Vastine Länsi- ja Sisä -Suomen AV1:n antamasta Laukaan kalanviljelylaltoksen vesitalouslupaa koskevasta päätöksestä jätettyihin valituksiin

Transkriptio

1 J o k k o / u A It-fi Co LAUKAAN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaavoitus - ja rakennuslautakunta Vastine Länsi- ja Sisä -Suomen AV1:n antamasta Laukaan kalanviljelylaltoksen vesitalouslupaa koskevasta päätöksestä jätettyihin valituksiin 590/ /2012 Kaavoitus - ja rakennuslautakunta 144 Valmistelija : vs. ympäristönsuojelusihteeri Päivi Pöyhönen, puh Länsi- ja Sisä -Suomen AVI on antanut päätöksen (Dnro LSSAVI/ /2010) RKTL:n Laukaan kunnassa sijaitsevan kaianviljelylaitoksen vesitalousluvan lupaehtojen tarkistamisesta. Lupa koskee Peurunkajärven säännöstelyä kaianviijelyiaitoksen tarpeisiin. Päätöksessään Länsi- ja Sisä -Suomen AVI on antanut luvan keskivedenkorkeuden nostoon, myös korkeinta sallittua ylivedenkorkeutta on korotettu ja alinta sallittua alivedenkorkeutta alennettu. Edellä mainitut muutokset mahdollistavat suuremman vesimassan varastoimisen Peurunkajärveen. Valitusasiakirjat ovat nähtävinä kokouksessa. Ehdotus Ympäristötoimenjohtaja: Laukaan kaavoitus - ja rakennuslautakunta toteaa vastineenaan että se pitää jätettyjä valituksia aiheeliisina. Päätöksen valmistelussa ei ole perehdytty paikallisiin olosuhteisiin eikä otettu huomioon haetun muutoksen lukuisia välillisiä vaikutuksia. Asianosaisten tiedotus hakemuksen mukaisista muutoksista on ollut puutteellista. Useista vaatimuksista huolimatta yleisötilaisuutta, jossa tulevia muutoksia vaikutusalueen ympäristöön olisi havainnollistettu ja selitetty kansantajuisesti, ei ole järjestetty. Lupapäätöksessä asianosaisten julkituomiin haittoihin ja epäedullisiin vaikutuksiin on suhtauduttu vähättelevästi. Valituksissa esitetty vaatimus Aluehallintoviraston päätöksen Dnro LSSAVI/ kumoamisesta ja palauttamisesta uudelleen käsiteltäväksi on aiheellinen. Päätös Kaavoitus- ja rakennuslautakunta: Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Otteen oikeaksi todistaa Laukaa Pentti Salo pöytäkirjanpitäjä

2 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viit- och fiskeriforskningsinstituet Finnish Game and Fisheries Research Institute Viikinkaari 4, PL 2 Viksbkgen 4, PB 2 Viikinkaari 4, P.0. 8ox Helsinki Helsingfors FI Helsinki, Finland Puhelin Telefon Phone Telefax Fax RIIST AN- JA KALANTUT KIMUS /3q/å!61 b 1, Dnro 280/513/2012 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kiriaarno.lansi wavi-fi PL 200 (Wolffintie 35) Vaasa Viite: Peurunkajärven säännöstelyn ja Laukaan kalanviljelylaitoksen vesitalousluvan lupaehtojen tarkistaminen LSSAVI/137/04.09/2010 Asia: Vastine annettujen valitusten johdosta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirje Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) antaa vastineensa valituksiin, jotka koskevat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä ( nro 80/2013/2, Dnro LSSAVI/137/04.09/2010). Hakija pitää kaikkia valituksia aiheettomina alempana esitetyin perusteluin. Laukaan kunnanhallitus Hakija antaa vastineen kohdittain seuraavasti. 1) Hakijan käsityksen mukaan hakemusasiakirjat on laadittu lakien, asetusten ja siten kuin on vallitseva yleinen käytäntö ja vaatimustaso vastaavien hankkeiden hakemuksissa. Hakija viittaa lupaviranomaisen toimintaan, jossa on pyydetty tarvittavia täydennyksiä ja jotka hakija on toimittanut. 2) Säännöstelylaskelmien perusteella riittävää vedensaantia viljelylaitokselle ei voida varmistaa vain säännöstelyn alarajaa laskemalla. Vedenkorkeuden laskiessa säännöstelyn alarajan alle, kalojen hyvinvointia turvaavaa vesimäärää viljelylaitokselle ei ole teknisesti mahdollista juoksuttaa vaan tällöin joudutaan sopeuttamaan laitoksen toimintaa tyhjentämällä altaista vähiten uhanalaisien kalalajien ja -kantojen parvia. 3) Hakijan käsityksen mukaan kiinteistöjen omistajien tulee olla tietoisia aikaisemmista lupapäätöksistä ja maksetuista korvauksista. Hakija on hakemuksessaan päivittänyt maankäyt tömuodot nykytilanteeseen korva usesityksessää n. 4) Hakija on käsityksensä mukaan tehnyt riittävät selvitykset arvioiduista menetyksistä ja vahingoista. 5) Metsoreitti on hakijan käsityksen mukaan lähinnä patikointi- ja retkeilyreitti. Reitti kulkee alavalla paikalla Mattilanlahden perukassa (kuva 1).

3 2 Reitti ei ole tarkoitettu moottoroiduilla liikennevälineillä kuljettavaksi. Reitti on myös muualla suunniteltu paikkoihin, jotka ovat veden vaivaamia (kuva 2). Kuva 2. Metsoreitti (Leppävesi)

4 3 Reitti on myös alun perin suunniteltu Peurungan rantaan, joka on tiedetty tulvan vaivaamaksi. Liitteessä 3 on esitetty metsoreitin paikan pituusleikkaus ennen reitin rakentamista. Mahdollisesti tästä syystä reitille on tehty myös vaihtoehtoinen kesäreitti (kuva 1.) Hakijan käsityksen mukaan polulle ei aiheudu vahinkoa, joka muuttaisi sen luonnetta, vahingoittaisi sitä tai estäisi sen käyttöä. 6) Hakijan käsityksen mukaan yleinen tiealue ei ole kunnan omistuksessa tai hoidossa. Täten kunnan valitus tiealueesta ei ole aiheellinen. Hakijan käsityksen mukaan tiealueelle tai tien rakenteille ei aiheudu haittaa tai vahinkoa. Liitteessä 4 on esitetty tien pituusleikkaus, josta näkyy tien tasausviiva. Tie kulkee alimmillaan tasolla noin N60+107,70 m, jolloin tie kuivavara on suunnittelutilanteessa pienimmillään noin 1,30 m. 7) Tältä osin viitataan Peurunkagolf Oy:n valituksesta annettuun vastineeseen. Laukaan Peurunkagolf Oy Hakija vastaa valituksen perusteluihin kohdittain seuraavasti, 1) Ei kommentteja taustatietoihin. 2) Kuuleminen ja valmistelu 1. Hakijan käsityksen mukaan lain vaatima kuuleminen on suoritettu. Hakija on myös vastannut muistutuksiin luvan hakuvaiheessa. 2. Ei kommentteja. 3. Hakija on toimittanut muistutusvaiheessa tarkat korkeuskartat väylistä 6, 9, 10, 16, 17 ja 18. Kartoista näkyy, että ylimmilläkään tulvakorkeuksilla väylät eivät peity veden alle. Ainut kohta, jossa ylivedenkorkeus nousee kenttäalueelle, on väylien 16 ja 17 välisellä siirtymäreitillä. Väylällä 6 vesi nousee tulvalla alueelle, joka on jätetty alavaksi, mahdollisesti luonnonmukaiseksi väyläesteeksi. Kenttien kuivatussalaojien peittyminen veden alle ei itsessään heikennä kuivatusta. Salaojat toimivat täysin myös vedenalaisena, jollaisia käytetään yleisesti alavilla peltoalueilla. On todennäköistä, että jo nykyiselläkin hetkellä osa kentän salaojista toimii ainakin tulva-aikana vedenalaisena. Eroosion ei arvioida kiihtyvän rannoilla. Rannalle tehdyt väylärakenteet on maastokäynnillä todettu olevan hyvin suojattuja eroosiota vastaan. Kentän rakenteiden ei arvioida kärsivän veden pinnan nostosta. Kentän hoito ja muokkaus tapahtuu huomattavasti kevyemmillä laitteilla kuin maataloudessa, jolloin rakenteiden rasitus jää pieneksi. Pinta on myös monivuotista nurmea, joka kestää rasitusta hyvin. 4; Sään nöstelylaskelmien perusteella riittävään vedensaantia viljelylaitokselle ei voida varmistaa vain säännöstelyn alarajaa laskemalla. Vedenkorkeuden laskiessa säännöstelyn alarajan alle, riittävää vesimäärää viljelylaitokselle ei ole teknisesti mahdollista juoksuttaa vaan tällöin joudutaan sopeuttamaan laitoksen toimintaa poistamalla kaloja. 5. Hakija on toimittanut lupaviranomaiselle vesilain vaatimat kiinteistökohtaiset haitta-arviot, joiden perusteella samankaltaisissa vedenpinnan muutoshankkeissa arvioidaan haitat. Haittalaskelmat on tehty erittäin tarkkaan maapinnan korkeusaineistoon ja maankäyttömuotoihin perustuen. Golfkentän kuivatuksessa ja kastelussa toimivat samat lainalaisuudet kuin muussa maankäytössä. Kuivana aikana kesällä kenttää joudutaan kastelemaan

5 IIN 4 intensiivisesti. Sadettimla tarvitaan tyypillisesti esimerkiksi viheriöille 4-6 kpl riippuen viheriön koosta. 6. Hakija katsoo, että lakien ja asetusten vaatimukset on täytetty kaikilta osin. Viranomainen on kuullut asianosaisia lain vaatimalla tavalla ja valittaja on myös käyttänyt mahdollisuutensa tuoda mielipiteensä esiin. 2) Päätöksen perustelut 1. Hakijan käsityksen mukaan Peurungan säännöstelyn muutoshanke vastaa varsin hyvin tyypillistä vedenpinnan nostohanketta. Peurungan säännöstelyn muutoshankkeessa on myös ollut käytössä erittäin tarkka maaston korkeusmalli, joka on nostanut selvästi haittojen arvioinnin tarkkuutta. Haitat on arvioitu yleisesti hyväksytyillä menetelmillä. 2. Hakijan käsityksen mukaan lupaviranomaisen päätös osoittaa selkeästi, että kyseessä on muutoshanke johon kuuluu myös vedenpinnan nosto. 3. Hakijan käsityksen mukaan vedenkorkeuksien muutokset ovat maltillisia. Hakija on myös hakemuksessaan esittänyt muita säännöstelytoimenpiteitä, joilla säännöstelyn alarajan alitus voidaan välttää. Hakija on täten ottanut huomioon, että säännöstelyn muutos pelkästään vedenkorkeuksia nostamalla saattaa aiheuttaa haittoja ja on siksi etsinyt myös muita säännöstelytoimenpiteitä haittojen pienentämiseksi. 4. Hakijan selvityksen mukaan väylällä 9 vesi ei nouse edes ylivedenkorkeuden aikana väylälle (liite 5). Väylällä 6 vesi nousee HW tilanteessa noin 160 m2:n alavalle alueelle, joka mitä ilmeisimmin on jätetty väylälle luonnonmukaiseksi esteeksi. Tarvittaessa painanteen täyttäminen on erittäin vähäinen hanke (liite 5). Väylällä 18 vesi ei nouse väylälle HW tilanteessa. Väylää reunustavat kosteikkoalueet (liitekartat). Väylällä 10 vesi ei nouse väylälle HW tilanteessa. Salaojat toimivat myös vedenalaisesti (liite 5). Väylän 16 puttiviheriön reuna on suojattu eroosiota vastaan. Puttiviheriön saari on luotu keinotekoisesti kaivamalla ja läjittämällä. Saaren järven puoleista osaa suojaa myös kesäaikainen kasvillisuus. 5. Alavilta väyliltä on noin korkeusmittauspistettä. Hakija katsoo tämän riittävän eikä mahdollisella katselmuksella saavuteta lisätarkkuutta haitta-arvioon. Hakijan käsityksen mukaan vahingot on arvioitu oikein. Vedenkorkeuksien muutos on maltillinen ja vahinkoja ei valittajan esittämässä määrin synny. 6. Vedenpinnan nosto ei oleellisesti vaikuta heikentävästi maisemaan eikä täten kentän käytettävyyteen tai arvoon. Alimpien kesänaikaisten vedenkorkeuksien noston voidaan päinvastoin arvioida parantavan maisemaa. Maiseman muutoksen vaikutusta rantakiinteistöjen arvoon ei ole kuitenkaan lähdetty hakemuksessa arvioimaan, koska arvion tekemiseen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mielekästä menetelmää. Voidaan kuitenkin karkeasti arvioida, että miljoonaluokan liiketoiminta, joka valittajan mukaan perustuu suurelta osin maisemallisesti kauniiseen rantamaisemaan,

6 5 hyötyy kuivan ajan vedenkorkeuksien nostosta huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi rannan vapaa-ajan asutus. 3) Hakija on hakenut muutosta säännöstelyn alarajaan, minimijuoksutukseen ja vedenkorkeuksiin. Myös juoksutettava virtaama tulee vaihtelemaan nykyistä käytäntöä enemmän siten, että juoksutusmäärää nostetaan nopeasti. Säännöstelylaskelmissa on siis otettu huomioon erilaisia toimenpidevaihtoehtoja, joita yhdistämällä on päästy suunnittelutilanteeseen, jossa säännöstelyn alarajaa ei tarvitsisi alittaa nykyisessä määrin. Hakija katsoo, että säännöstelyn muutoshanke ei ole pelkkä vedenpinnan nostohanke, vaan siinä on etsitty säännöstelyvaihtoehto, joka on kompromissi haittojen minimoimiseksi. Pekka Räisänen Oy Hakija vastaa valituksen perusteluihin seuraavasti. Hakija on suunnittelun yhteydessä tutkinut valittajan kiinteistön tilanteen paikan päällä ja todennut tontin alavaksi. Lupaviranomainen on päätöksessään antanut määräyksen tontin korottamisesta, minkä hakija myös näkee tarpeelliseksi ja hyväksyy. Lähtökohtaisesti korotus tehdään niin, että korotuksesta aiheutuvia haittoja ei synny tai syntyneet työnaikaiset vahingot korvataan. Muilta esiin tuoduilta osilta hakija viittaa Peurunkagolf Oy:n valituksesta annetun vastineen vastaaviin kohtiin. Kirsti Mäkinen Hakija vastaa valitukseen samoin kuin hakemuksesta annettuun muistutukseen. Lähteen korkeus mitattiin Lähde on hyvin matalalla, lähellä rantaa ja suojaamaton. Hakijan käsityksen mukaan järvivesi pääsee lähteeseen tälläkin hetkellä ja yläpuoliset pintavedet valuvat lähteeseen. Lähdettä ei ole suojattu betonirenkailla tai muilla toimenpiteillä. Lähdettä ei tät en voi da pitää terveellisenä juomaveden lähteenä huolimatta sen käytöstä. Vedenpinnan nosto ei täten oleellisesti heikennä lähteen tilaa. Muut vaikutukset on arvioitu yleisten käytäntöjen mukaan ja muuta erityistä haittaa ei arvioida syntyvän. Tapio Riipinen, Seppo Peura ja Kari Finni yhdessä asiakumppaneineen Hakija vastaa valittajien muistutuksessaan esiin tuomiin ja edelleen valitukseen kirjattuihin seikkoihin siten kuin hakija on vastauksessaan muistutuksiin vastannut. Vaikutukset peltoihin on arvioitu yleisten käytäntöjen mukaan. Muistuttajien mukaan osa järven eteläpään pelloista on viljelykelvotonta. Tämän alueen osalta korvaus olisi voitu laskea joutomaan tai metsämaan korvauksena, mikäli alueita ei ole jo ennemmin korvattu. Hakija viittaa ELY-keskuksen lausuntoon annettuun vastineeseen. EU-tukijärjestelmiä ei käytetä haitan arvioinnin perusteena. Finninkylän kuivatusongelmista kärsiviksi merkatut alueet sijaitsevat useita metrejä järven vedenpinnan yläpuolella ja näihin alueisiin ei arvioida syntyvän vaikutuksia. Vaikutuksia ulkoilureittiin ei arvioida muodos tuvan. Muut vaikutukset on arvioitu yleisten käytäntöjen mukaan ja muuta erityistä haittaa ei arvioida syntyvän. Valittajien esiin tuomiin muihin seikkoihin hakija vastaa seuraavasti: Valittajat eivät ole tuoneet esiin muistutuksessaan eikä hakijan tiedossa ole valittajien valituksessaan mainitsemia sellaisia talous- ja juomavesikaivoja, jotka olisivat vaarassa jäädä veden alle tai joille aiheutuisi muuta haittaa. Finnin yksityistien tasaus kulkee alimmillaan tasolla N60+107,05 m (liite 1). Hakijan käsityksen mukaan maltillisella vedenpinnan nostolla ei ole vaikutusta tien rakenteisiin. Mikäli säännöstelyn muut oks es ta j oht uen vaikutuksia tierakenteisiin

7 6 ilmenee, lupapäätöksen ehdon nro 10 mukaan valittajilla on oikeus hakea korvausta vahingoista. Valittaja ei ole esittänyt Finnintien kunnosta puolueettoman asiantuntijan lausuntoa. Sekä tiekunnan puheenjohtaja, että tieisännöitsijä toimivat asiantuntijan roolissa omassa valituksessaan ja tielsännöitsijä on antanut asiantuntijalausunnon omaan valitukseensa. Korvenjätön metsätien tiekunta Korvenjätön metsätien tasaus kulkee alimmillaan tasolla noin N60+107,06 m (liite 2). Hakijan käsityksen mukaan maltillisella vedenpinnan nostolla ei ole vaikutusta tien rakenteisiin. Tie on pääosin maa- ja metsätalouden käytössä, jolloin tien rasitus on vähäistä. Mikäli säännöstelyn muutoksesta johtuen vaikutuksia tierakenteisiin ilmenee, lupapäätöksen ehdon nro 10 mukaan valittajilla on oikeus hakea korvausta vahingoista. Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilönä hakemusasiassa on tuotantopäällikkö Risto Kannel, Risto.Kann el rktl.fi, puh Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos Yksikönjohtaja Petri Heinimaa Tuotantopäällikkö Risto Kannel Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 L Liite 5 Pituusleikkaus Finnintie Pituusleikkaus Korvenjätöntie Pituusleikkaus Metsoreitti Pituusleikkaus Valkolantie Peurunkagolf Oy:n alavien väylien kartat

8 ö j 10` &.39 10å'

9 N r + O c O cn (D O g = Q O cp

10 O c- O CD N T. O Q O c- 0 en (D O ' (D C U) C C G C C 5 10` &

11 1O ok: 1 å:j9 334: ö :

12 Peurunka Golf, rata 6 Nykyinen HW mk 1:1000, N 60+m Tuleva HW Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho

13 Peurunka Golf, rata 9 Nykyinen HW i, 1.1 Ann Janj-- T..1.- uw Ymniiristtekniikan insinööritoimisto Jami Aho

14 Peurunka Golf, rata Nykyinen HW a. l c n n..... l...,, uur Y m n i i r i s t e k n i i k a n insi n öö r it o im i st o Jam i Aho

15 Peurunka Golf, rata 16 Nykyinen HW mk 1:1000, N60+m Tuleva HW Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho

16 eurunka Golf, rata 18 Nykyinen HW k 1:1000, N60+m Tuleva HW Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho

17 e i Elinkeino-, liikenne- ja Vastine 1/1 ympäristökeskus KESELY/303/07.00/2010 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL Vaasa Viitteet Vastinepyyntö , Dnro LSSAVI/ Vaasan hallinto -oikeudelle Vastine valitusten johdosta Peurunkajärven säännöstelyn ja Laukaan kalanviljelylaitoksen vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista koskevassa asiassa Valituksenalainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antama päätös nro 80/2013/2, joka koskee Peurunkajärven säännöstelyn ja Laukaan kalanviljelylaitoksen vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista Valittajat Laukaan kunnanhallitus Laukaan Peurunkagolf Oy Pekka Räisänen Oy Kirsti Mäkinen Tapio Riipinen, Seppo Peura ja Kari Finni yhdessä asiakumppaneineen Keski -Suomen ELY -keskuksen vastine Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue uudistaa asiassa aiemmin antamansa lausunnon ja toteaa, ettei sillä ole valitusten johdosta muuta lausuttavaa. "_21_ Ympäristönsuojelupäällikkö Hannele Vii-Kauppila Ympäristölakimies Tarja Kangasmaa Keski-Suomen elinkeino -, liikenne - ja ympäristökeskus Puh PL 250 Sähköposti Jyväskylä kirjaamo.keski-suomi(c@ely-keskus.fi

18 f n Aluehallintovirasto Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/ VAASAN HALLINTO-OIKEUS VASA FÖRVALTNINGSDOMSTOL Saap. AN Liitteet. kpl 151 Bilagor' sivuja / sidor Viite diaarinumero LSSAVI/137/04.09/2014 VALITUSASIAKIRJOJEN LÄHETEKIRJE Valituksenalainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, pvm Nro: 80/2013/2 Hakija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asia: Peurunkajärven säännöstelyn ja Laukaan kalanviljelylaitoksen vesi-talousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Laukaa Valittajat 1. Laukaan kunnanhallitus 2. Laukaan Peurunkagolf Oy 3. Pekka Räisänen Oy, 4. Kirsti Mäkinen 5. Tapio Riipinen, Seppo Peura ja Kari Finni yhdessä asiakumppaneineen Vastineet 1. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristöja luonnonvarat 3. Laukaan kunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta ALUEHALLINTOVIRASTON LAUSUNTO VALITUKSISTA JA VASTINEISTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Aluehallintovirasto toteaa, että katselmustoimitus ja maastotarkastus eivät ole asian käsittelyssä olleet tarpeen, sillä hakemusasiakirjat on laadittu riittävällä tarkkuudella hankkeen vaikutusten ja edunmenetysten arvioimiseksi. Valituksenalaisessa asiassa on kyse maltillisesta säännöstelyn muutoksesta, ei uudesta säännöstelyasiasta. Kuulemismenettely on toteutettu riittävällä laajuudella vesilaissa määrättyjen säännösten mukaisesti. Hakemuskuulutuksesta on lisäksi