IPR-strategia. Design. Thinking. IPR-lakimiehen näkökulmia muotoiluun. Artek oy ab: palvelemaan myyntiä ja markkinointia. [Design-numero] No

Transkriptio

1 Design Thinking No IPR-lakimiehen näkökulmia muotoiluun TIEDOTUSLEHTI ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE [Design-numero] Artek oy ab: IPR-strategia a palvelemaan myyntiä ja markkinointia

2 Vieraileva kolumnisti TEKSTI ANNE VEINOLA Design Thinking Työssäni Design Forum Finlandin viestintäpäällikkönä minulta kysytään usein, mitä muotoilu on. Vastaan aina: se on merkityksellisen muodon antamista. Muotoilu on päämäärätietoista suunnittelua: muotoilija etsii tuotteelle hahmoa, joka on juuri toivottuun tarkoitukseen sopiva. Julkisiin tiloihin tarkoitetun tuolin on oltava erilainen kuin kotiin suunnitellun. Sen on oltava kulutusta kestävä, monenlaiselle istujalle sopiva, mahdollisesti pinottava. Kotiin voi taas valita persoonallisempaa ja erikoisempaa, omaan makuun ja sisustustyyliin sopivaa. Muoto itsessään on viesti, sillä on merkitys. Se voi viestiä monenlaista käytettävyydestä tekniseen ylivertaisuuteen, trendejä ja elämäntapaa tai markkinoiden toiveita ja ostajien odotuksia. Muotoilijan tehtävä on osata koota kaikki yhteen ulkoasuun: materiaalin ja käytön vaatimukset, valmistajan toiveet tuotannosta ja kustannuksista, ostajien tarpeet ja unelmat, mielellään vielä silmää miellyttävästi ja tietysti myyvästi. Toinen usein kohtaamani kysymys on, mitä hyötyä muotoilusta on. Muotoilu on keino erottautua kilpailijoista. Yksi Nokian matkapuhelinten myyntivalteista takavuosina oli juuri muotoilu. Kun tuotteet ovat teknisesti yhtä hyviä, millä ne myydään kuluttajalle? Jopa paperikoneita ja trukkeja myydään muotoilulla menestyksekkäästi, eikä silloin enää kilpailla hinnalla. Muotoilu ei enää pitkään aikaan ole ollut pintaa, väriä ja kiiltoa valmiin tuotteen kuorrutuksena. Muotoilija on yhä useammin mukana yrityksen liiketoimintastrategian suunnittelussa, tuotekehitystyön alkuvaiheissa, markkinointiviestinnässä ja brändinhallinnassa, eikä nyt puhuta vain kuluttajatuotteiden valmistajista. Yhä useammin muotoilutuote voi olla myös peli, palvelu, konsepti tai liiketoimintaympäristö. Immateriaalisen suunnittelu on viime vuosien suuria mullistuksia muotoilualalla. Muotoilun käyttäjälähtöisen, monialaisen ja poikkitieteellisen suunnittelun ajattelutapoja käytetään yhä useammin myös muualla. Menestyneimmät yritykset ovat jo ymmärtäneet tämän design thinking -ajattelun merkityksen. Muotoilun laajamittaisen käytön ongelmana on tietysti muotoilun hyötyjen vaikea mitattavuus. Totta kai on yrityksiä, jotka keksivät käyttää muotoilijaa ja nostavat myyntiään. Design näkyy taseessa kauniisti ja selkeästi. Tavallisesti muotoilun hyödyt ovat kuitenkin hankalammin laskettavissa. Miten lasketaan uuden vähittäiskauppakonseptin tai verkkopalvelun menestyminen hyvän muotoilun ja suunnittelun ansiosta? Mikä osuus muotoilulla on hississä tai jäänmurtajan ohjauskahvassa (jotka molemmat ovat saaneet muotoilupalkinnon)? Muotoilun return on invest -mittaamista käsittelevä tutkimushanke onkin parhaillaan käynnissä Aaltoyliopistossa tosin vasta nyt. Toisaalta erään Tilastokeskuksen näkemyksen mukaan jopa neljäsosa Suomen ulkomaanviennistä liittyy tavalla tai toisella muotoiluun. Muotoilulla on merkitystä, miten sitä sitten mitataankaan. Ensi vuonna pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja Lahti muodostavat maailman muotoilupääkaupungin. World Design Capital -arvon myöntää kansainvälinen teollisen muotoilun organisaatioiden kattojärjestö Icsid joka toinen vuosi. Suomen voimana kisassa oli muotoilun sijoittuminen syvälle suomalaisen yhteiskunnan perusteisiin: muotoilu on niin itsestään selvä osa arkipäivän toimivuutta, että emme usein edes huomaa sitä. Ratikoissa on helppo liikkua lastenvaunujen kanssa, hanoista tulee sopivan lämmintä vettä, ja verkkopankkeja käyttävät kaikki. Suomalainen muotoilu ei ole elitististä, kuten niin monessa muussa maassa. Täällä muotoilu palvelee meitä kaikkia, meidän jokapäiväistä ja kovin arkista elämäämme. Vuonna 2012 muotoilusta tullaan puhumaan paljon. Vuoden virallisessa ohjelmassa on jo runsaasti tapahtumia, ja se on vasta jäävuoren huippu. Ehkä vuoden päätyttyä tiedämme taas vähän paremmin, mitä hyötyä muotoilusta on. Anne Veinola toimii suomalaisen muotoilun promootio-organisaation Design Forum Finlandin viestintäpäällikkönä ja päätoimittajana. 2 KOLSTER Info

3 Pääkirjoitus No Julkaisija Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu Helsinki kolster@kolster.fi Turku Lemminkäisenkatu C Turku turku@kolster.fi Tampere Pellavatehtaankatu 10 B Tampere tampere@kolster.fi Seinäjoki Kampusranta 9 C, 5. krs Seinäjoki seinajoki@kolster.fi Vaasa Vaasanpuistikko Vaasa vaasa@kolster.fi Oulu Elektroniikkatie Oulu oulu@kolster.fi Päätoimittaja Anne Suutala anne.suutala@kolster.fi Toimitusneuvosto Gudrun Dromberg Marjut Honkasalo Tiina Jääskeläinen-Alasaari Torbjörn Lydman Antti Peltonen Tuula Pulkka Maija-Liisa Puranen Terhi Salmi Marianna Sorsa Suunnittelu ja taitto White Sheep Oy, Mariet Louhento Kansikuva Matti Pyykkö Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kolster Oy Ab Puh. (09) Faksi (09) petra.henriksson@kolster.fi Muotoilemalla menestyy Ilahdun aina, kun törmään hyvään muotoiluun. Hyvän määrittelee tietysti jokainen itse, mutta minulle se merkitsee sellaista käytännöllistä muotoa, jota ei ensi näkemältä välttämättä edes huomaa. Tiedättehän: kahvipannun nokka, josta kahvi ei kaadettaessa valu pöydälle, tai puutarhatyökalu, jota käyttäessä ei tule koko ajan miettineeksi, onko tullut valinneeksi puuhaan oikean välineen vai ei. Mielestäni muotoilun pitää toimia ja palvella käyttäjäänsä, mikä tahansa esineen tarkoitus sitten onkin. Hyvä muotoilu palvelee myös tekijäänsä. Se luo positiivisia mielikuvia ja vahvistaa brändiä. Muotoilun avulla erottaudutaan markkinoilla ja kerrotaan yrityksen näkemyksistä ja strategioista, esimerkiksi pysytäänkö vanhassa vai luodaanko uutta suuntaa. Muotoilu ei siis ole irrallinen, pelkkään esineeseen liittyvä asia, vaan se kytkeytyy mitä suurimmassa määrin yrityksen koko liiketoimintaan. Uskon, että nykyään on pakko panostaa muotoiluun, jos haluaa menestyä markkinoilla. Kuluttajat osaavat vaatia paitsi teknistä toimivuutta, myös sitä aidosti tukevaa muotoilua ja miellyttävää ulkonäköä. Eikä muotoilusta puhuttaessa voida tietenkään rajoittua pelkkään esinemuotoiluun, vaan nykyään muotoillaan esimerkiksi internetsivuja ja palvelukonsepteja. Tämä Kolster Info -lehden numero on tulevan designpääkaupunkivuoden hengessä omistettu muotoilulle ja sen merkitykselle liiketoiminnassa. Muotoilu on menestystekijä pitäkäämme siitä yhdessä huolta. Heli Hietamies IPR-lakimies heli.hietamies@kolster.fi KOLSTER Info 3

4 Asiakkaan näkökulma TEKSTI ANNE SUUTALA Artek nostaa IPR-asiat pöydälle Vuonna 1935 perustettu Artek on suomalaisen muotoilun instituutio. Alvar Aallon klassikkotuotteet ovat edelleen tuoteportfolion sydän. Niitä täydentämään Artek hakee jatkuvasti uusia muotoiluavauksia taidetta ja teknologiaa yhdistämällä. Uuden ja vanhan design-identiteetin yhdistäminen liiketoiminminnassa on tuonut Artekille erityishaasteita myös IPR-asioiden hoidossa. Artekin toimitusjohtaja vuodesta 2005, Mirkku Kullberg, on ryhtynyt henkiseen taisteluun klassikkotuotteiden puolesta kopiointia vastaan. Hän on tarttunut Aaltojakkaraa jaloista ja nostanut sen pöydälle. Jakkarassa konkretisoituu se haasteellisuus, joka liittyy yleisesti vanhojen tuotteiden suojaukseen. Aalto-jakkara on Artekin tunnetuimpia tuotteita - ja myös paljon kopioitu. Aallon aikakaudella suomalaisissa yrityksissä luotettiin hyvään liiketoiminnan etiikkaan ja suunnittelijoiden luovan työn kunnioittamiseen. Ajateltiin, että Artekin kaltaiseen instituutioon, kansallisomaisuuteen, ei kukaan rohkene kajota. Suomen rajojen ulkopuolella tällaista kunnioitusta ei kuitenkaan tunneta. -Nykymaailmassa ei voi enää toimia markkinaluottamuksen varassa. Designyhteisön suoja ei riitä. IPR-suojauksen on oltava kunnossa niin henkisesti kuin teknisesti, Mirkku Kullberg toteaa. -Suojauksen puuttuminen vaivaa suomalaisia pk-yrityksiä yleisesti. Pienissä yrityksissä ajatellaan herkästi, että suojaus on iso kustannus. Tämä assosiaatio on väärä. Suojauksen puuttuminen tuottaa isommat kustannukset se on liiketoiminnan riski, joka heikentää yrityksen mainetta ja arvoa. Järjestelmällinen ote suojaukseen puuttuu kuitenkin myös Artekin historiasta. Nyt IPR-asioihin halutaan ottaa tiukempi ote. IPR-strategia rakennetaan klassikkotuotteille ja uusille tuotteille erilaisista lähtökohdista. Klassikkotuotteiden kopiointiin pyritään jatkossa puuttumaan niillä keinoilla, jotka ovat käytettävissä tekijänoikeuteen vedoten. Alvar Aalto -säätiö omistaa tekijänoikeudet, ja säätiön kanssa sovitaan menettelytavoista loukkaustilanteissa tapauskohtaisesti. Tekijänoikeuksien puolustamisen lisäksi Artekissa tutkitaan mahdollisuuksia suojata tunnetuimpia klassikkotuotteita 3D-tavaramerkillä, sillä tuotteen tultua tunnetuksi mallisuojaa ei voi enää hakea. IPR-strategiaan kuuluu, että kaikille uusille tuotteille, teknisille ratkaisuille ja liiketoimintakonsepteille rakennetaan tarkasti suojaus heti alusta lähtien. Uusissa tuotteissa Artek hyödyntää koko suojausrepertuaaria: mallisuojaa, tavaramerkkejä ja verkkotunnuksia patentointiakaan unohtamatta. Vuonna 2010 Artek osti Aero Design Furnituren. Yrityskaupan myötä Ilmari Tapiovaaran tuotteet ja myös niihin liittyvät IPR-oikeudet siirtyivät Artekille. -Jatkossa puolustaudumme loukkauksia vastaan erittäin tiukoista lähtökohdista sellaisissa tuotteissa, joihin kohdistuu IPR-oikeuksia. -On myös tärkeää rakentaa Artekille selkeä systematiikka, miten IPR-asioissa ja loukkaustilanteissa toimitaan. IPR-strategia palvelee myyntiä ja markkinointia Artekissa suojauksen aktiivinen rakentaminen palvelee ennen kaikkea markkinointia ja myyntiä. -Meille suojaus on tärkeä osa markkinointi- ja myyntistrategiaa. IPR-suojauksella pitää olla jotakin annettavaa liiketoimintaan. Tässä pohdinnassa on supertärkeää, että 4 KOLSTER Info

5 IPR-suojausta hoitavan kumppanin kanssa syntyy hyvä dialogi. Kansainvälisillä markkinoilla myös jälleenmyyjät edellyttävät, että brändi ja tuotteet on suojattu. Markkinoille ei haluta kilpailevia tuotekopioita vääristämään hintoja. Kullberg haluaa puhua myös kuluttajavalistuksen puolesta. -Kopioista syntyy mielikuvavirhe uuden sukupolven kuluttajille. Tehtävämme on kouluttaa kuluttajia siihen, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä on hyvää etiikkaa. Lisäksi on itsetuntoasia ja myös kansallinen imagoasia puolustautua tuoteloukkauksia vastaan, Kullberg sanoo. Tärkeä osa Artekin IPR-strategiaa on kansainvälinen markkinapropaganda eettisyyden, ekologisuuden ja esteettisyyden hengessä. Viestintää tehdään räätälöidysti kullekin markkinalle. Artekin tärkeimmät markkinat ovat Yhdysvallat, saksankielinen Eurooppa ja Skandinavia. Aasian merkitys on nouseva. Artekissa ei uskota vanhaan vientikaupan malliin, jossa Suomesta käsin myydään ulkomaille. Tärkeimmillä markkinoilla toimivatkin jo paikalliset tytäryhtiöt. Ennen uusille markkinoille tuloa selvitetään, minkälaiseen kuluttajailmastoon yritys on tulossa ja suunnitellaan viestintä ja toiminta sen pohjalta. -Artekin kansainvälinen brändi on kaupallisesti onnistunut ja paljon monipuolisempi kuin kotimaassa, missä se rakentuu Aallon tuotteiden ympärille, Kullberg kertoo. Uusi ja vanha yhdessä: Artek 2nd cycle Aallon henkinen perintö aikaa kestävästä muotoilusta on innoittanut arteklaisia luomaan uuden kansainvälisen liiketoimintakonseptin Artek 2nd cycle. Myymäläkonsepti tarkoittaa vintage-designia valistunutta kuluttamista arvostaville sisustajille ja keräilijöille. Liiketoimintamalli on uusi, joten myös konseptin suojaamiseen panostetaan. Myymälälle avautuu lähitulevaisuudessa myös verkkokauppa. Artek panostaa vahvasti myös uusien tuotteiden muotoiluun ja tuotekehitykseen, esimerkiksi uusien materiaalien kehittämiseen yhteistyökumppaneiden kanssa sekä kierrätysmateriaalien käyttöön. Artek solmiikin mielellään yhteistyö- ja lisenssisopimuksia arvostamiensa kumppaneiden kanssa. Kotimaisia esimerkkejä ovat Artekin ja Martelan yhteisyritys sekä UPM:n kanssa tehty yhteistyö, joka on tuottanut puumuovikomposiitista valmistettuja uudenlaisia huonekaluja ja kokonaisen Artek-paviljongin Milanon muotoilumessuille vuonna Elämää nähneistä tuotteista koostuva Artek 2nd cycle -myymälä avattiin Helsingissä lokakuussa Myymälästä löytyy mm. Alvar Aallon, Ilmari Tapiovaaran, Yrjö Kukkapuron, Arne Jakobsenin sekä Charles ja Ray Eamesin huonekaluja sekä valaisimia, mattoja, keramiikkaa, aterimia ja grafiikkaa. Esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä on Artekin ja japanilaisen Comme des Garçons in välinen lisenssisopimus Artek STANDARD -tuoksusta. -Lisenssiliiketoiminta kiinnostaa meitä kovasti. Se on erittäin tärkeää ja luontevaakin tälle toimialalle. Haluamme kuitenkin katsoa tarkasti, kenen kanssa yhteistyötä tehdään. Haluamme kumppaneita, joita pidämme suunnannäyttäjinä, Kullberg sanoo. KUVA: Marco Melander KOLSTER Info 5

6 IPR-lakimiehen näkökulma TEKSTI ANNE SUUTALA Muotoilussa ja oikeuksien suojaamisessa on markkinavoimaa Miten muotoilu ja sen suojaaminen ja puolustaminen näkyvät Kolsterin asiamiesten työpöydillä? IPR-lakimiehemme kertovat näkemyksistään muotoiluun ja sen hyödyntämiseen liiketoiminnassa. saattavat estää kopiointia. Suojaus myös viestii siitä, että itse arvostaa omaa tuotettaan ja näkee sen erityisenä. Se tuo tiettyä goodwill-arvoa. Suojaamiselle ei kannata pitää liian korkeaa kynnystä. Kaikenlaista muotoilua voi ja kannattaa suojata. Mallisuoja tai tavaramerkki on pienellekin yritykselle kustannustehokas tapa suojata omaa osaamistaan pitkälle tulevaisuuteen. asiakkaitamme pohtimaan brändiään laajemmin kuin vain keksimään iskeviä tuotenimiä ja huolehtimaan domainrekisteröinneistä tärkeimmille brändinimille. Brändi on enemmän kuin osiensa summa! Juha Myllyoja: Heli Hietamies: Selkeä trendi viime vuosina on ollut se, että yritykset ovat alkaneet ajatella muotoilua osana tuotteidensa brändiä. Se näkyy meidänkin työpöydillämme ja mallisuojatilastoissa. Muotoilu ja tuotebrändit ovat selkeä kilpailuvaltti. Muotoilulla herätetään ostopäätös, joten se on kaupallisesti arvokasta suojattavaa omaisuutta. Ellei suojausta ole, tuote on melko vapaasti kopioitavissa ja muiden hyödynnettävissä. Muotoilun nousun kääntöpuoli on se, että tuotteita myös kopioidaan kiihtyvällä tahdilla, ja loukkauksiin liittyviä riita-asioita on yhä enemmän. Kaiken kokoiset yritykset suojaavat nykyisin muotoilua. Isoilla yrityksillä on toki paremmat mahdollisuudet rekisteröidä laajasti ja puolustaa oikeuksiaan, mutta myös pienet yritykset hyötyvät rekisteröineistä, sillä ne jo sellaisenaan Ari-Pekka Launne: Jos jokin esine on suunniteltu niin, että se toimii fiksusti, sen muotoilua ei usein edes huomaa. Kun yritys onnistuu muotoilussaan, sillä tehdään varmasti bisnestä. Nykyisin myös verkkosivujen muotoiluun, sekä visuaalisuuteen että käytettävyyteen, on alettu kiinnittää paljon huomiota. Internet on niin massiivinen sähköinen kauppapaikka, että tuskin kenelläkään on enää mahdollisuutta aliarvioida tai ohittaa sitä. Yrityksen brand design välittyy myös verkkosivuilla ja houkuttelee ostamaan. Nettisivustoilla muokataan mielikuvia ja viestitään laadusta. Graafinen design on yrityksille yhä tärkeämpää ja varmasti myös suojaamisen arvoista. Ei liene sattumaa, että esimerkiksi käyttöliittymiä ja ikoneita suojataan nykyisin yhä enemmän. Yritän kannustaa Perinteisiä mallisuojaintensiivisiä toimialoja Suomessa ovat huonekalujen ja ruokailuvälineiden valmistus sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet kuten televisiot, radiot ja tietoliikennelaitteet. Jostakin syystä näillä aloilla mallisuojausta hyödynnetään kaikkein eniten. Yleisesti ottaen kuluttajatuotteissa muotoilu korostuu. Suomalaisissa yrityksissä on kuitenkin mielestäni paljon käyttämätöntä potentiaalia sekä muotoilun että suojauksen hyödyntämisessä omassa liiketoiminnassa luvun puolesta välistä nykypäivään on muotoiluintensiivisten alojen osuus bruttokansantuotteesta noussut merkittävästi. Suomi on kuitenkin edelleen altavastaajan asemassa EU-alueella, kun verrataan mallisuojien määrää väestöön suhteutettuna. Tanska on hyvä esimerkki yhteisömallijärjestelmän aktiivisesta hyödyntämisestä. Jo vuonna 2004 Tanskassa jätettiin yhteisömallihakemusta, ja vuonna 2010 hiukan vähemmän eli 6 KOLSTER Info

7 1 022 hakemusta. Suomessa yhteisömallihakemusten määrä vastaavilta vuosilta oli 534 ja 694. Vaikka Suomen suojausaktiivisuus onkin nousussa, on kuitenkin selvästi nähtävissä, että Suomessa muotoilua ei suojata yhtä järjestelmällisesti eikä hyödynnetä sen voimaa markkinoilla yhtä aktiivisesti kuin kilpailijamaissa EU-alueella. Muotoilun suojauksen tulisi olla säännöllistä ja jatkuvaa työtä. On hyvä muistaa, että useimpien yritysten kotimarkkinat ovat yhtä kuin Eurooppa. Yhteisömallisuoja on voimassa 25 vuotta, kunhan huolehtii rekisteröinnin uudistamisesta viiden vuoden välein. Mallirekisteröinnit tuottavat kaupallisilla markkinoilla satoa pitkään. Tällaista potentiaalia ei pitäisi jättää hyödyntämättä. Joose Kilpimaa: Muotoilu vaatii investointeja. Oikeuksia rekisteröimällä yritykset suojaavat kaikkein tehokkaimmin sitä lisäarvoa, joka erottaa tuotteen muista vastaavista tuotteista. Mallisuojauksen etu on se, että sillä voidaan lähtökohtaisesti suojata melkein mitä tahansa, kunhan kohde eroaa riittävästi aikaisemmin tunnetuiksi tulleista tuotteista. Suojaus on tapa varmistaa, että asiakas saa alkuperäisen, aidon tuotteen. Aitous on yksi niistä henkilökohtaisista arvoista, joita ihmiset tutkimuksenkin mukaan sisällyttävät omaan top 10 -listaansa (Suomalaisen Työn Liiton ja WOIMA-säätiön arvotutkimus vuodelta 2010). Omia tuotteita on mahdollista puolustaa kopiointia ja muita loukkauksia vastaan myös ilman rekisteröityjä oikeuksia. Käytännössä se on kuitenkin paljon haasteellisempaa, työläämpää ja riskialttiimpaa kuin jos yrityksellä olisi hallussaan rekisteröity oikeus. Rekisteröinnin puuttuessa Markkinaoikeudessa joudutaan vetoamaan sopimattomaan menettelyyn liiketoiminnassa. Tässä prosessissa tarvitaan paljon dokumentaatiota ja todistelua. On pystyttävä vahvasti osoittamaan, että tuotteeseen liittyy sellaista itseisarvoa, joka tekee tuotteesta kopioimisen arvoisen. Oikeudelle on kerättävä myyntiin ja markkinointiin liittyvää dokumentaatiota mahdollisimman kattavalta aikajaksolta. Jo pelkkä lähtöselvitys vaatii melkoisia ponnisteluja ja laajaa aineiston keräämistä IPRoikeudenkäyntiin verrattuna. Muotoilun suojauksen ABC» Muotoilua suojaavat etenkin mallioikeus, tavaramerkki ja tekijänoikeus. Usein vahvin suoja saavutetaan suojamuotoja yhdistelemällä. Esimerkiksi logon suojaaminen mallioikeudella antaa merkittävää lisäsuojaa tavaramerkille. Vastaavasti mallioikeudella suojattavia kohteita voi suojata myös 3D-tavaramerkillä. Myös patentilla ja hyödyllisyysmallilla voi suojata muotoilua silloin, kun tuotteessa on jokin uusi tekninen ratkaisu, joka ilmenee ulkomuodossa.» Saman kohteen suojaaminen useammalla suojamuodolla ei ole turhaa. Eri suojamuodot antavat erilaista suojaa. Jo hakemusvaiheessa ne voivat menestyä eri tavalla ja edetä erilaisessa aikataulussa. Myös loukkaustilanteessa voidaan päätyä siihen, että toista yksinoikeutta on loukattu, mutta toista ei.» Mitä moninaisempi suojaverkko, sitä tehokkaammin on mahdollista puuttua kopiointi- ja muihin loukkaustapauksiin. Aktiivinen ja järjestelmällinen suojauspolitiikka toimii myös ennaltaehkäisevästi.» Mallisuojaus vaikeuttaa kilpailijoiden asemaa, koska kilpailijan on tehtävä omasta tuotteestaan erilainen. Kilpailijan toiminnan vaikeuttamiseksi on mahdollista rekisteröidä myös oman tuotteen variantteja, jotta kilpailija ei pääse lähelle. Kannattaa miettiä tarkasti, mitä suojataan, jotta suojauksesta saadaan paras hyöty irti. Jos tuotteen yksityiskohdassa on juuri se kilpailijoista erottava muotoilu, silloin yksityiskohta on paras suojauskohde, ei koko tuote.» Tekijänoikeus, jota ei rekisteröidä, antaa sekin suojaa omaperäiselle muotoilulle. Kuitenkin esimerkiksi käyttöesineissä ns. teoskynnys on hyvinkin korkea. Loukkaustilanteissa tekijänoikeuteen vetoaminen on haasteellisempaa kuin rekisteröityyn oikeuteen vetoaminen.» Mallioikeus voi olla voimassa enintään 25 vuotta. Tavaramerkin suoja-aika voi olla käytännössä ikuinen. Eri suojaustapojen kartoittaminen yhdessä asiantuntijan kanssa kannattaa! KOLSTER Info 7

8 A6V0 Uutisia Lisää uutisaiheita sivustollamme > WDC Helsinki 2012 Vuonna 2012 pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ja Lahti ovat yhdessä maailman muotoilupääkaupunki. World Design Capital -tittelin myöntää teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid joka toinen vuosi. Helsingin edeltäjät olivat Torino ja Seoul, ja Helsinkiä seuraa Kapkaupunki Valittu kaupunki käyttää muotoilua esimerkillisesti mm. kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Helsingin teemana on Open Helsinki Embedding Design in Life, jolla halutaan korostaa muotoilua suomalaisen yhteiskunnan sisällä vaikuttavana voimavarana. Design ROI -tutkimushanke käynnistetty Finnish Design Business Association FDBA on 2010 perustettu yhdistys, joka toimii suomalaisten muotoilutoimistojen yhteistyöelimenä ja äänitorvena. Tänä syksynä yhdistys käynnisti Aalto-yliopiston ja Tekesin kanssa tutkimushankkeen Design ROI (return on investment), jonka pyrkimyksenä on tuottaa mittareita ja malleja muotoiluinvestointien hyödyistä. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. muotoiluinvestointien vaikutus yrityksen kilpailukykyyn, toimenpiteiden aikaan saama arvo ja sen mitattavuus laadullisesti ja määrällisesti. Tutkimuksen tulokset julkistetaan ensi vuoden aikana. Yhteisömallijärjestelmä kasvattaa suosiotaan Yhteisömallijärjestelmä on ollut suosittu heti käyttöönottovuodestaan 2003 lähtien. Yhdellä OHIM:iin (The Office of Harmonization for the Internal Market) tehtävällä yhteisömallihakemuksella saa kaikissa EU:n jäsenmaissa voimassaolevan mallisuojan nopeasti ja suhteellisen edullisin kustannuksin. OHIM:n mukaan vuoteen 2011 mennessä EU-alueella on rekisteröity yhteensä jo noin yhteisömallia, ja määrä kasvaa noin yhteisömallirekisteröinnin vuosivauhdilla. Yli 40 % malleista rekisteröidään noin viikossa hakemuksen jättämisestä. Suomen ensimmäiset mallisuojahakemukset Mallioikeuslaki tuli Suomessa voimaan vuonna Fiskars oli hakijana kolmessa ensimmäisessä kansallisessa mallisuojahakemuksessa. Tuotteet, joiden muotoilulle haettiin suojaa, olivat järjestyksessä lapio, jääkaira sekä kaato- ja kääntöhaka. Ensimmäisenä rekisteröintiin asti eteni kuitenkin Kolsterin hoitama mallisuojahakemus, jossa esiteltiin Matti Suurosen suunnittelema saunankiuas. Kiuas sai mallisuojan Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterinumerolla 1. marraskuussa Patentti- ja mallisuojamerkintävaatimukset muuttuivat USAssa Presidentti Obama allekirjoitti Yhdysvaltojen patenttija mallisuojalain muutoksen Eräs heti voimaan tulleista muutoksista koskee patentti- ja mallisuojamerkintöjä. Varsinaiset merkinnät voidaan korvata merkitsemällä verkkosivu, jolta löytyy tiedot tuotetta koskevista patenteista ja mallisuojista. Virheellisestä merkinnästä voi nostaa kanteen ainoastaan liittohallitus tai taho, jolle virheellisestä merkinnästä on aiheutunut todellista haittaa. Lisäksi merkinnällä varustettu tuote, jota on aiemmin koskenut sittemmin rauennut patentti tai mallisuoja, ei aiheuta merkintärikkomusta. Nimityksiä FT Marjut Borgenström on nimitetty alkaen Kolsterin Turun aluetoimiston yksikönjohtajaksi. DI Antti Plathin on aloittanut patenttiasiamiehenä Sähkö- ja mekaniikka -yksikössä Helsingissä. Hän on toiminut IPR-alalla vuodesta Hän siirtyi Kolsterille Kone Oyj:n patentti-insinöörin tehtävästä. Kolster Infossa julkaistut artikkelit ovat luettavissa sivustomme osiossa Ajankohtaista/Kolster Info