Maaliskuun alkuun mennessä yhtenäistämiseen liittyvistä määrittelytoimenpiteistä 70%.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaliskuun alkuun mennessä yhtenäistämiseen liittyvistä määrittelytoimenpiteistä 70%."

Transkriptio

1 Länsi-Puhuri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 1/2004 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmä Tässä numerossa: Yhteistyökumppani tutuksi! -sarja jatkuu. Nyt esittelemme Ylitornion terveyskeskuksen. Ylitornion terveyskeskuksen erityispiirteenä on pitkään jatkunut Suomen ja Ruotsin valtakunnanrajan yli tapahtuva terveyspalveluyhteistyö Ylitornion ja Övertårneon kesken. Toinen erityispiirre on Ylitornion kunnan onnistuminen, huolimatta jo pitkään jatkuneesta väestön korkeasta ikärakenteesta, vanhusväestön palvelujen järjestämisessä. Johtavan terveyskeskuslääkäri Helena Puontilan haastattelusta saa vähän valotusta mm. näihin seikkoihin. >>>sivu 3. Aluetietojärjestelmän projektiryhmän kokouksesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on tavoitteena ottaa käyttöön alueellinen potilastietojärjestelmä vuoden 2004 syksyyn mennessä. Syksyn 2003 aikana on erillisillä palvelimilla sijainneet kuntien Pegasos järjestelmät siirretty yhteiselle palvelimelle. Tässä yhteydessä kilpailutettiin käyttöpalvelu- ja tietoliikennetoimittajat. Yhteiset järjestelmä- ja tietokantapalvelimet on sijoitettu WM-Data Novo Oyj konesaliin Oulussa, josta on Sonera Oyj: n ylläpitämät yhteydet kuntiin ja Oulun Puhelimen yhteydet Länsi- Pohjan keskussairaalaan ja Tornion kaupunkiin. Työ vaati projektin osapuolilta yhteensä noin 8 kuukauden henkilötyöpanoksen. Syksyn aikana järjestettiin alueellisesti Pegasos käyttäjille yhteisiä koulutustilaisuuksia. Koulutuksesta saatu palaute osoitti kiinnostusta alueelliseen yhteistyöhön, jota henkilökunta on kaivannut jo vuosia. Tämä antoi mahdollisuuden tavata alueella työskenteleviä kollegoja ja vaihtaa keskenään näkemyksiä työtavoista ja menetelmistä eri toimipisteissä. Kiinnostus tietotekniikkaa kohtaan kasvoi syksyn aikana. Tehtyyn atk taitokartoitukseen vastasi yli 80% ( n. 900 ) lomakkeen saaneista. Kartoituksen perusteella on tehty koulutussuunnitelma, joka tullaan toteuttamaan vuoden 2004 aikana. Vuonna 2004 siirrytään käyttämään yhteistä Pegasos järjestelmää. Tämä edellyttää käytettävien rekisterien ja koodistojen yhtenäistämistä sekä yhteisten kertomuslomakkeiden ja väliotsakkeiden määrittelyä. Järjestelmään integroidaan alueellinen Diabetes järjestelmä sekä erikoissairaanhoidon kertomusjärjestelmä. Lisäksi mahdollistetaan ulkoinen lähete/palauteliikenne. Maaliskuun alkuun mennessä yhtenäistämiseen liittyvistä määrittelytoimenpiteistä on valmiina 70%. Alueellisen Pegasoksen yhteiskäyttö mahdollistuu järjestelmän versiossa 7.0, joka tullaan tässä projektissa testaamaan ensimmäisenä Suomessa huhti - toukokuun 2004 aikana. Tavoitteena on ottaa aluejärjestelmä tuotannolliseen käyttöön kesäkuussa Tällöin Länsi- Pohjan keskussairaalassa toimiva yhteispäivystys siirtyy alueellisen tietojärjestelmän käyttäjäksi. Samalla mahdollistetaan keskussairaalan äitiys- ja lastenpoliklinikoilla aluetietojärjestelmässä olevien neuvolatietojen katselu. Järjestelmän käytön laajennuksesta Kemiin ja Tervolaan odotetaan päätöstä kevään 2004 aikana. Tellervo Alanärä Tässä numerossa alkaa varsinaisessa keskussairaalarakennuksessa olevien toimintayksikköjen esittely sarjanimellä Sairaala tutuksi. Ensimmäisenä esittäytyy kirurgian vuodeosasto 3 B, missä hoidetaan aikuisia ortopedis-traumatologisia, plastiikkakirurgisia ja jonkin verran myös silmätautien erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita.>>>sivut 4 ja 5. Psykiatrian tulosalueen esittelysarja jatkuu neljännellä osalla. Aloitimme syksyllä esittelemällä alueemme hoitomallin. Joulunumerossa esittelyvuorossa olivat psykiatriset poliklinikat. Nyt jatkamme esittelyä Keroputaan sairaalan sisältä ( Psykiatrinen sairaala tutuksi ) esittelemällä Turvaosaston ja Psyykkisen kasvun osaston.>>>sivut 6 ja 7. Laatupakinoitsijamme ovat olleet jälleen hyvässä vedossa! Lue kunka Sisko Hentosen kolumnissa tutkaillaan Arjen sankareitten koettelemuksia.>>>sivu 9. Ei ainakaan sen vähemmällä tuskalla ole päässyt toimittaja Tuiskumme 1950-luvun lopulla alakansakoulun käsityötunneilla ja töiden kevätnäyttelyssä. Tästä virheettömällä mutheela! ( Vaan ei haittaa vaikka tekee kipeää! sanoisi Mertaranta)>>>sivu11. Ministeri Hyssälä kenttäkierroksella Miltähän tuntuisi olla miljonääri? Se olisi varmaan mieluisa tunne! Vai olisiko? Lueppa tästä jutusta Hurjat hoitsumme maailmalla >>>sivu 12. Uusi ilme uusi painopaikka Länsi-Puhuri muutti tästä numerosta lähtien hiukan ilmettään! Lehden nimiotsikkoa muutimme kirjasintyypiltään. Lisäsimme myös vakiopalstoille omat tunnisteosoitteet (Pääkirjoitus, Sanottavaa Sepolta, Yhteistyökumppani tutuksi, Sairaala tutuksi jne). Lisäsimme myös hiukan lisää värien käyttöä viimevuotisiin lehden numeroihin verrattuna. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä käynnisti aiheella Terveyskeskus toimivaksi kenttäkierroksen Lapista Länsi-Pohjassa hän ja sosiaali- ja terveysministeriön että Suomen Kuntaliiton edustajat olivat Koko maan kattavalla kierroksella tavoitteena on saada kuntien poliittinen johto ja johtavat terveyskeskuslääkärit saman pöydän ääreen pohtimaan ratkaisuja perusterveydenhuollon ongelmiin yhdessä ministeriön ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa. Hoidon saatavuuden turvaamiseksi on tulossa uutta lainsäädäntöä ensi vuoden alusta lähtien. Kansalaisille on turvattava mahdollisuus saada joustavasti yhteys terveyskeskukseen ja myös päästä kolmen arkipäivän sisällä tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisen tekemään hoidon tarpeen arvioon. Länsi-Pohjan alueen kuntien ja terveyskeskusten johto oli kattavasti edustettuna Kemin kulttuurikeskuksessa pidetyssä tilaisuudessa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä siihen osallistui kuntayhtymän johtoryhmä. Edellä mainitut muutokset johtuvat mm. siitä, että lehden sivunvalmistus ja painatus vaihtuivat uuteen paikkaan. Teimme tästä vuoden 2006 loppuun asti kestävän sopimuksen PS-Paino Värisuora Oy:n kanssa. Tässä yhteydessä oli helppo tehdä em. kasvojenkohotustemput, kun lehden formut oli joka tapauksessa tehtävä ihan alusta asti uudestaan. Hyvät lukijat! Mitä mieltä olet näistä tempuista? Miellyttävätkö muutokset? Missä meni metsään? Miten lehden ilmettä voisi parantaa tästä eteenpäin? Länsi-Puhurin toimitusneuvoston jäsenet ja toimitussihteeri ottavat mielellään vastaan hyviä neuvojanne!

2 2 Länsi-Puhuri Pääkirjoitus ERVA-yhteistyö Sanottavaa Sepolta: Vaikeita yhtälöitä Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako Pohjois-Suomessa hanke on viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin vastaus Kansallisen terveysprojektin vaatimukseen erikoissairaanhoidon entistä tiiviimmästä yhteistyöstä. Oulun Yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueesta hankekokonaisuus on saanut kutsumanimen ERVA-yhteistyö. ERVA- yhteistyöhanke jakautuu kolmeen osahankkeeseen: 1) Erikoisalakohtainen yhteistyö 2) Osaaminen ja osaajat 3) Tiedon hallinta ja käytettävyys Hankekokonaisuutta koordinoi ohjausryhmä, johon kuuluu edustajia kaikista mukana olevista sairaanhoitopiireistä, keskussairaaloiden sijaintikaupungeista, maakuntien liitoista ja lääninhallituksista. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt hankkeen valvojaksi neuvotteleva virkamies Jouko Isolaurin. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriä ohjausryhmässä edustavat valtuuston puheenjohtaja Pertti Hemminki, hallituksen puheenjohtaja Raimo Venäläinen, sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Tuomola, johtajaylilääkäri Hannele Havanka ja hallintoylihoitaja Mervi Keskitalo. Kemin kaupungin edustajana ohjausryhmässä on kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola. Hankkeen käytännön toteuttamista valmistelee ja suunnittelee johtoryhmä, jossa LPShp:n edustajina ovat samat viranhaltijat kuin ohjausryhmässäkin. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola. Lisäksi kullakin osahankkeella on oma projektiryhmänsä, joissa myös on kaikkien sairaanhoitopiirien edustus. Projektiryhmien vastuulla on osahankkeiden suunnittelu, toteutuksen valmistelu ja seuranta. Erikoisalakohtainen yhteistyö Hankkeen tavoitteena on erikoissairaanhoidon palveluiden rationaalinen järjestäminen keskittämällä kapeaa erityisosaamista ja kalliita laitteita vaativat tutkimukset ja hoidot OYS:aan sekä peruserikoissairaanhoidon edellytysten turvaaminen kaikissa erityisvastuualueen keskussairaaloissa. Hoitokäytäntöjä yhdenmukaistetaan Käypä hoito-perusteisen vaikuttavuuden takaamiseksi ja hoidon saatavuus ja laatu järjestetään kansallisen terveyshankkeen vaatimusten mukaisesti. Projekti on käynnistynyt 2003, ja se jatkuu koko hankkeen ajan vuoden 2007 loppuun saakka. Erikoisalakohtainen yhteistyö sisältää useita osaprojekteja, joissa useimmissa myös LPShp: llä on edustus. Esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyhankkeissa ovat mukana apulaisylilääkäri Pirkko Nyländen ja ylilääkäri Sakari Saviaro, lääkkeiden yhteishankinta projektissa on mukana johtava farmaseutti Katja Tihveräinen, valmiussuunnitteluyhteistyössä turvallisuuspäällikkö Risto Luukinen, ensi- ja tehohoitoryhmässä osastonlääkäri Outi Nyberg ja apulaisylilääkäri Jorma Heikkinen. Kaikkiaan osaprojekteja on yksitoista. Varsinaisessa projektiryhmässä LPShp:ä edustavat johtajaylilääkäri Hannele Havanka ja infektiolääkäri Ulla Kaukoniemi,. Osaaminen ja osaajat Hankkeen tavoitteena on laadukkaiden palvelujen turvaaminen asuinpaikasta riippumatta varautumalla eri ammattiryhmien koulutuksen riittävyyteen, varmistamalla koulutuksen sisällön ja työelämän tarpeiden kohtaaminen ja turvaamalla osaamisen taso yhteisellä koulutusohjelmalla huomioiden työn sisältö ja johtamistaito. Hankkeessa hyödynnetään soveltuvin osin jo meneillään olevia projekteja ja suunnitelmia. Tähän hankkeeseen kuuluu mukaan myös monialainen johtamiskoulutus, joka sairaanhoitopiirien ylimmästä johdosta muodostuvalla pilottiryhmällä käynnistyi jo syksyllä Tämän projektin tehtäviin kuuluvat myös eri ammattiryhmien koulutuksen riittävyydestä huolehtiminen, hajautetun lääkärikoulutuksen lisääminen, täydennyskoulutuksen kehittäminen ja lääkäreiden ja hoitajien työnjaon kehittäminen. Osaaminen ja osaajat projektin projektiryhmässä ovat mukana sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Tuomola ja hallintoylihoitaja Mervi Keskitalo. Tämäkin projekti on käynnistynyt jo 2003 ja jatkuu koko hankkeen ajan. Tiedon hallinta ja käytettävyys Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä, sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on käytössä useita erilaisia ja eri toimittajien tekemiä ohjelmistoja potilastietojen ja muun yksiköiden tarvitseman tiedon käsittelyyn ja hallintaan. Näin myös em. yksiköiden tietojärjestelmä arkkitehtuuri ja sen taustalla oleva infrastruktuuri on muodostunut ajan mukana toisistaan poikkeavaksi, kun kukin yksikkö on tehnyt järjestelmäratkaisut ja niiden vaatimat muut kehittämistoimenpiteet omista lähtökohdista käsin Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa mahdollisuudet ja tehdä tarpeelliset toimenpide-esitykset (sekä niiden toteutus) siirtymiseksi yhtenäiseen (yhteensopivaan) tietohallinto arkkitehtuuriin koko ERVA alueella. Tiedon hallinta ja käytettävyys projektiryhmässä LPShp:ä edustavat sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Tuomola ja ATK-päällikkö Reijo Nikupeteri. Hannele Havanka Lehtemme tätä numeroa valmisteltaessa toimintakertomuksemme ja tilinpäätöksemme vuodelta 2003 ovat valmiit. Niiden perusteella meille voi suoda myönteisen arvion. Tapahtunut kehitys kuitenkin antaa aihetta myös huoliin koko seudun yhteisiin. Aloittakaamme myönteisistä asioista. Toimintakertomus osoittaa, että tuotimme yhteenlaskettuna vuonna 2003 palveluita jotakuinkin saman määrän kuin edellisenäkin vuonna ja juuri sen verran kuin talousarviossa niitä suunnittelimme. Palvelutuotannossamme siis onnistuimme hyvin. Tuottomme ja kulumme kuitenkin kasvoivat ja ylittivät talousarvion. Tuotot kasvoivat enemmän kuin kulut, joten tulos oli ylijäämäinen ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Jos olisimme liikelaitos, tuloskehityksen kääntyminen vihdoinkin positiiviseksi olisi elinehtomme. Hyvästä toiminnasta ja taloudesta kertoo myös STAKESin tutkimus sairaaloiden tuottavuudesta. Sen mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tuottavuus on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 2002 eniten maassamme ja on selkeästi parempi kuin maan muiden sairaaloiden keskiarvo. Tuottavuustarkastelun johtopäätös on, että kykenemme täällä tuottamaan yhden potilaan hoidon keskimääräistä alemmilla kustannuksilla. Vaihtelu erikoisaloittain on kuitenkin suuri; joillakin erikoisaloilla olemme kolmen tuottavimman joukossa, joillakin kolmen vähiten tuottavan joukossa. Hyvä tulos ja hyvä tuottavuus ovat luonnollisesti erinomaisia asioita. Kehityksellä on kuitenkin kääntöpuolensa niin kuin kaikilla elämän ilmiöillä on; kulujemme kasvuvauhti on liian kova ja tuloksemme perustuu siihen, että kuntalaskutuksemme on kasvanut runsaasti. Kuntien rahoituspohja ei riitä 10 %:n vuosittaisiin kasvulukuihin. Kunnat ovat omistajiamme, mutta samalla myös rahoittajiamme. Vaikka tuloksemme pitääkin olla positiivinen ja vaikka tuottavuutemme tuleekin kasvaa, on meidän pystyttävä näihin samoihin asioihin selkeästi vähemmän kasvavalla kuntalaskutuksella. Miten tämä vaikea yhtälö ratkaistaan? Monet selvitykset, mm. Kemin kaupungin teettämä konsulttiselvitys, osoittavat, että kyse ei ole siitä, että tuottaisimme palvelut epätaloudellisesti, vaan siitä, että palvelujemme käytön volyymi on väestöpohjaamme verrattuna suuri ja tätä kautta kasvattaa kuntien kustannuksia. Niinpä meille tulevaa potilasvirtaa niin päivystyspotilaiden kuin lähetepotilaidenkin tulisi vähentää ja paremmin ohjata. Mutta miten? Edelleen vaikea yhtälö! Potilasvirran ohjaus on vaativa asia ja länsimaisen terveydenhuollon yleinen haaste. Mitään yksittäisiä poppakonsteja siihen ei ole osoitettavissa, mutta on selvää, että siihen tarvitaan kuntien ja sairaalan tehostettua yhteistyötä ja yhteisiä toimia. Kummallekaan ei ole mahdollista yksin asiaa hoitaa. Olennaistahan on se, että erikoissairaanhoitoon ohjataan ne lähete- ja päivystyspotilaat, jotka tänne kuuluvat ei enempää eikä vähempää ja että erikoissairaanhoito sen jälkeen mitoitetaan juuri tätä varten ei enempää eikä vähempää. Tässä kai yhtälön ratkaisun avaimet ovat! Taloustilanteen johdosta yhtälön ratkaisua on etsittävä tänä kuluvana vuonna yhteisesti meillä ja kunnissa. Seppo Tuomola sairaanhoitopiirin johtaja Länsi-Puhuri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja tiedotuslehti Päätoimittaja: Seppo Tuomola Toimitusneuvosto: Hannele Havanka Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Maria Sergejeff Sisko Hentonen Raija Reponen Juhani Tuuisku Toimitussihteeri: Jouni Tuovinen Sivunvalmistus ja taitto: Värisuora Oy Seuraava lehti ilmestyy juhannukseksi. Siihen tulevat jutut tulee toimittaa toimitussihteeri Jouni Tuoviselle mennessä. ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ikääntymistä Enemmän takana kuin edessä. Enemmän koettu kuin edessä? Ei voi tietää Hyvä niin. Rypyt juonteet syvenee Vauhtiko hiljenee Tie kapenee vahvenee pärjää jo poluillakin Raija Reponen

3 Yhteistyökumppani tutuksi! Länsi-Puhuri Ylitornion terveyskeskus 3 Helena Puontilan (johtava lääkäri) haastattelu Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien välillä tuli vuoden 2004 alusta voimaan sopimus, että piirien asukkaat voivat käyttää tietyissä tapauksissa ( esim. omassa sairaanhoitopiirissä ao palvelua ei ole niin pian saatavissa yms.) toisen sairaanhoitopiirin palveluja. Onko tämä mitenkään näkynyt Ylitornion terveyskeskuksessa? palvelujen tarjonnassa. Millä keinoilla tämä on onnistunut? Ei millään tavalla, koska ylitorniolaiset ovat tähänkin asti ovat voineet käyttää ilman maksusitoumusta Lapin sairaanhoitopiirin palveluja. Ylitornion ja Övertårneån kuntien välillä on pitkään ollut tiivis terveyskeskusyhteistyö. Vuoden 2004 alusta tämä yhteistyö muuttui. Mitä tapahtui ja mitä tästä on seurannut? Ylitornion ja Övertårneon terveyskeskusten välinen yhteinen lääkärien viikonloppupäivystys alkoi vuonna Övertårneån terveyskeskuksessa on huutava lääkäripula. Neljästä lääkärin virasta täytettyinä on vain kaksi. Virkoja hoitavat lääkärit halusivat tiivistää lauantain ja sunnuntain päivystysajan toimintaa tämän vuoden alusta lähtien. Kuitenkin kaikki kiireelliset tapaukset pääsevät Övertårnoålla päivystävän lääkärin tutkittavaksi. Ylitorniolaisilla asiakkailla oli hiukan totuttelemista alussa, mutta vain joitakin valituksia on tullut. Muutoksella ei ole ollut vaikutuksia käyntimääriin. Käynnit päivystävällä lääkärillä yli valtakunnan rajan ovat olleet samansuuruisia molemmissa terveyskeskuksissa kuten ennenkin. Päivystysvastaanottoajan tiivistäminen on mielestäni hyvä asia. Tämän menettelyn voisi ottaa käyttöön meilläkin. Ylitornion väestön ikärakenne on jo pitkään ollut vanhempi kuin keskimäärin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Sillä on suuri vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Ylitornio on kuitenkin selvinnyt hyvin suhteessa muihin alueen kuntiin Hyvin ja hyvin! Paremminkin olisi voinut mennä! Vanhusten asuntojen korjaustoiminta on saanut kiitosta. Aktiivinen rakennustarkastajan, fysioterapeutin ja kotisairaanhoitajan muodostama tiimi on käynyt kunnan alueen vanhusten asuntokannan katsastamassa ja asuntoihin on tehty tarvittavat remontit, jolloin asukkaat ovat voineet asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Marja-Leena Viinamäki Länsi-Pohjan keskussairaalasta oli 3-4 vuotta sitten kahden kuukauden ajan palkattuna kartoittamaan vanhusten selviytymistilaa ja kuntouttamistarvetta. Henkilöstölle on annettu koulutusta ja he ovat sitten opettaneet vanhuksia kotonaan tekemään lihaskunto- ja muita liikuntaharjoituksia. Näiden lisäksi kotisairaanhoito toimii tehokkaasti. Edellä mainitusta huolimatta kuntakeskuksen palvelutalo on täynnä, yksityinen vanhainkoti on täynnä. joka paikka on täynnä. Viime vuonna jouduimme hoidattamaan Länskässä 90 hoitopäivän verran sellaisia potilaita jotka olisivat hoidonporrastuksen vuoksi kuuluneet meillä hoidettaviin. Meillä on myös tiivis yhteistyö sosiaalitoimen kanssa kun arvioidaan avun tarvitsijan oikea paikka asua: kotona, vanhainkodissa vai jossain muualla. Sitten myös tärkeä tekijä: meillä on kaksi kuntosalia ikäihmisten lihaskuntoharjoitteluun. Toinen on viime kesänä terveyskeskuksen peruskorjauksen yhteydessä valmistunut kuntosali ja toinen sali on Meltosjärven koululla. Meltosjärven kuntosaliin mummot ja papat kuljetetaan ympäröivistä kylistä lihaskuntoharjoituksiin. Terveyskeskuksen kuntosali rakennettiin eräältä yksityishenkilöltä saaduilla lahjoitusvaroilla. Edellä kerrotuilla keinoilla olemme selviytyneet. Tietoliikenneyhteydet mm. Ylitornion terveyskeskuksen ja Länsi- Pohjan keskussairaalan välillä ovat olleet käytössä mm. radiologian kuvien osalta. Onko tästä vielä saatu otettua niitä hyötyjä, mitä ne mahdollistavat? Ei ole saatu! Olemme sinänsä tehtyyn järjestelmään tyytyväisiä mutta kuvayhteys ei vielä toimi kunnolla! Eli välineet meillä jo on mutta ne eivät vielä pelaa! Ikäihmisten kuntosali pääsy vain lääkärin lähetteellä. Meillä on kuvayhteydet myös Ruotsin puolelle. Siinä puolestaan on ollut vielä tietosuoja-asioissa ongelmia. Milloin Ylitornion terveyskeskus liittyy Länsi-Pohjan yöpäivystykseen? Hyvin ajankohtainen kysymys! Kunnan johto ja johtavat päättäjät ovat jo kyselleet tästä. Asiaa mietitään vakavasti ja tämän kevään valtuustoseminaarissa asiasta tullaan keskustelemaan. Päivystysyhteistyöhön ei tulla mukaan vielä tänä vuonna mutta mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa. Itse kyllä mielelläni lopettaisin yöpäivystyksen. Mikä Ylitornion terveyskeskuksessa on mielestänne erittäin hyvin? Toimitilat eli puitteet, osaava, pätevä henkilökunta ja korkeatasoinen sairaankuljetus! Minkä asian korjaisitte, jos käytettävissä olisi enemmän resursseja? Lasten ja nuorten terveydentilan hoitoon panostaisin enemmän. Meillä on panostettu vanhustyöhön. Kuitenkin syntyy myös lapsia. Olemme saamassa useammaksi vuodeksi uuden lääkärin. Silloin panostamme lisää neuvolatyöhön ja kouluterveydenhuoltoon. Myös työterveyshuolto tarvitsee lisää panostusta. Itselläni on väestövastuun (n asukasta) lisäksi hallintotyöt. Siinä panostaisin laatutyön kehittämiseen kohteina vastaanottotyö sekä lääkäri-hoitaja parityöskentely. Ylitornion terveyskeskus Väestön lukumäärä oli yhteensä5 314 asukasta Terveyskeskuksen henkilöstö - lääkärit yhteensä 7 - terveyskeskuslääkäreitä 4 (3 täytetty) - hammaslääkäreitä 3 - muu henkilöstö 76 Uudet ambulanssitilat terveyskeskuksen sisällä. Perusterveydenhuollon - Avohoitokäynnit v Hoitopäivät v Hoitojaksot v

4 4 Länsi-Puhuri Sairaala tutuksi Kirurgian vuodeosasto 3 B Ketä 3b:llä hoidetaan? Arkipäivän tunnelmaa osastolla 3b Kun astut käytävän ovesta sisään 3b:lle, vaikutelma on erittäin kiireinen - joskus ulkopuolisen kulkijan mielestä jopa kaoottinen. Käytävä pullistelee tyhjiä sänkyjä, pyörätuoleja, kävelytelineitä ym. apuvälineitä. Useimmiten käytäväpaikalla odottelee pari vuodepotilasta huoneeseen pääsyä. Niin ikään päiväaulassa istuu muutama uusi potilas odottelemassa huonepaikkaa ja yhtä monta kotiutuvaa potilasta kärkkyy kanslian ovella odottelemassa kotiutuspapereitaan. Hoitajia juoksee sinne tänne, fysioterapeutti ja kuntohoitaja kävelyttävät potilasta Eva-telineellä pitkin käytävää, röntgenkuljettaja etsii oikeata potilasta viedäkseen hänet kuvaukseen, laitosapulainen työntää siivous- tai ruokakärryä yrittäen väistellä kaikkea käytävällä olevaa. Hoitajien kansliassa pari hoitajaa näpyttelee tietokonetta, kirurgi katselee röntgenkuvia, oviaukossa kyselee joku omainen läheisensä vointia. Viereisessä kansliassa sihteeri puhuu puhelimeen. Joukossa häärii lisäksi muutamia opiskelijoita, jotka yrittävät pysyä mukana osaston tempossa. Puhelimet ja soittokellot soivat lähes taukoamatta, jossain huoneessa vanhus huutaa apua. Osastomme tunnelmaa on osuvasti verrattu takavuosien tv-sarjan Hill Street Bluesin poliisipäivystykseen tai nykyisin televisiossa pyörivään Teho-osastoon. Sinikka Savikuja Osastollamme on 30 sairaansijaa ja meillä hoidetaan aikuisia ortopedis-traumatologisia, plastiikkakirurgisia ja jonkin verran myös silmätautien erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita. Sairaansijat ovat yleensä aina viimeistä petiä myöten täynnä ja useimmiten on vielä muutama ylipaikkalainenkin. Toiminta on yhtä vilkasta oli päivä tai yö, arki tai pyhä. Suurimman potilasryhmämme muodostavat lonkan tai polven artroosia eli kansankielellä kulumaa sairastavat potilaat, joille laitetaan leikkauksessa tekonivel. Näitä TEP-leikkauksia tehdään n. 200 vuodessa. Potilaat ovat yleensä iäkkäitä ja heillä on paljon perussairauksia ja leikkauksesta toipuminen ja kuntoutuminen vaativat tiivistä moniammatillista yhteistyötä. Muita potilasryhmiä ovat eri nivelten artroskopia-, käsi- ja jalkaleikkaus-, reumakirurgiset sekä selkäleikkauspotilaat. Osan Osastomme henkilökunta Apulaisylilääkäri, Ortopedi Reeta Willig Osastonlääkäri, Ortopedi Ari Pajala 2-3 Sairaalalääkäriä Osastonhoitaja Sinikka Savikuja Apulaisosastonhoitaja, Endoproteesihoitaja Marketta Kemppainen 10,5 Sairaanhoitajaa + 1 Varahenkilö 8 Perushoitajaa Varahenkilö 2 Osastonsihteeriä 4 Laitoshuoltajaa 1 Fysioterapeutti 1 Kuntohoitaja selkäleikkauksista käy tekemässä konsultoiva neurokirurgi ja plastiikkakirurgi käy leikkaamassa kerran kuukaudessa. Tyypillisimpiä plastiikkakirurgisia toimenpiteitä ovat rinnan pienennysleikkaukset ja erilaiset makuuhaavojen ja arpien korjaukset. Silmäpotilaista osastollamme hoidetaan lähinnä päivystyksenä tulevat silmätapaturmapotilaat Osastomme potilaista n. 50% on päivystyspotilaita, joilla on jokin murtuma, nivelsidevamma, kallovamma, paleltuma- tai palovamma. Niinikään akuutin vaiheen tetra- ja paraplegiapotilaat hoidetaan meillä. Vanhusväestön lisääntymisen myötä lonkkamurtumat työllistävät meitä entistä enemmän. Tällä hetkellä osastomme ruuhkautuu nimenomaan terveyskeskukseen jonottavista leikatuista lonkkamurtumapotilaista, sillä vain harva heistä kotiutuu suoraan meiltä. Sinikka Savikuja Endoproteesihoitaja valmentaa potilaat ennen leikkausta Länsi-Pohjan keskussairaalassa on vuodesta 2000 alkaen annettu esivalmennusta tekonivelleikkaukseen tuleville potilaille. Idea lähti liikkeelle henkilökunnan halusta kehittää tekonivelpotilaiden hoitotyötä. Kuin tilauksesta alkoi Ortonin sairaala Helsingissä kouluttaa endoproteesihoitajia, joiden tehtäviin kuuluu mm. esivalmennus. Kävin tämän koulutuksen v ja olen siitä lähtien toiminut oman työni ohella endoproteesihoitajana L-pks:ssa. Esivalmennuksen tavoitteena on turvata leikkauksen häiriötön kulku lisäämällä potilaan valmiutta sekä itse toimenpiteeseen että siitä toipumiseen ja kuntoutumiseen. Esikäynnin yhteydessä kartoitetaan potilaan yleistilaa, mahdollisia komplikaatioriskejä sekä selvitellään hänen liikkumisvalmiuttaan. Tavoitteena on turvata potilaan mahdollisimman hyvä leikkauskunto. Esivalmennuskäynti on yleensä 1-2 kk ennen leikkausta. Potilas käy samana päivänä sekä endoproteesihoitajan että fysioterapeutin luona. Esikäynnin yhteydessä potilaalle annetaan tietoa itse leikkauksesta, sen jälkeisestä hoidosta ja kotiutukseen liittyvistä asioista. Kotiin tarvittavat apuvälineet kartoitetaan myös jo valmiiksi. Kokemukset esivalmennuksesta ovat enimmäkseen myönteisiä. Asianmukainen tieto vähentää jännitystä ja pelkoa, potilaat ovat motivoituneita kun tietävät missä milloinkin mennään. Apulaisosastonhoitaja, endoproteesihoitaja Marketta Kemppainen. Mukana on usein myös omaisia joka helpottaa kotiapuasioiden ja jatkohoitopaikan tarpeellisuuden selvittämisessä. Leikkausten peruuntumiset viime tipassa ovat vähentyneet. Potilaat tulevat leikkaukseen terveempinä : iho ehyt, hampaat hoidetut, lääkitys kunnossa ja tulehdukset hoidettu. Leikkauskelpoisuuden turvaamiseksi tehdään tarvittaessa sisätauti- ja anestesialääkärin konsultaatio. Endoproteesihoitajana tulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu parantaa entisestään yhteistyötä erikoissairaanhoidon eri yksiköiden sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Ajan hermolla pysyminen on myös erittäin tärkeää. Tämän mahdollistaa vuosittaiset koulutuspäivät sekä Suomen Endoproteesihoitajayhdistykseen kuuluminen. Eräänlaisena uranuurtajana työni on vielä alussa, mutta potilaiden ja työtoverien kannustuksella ja avustuksella tästä on hyvä jatkaa. Marketta Kemppainen

5 Henkilökuntaa saisi olla enemmän! Apulaisylilääkäri, ortopedi Reeta Willig. Kuten valtakunnallisestikin ortopedisillä osastoilla myös meil lä saisi potilasmäärään ja kuormitukseen nähden olla joka vuorossa 1-2 hoitajaa lisää. Hoitajilta vaaditaan paitsi luovuutta ja priorisointikykyä myös suurta venymistä selviytyäkseen kaikista päivittäisistä tehtävistä. Lääkäreiden ongelmana on se, että heidän pitäisi olla kahdessa ellei kolmessakin paikassa yhtä aikaa: osastolla, leikkaussalissa ja/tai poliklinikalla. Yleensä osasto vetää aina lyhimmän korren ja hoitajat ja sihteerit joutuvat näin ollen työskentelemään hyvin itsenäisesti, lääkäri ei ole läheskään aina määräämässä. Pärjätäkseen 3b:llä hoitohenkilökunnalta vaaditaan paljon. Ensinnäkin pitää omata hyvä fyysinen kunto, sillä meillä täytyy jaksaa kävellä lähes koko työvuoron ajan jopa 10 km vuorossa, täytyy jaksaa nostella raskaita potilaita, sillä leikkauksen aiheuttamien liikerajoitusten vuoksi esim. lonkkapotilaiden nosteluun ei voi käyttää nostolaitteita. Lisäksi tulee omata hyvä stressinsietokyky ja sopeutua hyvinkin nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Itse ei voi työpäivänsä kulkuun kovinkaan paljon vaikuttaa! Länsi-Puhuri Kaikesta huolimatta osastollamme kukki huumori ja kahvihuoneesta kuuluu useasti nauru. Työssä jaksamiseen auttaa yhteen hiileen puhaltaminen. Hyvää yhteishenkeä pidämme yllä viikoittaisilla osastotunneilla, yhteisillä illanvietoilla ja pienillä virkistäytymismatkoilla. Sinikka Savikuja Aika kultaa muistot mietteitä 3b:n vanhojen illoista Marraskuussa 02 Välikankaan Marketta ja Säilyn Irma kutsuivat kokoon 3b:n vanhat työntekijät. Löysin nimeni listalta. Olenko kuulunut kalustoon jo niin pitkään minäkin? Iloinen puheensorina ja nauru hersyi, kun itse kukin kertoi mieleen jääneitä tapahtumia ja hetkiä. Usealla oli mielessä Kestin Einen (entinen osastonhoitajamme) töihinlähtöaikataulu. Eine lähti aamulentokoneen noustessa. Sitä ei kerrottu oliko kone useasti myöhässä? Siihenkin aikaan naiset olivat aina laihdutuskuurilla. Eine tapasi sanoa: Se on huono kana, joka höyheniään ei kanna. Useampaan kertaan illan aikana kuului, muistatko kun sitä ja tätä. Valokuvia katseltiin eipä tuntisi samaksi, tuossa olen minä, mutta ketä ovat nämä muut? Ne olivat aikoja monta ryppyä ja monta kiloa sitten. Siinä hoidettiin potilaita silloin ennen ja nyt. Aika entinen ei koskaan enää palaa. Lopuksi laulettiin Einen lempilaulu jo matkaan muuttohaukka käy, keltä käskyn se saa Tunnelma oli ehkä vähän haikea? Sitten vuoden päästä 2003 tavattiin uudistetussa Selkäsaarikabinetissa. Oli paikka muuttunut edukseen! Valokuvia katseltiin jälleen. Jostain syystä lukulaseja ei tahtonut löytyä riittävästi ja valotkin oli kumman himmeät. Johtuikohan sota-ajan (mustavalkoinen) kuvista, tuumasi joku. Se oli silloin, kun hoitajilla piti olla ns. marttakengät ja valkoiset sukkahousut. Kun ilta ehti oltiin jo eläkkeissä. Mistähän syystä tuota jäljellä olevaa työaikaa useasti mietitään ja lasketaan? Liekö syynä työtahti/määrä? Jaksanko? Pirtsakkana oloneuvoksena oli joukossamme vasta 70- vuotispäiviään viettänyt Irene Saarela, entinen sairaala-apulaisemme. Tässä kohtaa mietin itsekseni, että eläisimme aikaa NYT eikä sitku. Lauluunhan ilta piti päättää. Laulussa kuurankukat kukki ja totesimme, että muuttaa ei voi kuin itseään. v.-79 kalustoon tulleena Tepa 5 Ortopedi Ari Pajala "Pienessä sairaalassa voidaan pa remmin toteuttaa hoitoketjun kat keamattomuus" 3 B:n (kirurgian osasto) osastonlääkäri Ari Pajala tuli Länsi-Pohjan keskussairaalaan vakinaiseksi lääkäriksi elokuussa Sitä ennen hän on käynyt täällä usein konsultoivan lääkärin ominaisuudessa. Kyselimme Arilta niitänäitä hänen työhönsä liittyvää. Mitä leikkauksia teet? Päivätyöni on tavallista ortopediaa: tekonivelleikkauksia, tähystysleikkauksia niveliin, murtumaleikkauksia ja muita tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvia toimenpiteitä. Päivystysaikana joutuu myös tekemään vatsan alueen välttämättömiä toimenpiteitä. Onko noista leikkauksista osa sellaisia, mitä ennen sinun tuloasi tänne leikattiin muualla? Mitä ne ovat? Ainakin osa vaativampia murtumaleikkauksia raajoihin tehtiin OYS:ssa. Samoin monimutkaisempi tähystyskirurgia polven, nilkan ja olkapään osalta oli aikaisemmin konsulttien tai OYS aluetta. LPKS:ään tullessani hankimme joitakin uusia laitteita, jolloin näiden toimenpiteiden tekeminen meilläkin tuli mahdolliseksi. Kaikkia harvinaisia toimenpiteitä ei kannata meillä tehdäkään (vaikka tietoa ja taitoa olisikin), koska leikkausmäärät ovat pieniä ja mahdolliset laitehankinnat kalliita. Niissä keskittäminen on hyödyllistä sekä potilaille että sairaaloille. Miten tällainen pieni keskussairaala eroaa työsi suhteen suuresta (OYS)? Pienessä sairaalassa palautteen (hyvän ja huonon) työnsä laadusta saa suoraan itselleen. Työssä isossa sairaalassa on kollektiivisempi vastuu ja pääsääntöisesti aina joku jolta voi kysyä tai joku joka jakaa vastuun kanssasi. Pienessä sairaalassa voidaan paremmin toteuttaa hoitoketjun katkeamattomuus, joka varsinkin kirurgiassa on tärkeää. Tavoitteena on, että sama lääkäri katsoo potilaan poliklinikalla, leikkaa hänet ja tekee jälkitarkastuksen. Toinen iso ero on tautikirjon laajuus eli täällä on pidettävä itsensä ajan tasalla laajasti ortopedian alueelta. Reetan kanssa on spontaanisti sovittu, että minä otan enemmän kantaa vammakirurgisiin ongelmiin ja hän tekonivelasioihin. Pienessä sairaalassa miehitys on kuitenkin niukka, joten oikeastaan kaikkiin asioihin täytyy pystyä vastaamaan jos ei heti tiedä niin täytyy kysyä Oulusta tai etsiä vastaus ortopedian ja traumatologian kirjallisuudesta. Oletko tullut tänne jäädäksesi pitempään vai käymään vain? Viime keväänä, kun mietin Oulusta lähtemisen hyviä ja huonoja puolia, esitin itselleni saman kysymyksen. En pystynyt silloin vastaamaan itselleni mitään aikataulua, enkä vieläkään pysty siihen. Tähän saakka työssäni on ehdottomasti ollut enemmän tänne pidempään jäämiseen kannustavia asioita. Näistä tahtoisin erityisesti mainita henkilökunnan avoimuuden uusille ajatuksille sekä sairaalan mukavan työskentelyilmapiirin. Ehkäpä johtopäätös on, että en ainakaan kovin pian ole minnekään lähdössä.

6 6 Länsi-Puhuri Psykiatrinen sairaala tutuksi - Keroputaan sairaala esittäytyy osa 1/2 Ylihoitaja Ilkka Vehkaperä, johtava psykologi Kauko Haarakangas ja tulosalueen johtaja, ylilääkäri Birgitta Alakare maanantaimeetingissä. Kokemuksia Turvaosaston työnjako ja tiimityömallista Keroputaan sairaalan turvaosastolla on oltu työhyvinvoinnin saralla ajasta edellä. Jo 1990 luvun alussa työntekijät ja osastonhoitaja Matti Puumala alkoivat miettiä uudenlaista työnjakomallia, joka palvelisi paremmin itse hoitotyön perustehtävää potilaslähtöistä, yksilövastuista hoitoa ja samanaikaisesti työntekijöiden työhyvinvointia. Käytäntöön uusi malli voitiin lanseerata kokeilutoimintana v Vuoden kokeiluaikana uudesta työnjako ja tiimityön mallista tehtiin tutkimustyö (Kirsti Aarni et Pekka Rauvala: Voimaa työajan jaksottamisesta ja tiimityöstä, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, terveysalankoulutusyksikkö). Paikallinen sopimus uudesta työnjako ja tiimityön mallista tehtiin työnantajan kanssa Työhyvinvointi ei ole vain yksilön terveyttä ja ominaisuuksia vaan koko työyhteisön ja organisaation asia. Työelämän muutoksissa parhaat ratkaisut syntyvät silloin, kun koko työyhteisö on halunnut ja saanut vaikuttaa uuden suunnan valintaan. Kun jokainen tietää tavoitteensa ja roolinsa yhteisellä pelikentällä, hän voi sitoutua toteuttamaan yhteistä visiota. Jokainen työyhteisö tarvitsee luovuutta ja innovatiivisuutta, halua ja kykyä uudistaa ja uudistua. Työn arjessa luovuus on yksinkertaista taitoa ratkoa ongelmia järjestämällä tutut asiat uudella tavalla. Innovaatiot syntyvät perinteisiä käsityksiä rikkomalla, rohkeudesta ajatella ja tehdä asiat toisin kuin ennen. Huomisen menestys syntyy kisällien innostuksesta ja mestareiden kaukokatseisuudesta; molempia tarvitaan. Potilashoidon kannalta turvaosaston työnjako ja tiimityönmallissa parasta on, että sama neljän hengen tiimi vastaa hoidosta aamukahdeksasta iltakahteenkymmeneen. Tämä mahdollistaa yksilövastuisen kokonaisvaltaisen potilaan tarpeista lähtevän hoidon toteutumisen. Työntekijän kannalta työtyytyväisyys ja motivaatio ovat lisääntyneet. Vuorotyöläinen voi suunnitella omia menojaan ja perhe-elämän tarpeita joustavammin ja pidemmällä tähtäimellä, koska tietää päivittäiset työvuoronsa vuosien päähän. Vaikka viiden päivän työjakso on raskas, niin sitä seuraava viiden päivän vapaa korvaa, kannustaa ja tuo mielihyvää. Tiimityö on tuonut uutta pontta työhön; työkaverin vahvuudet ja luovuus sekä ammattitaito on paremmin käytössä. Esimieskannalta yksilövastuinen hoitotyö toteutuu paremmin kuin jaksotyömallisssa, sairauspoissaolot ovat vähentyneet, työhyvinvointi on lisääntynyt; työntekijät ovat iloisempia, tyytyväisempiä. Työryhmätyöskentely on sitoutuneempaa. Näyttää myös vahvasti siltä, että uusi työnjako ja tiimityömalli on taloudellisempi henkilöstökustannuksiltaan. Henkilökunnan voimaantuminen (eng. Empowerment) = ajattelu ja toimintakokonaisuus, jonka avulla ihminen (joskus myös työyhteisö) saavuttaa hallinnan ja kontrollin elämäänsä sekä siihen liittyviin asioihin, kokee elämänsä tasapainoiseksi sekä itsensä kyvykkääksi ja voimakkaaksi ongelmatilanteissa on vahvistunut. Työaikamallissa on kaksikymmentäyksi työntekijää, työvuorot ovat kaksitoistatuntisia, työntekijät toimivat kolmessa tiimissä, kiertävä lista jne. Työyhteisön sisältä ei ole kuulunut negatiivista tai kateellisia kommentteja. Enemmän sensuuntaisia epäilyjä ja mustamaalausta kuuluu ulkopuolisilta yhteisöiltä ja asiaa tietämättömiltä epäileviltä Tuomailta, mikä kuulunee asiaan. Ps. Uusi työelämän kehittämisohjelma Tykes käynnistyi vuoden 2004 alussa. Ohjelma rahoittaa sellaisia hankkeita, jotka johto ja henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä. Hankkeiden pitää tähdätä pysyviin ja näkyviin muutoksiin muun muassa työ ja työaikajärjestelyissä sekä työmenetelmissä. Näin siis työministeriö on myös ymmärtänyt työelämän muutosten kaipaavan uusia tuulia ja malleja perinteisen jaksotyön rinnalle. Ylihoitaja Ilkka Vehkaperä Keroputaan sairaala. Tiimityö ja uuden työaikamallinkokeilu Psyykkisen kasvun osastolla Psyykkisen kasvun osastolla alettiin viime syyskuussa suunnitella tiimityötä ja sen myötä uutta työaikamallia toteutettavaksi kuntouttavassa hoitotyössä. Työkokeiluun siirryttiin 19. tammikuuta 2004, suunnittelussa ja toteutuksessa käytettiin apuna tiimityöstä tehtyä tutkimusta sekä turvaosaston hyvää ja toimivaa neljän vuoden kokemusta. Uuden työtavan ja ajan yhtenä tavoitteena on saada kuntouttava hoitotyö entistä tuloksellisemmaksi. Suurin osa asiakkaista sairastaa erittäin vaikeatasoista skitsofreniaa ja heidän kuntoutumiselleen on tärkeää löytää ne vuorovaikutuskeinot ja kuntouttavat työtavat mitkä helpottavat heidän mielen eheytymistään, auttavat heitä jäsentämään arjen toimintoja helpommin. Toisaalta Psyykkisen kasvun osaston olohuone. kuntouttava työ vaatii pitkiin hoitoprosesseihin sitoutumista ja työ on vaativaa, uudella työaikamallilla toivotaan työn luonteen muuttuvan joustavammaksi l. päivittäiset työt tehdään 8 20 välillä. Kiertävät, säännölliset, tasapuoliset työvuorot auttavat työasioiden etukäteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jokaisessa tiimissä on sairaanhoitajia ja mielenterveyshoitajia ja siten moniammatillisen tiimin vahvuudet tulevat selvimmin esille ja työn kehittäminen nousee osaksi arkea. Jokaisella asiakkaalla on omahoitaja joka tiimissä, jolloin kuntoutusprosessit etenevät saumattomasti. Muutoksen tavoitteena on, että työn tekemisen mielekkyys lisääntyy ja työhyvinvointi paranee. Osastonhoitaja Marika Ojanaho

7 Länsi-Puhuri 7 Turvaosasto Turvaosasto sijaitsee Keroputaan sairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Potilaspaikkoja osastolla on 15. Toiminnan perustana on alueelle kehittynyt perhe ja verkostokeskeisyyteen pohjaava hoitokäytäntö, johon oman lisäyksensä tuo yksilövastuisen hoitotyön periaatteet. Osastolle potilaat tulevat pääasiassa M1 lähetteellä eli ns. tarkkailulähetteellä tai siirtona muilta sairaalan osastoilta. Tarkkailuaika kestää maksimissaan 4 vrk, jonka jälkeen potilaan hoidosta on tehtävä lainmukainen päätös. Päätöksen mukaan, mikäli hoito katsotaan aiheelliseksi, sitä voidaan jatkaa joko vapaaehtoisesti tai potilaan tahdosta riippumatta. Tarkkailulähetteen samoin kuin hoitopäätöksen perusteena on mielenterveyslaki. Laki säätelee myös muutoin toimintaa osastolla, potilaaseen kohdistuvat rajoitukset ja pakkokeinot ovat tarkoin laissa määritelty. Vaikka turvaosasto toimiikin Länsi-Pohjan alueen psykiatrisen hoidon peräseinänä ja osastolla joudutaan työskentelemään usein potilaan rajoittamiseen ja jopa eristämiseen liittyvien asioiden kanssa, pyritään turvallisuus (niin potilaiden kuin henkilökunnankin) saamaan aikaan keskinäisellä luottamuksella ja hoidollisia keinoja käyttäen. Tämä hoidollinen ristiriita, sekä osastolla vallitseva psykoottinen ilmapiiri asettavat henkilökunnan ammattitaidolle ja jaksamiselle jatkuvia haasteita. Eräs keino vastata tähän haasteeseen on osastolla toteutettava tiimityö, jossa kolme kiinteää tiimiä huolehtii vuorollaan (ma to ja pe su) osaston toiminasta, näin pystytään mm. selkeyttämään osaston arkea, parantamaan hoidon jatkuvuutta ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja vapaa-aikaansa. Tiimityöskentelyn mahdollistaa osastolla v käyttöönotettu kahteen vuoroon perustuva työvuorosuunnittelu Osastonhoitaja Matti Puumala Osaston kanslia. Osastojen tiivis yhteystyö toteutuu mm. yhteisissä työryhmissä. Psyykkisen kasvun osasto Turvaosaston väkeä kuntosalilla. Psyykkisen kasvun osaston tehtävänä on kuntouttaa ja hoitaa eri ikäisiä ihmisiä jotka ovat sairastaneet pitkään skitsofreniaa tai masennusta. Konsultaatioapua annetaan myös kehitysvammaisten ja yli 65 v. mielenterveysongelmissa. Osastolla on 15 asiakaspaikkaa joista kasi on kuntoutussuunnitelman mukaisia intervallikuntoutuspaikkoja (1 2 viikkoa). Kuntouttava hoitotyö tukee ja edistää asiakkaan psyykkistä kasvua, keskeistä kuntoutuksessa on myös perhe ja verkostokeskeisyys. Asiakkaat tarvitsevat yksilölliset ja toimivat kuntoutus / hoitosuunnitelmat. Arjen erilaiset sosiaaliset tilanteet, monipuolinen lämmin vuorovaikutus, säännölliset keskustelut, sairaalan ulkopuolella järjestettävä kuntoutustoiminta ym. auttavat asiakasta kuntoutumaan. Kuntoutusprosessi kestää n. kaksi vuotta. Suurimmalla osalla asiakkaista on mahdollisuus siirtyä oman kotikuntansa palvelupisteisiin (kuntoutumis-/palvelu- ja vanhainkodit) tai muuhun asumismuotoon. Aktiivinen ja hyvä yhteistyö eri palvelupisteiden kanssa tukee asiakasta kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Osastolta käsin tehdään myös kotikäyntejä, kotikuntoutusta ja kriisikäyntejä joilla pyritään auttamaan asiakasta arjessa selviytymisessä hänen omassa ympäristössään. Psyykkisen kasvun osaston henkilökunnalla on erityisosaamista mm. perhe-, yksilö- ja kognitiivisessa terapiassa, monipuolista osaamista vaikeatasoisen, pitkittyneen psykoosin hoidossa ja laajassa, kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa. Osastonhoitaja Marika Ojanaho Arjen askareiden tekeminen kuuluu tärkeänä osana Psyykkisen kasvun osaston hoitomalliin. Aukeaman kuvat Matti Väänänen.

8 8 Länsi-Puhuri Himoharrastajan muotokuva: Ei kukkaroa tuli takki ja paljon muuta Jos pistäydyt sairaalamme laboratoriossa, sinua palvelee pirteä, energinen ja hyväntuulinen osastonsihteeri Sirpa Haapakangas. Hän on toimelias nainen. Sirpa aloitti osastonsihteerinä v Hän työskenteli eri osastoilla ja poliklinikoilla, kunnes v sai vakinaisen viran laboratoriosta. Aikaisemmin, ennen virkanaisen uraansa, hän oli työskennellyt mm. yksityisyrittäjänä ravintolaja grillialalla. Kysyessäni mitä hän pitää työstään laboratoriossa, hän purskahtaa iloiseen nauruun. Rakastan työtäni, saan olla ihmisten kanssa tekemisissä, työ on monipuolista. Meillä on mukava työyhteisö ja sopivasti kiirettä. No, yksi toivomuskin minulla olisi. Olen niin aamuvirkku, että saisinpa aloittaa työt jo klo Silloin pääsisin ajoissa ulkoilemaan ja aurinkoon, mutta ennen kaikkea ompelemaan. Sisarukset harrastavat yhdessä Sirpan lapsuuden perheeseen kuului 9 sisarusta, joista 7 on elossa. Äiti kuoli reilu vuosi sitten, yli 90-vuotiaana. Sisarukset muodostavat hyvin tiiviin yhteisön, lieneekö syy siinä, että alkuperäinen koti jäi Petsamoon. Sirpalla itsellään on kolme lasta, jotka ovat jo maailmalla. Tammikuussa Sirpasta tuli mummo. Syntyi ensimmäinen lapsenlapsi, pieni tyttö. Sisaruksilla on yhteisiä harrastuksia. Eräs niistä on hillastus. Heinäkuun alussa alkaa jo kutina ja sen jälkeen ei muuta kuin menoksi. Sisarusten mielipuuhaa ovat myös peli-illat Zikita-pelin merkeissä. Peli on mielenkiintoinen ja pelaaminen on muutoinkin mukavaa yhdessä oloa. Ompelukone laulaa ja puikot kalkattavat Ensimmäisen ompelukoneensa Sirpa kertoo hankkineensa osamaksulla. Minulle opetettiin, että jokaisella kunnon naisella pitää olla ompelukone ennen miestä. Alkuun tein vain verhoja. Kone seisoikin välillä vuosia, mutta innostus löytyi. Olin yksinhuoltaja, rahat olivat tiukalla ja olisi pitänyt saada takki. Siskoni tokaisi ompele, kangasta saa halvalla. Näin 90- luvun alussa syntyi ensimmäinen itse tehty takkini. Sen jälkeen on kone laulanut. Takkeja on nyt joka lähtöön, jos ei ole niin teen. Sirpan sisko, Meeri Aksila, oli ammatiltaan ompelija. Hän on ollut tärkeä ompelutaidon opettaja. Meeri tarkasti, opasti ja purattikin. Monesti meni uusintaan, mutta taito kehittyi. Nykyisin ompelen periaatteessa kaikki vaatteeni itse, jopa alushousutkin. Saa aina sopivat, niin nätit kuin haluaa ja mikä tärkeintä etenkin mukavan tuntuiset. Myös mummotettavakin pysyy yksilöllisissä asusteissa, siitä Sirpa-mummo pitää kyllä huolen. Taistelen toimintakykyni puolesta Ompelemista, kuten myös kutomisesta, on tullut Sirpalle himoharrastuksen myötä myös haaste. Hänellä on paha nivelrikko käsissään. Taistelen toimintakykyni puolesta, käsien, sormien käyttö tällaisessa puuhassa pitää nivelet notkeampina ja mielialakin pysyy kunnossa. Ompelu vie ajatukset pois kaikista huolista ja maailman murheista. Kun keskityn vaikka kaavojen tekoon tai uuden mallin suunnitteluun, jää muu maailma ulkopuolelle...kissa se hiirelle takkia ompeli eikun Sirpan meneillään oleva projekti Rahaa säästyy matkailu avartaa Kun 1 eurolla tekee housut, toisella jakun ja 70 sentillä topin jää tilistä rahaa muuhunkin, kuten matkustamiseen. Olenkin kiertänyt kaikki Euroopan maat. Seuraava matkani suuntautuukin Kanarialle, jossa aion viettää 60-vuotispäiviäni. Pannu on siellä silloin kuumana, joten tervetuloa! 50 sentin pusero Teksti: Raija Reponen Sirpa ja euron takki Oi niitä aikoja entisiä... Kun vuonna 1980 otin vastaan puolifarmaseutin viran Länsi-Pohjan keskussairaalassa, oli meininki hieman erilaista tähän päivään verrattuna täällä lääkekeskuksessakin. Lääkekeskuksen henkilökuntaan kuului Tarkan Oili, lääkekeskuksen hoitaja {joka sekin nimi romuutettiin jossain vaiheessa}, Åmanin Seija, apteekkiapulainen ja allekirjoittanut puolipäiväinen farmaseutti. Enkä voi olla mainitsematta edesmennyttä Kiviniemen Moosesta, joka oli ottanut apteekin asiat sydämen asioikseen ja huolehti ne minuuttiaikataululla. En kyllä moiti toisiakaan apteekinpoikia, mutta Mooses oli oma persoonansa! Työpäivämme alkoi jotakuinkin samoissa merkeissä kuin tänäkin päivänä sillä erotuksella, että osas- tojen tilaukset tehtiin manuaalisesti kalkeripaperin {joka yleensä oli oikein päin asetettuna sivujen väliin} kopioimana, joten tilaajakin sai oman kopionsa puolilta päivin tarkistaakseen tilauksensa. Ei ollut silloin tietokone apuna! Tilaukset toimitettiin meille aamulla kahdeksalta puusepän tekemissä puulaatikoissa (nyt jo hieman reissussa rähjääntyneen näköisiä}, joita me innolla rupesimme aukomaan ja keräämään niiden sisältämiä tilauksia. Osastojen lääkekulujen laskeminen moisella henkilökunnalla oli lähes toivoton. Me ratkaisimme asian siten, että otettiin määrätty viikko aina jokaisesta kuukaudesta ja sen mukaan saatiin jonkinlainen arvio koko kuukauden kulutuksesta. Hätä keinot keksii! Tuskin ne alkuunkaan olivat paikkansa pitäviä, mutta jotainhan oli tehtävä. Onneksi oli kalkulaattori käytössä, ettei tarvinnut sentään helmitauluun turvautua. Vuosia myöhemmin saimme tietokoneet, jotka jo huomattavasti helpottivat työtämme. Ei tarvinnut kuin merkata toimituksen yhteydessä tilaukseen lääkkeiden valmistenumerot, joiden avulla tilaukset vietiin tietokoneelle ja lääkekulutuksen seuranta alkoi olla reilassa. Siihen aikaan päässä oli monen valmisteen valmistenumero, koska niitä päivittäin merkattiin tilauksiin. Nyt tuo konepaholainen uhkaa viedä viimeisenkin muistiparan! Eipä silloin yksikön johtajalla aina ollut aikaa kehittää yksikkönsä toimintaa ja laatia laatukäsikirjaa, josko sellaista oli vielä keksittykään. Päivät menivät niissä ns. arkirutiineissa. Tavoitteemme oli, että asiakkaamme, keskussairaalan osastot, olisivat tyytyväisiä toimintaamme. Ne LUPPOAJAT (!?) käytettiin informaatioon, osastokiertoihin,inventaarioon, kaikenlaisten toimintakertomusten ja raporttien tekoon sekä lääkevalmistukseen, jota sitäkin oli melko runsaasti tähän päivään verrattuna. Laimennettiin spriit ja formaliinit, sekoiteltiin kaikenlaisia salvaseoksia, silmätippoja ja yskänlääkesekoituksia. Ihmettelenpä edelleen, mistä tuohon kaikkeen löytyi aika!! No olimmehan me 20 vuotta nuorempia, jalka nousi ja vauhtia riitti! Vähitellen alkoi reviirimme laajeta. Ensin liitettiin Keroputaan sairaalan lääkehuolto ja saimme toisen puolivirkaisen farmaseutin. Tässä vaiheessa alkoi pomollekin jo jonkin verran tulla aikaa lääkekeskuksen kehittämiseen. Muutamia vuosia myöhemmin liitettiin Keminmaa sekä Kemi, josta myös heltisi farmaseutin virka. Tänä päivänä huoltomme piiriin kuuluvat myös Simo ja Tervola, joten ei meiltä hommat lopu! Olen ehkä nykyiset kollegani jo väsyttänyt jutuillani, toivottavasti pyytävät lopettamaan, kun eivät enää halua kuulla! Mikäpä meillä on tänään! Uudenuutukaiset, asianmukaiset tilat, henkilökunta tuplaantunut ja toimitus pisteet ehtii nelinkertaistuneet. Ja voitteko kuvitella: meillä on ikioma kahvihuone, jossa normaalikorkuisen pöydän ääressä mahtuu koko henkilökunta nauttimaan aamuteensä ja jalatkin mahtuvat pöydän alle! Mutta tämä onkin jo ihan eri juttu! Kaihoisasti muistellen vai kultaako aika muistot? Marjatta Prykäri

9 Länsi-Puhuri Taiteen ihmeitä tekevä voima Helmikuun ensimmäisten kirkkaiden säteiden herättämänä katsoin työympäristöäni sillä silmällä, että tarttis tehdä jotain! Muutoksen tarve oli herännyt myös muissa työkavereissa. Olohuoneeseen hankittiin uudet keltaoranssit verhot. Eräs taitava työkaveri lahjoitti tekemänsä tilkkutyön keinutuolin päälliseksi. Tuli viikonloppu, jolloin laitosapulaiset pesivät seiniä. Asettelin käytävän tauluja ja silloin naksahti. Käytävän päässä oleva lahjoitustaulu oli jo vuosia tehnyt oloni huonoksi. Taulu on isokokoinen ja noin kolmea eri ruskeaa vain käytetty, eikä oikein esitä muuta kuin jotain sellaista jota näemme työssämme aivan riittävästi! Kävi ilmi, ettei taulusta tykännyt kukaan. No eihän siinä muuta kuin taulu pois seinältä ja varastoon pois silmistä. Mitä tilalle? Muistin että muuton yhteydessä itselläni jäi iso kasa tauluja pois seiniltä ja venyivät jossain kellarissa ja sohvan takana. Päätin ryhtyä taidelainaamoksi. Hain kaikki mahdolliset taulut,taidejäljennökset jne osastolle, jossa raati valitsi aulaan oman ja sen jälkeen niin moneen potilashuoneeseen kuin niitä riitti. Potilailla oli myös hauskaa, kun hoitajat marssivat peräkanaa yhdellä vasara kädessä ja muilla tauluja. Potilaat saivat myös itse valita minkä taulun ottaisivat huoneeseen. Samalla ihmettelivät, miten jaksatte vielä tuottaa meille tällaista iloa. Ilo oli kyllä molemminpuolinen ja oikein tunsimme miten energia alkoi virrata. Esteettinen ulottuvuus on meissä kaikissa ihmisissä ja koska taide on yksi ihmisen keinoja murtaa aika/paikkasidoksia, juuri siksi sairaaloissa potilashuoneiden tau lut ovat erityisen tärkeitä. Taiteen maailmassa ihminen on eräässä mielessä vapaa; hänen tajuntaansa ei kahlitse ankara rajoittaja; tietoisuuden aika-paikka rakenne, vaan hän voi edes hetken lentää ja uneksia. Senpä takia mielestäni on suorastaan julmaa, jos pitkään sängyssä makaavan ihmisen täytyy päivästä toiseen tuijottaa valkeaa seinää ja kattoa. En malta olla kertomatta tässä yhteydessä isäpuolestani, joka oli pitkään terveyskeskuksen potilaana. Erään kerran katsottiin viime hetken koittaneen ja omaiset hälytettiin paikalle hyvästejä jättämään. Hänet oli siirretty kauniiseen yhden hengen huoneeseen, jossa oli oikein taiteilija maalannut seinille taideteoksia. Isäpuoleni piti kaikesta kauniista. Sanoinkin laitoksen ylilääkärille, että tämä potilas kun kerrankin avaa silmät ja näkee tämän huoneen niin hän ei malta kuolla! Ja niinhän siinä kävi! Potilas virkistyi niin, että oli jonkin ajan kuluttua siirrettävä takaisin muiden kanssa. Potilas tietenkin pettyi, kun joutui luopumaan kauneudesta ympärillä, mutta eli sen jälkeen vielä useita kuukausia. Kuvamanipulaatio kolmesta 2 A:n taulusta Norjassa on lakisääteistä, että julkisissa rakennuksissa sisällytetään rakennus- ja remonttivaiheen budjettiin 1 ½ % taidehankintoihin. Meillä Suomessa sen sijaan se on vain suositus, jota harvat enää tänä päivänä noudattaa. Koko ajan vain puhutaan tehokkuudesta. Olen tullut tuolle sanalle allergiseksi! Vastakin oli lehdessä juttu, jossa sanottiin, että L-PKS on tehokas. OK hyvä niin, mutta toivoisin jonain aamuna lukevani aviisista, että sairaalassamme on hankittu taidetta ja musiikkia potilaiden iloksi. Se olisi minusta tehokas ja hyvä uutinen! Sitä ennen, mikäs meitä estää keinolla tai toisella tekemästä työpaikkaviihtyisyyden eteen 9 jotain. Tiedän, että eräässä pukukopissa on jo vuosia joku hoitaja vaihtanut tietyin väliajoin kauniita kuvia seinille. Olenkin pannut merkille, että juuri siitä pukukopista tulee erityisen virkeitä ja energisiä hoitajia ulos. Taiteella on uskomaton, jopa parantava voima! Maria Sergejeff Arjen sankarit Mielestäni on korkea aika yrittää korjata se yleinen ajatusharha, että henkilö, jonka koti ei ole aina kuin suursiivouksen jäljiltä ja jonka perhe ei saa joka päivä ravinto-opillisesti ja esteettisesti täysi-painoista kotiruokaa, olisi jotensakin laiskempi, veltompi ja välinpitämättömämpi kodinhoidon ja perheen hyvinvoinnin suhteen kuin siisteys-, terveellisyys- ja tehokkuuskriteerit täyttävä malli-kansalainen. Omasta, vuosikymmeniä kestäneestä kokemuksesta tiedän, että asia voi olla juuri päinvastoin. Työajan ulkopuolisesta ajasta minulta on kulunut leijonanosa arjen pyöritykseen eli kuten lasteni isä muutaman vuoden kanssani elettyään totesi : Jos sinä et olisi niin epäkäytännöllinen, sinun ei tarvitsisi olla niin ahkera. Yleisesti kuvitellaan, että kaikissa asioissa auttaa teorian opiskelu. Ei se muuten auta! Minulla on keittokirjoja kolmatta hyllymetriä, omin käsin kirjoitettuja ruokareseptejä satamäärin ja olen aina lueskellut mielelläni lehtien ruokaohjeita, mutta vielä tänäkin päivänä, kun aion keittää esim. vatkattua marjapuuroa mannaryyneistä, minun on huolel- lisesti luettava ohje pussin kyljestä, jos haluan, että koko puurokattila ei nouse levyltä vispilän mukana, kun yritän vatkata valmista puuroa. En ole yhtään ainutta kertaa elämässäni pystynyt loihtimaan kädenkäänteessä kahden ruokalajin ateriaa sukulaisvieraiden iloksi. Aterioita olen kyllä tarjonnut, mutta niiden valmistaminen on vaatinut runsaasti aikaa, vaivaa ja keskittymistä, ja joka ainoa kerta ruuanvalmistuksessa syntyneen tiskivuoren selvittämistä ennen ruokailun alkua. Olen aavistanut, että asiat voisi tehdä toisinkin ja siksi minua on erikoisesti kiinnostanut erilaiset niksikirjat, selviytymisoppaat ja käyttöohjeet. Erityisen palkitsevaa minusta on ollut lukea Pennin-venyttäjän opasta, jonka ohjeisiin kätevyyden lisäksi yhdistyy vielä säästäväisyys. Minä kehrään tyytyväisyydestä kuvitellessani noudattavani niitä ohjeita ja tunnen itseni hyväksi ihmiseksi. Mutta pettymyksekseni ei taaskaan teoria ja käytäntö kohtaa toisiaan! Vaikka minun päässäni olisi energiaa ja ympäristöä säästävän viikkosiivouksen teoria tulikirjaimin, ei se paljon auta, jos puolet siivouspäivän aamusta menee siihen, että istun pikkujakkaralla pölyimurin vieressä ja yritän saada uutta pölypussia imurin sisuksiin niin, että kansi menee kiinni. Ei siinä auta Joka Naisen Niksikirja eikä imurin opaskirja, jonka tekijä on luultavasti olettanut, että jokainen, joka pystyy ostamaan kyseisen imurin, osaa vaihtaa siihen myös pölypussin. Minun kotonani on nykyään hyvin niukasti aikaa säästäviä ja työtä helpottavia koneita. Joskus nuorempana ostin joitakin, mutta niiden käytön opettelu oli niin työlästä ja aikaaviepää, että vähäinen vapaa-aikani ei oikein riittänyt niihin. Koskaan, en edes yltiöpäisimmissä kuvitelmissani, ajatellut ostaa painekattilaa, jonka kerrottiin voivan räjähtää. Minulle riitti, että arbuusi eli venäläinen vesimeloni räjähti. Olin saanut puutarhuriystävältäni tuliaisiksi koripallon kokoisen arbuusin ja neuvottomana olin laskenut sen hellan viereen työpöydälle aikomuksena tutkia keittokirjoista mitä sille voisi tehdä. Lapsen sairastuttua koko arbuusi unohtui, kunnes muutaman päivän kuluttua lukiessani olohuoneessa tervehtyvälle lapselle kuulin keittiöstä kovan poksahduksen ja sen jälkeen ikään kuin veden lotinaa. Syöksyin keittiöön ja hämmästyksekseni näin ja myös haistoin, että arbuusi oli räjähtänyt yltympäriinsä. Siinä kaapiessani hellan vastapäiseltä seinältä käyneen hedelmänlihan riekaleita ja siemeniä, en voinut muuta kuin ihmetellä miten taitavasti luonto onkaan järjestänyt lajien lisääntymisen. Ja tulihan siinä keittiö siivotuksi kattoa myöten, mutta vieläkään en ole selvittänyt itselleni voiko arbuusista tehdä jonkinlaista ruokaa. Ihaillen olen kuunnellut työtovereitani, jotka ovat kertoneet keittäneensä kinkun luusta herkullista ja edullista hernekeittoa. Vähitellen hernekeiton keittäminen kinkun luusta alkoi tuntua minusta kansalaisvelvollisuudelta, joten erään joulun alla ostin sekä kinkun että kuivattuja herneitä. Näin kuvittelin hankkivani pääsylipun erinomaisten perheenemäntien armoitettuun joukkoon. Voitte kuvitella pettymystäni, kun jossakin vaiheessa joulun edetessä huomasin, että meidän joulukinkussa ei ole ollenkaan soppaluuta. Jostakin kumman syystä olin ostanut juuri sinä vuonna luuttoman juhlakinkun. On hyvä, että nykyään on kaikenlaisissa tavaroissa käyttöohje, jotta kuluttajat välttyvät jatkossa suuremmilta ongelmilta. Heille ei käy niin kuin minulle, että joka kerta kun avaan uuden ketsuppipullon, yksin ollessanikin punastun häpeästä lukiessani pullon pinnasta: Poista sinetti ennen käyttöä. Minä tiedän, että ketsuppitehtailija on joutunut painattamaan sen tekstin pulloon juuri minun kaltaisteni ihmisten takia. Jotta meidän ei enää tarvitsisi pienen reiän kautta sorkkia sukkapuikolla siihen sinettiin ketsupille kulkutietä. Sisko Hentonen

10 10 Länsi-Puhuri Martti Larikka väitteli tohtoriksi 23 tammikuuta, perjantai päivänä, tarkastettiin Oulun Yliopistossa laboratorioylilääkärimme Martti Larikan väitöskirjatyö Diagnosis of orthopaedic prosthesis infections with radionuclide techniques; clinical application of various imaging methods. Vastaväittäjänä oli isotooppilääketieteen dosentti Tuomo Lantto Turun yliopistosta ja kustoksena professori Aimo Ruokonen Oulun Yliopistosta. Väitöstilaisuus kokosi täyden luentosalin kuulijoita. Martin puolesta jännittämässä oli suuri joukko Länsi-Pohjan keskussairaalan lääkärikuntaa ja erityisesti laboratorion henkilökuntaa. Väitöstilaisuudessa Martti aluksi esitteli lyhyesti väitöskirjatyötään ja sen jälkeen ryhdyttiin kirjan yksityiskohtaiseen käsittelyyn vuoropuheluna vastaväittäjän kanssa. Martti Larikan väitöskirja käsittelee erilaisten radiolääkeaineiden käyttöä lonkka- ja polviproteesi-infektioiden diagnostiikassa. Proteesi infektiot ovat merkittävä kliininen ongelma, ja niiden diagnostiikka on edelleen vaikeaa, huolimatta kuvantamistutkimusten kehityksestä. Väitöskirja tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta. Tutkimuksissa on mukana kaikkiaan 140 lonkka- ja polviproteesipotilasta. Nämä potilaat ovat kaikki potilaita, joilla kliinisin perustein epäiltiin proteesi-infektiota. Potilastutkimukset on suoritettu pääosin Oulun yliopistollisen sairaalan isotooppilaboratoriossa. Tutkimuksissa verrattiin kolmea isotooppitutkimusmenetelmää; perinteistä luustoinfektioissa yleisesti käytettyä kolmivaiheista luuston gammakuvausta, teknetiumilla leimattujen valkosolujen käyttöä ja kolmantena menetel- Laboratorion väki kuuntelee keskittyneenä Martin väitöstä. Martti Larikka väitöstilaisuudessaan 23 tammikuuta. mänä teknetiumilla leimatun antibiootin siprofloksasiinin käyttöä. Siprofloksasiini tutkimus on erityisen mielenkiintoinen, koska aine ei ole kaupallisesti saatavilla, ja mahdollisuus käyttää ja arvioida tätä radiolääkeainetta oli ainutlaatuinen. Tutkimusten perusteella suositellaan edelleen lonkkaproteesi infektioiden diagnostiikassa käytettäväksi perinteistä kolmivaiheista luuston gammakuvausta. Polviproteesien infektiodiagnostiikassa pidennetty valkosolukuvaus osoittautui sopivimmaksi ensisijaisena tutkimuksena. Yhdistetyn luustovalkosolukuvauksen osuvuus oli samaa luokkaa kuin siprofloksasiinikuvauksen sekä lonkka- että polviproteesi infektioissa. Väitöstilaisuuden aikana Martti Larikka osoitti hyvän perehtyneisyytensä tutkimusaiheeseen. Tutkimustuloksia on arvioitu tasapainoisesti ja kriittisesti ja tulosten perusteella esitetyt johtopäätökset ovat asiallisia, maltillisia ja vastaavat saatuja tuloksia toteaa vastaväittäjäkin lopullisessa Oulun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle osoitetussa lausunnossaan. Väitöstilaisuuden jälkeen Martti otti vastaan onnitteluja, kukkia ja lahjoja jo hyvin vapautunut hymy huulillaan. Ja illalla kokoontui juhlapukuinen joukko Maikkulan kartanoon ensin vastaväittäjän kunniaksi järjestettyyn juhlalliseen karonkkaan ja sen jälkeen iloiseen ja riemukkaaseen jatkojuhlaan kartanon Liiteri ravintolaan. Lukuisa puheita pidettiin, ja niihin vastattiin, lauluja laulettiin, ja tanssittiin. Viimeksi väitöspäivän iltana Martin nähdessäni oli laboratorion väki vienyt hänet piiritanssiin. Onnittelut Martti!! Väitöskirjan valmiiksi saattaminen rinnakkain kliinisen työn ja ylilääkärin vastuun kanssa on hatun noston arvoinen teko!! Takana on liki 10 vuoden työurakka, jonka tuloksena on kriittisenkin tarkastelun kestävä tutkimus, hyvätasoinen väitöskirja, hyvin väitelty väitöstilaisuus. Onnea Lääketieteen tohtori Martti Larikka!! Hannele Havanka Kuvataidetta kaikkien kaunistukseksi tai kauhistukseksi Kari Nykänen: Jätkäpoikia Ulkona, Kauppakadun puolella, radiologia- ja laboratoriosiipien välissä, on jyhkeä taideteos nimeltään Jätkäpoikia. Teos Jätkäpoikia on tehty aidosta materiaalista; paksut reiälliset puunrungonpätkät on sahattu pitkistä uittopuomeista ja kolme takorautapäillä varustettua seivästä ovat aitoja uittokeksejä. Keksi on se työkalu, millä tukkijätkät ohjasivat kiville tarttuneita tukkeja ja pöllejä virran vietäväksi. Jätkäpoikia on päätynyt tuonne sijaintipaikalleen seuraavalla tavalla: Keskussairaalarakennuksia rakennettaessa 1970-luvun alussa silloinen valtuusto hyväksyi määrärahan sairaalarakennuk- sen ja sen alueen taiteellista kaunistamista varten. Järjestettiin kilpailu, missä pyydettiin alueella asuvilta tai täällä kirjoilla olevilta taiteilijoilta idealuonnoksia keskussairaalan uusien tilojen kuvataiteelliseksi kaunistamiseksi. Kilpailuun osallistui yhteensä 23 taiteilijaa, yksi yhdistys ja yhden koulun oppilaat. Silloinen liittohallitus osti osallistuneista töistä 25 taideteosta, joihin myös Jätkäpoikia kuului. Tämä tapahtui kesällä Kari Nykänen on Jätkäpoikien tekijä. Teoksen aihe oli tuohon aikaan erityisen läheinen tälle alueelle. Kemijokisuun uiton erottelutyömaa oli Euroopan suurin lajissaan. Sittemmin 1980-luvulla puun uittaminen lopetettiin ja puun kulku siirtyi kumipyörille. Samalla katkesi kappale kansanperinnettä. Tukkilaisromantiikkaa (jos sitä on joskus ollut) ei enää ole muualla kuin Suomi-filmissä!

11 Länsi-Puhuri 11 Vuonna 2003 eläkkeelle Murtheela KELTANEN PANNULAPPU Net alakaa taas kohta kesälomat. Koululaisila. Vuosi on opiskeltu ja tietua on päntätty päähän. Ensimmäisilä luokila on opeteltu aakkosia ja laskettu sormila, että palionko on yks ynnä yks. Ja jos on saatu vastaukseksi kolome, niin eihän se paliua piehlen mene. Varmasti sielä on käsitöitäki tehty jo heti ensimmäisilä luokila. En tiiä teettäväkköhän pojila vielä pannulappuja, niikö minun aikhan. Toivottavasti. Saavappahan nykynuorekkii maistaa käelä tekemisen taitua. Ja sen mie aina muistan, kuinka pannulappu oli vaikia kuottava. Sen mie opin jo alakoulusa, misä oli pakko kutua pannulappu käsityötunnila. Taikka oikiasthan, sehän oli virkkausta. Mutta virkkas siinä opettajaki monesti, että eikö tuosta nyt tule Juhanila mithän. Ja eihän siittä tahtonu tulla. Talven pimein aikakaan ei hyydyttänyt hymyä. Vuonna 2003 kuntayhtymän palveluksesta eläkkeelle siirtyneet kokoontuivat ennen joulua perinteisille eläkeläiskahveille keskussairaalan ruokasaliin. Kateelliset onnittelut toimitussihteeriltä! Suomen telelääketieteen seuran seminaari Kemissä Itkun kans sitä virkathin ja aina ko opettaja ei ollu näkemäsä mie virkkautin tytöilä vähän matkaa. Se pannulappu oli välhin niin tiukila, ettei virkkuukoukku tahtonu mennä silimästä läpi. No oli siinä löysiäki kohtia,mistä olis sormiki holahtanu menhen. Ja pitihän siihen yhthenurkhan vielä neulua semmonen silimukkaki, mistä sai laittaa pannulapun roikkumhan naulasta, siihen hellän viehren. Siinä silimukasaki oli vain aikamoinen hommansa. Ja sitä pannulappua virkathin monta viikkua ja käsityötunnit oli painajaisia. Mutta se se vasta oli, ko tuli kevät ja käsityöt piti panna kauhnisti esile, oman luokan pulupeteile. Jokaisen omat työt oman pulupetin kannele ja vielä nimilappu alle, että kuka oli teheny. No siihen kuprusen pannulapun allehan tuli että, teheny Juhani. Mie luulen että monela oli naurusa pietteleminen sen pulupetin kohala. Mutta sen muistan, että tekemishen käytethin aikaa runshasti. Ja kyynelhejä. Niin. Se pannulappu oli keltanen, misä oli sininen reuna. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista Suomen telelääketieteen seuran tarkoituksena on telekommunikaation kautta edistää väestön terveyttä ja terveydenhuollollisen asiantuntemuksen levittämistä. Tätä varten seura järjestää seminaareja, luento- ja esitelmätilaisuuksia, tukee alan tutkimustyötä, antaa lausuntoja telelääketieteen kysymyksistä jne. Seuran yhdeksäs kansallinen lääketieteen seminaari pidettiin Kemissä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri osallistui osaltaan seminaariin ja sen järjestämiseen. LUKUSARJAPÄHKINÖITÄ AIVONYSTYRÖIDEN NYRJÄYTTÄMISEKSI NIMIRUUDUKKO 4/2003 JOULUROSOLLI Nimiruudukko 4/2003 oli tavallista vaikeampi ratkaista. Joulurosollin ratkaisuksi tuli vain yksi vastaus. Riitta Saukko pullakahvit odottavat sinua kanttiinissa! Hannelen lomaltapaluu Mikä on tyhjään neliöön tuleva lukumäärä? Oheisissa lukusarjoissa on jokin looginen järjestys, minkä mukaan tyhjässä neliössä oleva lukumäärä määräytyy. Ratkaise puuttuvat numerot, lähetä vastauksesi osoitteella Länsi-Puhuri, Jouni Tuovinen. Oikein vastanneiden kesken arvomme pullakahvit kanttiinista. LUKUSARJOJA Hannele oli nyt keväällä pakomatkalla Pariisissa. Hallinnon poppoo kaikesta huolimatta huomioi tuhlaajatytön paluun. Kuvamanipulaatio toimitussihteerin.

12 12 Länsi-Puhuri Hurjat hoitsumme maailmalla! Miljonäärinä outo olo Minun aikanani sitten joskus tehdään joku isompi reissu omakustannushintaan. Näin totesi istuva puheenjohtajamme Ritva Ikäläinen. Elettiin kevättä Päätettiin aloittaa säästäminen. Joka kuukausi vähintään 20 euroa/henkilö. Nopeasti oli 8 hengen porukka koossa. Avattiin matkatili pankkiin. Kassanhoitajana toimi allekirjoittanut. Syys-lokakuussa lyötiin lukkoon matka-ajankohta ja -kohde. Ehtona suora lento Kemistä tai Oulusta. Päädyttiin Turkin -Alanyaan Varattiin neljä kahdenhengen huonetta Iris hotellista. Vaikka olimme ajoissa liikkeellä haluamaamme hotellia emme saaneet! Porukka muisti kiitettävästi säästää euroja. Tuli pikkujoulut ja isot joulut. Koitti tammikuu Maksettiin matkan etumaksu. Nytkö jo? Sen jälkeen päätettiin säästää omaan tahtiin, kuitenkin se 20 euroa. Loppusumman tuli olla koossa elokuussa. Kummasti sitä hektisessä työelämässäkin jaksoi ikään kuin paremmin, kun oli mitä odottaa. Osalle porukkaa Turkki oli entuudestaan tuttu joten toisten matkakertomukset siivitti odotusta. Suomen kesä Kesälomien jälkeen elokuussa kokoonnuttiin matkakokoukseen. Liekö syy kuuman kesän ja vuosilomien vai matkan lähestyminen, mutta oli naisissa VIRTAA. Sovittiin kuka asuu kenenkin kanssa, mitä otetaan mukaan jne Apartamentos tyyliin asutaan joten kaikilla ei tarvi olla mukanaan puolta kiloa kahvia. Tämän kokouksen jälkeen oli tunne, että matkasta tulee hauska suunnattiin kohti Oulunsalon kenttää. Tuli mieleen lapsilauma, jolle on luvattu päivä huvipuistossa tms. Lentokone nousi klo ja arvioitu lentoaika oli n. 4 tuntia. Kanssamatkustajat koneessa tiedustelivat mikä ryhmä ollaan, kun teillä on noin hauskaa! Höyhensaarellakin joku käväisi vuorokaudenajasta johtuen? Kapteenin kertomuksen mukaan hyvässä myötätuulessa lennettiin, joten Antalyan kentällä oltiin klo Koneesta ulos astuessa meitä tervehti pimeä, kostea, mutta aah; niin lämmin ( +24) aamuyön ilma. Alanya Lomakaupunkimme sijaitsi kauniin Taurus-vuoriston ja turkoosinsinisen Välimeren syleilyssä. Asukaita kaupungissa on n Hintataso on kohtuullinen turismista huolimatta. Tuliaisista suosituimpia ovat ehkä kulta ja nahkatavarat. Arvata saattaa, että omissa ja sukulaistennii korvissa, ranteissa ja sormissa kiiltää matkatuliaisina kulta. Joulupukkikin varmaan saa säkkiinsä osan. lris-hotellimme sijaitsi noin kilometrin päässä keskustasta vilkasliikenteisen kadun risteyksessä. Asuimme viisikerroksisen rakennuksen toisessa kerroksessa. Aamut aloitimme yleensä parvekeaamiaisella kukin kotonaan. Aamu-uinnillakin jotkut kävi. Viikon aikana Elsi ja Tepa kaipasivat avannon viileyttä! Aamupäivät kuluivat pitkälle yli puolenpäivän rannalla. Rantavahdit olivat innoissaan järjestäessään ryhmälle tuoleja ja varjoja. Legendan mukaan antoi Markus Antonius osan upeasta turkoosirannikosta häälahjaksi Kleopatralle. Olkoon tarua tai totta, alueen kauneutta ei voi kieltää, sitä voi vain ihailla. Hamam- turkkilainen sauna Suomalaisen saunojakansan on ehdottomasti koettava aito turkkilainen sauna. Osalla porukasta oli mukavia muistoja saunasta,joten se piti kokea. Tarviiko uimapuvun pohti joku ennen lähtö Eihän nyt saunassa uikkareita tuumattiin. Ei kun menoksi! Sisään astuessa tuli mieleen suomen nykyaikaiset uimahallit tai kylpylät. Vaatteet kaappiin ja avain nilkkaan. Siinä vaiheessa valkeni jo UIKKA- RIT. Henkilökunta viittoili elekielellä, jotta ei haittaa. Suomalaiset nansot tai Tallinnan kauniit pitsipöksyt jalassa eteenpäin. Ensin saunaan, jossa lämpö varmaan 100 astetta, eikä vettä missään. Oli saunaan tottuneella suomitytölläkin tukala olo. Sitten isoon uima-altaaseen.(mukavasti housut pitkin ihon pintaa - kuin alasti) Veden alla oli jotenkin vapautunut olo. Vitsit ja huumori kukki. Tepa veti vesijumpan johon saatiin mukaan myös hollantilainen miesturisti. Ei ollut riemulla rajoja. Mies kertoi muistavansa ikänsä tämän uintiretken. Altaasta höyrysaunaan ja sieltä marmoroidulle lämpimälle divaanille lepäämään. Kymmeniä ihmisiä, sekä miehiä että naisia. Kummasti kädet ajautuivat rinnan päälle ristiin(muillahan oli uima-asut) Sen jälkeen iho kuorittiin, pestiin ja pienen vilvoittelun ja teehetken jälkeen oli vuorossa öljyhieronta. Parituntisen käsittelyn aikana puhdistuu sekä mieli että ruumis ja kuorittuun ihoon tarttuu aurinkokin nopeammin. Joillakin oli outo olo, kun kaiken tämän teki vähäpukeinen mies. Hoitsuthan ovat tottuneet päinvastaiseen! Shoppailua ja hyvää ruokaa Illat kului shoppaillessa ja hyvän ruoan äärellä. Turkkilaista keittiötä sanotaan hyväksi ja nautittuaan suussasulavia herkkuja voi olla samaa mieltä. Tyypilliseen turkkilaiseen ateriaan kuuluu alkupalat eli mezeet. Ei ollut riemulla rajoja, kun pöytäämme kannettiin n. 2 metriä pitkä alkupalaleipä, jossa keskellä kaunis unikonsiemenillä koristeltu kukka. Leipä muistutti meidän rieskaa. Todella maukas. Perinteinen ruokajuoma on raki eli anisviina. Viini, vesi ja olut myös suosittuja. Olikohan rakin, hyvän ruoan ja seuran ansiota, kun ruokapöydässä alkoi vitsit lentää. Sanotaan että nauru pidentää ikää. Siitä päätellen ei loppua näy. Sama meno jatkui yleensä aamutunneille. Paluu arkeen Viikko meni kuin siivillä. Kaikki sujui moitteettomasti. Kukaan ei sairastunut isommin, Ilmat ihanat ( astetta) Vielä kun Ojalan laskuopin mukaan mietittiin liiroja euroiksi ja tietenkin ajateltiin vielä mummon markkojakin. Kerrankin sai olla miljonääri eli 1 euro = turkin liiraa. Matkatili on jälleen avattu. En simmäiset jo antaneet 20 euronsa! Kiitos tytöt Elsi, Kati, Aini, Sinikka, Kaarina ja Ritva loistavasta matkaseurasta! Lentopallon SM-kisat Kemissä Jokavuotiset keskussairaaloiden lentopallokisat pidetään Kemissä toukokuuta. Tämä jokavuotinen kisa kokoaa lentopallojoukkueet lähes kaikista maamme kahdestakymmenestä sairaanhoitopiiristä. Viimeksi Kemissä on kisat pidetty vuonna Naisjoukkueita on ilmoittautunut kolmetoista ja miesjoukkueita kaksitoista. Pelit alkavat lauantaina kello 9.00 ja loppuvat kello Lauantai-iltana rentoudutaan tanssien hotelli Cumuluksessa. Sunnuntaina jatketaan kello 9.00 ja pelit loppuvat n. kello Lopuksi jaetaan palkinnot. Sairaalan nais- ja miesjoukkueet taistelevat kisamenestyksestä. Siis suunnataanpa lenkkeilymatka Tervahallille kannustamaan ja tapaamaan tuttuja. pelimies Tepa

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

SIMON VASTAANOTON PALVELUESIMIEHEN TOIMI/YHTEENVETO HAKIJOISTA

SIMON VASTAANOTON PALVELUESIMIEHEN TOIMI/YHTEENVETO HAKIJOISTA 1 SIMON VASTAANOTON PALVELUESIMIEHEN TOIMI/YHTEENVETO HAKIJOISTA Alatalo Markku, s. 18.5.1958 Karkuksenkatu 2 E 15 95450 Tornio puh. 045-8721361 Lapin sairaanhoito-oppilaitos sairaanhoitaja 17.2.1982 erikoissairaanhoitaja

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Virittely työpajatyöskentelyyn Ritva Taivassalo, Merja Rusanen Päivi Rauramo Ryhmiin jakaantuminen: 3 x n.30hlö Keltainen:

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? TAVOITE Kotihoidon asiakkaat pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

oyl Konsta Pamilo 9/27/12 3 9/27/12 4 9/27/12 5 Tekonivel leikausten määrän on arvioitu lisääntyvän 50% tulevan vuosi kymmenen aikana Revisio taakka kasvaa Paine terveydenhuollon kustannusten laskemiseen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot