Kaupunkiympäristö leikkikenttänä. Hanki lapsuus takaisin. Ilmaista vai maksullista? Mikä on joukkoliikenteen oikea hinta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkiympäristö leikkikenttänä. Hanki lapsuus takaisin. Ilmaista vai maksullista? Mikä on joukkoliikenteen oikea hinta?"

Transkriptio

1 05 07 Kaupunkiympäristö leikkikenttänä. Hanki lapsuus takaisin. Ilmaista vai maksullista? Mikä on joukkoliikenteen oikea hinta? Rönsy vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto vino 1 / 2008 Vallan valtaajat 7 Paikallisjunat takaisin. 11 Esteettömyys on ihmisoikeusasia. 12 AMK ammattisurkea?

2 tässä rönsyssä Jogurtti kiertueella 4 Tilassa Metsä avoimena tilana Oleskellaan asiattomasti. Katutaide töhryä vai tulkintaa? Joskus kannattaa eksyä. Meiju Niskala kertoo miksi. Julkinen vai kaupallinen tila? 6 Liikkeessä Näin ruoka matkaa EU:ssa. Raide vai moottoritie? Julkisen liikenteen oikea hinta. Lotta Kortteinen ja Heikki Sairanen vastaavat. Junassa kädet ovat vapaat ja linja-autossa on tunnelmaa. Hyödynnä matka-aika. Paikallisjunat takaisin? 8 Ihmiset Mistä talonvaltauksissa on kyse? Jehki Härkönen ja Johanna Sumuvuori keskustelevat. Kirkko kaikkien paikka? Fiksu politiikka ei ole vanhaan sopeutumista. Lue ajan merkkejä tai tulevaisuus jää saapumatta. 10 Yhdessä 12 Ilmiöt 13 ViNO 14 Kevyet Avoimen tilan vastakohta on vankila. Millaista on elämä suljettujen seinien sisällä? Esteettömyys on ihmisoikeusasia. Toteutuuko se Turussa? Kasvi AMK ammattisurkea? Ydinvoima puhututtaa Taiwanissa. Heipä hei, ilmainen koulutus. Puheenjohtajilta Kela pyörii, kolikot kilisevät. Mikä elokuvakerho toiminnassa maksaa? Vinokuva Arvostelut Arhippa Inkinen Ennen selän takana jupistut mielipiteet ovat nyt kaikkien luettavissa. Meillä on velvollisuus valita kulkuneuvo, joka ei ole kommunistinen. Sellainen on oma auto. Kyllä! Haluan luoda ja toteuttaa vaihtoehtoja. Pallosta ja sen asukeista on pidettävä huolta. Liityn Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton jäseneksi. Liityn jäseneksi verkossa (www.vino.fi/liity.php). Minun ei tarvitse postittaa tätä kirjettä. Haluan liittyä vain ViNOon. En halua liittyä Vihreän liiton jäseneksi enkä saada jäsenetuna Vihreää lankaa. Jäsenmaksu on valintasi mukaan 25 tai 10 euroa. ViNOn jäsenet saavat jäsenetuna Rönsyn tilauksen. Jos liityt samalla puolueeseen, saat vuoden loppuun asti samalla maksulla myös Vihreän Langan. Nimi Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Puhelinnumero Syntymävuosi Vastaanottaja maksaa postimaksun Vihreä liitto rp vastauslähetys tunnus Helsinki 2 Rönsy

3 pääkirjoitus Bang bang! Rönsy 1/2008 missä olit, kun kuulit Kauhajoen kouluammuskelusta? Minä astuin karusta elokuvamaailmasta karuun todellisuuteen. Elokuva oli Ben X, ahdistava tarina koulukiusatusta pojasta. Melkein yhtä ahdistava kuin tosielämä. Pian tapahtumista kuuluttivat Facebook-kaverien statukset. Yksi on järkyttynyt eikä voi ymmärtää. Toinen pohtii ampujan kotikasvatusta. Kolmas huutaa vaan: WTF? Ei taas!! Hetken päästä sähköpostiin saapuu jo kutsu Kauhajoen suruadressiin. Halonen esittää valittelunsa uhrien omaisille. Vanhanen väläyttää käsiaseiden kieltämistä. Aamu-tv:ssä väitellään siitä, onko syy suomalaisten yhteisöllisyyden puutteessa. Kouluammuskelujen, tsunamien ja bussionnettomuuksien yhteydessä jaksaa aina ihmetyttää yksi asia. Miksi ihmiset ovat niin helkutin järkyttyneitä täysin tuntemattomien kohtalosta? Ja onko aina jonkun kuoltava, ennen kuin käydään arvokeskusteluita? Ehkä. Poliittinen vaikuttaminen on hidasta ja turhauttavaa. Helpompaa on posauttaa aivot pellolle kun harmittaa. Mediahuomio on satakertainen verrattuna tylsän pikku lakialoitteen tekemiseen. Kun uhriksi vielä valitaan pulskanpunakoita länsimaalaisia, päästään varmasti julkisuuteen. Kukapa nyt jaksaisi välittää vaikkapa sodasta, joka on meneillään tälläkin hetkellä jossain Afrikassa. Pidetään vaan oma takapihamme kunnossa. Juuri nyt Mikko Kuustonen kertoo televisiossa, mitä ammuskelusta opimme: Jokaisen ihmisen perusihmisyys on sama. Onko? uusi rönsy-lehti pyrkii tarjoamaan lukijoilleen sopivassa suhteessa painavaa sanottavaa ja kepeämpää kelluntaa. Toivomme, että lehti tuottaa keskustelua, ravistelee totuuksia ja herättää ajatuksia. Valitsimme uutta ilmettä tukemaan kaksi graafista elementtiä: pilven ja puhekuplan. Kumpaakin tarvitaan politiikassa: sekä utopioita että uskallusta sanoa. Joskus myös asian vierestä. Muista käyttää ääntäsi. aija Julkaisija Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Fredrikinkatu 33 A Helsinki Päätoimittaja Aija Amee Toimitussihteeri Heikki Korpela Taitto Markus Koljonen Kirjoittajat Annukka Berg, Jaakko Junttila, Joonas Jylhä, Mari Kekkonen, Sakari Kestinen, Markus Koljonen, Heikki Korpela, Jukka Kumpuvuori, Janne Länsipuro, Laura Nordström, Erkki Perälä, Jalmari Saarla, Tuukka Simonen, Leo Stranius, Hanna Tarnanen, Sini Terävä, Amu Urhonen Kuvat Antti Kyrö, Kukka Ranta, Heikki Rönkkö, Lauri Soini, Maria Vahokoski Kolumnistit Sam Inkinen, Jyrki J.J. Kasvi Sarjakuva Miiku Lehtelä Painopaikka Art-Print Oy/Kokkola Kannen kuva Lauri Soini Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNO) on Vihreiden valtakunnallinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö. Sillä oli vuoden 2008 syyskuussa 17 jäsenjärjestöä eri puolilla Suomea. Osallistu Rönsyn kehittämiseen! Anna palautetta Rönsystä! Rönsyile risuja, ruusuja ja mielipidekirjoituksia palstoillemme sähköpostiosoitteeseen mennessä. Ilmoittamalla samalla yhteystietosi osallistut arvontaan, jossa voit voittaa 40 euron lahjakortin Labby-luomuverkkokauppaan. Rönsy kaipaa myös uusia tekijöitä. Oletko kiinnostunut valokuvaamisesta, kirjoittamisesta tai kuvittamisesta? Tai onko sinulla juttuideoita? Ilmoittaudu mukaan Rönsyn toimituskuntaan: Terveisiä päättäjiltä kuvitus antti kyrö Suomalainen tarvitsee elämässään neljä ällää: 1. leipää 2. lämpöä 3. lämmintä kättä 4. luoteja. Olli Sademiehen (ps) www-sivut melkoisia lukuja henkilöautoliikenteestä, , Kyllä se on minun mielestä joukkoliikennettä jo, jos mikä. Olli Sademies (ps), Helsingin kaupunginvaltuusto, saataisiin liikenne sujuvammaksi, kun poistettaisiin turhat pullonkaulat, järjettömät liikennevalot. Olli Sademies (ps), Helsingin kaupunginvaltuusto, Viikonloppuilta-aresti nuorisorikollisuuden torjuntakeinoksi. Laihialan kokoomusnuorten puoluekokousaloite, 2008 Millaisen paineen turhan varhaiseen, tunnesiteettömään seksiin ViNOn esitys toteutuessaan loisi, sitä ei kantaa sorvattaessa ehkä mietitty. Maaseudun tulevaisuus, , ViNOn aloitteeseen kondomien jakamisesta nuorten kesätapahtumissa ja kokoontumispaikoissa Silloin, kun kaikki kärsivät niin yleensä kärsimys on aika vähäistä ja 10-vuotiaat ovat olleet kova sakki siihen aikaan, eivät ne mitään kuolemaa ole pelänneet. Ilkka Taipale (sd), ilmatorjuntaan sijoitetuista sotilaspojista, Helsingin kaupunginvaltuusto Mitä ksylitoliin tulee, toki se säästää hampaita, mutta hyvin paljon makeistuotteita käytetään myös ravintona, ja silloin nimenomaan perinteellinen sokeri on siinä se merkittävin aine. Ksylitolissa ei ole läheskään sitä voimaa, niin kuin sanotaan. Matti Vähänäkki (sd), eduskunnan lähetekeskustelu makeisveron poistamisesta ? Kimmo Helistö (vihr), Helsingin kaupunginvaltuuston pöytäkirja (koko puheenvuoro) 3 Rönsy

4 tilassa Jos metsään haluat mennä nyt Ei-kaupallinen, yhteisessä käytössä oleva kaupunkitila hupenee. Ovatko metsät vapauden viimeisiä tyyssijoja? kuva: manhole.ca cc-by-nc-sa-2.0 Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset yleiskäyttöoikeudet eli jokahenkilönoikeudet ovat periaatteessa laajat. Ne juontavat juurensa historiasta ja maantieteellisistä tosiasioista. Tehometsätalous, mökkeilykulttuuri ja autoistumisen mahdollistama haja-asutus asettavat metsien aseman avoimena tilana erilaiseen valoon. Käytännössä metsänkäyttö on usein yhden käyttäjän sanelemaa, yksipuolista ja poissulkevaa. Sienestäminen ojitetulla hakkuuaukealla on turhauttavaa, mökkikylän kupeessa on ikävä telttailla eikä tiheän nuoren kuusikon läpi voi kävellä. Metsänomistajat rajoittavat jokahenkilön oikeutta käyttää metsää. Voiko heidät viedä käräjille? Käsittely ratkaisee metsän kunnon Ympäristöministeriössä yleiskäyttöoikeuksia työkseen pohtiva ylitarkastaja Pekka Tuunanen ei pidä realistisena, että maanomistajia velvoitettaisiin lailla pitämään metsänsä sellaisessa kunnossa, että kuka tahansa voi niitä käyttää. Ruotsissa voi lain nojalla vaatia esimerkiksi kulkua rajoittavan aidan purkamista, Tuunanen mainitsee. Hänen mielestään olisi parempi, että metsän käsittelytapa takaisi talousmetsienkin soveltuvuuden virkistykseen. Edistystä voi nähdä esimerkiksi siinä, että laajamittaisesta metsänaurauksesta on enimmäkseen luovuttu. Metsien säilyminen vapaana julkisena tilana edellyttää kansalaisilta valppautta. Talousmetsien käsittelyssä suurta valtaa käyttävät metsänhoitoyhdistykset. Kaupunkilaismetsänomistajien määrän kasvaessa paine pehmeämmän käsittelyn puolesta toivottavasti kasvaa yhdistyksissä. Helpointa on vaikuttaa kuntalaisten yhteisesti omistamiin metsiin. Ei tunnu kovin järkevältä, että kaupunkilaisten omia metsiä hoidetaan avohakkuin. Siitä päättävät vaaleissa valitut luottamushenkilöt. janne länsipuro Kirjoittaja on luomuyrittäjä ja vihreä toimija. Asiaton oleskelu sallittu Kaupunkilaisten elinympäristö on täynnä erilaisia kieltokylttejä ja -tauluja. Asiaton oleskelu kielletty on tuttu näky metroasemilla, rappukäytävissä ja jopa terveyskeskusten odotustiloissa. Vaikka olemmekin tottuneet kieltoihin ja ohitamme ne niiden sisältöä sen enempää ajattelematta, kannattaa tähän kieltoon suhtautua vähintään skeptisesti. Ei ole harvinaista, että metroasemalla liian kauan kaveriaan odottaneet nuoret saavat seurakseen vartijan, joka kehottaa asiattomia oleskelijoita poistumaan. Helsingin poliisin mukaan kaikki, mikä ei liity matkustamiseen, on asemilla asiatonta. Ymmärrettävää sinänsä. Mutta HKL:n kanta on, ettei oleskeluun asemilla puututa, kunhan se ei ole häiritsevää eikä järjestyslakia rikota. Kerrostalojen rappukäytävistä löytyvät kieltotaulut ovat useimmiten isännöitsijän tai asuntoyhtiön asettamia, samoin pihojen läpikulun kieltävät kyltit. Niille ei kuitenkaan ole perusteita. Asiaton oleskelu on käsitteenä epäselvä, sillä sille ei löydy laista määritelmää. On tärkeää että ihmiset ymmärtävät omat perusoikeutensa ja tiedostavat milloin niitä yritetään rajoittaa väärin perustein. jaakko junttila Taide karkaa gallerioista Taide on aina ollut pakoa todellisuudesta. Se pakenee myös perinteisistä muoteistaan. Ympäristötaiteesta on tullut tärkeä osa nykytaidetta niin kuhisevassa kaupunkitilassa kuin hiljaisuuteen pysähtyneessä metsässäkin. Ympäristötaide pyrkii vuorovaikutukseen ympäröivän todellisuuden kanssa. Teos yhdessä tilansa kanssa muodostaa kokonaisuuden, joka viestittää kokijalleen jotakin. Tärkeää on, että taide kertoo jotain uutta ihmisen suhteesta ympäristöön. Katutaide katoaa Kaupunkitilassa ympäristötaiteella on kiistelty paikka. Graffitit, tarrat ja julisteet eli katutaide on ollut osa kaupunkikulttuuria jo vuosikymmenten ajan. Helsingin kaupungin rakennusvirasto käynnisti vuonna 1998 Stop töhryille -kampanjan, jonka tarkoituksena on puhdistaa Helsingin katukuva graffiteista ja tageista, tarroista, julisteista eli kaikesta ns. katutaiteesta. Kampanja on ollut voittoisa, sillä töhryjen tai katutaiteen määrä on kampanjan tilastojen mukaan enää kymmenesosa projektin aloitusvuodesta. Taidetta vai töhryä? Monien mielestä graffitit ovat taidetta, jonka näkeminen oikeanlaisissa paikoissa ilahduttaa ja inspiroi. Silti niihin suhtaudutaan virastoissa kuin kaduilla pesivään ruttoon. Olisi tärkeää löytää katutaiteelle kaupungeissa vakaa keskitie, jossa taiteen ei tarvitsisi väärien sijoituspaikkojen vuoksi saada töhryn leimaa, vaan ansaitsemansa arvostuksen. Myös luvallisia katutaiteeseen varattuja seiniä ollaan lopetettu kampanjan nollatoleranssin aikana. Tarkoitus ei ole pelkästään siivota syntyneitä maalauksia, tarroja tai julisteita, vaan myös yrittää ennaltaehkäistä kyseisenlaisen kaupunkikulttuurin syntymistä. Maalaan vain rumiin kohteisiin. 18-vuotias Joonatan (nimi muutettu) on harrastanut maalausta kaksi vuotta. Graffiti on paras tapa saada omaa taidetta esille, hän sanoo. Joonatanin mielestä teoksen kohteella on merkitystä. En ikinä maalaisi vanhaan omakotitaloon tai yksityisomistuksessa olevaan paikkaan. Vain rumiin kaupungin omistamiin kohteisiin. Stop Töhryille -kampanja ei kuitenkaan erottele kohteita. Vaikka maalaisin eduskuntataloon tai rumaan alikulkusiltaan, seuraukset ovat samat. Ei se ole oikein. jalmari sarla kuva lauri soini 4 Rönsy

5 tilassa Kaupunki haltuun kokemalla Tutustakin ympäristöstä voi löytää uusia puolia, kun on valpas. Kokemuksellisen kaupungin konsultti Meiju Niskala kertoo miten. aija amee Kokemuksellisen kaupungin konsultti -projekti käynnistyi Helsingin juhlaviikoilla ja vieraili syyskuussa Turussa. Mistä on kyse? meiju niskala Se on julkisiin tiloihin levittäytyvä kaupunkitaidehanke. Levitän vastaanottoni kaupungille ja minulta voi tulla toivomaan esimerkiksi pelottavaa, sosiaalista tai romanttista kaupunkikokemusta. Erilaisia paketteja on noin sata ja niistä yhdistellään toiveiden mukainen kokonaisuus. Konsultointi on ilmaista. Ensi kesänä olisi tarkoitus lähteä Suomen kiertueelle pohjoisesta etelään. aa Miksi juuri tällainen hanke? mn Se jatkaa aiemmin kehittämääni arjen löytöretkeilyteemaa. Tarkoitus on nyrjäyttää ihmisten arkea positiiviseen suuntaan ja avata uusia puolia tutusta ympäristöstä. Situationistien mukaan suurin osa ihmisistä ei kuole, sillä he ovat jo eläessään kuolleita. Yhteiskunta on silitysrauta, joka silittää meistä rypyt pois. Tavoitteeni on, että ihmiset näkisivät ettei kaikkea tarvitse niellä. Vaihtoehtoja on. aa Millaisia tehtäviä annat löytöretkeilijöille? mn Jos haluaa tutustua uuteen ihmiseen, voi esimerkiksi jättää lankakerän toisen pään Espalle, kävellä Senaatintorille ja odottaa että joku löytää sinut. Tai vetää jalkaansa harhailusukat, joiden vartta käärimällä löytyy toimintaohjeita. Kaupungin kaunistusta haluavalle voin antaa tehtäväksi istuttaa kukan kaupungin rumimpaan kohtaan. Monet tehtävistä liittyvät jotenkin kaupungin historiaan, koska tarinat tekevät paikoista merkityksellisiä. aa Miten kokemuksellisuus näkyy omassa arjessasi? mn Se on pieniä tekoja. Kirjastossa saatan merkitä kirjan parhaat kohdat post-it-lapuilla, ja jätttää ne seuraavan lukijan löydettäväksi. Jos löydän jonkun muun tekemän kauppalistan, voin tehdä ostokset sen mukaan. Se on leikkiä, jonka säännöt voi rakentaa itse. Voin vaikka päättää, että menen tänään töihin kattojen kautta. Joskus olen myös mennyt aamupalatarvikkeiden kanssa aamiaiselle valtion virastoihin. Ystävänpäivänä kiersin virastoja ja pyysin virkailijoita pitämään minua kädestä. Kaupunkikonsultin vastaanotot ja vinkkejä omatoimiseen kaupunkiseikkailuun: Moni asia, joka on sallittu lapsille, on aikuisilta kielletty. Kaupunkiarjenkin voi nähdä huvipuistona. Elämykseen tai tunteita herättävään kokemukseen ei tarvita rahaa, sanoo Meiju Niskala. Autuas julkinen tila? Mitä saa tehdä julkisissa tiloissa ja mitä kaupallisissa? Mikä taas on kiellettyä? Turun nuorisoasiainkeskuksen osastopäällikkö Eeva Roiha sekä Kauppakeskus Hansan johtaja Timo Palvianen vastasivat. Mitä saa tehdä? harrastaa luovaa toimintaa, kuten musiikkia, tanssia ja taidetta nuorisokeskus saa kauppakeskus saa, luvan kanssa Nuorisokeskus Vimmassa käy kuukaudessa arviolta 2500 nuorta, kun taas Hansassa käyvistä yli miljoonasta kuukausittaisesta kävijästä noin kolmannes on nuoria. Eeva Roihan mukaan Turussa on ongelmana saada kauppakeskuksessa hengaavat nuoret nuorisotoiminnan piiriin. Heistä suuri osa on lastenkodin nuoria, joita valvotaan kotona ja koulussa, ja he eivät halua enää vapaa-ajallaan tulla valvotuksi, Roiha sanoo. Ristiriitaista sinänsä, sillä kauppakeskukset valvontakameroineen ovat huomattavasti tarkemmin tarkkailtuja tiloja. Jos julkinen tila ei edusta vapautta, edustaako kauppakeskus? mari kekkonen & tuukka simonen kuva jean-pierre dalbéra järjestää kokouksia, paneeleja ja poliittisia tapahtumia kritisoida kaupallista toimintaa saa saa ei saa, lukuun ottamatta sovittuja vaalipaneeleja ei saa syödä omia eväitä saa saa feissata eli värvätä jäseniä tai lahjoittajia järjestölle vain järjestöjen omissa tilaisuuksissa luvan kanssa talviaikana käyttää päihteitä ei saa ei saa 5 Rönsy

6 liikkeessä Pieni purkki, paljon kilometrejä Ruoka matkaa tänään 65 prosenttia enemmän kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Paljonko kilometrejä kertyy ennen kuin purkillinen mansikkajogurttia päätyy kaupan hyllylle? Tunnettu tutkimus mansikkajogurtin kumipyöräketjusta löytyy Saksasta viime vuosikymmeneltä. Stefanie Bögen tutkiman eteläsaksalaisen meijerin maito tuli tuotantopaikan läheltä, eikä myöskään sokerilla ollut pitkää matkaa takanaan. Jogurtin tekoon tarvittavat bakteeriviljelmät kärrättiin perille kuitenkin jo Tanskan rajan tuntumasta. Lasipurkki saapui Baijerin kautta, mutta sen tarveaineet tulivat kauempaa. Jogurtin mansikat olivat puolalaisia, mutta ne vietiin Belgian rajalle käsiteltäviksi ennen kuin ne saapuivat tehtaalle. Kun kaikki mansikkajogurtin vaatimat matkat laskettiin yhteen, kuljetusrekan nielemän asvaltin määräksi saatiin 7857 kilometriä. Jokaista jogurttipurkkia kohden rekka kulki 9,2 metrin verran. Onko se paljon vai vähän? Bögen mukaan merkityksellistä on, että jogurtin tuotantoon mahtui turhia metrejä. Ne aiheuttavat päästöjä, melua ja teiden kulumista. Lisääntyvä liikenne tarvitsee yhä uusia kulkuväyliä, jotka pirstovat elinympäristöjä. Hajautetummalla tuotantorakenteella, kuljetusten paremmalla järjestämisellä ja pakkausten yhtenäistämisellä painetta voitaisiin vähentää. Ja pitääkö samantyyppisiä elintarvikkeita kuljetella edestakaisin? Toista meijerituotetta, juustoa, viedään Suomesta vuosittain noin 137 miljoonan euron arvosta ja tuodaan noin 143 miljoonalla eurolla. annukka berg Näin saksalaisen mansikkajogurtin osat matkustivat: Maito lähialueelta Sokeri lähialueelta Mansikat 1400 km Bakteeriviljelmät 850 km Lasipurkki 800 km Lähde: Stefanie Böge / Luonnon uusi laskuoppi 2000 kuvitus kukka ranta Kumman sinä valitset? Moottoriväylä vai joukkoliikenne hanke? Muurlan ja Lohjan yhdistävä E18- moottoritie sekä 80-pysäkkinen Helsinki Espoo-pikaraitiotie kummatkin kattaisivat 50 kilometrin matkan ja kuljettisivat 6000 henkeä tunnissa. Laskimme päästötonnit kuljetettua henkeä ja kymmentä kuljettua kilo metriä kohden. Arvioimme pikaraitiotien päästöt Lipasto-järjestelmän sähköjuna-ajo - vaihtoehdolla ja keskimääräisellä junan matkustajamäärällä. kuvitus heikki rönkkö Lähteet: tiehallinto.fi, tramwest.fi, lipasto.vtt.fi 6 Rönsy

7 liikkeessä Rahalla saa ja hevosella pääsee Helsinkiläinen opiskelija ja järjestösihteeri Lotta Kortteinen kannattaa maksutonta joukkoliikennettä. Julkinen liikenne on perusoikeus siinä missä vaikkapa terveydenhuoltokin. Ihmisten on tulotasosta riippumatta päästävä liikkumaan: tapaamaan toisiaan, harrastamaan, käymään töissä ja opiskelemaan, Lotta luettelee. Laatuun ja maksuttomuuteen tulisi satsata yhtä aikaa. Joukkoliikenteen laatuun tulee käyttää kaikki ruuhkamaksujen tuotot. Hintojen poistaminen voidaan kattaa kunnallisverolla. Matkalla ollaan, mutta mitäs nyt? Ammattikuskin kyydissä jää matkustajalle aikaa, jonka voisi käyttää hyödyllisesti. Listasimme yleisimmät ajanvietteet. 1. Fiilistely. Ikkunasta ulos tuijottelu ja musiikin kuuntelu lienee ylivoimaisesti suosituinta. 2. Lukeminen. Saa ajan kulumaan kuin siivillä. Mielenkiintoisimmat kaunokirjalliset teokset kannattaa jättää muihin tilanteisiin, jotta kulkuneuvosta malttaa nousta pois. Ilmaisjakelulehtien lyhyistä jutuista tai sudokuista on helppo nostaa katse kiihdytysten, hidastusten ja mutkien ajaksi, joten matkapahoinvointitaipumuskaan ei haittaa. Sanomalehden aamupalapöydästä mukaan nappaava kohtaa nopeasti liikennevälineen fyysiset rajoitteet, kun kädet levittyvät vierustoverin syliin. Muita lehtiä voi sen sijaan matkansa virkistykseksi lukea ongelmitta pois lukien lääkärilehtien kirurgiset artikkelit ja pornolehdet, joiden kuvitus saattaisi nostattaa muissa matkustajissa epätoivottuja reaktioita. 7 Rönsy Ihmisen päästävä on liikkumaan tulotasosta riippumatta. Pitäisikö joukkoliikenteen olla maksutonta vai maksullista? Kysyimme vinolaisilta kunnallisvaaliehdokkailta, mikä on joukkoliikenteen oikea hinta lähiliikenteessä Esimerkiksi Helsingissä tämä tarkoittaisi verojen nostamista yhdellä äyrillä. Jotta veronnousu olisi suurempi kuin lipun nykyinen hinta, pitäisi tienata yli 3600 euroa kuussa, Lotta havainnollistaa. Lotan mielestä joukko- ja kevyt liikenne eivät kilpaile keskenään. Kuinka moni oikeasti kävelee tai pyöräilee sen takia, että se on halvempaa? Bussissa rytyyttäminen ei kilpaile kevyen liikenteen vapauden, kätevyyden ja kuntoilun kanssa. Yksityisautoilu vähenee ruuhkamaksujen, tietullien ja jatkuvasti kallistuvan polttoaineen ansiosta, Lotta huomauttaa. 3. Puhuminen. Kun matkustaa kaverin kanssa tai kyytiin nousee yllättäen tuttava, kuulumiset vaihtuvat kätevästi matkalla. Yksin matkustaessa voi puhua puhelimessa, kunhan ei häiritse muita. Jostakin syystä kulkuvälineen nytkähtäessä liikkeelle useimmat hiljenevät. Ja sitä tehokkaammin, mitä väsyneempään aikaan ja mitä pienemmällä joukolla ollaan liikkeellä. Lauantai-illan kaveriporukka lienee meluisimmasta päästä, kun taas aamu- tai iltapäiväruuhkassa keskustelu on suorastaan harvinaista. Pikkulasten loputon kyselytulva ei lakkaa edes (tai varsinkaan) matkan ajaksi, oli aika mikä hyvänsä. Saastuttajan täytyy maksaa. 4. Nukkuminen. Aamutuimaan houkuttelevaa mutta hieman riskialtista. Kokeneet aamu-unien pidentäjät onnistuvat tässäkin tutulla reitillä omaa pysäkkiä edeltävät käännökset, liikennevalot, asemakuulutukset ja muut merkit havahduttavat ajoissa. 5. Työ ja huvinpito. Kokeneet matkustajat tekevät kyydissä sitä mitä luppoaikanaan muulloinkin. Kännykällä voi lukea sähköposteja ja villasukka valmistuu vauhdikkaasti. Opettajia on yhytetty koe- tai ainepino sylissä korjauspuuhissa ja raitiovaunuissa on vedetty peräti kitarasäestettyjä yhteislauluja! Jos vain uskallusta löytyy, vain kekseliäisyys on rajana. Hauskaa matkaa! hanna tarnanen Kirjoittaja ei lukisi lääkärilehtiään, ellei kulkisi talvisin bussilla yliopistolle. Tamperelainen opiskelija Heikki Sairanen arvioi, että sopiva hinta olisi 1 2 euroa. Julkisen liikenteen tarkoitus on lähinnä vähentää päästöjä. Saastuttaja maksaa -periaate ei toteudu, jos liikkuminen on maksutonta, Heikki huomauttaa. Koulutus ja liikkuminen eivät Heikin mielestä ole vertailukelpoisia oikeuksia. Maksuttomasta koulutuksesta hyötyy koko yhteiskunta. Sillä on myös itseisarvo. Se, että ajan bussilla, ei ole itsessään hyvä asia, Heikki summaa. Heikin mukaan maksuttomuus lisäisi lyhyitä joukkoliikennematkoja, mitä hän pitää ongelmana. Pyöräily ja kävely ovat ainoat saasteettomat liikkumismuodot. Kaupunkiseuduilla bussilla kulkemisen päästöt ovat VTT:n mukaan jopa puolet yksityisautoilun päästöistä. Suurin haaste on saada yksityisautoilijat joukkoliikenteeseen. Yksityisautoilun pitää olla selvästi kalliimpi vaihtoehto. Lippujen hintoja tulisi laskea hieman, ja niissä on hyvä huomioida varallisuuseroja, Heikki jatkaa. Köyhempiä ihmisiä tulisi silti auttaa ensi sijassa sosiaalipolitiikalla. Viime kädessä autoilijalla on kyllä rahaa liikkumiseen, sillä autoiluhan maksaa. Tärkeintä on lisätä linjoja ja tehdä joukkoliikenteestä laadukkaampaa. Sekä Lotta että Heikki haluavat lisätä joukkoliikenteen laatua ja ympäristöystävällisyyttä. Linjoja pitäisi lisätä, vuorovälejä tihentää ja liikennettä viedä raiteille. heikki korpela Paikallisjunien paluu on mahdollista 1960-luvulta lähtien paikallisjunaliikenne lakkautettiin vähitellen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Samalla hävisi 1300 pysäkkiä. Paikallisjunien paluu laajentaisi työssäkäyntialuetta ja kasvattaisi yritystoimintaa. Yhdyskuntien tiivistyessä lähipalvelut kehittyvät. Asukkaat voivat luopua ainakin toisesta autosta ja liikkua pienemmällä hiilidioksidikuormalla. Paikallisjunien palauttamista on tutkittu useilla seuduilla. Kunnat eivät kuitenkaan voi järjestää junaliikennettä itse, vaikka haluaisivat. VR Oy:llä on lakisääteinen monopoli henkilöjunaliikenteeseen. Ostoliikenteen tilaa liikenne- ja viestintäministeriö. Valtion budjettituki VR:lle riittäisi järkevästi kohdistettuna myös paikallisjunaliikenteeseen kaikkialla, missä taajamat tukeutuvat rataan. Ongelma ei ole junaliikenteen kannattamattomuus, vaan ostoliikenteen tehottomuus. Ministeriön tukirahoilla VR saa olla rauhassa kannattamaton. Vihreiden mukaan Suomeen tulisi perustaa alueelliset joukkoliikenneviranomaiset. Ne hoitaisivat paikallisen joukkoliikenteen tuen, ostot, reitit, aikataulut ja lippujärjestelmän. Lisäksi rautatielakia on muutettava niin, että vastuu paikallisjunaliikenteestä on viranomaisten. Näin toimittiin 1983 Ruotsin Skånessa hyvin tuloksin. Junien käyttö on kasvanut kymmenkertaiseksi, ja matkoja tehdään nyt vuodessa 30 miljoonaa. sakari kestinen Kirjoittaja on tamperelainen vihreä joukkoliikenneaktivisti ja Raideryhmän jäsen.

8 ihmiset Lähivuosina on uutisoitu useista talonvaltauksista. Mistä ilmiössä on kyse ja keitä valtaajat ovat? Miksi tyhjillään seisovia taloja ei saisi ottaa käyttöön? vallankumous mikrokoossa Seison elokuun viimassa kansanedustaja, nuorisolautakunnan puheenjohtaja Johanna Sumuvuoren sekä ViNOn pääsihteeri, talonvaltaaja Jehki Härkösen kanssa. Aidan takana on helsinkiläinen tyhjä telakkarakennus, joka vallattiin 12 päiväksi viime vuoden kesäkuussa. Savupiipussa lukee vankoin kirjaimin vapaus. Johanna on vanha oranssilainen hän on asunut taloja vallanneen ja kunnostaneen Oranssin asunnossa. Nuorisolautakunnassa hän on päättänyt nuorisoasiainkeskuksen tuesta Helsingin valtauksille. Jehki on osallistunut aktiivisesti valtauksiin koko 2000-luvun. Lähdin mukaan, koska talon valtaamiset olivat osa globalisaatiokriittistä liikettä, hän toteaa. Nykyisin kahden lapsen isä keskittyy toimimaan valtaajien neuvottelijana virkakoneistoon päin. Johanna kutsuu Jehkin urakehitystä pilke silmäkulmassa vallan valtaamiseksi. Kansalaistottelemattomuus ok, väkivalta ei Talonvaltaus on nuorison alakulttuuria ja toisaalta tilapoliittinen kannanotto, kiteyttää Johanna. Hän näkee valtaamisen edustavan tee se itse -ajattelutapaa ja vastakulttuuria esimerkiksi perinteiselle nuorisotoiminnalle. Tietyille tyypeille valtaus on vallankumous mikrokoossa, Jehki lisää. Yhteiskunnan tukeman toiminnan tulisi olla lain rajoissa. Kansalaistottelemattomuus on ok, mutta väkivalta ei, toteaa Johanna. Jehkin mukaan 2000-luvulla tavoitteena oli aluksi sosiaalikeskuksen ja asumisen yhdistäminen. Mutta eihän alituisissa bileissä voi asua. Nyt tavoitteena oleva autonominen sosiaalikeskus tarkoittaa epäkaupallista tilaa tavata ihmisiä ja tuottaa vapaasti toimintaa keikoista Mutta eihän alituisissa bileissä voi asua. kankaanpainantaan. Tavoitteena on myös muiden kannustaminen valtauksiin, joten tuotamme tietoa valtauksen järjestämisestä. Valtaajat eivät tule samasta muotista Suomessa on kolme valtaajasukupolvea: vuonna 1979 vallatun Lepakon jengi, oranssilaiset ja 2000-luvun porukka. Meidän porukka ei aluksi tiennyt, mikä Oranssi on, mutta sittemmin on ollut yhteistyötä, toteaa Jehki. On mageeta, että sukupolvien välillä on hyvää yhteistyötä. Johannan mukaan eri ikäisiä ja taustaisia valtaajia ei voi nähdä yhtenäisenä massana. Liikkeen sisällä käydään keskustelua siitä, paljonko yhteistyötä viranomaisten 8 Rönsy

9 ihmiset kanssa tulisi tehdä. Neuvottelua vastustaneet anarkistit ovat enimmäkseen poistuneet liikkeestä tai sulautuneet, Jehki sanoo. Johanna huomauttaa, ettei valtausliike ole täysin irti yhteiskunnasta. Esimerkiksi Helsingissä nuorisotoimi on maksanut valtauksien vuokria. Vapaudeksi riittää, että voi määritellä tilassa järjestettävän toiminnan, toteaa Jehki. Miksi talot seisovat tyhjillään? Johannan mielestä tiloja ei saada käyttöön, koska taloja voi pitää rajoittamattomasti tyhjillään. Esimerkiksi Espanjassa voit viedä patjan jonnekin, josta tulee sun koti ja kotirauhaa ei saa rikkoa, täydentää Jehki. Johanna mainitsee nuorisotoiminnan heikot resurssit, 9 Rönsy Virkamies on norsu ja valtaaja gepardi. korkean hinnan, soveltuvuuden ja tilojen huonon kunnon syiksi, miksi nuorisoasiainkeskus ei voi hankkia tiloja valtaajien käyttöön. Valtaajien tulee itse voida päättää, minkä kuntoisessa talossa haluavat olla. Kaupunki ei kuitenkaan voi pitää huonokuntoista nuorisotilaa, esimerkkinä syksyn 2007 vallattuna ollut Elimäki. Jehki on eri mieltä. Normit ovat liian tiukkoja, mutta toisaalta kyse ei ole laeista. Vuosina Herttoniemessä vallattuna ollut Siperiakin oli huonossa kunnossa. Jos vaihtoehdot ovat ei tilaa tai huono tila, niin valinta on ilmeinen. Vastuuta voisi kiertää niin, että valtaajat itse vuokraisivat talon, mutta saisivat sitten tukea. Nykyvaltaajat voisivat perustaa siis uuden Oranssin, Johanna innostuu. Muualta kopioidut toimintamallit eivät toimi Ongelmana on se, ettei eri näkemysten takia neuvottelemalla usein päästä mihinkään. Esimerkiksi Skattalla todellinen syy häätää valtaajat oli viereen rakennettava hotelli, Jehki sanoo. Onko ongelma siis valtaajien ja virkamiehien välillä? Johannan mielestä vuoropuhelu ei ole niin riitaista kuin näyttää: Olen nähnyt valtaajien lainaavan nuorisoasiainkeskukselta megafonia keskusta vastustavaa mielenosoitusta varten. Kyse on tosin eri keskustelukulttuureista: norsu ja gepardi neuvottelevat. Valtaajia turhauttaa hidas byrokratia. Onko laajamittaisen valtauskulttuurin puuttumisessa jotain suomalaista? Vahvoja valtauskulttuureja on esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa, sanoo Jehki. Meiltä puuttuu ihmismassa, siksi muualta kopioidut toimintatavat eivät täysin toimi. Muissa maissa valtaukset korvaavat sen, mitä sosialistisen Suomen nuoriso- ja kulttuuritoimi tarjoaa, hän analysoi, mutta muistuttaa kuitenkin Siperian onnistumisesta. Suomen tekee erilaiseksi lainsäädäntö ja vahva omistusoikeus. Toisaalta meillä on toimivammat neuvotteluyhteydet, arvioi Johanna. Jehki nyökkää, mutta lisää: Muualla ei tarvitse perustella valtauksia yhtä paljon. Millaista on valtaajan arki? Saavumme tihkusateessa Jehkin kanssa Rajatilaan, huhtikuussa 2008 vallattuun taloon Helsingin Rajasaaressa. Paikan vuokrauksesta on sovittu elokuun loppuun asti. Autiolla meren rannalla seisovaa taloa peittävät värikkäät graffitit, savupiipussa komeilevat poliisi ja pääkallo. Pihalla on rojua muovihummerista hetekaan. Johanna on saanut yksittäiseltä valtaajalta palautetta, ettei puoluepoliittisia haastatteluja haluta Rajatilaan. Toivetta kunnioitettiin ja haastattelu tehtiin telakalla. Johanna kuitenkin huomautti, että Rajatila on poliittinen paikka ja toivoi, että kynnys astua sisään olisi matala. Se on valtaajille tärkeä kysymys. Käytäntö riippuu valtauksen tilanteesta, kova virkavallan pelko saa ihmiset vartioimaan tulijoita, sanoo Jehki. Minkälaisia ihmisiä talossa käy? Nykyvaltaajat ovat uusvasemmistolaista sakkia: globlisaatiokriitikkoja ja kulttuuriväkeä. Sääntöjen mukaan tiloissa ei sallita muun muassa seksismiä, homofobiaa tai diilaamista. Musatyyleistä mukana on ainakin hip hop ja tekno. Mukana on enemmän nuoria, mutta esimerkiksi romanimusiikin konsertti veti paikalle eri-ikäisiä ihmisiä, joita toivotaan enemmän mukaan, kuvailee Jehki. Jehkin mukaan vallatun talon arki ei ole kummoista, ja päivisin talossa on hiljaista. Katajanokalla viime vuoden toukokuussa vallattuna olleessa Karkussa mummelit tulivat talolle istuskelemaan, hän muistelee. Vallatulla talolla aikaa menee remppailuun. Usein pidetään kahvilaa tai järjestetään bileitä, teatteriesityksiä, käsityökerhoja ja leffanäytöksiä. Elimäellä oli punttis ja feministisen itsepuolustuksen kursseja. Rajatilassa on järjestetty toimintapäivät. Hyvä projekti on ollut myös romanien majoittaminen. Tarvitaan lisää ihmisiä, jotta tila voisi olla auki koko ajan kuten alkukesänä. Jehki asui vuonna 2001 vallatussa talossa, Koivulassa. Kyse oli erityistapauksesta, koska talo oli uusnatsistevareiden piirittämänä eli kouluun mennessä pihan läpi oli juostava. Kun mun piti lukea läksyjä, lamppuni oli viety keskustelutilaisuuksiin. Kaikki päätettiin aikaa vievällä konsensusperiaatteella. Jehkin mielestä valtaustilanteeseen liittyy vapautumisen tunne. On hauskaa, kun näkee uudet tilat ja saa laittaa ne uuteen uskoon. Tietysti tulos eli saatu tila on tärkeä. Kun tietää kikkoja, niin valtaaminen on helppoa. Vaikeampaa on pitää tila. Päätöksenteolla tiloja nuorille Johannan mielestä valtaukset liittyvät asunnottomuuteen, kulttuuripolitiikkaan ja kiinteistöjen käyttöön. Hän toivoo epäkaupallista tilaa, jossa oleilla ostamatta. Jehki on samaa mieltä. Lainsäädännöllä tulisi vastustaa tilojen tyhjäkäyttöä. Johanna suunnittelee tekevänsä asiasta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen. Sekä Jehki että Johanna uskovat, että Helsingissä valtaajat saavat vielä pysyvät tilat. Johannan mukaan nuorisolautakunta on sitoutunut siihen. Kiitos muuten loppuun Supolle, että he vinkkasivat päättäjille Siperian kohdalla, että valtaajat rauhoittuvat, kun tilat saadaan pitää, virnistää ironisesti Jehki. laura nordström nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf valtaus.org squat.net/valtaus Talonvaltaajia tarvitaan Talonvaltauksella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa tyhjillään oleva rakennus otetaan luvatta haltuun. Taloja on vallattu Suomessa asunnoiksi ja toimitiloiksi sekä vanhojen rakennusten suojelutarkoituksiin. Talonvaltaukset voidaan liittää myös osaksi 1960-luvun lopussa alkanutta uutta yhteiskunnallista aktivismia, johon kuuluvat muun muassa sodan vastainen liike ja ympäristöliike. Vuosituhannen vaihteen jälkeisten valtausten keskeisenä tavoitteena Suomessa on ollut ylikaupallistuneen kaupunkitilan haltuunotto ja autonomisen sosiaalikeskuksen perustaminen. Idea on peräisin Italiasta 1970-luvun puolivälistä. Myöhemmin ajatus on levinnyt myös muualle Eurooppaan ja sosiaalikeskuksia toimiikin useissa eri maissa. Autonomisuus tarkoittaa sitä, että tilan säännöistä ja käytöstä päättävät toimijat itse. Tiloissa järjestetään esimerkiksi kokouksia ja tapahtumia. Tilat voivat olla osittain myös asuinkäytössä ja niiden yhteydessä voi toimia esimerkiksi kahvila tai kirjasto. Valtauksissa yhdistyy kansainvälisyys ja paikallisuus. Suomalaisten valtaajien toiminnassa näkyy esimerkiksi italialaisten, hollantilaisten ja tanskalaisten valtaajien toimintatyyli. Toisaalta myös suomalaiset valtaukset ovat inspiroineet ulkomaisia valtaajia. Talonvaltaukset haastavat kaupungin toimintatavat ja hallintokulttuurin. Yksi mahdollisuus ongelman ratkaisemiseksi olisi tehdä talonvaltauksista laillisia Hollannin tapaan. Siellä minkä tahansa kiinteistön voi vallata itselleen, jos pystyy osoittamaan, että se on ollut vuoden tyhjillään. Monet pitävät valtauksia, autonomisia sosiaalikeskuksia ja kaupunkitilan haltuunottoa utopiana ja valtaajien tavoitteita mahdottomina, jotka eivät tule koskaan toteutumaan. Toiset sanovat, että kyseessä on huomispäivän kaupunkikulttuuria. Oli miten tahansa, valtaajista pitäisi olla iloisia, sillä he ovat juuri niitä kaivattuja aktiivisia osallistujia. leo stranius Kirjoittaja on yhteiskunnallisia liikkeitä tutkiva jatko-opiskelija Tampereen yliopistossa.

10 yhdessä Isoveli valvoo Elämää säätelevät aikataulut ja säännöt. Huoneita erottavat ohuet seinät eikä ovissa ole lukkoja. Kaiuttimet pauhaavat vähän väliä kuulutuksia. Tämä ei ole BB-talo. Tervetuloa vankilaan. kuva luigi caterino cc-by-nc-nd vuotias Ilmari Jaaranen on totaalikieltäytyjä, joka suorittaa rangaistustaan Helsingin avovankilan Vantaan osastolla eli Seutulan työsiirtolassa. En nähnyt armeijaa vaihtoehtona, sillä en uskonut väkivallan, pakottamisen ja kontrollin olevan ratkaisuja poliittisiin ongelmiin, hän sanoo. Etukäteen minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, mikä minua odotti. Elokuvista saadut käsitykset sadistisista vartijoista ja mielipuolirikollisista olivat mielessä, mutta en antanut niille arvoa. Stereotypiat saivat yllättäen vahvistusta. Vietin tuntemattomasta syystä ensimmäisen vuorokauden suljetussa vankilassa, vaikka minulle oli luvattu avolaitospaikka. Vanginvartijat olivat tatuoituja bodareita, joita ei erottanut vangeista muu kuin vaatetus. He uhkailivat laittavansa minut samaan selliin jättikokoisen sekopää-kurdin kanssa. Avovankila mahdollistaa liikkumisen Seuraavana päivänä Ilmari Jaaranen siirrettiin avovankilaan, jonka viihtyisyys ilahdutti. Sielläkin sain silti todistaa toisen aseistakieltäytyjän simputusta ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuvaa rasistista kielenkäyttöä. Seutulan työsiirtola koostuu kymmenestä tuvasta, joista kussakin asuu kymmenen vankia. Vangilla on noin 14 neliön huone, jonka voi joutua jakamaan. Työsiirtolan erottaa suljetusta vankilasta se, että sellissä ei tarvitse viettää koko aikaa. Työ- tai opiskeluluvan saaneet voivat käydä aamupäivisin ulkomaailmassa. Minulla oli onnea, sillä onnistuin saamaan opiskeluluvan puolentoista kuukauden jälkeen. Lupien saaminen ei ole itsestäänselvyys. Hallinnan menetys vaikeinta Vaikeinta vankilassa on oman sosiaalisenja arkielämän hallinnan menetys. Pienetkin arjen asiat ovat säädeltyjä. Vangit saavat vastaanottaa vieraita viikonloppuisin, mutta muiden katseiden alla tapaamiset eivät ole kovin luonnollisia. Intimiteettiä vanki voi saada poistumisluvan muodossa noin vuorokauden kuukaudessa. Se on aivan riittämätön määrä ja pakottaa luomaan sosiaalisen elämän vankilan sisälle eli laitostumaan. Kyvyttömyys hallita omaa elinympäristöä on henkisesti raskasta. Ensimmäisen kuukauden jälkeen Ilmari alkoi nähdä painajaisia ja saada paniikkikohtauksia. Hän pelkää vartijoiden silmätikuksi joutumista, sillä simputuksen syyksi saattaa riittää huonosti pedattu vuode. Vartijat voivat Suomen lain puitteissa laittaa vangin eristysselliin jopa kahdeksi viikoksi. Tiukan päivärytmin ja tarkkojen siisteyssääntöjen noudattaminen on tuottanut minulle stressiä, sillä en ole luonteeltani kovin pedantti. Kontrolli pakottaa vangin rooliin Ilmari Jaaranen ei usko vankeusrangaistuksen toimivan vankeuslain mukaisena rikosten uusimisen ehkäisijänä, elämänhallinnan parantajana ja yhteiskuntaan sijoittumisen edistäjänä. Tiukka kontrolli lähinnä poistaa viimeisetkin elämänhallinnan rippeet. Se asettaa kaikki asukit samaan vangin muottiin, mikä edistää rikollisen identiteetin omaksumista. Mielestäni vapauden riistoa tulisi käyttää rangaistuksena vain, kun ihmisen voi todistaa olevan haitaksi ympäristölleen, eikä muita vaihtoehtoja ole. Jumalan kämmenellä on tilaa Kirkot kumisevat tyhjyyttään. Mihin niitä tulisi käyttää? Suomessa on vain vähän uskonnollisia tiloja, joihin päästäkseen on täytettävä ehdot. Kirkkokonsertissa ei vaadita kuittia maksetusta kirkollisverosta. Seurakuntien tiloissa järjestetään paljon muutakin kuin häitä, hautajaisia ja jumalanpalveluksia. Tarjolla on konsertteja, harrastekerhoja, vertaistukiryhmiä ja opintopiirejä. Valtaosa kirkoista on kuitenkin auki vain tilaisuuksien ja toimitusten aikana sekä kesän turistisesonkina. Uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta moni matkaaja haluaa tutustua kirkkoihin. Jos ne olisivat auki ympäri vuoden, niihin pääsisi milloin tahansa katselemaan, rauhoittumaan ja hyvällä tuurilla keskustelemaan rakennuksen vaiheista suntion tai papin kanssa. 10 Rönsy Sopiiko rock kirkkoon? Uskonnollisten yhteisöjen tiloja vuokrataan ja lainataan myös ulkopuolisille. Viime kädessä tiloista päättää seurakunnan johto, joten käytännöt vaihtelevat. Seurakunnilla ei ole yhteistä näkemystä siitä, mihin kaikkeen niiden tiloja voidaan käyttää. Muutama vuosi sitten Nokialla pohdittiin herätysliikkeen hurmoksellisten kokousten sopivuutta kirkkoon. Aiemmin seurakuntien tiloissa järjestettävien tilaisuuksien oli oltava maksuttomia tai maksun oli perustuttava vapaaehtoisuuteen. Eniten väkeä kirkkoon vetävät muiden järjestämät tapahtumat. Nyt säännöstä on luovuttu. Hinnat saattavat olla samaa luokkaa kuin kaupallisten tapahtumien. Joulukonsertti Tampereen tuomiokirkossa maksoi viime jouluna 15 euroa. Ulkopuolisten yhteisöjen järjestämät tilaisuudet keräävät usein seurakuntien tiloihin enemmän väkeä kuin niiden omat tapahtumat. Esimerkiksi rock-konsertit tavoittavat myös haasteellisimman kohderyhmän, nuoret aikuiset. Kirkot ovat osa sekä historiaa että nykyaikaa. Maallisempi käyttötarkoitus on parempi kuin tyhjä, kylmä ja kuollut kirkko. amu urhonen Kirjoittaja on tamperelainen vihreä varavaltuutettu, joka opiskelee teologiaa Helsingin yliopistossa. Ei kaikkien makuun Kaikille kirkko ei ole miellyttävä tai edes neutraali tila. Lähisukulaisten iloiset juhlat ovat painajainen, jos kirkossa ahdistaa. Vapaa-ajattelija kirsi myllykselle kirkko tuo mieleen synnintunnon, josta eroon pääseminen kesti aikuisena vuosikausia. Käyn uskonnollisissa tiloissa vain, kun on pakko, eli tärkeiden sukulaisten tai ystävien takia, Myllys sanoo. kuva tampereen ev.lut. seurakunta kuva kirsi myllyksen arkisto

11 yhdessä kolumni jyrki j.j. kasvi Esteettömyys on ihmisoikeusasia Kaverit menevät kahvilaan, mutta pyörätuolilla ei pääse rappusista. Onko vammaisen tyydyttävä juomaan kahvinsa kotona? Suomi on vammaisten ihmisoikeuksien mallimaa. Näin ainakin maailmalla luullaan. Kuitenkin alle kolmasosaan julkisista paikoista pääsee sisään pyörätuolissa. Vielä harvemmissa paikoissa on otettu näkövammaisten tarpeet huomioon, sitäkin harvemmissa kehitysvammaisten. Suomessa hyväksytään yleisesti, että vammaisten ei pidäkään päästä sinne, minne kaikki muut pääsevät. Vähemmistön tarpeita ei tarvitse ottaa huomioon. Kenelle esteettömyys kuuluu? Ilmeisesti tarvitaan joku ennalta muistuttava ja jäljet tarkastava vahtikoira, selittää Turun esteettömyysasiamies Heikki Haulisto virkansa tarpeellisuutta. Esteettömyysasioiden opettaminen ja neu vonta niin henkilöstölle kuin kaupunkilaisille ei kuulu muille virkamiehille. Mitä kaupunki sitten tekee esteettömyyden eteen? Kaupunginhallitus on hyväksynyt esteettömyysohjelman ja perustanut esteettömyysasiamiehen toimen. Muu lienee pääosin näiden päätösten seurausta. Suurin konkreettinen ilon aiheemme on Ekvallan esteetön uimaranta. Parannuksia lienee tapahtunut, mutta suuria mullistuksia saadaan vielä odottaa. Kyseinen uimaranta ei ole käytännössä kovin toimiva. Keskustelu ei kanna pitkälle Muutos syntyy ihmisten vuorovaikutuksesta. Tulisiko vammaisten asioiden parantamisessa pyrkiä yhteistyöhön vai konfliktiin? Oma vaikuttamismetodini perustuu lähes kaikkien suhteiden näkemiseen oikeuksien ja velvollisuuksien ristiaallokkona. Metodi ei sovi suomalaiseen keskustelukulttuuriin, mutta sen teho on ollut yllättävä. Vaikuttamisessa tulisi käyttää oikeudellisia välineitä. Ystävällisellä keskustelulla voi päästä johonkin pisteeseen ja saavuttaa suuriakin asioita, mutta pehmeä lähestymistapa sivuuttaa asioiden oikean luonteen: esteettömyysasiat ovat ihmisoikeusasioita. jukka kumpuvuori Kirjoittaja on vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n puheenjohtaja. Hän valmistelee kansainvälisen oikeuden väitöskirjaa vammaisten ihmisoikeuksista Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutissa. Kirjasto sairastui Turun tautiin Pyörätuolissa istuvilla ei ollut aiemmin mitään asiaa Turun pääkirjastoon vanhaan rakennukseen johtivat kiviportaat. Kun uusi pääkirjasto avasi ovensa viime vuonna, vammaisten odotukset olivat suuret. Esteettömyysongelmat olivat odotettuja, eivät kuitenkaan toivottuja. Sisäänkäynnin luiska nousi uuden rakennuksen symboliksi, sillä siinä oli vakavia turvallisuuspuutteita. Asiasta muistuttamiseen tarvittiin vammaisliikkeen jyrähdystä. Kirjasto toimii tänään paremmin kuin avattaessa, vaan ei niin kuin olisin halunnut. Vieläkin odotetaan, että sovitut korjaukset tehdään, sanoo kaupungin esteettömyysasiamies. Niinpä: tärkeintä vammaisuudessa on se, että osaa odottaa. Uuden ajan agora Nettiä verrataan usein perinteisiin medioihin: pohditaan, miten nettiviestintä eroaa televisiosta tai lehdistöstä. Oikeampi vertailukohta olisi kuitenkin tori tai antiikin agora, julkinen tila, jossa jokainen voi esittää ajatuksiaan ja käydä dialogia muiden ajatusten ja niiden esittäjien kanssa. Siksi myös perinteisiä yksisuuntaisia ja hierarkkisia medioita varten kehittyneet pelisäännöt ja ansaintalogiikat toimivat netissä niin huonosti. Kun kuka tahansa voi olla massamedia, esimerkiksi vastuut on ajateltava uudelta pohjalta. Moni vaatii nettiin vastaavia päätoimittajia, mutta miten Wikipedia-yhteisö tai Suomi24.fi:n ylläpitäjä voisi ottaa vastuun kirjoittajien teksteistä? Netissä jokainen vastaa itse omista puheenvuoroistaan! Erona entiseen on se, että ennen selän takana jupistut mielipiteet ovat koko maailman luettavissa. Valtaosa internetin sisällöstä on ihmisten omaksi ilokseen tuottamaa. Lukijalaskurin nakutus riittää hyvitykseksi luovasta työstä. Monet kriitikot kutsuvat nettiä amatöörien valtakunnaksi, jossa ammattilaisten työstä ei olla valmiita maksamaan. Todellinen ongelma on kuitenkin siinä, ettei maksaminen kuluttajien haluamalla tavalla ole mahdollista. Korealainen Oh-my-news-uutispalvelu ei maksa julkaisemistaan artikkeleista mitään. Sen sijaan lukijat voivat halutessaan maksaa kirjoittajille suoraan, esimerkiksi 20 senttiä ajatuksia herättäneestä kolumnista. Vaikka moni lukeekin ilmaiseksi, parhaat artikkelit tuottavat kirjoittajilleen tuhansia euroja. Uuden sananlaskun mukaan netissä kukaan ei tiedä, että olet koira. Internet kohtelee kaikkia käyttäjiään tasa-arvoisesti asemasta riippumatta. Moni olisi valmis maksamaan lisähintaa saadakseen omat viestinsä kulkemaan muita paremmin, ja tietoliikenneyritykset olisivat enemmän kuin valmiita toimittamaan. Mutta samalla menetettäisiin internetin perusluonne, se agora, jossa kaikki voivat vapaasti esittää omia ajatuksiaan. On vain niistä ajatuksista kiinni, kuinka pitkälle ne kantavat. Jyrki J.J. Kasvi on vihreä kansanedustaja. kasvi.org Netissä kuka tahansa on massamedia. kuvitus kukka ranta 11 Rönsy

12 ilmiöt Alempaa kastia? kuva tuija aalto cc-by-nc-sa 2.0 Tervetuloa ammattisurkeeseen! Toivotus uusille opiskelijoille on ironinen, mutta siinä on totuuden siemen. AMK-kentän itsetunto matelee pohjamudissa. Ammattikorkeakouluopiskelijoita ei arvosteta paskaakaan ja yliopisto-opiskelijoita taas yliarvostetaan, AMK-opiskelija Karri pauhaa. Hän on hakenut aikoinaan ensisijaisesti yliopistoon, jonka korkea status on sanassa sisäänrakennettuna. Hän ei keksi yliopistosta ammattisurkean kaltaista väännöstä. Aliopisto? hän heittää. Ennakkoluulot ovat vahvoja Opetusministeriön teorian mukaan alemmat korkeakoulututkinnot ovat rinnasteisia, mutta työmaakäytäntö sanelee muuta. Työpaikallaan Karri yllättää yliopistokoulutuksen saaneet kollegansa kertomalla opiskelevansa ammattikorkeassa. He ihmettelevät miten olen päässyt näin pitkälle tekemään samoja töitä kuin he. AMK-opiskelija Kiti on saanut osansa sukulaisten painostuksesta koulutusvalintoja koskien. Perheessäni sanottiin, että lahjani menevät hukkaan kun en mene yliopistoon. Käsitykset ammattikorkeakoulutuksesta perustuvat usein virheellisiin mielikuviin. Usein saan kuulla: niin, sähän opiskelet siellä amiksessa, Kiti kertoo. Ammattikorkeakoulut etsivät yhä paikkaansa Suomen korkeakoulukentässä, mutta Kiti ja Karri eivät. He ovat tyytyväisiä linjavalintoihinsa ja saamaansa koulutukseen. Haluaisin osallistua paremman korkeakoulun rakentamiseen, mikäli rahkeeni opiskeluilta siihen riittäisivät, Kiti tuumii. Opiskelijan ääni hukkuu Kaikilla ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnilla ylioppilaskuntien vastineilla on sama vaiva: niihin ei kuuluta automaattisesti, vaan liittyminen edellyttää omaa aktiivisuutta. Opiskelijakunnat eivät edusta kaikkia opiskelijoita kokonaisuutena kuten ylioppilas kunnat, eikä niiden tekemällä politiikalla siten ole samaa painoarvoa. Opiskelijan äänen heikko kuuluvuus on johtanut opiskelijanäkökulman puuttumiseen ammattikorkeakoulujen sisältöä kaavailtaessa. Kaikissa opinahjoissa opiskelijoilla ei edes ole edustajaa korkeakoulun hallituksessa. Samalla ruohonjuuritason ahertamista on enemmän, kun jokainen jäsen on rekrytoitava erikseen. Tämä käy niin aktiivien voimille kuin opiskelijakunnan kukkarolle. Siinä missä ylioppilaskunnissa usein kilpaillaan vilkkain vaalein edustajiston paikoista, opiskelijakunnissa ei vaaleja aina edes voida järjestää. Ehdokkaita on yksinkertaisesti liian vähän. Karrin mukaan syitä voi etsiä opintoaikojen rajauksesta, akateemisen vapauden puuttumisesta, läsnäolopakoista sekä opintojen raskaudesta ja joustamattomuudesta. Opiskelijademokratia ja terveydenhuolto kilpailuvaltit? Toinen merkittävä ero ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien välillä on, että ammattikorkeakouluopiskelijoille ei ole omaa YTHS:ää. Automaatiojäsenyyden puuttuessa yhteisen terveydenhuollon järjestäminen on mahdottomuus. Gallup: Millainen on vihreä AMK? Vihreässä AMK:ssa on maksuton, tasa-arvoinen opetus, esteettömät tilat, toimiva terveydenhoitoverkosto ja liikuntatilat sekä monipuolista opiskelijatoimintaa. Ruokalasta saisi ravitsevaa ja monipuolista kasvisruokaa, ja kahvilasta voisi ostaa reilun kaupan tuotteita. vaula metso Kaikkien AMK:jen pitäisi olla vihreitä. Vihreässä AMK:ssa on samat puolet kuin missä tahansa hyvässä korkeakoulussa. Tärkeintä on hyvä, laadukas ja kestävästi toteutettu opetus. noora jaakkola Jäsenmaksut ovat merkittävästi pienempiä kuin ylioppilaskunnissa keskimäärin. Siitä huolimatta, vaikka opiskelija osaisikin liittyä opiskelijakuntaansa, hän ei aina halua. On jo valmiiksi VR:n kortti, en tarvitse opiskelijaetuja, asun vielä kotona ja en käy bileissä ovat Kitin ja Karrin mukaan tyypillisiä perusteluja. Symbolinen kuuluminen omia etuja valvovaan vertaisjärjestöön kuuluminen ei ole kaikille tärkeää asioiden huonosta tolasta huolimatta. Opiskelijademokratia ja terveydenhuolto olisivat erinomaisia kilpailuvaltteja kun ammattikorkeakoulut haalivat itselleen hyviä opiskelijoita, Karri summaa. joonas jylhä Itse keskeytin omat AMKopintoni pari vuotta sitten oppimisvaikeuksien, uupumuksen ja opintotuen eväämisen takia. Vihreä AMK kantaisi huolta erilaisista oppijoista, eikä jättäisi yksin. Hakevatko taloudellisesti vaikeassa asemassa olevat korkeakoulut säästöjä väärässä asiassa? antti von wonterghem Taiwanin vihreät taistelevat ydinvoimaa vastaan Suomen ydinvoimainnostus vaikeuttaa muiden maiden vihreiden kamppailua ydinenergiaa vastaan. Tarvitaan voimakkaampaa globaalia vihreää yhteistyötä. Vuonna 1996 perustettu Taiwanin vihreä puolue taistelee maan neljättä ydinvoimalaa vastaan. Taiwanilaiset keskittyvät aasialaisilleten vihreille tyypilliseen tapaan ympäristökysymyksiin: ilmastonmuutokseen, energiapolitiikkaan ja eläinten oikeuksiin. 150 jäsenen puolue on onnistunut omien sanojensa mukaan esimerkiksi estämään Suhuan valtatien rakentamisen. Tehtävää riittää, sillä Taiwanin hiilidioksidipäästöt per henki ovat maailman kolmanneksi suurimmat ja ne ovat kasvaneet vuosina prosenttia. Maan kansainvälinen epäselvä kansainvälinen asema haittaa sitovien sopimusten tekemistä. Vihreätkin välttelevät kommentoimasta suhteita Kiinaan. laura nordström Kirjoittaja haastatteli taiwanilaisia vihreitä Global Greens -konferenssissa Brasiliassa. kuva doug bowman 12 Rönsy

13 vino Jäähyväiset maksuttomuudelle esitteen suunnittelu heikki narkko puheenjohtajilta Lukukausimaksujen povataan tuovan yliopistoille kansainvälisyyttä, lisää rahaa, parempaa opetusta, kilpailukykyä you name it. Suomen on tunnetusti pysyttävä muiden tahdissa, joten pian ilmainen opiskelu on historiaa. Näinhän se menee: Maksuttomuutta puolustamassa. ViNOn maksuttoman koulutuksen kampanja vaatii, että maksuton koulutus kirjataan perustuslakiin. 1lisärahoitus tuo laatua. Yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen laatua kuvitellaan voitavan parantaa lukukausimaksuista saatavan lisärahoituksen myötä. mutta: Lukukausimaksut voivat vähentää julkisen rahoituksen määrää. Australian yliopistoissa otettiin 1980-luvun puolivälissä käyttöön pieni rekisteröitymismaksu, joka muuttui pian lukukausimaksuksi. Parissa vuosikymmenessä julkisen rahoituksen osuus tippui 75 prosentista 40 prosenttiin. 2laatu lisää vetovoimaa. Lukukausimaksujen tarvetta on Suomessa perusteltu yliopistojen laadun parantamisella kansainvälisen vetovoiman lisäämiseksi. mutta: Suomen ylioppilaskuntien viimekeväisen tutkimuksen mukaan ulkomaiset opiskelijat ovat jo tyytyväisiä suomalaisten korkeakoulujen laatuun. Yli puolet heistä ei olisi tullut Suomeen, jos koulutus olisi ollut maksullista. Suurin haaste ulkomaisille opiskelijoille on SYL:n tutkimuksen mukaan työllistyminen Suomessa opiskelujen jälkeen, ei yliopistojen heikko laatu. 3 maksut vain ulkomaalaisille. Suomessa havitellaan lukukausimaksuja EU-/ ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Maksut jäisivät tähän, väitetään. mutta: Muissa maissa yhdelle ryhmälle osoitetut maksut ovat levinneet muillekin. Saksassa lukukausimaksut otettiin käyttöön vuonna 1997 liian pitkään opiskelleille. Kaksi vuotta myöhemmin maksut tulivat ulkomaalaisille opiskelijoille. Jo vuonna 2005 maksujen kerääminen tuli mahdolliseksi kaikilta opiskelijoilta. oho, pieleen meni. Lukukausimaksujen kanssa epäröidään. miksi: Tanskalaisissa yliopistoissa asetettiin pari vuotta sitten lukukausimaksut EU-/ ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Se romahdutti kansainvälisten opiskelijoiden hakemusten määrän.. Tanskan parlamentin tiedettä ja teknologiaa käsittelevä valiokunta päätyi vastikään puolustamaan maksutonta korkeakoulutusta. Kansainvälistymisen kustannuksia ei tule valiokunnan mukaan maksattaa opiskelijoilla, kuten Suomen opetusministeriön asettama työryhmä ehdotti Poliittinen tahto hälventää tuskan 4 5 rahalla saa. Ja kyllähän meillä suomalaisilla on varaa. mutta: Isossa-Britanniassa lukukausimaksut estävät halukkaiden opiskeluja. Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmannesta yliopistoon hakematta jättäneistä nuorista käänsi selkänsä korkeakoulutukselle velkataakan pelossa. Jos nämä nuoret uskaltautuivat hakeutumaan yliopistoon, asui heistä enemmistö vanhempiensa luona rahapulan takia. Rikkaiden perheiden lapsilla tilanne on toinen. Britanniassa pelätään, että opiskelusta tulee vain varakkaiden puuhaa. Sama voi tapahtua meilläkin. Kauniita kehityskulkuja. Onneksi Suomessa tilanteeseen voidaan vielä vaikuttaa. sini terävä & erkki perälä kuvitus harri haarala kuvitus antti kyrö Ilmastonmuutos, kehitysmaiden ruokakriisi ja oman porvarihallituksemme verospedeilyt eivät näytä ehtymisen merkkejä. Miksei päällimmäinen tunteemme ei ole ahdistus? Ahdistusta lievittää ajatus siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa, jos lujaa poliittista tahtoa löytyy. Tahtoa voi pyrkiä itse kerryttämään ja se voi olla hauskaa. Yksi tapa herätellä poliittista tahtoa on puhua ja kuunnella. ViNOn vuoden 2008 ensimmäinen puolisko on ollut täynnä toimintaa. Olemme kampanjoineet kaduilla, oppilaitoksissa ja verkossa erityisesti maksuttoman koulutuksen puolesta. Meidän aloitteestamme päätettiin, että vuonna 2009 Vihreät järjestää, ensimmäisenä Suomessa, puheenjohtajastaan jäsenäänestyksen. Jos haluat vaikuttaa valintaan, liity tänä vuonna ViNOn kautta jäseneksi. Fiksu politiikka ei ole vanhoihin muka-realiteetteihin sopeutumista. Päinvastoin: se edellyttää periaatteita. ViNO hyväksyi keväällä periaateohjelman, joka rakentuu olemassaolon perustan eli ympäristön, osallisuuden ja onnellisuuden ympärille. Niiden vaalimiseksi olemme valmiita maksamaan ympäristöveroja, vaihtamaan palkankorotukset vapaa-ajan korotuksiin ja kuuntelemaan toistenkin mielipiteitä. Vinolaiset ovat haistelleet kansainvälisiä tuulia Brasiliassa maailman vihreiden konferenssissa, Berliinissä Euroopan nuorten vihreiden liittokokouksessa ja Moskovassa kumppanijärjestömme Grozan luona. Haluaisitko mukaan? ViNO on myös osallistunut aktiivisesti Pohjolan yhteiskunnalliseen keskusteluun lehdissä, radiossa ja TV:ssä. Olemme muun muassa puolustaneet kerjäläisten oikeuksia sekä vaatineet yliopistojen itsehallinnon säilyttämistä ja eläinten kohtelun parantamista (kannanotot: Syksyn suuri puristus on kunnallisvaalit. Kampanjoimme halvan ja toimivan joukkoliikenteen sekä avointen julkisten tilojen puolesta. Kampanjoimme asioilla, sillä meistä vaaleissa ei ole kysymys laiskojen nuorten houkuttelemissa uurnille tilpehöörin avulla. Vaaleissa on kysymys valitsemisesta selkeästi erilaisten vaihtoehtojen väliltä, politiikan uudistamisesta ja siitä, että nuoret kaappaavat valtaa itselleen. heikki korpela laura nordström Kirjoittajat ovat ViNOn puheenjohtajia. 13 Rönsy

14 kevyet Ei kaikkien silmille DVD lainaan, tila haltuun ja porukka kasaan. Elokuvakerho on helppo pistää pystyyn. Vai onko? Elokuvakerhoilla on Suomessa pitkä historia. Toiminta sai pontta etenkin lukujen elokuvakerholiikkeestä, jossa oli poliittisia sävyjä. Mänttäläinen Pekka Sairanen oli mukana jo tuolloin. Silloin väännettiin kättä muun muassa siitä, näytettäisiinkö neuvostoelokuvaa vai ei. Ne ajat ovat onneksi jääneet taakse, Sairanen myhäilee. Mäntän työväenopiston rehtorina toimiva Sairanen on pyörittänyt opiston elokuvakerhoa vuodesta 1990 alkaen. Areenana toimii historiallinen Kinosäde Suomen kolmanneksi vanhin toiminnassa oleva elokuvateatteri. Elokuvakerhotoiminnan pohjana on tarjota vaihtoehtoja kaupalliselle tarjonnalle: taide-elokuvaa, klassikkoja ja harvinaisuuksia. Pienten elokuvakerhojen resurssit eivät kuitenkaan riitä. Lisäksi klassikkoja on vaikea saada. Levityksestä vastaavat elokuvakeskukset. Pystymme näyttämään vain neljä elokuvaa per kausi, eli kahdeksan vuodessa. Tarvetta olisi enemmän. Uusi tekniikka ei voi korvata vanhaa DVD-tekniikan myötä elokuvia on helppo saada, mutta kustannukset Vinokuva tulisivat liian suuriksi tekijänoikeusmaksujen myötä. Elokuvan näyttäminen muutamalle henkilölle saattaisi maksaa jopa satoja euroja. Sairasen mielestä sillä on kohtalokkaat seuraukset elokuvakasvatukselle. Ymmärrän, että tekijänoikeudet on tarkoitettu suojelemaan taiteilijoita, mutta elokuvakerhojen miiku lehtelä. väritys markus koljonen toimintaa ne hankaloittavat. Toivon, että tekijänoikeuskysymykset olisivat kohtuullisempia ja niissä otettaisiin huomioon myös pienet toimijat. Sairanen näkee perinteisen elokuvan olevan yhä tarpeen. Elokuvateatteri ja vanha kunnon filmikela on aidon elokuvakokemuksen ydin. DVD on vain korvike. aija amee Huumeidenkäyttäjät eivät aja linja-autolla hoitoon. kuva tom magliery cc-by-nc-sa 2.0 arhippa Miehen tie kuvitus antti kyrö Julkinen liikenne on kuin maksullinen seksi. Sitä voi käyttää humalassa tai silloin, kun kunnon kyytiä ei ole tarjolla. Ylensä homma on halpaa, mutta myös epäsiistiä ja hävettävää. Suomalainen mies on sodissa ostanut itselleen vapauden kovalla hinnalla. Raatteentiellä taisteltiin hyvän elämän ja täysien kaupanhyllyjen puolesta. Itsenäisyyden ja veteraanien vuoksi meillä on velvollisuus valita itsellemme kulkuväline, joka ei ole kommunistinen. Sellainen kulkuväline on oma auto. Nautin tunteesta, jonka saan, kun jyrskäytän nollasta sataan. Ei tarvitse haistaa hoonosoomeksi sönköttävää somalikuskia eikä lökäpöksyihin pukeutunutta huumenuorta. He täyttävät linja-autot, bussit eli tamperelaisittain nysset. Miksi me heille kustannamme linja-autoja? Huumeidenkäyttäjät eivät aja linja-autoilla hoitoon eivätkä neekerit töihin. Viherstalinistit haluavat lisätä julkisten kulkuneuvojen määrää. Se on järjetöntä piiperrystä, sillä linja-autot ovat lähes aina tyhjiä. Eikä bussilla pääse minnekään ajoissa, kun joka pysäkiltä tunkee kyytiin yksinhuoltaja-äitejä vaunuineen. Miten mahtavat äpäränsä elättää, kun ei omaan autoonkaan ole varaa? Vihreät väittävät autoilun aiheuttavan kasvihuonekaasuilua, mutta bussit sitä vasta aiheuttavatkin. Nehän ovat paljon isompia. Se on alkeellisenkin maalaisjärjen perusteella selvä. Linja-autovuoroja pitäisi vähentää erityisesti ruuhka-aikaan, jolloin niitä on eniten liikkeellä. Samalla muutama rastapäähippi voisi jäädä kotiin ja auttaa isäänsä mersun öljynvaihdossa. Oppisivat kunnon veronmaksajiksi. Jos vihreät oikeasti haluaisivat vähentää päästöksiä, heidän ei kannattaisi ajella linja-autolla kaiken mailman viherterrorismiluennoille, kasvissyömiskokouksiin ja koe-eläinten vapautusiltamiin. Kulkisivat kävellen ja suksilla. Niin ennen vanhaan tehtiin, 30 kilometriä kouluun vaikka sudet juoksivat kannoilla. Tekopyhää ja järjetöntä viherhörhöjen puuhastelu on aina ollut. Nyt maan hallitukseen on otettu vihreitä hippejä järkevien aikuisten sijaan. Raatteentien veteraanit kääntyisivät haudoissaan, jos näkisivät. Arhippa Toropainen on nimeltä mainitsemattoman antivihreän puolueen veteraanivaikuttaja, joka käyttää asemansa pönkittämiseksi oikeaa nimeään. 14 Rönsy

15 Blogissa vihertää tuoreimmassa Image-lehdessä on juttu siitä, miten pienet asiat alkavat olla trendikkäitä. Pienen auton kanssa ei leimaudu ilmaston tuhoajaksi ja pienemmällä työtuntimäärällä saa enemmän aikaa rakkaidensa kanssa. Kiitos Image! Minun puolestani tällaista saisi toitottaa kaikkialla niin, että pienuudesta todella tulisi koko kansan trendi. Elina Rantanen, jutta urpilaisen [ehdotus] raitiovaunuista Turkuun ja Tampereelle on hyvä. Toivottavasti Vihreät ja demarit pystyvät viemään tätä eteenpäin yhdessä. Maailmallahan raideliikennettä löytyy paljon pienemmiltäkin paikkakunnilta. Tapio Laakso, tapiolaakso.blogspot.com Vanhasen kutsuu meitä raideliikenteen ympärille tiivistyvän kaupunkirakenteen kannattajia betonipuolueeksi. Itse kutsun hänen haaveilemaansa puutarhakylien metropolin kannattajia asfalttipuolueeksi. Jyrki Kasvi, kasvi.org/?blog kirja Evästä neuvottelupöytään sami miettinen & juhana torkki: neuvotteluvalta. wsoy peli everquest ii. soe pc/win. Elämässä ei saa mitä ansaitsee, vaan mitä neuvottelee. Puhetaituri torkki ja pankkiiri miettinen pohtivat ihmisten välistä kanssakäymistä sopimusten tavoittelun näkökulmasta. Nopealukuinen, innostava ja inhimillinen Neuvotteluvalta avaa näkökulmia neuvoteltavan kakun jakoon, kasvattamiseen, myyntiin ja johtamiseen. Se näyttää, kuinka julmasta hyötyajattelusta voi olla merkittävää etua kaikille osapuolille. Kakku on kuorrutettu aimo annoksella konkareiden tarinointia. markus koljonen Tietokonepeli: julkinen tila? Fantasiaverkkopeli Everquest II ei täytä avoimen tilan edellytyksiä: pelaaminen maksaa ja edellyttää konetta sekä verkkoyhteyttä. Muutoin peli kuitenkin muistuttaa monelta osin julkista tilaa. Tyypillinen pelaaja on kolmikymppinen perheenäiti tai -isä, joka juttelee muiden eurooppalaisten kanssa lastenhoidosta ja pelin taistelutaidoista. Ihmiset kokoontuvat peliin harrastamaan, ratkomaan yhdessä haasteita ja keskustelemaan. Marraskuussa julkaistaan pelin viides lisäosa, joka jatkaa poikkeuksellisen syvällistä tarinankerrontaa. heikki korpela äänestysikärajaa voidaan aivan hyvin laskea, jos alle 18-vuotiaat todella haluavat sitä. Sen sijaan laskeminen on täysin turhaa, jos äänestysintoja ei löydy edes sen verran, että asiaa ajettaisiin jollain aktiivisella kampanjalla. Jehki Härkönen, jos poliittista tahtoa riittäisi, kaikkea kuluttamista voitaisiin politiikalla ohjata vihreämpään suuntaan. Se tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi verotuksessa suosittaisiin eettisiä, kestäviä, ilmasto- ja ympäristöystävällisiä tuotteita, joiden valmistuksessa ei ole vahingoitettu (saati tapettu) ihmisiä tai eläimiä. Vesa Saarinen, koulutuksen ilmaisuus on tehnyt köyhistä oloista nousseillekin mahdolliseksi päästä osalliseksi yhteiskunnallisesta noususta. Ilman sitä moni Nokian johtaja paistaisi nyt pizzoja kirkonkylänsä pizzeriassa. Koulutuksen ilmaisuus on johtanut Suomessa nopeaan säätykiertoon, paljon nopeampaan kuin Yhdysvalloissa, jonka piti olla mahdollisuuksien maa. Nyt kuitenkin säätykierto on selvästi hidastunut ja korkeasta koulutuksesta on tullut tai ainakin niin väitetään, entistä periytyvämpää. Osmo Soininvaara, kirja Kalvosulkeisten filosofiaa garr reynolds: presentation zen. new riders elokuva kiti luostarinen: palnan tyttäret. suomi Taistelu PowerPoint-kuolemaa vastaan on alkanut! Presentaatioguru garr reynolds terästää oppejaan zen-filosofialla, jonka ytimessä ovat seesteisyys ja ylimääräisestä luopuminen. Reynolds pohtii esitysten elinkaarta painottaen tarinankerrontaa, ydinviestiä ja vaikuttavuutta. Jos pidät elämäsi aikana yhdenkään presentaation, maksaa tämän lukeminen itsensä varmuudella takaisin. markus koljonen Erilainen alku perheelle Pimp my politician Ilta-Sanomat pyysi syyskuussa kaduntallaajia tunnistamaan ministerit valokuvista. Vanhanen veti huippulukemat: 96 prosenttia tunnisti hänet. Tarja Cronberg jäi kauas 40 prosentillaan. Pitäisikö Tarjan ottaa oppia Matin toimintaperiaatteista? Rönsy antaa muutaman vinkin: Anna kaikkeen kategorinen yleisvastaus. Kun kysytään suoraan, kiertele. Lähettele seksiviestejä henkilölle, johon olet vasta tutustunut. Muukin todisteena toimiva kirjallinen materiaali, kuten kirje tai sähköpostiviesti toimii. Kieltäydy kommentoimasta yksityiselämääsi, mutta kommentoi sittenkin. Vääristele hyödyttömiä yksityiskohtia: deittipalsta on yhtä kuin Ikea. Kieltäydy kommentoimasta yksityiselämääsi, mutta anna tekstiviestiheilasi kommentoida sitä kohukirjassa. Haasta sitten hänet oikeuteen. Kieltäydy edelleen kommentoimasta yksityiselämääsi. Hanki uusi yksityiselämä ja tuo se näytille kesätapahtumaan, jossa on lehdistöä paikalla. Valitse yksityiselämä, jolla on iso tukka ja tyylikäs puku. Lopuksi tärkein: muista keskittyä epäolennaiseen. Äänestäjien on tärkeintä tietää, minkä merkkistä virvoitusjuomaa juot ja miten asut. Näin sitä politiikkaa tehdään, Tarja! kiti luostarisen ohjaama Palnan tyttäret on dokumenttielokuva rakkauden ja perheen synnystä, muistista ja minuudesta. Elokuvan aikana kuusivuotias, Intiasta adoptoitu Devi tekee matkan menneisyyteensä, kun perhe adoptoi samasta lastenkodista toisen tyttären. Hyväntuulinen ja myötäelävä elokuva antaa tilaa lapsen ajatuksille, tuoden esille myös erilaisuuden teemoja. Samalla Palnan tyttäret muistuttaa, että kurjuuksista huolimatta maailmaan mahtuu myös iloa. aija amee Arvostelut kolumni sam inkinen Tulevaisuuden voi keksiä, ei ennustaa erään tunnetun ajattelijan mukaan tulevaisuus on paikka, jossa radikaali viettää suurimman osan ajastaan. Tulevaisuus on arvaamaton. Tieteen supertähti lordi Kelvin epäili 1800-luvun lopussa ilmaa raskaampien lentävien koneiden olevan mahdottomia. Sotavuosina IBM:n Thomas Watson ennusti maailmantalouden tarvitsevan vain viisi tietokonetta. Metsään mentiin myös 1920-luvulla, kun Harry Warner epäili äänielokuvan mahdollisuuksia. 2 jälkikäteen on helppo nauraa. Skeptikon vaakunalauseeksi kelpaa keskiajan arabiviisaus: Joka ennustaa tulevaa, valehtelee vaikka puhuisi totta. Kylmän sodan vuosina yksikään oraakkeli, profeetta tai läntinen tiedustelupalvelu ei kyennyt ennustamaan vuoden 1989 dramaattisia tapahtumia. Mutta kotisokeutta oli toisellakin puolella, sillä itäblokin suunnitelmatalous tukehtui omaan mahdottomuuteensa. Sen ahtaissa skeemoissa, komiteoissa ja jargonissa ei ollut tilaa tulevaisuudelle. Viime vuosien luovuus- ja innovaatiokeskustelussa on korostunut serendipiteetin (engl. serendipity) käsite. Sanalla tarkoitetaan onnellista sattumaa tai yhteentörmäystä. Tieteen ja teknologian historia on täynnä esimerkkejä puolivahingossa syntyneistä oivalluksista: penisilliini, röntgensäteet, synteettinen kumi, nailon, aspiriini, Viagra, tekstiviesti Myös Arkhimedeen laki, DNA:n kaksoiskierteisen rakenteen löytyminen tai Kolumbuksen Intia kuuluvat onnellisten sattumusten listaan. 2 kevyet nykymaailma on täynnä riskejä, kaaosta, turbulenssia ja mustia uhkakuvia mutta myös positiivisia trendejä. Nykytilanteessa kansakuntien ja organisaatioiden tärkein tehtävä on tulevaisuuden hahmottaminen! Painajaismaisen infoähkyn ja kiivaan aikalaishuohotuksen keskellä on olennaista hengittää rauhallisesti, tunnistaa heikot signaalit ja muistaa, että sattumaankin voi vaikuttaa. Nobel-palkittu fyysikko, holografisen menetelmän kehittänyt Dennis Gabor on osuvasti kiteyttänyt, että tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta edessämme olevat tulevaisuudet voi onneksi keksiä. Heureka! Erilaiset skenaariot, roadmapit ja tulevaisuusstudiot ovat keskeinen osa nykypäivän strategiatyötä. Olennaista on lukea ajan merkkejä muuten tulevaisuus jää saapumatta. Toisaalta hyödyllistä on muistaa eräs visio-termin sanakirjamääritelmä: uskonnollisessa hurmostilassa tai juoppohulluuskohtauksen aikana koettu harhanäky. Sam Inkinen on tohtoriksi väitellyt mediatutkija ja kirjailija. 15 Rönsy

16 ViNO haluaa tehdä joukkoliikenteestä... Luomuhäät, valmistujaiset, picnicit labby catering Kaikenlaiset tarjoilut reilusti luomuna

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Groningen sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Bremenistä (Saksa), joten halvin vaihtoehto on lentää Tampereelta Bremeniin (Ryanair) ja ottaa

Groningen sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Bremenistä (Saksa), joten halvin vaihtoehto on lentää Tampereelta Bremeniin (Ryanair) ja ottaa Groningen sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Bremenistä (Saksa), joten halvin vaihtoehto on lentää Tampereelta Bremeniin (Ryanair) ja ottaa Bremenistä bussi Groningeniin (Public Express), joka maksaa

Lisätiedot

Keskustakirjasto kansalaisosallistumisen ja vaikuttamisen paikkana PALVELUPALETTI

Keskustakirjasto kansalaisosallistumisen ja vaikuttamisen paikkana PALVELUPALETTI Keskustakirjasto kansalaisosallistumisen ja vaikuttamisen paikkana Keskustakirjaston kaverit/ Teemaryhmä 2 Keskustakirjasto yhteisöjen yhteinen kirjasto Keskustakirjastosta halutaan tehdä kansalaisosallistumisen

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Voimassa 1.7.2012 alkaen KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Taalainmaan liikenne Kuljetuspalvelu on osa Taalainmaan joukkoliikennettä Kuljetuspalvelu täydentää yleistä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu Hallstahammarissa

Kuljetuspalvelu Hallstahammarissa 1 Kuljetuspalvelu Hallstahammarissa 2 Tervetuloa Hallstahammarin kunnan kuljetuspalvelulle Kuljetuspalvelu on osa meidän joukkoliikennettä. Kuljetuspalvelu on henkilöille jotka toimintarajoitteiden, sairauden

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ääri-ilmiöt ihmisten kokemuksissa. Sakari Nurmela Risto Sinkko. MPKK ÄÄRIKÄYTTÄYTYMINEN - miten kohdataan, miten johdetaan?

Ääri-ilmiöt ihmisten kokemuksissa. Sakari Nurmela Risto Sinkko. MPKK ÄÄRIKÄYTTÄYTYMINEN - miten kohdataan, miten johdetaan? RIGHT M Ääri-ilmiöt ihmisten kokemuksissa Sakari Nurmela Risto Sinkko TNS 013 RIGHT M Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Forumissa Kyseessä on TNS Gallup Oy:n vastaajapaneeli Panelistit

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä A. 1. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 2. Ikä 1. Sukupuoli 3. Asuinpaikkakunta Reristeröity kotikuntasi 4. Katuosoite Osoitetietojen avulla määritetään, missä päin joukkoliikennepalvelut toimivat/eivät toimi

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika. Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika. Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015 Mikä on suosikkipaikkasi Jyväskylässä? Jyväskylä on fuksin uusi koti Ihminen on onnellisempi,

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Liikkeelle! - kuntokampanja

Liikkeelle! - kuntokampanja Liikkeelle! - kuntokampanja Syyskuun mittainen Kohderyhmänä koko perhe Starttitapahtuma 1.9. joka piirissä piirin ja seurojen yhteistyössä Halisko- perheliikuntapäivä Osallistujapassi (yksi leima oikeuttaa

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot