Aikuisuuden kulttuuriset kuvat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisuuden kulttuuriset kuvat"

Transkriptio

1 Erja Laakkonen Aikuisuuden kulttuuriset kuvat vuotiaiden naisten haastattelupuheissa ja naistenlehtiteksteissä Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 69

2 Aikuisuuden kulttuuriset kuvat vuotiaiden naisten haastattelupuheissa ja naistenlehtiteksteissä

3 ERJA LAAKKONEN Aikuisuuden kulttuuriset kuvat vuotiaiden naisten haastattelupuheissa ja naistenlehtiteksteissä Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 69 University of Eastern Finland Joensuu 2015

4 Kopio Niini Oy Joensuu, 2015 Sarjan vastaava toimittaja: Päivi Atjonen ISBN: (nid.) ISBN: (PDF) ISSNL: ISSN: ISSN: (PDF)

5 Mika Lappalaiselle

6 Erja Laakkonen Cultural Adulthood in Interviews with Women of Years of Age and in the Texts of Women's Magazines. Joensuu, University of Eastern Finland, 2015, 437 pages Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology; 69 ISBN: (print) ISBN: (pdf) ISSNL: ISSN: ISSN: (pdf) ABSTRACT My study examines cultural adulthood. It provides information on ever more complex life courses, careers and study paths. In my study, I applied the guidelines of cultural studies. I used the model of cultural circles developed by Kirsi Juhila as a method to analyse the data. Adulthood was viewed as a social construction. As a background to the study, I used the descriptions of contemporary times by Zygmunt Bauman. According to Bauman, we live in an era of liquid modernity, in a complex habitat. Key concepts in the study include constructing and reconstructing the self, agency, and moral character. The individual was seen as an agent capable of judgment and decision-making: what choice to make, which decision is best. The joint data in the study consisted of interviews, and texts collected from women's general interest magazines. For the former, I interviewed 14women between the ages 25 and 35, and also organised a group discussion. The textual data, 2,128 pages, consisted of various articles and other types of stories published in Cosmopolitan, Elle, Olivia and Trendi in2010 and They are women s general interest magazines that are mostly read by women between the ages 25 and 35. The stories deal with women s everyday lives, life courses, and defining themselves as adults. I used this data to examine what adulthood means to young adult women: what signs, meanings and characteristics are associated with adulthood. The study sheds light onto the criteria of adulthood and explains what kind of stage of life young women view adulthood as. By analysing the textual data, I studied how adulthood is represented in certain women s magazines. I focused on how people are defined as adults, and therefore I studied women of years of age. I chose this age group based on the cultural conception of the end of youth at around 25 years of age, and the beginning of middle age near the fortieth year. All the women interviewed had completed a vocational degree at the minimum. They come from different lines of work and their situations in life are largely different. To put it briefly, they are educated women who have the opportunity to pursue a normative adulthood. Based on my analysis, I concluded that the images of adulthood consist of: passing the milestones of adulthood; the tasks and duties of an adult; concrete signs of adulthood; and aspects related to the mindset of an adult. Adulthood is related to settling down on

7 the one hand, but also openness and mobility on the other. I also formed two additional sets of discourses based on the textual data: reflections on looks, and thoughts about relationships. I categorised the sections that deal with the line between youth and adulthood as the markers and milestones of adulthood. These milestones include life events such as the beginning of a long-term relationship, getting married, having children, or reaching a certain chronological age. The milestones mentioned were also questioned in the interviews and in the texts of the magazines. A single woman without children may be an adult, but on the other hand, a married mother may feel that she is not an adult in an unambiguous sense. One s own impression of her adultness or youngness is more significant than her chronological age or life events she has experienced. In both the interviews and the texts, adulthood was associated with settling down and committing oneself. It was discussed whether one wants to commit themselves to a certain place or not. The ties of a mortgage and work resonated in the data also, and commitments like these even invoked repulsion. Stability was mentioned in a positive sense when it refers to the family as a safe haven, or to a safe growth environment for children, for example. Mobility and openness were wished for as well as finding or establishing a safe haven. A good life is full of surprises, and the stories in the magazines describe daring breakaways. Stories like these encourage women to make changes in their lives: to change their job or even give up work, to divorce and to travel. Courage and leaps of faith are admired. Even in the interviews, the women did not complain about the uncertainty of life or about being employed only temporarily. Making a living as a freelancer, for example, was seen as a tempting dream. Both sets of data indicated that working is an essential sign of adulthood. The texts in the magazines make a lot of references to hard work and long days. While work may not be the most important aspect of life, one needs to work to be able to pay the mortgage and buy the concrete signs of adulthood. A car, a house and a child are items on a wellknown list of the normative signs of adulthood in Finland. All of these require money. Still, the life of a young adult woman does not consist solely of work. She may be a student, a wife and a mother, a friend and an active citizen. The data showed how she switches from task to task and changes her role many times per day, more or less smoothly. Issues of responsibility and mental growth inhabit the mind of an adult woman. Women ponder not only ethical questions, but they are also under considerable strain as they face the expectations and hopes of other people: to look good, to start a family, to have children. In spite of or maybe because of curious questions and comments, women value their independence and making their own decisions. My analysis suggested that women between 25 and 35 years of age face various contradictions while reflecting on their own adultness. The interviews and texts indicated that living life on one s own terms is the ideal. However, one cannot simply ignore others expectations and demands. To analyse these contradictions, I used the concept of character as formulated by Richard Sennett: contradictions corrode women s moral character. According to the data, the women try to take care of their character. They want to

8 make the right decisions and protect the good within them that they hope others value in them, too. The concept of character refers to moral reflection in everyday situations: what is the right choice? Which decision feels like a good one? Adulthood consists of contradictory elements. The women s choice is a creative compromise : they manage and cope by making flexible choices. I determined three key contradictions, which in the terms of this study are called factors that corrode character. Women live an ambivalent adulthood with characteristics of different types of valued adulthoods. The normative life course following the ideal of normative adulthood is still a strong cultural conception. It is contradicted by a different ideal: pursuing an individual life course, and the desire to be young and grown-up at the same time, represent this ideal. In order to be recognised as a competent adult, a woman has to meet certain criteria, but on the other hand, life is meaningful when it is unique. The second contradiction is between mobility and being stuck. The stability associated with adulthood may stand for boringness and stiffness. On the other hand, a young adult yearns for safety and wants to commit to her relationships or to a certain place of residence, for example. I summarise this in one phrase: flexible safety. The third contradiction was named choosing one s paths. A woman knows the expectations others have of her and the strains she is under, but she wants to make her own choices and live and think independently. This study describes the stage of life that Finnish women aged 25 to 35 years are living through. The present time has been characterised with expressions such as uncertainty and discontinuity. In a complex system, the continuities in life are broken; cause and effect do not follow. For example, getting a job is not followed by getting a mortgage; a career may consist of temporary work, and a relationship does not necessarily mean a lifelong partnership and becoming a parent. Fragmentation and discontinuity are also present in this study s data. Women regarded uncertainties in a carefree fashion. I suggest that a flexible attitude and grasping opportunities vigilantly are the means to manage and succeed in the present time. A precarious working life, break-ups and divorces, loosened structures and increased mobility are phenomena that women are familiar with. They have the possibility to choose more freely than previous generations, such as that of their mothers, but certain barriers always hinder the individual. During a woman s lifetime, she may live and work in many different places, she may have various partners, and she may complete more than one degree. A unique and individual life course is an ideal in this sense, because there are always barriers related to the woman herself, such as health. There are many other factors that may also limit a woman's freedom of action. These kinds of factors that the individual is unable to control and that came up in the data include things such as the availability of financial support from the state, and criticism from friends and relatives. Regardless of the claims that stress individuality and breaking certain structures, there are still limits to one s endeavours. Keywords: adulthood, life course, agency, corrosion of character.

9 Erja Laakkonen Aikuisuuden kulttuuriset kuvat vuotiaiden naisten haastattelupuheissa ja naistenlehtiteksteissä. Joensuu, Itä-Suomen yliopisto, 2015, 437 sivua Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology; 69 ISBN: (nid.) ISBN: (pdf) ISSNL: ISSN: ISSN: (pdf) TIIVISTELMÄ Tutkimuksen kohteena on kulttuurinen aikuisuus. Se tuottaa tietoa entistä mutkittelevammiksi muuttuneista elämänkuluista, työurista ja opintopoluista. Tutkimusotteeni oli kulttuurintutkimuksellinen, ja analyysimenetelmänä käytin Kirsi Juhilan kehittämää kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kehät -mallia. Lähestyin aikuisuutta sosiaalisena konstruktiona. Tutkimuksen taustana olivat Zygmunt Baumanin aikalaisdiagnostiset näkemykset notkeasta modernista ja elämästämme kompleksisessa habitaatissa, jossa syyseuraussuhteet ovat katkenneet. Keskeisiä teoreettisia käsitteitä olivat minuuden koostaminen ja toimijuus sekä moraalinen luonne: toimijat pyrkivät tekemään hyviä valintoja rakentaessaan ja uudelleen rakentaessaan minuuttaan. Aineistoina olivat haastattelu- ja lehtiaineistot. Haastattelin neljäätoista vuotiasta naista, ja järjestin lisäksi ryhmäkeskustelutilaisuuden. Aikakauslehtiaineisto koostui artikkeleista ja muista jutuista, jotka kokosin Cosmopolitanin, Ellen, Olivian ja Trendin vuosikerroista Valitsin aineistolähteekseni naisten yleislehtiä, joita lukevat erityisesti vuotiaat naiset. Lehtiaineistoon sisältyvissä jutuissa käsitellään naisten arkielämää, elämänkulkua ja aikuiseksi määrittymistä. Tämä aineisto koostui 2128 skannatusta sivusta. Aineistojen avulla tutkin, mitä aikuisuus tarkoittaa nuorille aikuisille naisille eli mitä piirteitä, merkkejä ja merkityksiä aikuisuuteen liitetään. Olin kiinnostunut aikuistumisen kriteereistä ja siitä, millaisena elämänvaiheena nuoret naiset näkevät aikuisuuden. Lehtiaineistojen kautta tarkastelin, millaisena aikuisuutta esitetään tietyissä aikakauslehdissä. Koska kiinnostukseni kohteena oli nimenomaan aikuiseksi määrittyminen, päädyin ikärajauksessani vuotiaisiin naisiin. Rajaus perustui kulttuurisesti jaettuun käsitykseen nuoruuden päättymisestä sekä yleiseen näkemykseen keski-iän alkamisesta noin 40. ikävuoden tienoilla. Kaikilla tätä tutkimusta varten haastattelemillani naisilla on vähintään ammatillinen koulutus. He edustavat eri aloja ja elävät kukin hieman erilaisessa elämäntilanteessa. Heitä voi pitää koulutettuina naisina, joilla on mahdollisuus tavoitella niin sanottua normiaikuisuutta normatiivisine merkkeineen. Tulosten mukaan aikuisuuden kokonaiskuva koostuu aikuisuuden merkkipaalujen ohittamisesta, aikuisen toimista ja tehtävistä, konkreettisista merkeistä sekä aikuisen ajatusmaailmaan kiinnittyvistä asioista. Aikuisuuteen liittyvät pysähtyminen ja turva,

10 mutta toisaalta myös liikkuvuus ja avoimuus. Lehtiaineistosta poimin näiden ohella omaksi kerrostumakseen ulkonäköön liittyvät pohdinnat sekä parisuhdeaiheisen keskustelun. Aikuisuuden ja nuoruuden välistä rajaa piirtävät katkelmat nimesin aikuisuuden rajanvedoksi ja merkkipaaluiksi. Aikuisuuden merkkipaaluja olivat aineistoissa muun muassa parisuhteen solmiminen ja naimisiin meneminen, ja toisinaan mainituiksi tulivat lapset tai tietty ikä. Nämä merkkipaalut myös kyseenalaistettiin aineistoissa. Esimerkiksi kronologisen iän ja aikuisuuden välillä totesin olevan neuvotteleva, ei sitova yhteys. Lapseton sinkkukin voi olla aikuinen; toisaalta naimisissa oleva äiti voi kokea olevansa jotakin muuta kuin yksiselitteisesti aikuinen. Ikävuosia ja elämäntapahtumia tärkeämpää onkin oma kokemus omasta aikuisuudesta tai nuoruudesta. Aikuisuuteen liitettiin molemmissa aineistoissa mielikuvia pysähtymisestä ja sitoutumisesta. Neuvottelua käytiin muun muassa siitä, onko paikkaan sitoutuminen toivottua vai ei. Myös asuntolainan ja työpaikan sitovuus herättivät monenlaisia tunteita, jopa suoranaista vastenmielisyyttä. Myönteisessä mielessä pysyvyydestä puhuttiin aineistoissa esimerkiksi silloin, kun kyseessä on perheen tarjoama turvasatama tai lapselle järjestetty tuttu ja turvallinen kasvuympäristö. Liikkuvuutta ja avoimuutta toivottiin siinä missä turvapaikankin löytämistä tai perustamista. Oman elämän haluttiin olevan yllätyksellistä, ja lehtiteksteissä kerrotaan tarinoita rohkeista irtiotoista. Nämä tarinat kannustavat naisia tekemään muutoksen omassa elämässään: ainakin vaihtamaan työpaikkaa tai jopa jäämään pois työelämästä, eroamaan ja matkustelemaan. Rohkeus ja riskialttiit hypyt tuntemattomaan ovat myönteisen huomion kohteina. Haastattelupuheissakaan elämän epävarmuutta ja töiden pätkittäisyyttä ei juuri valiteltu. Lyhyiden työsuhteiden asemesta naiset puhuivat enemmänkin freelancer-tyyppisestä työstä. Oman toimeentulon koostaminen sieltä täältä esitettiin houkuttelevana haaveena. Työssäkäynti on olennainen aikuisen merkki. Eritoten lehtiteksteissä kerrotaan pitkistä päivistä ja kovasta työnteosta. Olipa työ keskeinen elämänsisältö tai ei, työtä tarvitaan ainakin sen verran, että nainen voi tienata haluamansa suuruisen toimeentulon, jolla maksetaan asuntolainaa ja hankitaan aikuisuuden konkreettisia merkkejä. Auto, talo ja lapsi on suomalaisille tuttu luettelo aikuisuuden merkeistä. Nämä kaikki vaativat rahaa. Nuoren aikuisen naisen elämä ei ole kuitenkaan vain palkkatyön tekemistä. Hän saattaa olla opiskelija, vaimo ja äiti, ystävä ja aktiivinen kansalainen. Molemmat aineistot kertoivat, kuinka hän vaihtaa roolia ja tehtävää päivän mittaan enemmän tai vähemmän sujuvasti. Aikuisen ajatusmaailmassa liikkuvat kysymykset vastuusta ja aikuisen henkisestä kypsymisestä. Naiset pohtivat myös eettisiä kysymyksiä ja käyvät mielessään kamppailua monenlaisten vaatimusten keskellä. Ulkonäköpaineiden lisäksi naisia vaivaavat tiedustelut perheen muodostamisesta sekä monet muut utelut. Uteliaista kyselyistä ja paineista huolimatta tai juuri niiden vuoksi naiset peräänkuuluttivat omien ratkaisujen tekemistä, itsenäisyyttä ja omien teiden kulkemista. Tulkitsin aineistoja niin, että vuotiaat naiset kohtaavat monia ristiriitoja pohtiessaan omaa aikuisuuttaan. Lehtiteksteissä ja haastattelupuheissa kuului vahvana ääni, jonka mukaan ideaali on elää omanlaista aikuisuutta. Kuitenkaan muilta tulevia odotuk-

11 sia ja vaatimuksia ei voi vain ohittaa. Näiden ristiriitojen erittelyssä käytin luonnekäsitettä Richard Sennettin muotoilemalla tavalla: ristiriidat kuluttavat naisten moraalista luonnetta. Aineistot kertovat, kuinka naiset pyrkivät pitämään huolta luonteestaan eli he haluavat tehdä oikeita ratkaisuja ja suojelevat itsessään sitä hyvää, mitä toivovat muidenkin arvostavan. Luonne viittaa arkisen elämän päätöstilanteissa käytyyn moraaliseen pohdintaan siitä, mikä on oikea ratkaisu, niin sanotusti hyvältä tuntuva valinta. Aikuisuus rakentui haastattelupuheissa ja lehtiteksteissä erilaisista aineksista, jotka ovat keskenään ristiriitaisia. Naisten valinta on luova kompromissi, ja he selviytyvät ja pärjäävät tekemällä joustavia ratkaisuja. Määritin kolme keskeistä ristiriitaa, joita kutsun tämän tutkimuksen käsittein luonnetta kuluttaviksi ilmiöiksi. Naiset elävät ambivalenttia aikuisuutta, jossa on piirteitä erilaisista arvostetuista aikuisuuksista. Normiaikuisuuden mukainen käsitys aikuisen elämästä on edelleen tunnettu malli. Se asettuu vastakkain toisenlaisen ihanteen kanssa. Tätä ihannetta edustavat esimerkiksi yksilöllisen elämänkulun tavoittelu ja halu olla yhtäaikaisesti sekä nuori että aikuinen. Ollakseen kompetentti aikuinen naisen tulee täyttää tietyt kriteerit, mutta elämä on toisaalta mielekästä juuri omannäköisenä. Toinen ristiriita paikantuu liikkuvuuden ja jämähtämisen välille. Aikuisuuteen liitetty pysyvyys voikin olla kangistumista ja tylsyyttä; toisaalta nuori aikuinen nainen kaipaa turvaa ja haluaa sitoutua esimerkiksi ihmissuhteisiinsa tai seisahtua tiettyyn asuinpaikkaan. Tiivistin tämän joustavaksi turvaksi. Kolmannen ristiriidan nimesin polkujen valitsemiseksi. Nainen tunnistaa itseensä kohdistuvat paineet ja odotukset, mutta hän haluaa tehdä omia valintojaan ja elää ja ajatella itsenäisesti. Tutkimus kuvaa elämänvaihetta, jossa suomalaiset vuotiaat naiset elävät. Nykyaikaa on luonnehdittu epävarmuuden ja katkonaisuuden ajaksi. Baumanin aikalaisdiagnoosien mukaan elämme notkean modernin aikakautta kompleksisessa habitaatissa, jossa ovat rikkoutuneet tietyt elämän jatkuvuudet. Kompleksisessa systeemissä syyseuraussuhteet eivät päde eli esimerkiksi työllistymisestä ei seuraa asuntolaina; työura voi koostua pätkistä ja parisuhde ei tarkoita välttämättä elinikäistä kumppanuutta, josta seurauksena ovat lapset. Pätkittäisyys ja hetkittäisyys ovat läsnä myös tämän tutkimuksen aineistoissa. Aineistojen naiset suhtautuvat epävarmuuksiin hyvinkin huolettomasti. Joustava asenne ja valpas tarttuminen eteen tuleviin mahdollisuuksiin ovat tulkintani mukaan naisten keinoja selviytyä ja menestyä nykyajassa. Prekaari työelämä, avo- ja avioerot, löyhtyneet rakenteet ja lisääntynyt liikkuvuus ovat naisille tuttuja. Heillä on periaatteessa mahdollisuus valita vapaammin kuin aiemmilla sukupolvilla, esimerkiksi äideillään, mutta tietyt rajoitteet seuraavat aina yksilöä. Työ- ja asuinpaikkoja, parisuhteita ja ammatteja voi kertyä lukuisa määrä elämän mittaan, vaikka toisaalta monet elämän realiteetit rajoittavat toimijan vapautta. Yksilöllinen, omannäköinen elämänkulku on tässä mielessä ihanne, sillä niin yksilöön itseensä liittyvät syyt esimerkiksi terveydentila kuin monet muutkin seikat voivat rajata naisen liikkumavaraa. Aineistoissa esille tulleita yksilöstä riippumattomia tekijöitä olivat muun muassa taloudellisten tukien saatavuus ja läheisten ihmisten esittämä arvostelu. Yksilöllisyyttä ja murtuvia rakenteita korostavista puheista huolimatta toimijan pyrkimyksillä on yhä rajansa.

12 Kiitokset Ensimmäiseksi kiitän kaikkia niitä naisia, jotka halusivat saapua kertomaan haastattelutilanteisiin aikuisuudestaan, itsestään ja elämästään. Annoitte itsestänne paljon ja osoititte suurta luottamusta niin minua kuin kanssakeskustelijoita kohtaan. Tämä tutkimus on enemmän kuin puoliksi teistä tehty. Isot kiitokset ohjaajilleni professori Jyri Manniselle ja yliopistonlehtori Juha Kauppilalle. Olette antaneet tilaa tutkia. Kiitollisuudella olen havainnoinut lujaa luottamustanne töihini ja tekemisiini. On harvinaista herkkua, että kehutaan ja kiitetään. Arvostan rohkeuttanne antaa kiitosta. Kiitän työni esitarkastajia KT Hanna Ojalaa ja dosentti Sinikka Aapola-Karia, joka myös lupautui vastaväittäjäkseni. Esitarkastuslausunnoissa antamanne palaute oli tarkkanäköistä ja kannustavaa. Kriittiset huomionne ohjasivat minua työn viimeistelyssä ja myönteiset kommenttinne antoivat voimaa tehdä korjauksia. Yksityiskohtaiset lausunnot olivat suureksi avuksi, kun saatoin työtä tähän asuun, jossa se nyt lopulta on. Opastusta, kannustusta ja ohjausta sekä paljon hyviä lähde- ja muita vinkkejä ovat antaneet vuosien varrella monet professorit ja opettajat. Haluan kiittää teitä kaikkia, joiden joukossa ovat muun muassa professori Laura Assmuth, professori emerita Kaija Heikkinen, professori Helmi Järviluoma-Mäkelä sekä professori Jaana Vuori. Kiitän kaikesta tuesta Elämänkulku kontekstissa -tohtoriohjelman johtajaa professori Katri Komulaista. Kiitän koko kulttuurintutkimuksen oppiaineen yhteisöä sekä erityisesti mediakulttuurin ja viestinnän kolmikkoa, jonka tuki on kantanut paljon pidemmälle kuin maisteriopintoihin saakka: kiitän yliopistonlehtori Johanna Uotista, lehtori Pertti Kuittista ja suunnittelija Janne Huuhtasta. Oppiminen tapahtuu aina tietyssä ympäristössä. Tämä lause on paljon toistettu, mutta oppijaa ympäröivän yhteisön merkitystä ei voi korostaa liiaksi. Gradu- ja muissa seminaariryhmissä olen hankkinut niitä taitoja, joilla tämä tutkimus on tehty. Kiitän aikuiskasvatustieteen jatko-opiskelijoiden seminaariporukkaa neuvoista ja tuesta. Opiskelukaverit niin perus- kuin jatko-opintojen ajalta ansaitsevat kiitoksensa myös epävirallisemmasta tuesta. Olette vieneet minua ja opintojani eteenpäin monin eri tavoin. Olisi mahdotonta luetella teitä kaikkia, joten tyydyn mainitsemaan vain muutaman: KM Helena Jämsén, KM Kaisa Karttunen, YTM Toni Kosonen, KM Pirjo Kuru sekä KM Kaarina Ryödi. Osa oppimisympäristöä on fyysinen tila, ja haluan kiittää Filosofista tiedekuntaa työskentelytilan järjestämisestä. Työhuone, ohjelmistot ja laitteet ovat apurahatutkijalle luksusta. Kiitän Valtteri Haarahiltusta tiivistelmän englanninkielisestä versiosta. Sarjan vastaavaa toimittajaa professori Päivi Atjosta kiitän kaikesta avusta työn saattamisessa julkaisukuntoon. Lämmin kiitos työhuonekaverilleni KM Auli Pulkille, joka on tuonut työpäiviin iloa ja jonka kanssa käydyt keskustelut ovat olleet paitsi hulvattomia myös hyvin viisaita. KM Heli Mutanen toi työhuoneeseemme mukanaan lisää hyvää energiaa valitettavasti ehdimme jakaa työtilan vain kuukauden ajan. FM Anna Kinnunen on kuunnellut niin keh- xi

13 räystä kuin sähinää, mistä kurnau. Kiitos teille, jotka teette Educasta mukavan paikan pienillä suurilla teoilla: huomenilla ja kuulumisten vaihtamisilla; muistamalla, että tuo asiakas tahtoo soijajuomaa kahviinsa; turisemalla pyöräilykeleistä ja Suomen luonnon ihanuudesta. Tunnistatte tästä katkelmasta takuulla itsenne, joten kiitos teille kaikille. Työtä ovat tukeneet apurahoin Itä-Suomen yliopiston Filosofinen tiedekunta sekä Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan maakuntarahasto. Työskentelyapurahat ovat mahdollistaneet täysipainoisen ja -päiväisen työskentelyn väitöstutkimuksen parissa. Apurahojen merkitys on suuri muutoinkin kuin rahallisesti. Apurahan saaminen on ollut minulle viesti siitä, että tutkimuksessa on ulkopuolisen arvioijan mielestä potentiaalia tämä kannustaa tekemään töitä tutkimuksen eteen. Apurahat valavat uskoa siihen, että työtä kannattaa jatkaa. Julkaisu on omistettu Mika Lappalaiselle, jota ilman tätä työtä ei olisi tehty. Kiitoksen lausuminen tuntuu kovin laimealta, mutta kiitän kuitenkin kaikesta. Lopuksi kiitän nöyrin mielin koko perhettäni lajiin katsomatta. Toivon, että kiitokset kantavat tuonilmaisiin saakka. Riippa-Ryysässä huhtikuussa 2015 Erja Laakkonen xii

14 Sisältö ABSTRACT... V TIIVISTELMÄ... VIII KIITOKSET... XI SISÄLTÖ... XIII 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN KOHDE: AIKUISUUS Aikuisuuden määritteleminen Aikuisuuden arkinen määrittely Aikuisuus elämänkulussa Kehityspsykologinen näkökulma aikuisuuteen Normiaikuisuus ja aikuistumisen instituutio Naisen kulttuurinen aikuisuus Aikuisuus nyky-yhteiskunnassa Baumanin näkemys postmodernista Aikuisuus kompleksisessa habitaatissa TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Identiteetti ja minuuden koostaminen Baumanin mukaan Minuuden koostaminen epävarmuudessa Luonne ja sen kuluminen Toimijuus METODOLOGISET VALINNAT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kulttuurinen näkökulma Kulttuurintutkimuksellinen ote Kulttuuri käsitteenä Sosiaalinen konstruktionismi Tutkimustehtävä ja rajaukset Tutkimuskysymykset Tutkimuksen rajaukset: sukupuoli ja ikä Tutkimusaineistot ja niiden muodostaminen Aineistojen muodostaminen Lehtiaineiston muodostaminen Haastatteluaineiston muodostaminen Yksilöhaastatteluiden metodologiset lähtökohdat xiii

15 4.3.5 Ryhmätilanteiden toteutus ja metodologiset lähtökohdat Aineistojen analyysi Metodologiset lähtökohdat aineistojen analyysille Kulttuuriset kehät -malli käytännössä Haastatteluaineiston analyysin eteneminen Lehtiaineiston analyysin eteneminen Eettiset kysymykset ja tutkimuksen luotettavuuden arvioiminen Tutkimuksen keskeiset eettiset kysymykset Tutkimuksen luotettavuuden arvioiminen Oman position pohdinta: herkkä huomaaminen AIKUISUUS HAASTATTELUPUHEISSA Mitä ovat aikuistumisen kriteerit haastatteluaineistossa? Aikuisuuden rajanveto ja merkkipaalut Aikuisuuden konkreettiset merkit Aikuisen toimet ja tehtävät Aikuisen ajatusmaailma Millaisena elämänvaiheena haastatellut näkevät aikuisuutensa? Aikuisuus pysähtymisenä Liikkuvuus ja avoimuus AIKUISUUS NAISTENLEHDISSÄ Millaisena aikuisuutta esitetään aikakauslehtiaineiston teksteissä? Lehtiaineiston koodaus ja muodostuneet kerrostumat Aikuisuuden rajanveto ja merkkipaalut Aikuisuuden konkreettiset merkit Aikuisen toimet ja tehtävät Aikuisen ajatusmaailma Pysähtyminen, sitoutuminen ja turva Liikkuvuus ja avoimuus Aikakauslehtiaineistolle ominaiset kerrostumat: ulkonäkö ja parisuhde Ulkonäkö Parisuhde ja sinkkuus AIKUISUUDEN KUVAKULMAT JA LUONTEEN KULUMINEN Aineistojen välittämien kuvien vertailua Aikuisuuden rajanveto ja merkkipaalut Aikuisuuden konkreettiset merkit ja ulkonäkö Aikuisen toimet ja tehtävät: perhe-elämä, työ ja vapaa-aika Pysähtyminen ja liikkeellä pysyminen Aikuisen ajatusmaailma Mikä kuluttaa nuoren aikuisen naisen luonnetta nyky-yhteiskunnassa? Normiaikuisuus ja omanlainen nuori aikuisuus: ambivalentti aikuisuus Sitovuus ja vapaus: joustava turva Omat valinnat ja muiden vaatimukset: polkujen valitseminen xiv

16 8 PÄÄTELMIÄ JA POHDINTAA Yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista Tulosten arviointia ja pohdintaa Tulosten siirrettävyys ja jatkotutkimusideoita LÄHTEET LIITTEET TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1: Aineistolähteinä olevien lehtien kustantajat Taulukko 2: Lehtiaineistoon sisältyvien sivujen lukumäärä Taulukko 3: Esimerkki lehtien sisältöjen tarkastelusta, Olivia lokakuu Taulukko 4: Kulttuuri keskustelujen virtana Juhilan (2006) mukaan Taulukko 5: Aikuisuuden rajanveto ja merkkipaalut -kerrostuma haastatteluaineistossa Taulukko 6: Aikuisuuden konkreettiset merkit -kerrostuma haastatteluaineistossa Taulukko 7: Aikuisen toimet ja tehtävät -kerrostuma haastatteluaineistossa Taulukko 8: Aikuisen ajatusmaailma -kerrostuma haastatteluaineistossa Taulukko 9: Pysähtyminen, sitoutuminen ja turva -kerrostuma haastatteluaineistossa Taulukko 10: Liikkuvuus ja avoimuus -kerrostuma haastatteluaineistossa Taulukko 11: Aikuisuuden rajanveto ja merkkipaalut -kerrostuma lehtiaineistossa Taulukko 12: Aikuisuuden konkreettiset merkit -kerrostuma lehtiaineistossa Taulukko 13: Aikuisen toimet ja tehtävät -kerrostuma lehtiaineistossa Taulukko 14: Aikuisen ajatusmaailma -kerrostuma lehtiaineistossa Taulukko 15: Pysähtyminen, sitoutuminen ja turva -kerrostuma lehtiaineistossa Taulukko 16: Liikkuvuus ja avoimuus -kerrostuma lehtiaineistossa Taulukko 17: Ulkonäkö-kerrostuma lehtiaineistossa Taulukko 18: Parisuhde ja sinkkuus -kerrostuma lehtiaineistossa Taulukko 19: Keskeisiä piirteitä aineistojen välittämissä kulttuurisissa kuvissa Taulukko 20: Kulttuuristen kerrostumien ristiriidat ja luonteen kuluminen KUVIOLUETTELO Kuvio 1: Aineistonkeruun ja analyysin eteneminen Kuvio 2: Kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kehät -mallin visualisointi Kuvio 3: Analyysin eteneminen Kuvio 4: Aikuisuuden kerrostumat haastattelupuheissa Kuvio 5: Aikuisuuden kerrostumat lehtiteksteissä KUVALUETTELO Kuva 1: Näyte lehden sivusta xv

17

18 1 Johdanto Tässä tutkimuksessa käsitellään aikuisuutta, käsitettä, jota ei tavallisesti juurikaan pohdita. Usein aikuisuus nähdään niin itsestään selvänä asiana, ettei ole tarpeen kysyä, kuka on aikuinen tai mitä aikuisuus on. Aikuisuus-käsitteen ongelmallisuus paljastuu nopeasti, kun sitä lähdetään määrittelemään. Luvun 2 aluksi esittelen erilaisia tapoja määritellä aikuisuutta, ja tämän tarkastelun kautta käy ilmeiseksi, kuinka sopimuksenvaraisia ja ristiriitaisia monet kuvaukset aikuisuudesta ovat. Aikuisuutta voidaan määritellä muun muassa juridisin perustein, rajata kehityspsykologisten teorioiden avulla tai ymmärtää kulttuurisesti määrittyvänä statuksena (Koski & Moore 2001). Viimeisenä mainittu lähestymistapa on tämän tutkimuksen tärkein näkökulma tutkiessani kokemuksia ja näkemyksiä aikuisuudesta. Sanoina aikuinen ja aikuisuus herättävät runsaasti erilaisia mielikuvia. Kaikki näistä mielikuvista eivät ole myönteisiä. Joskus aikuinen tarkoittaa jäykkää, vakavaa ja tylsää. Toisinaan taas aikuinen on liki synonyymi vastuulliselle ihmiselle: aikuinen kantaa vastuunsa, huolehtii itsestään ja muista. Lähtökohtanani on kysyä, mitä aikuisuus on, miten ja mitä siitä puhumme. Olen rajannut tutkimukseni naisiin, vielä tarkemmin vuotiaiden suomalaisnaisten käsityksiin aikuisuudesta, ja tarkastelun kontekstina on nyky-yhteiskunta, jossa nainen elää. Läpi koko tutkimuksen nojaan Baumanin (1996d; 2002) aikalaisdiagnostisiin näkemyksiin notkeasta modernista ja elämästämme kompleksisessa habitaatissa. Baumanin viitisentoista vuotta sitten kuvailemat pätkittäisyys, hetkittäisyys ja epävarmuus nimetään tänäkin päivänä toistuvasti nykyajan piirteiksi niin tieteellisessä kuin arkisessa keskustelussa. Millaisia aikuisuuksia nykyisin rakennetaan, mikä on liikkeessä ja kaipaavatko naiset jotakin pysyvää? Mitä katkonaisuus ja fragmentaarisuus tarkoittavat käytännössä? Luvussa 3 määrittelen tutkimuksen keskeiset käsitteet, ja näiden joukossa käsittelen minuuden koostamista ja toimijuutta. Ymmärrän yksilön aktiivisena oman minuutensa koostajana, toimijana. Tutkimuksessa kysytään muun muassa, millaiset tekijät kuluttavat nuoren aikuisen naisen luonnetta. Luonne viittaa moraalisiin arvostuksiin eli siihen, mitä yksilö pitää hyvänä ja arvokkaana toimintana. Mainittujen käsitteiden välisiä suhteita kuvaan siten, että yksilö on toimija, joka pyrkii tekemään hyviä valintoja rakentaessaan ja uudelleen rakentaessaan minuuttaan. Luvussa 4 selostan tutkimuksen metodologiaa ja selvitän, mitä tarkoitan kulttuurisella näkökulmalla. Kulttuurisina toimijoina teemme merkityksellistämis- ja tulkintatyötä. Aineiston analyysissa käytän laadullista sisällönanalyysia. Käyttämäni analyyttinen työkalu on kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kehät -malli (Juhila 2006). Mallin perusta on sosiaalisessa konstruktionismissa. Metodologisena lähtökohtana on, että yksilöt ovat toimijoita, jotka tietoisesti ja tiedostamattaan rakentavat, purkavat ja muokkaavat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa käsityksiään aikuisuudesta. 1

19 Haastattelin neljäätoista naista (ks. liite 1), jotka asuivat haastatteluhetkellä Pohjois- Karjalassa. Monet heistä ovat asuneet useammilla paikkakunnilla elämänsä mittaan. Heistä yksi oli saattamassa loppuun ensimmäistä peruskoulun jälkeistä tutkintoaan, ja kaikilla muilla oli haastatteluhetkellä jo vähintään ammatillinen koulutus. Haastateltujen joukossa on sekä äitejä että lapsettomia naisia. Yhteistä naisille on, että he kaikki ovat kyvykkäitä elämään omaa itsenäistä elämäänsä ja suuntautumaan kohti tulevaisuutta. Tässä mielessä naiset edustavat nuoria aikuisia, joilla on elämä edessään. Esittelen haastatellut pseudonyymejä käyttäen liitteessä 1. Yksilöhaastatteluiden ohella järjestin ryhmäkeskustelutilaisuuden, johon osallistui neljä haastattelemaani naista. Luen mukaan haastatteluaineistoon myös erään järjestön keskustelupiirissä käydyn tallentamattoman keskustelun, jonka alustin esittelemällä tutkimustani. Näistä osista koostuvan haastatteluaineiston ohella tutkimuksen toisena aineistolähteenä ovat aikakauslehdet. Olen muodostanut lehtiaineiston neljän naisten yleislehden kahdesta vuosikerrasta. Aineistooni sisältyvissä jutuissa käsitellään nuoren aikuisen naisen arkielämää, ikää ja elämänkulkua. Skannattuja sivuja on 2128 kappaletta. Käyttämäni lehdet ovat lehtiä, joita lukevat nimenomaan vuotiaat naiset, ja lehdet ovat Cosmopolitan, Elle, Olivia ja Trendi (ks. liite 2). Lisäksi mukana on kerran vuodessa ilmestyvän Elle Accessories -asustelehden numerot samoilta vuosilta. Yhteensä läpikäytyjä numeroita on 98 kappaletta. Aineistojen avulla tutkin, mitä aikuisuus tarkoittaa nuorille aikuisille naisille eli millaisia merkityksiä he liittävät aikuisuuteen. Olen kiinnostunut aikuistumisen kriteereistä ja siitä, millaisena elämänvaiheena he näkevät aikuisuutensa ja millaisena aikuisuutta esitetään tietyissä aikakauslehdissä. Tulen myös vertailemaan eri aineistolähteiden välittämiä kuvia aikuisuudesta. Lopuksi kysyn, mikä kuluttaa nuoren aikuisen naisen luonnetta nyky-yhteiskunnassa. Nuorten aikuisten naisten tilanne näyttäisi olevan ristiriitainen. Normiaikuisuuden (Lee 2001) mitat täyttävän yksilön piirteet poikkeavat niistä ominaisuuksista, joiden voisi olettaa takaavan menestymisen notkistuneessa yhteiskunnassa. Aikalaisdiagnooseja hyödyntävissä tutkimuksissa väitetään usein sorruttavan vapauden ja rajattomuuden harhaan: aivan kuin yksilö voisi koostaa identiteettiään vailla mitään reunaehtoja. Tämän vuoksi nostan esiin toimijuuden käsitteen, ja painotan monenlaisten realiteettien rajaavaa ja rajoittavaa merkitystä. Aineistojeni äärellä ymmärrän hyvin esimerkiksi Baumanin (1995, 141) näkemyksiä valinnan mahdollisuuksista, mutta en lue hänen tekstejään tai omia aineistojani niin, että yksilö olisi vapaa. Pikemminkin korostan, että yksilön vapautta rajaavat monet tekijät (ks. rajallisesta vapaudesta Bauman 1997, 29 33, 47 48). Lyhyesti sanottuna yksilö on tämän tutkimuksen kontekstissa aktiivinen toimija, joka ottaessaan elämässään suuntaa puntaroi mahdollisuuksiaan tiettyjen reunaehtojen vallitessa. Metodologisissa valinnoissani ja ylipäätään tutkimusprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa olen painottanut yksilön näkökulmaa. Olen kiinnostunut naisen ajatuksista, hänen sisäisestä puheestaan ja pohdinnoistaan. Pitkät sitaatit puoltavat raportissa paikkaansa, jotta niin haastattelemieni naisten kuin lehtitekstien esittelemien naisten äänet kuuluisivat lukijalle saakka. Raportille tuo mittaa myös se, että tutkimuksessa on analysoitu kahta laajaa laadullista aineistoa rinnakkain. Aineistojen analyysissa ei ole myös- 2

20 kään jääty teemoittelun tai vertailun tasolle, vaan analyysivaiheita on ollut useita, mikä myös pidentää tulosten esittelyä. Olen kuitenkin esittänyt kaikkien vaiheiden tulokset yksityiskohtaisesti, jotta lukija voisi seurata aineiston ja analyysin abstrahoitumista eli muuntumista aineistokatkelmista laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja edelleen teoreettisemmalle ja käsitteellisemmälle tasolle. Analysoituani aineistoja olen nimennyt muodostuneet kerrostumat eli temaattista tasoa käsitteellisemmät kokoelmat, jotka kuvaavat sitä, mitä ja miten aikuisuudesta puhutaan aineistoissa. Nämä kulttuuriset kerrostumat muodostavat aikuisuuden kuvan. Kerrostumat edustavat tutkimukseni keskeisiä tuloksia, ja esittelen ne luvuissa 5 ja 6. Luvussa 7 vertailen aineistojen välittämiä kuvia aikuisuudesta ja vastaan myös viimeiseen tutkimuskysymykseen: mikä kuluttaa nuoren aikuisen naisen luonnetta? Aikuiskasvatustieteen kentällä tutkimus sijoittuu aikuisuuden määrittelyn alueelle. Sanana aikuinen esiintyy jo aikuiskasvatustieteen nimessä. Perustutkimuksen tapaan tutkimus hakeekin ymmärrystä kohteestaan eli aikuisuudesta. Se kertoo, että aikuisuus ei ole itsestään selvä määre, vaan neuvottelun alainen sosiaalinen rakennelma. Tutkimus kuvailee, mitä aikuisuus tiettyjen aineistojen valossa on, ja näin tulokset tarjoavat tietoa tilanteesta, jossa suomalaiset, koulutetut ja normiaikuisuuden mitat täyttävät nuoret aikuiset naiset elävät. Käytännön tasolla tutkimus auttaa ymmärtämään vuotiaan naisen ajatuksia ja kokemuksia hänen ratkoessaan työhön, perhe-elämään ja opiskeluun liittyviä kysymyksiä. On tärkeää painottaa, kuinka nuoren aikuisen naisen eri elämänkentät limittyvät. Työuraa, koulutusta ja muuta aikuisopiskelua koskevat valinnat heijastuvat parisuhteeseen asettautumiseen ja perheen perustamiseen, eivätkä arjen mietteet ja huolet rasita vain vapaa-ajan tunteina; äiti on äiti myös työpaikalle tai opintojen pariin siirryttyään ja niin edelleen naisen monet tehtävät ja roolit ovat paljolti päällekkäisiä. Väitöstyö osallistuu keskusteluun, jota käydään elämänkulkujen, työurien ja koulutuspolkujen moninaistumisesta. Se avaa näkymiä niihin pohdintoihin, joita käyvät esimerkiksi aikuisena uusille aloille kouluttautuvat, pätkittäisistä työsuhteista mielekästä työuraa koostavat sekä muut naiset, jotka kohtaavat prekaarin työelämän. Tutkimus valaisee myös omasta halustaan alaa vaihtavan naisen ajatuksia, ja muun muassa tässä kohden aineistojen kahtalaisuuden hyödyllisyys käy ilmi. Lehti voi tarjoutua lukijalleen keskustelukumppaniksi kannustaen häntä niin sanottuihin irtiottoihin: eroamaan, ryhtymään yrittäjäksi, tekemään elämästään omannäköistä. Aikakauslehtien jutut edustavat ja rakentavat kulttuurista todellisuutta, jossa myös aikuisuudesta käydään neuvottelua. 3

Sukupuoli aikuiskasvatuksessa. Abstraktit. Teemaryhmäsarja 1. Aikuisuuden kulttuurinen kuva Erja Laakkonen Itä-Suomen yliopisto

Sukupuoli aikuiskasvatuksessa. Abstraktit. Teemaryhmäsarja 1. Aikuisuuden kulttuurinen kuva Erja Laakkonen Itä-Suomen yliopisto Sukupuoli aikuiskasvatuksessa Teemaryhmäsarja 1 Aikuisuuden kulttuurinen kuva Erja Laakkonen Itä-Suomen yliopisto Oppimisprosesseja valokuva-muistelutyöpajassa Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Kansakunnan

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä Kristiina Abdallah Kääntäjän ääni Kahdeksan kääntäjää pohtivat toimijuutta, laatua ja etiikkaa tuotantoverkostoissa Kansainvälinen kääntäjienpäivä Helsinki 28.9.2012 Luennon punainen lanka Käsitteiden

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä 11.2.2016 YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Sosiaalipedagogiikan maisteriohjelma, 2014-2017 (tavoite), UEF Voimauttavan valokuvan

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Venäjänkielisten kotouttamisen kulma- ja kompastuskivet

Venäjänkielisten kotouttamisen kulma- ja kompastuskivet Venäjänkielisten kotouttamisen kulma- ja kompastuskivet Polina Kopylova Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry tiedotus- ja viestintäkoordinaattori The Stranger by Rudyard Kipling The Stranger within

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

-seminaari 24.4.2013

-seminaari 24.4.2013 -seminaari 24.4.2013 OHJELMA 24.4.2013 Sanomatalo 15.00 Seminaarin avaus, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro 15.05 Tervetuliaissanat Sanomatalon puolesta toimituspäällikkö Antero Mukka

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan

Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan Harriet Strandell Lapsuuden ja nuoruuden tutkimuksen menetelmät ja lapsuus- ja nuorisokuvat Helsinki 28.9.2011 19.10.2011 1 Erityinen lasten perinne

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

AIKUISUUS NOTKEASSA MODERNISSA

AIKUISUUS NOTKEASSA MODERNISSA Erja Laakkonen AIKUISUUS NOTKEASSA MODERNISSA Mikä kuluttaa nuoren aikuisen naisen luonnetta notkistuneessa yhteiskunnassa? ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN 1. 3. LUOKILLA Pia Isoaho Esitetään Helsingin Yliopiston

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Miksi mobiilioppiminen?

Miksi mobiilioppiminen? we mobilize change Miksi mobiilioppiminen? Pääsy Metodi Tulos Työryhmät Rajallinen Intensiiviset 1-2 päivää, sitten unohdus Vaihteleva Kasvokkain tapahtuva ohjaaminen Rajallinen Henkilökohtainen kouluttaja

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Henkiset kilpailut / Cultural competitions

Henkiset kilpailut / Cultural competitions Ilmoittautuminen Australasian Suomalaisten Liiton (ASL) Suomi-Päivien kilpailuihin Registration for Australasian Federation of Finnish Societies and Clubs (AFFSC) Finnish Festival competitions (Huom. tekstaa

Lisätiedot

Time spent reading magazines NRS 2011

Time spent reading magazines NRS 2011 Time spent reading magazines NRS 2011 Time spent reading magazines Time spent reading magazines Researched in NRS Consumer 2011 survey through an internet questionnaire A customised form: only the magazines

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE Päivi Helakallio Coordinator Suvanto ry Edinburgh 6-9.9.2015 SUVANTO RYHMÄ (GROUP) Suvanto group started operating in April 2009. Workers of Kinapori

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05. Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.2014 Annemari Merilainen-Ottridge, Principal MacIntryre Charity, UK Kun

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot