Maaliskuun alkuun mennessä yhtenäistämiseen liittyvistä määrittelytoimenpiteistä 70%.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaliskuun alkuun mennessä yhtenäistämiseen liittyvistä määrittelytoimenpiteistä 70%."

Transkriptio

1 Länsi-Puhuri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 1/2004 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmä Tässä numerossa: Yhteistyökumppani tutuksi! -sarja jatkuu. Nyt esittelemme Ylitornion terveyskeskuksen. Ylitornion terveyskeskuksen erityispiirteenä on pitkään jatkunut Suomen ja Ruotsin valtakunnanrajan yli tapahtuva terveyspalveluyhteistyö Ylitornion ja Övertårneon kesken. Toinen erityispiirre on Ylitornion kunnan onnistuminen, huolimatta jo pitkään jatkuneesta väestön korkeasta ikärakenteesta, vanhusväestön palvelujen järjestämisessä. Johtavan terveyskeskuslääkäri Helena Puontilan haastattelusta saa vähän valotusta mm. näihin seikkoihin. >>>sivu 3. Aluetietojärjestelmän projektiryhmän kokouksesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on tavoitteena ottaa käyttöön alueellinen potilastietojärjestelmä vuoden 2004 syksyyn mennessä. Syksyn 2003 aikana on erillisillä palvelimilla sijainneet kuntien Pegasos järjestelmät siirretty yhteiselle palvelimelle. Tässä yhteydessä kilpailutettiin käyttöpalvelu- ja tietoliikennetoimittajat. Yhteiset järjestelmä- ja tietokantapalvelimet on sijoitettu WM-Data Novo Oyj konesaliin Oulussa, josta on Sonera Oyj: n ylläpitämät yhteydet kuntiin ja Oulun Puhelimen yhteydet Länsi- Pohjan keskussairaalaan ja Tornion kaupunkiin. Työ vaati projektin osapuolilta yhteensä noin 8 kuukauden henkilötyöpanoksen. Syksyn aikana järjestettiin alueellisesti Pegasos käyttäjille yhteisiä koulutustilaisuuksia. Koulutuksesta saatu palaute osoitti kiinnostusta alueelliseen yhteistyöhön, jota henkilökunta on kaivannut jo vuosia. Tämä antoi mahdollisuuden tavata alueella työskenteleviä kollegoja ja vaihtaa keskenään näkemyksiä työtavoista ja menetelmistä eri toimipisteissä. Kiinnostus tietotekniikkaa kohtaan kasvoi syksyn aikana. Tehtyyn atk taitokartoitukseen vastasi yli 80% ( n. 900 ) lomakkeen saaneista. Kartoituksen perusteella on tehty koulutussuunnitelma, joka tullaan toteuttamaan vuoden 2004 aikana. Vuonna 2004 siirrytään käyttämään yhteistä Pegasos järjestelmää. Tämä edellyttää käytettävien rekisterien ja koodistojen yhtenäistämistä sekä yhteisten kertomuslomakkeiden ja väliotsakkeiden määrittelyä. Järjestelmään integroidaan alueellinen Diabetes järjestelmä sekä erikoissairaanhoidon kertomusjärjestelmä. Lisäksi mahdollistetaan ulkoinen lähete/palauteliikenne. Maaliskuun alkuun mennessä yhtenäistämiseen liittyvistä määrittelytoimenpiteistä on valmiina 70%. Alueellisen Pegasoksen yhteiskäyttö mahdollistuu järjestelmän versiossa 7.0, joka tullaan tässä projektissa testaamaan ensimmäisenä Suomessa huhti - toukokuun 2004 aikana. Tavoitteena on ottaa aluejärjestelmä tuotannolliseen käyttöön kesäkuussa Tällöin Länsi- Pohjan keskussairaalassa toimiva yhteispäivystys siirtyy alueellisen tietojärjestelmän käyttäjäksi. Samalla mahdollistetaan keskussairaalan äitiys- ja lastenpoliklinikoilla aluetietojärjestelmässä olevien neuvolatietojen katselu. Järjestelmän käytön laajennuksesta Kemiin ja Tervolaan odotetaan päätöstä kevään 2004 aikana. Tellervo Alanärä Tässä numerossa alkaa varsinaisessa keskussairaalarakennuksessa olevien toimintayksikköjen esittely sarjanimellä Sairaala tutuksi. Ensimmäisenä esittäytyy kirurgian vuodeosasto 3 B, missä hoidetaan aikuisia ortopedis-traumatologisia, plastiikkakirurgisia ja jonkin verran myös silmätautien erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita.>>>sivut 4 ja 5. Psykiatrian tulosalueen esittelysarja jatkuu neljännellä osalla. Aloitimme syksyllä esittelemällä alueemme hoitomallin. Joulunumerossa esittelyvuorossa olivat psykiatriset poliklinikat. Nyt jatkamme esittelyä Keroputaan sairaalan sisältä ( Psykiatrinen sairaala tutuksi ) esittelemällä Turvaosaston ja Psyykkisen kasvun osaston.>>>sivut 6 ja 7. Laatupakinoitsijamme ovat olleet jälleen hyvässä vedossa! Lue kunka Sisko Hentosen kolumnissa tutkaillaan Arjen sankareitten koettelemuksia.>>>sivu 9. Ei ainakaan sen vähemmällä tuskalla ole päässyt toimittaja Tuiskumme 1950-luvun lopulla alakansakoulun käsityötunneilla ja töiden kevätnäyttelyssä. Tästä virheettömällä mutheela! ( Vaan ei haittaa vaikka tekee kipeää! sanoisi Mertaranta)>>>sivu11. Ministeri Hyssälä kenttäkierroksella Miltähän tuntuisi olla miljonääri? Se olisi varmaan mieluisa tunne! Vai olisiko? Lueppa tästä jutusta Hurjat hoitsumme maailmalla >>>sivu 12. Uusi ilme uusi painopaikka Länsi-Puhuri muutti tästä numerosta lähtien hiukan ilmettään! Lehden nimiotsikkoa muutimme kirjasintyypiltään. Lisäsimme myös vakiopalstoille omat tunnisteosoitteet (Pääkirjoitus, Sanottavaa Sepolta, Yhteistyökumppani tutuksi, Sairaala tutuksi jne). Lisäsimme myös hiukan lisää värien käyttöä viimevuotisiin lehden numeroihin verrattuna. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä käynnisti aiheella Terveyskeskus toimivaksi kenttäkierroksen Lapista Länsi-Pohjassa hän ja sosiaali- ja terveysministeriön että Suomen Kuntaliiton edustajat olivat Koko maan kattavalla kierroksella tavoitteena on saada kuntien poliittinen johto ja johtavat terveyskeskuslääkärit saman pöydän ääreen pohtimaan ratkaisuja perusterveydenhuollon ongelmiin yhdessä ministeriön ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa. Hoidon saatavuuden turvaamiseksi on tulossa uutta lainsäädäntöä ensi vuoden alusta lähtien. Kansalaisille on turvattava mahdollisuus saada joustavasti yhteys terveyskeskukseen ja myös päästä kolmen arkipäivän sisällä tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisen tekemään hoidon tarpeen arvioon. Länsi-Pohjan alueen kuntien ja terveyskeskusten johto oli kattavasti edustettuna Kemin kulttuurikeskuksessa pidetyssä tilaisuudessa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä siihen osallistui kuntayhtymän johtoryhmä. Edellä mainitut muutokset johtuvat mm. siitä, että lehden sivunvalmistus ja painatus vaihtuivat uuteen paikkaan. Teimme tästä vuoden 2006 loppuun asti kestävän sopimuksen PS-Paino Värisuora Oy:n kanssa. Tässä yhteydessä oli helppo tehdä em. kasvojenkohotustemput, kun lehden formut oli joka tapauksessa tehtävä ihan alusta asti uudestaan. Hyvät lukijat! Mitä mieltä olet näistä tempuista? Miellyttävätkö muutokset? Missä meni metsään? Miten lehden ilmettä voisi parantaa tästä eteenpäin? Länsi-Puhurin toimitusneuvoston jäsenet ja toimitussihteeri ottavat mielellään vastaan hyviä neuvojanne!

2 2 Länsi-Puhuri Pääkirjoitus ERVA-yhteistyö Sanottavaa Sepolta: Vaikeita yhtälöitä Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako Pohjois-Suomessa hanke on viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin vastaus Kansallisen terveysprojektin vaatimukseen erikoissairaanhoidon entistä tiiviimmästä yhteistyöstä. Oulun Yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueesta hankekokonaisuus on saanut kutsumanimen ERVA-yhteistyö. ERVA- yhteistyöhanke jakautuu kolmeen osahankkeeseen: 1) Erikoisalakohtainen yhteistyö 2) Osaaminen ja osaajat 3) Tiedon hallinta ja käytettävyys Hankekokonaisuutta koordinoi ohjausryhmä, johon kuuluu edustajia kaikista mukana olevista sairaanhoitopiireistä, keskussairaaloiden sijaintikaupungeista, maakuntien liitoista ja lääninhallituksista. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt hankkeen valvojaksi neuvotteleva virkamies Jouko Isolaurin. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriä ohjausryhmässä edustavat valtuuston puheenjohtaja Pertti Hemminki, hallituksen puheenjohtaja Raimo Venäläinen, sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Tuomola, johtajaylilääkäri Hannele Havanka ja hallintoylihoitaja Mervi Keskitalo. Kemin kaupungin edustajana ohjausryhmässä on kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola. Hankkeen käytännön toteuttamista valmistelee ja suunnittelee johtoryhmä, jossa LPShp:n edustajina ovat samat viranhaltijat kuin ohjausryhmässäkin. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola. Lisäksi kullakin osahankkeella on oma projektiryhmänsä, joissa myös on kaikkien sairaanhoitopiirien edustus. Projektiryhmien vastuulla on osahankkeiden suunnittelu, toteutuksen valmistelu ja seuranta. Erikoisalakohtainen yhteistyö Hankkeen tavoitteena on erikoissairaanhoidon palveluiden rationaalinen järjestäminen keskittämällä kapeaa erityisosaamista ja kalliita laitteita vaativat tutkimukset ja hoidot OYS:aan sekä peruserikoissairaanhoidon edellytysten turvaaminen kaikissa erityisvastuualueen keskussairaaloissa. Hoitokäytäntöjä yhdenmukaistetaan Käypä hoito-perusteisen vaikuttavuuden takaamiseksi ja hoidon saatavuus ja laatu järjestetään kansallisen terveyshankkeen vaatimusten mukaisesti. Projekti on käynnistynyt 2003, ja se jatkuu koko hankkeen ajan vuoden 2007 loppuun saakka. Erikoisalakohtainen yhteistyö sisältää useita osaprojekteja, joissa useimmissa myös LPShp: llä on edustus. Esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyhankkeissa ovat mukana apulaisylilääkäri Pirkko Nyländen ja ylilääkäri Sakari Saviaro, lääkkeiden yhteishankinta projektissa on mukana johtava farmaseutti Katja Tihveräinen, valmiussuunnitteluyhteistyössä turvallisuuspäällikkö Risto Luukinen, ensi- ja tehohoitoryhmässä osastonlääkäri Outi Nyberg ja apulaisylilääkäri Jorma Heikkinen. Kaikkiaan osaprojekteja on yksitoista. Varsinaisessa projektiryhmässä LPShp:ä edustavat johtajaylilääkäri Hannele Havanka ja infektiolääkäri Ulla Kaukoniemi,. Osaaminen ja osaajat Hankkeen tavoitteena on laadukkaiden palvelujen turvaaminen asuinpaikasta riippumatta varautumalla eri ammattiryhmien koulutuksen riittävyyteen, varmistamalla koulutuksen sisällön ja työelämän tarpeiden kohtaaminen ja turvaamalla osaamisen taso yhteisellä koulutusohjelmalla huomioiden työn sisältö ja johtamistaito. Hankkeessa hyödynnetään soveltuvin osin jo meneillään olevia projekteja ja suunnitelmia. Tähän hankkeeseen kuuluu mukaan myös monialainen johtamiskoulutus, joka sairaanhoitopiirien ylimmästä johdosta muodostuvalla pilottiryhmällä käynnistyi jo syksyllä Tämän projektin tehtäviin kuuluvat myös eri ammattiryhmien koulutuksen riittävyydestä huolehtiminen, hajautetun lääkärikoulutuksen lisääminen, täydennyskoulutuksen kehittäminen ja lääkäreiden ja hoitajien työnjaon kehittäminen. Osaaminen ja osaajat projektin projektiryhmässä ovat mukana sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Tuomola ja hallintoylihoitaja Mervi Keskitalo. Tämäkin projekti on käynnistynyt jo 2003 ja jatkuu koko hankkeen ajan. Tiedon hallinta ja käytettävyys Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä, sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on käytössä useita erilaisia ja eri toimittajien tekemiä ohjelmistoja potilastietojen ja muun yksiköiden tarvitseman tiedon käsittelyyn ja hallintaan. Näin myös em. yksiköiden tietojärjestelmä arkkitehtuuri ja sen taustalla oleva infrastruktuuri on muodostunut ajan mukana toisistaan poikkeavaksi, kun kukin yksikkö on tehnyt järjestelmäratkaisut ja niiden vaatimat muut kehittämistoimenpiteet omista lähtökohdista käsin Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa mahdollisuudet ja tehdä tarpeelliset toimenpide-esitykset (sekä niiden toteutus) siirtymiseksi yhtenäiseen (yhteensopivaan) tietohallinto arkkitehtuuriin koko ERVA alueella. Tiedon hallinta ja käytettävyys projektiryhmässä LPShp:ä edustavat sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Tuomola ja ATK-päällikkö Reijo Nikupeteri. Hannele Havanka Lehtemme tätä numeroa valmisteltaessa toimintakertomuksemme ja tilinpäätöksemme vuodelta 2003 ovat valmiit. Niiden perusteella meille voi suoda myönteisen arvion. Tapahtunut kehitys kuitenkin antaa aihetta myös huoliin koko seudun yhteisiin. Aloittakaamme myönteisistä asioista. Toimintakertomus osoittaa, että tuotimme yhteenlaskettuna vuonna 2003 palveluita jotakuinkin saman määrän kuin edellisenäkin vuonna ja juuri sen verran kuin talousarviossa niitä suunnittelimme. Palvelutuotannossamme siis onnistuimme hyvin. Tuottomme ja kulumme kuitenkin kasvoivat ja ylittivät talousarvion. Tuotot kasvoivat enemmän kuin kulut, joten tulos oli ylijäämäinen ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Jos olisimme liikelaitos, tuloskehityksen kääntyminen vihdoinkin positiiviseksi olisi elinehtomme. Hyvästä toiminnasta ja taloudesta kertoo myös STAKESin tutkimus sairaaloiden tuottavuudesta. Sen mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tuottavuus on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 2002 eniten maassamme ja on selkeästi parempi kuin maan muiden sairaaloiden keskiarvo. Tuottavuustarkastelun johtopäätös on, että kykenemme täällä tuottamaan yhden potilaan hoidon keskimääräistä alemmilla kustannuksilla. Vaihtelu erikoisaloittain on kuitenkin suuri; joillakin erikoisaloilla olemme kolmen tuottavimman joukossa, joillakin kolmen vähiten tuottavan joukossa. Hyvä tulos ja hyvä tuottavuus ovat luonnollisesti erinomaisia asioita. Kehityksellä on kuitenkin kääntöpuolensa niin kuin kaikilla elämän ilmiöillä on; kulujemme kasvuvauhti on liian kova ja tuloksemme perustuu siihen, että kuntalaskutuksemme on kasvanut runsaasti. Kuntien rahoituspohja ei riitä 10 %:n vuosittaisiin kasvulukuihin. Kunnat ovat omistajiamme, mutta samalla myös rahoittajiamme. Vaikka tuloksemme pitääkin olla positiivinen ja vaikka tuottavuutemme tuleekin kasvaa, on meidän pystyttävä näihin samoihin asioihin selkeästi vähemmän kasvavalla kuntalaskutuksella. Miten tämä vaikea yhtälö ratkaistaan? Monet selvitykset, mm. Kemin kaupungin teettämä konsulttiselvitys, osoittavat, että kyse ei ole siitä, että tuottaisimme palvelut epätaloudellisesti, vaan siitä, että palvelujemme käytön volyymi on väestöpohjaamme verrattuna suuri ja tätä kautta kasvattaa kuntien kustannuksia. Niinpä meille tulevaa potilasvirtaa niin päivystyspotilaiden kuin lähetepotilaidenkin tulisi vähentää ja paremmin ohjata. Mutta miten? Edelleen vaikea yhtälö! Potilasvirran ohjaus on vaativa asia ja länsimaisen terveydenhuollon yleinen haaste. Mitään yksittäisiä poppakonsteja siihen ei ole osoitettavissa, mutta on selvää, että siihen tarvitaan kuntien ja sairaalan tehostettua yhteistyötä ja yhteisiä toimia. Kummallekaan ei ole mahdollista yksin asiaa hoitaa. Olennaistahan on se, että erikoissairaanhoitoon ohjataan ne lähete- ja päivystyspotilaat, jotka tänne kuuluvat ei enempää eikä vähempää ja että erikoissairaanhoito sen jälkeen mitoitetaan juuri tätä varten ei enempää eikä vähempää. Tässä kai yhtälön ratkaisun avaimet ovat! Taloustilanteen johdosta yhtälön ratkaisua on etsittävä tänä kuluvana vuonna yhteisesti meillä ja kunnissa. Seppo Tuomola sairaanhoitopiirin johtaja Länsi-Puhuri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja tiedotuslehti Päätoimittaja: Seppo Tuomola Toimitusneuvosto: Hannele Havanka Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Maria Sergejeff Sisko Hentonen Raija Reponen Juhani Tuuisku Toimitussihteeri: Jouni Tuovinen Sivunvalmistus ja taitto: Värisuora Oy Seuraava lehti ilmestyy juhannukseksi. Siihen tulevat jutut tulee toimittaa toimitussihteeri Jouni Tuoviselle mennessä. ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ikääntymistä Enemmän takana kuin edessä. Enemmän koettu kuin edessä? Ei voi tietää Hyvä niin. Rypyt juonteet syvenee Vauhtiko hiljenee Tie kapenee vahvenee pärjää jo poluillakin Raija Reponen

3 Yhteistyökumppani tutuksi! Länsi-Puhuri Ylitornion terveyskeskus 3 Helena Puontilan (johtava lääkäri) haastattelu Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien välillä tuli vuoden 2004 alusta voimaan sopimus, että piirien asukkaat voivat käyttää tietyissä tapauksissa ( esim. omassa sairaanhoitopiirissä ao palvelua ei ole niin pian saatavissa yms.) toisen sairaanhoitopiirin palveluja. Onko tämä mitenkään näkynyt Ylitornion terveyskeskuksessa? palvelujen tarjonnassa. Millä keinoilla tämä on onnistunut? Ei millään tavalla, koska ylitorniolaiset ovat tähänkin asti ovat voineet käyttää ilman maksusitoumusta Lapin sairaanhoitopiirin palveluja. Ylitornion ja Övertårneån kuntien välillä on pitkään ollut tiivis terveyskeskusyhteistyö. Vuoden 2004 alusta tämä yhteistyö muuttui. Mitä tapahtui ja mitä tästä on seurannut? Ylitornion ja Övertårneon terveyskeskusten välinen yhteinen lääkärien viikonloppupäivystys alkoi vuonna Övertårneån terveyskeskuksessa on huutava lääkäripula. Neljästä lääkärin virasta täytettyinä on vain kaksi. Virkoja hoitavat lääkärit halusivat tiivistää lauantain ja sunnuntain päivystysajan toimintaa tämän vuoden alusta lähtien. Kuitenkin kaikki kiireelliset tapaukset pääsevät Övertårnoålla päivystävän lääkärin tutkittavaksi. Ylitorniolaisilla asiakkailla oli hiukan totuttelemista alussa, mutta vain joitakin valituksia on tullut. Muutoksella ei ole ollut vaikutuksia käyntimääriin. Käynnit päivystävällä lääkärillä yli valtakunnan rajan ovat olleet samansuuruisia molemmissa terveyskeskuksissa kuten ennenkin. Päivystysvastaanottoajan tiivistäminen on mielestäni hyvä asia. Tämän menettelyn voisi ottaa käyttöön meilläkin. Ylitornion väestön ikärakenne on jo pitkään ollut vanhempi kuin keskimäärin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Sillä on suuri vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Ylitornio on kuitenkin selvinnyt hyvin suhteessa muihin alueen kuntiin Hyvin ja hyvin! Paremminkin olisi voinut mennä! Vanhusten asuntojen korjaustoiminta on saanut kiitosta. Aktiivinen rakennustarkastajan, fysioterapeutin ja kotisairaanhoitajan muodostama tiimi on käynyt kunnan alueen vanhusten asuntokannan katsastamassa ja asuntoihin on tehty tarvittavat remontit, jolloin asukkaat ovat voineet asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Marja-Leena Viinamäki Länsi-Pohjan keskussairaalasta oli 3-4 vuotta sitten kahden kuukauden ajan palkattuna kartoittamaan vanhusten selviytymistilaa ja kuntouttamistarvetta. Henkilöstölle on annettu koulutusta ja he ovat sitten opettaneet vanhuksia kotonaan tekemään lihaskunto- ja muita liikuntaharjoituksia. Näiden lisäksi kotisairaanhoito toimii tehokkaasti. Edellä mainitusta huolimatta kuntakeskuksen palvelutalo on täynnä, yksityinen vanhainkoti on täynnä. joka paikka on täynnä. Viime vuonna jouduimme hoidattamaan Länskässä 90 hoitopäivän verran sellaisia potilaita jotka olisivat hoidonporrastuksen vuoksi kuuluneet meillä hoidettaviin. Meillä on myös tiivis yhteistyö sosiaalitoimen kanssa kun arvioidaan avun tarvitsijan oikea paikka asua: kotona, vanhainkodissa vai jossain muualla. Sitten myös tärkeä tekijä: meillä on kaksi kuntosalia ikäihmisten lihaskuntoharjoitteluun. Toinen on viime kesänä terveyskeskuksen peruskorjauksen yhteydessä valmistunut kuntosali ja toinen sali on Meltosjärven koululla. Meltosjärven kuntosaliin mummot ja papat kuljetetaan ympäröivistä kylistä lihaskuntoharjoituksiin. Terveyskeskuksen kuntosali rakennettiin eräältä yksityishenkilöltä saaduilla lahjoitusvaroilla. Edellä kerrotuilla keinoilla olemme selviytyneet. Tietoliikenneyhteydet mm. Ylitornion terveyskeskuksen ja Länsi- Pohjan keskussairaalan välillä ovat olleet käytössä mm. radiologian kuvien osalta. Onko tästä vielä saatu otettua niitä hyötyjä, mitä ne mahdollistavat? Ei ole saatu! Olemme sinänsä tehtyyn järjestelmään tyytyväisiä mutta kuvayhteys ei vielä toimi kunnolla! Eli välineet meillä jo on mutta ne eivät vielä pelaa! Ikäihmisten kuntosali pääsy vain lääkärin lähetteellä. Meillä on kuvayhteydet myös Ruotsin puolelle. Siinä puolestaan on ollut vielä tietosuoja-asioissa ongelmia. Milloin Ylitornion terveyskeskus liittyy Länsi-Pohjan yöpäivystykseen? Hyvin ajankohtainen kysymys! Kunnan johto ja johtavat päättäjät ovat jo kyselleet tästä. Asiaa mietitään vakavasti ja tämän kevään valtuustoseminaarissa asiasta tullaan keskustelemaan. Päivystysyhteistyöhön ei tulla mukaan vielä tänä vuonna mutta mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa. Itse kyllä mielelläni lopettaisin yöpäivystyksen. Mikä Ylitornion terveyskeskuksessa on mielestänne erittäin hyvin? Toimitilat eli puitteet, osaava, pätevä henkilökunta ja korkeatasoinen sairaankuljetus! Minkä asian korjaisitte, jos käytettävissä olisi enemmän resursseja? Lasten ja nuorten terveydentilan hoitoon panostaisin enemmän. Meillä on panostettu vanhustyöhön. Kuitenkin syntyy myös lapsia. Olemme saamassa useammaksi vuodeksi uuden lääkärin. Silloin panostamme lisää neuvolatyöhön ja kouluterveydenhuoltoon. Myös työterveyshuolto tarvitsee lisää panostusta. Itselläni on väestövastuun (n asukasta) lisäksi hallintotyöt. Siinä panostaisin laatutyön kehittämiseen kohteina vastaanottotyö sekä lääkäri-hoitaja parityöskentely. Ylitornion terveyskeskus Väestön lukumäärä oli yhteensä5 314 asukasta Terveyskeskuksen henkilöstö - lääkärit yhteensä 7 - terveyskeskuslääkäreitä 4 (3 täytetty) - hammaslääkäreitä 3 - muu henkilöstö 76 Uudet ambulanssitilat terveyskeskuksen sisällä. Perusterveydenhuollon - Avohoitokäynnit v Hoitopäivät v Hoitojaksot v

4 4 Länsi-Puhuri Sairaala tutuksi Kirurgian vuodeosasto 3 B Ketä 3b:llä hoidetaan? Arkipäivän tunnelmaa osastolla 3b Kun astut käytävän ovesta sisään 3b:lle, vaikutelma on erittäin kiireinen - joskus ulkopuolisen kulkijan mielestä jopa kaoottinen. Käytävä pullistelee tyhjiä sänkyjä, pyörätuoleja, kävelytelineitä ym. apuvälineitä. Useimmiten käytäväpaikalla odottelee pari vuodepotilasta huoneeseen pääsyä. Niin ikään päiväaulassa istuu muutama uusi potilas odottelemassa huonepaikkaa ja yhtä monta kotiutuvaa potilasta kärkkyy kanslian ovella odottelemassa kotiutuspapereitaan. Hoitajia juoksee sinne tänne, fysioterapeutti ja kuntohoitaja kävelyttävät potilasta Eva-telineellä pitkin käytävää, röntgenkuljettaja etsii oikeata potilasta viedäkseen hänet kuvaukseen, laitosapulainen työntää siivous- tai ruokakärryä yrittäen väistellä kaikkea käytävällä olevaa. Hoitajien kansliassa pari hoitajaa näpyttelee tietokonetta, kirurgi katselee röntgenkuvia, oviaukossa kyselee joku omainen läheisensä vointia. Viereisessä kansliassa sihteeri puhuu puhelimeen. Joukossa häärii lisäksi muutamia opiskelijoita, jotka yrittävät pysyä mukana osaston tempossa. Puhelimet ja soittokellot soivat lähes taukoamatta, jossain huoneessa vanhus huutaa apua. Osastomme tunnelmaa on osuvasti verrattu takavuosien tv-sarjan Hill Street Bluesin poliisipäivystykseen tai nykyisin televisiossa pyörivään Teho-osastoon. Sinikka Savikuja Osastollamme on 30 sairaansijaa ja meillä hoidetaan aikuisia ortopedis-traumatologisia, plastiikkakirurgisia ja jonkin verran myös silmätautien erikoissairaanhoitoa vaativia potilaita. Sairaansijat ovat yleensä aina viimeistä petiä myöten täynnä ja useimmiten on vielä muutama ylipaikkalainenkin. Toiminta on yhtä vilkasta oli päivä tai yö, arki tai pyhä. Suurimman potilasryhmämme muodostavat lonkan tai polven artroosia eli kansankielellä kulumaa sairastavat potilaat, joille laitetaan leikkauksessa tekonivel. Näitä TEP-leikkauksia tehdään n. 200 vuodessa. Potilaat ovat yleensä iäkkäitä ja heillä on paljon perussairauksia ja leikkauksesta toipuminen ja kuntoutuminen vaativat tiivistä moniammatillista yhteistyötä. Muita potilasryhmiä ovat eri nivelten artroskopia-, käsi- ja jalkaleikkaus-, reumakirurgiset sekä selkäleikkauspotilaat. Osan Osastomme henkilökunta Apulaisylilääkäri, Ortopedi Reeta Willig Osastonlääkäri, Ortopedi Ari Pajala 2-3 Sairaalalääkäriä Osastonhoitaja Sinikka Savikuja Apulaisosastonhoitaja, Endoproteesihoitaja Marketta Kemppainen 10,5 Sairaanhoitajaa + 1 Varahenkilö 8 Perushoitajaa Varahenkilö 2 Osastonsihteeriä 4 Laitoshuoltajaa 1 Fysioterapeutti 1 Kuntohoitaja selkäleikkauksista käy tekemässä konsultoiva neurokirurgi ja plastiikkakirurgi käy leikkaamassa kerran kuukaudessa. Tyypillisimpiä plastiikkakirurgisia toimenpiteitä ovat rinnan pienennysleikkaukset ja erilaiset makuuhaavojen ja arpien korjaukset. Silmäpotilaista osastollamme hoidetaan lähinnä päivystyksenä tulevat silmätapaturmapotilaat Osastomme potilaista n. 50% on päivystyspotilaita, joilla on jokin murtuma, nivelsidevamma, kallovamma, paleltuma- tai palovamma. Niinikään akuutin vaiheen tetra- ja paraplegiapotilaat hoidetaan meillä. Vanhusväestön lisääntymisen myötä lonkkamurtumat työllistävät meitä entistä enemmän. Tällä hetkellä osastomme ruuhkautuu nimenomaan terveyskeskukseen jonottavista leikatuista lonkkamurtumapotilaista, sillä vain harva heistä kotiutuu suoraan meiltä. Sinikka Savikuja Endoproteesihoitaja valmentaa potilaat ennen leikkausta Länsi-Pohjan keskussairaalassa on vuodesta 2000 alkaen annettu esivalmennusta tekonivelleikkaukseen tuleville potilaille. Idea lähti liikkeelle henkilökunnan halusta kehittää tekonivelpotilaiden hoitotyötä. Kuin tilauksesta alkoi Ortonin sairaala Helsingissä kouluttaa endoproteesihoitajia, joiden tehtäviin kuuluu mm. esivalmennus. Kävin tämän koulutuksen v ja olen siitä lähtien toiminut oman työni ohella endoproteesihoitajana L-pks:ssa. Esivalmennuksen tavoitteena on turvata leikkauksen häiriötön kulku lisäämällä potilaan valmiutta sekä itse toimenpiteeseen että siitä toipumiseen ja kuntoutumiseen. Esikäynnin yhteydessä kartoitetaan potilaan yleistilaa, mahdollisia komplikaatioriskejä sekä selvitellään hänen liikkumisvalmiuttaan. Tavoitteena on turvata potilaan mahdollisimman hyvä leikkauskunto. Esivalmennuskäynti on yleensä 1-2 kk ennen leikkausta. Potilas käy samana päivänä sekä endoproteesihoitajan että fysioterapeutin luona. Esikäynnin yhteydessä potilaalle annetaan tietoa itse leikkauksesta, sen jälkeisestä hoidosta ja kotiutukseen liittyvistä asioista. Kotiin tarvittavat apuvälineet kartoitetaan myös jo valmiiksi. Kokemukset esivalmennuksesta ovat enimmäkseen myönteisiä. Asianmukainen tieto vähentää jännitystä ja pelkoa, potilaat ovat motivoituneita kun tietävät missä milloinkin mennään. Apulaisosastonhoitaja, endoproteesihoitaja Marketta Kemppainen. Mukana on usein myös omaisia joka helpottaa kotiapuasioiden ja jatkohoitopaikan tarpeellisuuden selvittämisessä. Leikkausten peruuntumiset viime tipassa ovat vähentyneet. Potilaat tulevat leikkaukseen terveempinä : iho ehyt, hampaat hoidetut, lääkitys kunnossa ja tulehdukset hoidettu. Leikkauskelpoisuuden turvaamiseksi tehdään tarvittaessa sisätauti- ja anestesialääkärin konsultaatio. Endoproteesihoitajana tulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu parantaa entisestään yhteistyötä erikoissairaanhoidon eri yksiköiden sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Ajan hermolla pysyminen on myös erittäin tärkeää. Tämän mahdollistaa vuosittaiset koulutuspäivät sekä Suomen Endoproteesihoitajayhdistykseen kuuluminen. Eräänlaisena uranuurtajana työni on vielä alussa, mutta potilaiden ja työtoverien kannustuksella ja avustuksella tästä on hyvä jatkaa. Marketta Kemppainen

5 Henkilökuntaa saisi olla enemmän! Apulaisylilääkäri, ortopedi Reeta Willig. Kuten valtakunnallisestikin ortopedisillä osastoilla myös meil lä saisi potilasmäärään ja kuormitukseen nähden olla joka vuorossa 1-2 hoitajaa lisää. Hoitajilta vaaditaan paitsi luovuutta ja priorisointikykyä myös suurta venymistä selviytyäkseen kaikista päivittäisistä tehtävistä. Lääkäreiden ongelmana on se, että heidän pitäisi olla kahdessa ellei kolmessakin paikassa yhtä aikaa: osastolla, leikkaussalissa ja/tai poliklinikalla. Yleensä osasto vetää aina lyhimmän korren ja hoitajat ja sihteerit joutuvat näin ollen työskentelemään hyvin itsenäisesti, lääkäri ei ole läheskään aina määräämässä. Pärjätäkseen 3b:llä hoitohenkilökunnalta vaaditaan paljon. Ensinnäkin pitää omata hyvä fyysinen kunto, sillä meillä täytyy jaksaa kävellä lähes koko työvuoron ajan jopa 10 km vuorossa, täytyy jaksaa nostella raskaita potilaita, sillä leikkauksen aiheuttamien liikerajoitusten vuoksi esim. lonkkapotilaiden nosteluun ei voi käyttää nostolaitteita. Lisäksi tulee omata hyvä stressinsietokyky ja sopeutua hyvinkin nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Itse ei voi työpäivänsä kulkuun kovinkaan paljon vaikuttaa! Länsi-Puhuri Kaikesta huolimatta osastollamme kukki huumori ja kahvihuoneesta kuuluu useasti nauru. Työssä jaksamiseen auttaa yhteen hiileen puhaltaminen. Hyvää yhteishenkeä pidämme yllä viikoittaisilla osastotunneilla, yhteisillä illanvietoilla ja pienillä virkistäytymismatkoilla. Sinikka Savikuja Aika kultaa muistot mietteitä 3b:n vanhojen illoista Marraskuussa 02 Välikankaan Marketta ja Säilyn Irma kutsuivat kokoon 3b:n vanhat työntekijät. Löysin nimeni listalta. Olenko kuulunut kalustoon jo niin pitkään minäkin? Iloinen puheensorina ja nauru hersyi, kun itse kukin kertoi mieleen jääneitä tapahtumia ja hetkiä. Usealla oli mielessä Kestin Einen (entinen osastonhoitajamme) töihinlähtöaikataulu. Eine lähti aamulentokoneen noustessa. Sitä ei kerrottu oliko kone useasti myöhässä? Siihenkin aikaan naiset olivat aina laihdutuskuurilla. Eine tapasi sanoa: Se on huono kana, joka höyheniään ei kanna. Useampaan kertaan illan aikana kuului, muistatko kun sitä ja tätä. Valokuvia katseltiin eipä tuntisi samaksi, tuossa olen minä, mutta ketä ovat nämä muut? Ne olivat aikoja monta ryppyä ja monta kiloa sitten. Siinä hoidettiin potilaita silloin ennen ja nyt. Aika entinen ei koskaan enää palaa. Lopuksi laulettiin Einen lempilaulu jo matkaan muuttohaukka käy, keltä käskyn se saa Tunnelma oli ehkä vähän haikea? Sitten vuoden päästä 2003 tavattiin uudistetussa Selkäsaarikabinetissa. Oli paikka muuttunut edukseen! Valokuvia katseltiin jälleen. Jostain syystä lukulaseja ei tahtonut löytyä riittävästi ja valotkin oli kumman himmeät. Johtuikohan sota-ajan (mustavalkoinen) kuvista, tuumasi joku. Se oli silloin, kun hoitajilla piti olla ns. marttakengät ja valkoiset sukkahousut. Kun ilta ehti oltiin jo eläkkeissä. Mistähän syystä tuota jäljellä olevaa työaikaa useasti mietitään ja lasketaan? Liekö syynä työtahti/määrä? Jaksanko? Pirtsakkana oloneuvoksena oli joukossamme vasta 70- vuotispäiviään viettänyt Irene Saarela, entinen sairaala-apulaisemme. Tässä kohtaa mietin itsekseni, että eläisimme aikaa NYT eikä sitku. Lauluunhan ilta piti päättää. Laulussa kuurankukat kukki ja totesimme, että muuttaa ei voi kuin itseään. v.-79 kalustoon tulleena Tepa 5 Ortopedi Ari Pajala "Pienessä sairaalassa voidaan pa remmin toteuttaa hoitoketjun kat keamattomuus" 3 B:n (kirurgian osasto) osastonlääkäri Ari Pajala tuli Länsi-Pohjan keskussairaalaan vakinaiseksi lääkäriksi elokuussa Sitä ennen hän on käynyt täällä usein konsultoivan lääkärin ominaisuudessa. Kyselimme Arilta niitänäitä hänen työhönsä liittyvää. Mitä leikkauksia teet? Päivätyöni on tavallista ortopediaa: tekonivelleikkauksia, tähystysleikkauksia niveliin, murtumaleikkauksia ja muita tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvia toimenpiteitä. Päivystysaikana joutuu myös tekemään vatsan alueen välttämättömiä toimenpiteitä. Onko noista leikkauksista osa sellaisia, mitä ennen sinun tuloasi tänne leikattiin muualla? Mitä ne ovat? Ainakin osa vaativampia murtumaleikkauksia raajoihin tehtiin OYS:ssa. Samoin monimutkaisempi tähystyskirurgia polven, nilkan ja olkapään osalta oli aikaisemmin konsulttien tai OYS aluetta. LPKS:ään tullessani hankimme joitakin uusia laitteita, jolloin näiden toimenpiteiden tekeminen meilläkin tuli mahdolliseksi. Kaikkia harvinaisia toimenpiteitä ei kannata meillä tehdäkään (vaikka tietoa ja taitoa olisikin), koska leikkausmäärät ovat pieniä ja mahdolliset laitehankinnat kalliita. Niissä keskittäminen on hyödyllistä sekä potilaille että sairaaloille. Miten tällainen pieni keskussairaala eroaa työsi suhteen suuresta (OYS)? Pienessä sairaalassa palautteen (hyvän ja huonon) työnsä laadusta saa suoraan itselleen. Työssä isossa sairaalassa on kollektiivisempi vastuu ja pääsääntöisesti aina joku jolta voi kysyä tai joku joka jakaa vastuun kanssasi. Pienessä sairaalassa voidaan paremmin toteuttaa hoitoketjun katkeamattomuus, joka varsinkin kirurgiassa on tärkeää. Tavoitteena on, että sama lääkäri katsoo potilaan poliklinikalla, leikkaa hänet ja tekee jälkitarkastuksen. Toinen iso ero on tautikirjon laajuus eli täällä on pidettävä itsensä ajan tasalla laajasti ortopedian alueelta. Reetan kanssa on spontaanisti sovittu, että minä otan enemmän kantaa vammakirurgisiin ongelmiin ja hän tekonivelasioihin. Pienessä sairaalassa miehitys on kuitenkin niukka, joten oikeastaan kaikkiin asioihin täytyy pystyä vastaamaan jos ei heti tiedä niin täytyy kysyä Oulusta tai etsiä vastaus ortopedian ja traumatologian kirjallisuudesta. Oletko tullut tänne jäädäksesi pitempään vai käymään vain? Viime keväänä, kun mietin Oulusta lähtemisen hyviä ja huonoja puolia, esitin itselleni saman kysymyksen. En pystynyt silloin vastaamaan itselleni mitään aikataulua, enkä vieläkään pysty siihen. Tähän saakka työssäni on ehdottomasti ollut enemmän tänne pidempään jäämiseen kannustavia asioita. Näistä tahtoisin erityisesti mainita henkilökunnan avoimuuden uusille ajatuksille sekä sairaalan mukavan työskentelyilmapiirin. Ehkäpä johtopäätös on, että en ainakaan kovin pian ole minnekään lähdössä.

6 6 Länsi-Puhuri Psykiatrinen sairaala tutuksi - Keroputaan sairaala esittäytyy osa 1/2 Ylihoitaja Ilkka Vehkaperä, johtava psykologi Kauko Haarakangas ja tulosalueen johtaja, ylilääkäri Birgitta Alakare maanantaimeetingissä. Kokemuksia Turvaosaston työnjako ja tiimityömallista Keroputaan sairaalan turvaosastolla on oltu työhyvinvoinnin saralla ajasta edellä. Jo 1990 luvun alussa työntekijät ja osastonhoitaja Matti Puumala alkoivat miettiä uudenlaista työnjakomallia, joka palvelisi paremmin itse hoitotyön perustehtävää potilaslähtöistä, yksilövastuista hoitoa ja samanaikaisesti työntekijöiden työhyvinvointia. Käytäntöön uusi malli voitiin lanseerata kokeilutoimintana v Vuoden kokeiluaikana uudesta työnjako ja tiimityön mallista tehtiin tutkimustyö (Kirsti Aarni et Pekka Rauvala: Voimaa työajan jaksottamisesta ja tiimityöstä, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, terveysalankoulutusyksikkö). Paikallinen sopimus uudesta työnjako ja tiimityön mallista tehtiin työnantajan kanssa Työhyvinvointi ei ole vain yksilön terveyttä ja ominaisuuksia vaan koko työyhteisön ja organisaation asia. Työelämän muutoksissa parhaat ratkaisut syntyvät silloin, kun koko työyhteisö on halunnut ja saanut vaikuttaa uuden suunnan valintaan. Kun jokainen tietää tavoitteensa ja roolinsa yhteisellä pelikentällä, hän voi sitoutua toteuttamaan yhteistä visiota. Jokainen työyhteisö tarvitsee luovuutta ja innovatiivisuutta, halua ja kykyä uudistaa ja uudistua. Työn arjessa luovuus on yksinkertaista taitoa ratkoa ongelmia järjestämällä tutut asiat uudella tavalla. Innovaatiot syntyvät perinteisiä käsityksiä rikkomalla, rohkeudesta ajatella ja tehdä asiat toisin kuin ennen. Huomisen menestys syntyy kisällien innostuksesta ja mestareiden kaukokatseisuudesta; molempia tarvitaan. Potilashoidon kannalta turvaosaston työnjako ja tiimityönmallissa parasta on, että sama neljän hengen tiimi vastaa hoidosta aamukahdeksasta iltakahteenkymmeneen. Tämä mahdollistaa yksilövastuisen kokonaisvaltaisen potilaan tarpeista lähtevän hoidon toteutumisen. Työntekijän kannalta työtyytyväisyys ja motivaatio ovat lisääntyneet. Vuorotyöläinen voi suunnitella omia menojaan ja perhe-elämän tarpeita joustavammin ja pidemmällä tähtäimellä, koska tietää päivittäiset työvuoronsa vuosien päähän. Vaikka viiden päivän työjakso on raskas, niin sitä seuraava viiden päivän vapaa korvaa, kannustaa ja tuo mielihyvää. Tiimityö on tuonut uutta pontta työhön; työkaverin vahvuudet ja luovuus sekä ammattitaito on paremmin käytössä. Esimieskannalta yksilövastuinen hoitotyö toteutuu paremmin kuin jaksotyömallisssa, sairauspoissaolot ovat vähentyneet, työhyvinvointi on lisääntynyt; työntekijät ovat iloisempia, tyytyväisempiä. Työryhmätyöskentely on sitoutuneempaa. Näyttää myös vahvasti siltä, että uusi työnjako ja tiimityömalli on taloudellisempi henkilöstökustannuksiltaan. Henkilökunnan voimaantuminen (eng. Empowerment) = ajattelu ja toimintakokonaisuus, jonka avulla ihminen (joskus myös työyhteisö) saavuttaa hallinnan ja kontrollin elämäänsä sekä siihen liittyviin asioihin, kokee elämänsä tasapainoiseksi sekä itsensä kyvykkääksi ja voimakkaaksi ongelmatilanteissa on vahvistunut. Työaikamallissa on kaksikymmentäyksi työntekijää, työvuorot ovat kaksitoistatuntisia, työntekijät toimivat kolmessa tiimissä, kiertävä lista jne. Työyhteisön sisältä ei ole kuulunut negatiivista tai kateellisia kommentteja. Enemmän sensuuntaisia epäilyjä ja mustamaalausta kuuluu ulkopuolisilta yhteisöiltä ja asiaa tietämättömiltä epäileviltä Tuomailta, mikä kuulunee asiaan. Ps. Uusi työelämän kehittämisohjelma Tykes käynnistyi vuoden 2004 alussa. Ohjelma rahoittaa sellaisia hankkeita, jotka johto ja henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä. Hankkeiden pitää tähdätä pysyviin ja näkyviin muutoksiin muun muassa työ ja työaikajärjestelyissä sekä työmenetelmissä. Näin siis työministeriö on myös ymmärtänyt työelämän muutosten kaipaavan uusia tuulia ja malleja perinteisen jaksotyön rinnalle. Ylihoitaja Ilkka Vehkaperä Keroputaan sairaala. Tiimityö ja uuden työaikamallinkokeilu Psyykkisen kasvun osastolla Psyykkisen kasvun osastolla alettiin viime syyskuussa suunnitella tiimityötä ja sen myötä uutta työaikamallia toteutettavaksi kuntouttavassa hoitotyössä. Työkokeiluun siirryttiin 19. tammikuuta 2004, suunnittelussa ja toteutuksessa käytettiin apuna tiimityöstä tehtyä tutkimusta sekä turvaosaston hyvää ja toimivaa neljän vuoden kokemusta. Uuden työtavan ja ajan yhtenä tavoitteena on saada kuntouttava hoitotyö entistä tuloksellisemmaksi. Suurin osa asiakkaista sairastaa erittäin vaikeatasoista skitsofreniaa ja heidän kuntoutumiselleen on tärkeää löytää ne vuorovaikutuskeinot ja kuntouttavat työtavat mitkä helpottavat heidän mielen eheytymistään, auttavat heitä jäsentämään arjen toimintoja helpommin. Toisaalta Psyykkisen kasvun osaston olohuone. kuntouttava työ vaatii pitkiin hoitoprosesseihin sitoutumista ja työ on vaativaa, uudella työaikamallilla toivotaan työn luonteen muuttuvan joustavammaksi l. päivittäiset työt tehdään 8 20 välillä. Kiertävät, säännölliset, tasapuoliset työvuorot auttavat työasioiden etukäteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jokaisessa tiimissä on sairaanhoitajia ja mielenterveyshoitajia ja siten moniammatillisen tiimin vahvuudet tulevat selvimmin esille ja työn kehittäminen nousee osaksi arkea. Jokaisella asiakkaalla on omahoitaja joka tiimissä, jolloin kuntoutusprosessit etenevät saumattomasti. Muutoksen tavoitteena on, että työn tekemisen mielekkyys lisääntyy ja työhyvinvointi paranee. Osastonhoitaja Marika Ojanaho

7 Länsi-Puhuri 7 Turvaosasto Turvaosasto sijaitsee Keroputaan sairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Potilaspaikkoja osastolla on 15. Toiminnan perustana on alueelle kehittynyt perhe ja verkostokeskeisyyteen pohjaava hoitokäytäntö, johon oman lisäyksensä tuo yksilövastuisen hoitotyön periaatteet. Osastolle potilaat tulevat pääasiassa M1 lähetteellä eli ns. tarkkailulähetteellä tai siirtona muilta sairaalan osastoilta. Tarkkailuaika kestää maksimissaan 4 vrk, jonka jälkeen potilaan hoidosta on tehtävä lainmukainen päätös. Päätöksen mukaan, mikäli hoito katsotaan aiheelliseksi, sitä voidaan jatkaa joko vapaaehtoisesti tai potilaan tahdosta riippumatta. Tarkkailulähetteen samoin kuin hoitopäätöksen perusteena on mielenterveyslaki. Laki säätelee myös muutoin toimintaa osastolla, potilaaseen kohdistuvat rajoitukset ja pakkokeinot ovat tarkoin laissa määritelty. Vaikka turvaosasto toimiikin Länsi-Pohjan alueen psykiatrisen hoidon peräseinänä ja osastolla joudutaan työskentelemään usein potilaan rajoittamiseen ja jopa eristämiseen liittyvien asioiden kanssa, pyritään turvallisuus (niin potilaiden kuin henkilökunnankin) saamaan aikaan keskinäisellä luottamuksella ja hoidollisia keinoja käyttäen. Tämä hoidollinen ristiriita, sekä osastolla vallitseva psykoottinen ilmapiiri asettavat henkilökunnan ammattitaidolle ja jaksamiselle jatkuvia haasteita. Eräs keino vastata tähän haasteeseen on osastolla toteutettava tiimityö, jossa kolme kiinteää tiimiä huolehtii vuorollaan (ma to ja pe su) osaston toiminasta, näin pystytään mm. selkeyttämään osaston arkea, parantamaan hoidon jatkuvuutta ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja vapaa-aikaansa. Tiimityöskentelyn mahdollistaa osastolla v käyttöönotettu kahteen vuoroon perustuva työvuorosuunnittelu Osastonhoitaja Matti Puumala Osaston kanslia. Osastojen tiivis yhteystyö toteutuu mm. yhteisissä työryhmissä. Psyykkisen kasvun osasto Turvaosaston väkeä kuntosalilla. Psyykkisen kasvun osaston tehtävänä on kuntouttaa ja hoitaa eri ikäisiä ihmisiä jotka ovat sairastaneet pitkään skitsofreniaa tai masennusta. Konsultaatioapua annetaan myös kehitysvammaisten ja yli 65 v. mielenterveysongelmissa. Osastolla on 15 asiakaspaikkaa joista kasi on kuntoutussuunnitelman mukaisia intervallikuntoutuspaikkoja (1 2 viikkoa). Kuntouttava hoitotyö tukee ja edistää asiakkaan psyykkistä kasvua, keskeistä kuntoutuksessa on myös perhe ja verkostokeskeisyys. Asiakkaat tarvitsevat yksilölliset ja toimivat kuntoutus / hoitosuunnitelmat. Arjen erilaiset sosiaaliset tilanteet, monipuolinen lämmin vuorovaikutus, säännölliset keskustelut, sairaalan ulkopuolella järjestettävä kuntoutustoiminta ym. auttavat asiakasta kuntoutumaan. Kuntoutusprosessi kestää n. kaksi vuotta. Suurimmalla osalla asiakkaista on mahdollisuus siirtyä oman kotikuntansa palvelupisteisiin (kuntoutumis-/palvelu- ja vanhainkodit) tai muuhun asumismuotoon. Aktiivinen ja hyvä yhteistyö eri palvelupisteiden kanssa tukee asiakasta kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Osastolta käsin tehdään myös kotikäyntejä, kotikuntoutusta ja kriisikäyntejä joilla pyritään auttamaan asiakasta arjessa selviytymisessä hänen omassa ympäristössään. Psyykkisen kasvun osaston henkilökunnalla on erityisosaamista mm. perhe-, yksilö- ja kognitiivisessa terapiassa, monipuolista osaamista vaikeatasoisen, pitkittyneen psykoosin hoidossa ja laajassa, kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa. Osastonhoitaja Marika Ojanaho Arjen askareiden tekeminen kuuluu tärkeänä osana Psyykkisen kasvun osaston hoitomalliin. Aukeaman kuvat Matti Väänänen.

8 8 Länsi-Puhuri Himoharrastajan muotokuva: Ei kukkaroa tuli takki ja paljon muuta Jos pistäydyt sairaalamme laboratoriossa, sinua palvelee pirteä, energinen ja hyväntuulinen osastonsihteeri Sirpa Haapakangas. Hän on toimelias nainen. Sirpa aloitti osastonsihteerinä v Hän työskenteli eri osastoilla ja poliklinikoilla, kunnes v sai vakinaisen viran laboratoriosta. Aikaisemmin, ennen virkanaisen uraansa, hän oli työskennellyt mm. yksityisyrittäjänä ravintolaja grillialalla. Kysyessäni mitä hän pitää työstään laboratoriossa, hän purskahtaa iloiseen nauruun. Rakastan työtäni, saan olla ihmisten kanssa tekemisissä, työ on monipuolista. Meillä on mukava työyhteisö ja sopivasti kiirettä. No, yksi toivomuskin minulla olisi. Olen niin aamuvirkku, että saisinpa aloittaa työt jo klo Silloin pääsisin ajoissa ulkoilemaan ja aurinkoon, mutta ennen kaikkea ompelemaan. Sisarukset harrastavat yhdessä Sirpan lapsuuden perheeseen kuului 9 sisarusta, joista 7 on elossa. Äiti kuoli reilu vuosi sitten, yli 90-vuotiaana. Sisarukset muodostavat hyvin tiiviin yhteisön, lieneekö syy siinä, että alkuperäinen koti jäi Petsamoon. Sirpalla itsellään on kolme lasta, jotka ovat jo maailmalla. Tammikuussa Sirpasta tuli mummo. Syntyi ensimmäinen lapsenlapsi, pieni tyttö. Sisaruksilla on yhteisiä harrastuksia. Eräs niistä on hillastus. Heinäkuun alussa alkaa jo kutina ja sen jälkeen ei muuta kuin menoksi. Sisarusten mielipuuhaa ovat myös peli-illat Zikita-pelin merkeissä. Peli on mielenkiintoinen ja pelaaminen on muutoinkin mukavaa yhdessä oloa. Ompelukone laulaa ja puikot kalkattavat Ensimmäisen ompelukoneensa Sirpa kertoo hankkineensa osamaksulla. Minulle opetettiin, että jokaisella kunnon naisella pitää olla ompelukone ennen miestä. Alkuun tein vain verhoja. Kone seisoikin välillä vuosia, mutta innostus löytyi. Olin yksinhuoltaja, rahat olivat tiukalla ja olisi pitänyt saada takki. Siskoni tokaisi ompele, kangasta saa halvalla. Näin 90- luvun alussa syntyi ensimmäinen itse tehty takkini. Sen jälkeen on kone laulanut. Takkeja on nyt joka lähtöön, jos ei ole niin teen. Sirpan sisko, Meeri Aksila, oli ammatiltaan ompelija. Hän on ollut tärkeä ompelutaidon opettaja. Meeri tarkasti, opasti ja purattikin. Monesti meni uusintaan, mutta taito kehittyi. Nykyisin ompelen periaatteessa kaikki vaatteeni itse, jopa alushousutkin. Saa aina sopivat, niin nätit kuin haluaa ja mikä tärkeintä etenkin mukavan tuntuiset. Myös mummotettavakin pysyy yksilöllisissä asusteissa, siitä Sirpa-mummo pitää kyllä huolen. Taistelen toimintakykyni puolesta Ompelemista, kuten myös kutomisesta, on tullut Sirpalle himoharrastuksen myötä myös haaste. Hänellä on paha nivelrikko käsissään. Taistelen toimintakykyni puolesta, käsien, sormien käyttö tällaisessa puuhassa pitää nivelet notkeampina ja mielialakin pysyy kunnossa. Ompelu vie ajatukset pois kaikista huolista ja maailman murheista. Kun keskityn vaikka kaavojen tekoon tai uuden mallin suunnitteluun, jää muu maailma ulkopuolelle...kissa se hiirelle takkia ompeli eikun Sirpan meneillään oleva projekti Rahaa säästyy matkailu avartaa Kun 1 eurolla tekee housut, toisella jakun ja 70 sentillä topin jää tilistä rahaa muuhunkin, kuten matkustamiseen. Olenkin kiertänyt kaikki Euroopan maat. Seuraava matkani suuntautuukin Kanarialle, jossa aion viettää 60-vuotispäiviäni. Pannu on siellä silloin kuumana, joten tervetuloa! 50 sentin pusero Teksti: Raija Reponen Sirpa ja euron takki Oi niitä aikoja entisiä... Kun vuonna 1980 otin vastaan puolifarmaseutin viran Länsi-Pohjan keskussairaalassa, oli meininki hieman erilaista tähän päivään verrattuna täällä lääkekeskuksessakin. Lääkekeskuksen henkilökuntaan kuului Tarkan Oili, lääkekeskuksen hoitaja {joka sekin nimi romuutettiin jossain vaiheessa}, Åmanin Seija, apteekkiapulainen ja allekirjoittanut puolipäiväinen farmaseutti. Enkä voi olla mainitsematta edesmennyttä Kiviniemen Moosesta, joka oli ottanut apteekin asiat sydämen asioikseen ja huolehti ne minuuttiaikataululla. En kyllä moiti toisiakaan apteekinpoikia, mutta Mooses oli oma persoonansa! Työpäivämme alkoi jotakuinkin samoissa merkeissä kuin tänäkin päivänä sillä erotuksella, että osas- tojen tilaukset tehtiin manuaalisesti kalkeripaperin {joka yleensä oli oikein päin asetettuna sivujen väliin} kopioimana, joten tilaajakin sai oman kopionsa puolilta päivin tarkistaakseen tilauksensa. Ei ollut silloin tietokone apuna! Tilaukset toimitettiin meille aamulla kahdeksalta puusepän tekemissä puulaatikoissa (nyt jo hieman reissussa rähjääntyneen näköisiä}, joita me innolla rupesimme aukomaan ja keräämään niiden sisältämiä tilauksia. Osastojen lääkekulujen laskeminen moisella henkilökunnalla oli lähes toivoton. Me ratkaisimme asian siten, että otettiin määrätty viikko aina jokaisesta kuukaudesta ja sen mukaan saatiin jonkinlainen arvio koko kuukauden kulutuksesta. Hätä keinot keksii! Tuskin ne alkuunkaan olivat paikkansa pitäviä, mutta jotainhan oli tehtävä. Onneksi oli kalkulaattori käytössä, ettei tarvinnut sentään helmitauluun turvautua. Vuosia myöhemmin saimme tietokoneet, jotka jo huomattavasti helpottivat työtämme. Ei tarvinnut kuin merkata toimituksen yhteydessä tilaukseen lääkkeiden valmistenumerot, joiden avulla tilaukset vietiin tietokoneelle ja lääkekulutuksen seuranta alkoi olla reilassa. Siihen aikaan päässä oli monen valmisteen valmistenumero, koska niitä päivittäin merkattiin tilauksiin. Nyt tuo konepaholainen uhkaa viedä viimeisenkin muistiparan! Eipä silloin yksikön johtajalla aina ollut aikaa kehittää yksikkönsä toimintaa ja laatia laatukäsikirjaa, josko sellaista oli vielä keksittykään. Päivät menivät niissä ns. arkirutiineissa. Tavoitteemme oli, että asiakkaamme, keskussairaalan osastot, olisivat tyytyväisiä toimintaamme. Ne LUPPOAJAT (!?) käytettiin informaatioon, osastokiertoihin,inventaarioon, kaikenlaisten toimintakertomusten ja raporttien tekoon sekä lääkevalmistukseen, jota sitäkin oli melko runsaasti tähän päivään verrattuna. Laimennettiin spriit ja formaliinit, sekoiteltiin kaikenlaisia salvaseoksia, silmätippoja ja yskänlääkesekoituksia. Ihmettelenpä edelleen, mistä tuohon kaikkeen löytyi aika!! No olimmehan me 20 vuotta nuorempia, jalka nousi ja vauhtia riitti! Vähitellen alkoi reviirimme laajeta. Ensin liitettiin Keroputaan sairaalan lääkehuolto ja saimme toisen puolivirkaisen farmaseutin. Tässä vaiheessa alkoi pomollekin jo jonkin verran tulla aikaa lääkekeskuksen kehittämiseen. Muutamia vuosia myöhemmin liitettiin Keminmaa sekä Kemi, josta myös heltisi farmaseutin virka. Tänä päivänä huoltomme piiriin kuuluvat myös Simo ja Tervola, joten ei meiltä hommat lopu! Olen ehkä nykyiset kollegani jo väsyttänyt jutuillani, toivottavasti pyytävät lopettamaan, kun eivät enää halua kuulla! Mikäpä meillä on tänään! Uudenuutukaiset, asianmukaiset tilat, henkilökunta tuplaantunut ja toimitus pisteet ehtii nelinkertaistuneet. Ja voitteko kuvitella: meillä on ikioma kahvihuone, jossa normaalikorkuisen pöydän ääressä mahtuu koko henkilökunta nauttimaan aamuteensä ja jalatkin mahtuvat pöydän alle! Mutta tämä onkin jo ihan eri juttu! Kaihoisasti muistellen vai kultaako aika muistot? Marjatta Prykäri

9 Länsi-Puhuri Taiteen ihmeitä tekevä voima Helmikuun ensimmäisten kirkkaiden säteiden herättämänä katsoin työympäristöäni sillä silmällä, että tarttis tehdä jotain! Muutoksen tarve oli herännyt myös muissa työkavereissa. Olohuoneeseen hankittiin uudet keltaoranssit verhot. Eräs taitava työkaveri lahjoitti tekemänsä tilkkutyön keinutuolin päälliseksi. Tuli viikonloppu, jolloin laitosapulaiset pesivät seiniä. Asettelin käytävän tauluja ja silloin naksahti. Käytävän päässä oleva lahjoitustaulu oli jo vuosia tehnyt oloni huonoksi. Taulu on isokokoinen ja noin kolmea eri ruskeaa vain käytetty, eikä oikein esitä muuta kuin jotain sellaista jota näemme työssämme aivan riittävästi! Kävi ilmi, ettei taulusta tykännyt kukaan. No eihän siinä muuta kuin taulu pois seinältä ja varastoon pois silmistä. Mitä tilalle? Muistin että muuton yhteydessä itselläni jäi iso kasa tauluja pois seiniltä ja venyivät jossain kellarissa ja sohvan takana. Päätin ryhtyä taidelainaamoksi. Hain kaikki mahdolliset taulut,taidejäljennökset jne osastolle, jossa raati valitsi aulaan oman ja sen jälkeen niin moneen potilashuoneeseen kuin niitä riitti. Potilailla oli myös hauskaa, kun hoitajat marssivat peräkanaa yhdellä vasara kädessä ja muilla tauluja. Potilaat saivat myös itse valita minkä taulun ottaisivat huoneeseen. Samalla ihmettelivät, miten jaksatte vielä tuottaa meille tällaista iloa. Ilo oli kyllä molemminpuolinen ja oikein tunsimme miten energia alkoi virrata. Esteettinen ulottuvuus on meissä kaikissa ihmisissä ja koska taide on yksi ihmisen keinoja murtaa aika/paikkasidoksia, juuri siksi sairaaloissa potilashuoneiden tau lut ovat erityisen tärkeitä. Taiteen maailmassa ihminen on eräässä mielessä vapaa; hänen tajuntaansa ei kahlitse ankara rajoittaja; tietoisuuden aika-paikka rakenne, vaan hän voi edes hetken lentää ja uneksia. Senpä takia mielestäni on suorastaan julmaa, jos pitkään sängyssä makaavan ihmisen täytyy päivästä toiseen tuijottaa valkeaa seinää ja kattoa. En malta olla kertomatta tässä yhteydessä isäpuolestani, joka oli pitkään terveyskeskuksen potilaana. Erään kerran katsottiin viime hetken koittaneen ja omaiset hälytettiin paikalle hyvästejä jättämään. Hänet oli siirretty kauniiseen yhden hengen huoneeseen, jossa oli oikein taiteilija maalannut seinille taideteoksia. Isäpuoleni piti kaikesta kauniista. Sanoinkin laitoksen ylilääkärille, että tämä potilas kun kerrankin avaa silmät ja näkee tämän huoneen niin hän ei malta kuolla! Ja niinhän siinä kävi! Potilas virkistyi niin, että oli jonkin ajan kuluttua siirrettävä takaisin muiden kanssa. Potilas tietenkin pettyi, kun joutui luopumaan kauneudesta ympärillä, mutta eli sen jälkeen vielä useita kuukausia. Kuvamanipulaatio kolmesta 2 A:n taulusta Norjassa on lakisääteistä, että julkisissa rakennuksissa sisällytetään rakennus- ja remonttivaiheen budjettiin 1 ½ % taidehankintoihin. Meillä Suomessa sen sijaan se on vain suositus, jota harvat enää tänä päivänä noudattaa. Koko ajan vain puhutaan tehokkuudesta. Olen tullut tuolle sanalle allergiseksi! Vastakin oli lehdessä juttu, jossa sanottiin, että L-PKS on tehokas. OK hyvä niin, mutta toivoisin jonain aamuna lukevani aviisista, että sairaalassamme on hankittu taidetta ja musiikkia potilaiden iloksi. Se olisi minusta tehokas ja hyvä uutinen! Sitä ennen, mikäs meitä estää keinolla tai toisella tekemästä työpaikkaviihtyisyyden eteen 9 jotain. Tiedän, että eräässä pukukopissa on jo vuosia joku hoitaja vaihtanut tietyin väliajoin kauniita kuvia seinille. Olenkin pannut merkille, että juuri siitä pukukopista tulee erityisen virkeitä ja energisiä hoitajia ulos. Taiteella on uskomaton, jopa parantava voima! Maria Sergejeff Arjen sankarit Mielestäni on korkea aika yrittää korjata se yleinen ajatusharha, että henkilö, jonka koti ei ole aina kuin suursiivouksen jäljiltä ja jonka perhe ei saa joka päivä ravinto-opillisesti ja esteettisesti täysi-painoista kotiruokaa, olisi jotensakin laiskempi, veltompi ja välinpitämättömämpi kodinhoidon ja perheen hyvinvoinnin suhteen kuin siisteys-, terveellisyys- ja tehokkuuskriteerit täyttävä malli-kansalainen. Omasta, vuosikymmeniä kestäneestä kokemuksesta tiedän, että asia voi olla juuri päinvastoin. Työajan ulkopuolisesta ajasta minulta on kulunut leijonanosa arjen pyöritykseen eli kuten lasteni isä muutaman vuoden kanssani elettyään totesi : Jos sinä et olisi niin epäkäytännöllinen, sinun ei tarvitsisi olla niin ahkera. Yleisesti kuvitellaan, että kaikissa asioissa auttaa teorian opiskelu. Ei se muuten auta! Minulla on keittokirjoja kolmatta hyllymetriä, omin käsin kirjoitettuja ruokareseptejä satamäärin ja olen aina lueskellut mielelläni lehtien ruokaohjeita, mutta vielä tänäkin päivänä, kun aion keittää esim. vatkattua marjapuuroa mannaryyneistä, minun on huolel- lisesti luettava ohje pussin kyljestä, jos haluan, että koko puurokattila ei nouse levyltä vispilän mukana, kun yritän vatkata valmista puuroa. En ole yhtään ainutta kertaa elämässäni pystynyt loihtimaan kädenkäänteessä kahden ruokalajin ateriaa sukulaisvieraiden iloksi. Aterioita olen kyllä tarjonnut, mutta niiden valmistaminen on vaatinut runsaasti aikaa, vaivaa ja keskittymistä, ja joka ainoa kerta ruuanvalmistuksessa syntyneen tiskivuoren selvittämistä ennen ruokailun alkua. Olen aavistanut, että asiat voisi tehdä toisinkin ja siksi minua on erikoisesti kiinnostanut erilaiset niksikirjat, selviytymisoppaat ja käyttöohjeet. Erityisen palkitsevaa minusta on ollut lukea Pennin-venyttäjän opasta, jonka ohjeisiin kätevyyden lisäksi yhdistyy vielä säästäväisyys. Minä kehrään tyytyväisyydestä kuvitellessani noudattavani niitä ohjeita ja tunnen itseni hyväksi ihmiseksi. Mutta pettymyksekseni ei taaskaan teoria ja käytäntö kohtaa toisiaan! Vaikka minun päässäni olisi energiaa ja ympäristöä säästävän viikkosiivouksen teoria tulikirjaimin, ei se paljon auta, jos puolet siivouspäivän aamusta menee siihen, että istun pikkujakkaralla pölyimurin vieressä ja yritän saada uutta pölypussia imurin sisuksiin niin, että kansi menee kiinni. Ei siinä auta Joka Naisen Niksikirja eikä imurin opaskirja, jonka tekijä on luultavasti olettanut, että jokainen, joka pystyy ostamaan kyseisen imurin, osaa vaihtaa siihen myös pölypussin. Minun kotonani on nykyään hyvin niukasti aikaa säästäviä ja työtä helpottavia koneita. Joskus nuorempana ostin joitakin, mutta niiden käytön opettelu oli niin työlästä ja aikaaviepää, että vähäinen vapaa-aikani ei oikein riittänyt niihin. Koskaan, en edes yltiöpäisimmissä kuvitelmissani, ajatellut ostaa painekattilaa, jonka kerrottiin voivan räjähtää. Minulle riitti, että arbuusi eli venäläinen vesimeloni räjähti. Olin saanut puutarhuriystävältäni tuliaisiksi koripallon kokoisen arbuusin ja neuvottomana olin laskenut sen hellan viereen työpöydälle aikomuksena tutkia keittokirjoista mitä sille voisi tehdä. Lapsen sairastuttua koko arbuusi unohtui, kunnes muutaman päivän kuluttua lukiessani olohuoneessa tervehtyvälle lapselle kuulin keittiöstä kovan poksahduksen ja sen jälkeen ikään kuin veden lotinaa. Syöksyin keittiöön ja hämmästyksekseni näin ja myös haistoin, että arbuusi oli räjähtänyt yltympäriinsä. Siinä kaapiessani hellan vastapäiseltä seinältä käyneen hedelmänlihan riekaleita ja siemeniä, en voinut muuta kuin ihmetellä miten taitavasti luonto onkaan järjestänyt lajien lisääntymisen. Ja tulihan siinä keittiö siivotuksi kattoa myöten, mutta vieläkään en ole selvittänyt itselleni voiko arbuusista tehdä jonkinlaista ruokaa. Ihaillen olen kuunnellut työtovereitani, jotka ovat kertoneet keittäneensä kinkun luusta herkullista ja edullista hernekeittoa. Vähitellen hernekeiton keittäminen kinkun luusta alkoi tuntua minusta kansalaisvelvollisuudelta, joten erään joulun alla ostin sekä kinkun että kuivattuja herneitä. Näin kuvittelin hankkivani pääsylipun erinomaisten perheenemäntien armoitettuun joukkoon. Voitte kuvitella pettymystäni, kun jossakin vaiheessa joulun edetessä huomasin, että meidän joulukinkussa ei ole ollenkaan soppaluuta. Jostakin kumman syystä olin ostanut juuri sinä vuonna luuttoman juhlakinkun. On hyvä, että nykyään on kaikenlaisissa tavaroissa käyttöohje, jotta kuluttajat välttyvät jatkossa suuremmilta ongelmilta. Heille ei käy niin kuin minulle, että joka kerta kun avaan uuden ketsuppipullon, yksin ollessanikin punastun häpeästä lukiessani pullon pinnasta: Poista sinetti ennen käyttöä. Minä tiedän, että ketsuppitehtailija on joutunut painattamaan sen tekstin pulloon juuri minun kaltaisteni ihmisten takia. Jotta meidän ei enää tarvitsisi pienen reiän kautta sorkkia sukkapuikolla siihen sinettiin ketsupille kulkutietä. Sisko Hentonen

10 10 Länsi-Puhuri Martti Larikka väitteli tohtoriksi 23 tammikuuta, perjantai päivänä, tarkastettiin Oulun Yliopistossa laboratorioylilääkärimme Martti Larikan väitöskirjatyö Diagnosis of orthopaedic prosthesis infections with radionuclide techniques; clinical application of various imaging methods. Vastaväittäjänä oli isotooppilääketieteen dosentti Tuomo Lantto Turun yliopistosta ja kustoksena professori Aimo Ruokonen Oulun Yliopistosta. Väitöstilaisuus kokosi täyden luentosalin kuulijoita. Martin puolesta jännittämässä oli suuri joukko Länsi-Pohjan keskussairaalan lääkärikuntaa ja erityisesti laboratorion henkilökuntaa. Väitöstilaisuudessa Martti aluksi esitteli lyhyesti väitöskirjatyötään ja sen jälkeen ryhdyttiin kirjan yksityiskohtaiseen käsittelyyn vuoropuheluna vastaväittäjän kanssa. Martti Larikan väitöskirja käsittelee erilaisten radiolääkeaineiden käyttöä lonkka- ja polviproteesi-infektioiden diagnostiikassa. Proteesi infektiot ovat merkittävä kliininen ongelma, ja niiden diagnostiikka on edelleen vaikeaa, huolimatta kuvantamistutkimusten kehityksestä. Väitöskirja tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta. Tutkimuksissa on mukana kaikkiaan 140 lonkka- ja polviproteesipotilasta. Nämä potilaat ovat kaikki potilaita, joilla kliinisin perustein epäiltiin proteesi-infektiota. Potilastutkimukset on suoritettu pääosin Oulun yliopistollisen sairaalan isotooppilaboratoriossa. Tutkimuksissa verrattiin kolmea isotooppitutkimusmenetelmää; perinteistä luustoinfektioissa yleisesti käytettyä kolmivaiheista luuston gammakuvausta, teknetiumilla leimattujen valkosolujen käyttöä ja kolmantena menetel- Laboratorion väki kuuntelee keskittyneenä Martin väitöstä. Martti Larikka väitöstilaisuudessaan 23 tammikuuta. mänä teknetiumilla leimatun antibiootin siprofloksasiinin käyttöä. Siprofloksasiini tutkimus on erityisen mielenkiintoinen, koska aine ei ole kaupallisesti saatavilla, ja mahdollisuus käyttää ja arvioida tätä radiolääkeainetta oli ainutlaatuinen. Tutkimusten perusteella suositellaan edelleen lonkkaproteesi infektioiden diagnostiikassa käytettäväksi perinteistä kolmivaiheista luuston gammakuvausta. Polviproteesien infektiodiagnostiikassa pidennetty valkosolukuvaus osoittautui sopivimmaksi ensisijaisena tutkimuksena. Yhdistetyn luustovalkosolukuvauksen osuvuus oli samaa luokkaa kuin siprofloksasiinikuvauksen sekä lonkka- että polviproteesi infektioissa. Väitöstilaisuuden aikana Martti Larikka osoitti hyvän perehtyneisyytensä tutkimusaiheeseen. Tutkimustuloksia on arvioitu tasapainoisesti ja kriittisesti ja tulosten perusteella esitetyt johtopäätökset ovat asiallisia, maltillisia ja vastaavat saatuja tuloksia toteaa vastaväittäjäkin lopullisessa Oulun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle osoitetussa lausunnossaan. Väitöstilaisuuden jälkeen Martti otti vastaan onnitteluja, kukkia ja lahjoja jo hyvin vapautunut hymy huulillaan. Ja illalla kokoontui juhlapukuinen joukko Maikkulan kartanoon ensin vastaväittäjän kunniaksi järjestettyyn juhlalliseen karonkkaan ja sen jälkeen iloiseen ja riemukkaaseen jatkojuhlaan kartanon Liiteri ravintolaan. Lukuisa puheita pidettiin, ja niihin vastattiin, lauluja laulettiin, ja tanssittiin. Viimeksi väitöspäivän iltana Martin nähdessäni oli laboratorion väki vienyt hänet piiritanssiin. Onnittelut Martti!! Väitöskirjan valmiiksi saattaminen rinnakkain kliinisen työn ja ylilääkärin vastuun kanssa on hatun noston arvoinen teko!! Takana on liki 10 vuoden työurakka, jonka tuloksena on kriittisenkin tarkastelun kestävä tutkimus, hyvätasoinen väitöskirja, hyvin väitelty väitöstilaisuus. Onnea Lääketieteen tohtori Martti Larikka!! Hannele Havanka Kuvataidetta kaikkien kaunistukseksi tai kauhistukseksi Kari Nykänen: Jätkäpoikia Ulkona, Kauppakadun puolella, radiologia- ja laboratoriosiipien välissä, on jyhkeä taideteos nimeltään Jätkäpoikia. Teos Jätkäpoikia on tehty aidosta materiaalista; paksut reiälliset puunrungonpätkät on sahattu pitkistä uittopuomeista ja kolme takorautapäillä varustettua seivästä ovat aitoja uittokeksejä. Keksi on se työkalu, millä tukkijätkät ohjasivat kiville tarttuneita tukkeja ja pöllejä virran vietäväksi. Jätkäpoikia on päätynyt tuonne sijaintipaikalleen seuraavalla tavalla: Keskussairaalarakennuksia rakennettaessa 1970-luvun alussa silloinen valtuusto hyväksyi määrärahan sairaalarakennuk- sen ja sen alueen taiteellista kaunistamista varten. Järjestettiin kilpailu, missä pyydettiin alueella asuvilta tai täällä kirjoilla olevilta taiteilijoilta idealuonnoksia keskussairaalan uusien tilojen kuvataiteelliseksi kaunistamiseksi. Kilpailuun osallistui yhteensä 23 taiteilijaa, yksi yhdistys ja yhden koulun oppilaat. Silloinen liittohallitus osti osallistuneista töistä 25 taideteosta, joihin myös Jätkäpoikia kuului. Tämä tapahtui kesällä Kari Nykänen on Jätkäpoikien tekijä. Teoksen aihe oli tuohon aikaan erityisen läheinen tälle alueelle. Kemijokisuun uiton erottelutyömaa oli Euroopan suurin lajissaan. Sittemmin 1980-luvulla puun uittaminen lopetettiin ja puun kulku siirtyi kumipyörille. Samalla katkesi kappale kansanperinnettä. Tukkilaisromantiikkaa (jos sitä on joskus ollut) ei enää ole muualla kuin Suomi-filmissä!

11 Länsi-Puhuri 11 Vuonna 2003 eläkkeelle Murtheela KELTANEN PANNULAPPU Net alakaa taas kohta kesälomat. Koululaisila. Vuosi on opiskeltu ja tietua on päntätty päähän. Ensimmäisilä luokila on opeteltu aakkosia ja laskettu sormila, että palionko on yks ynnä yks. Ja jos on saatu vastaukseksi kolome, niin eihän se paliua piehlen mene. Varmasti sielä on käsitöitäki tehty jo heti ensimmäisilä luokila. En tiiä teettäväkköhän pojila vielä pannulappuja, niikö minun aikhan. Toivottavasti. Saavappahan nykynuorekkii maistaa käelä tekemisen taitua. Ja sen mie aina muistan, kuinka pannulappu oli vaikia kuottava. Sen mie opin jo alakoulusa, misä oli pakko kutua pannulappu käsityötunnila. Taikka oikiasthan, sehän oli virkkausta. Mutta virkkas siinä opettajaki monesti, että eikö tuosta nyt tule Juhanila mithän. Ja eihän siittä tahtonu tulla. Talven pimein aikakaan ei hyydyttänyt hymyä. Vuonna 2003 kuntayhtymän palveluksesta eläkkeelle siirtyneet kokoontuivat ennen joulua perinteisille eläkeläiskahveille keskussairaalan ruokasaliin. Kateelliset onnittelut toimitussihteeriltä! Suomen telelääketieteen seuran seminaari Kemissä Itkun kans sitä virkathin ja aina ko opettaja ei ollu näkemäsä mie virkkautin tytöilä vähän matkaa. Se pannulappu oli välhin niin tiukila, ettei virkkuukoukku tahtonu mennä silimästä läpi. No oli siinä löysiäki kohtia,mistä olis sormiki holahtanu menhen. Ja pitihän siihen yhthenurkhan vielä neulua semmonen silimukkaki, mistä sai laittaa pannulapun roikkumhan naulasta, siihen hellän viehren. Siinä silimukasaki oli vain aikamoinen hommansa. Ja sitä pannulappua virkathin monta viikkua ja käsityötunnit oli painajaisia. Mutta se se vasta oli, ko tuli kevät ja käsityöt piti panna kauhnisti esile, oman luokan pulupeteile. Jokaisen omat työt oman pulupetin kannele ja vielä nimilappu alle, että kuka oli teheny. No siihen kuprusen pannulapun allehan tuli että, teheny Juhani. Mie luulen että monela oli naurusa pietteleminen sen pulupetin kohala. Mutta sen muistan, että tekemishen käytethin aikaa runshasti. Ja kyynelhejä. Niin. Se pannulappu oli keltanen, misä oli sininen reuna. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista Suomen telelääketieteen seuran tarkoituksena on telekommunikaation kautta edistää väestön terveyttä ja terveydenhuollollisen asiantuntemuksen levittämistä. Tätä varten seura järjestää seminaareja, luento- ja esitelmätilaisuuksia, tukee alan tutkimustyötä, antaa lausuntoja telelääketieteen kysymyksistä jne. Seuran yhdeksäs kansallinen lääketieteen seminaari pidettiin Kemissä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri osallistui osaltaan seminaariin ja sen järjestämiseen. LUKUSARJAPÄHKINÖITÄ AIVONYSTYRÖIDEN NYRJÄYTTÄMISEKSI NIMIRUUDUKKO 4/2003 JOULUROSOLLI Nimiruudukko 4/2003 oli tavallista vaikeampi ratkaista. Joulurosollin ratkaisuksi tuli vain yksi vastaus. Riitta Saukko pullakahvit odottavat sinua kanttiinissa! Hannelen lomaltapaluu Mikä on tyhjään neliöön tuleva lukumäärä? Oheisissa lukusarjoissa on jokin looginen järjestys, minkä mukaan tyhjässä neliössä oleva lukumäärä määräytyy. Ratkaise puuttuvat numerot, lähetä vastauksesi osoitteella Länsi-Puhuri, Jouni Tuovinen. Oikein vastanneiden kesken arvomme pullakahvit kanttiinista. LUKUSARJOJA Hannele oli nyt keväällä pakomatkalla Pariisissa. Hallinnon poppoo kaikesta huolimatta huomioi tuhlaajatytön paluun. Kuvamanipulaatio toimitussihteerin.

12 12 Länsi-Puhuri Hurjat hoitsumme maailmalla! Miljonäärinä outo olo Minun aikanani sitten joskus tehdään joku isompi reissu omakustannushintaan. Näin totesi istuva puheenjohtajamme Ritva Ikäläinen. Elettiin kevättä Päätettiin aloittaa säästäminen. Joka kuukausi vähintään 20 euroa/henkilö. Nopeasti oli 8 hengen porukka koossa. Avattiin matkatili pankkiin. Kassanhoitajana toimi allekirjoittanut. Syys-lokakuussa lyötiin lukkoon matka-ajankohta ja -kohde. Ehtona suora lento Kemistä tai Oulusta. Päädyttiin Turkin -Alanyaan Varattiin neljä kahdenhengen huonetta Iris hotellista. Vaikka olimme ajoissa liikkeellä haluamaamme hotellia emme saaneet! Porukka muisti kiitettävästi säästää euroja. Tuli pikkujoulut ja isot joulut. Koitti tammikuu Maksettiin matkan etumaksu. Nytkö jo? Sen jälkeen päätettiin säästää omaan tahtiin, kuitenkin se 20 euroa. Loppusumman tuli olla koossa elokuussa. Kummasti sitä hektisessä työelämässäkin jaksoi ikään kuin paremmin, kun oli mitä odottaa. Osalle porukkaa Turkki oli entuudestaan tuttu joten toisten matkakertomukset siivitti odotusta. Suomen kesä Kesälomien jälkeen elokuussa kokoonnuttiin matkakokoukseen. Liekö syy kuuman kesän ja vuosilomien vai matkan lähestyminen, mutta oli naisissa VIRTAA. Sovittiin kuka asuu kenenkin kanssa, mitä otetaan mukaan jne Apartamentos tyyliin asutaan joten kaikilla ei tarvi olla mukanaan puolta kiloa kahvia. Tämän kokouksen jälkeen oli tunne, että matkasta tulee hauska suunnattiin kohti Oulunsalon kenttää. Tuli mieleen lapsilauma, jolle on luvattu päivä huvipuistossa tms. Lentokone nousi klo ja arvioitu lentoaika oli n. 4 tuntia. Kanssamatkustajat koneessa tiedustelivat mikä ryhmä ollaan, kun teillä on noin hauskaa! Höyhensaarellakin joku käväisi vuorokaudenajasta johtuen? Kapteenin kertomuksen mukaan hyvässä myötätuulessa lennettiin, joten Antalyan kentällä oltiin klo Koneesta ulos astuessa meitä tervehti pimeä, kostea, mutta aah; niin lämmin ( +24) aamuyön ilma. Alanya Lomakaupunkimme sijaitsi kauniin Taurus-vuoriston ja turkoosinsinisen Välimeren syleilyssä. Asukaita kaupungissa on n Hintataso on kohtuullinen turismista huolimatta. Tuliaisista suosituimpia ovat ehkä kulta ja nahkatavarat. Arvata saattaa, että omissa ja sukulaistennii korvissa, ranteissa ja sormissa kiiltää matkatuliaisina kulta. Joulupukkikin varmaan saa säkkiinsä osan. lris-hotellimme sijaitsi noin kilometrin päässä keskustasta vilkasliikenteisen kadun risteyksessä. Asuimme viisikerroksisen rakennuksen toisessa kerroksessa. Aamut aloitimme yleensä parvekeaamiaisella kukin kotonaan. Aamu-uinnillakin jotkut kävi. Viikon aikana Elsi ja Tepa kaipasivat avannon viileyttä! Aamupäivät kuluivat pitkälle yli puolenpäivän rannalla. Rantavahdit olivat innoissaan järjestäessään ryhmälle tuoleja ja varjoja. Legendan mukaan antoi Markus Antonius osan upeasta turkoosirannikosta häälahjaksi Kleopatralle. Olkoon tarua tai totta, alueen kauneutta ei voi kieltää, sitä voi vain ihailla. Hamam- turkkilainen sauna Suomalaisen saunojakansan on ehdottomasti koettava aito turkkilainen sauna. Osalla porukasta oli mukavia muistoja saunasta,joten se piti kokea. Tarviiko uimapuvun pohti joku ennen lähtö Eihän nyt saunassa uikkareita tuumattiin. Ei kun menoksi! Sisään astuessa tuli mieleen suomen nykyaikaiset uimahallit tai kylpylät. Vaatteet kaappiin ja avain nilkkaan. Siinä vaiheessa valkeni jo UIKKA- RIT. Henkilökunta viittoili elekielellä, jotta ei haittaa. Suomalaiset nansot tai Tallinnan kauniit pitsipöksyt jalassa eteenpäin. Ensin saunaan, jossa lämpö varmaan 100 astetta, eikä vettä missään. Oli saunaan tottuneella suomitytölläkin tukala olo. Sitten isoon uima-altaaseen.(mukavasti housut pitkin ihon pintaa - kuin alasti) Veden alla oli jotenkin vapautunut olo. Vitsit ja huumori kukki. Tepa veti vesijumpan johon saatiin mukaan myös hollantilainen miesturisti. Ei ollut riemulla rajoja. Mies kertoi muistavansa ikänsä tämän uintiretken. Altaasta höyrysaunaan ja sieltä marmoroidulle lämpimälle divaanille lepäämään. Kymmeniä ihmisiä, sekä miehiä että naisia. Kummasti kädet ajautuivat rinnan päälle ristiin(muillahan oli uima-asut) Sen jälkeen iho kuorittiin, pestiin ja pienen vilvoittelun ja teehetken jälkeen oli vuorossa öljyhieronta. Parituntisen käsittelyn aikana puhdistuu sekä mieli että ruumis ja kuorittuun ihoon tarttuu aurinkokin nopeammin. Joillakin oli outo olo, kun kaiken tämän teki vähäpukeinen mies. Hoitsuthan ovat tottuneet päinvastaiseen! Shoppailua ja hyvää ruokaa Illat kului shoppaillessa ja hyvän ruoan äärellä. Turkkilaista keittiötä sanotaan hyväksi ja nautittuaan suussasulavia herkkuja voi olla samaa mieltä. Tyypilliseen turkkilaiseen ateriaan kuuluu alkupalat eli mezeet. Ei ollut riemulla rajoja, kun pöytäämme kannettiin n. 2 metriä pitkä alkupalaleipä, jossa keskellä kaunis unikonsiemenillä koristeltu kukka. Leipä muistutti meidän rieskaa. Todella maukas. Perinteinen ruokajuoma on raki eli anisviina. Viini, vesi ja olut myös suosittuja. Olikohan rakin, hyvän ruoan ja seuran ansiota, kun ruokapöydässä alkoi vitsit lentää. Sanotaan että nauru pidentää ikää. Siitä päätellen ei loppua näy. Sama meno jatkui yleensä aamutunneille. Paluu arkeen Viikko meni kuin siivillä. Kaikki sujui moitteettomasti. Kukaan ei sairastunut isommin, Ilmat ihanat ( astetta) Vielä kun Ojalan laskuopin mukaan mietittiin liiroja euroiksi ja tietenkin ajateltiin vielä mummon markkojakin. Kerrankin sai olla miljonääri eli 1 euro = turkin liiraa. Matkatili on jälleen avattu. En simmäiset jo antaneet 20 euronsa! Kiitos tytöt Elsi, Kati, Aini, Sinikka, Kaarina ja Ritva loistavasta matkaseurasta! Lentopallon SM-kisat Kemissä Jokavuotiset keskussairaaloiden lentopallokisat pidetään Kemissä toukokuuta. Tämä jokavuotinen kisa kokoaa lentopallojoukkueet lähes kaikista maamme kahdestakymmenestä sairaanhoitopiiristä. Viimeksi Kemissä on kisat pidetty vuonna Naisjoukkueita on ilmoittautunut kolmetoista ja miesjoukkueita kaksitoista. Pelit alkavat lauantaina kello 9.00 ja loppuvat kello Lauantai-iltana rentoudutaan tanssien hotelli Cumuluksessa. Sunnuntaina jatketaan kello 9.00 ja pelit loppuvat n. kello Lopuksi jaetaan palkinnot. Sairaalan nais- ja miesjoukkueet taistelevat kisamenestyksestä. Siis suunnataanpa lenkkeilymatka Tervahallille kannustamaan ja tapaamaan tuttuja. pelimies Tepa

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

HILDA matka muistoihin

HILDA matka muistoihin HILDA matka muistoihin HILDA vie ikäihmisen elämykselliselle matkalle nauttimaan lapsuuden ja nuoruuden ajan muistoista ja tunteita herättävästä musiikista. Helppokäyttöinen palvelu yhdistää ennennäkemättömällä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot