7. Pleistoseeni ja eliömaantieteelliset alueet tänään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. Pleistoseeni ja eliömaantieteelliset alueet tänään"

Transkriptio

1 7. Pleistoseeni ja eliömaantieteelliset alueet tänään 7.1. Jääkaudet Jääkausien syy Glasiaali- ja interglasiaalivaiheet Paleovegetaatio ja refugiot Lämpeneminen 7.2. Eliömaantieteelliset alueet Eläinmaantieteellisten alueiden jako Kasvimaantieteelliset alueet Kasvi- ja eläinmaantieteellisten alueiden vertailu Kasvi- ja eläinmaantieteellisten alueiden erityispiirteitä Australia eristyneisyys Etelä-Amerikka - faunojen sekoittuminen ja sukupuutot Paleotrooppinen ja orientaalinen alue Holarktinen alue 1

2 7.1. Jääkaudet Ilmaston voimakkaampi kylmeneminen alkoi noin 2.5 milj v. sitten Ensimmäinen jäätikkö pohjoisessa noin 2.4 milj. v. sitten (Etelänapamanner jäätiköityi jo aikaisemmin) Ilmaston heiluriliike voimistui; lämpimien ja kylmien kausien vuorottelu Pleistoseenikausi alkaa kun vaikutukset näkyvissä sedimenteissä, raja noin 2 milj. v. sitten Ensimmäiset suuret jäämassat Euroopan ja Pohjois-Amerikan päälle n v. sitten 2

3 Jääkausien syy Ilmasto seuraa syklisyyttä astronomisissa ilmiössä = Milakovitch-syklit Maapallon kiertoradan soikeus Pyörimisakselin kaltevuus Prekession vaihtelut Aiheuttavat vaihtelua maahan saapuvan säteilyn määrässä Erimittaista syklisyyttä ( v) 3

4 = pyörimisakselin kiertymä = pyörimisakselin kaltevuus = kiertoradan soikeus Milankovitch-syklit, lämpötilakäyrä ja jäätiköitymisvaiheet 1 mvs nykypäivä 4

5 Antarktiksen jään kaasukuplista tehty analyysi. a) CO 2 -pitoisuus b) Metaanipitoisuus c) Lämpötilarekonstuktio d) Happi-isotooppien määrä e) Ennuste Milankovitch-sykliin perustuen 5

6 Glasiaali- ja interglasiaalivaiheet Pleistoseenikauden nopeita kylmän ja lämpimän jakson vaihteluita Glasiaalivaiheet: Kesto yleensä noin v Arktisia biomeja Viileät kesät, leudot talvet! Interglasiaalivaiheet: Kesto noin v Lämpeneminen voimakasta ja pitkäaikaista lauhkean vyöhykkeen biomeja Late Quaternary tropical deep-sea diversity changes. Diversity E(50) describes ostracod (raakkuäyriäiset) species diversity. Yasuhara et al. PNAS

7 Interstadiaali: Lyhyitä lämpimämpiä kausia glasiaalikautena Lämpeneminen heikkoa Boreaalisen vyöhykkeen biomeja Stadiaali Lyhyt viileä kausi interglasiaalikauden aikana Ainakin 20 glasiaali- ja interglasiaalia viimeisen 2 milj. vuoden aikana Nykyisin eletään interglasiaalivaihetta (postglasiaalinen vaihe, holoseeni) Edellinen glasiaalivaihe huipussaan v. sitten (LGM = Last Glacial Maximum) Glasiaalivaiheissa merenpinta noin 150 m alempana kuin interglasiaalivaiheissa 7

8 Pleistoseenikauden glasiaalit ja interglasiaalit 8

9 Viimeisen jääkauden jako: 1) Varhais-Veiksel Herning-jäätiköityminen, Brörup interstadiaali, Rederstalljäätiköityminen, Odderade interstadiaali 2) Keski-Veiksel ) Varhainen pleniglasiaali, mm. Schalkholtz-jäätiköityminen 2) MIS3, useita interstadiaaleja, mm. Hemaelo, Denekamp 3) Myöhäis-Veiksel l. myöhäinen pleniglasiaali 1) LGM = Late Glacial Maximum v sitten 2) Myöhäisjääkausi v sitten Jääkauden päättymisvaihe, jolloin mm. Bölling-vaihe, Dryaskausi Mannerjäätikkö laajimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla n v. sitten 9

10 Jäätiköitymisen vaiheet Suomessa (Pertti Sarala 2005, Glacial morphology and dynamics with till geochemical exploration in the ribbed moraine area of Peräpohjola, Finnish Lapland) Malli 1 Malli 2 10

11 Paleovegetaatio ja refugiot Jäätiköityminen aiheutti kasvistomuutoksia Lauhkean vyöhykkeen metsät tundraksi tai jään peittoon glasiaalivaiheessa. Euroopassa lehtimetsiä korkeintaan Alppien eteläpuolella (pohjoisessa liian kylmää, etelässä liian kuivaa metsän kasvulle) Lämpöä vaativaa lajistoa saattoi säästyä refugioissa, jotka olivat suojaisia, mereisiä, routimattomia Interglasiaalivaiheessa tundrakasvillisuuden refugioita vuoristoissa 11

12 Penultimate glacial maximum ya (IS6) Euroopan paleovegetaatio viimeisimmän jääkauden ajalta (http://www.esd.ornl.gov/projects/qen/nerceurope.html) 12

13 LGM P-Amerikassa ja Afrikassa (http://www.esd.ornl.gov/projects/qen/nerceurope.html) 13

14 Tärkeimmät refugiot Euroopassa viimeisimmän jääkauden maksimin aikana n vs. Taberlet et al Provan & Bennet 2008 Ib = Iberian niemimaa It = Apenniinien niemimaa Ba = Balkan Ca = Carpathians HD = Hurd Deep Lisäksi vielä northern refugiot keski-euroopan vuoristojen alueilla 14

15 Refugioista huolimatta sukupuuttoja Euroopasta katosi lämpimän ilmaston kasveja ja eläimiä Ei pakotietä; Alpit, Pyreneet, Sahara, Himalaja itä-länsi suuntaisia leviämisesteitä Metsäpinta-ala pieneni murto-osaan Pohjois-Amerikassa sukupuuttoja vähemmän Yhteys tropiikkiin suorempi (Panama, Karibia) Vuoristot pohjois-etelä suunnassa Metsäpeitto säilyi laajempana Ei yhtenäistä mammuttiaroa kuten Euroopassa Esim. hemlokki (Tsuga) ja "tulppaanipuu" (Liriodendron) katosivat Euroopasta, eivät Pohjois-Amerikasta tai Itä-Aasiasta. 15

16 Sukupuuttoja vähitellen glasiaalikausina Glasiaalivaiheen jäätiköitymismaksimit vaihtelivat Interglasiaalivaiheiden olot vaihtelivat Nykyinen interglasiaali on kylmä, aiemmin lämpimämpiä Ipswichian interglasiaalina virtahepoja Thamesissa! Eri lajit reagoivat ilmastomuutoksiin yksilöllisesti ja eri aikoina eri tavalla Jääkausien aikaisten refugioiden kasvillisuus (ja eläimistö) ei siirtynyt etelään yhtenäisinä biomeina 16

17 Tropiikissa Jäätiköitymisen suora vaikutus rajoittui vuoristoihin Ilmasto glasiaalivaiheessa kylmempi ja kuivempi Kuivien biomien osuus lisääntyi (autiomaat, sklerofyllimetsät, ruohostomaat) Sademetsät vähenivät ja pirstoutuivat isoloituneita saarekkeita populaatioiden erilaistuminen, lajiutuminen Selitysvaihtoehto tropiikin monimuotoisuudelle Mahdolliset sademetsät ja aavikot vuotta sitten a) Etelä-Amerikassa b) Afrikassa c) Koillis-Aasiassa 17

18 LGM a) Hiekka-aavikot viimeisen jääkauden maksimissa b) Hiekka-aavikot nykyään Järvien pinnankorkeus viimeisten v aikana a) trooppisessa Afrikassa b) läntisessä Pohjois-Amerikassa 18

19 Lämpeneminen Holoseeni (nykyinen interglasiaali) Sarja nopeita ilmastomuutoksia Lämpenemisprosessi alkoi n v. sitten Keskeytyi n v. sitten (vanhempi Dryas, nimetty lapinvuokon, Dryas octopetala mukaan, arktinen kasvi, jonka fossiileja löytyi Tanskasta) Keskeytyi uudelleen n v. sitten (nuorempi Dryas) Mahdollisesti aiheutuneet Amerikan mannerjään (Laurentide glacier) sulamisvesistä, jolloin makeaa ja kylmää vettä Pohjois-Atlantille ja merivirtojen sekoittuminen 19

20 Lopullinen lämpeneminen alkoi v. sitten, Pohjolassa lämpötila nousi 7 C 50 vuodessa!!! Lämpenemismaksimi n v. sitten (lauhkean vyöhykkeen kasveja pohjoiseen ) Aavikoilla ja autiomailla välillä hyvinkin kosteaa (alkoi n v. sitten): savannien ja sademetsien leviäminen pohjoiseen, uusi kuivuminen alkoi n v. sitten Pieni jääkausi AD ( keskilämpötilat 1-2 C nykyistä alempia, katovuosia, nälänhätää) Hendrick Avercamp ( ) 20

21 Mannerjään vetäytyessä alkoi kasvillisuuden ja eläimistön eteneminen uudelleen kohti pohjoista Merten pinnankorkeuden vaihtelut: paikoittain merenpinta noussut 100 m, toisin paikoin taas maa kohonnut mannerjään painon poistuttua Kehitys kohti nykyistä biomijakaumaa alkoi Ihmisen vaikutus voimistuu Pääasialliset rekolonisaatioreitit jääkauden jälkeen 21

22 Neljän nisäkkään levinneisyys Euroopassa: a) Sorex minutus, vaivaispäästäinen b) Sorex araneus, metsäpäästäinen c) Mustela erminea, kärppä d) Mustella nivalis, lumikko 22

23 7.2. Eliömaantieteelliset alueet Biomijako pitkälti suurilmastoon perustuva Ilmaston seuraukset eliöstön rakenteeseen keskeisellä sijalla Biomijako ei ole yhteydessä taksonomisten ryhmien levinneisyyteen Eliömaantieteelliset alueet Vaihtoehto: voidaan etsiä laajoja maantieteellisiä alueita jotka poikkeavat toisistaan niillä esiintyvien taksonien perusteella Globaali lajikäsitteeseen perustuva jako! Eliömaantieteelliset alueet rajoittuvat usein laajoihin (sillattomiin) leviämisesteisiin (barriers), kuten valtameret, laajat aavikot, laajat vuoristot 23

24 Eläinmaantieteelliset alueet (zoogeographical realms, regions, faunal provinces) ja kasvimaantieteelliset alueet (floral realms, regions) eivät ole yhdenmukaiset: Selkärankaisfaunaan (pitkään vain nisäkäsfaunaan) ja kukkakasviflooraan (flowering plants) perustuva jako Nisäkkäät ja kukkakasvit ovat nuorimmat ryhmät eläimissä ja kasveissa alueiden erot selkeimmät näiden ryhmien koostumuksessa Alueiden muodostumista ei voida ymmärtää ilman tietoa maapallon ja ko. eliöiden historiasta (mm. fylogeniasta) 24

25 Eläinmaantieteellisten alueiden jako Holt et al (Science) ehdottamat eläinmaantieteelliset alueet. Alueiden jako perustuu yli matelijan, nisäkkään ja linnun sukulaisuussuhteisiin 11 aluetta (realm): nearktinen, palearktinen, panamalainen, saharoarabialainen, neotrooppinen, afrotrooppinen, sino-japanilainen, oseanialainen, madagaskarilainen ja australialainen Nämä voidaan jakaa yhteensä 20 pienempään alueeseen (katkoviivoilla) 25

26 Perustuu globaaleiden levinneisyyksien ja fylogeneettisten sukulaisuussuhteiden perusteella laskettuun fylogeneettiseen betadiversiteetti-indeksiin (pairwise phylogenetic beta diversity, pb) Jossa a = jaettujen lajien määrä alueella b = alueella b esiintyvien lajien määrä c = alueella c esiintyvien lajien määrä Tästä sovellettuna pb laskemisessa käytetään uniikkeja tai alueiden välillä esiintyviä fylogeneettisia haaroja lajien sijaan (ns. fylogeneettinen vaihtuvuus, phylogenetic turnover) Alueiden jako perustuu yli selkärankaiseen lajiin Matelijat (6 110 lajia) Linnut ( lajia, nonpelagic) Nisäkkäät (4853 lajia, nonmarine) 26

27 Esimerkki nisäkkäiden perusteella tehdystä jaosta Ehditty jo kritisoida, varsinkin uusien alueiden nimeämisen suhteen, koska näitä voi pitää vaihettumis-vyöhykkeinä (transition zones) eikä ainutlaatuisina eläinmaantieteellisinä alueina (Kreft & Jetz Science 2013) 27

28 Muita indeksejä samankaltaisuuden laskemiseksi Jaccard coefficient of similarity N 1 C + N + C 2 3 = = C = alueen 1 ja 2 yhteisten taksoneiden lkm N 1 = taksonien lkm alueella 1 N 2 = taksonien lkm alueella 2 Simpson coefficient of similarity = 3 7 C N 1 = N 1 = taksonien lkm alueella 1, joka on vähemmän taksoneita omaava alue 28

29 Aluejako perustui aiemmin ainoastaan nisäkäslajiston rakenteeseen Maanisäkäsheimoista yhdeksän kosmopoliittisia (kaikkialla muualla mutta ei Australiassa) Soricidae (päästäiset) Sciuridae (oravat, maaoravat, murmelit) Cricetidae (hamsterit, myyrät, sopulit) Lagomorpha (jäniseläimet) Cervidae (hirvieläimet) Ursidae (karhut) Canidae (koiraeläimet) Felidae (kissaeläimet) Mustelidae (näätäeläimet, mäyrät, skunkit) Ei Neotrooppisella ja Australian alueella: Bovidae (onttosarviset, nauta, lammas jne.) Ei Nearktisella ja Neotrooppisella alueella Muridae (rotat ja hiiret) Nämä 11 heimoa ovat ns. vaeltavia heimoja (wandering families), ei apua alueiden määrittelyssä Jäljelle jää 79 heimoa, joiden esiintymiseen aluejako perustui 29

30 A. 1) Afrotrooppinen ja 2) Neotrooppinen alue Etelä-Amerikka ja Afrikka pitkään erillään muista mantereista (kenotsooisen maailmankauden alusta), omintakeiset nisäkäsfaunat omiksi eläinmaantiellisiksi alueikseen Eläinmaantieteelliset alueet (Wallace): B. 3) Orientaalinen alue ja 4) Australia Intia ja Afrikka aiemmin lähekkäin, nisäkäsfaunat samankaltaiset, mutta ilmastollinen historia erilainen Vuoristot ja autiomaat eristivät Intian ja Kaakkois- Aasian Aasian eteläosat erotettavissa muusta Euraasiasta Australiaan löyhä yhteys, oli pitkään erillään ja muodostaa oman alueensa. Tyynen meren saaristo kuuluu australialaiseen alueeseen. Itä-Intian saaristossa faunojen leviäminen/sekoittuminen yhä käynnissä C. 5) Palearktinen ja 6) Nearktinen alue Pohjoisen pallonpuoliskon mantereiden välillä yhteys, samankaltaiset faunat, mutta silti eroja niin paljon että erotetaan omiksi alueikseen Ilmastomuutokset muokanneet nisäkkäistöjä (jääkaudet) 30

31 Endeemiset maanisäkäsheimot eri alueilla, vaeltavat 11 heimoa poisluettuna. Suluissa endeemisten jyrsijäheimojen lukumäärä ja heimojen kokonaismäärä. Alue Endeemisiä n osuus heimoista Australia 10 91% (11) Neotrooppinen 15 (10) 47% (32) Afrikkalainen 16 (6) 36% (44) Orientaalinen 4 13% (31) Nearktinen 3 (2) 13% (23) Palearktinen 1 (1) 3% (30) Holarktinen 7 19% (19) 49 % kaikista nisäkäsheimoista endeemisiä (esiintyvät vain yhdellä eläinmaantieteellisellä alueella) Unikeot (Gliridae) ovat ainoa Palearktinen endeeminen heimo. Tammihiiri (Eliomys quercinus) on ainoa Suomessa ainakin vielä viimeaikoihin esiintyvä unikekoihin kuuluva laji 31

32 Venn-diagrammit terrestristen nisäkäsheimojen yhteyksistä eri eläinmaantieteellisillä alueilla ( vaeltavat heimot poislukien) a) Nykyään b) Mioseenikauden lopulla 32

33 Ecozone (WWF) (eliömaantieteellinen alue), Biogeographic region, Biogeographic realm Muuten sama, mutta Oseania (Polynesia, Fidzi ja Mikronesia) erikseen sekä Antarktis Jaetaan edelleen pienempiin alueisiin (bioregions, ecoregions), joilla on sukutai heimotasolla havaittavissa vahvoja eliömaantieteellisiä yhtäläisyyksiä, ja jotka voivat sisältää useampia habitaattityyppejä 33

34 Ecozones: 1) Afrotrooppinen 2) Antarktis 3) Australasia Wallacea, Uusi- Guinea, Melanesia 4) Indomalesia Intia, Indokiina, Sunda-saaret, Filippiinit 5) Nearktis Kanada, Itäinen P-Amerikka, P-Meksiko, Läntinen P-Amerikka 6) Neotrooppinen Amazonia, Karibia, Keski-Amerikka, P-Andit, Keski-Andit, Itäinen E- Amerikka, Orinoco, Eteläinen E-Amerikka 7) Oseania 8) Palearktis 34

35 Ecoregions (WWF) Terrestriset Mereiset ja makeanveden 35

36 Yhteenvetoa 1. Alueiden samankaltaisuuden aste vaihtelee esim. onko Palearktisen ja Nearktisen alueen erottelu perusteltua vai onko yksi Holarktinen alue? 2. Erot johtuvat isolaation voimakkuudesta (esteiden voimakkuus), ilmastotekijöistä, ekologisesta monimuotoisuudesta. Australian ja Neotrooppisen alueen pitkä isolaatio näkyy selvästi Kaikki muut mantereet olleet maayhteydessä Oligoseenin-Mioseenin aikana Palearktinen ja Nearktinen fauna olleet yhteydessä Pohjois-Atlantin siltojen ja Beringin kautta pitkään Jääkaudet runtelivat pohjoisia alueita, trooppiset ja subtrooppiset heimot kuolivat sukupuuttoon pohjoisesta Nisäkäslajisto samankaltaistui lämpiminä kausina Seuraus: vähän endeemisiä heimoja, vanhan mantereen trooppiset ja subtrooppiset heimot esiintyvät vain Afrikassa ja Orientaalisella alueella. Afrikassa endeemisiä heimoja enemmän kuin Orientaalisella alueella vaikka isolaatio puuttuu Linnuissa sama trendi: Afrikka: 13, Orientaalinen alue: yksi heimo. Syy: alueen monimuotoisuus, koko? 36

37 Kasvimaantieteelliset alueet Jako perustuu kukkakasveihin (oikeasti koppisiemeniset, Magnoliophyta tai Angiospermae) Aluejako vaikeampi/epäselvempi kuin eläimillä Syyt: 1. Kukkakasveja enemmän kuin nisäkkäitä 300 heimoa, sukua Nisäkkäät: 90 heimoa,1000 sukua 2. Fossiiliaineistoista vähän hyötyä Kukkarakenteet säilyneet huonosti Taksojen maantieteellistä alkuperää ei voida selvittää 3. Levinneisyysmallit Kasvit hyviä leviäjiä (esim. meriesteiden ylitys: yksi siemen riittää) Useimmat kasviheimot laajemmalle levinneet kuin nisäkäsheimot Esim. Compositae (mykerökukkaiset), Graminae (heinät), Leguminosae (hernekasveja), Cyperaceae (sarat), kaikkialla valtaheimojen joukossa Vain 18% heimoista endeemisiä jollekin alueelle (nisäkkäät 49%) 4. Kukkakasvit vanhempi ryhmä Adaptiivinen radiaatio tapahtui 100 milj. v. sitten Nisäkkäillä vasta milj v sitten; jyrsijöillä vasta milj v sitten 37

38 Pohjoisella pallonpuoliskolla floorat muistuttavat toisiaan, 1) Holarktinen alue 2) Australian ja 3) Neotropiikin (Etelä-Amerikan) pitkä eristys, omalaatuiset florat Tropiikissa laajalle levinneitä heimoja mutta pystytään erottamaan Neotrooppinen, 4) Etiopialainen ja 5) Indomalesialainen alue (=Paleotrooppinen) 6) Antarktinen alue: Gondwana-mantereen peruja mm. Nothofagus-puut (etelänpyökit): Uusi Seelanti, Etelä-Amerikan eteläkärki Kapmaassa paljon endeemisiä lajeja, ei kuitenkaan oma kasvimaantieteellinen alueensa 38

39 Kasvi- ja eläinmaantieteellisten alueiden vertailu Samankaltaisuuksia: Radiaatio kasvien aikaisemmasta historiasta huolimatta suurin piirtein samanlainen Samat historialliset tekijät (mannerliikunnot, ilmastomuutokset) vaikuttaneet levittäytymiseen Eroja: A. Alueiden rajat Eroja erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla Þ antarktinen alue Gondwana-linkin merkitys kasveilla tärkeämpi, oli jo hajonnut nykyisten nisäkäsheimojen ilmaantuessa Australian (nykyinen) kasvillisuus muistuttaa antarktisen (fossiilista) ja neotropiikin (nykyistä) kasvillisuutta, mutta alueen kuivuus ja eristyneisyys ovat lyöneet leimansa Australia/Etelä-Amerikka yhteys nisäkkäillä: näkyy ainoastaan muutamana eteläamerikkalaisena pussieläimenä (Didelphidae, opossumit ja Caenolestidae, pussipäästäiset) 39

40 Raja Australian ja Orientaalisen alueen välillä erilainen eläin- ja kasvimaantieteilijöillä Eläinmaantieteilijät: Uudessa Guineassa pussieläimiä UG:ssa australialainen lintufauna à UG kuuluu Australian (vanha jako) / Oseanian (uusi jako) alueeseen Wallacen linja Australian ja Orientaalisen alueen rajana Kasvimaantieteilijät: Uusi-Guinea kuuluu Orientaaliseen alueeseen 40

41 B. Samankaltaisuuden aste vaihtelee Eteläisen pallonpuoliskon alueiden välinen samankaltaisuus kasvimaantieteellisessä mielessä suurempi kuin eläinmaantieteellisesti. huom. poikkeus: Afrikka-Orientaalinen alue! Syyt: 1. Kasvien etumatka kasvien synty ja leviäminen alkoi aiemmin mantereiden asuttaminen ennen niiden eriytymistä kasveille helpompaa nisäkkäille kolonisointi vaikeampaa, onnistujat kehittyivät endeemisiksi lajeiksi 2. Nisäkkäiden sukupuutot noin 100 elävää heimoa, peräti 140 hävisi kenotsooisella maailmankaudella (5-65 milj. v. sitten). syynä ilmastolliset tekijät (mm. jääkaudet) kasveilla sukupuuttoja huomattavasti vähemmän nisäkkäiden sukupuutot vähentäneet aikaisempaa samankaltaisuutta 41

42 Numerot eri alueilla kertovat siellä esiintyvien heimojen määrän, numerot alueita yhdistävien viivojen keskellä kertovat bioottisen samankaltaisuuden: 100 x C/N1 (Simpsonin indeksi) 42

43 Esim. Pohjois- vs. Etelä-Amerikka: Nisäkäslajiston vaihto (noin 2 mvs., Great American Interchange) Alkuperäisistä E-Amerikan nisäkkäistä osa sukupuuttoon, samankaltaisuus muiden eteläisten mantereiden kanssa vähenee Kasveilla esim. afrikkalaisen ja eteläamerikkalaisen lajiston samankaltaisuus suurempi kuin nisäkkäistön Myös pohjoisilla alueilla kasvillisuuden samankaltaisuus suurempaa kuin eläimistön Suurin osa pohjoisen pallonpuoliskon subtrooppisesta ja trooppisesta lajistosta hävisi jääkausien aikana Jääkausien jälkeen uudisasukkaita etelästä, missä kasvillisuuden samankaltaisuus suurempaa kuin nisäkkäistön 3. Kolonisointikyky erilainen Kasvit hyviä leviäjiä Kasvimaantieteellisten alueiden erojen tasoittuminen 43

44 Miksi Afrikka ja Orientaalinen alue niin samankaltaisia sekä nisäkkäiden että kasvien suhteen? Kasvillisuuden samankaltaisuus samaa luokkaa kuin muidenkin trooppisten alueiden. Faunojen samankaltaisuus yllättävää Syynä ilmeisesti aivan äsken (n. 20 milj. v. sitten) syntynyt maayhteys ja faunojen sekoittuminen ennen Lähi-idän alueiden aavikoitumista, jolloin sekoittuminen katkesi Kasvillisuus samankaltaisempaa kuin fauna myös pohjoisella pallonpuoliskolla P-Amerikan ja Euraasian välillä Subtrooppisen biotan häviäminen jääkaudella Rekolonisaatiot pohjoiseen ilmaston lämmettyä E-Amerikka ja Afrikka lähteinä usealla lajilla E-Amerikan ja Afrikan florat samankaltaisempia kuin faunat Samasta syystä P-Amerikan ja Afrikan kasvillisuus samankaltaisempaa kuin eläimistö 44

45 Kasvi- ja eläinmaantieteellisten alueiden erityispiirteitä Australia eristyneisyys Australian ja Etelämantereen yhteys kasvien ja nisäkkäiden radiaation alkaessa Etelämanner lämmin (metsät, lämmin meri) kasvisto kosteaan ja lämpimään sopeutunut Samoja aineksia nykyisissä lämpimissä ja lauhkeissa osissa Australiaa Sklerofylli-flora Australialle tyypillinen (= kovalehtinen ) hidaskasvuisia puuvartisia pieni haihduttava pinta-ala ikivihreät kovat lehdet 45% sklerofyllisuvuista endeemisiä Australialle (esim. Eucalyptus-suku) 45

46 Australian etääntyessä Etelämantereesta ilmasto kylmeni Merien kylmeneminen, evaporaation väheneminen Aavikoiden lisääntyminen Ruohostomaiden lisääntyminen Nykyisin Australia mantereista kuivin Sademetsiä ja sklerofyllejä vain rajoitetuilla alueilla Ilmastollinen ja kasvistollinen historia muokannut nisäkäsfaunaa Nykyisen faunan merkittävin ryhmä laiduntavat pussieläimet Pussieläinten radiaatio edennyt moniin muotoihin Pussieläimissä runsaasti muotoja, jotka muistuttavat muiden alueiden istukallisia nisäkkäitä 46

47 Istukallisia vastineita Australian pussieläimille, esimerkki konvergentista evoluutiosta 47

48 Etelä-Amerikka - faunojen sekoittuminen ja sukupuutot Muistuttaa paljon muiden maanosien eläimistöä (huom. pussieläimet) Menneisyydessä asia on ollut toisin Syy "viimeaikaisissa" sukupuutoissa ja levittäytymisissä Pohjois-Amerikasta Kenotsooisen maailmankauden alussa Etelä- Amerikka trooppista ja subtrooppista metsää ja savannia Savanneilla kehittyi omintakeinen ungulaattieläimistö (laiduntajafaunaa; kavioeläimet, sorkkaeläimet) Toxodon Länteen liikkuminen, Andien synty Savannit kuivuivat: aroja, autiomaita Samaan aikaan (n. 3 mvs.) syntyi Panaman kannas 48

49 Great American Interchange Molemmilla mantereilla 26 maanisäkäsheimoa ennen Interchange-vaihetta. Faunojen vaihto (n. 16 heimoa molempiin suuntiin) Siirtyneet taksonit savanniympäristöön sopeutuneita lajeja Panaman kannas edustanut tätä biomia (fragmentteja edelleen jäljellä) Pohjoiset heimot menestyksekkäämpiä Nykyään 21% pohjoisamerikkalaisista nisäkässuvuista eteläistä alkuperää (esim. opossumi, piikkisika, vyötiäinen) 50% eteläamerikkalaisista heimoista ja suvuista pohjoista alkuperää (laamat, hevoset, koiraeläimet, myyrät) Cricetidae heimo menestyksekkäin (nykyisin 45 sukua!) Huom! Nyt erotettu Panaman alue omaksi eläinmaantieteelliseksi alueekseen 49

50 Syyt epätasapainoon: 1. Andien synty Savannit etenivät etelään Savanneista osa kuivui/kylmeni (pampas, autiomaat) 2. Pohjoisten lajien historia Vanhempia, "testattuja tuotteita" Parempia kilpailijoita 3. Ilmastonmuutokset Viimeinen isku" alkuperäislajistolle jääkausien aikaan Trooppisten ja subtrooppisten metsien väheneminen Sukupuuttoja etelässä Lopputulos: Etelä-Amerikan eläimistössä vain vähän merkkejä alkuperäislajistosta 50

51 Afrotrooppinen, Saharo- Afrikkalainen (Paleotrooppinen) ja Orientaalinen alue Historiat jossain määrin erilliset Yhtymisjärjestys pohjoiseen Euraasiaan: (1) Kaakkois-Aasia, (2) Intia, (3) Afrikka Isolaatio ei varhaisina aikoina kovin voimakas, eliöt kykenivät ylittämään leviämisesteet. Kasvien aikaisen radiaation vuoksi kasviheimot pitkälle yhteiset Gondwana-kasvisto 51

52 Istukallisten nisäkkäiden alkuperä pohjoisilla mantereilla Afrikan maayhteys Euraasiaan poikki pitkään Pohjois-Afrikassa lisäksi kuiva vyöhyke faunalle leviämiseste Silti nisäkkäitä pohjoisesta Afrikkaan: Ensimmäisiä hyönteissyöjiä jo n. 65 milj. vuotta sitten. Noin 40 milj. v. s. a. Kasvisyöjiä joista kehittyivät osalle Afrikkaa tyypilliset nisäkkäät esim. elefantit, tamaanit (Hyracoidea) b. Nykyisten sorkkaeläinten, jyrsijöiden, ihmisapinoiden kantamuodot Näistä kehittyi monimuotoinen nisäkkäistö Maa- ja vesiväylien vaihtelu ollut monimutkaista Ensimmäinen maayhteys Euraasiaan 19 milj. v. s. (Mioseeni) Arabian/Turkin tienoille 52

53 Interchange vaihe (alkoi n. 19 mvs): Afrikkaan: lihansyöjäpetoja (Carnivora), sikoja, onttosarvisia (nautaeläimet, antiloopit) Aasiaan: Elefantteja, apinoita Meri valtasi sillan uudelleen (16 milj. v. sitten) kunnes Turkin ja Arabian vuoristojen poimuttuminen sulki sen (n. 12 milj. v. sitten) Afrikkaan: Hipparion (hevosen kantamuoto Aasian kautta P- Amerikasta) Aasiaan: sarvikuonot, sapelihammastiikerit, hyeenat Dramaattinen merenpinnan lasku 6 milj. vuotta sitten Välimeri ehkä kokonaan kuiville Kuiviin ympäristöihin sopeutuneiden eläinten ja kasvien leviäminen/evoluutio Välimeren sklerofyllit Saharalainen flora kehittyi Eurooppaan mm. virtahepo, sarvikuono 53

54 Intia irti Gondwana-mantereesta aikaisin, jolloin istukalliset nisäkkäät puuttuivat ja vain osa kukkakasveista kehittynyt Kasveja on levinnyt Intiaan matkan aikana. Intian arvellaan toimineen askelmana" ("stepping stone") Australian ja Madagaskarin välillä Nykyflora muistuttaa Kaakkois-Aasian flooraa Ei endeemisiä heimoja 54

55 Intiassa ilmeisesti primitiivisiä nisäkkäitä, fossiililöytöjä ei ole Kuolivat sukupuuttoon ehkä samanlaisen kilpailuprosessin kautta kuin tapahtui Amerikan mantereilla Nisäkkäistössä näkyy maayhteys Afrikkaan tänäkin päivänä Euraasiayhteyden muodostuttua yhtenäinen trooppinen vyöhyke, ulottui pitkälle pohjoiseen Leviämishistoriasta johtuen yhteisiä nisäkästaksoneita: 65 mvs (Briggs 2003) Sarvikuonot, elefantit, piikkisiat (samat heimot, eri suvut) Primitiiviset kädelliset (esim. lemurit l. makit Madagaskarilla vs. lorit Afrikassa ja Etelä-Aasiassa) Simpanssit ja gorillat Afrikassa, orangutangi ja gibboni Aasiassa. 55

56 Erojen syyt: (samat heimot vs. eri suvut) Pitkä matka Pääsyy ilmastomuutokset (kylmeneminen, kuivuminen) Autiomaiden leviäminen eristi Afrikan itäisistä alueista Punaisen meren synty n. 5 milj. v. sitten Afrikan kuivuminen, suurten savannien synty Itäisen Afrikan maanpinnan kohoaminen (kuivuminen), sademetsät Länsi- Afrikkaan, ja Kongon altaan alueelle. Selitys Afrikan tropiikin alhaiselle monimuotoisuudelle (verrattuna neotropiikkiin, ja itäiseen Aasiaan) Itäinen Afrikka kausivihantien metsien ja pensaikkojen peittoon Myöhempi kehitys avoimeksi ilmeisesti ihmisen aikaansaannosta (savannit) Homo-suvun synty tässä biomissa Afrikalle tyypilliset savannien ungulaatit: antiloopit, kirahvit, puhvelit, seepra itse asiassa sangen myöhäistä pohjoista alkuperää noin milj. vuoden takaa Samanlainen ilmiö Intiassa: Himalajan kehitys Pohjoiseen ruohostomaita (3 milj. v. sitten) Hevoset, kamelit, antiloopit, elefantit 56

57 Orientaalisella alueella ei vastaavia ilmastomuutoksia Primitiivisia kasviheimoja Suuri monimuotoisuus lajien alkukoti? Todellinen syy: kahden flooran fuusio Alkuperäinen aasialainen kasvillisuus Gondawana-alkuperää oleva kasvillisuus (Intiasta tai Australiasta) Leviäminen Afrikasta myös mahdollinen (mutta ei selkeitä fossiilisia todisteita) Lauhkean vyöhykkeen puiden alkuperä SE-Aasiassa (Latham & Ricklefs 1993) 57

58 Kapmaa: Kasvimaantieteellinen erikoisuus, aiemmin luettiin omaksi kasvimaantieteelliseksi alueeksi 6 endeemistä kukkakasviheimoa 20% suvuista endeemisiä Monimuotoisuus lajitasolla (8500 lajia!) Fynbos-kasvillisuus: ohutlehtisiä sklerofyllejä (esim. Ericaceae, Restionaceae, Proteaceae). Flooran alkuperä epäselvä, mutta endeemisyys lajitasolla hyvin tuore ilmiö, todennäköisesti johtuu samanlaisesta ilmastosta kuin Välimerellä siis poikkeaa ympäröivästä alueesta ilmastoltaan Ilmeisesti aiemmin laajempi levinneisyys pohjoiseen päin Lisäksi satunnaislevittäytyjiä: Metrosideros-suku (esim. Havaiji) Alkuperäisiä, Gondwana-peräisiä ja muualta levinneitä kasveja 58

59 Palearktinen ja Nearktinen (Holarktinen) alue Historialtaan varsin yhtenäinen alue Aina olleet suhteellisen lähellä toisiaan Meret eivät vahvoja esteitä Eliöstöjen sekoittuminen mahdollista Jääkaudet lauhkean ja kylmän ilmaston eliöstöä Yhteys Grönlannin kautta vielä n. 37 milj. v.sitten Meren pinta alhaalla Euroopan mannerjalusta kuivilla Nykyiset saaret (Englanti, Irlanti, Huippuvuoret) mantereen osia Vanha yhteys Pohjois-Amerikkaan kahta reittiä Thulen reitti: eteläisempi Itä-Grönlanti - Islanti - Eurooppa Veden alle 45 milj. v. sitten de Geerin reitti: pohjoisempi Pohjois-Grönlanti - Luoteis-Eurooppa Veden alle 37 milj. v. sitten Filtteri-tyyppinen leviämistie (kylmä ilmasto) 59

60 Euramerikan manner on monien istukallisten nisäkkäiden syntymäkoti (kädelliset, jyrsijät, lepakot, sorkkaeläimet, kavioeläimet, pedot ja hyönteissyöjät) Palearktisen ja Nearktisen alueen nisäkäsfaunat muistuttavat toisiaan Tosin joitain pohjoisamerikkalaisia myöhäisen paleoseenikauden (n. 50 milj. v. sitten) nisäkäsheimoja ei koskaan levinnyt Eurooppaan (pohjoisen reitin filtterivaikutus), esim. hanka-antilooppi (Antilocapridae) Aasia eristyksissä nisäkkäiden radiaation alkuvaiheissa, esim. pussieläimiä ei ole Aasiassa Eurooppaan opossumeja Pohjois-Amerikan kautta (selvisivät mioseenikaudelle saakka, n. 23 milj. v. sitten) Obikin meren kuivuminen: Aasialainen fauna Eurooppaan (Le Grande Coupure) 60

61 Myöhemmin Beringin linkki ainoa yhteys Pohjois-Amerikkaan Ilmastomuutokset merkityksellisiä Lämpimiä ja kylmiä kausia (filtterit) Kylmeneminen alkoi n. 35 milj. v. sitten Lehtimetsien väistyminen Beringiasta viimeistään milj. v. sitten Pinaceae-heimon levinneisyyden laajeneminen pohjoisessa Kasvillisuuden erilaistuminen alkoi Lämpiminä kausina nisäkäsfaunojen vaihto, kylminä kausina keskeytyi. Afrikasta ja Euraasiasta kehittyneitä taksoneita Pohjois-Amerikkaan Lopullinen kylmeneminen n milj. vuotta sitten Maayhteys säilyi mutta vain isokokoiset ja kylmään sopeutuneet pystyivät levittäytymään yli Beringian Lämpimän ilmanalan nisäkkäille leviämiseste (apinat, kirahvit) Myöhemmin Pleistoseenillä vain mammutit, biisonit, myskihärät, ihmiset ym. kylmänkestävät lajit pystyivät levittäytymään Beringin maayhteys katkesi v. sitten 61

62 Pitkästä yhteydestä huolimatta eroavaisuuksia Osa nisäkkäistöstä ei koskaan levinnyt mantereelta toiselle: Hanka-antiloopit, siiselit, taskurotat ja -hiiret, vuorimajavat puuttuvat Palearktiselta alueelta Siilit, villisiat, hiiret, rotat puuttuvat Nearktiselta alueelta Osa aiemmin yhteisestä nisäkkäistöstä kuoli sukupuuttoon toiselta mantereelta (hevonen ja kameli Pohjois-Amerikasta, opossumi Euroopasta) 62

63 Ilmaston huomattava kylmeneminen Plio-Pleistoseenillä Holarktista aluetta samankaltaistava vaikutus Laajat sukupuutot: esim. vain 10% varhaisen Plioseenikauden kasvistosta selvisi Plioseenin loppuun Euroopassa (Plioseeni loppui n. 2.5 milj. vs) Trooppinen ja subtrooppinen fauna ja flora katosi Jäljelle jäi kylmänkestävää lajistoa Tälle eliöstölle leviämistiekin auki pitempään (Beringin alue, de Geerin reitti) Jääkausista kulunut hyvin vähän aikaa: eliöstöjen erilaistumiselle ei ole ollut aikaa Eliöstön alhainen monimuotoisuus verrattuna muihin alueisiin Jääkausien aikana Palearktinen alue ja varsinkin Eurooppa eristyksissä eteläisistä alueista (Välimeri, Sahara), ei "täydennystä" etelästä Nearktisella alueella Panaman kannas salli vetäytymisen etelään Jääkausien aikana Itä-Aasiasta suora yhteys (sub-)tropiikkiin 63

64 Suomen faunan erityispiirteitä: Eläinmaantieteellisesti Suomi kuuluu palearktiseen alueeseen, fauna muotoutunut täysin jääkauden jälkeen, jääkaudella koko Suomi oli mannerjään alla Biomit: Pohjois-Lappi: tundra Muu Suomi: taiga (aivan lounaisimmassa Suomessa hieman lauhkean vyöhykkeen lehtimetsää) Faunatyypit: Eurooppalainen Rusakko, siili, metsäpäästäinen Siperialainen Hirvi, liito-orava, eurooppalainen majava Arktinen Naali, tunturisopuli Jotkin lajit ovat levinneet Suomeen kahdesta suunnasta: idästä / etelästä-lännestä Eliömaantieteellisesti voidaan vielä luokitella kuuteen ryhmään: Ukkonen, 2001 Tunturi-Lappi, Metsä-Lappi, Peräpohjola, Pohjanmaa-Kainuu, Etelä- ja Lounais-Suomi, merialue 64

5. Geologiset maailmankaudet

5. Geologiset maailmankaudet 5. Geologiset maailmankaudet 5.1. Mannerliikunnot 5.2. Ilmastonmuutokset eri maailmankausina 1 5. Geologiset maailmankaudet Varhaisin elämästä kertova fossiililöytö (fotosynteettisiä bakteereita) Ensimmäinen

Lisätiedot

1. Trooppiset sademetsät

1. Trooppiset sademetsät 1. Trooppiset sademetsät Ilmasto: Trooppisen sademetsän ilmasto on nimensä mukaan sateinen. Lämpö on myös on vuoden ympäri kestävää ja ilmastoa voi kutsua kasvihuonemaiseksi. Kasvillisuus: Trooppisessa

Lisätiedot

3. Ilmasto ja siihen liittyvät eliöassosiaatiot. 3.1. Suurilmaston muodostuminen 3.2. Eliöassosiaatiot 3.3. Biomit

3. Ilmasto ja siihen liittyvät eliöassosiaatiot. 3.1. Suurilmaston muodostuminen 3.2. Eliöassosiaatiot 3.3. Biomit 3. Ilmasto ja siihen liittyvät eliöassosiaatiot 3.1. Suurilmaston muodostuminen 3.2. Eliöassosiaatiot 3.3. Biomit 3.1. Suurilmaston muodostuminen Ilmasto tärkein eliöiden levinneisyyttä rajoittava tekijä

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

NISÄKKÄIDEN AIKAKAUSI URANTIALLA

NISÄKKÄIDEN AIKAKAUSI URANTIALLA [sivu 693] LUKU 61 NISÄKKÄIDEN AIKAKAUSI URANTIALLA NISÄKKÄIDEN aikakauden lasketaan alkavan siitä, kun istukallinen nisäkäsmuoto ilmaantui, ja sen katsotaan päättyneen jääkauden päättymisen myötä. Se

Lisätiedot

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

1. Talvimonsuuni tuo sateita sisä-aasiaan. Väärin: Talvimonsuuni on Aasian sisäosista puhaltava kuiva mannertuuli.

1. Talvimonsuuni tuo sateita sisä-aasiaan. Väärin: Talvimonsuuni on Aasian sisäosista puhaltava kuiva mannertuuli. Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen oppiaineiden mallivastaukset. Valintakokeet 5.6.2007. Tehtävä 1. Oikeat vastaukset: A OSIO Onko väittämä oikein vai väärin? Maksimipistemäärä on 10 pistettä eli 1

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Sopeutumisen sankareita

Sopeutumisen sankareita Sopeutumisen sankareita Opettajan tukimateriaali Biologiassa mikään ei käy järkeen muutoin kuin evoluution valossa. Ja luonnonvalinta on se evoluution innovaatioita tuottava moottori. Evoluutiobiologit

Lisätiedot

Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista

Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista Jussi Eronen Ihmisen evoluutio on tapahtunut kuivuvassa ja viilenevässä maailmassa. Tämän trendin lisäksi Afrikan ja Euraasian fossiiliaineisto

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

LUOMINEN JA EVOLUUTIO LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA 1 Kuva: Markus Keskitalo TAJ MAHAL PORUKKAKUVA Reissuporukka Taj Mahalilla 26.1.2010: Markus, Vinod, Ville, Harri, Seppo, Marja, Jouni ja Saana 2 Intian lyhyt oppimäärä Valtiomuoto: tasavalta Pääkaupunki:

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

8. Saarieliömaantiede

8. Saarieliömaantiede 8. Saarieliömaantiede 8.1. Taustaa 8.2. Levittäytymisen ja kolonisaation ongelmat saariympäristössä 8.3. Sukupuuttouhka saariympäristössä 8.4. Saariteoria 8.5. Saariteoria ja käytännön sovellutukset 8.6.

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

NISÄKKÄITÄ. Siipijalkaiset (lahko Chiroptera) Eliöiden määritys

NISÄKKÄITÄ. Siipijalkaiset (lahko Chiroptera) Eliöiden määritys NISÄKKÄITÄ Hyönteissyöjät (lahko Insectivora) Syövät hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Ovat siis tavallaan myös lihansyöjiä eli petoja. Piikkipäiset hampaat helpottavat saaliin käsittelyä. Maamyyrät

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Yhdysvaltojen valkoviinit. 14.03.2012 Maria Siikanen

Yhdysvaltojen valkoviinit. 14.03.2012 Maria Siikanen Yhdysvaltojen valkoviinit 14.03.2012 Maria Siikanen Historia Siirtolaiset huomasivat viiniköynnöksen viihtyvän maassa Rypäleet makeita, mutta oudon makuisia Vinifera ei menestynyt Phylloxera Kuumat ja

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Ilmasto ja ihmisen kehitys

Ilmasto ja ihmisen kehitys Katsaus Raino Heino Ilmasto ja ihmisen kehitys aapallolla on esiintynyt menneinä aikoina erittäin suuria ilmaston vaihteluita, jotka ovat johtuneet eri tekijöistä. Olemassaolonsa aikana maapallo on enimmäkseen

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Tarkoitus ja soveltamisala

Tarkoitus ja soveltamisala MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 2/EEO/2003 Päivämäärä Dnro 14.3.2003 1592/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 31.3.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Eläinsuojelulaki (247/1996) 4, 5,

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Maantiedon kartat. 61300 Kartta, Suomi, DUO Mittakaava: 1 : 920 000. Koko: 120 x 160 cm.

Maantiedon kartat. 61300 Kartta, Suomi, DUO Mittakaava: 1 : 920 000. Koko: 120 x 160 cm. Maantiedon kartat 2 Maantiedon kartat 61300 Kartta, Suomi, DUO Mittakaava: 1 : 920 000. Koko: 120 x 160 cm. 61300F Kartta, Suomi Mittakaava: 1 : 750 000. Koko: 120 x 200 cm. 61300D Kartta, Suomi Mittakaava:

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella

Lisätiedot

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys... Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2011 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2011: Hyvää kehitystä haastavassa ympäristössä Q4/2011 Q4/2010 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

1 Alueelliset piirteet: ilmasto määrittää kasvillisuuden vyöhykkeisyyden. 2 Paikalliset piirteet määräytyvät maaperän ominaisuuksien mukaan

1 Alueelliset piirteet: ilmasto määrittää kasvillisuuden vyöhykkeisyyden. 2 Paikalliset piirteet määräytyvät maaperän ominaisuuksien mukaan Ilmasto ja kasvillisuus Eliömaantiede: kasvimaantiede VI Gradienttimalli: Ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeet Jari Oksanen Oulun yliopisto SL 2015 Näiden luentojen taustalla oleva suuri kertomus on suomalainen

Lisätiedot

Madagaskar kuumin luonnon monimuotoisuuden kuumista pisteistä?

Madagaskar kuumin luonnon monimuotoisuuden kuumista pisteistä? Madagaskar kuumin luonnon monimuotoisuuden kuumista pisteistä? Heidi Viljanen Ihminen asutti Madagaskarin vasta alle 2000 vuotta sitten. Maailman suurin lentokyvytön lintu, kolme minivirtahepoa, kaksi

Lisätiedot

Terveiset kasvimatkalta Kumpulasta!

Terveiset kasvimatkalta Kumpulasta! Terveiset kasvimatkalta Kumpulasta! Lauantaina 4.8 kello 16.00 aloitimme opastetun kierroksen Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja kuuden maissa kävelimme Kumpulan siirtolapuutarhassa. Kokoonnuimme

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Ilmaston kehitys. Mannerjään tilanne

Ilmaston kehitys. Mannerjään tilanne Jääkausi taittui ja mannerjää alkoi sulaa. Luonto toipui ja kasvien ja elänten perässä saapui ihminen. Ihmisen suunta oli pohjoinen, sillä elintila etelässä kävi liian pieneksi. Ilmaston kehitys Jääkauden

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Arktiset tiedonlähteet

Arktiset tiedonlähteet L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen

Lisätiedot

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille WWF-Hong Kong / WWF-Canon WWF:n opetusmateriaali alakouluille Robert Van Waarden / WWF-Canon Arktinen alue kartalla Wikimedia Commons / Heraldry Emilia Moisio / WWF Suomi Tiesitkö, että monet eläimet tarvitsevat

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

RAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA

RAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA RAP O R[ 1 I FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA Selvitys teollisuusvesien vaikutuksista Mustalammen kasvillisuuteen. Havaintoalueena on Mustalampien alue, joka luonnonsuhteiltaan on yhtäläinen.

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Hurjat mittakaavat Hurjat historiat

Hurjat mittakaavat Hurjat historiat Hankkeen tausta Tapahtumia Vieraskirja 13,7 kilometriä pitkä vaellus- ja ulkoilureitti Tuorlan observatoriolta Turun yliopistolle kuvaa maailmankaikkeuden 13.7 miljardin vuoden pituista historiaa. Yksi

Lisätiedot

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3 Tuulen ja vesikasvillisuuden vaikutus sedimentin resuspensioon ja sisäiseen kuormitukseen Pyhäjärvellä ja Taihulla - näkökulma ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri

Lisätiedot