phylogenetic beta diversity, pb) Jossa a = jaettujen lajien määrä alueella b = alueella b esiintyvien lajien määrä c = alueella c esiintyvien lajien määrä Tästä sovellettuna pb laskemisessa käytetään uniikkeja tai alueiden välillä esiintyviä fylogeneettisia haaroja lajien sijaan (ns. fylogeneettinen vaihtuvuus, phylogenetic turnover) Alueiden jako perustuu yli selkärankaiseen lajiin Matelijat (6 110 lajia) Linnut ( lajia, nonpelagic) Nisäkkäät (4853 lajia, nonmarine) 26

27 Esimerkki nisäkkäiden perusteella tehdystä jaosta Ehditty jo kritisoida, varsinkin uusien alueiden nimeämisen suhteen, koska näitä voi pitää vaihettumis-vyöhykkeinä (transition zones) eikä ainutlaatuisina eläinmaantieteellisinä alueina (Kreft & Jetz Science 2013) 27

28 Muita indeksejä samankaltaisuuden laskemiseksi Jaccard coefficient of similarity N 1 C + N + C 2 3 = = C = alueen 1 ja 2 yhteisten taksoneiden lkm N 1 = taksonien lkm alueella 1 N 2 = taksonien lkm alueella 2 Simpson coefficient of similarity = 3 7 C N 1 = N 1 = taksonien lkm alueella 1, joka on vähemmän taksoneita omaava alue 28

29 Aluejako perustui aiemmin ainoastaan nisäkäslajiston rakenteeseen Maanisäkäsheimoista yhdeksän kosmopoliittisia (kaikkialla muualla mutta ei Australiassa) Soricidae (päästäiset) Sciuridae (oravat, maaoravat, murmelit) Cricetidae (hamsterit, myyrät, sopulit) Lagomorpha (jäniseläimet) Cervidae (hirvieläimet) Ursidae (karhut) Canidae (koiraeläimet) Felidae (kissaeläimet) Mustelidae (näätäeläimet, mäyrät, skunkit) Ei Neotrooppisella ja Australian alueella: Bovidae (onttosarviset, nauta, lammas jne.) Ei Nearktisella ja Neotrooppisella alueella Muridae (rotat ja hiiret) Nämä 11 heimoa ovat ns. vaeltavia heimoja (wandering families), ei apua alueiden määrittelyssä Jäljelle jää 79 heimoa, joiden esiintymiseen aluejako perustui 29

30 A. 1) Afrotrooppinen ja 2) Neotrooppinen alue Etelä-Amerikka ja Afrikka pitkään erillään muista mantereista (kenotsooisen maailmankauden alusta), omintakeiset nisäkäsfaunat omiksi eläinmaantiellisiksi alueikseen Eläinmaantieteelliset alueet (Wallace): B. 3) Orientaalinen alue ja 4) Australia Intia ja Afrikka aiemmin lähekkäin, nisäkäsfaunat samankaltaiset, mutta ilmastollinen historia erilainen Vuoristot ja autiomaat eristivät Intian ja Kaakkois- Aasian Aasian eteläosat erotettavissa muusta Euraasiasta Australiaan löyhä yhteys, oli pitkään erillään ja muodostaa oman alueensa. Tyynen meren saaristo kuuluu australialaiseen alueeseen. Itä-Intian saaristossa faunojen leviäminen/sekoittuminen yhä käynnissä C. 5) Palearktinen ja 6) Nearktinen alue Pohjoisen pallonpuoliskon mantereiden välillä yhteys, samankaltaiset faunat, mutta silti eroja niin paljon että erotetaan omiksi alueikseen Ilmastomuutokset muokanneet nisäkkäistöjä (jääkaudet) 30

31 Endeemiset maanisäkäsheimot eri alueilla, vaeltavat 11 heimoa poisluettuna. Suluissa endeemisten jyrsijäheimojen lukumäärä ja heimojen kokonaismäärä. Alue Endeemisiä n osuus heimoista Australia 10 91% (11) Neotrooppinen 15 (10) 47% (32) Afrikkalainen 16 (6) 36% (44) Orientaalinen 4 13% (31) Nearktinen 3 (2) 13% (23) Palearktinen 1 (1) 3% (30) Holarktinen 7 19% (19) 49 % kaikista nisäkäsheimoista endeemisiä (esiintyvät vain yhdellä eläinmaantieteellisellä alueella) Unikeot (Gliridae) ovat ainoa Palearktinen endeeminen heimo. Tammihiiri (Eliomys quercinus) on ainoa Suomessa ainakin vielä viimeaikoihin esiintyvä unikekoihin kuuluva laji 31

32 Venn-diagrammit terrestristen nisäkäsheimojen yhteyksistä eri eläinmaantieteellisillä alueilla ( vaeltavat heimot poislukien) a) Nykyään b) Mioseenikauden lopulla 32

33 Ecozone (WWF) (eliömaantieteellinen alue), Biogeographic region, Biogeographic realm Muuten sama, mutta Oseania (Polynesia, Fidzi ja Mikronesia) erikseen sekä Antarktis Jaetaan edelleen pienempiin alueisiin (bioregions, ecoregions), joilla on sukutai heimotasolla havaittavissa vahvoja eliömaantieteellisiä yhtäläisyyksiä, ja jotka voivat sisältää useampia habitaattityyppejä 33

34 Ecozones: 1) Afrotrooppinen 2) Antarktis 3) Australasia Wallacea, Uusi- Guinea, Melanesia 4) Indomalesia Intia, Indokiina, Sunda-saaret, Filippiinit 5) Nearktis Kanada, Itäinen P-Amerikka, P-Meksiko, Läntinen P-Amerikka 6) Neotrooppinen Amazonia, Karibia, Keski-Amerikka, P-Andit, Keski-Andit, Itäinen E- Amerikka, Orinoco, Eteläinen E-Amerikka 7) Oseania 8) Palearktis 34

35 Ecoregions (WWF) Terrestriset Mereiset ja makeanveden 35

36 Yhteenvetoa 1. Alueiden samankaltaisuuden aste vaihtelee esim. onko Palearktisen ja Nearktisen alueen erottelu perusteltua vai onko yksi Holarktinen alue? 2. Erot johtuvat isolaation voimakkuudesta (esteiden voimakkuus), ilmastotekijöistä, ekologisesta monimuotoisuudesta. Australian ja Neotrooppisen alueen pitkä isolaatio näkyy selvästi Kaikki muut mantereet olleet maayhteydessä Oligoseenin-Mioseenin aikana Palearktinen ja Nearktinen fauna olleet yhteydessä Pohjois-Atlantin siltojen ja Beringin kautta pitkään Jääkaudet runtelivat pohjoisia alueita, trooppiset ja subtrooppiset heimot kuolivat sukupuuttoon pohjoisesta Nisäkäslajisto samankaltaistui lämpiminä kausina Seuraus: vähän endeemisiä heimoja, vanhan mantereen trooppiset ja subtrooppiset heimot esiintyvät vain Afrikassa ja Orientaalisella alueella. Afrikassa endeemisiä heimoja enemmän kuin Orientaalisella alueella vaikka isolaatio puuttuu Linnuissa sama trendi: Afrikka: 13, Orientaalinen alue: yksi heimo. Syy: alueen monimuotoisuus, koko? 36

37 Kasvimaantieteelliset alueet Jako perustuu kukkakasveihin (oikeasti koppisiemeniset, Magnoliophyta tai Angiospermae) Aluejako vaikeampi/epäselvempi kuin eläimillä Syyt: 1. Kukkakasveja enemmän kuin nisäkkäitä 300 heimoa, sukua Nisäkkäät: 90 heimoa,1000 sukua 2. Fossiiliaineistoista vähän hyötyä Kukkarakenteet säilyneet huonosti Taksojen maantieteellistä alkuperää ei voida selvittää 3. Levinneisyysmallit Kasvit hyviä leviäjiä (esim. meriesteiden ylitys: yksi siemen riittää) Useimmat kasviheimot laajemmalle levinneet kuin nisäkäsheimot Esim. Compositae (mykerökukkaiset), Graminae (heinät), Leguminosae (hernekasveja), Cyperaceae (sarat), kaikkialla valtaheimojen joukossa Vain 18% heimoista endeemisiä jollekin alueelle (nisäkkäät 49%) 4. Kukkakasvit vanhempi ryhmä Adaptiivinen radiaatio tapahtui 100 milj. v. sitten Nisäkkäillä vasta milj v sitten; jyrsijöillä vasta milj v sitten 37

38 Pohjoisella pallonpuoliskolla floorat muistuttavat toisiaan, 1) Holarktinen alue 2) Australian ja 3) Neotropiikin (Etelä-Amerikan) pitkä eristys, omalaatuiset florat Tropiikissa laajalle levinneitä heimoja mutta pystytään erottamaan Neotrooppinen, 4) Etiopialainen ja 5) Indomalesialainen alue (=Paleotrooppinen) 6) Antarktinen alue: Gondwana-mantereen peruja mm. Nothofagus-puut (etelänpyökit): Uusi Seelanti, Etelä-Amerikan eteläkärki Kapmaassa paljon endeemisiä lajeja, ei kuitenkaan oma kasvimaantieteellinen alueensa 38

39 Kasvi- ja eläinmaantieteellisten alueiden vertailu Samankaltaisuuksia: Radiaatio kasvien aikaisemmasta historiasta huolimatta suurin piirtein samanlainen Samat historialliset tekijät (mannerliikunnot, ilmastomuutokset) vaikuttaneet levittäytymiseen Eroja: A. Alueiden rajat Eroja erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla Þ antarktinen alue Gondwana-linkin merkitys kasveilla tärkeämpi, oli jo hajonnut nykyisten nisäkäsheimojen ilmaantuessa Australian (nykyinen) kasvillisuus muistuttaa antarktisen (fossiilista) ja neotropiikin (nykyistä) kasvillisuutta, mutta alueen kuivuus ja eristyneisyys ovat lyöneet leimansa Australia/Etelä-Amerikka yhteys nisäkkäillä: näkyy ainoastaan muutamana eteläamerikkalaisena pussieläimenä (Didelphidae, opossumit ja Caenolestidae, pussipäästäiset) 39

40 Raja Australian ja Orientaalisen alueen välillä erilainen eläin- ja kasvimaantieteilijöillä Eläinmaantieteilijät: Uudessa Guineassa pussieläimiä UG:ssa australialainen lintufauna à UG kuuluu Australian (vanha jako) / Oseanian (uusi jako) alueeseen Wallacen linja Australian ja Orientaalisen alueen rajana Kasvimaantieteilijät: Uusi-Guinea kuuluu Orientaaliseen alueeseen 40

41 B. Samankaltaisuuden aste vaihtelee Eteläisen pallonpuoliskon alueiden välinen samankaltaisuus kasvimaantieteellisessä mielessä suurempi kuin eläinmaantieteellisesti. huom. poikkeus: Afrikka-Orientaalinen alue! Syyt: 1. Kasvien etumatka kasvien synty ja leviäminen alkoi aiemmin mantereiden asuttaminen ennen niiden eriytymistä kasveille helpompaa nisäkkäille kolonisointi vaikeampaa, onnistujat kehittyivät endeemisiksi lajeiksi 2. Nisäkkäiden sukupuutot noin 100 elävää heimoa, peräti 140 hävisi kenotsooisella maailmankaudella (5-65 milj. v. sitten). syynä ilmastolliset tekijät (mm. jääkaudet) kasveilla sukupuuttoja huomattavasti vähemmän nisäkkäiden sukupuutot vähentäneet aikaisempaa samankaltaisuutta 41

42 Numerot eri alueilla kertovat siellä esiintyvien heimojen määrän, numerot alueita yhdistävien viivojen keskellä kertovat bioottisen samankaltaisuuden: 100 x C/N1 (Simpsonin indeksi) 42

43 Esim. Pohjois- vs. Etelä-Amerikka: Nisäkäslajiston vaihto (noin 2 mvs., Great American Interchange) Alkuperäisistä E-Amerikan nisäkkäistä osa sukupuuttoon, samankaltaisuus muiden eteläisten mantereiden kanssa vähenee Kasveilla esim. afrikkalaisen ja eteläamerikkalaisen lajiston samankaltaisuus suurempi kuin nisäkkäistön Myös pohjoisilla alueilla kasvillisuuden samankaltaisuus suurempaa kuin eläimistön Suurin osa pohjoisen pallonpuoliskon subtrooppisesta ja trooppisesta lajistosta hävisi jääkausien aikana Jääkausien jälkeen uudisasukkaita etelästä, missä kasvillisuuden samankaltaisuus suurempaa kuin nisäkkäistön 3. Kolonisointikyky erilainen Kasvit hyviä leviäjiä Kasvimaantieteellisten alueiden erojen tasoittuminen 43

44 Miksi Afrikka ja Orientaalinen alue niin samankaltaisia sekä nisäkkäiden että kasvien suhteen? Kasvillisuuden samankaltaisuus samaa luokkaa kuin muidenkin trooppisten alueiden. Faunojen samankaltaisuus yllättävää Syynä ilmeisesti aivan äsken (n. 20 milj. v. sitten) syntynyt maayhteys ja faunojen sekoittuminen ennen Lähi-idän alueiden aavikoitumista, jolloin sekoittuminen katkesi Kasvillisuus samankaltaisempaa kuin fauna myös pohjoisella pallonpuoliskolla P-Amerikan ja Euraasian välillä Subtrooppisen biotan häviäminen jääkaudella Rekolonisaatiot pohjoiseen ilmaston lämmettyä E-Amerikka ja Afrikka lähteinä usealla lajilla E-Amerikan ja Afrikan florat samankaltaisempia kuin faunat Samasta syystä P-Amerikan ja Afrikan kasvillisuus samankaltaisempaa kuin eläimistö 44

45 Kasvi- ja eläinmaantieteellisten alueiden erityispiirteitä Australia eristyneisyys Australian ja Etelämantereen yhteys kasvien ja nisäkkäiden radiaation alkaessa Etelämanner lämmin (metsät, lämmin meri) kasvisto kosteaan ja lämpimään sopeutunut Samoja aineksia nykyisissä lämpimissä ja lauhkeissa osissa Australiaa Sklerofylli-flora Australialle tyypillinen (= kovalehtinen ) hidaskasvuisia puuvartisia pieni haihduttava pinta-ala ikivihreät kovat lehdet 45% sklerofyllisuvuista endeemisiä Australialle (esim. Eucalyptus-suku) 45

46 Australian etääntyessä Etelämantereesta ilmasto kylmeni Merien kylmeneminen, evaporaation väheneminen Aavikoiden lisääntyminen Ruohostomaiden lisääntyminen Nykyisin Australia mantereista kuivin Sademetsiä ja sklerofyllejä vain rajoitetuilla alueilla Ilmastollinen ja kasvistollinen historia muokannut nisäkäsfaunaa Nykyisen faunan merkittävin ryhmä laiduntavat pussieläimet Pussieläinten radiaatio edennyt moniin muotoihin Pussieläimissä runsaasti muotoja, jotka muistuttavat muiden alueiden istukallisia nisäkkäitä 46

47 Istukallisia vastineita Australian pussieläimille, esimerkki konvergentista evoluutiosta 47

48 Etelä-Amerikka - faunojen sekoittuminen ja sukupuutot Muistuttaa paljon muiden maanosien eläimistöä (huom. pussieläimet) Menneisyydessä asia on ollut toisin Syy "viimeaikaisissa" sukupuutoissa ja levittäytymisissä Pohjois-Amerikasta Kenotsooisen maailmankauden alussa Etelä- Amerikka trooppista ja subtrooppista metsää ja savannia Savanneilla kehittyi omintakeinen ungulaattieläimistö (laiduntajafaunaa; kavioeläimet, sorkkaeläimet) Toxodon Länteen liikkuminen, Andien synty Savannit kuivuivat: aroja, autiomaita Samaan aikaan (n. 3 mvs.) syntyi Panaman kannas 48

49 Great American Interchange Molemmilla mantereilla 26 maanisäkäsheimoa ennen Interchange-vaihetta. Faunojen vaihto (n. 16 heimoa molempiin suuntiin) Siirtyneet taksonit savanniympäristöön sopeutuneita lajeja Panaman kannas edustanut tätä biomia (fragmentteja edelleen jäljellä) Pohjoiset heimot menestyksekkäämpiä Nykyään 21% pohjoisamerikkalaisista nisäkässuvuista eteläistä alkuperää (esim. opossumi, piikkisika, vyötiäinen) 50% eteläamerikkalaisista heimoista ja suvuista pohjoista alkuperää (laamat, hevoset, koiraeläimet, myyrät) Cricetidae heimo menestyksekkäin (nykyisin 45 sukua!) Huom! Nyt erotettu Panaman alue omaksi eläinmaantieteelliseksi alueekseen 49

50 Syyt epätasapainoon: 1. Andien synty Savannit etenivät etelään Savanneista osa kuivui/kylmeni (pampas, autiomaat) 2. Pohjoisten lajien historia Vanhempia, "testattuja tuotteita" Parempia kilpailijoita 3. Ilmastonmuutokset Viimeinen isku" alkuperäislajistolle jääkausien aikaan Trooppisten ja subtrooppisten metsien väheneminen Sukupuuttoja etelässä Lopputulos: Etelä-Amerikan eläimistössä vain vähän merkkejä alkuperäislajistosta 50

51 Afrotrooppinen, Saharo- Afrikkalainen (Paleotrooppinen) ja Orientaalinen alue Historiat jossain määrin erilliset Yhtymisjärjestys pohjoiseen Euraasiaan: (1) Kaakkois-Aasia, (2) Intia, (3) Afrikka Isolaatio ei varhaisina aikoina kovin voimakas, eliöt kykenivät ylittämään leviämisesteet. Kasvien aikaisen radiaation vuoksi kasviheimot pitkälle yhteiset Gondwana-kasvisto 51

52 Istukallisten nisäkkäiden alkuperä pohjoisilla mantereilla Afrikan maayhteys Euraasiaan poikki pitkään Pohjois-Afrikassa lisäksi kuiva vyöhyke faunalle leviämiseste Silti nisäkkäitä pohjoisesta Afrikkaan: Ensimmäisiä hyönteissyöjiä jo n. 65 milj. vuotta sitten. Noin 40 milj. v. s. a. Kasvisyöjiä joista kehittyivät osalle Afrikkaa tyypilliset nisäkkäät esim. elefantit, tamaanit (Hyracoidea) b. Nykyisten sorkkaeläinten, jyrsijöiden, ihmisapinoiden kantamuodot Näistä kehittyi monimuotoinen nisäkkäistö Maa- ja vesiväylien vaihtelu ollut monimutkaista Ensimmäinen maayhteys Euraasiaan 19 milj. v. s. (Mioseeni) Arabian/Turkin tienoille 52

53 Interchange vaihe (alkoi n. 19 mvs): Afrikkaan: lihansyöjäpetoja (Carnivora), sikoja, onttosarvisia (nautaeläimet, antiloopit) Aasiaan: Elefantteja, apinoita Meri valtasi sillan uudelleen (16 milj. v. sitten) kunnes Turkin ja Arabian vuoristojen poimuttuminen sulki sen (n. 12 milj. v. sitten) Afrikkaan: Hipparion (hevosen kantamuoto Aasian kautta P- Amerikasta) Aasiaan: sarvikuonot, sapelihammastiikerit, hyeenat Dramaattinen merenpinnan lasku 6 milj. vuotta sitten Välimeri ehkä kokonaan kuiville Kuiviin ympäristöihin sopeutuneiden eläinten ja kasvien leviäminen/evoluutio Välimeren sklerofyllit Saharalainen flora kehittyi Eurooppaan mm. virtahepo, sarvikuono 53

54 Intia irti Gondwana-mantereesta aikaisin, jolloin istukalliset nisäkkäät puuttuivat ja vain osa kukkakasveista kehittynyt Kasveja on levinnyt Intiaan matkan aikana. Intian arvellaan toimineen askelmana" ("stepping stone") Australian ja Madagaskarin välillä Nykyflora muistuttaa Kaakkois-Aasian flooraa Ei endeemisiä heimoja 54

55 Intiassa ilmeisesti primitiivisiä nisäkkäitä, fossiililöytöjä ei ole Kuolivat sukupuuttoon ehkä samanlaisen kilpailuprosessin kautta kuin tapahtui Amerikan mantereilla Nisäkkäistössä näkyy maayhteys Afrikkaan tänäkin päivänä Euraasiayhteyden muodostuttua yhtenäinen trooppinen vyöhyke, ulottui pitkälle pohjoiseen Leviämishistoriasta johtuen yhteisiä nisäkästaksoneita: 65 mvs (Briggs 2003) Sarvikuonot, elefantit, piikkisiat (samat heimot, eri suvut) Primitiiviset kädelliset (esim. lemurit l. makit Madagaskarilla vs. lorit Afrikassa ja Etelä-Aasiassa) Simpanssit ja gorillat Afrikassa, orangutangi ja gibboni Aasiassa. 55

56 Erojen syyt: (samat heimot vs. eri suvut) Pitkä matka Pääsyy ilmastomuutokset (kylmeneminen, kuivuminen) Autiomaiden leviäminen eristi Afrikan itäisistä alueista Punaisen meren synty n. 5 milj. v. sitten Afrikan kuivuminen, suurten savannien synty Itäisen Afrikan maanpinnan kohoaminen (kuivuminen), sademetsät Länsi- Afrikkaan, ja Kongon altaan alueelle. Selitys Afrikan tropiikin alhaiselle monimuotoisuudelle (verrattuna neotropiikkiin, ja itäiseen Aasiaan) Itäinen Afrikka kausivihantien metsien ja pensaikkojen peittoon Myöhempi kehitys avoimeksi ilmeisesti ihmisen aikaansaannosta (savannit) Homo-suvun synty tässä biomissa Afrikalle tyypilliset savannien ungulaatit: antiloopit, kirahvit, puhvelit, seepra itse asiassa sangen myöhäistä pohjoista alkuperää noin milj. vuoden takaa Samanlainen ilmiö Intiassa: Himalajan kehitys Pohjoiseen ruohostomaita (3 milj. v. sitten) Hevoset, kamelit, antiloopit, elefantit 56

57 Orientaalisella alueella ei vastaavia ilmastomuutoksia Primitiivisia kasviheimoja Suuri monimuotoisuus lajien alkukoti? Todellinen syy: kahden flooran fuusio Alkuperäinen aasialainen kasvillisuus Gondawana-alkuperää oleva kasvillisuus (Intiasta tai Australiasta) Leviäminen Afrikasta myös mahdollinen (mutta ei selkeitä fossiilisia todisteita) Lauhkean vyöhykkeen puiden alkuperä SE-Aasiassa (Latham & Ricklefs 1993) 57

58 Kapmaa: Kasvimaantieteellinen erikoisuus, aiemmin luettiin omaksi kasvimaantieteelliseksi alueeksi 6 endeemistä kukkakasviheimoa 20% suvuista endeemisiä Monimuotoisuus lajitasolla (8500 lajia!) Fynbos-kasvillisuus: ohutlehtisiä sklerofyllejä (esim. Ericaceae, Restionaceae, Proteaceae). Flooran alkuperä epäselvä, mutta endeemisyys lajitasolla hyvin tuore ilmiö, todennäköisesti johtuu samanlaisesta ilmastosta kuin Välimerellä siis poikkeaa ympäröivästä alueesta ilmastoltaan Ilmeisesti aiemmin laajempi levinneisyys pohjoiseen päin Lisäksi satunnaislevittäytyjiä: Metrosideros-suku (esim. Havaiji) Alkuperäisiä, Gondwana-peräisiä ja muualta levinneitä kasveja 58

59 Palearktinen ja Nearktinen (Holarktinen) alue Historialtaan varsin yhtenäinen alue Aina olleet suhteellisen lähellä toisiaan Meret eivät vahvoja esteitä Eliöstöjen sekoittuminen mahdollista Jääkaudet lauhkean ja kylmän ilmaston eliöstöä Yhteys Grönlannin kautta vielä n. 37 milj. v.sitten Meren pinta alhaalla Euroopan mannerjalusta kuivilla Nykyiset saaret (Englanti, Irlanti, Huippuvuoret) mantereen osia Vanha yhteys Pohjois-Amerikkaan kahta reittiä Thulen reitti: eteläisempi Itä-Grönlanti - Islanti - Eurooppa Veden alle 45 milj. v. sitten de Geerin reitti: pohjoisempi Pohjois-Grönlanti - Luoteis-Eurooppa Veden alle 37 milj. v. sitten Filtteri-tyyppinen leviämistie (kylmä ilmasto) 59

60 Euramerikan manner on monien istukallisten nisäkkäiden syntymäkoti (kädelliset, jyrsijät, lepakot, sorkkaeläimet, kavioeläimet, pedot ja hyönteissyöjät) Palearktisen ja Nearktisen alueen nisäkäsfaunat muistuttavat toisiaan Tosin joitain pohjoisamerikkalaisia myöhäisen paleoseenikauden (n. 50 milj. v. sitten) nisäkäsheimoja ei koskaan levinnyt Eurooppaan (pohjoisen reitin filtterivaikutus), esim. hanka-antilooppi (Antilocapridae) Aasia eristyksissä nisäkkäiden radiaation alkuvaiheissa, esim. pussieläimiä ei ole Aasiassa Eurooppaan opossumeja Pohjois-Amerikan kautta (selvisivät mioseenikaudelle saakka, n. 23 milj. v. sitten) Obikin meren kuivuminen: Aasialainen fauna Eurooppaan (Le Grande Coupure) 60

61 Myöhemmin Beringin linkki ainoa yhteys Pohjois-Amerikkaan Ilmastomuutokset merkityksellisiä Lämpimiä ja kylmiä kausia (filtterit) Kylmeneminen alkoi n. 35 milj. v. sitten Lehtimetsien väistyminen Beringiasta viimeistään milj. v. sitten Pinaceae-heimon levinneisyyden laajeneminen pohjoisessa Kasvillisuuden erilaistuminen alkoi Lämpiminä kausina nisäkäsfaunojen vaihto, kylminä kausina keskeytyi. Afrikasta ja Euraasiasta kehittyneitä taksoneita Pohjois-Amerikkaan Lopullinen kylmeneminen n milj. vuotta sitten Maayhteys säilyi mutta vain isokokoiset ja kylmään sopeutuneet pystyivät levittäytymään yli Beringian Lämpimän ilmanalan nisäkkäille leviämiseste (apinat, kirahvit) Myöhemmin Pleistoseenillä vain mammutit, biisonit, myskihärät, ihmiset ym. kylmänkestävät lajit pystyivät levittäytymään Beringin maayhteys katkesi v. sitten 61

62 Pitkästä yhteydestä huolimatta eroavaisuuksia Osa nisäkkäistöstä ei koskaan levinnyt mantereelta toiselle: Hanka-antiloopit, siiselit, taskurotat ja -hiiret, vuorimajavat puuttuvat Palearktiselta alueelta Siilit, villisiat, hiiret, rotat puuttuvat Nearktiselta alueelta Osa aiemmin yhteisestä nisäkkäistöstä kuoli sukupuuttoon toiselta mantereelta (hevonen ja kameli Pohjois-Amerikasta, opossumi Euroopasta) 62

63 Ilmaston huomattava kylmeneminen Plio-Pleistoseenillä Holarktista aluetta samankaltaistava vaikutus Laajat sukupuutot: esim. vain 10% varhaisen Plioseenikauden kasvistosta selvisi Plioseenin loppuun Euroopassa (Plioseeni loppui n. 2.5 milj. vs) Trooppinen ja subtrooppinen fauna ja flora katosi Jäljelle jäi kylmänkestävää lajistoa Tälle eliöstölle leviämistiekin auki pitempään (Beringin alue, de Geerin reitti) Jääkausista kulunut hyvin vähän aikaa: eliöstöjen erilaistumiselle ei ole ollut aikaa Eliöstön alhainen monimuotoisuus verrattuna muihin alueisiin Jääkausien aikana Palearktinen alue ja varsinkin Eurooppa eristyksissä eteläisistä alueista (Välimeri, Sahara), ei "täydennystä" etelästä Nearktisella alueella Panaman kannas salli vetäytymisen etelään Jääkausien aikana Itä-Aasiasta suora yhteys (sub-)tropiikkiin 63

64 Suomen faunan erityispiirteitä: Eläinmaantieteellisesti Suomi kuuluu palearktiseen alueeseen, fauna muotoutunut täysin jääkauden jälkeen, jääkaudella koko Suomi oli mannerjään alla Biomit: Pohjois-Lappi: tundra Muu Suomi: taiga (aivan lounaisimmassa Suomessa hieman lauhkean vyöhykkeen lehtimetsää) Faunatyypit: Eurooppalainen Rusakko, siili, metsäpäästäinen Siperialainen Hirvi, liito-orava, eurooppalainen majava Arktinen Naali, tunturisopuli Jotkin lajit ovat levinneet Suomeen kahdesta suunnasta: idästä / etelästä-lännestä Eliömaantieteellisesti voidaan vielä luokitella kuuteen ryhmään: Ukkonen, 2001 Tunturi-Lappi, Metsä-Lappi, Peräpohjola, Pohjanmaa-Kainuu, Etelä- ja Lounais-Suomi, merialue 64

5. Geologiset maailmankaudet

5. Geologiset maailmankaudet 5. Geologiset maailmankaudet 5.1. Mannerliikunnot 5.2. Ilmastonmuutokset eri maailmankausina 1 5. Geologiset maailmankaudet Varhaisin elämästä kertova fossiililöytö (fotosynteettisiä bakteereita) Ensimmäinen

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

9. Meret Taustaa Merten vyöhykkeet Meribiomit

9. Meret Taustaa Merten vyöhykkeet Meribiomit 9. Meret 9.1. Taustaa 9.1.1. Meribiomit 9.2. Merten vyöhykkeet 9.2.1. Syvänmeren alue (oceanic and pelagic realm) 9.2.2. Matalan meren alueet (neritic realm) 9.1 Taustaa Tietämys meristä, niiden lajistosta,

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

LUOMINEN JA EVOLUUTIO LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

1. Talvimonsuuni tuo sateita sisä-aasiaan. Väärin: Talvimonsuuni on Aasian sisäosista puhaltava kuiva mannertuuli.

1. Talvimonsuuni tuo sateita sisä-aasiaan. Väärin: Talvimonsuuni on Aasian sisäosista puhaltava kuiva mannertuuli. Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen oppiaineiden mallivastaukset. Valintakokeet 5.6.2007. Tehtävä 1. Oikeat vastaukset: A OSIO Onko väittämä oikein vai väärin? Maksimipistemäärä on 10 pistettä eli 1

Lisätiedot

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly 29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto Tetraxylopteris bilateraalinen siitepöly aukeamiskohta (monoaperture) pölykammion kalvoton pohja kerroksellinen siemenkuori

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Mitä ovat paikallistuulet? Kuvaa kahden erilaisen paikallistuulen syntymekanismit. (5

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista

Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista Jussi Eronen Ihmisen evoluutio on tapahtunut kuivuvassa ja viilenevässä maailmassa. Tämän trendin lisäksi Afrikan ja Euraasian fossiiliaineisto

Lisätiedot

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset

Lisätiedot

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA 1 Kuva: Markus Keskitalo TAJ MAHAL PORUKKAKUVA Reissuporukka Taj Mahalilla 26.1.2010: Markus, Vinod, Ville, Harri, Seppo, Marja, Jouni ja Saana 2 Intian lyhyt oppimäärä Valtiomuoto: tasavalta Pääkaupunki:

Lisätiedot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos missä nyt menemme

Ilmastonmuutos missä nyt menemme Ilmastonmuutos missä nyt menemme Esityksen tiedot pohjautuvat IPCC5 raportin tietoihin sekä ilmatieteen laitoksen tutkijoiden työhön. Lisätietoa löytyy Ilmasto-opas sivustolta http://ilmasto-opas.fi/fi/etusivu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

10. Lajimäärän globaalit trendit

10. Lajimäärän globaalit trendit 10. Lajimäärän globaalit trendit Selkein ja klassisin trendi: lajimäärä pienenee tropiikista poispäin Havaittu jo 1800-luvun alkupuolella (Humboldt, Wallace jne.) Pätee myös korkeammilla taksonomisilla

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna Päättäjien metsäakatemia Majvik, 26.5.2016 Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna Petri Lehtonen, Indufor 26.5.2016 Haasteet Kasvavan metsäntuotteiden kysynnän tyydyttäminen Maankäytön muutokset ja

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

12. Ihminen eliömaantieteen silmin

12. Ihminen eliömaantieteen silmin 12. Ihminen eliömaantieteen silmin 12.1. Ihmisen historiallinen eliömaantiede 12.2. Modernin ihmisen aiheuttamia muutoksia 12.2.1. Megafaunan ekstinktiot 12.2.2. Maanviljely ja domestikaatio 12.2.3. Varhaisten

Lisätiedot

MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA

MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA Kimmo Syrjänen projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA Luontotyyppien ja lajien kansallisen uhanalaisuustarkastelun taustaseminaari

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

NISÄKKÄITÄ. Siipijalkaiset (lahko Chiroptera) Eliöiden määritys

NISÄKKÄITÄ. Siipijalkaiset (lahko Chiroptera) Eliöiden määritys NISÄKKÄITÄ Hyönteissyöjät (lahko Insectivora) Syövät hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Ovat siis tavallaan myös lihansyöjiä eli petoja. Piikkipäiset hampaat helpottavat saaliin käsittelyä. Maamyyrät

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014 Tähtäimessä vieläkin vihreämpi huolto KONE etsii jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja vähentää toimintojensa ympäristövaikutuksia. Huoltomiehillämme on maailmanlaajuisesti käytössään 10,000 huoltoautoa.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys... Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18

Lisätiedot

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestön alueellinen jakautuminen keskimääräinen väentiheys alueella = asukkaiden määrä / km 2 maapallon asutus

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Madagaskar kuumin luonnon monimuotoisuuden kuumista pisteistä?

Madagaskar kuumin luonnon monimuotoisuuden kuumista pisteistä? Madagaskar kuumin luonnon monimuotoisuuden kuumista pisteistä? Heidi Viljanen Ihminen asutti Madagaskarin vasta alle 2000 vuotta sitten. Maailman suurin lentokyvytön lintu, kolme minivirtahepoa, kaksi

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Arktiset tiedonlähteet

Arktiset tiedonlähteet L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Ilmaston kehitys. Mannerjään tilanne

Ilmaston kehitys. Mannerjään tilanne Jääkausi taittui ja mannerjää alkoi sulaa. Luonto toipui ja kasvien ja elänten perässä saapui ihminen. Ihmisen suunta oli pohjoinen, sillä elintila etelässä kävi liian pieneksi. Ilmaston kehitys Jääkauden

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot